EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

Transkriptio

1 FI FI FI

2 EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel KOM(2008) 461 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien vuoden 2003 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu FI FI

3 KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE Maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevien vuoden 2003 liittymissopimuksessa vahvistettujen siirtymätoimenpiteiden uudelleentarkastelu Komissio esittää tämän kertomuksen neuvostolle Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehdyn asiakirjan (jäljempänä vuoden 2003 liittymisehdoista tehty asiakirja ) mukaisesti. Asiakirjassa määriteltiin ulkomaalaisten maatalousmaan hankintaa koskevat siirtymäkaudet seitsemälle kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta; lisäksi siinä säädettiin, että liittymispäivää seuraavana kolmantena vuonna tehdään kyseisiä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu. Komissio esittää tätä varten kertomuksen neuvostolle. Näitä siirtymätoimenpiteitä ja niiden vaikutusta koskevan komission kertomuksen laatimista edelsi asianomaisten maiden maatalousalan tilannetta koskeva tutkimus 1, jonka konsultti teki komissiolle. 1. Komission kertomuksen oikeusperusta Vuoden 2003 liittymisehdoista tehdyn asiakirjan perusteella Tšekille, Virolle, Latvialle, Liettualle, Unkarille, Puolalle ja Slovakialle (seitsemälle uudelle jäsenvaltiolle, jäljempänä NMS7 ) myönnettiin kullekin erikseen siirtymäkausi, jonka aikana ne voivat säilyttää maatalousmaan ja metsän 2 hankinnan rajoittamista koskevan voimassa olevan lainsäädännön EY:n perustamissopimuksen 56 artiklan mukaisesta pääomien vapaasta liikkuvuudesta poiketen. Asiakirjan 24 artiklan mukaan siirtymätoimenpiteet luetellaan liitteissä V, VI, VIII, IX, X, XII ja XIV. Näissä liitteissä olevissa pääomien vapaata liikkuvuutta koskevissa luvuissa säädetään, että liittymispäivää seuraavana kolmantena vuonna tehdään kyseisiä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu. Komissio esittää tätä varten kertomuksen neuvostolle. Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta päättää lyhentää [ ] siirtymäkautta tai lopettaa sen. 2. Siirtymäjärjestelyt Pääomien vapaa liikkuvuus on yksi yhteisön lainsäädännössä taatuista perusvapauksista. Siihen sisältyvät kiinteistösijoitukset 3, joiden osalta on vahvistettu siirtymäkaudet ulkomaalaisten maatalousmaan hankinnalle seitsemässä uudessa jäsenvaltiossa. Siirtymätoimenpiteiden pyytämisen ja myöntämisen tärkeimpänä perusteena on ollut tarve varmistaa maataloustoiminnan sosioekonomiset Centre for European Policy Studies, Review of the Transitional Restrictions Maintained by New Member States on the Acquisition of Agricultural Real estate ( Tutkimus käsitti vain maatalousmaan ja metsän hankinnan. Uudelleentarkastelussa ei käsitellä Kyprokselle, Tšekille, Unkarille ja Puolalle myönnettyjä, loma-asuntoja koskevia viisivuotisia siirtymätoimenpiteitä. Ks. perustamissopimuksen 67 artiklan täytäntöönpanosta 24 päivänä kesäkuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/361/ETY (EYVL 1988 L 178, s. 5) liitteessä I vahvistettu pääomanliikkeiden nimikkeistö. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tunnustaa nimikkeistön ohjeellisen luonteen, vaikka itse direktiivi kumottiinkin Maastrichtin sopimuksella. FI 2 FI

4 edellytykset NMS7:ssä yhtenäismarkkinoiden käyttöönoton ja yhteiseen maatalouspolitiikkaan siirtymisen jälkeen. Toimenpiteillä pyrittiin erityisesti ratkaisemaan maatalouden alalle siirtymävaiheessa mahdollisesti aiheutuvia ongelmia, jotka johtuvat NMS7:ssä ennen liittymistä voimassa olleiden maan hintojen ja tulojen huomattavista eroista EU:n muiden jäsenvaltioiden vastaaviin nähden. Väliaikaiset poikkeukset suunniteltiin myös helpottamaan yksityistämistä ja maatalousmaan palauttamista maanviljelijöille osassa maista. Rajoitusten määräajat on asetettu siten, ettei NMS7:n maatalousalan kehitykselle aiheutuisi kielteisiä vaikutuksia alaan kohdistuvien, tulevien vuosien tuottavuutta ja kilpailukykyä mahdollisesti rajoittavien ulkomaisten investointien rajoitusten voimassaolon pidentämisestä. Siirtymäkausi on Puolassa 12 vuotta ja Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Liettuassa ja Slovakiassa seitsemän vuotta. 3. Kertomuksen tavoitteet Komission tavoitteena on tarkastella uudelleen siirtymätoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia sekä raportoida mahdollisuuksista aikaistaa siirtymätoimenpiteiden päättymispäivää. Komissio ryhtyi väliaikaisten poikkeusten taustatekijät huomioon ottaen tutkimaan, ovatko alussa todetut ongelmat ratkenneet myöhemmän kehityksen ansiosta NMS7:ssä jo niin hyvin, että poikkeus voitaisiin lakkauttaa jo ennen määräajan päättymistä. Tähän tarkoitukseen tehtiin tutkimus ja analyysi liittymisneuvottelujen jälkeen tapahtuneesta kehityksestä ja verrattiin sitä vanhojen jäsenvaltioiden tilanteeseen ja kehitykseen. 4. Menettelytapa Maanomistuksen rajoitusten nykyisten ja tulevien vaikutusten selvittämiseksi tutkimuksessa keskityttiin kahteen kysymykseen: onko edelleen aihetta huoliin maanomistuksen mahdollisesta suurimittaisesta siirtymisestä ulkomaalaisten haltuun, ja miten ulkomaalaisten omistusoikeuksia koskevat rajoitukset ovat vaikuttaneet maanomistuksen vaihtumisen ja maaosuuksien jakamisen sekä tuottavuuden kasvun tehokkuuteen NMS7:ssä. Tutkimuksessa keskityttiin seuraaviin keskeisiin asioihin: NMS7-maiden siirtymäkauden rajoitusten vertaileva analyysi; muut maatalousmaan markkinoihin ja maakauppoihin vaikuttavat tekijät; miten NMS7:n maatalousmaan markkinat, etenkin maan myynti- ja vuokrahinnat, ovat kehittyneet viime vuosina ja miten lähellä ne ovat EU15:n vastaavia hintoja; NMS7:n maataloustuotannon tehokkuuden avainindikaattorien analyysi verrattuna vastaaviin EU15:n indikaattoreihin. 5. Yleiskatsaus tilanteeseen kolmivuotisen EU-jäsenyyden jälkeen Ulkomaalaisten maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevat oikeudelliset rajoitukset NMS7:ssä NMS7-maissa muotoillaan maatalouskiinteistöjen hankintaa koskevat rajoitukset eri tavalla. Pääasialliset erot ovat tavassa, jolla ulkomaalaiset määritellään, sekä ehdoissa, jotka ulkomaalaisten on täytettävä saadakseen (poikkeuksellisesti) omistukseensa maatalouskiinteistöjä (liite I). Ulkomaalaisia koskevien määritelmien osalta Unkari on ainoa maa, jossa ei hyväksytä yrityksiä maatalousmaan omistajiksi (tämä on syrjimätön rajoitus). Hankintaoikeutta (joka on poikkeuksellista) koskevien ehtojen osalta kaikki NMS7- maat sallivat maatalousmaan hankinnan ulkomaalaisille, jotka ovat vähintään kolmen vuoden ajan viljelleet kyseessä olevaa maata ja asuneet maassa. Tšekissä ja Liettuassa mennään astetta pidemmälle sallimalla, että edellä mainitut henkilöt FI 3 FI

5 voivat yleisesti hankkia maatalousmaata. Virossa, Liettuassa ja Slovakiassa maatalousmaan hankkiminen on lisäksi sallittu yrityksille, joilla on kotipaikka kyseisessä maassa ja joiden enemmistö on ulkomaalaisomistuksessa. Virossa sovelletaan lisäksi yleistä poikkeusta alle 10 hehtaarin maa-aloja ja Puolassa alle yhden hehtaarin maa-aloja (raja-alueita lukuun ottamatta) koskevasta rajoituksesta. Lisäksi Unkarissa sallitaan erittäin pienten tilojen (enintään m 2 ) sekä tehokarjatalouden harjoittamiseen tarvittavien maatilarakennusten tonttimaan hankkiminen. Tärkeintä on, ettei missään NMS7-maassa ole säännöksiä, joilla rajoitettaisiin ulkomaalaisten maatalousmaan vuokrausta. Erojen tarkastelusta käy ilmi, ettei missään maassa ole voimassa ulkomaalaisten maatalousmaan hankintaa koskevaa täydellistä ja ehdotonta kieltoa eikä sen siis katsota olevan välttämätön edellytys siirtymävaiheen tavoitteiden saavuttamiselle. Näiden NMS7-maiden välisten erojen valossa on kiintoisaa selvittää, kuinka paljon maatalousmaata ulkomaalaiset ovat tosiasiassa pystyneet ostamaan. Virallisten tilastojen mukaan vain melko pieni osuus maatalousmaan omistajista on ulkomaalaisia. Esimerkiksi Unkarissa sellaisten maatalousmaan kauppojen osuus, joissa oli osallisina ulkomaalaisia, oli vain alle 0,2 prosenttia kokonaisliikevaihdosta vuosina 2005 ja Latviassa tämä prosenttiosuus on suurempi kuin missään muussa NMS7-maassa, muttei kuitenkaan ylitä kahta prosenttia samana viitekautena. Tutkimukseen osallistuneet kansalliset asiantuntijat korostivat kuitenkin, että virallisissa tilastoissa todennäköisesti aliarvioidaan maatalousmaan tosiasiallista ulkomaista omistusta, koska niissä ei oteta huomioon paikallisten välittäjien tekemiä kauppoja eikä viranomaisten rekistereistä puuttuvia epävirallisia kauppasopimuksia. Omistusoikeutta koskevat rajoitukset ja maakauppamarkkinat Ulkomaalaisten omistusoikeutta koskevien rajoitusten vaikutusta on tarkasteltava laajemmin maakauppamarkkinoiden toimintatapojen valossa. On muistettava, että rajoitukset eivät koske maatalousmaan vuokrausta NMS7-maissa. Maakauppoihin vaikuttavia muita, institutionaalisia tekijöitä ovat muun muassa pääomamarkkinoiden rajoitukset ja puutteellisuudet. Maakauppamarkkinoiden kaupankäyntikuluilla ja epäselvillä omistusoikeuksilla on edelleen tärkeä asema ja merkittävä vaikutus maaosuuksien jakamiseen. Epävarmoihin omistusoikeuksiin liittyvät ongelmat ja erityisesti keskeneräinen yksityistäminen vaikuttavat sekä myynti- että vuokrausmarkkinoihin, vaikkakin eri tavalla ja epätasaisesti, ja ovat tärkein maan myynti- ja vuokrahintojen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä. Ulkomaiset investoinnit Maatalouteen kohdistuvat ulkomaiset investoinnit voisivat pitkällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi tarvittavan pääoman ja tietotaidon tarjontaan, maakauppamarkkinoiden toimintaan ja maatalouden tuottavuuteen. Alle yksi miljardi euroa NMS7:n suoran ulkomaisen investoinnin kokonaismäärästä (vuonna 2004 noin 170 miljardia euroa) on tähän mennessä kohdistunut maatalousalaan. Siitä huolimatta kyseessä on huomattava pääomavirta, kun otetaan huomioon voimassa olevat väliaikaiset rajoitukset. Tästä käy ilmi, että maatalousmaan epävirallinen ulkomainen omistus on jo virallisten tilastojen lukuja suurempi ja että investointeja ovat tehneet maatiloja ostaneet yritykset tai maatilojen vuokraajat. Näiden maatalousalalle tehtyjen edelleen vähäisten investointien välittömiin (horisontaalisiin) vaikutuksiin voidaan lisätä elintarviketeollisuuteen tehtyjen, nykyään noin yhdeksän miljardin kokonaisinvestointien (mahdollisesti) paljon FI 4 FI

6 suurempi välillinen (vertikaalinen) heijastumisvaikutus. Tämä kaikki helpottaa osaltaan siirtymäprosessia maatalousalalla. EU:hun liittymisen vaikutus NMS7:n maakauppamarkkinoihin EU:hun liittymisellä on ollut myös välillinen vaikutus NMS7:n maatalousalan markkinoihin. Se on edistänyt 15 vanhan jäsenvaltion tekemiä suoria investointeja, jotka ovat voimistaneet edellä mainittuja vaikutuksia. EU:hun liittyminen on edistänyt rahoitusalan uudistuksia ja vahvistanut EU15:n rahoituslaitosten toimintaa NMS7:ssä, mikä on helpottanut luottojen ja vakuutusten saantia ja tasoittanut tietä maakauppamarkkinoiden tehostamiselle. On myös muistettava, että NMS7:n viljelijöiden tuet ovat lisääntyneet huomattavasti, kun he ovat alkaneet saada yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) liittyviä tukia. Vaikka NMS7:n maatilat ovat oikeutettuja vain osaan EU15:n maatilojen tuista, nämä tuet ovat silti merkittävä osa NMS7:n maatilojen tuloja. Tuet parantavat NMS7-viljelijöiden elinoloja ja kannustavat yhdessä luotonsaannin helpottumisen kanssa kotimaisia sijoittajia riittävän ajoissa hankkimaan maatalousmaata. Niiden seurauksena maatilojen tulot ja maakaupat ovat lisääntyneet voimakkaasti ja maan hinta on noussut huomattavasti. Maakauppamarkkinoiden muuttuminen NMS7:ssä Maata vuokrataan paljon enemmän kuin myydään 4. Kaikissa NMS7-maissa Latviaa ja Puolaa lukuun ottamatta yli puolet maatalousmaasta annetaan vuokralle, ja vuokramaan osuus on huomattavasti EU15:n keskiarvoa suurempi. Latvia ja Puola ovat sitä vastoin EU15:n keskiarvon alapuolella. Maakauppamarkkinoihin on viime vuosina vaikuttanut voimakkaasti ennen kaikkea valtion maiden myynti yksityistämisohjelmissa. Näin on etenkin Tšekissä, mutta myös Puolassa ja Liettuassa. Yksityistäminen on suurelta osin valmis Virossa ja Latviassa, eikä Unkarin ja Slovakian valtion maiden mahdollisella yksityistämisellä ole merkittävää vaikutusta nykyisiin maakauppamarkkinoihin. Maan myynti- ja vuokraushintoja koskevat tilastot hankittiin tutkimuksessa kansallisista lähteistä. Komissio on käyttänyt myös saatavilla olleita Eurostatin lukuja. Tilastojen kattavuutta ja laatua parannetaan edelleen, ja tulokset voivat viivästyä. Siltä osin kuin voitiin arvioida, kansallisena valuuttana ilmaistut ja inflaatioon mukautetut maan myyntihinnat (liite II) nousivat vuosina merkittävästi kaikissa maissa paitsi Tšekissä ja Slovakiassa. Keskimääräinen vuotuinen hinnannousu vaihteli Puolan noin 10 prosentista Latvian lähes 60 prosenttiin. On pantava merkille, että hinnat nousivat pääasiassa liittymisvuoden vaiheilla. Tšekissä ja Slovakiassa hinnat olivat itse asiassa laskusuunnassa vuoden 2001 jälkeen. Tšekissä valtion maan myynti lisääntyi kyseisenä aikana huomattavasti jäljellä olleen maan yksityistämisen vuoksi. Vuokrahinnat eivät kaiken kaikkiaan ole nousseet myyntihintoja voimakkaammin, vaikka yksittäisissä maissa esiintyikin toisenlaisia suuntauksia (liite II). Puolassa jakson alkuvaiheen hintojennousu kääntyi laskuun jakson loppua kohti. Vuokrahinnat nousivat silti keskimäärin noin 4 prosentin vuosivauhtia koko jakson ajan. Muissa maissa hintojen nousu oli vakaampaa, ja se vaihteli Unkarin 4 Maan vuokrauksella on tärkeä asema erityisesti Slovakiassa, Unkarissa, Tšekissä, Virossa ja Liettuassa, joissa vuokramaiden osuus koko maatalousmaasta on yli 40 prosenttia. Latviassa osuus on 24 ja Puolassa 22 prosenttia. Vuosina vuokramaan osuus koko käytössä olleesta maasta väheni hieman (1 4 prosenttia) kaikissa maissa paitsi Unkarissa, jossa se kasvoi 3 prosenttia. FI 5 FI

7 6 prosentista Liettuan yli 20 prosenttiin. Kun otetaan huomioon, että vuokramarkkinat ovat olleet ulkomaalaisille avoimet ja suuri osa myyntimarkkinoista heiltä suljettuja, vuokrahintojen nousun pysyminen kohtuullisena on merkittävä asia. Jakson lopussa hintatasossa oli edelleen huomattavaa vaihtelua NMS7-maiden kesken (liite III). Yhtenäisvaluuttana ilmaistut maan myyntihinnat olivat vuosina 2005 ja 2006 Virossa ja Liettuassa alhaisimmat, enintään 800 euroa/ha. Puolassa hinta oli paljon korkeampi (1 927 euroa/ha 5 ), samoin Tšekissä (1 625 euroa/ha ja Slovakiassa (1 017 euroa/ha). Latvian hintataso oli korkein: euroa/ha. Hintatasojen erot voivat kuitenkin osaksi johtua tilastollisesta vääristymästä, koska hintojen laskemisperusteet voivat eri maissa olla vieläkin erilaiset. Myös vuokrahinnat ovat eri maissa erilaiset. Tiedot antaneista maista Slovakian vuokrataso on alhaisin: 18 euroa/ha (2005) ja Unkarin korkein (67 euroa/ha 6 ). Tšekin (32 euroa/ha), Liettuan (33 euroa/ha) ja Puolan (41 euroa/ha 7 ) vuokrahinnat olivat keskitasoa. Hintojen noususta ja hintatasojen muovautumisesta käy ilmi, että maatalousmarkkinoihin ovat edelleen merkittävällä tavalla vaikuttamassa muut institutionaaliset tekijät kuin avoimuus ulkomaista omistajuutta ja vuokrausta kohtaan, muun muassa pääomamarkkinoiden rajoitukset ja puutteellisuudet, maakaupan markkinoiden kaupankäyntikulut ja epävarmat omistusoikeudet sekä keskeneräinen yksityistäminen. Lisäksi vuokrahintojen nousun kohtuullisuudesta voidaan päätellä, etteivät ulkomaalaisten hankinnat saakaan hintojen nousua riistäytymään käsistä. Uusien jäsenvaltioiden hintojen noustessa kuilu uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden maan myyntihintojen välillä kapenee vähitellen (liite III), vaikka itse prosessi ei ole vielä läheskään valmis. Vertaamisesta entiseen Itä-Saksaan voisi olla hyötyä, sillä siellä on ollut samantyyppinen siirtymävaihe kuin NMS7:ssä nykyään paitsi, että rajat EU-maihin ovat siellä olleet täysin avoimet 1990-luvun alusta alkaen. Puolassa on jo päästy puoleenväliin Itä-Saksan alueen hintatasoa, mutta Tšekissä, Unkarissa ja Slovakiassa taso on vähän alhaisempi. Vain Latvian hinnat vastaavat Itä-Saksan hintatasoa, joka on myös lähellä Ruotsin hintoja (ks. kuitenkin edellä oleva laskentatapojen eroja koskeva huomautus). Kun taas kerran otetaan huomioon vuokramarkkinoiden avoimuus ulkomaalaisille, on yllättävää, että vuokrahintojen lähentyminen ei yleisesti ottaen ole myyntihintojen lähentymistä voimakkaampaa. Maatalousalan sosioekonominen rakenne NMS7:n vuosikausia kestäneestä maankäytön ja tuotannon tehostamista edistävästä maatalouden muutosprosessista näkyy jo nyt huomattavia tuloksia, etenkin tuotosten, mutta entistä enemmän myös työvoiman tuottavuuden kasvuna. Keski-Euroopan NMS7-maissa on päästy esimerkiksi viljan (vehnän) tuotannossa tuotoksiin, jotka EU15:n satoihin verrattuna vaihtelevat Puolan 60 prosentista Tšekin 90 prosenttiin. Baltian maat ovat edelleen jäljessä tästä kehityksestä. Maidontuotannossa kaikki NMS7-maat ovat jo lähellä EU15:n keskimääräistä tuotosta Maatalousmaan vuoden 2005 hintatiedot tutkimuksesta Review of the Transitional Restrictions Maintained by New Member States on the Acquisition of Agricultural Real estate. Saatavilla olevat vuoden 2005 Eurostat-tiedot: euroa/ha, koskevat yksinomaan viljelymaata. Tiedot vuodelta Vuonna 2005: 63 euroa/ha. Tiedot vuodelta Vuoden 2005 vastaavat hinnat: 32, 22 ja 35 euroa/ ha. FI 6 FI

8 Tuottavuudessa tilanne ei sen sijaan ole aivan yhtä suotuisa. Vaikka kuilu esimerkiksi työvoiman tuottavuudessa (työntekijän bruttolisäarvo) kapenee vuosien myötä, suuria eroja on edelleen niin NMS7-maiden välillä kuin EU15-maihin verrattuna. 6. Päätelmät a) NMS7-maiden liittymisneuvotteluissa tuotiin esiin tärkeitä ongelmia ja erityisesti huolenaiheita, jotka koskevat maanhintojen ja tulojen suuria eroja muihin EU:n jäsenvaltioihin verrattuna sekä erojen mahdollista vaikutusta maatalousalaan. Niiden ei kuitenkaan pitäisi jättää varjoonsa perusongelmia, jotka edelleen jossain määrin jarruttavat NMS7-maissa tuottavuuden ja tulojen parantamiseen tarvittavaa maatalouden rakenneuudistusta. NMS7:n maatalousmaamarkkinoihin vaikuttavat monet institutionaaliset tekijät, kuten keskeneräinen yksityistäminen, epävarmat omistus- ja osaomistussuhteet sekä maakauppojen hankalat ja kalliit käytännöt. b) Ulkomaalaisten merkittävään osallistumiseen vuokrattavan maatalousmaan markkinoille on mukauduttu ilman näkyviä shokkivaikutuksia järjestelmälle, ja siltä toivotaan jopa apua edellä mainittujen institutionaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Tuodessaan mukanaan uusia teknologioita ja tuotannon kipeästi kaipaamaa pääomaa se voi edistää maatalouden uudistamista. Lisäksi se voi helpottaa joissakin NMS7- maissa vallitsevaa tilannetta, jossa valtaa pitävillä suurten tilojen vakiintuneilla omistajilla on tiukassa otteessaan pienten ja hajanaisten tilojen omistajia, joiden omistusoikeudet ovat epävarmat, mikä saa maan hinnat pysymään alhaalla ja vaikeuttaa tilakoon suurentamiseen tähtäävää maanomistuksen uudelleenjakamista. c) Komission teettämä tutkimus on osoittanut, että NMS7:n ja EU15:n välinen tulojen ja maanhintojen kuilu on kaventunut viime vuosina. Hinnat eivät ole lähelläkään täysipainoista lähentymistä, jota tosin ei pidetä tavoitteena eikä poikkeusten lakkauttamisen ehdottomana edellytyksenä. Myös EU15:n keskinäiset hinnat vaihtelevat selvästi, tosin NMS7:ää vähemmän ja ylemmällä keskimääräisellä tasolla. Erityisesti ulkomaalaisten maanhankintaan vaikuttavilla kaupankäyntikuluilla voi myös EU15:ssä olla tärkeä, vaikkakin NMS7:ään verrattuna vähäisempi merkitys. Vuokrahintojen tähänastinen kehitys NMS7:ssä osoittaa, että maan myyntihinnat voisivat ilman jyrkkiä hinnankorotuksia jatkaa lähentymistä EU15:n hintoihin NMS7:n maakauppamarkkinoiden avauduttua EU15:n tasolle. d) Maataloustuotannon sosioekonomiset olosuhteet ovat kohentuneet, ja tämän myönteisen suuntauksen odotetaan jatkuvan. NMS7:n ja EU15:n tuottavuuden välillä on kuitenkin mittava kuilu. NMS7:n viranomaisten on sen vuoksi kiinnitettävä huomiota vakiintuneisiin institutionaalisiin tekijöihin, jotka jarruttavat maankäytön ja maataloustuotannon rationalisointia. Se, että ulkomaalaiset toimivat maatalousalalla nykyään maan vuokrauksen kautta ja myöhemmin myös maanomistuksen kautta, edistää nyt ja tulee todennäköisesti jatkossakin edistämään tätä prosessia. e) Vuoden 2003 liittymisehdoista tehdyssä asiakirjassa määriteltiin tämän kertomuksen laatimiselle määräajat, joihin perustunut tutkimuksen ajanjakso ei riittänyt 8 laajempien empiiristen todisteiden hankkimiseen EU:hun liittymisen vaikutuksista ulkomaalaisten maatalousmaan hankintaan. Komission teettämä 8 Kertomuksen hyväksymisajankohtana joistakin jäsenvaltioista oli saatavilla vain vuoden 2006 tilastoja. Maanhintoja koskevia kattavimpia tietoja uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden vertaamista varten oli saatavilla vain vuosilta 2004 ja FI 7 FI

9 tutkimus on kuitenkin osoittanut, että NMS7:n tulisi jäljellä olevalla poikkeusjaksolla vauhdittaa maatalousalan kehitystä ja valmistautua poikkeusjaksojen väistämättömään päättymiseen. Tässä yhteydessä NMS7:n viranomaiset voisivat harkita ulkomaista omistusta koskevien rajoitusten vähäistä väliaikaista lieventämistä, jolla voitaisiin edistää maatalousalan uudistuksia. Esimerkiksi voitaisiin harkita seuraavia vähäisiä uudistuksia, jotka ovat jo osittain voimassa joissakin NMS7-maissa: suurennettaisiin enimmäispinta-alaa, jonka ulkomaalaiset voivat ostaa ilman rajoituksia. Esimerkiksi voitaisiin harkita Virossa sovellettavaa 10 hehtaarin rajaa, ja sallittaisiin maatalouskiinteistöjä vuokranneille ulkomaalaisille rajoituksitta maatilarakennusten ja sen maan hankkiminen, jolle ne on rakennettu. Komission vastaus: NMS7:ssä vallitsevan tilanteen perusteella komissio ei päädy toteamaan maatalousmaan hankintaa koskevien siirtymätoimenpiteiden väliarvioinnissa, että näiden toimenpiteiden määräaikoja olisi lyhennettävä. FI 8 FI

10 LIITE I: Maatalousmaan hankintaa NMS7:ssä koskevat oikeudelliset rajoitukset Voivatko EU:n kansalaiset ostaa maatalousmaata rajoituksesta huolimatta? Voiko oikeushenkilö ostaa maatalousmaata? Voiko maassa rekisteröitynyt oikeushenkilö, joka on ulkomaalaisomistuksessa, ostaa maatalousmaata? Tšekki Viro Unkari Latvia Liettua Puola Slovakia naimisissa Tšekin kansalaisen kanssa oleskellut ja harjoittanut viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa minkä tahansa maa-alan maassa. Maa-alat < 10 ha: Kyllä. Muita vaatimuksia ei tarvitse täyttää. Maa-alat >10 ha: naimisissa Viron kansalaisen kanssa oleskellut ja harjoittanut viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa vuokraa-mansa maa-alan. naimisissa Unkarin kansalaise n kanssa oleskellut ja harjoittanu t viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa vuokraamansa maa-alan. oleskellut ja harjoittanut viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa vuokraamansa maaalan; naimisissa Latvian kansalaisen kanssa, mutta vain yhteisomaisuuden haltijana naimisissa Liettuan kansalaisen kanssa oleskellut ja harjoittanut viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa minkä tahansa maa-alan maassa. Maa-ala <1 ha, joka ei ole rajavyöhykkeellä: asunut Puolassa vähintään viisi vuotta naimisissa Puolan kansalaisen kanssa Muut maa-alat: naimisissa Puolan kansalaisen kanssa Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä jos ulkomaalaisomistuksessa on vähemmistö osakkeista. Kyllä Ei jos ulkomaalaisomistuksessa on vähemmistö osakkeista. Kyllä jos ulkomaalaisomistuksessa on vähemmistö osakkeista. naimisissa Slovakian kansalaisen kanssa oleskellut ja harjoittanut viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa vuokraamansa maaalan. oleskellut ja harjoittanut viljelyä maassa vähintään kolme vuotta, hän voi ostaa vuokraamansa maa-alan. Kyllä FI 9 FI

11 LIITE II: Kansallisena valuuttana ilmaistut maatalousmaan hinnat NMS7:ssä vuosina hehtaaria kohti vuoden 2005 hintoina MYYNTI Tšekki (CZK) Viro (EEK) *) Latvia (LVL) Liettua (LTL) Unkari (1000HUF) *) [373] **) Puola (PLN) ***) Slovakian (SKK) tasavalta Vuokraus Tšekki (CZK) *) Viro (EEK) Latvia (LVL) Liettua (LTL) Unkari (HUF) Puola (PLN)*) Slovakian (SKK) *) tasavalta Lähteet: Eurostat, jollei ole ilmoitettu toisin. Eurostatin luvut on laskettu vuoden 2005 hinnoiksi Eurostatin nykyisten hintojen perusteella. *) Tiedot kerätty tutkimuksessa Review of the Transitional Restrictions Maintained by New Member States on the Acquisition of Agricultural Real estate käytetyistä kansallisista lähteistä. **) Vuoden 2006 luvut ovat FADN:stä, ja ne koskevat viljelymaata. ***) Luvut ovat Eurostatista, ja ne koskevat viljelymaata. FI 10 FI

12 LIITE III: Euroina ilmaistut maatalousmaan hinnat NMS7:ssä ja valituissa EU15- maissa vuosina hehtaaria kohti MYYNTI Tšekki Viro*) Latvia Liettua Unkari*) [1550] **) Puola***) Slovakian tasavalta Tanska Saksa Länsi-Saksa*) Itä-Saksa*) Ranska*) Alankomaat Ruotsi Vuokraus Tšekki *) Viro Latvia Liettua Unkari Puola*) Slovakian tasavalta*) Tanska Saksa Länsi-Saksa*) Itä-Saksa*) Ranska*) Alankomaat Ruotsi Lähteet: Eurostat, jollei ole ilmoitettu toisin. *) Tiedot on kerätty tutkimuksessa Review of the Transitional Restrictions Maintained by New Member States on the Acquisition of Agricultural Real estate käytetyistä kansallisista lähteistä. **) Vuoden 2006 luvut ovat FADN:stä, ja ne koskevat viljelymaata. ***) Luvut ovat Eurostatista, ja ne koskevat viljelymaata. FI 11 FI