Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Hauskaa menoa Pyynikin urheilukentällä. Osallistu Kunta10-tutkimukseen s.9 Looraa voi etäkäyttää s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin henkilöstölehti. Hauskaa menoa Pyynikin urheilukentällä. Osallistu Kunta10-tutkimukseen s.9 Looraa voi etäkäyttää s."

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Hauskaa menoa Pyynikin urheilukentällä Osallistu Kunta10-tutkimukseen s.9 Looraa voi etäkäyttää s. 16

2 PÄÄKIRJOITUS SYYSKUU 2008 SISÄLTÖ Liikunnalla ja kulttuurilla luodaan hyvinvointia ARI JÄRVELÄ Aikoinaan liikunnasta ja virkistyksestä haettiin vastapainoa raskaaseen työelämään. Kun työ sinänsä oli jo fyysisesti raskasta, tarvittiin henkistä purkautumista työelämän ahdistuksesta. Fyysinen kunto oli ihmisillä yleensä hyvä. Nyt yleisen hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin lisäännyttyä ihmisten fyysinen kunto onkin alkanut heiketä. Ylipainoisuus, laiskuus ja työn henkinen rasittavuus ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Liikunnan ja kulttuuripalvelujen merkitys on kasvanut ennaltaehkäisevänä hyvinvointipalveluna ihmisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kunnon ylläpitäjänä. Liikunta- ja kulttuuripalvelut tuovat työelämässä oleville ihmisille ennen kaikkea laatua hyvinvointiin. Kun työ on raskasta, on tärkeää irrottautua aivan uuteen maailmaan esimerkiksi hyvän harrastuksen parissa. Kun harrastus on riittävän mielenkiintoinen, joskus tuntuu jopa siltä, että työelämä häiritsee harrastusta. Tampereen kaupungin työntekijöiden keski-ikä on nousussa. On tärkeää saada nuoria ihmisiä töihin, mutta on tärkeää myös, että nykyiset ja tulevat työntekijät ovat hyvässä työkunnossa ja huolehtivat omasta terveydestään. Viime kädessä jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta mm. ennaltaehkäisevien liikuntapalvelujen järjestämisellä ja mahdollisuuksien tarjoamisella on meillä erittäin merkittävä rooli. Liikuntapalvelujen laajaan tehtäväkenttään kuuluu toimia valtakunnallisesti merkittävänä suurtapahtumien järjestäjänä yhteistyössä paikallisten urheiluseurojen kanssa. Ensi vuoden tärkein kansainvälinen tapahtuma on heinäkuussa Tampereella järjestettävät Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit (EYOF 2009). Kisajärjestelyt ovat edenneet jo viimeiseen vaiheeseen. Suunnitelmat ovat valmiina ja vuoden 2009 alusta alkaa käytännön rakentaminen noin viidelletuhannelle kisavieraalle. Tampereen kaupungin organisaatio on hyvin laajasti mukana kisajärjestelyissä, sillä kaikki ovat mieltäneet kansainvälisen tapahtuman kaupungin yhteiseksi haasteeksi. Lisäksi monet kaupungin työntekijät ovat eri urheiluseurojen toimijoina mukana järjestelyissä. Esitänkin haasteen kaikille kaupungin työntekijöille: EYOF järjestelytoimikunta rekrytoi vapaaehtoistyöntekijöitä kisaorganisaation eri tehtäviin. Jos intoa riittää, ilmoittaudu vapaaehtoiseksi verkossa osoitteessa vapaaehtoistyo Liikunnallista syksyä! 2 Pääkirjoitus 3 Henkilöstöpäivä Pyynikin urheilukentällä 7 Taloushallinnon palvelukeskus tehostanut toimintaansa 8 Kaupunginarkiston aineistoa digitoidaan 9 Hyvinvointipalvelujen kehittämiskeskuksen hajauttaminen pohdinnassa 10 Puheenvuorossa Sari Luostarinen: Palvelu ja sen laatu syntyvät yhteistyössä 11 Muutoksen maihinnousu -koulutuksesta saatiin hyviä tuloksia 12 Kesätöissä kaupungilla 13 Jaana Vilen opiskeli työn ohessa valkolakin 14 Sähköinen palkkalaskelma yleistyy 15 Ilmoitukset ja puffit 16 Looran etäkäyttö on nyt mahdollista Pekka P. Paavola liikuntatoimenjohtaja EYOF 2009 järjestelytoimikunnan pj. VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 44. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ tiedotus/ julkaisut/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy lokakuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Sari Veikkola 2(vas.) VILKKU ja Christa 5 / 2008 Saarinen viihtyivät Tampereen kaupungin henkilöstöpäivänä Pyynikin urheilukentällä. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl.

3 TEKSTI RAIJA LINDELL KUVAT ARI JÄRVELÄ, VILLE SAHA, RAIJA LINDELL Tampereen kaupungin henkilöstö järjesti Pyynikin urheilukentälle menoa ja vilskettä elokuisena torstaina. Kentällä vietettiin henkilöstön virkistyspäivää. Unicef-kaupunkivuoden teemaan kytketty henkilöstöpäivä houkutteli paikalle noin 3700 työntekijää. Iloinen tunnelma siivitti monipuolista ohjelmaa eikä väki antanut sadekuurojen häiritä rentoa menoa. Odottelemme tässä lämmittelyjumppaa alkavaksi, tarkoitus olisi lähteä Unicef-kävelylle Pyynikille, kertoivat Läntisen alueen perhetyöntekijät Sari Veikkola ja Christa Saarinen. Naiset olivat pukeutuneet unelmien lastenhoitajiksi, Super Nannyiksi ja saivatkin päivän lopussa palkinnon päivän parhaasta asusta. Väki tuli viettämään henkilöstöpäivää ryhmissä. Kentän laidoilla oli vieri vieressä kaupungin eri liikelaitosten ja yksiköiden kojuja, joissa esiteltiin omaa toimintaa, järjestettiin kilpailuja ja pikkukisoja. Tänä vuonna henkilöstöpäivää vietettiin Unicef-teemaan liittyen auttamalla kehitysmaiden lapsia. Tampereen avustuskohteena on Mwanzan lapset. Päivän aikana henkilöstö sai osallistua 4 kilometrin pituiseen Unicef-kävelyyn Pyynikin maastossa. Kaupunki tilittää kävelijöistä 3700 euroa Unicef-keräykseen eli euron per päivään osallistuja. Unicef-kävelylenkki Pyynikillä olikin useiden porukoiden päivän ensimmäinen tavoite. Sen jälkeen nautittiin Tampereen Aterian järjestämästä välipalasta ja seurattiin ohjelmalavan tarjoamaa viihdykettä. Mamba sai laulamaan Lavalla tapahtui koko päivän jotakin. Pääpaino oli musiikilla, Unicef-asialla ja liikunnalla. Juontaja Sami Hintsanen johdatteli lavalle esiintymään muiden muassa The Mponda sin, Johanna Debreczenin, Jouni Kerosen ja päivän päätteeksi Mamban. Bändin letkeät sävelet saivat auringon paistamaan, väki lauloi ja heilui tuttujen hittien tahdissa. Päivän järjestelyurakasta vastasi tehokas tiimi: tiedotuspäällikkö Aila Rajamäki viestintäyksiköstä, henkilöstötiedottaja Sanna-Maria Röör ja harjoittelija Nora Khelif henkilöstöyksiköstä. Urheilukentällä kaikki rullasi mukavasti ja väki oli iloisesti yllättynyt. Henkilöstöpäivää vietettiin nyt neljättä kertaa. Särkänniemessä järjestetyt päivät ovat olleet suosittuja ja saaneet henkilöstöltä paljon kiitosta, joten henkilöstöpäivän vieminen urheilukentälle oli haastava urakka. Nyt haluttiin kuitenkin tarjota henkilöstölle jotakin erilaista. Kehitysmaiden lasten auttaminen oli luonteva teema päivälle, koska Tampere on tänä vuonna Unicefkaupunki, Aila Rajamäki kertoo. Unicef-kävelylle väki lähti hyvin varustautuneena: satoi tai paistoi neljän kilometrin lenkki tuli tehtyä. Henkilöstöpäivänä viihdyttiin Pyynikillä 3

4 1 2 Mamba sai loppuiltapäivästä väen jammailemaan Rajamäen mukaan henkilöstöpäivästä on saatu paljon palautetta ja toiveita siitä, että yhteisiä virkistystapahtumia vietettäisiin jatkossakin. Otamme mielellämme vastaan hyviä ideoita tulevien henkilöstöpäivien paikoista ja teemoista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tapahtumaan osallistuu noin henkeä. Monien hyvien ideoiden toteuttamista hankaloittaakin suuri osallistujamäärä. Tavoitteena on myös, että mahdollisimman moni henkilöstöstä voisi osallistua tapahtumaan. Toivottavasti taas ensi vuonna voimme viettää rentouttavan ja hauskan päivän yhdessä, Rajamäki sanoo. Pormestari kannusti Henkilöstöpäivän jokavuotinen teema on työhyvinvointi, oman fyysisen ja henkisen kunnon hoitaminen. Pormestari Timo P. Nieminen muistuttikin puheessaan henkilöstöä siitä, että omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista on tärkeää pitää huolta. Tärkeässä roolissa on se, että me kaikki jaksamme. Tällaiset päivät ovat mukavia, kun on hetki aikaa olla työkavereiden kanssa ilman työpaineita. Nieminen kehotti pitämään myös omasta ammattitaidostaan huolta ja luottamaan itseensä. Niin syntyy hyvä tulos. Pormestari Nieminen totesi, että tällä hetkellä Tampereen kaupungilla menee erittäin hyvin. Kaikki on henkilökunnasta kiinni, voimme syystä tuntea ylpeyttä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä. Lopuksi pormestari toivotti henkilöstölle työarkeen hyvää yhteistyötä ja jaksamista. Auttamisen halu elää Tampere on ollut nyt kahdeksan kuukautta Unicef-kaupunki ja nämä kuukaudet ovat olleet hienoja. Pääsemme varmasti tavoitteeseemme ja saamme kerättyä Unicefin hyväksi vähintäänkin euron per tamperelainen, kertoo Unicefkoordinaattori Minna Männistö. Tampereen keräyskohde on Tansania ja erityisesti Tampereen ystävyyskaupunki Mwanza. Männistö iloitsee, että me-henki keräystoiminnassa on löytynyt ja vähitellen on syntynyt iso verkosto toimimaan yhteisen asian hyväksi. Hänen mukaansa varainkeruussa ovat kunnostautuneet erityisesti koulut ja päiväkodit: 20 tamperelaista koulua käveli Unicefille kevään aikana euroa! Myös Tampere-talo Osakeyhtiön järjestämä Unicef-golf keräsi komeat euroa. Elokuussa keräystilille oli jo karttunut euroa. Ilman yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemistä ja auttamisen halua varainkeruu ei onnistu. Nyt keräystilanne näyttää jo hyvältä ja tulemme ylittämään tavoitteemme. Mutta vielä tsempataan, sillä isoimmat ja tuottoisimmat tapahtumat ovat nyt syksyllä, Männistö kertoo. Tämä syksy onkin täynnä toinen toistaan hauskempaa ohjelmaa Unicef-teeman alla. Tiedossa on muun muassa Pikku kakkosen Unicef-gaala Tampere-talossa, teatteriesityksiä, konsertteja, näyttelyitä, Anna ja Toivo-nukkejen valmistamista ja huutokauppaa. Paljon kiitosta olemme saaneet Unicefin tuotemyynnistä museokaupoissa, Tampereen kaupungin Unicef-edustuslahjoista eli aineetto- 4

5 9 Urheilukentällä oli tunnelmaa, sillä paikalla oli 3700 Tampereen kaupungin työntekjää Henkilöstöpäivän aikana pääsi osallistumaan jumppatuokioihin, joita vetivät Syke, Fressi, Lady Line ja Elixia. 1. Halon halkopinon ääressä mitteli taitojaan Eija Sandell Koukkuniemestä. Hän pinosi kolmannesmotillisen klapeja aikaan 4,27 minuuttia. Voittoaika oli 4,09 minuuttia, jonka teki Anniina Varuhin. 2. Logistiikkakeskuksen osastolla sai tietoiskun logiistiikasta. Moni osallistui myös sisäisen postin jakokisaan, joka tehtiin potkulaudan siivittämänä. mista lahjakorteista sekä Anna ja Toivo -nukeista, Männistö kertoo. Nuken hinnalla saadaan yhdelle lapselle suojaavat rokotteet. Vaikka varainkeruu on korostunut Unicefkaupunkivuoden aikana, on yhtä tärkeää tehdä lasten oikeuksia tunnetuksi. Yleensäkin Unicefin tavoitteena on lapsimyönteisyyden ja globaalin vastuun kasvattaminen. Lapsen oikeuksien viestiä on viety Tampereen seudun lapsille ja tarkoitus on tehdä myös lapsille tunnetuksi heidän oikeutensa. Tuomme esiin myös paikallisen näkökulman lasten ja nuorten hyvinvointiin, Männistö kertoo. 7 Hyvä meitä! Tampereen kaupungin Hyvä meitä -henkilöstökampanjaan osallistuneista parhaita palkittiin Henkilöstöpäivänä. Palkinnon sai luovasta lähestymistavasta ja kivasta ideasta päiväkotien Pyykkinarupäivä. Pyykkinarulle Vanhan kirjaston puistoon oli ripustettu päiväkotiin jääneistä lasten hyväkuntoisista vaatteista tilateos. Narulta sai käydä ottamassa vaatteita ja suorittaa vapaaehtoisen maksun Unicefille. Turtolan päiväkoti oli hankkeessa koordinoija. Lisäksi päiväkodin lapset kasvattivat kukkia ja myivät niitä torilla Unicefin hyväksi. Hervannan lukion Suutele sikaa -tempaisu sai myös palkinnon. Kouluun toi tuttu maanviljelijä kaksi pientä possua. Possujen vieressä pöydällä oli jokaisesta koulun henkilökuntaan kuuluvasta valokuvalla varustettu säästöpossu. Opiskelijat ja opettajat saivat laittaa säästöpossuihin rahaa sen mukaan, kuin toivoivat kuvan henkilön pussailevan possua. Eniten rahaa saanut sai sitten pussauskunnian. Männistön mukaan ihastus possuihin oli melkoinen. Hyvinvointipalvelut ja MLL:n Tampereen osasto palkittiin perheiden yhdessäoloon kannustavasta Aamupuuroa ja iltasatuja -aineettoman lahjakortin ideoimisesta. Lahjakorttiin saa merkitä, millaista aikaa haluaa antaa lahjan saajalle. Lisätietoja: Henkilöstöpäivän kuvia on myös Loorassa. 3. The Mponda s afrikkalaisin rytmein välitti tunnelmia Tansaniasta. 4. Lähihoitajat Annika Mattsson (oik.) ja Jenni Ylinen Hatanpään sairaalasta kokeilivat taitojaan Aluepelastuslaitoksen osastolla. Palomies-sairaankuljettajat Ismo Saxman (oik.) ja Jussi Rantanen kannustivat. 5. Pyynikin urheilukentän laidoilla oli kaupungin eri liikelaitosten ja palvelukeskusten osastoja, joissa sai täyttää kilpailulipukkeita ja kuulla toimialan ajankohtaista asiaa. 6. Tietohallintojohtaja Teppo Sulonen (vas.) ja henkilöstöpäivän juontaja Sami Hintsanen lauloivat Sulosen sanoittaman Etäduuni-bluesin. 7. Pormestari Timo P. Nieminen ja Unicef-koordinaattori Minna Männistö palkitsivat Hyvä meitä -henkilöstökampanjaan osallistuneita. 8. Rasvaprosentin mittaus oli tänäkin vuonna suosittua Tullinkulman työterveyden osastolla. 9. Myös Kanjonin, Nekalan ja Linnainmaan musiikkiluokkien oppilaat esiintyivät. 10. Tampereen tekijän turkoosin värisen pyyheliinan sai lahjaksi jokainen henkilöstöpäivään osallistunut. Halon osastolta sai lisäksi ostaa Tampereen tekijä -t-paitoja ja -takkeja. 5

6 Merja Rajalampi, Leena Ahonen ja Anna Berglind joivat Tampereen veden osastolta saamaansa vettä. 2. Kysy päättäjiltä -osastolla oli keskustelemassa henkilöstön kanssa muiden muassa Pauli Välimäki (vas.), Risto Laaksonen ja Satu Sipilä. 3. Työfysioterapeutti Pentti Toivonen oli toivottamassa hyvää työpäivää ja opastamassa työnteon ergonomiaan. 4. Onneksi oli käteistä mukana. Sirpa Saren (vas.) ja Aila Mäkelä ostivat Luovan Tampereen -osastolta alennusliput Tampereen filharmonian ja Flamman esityksiin. 5. Sirkka Hakamäki innostui toden teolla Nintendo Wii:n ammuntapelistä. Tulokseen hän ei kuitenkaan ollut tyytyväinen. 6. Riitta Nieminen-Salokatve ja Kristiina Kalliosalo olivat menossa manikyyriin. Unicef-kävely houkutteli TEKSTI JAAKKO KOIVISTO KUVAT VILLE SAHA JA JAAKKO KOIVISTO Unicefin kojun luona henkilöstöpäivän tunnelmaa seuraamassa olivat perhetyöntekijät Riitta, Tarja, Kirsi, Anne ja Maarit. He kertoivat odottelevansa innolla Unicef-kävelylle lähtöä. Unicef oli nimenä naisille tuttu, mutta järjestön toimintaa he eivät kovin hyvin tunteneet. Eikös niillä ole joku lasten oikeuksien juttu, naiset miettivät. Tampereen veden osastolla sai täyttää itse hanasta vesipullon. Unicef-kävelylenkiltä tulikin janoista väkeä osastolle. Juottopisteessä vuoroaan odottanut kolmikko Merja Rajalampi, Leena Ahonen ja Anna Berglind olivat tyytyväisiä ilmaisveteen. Hyvältä maistuu. Tosi raikasta. Kolmikko kertoi olleensa mukana myös vuosi sitten Särkänniemessä. Jos oli hauskaa vuosi sitten, niin samaa voi sanoa tästäkin vuodesta. Henkilöstöpäivä on hieno, upea ja tarpeellinen, naiset listasivat yksimielisesti. Infopisteellä Looran etäkäyttöön tutustunut Maija Hukka kertoi kiinnostuneensa etäkäytöstä, koska hän haluaisi loma-aikana tarkistaa työsähköpostinsa. Suositussa Tullinkulman työterveyden teltassa mitattiin rasvaprosentteja ja kuunneltiin ohjeita ergonomiasta. Ohjeita jakamassa oli muun muassa työfysioterapeutti Pentti Toivonen, jonka luokse on kuulemma aina jonoa. Ihmisillä ei välttämättä ole kauheasti tietoa työhyvinvoinnin asioista. Itse itseään voi auttaa paljon, koska eivät nämä ergonomia-asiat ole mitään atomifysiikkaa, ja meihin voi aina ottaa yhteyttä, kertoo Toivonen. Pelikärpänen puraisi Tampereen kaupungin sairauskassan osastolla täytti palautelomaketta Jouni Pulkkinen. Hän kertoi antaneensa Sairauskassan toiminnasta hyvää palautetta. Pulkkinen kävi myös Tullinkulman työterveyden osastolla mittauttamassa rasvaprosenttinsa. Mittaustulos oli huomattavasti viimekertaista parempi, ja Pulkkinen oli syystä tyytyväinen. Saa nähdä, mitä mittari näyttää ensi vuonna, Pulkkinen tuumi. Riitta Nieminen-Salokatve jonotti Tampereen Ammattiopiston opiskelijoiden kauneuspisteen manikyyriin tovin. Hän oli sitä mieltä, että kynsihoito on ilman muuta odotuksen arvoinen asia. Samaa mieltä taisi olla moni muukin, sillä kauneuspisteeseen jonotettiin sitkeästi. Tietotekniikkakeskuksen, Tion, osastolla sai pelikoneesta tuntumaa. 135 pistettä, ei kovin hyvin, toteaa Mikko Nevalainen pelattuaan Nintendo Wii -konsolin ammuntapeliä. Hän muistelee pelanneensa pelejä viimeksi lähestulkoon parikymmentä vuotta sitten. Nyt pelikärpäsen purema Nevalainen myönsi, että oman pelikonsolin ostaminen alkoi toden teolla kiinnostaa. Kysy päättäjiltä -osastolla päivysti muiden muassa Pauli Välimäki. Osasto oli vastavalmistuneessa Joulutori-kojussa. Päättäjiltä kyseltiin muun muassa vanhustenhoidosta ja sijaisista sekä taiteen perusopetuksesta. Kyselypiste henkilöstöpäivässä on ehdottomasti hyvä idea. Tällainen kannattaa järjestää ilman muuta tulevinakin vuosina. Kynnys tulla juttelemaan on matala, vaikka vielä taitavat ihmiset olla arkoja. 6

7 Taloushallinnon palvelukeskuksessa, Kipalassa, ollaan tyytyväisiä, koska sille asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Kun Kipala perustettiin, asetti konsernihallinto uudelle palvelukeskukselle tietyt tavoitteet kolmen vuoden siirtymäajalle. Olemme saaneet parannettua tuottavuutta ostolaskujen käsittelyssä 109 prosenttia ja palkanlaskennassa 41 prosenttia. Nämä ovat merkittävimpiä saavutuksiamme, kertoo Taloushallinnon palvelukeskuksen johtaja Heli Hirvelä. Parantunut tuottavuus ja kustannusten pienentyminen näkyvät asiakkailla suoraan alentuneina kustannuksina. Kipala on pystynyt laskemaan tuotteidensa hintoja joka vuosi, ja asiakkaat ovat muutenkin olleet koko ajan tyytyväisempiä palveluihin. Lisäksi olemme pystyneet vähentämään henkilötyövuosia taloushallinnon päivittäispalveluissa kaikkiaan 30 henkilötyövuotta. Näin kaupunkitason kustannukset ovat pienentyneet 16 prosenttia, Hirvelä kertoo. Taloushallinnon palvelukeskuksen tehtäviin kuuluu tuottaa osto- ja myyntilaskujen, kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelut kaikille kaupungin yksiköille. Se siis toimii kaupungin sisäisenä tilitoimistona. Palvelukeskusta perustettaessa tavoitteet haettiin silloisesta nykytilan kartoituksesta ja konsulttina toimineen BearingPointin toteuttamasta kustannushyötyanalyysista. Hirvelän mukaan tarkasteluun sisältyi laaja vertailutietokanta kansainvälisistä ja kansallisista taloushallinnon palvelukeskuksista. Hirvelä kertoo, että keinoina palvelukeskuksen tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamisessa ovat olleet toimintojen keskittäminen ja sitä kautta saatavat mittakaavahyödyt. Tärkeää on ollut myös henkilöstön osaamistasoon satsaaminen sekä toimintatapojen yhtenäistäminen. Lisäksi palvelukeskuksessa on laajennettu sähköisten toimintamuotojen hyödyntämistä. Jatkossa keskitymme edelleen laajentamaan sähköisiä toimintatapoja ja hiomme prosesseja. Neuvomme asiakkaita, koulutamme sekä hyödynnämme laajan, kahdeksan kaupungin kanssa toteutetun benchmarking-tutkimuksen tuloksia, kertoo Hirvelä. Ajankohtaisia muutoksia Elokuun aikana palvelukeskukseen siirtyi maksuliikenteen operatiivisia tehtäviä talous- ja strategiaryhmästä. Kipalan tehtäviksi siirtyivät muun muassa menopuoleen liittyvät maksatus, rahastojen hoitaminen, ulkomaanmaksut, maksukorttien käsittely ja tulopuoleen liittyvät viitteiden käsittely, suoraveloitukset ja Martan ylläpito. Nämä tehtävät ovatkin yleensä palvelu- Tuottavuuden kasvu yhteensä Kaupungin sisäinen tilitoimisto Kipala kasvatti tuottavuuttaan TEKSTI RAIJA LINDELL KUVA HELI HIRVELÄ keskuksissa ja näin koko prosessi toimii jatkossa yhden katon alla, Hirvelä toteaa. Talous- ja strategiaryhmän konsernipankkiin jäävät edelleen rahoitus, kassatoiminnot, sijoitus ja kaupungin maksuvalmiuden ylläpito. Elokuussa yhdistyivät myös Kipalan ostolaskut-tiimit kahdeksi tiimiksi. Muutoksella saadaan entistä paremmin varmistettua yhtenäiset toimintatavat ja samalla vastataan asiakaskentän muutoksiin, Hirvelä perustelee. Ostolaskut 1 -tiimi vastaa konsernihallinnon ja tilaajaryhmän sekä liikelaitosten ja ulkoisten asiakkaiden laskuista. Ostolaskut 2 -tiimi vastaa kokonaisuudessaan hyvinvointipalveluista ja energiayhtiöistä. Muutoksista on lähetetty tiedote asiakkaiden yhdyshenkiöille ja tiedot löytyvät myös Loorasta Kipalan sivuilta. Syyskuun alusta Kipalassa alkoi projekti, jolla pyritään lisäämään palkanlaskentajärjestelmään sähköisesti tulevia tietoja eri liittymien kautta ja samalla vähentämään käsin tehtävää työtä. Syksyn aikana Tampereen kaupungin Verttiprojektissa aloitetaan kaupunkitasolla sähköisten myyntilaskujen lähettäminen asiakkaille. Monenlaisia muutoksia on edessä ja haasteisiin vastataan toimintaa kehittämällä jatkossakin. Lisätietoja saa ryhmien palvelupäälliköiltä, muistuttaa Hirvelä. Taloushallinnon palvelukeskuksen, Kipalan, henkilöstö juhli tavoitteidensa saavuttamista Viikinsaaressa kesäkuun alussa. 7

8 Asianhallintapäällikkö Helena Pajari (vas.) ja suunnittelija Saija Kirkkola ovat tyytyväisiä, että arkiston audiovisuaalinen aineisto kopioidaan digitaaliseen muotoon. Kyse on oikeastaan pelastusoperaatiosta, sillä arkiston aarteiden kunto on rapistumassa. sivat yhteistyökumppanikseen Mikkelin ammattikorkeakoulun, joka on toteuttanut vastaavanlaisen digitointihankkeen Elinkeinoelämän keskusarkistolle. Mikkelin ammattikorkeakoulu on jo vuosikausia keskittynyt arkistoinnin kehittämiseen ja heillä on toimiva arkistointimalli. Lisäksi mikkeliläiset ottavat hoitaakseen myös sähköisen aineiston säilyttämisen, Pajari kertoo. Arkiston av-aineisto tallennetaan digitaaliseen muotoon TEKSTI JAAKKO KUUSISTO KUVA ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupunginarkisto on aloittanut kokoelmiensa tallentamisen sähköiseen muotoon. Tämä on tarpeen, jotta aineisto saadaan paremmin niiden käyttöön, jotka sitä tarvitsevat. Espoon ja Turun kanssa toteutettavan yhteistyöhankkeen tarkoituksena on kopioida digitaaliseen muotoon ensimmäiseksi audiovisuaalinen aineisto eli av-aineisto. Kyse on myös pelastusoperaatiosta, sillä av-aineiston kunto on ajan kuluessa alkanut rapistua. Tampereen keskusvirastotalon kellarissa on kaikkiaan noin viiden hyllykilometrin verran asiakirjoja. Av-aineiston filmit ovat lähinnä Tamperetta esitteleviä matkailufilmejä. Ääninauhoista suurin osa on kaupunginvaltuuston keskustelunauhoja, joita on nauhoitettu vuodesta 1966 lähtien. Digitointihanketta suunnitellut ja hankkeessa voimakkaasti mukana oleva asianhallintapäällikkö Helena Pajari kertoo, että kaupunginarkistossa on pitkään odotettu mahdollisuutta siirtyä digitaaliseen aikakauteen. Meillä on ollut huolena se, ettei aineiston kunto kestä loputtomiin. Vanhimmat aineistot, kuten filmit eivät enää säilyisi kovassa käytössä, Pajari toteaa. Vaikka arkiston aarteista pidetään erityisen hyvää huolta, ne eivät kestä ikuisesti. Arkistotiloissa on erillinen ilmastointi aineistoa varten. Myös kosteutta säännellään tarkasti, kertoo suunnittelija Saija Kirkkola. Digitoidun aineiston etuja ovat helppokäyttöisyys ja oikein toteutettuna myös aineiston muuttumattomuus. Digitaalisesta aineistosta voi ottaa rajattoman määrän kopioita, jolloin alkuperäiskappaleen kuluminen ei nostata ylimääräisiä hikipisaroita. Osaaminen Mikkelissä Pajarin mukaan digitointihanke on kuntien keskuudessa uusi juttu. Tekniikkana vanhojen filmien ja ääninauhojen tallentaminen digitaaliseen muotoon ei ole uusi, mutta aiemmin laajojen arkistojen digitoiminen olisi tullut kalliiksi. Tampere, Espoo ja Turku valit- Kotikoneelta arkistoon Hankkeen aikana aineistolle kehitetään käyttöliittymä, jotta kuka tahansa pääsee tutustumaan aineistoon. Aiemmin arkistoon on päässyt käsiksi vain tutkijahuoneessa. Uudistus tulee varmasti helpotuksena monelle, sillä kaupunginarkistoa käyttävät sekä tutkijat että opiskelijat. Kaupunginarkisto saa vuosittain noin 800 tutkijakäyntiä, joten arkisto on kovassa käytössä. Yksi hankkeen tärkeimmistä tavoitteista on, että aineistot olisivat helposti saatavilla, eikä käyttäjän tarvitse tulla tänne, Pajari summaa. Käyttöliittymästä on olemassa testiversio, mutta yleiseen käyttöön sitä ei vielä hetkeen saada. Alkuvaiheessa käyttöliittymään voi tutustua vain arkistossa. Arkiston aineiston digitointiurakkaa riittää, sillä av-aineiston jälkeen siirrytään digitoimaan paperiasiakirjoja. Kaupunginarkiston helmiä Saija Kirkkola ja Helena Pajari ovat silmin nähden ylpeitä maamme ensimmäisestä kaupunginarkistosta, joka aloitti toimintansa jo vuonna Reilun 70 vuoden ikään ehtineen vanhuksen uumenista löytyy helmiä, jotka kiinnostavat muitakin kuin tutkijoita. Erityisen suosittuja ovat olleet Tampereesta kertovat prvideot ja matkailufilmit, joita Pirkanmaan elokuvakeskus on esittänyt täysille katsomoille. Pajari naputtelee testivaiheessa olevaan käyttöliittymään muutaman komennon ja näytölle avautuu mustavalkoinen esittelyfilmi, jonka avauskuvassa komeilee Valentin Vaalan nimi. Näitä esittelyfilmejä eivät tehneet ihan ketkä tahansa, Pajari kertoo ja toteaa, että kaupunginarkisto on kulttuuriperintöä tallentava laitos. Ja kulttuuriperintöähän tulee vaalia. 8

9 Hyken hajauttamisen suuntaviivat selvillä TEKSTI TUULA ALA-HONKOLA Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön, hyken, hajauttamissuunnitelmissa on edetty alkuperäistä tavoitetta joutuisammin. Pormestari Timo P. Niemisen määräyksestä hyvinvointipalvelujen va. kehitysjohtaja Kari Hakari tekee hajauttamisesityksen valmiiksi, vaikka alun perin oli tarkoitus odottaa kehitysjohtajan valintaa. Hakarilla onkin jo näkemys valmiina kokonaisuuksiin liittyvien tehtävien siirtämisestä joko tuotantoon tai konsernihallintoon. Selviä tehtäväkokonaisuuksiin liittyviä siirtyjiä ovat esimerkiksi sosiaali- ja potilasasiamiehet, jotka menevät tilaajaorganisaatioon. Myös Ikäpiste siirtyy tilaajalle. Hypan kaksi lakimiestä liittyvät konsernihallinnon lakimiesyksikköön ja viestintätiimi konsernin viestintäyksikköön. Arkistosta tullee osa asiainhallintaa. Tuotantoalueiden talousosaamista vahvistetaan siten, että tuotantojohtajat saavat tuekseen oman talousasioista vastaavan päällikön. Perusopetuksen ja päivähoidon hallinnot yhdistetään ja hallintoa vahvistetaan muutamalla hykestä tulevalla työntekijällä. Suuri joukko hykeläisistä talous- ja henkilöstöhallinnon työntekijöistä siirtyy avopalveluihin. Avopalveluihin asettautuu myös talous- ja velkaneuvonta. Kotiutustiimi liittyy osaksi avopalveluiden kotihoitoa. Tekstinkäsittely siirtyy erikoissairaanhoitoon. Teknisen huollon kokonaisuutta mietitään vielä. Avoinna on myös tietohallinnon osio. Hakari esittää, että kaupungin tietohallinto mietitään tässä yhteydessä kokonaisuutena ja sitä varten laaditaan syksyn aikana tietostrategia. Siinä määritetään kaupungin strategiset tavoitteet ja eri toimijoiden välinen työnjako. Vasta strategian valmistuttua rakennetaan lopullinen organisaatio. Siihen saakka tehdään vain välttämättömät hyken hajautumiseen liittyvät siirrot. Aikataulullisesti hyken hajauttaminen on tarkoitus saada valmiiksi syyskuun loppuun mennessä. Osa muutoksista toteutetaan jo syksyllä, osa vasta vuoden vaihteessa. Pormestarin on tehtävä asiaa koskevat päätökset ennen syyskuun loppua, jotta ensi vuoden talousarvio voidaan laatia uuden mallin mukaan. Hyvinvointipalvelujen kehitysjohtajan valinta menee syyskuulle. Kehitysjohtajan tiimiin arvioidaan tulevan 3 4 henkilöä. Osallistu Kunta10- tutkimukseen Työterveyslaitoksen tekemä Kunta10-seurantatutkimus on parhaillaan käynnissä. Tampereen kaupungin henkilöstölle on lähetty vastauslomakkeet syyskuun alussa. Tutkimuksessa kerätään tietoja sähköisillä ja paperisilla kyselylomakkeilla. Sähköinen lomake lähetetään niille, joilla on oma sähköpostiosoite käytössään työpaikalla. Paperisen kyselylomakkeen saavat kaikki ne henkilöt, joilla ei ole omaa sähköpostiosoitetta. Paperisen kyselylomakkeen kansisivulla on tutkimuksen nettiosoite ja vastaajan henkilökohtaiset tunnukset, joten jokainen voi halutessaan käyttää nettiä vastaamiseen. Tutkimuslomakkeen ovat saaneet kaikki vakinaisessa työsuhteessa tai pitkäaikaisessa työsuhteessa olevat henkilöt. Kunta10-tutkimuksen tavoitteena on selvittää työelämän muutosten vaikutuksia kuntien henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin sekä löytää toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa hyvinvoinnin myönteiseen kehittymiseen. Tutkimus on laaja monitieteinen tutkimus, jossa ovat mukana Turku, Raisio, Naantali, Vantaa, Espoo, Tampere, Nokia, Valkeakoski, Virrat ja Oulu. Tietoa henkilöstön hyvinvoinnista Henkilöstöä tutkimalla on löydetty työstä useita tekijöitä, jotka voivat suojata työntekijöiden terveyttä. Tällaisia ovat esimerkiksi oikeudenmukaiseksi koettu esimiestoiminta, hyvät vaikutusmahdollisuudet työhön, työaikoihin ja omaa työtä koskevaan päätöksentekoon, monipuolinen työnkuva, sujuva yhteistyö työpaikalla sekä tukea antava työyhteisö. Henkilöstön hyvinvointiin ja terveyteen on voitu vaikuttaa myönteisesti myös kuntien työyhteisöjen kehittämishankkeilla. Työyhteisöissä vuorovaikutus ja toimivuus ovat parantuneet. Samalla sairauspoissaolot ovat vähentyneet, kertoo tutkimusprofessori Jussi Vahtera. Hän toteaa, että koska muutokset kuntaalalla tulevat jatkumaan, tarvitaan tutkimustietoa muutosten todellisten hyötyjen ja haittojen arvioinnissa myös henkilöstön hyvinvoinnin kannalta. Tulokset ensi keväänä Keskeiset tulokset tiedotetaan kaikille tutkimukseen osallistuneille kunnille ja niiden henkilöstölle keväästä 2009 alkaen. Tutkimustietoa käsitellään ja raportoidaan yleisellä tasolla niin, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan mielipiteitä tai tietoja ole mahdollista tunnistaa. Laki velvoittaa Työterveyslaitoksen tutkijan täydelliseen vaitioloon yksittäistä työntekijää koskevissa asioissa. Tutkimukseen antamasi tiedot ovat täysin luottamuksellisia. Sähköinen yhteys vastaa tietoturvaltaan sähköisen pankkiyhteyden luotettavuutta. Kyselyiden keskimääräinen vastausprosentti on 67. Jussi Vahtera korostaakin, että tutkimuksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn. Suurella vastaajamäärällä mahdollistetaan todellisen kuvan saaminen työyhteisöjen tilasta. 9

10 PUHEENVUOROSSA SARI LUOSTARINEN Kehittämispäällikkö, laadunhallintaryhmän pj. Tilaajaryhmä Tehdään laatua yhdessä Tilaaja tuottaja-malli, prosessi, palvelusopimus, sopimusohjaus, tuotteistus, tuoteryhmä. Tuntuuko joskus, että uudet käsitteet saavat pään pyörryksiin? Sanojen takaa löytyy kuitenkin meille kaikille yhteinen tavoite: palvella tamperelaisia mahdollisimman hyvin. Uuden toimintamallin aika on ollut yhteistä opettelua. Enää ei ole voitu kaikissa asioissa tukeutua tuttuun ja turvalliseen; tehdä kuten ennenkin. Se kaikkein tärkein on kuitenkin säilynyt ennallaan eli kaupunkiorganisaation perustehtävä. Järjestämme ja paljolti tuotamme itse edelleen peruspalveluja kuntalaisille. Tilaaja tilaa palveluja ja vaikuttavuutta, ja tuottajaorganisaatiot tuottavat palvelutuotteita. Kuntalaiselle se tarkoittaa terveyttä, oppimista tai vaikka tukea arjen hallintaan. Se mikä on muuttunut selvästi parempaan suuntaan, on suhtautuminen palvelujen laatuun. Siitä on tullut entistäkin tärkeämpää. Asiakkaita palvelutilanteessa kohtaaville ammattilaisillemme laatu on aina ollut osa omaa työtä ja ammattitaitoa. Laadun merkitys on kuitenkin selvästi kasvanut johtamisessa, kun talouden ja suoritteiden seurannan rinnalle on entistä vahvemmin nostettu myös laadun seuranta ja arviointi. On pystyttävä vastaamaan mm. kysymyksiin, mikä on palveluiden vaikuttavuus asiakkaillemme, mihin tarpeisiin palveluilla vastataan ja minkälaisia lopputuloksia niillä saavutetaan. ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungilla tilaaja ja tuottaja sopivat palvelusopimuksissaan laatutavoitteista ja -tasosta sekä siitä, miten niiden toteutumista mitataan. Laatutyötä on tehty kaupungin eri yksiköissä jo vuosia ja toiset ovat edenneet siinä hyvinkin pitkälle, mutta koko kaupungin tasolla tehtävää vielä riittää. Poikkihallinnollinen laadunhallintaryhmä on vuoden verran linjannut laadunhallintaa kaupunkitasolla ja keskittynyt erityisesti luomaan yhteisiä periaatteita ja välineitä palvelujen laadun ja vaikuttavuuden määrittelyyn ja arviointiin palvelusopimuksissa. Uudessa toimintamallissa kaikkein tärkeimmät työvälineet ovat tilaajien ja tuottajien neuvottelemat sopimukset, joissa sovitaan tuotettavien palvelujen määrästä, laatutasosta ja hinnasta. Sopimukseen määritellään asiakkaan näkökulmasta, mitä palvelu pitää sisällään ja millaista on sen laatutaso. Palvelukuvaukset vastaavat mm. kysymyksiin: kenelle ja mihin tarpeeseen palveluja järjestetään, mitä palveluja asiakas saa, mistä tai miten palvelu alkaa ja mihin se päättyy, mikä on palvelun vaikutus tai hyöty asiakkaalle ja mitkä ovat eri palveluiden rajapinnat. Tänä vuonna sopimuksissa laatua tarkastellaan mm. palvelujen saatavuuden, sisällön tai käytön toteutumisen näkökulmista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, saako mielenterveyspalveluita asetetussa tavoiteajassa tai kuinka monta prosenttia väestöstä on asiakkaana omalääkäripalveluissa. Onko sovittu turvallisuussuunnitelma ja -koulutus toteutettu turvallisen kouluympäristön varmistamiseksi tai kuinka paljon kirjastosta lainataan aineistoja per asukas. Talouden seuranta alkaa olla jo itsestään selvyys, ja keräämme jo runsaasti suoritetietoa Sari Luostarinen muistuttaa, että kuntalainen palvelujen käyttäjänä, palautteen antajana, veronmaksajana ja äänestäjänä on kaikkein tärkein vaikuttaja, jota niin tilaajan kuin tuottajan on kuunneltava ja palveltava. 10

11 mm. käynneistä, hoitopäivistä, henkilöstömitoituksista ja jonoista. Entä ne vaikeat kysymykset? Saako kuntalainen lopulta kaiken panostuksen jälkeen sen vaikutuksen, jota on tavoiteltu? Tervehtyykö hän, oppiiko hän, tuleeko hän toimeen kotonaan paremmin kuin ennen? Eurot, käynnit, tunnit ja määrät eivät kerro meille suoraan, vaikka niistä paljon voikin päätellä. Yksi hyvä keino on kysyä asiakkailta itseltään. Asiakastyytyväisyyden selvittäminen kyselyin ja haastatteluin on vuoden 2008 tilaajien ja tuottajien välisten palvelusopimusten laadun kehittämiskohde. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat ikäihmisten palveluissa toteutetut omaishoidon ja kotihoidon laajat asiakastyytyväisyyskyselyt ja -haastattelut, jotka ovat hetki sitten valmistuneet. Tulokset aiotaan myös muuttaa toiminnaksi. Sitä, mikä on hyvää vahvistetaan ja ongelmiin puolestaan tartutaan. Kuntalainen on usein monessa eri palvelussamme asiakkaana. Hänelle oleellista on se, miten hyvin hän kokonaisuutena tulee palvelluksi. Yksittäinen hyväksi koettu palvelutilanne ei vielä riitä, jos kuntalaisen tarve ei tule sillä tyydytetyksi. Hänelle ei pitäisi näkyä rajaa siinä, milloin hän siirtyy toisesta palveluyksiköstä toiseen. Siinä on meille yhteistä haastetta. Miten jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, ettei asiakas ovesta ulos lähtiessään putoa palvelujen väliin, vaan että hänen tarvitsemansa prosessi tai hoitoketju jatkuu saumattomasti? Palvelu ja sen laatu syntyvät yhteistyössä. Asetetaan tavoitteet, toteutetaan, seurataan ja arvioidaan. Kuntalainen palvelujen käyttäjänä, palautteen antajana, äänestäjänä ja veronmaksajana on kaikkein tärkein vaikuttaja. Häntä pitää tilaajan palvelujen järjestäjänä ja tuottajan palvelun toteuttajana kuunnella ja palvella. Tästä lähtee myös tilaajan ja tuottajan yhteistyö, jota palvelusopimukset ohjaavat ja määrittävät. Palvelujen laadun ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia sopimuksissa pitää edelleen kehittää, jotta osaamme arvioida kuinka tavoitteemme palvella tamperelaisia mahdollisimman hyvin toteutuu. Uutta koulutuskierrosta suunnitellaan Muutoksen maihinnousu -tilaisuudet lisäsivät vuorovaikutusta TEKSTI JAAKKO KOIVISTO Tilaaja tuottaja-toimintamallia on tehty tutuksi Muutoksen maihinnousu -koulutustilaisuuksissa. Hyvinvointipalvelujen henkilöstölle suunnatussa koulutuksessa viesti on ollut selvä: tuotantoalueelle annetaan lisää toimivaltaa päättää itseään koskevista asioista. Tilaisuudet saivat paljon myönteistä palautetta. Henkilöstö koki maihinnousutilaisuudet erittäin myönteisiksi, erikoissuunnittelija Sari Mäntylä ja hyvinvointipalvelujen va.kehitysjohtaja Kari Hakari kertovat. Maihinnousutilaisuuksia on nyt takana reilut kolmekymmentä. Tilaisuuksiin on osallistunut kaikkiaan noin 1700 henkilöä. Takana on nyt ensimmäinen kierros ja Hakarin mukaan toisen kierroksen toteuttamista suunnitellaan. Maihinnousutilaisuuksia organisoimassa olleet Hakari ja Sari Mäntylä kertovat, että koulutustilaisuudet täyttivät hyvin niille asetetut odotukset. Halusimme kuulla henkilöstön tuntoja ja kertoa toimintamallin muutoksesta. Tilaisuuksissa pystyttiin kertomaan hyvinvointipalvelujen henkilöstölle, mistä kaupungin toimintamallin uudistuksessa on kyse, ja henkilöstö pääsi avoimesti kertomaan, millaisia ajatuksia muutos heissä herättää. Toisella maihinnousukierroksella tullaan arvioimaan, onko henkilöstön tärkeinä pitämiä kehittämisasioita edistetty käytännössä ja pohditaan, kuinka kehittämistyötä pitäisi edelleen jatkaa. Peloista eroon Muutoksen maihinnousutilaisuuksille oli tarvetta, sillä Mäntylän mielestä tilaisuuksissa näkyi selkeästi henkilöstön tiedontarve. Vaikka muutoksista pyrittiin tiedottamaan ajoissa, niin yllätys oli, kuinka vähän ihmiset lopulta uudesta toimintamallista tiesivät. Mäntylän mukaan keskusteluissa nousivat esille muun muassa pelot hyvien työkäytäntöjen romuttamisesta, oman työn menettämisestä ja resurssien riittämättömyydestä. Oman työn muuttuminen koettiin uhaksi. Samalla pelättiin ammatillisen autonomian menettämistä, eli sitä että joku ulkopuolinen tulee kertomaan, kuinka työt pitäisi hoitaa, Hakari kuvailee. Hän uskoo, että maihinnousutilaisuuksien avulla pahimmat pelot saatiin karsittua pois. Konsernipuheenvuoroissa asiat tuotiin käytännön tasolla esille ja henkilöstö saatiin vakuutettua siitä, ettei oman työnsä menettämistä tarvitse pelätä. Yhteistyötä lisää Muutoksiin ei suhtauduttu ainoastaan epäilevästi, vaan tilaisuuksien keskusteluissa nousivat yhtä usein esille myös ajatukset muutosten myönteisyydestä. Myönteisiksi asioiksi koettiin muun muassa mahdollisuus muuttaa toimintatapoja, palvelujen laadun paraneminen, yhteistyö yli toimirajojen ja kustannustietoisuuden lisääntyminen. Tilaisuuksissa näkyi henkilöstön halu tehdä asiakaslähtöistä työtä myös laajemmin, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä yli raja-aitojen, Mäntylä kertoo. 11

12 Tuomas Räsänen, Kaija Heinijoki, Jukka Lehtonen ja Roope Nutikka olivat kesätöissä Naistenlahden satamatoimistossa. Kesätöissä kaupungin rannoilla TEKSTI JA KUVA KATJA ONJUKKA Tampereen kaupungin kesätyöpaikoille riittää kysyntää. Hakijoita on enemmän kuin paikkoja. Monelle koululaiselle ja nuorelle opiskelijalle kaupungin mahdollistamat kesäpestit tarjoavat oivan tilaisuuden ansaita hieman tuloja ja samalla perehtyä Tampereen kaupungin eri yksiköihin ja niiden toimintaan. Tampereen kaupunki tarjoaa nuorille eri pituisia työsuhteita kuukauden mittaisista jaksoista aina koko kesän ajan kestäviin työsuhteisiin. Useat tarjotut työt ovat ulkotöitä erilaisissa siivous- ja kunnostustehtävissä. Näin nuoret saavat irtioton talven opiskelurutiineihin ja pääsevät nauttimaan Suomen kesästä. Mikä sen mukavampaa onkaan kuin työskennellä yhdessä muiden nuorten kanssa oman kotikaupungin ympäristön ja viihtyvyyden hyväksi. Töistä hyötyä opiskeluun Kaupunkiympäristön kehittämisyksikkö työllisti tänä kesänä yhteensä parisenkymmentä nuorta. Töitä oli tarjolla toimistossa, satamassa sekä siivousagenttien tehtävissä. Satamatoimiston neljä nuorta kesätyöntekijää Kaija Heinijoki, Tuomas Räsänen, Jukka Lehtonen ja Roope Nutikka eivät ehtineet juuri lomailla, sillä he olivat töissä koko kesäkauden eli kolme kuukautta. Kaikki neljä nuorta ovat olleet aikaisemminkin kesätöissä Tampereen kaupungilla, ja satamatoimisto oli entuudestaan tuttu. Tuomas ja Kaija ovat suorittaneet satamatoimistossa opintoihinsa, Tampereen ammattikorkeakoulun kansainvälisessä Environmental engineering -koulutusohjelmassa, kuuluvan työharjoittelun. Syksyllä Tuomas aloittaa rakennusinsinöörin opinnot ja Kaija taas agrologin opinnot. Jukka opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa liiketalouden linjalla. Hän työskenteli alkukesän omaan alaansa liittyvissä tehtävissä kaupunkiympäristön kehittämisyksikössä. Roope puolestaan opiskelee Pirkanmaan ammattiopistossa talotekniikan koulutusohjelmassa. Venerannat ja -paikat tutuiksi Satamatoimiston kesätyöntekijöiden tehtäviin kuului venesatamien ja venerantojen kunnon kartoitus sekä venepaikkojen merkitseminen. Kaija, Tuomas ja Jukka työskentelivät tiiminä, kun taas Roope toimi apuna veneiden siirrossa. Nuoret kertovat, että töitä on pitkälti sen mukaan, miten vikailmoituksia tulee ja hylättyjä veneitä löytyy. Muu aika kului venepaikkoja numeroidessa ja rantoja kierrellessä. Työtä riittää, sillä monet ihmiset ovat välinpitämättömiä romuveneidensä suhteen ja jättävät ne rannoille lojumaan. Jokakesäiset venehuutokaupat puhuvat kieltään: hylättyjä veneitä löytyy uskomattoman paljon. Suurin osa hylätyistä veneistä on luvattomia, eli kaupungin venepaikkamaksuja ei ole maksettu. Kesäapulaiset osallistuivat kesäkuun alussa pidettyjen venehuutokauppojen järjestelyyn ja Kaija toimi tilaisuudessa sihteerinä. Huutokaupattavina oli viitisenkymmentä edellisenä vuonna talteen otettua venettä. Satamamestari Matti Joki kehui kesäapulaisiaan ahkeriksi ja oma-aloitteisiksi työntekijöiksi, eikä selvästikään halunnut päästää heitä kesän lopulla käsistään. Satamatoimiston kesänuoret ovat satamamestarin mielestä suureksi avuksi; työt sujuvat ripeästi ja nuoret pärjäävät asiakkaiden kanssa hyvin. Monesti kesätyöntekijät tuovat vakituisten työntekijöiden arkeen mukavaa piristystä ja nuorta energiaa. Ei käy kateeksi toimistotyöntekijöitä, kuittasi Jukka. Hänen ja muiden nuorten mielestä itsenäinen ulkotyöskentely on mukavaa ja työ monipuolista jokainen päivä oli erilainen. Positiivinen puoli kesätöissä on myös se, että töiden lomassa solmitaan uusia ystävyyssuhteita. Nuoret kertoivat viettävänsä myös vapaaaikaansa yhdessä ja jatkavansa yhteydenpitoa kesän jälkeenkin. 12

13 Kuin olisi suihkussa käynyt Jaana pokkasi valkolakin yhdessä poikansa kanssa TEKSTI JAAKKO KOIVISTO KUVAT JAAKKO KOIVISTO JA ARI JÄRVELÄ Lastenhoitaja Jaana Vilen on yhtä hymyä. Hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja luki ylioppilaaksi yhtä aikaa nuoremman poikansa kanssa. Työkaverit suhtautuivat Jaana Vilenin lakkijahtiin kannustavasti, vaikka yhden kerran Vilenin oppimiskykyä leikkisästi pilkattiin. Pyysin työkaveria kuulustelemaan minulta koetta varten, mutta eihän siitä mitään tullut. Työkaveri totesi vaan, että toivotonta on, Vilen virnistää. Tuoreen ylioppilaan hymyn taustalla on toinenkin syy. Olemme lähdössä mieheni kanssa New Yorkiin. Hän lupasi kustantaa matkan ylioppilaslahjaksi, koska minulta ei tuo englannin kieli vielä niin hyvin taivu, Vilen naurahtaa. Englannin kirjoittaminen oli ainoa asia, joka Vileniä lukioaikana pelotti. Epäilykset laukesivat, kun hän päätti vaihtaa pitkän englannin pitkään ruotsiin. Lyhyen englannin kirjoittaminen ei lopulta nostattanut edes hikikarpaloita. Kolmen viimeisen vuoden ajan Jaana Vilenin arkirutiinit toistivat samaa kaavaa: aamulla töihin ja töiden jälkeen kouluun. Koulua oli iltaisin viidestä puoli yhdeksään. Päälle tietysti kotitehtävät, joista aikuisopiskelijakaan ei voi luistaa. Aikuisopiskelijana ymmärtää ajan merkityksen. Kouluhommat on tehtävä joskus. Kaikista tärkeintä on kuitenkin olla tunneilla ja lukea kokeisiin, Vilen kertoo. Tavoite oli selvä Moni muistaa kouluajoiltaan, kuinka raskaalta koulureppu pitkän päivän päätteeksi usein tuntui. Vilenin kokemukset ovat jota kuinkin päinvastaisia. Kuin suihkussa olisi käynyt, niin virkistäviä iltatunnit olivat. Kolmivuotinen urakka ei hänestä muutenkaan tuntunut liian raskaalta. Opintojen keskeyttäminen ei edes käynyt mielessä. Opiskelu ei tuntunut niin raskaalta, kun oli selvä tavoite saada valkolakki. Kolme vuotta on edessäpäin pitkä aika, mutta jälkeenpäin ajatellen lyhyt aika. Lukio-opiskelun aikana Jaana Vilen oppi mielestään aikaisempaa analyyttisemmäksi. Vilen muistuttaa useaan otteeseen olevansa tyytyväinen siihen, että luki ylioppilaaksi aikuisiällä. Lukiossa opittuja taitoja hän ei suoranaisesti ole kyennyt soveltamaan lasten parissa työskennellessään, mutta omasta mielestään hän on nyt analyyttisempi ja valmis ottamaan epäselvistä asioista aiempaa herkemmin selvää. Lukuharrastuskin on muuttunut. Lukion aikana sitä ymmärsi, kuinka vähän on lukenut hyvää kirjallisuutta. Luimme muun muassa Seitsemän veljestä, jota en olisi muutoin lukenut, Vileniä alkaa naurattaa ja hän jatkaa. Luen tietysti vieläkin naistenlehtiä, mutta ymmärrän nyt, kuinka tyhjänpäiväisiä ne ovat. Tai siis tiesinhän sen jo aikaisemminkin. Lastenhoitaja Jaana Vilen opiskeli työn ohessa ylioppilaaksi. Kaupunki tukee opiskelua Kaupungin henkilöstön omaehtoista opiskelua tuetaan kannustinrahalla. Kannustinrahaa voidaan myöntää niin täydennys- kuin jatkokoulutukseenkin. Kaupunki tarjoaa henkilöstökoulutusta, joka suoritetaan osittain tai kokonaan työajalla. Lisätietoja henkilöstökoulutuksesta saa HALOn koulutus- ja kehittämispalveluista (puh , 13

14 UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ Mikko Nurmisesta uusi kiinteistöjohtaja Diplomi-insinööri Mikko Nurminen on valittu Tampereen kaupungin kiinteistöjohtajaksi ensi vuoden alusta alkaen. Hän aloitti jo apulaiskiinteistöjohtajana elokuun alussa. Nurminen seuraa kiinteistöjohtajan tehtävässä eläkkeelle jäävää Matti Perämaata. Kiinteistöjohtajan virkaa haki 9 henkilöä, joista kaksi ei täyttänyt pätevyysvaatimuksia. Valinnan teki omistajaohjaus- ja maapolitiikkaryhmän johtaja Esa Kotilahti. Kiinteistöjohtajan tehtävänä on johtaa Tampereen kaupungin kiinteistötoimea ja vastata kaupungin maapolitiikan valmistelusta ja toteutuksesta. Vuonna 1963 syntynyt ja Tampereella asuva Mikko Nurminen siirtyi Tampereen kaupungin palvelukseen Metsäliitto-konserniin kuuluvasta Metsämannut Oy:stä maankäyttöpäällikön tehtävistä. Aiemmin hän on toiminut mm. Suunnittelukeskus Oy:n projektipäällikkönä Tampereella. Risto Karttunen perheneuvolan johtajaksi Perheneuvolan johtajan virkaan on nimitetty psykologian lisensiaatti Risto Karttunen heinäkuun ARI JÄRVELÄ alusta alkaen. Karttunen on hoitanut tehtäviä sijaisena jo vuoden alusta Aila Engströmin ollessa vuorotteluvapaalla. Engström valittiin toiveensa mukaisesti perheneuvolan sosiaalityöntekijän virkaan heinäkuun alusta alkaen. Johtavan psykologin toimi on juuri täytettävänä. Sijaisuutta hoitaa toistaiseksi Riitta Kangaspunta. Pekka Satomaa johtavaksi lääkäriksi Hatanpään kantasairaalaan Sisätautien erikoislääkäri Pekka Satomaa on valittu Hatanpään kantasairaalan johtavaksi lääkäriksi. Hän aloitti virassaan syyskuun alussa. Johtava lääkäri vastaa Hatanpään kantasairaalan lääketieteellisestä toiminnasta ja lääkäreiden henkilöstöhallinnosta. Hän toimii sairaalan johtajan alaisuudessa ja tekee yhteistyötä erikoissairaanhoidon avohoidon ja sairaalapalvelujen sekä vuodeosastotoiminnan tuotantoyksiköiden päälliköiden kanssa. Erikoissairaanhoidon johtoryhmän jäsenenä hän on mukana suunnittelemassa ja päättämässä erikoissairaanhoidon toimintaan liittyvistä asioista. Satomaa on aiemmin toiminut Porin kaupungin terveysjohtajana sekä Porin kaupunginsairaalan johtavana lääkärinä. Verkkopalkan suosio kasvussa Kaupungin työntekijät ovat viime vuoden helmikuusta lähtien saaneet halutessaan palkkalaskelman sähköisesti paperisen palkkanauhan sijaan. Verkkopalkan suosio on reilun vuoden ajan kasvanut ja kasvaa edelleen. Kesäkuussa jo noin joka kuudes oli siirtynyt sähköisen palkkanauhan käyttöön. Moni on herännyt verkkopalkan mahdollisuuteen vasta nyt. On paljon sellaisia työntekijöitä, jotka käyttävät verkkopankkia, mutta eivät ole ajatelleet, että voisivat hoitaa samalla palkkaasiansakin, kertoo palvelupäällikkö Aila Grén taloushallinnon palvelukeskuksesta. Joidenkin työpaikkojen, kuten päiväkotien ja logistiikan työntekijöistä jo puolet on siirtynyt verkkopalkkaan, mutta sen käyttöaste vaihtelee huomattavasti eri yksikköjen välillä. Grén uskoo, että sähköisen palkkalaskelman suosio eri yksiköiden välillä johtuu tiedonkulusta. Tieto verkkopalkan vaivattomuudesta ei välttämättä ole tavoittanut kaikkia kaupungin työntekijöitä. Verkkopalkasta annettu palaute on ollut enimmäkseen positiivista. Negatiivinen palaute on Grénin mukaan usein liittynyt siihen, ettei sähköistä palkkanauhaa ole osattu tulostaa oikein. Muistan, kun eräs vanhempi mies kovasti kiitteli verkkopalkan toimivuutta. Hän sai pankissa tulostettua palkkatodistuksen, jota häneltä lainan anomisen yhteydessä pyydettiin. Hänen ei tarvinnut lähteä kotoaan hakemaan palkkanauhaa, Grén muistelee. Verkkopalkan hyötyjä ovat nopeus ja vaivattomuus. Palkkatiedot saa sähköisesti nopeammin kuin postin kautta. Tietoja pääsee katselemaan miltä tahansa tietokoneelta, kunhan verkkopankkitunnukset ovat mukana. Sähköisen palkkalaskelman etuna on myös se, että siitä näkee omat lomatietonsa, kuten jäljellä olevat lomapäivät. Aila Grén liputtaa verkkopalkan puolesta. Hän muistuttaa, että omien lomatietojen näkeminen on sekä työntekijän että työnantajan kannalta edullista. Molempien osapuolten etu on, ettei työntekijöiden tarvitse joka kerta kysellä lomiensa perään, vaan he voivat tarkistaa lomatietonsa kotikoneelta. Joitakin työntekijöitä on odottanut TEKSTI JAAKKO KOIVISTO iloinen yllätys, kun he ovat huomanneet, että heillä on ollut lomia vielä käyttämättä. Vajaa vuosi verkkopalkkaa Työnjohtaja Vesa-Pekka Salminen siirtyi sähköisen palkkanauhan käyttöön vajaa vuosi sitten, eikä ole joutunut katumaan päätöstään. Tiedon uudesta järjestelmästä hän sai työpaikan sisäisellä sähköpostilla. Tämä on jouhea tapa katsoa palkkatiedot. Siirryin verkkopalkkaan, koska minulla oli jo valmiiksi tunnukset verkkopankkiin, Salminen kertoo. Salminen ei tarkalleen tiedä, kuinka moni esimerkiksi hänen työkavereistaan on siirtynyt sähköiseen palkkanauhaan, mutta omien kokemustensa perusteella hän on valmis suosittelemaan verkkopalkkaa varauksetta muillekin. Ilman muuta voin suositella. Minulla on verkkopalkasta positiivisia kokemuksia. Ennen palkkanauha saattoi tulla vasta palkanmaksun jälkeen. Nyt palkkatietoja pääsee etukäteen katsomaan. 14

15 KIITOKSIA Kiitos minulle järjestetystä eläkejuhlasta Koukkuniemen juhlasalissa Muistelen lämmöllä monia hyviä työtovereita ja yhteistyökumppaneita. Erkki Teinilä Kiitokset kaikille, jotka muistivat minua jäädessäni eläkkeelle. Kari Syrjänen Lähde jumppaamaan! Naisten jumppa keskiviikkoisin kello Ratinassa, sali1, ensimmäinen kerros. Ohjelmassa lämmittely, lihaskuntoliikkeitä sekä pitkä venyttely. Ohjaajana Pirkko Laine. Ota mukaan kevyt sisäliikuntavaatetus. Ratinan jumppa-alustat käytössä. Pukuhuoneet, suihkut ja sauna ovat toisessa kerroksessa. Jumpan jälkeen on mahdollisuus saunoa. Jumppa on maksuton. Tervetuloa mukaan! HALLINTOPALVELUKESKUS TIEDOTTAA Henkilöstökoulutustarjonta syksyllä 2008 Henkilöstökoulutuksen syysohjelma löytyy intranetistä. Tänä syksynä henkilöstökoulutusohjelmassa on muun muassa englannin kielen Morning Club ja asiakaspalveluenglanti sekä uutena englannin aktivointikurssi. Uuden henkilöstön kurssi pidetään valtuustosalissa Henkilöstökoulutustilaisuuksissa saa myös tietoa strategioiden käytäntöön viemisestä, päätösvalmistelusta, johtosäännöistä sekä tulospalkkiojärjestelmästä. Koulutustarjonnasta löytyvät myös kunnan taloushallinnon perusteet, talouden raportointi ja Kansallinen vihervuoden 2008 kunniaksi Metson yläaulassa esitellään Tampereen kaupungin puistoperinnettä. Näyttelyssä on esillä vanhojen puistojen suunnitelmia, valokuvia matkustamisen hallinta. Maksullista ATK-koulutusta saa erillistilauksena. Tilauksia voi tehdä Halon kautta. Henkilöstön koulutusohjelmaa täydennetään syksyn aikana, joten sitä kannattaa seurata Loorasta (Etusivu>Henkilöstöasiat>Koulutus>Koulutustarjonta 2008). Ilmoittautumiset tehdään edelleen e-lomakkeella. Yleinen henkilöstökoulutus on henkilöstölle maksutonta. Metsossa näyttely Tampereen vanhoista puistoista sekä penkkimalleja eri aikakausilta. Kävijät voivat myös kirjoittaa omista Tampereen puistoihin liittyvistä muistoista ja jättää kirjoitukset näyttelyn Puistomuistoja-postilaatikkoon. Kuvaa Tampereen syvin olemus Millainen on Sinun Tampereesi? Minkä paikan, tapahtuman, tamperelaisen elämäntavan tai persoonan haluat näyttää toisille ja ikuistaa jälkipolville? Mikä on parasta ja mikä karmeinta Tampereessa? Kuvaa videolle oma näkemyksesi. Mun Tampere -videokilpailun tavoitteena on etsiä ja löytää Tampereen syvin olemus ja jakaa näitä erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia myös toisille. Ja tietysti saada ihmiset katsomaan Tamperetta kaiken kaikkiaan vähän tarkemmin ja näin löytämään kaupungista jotain aivan uutta, kertoo MindTrekin kansalaistapahtumia koordinoiva Ulla Vehmasaho. Kilpailussa kriteereinä ovat näkökulman tuoreus ja yllättävyys, videon viihdyttävyys ja/tai informatiivisuus sekä itse toteutus. Videon maksimipituus on 5 minuuttia. Kilpailuaika on Kilpailun tulokset julkistetaan keskiviikkona MindTrek-kilpailun tulosten julkistamisen yhteydessä. Palkintona jaetaan 2000 euroa. Kilpailuohjeet AMK-kieltenopettajapäivät Kohderyhmä ammattikorkeakoulujen, toisen asteen sekä yliopistojen ja korkeakoulujen kieltenopettajat Teemat Informaalin kielenoppimisen vallankumous ja aiemminhankitun osaamisen tunnistaminen Uudet opetusteknologiat Oppiainerajat ylittävä kommunikaatio Monikieliset ryhmät kieltenopetuksessa Elinkeinoelämäyhteydet, amk - toinen aste ja yliopistoyhteistyö Pääpuhujat Rehtori Markku Lahtinen, Tampereen ammattikorkeakoulu: Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen Johtaja Risto E.J. Penttilä, Elinkeinoelämän Valtuuskunta: Millaista kieli- ja kulttuuriosaamista elinkeinoelämä odottaa? Tutkija Peppi Taalas, Jyväskylän yliopisto: Monimediaisesta kielenopetuksesta merkityksellisyyttä ja joustoa kielenopetukseen Opettajankouluttaja Tia Isokorpi, Hämeen ammattikorkeakoulu: Tunteet ja rakentava vuorovaikutus työnteon voimavaroina Ohjelma ja ilmoittautumislomake / (ilmoittaudu viimeistään 15.9.) 15

16 Looran etäkäyttökokeilu syntyi käyttäjien toivomuksesta TEKSTI JAAKKO KOIVISTO KUVAT ARI JÄRVELÄ Tiina Kankaala toivoo, että opettajat innostuvat kokeilemaan Looran etäkäyttöä. Muun muassa Marika Haapala ja Riikka Vilminko jakoivat henkilöstöpäivän aikana tietoa Looran etäkäytöstä. 16 VILKKU 4 / 2008 Kaupungin työntekijöille tarjotaan syyskuun alusta mahdollisuutta Looran etäkäyttöön. Etäkäytön kokeilu jatkuu vuoden loppuun asti. Verkkopääsuunnittelija Päivi Kuusiston mukaan etäkäytön tarkoitus on, että työntekijät voivat käyttää sekä Looraa että työsähköpostia työpaikkansa ulkopuolella. Kuusiston mukaan koekäyttöön päädyttiin Looran käyttäjiltä tulleen palautteen perusteella. Looran käyttäjät ovat tätä meiltä pyytäneet. He haluavat pysyä perillä työasioistaan esimerkiksi vuorotteluvapaan aikana, kertoo Kuusisto. Etäkäytöstä kiinnostuneiden joukossa on kirjastonhoitaja Maaret Lehtovirta, joka sai tiedon etäkäyttömahdollisuudesta juuri ennen äitiyslomalle jäämistä. Olen poissa töistä jonkin aikaa, mutta haluan silti pysyä kärryillä siitä, mitä kirjastossa tapahtuu. Etäkäyttöni on sahköpostin ja kirjaston uutisten lukemista, Lehtovirta kertoo. Looran koekäytön maksaa konsernihallinto, joten siitä ei tule yksiköille kustannuksia. Kokeilun tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman paljon käyttäjiä ja parantaa sisäisen tiedon kulkua siten, että tieto olisi saatavilla muuallakin kuin omassa työhuoneessa. Etäkäyttö vaatii käyttäjältä tietokoneen, internet-yhteyden ja kännykän. Kun käyttäjä on saanut etäkäyttöoikeuden, hän menee osoitteeseen ja syöttää sinne puhelinnumeronsa. Kännykkä saa järjestelmältä soiton, johon etäkäyttäjä vastaa tunnusnumeronsa avulla tunnistautumalla. Etäyhteyden käytöstä ei kerry puhelinlaskua kotimaassa. Opettajille helpotusta Yksi suurimmista Looran etäkäytöstä mahdollisesti hyötyvistä ryhmistä ovat opettajat, joiden on vaikea päästä työpaikallaan hallintoverkon tietokoneelle. Näitä tietokoneita on kouluissa vain muutamia ja niihin on usein jopa ruuhkaa. Opettajilla on tähän asti ollut käytössään julkisessa verkossa opettajien palvelusivusto, jonka tulevaisuuden ratkaisee Looran etäkäytön hinnoittelu. Tavoitteena on, että opettajat pääsisivät yhden palvelun kautta käsiksi työssään tarvitsemiinsa asiakirjoihin ja verkkopalveluihin, kertoo perusopetuksen Loora-sivukokonaisuuden organisoinut verkkopedagogi Tiina Kankaala. Looraan voi perustaa työtiloja, jotka voisivat Kankaalan mukaan korvata opettajainhuoneiden perinteiset ilmoitustaulut. Etäkäyttökokeilun aikana myös työtiloja pääsee katselemaan Loorassa. Kankaala toivoo opettajilta palautetta perusopetuksen Loora-sivujen sisällöstä sekä etäkäytön toimivuudesta. Ota liikkuva Loora käyttöösi! Kokeile etäyhteyttä, tarvitset vain tietokoneen, nettiyhteyden ja kännykän. Tilaa etäyhteys osoitteesta Etäyhteyden käytössä opastaa Tion tukikeskus, p. (565) 65100

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Elämänlaatua ikäihmisille

Elämänlaatua ikäihmisille Elämänlaatua ikäihmisille kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tukevat ikäihmisten elämänlaatua Kulttuuri on hyvin moninaista. Se kuuluu jokaisen arkeen. Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009

Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Puhtaasti liikkeelle Pohjois-Pohjanmaan ympäristötietoisuuden teemavuosi 2009 Ympäristötoiminnan neuvottelupäivä Marketta Karhu Oulun seudun ympäristötoimi Maakunnallinen ympäristötietoisuuden yhteistyöalkoi

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1

HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN Henkilöstötoimikunta 1 HENKILÖSTÖRESURSSIPÄÄLLIKKÖ PIA KEIJONEN 11.06.2015 4.6.2015 Henkilöstötoimikunta 1 PEREHDYTYS- JA LÄHTÖKYSELYT 2014 Vuoden 2014 toteutettujen kyselyjen tulokset sekä toteutuksen kehittäminen 2015 2 VUONNA

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle Oppisopimuskoulutus Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle https://opso.saiedu.fi/ YLEISINFO Oppisopimuskoulutuksessa pääpaino on työssä oppimisessa. Tämän vuoksi työssä oppimisen arvioinnilla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle

Oppisopimuskoulutus. Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle Oppisopimuskoulutus Sähköisen arvioinnin opas Kouluttajalle/Opiskelijalle https://opso.saiedu.fi/ YLEISINFO Oppisopimuskoulutuksessa pääpaino on työssä oppimisessa. Tämän vuoksi työssä oppimisen arvioinnilla

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

86. Oman seuran analyysi 4/15/14

86. Oman seuran analyysi 4/15/14 86. Oman seuran analyysi // Oman seuran analyysi Vastaajat Ikä 0 8 6 % % 6 % alle -7 8-9 0-9 0-6 6 + Kaikki (KA:.9, Hajonta:.0) (Vastauksia:) Oman seuran analyysi Vastaajat Sukupuoli 0 8 6 7 % % Nainen

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA

YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA YHTEISÖLLISYYTTÄ. OSALLISUUTTA, HYVINVOINTIA Kiipulassa toteutuvia hyviä opetuksen käytänteitä ja opiskelijahyvinvointia opiskelijanäkökulmasta Yhteisöllisyys ja osallisuus on Ammattiopiston toiminnan

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot