Seuraavassa on käyty läpi Luonnonsuojeluliiton näkemyksiä Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seuraavassa on käyty läpi Luonnonsuojeluliiton näkemyksiä Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta vuosille 2003-2006."

Transkriptio

1 Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, HELSINKI, puh. (09) , faksi (09) Kauppa- ja teollisuusministeriölle ASIA: Luonnonsuojeluliiton lausunto Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta Seuraavassa on käyty läpi Luonnonsuojeluliiton näkemyksiä Uusiutuvan energian edistämisohjelmasta vuosille Bioenergia Uudesta ohjelmasta olisi pitänyt selkeämmin tulla esille, kuinka eduskunnan lausuma biomassan voimakkaammasta edistämisestä tapahtuu. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämä olisi pitänyt näkyä ainakin seuraavilla alueilla: a) Korkeampi tavoite vuodelle 2010 Työryhmän ehdotuksessa kokonaistavoite bioenergialle nousee vuodelle 2010 metsäteollisuuden voimakkaamman kasvun myötä jopa 8,33 Mtoe:iin (349 PJ). Tämä tavoite on kuitenkin vahvasti riippuvainen metsäteollisuuden suhdanteista eikä edistämistoimenpiteistä. Voimakkaampi edistäminen tulisikin tapahtua bioenergian muilla osa-alueilla. VTT:n uusien laskelmien mukaan [p]ienillä lisäinvestoinneilla nykyisiin laitoksiin ja käyttämällä tuotantokustannuksiltaan kalliimpia biopolttoaineita voitaisiin käyttöä lisätä jopa 9,5 Mtoe:iin vuoteen 2010 mennessä. Käytön lisäys olisi tällöin erityisesti kaukolämmön tuotannossa. (VTT 2002a, s. 3) Luonnonsuojeluliiton mielestä metsäteollisuuden kasvu huomioiden kokonaistavoite tulisi olla vähintään noin 9 Mtoe (377 PJ) (VTT:n luku ilman kierrätyspolttoaineita LISÄYS: eli yhteiskuntajätteen polttoa), jolloin voimakkaampaa edistämistä tapahtuisi myös muualla kuin teollisuudessa. Etenkin seuraavia tavoitteita tulisi korottaa: Metsähake Nykyisen UEO:n metsähakkeen potentiaalien lähtökohtana oli, että peruskustannustasolla polttoaineiden saatavuus oli 5,8 TWh. Ohjelman tavoitteisiin sisällytettiin kuitenkin myös osa kalliimmista potentiaaleista (yhteensä tavoite 5 milj. kuutiota). VTT:n uuden laskelman mukaan peruskustannustason mukaiset potentiaalit ovat lisääntyneet jo 9,2 TWh:iin. Korkeamman kustannustason mukainen metsähakkeen saatavuus on yli kaksinkertainen tähän verrattuna. (VTT 2002, s.29) Tämä kustannustason muutos tulisi ottaa uudessa ohjelmassa huomioon ja lisätä metsähakkeen tavoitetta. Biopolttonesteet

2 2/8 Nykyiset tavoitteet (2 % vuonna 2010 ja 5 % vuonna 2025) jäävät liian kauaksi direktiivin mukaisista tavoitteista (2% vuonna 2005 ja 5,75 % vuonna 2010). Erityisesti vuoden 2025 tavoitetta tulisi tarkistaa lähemmäksi direktiivin lisäysvauhtia eli noin 10 % vuonna Suomen ei sovi heittäytyä vapaamatkustajaksi vaan sen tulee täyttää lyhyen ja keskipitkän tähtäimen tavoitteet EU-direktiivin mukaisesti. Työryhmä ehdottaa selvittämään ja kehittämään kustannustehokkaita tukitoimenpiteitä, joilla liikenteen biopolttoaineiden pääsyä markkinoille edistetään. Luonnonsuojeluliiton mielestä tämän toimenpiteen mukaisesti tulisi liikenteen biopolttoaineiden verokohtelua muuttaa pikaisesti. Myös biopolttoaineita käyttävien ajoneuvojen verokohteluun olisi puututtava. b) Sähkönlisäys tavoite 2010 Sähkönlisäyksen mahdollisuuksia VTT:n selvitys osoittaa vuoteen 1999 verrattuna lähes 6 TWh. (VTT 2002a, s.3) Tässä on lisäystä nykyiseen ohjelmaan lähes 3 TWh. Uusiutuvan energian edistämisohjelman painopisteeksi on useassa yhteydessä nostettu puupolttoaineita käyttävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset. Jotta biopolttolaitosten rakentaminen yhteistuotantolaitoksina tulisi turvattua ja vältettäisiin nykyisen ohjelman vaikutusarvioiden esiin nostama seikka, jolloin bioenergian osalta on hukattu potentiaalisia sähkön tuotantokohteita kun investoinnit ovat suuntautuneet erilliseen lämmöntuotantoon yhdistetyn tuotannon sijasta, olisi uuden ohjelman sähkönlisäyksen tavoitteen oltava vähintään VTT:n esittämällä tasolla, mikä merkitsisi noin 15 TWh vuonna 2010 nyt esitetyn 13,6 TWh sijaan. Ohjelman esittämät investointituen lisäkannusteet on otettava viipymättä käyttöön pienimuotoista yhteistuotantoa koskevan sähköntuotannon tukemiseksi. Lisäksi pienimuotoisen yhteistuotannon verkkoon pääsyn kustannuksia on pyrittävä alentamaan, jottei tämä muodostaisi esteitä yhteistuotannon lisääntymiselle ja esimerkiksi maatilakohtaiselle biokaasun hyödyntämiselle sekä lämmön että sähköntuotannossa. Lisäksi olisi harkittava tulisiko yhteistuotannon lisääntyminen täysimääräisesti turvata esimerkiksi asettamalla ostovelvoitteita verkon haltijoille. 2. Tuulivoima a) Tavoitteet Tuulivoiman 2025 tavoitetta (2.000 MW) olisi ehdottomasti syytä tarkistaa ylöspäin ( MW) verraten sitä muista maista jo saatuihin laajamittaisen tuulivoimarakentamisen kokemuksiin. Tuulivoiman kansainvälinen kehitys on ollut jo tähän mennessä nopeampaa kuin UEO:n laatimisen aikaan arvioitiin. Muiden Euroopan maiden tavoitteet tuulivoimassa on säädetty MW:n tasolle jo vuodelle monissa maissa jo aiemmin. Maissa, joissa tuulivoiman rakentamisessa on siirrytty massatuotantoon, on kustannusten laskeminen nopeuttanut kapasiteetin lisääntymistä voimakkaasti. Tuulivoiman 2025 tavoite arvioitiin nykyisen UEO:n taustaselvityksessä vuonna Tällöin maailman tuulivoimakapasiteetti oli MW. Vuoden 2001 lopussa oli kapasiteettia rakennettu jo noin MW eli kahdessa vuodessa yli MW. EU:ssa luvut olivat vuonna 1999 kaikkiaan MW ja 2001 puolestaan

3 3/8 MW. Tänä vuonna EU:ssa on rakennettu tuulivoimaa lisää jo noin MW, mistä Saksassa MW ja Espanjassa 740 MW. Nykyisen kehityksen myötä tuulivoiman tuotantokustannukset ovat kahdenkymmenen viime vuoden aikana pudonneet viidesosaan. Kustannusten oletetaan laskevan edelleenkin vaikkakaan ei enää yhtä nopeasti. Joka tapauksessa tuulivoimatuotannon arvellaan lisääntyvän seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana monikymmenkertaiseksi. Toteutuneen kehityksen seurauksena muun muassa Euroopan tuulivoimayhdistys korotti vuonna 2000 tavoitettaan vuodelle MW:sta MW:iin. Useiden Suomen kokoisten EU maiden vuodelle 2010 asettamat tavoitteet liikkuvat jo tuhansissa megawateissa: Hollanti MW, Espanja MW. Ruotsin tavoitteena on lisätä tuulivoiman tuotanto 10 TWh:iin vuoden aikana. Irlannin, jonka tavoite vuodelle 2010 on myös 500 MW, on toisaalta jo rakentanut 125 MW. Tanska tavoite on kattaa noin puolet sähkönkulutuksesta vuonna 2030 (yli MW). EU:n ulkopuolisista maista mm. Norjan hallituksen tavoite vuodelle 2010 on MW. Suomen tuulivoimatuotannon teknisesti ja ympäristöllisesti toteutuskelpoisiksi mahdollisuuksiksi on arvioitu VTT Energian ja Electrowatt-Ekonon mukaan ennen vuotta 2010 kuivalla maalla 500 MW ja merialueilla MW. Lisäksi Electrowatt-Ekono on esittänyt arvion, jonka mukaan Suomeen voitaisiin rahoittaa MW tuulivoimakapasiteetin rakentaminen vuoteen 2010 mennessä. (Electrowatt-Ekono 2001) Ottaen huomioon kansainvälisen kehityksen ja Suomen tuulivoimapotentiaalit sekä tuulivoimateknologian kotimaiset kehitysnäkymät Luonnonsuojeluliitto pitää perusteltuna, että tuulivoiman tavoitetta vuodelle 2025 nostetaan vähintään kymmenellä petajoulella noin 30 PJ:een. Tämä tarkoittaisi vuonna 2025 noin MW. Tämä luku on myös sopusoinnussa VTT Energian vuoteen 2030 ulottuvien arvioiden kanssa. b) Tukitoimenpiteet Tuulivoiman kehityksen tukeminen vaatii tukipohjan laajentamista markkinoiden avulla. Työryhmän ehdotus esittää tuen keräämistä markkinoilta esim. niin sanotulla ilmastopennillä. Ehdotus on Luonnonsuojeluliiton mielestä kannatettava, mutta todennäköisesti riittämätön. Tuulelle sopisi Saksan mallin tapainen ostovelvoitejärjestelmä. Jotta järjestelmään liittyvät ongelmat vältettäisiin (kustannustason keinotekoinen nousu, tehottomuus) tulisi tariffin joustaa esim. Nord Pool -sähköpörssin hintatasoon ja olla teknologiakohtaista. Muutoksen tavoitteena tulisi joka tapauksessa olla, että osa tuesta kerättäisiin sähkömarkkinoilta ja mahdollisesti rahastoitaisiin. Tuulivoiman ja pienen bioenergialla tuotetun sähkön vauhdittamiseksi Luonnonsuojeluliitto esitti työryhmässä eduskunnan lausuman mukaista erillistä toimenpidettä: Edistetään uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön pääsyä markkinoille asettamalla tarvittaessa ostovelvoitteita verkon haltijoille.

4 4/8 Nykyisessä ehdotuksessa tämä on sisällytetty vihreitä sertifikaatteja koskevaan toimenpiteeseen. Sertifikaatteja harkitaan otettavaksi käyttöön, jos yhteisille sähkömarkkinoille syntyy yhteisiä edistämismalleja. Ostovelvoitteiden käyttö ei kuitenkaan edellytä sertifikaatteja ja/tai että vastaava malli otetaan käyttöön EU:n yhteisillä markkinoilla, vaan ostovelvoitteita voidaan kohdennetusti soveltaa kansalliselta pohjalta. Ostovelvoitteet tulisi edistämiskeinona irrottaa tästä yhteisten edistämiskeinojen ehdosta ja harkita niitä kansalliselta pohjalta uusiutuvan sähköntuotannon investointien vauhdittamiseksi. Ostovelvoitteita on menestyksellä sovellettu tuulivoimatuotannon lisäämisessä. Euroopan maista tuulivoiman rakentaminen on ollut nopeinta Saksassa ja Espanjassa, joissa molemmissa on käytössä ostovelvoitejärjestelmä. Tuulivoimalle tulisi laatia Ruotsin tapaan (ks. esim. oma toteuttamissuunnitelma, jossa osoitettaisiin tärkeimmät tuulivoiman tuotantoon sopivat alueet ja esitettäisiin tarvittavat (mahdollisesti useita vaihtoehtoja) toimenpidekokonaisuudet. Osaan alueista voisi myös soveltaa ohjelman esittämää tarjouskilpailua valtiovallan tuesta. 3. Verotus Työryhmän ehdotuksessa verotusta esitetään kehitettäväksi uusiutuvien energialähteiden käyttöä kannustavaksi. Lisäksi ehdotetaan selvitettäväksi lämmöntuotannon polttoaineiden ohjausta CO2 verolla. Ilmastotavoitteiden ja uusiutuvan energian edistämisen kannalta olisi tärkeää, että myös sähköntuotannon polttoaineita pyrittäisiin ohjaamaan verotuksella. Nykyinen sähkövero, uusiutuville maksettavine palautuksineen, ei ole riittävän ohjaava päästöjen vähentämisen kannalta. Erityisesti runsaspäästöisten hiili- ja turvelauhteen hallittua rajoittamista sähköveron korotuksella näille polttoaineille tulisi harkita osana ilmastopoliittista kokonaisuutta. Samalla tuettaisiin uusiutuvia energialähteitä sähköntuotannossa. Jäteveroa tulisi ryhtyä keräämään myös polttoon ja yksityisille kaatopaikoille menevästä jätteestä. Jäteveron tulee jätelain hierarkian mukaisesti sekä ympäristösyistä ensisijaisesti kannustaa ennalta ehkäisemään jätteen syntyä ja toissijaisesti ohjata syntyvä jäte materiaaliseen hyödyntämiseen. Vasta kolmannella sijalla tulee jätteen sisältämän energian hyödyntäminen. Polttoon tulee ohjata siis vain jätettä, mikä jää jäljelle, kun jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja materiaaliseksi hyödyntämiseksi on tehty riittävästi. Tämän lisäksi polttoon ohjattavan jätteen tulee palaa haitatta. 4. Vesivoima Uusittuun ohjelmaan sisällytettiin aiemmasta poiketen myös vesivoiman yli 10 MW tehonkorotukset olemassa oleviin laitoksiin. Aiemman ohjelman taustaselvityksen mukaan suuri osa tällaisista tehonkorotuksista kohdistuisi Kemijoen laitoksiin, mikäli Vuotoksen allas rakennettaisiin. Vuotoksen kaltaisiin, laajoja peruuttamattomia ympäristövaikutuksia aiheuttaviin hankkeisiin liittyvää vesivoiman lisäystä ei voi missään tapauksessa pitää hyväksyttävänä. Kaiken kokoisen vesivoiman edistämisessä tulee ottaa huomioon hankkeiden ympäristövaikutukset

5 5/8 mukaan lukien luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen velvoite. Vesivoiman tuesta entistä suurempi osa tulisikin ohjata näiden vaikutusten poistamiseen ja minimoimiseen. 5. Turve Turve ei ole uusiutuva energialähde ja sen polton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat energiayksikköä kohden suuremmat kuin kivihiilellä. Turpeen korvaaminen puulla onkin yksi kustannustehokkaimmista keinoista vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Turpeesta luopumista puoltavat myös monenlaiset turpeen kaivuun ja kuljetuksen aiheuttamat negatiiviset ympäristövaikutukset (haitat luonnon monimuotoisuudelle, vesistöhaitat, pölyhaitat). Ohjelmaan on kuitenkin kirjattu, että turpeen käyttö pysyy jatkossa prosentuaalisesti nykyisellä tasolla (n. 6 %). Tämä tarkoittaisi turpeen käytön absoluuttista kasvua niin kauan kuin energiankulutuksen kasvu jatkuu. Tekstissä vedotaan siihen, että puun energiakäytön lisääminen edellyttää myös turpeen käytön lisäämistä ainakin osassa laitoksista. Uusien laitosten teknologia ei tätä kuitenkaan edellytä, joten jatkossa puun käytön lisääminen ei ole riippuvaista turpeen käytöstä. Luonnonsuojeluliiton mielestä turpeen energiakäyttöä tulee asteittain systemaattisesti vähentää ja luopua sen käytöstä kokonaan vuoteen 2025 mennessä. Tässä yhteydessä on erityisesti huomioitava ilmastostrategian lähtökohta: Turve ei kuitenkaan saa sellaista verotuksellista etua, että sen hinta vaarantaisi metsähakkeen energiakäytön kehittymisen. Jo nyt hallituksen esittämät muutokset sähkön ja lämmön yhteistuotannon verotuksessa sekä turpeen verovapaan tuotannon rajan nosto 25 GWh:iin heikentävät puun asemaa. 6. Kierrätyspolttoaineet Luonnonsuojeluliiton mielestä Uusiutuvan energian edistämisohjelmassa ei tule asettaa tavoitteita kierrätyspolttoaineen eli käytännössä yhdyskuntajätteen poltolle (purku- ja rakennustoiminnan puutähteet sisältyvät ohjelmassa teollisuuden puutähteisiin). Voimassa olevan jäte- ja muun lainsäädännön sekä taloudellisten ja ympäristösyiden perusteella yhdyskuntajätteen ( kierrätyspolttoaine ) polttoa ei tule edistää. Myöskään ilmastosopimukset tai päästökauppa eivät anna perusteita edistää jätteenpolttoa vaan jätteen synnyn ehkäisyä. Esimerkiksi USA:n ympäristöviraston EPA:n selvitysten mukaan ilmastopäästöjen kannalta jätteiden synnyn ehkäisy on jätepoliittisista vaihtoehdoista ehdottomasti paras, kun vertailussa oli myös jätteiden energiahyödyntäminen, materiaalinen hyödyntäminen eli kierrätys, kaatopaikkakäsittely ja kompostointi. Ehkäisystä ja kierrätyksestä jäljelle jäävän biohajoavan yhdyskuntajätteen energiasisältö tulee Luonnonsuojeluliiton mielestä ottaa talteen biokaasuna. Jos ryhdytään (kuten jätelaki edellyttää) toimiin jätteiden synnyn ehkäisemiseksi ja edistetään kunnolla materiaalista hyödyntämistä, jäisi energiana hyödynnettävää yhdyskuntajätettä niin vähän, että poltettavan jätteen keräily, kuljetus, käsittely ja polttaminen tulisivat todennäköisesti liian kalliiksi, jotta siihen ryhtyisi mikään taho.

6 6/8 Kierrätyspolttoaineiksi määritellään ehdotuksessa sisältyvän kotitalousjäte ja vastaava kaupoista ja toimistoista tuleva jäte - ei teollisuuden eikä rakennustyömaiden jätettä. Tämän polttoon kerätyn yhdyskuntajätteen primäärienergiasisältö on keskimäärin 3 MWh/t. Yhdyskuntajätteen keräily, kuljetus ja käsittely kuitenkin kuluttaa noin % jätteen sisältämästä primäärienergiasta. Tästä energiankulutuksesta yli puolet on kiinteistökohtaisen keräilyn osuus. (tieto: Lassi Hietanen, VTT) Jätetonnin energiasisällöstä voidaan siis laskea saatavan hyödyksi 1,5 MWh. Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaan vuonna 2005 poltettaisiin tonnia yhdyskuntajätettä. (Suunnitelman tarkistuksessa vuodelta 2002 ei enää määritelty poltettavan jätteen osuutta, joten tältä osin on nojauduttava alkuperäiseen suunnitelmaan.) Kun poltettavasta jätteestä vähennetään uusiutumattoman muovin osuus, jää jäljelle tonnia. Energiaa tuosta määrästä saisi 1,0 TWh (3 MWh/tonni) eli 3,6 PJ. Ohjelmassa esitetään kuitenkin tavoite 7 PJ. Lisäksi: kun jätteen energiasisällöstä vähennetään keräilyyn, kuljetuksiin ja käsittelyyn menevä energiamäärä eli 1,5 MWh/tonni, jää jäljelle vuoden 2005 luvuksi 0,5 TWh eli 1,8 PJ. Tästä tulee kuitenkin vielä vähentää se osuus jätteistä, mikä pystytään ennalta ehkäisemään, mikä voidaan hyödyntää materiaalina ja mitä ei voida polttaa haitatta tyypillisessä jätettä polttavassa kattilassa eli leijupetikattilassa, joissa palamislämpötilaa ei voida nostaa edes asteeseen. Vaaralliset myrkky- ja raskasmetallipäästöt syntyvät PVC-muoveista, raskasmetalleja ja klooria runsaasti sisältävistä aineista (esim. ruoka sisältää suolaa) sekä alumiinia sisältävistä pakkauksista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla tehdyn kiinteistöjen sekajäteastian sisällön tutkimus osoitti, että astian sisällöstä vain noin 15 % on haitatta palavaa eikä kelpaa materiaaliseen hyödyntämiseen. Pääkaupunkiseudullakin vasta aloitellaan jätteiden synnyn ehkäisyn edistämistä. 7. Valtiontaloudelliset vaikutukset Investointitukeen on sisällytetty 6 milj. euroa jätteen energiakäyttö-investointien rahoittamiseksi. Tämä vastaa kuudesosaa koko investointituen määrästä, mutta tällä lisätään ohjelman mukaisesti uusiutuvien edistämisohjelman mukaista jätteen energiakäyttöä vain 9 PJ. Tämä lisäys, josta tulisi vielä vähentää jätteiden kuljetukseen, keräykseen ja käsittelyyn kuluva energia, on vain vajaa kymmenesosa ohjelman esittämästä uusiutuvien energialähteiden lisäyksestä. Luonnonsuojeluliiton mielestä ei ole mitenkään perusteltua korvamerkitä noin suuri osuus investointituesta jätteiden energiakäytölle, kun sijoittamalla tämä tuki muihin uusiutuviin saataisiin todennäköisesti paljon suurempia ja kestävämpiä ympäristövaikutuksia pitkällä aikavälillä. Erityisesti investointituessa on otettava huomioon pitkän ajan vaikutukset ja mahdollisuudet luoda kestävää uusiutuvien energiantuotantoa. Kuten ohjelmassa toisaalla todetaan, ei jätteiden energiakäyttö sinällään ole tavoiteltavaa. Kun

7 7/8 jätehuollon ensisijaisissa tavoitteissa onnistutaan ei jätteiden energiakäyttö enää lisäänny. Tällöin on tärkeä kysyä, miksi sijoittaa 8 vuoden ajan yhteensä 48 milj. euroa sellaisen energiantuotannon tukemiseen, jonka lisääminen pitkällä aikavälillä ei ole tavoiteltua. Lisäksi on otettava huomioon, että Tekes on jo viimeksi kuluneiden kolmen viime vuoden aikana tukenut nimenomaan jäte-energian tutkimusta ja tuotekehitystä 6 miljoonalla eurolla, kun esimerkiksi tuuli ja aurinkoenergian tutkimusta on yhteensä tuettu vain 3,4 miljoonalla. Mikäli halutaan vähentää ilmastopäästöjä ja edistää uusiutuvaa energiaa, tulee rahat jatkossa sijoittaa aitoihin uusiutuviin energialähteisiin sekä jätteiden osalta niiden synnyn ehkäisyyn. Edellä esitetyt seikat tulee erityisesti huomioida, kun ehdotuksen sivulla 22 esitetään valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaiseen jätealan kehittämiseen valtiovallan suuntaamien varojen jakoa. Sovittaessa kehittämisvarojen jakamisesta on huolehdittava siitä, että varat ohjataan kaikissa ministeriöissä, KTM mukaan lukien, ensisijaisesti jätteiden synnyn ennalta ehkäisyyn ja toissijaisesti jätteiden materiaaliseen hyödyntämiseen. (ehkäisyyn liittyen mm. ehkäisymahdollisuuksien ja ohjauskeinojen tutkimus, teknologinen tutkimus, neuvonta, koulutus, investointituet ja avustukset). Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman mukaisen jätteen energiakäytön edistämisen tulee jätehierarkian mukaisesti kohdistua vain eloperäisen ja biohajoavan jätteen energiasisällön hyödyntämiseen biokaasuna. 8. Muut taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Uusiutuvien energialähteiden vienti arvioidaan ilmastostrategian mukaisesti yli yhdeksi miljardiksi euroksi. Tämän arvion taustalla oli muun muassa arvio tuulivoimaviennistä, joka olisi vuonna milj. euroa. Kuitenkin vienti oli jo vuonna 2000 puolet tästä. Vuonna 2010 VTT arvioi tuulivoimaviennin suuruudeksi nykyisellä 500 MW tavoitteella 1,2-4,5 mrd. euroa. Kokonaisuutena uusiutuvien ja energiansäästön teknologioiden vienti oli jo vuonna milj. euroa, josta uusiutuvien osuus oli noin 500 milj. euroa. Ehdotuksen arviota tulisikin korjata siten että se ottaa huomioon viimeaikaisen kehityksen. Samoin uusiutuvan energian ja energiansäästön yritykset työllistävät jo tällä hetkellä henkeä ja tästä bioenergian ja tuulivoiman osuus on Mikäli kehitys jatkuu Uusiutuvan energian edistämisohjelman edellyttämällä tavalla on työllisyys pikemminkin lähellä kuin VTT arvioi nykyisilläkin tuulivoimatavoitteilla pelkästään tuulivoimateollisuuden työllisyydeksi vuonna (VTT 2002b) Helsingissä Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja

8 8/8 Lähteet: Electrowatt-Ekono 2001: Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa, Synoptia Oy. Hakkila 2001: Puuenergian teknologiaohjelman katsaus , eripainos Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirjasta 2002, VTT. Juvonen 2001: Syntypaikkalajittelujärjestelmän vaikutus kierrätyspolttoaineen laatuun ja REF-laitosten koeajot, VTT. VTT 2002a: Bioenergian mahdollisuudet kasvihuonekaasujen vähentämisessä, VTT tiedotteita VTT 2002b: Uusiutuvat ja uudet energialähteet vuoteen 2030 Suomessa.

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät Esityksen sisältö Bioenergia ry Bioenergian näkymistä Ajankohtaisia aiheita LULUCF REDII Uusiutuvan sähköntuotannon tarjouskilpailu Metsähakkeen tuki Liikenteen päästövähennykset

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO*

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* 11. 2. 22 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin. KIO*

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa

Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa Esitys tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä [HE 175/2017 vp] Kuuleminen maa- ja metsätalousvaliokunnassa 16.11.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Päästökauppa Lisää uusiutuvaa energiaa tai

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF. WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka se siirtyisi tai muuttaisi muotoaan.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi

TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi TEM:n toimet tuulivoiman edistämiseksi Helsinki, 7.11.2013 Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM TEM edistää tuulivoimaa lukuisin eri toimin Taloudelliset kannusteet Tuulivoiman edistämistyöryhmä

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 19.03.2003 C(2003)784fin. Valtiontuki N 74/B/2002 Suomi Tuki voimalaitoksille. Arvoisa Ulkoministeri, 1.

EUROOPAN KOMISSIO. Bryssel, 19.03.2003 C(2003)784fin. Valtiontuki N 74/B/2002 Suomi Tuki voimalaitoksille. Arvoisa Ulkoministeri, 1. EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 19.03.2003 C(2003)784fin Asia: Valtiontuki N 74/B/2002 Suomi Tuki voimalaitoksille Arvoisa Ulkoministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle 7. tammikuuta

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Tuotantotukilain muutokset

Tuotantotukilain muutokset Tuotantotukilain muutokset Anja Liukko hallitusneuvos Syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät 27.11.2012 Tuulivoimarakentamisen tukijärjestelmä Syöttötariffi (= tavoitehinta sähkön 3 kk markkinahinta)

Lisätiedot

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5. Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus Lounais-Hämeen agronomien Miniseminaari Sarka-maatalousmuseossa 12.6.2014 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia

Lisätiedot