Kenestä erikoiskasviviljelijäksi?

Transkriptio

1 MTT:n selvityksiä 102 Kenestä erikiskasviviljelijäksi? Heli Vuri, Katriina Sini ja Arsi Iknen Ympäristö

2 MTT:n selvityksiä s. Kenestä erikiskasviviljelijäksi? Erikiskasviviljelyn maksujatyypit ja maksumisen taustalla vaikuttavat tekijät Heli Vuri, Katriina Sini ja Arsi Iknen Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus

3 ISBN (Verkkjulkaisu) ISSN (Verkkjulkaisu) Cpyright MTT Heli Vuri, Katriina Sini ja Arsi Iknen Julkaisija ja kustantaja MTT, Jkiinen Jakelu ja myynti: MTT, Tietpalvelut, Jkiinen Puhelin (03) , telekpi (03) Sähköpsti Julkaisuvusi 2005 Kannen kuvat Tapi Tumela, Yrjö Tuunanen ja Tmi Leprinne/MTT:n kuva-arkist.

4 Kenestä erikiskasviviljelijäksi? Erikiskasviviljelyn maksujatyypit ja maksumisen taustalla vaikuttavat tekijät Heli Vuri 1), Katriina Sini 1) ja Arsi Iknen 1) 1) MTT Ympäristöntutkimus, Jkiinen, Tiivistelmä Sumalainen peltkasviviljely n hyvin yksipulista, sillä lähes pulet kaikista tilista viljelee vain yhtä kasvilajia ja vain 12,8 % tilista vähintään klmea eri kasvilajia. Tulevaisuudessa EU:n maatalus- ja ympäristöplitiikka kuitenkin susivat peltviljelyn mnipulistamista. Osana ns. mnivaikutteista maatalutta krstetaan mm. maataluslunnn mnimutisuuden turvaamista. Tisaalta katetutltaan keskimääräistä parempiin kasveihin erikistuminen lienee eduksi lukumääräisesti vähentyvien tiljen välisessä kvenevassa kilpailuissa. Tässä työssä selvitettiin internet-phjaisella kyselytutkimuksella viljelijöiden kkemuksia ja mielikuvia 13 ns. erikiskasvista, jtka vat meillä jk kknaan uusia tai uusvanhja eli aiemmin viljeltyjä mutta sittemmin taantuneita kasvilajeja. Näiden erikiskasvien viljelyä lähestyttiin innvaatitereettisen tarkastelun avulla. Tulsten tarkastelun tavitteena li 1) karakterisida erikiskasviviljelyinnvaatin maksujat ja trjujat, 2) selvittää innvaatin maksumisen taustalla vaikuttavat tekijät, 3) tutkia, millaiseksi vaihtehdksi viljelijät mieltävät erikiskasviviljelyn tulevaisuudessa ja 4) ja arviida, miten erikiskasviviljelyä visi edistää. Tutkimus n sa MTT:llä tteutettua Mnikasvi-hanketta. Kyselyaineist kstuu 1020 vastauksesta. Erikiskasveja viljelleitä aineistssa li 232 kpl, jista lievä enemmistö li lpettanut erikiskasviviljelyn. Vastaajista 58,2 % ei llut viljellyt erikiskasveja, mutta heistä merkittävä sa li hyvin tai ainakin jnkin verran kiinnstunut kkeilemaan erikiskasviviljelyä. Vain 19,0 % vastaajista ei tuntenut lainkaan mielenkiinta erikiskasveihin. Kyselyn perusteella erikiskasviviljelyinnvaatin maksujat vat yleensä hieman keskimääräistä krkeammin kulutettuja ja lähes pääsääntöisesti kasvinviljelijöitä. Erikiskasviviljelijöiden jukssa n myös keskiarva enemmän lumuviljelijöitä sekä niitä, jiden ktitaluden tuljen pääsa tulee maa- ja metsätaluden ulkpulelta. Innvaatin maksujat ja siitä erittäin kiinnstuneet suunnittelevat keskimääräistä useammin tilan tutannn laajentamista tai merkittävää muutsta lähiaikina. Erikiskasviviljelijöillä n muita viljelijöitä enemmän kkemusta myös muiden kuin ns. tavanmaisten viljakasvien viljelystä. Erikiskasviviljely näyttäisi siten spivan viljelijälle, jka n innstunut kkeilemaan uusia viljelykasveja, etsimään vaihtelua tilan timintaan ja tavittelemaan tilan tunnettavuutta. Kaikkiaan tutuimpia erikiskasveja livat kumina, tattari, öljypellava, kuitupellava ja härkäpapu. Erikiskasveja viljelemättömät pitivät hukuttelevampina vaihtehtina kuminaa, rukhelpiä, tarttaria, spelttiä sekä öljy- ja kuitupellavaa. Erikiskasviviljelyinnvaatin maksumisen taustalla n selkeästi taludellisia hyötynäkökhtia. Jatkavilla erikiskasviviljelijöillä li llut lpettaneita erikiskasviviljelijöitä useammin tutantspimus erikiskasveista, jten tutantspimukset näyttävät levan eräs edellytys erikiskasviviljelyn pysyvälle maksumiselle. Humattavaa tulksissa n erikiskasviviljelystä jssain määrin kiinnstuneiden viljelijöiden suuri suus, ja spivilla aktivintitimilla, kuten tiedttamisella ja kannustamisella, sa tästä juksta lisi ilmeisesti saatavissa mukaan erikiskasviviljelyn piiriin. Avainsanat: erikiskasvit, innvaati, maksuminen, maanviljelijät, internetkysely 3

5 Wh will cultivate special crps? The adpters f the special crp cultivatin and the factrs affecting the adptin Heli Vuri 1), Katriina Sini 1) and Arsi Iknen 1) 1) MTT Agrifd Research Finland, Envirnmental Research, Jkiinen, heli.vuri@mtt.fi, katriina.sini@mtt.fi, arsi.iknen@mtt.fi Abstract Average number f field crp species cultivated in Finland is very lw. Abut 50 % f all Finnish farms cultivate n mre than ne plant species. Only 12,8 % f the farms prduces three r mre crp species. Hwever, the agricultural and envirnmental plicies f EU favr mre diverse crp prductin. As a part f s called multifunctinal agriculture, the prtectin and maintenance f bidiversity f agricultural landscapes will be an increasingly imprtant issue. Farmers als need t find ut new alternative crps t survive in the market. Fr example, plant species cultivated fr energy may prvide an ecnmically acceptable alternative fr fd prductin. A survey was made t explre the experiences and the attitudes f farmers n 13 crp species, which we call special crps in this study. These plants have been cultivated in Finland nly in very small scale during the last decades. The results were analyzed in the framewrk f innvatin thery, since the cultivatin f these plant species was cnsidered as an innvatin. The bjective f the study was 1) t characterize the adpters f the innvatin, 2) t clarify the factrs affecting the adptin f innvatin, 3) t investigate, hw the farmers see the future f the special crps and 4) t prvide the ways t prmte cultivatin f these crps. Ttal number f respndents was 1020 farmers, and 232 f them had cultivated special crps. Abut ne half f them still cntinued the cultivatin f special crps. Majrity f the all respndents had nt cultivated special crps yet, but 58,2 % f them expressed in sme degree interest twards the special crps. Only 19,0 % f respndents cnsidered the prductin f special crps at their farm wuld be ut f questin. Thse, wh had adpted the cultivatin f special crps, had a higher educatin than the average. In this grup there were als less cattle farmers and mre crp prducers than the average. Prbably due t this, the innvatin adpters had ften had mre diverse crp prductin n their farms than in the average. Earlier experiments with new plants may decrease the threshld t try the cultivatin f new plants. Innvatin adpters emphasized the imprtance f their persnal wish t try new alternatives in their cultivatin. On the ther hand, they saw ecnmic prfit as a less imprtant factr fr the decisins cncerning the crp species than the ther farmers did. Thse, wh had cultivated special plants, had acquired infrmatin abut the cultivatin f special plants frm the higher number f surces than the thers. They als saw external guidance less imprtant than the ther respndents. It was generally believed, that the cultivatin f special crps might have psitive effect n the image f farms n the viewpint f cnsumers f agricultural prducts. The innvatin adpters and thse, wh were highly interested in the cultivatin f special plants, believed that markets fr special crps wuld develp psitively. All the respndents estimated that bth c-peratin with the refining industry and delivery f the infrmatin have t be imprved t prmte the success f special crps. Thse wh still cntinued the cultivatin f special crps had made significantly mre frequently a cntract with the refining industry abut the prductin f special plants cmpared with thse, wh had given up. S, prductin cntracts with the industry can be seen as an imprtant precnditin fr lng-lasting adptin f special crp cultivatin. Keywrds: special crps, innvatin adptin, farmers, Internet survey 4

6 Alkusanat Käsillä leva raprtti n sa MTT:llä vusina tteutettavaa Mnikasvihanketta. Mnikasvi-hankkeessa selvitetään pikkitieteellisesti, miten erikiskasveilla vitaisiin mnipulistaa pelln eklgiaa ja vähentää ravinteiden huuhtutumista, sekä tämän tiedn phjalta kehittää tilataslle sveltuvaa mnimutisuutta parantavaa menetelmää. Hanke n sa suurempaa LUMOpelt-tutkimushanketta, jnka tavitteena n sittaa mnimutisuuden hyötyjä maatalusympäristössä. Tutkimushanketta rahitetaan maa- ja metsätalusministeriön Mnimutisuuden tutkimushjelmasta (MOSSE ). Tämä tutkimusraprtti sisältää keväällä 2004 internetin välityksellä tteutetun viljelijäkyselyn tulkset. Kyselyn tavitteena li tutkia viljelijöiden asenteita ja kkemuksia erikiskasviviljelystä, ja tältä phjalta phtia erikiskasviviljelyn lisäämisen reunaehtja. Kyselyn tulksia tarkasteltiin innvaatin maksumiseen liittyvien teriiden näkökulmasta. Kyselyn tteuttaminen vaati mnenlaisten palasten yhteen svittamista. Jussi Iltanen ja Christian Erikssn MTT:n tietpalveluyksiköstä vastasivat internetkyselyn teknisestä tteuttamisesta ja avustivat aineistn tilastllisessa käsittelyssä. Kyselynvastaamiseen hukuttivat Maaseudun Tulevaisuus artikkelillaan sekä MTK linkillä nettisivuiltaan. Aulis Ansaleht PrAgriasta sekä Kaija Hakala, Hannu Känkänen, Sirpa Kurppa, Harri Turunen, Jukka Salnen ja Marj Keskital MTT:ltä kmmentivat kyselylmaketta ja raprttia eri vaiheissa. Lpuksi haluamme kiittää taustahaastatteluihin sallistuneita neljää viljelijää sekä niitä 1051 viljelijää, jtka vastasivat kyselyymme. Ja tivmme, että tämä raprtti innstaa jatkssakin erikiskasvien viljelyyn. Jkiisilla Heli Vuri Katriina Sini Arsi Iknen 5

7 Sisällysluettel 1 Jhdant Työn tereettinen tausta: Innvaatiteria Innvaatin määritelmät ja maataluden innvaatit Innvaatin maksuminen Omaksujatyypit Erikiskasviviljely innvaatina Erikiskasvien viljelyn nykytila Sumessa Tämän tutkimuksen näkökulma Tutkimusmenetelmät Esitutkimus Kyselylmake Internet kyselyn tteutusvälineenä Tulsten tilastllinen analysinti Tulkset Vastaajien kmmentteja kyselyn aihepiiristä ja tteuttamistavasta Vastaajien taustatiedt Viljelijät Tilat ja tutantsuunnat Viljelyn harjittamiseen liittyvät arvt ja yhteistyökäytännöt Erikiskasvien tuntemus ja niihin liittyvän tiedn saanti Kkemukset ja mielikuvat erikiskasveista Jatkavat ja lpettaneet erikiskasviviljelijät (ryhmät I ja II) Erikiskasveja viljelemättömät viljelijät (ryhmät III, IV ja V) Erikiskasveja viljelleiden ja viljelemättömien mtivaatitekijöiden vertailu Vastaajien käsitykset erikiskasviviljelyn edellytyksistä ja imagsta Ryhmien I-V näkemykset erikiskasviviljelyn tulevaisuudesta Tulsten innvaatitereettinen tarkastelu Yhteenvet ja jhtpäätökset Erikiskasviviljelyinnvaatin maksujien lukittelu Erikiskasviviljelyn maksumiseen vaikuttavat tekijät Erikiskasviviljelyn tulevaisuus ja lisäämisen mahdllisuudet Lähteet LIITE 1. Nettiphjainen kyselylmake

8 1 Jhdant Viimeisen kymmenen vuden aikana sumalaisen maataluden rakenne n muuttunut rajusti lähinnä kansainvälisen kaupan vapautumisen ja EU:n yhteisen maatalusplitiikan seurauksena. Tiljen määrä n vähentynyt ja keskimääräinen tilakk suurentunut, ja tämä kehityslinjan n ennustettu jatkuvan myös tulevaisuudessa (Niemi & Pietla 2005). Asiantuntijiden mukaan erityisesti kasvinviljelytilja tulee jatkssa leimaamaan runsas sivutimisuus, ja lumututannn suuden n ennustettu nusevan nin viidennekseen kk maatalustutannsta vunna 2025 (Rikknen 2003). Kasvinviljelyn jatkaminen edellyttää jk viljelypinta-alan kasvattamista tai erikistumista katetutltaan keskimääräistä parempiin kasveihin. Kasvinviljelyn mnipulistaminen sisältyy useisiin viimeaikaisiin maatalus- ja ympäristöpliittisia hjelmiin. EU:n maatalus-, maaseutu- ja ympäristöplitiikassa n krstettu tutannllisten arvjen rinnalla myös maataluden muita arvja, kuten hultvarmuutta, maaseudun elinvimaisuutta, maataluslunnn mnimutisuutta ja maisemallisia arvja sana nk. mnivaikutteista maatalutta (Cmmissin f the Eurpean Cmmunties 2001, Cuncil f the Eurpean Unin 2003). Myös kansallisella taslla n alettu keskustella peltviljelyn tulevaisuuden vaihtehdista. Sumen hallituksen maataluspliittisessa selntessa (2005) tdetaan, että bimassa n varteen tettava vaiht-eht elintarviketutannssa ja että bienergian tutanta n kehitettävä pitkäjänteisesti ja taludellisesti kestävällä tavalla. Maa- ja metsätalusministeriö n asettanut työryhmän, jnka tehtävänä n vuden 2005 aikana tarkastella peltviljelyn tulevaisuutta tellisuuden raakaainetutannn, energiatutannn, ktieläintutannn, ympäristön sekä muun maankäytön tarpeiden kannalta. Vaikka mnimutinen kasvinviljely lisi linjassa plitiikkatavitteiden kanssa, kasvinviljely Sumessa n edelleen hyvin yksipulista. Lähes pulet kaikista tilista viljelee vain yhtä viljakasvia ja vain 12,8 % tilista vähintään klmea eri kasvia (Maatilarekisteri 2003). Yksipulisen kasvinviljelyn n havaittu vaikuttavan epäedullisesti maan rakenteeseen, ravinnetasapainn sekä kasvukuntn ja sitä kautta myös sattasihin (kts. tarkemmin Keskital et al. 2006). Viljelyn yksipulisuus vi myös yksipulistaa viljelykasveista riippuvaisten hyötyeliöiden määrää ja jhtaa pelln mnimutisuuden vähenemiseen (emt.). Uusvanhat ja kknaan uudet viljelykasvit visivat mnipulistaa viljelykierta ja myös tarjta taludellisesti kilpailukykyisen vaihtehdn tavanmaisille viljelykasveille, jiden markkinahinnat vat lleet laskujhteisia. Epätavallisempia kasveja, kuten kuminaa, pellavaa, rukhelpeä ja tattaria viljelläänkin Sumessa pienessä mitassa, mutta tdellista läpimurta näiden erikiskasvien viljelyssä ei tistaiseksi le tapahtunut. Tsin viime aikina rukhelpin viljely n herättänyt laajaa mielenkiinta ja viljelyala kaksinkertaistuikin vudesta 2004 llen vunna 2005 yli hehtaaria (Niittymaa 2005). Viljelykasvien valintaan tilalla ilmeisesti vaikuttavat mnet eri tekijät; maatalusplitiikka tukiehtineen, vallitseva markkinatilanne, mutta myös maatilaan liittyvät tekijät, kuten histria, mistussuhteet ja sijainti sekä viljelijän ssi-eknminen tausta ja persnalliset minaisuudet. On taksuttu, että viljelijät vat supistaneet kasvivalikimaa työmäärän vähentämiseksi ja viljelevät vain tunnettuja kasvilajeja taludellisten riskien minimimiseksi. Yksipulisen viljelyn syynä saattaa lla myös vaihtehtisten kasvilajien hun tuntemus ja spivien taludellisten kannustimien puute. Tistaiseksi tutkimusta kasvivalintja kskevasta päätöksentesta ei le kuitenkaan tehty. MTT:ssa n tutkittu j useiden vusien ajan mm. rukhelven, kuminan, pellavan, hampun ja tattarin viljelytekniikkaa, minaisuuksia ja käyttöä. Vunna 2003 käynnistyneessä Mnikasvi -hankkeessa ryhdyttiin tutkimaan tarkemmin kymmenen erikiskasvin viljelyn 7

9 vaikutuksia maatalusympäristön mnimutisuuteen, viljelyn taludellisia edellytyksiä sekä hyväksyttävyyttä viljelijöiden ja kuluttajien kannalta. Mnikasvi -hanke kuuluu LU- MOpelt-prjektiin, jka n sa maa- ja metsätalusministeriön rahittamaa Mnimutisuuden tutkimushjelmaa (MOSSE). Käsillä leva työ n Mnikasvi -tutkimushankkeen satutkimus, jssa selvitetään erikiskasviviljelyä viljelijöiden näkökulmasta. Erikiskasveja ja niiden viljelyä lähestytään innvaatina, kasvinviljelyuutuutena. Lähtöletuksena n, että erikiskasviviljelyyn ryhtymiseen vaikuttavat taludellisten tekijöiden lisäksi mnet ssiaaliset ja kulttuuriset tekijät, kuten maataluden harjittamista kskevat arvt ja päämäärät, ssiaaliset nrmit sekä erikiskasveja kskeva tietus ja makhtaiset kkemukset. Tutkimuksen tavitteena n 1) karakterisida erikiskasviviljelyinnvaatin maksujat ja trjujat, 2) selvittää innvaatin maksumisen taustalla vaikuttavat tekijät, 3) tutkia, millaiseksi vaihtehdksi viljelijät mieltävät erikiskasviviljelyn tulevaisuudessa ja 4) ja näiden tulsten perusteella selvittää, miten erikiskasviviljelyä visi edistää. 2 Työn tereettinen tausta: Innvaatiteria 2.1 Innvaatin määritelmät ja maataluden innvaatit Innvaatille tunnetaan useita määritelmiä. Yleensä innvaatiiden ajatellaan levan uusia, usein teknisesti ja taludellisesti parempia tutteita tai valmistusmenetelmiä tai tutannntekijöiden aiempaa parempaa yhdistämistä. Innvaatin käsite vi kuvata paitsi taiteen ja tieteen innvaatiita myös ssiaalisia, kulttuurisia ja rganisatrisia muutksia. Innvaatiista puhutaankin uudistumiskyvyn turvaamisen, kilpailukyvyn säilyttämisen tai saamisen kehittämisen yhteydessä. Innvaati n jidenkin näkemysten mukaan yhä lähempänä prsessia - uusien asiiden ivaltamiseen jhtavaa uuden tiedn etsimistä, lumista, tiedn sveltamista ja ppimista - kuin tutetta. Innvaati ei välttämättä sisällä täydellistä uutuuden vaatimusta, vaan innvaatina vidaan pitää asiaa, jka vaikuttaa uudelta yksilön tai yhteisön kannalta. (Rgers 2003, Sini 1999, Lustarinen 2004.) Innvaatit vidaan lukitella mnella eri tavalla, mutta tavallisesti jak tehdään asiayhteyden perusteella. Usein innvaatit jaetaan myös ssiaalisiin ja teknlgisiin innvaatiihin (Harisal 1984), mutta Heiskalan (2003) mukaan jkainen innvaati sisältää tereettisia, teknlgisia ja ssiaalisia ulttuvuuksia. Maataluden innvaatit n jateltu mm. kaupallisiin innvaatiihin ja ympäristöinnvaatiihin (Vanclay & Lawrence 1994, Sini 1999). Ympäristöinnvaatin ja kaupallisen innvaatin merkittävimpänä erna vidaan pitää sitä, että ympäristöinnvaatiiden hyödyt vat usein ensisijaisesti yhteiskunnallisia, vaikka kustannukset khdistuvat viljelijälle. Ympäristöinnvaatiiden taludelliset ja ympäristölliset hyödyt n usein havaittavissa vasta pitkän ajan kuluttua. Siksi ne vaativat levitäkseen usein säädöksiä tai taludellisia hjauskeinja, kun taas kaupalliset innvaatit leviävät tavallisesti vapaaehtisuuteen perustuen (Vanclay & Lawrence 1994, Sini 1999, Guerin 2001) Innvaatin maksuminen Innvaatiiden maksumisesta ja leviämisestä n useita teriita. Varhaisimmat teriat taksuivat, että innvaatiiden leviäminen tapahtui ihmisten välisessä surassa ja epäsurassa vurvaikutuksessa. Tällaisia ssiaalisia tekijöitä krstavia lineaarisia malleja käy- 8

10 tettiin kuvaamaan maataluden teknlgisten innvaatiiden leviämistä sillin, kun päämääränä li maatalustutannn tehstaminen (esim. Ryan & Grss 1943). Ssiaalisella tartunnalla viitataan ihmisten väliseen läheisyyteen ja siihen miten ihmiset pyrkivät vähentämään innvaatin maksumiseen liittyvää epävarmuutta ja riskiä turvautumalla tistensa käsityksiin ja kkemuksiin innvaatista (Valante 1995, Burt 1987). Hägerstrand (1953) kutsui timijiden maantieteellisen läheisyyden ja maksumisen välistä yhteyttä naapuruusefektiksi. Yhteiskunnallisen muutksen, mm. tiedvälityksen kehittymisen ja ihmisten liikkumisen myötä lineaariset mallit innvaatiiden leviämisestä vat jutuneet kriittisen tarkastelun khteeksi (Mrris et al. 2000). Maataluden innvaatit vat aiempaa mnimutisempia ja maksumiseen vaikuttavat myös innvaatin tarjajiin liittyvät tekijät ja mm. maatalusplitiikka, jiden vaikutuksia lineaariset mallit eivät kvin hyvin ta humin. Nykyisin innvaatiiden ajatellaankin sekä syntyvän että leviävän verkstissa (Wenger 1998, Lazega 2001) tai klustereissa (Lustarinen 2004). Verkst- ja klusteriteriat vatkin hyödyllisiä, kun pureudutaan syvällisemmin erikiskasvi-innvaatiihin ppimisprsesseina tai kun selvitetään tarkemmin innvaatin leviämisen ehtja. Tämän tutkimuksen tavitteena n selvittää erikiskasvi-innvaatin vastaanttajiin eli viljelijöihin liittyviä tekijöitä, jita ei aiemmin le tutkittu. Tutkimus perustuu ensisijaisesti Rgersin1 (2003) esittämiin teriihin innvaatin maksumisesta. Häneen mukaansa innvaatin maksumisalttius riippuu yhtäältä innvaatin lunteesta ja tisaalta innvaatin vastaanttajasta. Omaksujalähtöistä lähestymistapaa n käytetty mm. lumuviljelijöiden minaispiirteitä selvitettäessä (Lehtinen & Sal 2000, Rslakka 2005). Rgersin (2003) mukaan % innvaatin maksumisalttiudesta vidaan selittää viidellä innvaatin minaisuudella. Nämä minaisuudet vat innvaatin suhteellinen hyöty, yhteenspivuus, mutkikkuus, testaamismahdllisuus ja havainnintimahdllisuus. Suhteellinen hyöty kuvaa sitä, miten paljn henkilö hyötyy innvaatin seurauksista verrattuna väistyvään tilanteeseen. Suhteellisen hyötyyn vi sisältyä taludellisia etuja, ssiaalista arvvaltaa tai muita hyötyjä (Rgers 2003, ). Yhteenspivuus kuvaa sitä, miten hyvin innvaati spii yhteen henkilön aikaisempien kkemuksien, arvjen ja tarpeiden sekä nykyisten lsuhteiden ja käytäntöjen kanssa. Innvaati vi lla yhteenspiva tai - spimatn henkilön ssikulttuuristen arvjen ja uskmusten, aikaisempien ideiden tai tarpeiden kanssa. Yhteenspivuus auttaa henkilöä antamaan uusille idealle tarkituksen siten, että sen vidaan katsa levan jllain tavalla tuttu (Rgers 2003, 224). Innvaatit, jtka spivat hyvin yhteen aikaisempien kkemusten ja käytäntöjen kanssa, tulevat helpmmin hyväksytyksi käytäntöön. Suurta riskiä vaativat innvaatit khtaavat eniten vastustusta (Mrris et al. 2000, 249). Myös innvaatin mutkikkuus vaikuttaa sen maksumiseen. Innvaatin mutkikkuus tarkittaa suhteellista vaikeutta ymmärtää innvaatita tai sen käyttöä, ja nämä tekijät lunnllisesti vaihtelevat arviijakhtaisesti. Yleisesti vidaan tdeta, että mitä mutkikkaammaksi innvaati ketaan kyseessä levassa ssiaalisessa systeemissä, sitä harvemmat ttavat sen saksi timintaansa (Rgers 2003, ). Innvaatin hyväksymisprsessia tukee lisäksi innvaatin testaamismahdllisuus. Uudet ideat, jita vidaan ensin testata pienessä mittakaavassa, n helpmpi maksua kuin innvaatit, jita n vaikea tai mahdtnta testata. (Rgers 2003, 243.) Hyväksymistä helpttaa myös, js maksumiseen n 1 Rgers, E.M. n yksi tunnetuimmista innvaatitereetikista. Ensimmäisen teriansa hän esitti j vunna 1962 kirjassaan Diffusin f Innvatins. Sittemmin tusta kirjasta n ilmestynyt uusia painksia vusina 1971,1983, 1995 ja viimeksi vunna 2003, jssa mallia n edelleen kehitetty ja laajennettu. 9

11 mahdllista varata tarpeeksi aikaa ja js se vi tapahtua asteittain (Mrris et al. 2000, 250). Oleellista n myös innvaatin havainnintimahdllisuus. Mahdllisuudet havainnida innvaatin vaatimuksia esim. vierailukäynnillä ja saada infrmaatita kkemuksista ja arviita innvaatin seurauksista edesauttavat sen maksumista (Rgers 2003, 244; Mrris et al. 2000, 250). Näiden viiden tekijän lisäksi innvaatin maksumiseen Rgersin mukaan vaikuttaa lisäksi päätösprsessin laatu (vaihtehtinen, kllektiivinen tai ylhäältä määrätty), lemassa levat kmmunikaatikanavat, henkilön ssiaalinen knteksti (esim. nrmit, verkstt) sekä muutsagentin, esimerkiksi neuvjan timinta innvaatin levittämisessä (Rgers 2003, ). Innvaatin, kuten uuden teknlgian, maksuminen n npeampaa, js siitä seuraa selviä tai lennaisia hyötyjä henkilölle. Js hyödyt eivät le ilmeisiä, innvaatin trjuminen n aktiivista ja ratinaalista. Tutkittuaan australialaisten karjankasvattajien halukkuutta hyväksyä teknlgisia innvaatiita Frank (1994) havaitsi, että vaikka innvaati tarjaisi hukutteleviakin hyötyjä, vi henkilö päätyä sen trjumiseen, mikäli hänellä ei le muutkselle ssi-eknmista tarvetta. Sekä innvaatin maksuminen että sen trjuminen vat tulksia ratinaalisesta päättelyketjusta, jka tähtää sekä haluttuun elämäntapaan että harmniaan man ympäristön kanssa (Frank 1994.) Myös Guerin (2001) mieltää uuden innvaatin leviämisen mutkikkaaksi ja mnisyiseksi prsessiksi, jta ei vida selittää yksin uuden teknlgian käyttööntn taludellisilla tekijöillä. Tutkiessaan australialaisten maankäyttäjien halua maksaa uuden, kestävää maankäyttöä tukevan teknlgian käyttööntsta Guerin (2001) havaitsi, että innvaatin maksuminen vi jhtua lyhyen ajan taludellisen edun tavittelusta, ympäristön laadun parantumisesta, yhteiskunnallisista syistä (kuten paikallisen elinvimaisuuden säilymisestä) tai sitten näistä kaikista. Hän päätyi tulkseen, että maksumiseen vaikuttavat em. tekijöiden lisäksi mnet muutkin tekijät. Näitä vat maankäyttäjän päämäärät ja tavitteet; asenteet, ppimiskeint ja tteutustavat; maankäyttäjän ssieknminen tilanne; neuvjan kmpetenssi; innvaatin mutkikkuus sekä ympäristöneuvjan/knsultin ja maankäyttäjäyhteisön rli. (Guerin 2001, 1-3.) Ehkä keskeisimmäksi innvaatin maksumiseen liittyväksi tekijäksi Guerin (2001) nimeää viljelijän henkilökhtaiset päämäärät ja tavitteet. Uskmukset jhtavat asenteisiin, ja siten aiemmat kkemukset hjailevat tulevaa timintaa. Hunt kkemukset innvaatista saattavat aiheuttaa muiden innvaatiiden hylkäämisen tulevaisuudessa. Jtta ympäristönhidlliset timenpiteet tdella tteutuisivat, yksilön täytyy tuntea, että hyvä ympäristönhit n hyväksi myös hänelle itselleen. (Guerin 2001, 3-4.) Tinen keskeinen tekijä innvaatin maksumisessa n viljelijän asenteet. Omaksuminen n prsessi, jhn liittyy ajanmittaan tapahtuva uuden infrmaatin keräys, integraati ja arviinti. Omaksuminen edellyttää, että kielteiset asenteet muuttuvat. Tisinaan uusien timintatapjen takia n hylättävä vanhat keint, jihin llaan usein situduttu paitsi taludellisesti myös tunteen ja järjen taslla. Lisäksi Guerin humii, että sekä ppiminen että tekemisen keint vaihtelevat yksilöittäin. Viestin välittämiseen ja sen tteuttamiseen vaaditaan erilaisia petusmutja ja tteutustapja, jtta viesti tavittaa erilaiset yksilöt. (Guerin 2001, 4-7.) Guerinin muuttujista tärkeä n myös maankäyttäjän ssiaalinen ja taludellinen tilanne. Käytettävissä leva pääma ja kulut vaikuttavat saltaan innvaatin maksumiseen. Yksi- 10

12 lön n vitava myös nähdä, millaisia taludellisia hyötyjä hän saavuttaa sijittamalla pitkäntähtäimen sujelutimenpiteisiin. Myös tiednvälityksellä n merkitystä innvaatin hyväksymisprsessissa. On sattava valita ikeanlainen tietkanava ja lennainen infrmaati maksumisen eri vaiheisiin. Viljelijät tarvitsevat jatkuvaa tieta sekä pääsyn ikeisiin tietkanaviin. (Guerin 2001, 12.) Lisäksi neuvja vi lla keskeisessä asemassa innvaatin maksumisessa. Neuvjalle asetetaan useita vaatimuksia kuten uskttavuus, tekninen saaminen, paikallistietus, empaattisuus, vaikutusvalta, näkemysvastuunttkyky ja kmmunikintikyky. Myös viljelijöiden keskinäisellä vurvaikutuksella n merkitystä mm. tiednvaihtkanavana, tukena sekä havainnintikhteena. Yhteenvetna Guerin tteaa, että helpsti tteutettavat ja ymmärrettävät innvaatit maksutaan tdennäköisemmin kuin mutkikkaat. Lisäksi innvaati hyväksytään npeasti, kun se vähentää kuluja, tukee kestävyyttä, spii maankäyttäjän tarpeisiin, sisältää spivasti riskejä suhteessa mahdllisiin hyötyihin, yhtyy käyttäjän päämääriin ja nykyisiin käytäntöihin. Edelleen hyväksytyiksi tulevat helpsti innvaatit, jtka tyydyttävät maankäyttäjien turvallisuuden tunteen, vaativat vähän aikaa, eivätkä edellytä palja lisätyötä. (Guerin 2001, ) Omaksujatyypit Is-Britanniassa n tutkittu syitä erilaisten ympäristönsujeluhjelmien hyväksymiselle tai hylkäämiselle. Mrris ja Ptter (1995) havaitsivat, ettei hjelman hyväksymiselle tai sen hylkäämiselle löytynyt selkeitä selityksiä viljelijöiden taustamuuttujista. Tarkemman analyysin perusteella he pystyivät lukittelemaan aineistnsa viljelijät jatkumlle, jnka tisessa ääripäässä livat innvaatin trjujat ja tisessa sen maksujat. Tähän välille ryhmittyi lukuisa jukk viljelijöitä sen mukaisesti, miten vimakas kiinnstus heillä li lähteä mukaan ympäristönhidllisiin timenpiteisiin (Kuvi 1). Mrris ja Ptter (1995) esittävät, että mm. infrmaatin jakamisen, neuvnnan ja erilaisten demnstraatiiden avulla viljelijöiden asenteita vidaan mukata hyväksymiselle alttiimmiksi. HYLKÄÄMINEN PASSIIVINEN OMAKSUMINEN AKTIIVINEN OMAKSUMINEN Resistentti hylkääjä Ehdllinen hylkääjä Passiivinen maksuja Aktiivinen maksuja Ei sallistu missään lsuhteissa. Ei le sallistunut nykyisissä lsuhteissa, mutta mahdllisesti niiden muututtua sutuisammiksi. Uussujelija, jka n lähtenyt mukaan sujelutimintaan taludellisista syistä ja n valmis sijittamaan siihen vain minimimäärän. Situtunein sallistuja, usein sujelutimintaa tilalla j entuudestaan, tunnllisia käytännöissä. Kuvi 1. Omaksumisjatkum, jlle viljelijät n jaettu innvaatin maksumisalttiuden mukaan. (Mrris & Ptter 1995). Lukittelua n hyödyntänyt sittemmin mm. Wilsn (1996) tutkiessaan walesilaisten maanmistajien sallistumista ympäristönsujeluhjelmaan. Myös Lbley ja Ptter (1998) vat käyttäneet samaa lukittelua vertaillessaan kahta Killis- Englannissa tteutettua ympäristöhjelmaa. 11

13 Mrrisin ja Ptterin havaintjen mukaan 55 % viljelijöistä kuului ryhmään sallistujat ja 45 % ryhmään ei-sallistujat. Osallistujat vidaan jakaa alaryhmiin aktiiviset maksujat (52 % sallistujista), jtka livat hyvin mtivineita ympäristöllisiin asiihin, sekä passiiviset maksujat (48 % sallistujista), jtka sallistuivat pääasiassa taludellisin syin. Eisallistujat vidaan pulestaan lukitella ehdllisiin hylkääjiin (37 % ei-sallistujista), jtka vivat harkita sallistumista, js esimerkiksi hjelman suunnittelua helptetaan sekä resistentteihin hylkääjiin (63 % ei-sallistujista), jtka vat järkkymättömiä kannassaan. (Mrris et al. 1995, ) Aktiivisiin maksujiin Mrrisin ja Ptterin mukaan kuuluvat viljelijät, jtka vat tehneet sijituksia sujelutimenpiteisiin j aiemminkin sekä viljelijät, jtka vat halukkaita muuttamaan timintatapjaan ympäristönsujelua kehittäväksi. Passiiviset maksujat pulestaan sallistuvat sujelutimenpiteisiin pääasiassa taludellisista syitä. He usein jattelevat maansa sujeltuihin ja sujelemattmiin siin, eikä sujelu le heille kknaisvaltaista timintaa tilalla. Tämän ryhmän viljelijät saavat tyypillisesti tuttnsa useilla eri tavilla, jllin yhdellä alalla tapahtuvalla sujelutyöllä saattaa lla hyvin vähän merkitystä muulle timinnalle. Ehdlliset hylkääjät eivät le sallistuneet sujelutimiin, mutta ajatuksissaan he pitävät sitä mahdllisena jskus tulevaisuudessa. He jk haluavat pitää vaihtehtnsa avimina tai lähtevät mukaan, js taluden kehityskulku näyttää sitä vaativan. Resistentit hylkääjät eivät pulestaan lähtisi hjelmaan mukaan missään lsuhteissa, eivät halua maksaa aiheutuvia kuluja, vastustavat situmusta hjelmaan ja yleensäkin näkevät sujeluhjelmien levan lyhyen aikavälin pliittisia tutannn kntrllinnin välineitä. (Mrris et al. 1995, 58.) Daskalpulu ja Petru (2002) vat selvittäneet maatalusyrittäjien selviytymisstrategiiden merkitystä innvaatiiden maksumisessa. Tutkimuksessa määritettiin klme viljelijätyyppiä: timeentulijat, selviytyjät ja tuttajat. Ptentiaalisimmat innvaatiiden maksujat kuuluivat ryhmään selviytyjät, jtka pyrkivät rakentamaan tilan strategian justavaksi mm. harjittamalla maataluden lisäksi muitakin elinkeinja selviytyäkseen muuttuvissa lsuhteissa. 2.2 Erikiskasviviljely innvaatina Tässä työssä n tarkasteltu 13 kasvilajia, jilla letetaan levan merkitystä pelln mnimutisuuden lisäämisessä (Taulukt 1a ja 1b). Valinnan kriteereinä n llut kasvien mnivutisuus, syväjuurisuus, runsas juurimassan tai maanpäällisen bimassan tutant, kukinta tai maisemallinen merkitys. Osalla kasveista n myös geneettistä ja kulttuurihistriallista merkitystä. Näistä käytetään jatkssa termiä erikiskasvit, vaikka erikiskasveihin luetaan usein myös mm. vihannekset, juurekset, marjat ja kristekasvit. Tarkastellut kasvit ja niiden viljely täyttävät mnia innvaatin tunnusmerkkejä. Osa kasveista n uusia Sumessa tai jllakin tietyllä alueella (Keskital 2000). Osa pulestaan n perinteisiä sumalaisia kasveja, jiden viljely n väistynyt tuttavampien ja kysytympien tutantkasvien tieltä. Nämä kasvit vivat lla yksittäisille viljelijöille uusia ja siksi niiden käyttööntt vidaan ymmärtää innvaatin maksumiseksi. Lisäksi viljelytekniikat vat kehittyneet, jten myös perinteisten viljelylajien ja uusien teknisten ratkaisujen yhdistämi- 12

14 sessä n innvaatin piirteitä. Mnia kasveja ei myöskään le aiemmin hyödynnetty kaupallisesti tai laajamittaisessa tutannssa. Erikiskasviviljely sisältää sekä teknis-kaupallisen että ympäristöinnvaatin piirteitä, mitä vidaan pitää erikiskasviviljelyn vahvuutena. Erikiskasvien viljely ei kuitenkaan lukeudu puhtaasti teknis-kaupallisiin innvaatiihin, sillä erikiskasvien viljely n usein tteutettavissa tavanmaisella viljelykalustlla ja ttutuin menetelmin. Se ei le myöskään puhdas ympäristöinnvaati, kska erikiskasviviljelyllä vi lla myös muita kuin ympäristönhidllisia tavitteita. Erikiskasviviljely sisältää myös ssiaalisen innvaatin piirteitä. Se n uudenlainen timintatapa, mutta myös idelginen valinta, mikäli viljelijä pyrkii erikiskasvien viljelyllä tietisesti edistämään esimerkiksi lunnn, maaseutumaiseman tai maaseudun elinkeinrakenteen mnimutisuutta. Lähtökhtaisesti vidaan ajatella, että erikiskasviviljelyyn innvaatina liittyy kaiken kaikkiaan mnia samja piirteitä kuin lumuviljelyyn (Lehtinen & Sal 2000, Rslakka 2005) Erikiskasvien viljelyn nykytila Sumessa Erikiskasvien viljely n llut Sumessa pienimutista (Taulukk 1a). Niitä viljeltiin vunna 2005 yhteensä nin hehtaarilla, jka n nin 1,25 % viljellystä kknaisalasta. Suurin sa erikiskasviviljelystä tapahtuu spimustutantna erikiskasvitutteiden jalstukseen ja markkinintiin erikistuneiden yritysten kanssa. Kuitenkin esimerkiksi rukhelven ja kuminan salta kehitys n llut vahvasti nusujhteista. Taulukk 1a. Erikiskasvien viljelypinta-aljen kehitys vusina (lähde: TIKE 2005) hamppu (kuitu + öljy) kitupellava kuitupellava kumina nkknen ,03 0,53 3,68 0,71 0,03 0,24 1,44 rukhelpi 0, siemenmausteet* speltti tattari öljypellava pinta-ala yhteensä *siemenmausteet sisälsivät vuteen 2002 saakka: kumina, krianteri, kurkkuyrtti, minttu, sinappi, väinönputki ja mnet muut, ja vudesta 2003 lähtien : krianteri, kurkkuyrtti, minttu, sinappi, väinönputki ja mnet muut 13

15 Taulukk 1b. Erikiskasvien käyttötarkitukset ja kasvien viljelyyn saadut tuet vunna 2004 (MMM). Erikiskasvi käyttö tuet (2004) Siemenmausteet Kumina: siemenistä öljyä, YMP; LFA käyttö mausteena ja kasvinsujelussa Rukhelpi energiakasvi, rehu energiatuki tai rehukasvina CAP nurmikasvi Öljypellava krresta kuitua tellisuudelle, siemenet leipmiseen, CAP, YMP, LFA lisäksi nn-fd tutteita kuten puuöljy Tattari gluteenitn, käyttö elintarvikkeisiin CAP, YMP; LFA Kitupellava öljypitinen siemen YMP, LFA Kuitupellava kuitua tekstiileihin CAP, YMP, LFA, EU:n kuitukasvituki Kuituhamppu kuitua sekä bimassaa CAP, YMP; LFA, EU:n kuitukasvituki Muu hamppu öljyhamppu: siemenistä öljyä ja varresta bimassaa YMP; LFA Kuitunkknen lehtien käyttö pinaatin tapaan, kuitu erittäin hiena YMP, LFA Härkäpapu valkuaisainekasvi CAP,YMP, LFA, valkuaisainekasvi Speltti tavallista vehnää paremmat ravintarvt, hyvä sitk CAP, YMP, LFA Värimrsink lehdistä sinistä indigväriä, käyttöä tutkitaan YMP; LFA Kinua gluteenitn, bimassaa, kaunis kukkainen (maisema) YMP; LFA Tarkastelluilla kasveilla n mnenlaisia käyttötarkituksia (Taulukk 1b). Jukssa n mauste-, ravint-, kuitu-, öljy-, energiakasveja ja väriainetta tuttavia kasveja. Mnien erikiskasvien viljelyn ja markkiniden pienuutta selittää saltaan se, että kasvimassan tai - jalsteiden käyttö n vasta kehitteillä. Jatkjalstuksen tulisi saavuttaa tellinen mittakaava, jtta raaka-ainetutannn lisääminen lisi järkevää. Tisaalta, esimerkiksi pellavaeristeitä Sumessa valmistavien yritysten vutuinen kapasiteetti li vunna 2004 viljelyalaan verrattuna nin kymmenkertainen. Ktimaisen pellavantutannn ngelmana n llut viljelyn mnimutkaisuus sekä puinnin hankaluus, ja yritysten n llut turvauduttava tuntitavaraan. Markkinavetinen kysyntä edellyttää siten mnien tekijöiden yhtäaikaista tteutumista: nnistunutta tutekehitystä, auktnta tutantketjua ja tutantketjun timijiden hyvää yhteistyötä, raaka-ainetutannn kysynnän ja tarjnnan khtaamista sekä markkinita ja kysyntää lppututteelle. Maatalustukiplitiikka vaikuttaa vahvasti erikiskasviviljelyn laajuuteen. Tutkimuksessa mukana levien kasvien tukijärjestelmä n kaikkiaan llut hyvin kirjava ja kausittain vaihteleva. Tukiplitiikan muutkset heijastuvat npeasti viljelyalaan. Esimerkiksi kuitupellavan viljelyala tippui vunna 2002 viidennekseen vuden 2000 tilanteesta tukiehtjen muututtua (Taulukk 1a). Vunna 2004 (Taulukk 1b) suurin sa erikiskasveista, spelttivehnä, tattari, härkäpapu, öljypellava, kuitupellava ja kuituhamppu saivat useimmille viljakasveille tarkitettua CAP -tukea tai vaihtehtisesti kasvit n vitu laskea EU:n kknaan rahittamien eläinpalkkiiden edellyttämään rehualaan. Nämä kasvit saivat myös ympäristötukea, lunnnhaittakrvausta sekä ympäristötuen kansallisen lisäsan. Ympäristötuki- ja LFA tuki edellyttävät, että kasvustt krjataan. Nn-fd -kasveja vi myös viljellä CAP-tukikelpisella kesannlla, jllin kasveille maksettiin kesantpalkkita. Tällöin viljelijän li kuitenkin tehtävä viljelystä etukäteen kirjallinen spimus stajan, keräilijän tai ensimmäisen jalstajan kanssa. Härkäpavusta maksettiin valkuaiskasvipalkkita, mikäli ympäristötukiehtja nudatetaan. Rukhelven viljelyn tuki riippui siitä, viljeltiinkö rukhelpeä rehu- tai energiakasvina. Kuitupellava ja kuituhamppu saivat EU:n kknaan rahittamaa kuitukasvitukea. 14

16 2.3 Tämän tutkimuksen näkökulma Erikiskasvit täyttävät mnia innvaatiiden tunnusmerkkejä ja erikiskasviviljelyn maksumista tarkastellaankin tässä tutkimuksessa innvaatitereettisesta näkökulmasta. Tämän tutkimuksen lähtökhtana n ensisijaisesti innvaatiiden maksujien tyypittely, innvaatin minaisuudet sekä tiednvälitykseen liittyvät tekijät. Tarkasteluun n valittu Rgersin (2003) esittämät innvaatiiden maksumistekijät: innvaatin suhteellinen hyöty, innvaatin spivuus maksujan arvihin, päämääriin ja aiempiin kkemuksiin, innvaatin mutkikkuus, innvaatin testaus- ja havainnintimahdllisuudet. Lisäksi mukaan tarkasteluun n tettu neuvnnan ja viljelijäyhteisön merkitys innvaatin maksumiselle (Guerin 2001). Nämä tekijät n ryhmitelty viiteen eri teemaan, jtka n mutiltu erikiskasviviljelyn tarkasteluun spiviksi (Taulukk 2). Taulukk 2. Tutkimuksessa käytetyt innvaatin maksumiseen vaikuttavat teemat. Vaikuttava teema Innvaatin tuttama hyöty Päämäärät, asenteet ja aikaisemmat kkemukset Merkitys maksumisprsessille Viljelijän n vitava nähdä, että innvaatin käyttööntsta seuraa hyötyä hänelle itselleen. Hyöty vi lla taludellista tai mudstua vasta pitkällä aikavälillä esimerkiksi ympäristönhidllisten timenpiteiden myötä. Aikaisemmat nnistumiset ja epännistumiset vaikuttavat uusien asiiden maksumiseen tai hylkäämiseen. Negatiivisten asenteiden muuttuminen n välttämätöntä uusien asiiden hyväksymiselle. Viljelijän nykyinen taludellinen ja ssiaalinen tilanne vaikuttavat innvaatiiden hukuttelevuuteen. Innvaatin mutkikkuus Testaus- ja havainnintimahdllisuus Innvaatin liittyvä kmmunikinti ja tiednvälitys Mitä mutkikkaampi innvaati n, sitä harvemmat maksuvat sen. Tutunliset, helpt ja vähän työtä ja muutksia vaativat innvaatit hyväksytään npeammin. Omaksumista helpttaa, js innvaatita n mahdllista kkeilla pienessä mittakaavassa itse tai havainnida jnkun muun viljelyä. Innvaatin tutustuttaessa ja sen maksumisessa n erilaisilla tiedn välittäjillä, esimerkiksi neuvjalla, viljelijäyhteisöllä tai jatkjalstajalla keskeinen sa. Hyvä neuvja pystyy välittämään infrmaatin viljelijöille ymmärrettävästi. Myös muiden viljelijöiden tuki ja kkemukset vat tärkeitä innvaatiiden maksumiselle. 15

17 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Esitutkimus Erikiskasviviljelyä kskevaa yhteiskunnallista tutkimusta ei juuri le Sumessa tehty. Siksi tutkimusaihe vaati esitutkimuksen, jssa kartitettiin millaisista teemista käsin erikiskasviviljelyä n tarkituksenmukaista lähestyä varsinaisessa viljelijöille suunnatussa kyselyssä. Teemjen kartittaminen tteutettiin nk. avaininfrmanttien taustahaastattelulla. Avaininfrmanteiksi valittiin yksi tutkija, yksi neuvnnan edustaja sekä neljää viljelijää, jista kaksi li kkeillut erikiskasviviljelyä käytännössä. Tinen näistä jatki sitä edelleen. Tutkijalle ja neuvnnan edustajalle li ammattinsa pulesta kertynyt merkittävää kkemusta erikiskasvien viljelystä, minkä lisäksi heillä mlemmilla li viljelijätausta. Avainifrmanttien haastattelut tteutettiin kesällä Haastattelut livat pulistrukturituja, ja niistä tehtiin yksityiskhtaiset muistiinpant. Avaininfrmantit kertivat kkemuksistaan ja ajatuksistaan erikiskasveista ja niiden viljelystä. Viljelijöiden haastatteluissa paintettiin aihetta nimenmaan viljelijän man tilan ja lähiympäristön kannalta. Tutkijan ja neuvnnan edustajan haastattelut keskittyivät pääasiassa erikiskasvien viljelytekniikkaan, eri kasvilajeihin ja niiden minaisuuksiin. 3.2 Kyselylmake Haastatteluiden phjalta laadittiin varsinainen kyselylmake syksyllä Kyselytutkimuksessa lmakkeen hulellinen mutilu n tärkeää, sillä kyseessä n useimmiten peruuttamatn vaihe tutkimusta. Keskeistä n humiida kenelle kysely n suunnattu, mihin kyselyllä halutaan vastata, vatk kysymykset riittävän selviä sekä eteneekö kysely jhdnmukaisesti (Alkula, Pöntinen & Ylöstal 1995, ). Kyselylmake mutiltiin näin llen tarkasti, jtta halutut teemat tulisivat ikealla tavalla esille. Edelleen lmake pyrittiin rakentamaan sellaiseksi, että se lisi helpp ja miellyttävä täyttää. Kyselyn asiasisältöä ja timivuutta kmmentivat mm. PrAgrian neuvjat, MTT:n tutkijat, TEkeskuksen viranmaiset. Kysely kstui saatekirjeestä ja neljä sita käsittävästä kysymyslmakkeesta (Liite1). Lmakkeen ensimmäisessä sissa kartitettiin tilan viljelyhistriaa sekä viljelykäytäntöjä. Tinen si keskittyi erikiskasvien tuntemukseen sekä tiednhankintakanavien käyttöön. Klmas si määräytyi vaihtehtisesti sen mukaan, lik vastaajalla viljelykkemusta erikiskasveista vai ei. Osissa kartitettiin kkemuksia ja mielipiteitä erikiskasviviljelystä. Vastaajat saivat valita valiksta kasvit, jita livat viljelleet tai jista livat kiinnstuneet. Viimeisen sin väittämillä pyrittiin selvittämään, millaisena vastaaja näkee erikiskasvit sana sumalaisen maataluden tulevaisuutta. Kyselyyn vastattiin nimettöminä, mutta lmakkeen lähettämisen jälkeen vastaajilla li mahdllisuus sallistua 100 eurn S- ryhmän lahjakrtin arvntaan. Tällä pyrittiin hukuttelemaan vastaajia täyttämään ja lähettämään lmake. Vittajalle ilmitettiin vitsta henkilökhtaisesti. 16

18 3.3 Internet kyselyn tteutusvälineenä Kysely tteutettiin internetissä helmikuussa Kyselylmakkeen levittämisessä hyödynnettiin maaseutuelinkeinrekisteriin kttuja viljelijöiden sähköpstisitteita, jita saatiin käyttöön yhteensä nin Kysely lähetettiin sähköpstitse niille rekisterin viljelijöille, jtka livat antaneet luvan käyttää tietjaan tutkimuksia varten. Ennen kyselyn lähettämistä julkaistiin Maaseudun Tulevaisuudessa artikkeli, jlla pyrittiin innstamaan viljelijöitä vastaamaan (Liite 2). Lisäksi MTK:n nettisivuilla sekä Reppuintranetpalvelussa li suralinkki kyselyyn pienen mainksen kera. Kska sa viljelijöistä pahitteli kyselyn tteuttamista alun perin vain sumen kielellä, kysely tteutettiin helmikuun 2004 lppuun mennessä myös rutsin kielellä. Kyselyn teknisestä tteutuksesta vastasi MTT:n tietpalveluyksikkö. Laajan internetphjaisen kyselyn tteuttaminen li MTT:llä pilttiluntista, ja näin llen teknisten ngelmien ratkaisu vaati letettua enemmän aikaa. Teknisestä tteutuksesta saatuja kkemuksia vidaan kuitenkin jatkssa hyödyntää seuraavien kyselyiden yhteydessä. Internetkyselyt vat yleistyneet viime aikina siinä määrin, että kehitys näyttää peräti yllättäneen survey-metdlgiaa kannattavan tutkijakunnan (Dillman & Bwler 2003). Internetillä n selkeitä etuja survey-kyselyn tteuttamisessa, mutta tisaalta tteutustapa aiheuttaa aineistn rajituksia. Internetin etuihin kuuluu sen taludellisuus, sillä se säästää pstitusja mnistuskuluja. Vastaukset tallentuvat suraan sähköiseen mutn, jten vastausten kdaamisen aikaa vievä vaihe jää pis. Lisäksi internetin etuja n vastaajalle sen npeus ja lähettämisen helppus. Ongelmaksi nusee mm. se, että mdeemin käyttäjälle lmakkeen täyttämisestä kituu ylimääräisiä kuluja. Internet ei myöskään le kaikkien saatavilla, jten tksesta tulee väkisinkin valikitunut. Survey-tutkimuksen ts pyritään tavallisesti määrittämään siten, että sen avulla pystytään tekemään yleistyksiä kskien kk ppulaatita. Js kaikille ppulaatin yksilöille ei pystytä tarjamaan mahdllisuutta vastata kyselyyn, n selvitettävä, keitä kuuluu jukkn jilla n llut mahdllisuus vastata kyselyyn sekä keitä n jäänyt tksen ulkpulelle (esim. Dillman et al 2003, Alkula et al. 1995). Internetkyselyssä vastaamatta jättäneiden selvittäminen tuttaa erityisiä vaikeuksia, sillä vastaajat yleensä valikituvat paitsi kiinnstuksensa myös teknisten valmiuksiensa mukaan (Cmber 1997). Internetyhteyksien lisääntyminen ja käytön mnipulistuminen n tapahtunut sumalaisilla maatililla npeasti. Pellervn taludellisen tutkimuslaitksen mukaan maatilista 64 % :lla li internetyhteys syyskuussa Tutantsuunnittain internetyhteys li yleisin sikatililla. Lisäksi nuremmilla viljelijöillä li selvästi vanhempia viljelijöitä useammin internetyhteys. Tukialueittain ei internetin käytössä llut suuria erja, mutta internetyhteydet vähenivät phjista khti mentäessä. Tutkimuksen mukaan viljelijät käyttivät internetiä työrutiineissaan melk säännöllisesti, suurin sa vastaajista käytti yhteyttä muutaman kerran viikssa. Tavallisimmin internetiä käytettiin tiednhakemiseen sekä yhteydenpitn sidsryhmiin (Peltniemi 2004). Internetin käyttö ei kuitenkaan suranaisesti takaa sitä, että viljelijä käyttäisi myös sähköpstia. Näin llen vastaajat vat tässä tutkimuksessa jssain määrin valikituneet sekä tietteknisten valmiuksiensa että kiinnstuksensa mukaan. Tämä n pyritty ttamaan humin saatuja tutkimustulksia tulkittaessa. On humattava, että myös muihin kyselyiden tteuttamismutihin (messujen yhteydessä tteutetut kyselyt, pstikyselyt jne.) liittyy mia rajituksiaan. 17

19 Kyselyn tteutustavasta jhtuvia aineistn minaispiirteitä: - Mahdllisten vastaajien jukk n rajautunut siten, että mukana vat ne maaseutuelinkeinrekisterin viljelijät, jtka vat antaneet luvan antaa yhteystietjaan tutkimukselliseen tarkitukseen. Tämä rekisteri n valtakunnallinen, jten käyttöön saadut 7000 sitetta kattavat nin 10 % viljelijöistä. - MTK:n nettisivujen kautta vastanneita henkilöitä ei vida määrittää erikseen. - Vaikka kysely lähetettiin talvella, jnka taksuttiin levan rauhallisempaa aikaa maatalusyrittäjille, eivät kaikki viljelijät ehkä lleet tietisia kyselystä (eivät lukeneet tuna aikana sähköpstia tai lehtiä). - Internetin käyttö n yleisempää nurten sekä letettavasti myös tilan ulkpulella ansityössä käyvien viljelijöiden keskuudessa. - Internetlmake pyrittiin rakentamaan mahdllisimman kevyeksi, jtta se timisi hyvin myös mdeemin välityksellä. Kuitenkin vidaan lettaa, että henkilöt, jilla n laajakaistayhteys tai mahdllisuus käyttää internetiä esimerkiksi työpaikallaan, vat vastanneet kyselyyn mdeeminkäyttäjiä herkemmin. Tutkimuksen tavitteiden kannalta vidaan kuitenkin tdeta seuraavaa: Tavitteena li kerätä kkemuksia erikiskasvien viljelystä sekä kartittaa, millaisilla edellytyksillä viljely vitaisiin alittaa. Vastaajajukk n valikitunut mielenkiinnn mukaan, ja tulksia tuleekin tulkita tämän letuksen mukaisesti. Ptentiaalisimmat erikiskasvien viljelijät lienevät erikiskasveista j entuudestaan kiinnstuneet viljelijät. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan ilmita levansa suranaisesti kiinnstuneita erikiskasveista. Nämä viljelijät mudstavat mielenkiintisen vertailukhdan erikiskasveista kiinnstuneisiin viljelijöihin. Jattelu erikiskasvikiinnstuksen mukaan mudstaa kk analyysin ytimen. 3.4 Tulsten tilastllinen analysinti Aineistn tilastmatemaattisissa analyyseissä käytettiin pääasiassa ristiintaulukintia ja Khii 2 -testiä (Zar 1999). Mediaanitestiä svellettiin Khii 2 -testin sijaan sillin, kun testattiin nimenmaan vastausjakaumien keskikhtien sijainnin eravuutta. Mediaanitestin käytöstä n erikseen mainittu asianmaisissa khdissa luvussa 4, muutin n käytetty Khii 2 -testiä. Peltala-aineistn analysinnissa käytettiin Kruskall-Wallis testiä. Eksakteihin testeihin turvauduttiin niissä tapauksissa, jissa asymptttisen testin käyttö ei llut mahdllista jakaumaletusten rikkutumisen vuksi (Ranta ym. 1994). Eräissä tapauksissa edes tehkkaan PC:n laskentateh ei riittänyt eksaktin testin laskemiseen, jllin laskettiin eksaktin P-arvn Mnte Carl -estimaatti näytteellä. P-arvjen liukuvaa Bnferrnikrjausta käytettiin useiden rinnakkaisten testausten yhteydessä (Rice 1989). Krjauksen käytöstä n maininta asianmaisissa khdissa luvussa 4. Jatkssa tilastllisten testien tulksiin viitataan termeillä tilastllisesti merkitsevä (P 0,05) ja tilastllisesti erittäin merkitsevä (P 0,001), eikä testisuureita anneta tekstissä paremman luettavuuden vuksi. Tilastlliset testit tehtiin SAS 9.1- ja SPSS hjelmistilla. 18

20 4 Tulkset 4.1 Vastaajien kmmentteja kyselyn aihepiiristä ja tteuttamistavasta Tyhjien ja virheellisten vastausten karsimisen sekä puuttuvien tietjen krjauksen jälkeen vastausten lpullinen lukumäärä li 1020, jista 53 kappaletta tuli rutsinkielisen kyselyn kautta. Jattelu ei suraan kuvaa rutsin- ja sumenkielisten suhdetta, sillä sa rutsinkielisistä ehti vastata j sumenkieliseen kyselyyn, jka lähetettiin aluksi kaikille sitetietnsa käyttöön antaneille. Nin klme neljästä vastaajasta arvii sanallisesti kyselyn aihepiiriä, ja heistä suurin sa piti aihetta jk hyvin tai melk kiinnstavana tai ajankhtaisena. Useat vastaajat pitävät erikiskasveja tervetulleena vaihtehtna nykyiselle viljelylle. Aihetta kmmentitiin esimerkiksi näin: Viljelyn mnipulistaminen n mielenkiintinen aihe. Mutta sen tulee perustua viljelyn kannattavuuteen ja riittäviin markkinihin. Osalle erikiskasvit näyttäytyivät myös kk tilan tutannn uutena vaihtehtna: Erittäin kiinnstava. Tilamme n prsastutannn lpettamisen vuksi nyt tienhaarassa. Eli juuri jku erikiskasvi lisi hyvä vaihteht tilamme tutantn, len siis kiinnstunut. Lisäksi erikiskasvit kiinnstivat myös sellaisia viljelijöitä, jtka eivät lleet asiaan ennen paneutuneet tai ylipäänsä phtineet nykyisen tutannn vaihtehtja. Herättää ajatuksia muistakin mahdllisuuksista. Vastaajat kmmentivat mieluusti myös kyselyn internetphjaista tteutusta. Kiitsta sai etenkin internetin käytön npeus ja vaivattmuus: vastaamisajankhdan saatti valita itse eikä lmakkeen pstituksesta tarvinnut hulehtia. Muutamat mainitsivat haittapuleksi mdeemin käytöstä aiheutuvat kustannukset. Vastaajat kantivat hulta siitä, tavittaak internetkysely riittävän laajalti viljelijöitä ja tuleek tksesta valikitunut. Silti vastaajat katsivat, että myös muita maataluteen liittyviä kyselyjä visi tteuttaa internetin kautta. Erittäin selvästi nusi esille, että viljelijät vat väsyneet vastaamaan lukuisiin kyselyihin. Myös kyselyjen vaikuttavuuteen suhtauduttiin kriittisesti. Vastaajien mukaan tämänkin kyselyn tdellinen merkitys punnitaan vasta myöhemmin: N... sitä samaa tässä kysellään jatkuvasti ihmisiltä, millä te tulette ikein timeen. Yksi kysely kymmenien edellisten jatkksi. Oleellista n, jhtaak tällaiset kyselyt mihinkään. Tiedn jatkeeksi tarvitaan timintaa! 19