Ikkunat uusiksi? Tehokkuutta hallituksen toimintaan Suoraveloitus poistuu käytöstä mitä tilalle? Keski-Suomen 2/2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ikkunat uusiksi? Tehokkuutta hallituksen toimintaan Suoraveloitus poistuu käytöstä mitä tilalle? Keski-Suomen 2/2013"

Transkriptio

1 Keski-Suomen 2/2013 Ikkunat uusiksi? Tehokkuutta hallituksen toimintaan Suoraveloitus poistuu käytöstä mitä tilalle? Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenlehti

2 TOTAL Siivouspalvelut TOTAL Turvapalvelut TOTAL Kiinteistönhoitopalvelut TOTAL Logistiikkapalvelut Paikallista kiinteistöpalvelua Räätälöimme sopivan kokonaisuuden yhdestä tai useammasta tuotteesta kilpailukykyisin hinnoin. Pyydä tarjous! TOTAL Palvelukeskus 24/7, puh. (014) TOTAL Kiinteistöpalvelut Oy Ikkunat Ovet Asennus ISO 9001 sertifioitu asennuslaatu. Tiiviltä siksi asennustyölle 10 vuoden takuu - ainoana Suomessa! Yli 35 vuoden kokemuksella - ylivoimainen valinta ikkunasaneeraukseen! Projektihallinnan asiantuntija palveluksessasi: Tiivituote Oy Seppo Lamusuo seppo.lamusuo@tiivi.fi Kivääritehtaankatu 8E, Jyväskylä Korkein luottoluokitus Soliditet

3 TÄSSÄ LEHDESSÄ: 12. VUOSIKERTA Numero 2/2013 Julkaisija Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Sepänkatu Jyväskylä Puh. (014) Päätoimittaja Irja Putkuri-Niemistö Puh irja.putkuri-niemisto@ keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Toimitussihteeri Sami Loukkola Puh sami.loukkola@keskisuomenkiinteistoyhdistys.fi Kustantaja KKY-Palvelu Oy Sepänkatu Jyväskylä Puh. (014) Toimitus Mediasepät Oy Kari ja Tarja Ruuska Päivi Kantonen Jaana Larsson Puh kiinteistoviesti@ mediasepat.fi Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Kuva: Päivi Kantonen Ulkoasu Päivi Kantonen Ilmoitusmyynti Dorimedia Oy Sellukatu 5 B Tampere Juha Peltoniemi Puh Leena Kolehmainen- Naaralainen Puh etunimi.sukunimi@ dorimedia.fi Painopaikka Kirjapaino Kari Jyväskylä 2013 Painosmäärä kpl Osoitelähde Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen jäsenrekisteri ja osoiterekisterit Osoitteenmuutokset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys Puh. (014) toimisto@keski-suomenkiinteistoyhdistys.fi Numero 3/2013 ilmestyy viikolla 38. Aineisto lehteen viimeistään ISSN Pääkirjoitus: Turvallisuudesta huolehtiminen on yhteinen asia... 4 Jäsenkortit ja Kiinteistöliiton jäsenetuopas... 5 Kiinteistöyhdistyksen varsinaisen kokouksen päätöksiä... 5 Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha... 5 Ammattiarvioijat valvovat ISA-isännöintiyrityksiä... 6 Palkitseminen tuli mieluisana yllätyksenä... 8 Pelastussuunnitelma on päivitettävä 1.7. mennessä Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat Kiinteistöverotusmenettely muuttui verotuspäätöksen tiedot tarkistettava Koulutus: Taloyhtiön suunnitelmallinen ylläpito ja asuntojen märkätilojen korjaus Talonmiesten palkankorotus Taloyhtiöteko kilpailun voitto Jyväskylään Ikkunoiden säännöllinen ja suunnitelmallinen kunnossapito tärkeää Ikkunat uusiksi linjasaneerauksen siivellä Yhtenäiset määräykset korjausrakentamiseen Rakennusvalvonnan työmäärä kasvaa Hallituksen toiminnan tehokas käynnistäminen Kiinteistöliitto: Kiinteistövero ei ratkaise kuntatalouden ongelmia Koulutus: Taloyhtiön hallituksen iltakoulu Kiinteistönomistaja vastaa kattolumista KTI Kiinteistöindeksi: Kiinteistösijoitukset tuottivat 6 % vuonna Suoraveloitus poistuu käytöstä ensi vuonna Tilalle tulevat e-lasku, suoramaksu tai paperilasku OIKEUSKÄYTÄNTÖ & VIRANOMAISRATKAISUT Asuntojen ulko-oviin ja postilaatikoihin mainoslappujen kiinnittäminen ilman lupaa kiellettiin Hallinnanjakosopimuksen merkityksestä rakennuspaikan hallinnan osoittamiseksi Palveluhakemisto

4 PÄÄKIRJOITUS Jyväskylässä huhtikuussa 2013 Turvallisuudesta huolehtiminen on yhteinen asia Asuinympäristön turvallisuus on meille kaikille erittäin tärkeä asia. Näin ainakin, jos arvioin siihen suhtautumista Kiinteistöyhdistyksen isännöitsijöille ja hallituksen jäsenille järjestämän turvallisuuskoulutuksen erittäin runsaan osanottajamäärän perusteella. Myös lehtien palstoilla on juttuja, joissa ihmiset mainitsevat turvallisuuden arvioidessaan oman asuinalueensa hyviä puolia. Tätä vastoin olen kuullut, että kaikissa taloyhtiöissä asukkaat tai edes hallituksen jäsenet eivät ole kiinnostuneita pelastussuunnittelusta, jossa on nimenomaan kyse henkilökohtaisesta sekä oman ympäristön turvallisuudesta. Tilanteen olisi muututtava niin, että taloyhtiöiden asukkaat tunnistaisivat oman vastuunsa ja pitäisivät turvallisuudesta huolehtimista kaikkien yhteisenä asiana. Uusi pelastuslaki, joka on tullut voimaan edellyttää kirjallista pelastussuunnitelmaa vähintään kolmen asuinhuoneiston rakennuksissa ja velvoittaa päivittämään vanhan lain aikaisen pelastussuunnitelman mennessä. Pelastussuunnitelman laatimisesta, ylläpidosta ja tiedottamisesta vastaa kiinteistön omistaja tai haltija eli asunto-osakeyhtiössä hallitus. Pelastussuunnitelman laatimiseen on olemassa valmiita mallipohjia, joiden käyttäminen voi tuntua houkuttelevalta ja helpolta ratkaisulta. Taloyhtiössä tulisi kuitenkin miettiä tarkoin pelastussuunnitelman tarkoitusta ja panostaa sen laatimiseen ja ylläpitoon keskittymällä juuri oman kiinteistön jokapäiväiseen turvallisuuteen vaikuttaviin asioihin. Pelastussuunnitelmassa esitetään rakennukseen liittyvät vaaranpaikat ja riskit. Siinä annetaan ohjeet asukkaille ja muille kiinteistön käyttäjille onnettomuuksien ehkäisemisestä sekä vaaratilanteissa toimimisesta Vaarojen tunnistamisessa tulee hyödyntää kiinteistöissä työskentelevien ja asuvien henkilöiden tietoa, koska heillä on hyvä tuntemus kiinteistön olosuhteista ja erityispiirteistä. Turvallisuusalan asiantuntijat tietävät, mitkä ovat tärkeimpiä asioita pelastussuunnitelmassa, mutta asiantuntijatyöllä ei voida korvata kiinteistöllä asuvien tietämystä ja roolia suunnitteluprosessissa. Suunnitelma olisikin hyvä tehdä yhteistyönä, jossa asiantuntija voisi ohjata pelastussuunnittelua ja auttaa suunnitelman laatimisessa. Taloyhtiön hallituksen tulee huolehtia siitä, että pelastussuunnitelmaan merkityt toimenpiteet tehdään ja asukkaiden on tiedettävä miten toimia esimerkiksi tulipalon syttyessä. Monelta asukkaalta ja muulta kiinteistön käyttäjältä saattaa jäädä lukematta huoneistoihin jaettu pelastussuunnitelma, joten sen sisältöä olisi käytävä läpi kohta kohdalta kiinteistön käyttäjille järjestetyissä tilaisuuksissa ja taloyhtiön kokouksissa. Isännöitsijän aktiivisuudella vaarojen havaitsemisessa ja ennen kaikkea niihin puuttumisessa on suuri merkitys. Taloyhtiön hallitus saa tehdyksi ja ylläpidetyksi hyvän ja toimivan pelastussuunnitelman selvittämällä ensin, mistä pelastussuunnittelussa on kysymys, mitä sen eteen pitää tehdä ja miksi. Tämän selvyyden saat osallistumalla Kiinteistöyhdistyksen järjestämään jäsenille maksuttomaan koulutukseen, jonka ohjelma on tämän lehden takakannessa. Tervetuloa. Irja Putkuri-Niemistö Päätoimittaja 4 Kuva: Päivi Kantonen

5 lyhyesti Kiinteistöliiton jäsenedut ja -palvelut KIINTEISTÖLIITTO Kotisi asialla Jäsenkortit ja Kiinteistöliiton jäsenetuopas Jäsenkortit on postitettu jäsentaloyhtiöiden puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Jäsenkorttien mukana toimitettiin Kiinteistöliiton jäsenetuopas valtakunnallisista jäsenpalveluista ja -eduista. Jäseneduista löytyy lisätietoa myös osoitteesta: www. kiinteistoliitto.fi/jasenkortti. Kaikkien jäsentaloyhtiöiden jäsennumerot muuttuivat vuoden alussa. Uudet jäsennumerot löytyvät jäsenkorteista, Kiinteistölehtien ja Kiinteistöviestien takaa osoitekentistä sekä jäsenmaksulaskuista. Vanhat jäsennumerot toimivat uusien rinnalla siirtymäajan kesäkuun loppuun asti. Jäsennumeromuutos ei vaikuta olemassa oleviin käyttöoikeuksiin, kuten esimerkiksi Taloyhtio.netin käyttöön. Seuraava ilmestyy syyskuussa viikolla 38. Aineisto viimeistään mennessä. Kiinteistöyhdistyksen varsinaisen kokouksen päätöksiä Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen varsinainen kokous pidettiin 12. maaliskuuta Keski-Suomen Talolla Jyväskylässä. Osallistujia kokouksessa oli 27 edustaen yhteensä 208 jäsentä. Kokouksessa esitettiin hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta Kokous vahvisti vuoden 2012 tilipäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle, toiminnanjohtajille ja muille vastuuvelvollisille. Kokous hyväksyi myös hallituksen esitykset toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi ja jäsenmaksuiksi vuodelle Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin asianajaja, varatuomari ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tero Matsinen Jyväskylästä ja varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja, isännöitsijä Tuija Kalliokoski Jyväskylästä. Yhdistyksen tilintarkastajiksi Suomen Kiinteistöliiton liittokokous pidettiin Hämeenlinnassa. Liiton puheenjohtajana jatkaa pitkän linjan asuntovaikuttaja, rahoitusneuvos Matti Inha Helsingistä. Varapuheenjohtajiksi liittokokous valitsi toimitusjohtaja Pertti Satopään Turusta, toimitusjohtaja Juhani Kolehmaisen Tampereelta sekä everstiluutnantti Pekka Kourin Helsingistä. Liiton hallituksessa jatkaa Keski- Suomesta Kiinteistöyhdistyksen puheenjohtaja, asianajaja Tero Matsinen Jyväskylästä. Liittokokouksen päätyttyä Kiinteistöliiton hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa nimettiin työvaliokunnan jäseniksi puheenjohtajiston vuodelle 2014 valittiin KHT Hannu Lahti ja KHT Pertti Keskinen sekä varatilintarkastajiksi HTM-yhteisö Tilintarkastus Riuttanen Oy ja KHTyhteisö KPMG Oy Ab. Keski-Suomen Kiinteistöyhdistyksen hallitus Jäsenet: Tero Matsinen pj., Jyväskylä Tuija Kalliokoski vpj., Jkl Sari Ekonen, Jyväskylä Johanna Hietamäki, Jyväskylä Raimo Katajamäki, Jyväskylä Timo Kovanen, Saarijärvi Seija Käyhkö, Äänekoski Raimo Peltovuori, Jyväskylä Ismo Savolainen, Jyväskylä Jussi Särkkä, Keuruu Leena Tuominen, Jyväskylä Heikki Valkonen, Laukaa Varajäsenet: Jarmo Eräjärvi, Jyväskylä Hannu Karstinen, Jämsä Kiinteistöliiton puheenjohtajana jatkaa Matti Inha lisäksi Harri Seppä Päijät- Hämeestä, Veijo Hyvärinen Itä-Suomesta, Tero Matsinen Keski-Suomesta sekä Jouni Lehtinen Suomen Vuokranantajista ja Janne Heiliö Kaakkois-Suomesta. 5

6 Jarmo Asikainen Ammattiarvioijat valvovat ISA-isännöintiyrityksiä Pasi Nissinen Isännöitsijöiden auktorisointiyhdistys, ISA ry teki vuonna 2009 sopimuksen DNV Certification Oy/ AB:n kanssa siitä, että DNV tulee toteuttamaan auktorisoitujen isännöintiyritysten ulkoiset eli kolmannen osapuolen auditoinnit. Tavoitteena on nostaa auditointien laatua ammattiarvioijien käyttämisellä. Aiemmin isännöitsijät olivat auditoineet toinen toisiaan, kertoo DNV Certification Oy/ Ab:n auditoija Pasi Nissinen. DNV:n rooli tässä kokonaisuudessa on toimia ulkopuolisena riippumattomana arvioijana sekä varmistaa auditoinneilla ISA-auktorisoitujen isännöintiyritysten laaduntuottokyky ja toiminta auktorisointivaatimusten mukaisesti, Pasi Nissinen toteaa. ISA ry:n asiamies Jarmo Asikainen pyysi minua valitsemaan vuoden 2012 arviointien perusteella vuoden auditoidun isännöintiyrityksen. Vastasin luonnollisesti, että onnistuu, kun asiakas pyytää. Kysyin mielipidettä myös kollegaltani, joka toimii lisäkseni ISA-auditoijana. Valintakriteerinä pidin ensisijaisesti arvioinnissa kirjattujen puutteiden määrää, jotta perusteet olisivat mahdollisimman yksiselitteiset ja objektiiviset. Valitun yrityksen, Jyvässeudun Kiinteistöpaletin kohdalla puutteita ei arvioinnissa kirjattu, joten valinta oli loppujen lopuksi helppo, koska muita puhtain paperein selvinneitä isännöintiyrityksiä ei kohdalleni sattunut viime vuonna, Pasi Nissinen sanoo. Hän kertoo tehneensä vuodesta 2009 alkaen auditointeja yli sadalle isännöintiyritykselle. Viime vuonna auditointeja tehtiin 32. Suurin osa auditoinneista tehdään pääkaupunkiseudulla. Jyvässeudun Kiinteistöpaletti on hoitanut toimintaansa erinomaisesti, se näkyi auditoinnissa, Nissinen kiittää. Laadun kehittämistä ja kilpailuetu Palkitsemisesta vastasi ISA ry. Isännöitsijöiden Auktorisointiyhdistys ISA:n asiamies, varatuomari, MBA Jarmo Asikainen kertoo, että tällä hetkellä Suomessa suuret ja keskisuuret isännöintiyritykset ovat suurin osa auktorisoinnin piirissä. Auktorisointijärjestelmä on laadun kehittämistä. Isännöintiyrityksille se on kilpailuetu ja kun ammatillisen palvelun laatu on kohdallaan, niin siitä kannattaa maksaa, Asikainen korostaa. Auktorisointijärjestelmää kehitetään, uudistetaan ja päivitetään jatkuvasti. ISA ry valvoo ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä sekä ylläpitää julkista auktorisoitujen isännöintiyritysten rekisteriä. Jarmo Asikainen kertoo, että vuonna 2012 palkittiin ensimmäistä kertaa ISA-yritys ja tulosten perusteella päädyttiin Jyvässeudun Kiinteistöpalettiin. Palkitussa yrityksessä ei löytynyt auditoinnissa yhtään poikkeamia, mikä on poikkeuksellista, sillä yleensä jotain poikkeamia auditoinnissa havaitaan, Jarmo Asikainen toteaa. ISA ry:n auktorisoimat isännöitsijät ja isännöintiyhteisöt ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää isännöintitapaa (HIT) ja auktorisointiedellytyksiä. Taloyhtiöitä ISA-tunnus auttaa tunnistamaan laadukkaaseen toimintaan sitoutuneet isännöintiyritykset. Isännöintikumppanin valinta on taloyhtiön toiminnan kannalta tärkeää. Se edistää yhteistyön sujumista, tuo pitkäjänteisyyttä, ennakoi kiinteistön kunnossapitoon liittyvää toimintaa, suunnitelmallisuutta ja vaikuttaa myös kiinteistön arvon säilyttämiseen ja parantamiseen. Tarja Ruuska 6

7 ISA-auktorisoinnin yleiset edellytykset ISA-auktorisoinnin yleiset vaatimukset tulee täyttää jatkuvasti ja ne on raportoitava vuosittain ISA:lle. yritys noudattaa hyvää isännöintitapaa isännöinnin eettisiä ohjeita lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten seuraamisen toimintatavat tulee määritellä ja toteuttaa yritys on toiminut vähintään kaksi vuotta isännöintialalla ja isännöintitehtäviä hoitavat henkilöt ovat suorittaneet vähintään isännöinnin ammattitutkinnon yrityksellä on ISA-yhteyshenkilö yrityksen taloudellinen asema on vakaa, verot ja lakisääteiset maksut on maksettu yritys huolehtii myös muiden kuin isännöintipalvelujensa riittävästä vakuutusturvasta yrityksellä tulee olla HTM-, KHT- tai JHTT-tilintarkastaja yrityksen toimistolla on kiinteä toimipaikka ja säännöllinen aukioloaika, jotka on tiedotettu asiakkaille yritys sitoutuu ISA:n kurinpitomenettelyyn (taloyhtiö voi luottaa siihen, että ongelmatapauksissa isännöintiyritysten toimia ja menettelyä valvotaan) auktorisointi edellyttää ISA:n toimittamaa auditointia ja tarkastusta, joilla todetaan yrityksen täyttävän auktorisoinnin edellytykset. Yritys sitoutuu auktorisoinnin aikana tarpeen mukaan ja ainakin kolmen vuoden välein auditointeihin. yritys sitoutuu vuosittain tekemään vuosi-ilmoituksen ja siihen liittyvän itsearvioinnin ja toimittamaan sen ISA:lle tai tämän valtuuttamalle taholle (Lähde: ISA/2010 Uudistunut auktorisointi) Auktorisoitavien toimistojen ja henkilöiden auditoinneista vastasivat saakka ISA:n nimittämät ja kouluttamat henkilöt ISA siirtyi auktorisoimaan vain yrityksiä ja isännöintiyritysten auditoinnin hoitaa nyt ulkopuolinen taho DNV Certification Oy/AB. Vanhan järjestelmän aikana myönnetyt henkilöauktorisoinnit päättyivät siirtymäajan jälkeen Tästä eteenpäin ainoastaan auktorisoidut isännöintiyritykset ovat oikeutettuja ISA-tunnuksen käyttöön. Jani Räsänen Kari Kasanen Ilmanvaihtoalan ammattilainen, Jyväskylän ilmastointipalvelu Oy huoltaa ja puhdistaa luotettavasti kaikki ilmanvaihtojärjestelmillä varustetut kiinteistöt Keski-Suomen alueella. Hoidamme ilmastoinnin puhdistukset esimerkiksi kerros-, rivi- ja omakotitaloihin, toimistoon ja liikehuoneistoihin, kouluille, ravintolaan, tehtaisiin ja teollisuuskiinteistöihin ja kesämökeille. Tavoitteenamme on hyvä, puhdas ja terveellinen sisäilma. Ilmanvaihtojärjestelmien huollot, puhdistukset ja desinfioinnit Keittiön rasvakanavien puhdistukset Ilmamäärien mittaukset ja säädöt Suodatinhuollot Meiltä saat huollon perusteella laaditut, alan standardit täyttävät puhdistuspöytäkirjan ja loppuraportin. 7

8 Palkitseminen tuli mieluisana yllätyksenä Isännöinnin Auktorisointi, ISA ry:n neuvottelupäivillä valittiin ensimmäistä kertaa Vuoden auditoitu ISA-yritys. Vuoden 2012 tunnuksen saajaksi valittiin Jyvässeudun Kiinteistöpaletti Oy, ISA. Valinnan suoritti Det Norske Veritas-auditoija. Jyvässeudun Kiinteistöpaletin toimitusjohtaja Tuija Kalliokoski kertoo, että ensimmäinen auditointi tehtiin yrityksessä vuonna 1998 eli samana vuonna, jolloin hän suoritti AIT-tutkinnon, mikä on auktorisoinnin edellytyksenä. Sen jälkeen auditointeja on ollut kolmen vuoden välein. Tämä palkitseminen tuli mieluisana yllätyksenä yrityksellemme. Itse en ehtinyt ISA ry:n neuvottelupäiville varsinaiseen palkitsemistilaisuuteen, eikä kukaan ollut muistanut ilmoittaa asiasta minulle ennakkoon. En ollut uskoa koko juttua ensin todeksi, kun minulle lähetettiin onnittelut tekstiviestinä. Niinpä vastasinkin viestiin: Vitsinäkö heitit? Tämän jälkeen sain puhelinsoiton sekä sähköpostin asiasta, Tuija Kalliokoski toteaa. Lisäarvoa ja luottamusta Kalliokoski pitää auditointia tärkeänä, koska siinä auditoitava yritys joutuu säännöllisin välein tarkastamaan ja päivittämään omat toimintatapansa ja menetelmänsä. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että asiakkaille voi osoittaa asioiden hoidon olevan normien mukaista ja hyvää isännöintitapaa noudatetaan. Auktorisointi antaa yritykselle lisäarvoa ja asiakkaille luottamusta hyvin hoidettuun toimintaan, Kalliokoski pohtii. Tapanani on aina perehtyä ennakkoon auditointiin liityvään laajaan aineistoon, koska auditoinnissa käydään läpi kaikki yrityksen toimintatavat. Auditoija käy toimintamenetelmät hyvin tarkasti läpi ja hänellä on velvollisuus puuttua mihin tahansa auditoitavan kohteen toiminnan osaan. Isännöinpalveluyritysten onkin jatkuvasti täydennettävä tietojaan ja toimintatapojaan. Esimerkiksi jatkuviin lakimuutoksiin perehtyminen on isännöintiyritysten arkipäivää, viimeisimpinä uusi asuntoosakeyhtiölaki. Parhaillaan on käynnissä kokousrumpa, jossa uudistetaan yhtiöjärjestyksiä sekä pelastussuunnitelmia, mitkä on päivitettävä mennessä sekä pohditaan uuden voimaan tulevan energiatodistuslain aiheuttamaa energiatodistusuudistusta. ISA ry valvoo ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä sekä ylläpitää julkista auktorisoitujen isännöitsijäyhteisöjen rekisteriä. 30 vuotta täyteen Tuija Kalliokoski suosittelee talo- ja kiinteistöyhtiöille ehdottomasti ammatti-isännöintiä sekä ammattitilintarkastajaa, joka on tukena niin osakkaille kuin isännöitsijällekin. Kevään tilinpäätökset on tehty, mutta kiire jatkuu ja työtä piisaa, toimitusjohtaja toteaa. Jyvässeudun Kiinteistöpaletille vuosi 2013 on myös merkittävä vuosi, sillä yhtiölle tulee elokuussa 30 vuotta täyteen. Tällä hetkellä toimistossamme työskentelee 12 henkilöä ja isännöitäviä kohteita on noin 140. Toiminta-alueita ovat mm. Jyväskylä, Muurame, Vaajakoski, Palokka. Yhtiön toimitilat sijaitsevat Jyväskylän keskustan tuntumassa Sepänkatu 14:ssa. Tarja Ruuska 8

9 82 % suomalaisista pitää tärkeimpinä välineinä kotona viihtymiseen tietokonetta, nettiä ja televisiota. Sonera kiinteistölaajakaistan valokuituyhteys on oikotie salamannopeaan surffailuun, monipuoliseen tv-kanavavalikoimaan ja asukkaille edullisiin hintoihin. Pyydä heti edullisempi tarjous: (mpm/pvm) ma-pe 8-20, la SUOMEN LUOTETUIN INTERNETOPERAATTORI Laajakaista Kaapeli-tv Viihdepalvelut televisioon Valokuitu on kirkkaasti paras internetyhteys myös kiinteistöille: 1. Suomen luotetuin, jopa Mbit/s laajakaistayhteys 2. Valtava kanavavalikoima kaapeli-tv:n kautta 3. Asukkaille yksilöllisesti valittavat tv:n lisäpalvelut, kuten videovuokraamo, ohjelmakirjastot ja tallennuspalvelut. Taloyhtiösi voi valita Soneran laajakaista- ja tv-palvelut tai halutessaan vain jommankumman. Pyydä taloyhtiöllesi sopivinta tarjousta jo tänään!

10 Tutustu kaukolämpöön lyhyesti Pelastussuunnitelma on päivitettävä mennessä voimaan tullut pelastuslaki velvoittaa asuinkiinteistöjä ennalta ehkäisemään tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautumaan tulipalojen sammuttamiseen ja muihin pelastustoimenpiteisiin, joihin omatoimisesti kyetään. Pelastussuunnitelma on oltava kaikilla asuinrakennuksilla, joissa on vähintään kolme huoneistoa. Uudisrakennuksiin suunnitelma piti laatia mennessä. Taloyhtiöiden on päivitettävä vanhat pelastussuunnitelmat mennessä. Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla siten, että sen sisältö vastaa asuinkiinteistön kulloistakin tilannetta. Olosuhteet voivat muuttua vaikkapa yhtiön korjaushankkeiden takia tai siksi, että naapuritontille ryhdytään rakentamaan. Pelastussuunnitelma on samalla sekä turvallisuuden parantamisen työväline että lopputuote. Pelastussuunnitelman avulla hahmotetaan taloyhtiön vaaranpaikat ja suunnataan toimenpiteitä vaarapaikkojen poistamiseen. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että pelastussuunnitelmassa arjen turvallisuuden parantamiseksi todetut toimenpiteet tulevat todella myös tehdyksi. Pelastussuunnitelmaan on muun ohella tarpeen kirjata pääsulkujen ja sähkökeskuksen sijainnit, ilmanvaihdon pysäytyspainikkeen sijainti sekä paloteknisten laitteiden tiedot kuten porraskäytävän savunpoistoluukun avauspainikkeen sijainti. Pelastussuunnitelmassa huomioidaan myös asuinkiinteistön sammutuskaluston toimintakunto. Samoin esimerkiksi tikkaat, poistumistieopasteet ja valaistus on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Lisätietoja pelastussuunnitelman laatimisesta SPEKin nettisivuilta > Varautuminen ja vss > Pelastussuunnitelma. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,5 prosenttia vuoden 2012 neljännellä neljänneksellä vuoden 2011 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista eniten kallistuivat erilliskustannukset sekä käyttö- ja jätevesikustannukset, 4,8 prosenttia. Kaukolämpökustannukset kallistuivat 3,8 prosenttia, lämpökustannukset 3,2 prosenttia, kevyt polttoöljy, työkustannukset sekä hoitopalvelukustannukset 2,9 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 2,5 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 1,5 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset laskivat 2,9 prosenttia. Kysy lisää kaukolämmöstä: Sähköä, lämpöä ja vettä tarjoaa Jyväskylän Energia -yhtiöt puh. (014)

11 lyhyesti Kiinteistöverotusmenettely muuttui verotuspäätöksen tiedot tarkistettava Uusi kiinteistöverolain säännös velvoittaa kiinteistönomistajan tarkistamaan ja tarvittaessa korjaamaan ja täydentämään kiinteistöverotuksen perusteena olevat tiedot. Nämä tiedot näkyvät verotuspäätöksen mukana olevasta osiosta Selvitys kiinteistöverotuksesta Jos asiakas ei korjaa tietoja, hänen katsotaan antaneen tiedot verotuspäätöksellä näkyvän selvityksen mukaisena. Menettelyssä siirrytään samaan käytäntöön kuin esitäytetyssä veroilmoituksessa. Korjaa virheet ja täydennä puuttuvat tiedot Tietojen mahdollista korjaamista tai täydentämistä varten kiinteistöverotuspäätöksen mukana on ilmoitusosa -lomake. Jos tiedoissa on korjattavaa, korjaukset on tehtävä viimeistään 7.5. tai , palautuspäivä näkyy ilmoitusosa -lomakkeella. Yhteisöasiakkailla palautuspäivä on Jos verotus muuttuu korjauksen perusteella, uusi kiinteistöverotuspäätös tilisiirtolomakkeineen tulee elokuussa ennen kiinteistöveron ensimmäistä eräpäivää. Eräpäivät ovat syksyllä säilytä tilisiirrot Alle 170 euron kiinteistövero maksetaan yhdessä erässä ensimmäisenä eräpäivänä ja sitä suurempi vero kahdessa erässä. Eräpäivät ovat ja Lisätietoja kiinteistöverotuspäätöksen tarkistamisesta Verohallinnon sivuilta www. vero.fi. Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, Vantaa puh. (09) PAIKALLISTA KIINTEISTÖNHOITOA JA SIIVOUSTA JYVÄSSEUDULLA JO 10 VUODEN AJAN puh

12 12

13 Talonmiesten palkankorotus Talonmiesten ja pistepalkkaisten siivoojien palkkoja korotetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,8 prosenttia. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen talonmiehen työtä ja pistepalkkaisia siivoojia koskevan liitepöytäkirjan pistearvoja, vähimmäispalkkoja sekä sauna- ja talopesulakorvauksia ja päivystyskorvausta korotetaan lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 0,8 prosenttia. Korotuksen yhteydessä poistetaan 2. paikkakuntakalleusluokka. Työehtosopimus on sähköisesti luettavissa osoitteessa Meiltä maakaapelit edullisesti! TERVETULOA! Myynti, asennus ja suunnittelu. Nelos-Sähkö Oy Vapaaherrantie 11 (Mini-Mani), Jyväskylä Avoinna 9 18 ja 9 15 Taloyhtiöteko kilpailun voitto Jyväskylään Valtakunnallisen Taloyhtiöteko kilpailun voittajaksi on valittu Jyväskylän hallitusforum, joka on omalla alueellaan kehittänyt ja menestyksekkäästi sekä laajasti soveltanut taloyhtiön Hyvä hallintotapasuositusta. Hallitusforumin tarkoituksena on edistää alueen taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn parhaita käytäntöjä sekä esimerkillisiä toimintatapoja. Kilpailun voittaja julkistettiin Taloyhtiö tapahtumassa. Vuoden Taloyhtiöteko on kilpailu, jossa etsitään vuosittain hyvää taloyhtiötekoa. Kilpailun teemana oli tänä vuonna hyvä hallitustyöskentely, jota arvioitiin Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset ry:n vuonna 2011 antaman Hyvä hallintotapasuosituksen pohjalta. Kilpailun järjestivät Kiinteistöliitto Uusimaa, Kiinteistöalan Kustannus Oy ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy. Taloyhtiötekokilpailuiden keskisuomalaiset voittajat: Jyväskylän hallitusforum, Taloyhtiöteko 2013 Asunto Oy Jyväskylän Aatoksenkatu 6, Taloyhtiöteko 2011 Asunto Oy Keuruun Ylä- Kivelä, Taloyhtiöteko 2009 Asunto Oy Jyväskylän Yrjönkatu 58, Taloyhtiöteko 2007 Kuva: Kari Ruuska 13

14 Ikkunoiden säännöllinen ja suunnitelmallinen kunnossapito tärkeää pelkkä energiansäästö ei tee uusimisesta kannattavaa Kun asuinkerrostalon ikkunoita korjataan, kannattaa jo hankesuunnitteluvaiheessa huomioida erilaisten vaihtoehtojen vertailu ja energiatehokkuuden parantaminen. Tuleviin korjauksiin on valmistauduttava hyvissä ajoin, koska taloyhtiön hallinnossa asioiden käsittely ja päätöksenteko vaativat oman aikansa. Taloyhtiön valmistellessa ikkunoiden uusiminen suunnitelmallisesti, voidaan myös tarjolla olevat yhteiskunnan avustukset hyödyntää. Ikkunoiden kunnon arvioinnin ja korjauksen suunnittelun pohjana on oltava riittävät ja oikeat tiedot ikkunoiden nykytilasta ja niiden korjaustarpeesta. Kuntoselvitysten puuttuessa tehdään helposti vääriä olettamuksia, jolloin osakkaat joutuvat tekemään päätelmiä puutteellisten lähtötietojen perusteella. Näin yli- tai alikorjaamisen vaara on ilmeinen, Kiinteistöliiton kehityspäällikkö TkT Jari Virta toteaa. Ikkunoiden vaurioituminen Ikkunat turmeltuvat rasituksen, käytön ja huoltamattomuuden seurauksena. Pahimmat rasitustekijät ovat viistosade, auringon säteily varsinkin tummissa ikkunoissa ja ilman saasteet. Rakennuksen eteläpuolen ja ylimpien kerrosten ikkunat turmeltuvat ensimmäisinä. Kestoikä riippuu oleellisesti niiden rakenteesta ja käytetyistä materiaaleista. Säännöllinen ja suunnitelmallinen kunnossapito on usein ennenaikaista uusimista taloudellisempaa. Kittausten ja maalipintojen säännöllisen hoidon laiminlyönti on usein pääsyy ikkunavaurioihin, Virta kertoo. Korjaustavan valinta Ikkunat vaikuttavat rakennuksen energiatalouteen ja asumisviihtyisyyteen. Kun taloyhtiössä keskustellaan ikkunakorjauksesta, lähtökohtana voi olla esimerkiksi asumisviihtyisyyden parantaminen vedontunteen vähentäminen, ikkunoiden laho- ja maalivaurioiden korjaaminen, pesun helpottaminen, energiansäästöön vaikuttaminen tai edellisten yhdistelmät. Energiatehokkuuden kohentamiseen tähtäävien toimien elinkaariedullisuus on usein vaikeasti perusteltavissa, jos lähtökohtana on pelkästään energiatehokkuuden parantaminen. Takaisinmaksuajat ovat nykyisillä energian hinnoilla usein liian pitkiä. Jos korjauksiin joudutaan joka tapauksessa, voi energiatehokkuuden mukaan ottaminen olla kannattavaa, Virta arvioi. Uudet taloyhtiöissä 1.9. voimaan tulevat luvanvaraista korjausrakentamista koskevat energiatehokkuusmääräykset edellyttävät myös energiatehokkuuden parantamisen huomioonottamista. Jatkossa ikkunoita uusittaessa uusien ikkunoiden on oltava U-arvoltaan 1,0 W/m²K tai paremmat. Vanhoja ikkunoita korjattaessa on lämmönpitävyyttä parannettava mahdollisuuksien mukaan. Tarvittavat ikkunoiden huoltotoimet riippuvat sekä ikkunapuitteiden materiaalista että ikkunatyypistä. Korjaustoimiksi voidaan valita ikkunan ulkopuolisten osien tai koko ikkunan kunnostus, peruskorjaus, lisälasien tai etuikkunan asentaminen tai ikkunan uusiminen karmeineen. Uusimisen luontevin ajankohta on julkisivukorjauksen yhteydessä. Tavoitteet korjaukselle Ikkunat uusitaan yleensä kahdesta syystä: vanhat ikkunat ovat turmeltuneet kunnostuskelvottomiksi tai käyttöominaisuuksia halutaan parantaa. Ennen ikkunoiden uusimista on asetettava korjaukselle tavoitteet. Markkinoilla olevien ikkunoiden vertailua helpottaa, jos teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia pystytään vertailemaan muunkin kuin hinnan mukaan, Virta muistuttaa. Ikkunaremontin seurauksena on ilmanvaihdon ja lämmitysjärjestelmän säätötarve. Korjaustoimien, kuten ikkunoiden asennuksen tai tiivistämisen jälkeen on selvitettävä niiden vaikutus ilmanvaihdon toimintaan. Jos huoneiden korvausilman saanti on perustunut vanhan ikkunan läpi tulevaan ilmavuotoon, ikkunoiden vaihto uusiin vähentää huonetilaan tulevaa ilmamäärää. Ikkunakorjauksen yhteydessä on tarvittaessa parannettava korvausilman saatavuutta esimerkiksi ikkunoihin tai ulkoseiniin asennettavilla korvausilmaventtiileillä, Jari Virta opastaa. Ikkunoiden uusimisen jälkeen korvausilman saanti muuttuu niin paljon, että ilmanvaihtojärjestelmä on säädettävä. Ennen säätämistä ilmanvaihtokanavisto kannattaa yleensä nuohota. Rakennuksen energiantarve muuttuu ja vesikiertoinen patteriverkosto on perussäädettävä, etteivät korjauksiin sijoitetut rahat valu hukkaan. Vesikiertoinen patteriverkosto ei mukaudu muuttuneeseen lämmitystarpeeseen, vaikka käytössä olisivat patteritermostaatit. Patteriverkosto täytyy säätää uudelleen. Ensin säädetään siis ilmanvaihtojärjestelmä ja sen jälkeen tehdään vesikiertoisen patteriverkoston perussäätö, Jari Virta neuvoo. Sami Loukkola/Tarja Ruuska 14

15 Ikkunoiden kunnossapitoja uusimistarpeet Puuikkunat Tekninen käyttöikä keskimäärin 50 vuotta tavanomaisissa rasitusoloissa Suosituksena ikkunoiden ulkopuolinen tarkastus kahden vuoden välein Suosituksena ikkunoiden sisäpuolinen tarkistus viiden vuoden välein Kunnossapitomaalauksen tarve tyypillisesti 5 15 vuoden välein Suosituksena ikkunarakenteen tiivistäminen 3 12 vuoden välein Puualumiini-ikkunat Tekninen käyttöikä keskimäärin 60 vuotta tavanomaisissa rasitusoloissa Suosituksena sisä- ja ulkopuolinen tarkastus viiden vuoden välein Suosituksena sisäpuolisten osien maalaus 5 8 vuoden välein Suosituksena ikkunarakenteen tiivistäminen 3 12 vuoden välein 15

16 Ikkunat uusiksi linjasaneerauksen siivellä Asunto Oy Jyväskylän Veljeshovin saneerauksessa otettiin huomioon niin energia-asiat kuin taloudellisuus. Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen päätettiin ajoittaa linjasaneerauksen (vesijohdot, viemärit, sähköt) yhteyteen. Kun rakennusmiehet olivat jo talossa, asumisen haitta-aste ei paljon lisääntynyt ikkunoiden vaihdon takia. Isännöitsijä Juha Nuora ja asunto oy:n puheenjohtaja Erkki Uusi-Einola kertovat, että myös kustannuksiltaan ikkunaremontti sulautui kokonaisuuteen; useita rahoitusneuvotteluja tai vastikkeiden tarkistuksia ei tarvittu, kun kaikki toteutui yhdellä rysäyksellä. 1,4 miljoonan euron kokonaiskustannuksissa ikkunoiden uusimiseen reilu euroa oli lopulta kohtuullinen panostus. Uusi-Einola uskoo, että ikkunoiden ja niihin littyvien lämmöneristeiden uusiminen maksaa kohtuullisessa ajassa sijoitetut varat takaisin lämmityskustannusten säästönä: kaukolämpötalossa lämmitysenergian yksikköhinnat tuppaavat nousemaan vuosittain. Yli 50 vuotta vanhat ikkunat olivat rakenteeltaan vanhanaikaiset tuplat ja myös ajan vaurioittamat. Varsinaista pehmeää lahoa ei vielä ollut, mutta maali hilseili ja rapisi, selvä vedontunne haittasi ikkunoiden ja parvekeovien tuntumassa: asunnoissa oli kylmä. Uusi-Einolan mielestä vetoisuus ja kylmyys ei johtunut pelkästään ikkunoista, vaan myös esimerkiksi niitä ympäröivän seinän rakenteesta. Jokaisen ikkunan yläpuolinen kotelo muodosti kylmäsillan, jossa pakkanen ja huonelämpö kohtasivat. Eristeet, jos niitä yleensä löytyi, olivat pellavaa, lumppua jne. Nyt siellä on villaa, eristevaahtoa, saumausnauhaa ja saumauskittiä, ei tule enää tuuli sisään. Ikkunat ovat kolminkertaiset korvausilmaikkunat, joissa korvausilma lämpiää, kun se ruutujen välissä kohtaa lämpimän huoneilman: yksinkertainen lto-järjestelmä. Tällä ratkaisulla saatiin myös ilmanvaihdon puutteita korjattua, Uusi-Einola sanoo. Äänieristys lisähaaste Oman haasteensa Yliopistonkadun varren talossa toi äänieristys. Tähän saakka kadun vilkas liikenne oli kuulunut huoneisiin. Kolminkertainen, tavallista syvempi (200 mm) 16

17 Isännöitsijä Juha Nuora (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Erkki Uusi-Einola toteavat, että budjetissa on pysytty ja projekti on onnistunut erittäin hyvin. ikkunaelementti ja kunnollinen eristys paransivat tilannetta oleellisesti. Erkki Uusi-Einolan mielestä Yliopistonkatu 6:ssa sijaitseva talo sinänsä kestää liikenteen. Vuonna 1956 paikanpäällä muurattu talo on paksuseinäinen, ikuinen kivitalo, joka kestää paitsi myrskyä, myös tärinää ja melua. Talossa on 40 asuntoa, lisäksi yhtiöön kuuluu erikoisuus, päärakennusta vanhempi hirsirunkoinen piharakennus, jossa on kahdeksan asuntoa. Pihatalon kaikki asunnot ovat vuokrattuja, vuoksaisäntänä taloyhtiö. Yhtiö omistaa myös kiinteistöön kuuluvia katutason liiketiloja. Vuokratuottojen ansiosta hoitovastike on pystytty pitämään keskustan hintatasoon nähden alhaisena (2,2 euroa). Remontista asuntojen omistajille koituu rahoitusvastiketta 5,5 euroa neliölle. Suurin osa remontin maksajista asuu muualla kuin kohdekiinteistössä. Osakkeet ovat sijoittajien omistuksessa ja asunnot vuokrattu: hyvä sijainti takaa, että kysyntää riittää. Uusi-Einola arvioi, että asumistason myötä vuokrat kiinteistössä nousevat, mutta myös vuokralaiset ymmärtävät, että laadusta kannattaa maksaa. Prosessi Isännöitsijä Juha Nuora Jyvässeudun Isännöitsijät Oy:stä on ollut tiiviisti mukana sekä linjasaneerauksen että ikkunaremontin suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin ennen päätöksentekoa. Osakkaille kerrottiin suunnitelmista ensimmäisen kerran yhtiökokouksessa Maaliskuussa 2012 tehtiin asiasta päätös, minkä jälkeen on ripeään tahtiin järjestetty rahoitus, kilpailutettu urakoitsijat ja ikkunatoimittajat. Nuoran mielestä remontin vastustajia oli lopulta todella vähän, jos ollenkaan. Remontin tasosta ja laajuudesta käytiin toki keskustelua. Putkistokartoitus ja -kuvaus ennen päätöksentekoa sai myös epäilijöiden päät kääntymään, sukitus ei olisi tässä tapauksessa riittänyt. Ikkunoiden ja niihin littyvien lämmöneristeiden uusiminen maksaa kohtuullisessa ajassa sijoitetut varat takaisin lämmityskustannusten säästönä. Kuin varmemmaksi vakuudeksi noin vuosi ennen linjasaneerauksen alkua yhdessä huoneistossa sattui putkirikko ja vesivahinko; hätäratkaisuna tämän huoneiston osalta putket sukitettiin, mutta varsinaisen putkiremontin yhteydessä ne todettiin niin hauraiksi, että eivät ne olisi korjattuinakaan pitkään kestäneet. Neljä tarjousta Myös ikkunaremontin tasosta keskusteltiin. Jotkut ehdottivat pelkkää huoltomaalausta, toiset vanhojen karmien säästämistä ja pokien vaihtoa. Mitäpä nämä toimet olisivat auttaneet, kun pahimmat vuodot olivat karmien ulkopuolella, Uusi-Einola pohtii. Ikkunoista pyydettiin tarjoukset neljältä valmistajalta. Yksi putosi jo tarjousvaiheessa, kolmen tasaväkisen kanssa neuvottelua jatkettiin. Ratkaisu päätyi Pihla-ikkunoihin, tarjous näytti kokonaisuutena parhaiten soveltuvalta. Ratkaisuun vaikutti ehkä se, että Pihla tarjosi normaalia syvemmät ikkunat samalla hinnalla perusmittaisten kanssa. Samaan pakettiin sovittiin kaikkien ikkunoiden lämpökamerakuvauksesta, Uusi-Einola muistelee. Ikkunaremontti on tehty, linjasaaneeraus loppusuoralla. Erkki Uusi-Einola sanoo, että vanhassa kiinteistössä töitä riittää tämänkin jälkeen. Meidän on mietittävä, mitä piharakennuksen asunnoille tehdään. Rakennus on säilytettävä, eikä sen ilmettäkään saa juuri muuttaa tai Museovirasto on meidän kimpussamme. Uusi-Einola ei toki pahoittele säilyttämisvelvoitetta. Hän päinvastoin harmittelee sitä, että Jyväskylän keskustasta viehättävät pientalot on hävitetty. Hän on jopa miettinyt, voisiko Veljeshovin tontille rakentaa jotain uutta samanilmeistä kuin pihatalo. Muitakin erikoisuuksia Asunto Oy Jyväskylän Veljeshovilla on kaupungin ilmeeseen tarjolla. Esimerkiksi katutason aitotammiset oven- ja ikkunanpielet sekä niihin liittyvät tammilipat ledivaloineen, jotka seuraavaksi asennetaan paikalleen. Kari Ruuska 17

18 Sähköllä toimiva kattolämmitys oli yleinen, mutta ei kovin energiaystävällinen lämmitysmuoto 80-luvulla rivitaloissa. Lämmönlähteen muutokselle esimerkiksi maalämmöksi tarvitaan toimenpidelupa. Yhtenäiset määräykset korjausrakentamiseen Korjausrakentamisen määräykset muuttuvat ensi kesänä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos on tullut voimaan vuoden alussa. Lakiin liittyvä ympäristöministeriön asetus energiatehokkuuden parantamisesta astuu voimaan viranomaisten käytössä olevien rakennusten osalta 1.6. ja kaikkia muita rakennuksia koskien Uusilla säädöksillä luvanvaraiselle korjausrakentamiselle määritellään hyväksyttävä energiatehokkuuden perustaso koko maahan. Tähän saakka käytäntö on kunnittain vaihdellut, kun yhtenäinen lainsäädäntö on puuttunut. Jotkut kunnat ovat tähän asti soveltaneet joiltakin osin uudisrakentamista koskevaa lainsäädäntöä, sanoo energiaasiantuntija Petri Pylsy Kiinteistöliitosta. Tavoitteena on ollut vihdoin saada yhtenäinen käytäntö koko maahan. Se auttaa kuntien valvontaviranomaisia ja myös korjaushankkeiden toteuttajia. Kiinteistön omistaja määrittelee myös jatkossa milloin ja mitä korjataan. Luvanvaraisissa hankkeissa on kuitenkin noudatettava määräyksiä ottaen huomioon tekninen, toiminnallinen ja taloudellinen tuottavuus. Pylsy korostaa, että luvanvaraisissa hankkeissa, joissa määräyksiä on noudatettava,on oikeasti oltava kyse energiatehokkuuden parantamisesta: ei esimerkiksi pelkästä julkisivun värin muuttamisesta tai muusta pintakäsittelystä. Energiatehokkuus voidaan osoittaa useammalla eri tavalla, joista rakennuksen omistaja valitsee sopivimman: energiatehokkuuden määrittely voi olla rakennusosa- tai järjestelmäkohtainen (esimerkiksi ovia ja ikkunoita uusittaessa), rakennuksen energiankulutukselle voidaan asettaa maksimiarvo tai rakennuksen nykyistä E-lukua pienennetään esimerkiksi kerrostalossa 85 %:iin. Korjausrakentamisen tarpeen selvittämiseksi on syytä kaivella kiinteistön historiaa sekä suunnitelmallisesti selvittää korjaustarpeen taso, kustannukset ja mahdollisuudet. Korjaushankkeissa on syytä ottaa mukaan korjausrakentamisen asiantuntija. Perusteellisen suunnittelun kustannukset ovat pieni osa koko hankkeen hinnassa, usein hyvä suunnittelu jopa säästää lopputuloksessa, Pylsy arvioi. Petri Pylsy korostaa, että asiantuntija-apua energiatehokkaiden korjaushankkeiden käynnistämiseen on tarjolla, mutta myös ammattilaisten on muistettva päivittää omaa osaamistaan. Kiinteistöliitto tarjoaa neuvontapalvelua jäsenilleen energia-asioissa. Taitava tilaaja Pätevä palveluntuottaja -hankkeen tuloksena on julkaistu tiivis tietopaketti korjausrakentamisen toimintatavoiksi taloyhtiöissä: ( issuu.com/mediat/docs/taitava_tilaaja). Myös alueelliset kiinteistöyhdistykset tarjoavat opastusta ja koulutusta jäsenistölleen. Kari Ruuska 18

19 Rakennusvalvonnan työmäärä kasvaa Lupainsinööri Markus Lajunen Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnasta kertoo, että kesällä voimaantulevat korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset muuttavat nykytilanteen täysin. Muutokset lisäävät rakennusvalvonnan työmäärää ja saattavat aiheuttaa myös käsittelyaikojen pitenemistä. Muutokset ovat merkittäviä. Aikaisemmin energiatehokkuusmääräykset eivät ole koskeneet korjausrakentamista. Uudisrakentamisen osalta Jyväskylässä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, Markus Lajunen korostaa. Lajunen kertoo, että toimenpiteen laatu ja laajuus määrää myös jatkossa lupakäytännöstä, eli toimenpiteestä riippuen sille rakennusjärjestyksen mukaisesti on haettava joko rakennuslupa tai toimenpidelupa. Lisäksi tulee huomioida uudet energiamääräykset. Esimerkiksi rakennuksen lämmitysmuodon muuttaminen (öljylämmityksestä maalämmöksi vaatii toimenpideluvan (voimaan kevät/2011), Lajunen tarkentaa. Uusia määräyksiä Korjausrakentamisen energiamääräykset tulevat voimaan viranomaisten käytössä olevissa rakennuksissa asetuksen mukaan 1. kesäkuuta 2013 ja muissa rakennuksissa 1. syyskuuta. Myös Jyväskylässä rakennusvalvonta siirtyy noudattamaan uusia määräyksiä tässä aikataulussa. Korjausrakentamisen uudet määräykset tulevat meillä lisäämään työn määrää. Henkilöstö on koulutettava, että pystytään soveltamaan uusia määräyksiä oikein ja ohjaamaan sekä neuvomaan korjaushankkeeseen ryhtyvää. Markus Lajunen toteaa, että lupamenettelyssä on ruuhkaa maalis-syyskuu -välisenä aikana, tuli lakimuutoksia tai ei. Pyrimme tietysti toimimaan niin, että lupien käsittelyajat eivät veny kohtuuttoman pitkiksi. Suunnittelulta uudet määräykset vaativat kuitenkin aina enemmän, Lajunen arvioi. Markus Lajunen kehottaa korjausrakentamista suunnittelevia etsimään tietoa lakimuutoksista ympäristöministeriön internet-sivuilta. Jyväskylän paikallisesta käytännöstä korjausrakentajia opastetaan osoitteessa Hannikaisenkatu 17, rakennusviraston 1.krs. Kari Ruuska Tarja Ruuska 19

20 Hallituksen toiminnan tehokas käynnistäminen Tehokas hallitustyöskentely edellyttää suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta näin myös taloyhtiöiden hallituksissa. Uudelle hallitukselle on tärkeää ottaa haltuun taloyhtiöön ja hallitustyöskentelyyn liittyvät asiat. Useissa taloissa on uusien hallituksen jäsenten perehdyttäminen mietitty etukäteen ja hoidetaan hyvin. Toisissa taloissa uudet hallituksen jäsenet hyppäävät liikkuvaan junaan ilman tietoa minne ovat matkalla tai mitä pitäisi tehdä. Hallituksen tehtävät Hallituskauden alussa on hyvä kerrata taloyhtiön hallituksen tehtävät. Tämä auttaa hallituksen keskittymistä olennaisiin asioihin. Hallituksen toiminta voi olla tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jolla on päämäärä. Tai hallitus voi vaan olla ja odottaa mitä asioita tulee vastaan. Pelkkä hallituksen oleminen ei ole taloyhtiön eikä sen osakkaiden edun mukaista. Toimiakseen hyvin hallitus tarvitsee tietoa ja taitoa. Hallituksen jäsenten tulee perehtyä oman taloyhtiön yhtiöjärjestykseen. Siinä määritellään monet toimintaan ja päätöksiin vaikuttavat seikat. Oman talon yhtiöjärjestyksen lisäksi tulee noudattaa asunto-osakeyhtiölakia myös pienissä rivitaloissa. Nykytila tunnettava Hallituksen tulee tietää taloyhtiön tekninen ja taloudellinen tila. Keskeneräiset asiat ja hankkeet tulee uuden hallituksen saada tietoonsa heti kautensa alussa. Näin se pystyy tarttumaan aiemmin aloitettuihin ja keskeneräisiin asioihin. Taloyhtiöissä on erilaisia käytäntöjä ja vakiintuneita menettelytapoja hoitaa asioita. Nämä erityispiirteet on hallituksen syytä tuntea. Tavoitteet talolle Taloyhtiön tavoite- tai tahtotilan tietäminen on hallitukselle tärkeää. Kun tiedetään millaiseksi osakkaat haluavat oman talonsa tulevan, voi hallitus päätöksillään viedä taloyhtiötä kohti tavoitetta. Jos osakkaiden näkemystä ei tiedetä, tulee se selvittää esim. kyselyin ja osakasilloissa. Pohdinta taloyhtiön tulevaisuudesta on osa taloyhtiön normaalia toimintaa. Tavoitetilan määrittelyllä saadaan kestävä pohja taloyhtiön toiminnalle ja toimenpiteille. Rooleihin selkeyttä Hallituksen jäsenillä on erilaista osaamista, jota hyödyntää hallitustyössä. Heti hallituskauden alussa on hyvä käydä läpi kunkin jäsenen osaaminen ja mahdollisuudet eri tehtävien hoitamiseen. Hallituksessa voidaan sopia erilaisia tehtäviä hallituksen jäsenten seurattaviksi ja valmisteltaviksi. Hallitus toimii päätöksenteossa kollektiivina, mutta valmistelua ja seurantaa voidaan hajauttaa. Hallituksen tulee olla selvillä roolistaan suhteessa mm. isännöintiin ja kiinteistöhuoltoon. Näin hallitus voi keskittyä omien asioiden hoitamiseen sekä toimivaan yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Sopimukset hallintaan Taloyhtiön toiminnassa on sopimushallinnan osaamisella merkitystä. Isännöinti, kiinteistöhuolto, siivous, lämpö, vakuutusturva ja korjausurakat ostetaan sopimuksilla. Taloyhtiön menot muodostuvat pääosin sopimuksilla ostetuista palveluista ja tuotteista. Sopimukset tulee pitää ajan tasalla ja tarvittaessa päivittää. Tärkeimmät sopimukset tulee käydä läpi sekä tarkistaa vastaavatko ne taloyhtiön nykyisiä tarpeita ja ovatko ne oikein mitoitettuja. Taloyhtiöissä on mielekästä pyrkiä kumppanuussopimuksiin eli rakentamaan toimivaa pitkäjänteistä yhteistyötä. Hallitus tekee taloyhtiön nimissä sopimukset ja valvoo niiden noudattamista. Erityisen tärkeä on isännöintisopimus, jolla hallitus valitsee itselleen kumppanin hoitamaan taloyhtiön asioita. Toimintatavat ja pelisäännöt Hallituskauden alussa tulee sopia yhteiset pelisäännöt ja 20

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset

Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremonttien mahdollisuudet ja korjausrakentamisen energiamääräykset Energiaremontit säästöä ja arvonnousua kiinteistöille 09.10.2012 Jyväskylän Paviljonki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut

Näytesivut KORJAUS- HANKKEEN. taustavalmistelut Ennen kuin korjaushanketta voi alkaa suunnitella, on selvitettävä, missä kunnossa kiinteistö nyt on ja mitä korjattavaa siinä on. Selvitys tehdään valmistumisvuoden, vauriohistorian, teknisten selvitysten

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

ISA-auktorisoinnin taloyhtiöille tuomat hyödyt. Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Helsingin Messukeskus, 15.4.2015 Jarmo Asikainen asiamies, VT, MBA

ISA-auktorisoinnin taloyhtiöille tuomat hyödyt. Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Helsingin Messukeskus, 15.4.2015 Jarmo Asikainen asiamies, VT, MBA ISA-auktorisoinnin taloyhtiöille tuomat hyödyt Taloyhtiö 2015 -tapahtuma Helsingin Messukeskus, 15.4.2015 Jarmo Asikainen asiamies, VT, MBA Isännöinnin Auktorisointi ISA ry Yhdistys perustettu vuonna 1987

Lisätiedot

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry

Taloyhtiö 2013. Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013. Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari. Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiö 2013 Turvallisuus taloyhtiössä Helsingin Messukeskus 10.4.2013 Jaana Sallmén vanhempi lakimies, varatuomari Miksi pelastussuunnitelma? Pelastussuunnitelman tarkoituksena parantaa arjen turvallisuutta

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA. Matti Inha valittiin uudelleen Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Aulangolla. Liittokokous Aulangolla ss.

JäsenTIEDOTE TÄSSÄ NUMEROSSA. Matti Inha valittiin uudelleen Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Aulangolla. Liittokokous Aulangolla ss. JäsenTIEDOTE 2 2013 www.kiinteistoliitto.fi/kanta-hame VALOKUVA: PEKKA ROUSI KIINTEISTÖLIITTO Kanta-Häme Huhtikuu Matti Inha valittiin uudelleen Suomen Kiinteistöliiton puheenjohtajaksi Aulangolla. TÄSSÄ

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua:

Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 2 Isännöitsijän valinta Kun taloyhtiölle ollaan ostamassa isännöintipalvelua, on järkevää seurata seuraavaa kymmenen askeleen polkua: 1) Selvitä, miksi taloyhtiö on vaihtamassa isännöintiyritystä. 2) Määrittele

Lisätiedot

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja

Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Paikallinen Palveleva Vaikuttaja Akseli Kiinteistöpalvelut Oy Turun Isännöintikeskus Oy 23.11.2016 Toiminnanjohtaja Juuso Kallio Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012

KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012 KESKI-SUOMEN KIINTEISTÖYHDISTYS ry HALLITUKSEN KERTOMUS VUODELTA 2012 YLEISTÄ Rakentaminen kääntyi vuonna 2012 Rakennusteollisuuden mukaan noin kolmen prosentin laskuun. Asuntoaloitukset supistuivat Suomessa

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiössä Kiinteistöilta, Oulu 31.3.2011 Jari Virta, Kiinteistöliitto Esityksen rakenne Muuttuvat määräykset Rakennuskanta Lämpöenergiataseet Kulutustietoja KT/RT Käyttö

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa?

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? Energiansäästöllä tarkoitetaan yleensä energiankäytön absoluuttista vähentämistä. Energiatehokkuus puolestaan tarkoittaa suuremman tuotoksen aikaansaamista samalla

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Keski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset

Keski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset Keski-Suomen indeksivertailu 2019 Taloyhtiöiden kuntakohtaiset kiinteistökustannukset Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys ry 10.9.2019, korjattu 12.9.2019 Vertailusta Vertailu tehty vuodesta 2005 lähtien syksyisin

Lisätiedot

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013

Asumismenot 2013. Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Asumismenot 2013 Tiedotustilaisuus 20.8.2013 Esityksen rakenne 1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja tuleva kehitys 2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois lukien pääomakulut 3. Kotitalouksien tyyppiremontit

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto

Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto Asukkaiden kosteudenhallinta Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöliittoyhteisö 2015 Yksityiset vuokranantajat Taloyhtiöt, KOY:t Vuokrataloyhteisöt Suomen Vuokranantajat

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen

Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Asunto-osakeyhtiö Töölö-Hesperia Kutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Aika: Maanantai 9.5.2016 klo 17:00 Paikka: Minervaskolan, Apollonkatu 12 Esityslista 1. Kokouksen avaus, puheenjohtajan ja sihteerin

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus osa 1 -Ekspertin tehtävä talossa Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 4.11.2015 Lauri Penttinen Hoitokuluista energiaan ja veteen

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo 1 (5) AS OY JUHANNUSRINNE HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 11.2.2015 kello 17:00 19.04 Paikka: Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, 02200 Espoo, Oraclen talo Paikalla: Jukka Tana puheenjohtaja Heikki Haavisto Henri

Lisätiedot

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla

Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Energiatehokas taloyhtiö Kiinteistövahdilla Tasaista lämpöä jokaiseen asuntoon Lämmitä fiksusti Kiinteistövahti-palvelun avulla taloyhtiöt voivat parantaa asumismukavuutta, optimoida lämmityskustannuksia

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA Laadukkaan isännöinnin ostaminen ISÄNNÖITSIJÄN ASEMA, VALINTA JA ISÄNNÖINTISOPIMUKSEN ELINKAARI JURIDINEN NÄKÖKULMA ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä? Yhtiöjärjestys määrää

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski 05.10.2015 09:39:26 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 05.10.2015 Toiminimi: Asunto Oy Mäkikyläntornit, Kuusankoski

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

Korjausrakentamisen tupailta Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Korjausrakentamisen tupailta 18.1.2012 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin alueyhdistys 9300

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys 3.3. 2011 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7 2010 Muun muassa: Kunnossapitotarveselvitys

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Puolukkapolku 2 - Bostads Ab Lingonstigen 2 i 15.10.2015 11:28:32 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 15.10.2015 Toiminimi: Asunto

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Rakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017

Rakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Isännöintipalkkiot 2017

Isännöintipalkkiot 2017 Isännöintipalkkiot 2017 Keskeiset tulokset Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Kyselytutkimuksen tavoitteena on koota ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY

Rakenna & Remontoi FENESTRA OY Rakenna & Remontoi FENESTRA OY 28.01.2011 Timo Laitinen Fenestra Oy 2011 Fenestra Oy on laadukkaiden ovi- ja ikkunaratkaisujen täyden palvelun toimittaja. Palvelemme paremmin tarjoamalla laajan valikoiman

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry.

Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry Säännöt. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjois-Savon Kiinteistöyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki. Yhdistys voi kuulua jäsenenä erilaisiin toimialansa järjestöihin. 2 Tarkoitus ja

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä

TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET Mauri Niemelä TALOYHTIÖN PERUSKORJAUKSET 7.11.2007 Mauri Niemelä www.oulunisannoitsijatoimisto.fi Oulun Isännöitsijätoimisto Oy perustettu 1982 Oulun Seudun Talokeskus Oy omistajiksi 7/2004 Niemelä Mauri ja Arja nimen

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut

Hallituksen tehtävät ja vastuut yt es iv ut Nä 38 4 Hallitustyöskentely 39 4 HALLITUSTYÖSKENTELY 4.1 Hallituksen toimintaperiaatteet Hallituksen työskentelytavoista sopiminen Hallitustyöskentelyllä tarkoitetaan taloyhtiön hallituksen

Lisätiedot

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako

Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako Kunnossapito- ja vahingonkorvausvastuun jako Kirsi Ruutu Lakimies Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri Kuka vastaa kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Tekninen näkökulma kunnossapitoon Erilaiset

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot