Omistajanvaihdosten valtakunnallinen. koordinointi. Omistajanvaihdospalvelujen. valtakunnallinen. evaluointi MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omistajanvaihdosten valtakunnallinen. koordinointi. Omistajanvaihdospalvelujen. valtakunnallinen. evaluointi MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA 2007-2013"

Transkriptio

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi Omistajanvaihdospalvelujen valtakunnallinen Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi evaluointi

2 Omistajanvaihdospalvelujen valtakunnallinen evaluointi

3

4 Erkki K Kangas Omistajanvaihdospalvelujen valtakunnallinen evaluointi

5 Omistajanvaihdospalvelujen valtakunnallinen evaluointi Kirjoittaja Erkki K Kangas Kustantaja MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMA Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Omistajanvaihdosten valtakunnallinen koordinointi Kansi Mauseri Oy Taitto Sataosaajat Osuuskunta, Erkki K Kangas 2010 Painopaikka Kopio Niini Finland Oy, 2010 ISSN painettu ISBN painettu ISSN verkkojulkaisu ISBN ISBN verkkojulkaisu 5

6 Sisältö Esipuhe... 6 Johdanto... 8 Omistajanvaihdosten palveluprosessi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Johtopäätelmät ja suositukset Yhteenveto valtakunnan tilanteesta Hyvät käytännöt

7 Esipuhe Yrittäjäkunnan vaihtuvuus on luonnollinen talouselämän rakenteisiin liittyvä ilmiö. Uusien yritysten perustaminen ja vanhojen, liikeidealtaan kenties vanhentuneiden yritysten poistuminen markkinoilta on arkipäivää. Tässä suhteessa 2010-luku tulee olemaan sikäli ainutlaatuinen ajanjakso, koska suurten ikäluokkien myötä hyvin merkittävä joukko yrittäjiä tulee siirtymään eläkkeelle. Näin tulee käymään huolimatta siitä, ovatko heidän yritystensä liiketoiminta edelleen markkinakelpoista ja kannattavaa tai elinkaarensa lopussa olevia liiketoimintoja. Yli 50-vuotiaiden, yrittäjäeläkettä maksavien yrittäjien määrä on noussut tasaisesti, ja nykyisellään heitä on jo yli Nämä yritykset työllistävät arviolta yli henkilöä ja ne ovat maakuntiemme elinkeinoelämän runko. Merkittäväksi koko omistajanvaihdosilmiön tekee se, että valtaosa näistä yrityksistä on perustajiensa omistuksessa ja niissä omistajanvaihdos tapahtuu ensimmäistä kertaa yrityksen elinkaaren aikana. Tämä ainutkertaisuus tarkoittaa myös sitä, että neuvontapalvelujen tarve omistajanvaihdosprosessissa on ilmeinen. Neuvontapalvelujen tarve on suurta ja kasvamaan päin myös tulevien uusien yrittäjien keskuudessa. Vaikka viimeisten vuosikymmenten aikana uusien yritysten perustantaan ja neuvontapalveluihin on panostettu voimakkaasti, on yritysostovaihtoehto jäänyt vähälle huomiolle. Tulevina vuosina yhä useampi uusi yritys käynnistyy jo toimivan liiketoiminnan oston avulla. Ostovaihtoehdon nostaminen uusperustannan rinnalle on myös Euroopan Unionin komission painopistealueena tulevina vuosina. Tässä selvityksessä kuvataan ja evaluoidaan omistajanvaihdoksiin liittyvien yksityisten ja julkisten neuvontapalvelujen palvelutuotannon erilaiset käytännön toteutus- ja organisointimallit viidentoista TE-keskuksen alueilla. Lisäksi selvityksessä arvioidaan omistajanvaihdoksiin liittyvän yritysneuvonta-järjestelmien toimivuutta asiakkaiden kannalta. Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä arvioita omistajanvaihdospalvelujen kehittämisen edellyttämästä resurssoinnista. On hyvin tärkeää, että omistajanvaihdospalvelut sekä niiden tuottamisprosessit ja toimintamallit ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia ja hyvin organisoituja. Näin varmistetaan julkisten yrityspalvelujen tasavertainen saatavuus sekä palvelujen tasalaatuisuus koko maassa kaikille suomalaisille p-yrityksille. 7

8 Tämä selvitys on tehty yhteistyössä työ- ja elinkeinokeskusten kanssa ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta ja ohjauksessa. Kiitämme kaikkia selvityksen tekoon osallistuneita tahoja ja henkilöitä asiantuntevista mielipiteistä ja näkemyksistä. Selvityksen on toteuttanut yrittäjäpolvenvaihdoskonsultti Erkki K Kangas Porista. Selvitystyötä on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen työ- ja elinkeinoministeriöstä, projektipäällikkö Hannele Heikkinen Hämeen TE-keskuksesta, projektipäällikkö Tapani Kaskela Pirkanmaan TE-keskuksesta sekä toimitusjohtaja Sakari Oikarinen Confidentum Oy:stä. Heille kiitokset selvityksen ohjaustyön asianmukaisesta hoitamisesta. 8

9 Johdanto Suomessa oli vuonna 2007 Tilastokeskuksen mukaan yritystä. Lukumäärä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2006, koska vuoden 2007 tilastoon on sisällytetty maatalousyritystä. Tämä evaluointi käsittelee omistajanvaihdosten palveluprosessia muiden kuin maatalousyritysten osalta, joten ne poistetaan nyt käsiteltävästä kokonaismäärästä. Näin puhdistettu yrityskanta on yritystä. yli 250/0,2 % 10-49/5,6 % /0,9 % 1-9/93,2 % Lähde: Tilastokeskus 2008 Ylläolevassa kaaviossa yritykset on jaettu neljään luokkaan niiden työllistämän henkilökunnan määrän mukaan. Yritystilastoinnissa yrityksemme jaotellaan neljään ryhmään: mikroyritykset työllistävät 1-9 henkilöä, pienyritykset henkilöä, keskisuuret henkilöä ja suuret yritykset yli 250 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan mikro- ja pienyritykset työllistivät 44,4 % yritystoiminnan henkilökunnasta. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2006 mikroyritysten liikevaihto oli keskimäärin 0,24 miljoonaa euroa ja pienyritysten 3,8 miljoona euroa. 9

10 Vuoden 2007 tilaston mukaan Suomessa oli kpl 1-49 henkilöä työllistäviä yrityksiä. 30% 28% 28% 29% 26% 18% 19% 20% 20% 23% 23% 18% 18% 19% 19% 10% 12% 13% 12% 11% 11% 12% 14% 16% 17% 17% 18% 12% 14% 25% 20% 15% 10% 8% 7% 7% 8% Kevät 2003 Kevät 2004 Kevät % 7% 7% 7% 9% 9% 10% 11% 11% 11% 5% 0% Kevät 2006 Kevät 2007 Kevät 2008 Kevät 2009 Syksy v. kuluessa 3-5 v. kuluessa Yhteensä Lähde: Pk-yritysbarometri Tarkkaa tietoa siitä, miten monessa yrityksessä omistajanvaihdos on odotettavissa lähimmän viiden vuoden kuluessa ei ole. Yleisesti hyvänä indikaattorina pidetään Suomen Yrittäjien ja Finnveran vuosittain keräämää Pk-yritysbarometria, jonka kysymyksiin otettiin omistajanvaihdokset mukaan vuoden 2003 keväällä. Vuoden 2003 barometrin mukaan 18 % vastaajista kertoi suunnittelevansa omistajanvaihdosta lähimmän viiden vuoden aikana. Syksyllä 2009 tämä luku oli kasvanut 29 %:iin. Yleishuomiona voidaan todeta, että omistajanvaihdoksen toteutuminen on odotettavissa useammin kolmen-viiden vuoden kuluessa kuin yhden-kahden vuoden kuluessa. Näiden kahden tilaston perusteella voidaan arvioida, että omistajanvaihdos on odotettavissa yli yrityksessä ennen vuotta Vuositasolla tämä tarkoittaa yritystä ja 41 yritystä joka päivä. 10

11 Osassa mikroyrityksiä liiketoiminta on henkilöitynyt ja näiden siirto uudelle yrittäjälle voi olla vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Toisaalta nämä yritykset saattavat olla tärkeitä osia oman pienen paikkakuntansa palvelurakennetta ja siksi yritysten toiminnan loppuminen ei ole toivottavaa. Yrittäjänkunnan uusiutuminen Kansainvälisten tutkimusten 1 mukaan kansantalouden elinvoimaisuuden yksi tunnus on yrityskannan vaihtuvuus ja uusien liikeideoiden pääsy markkinoiden testattavaksi. Tämä näkyy myös vanhentuneeseen liikeideaan nojautuneiden yritysten lopettamisena. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa muutos yritysmaailmassa voi kuitenkin olla liian rajua. Vanhoja, edelleen toimivia yrityksiä lopetetaan ilman että korvaavaa uutta yritystoimintaa syntyy tilalle. Hallitsemattomana tämä kehitys johtaa varsinkin harvaan asutuilla seuduilla paikallisen palvelurakenteen yksipuolistumiseen. Seurauksena on jäljelle jääneen elinkeinotoiminnan edellytysten heikkeneminen ja sitä kautta lisää yritysten lopettamisia. Hallitusti toteutetuissa omistajanvaihdospalveluissa tämä elinkeinorakenteen muutos on yksi merkittävä palvelurakennetta ohjaava strateginen tekijä. Innovaatiot ovat tärkein tuottavuuden kasvutekijä 2. Uusi yrittäjyys nojaa innovaatioihin; tuotteita tai palveluja tarjotaan uudella tavalla. Innovaatioiden käyttöönotto ja liiketoiminnan uudistaminen ei eläkkeelle siirtymistä suunnittelevan yrittäjän tavoitteissa ole korkealla luonnollisesta syystä. Ikääntyvän yrittäjän haluttomuus panostaa ja investoida yritystoiminnan kehittämiseen johtaa helposti yrityksen liiketoiminnan kuihtumiseen ja lopulta alasajoon. Luopujayrittäjien valmiit liiketoiminnot voisivat toimia uusien yrittäjien innovatiivisten liikeideoiden taoteutuspohjana. Yrityskannan suuri vaihtuvuus on suurten ikäluokkien eläköityessä kansantaloudellinen riskitekijä. Eläkebuumi voi johtaa sellaisenkin yritystoiminnan alasajoon ja lopettamiseen, jolla saattaisi olla edelleen hyvät toimintaedellytykset, mikäli yrityksen johtoon nousee tulevaisuuteen katsova uusi yrittäjä. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että maakunnissa omistajanvaihdokset nähdään ensisijaisesti elinkeinorakenteen murroksena ja laajempana kokonaisuutena kuin ainoastaan yksittäisten yritysten omistajanvaihdoksina. 1 TEM Yrittäjyyskatsaus TEM Yrittäjyyskatsaus

12 Jakauma Sukupolvenvaihdos 20 % Joku muu 42 % Markkinat 8 % Lopetus 30 % Yllä Suomen Omistajanvaihdosseura ry:n arvio omistajanvaihdosten jakautumisesta eri toteutustapojen kesken. Sukupolvenvaihdostilanteessa yritystoiminnan jatkaja löytyy lähisuvusta. Lopetettaessa yritystoiminta lakkaa. Markkinat tarkoittaa yritysvälittäjien toteuttamia yrityskauppoja ja Joku muu muita omistajanvaihdostapoja: myyntiä ulkopuoliselle ostajalle, MBI, MBO- tai EBO-kauppoja. Yrityskauppamarkkinat Nykyisessä tilanteessa n. 30% yrittäjjistä näkee yrityksen lopetuksen ainoana keinoa irtaantua yrityksestä ja siirtyä eläkkeelle. Yhtenä syynä on se, että yrittäjät eivät tunnista toimivaa yrityskauppamarkkinaa, jolla voisivat saada yrityksensä myytyä. Lopettavissa on siksi mukana monia elinkelpoisiakin yrityksiä. Toinen merkittävä syy lopettamisaikeisiin on luonnolliesti se, etteivät yrittäjät katso liiketoiminnallansa olevan enää riittävästi elinkaarta. Kolmas syy on myös luonteva valtaosa yrityksistä on yhden hengen ammatinharjoittajayrityksiä, joissa omistajanvaihdos on käytännössä ammatin ja asiakkuuksien siirtoa seuraavalle ammatinharjoittajalle. 12

13 Mikro- ja pienyrityksiä on vuosittain omistajanvaihdoksen edessä niin paljon, että niitä ei kyetä hoitamaan ilman voimakasta panostusta omistajanvaihdoksen palveluprosessiin. Jotta lopettavien yritysten suuri määrä ei johtaisi työpaikkojen menettämiseen, tulisi yrityksen ostaminen nostaa uusperustannan rinnalle yrittäjyysneuvonnassa ja palveluissa. Tällä hetkellä yrityksiä lopetetaan suoraan tai niitä jatketaan alasajaen kunnes ne on järkevää lopettaa. Yksi syy on, että yrittäjät eivät rohkene tuoda yrityksiään myyntiin riittävän ajoissa. Suurten ikäluokkien yhtäaikainen eläkkeelle siirtyminen ja siitä johtuva yrityksen vuotuinen omistajanvaihdostarve on ainutlaatuinen. Maassamme yrityksestä luopumista yrityskaupalla ei ole totuttu näkemään osaksi normaalia yrityksen elinkaarta. Yrityskauppamarkkinat eivät tällä hetkellä toimi toivotulla teholla, koska eri TE-keskusten alueilla on suuria eroja omistajanvaihdospalvelujen tunnistettavuudessa ja tavoitettavuudessa. Yrityskauppamarkkinoiden toiminta ei vaadi sitä, että palvelurakenne on kaikkialla sama. Tärkeintä on, että palvelurakenne on helposti tunnistettavissa ja omistajanvaihdosprosessin tiedossa oleviin vaiheisiin löytyy selkeä palveluntarjonta. Yrityskauppamarkkinan tehokkuuden tärkein tekijä on volyymi eli tarjolla olevien myytävien yritysten ja liiketoimintojen määrä. Kun tarjontaa on riittävästi, yhä useampi uusi yrittäjä voi realistisesti harkita myös toimivan yrityksen ostoa perustamisen vaihtoehtona Nykyisellään uusien yritysten käynnistymisessä uusperustanta edustaa noin 90% kaikista tapauksista. Ostovaihtoehto toteutuu vain alle 10%:ssa tapauksista Tulevaisuudessa on ostovaihtoehtoa korostettava, jotta yhä useampi luopujayrittäjä löytää liiketoiminnallensa jatkajan. Selvityksen tarkoitus ja tapa Tässä selvityksessä kuvataan hallitun omistajanvaihdospalvelujen prosessi sekä omistajanvaihdoksiin liittyvien yksityisten ja julkisten neuvontapalvelujen palvelutuotannon erilaiset käytännön toteutus- ja organisointimallit viidentoista TE-keskuksen alueella. Lisäksi selvityksessä arvioidaan omistajanvaihdoksiin liittyvän yritysneuvontajärjestelmien toimivuutta asiakkaiden näkökulmasta. Selvitys sisältää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden kehittämiseksi sekä arvioita omistajanvaihdospalvelujen kehittämisen edellyttämästä resurssoinnista. Selvityksen tiedot on koottu haastattelemalla kaikkien TE-keskusalueiden TE-keskusten omistajanvaihdosasioista vastaavat henkilöt sekä alueiden muita toimijoita, kuten kehittämisyhtiöitä ja Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen henkilöitä. Haastattelut on tehty tapaamisten 13

14 yhteydessä sekä puhelimitse. Joitakin henkilöitä on haastateltu myös kirjallisesti. Lisäksi on tutustuttu alueen tärkeimpien toimijoiden nettisivuihin. Julkaisun rakenne Omistajanvaihdosten palveluprosessi Omistajanvaihdosprosessin eri vaiheet ovat: 1 Palvelujen organisointi ja johto, jota tuetaan tutkimuksella 2 Herättelyvaihe 3 Valmistautumisvaihe 4 Omistajanvaihdosvaihe 5 Haltuunotto- ja kehittämisvaihe Näiden eri vaiheiden tukemiseen tulisi TE-keskusalueilla olla rakennettuna toimiva ja laadukas palvelurakenne. TE-keskusalueiden kuvaus Omistajanvaihdosprosessikuvauksen jälkeen kuvataan ja arvioidaan kunkin TE-keskusalueen palvelurakenne edellä esitettyyn palveluprosessimalliin peilaten. Selvityksessä kuvataan sitä, miten eläkkeelle siirtymistä suunnittelevaa alkavaa yrittäjää ohjataan käyttämään tarjolla olevia omistajanvaihdospalveluita. Lisäksi käsitellään sitä, millä tavalla ja minkä verran yrittäjyyttä suunnittelevia ohjataan harkitsemaan yrityskauppamarkkoille olevien toimivien yritysten ostoa uusperustannan vaihtoehtona. Loppuyhteenveto Lopuksi esitetään näkemys siitä, miten eri TE-keskusalueilla palvelurakenne vastaa hyvän omistajanvaihdosprosessin hoitotasoa. Lisäksi annetaan suosituksia siitä, millä palveluprosessin osa-alueilla on eniten parannettavaa eli mikä tai mitkä vaiheet jäävät vähälle huomioille ja toisaalta mitkä palveluprosessin vaiheet toimivat hyvin. Tähän saakka palveluprosessien rakentamisessa on korostettu laadullisia osa-alueita. Jatkossa painopiste tulisi olla palveluprosessin tehokkuudessa eli määrällisissä tavoitteissa ja mittareissa. 14

15 Omistajanvaihdosten palveluprosessi Omistajanvaihdostermit Omistajanvaihdoksia kuvaavia termejä on yleisesti käytössä kolme: Omistajanvaihdos, joka tarkoittaa yrityksen siirtymistä usein yrityskaupalla omistajalta toiselle ottamatta kantaa omistajanvaihdoksen syyhyn tai osapuolten sukulaisuussuhteisiin käytännössä yrityskauppa. Sukupolvenvaihdos, joka tarkoittaa yrityksen siirtymistä luovuttajalta lähisukulaiselle luovuttajan siirtyessä eläkkeelle. Yrittäjäpolvenvaihdos, joka tarkoittaa yrityksen siirtymistä luopujalta jatkajalle luopujan eläkkeelle siirtymisen vuoksi, sukulaisuussuhteeseen tai siirtotapaan katsomatta. Tämä käsite korostaa yrittäjäkunnan vaihtuvuutta ja uusiutumista. Sukupolven- ja/tai yrittäjäpolvenvaihdoskeskustelussa käytetään yleisesti kaikkia kolmea termiä kuvaamaan samaa asiaa. Tässä evaluoinnissa käytetään pääsääntöisesti omistajanvaihdostermiä. Tässä evaluoinnissa omistajanvaihdosten palveluprosessia tarkastellaan Yrittäjäpolvenvaihdoksen palveluprosessiraportin (Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry, Erkki K Kangas, 2007) mallin mukaisesti. Siinä palveluprosessi nähdään alla olevan kuvaajan mukaisesti. 15

16 16 OV vastuuorganisaatio Herättelyt Yrittäjyydestä luopuminen Taloudelliset järjestelyt Henkinen valmistautuminen Yrityksen valmistelu Valmistautumis-vaihe Asiantuntijoiden kiinnittäminen Toteuttamissuunnittelu Haltuunotto- ja kehittämis-vaihe Omistajanvaihdos Tiedottaminen Johtamisen muutos Liiketoiminnan kehittäminen Omistajanvaihdossuunnitelma Rahoitusneuvottelut Kauppaneuvottelut Verokysymykset Yrityskauppamarkkinat Osaamisen kehitys Tutkimus Yrittäjien herättely Herättelyvaihe Palvelujen organisointi ja johto Omistajanvaihdos-vaihe

17 Palvelujen organisointi ja johto Tahtotila = yhteisesti sovitut määrälliset ja laadulliset tavoitteet Palvelujen organisoinnissa tavoitteena on varmistaa, että TE-keskusalueella on olemassa positiivinen tahtotila hoitaa yrittäjien eläköitymisestä johtuvat omistajanvaihdokset. Johtavia toimijoita, joiden tulisi tahtotila luoda, ovat yrityskehittämisestä vastaavat organisaatiot, kuten TE-keskus, seudulliset kehittämisyhtiöt, SUK ry, oppilaitokset, yritysten tukiorganisaatiot, kuten Suomen Yrittäjien aluejärjestöt ja Kauppakamarit sekä yritys- tai aluekehittämisen ja yritysten rahoituksesta vastaavat organisaatiot. Tehokkaimmin palveluprosessi toimii silloin, kun tahtotila on alueen johtavien toimijoiden julkisesti tunnustama. Parhaassa tapauksessa sitoutuminen yhteisen tahtotilan tavoitteisiin on kirjallisesti vahvistettu. Yhteistä tahtotilaa voidaan luoda ja ylläpitää johtavien toimijoiden yhteistapaamisilla. Tapaamisissa esitellään olemassa olevia toimintamalleja, pohditaan sitä, ovatko toimintamallit optimaalisia ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää. Tahtotilaa luovat ja muokkaavat keskustelut eivät keskity yksityiskohtiin vaan painottuvat laajempiin kokonaisuuksiin alueen omistajanvaihdosten edistämiseksi. Esimerkkejä johtavien toimijoiden tapaamisita ja yhteisestä tahtotilasta ovat mm. Etelä- Pohjanmaan jo pidempään toiminut omistajanvaihdosfoorumi (OV-foorumi) ja Pirkanmaan keväällä 2009 Irti taantumasta -seminaari, jota vastaavia seminaareja järjestetään Pirkanmaalla vuosittain. Ainoa kirjalliseksi omistajanvaihdosten hoitamissopimukseksi laadittu tahtotila lienee Keski-Suomen kehittämisyhtiöiden sopimus Kauppakota palvelun järjestämisestä, ylläpidosta ja kehittämisestä. Eräillä TE-keskusalueilla omistajanvaihdosten edistäminen on kirjattu Seudullisten Yrityspalveluiden sopimukseen. Alueellinen tahtotila voi olla myös olemassa ja tuottaa tulosta, vaikka sitä ei ole yhteisesti julki lausuttukaan. Tahtotila on voinut syntyä eri toimijoiden kahden- tai kolmenkeskisissä tapaamisissa. Tahtotila voi olla olemassa, vaikka siitä ei olisi päästy täydelliseen yhteisymmärrykseen kaikkien toimijoiden kesken. On myös mahdollista, että alueellista toimijoiden välistä yhteistä tahtotilaa ei varsinaisesti ole. Tällöin koko palveluprosessi on yksittäisten toimijoiden oman palvelutarjonnan varassa. Tällaisessa tilanteessa palvelun tuottajat eivät välttämättä tunne eivätkä tue toistensa tarjontaa. 17

18 Yhteinen tahtotila mahdollistaa sen, että alueen yrityskehittäjät ja yritysten tukiorganisaatiot tiedostavat oman roolinsa omistajanvaihdosten palveluprosessissa sekä tuntevat toistensa tuottamat palvelut. Yhteisen tahtotilan olemassaolo mahdollistaa uusyrittäjyyden neuvontaa huomattavasti suppeampien resurssien tehokkaan käytön. Näin ollen se tuottaa laadukkaita palveluja omistajanvaihdosten käynnistämiseen, vaihdosten suunnitteluun ja niiden toteutukseen. Johtavien toimijoiden yhteinen tahtotila mahdollistaa sen, että TE-keskusalueella on toimivat yrityskauppamarkkinat. Tahtotila varmistaa sen, että omistajanvaihdosasiantuntijoilla on hyvät toimintamahdollisuudet ja että alueen yrittäjiä ohjataan käyttämään kokeneita ja innovatiivisia palveluita tuodessaan yrityksiään markkinoille, ajoissa ja hyvässä myyntikunnossa. TE-keskusalueet tahtotilan mukaan jaoteltuina Julkinen tahtotila Tahtotila Ei tahtotilaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Häme Kainuu Keski-Suomi Lappi Kaakkois-Suomi Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Varsinais-Suomi Muutamilla TE-keskusalueilla alueellisen tahtotilan luomista vaikeuttaa jossain määrin se, että alue koostuu kahdesta maakunnasta. Näitä ovat Kaakkois-Suomi (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) Häme (Päijät- ja Kanta-Häme) ja Pohjanmaa (Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa). Vastuuorganisaatio Toimiva palveluprosessi ei synny itsestään, se pitää luoda, ylläpitää ja kehittää. Jos näin ei tehdä, tuloksena on hajanainen kokoelma erillisiä palveluita, joiden kesken ei ole toimivia yhteyksiä. Hajanaisista palveluista taas on seurauksena se, että yrittäjä ei tiedä kenen puoleen kulloinkin pitää tai kannattaa kääntyä. 18

19 Yhteisestä tahtotilasta seuraa useimmiten se, että alueelle on määritelty omistajanvaihdosten vastuuorganisaatio, kuten Pohjois-Savossa Savon Yrittäjien toteuttama Osuva-projekti tai Keski-Suomen Kauppakota. Vastuuorganisaatio voi olla TE-keskus, yrittäjäjärjestö, seudullinen yrityspalvelu tai kuten Kauppakodan tapauksessa, yrityspalvelujen yhteenliittymä. Vastuuorganisaation tehtäviä ovat mm. Ylläpitää helposti tunnistettavaa ja saavutettavissa olevaa omistajanvaihdosneuvontapistettä. Huolehtii, että alueella suoritetaan säännöllisesti yrittäjien herättelyä huomaamaan omistajanvaihdosten aloitustarve esim. omistajanvaihdosiltojen muodossa. Pitää omistajanvaihdos-aihetta esillä alueen mediassa sekä nettisivuilla. Ylläpitää ja kehittää omistajanvaihdosasiantuntijoiden verkostoa. Huolehtia siitä, että alueella tarjotaan tarpeen mukaan koulutusta eri omistajanvaihdosasiantuntijoille. Ylläpitää ja kehittää tahtotilaa alueellaan. Vastuuorganisaatio ei välttämättä itse toteuta kaikkia tehtäviä, sen tehtävä on varmistaa, että alueen omistajanvaihdostoimijat tekevät tarvittavia toimenpiteitä. Vastuuorganisaatioiden resursointi on pääosin rakennettu projektirahoituksen varaan. Tämä vaikeuttaa pitkäjänteistä toimintaa, sillä toimijoiden pitää samanaikaisesti tarkasti valvoa miten resurssit käytetään projektirahoitukselle oikealla tavalla ja samalla koettaa varmistaa toiminnan jatkorahoitusta. Tällä hetkellä toimii neljä erillistä omistajanvaihdosprojektia. Etelä-Savossa Mikkelin seudun inkeinoyhtiö Miset Oy:n Yrittäjäpolvenvaihdosten edistämisprojekti. Rerussina yksi puolipäiväinen neuvoja. Projekti ylläpitää myös yrityskauppapaikkaa. Pirkanmaan Yrittäjät toteuttaa Pirkanmaan Viestinvaihto-projektia. Resurssina on projektipäällikkö ja projektiassistentti. Lisää tietoja projektista löytyy osoitteesta www. pirkanmaanviestinvaihto.fi. Pohjois-Savossa toimii Savon Yrittäjien Osuva II projekti. Resurssina projektipäällikkö ja projektisihteeri. Lisätietoja 19

20 Satakunnassa käynnistyy hanke, joka perustaa Satakunnan Yrittäjien tiloihin sukupolven- ja omistajanvaihdosneuvontapisteen. Hämeen TE-keskuksella on itse toteutettavavina hankkeina kaksi projektia: Sukupolvenvaihdosten edistäminen ja nuorten yritysten kehittäminen Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Resurssina on yhteinen osa-aikainen projektipäällikkö. Kainuun TE-keskuksen seudulliset yrityspalvelut vastaa myös omistajanvaihdoksista. Resurssina on kolme yritysneuvojaa, jotka käyttävät osan työajastaan omistajanvaihdosneuvontaan. Varsinais-Suomen TE-keskus toteuttaa VaihtoAskel hanketta, joka tarjoaa palveluita sekä luopujalle että jatkajalle. Resurssina on projektipäällikkö. TE-keskusalueet vastuuorganisaatioiden mukaan jaoteltuna TE-keskus Kehittämisyhtiö(t) Yrittäjäjärjestö Ei sovittu Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa Kainuu Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi Pohjois-Karjala Satakunta Satakunta Omistajanvaihdostutkimus Tärkeä osa yrityskauppamarkkinoiden ylläpitoa ja kehittämistä on varmistaa omistajanvaihdosaiheen tutkimus omassa maakunnassa. Tutkittu tieto antaa vankan pohjan palvelurakenteen kehittämiseen sekä kertoo palvelun tuloksista. Aktiivista omistajanvaihdosten tutkimusta on laajemmassa mitassa tehty oikeastaan vain Etelä-Pohjanmaalla. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on toteuttanut neljä tutkimusta; vuosina 1999, 2001, 2003 ja Tutkimustoiminnan vetäjänä on ollut Elina Varamäki Liiketalouden yksiköstä. 20

21 SeAMK julkaisi Etelä-Pohjanmaata koskevan tutkimuksen vuonna 2006 otsikolla: Omistajanvaihdosnäkymät ja yritysten jatkuvuuden edistäminen Etelä-Pohjanmaalla. Sama tutkimus suoritettiin keväällä 2007 myös Keski-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Etelä-Savossa on vuonna 2005 tehty Katja Paalasen Pk-yrittäjien tulevaisuuden suunnitelmat omistajanvaihdoksista Etelä-Savossa 2005 tutkimus, jonka tulokset ovat yhteneväiset SeAMK:n kolmen maakunnan tulosten kanssa. Varsinais-Suomessa suoritettiin Kartoitus omistajanvaihdospalveluita käyttäneiden pkyritysten tilanteesta ja tarpeista keväällä Puhelinhaastattelulla tavoitettiin 270 varsinais-suomalaista yritystä. Nämä olivat yrityksiä, jotka olivat käyttäneet vuosina Yritysten hallittu omistajanvaihdos-projektin yritysasiamiehen neuvontakäyntiä. Merkittävin tulos kyselystä on se, että vain 10 % neuvontakäyntiä käyttäneistä ilmoitti, että yrityksen toiminta on päättynyt tai päättymässä. Myös Turun kauppakorkeakoulun Pk-Instituutti on tutkinut aktiivisesti omistajanvaihdosteemaa. Keski-Suomessa Jyväskylän Yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta on julkaissut Sofia Kauko-Valli & Hannu Niittykankaan toimittaman Liiketoiminnan jatkuvuus tarkastelun kohteena - Esimerkkinä Keuruun seutukunta (2007). Hämeen TE-keskuksessa v tehty jatkajien kasvuorientaatiota koskeva selvitys on ensimmäisiä vaihdoksen jäkeiseen aikaan keskittyviä selvityksiä. Edellisten lisäksi omistajanvaihdoksista on tehty väitöskirjoja ja lisensiaattitutkimuksia (mm. Jan Sten ja Taru Hautala,nyk. Päivike) sekä useita gradu-tutkimuksia. Suomen Yrittäjien ja Finnvera Oyj:n Pk-yritysbarometrissä on ollut viimeisten vuosien aikana mukana kysymyksiä omistajanvaihdosten oletetusta aikataulusta sekä tärkeimmistä kipukohdista. Omistajanvaihdoskoulutus Ohjaus- ja kehittämisvaiheen yhtenä tehtävänä on kannustaa omistajanvaihdoksen kanssa työskenteleviä henkilöitä ylläpitämään ja kehittämään osaamistaan ja ammattitaitoaan. Koulutusta on tarjottava säännöllisesti, sillä henkilöiden tehtävät ja työpaikat vaihtuvat. Koulutusta onkin ollut tarjolla kohtuullisessa määrin eri TE-keskusalueilla. 21

22 Koulutuksen sisältö on usein samankaltainen. Koulutettavan kohderyhmän mukaan painotuksissa on kuitenkin eroja silloin kun koulutettavina on esim. tilitoimistojen henkilökuntaa tai toisaalta seudullisten kehittämisyhtiöiden, seudullisten yrityspalveluiden ja uusyrityskeskusten yritysneuvojia. Omistajanvaihdoskoulutuksista on saatavissa malleja niin verkko-opetukseen kuin lähiopetukseenkin. Seinäjoen ammattikorkeakoululla on olemassa mm. verkko-opintomalli Yrityskaupan perusteet - koulutusohjelmasta, joka on viimeksi toteutettu v Syksyllä 2009 mm. Savon Yrittäjien Osuva II-projekti ja Savonia ammattikorkeakoulu toteuttavat yhteistyössä omistajanvaihdoskoulutus- ohjelman. Alla koulutuksesta esittely Osuvan sivuilta: Tärkeä kalenterimerkintä sinulle, joka työskentelet yritysneuvonnassa (kirjanpitäjä, elinkeinoasiamies, yritysneuvoja, tilintarkastaja, konsultti ym.)! Yli neljännes pohjoissavolaisista yrittäjistä tulee luopumisvaiheeseen seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän takia on tärkeää, että tunnet omistajanvaihdosprosessin keskeiset vaiheet, ymmärrät valmistautumisen merkityksen ja ajankäyttötarpeen, pystyt opastamaan yrittäjää prosessin käynnistämisessä ja opit laatimaan ainakin yksikertaisimmat yrityskauppaan liittyvät asiakirjat. Siis uutta businesta sinulle. Savon Yrittäjien Osuva-palvelu ja Savonia ammattikorkeakoulu järjestävät omistajanvaihdososaamistasi tukevan koulutuksen. Koulutuksessa käydään läpi sekä perheen sisäiset järjestelyt, että yrityskaupan toteutus. Kouluttajat ovat omistajanvaihdosten asiantuntijoita, jotka myös käytännössä toteuttavat vaihdoksia! Herättelyvaihe Herättelyvaiheen kuvaus Herättelyvaiheen tavoitteena on saada yrittäjät oivaltamaan, että omistajanvaihdoksen suunnittelu on yhtä tärkeä osa yrityksen toiminnan suunnittelua kuin esim. talous- tai tuotannonsuunnittelu. Omistajanvaihdosprosessi on saatava riittävän aikaisessa vaiheessa käyntiin, sillä yrittäjyydestä luopuminen haastava prosessi. Tärkeää olisi saada yrittäjä pohtimaan sitä, miten kauan hän haluaa jatkaa yrittäjänä. Yrittäjän on myös pohdittava mitä yrittäjyydestä luopuminen merkitsee perheen, ystäväpiirin, ajanja oman talouden kannalta. 22

23 Impulssi omistajanvaihdoksen pohtimiseen voi tulla ilman muiden tahojen aktiviisia toimenpiteitä, kuten oman, perheenjäsenen tai yrittäjäkollegan terveydentilassa tapahtuneesta muutoksesta, sopivan tilaisuuden osuessa kohdalle tai kenties osana yrityksen pidemmän tähtäyksen suunnitelmaa. Impulssi voi tulla myös ulkopuolisten tahojen aktiivisten toimenpiteiden seurauksena. Näitä ovat erityiset omistajanvaihdostilaisuudet, mediassa julkaistut toteutuneet omistajanvaihdokset, yhteistyökumppaneiden, kuten pankin tai tilitoimiston suositukset. Herättelyvaiheen palveluprosessia suunniteltaessa onkin hyvin tärkeää saada prosessin aktiivisiksi toimijoiksi yrittäjien jokapäiväiset yhteistyökumppanit, kuten tilitoimistot, tilintarkastajat, vakuutusyhtiöt ja rahoittajat. Herättelyvaiheessa on tärkeää että yrittäjä voi käsitellä omistajanvaihdoksen teknisen toteutuksen ohella myös yrittäjyydestä luopumisen vaikutuksia. Toimijoiden ei tule keskittyä pelkästään omistajanvaihdoksen teknisiin yksityiskohtiin, vaan yrittäjää on tuettava ja annettava tilaa ja tukea myös hänen henkiselle valmistautumiselle. Herättelyvaiheen toimintoja Heräämisvaiheessa on luopumisprosessia aloittelevalle yrittäjälle tärkeää se, miten helposti hän löytää tietoa oman alueensa palvelutarjonnasta sekä perustietoa omistajanvaihdoksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Yleisimmin tätä tietoa tarjotaan toimijoiden järjestämisssä omistajanvaihdostilaisuuksissa. Eri TE-keskusalueilla järjestettävät tilaisuudet ovat sisällöltään hyvinkin samankaltaisia. Herättelytilaisuudet kestävät yleensä muutaman tunnin. Yksittäisten puheenvuorojen pituus on minuuttia. Alla erään tyypillisen omistajanvaihdostilaisuuden ohjelma: Mistä omistajanvaihdosprosessissa on kysymys? Omistusjärjestelyjen toteuttamistavat Verotuskysymykset Mistä jatkaja - Jatkajaksi toimivaan yritykseen? Mikä yrityksessä maksaa arvonmääritys Rahoitusvaihtoehtoja Käytännön esimerkki toteutuneesta yrityskaupasta, TE-keskuksen tarjoamia käytännön työkaluja omistajanvaihdoksen tueksi Vastaavia tilaisuuksia järjestetään TE-keskusalueilla säännöllisesti. Seminaarien tavoitteena on herätellä eläkeikää lähestyviä yrittäjiä käynnistämään omistajanvaihdosprosessi. Tämän 23

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011

Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä. Kevät 2011 Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä Kevät Päijät-Häme kevät JOHDANTO Selvitys sukupolven- ja omistajanvaihdoksista Päijät-Hämeessä toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2009.

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Mikä Osuva- Yrityspörssi on?

Mikä Osuva- Yrityspörssi on? Osuva-Yrityspörssi 2 Mikä Osuva- Yrityspörssi on? Omistajanvaihdoksiin keskittyvä maksuton markkinapaikka, joka tuo Joensuun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seudun jatkajaa hakevat yrittäjät ja toimivaa

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Fennian omistajanvaihdospalvelut

Fennian omistajanvaihdospalvelut Fennian omistajanvaihdospalvelut Kaj-Olof Lindgren 17.3.2016 Fennia-konserni Fennia Vahinkovakuutuspalvelut Henki-Fennia Vapaaehtoiset henki- ja eläkevakuutukset, vakuutuksellinen varainhoito Fennia Varainhoito

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yrityskaupoista kasvua ja menestystä

Yrityskaupoista kasvua ja menestystä Yrityskaupoista kasvua ja menestystä Elina Varamäki Tutkimus- ja innovaatiojohtaja KTT, dosentti SeAMK Foorumi 12.3.2015 Omistajanvaihdosmaajoukkue SeAMKilla 15 vuoden kokemus omistajanvaihdostutkimuksista

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA

YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA YRITYS-SUOMEN BRÄNDIKIRJA Luomme Suomelle parempaa tulevaisuutta Toimeliaisuus ja rohkea yrittäjyys luovat hyvinvointia Suomelle. Kilpajuoksussa menestykseen julkisten yrityspalveluiden tehtävänä on toimia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1 3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kannus. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti Kannus Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille

EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä. Kysely Suomen yrityskummeille EK tutki: Osaamisvajeet ja avun tarve pk-yrityksissä Kysely Suomen yrityskummeille Selvityksen aineisto Yrityskummit alueilla 45 35 3 25 15 1 5 17 Yrityskummit suuralueittain* 19 Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy

Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU. Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy Aktiivinen omistaja 18.5.2011 KEURUU Sakari Oikarinen Toimitusjohtaja Confidentum Oy 050 4000 523 Sakari Oikarinen 1. Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana yleensä konfliktitilanteiden

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus

Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus Kysymykset ja vastaukset Teollisuus Forum EAKR hankkeen kokonaistoteutus 1. EAKR-projektihakemuksessa oli lueteltu ryhmä yrityksiä esimerkkeinä. Onko kyseisiltä yrityksiltä tai laajemmin suoritettu tarkempaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot