Käräjäoikeusverkoston kehittäminen

Transkriptio

1 LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2008:6 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Lausuntotiivistelmä

2 OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2008:6 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Lausuntotiivistelmä OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2008

3 ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF) Oikeusministeriö Helsinki

4 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Päivi Saukonoja Julkaisun laji Lausuntotiivistelmä Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Lausuntotiivistelmä Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä luovutti mietintönsä (työryhmämietintöjä 2007:12) käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi oikeusministeriölle. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa nykyistä suurempia käräjäoikeuksia, joissa on paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa, parantaa käräjäoikeuksien kilpailukykyä mielekkäinä työpaikkoina sekä huolehtia tehtävien ja resurssien tasaisemmasta jakautumisesta. Myös valtion tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät isompien yksikköjen muodostamista. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeusverkosto olisi maakuntapohjainen siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 1-3 käräjäoikeutta ja väestömäärä noin asukasta. Muutamaan käräjäoikeuteen jäisi pääkanslian lisäksi sivukanslia ja/tai istuntopaikkoja pitkien välimatkojen vuoksi. Lausuntoa pyydettiin yleisten tuomioistuinten ohella, 58 eri viranomaiselta ja yhteisöltä sekä 274 kunnalta. Lausunnon antoivat kaikki yleiset tuomioistuimet, 48 viranomaista/yhteisöä sekä 200 kuntaa. Enemmistö lausunnonantajista piti työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyväksyttävänä. Maakuntapohjaisuuden ohella tärkeinä perusteina uudelle tuomiopiirijaolle pidettiin myös sidosryhmäyhteistyön sujuvuutta siten, että tulevien käräjäoikeuksien tuomipiirit noudattaisivat syyttäjälaitoksen paikallisorganisaation, poliisilaitoksen ja ulosottovirastojen aluejakoa. Tuomiopiirien perusteita arvioitaessa tärkeitä seikkoja olivat myös kuntien yhteistoiminta-alue, ruotsin kielen asema, yhtenäinen talousalue, asukkaiden asioimissuunta ja työssäkäyntialue. Toisaalta sivukanslioita pidettiin ristiriitaisena uudistuksen tuottavuus- ja tehokkuustavoitteiden kanssa sekä hankalana johtamisen ja työtehtävien tasaisen jakautumisen kannalta. Huolta kannettiin myös kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeiden oikeusapupalveluiden säilymisestä, jos uudistuksen myötä myös asianajotoimistoja siirtyy pois nykyisiltä käräjäoikeuspaikkakunnilta. Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Ehdotuksen mukaan kaksikielisissä käräjäoikeuksissa ruotsin kielen asemaa parannetaan asioimiskielenä erillisillä kieliosastoilla ja tuomareille sekä muulle henkilökunnalle asetettavilla kielitaitovaatimuksilla. Tuomioistuinten lausunnoissa tuotiin esille henkilöresurssien riittävyyden ja muutosjohtamisen tukemisen ohella se, että yksikkökoon suurentamisen lisäksi jatkossa tarvitaan myös muita toimenpiteitä erikoistumisen tukemiseksi ja painopisteen siirtämiseksi käräjäoikeuteen. Avainsanat: (asiasanat) oikeuslaitos Muut tiedot tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 8/31/2007, OM040:00/2007 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2008:6 Kokonaissivumäärä Jakaja Oikeusministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Oikeusministeriö ISBN (nid.) (PDF) Luottamuksellisuus julkinen

5 PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Päivi Saukonoja Typ av publikation Sammandrag av utlåtandena Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) Utveckling av tingsrättsnätet. Sammandrag av utlåtandena (Käräjäoikeusverkoston kehittäminen. Lausuntotiivistelmä) Publikationens delar Referat Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande (arbetsgruppsbetänkande 2007:12) om utveckling av tingsrättsnätet till justitieministeriet den 15 oktober Syftet med reformen är att bilda större tingsrätter med bättre möjligheter att utveckla personalens kompetens och yrkesskicklighet, förbättra tingsrätternas konkurrenskraft som meningsfulla arbetsplatser samt sörja för att uppgifterna och resurserna fördelas jämnare. Också statens produktivitets- och effektivitetskrav förutsätter att det bildas större enheter. Efter reformen skulle det finnas 1-3 tingsrätter i varje landskap och invånarantalet i varje tingsrätts domkrets skulle uppgå till ca På grund av långa avstånd skulle vissa tingsrätter dock fortfarande utöver huvudkansliet ha ett filialkansli och/eller sammanträdesplatser. Utlåtanden begärdes av domstolarna, 58 olika myndigheter och organisationer samt 274 kommuner. Utlåtanden inkom från alla allmänna domstolar, 48 myndigheter/organisationer samt 200 kommuner. Största delen av remissinstanserna ansåg att arbetsgruppens förslag var motiverat och godtagbart. Både det att domkretsindelningen skulle grunda sig på landskapsgränserna och att samarbetet med intressentgrupperna skulle bli smidigare, eftersom tingsrätternas domkretsar skulle följa distriktsindelningen i åklagarväsendets lokalorganisation, polisväsendets och utsökningsverket, ansågs utgöra viktiga grunder för den nya domkretsindelningen. Andra viktiga grunder vid bedömningen av domkretsarna var kommunernas samarbetsområden, svenska språkets ställning, ett gemensamt ekonomiskt område, var invånarna sköter sina ärenden och pendlingsregioner. Å andra sidan ansågs filialkanslier strida mot reformens produktivitets- och effektivitetsmålsättningar och vara problematiska med tanke på ledningen och en jämn fördelning av uppgifterna. Remissinstanserna var också oroliga för möjligheterna att bevara de rättshjälpstjänster som är viktiga för medborgarnas rättssäkerhet, om reformen medför att också advokatbyråer flyttar bort från nuvarande tingsrättsorter. Flera av remissinstanserna fäste uppmärksamhet vid tillgodoseendet av medborgarnas språkliga rättigheter. Enligt förslaget ska svenska språkets ställning som kontaktspråk förbättras i tvåspråkiga tingsrätter genom att inrätta särskilda språkavdelningar och genom att ställa språkkunskapskrav för domarna och den övriga personalen. I domstolarnas utlåtanden framhävdes, utöver behovet av tillräckliga resurser och förändringsstyrning, att det i framtiden behövs även andra åtgärder än bildandet av större enheter för att stöda specialisering och för att flytta över tyngdpunkten till tingsrätterna. Nyckelord Rättsväsendet Övriga uppgifter OM 8/31/2007, OM040:00/2007 Seriens namn och nummer Justitieministeriet, Utlåtanden och utredningar 2008:6 Sidoantal Distribution Justitieministeriet Språk finska ISSN Pris Förlag Justitieministeriet ISBN (häft.) (PDF Sekretessgrad Offentlig

6 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Taustaa Lausunnot työryhmän mietinnöstä YHTEENVETO LAUSUNNOISTA Yleistä Käräjäoikeuksien toimipaikat Sivukansliat Kielellisten oikeuksien toteutuminen Henkilöstön määrä ja rakenne Tuomareiden erikoistuminen Oikeusapu ja oikeudellinen neuvonta Tuottavuus Uudistuksen toimeenpano YLEISET KANNANOTOT Korkein oikeus Suomen Tuomariliitto ry Julkiset oikeusavustajat ry, Suomen Oikeusapulakimiehet ry ja Suomen Asianajajaliitto Syyttäjät ja Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry Suomen Lautamiehet ry ja Suomen Haastemiehet ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lakimiesliitto Valtiovarainministeriö YKSITYISKOHTAISET KANNANOTOT KÄRÄJÄOIKEUSPIIREITTÄIN Ahvenanmaan käräjäoikeus Espoon käräjäoikeus Helsingin käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Joensuun käräjäoikeus Jyväskylän käräjäoikeus Kajaanin käräjäoikeus Kouvolan käräjäoikeus Kuopion käräjäoikeus Lahden käräjäoikeus Lappeenrannan käräjäoikeus Lapin käräjäoikeus Lohjan käräjäoikeus Mikkelin käräjäoikeus Oulun käräjäoikeus Porin käräjäoikeus Porvoon käräjäoikeus Rovaniemen käräjäoikeus Seinäjoen käräjäoikeus Tampereen käräjäoikeus Turun käräjäoikeus Tuusulan käräjäoikeus Vaasan käräjäoikeus Vantaan käräjäoikeus Ylivieskan käräjäoikeus...75

7 2 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Oikeusministeriö asetti 16 päivänä helmikuuta 2007 työryhmän käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Työryhmän asettamisen taustalla oli monissa yhteyksissä esille tullut tarve muodostaa nykyistä suurempia käräjäoikeuksia. Isommissa yksiköissä on muun muassa paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa, parantaa käräjäoikeuden kilpailukykyä ja huolehtia tehtävien ja resurssien tasaisemmasta jakautumisesta. Lisäksi tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät isompien yksiköiden muodostamista. Henkilökohtaisen asioinnin tarve käräjäoikeuksissa on vähentynyt ja vähenee muun muassa sähköisen asioinnin lisääntymisen ja sen vuoksi, että kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät Maanmittauslaitokselle. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi maakuntapohjaiseksi siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 1-3 käräjäoikeutta. Tällöin käräjäoikeuden väestönmäärä olisi noin asukasta. Tämä merkitsisi käräjäoikeuksien lukumäärän vähenemistä noin puoleen nykyisestä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus käräjäoikeuksien mahdollisista sivutoimipisteistä ja arvioida istuntopaikkojen tarve, toimitilatarpeet ja henkilöstörakenne. Lisäksi tuli arvioida uudistuksen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksia. Vielä työryhmän tuli tehdä ehdotus siitä, kuinka kielelliset oikeudet turvataan. 1.2 Lausunnot työryhmän mietinnöstä Lausuntoa pyydettiin yleisten tuomioistuinten ohella, 58 eri viranomaiselta ja yhteisöltä sekä 274 kunnalta. Lisäksi korkeimmalle oikeudelle varattiin tilaisuus antaa lausunto. Lausunnon antoivat kaikki yleiset tuomioistuimet, 48 viranomaista/yhteisöä sekä 200 kuntaa. Työryhmämietinnöstä pyydettynä lausuntona antoivat seuraavat tahot *- merkittyjä lukuun ottamatta: Korkein oikeus Hovioikeudet Käräjäoikeudet Suomen Kuntaliitto Maakuntien liitot lukuun ottamatta Itä-Uudenmaan liitto * Lapin liitto * Valtiovarainministeriö Sisäasiainministeriö/Poliisiosasto * Valtion aluejakoneuvottelukunta/sisäasiainministeriö Lääninhallitukset: Etelä-Suomen lääninhallitus * Itä-Suomen lääninhallitus Lapin lääninhallitus * Länsi-Suomen lääninhallitus Länstyrelsen på Åland

8 3 Oulun lääninhallitus Valtakunnansyyttäjän virasto Syyttäjänvirastoista: Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto Keski-Suomen syyttäjänvirasto Pirkanmaan syyttäjänvirasto Pohjanmaan syyttäjävirasto Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto Oikeusaputoimen johtajista, Helsinki, Kouvola, Rovaniemi ja Vaasa Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry, Personalföreningen vid justitieförvaltningen PJF rf * Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund ry Suomen Asianajajaliitto r.y. Finlands Advokatförbund r.f. Suomen Haastemiehet JHL ry, Finlands stämningsmän JHL rf Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry, Finlands Polisorganisationers Förbund rf Suomen Syyttäjäyhdistys ry Suomen Kihlakunnanvoudit ry, Häradsfogdarna i Finland ry Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry * Julkiset Oikeusavustajat ry Suomen Lautamiehet ry, Finlands Nämndemän rf Suomen lautamiesliitto SLL ry, Finlands Nämndemannaförbund FNF rf * Svenska Finlands folkting Suomenruotsalaiset kansankäräjät Seuraavat kunnat ja kaupungit: Akaa Alahärmä Alajärvi Alastaro * Alavus Anjalankoski Artjärvi * Askola Aura Dragsfjärd Elimäki Enonkoski Eura * Eurajoki Evijärvi Forssa Humppila Hyvinkää Hämeenkyrö * Haapajärvi Haapavesi Hailuoto * Halikko * Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta * Hartola * Haukipudas * Hausjärvi Heinola Heinävesi Himanka Honkajoki * Houtskari

9 4 Huittinen Hämeenlinna Ii * Iisalmi Iitti Ikaalinen Imatra Iniö Inkoo Isojoki Jaala * Janakkala Jokioinen * Joroinen Joutseno Juankoski Jurva * Juuka * Juupajoki * Juva Jämijärvi * Jämsä Jämsänkoski Kaavi Kalajoki Kangasala Kangasniemi * Kankaanpää Kannonkoski * Kannus Karijoki Karjaa Karstula * Karttula * Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerimäki Kestilä Kihniö Kiikala * Kiikoinen Kiiminki * Kinnula * Kirkkonummi Kisko * Kiukainen * Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Korpilahti Korppoo * Korsnäs Kortesjärvi Koski TL * Kotka Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmoinen Kurikka * Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki * Kylmäkoski * Kyyjärvi * Kälviä Kärsämäki Köyliö * Laitila Lapinjärvi * Lapinlahti Lappajärvi Lappi * Lapua Larsmo Lavia Lehtimäki Lemi* Leppävirta Lestijärvi Lieksa Liljendal Liminka *

10 5 Lohtaja Loimaa Loppi Loviisa * Lumijoki Luumäki * Maalahti Maaninka Marttila * Mellilä Merijärvi Miehikkälä * Mouhijärvi * Muhos * Mustasaari Muurame Muurla * Mynämäki Mäntsälä Mäntyharju Nauvo * Nilsiä Nivala Nurmes Nurmijärvi Närpes Oravainen Orimattila * Oripää Orivesi Oulunsalo Parainen Parikkala * Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pernaja Perniö * Pertteli * Pertunmaa * Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piippola Pohja Pornainen Pudasjärvi Pukkila * Pulkkila Punkaharju Punkalaidun * Puumala * Pyhtää * Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta * Pylkönmäki * Pälkäne Pöytyä Raahe Rantasalmi Rantsila Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi * Reisjärvi Riihimäki * Ruokolahti * Ruotsinpyhtää Ruovesi * Saarijärvi Salla Salo Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Siikajoki Siilinjärvi Simo * Siuntio Soini Somero Sonkajärvi Sulkava Suodenniemi * Suomenniemi Suomusjärvi * Suomussalmi Suonenjoki

11 6 Sysmä Säkylä * Särkisalo * Taipalsaari * Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Toholampi Tornio Tyrnävä * Töysä Ullava * Urjala * Utajärvi Uusikaarlepyy * Uusikaupunki Vaala Valkeakoski Valkeala Valtimo * Vammala Vampula Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vesanto Veteli Vieremä Vihanti Viitasaari Vilppula * Vimpeli Virolahti Västanfjärd Vöyri-Maksamaa Ylihärmä Yli-Ii * Ylikiiminki Ylitornio Ylivieska Ylämaa * Yläne Ypäjä * Äetsä * Ähtäri Äänekoski Lisäksi lausunnon antoivat: Alfred Kordelinin säätiö Asianajotoimisto Martti Kainulainen Oy/ Heinolassa toimivat asianajajat Kemi-Tornion käräjäoikeudessa toimivat asianajajat Kokkolassa toimivat asianajajat Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma Rovaniemen käräjäoikeuden käräjäsihteerit Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Suomen Oikeusapulakimiehet Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

12 7 2 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA 2.1 Yleistä Enemmistö lausunnonantajista piti työryhmän mietintöä käräjäoikeuksien kehittämistarpeesta keskeisiltä osiltaan perusteltuna ja hyväksyttävänä Työryhmän ehdotus siitä, että muodostettavien käräjäoikeuksien tuomiopiirit noudattaisivat maakuntajakoa katsottiin pääasiassa perustelluksi. Tämä sen vuoksi, että käräjäoikeuksien kanssa yhteistyötä tekevät organisaatiot, kuten syyttäjälaitoksen paikallisorganisaatiot, poliisilaitokset ja ulosottovirastot noudattavat pääosin samanlaista aluejakoa. Toisaalta katsottiin, että maakunnallinen identiteetti ei paikoin ole kovinkaan vahva vaan kuntien yhteistominta-alue, asukkaiden asioimissuunta tai työssäkäyntialue poikkeaa tästä ja joita suunnitteilla olevat kuntaliitoksetkaan eivät noudattaisi. Lisäksi viitattiin siihen, että muutoksenlupahakujärjestelmän vaikutukset eivät ole vielä selvillä. Parempi olisi odottaa ja selvittää sen vaikutus ja arvioida esimerkiksi juuri hovioikeuspiirirajojen muuttamista vasta myöhemmin. Kun ehdotetut käräjäoikeudet pääosin noudattaisivat maakuntajakoa, ovat muutamat lausunnonantajat ehdottaneet, että uusien käräjäoikeuksien nimi pohjautuisi sen maakunnan nimen mukaan, missä maakunnassa käräjäoikeus sijaitsee. Vastaavalla tavalla on menetelty myös esimerkiksi syyttäjä-organisaation yhteydessä. 2.2 Käräjäoikeuksien toimipaikat Lausunnoissa korostui, että ehdotetulla maakuntarajoja myötäilevillä käräjäoikeuksien tuomiopiireillä tulisi muodostetuksi varsin laaja-alaisia käräjäoikeuksia, jolloin asiointimatkat tulisivat eräissä tapauksissa kohtuuttoman pitkiksi. Maantieteellistä ja kulttuurillistakin yhteneväisyyttä osoittavien seikkojen lisäksi huomioon olisi myös otettava väestön työssäkäyntialue sekä väestön luontainen liikkumissuunta. Se, että sähköinen asiointi tuomioistuimeen on mahdollistunut ja jossain määrin myös lisääntynyt, ei poista sitä, että väestölle olisi turvattava tuomioistuinpalveluiden saatavuus fyysisesti kohtuullisen helposti. Tällöin on otettava huomioon välimatkat asiointipaikkakunnalta tuomioistuimeen ja käytettävissä olevat julkiset liikenneyhteydet. Huoli oikeuspalveluiden saatavuudesta korostui juuri muodostettavien käräjäoikeuksien reunaalueilla ja joista matkaa pääkanliaan tulisi lähemmäs tai yli 100 kilometriä. Etäisyys oli perusteena joko vähintään sivukanslian perustamiselle tai ehdotetun käräjäoikeuden säilyttämiselle itsenäisenä. Tällaisia perusteita esitettiin erityisesti Kauhavan, Kuusamon, Nurmeksen, Savonlinnan ja Varkauden osalta. Lisäksi ehdotettiin Sodankylän sivukanslian perustamista, mikäli Lapin maakuntaan ehdotettujen käräjäoikeuksien tuomiopiiri muuttuu. Käräjäoikeuden tuomiopiiriä muodostettaessa lausunnoissa korostettiin sitä, että maakuntajaotuksen ohella tulisi ottaa huomioon yhtenäiset talousalueet, joille elinkeinoelämä ja väestö on keskittynyt. Tälläisia perusteita esitettiin erityisesti Hyvinkää-Riihimäki alueella, Raahen, Rauman, Salon, Savonlinnan, Varkauden ja Uudenkaupungin seudulla.

13 8 Erityisesti ehdotetun Hämeenlinnan ja Tuusulan käräjäoikeuden kohdalla pidettiin parempana vaihtoehtona nykyisten Hyvinkään ja Riihimäen käräjäoikeuden yhdistämistä. Tätä vaihtoehtoa puoltaisivat vireillä oleva kuntaliitossuunnitelma Hyvinkään, Lopen, Hausjärven ja Riihimäen kuntien välillä ja mainittujen alueiden muodostama yhtenäinen talousalue sekä lisäksi suunnitteilla olevat maakuntarajojen muutokset sekä käräjäoikeuksien asiamäärät. Ratkaisulla ei aiheutettaisi myöskään muutoksia hovioikeuspiireihin, mikä ehdotetussa muodossa aiheutti ristiriitaisia kannanottoja. Vaalan siirtyminen Kajaanin käräjäoikeuteen katsottiin ongelmaksi. Tämä vaikeuttaisi yhteistyötä esitutkinta- ja pakkokeinoasioissa. Myös ulosotto-organisaation ja muun hallinnon osalta yhteistyösuuntana on ollut Utajärvi, Oulu ja sen ympäristökunnat. 2.3 Sivukansliat Enemmistö kyseessä olevaa käräjäoikeutta koskevista lausunnonantajista ei kannattanut työryhmän ehdotusta sivukanslioiden perustamisesta Iisalmeen, Kemiin, Kokkolaan, Kotkaan tai Tammisaareen. Lausunnonantajien enemmistö nojautui pitkälti Suomen tuomariliitto ry:n edustajan eriävässä lausunnossa esitettyyn ja katsoi, että tältä osin perusteet käräjäoikeuksien säilyttämiselle itsenäisenä olisivat olemassa. Sivukanslioita vastustavia perusteita olivat muun muassa se, että käräjäoikeuksien yhdistämisellä tavoiteltavia etuja ei niiden avulla voida saavuttaa ja ne olisivat johtamisen kannalta ongelmallisia. Resurssien optimaalinen käyttö, työtehtävien jakaminen tasaisesti ja toimenkuvien yhdenmukaistaminen olisi vaikeaa. Erityisen ongelmalliseksi katsottiin Ylivieskan käräjäoikeuden osalta ehdotettu Kokkolan sivukanslia. Lausunnoissa katsottiin, että ehdotus ei vastaa syyttäjä- ja poliisiorganisaation aluejakoa eikä maakuntajakoa. Lisäksi ehdotus Ylivieskan käräjäoikeuden toimialueeksi sijoittuu useamman maakunnan sekä läänin alueelle. Suurin osa lausunnonantajista katsoi, että hallintorajojen epäyhtenäisyys aiheuttaa toiminnallisia ongelmia sekä heikentää tuottavuutta sekä haittoja käräjäoikeuden toiminnalle. Ruotsinkielisten asiakkaiden palveleminen Ylivieskassa ja pätevän ruotsinkielisen henkilöstön rekrytoiminen katsottiin ongelmaksi. Ruotsinkielisten muutoksenhakuasioiden käsitteleminen asettaisi uusia kielellisiä haasteita myös Rovaniemen hovioikeuden toiminnalle. Kemi-Tornion käräjäoikeuden osalta pidettiin parempana vaihtoehtona sitä, että se säilyisi itsenäisenä. Perusteena esitettiin muun muassa, että liikenneyhteydet ja asiointisuunnat Lapin alueella kulkevat pohjois-etelä-suunnassa. Nykyisen Kemi-Tornion käräjäoikeuden pääasiallisen tuomiopiirin muodostava Ruotsin rajan läheinen niin sanottu "väylän varsi" muodostaa oman, nykyiseen Rovaniemen käräjäoikeuteen kuuluvasta alueesta poikkeavan kulttuurialueen. Lisäksi sidosryhmäyhteistyön sujuvuus voitaisiin toteuttaa paremmin toisenlaisella järjestelyllä. Tältä osin lausunnonantajat ehdottivat vaihtoehtoisia malleja sen ja ehdotetun Rovaniemen ja Lapin käräjäoikeuden tuomiopiireistä. Tammisaaren sivukanslian perustaminen koettiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen osalta ongelmalliseksi. Ehdotetussa mallissa vaikeutuisi yhdistämisen myötä työn suunnittelu ja juttujen jakaminen tuomareiden, syyttäjien, erikoissyyttäjien ja kolmen istuntopaikan kesken kun jouduttaisiin ottamaan huomioon jutun kieli, rikoksen tekopaikka ja osallisten asuinpaikka.

14 9 Iisalmen ja Kotkan osalta esitettiin, että ne muun muassa asiamäärien, toiminnan tehokkuuden ja Kotka, asioiden laadun perusteella edellyttäisi itsenäisen käräjäoikeuden asemaa. 2.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen Kokkolan ja Vaasan alueella katsottiin, että käräjäoikeus- ja hovioikeuspiirijaon pohjana on oltava tosiasialliset, maantieteelliset, kielelliset, liikenteelliset ja taloudelliset kokonaisuudet. Vaasan ja Kokkolan alueella katsottiin, että ruotsin kielen asemaa asioimiskielenä voidaan turvata kieliosastoja perustamalla ja asettamalla tuomareille ja muulla henkilökunnalle kielitaitovaatimukset. Paraisten alueella tätä ei pidetty riittävänä. Toisaalta Tammisaaren sivukanslian perustamista ruotsin kielen aseman turvaamiseksi ei pidetty hyvänä. Useat lausunnonantajat katsoivat, että ehdotuksen toteuttaminen olisi monella tapaa haasteellista edellä mainituilla alueilla, koska se edellyttäisi muun muassa panostamista sellaisten tuomareiden rekrytointiin, joilla on erinomaiset ruotsin kielen taidot, ja joista tuomioistuinsektorilla on muutenkin pulaa. Erityisesti Svenska Finlands folkting katsoi, että työryhmämietinnössä olisi tullut arvioida myös niitä haittavaikutuksia, joita kieliosastojen perustaminen saattaa aiheuttaa. Tältä osin on vaikea arvioida niitä seurauksia miten käräjäoikeusuudistus tulisi vaikuttamaan ruotsin kielen asemaan Henkilöstön määrä ja rakenne Erityisesti tuomioistuinten lausunnoissa korotettiin, ettei yksikkökoon suurentaminen saa johtaa käräjäoikeustuomarin työmäärän lisääntymiseen. Lausunnoissa korostui, ettei uudistuksesta aiheutuva mahdollinen laskennallinen tuomaritarpeen vähennys voi olla mietinnöstä ilmenevän suuruinen, vaan selvästi pienempi. Tuomarintarvetta määriteltäessä on otettava huomioon se, että kolmen tuomarin istunnot tulevat lisääntymään. Lisäksi kasvavat etäisyydet istuntopaikoille vievät enemmän aikaa ja resursseja. Myös koulutuksen vaatima aika olisi tullut olla mukana laskemissa. Esitettiin myös, ettei käräjäoikeuden päällikkötuomaria tulisi lukea mukaan määriteltäessä mekaanisesti asiaja väestömäärien perusteella tuomarintarvetta. Tuomarien lukumäärän lisääntyminen aiheuttaa sen, että yksikön johtamiseen liittyvät tehtävät vievät enemmän laamannin aikaa, joten hänelle ei jää juurikaan aikaa ja resursseja osallistua enää normaaliin tuomitsemistoimintaan. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, ettei henkilöstön määrän vähentäminen ole omiaan parantamaan lainkäyttötoiminnan laatua. Lisäksi yhdistämisen toimeenpano vie henkilöstön voimavaroja muutaman vuoden ajan. Valtio ei voi jättää tuomioistuinlaitoksen henkilökunnan etuja ottamatta huomioon uudistuksen yhteydessä. Tuomaritarvetta mietittäessä on myös väestömäärään perustuvan laskentatavan lisäksi riittävästi otettava huomioon kunkin käräjäoikeuden juttujen laatu ja jutturakenne. Elinkeinoelämän ja väestön keskittymisestä sekä lainsäädännöstä ja oikeuspaikkasopimuksista johtuen vedottiin siihen, että esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan käräjäoikeuksissa käsitellään keskimäärin työläämpiä asioita kuin muissa käräjäoikeuksissa. Lisäksi monissa lausunnoissa katsottiin, ettei notaarien lukumäärää tule tässä yhteydessä määritellä, ja että hallintoon arvioitu 12 %:n henkilöstötarve tulisi laskea kokonaishenkilöstömäärästä.

15 Tuomareiden erikoistuminen Pääasiallisesti katsottiin, että tuomarien erityisosaamisen lisäämiseen sekä heidän ja muun henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen muutoinkin samoin kuin vahvempien tuomarikokoonpanojen käyttö asioita ratkaistaessa edellyttävät, että käräjäoikeuspiirit muodostetaan huomattavasti nykyistä suuremmiksi. Käräjäoikeuksien yksikkökoon suurentamista yksinään ei kuitenkaan pidetty ratkaisuna ongelmiin. Olennaiseksi jäi kysymys siitä, minkälainen organisaatiorakenne antaa parhaat edellytykset toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen nykyisin vallitsevia vaatimuksia vastaavalla tavalla. Lisäksi katsottiin, että kansalaisten oikeusturvavaatimukset ja tasapuolisen kohtelun varmistaminen edellyttävät erityisasiantuntemuksen kehittämisen mahdollistamista yhtäläisellä tavalla koko maassa. Lainkäytön painopisteen siirtäminen käräjäoikeuksiin pidettiin tärkeänä. Lisäksi katsottiin, että käräjäoikeuksien kilpailukyvyn turvaamiseksi työvoiman saamisessa edellyttää myös muita työyhteisön toimintaedellytyksiin ja työmääriin sekä erityisesti palkkaukseen liittyviä parannuksia, mitkä eivät automaattisesti seuraa tuomioistuimen koon kasvamisesta. Ammatillinen osaaminen pääasiassa perustuu pitkään kokemukseen ja jatkuvaan koulutukseen. Käräjäoikeudessa käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet ja niillä on mietinnössäkin esitetyn mukaisesti yhä useammin kansainvälisiä liittymiä. Tästä syystä korostettiin myös tuomareiden jatkuvaa koulutuksen tarvetta ja koulutukseen osallistumiseen mahdollistavia riittäviä resursseja. 2.7 Oikeusapu ja oikeudellinen neuvonta Lausunnoissa katsottiin, että kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että oikeusaputoimistoverkko pysyy tiheänä ja jäävät myös niille paikkakunnille, joista käräjäoikeudet tai sivukansliat poistuvat, koska niistä aikaisemmin saadut neuvontapalvelut tulee jatkossa saada paikallisista oikeusaputoimistoista. Lausunnoissa korostui laajasti pelko siitä, että asianajotoimistot tulisivat siirtymään pääkansliapaikkakunnille ja aiheuttaisi vaikeuksia esimerkiksi jutun toiselle osapuolelle saada oikeudellista neuvontaa esimerkiksi oikeusaputoimiston esteellisyyden vuoksi. Lausunnoissa korostettiin myös valtiolle ja yksityisille lisääntyviä oikeudenkäynneistä aiheutuvia oikeusapu- ja todistelukustannuksia. Kun asianosaisen oikeudenkäyntikustannukset muutenkin ovat viime vuosina merkittävästi kasvaneet, pitempien matkojen takia lisääntyvät oikeudenkäyntikustannukset ja ajanhukka olisivat omiaan edelleen vaikeuttamaan kansalaisten pääsemistä oikeuksiinsa. 2.8 Tuottavuus Useissa lausunnoissa asetettiin kyseenalaiseksi uudistuksen tuoman tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen. Useissa lausunnoissa katsottiin, että käräjäoikeusverkon harventuessa kansalaisten asiointi käräjäoikeuksissa väistämättä jossain määrin hankaloituu. Tällä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia asianosaisten läsnäoloon varsinkin rikosasioita käsiteltäessä. Käräjäoikeuden istuntokäsittelyssä ovat asianosaisten lisäksi saapuvilla myös todistajat, asianosaisten avustajat, mahdolliset tukihenkilöt sekä rikosasiassa myös syyttäjä sekä mahdollisesti lautamiehet. Kritiikkiä kohdistui siihen, ettei mietinnössä ole selvitetty niitä erilaisia haittoja ja kustannuksia, jotka käräjämatkojen pidentyminen aiheuttaa tuomioistuimen henkilökunnalle, asianosaisille ja heidän avustajilleen. Myös syyttäjät katsoivat, että kohtuuttoman pitkiä käräjämatkoja myös syyttäjän

16 11 kannalta tulee välttää. Matkakäräjien lisääntymisellä on väistämättä kielteisiä vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen. Lisäksi arvioitiin, että töiden ja voimavarojen jakautuessa uudella tavalla joillakin seuduilla yksittäisten asioiden käsittelyajat saattavat pidentyä, vaikka keskimääräiset käsittelyajat valtakunnallisesti tarkasteltuina lyhenisivät. Lisäksi eräillä alueilla lähinnä Lapissa katsottiin, että olisi tullut selvittää mahdollisuutta käräjäoikeuksien yhteistoiminta-alueisiin esimerkiksi tuomareiden erikoistumisen yhteydessä. Tällöin vältettäisiin sivukanslioiden toiminnasta aiheutuvat haitat 2.9 Uudistuksen toimeenpano Tuomioistuinten lausunnoissa korostui, että päätökset käräjäoikeuksien määrästä ja tuomiopiireistä tulisi tehdä mahdollisimman pian tai ainakin niin, että tieto kyseisen käräjäoikeuden tai sen sivukanslian lakkauttamisesta olisi täsmällisemmin määritelty. Henkilökunnalle aiheutuvaa epävarmuutta tulisi välttää. Lisäksi monissa lausunnoissa edellytettiin, että kiinteistöasioiden siirto Maanmittauslaitokselle toteutettaisiin samanaikaisesti. Lisäksi uudistuksen toimeenpanon tulisi olla suunnitelmallinen, ammattitaitoinen ja paikalliset olosuhteet ja henkilöstön tarpeet huomioon ottava. 3 YLEISET KANNANOTOT 3.1 Korkein oikeus Korkein oikeus katsoo, että ehdotettu peruslinjaus on kannatettava. Käräjäoikeuksien koon suurentaminen ei itsessään ratkaisisi ongelmia. Kysymys on siitä, minkälainen organisaatiorakenne antaa parhaat edellytykset toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen nykyisin vallitsevia vaatimuksia vastaavalla tavalla. Tilastojen valossa pienten käräjäoikeuksien toiminta voi näyttäytyä tehokkaampana kuin suurempien. Koska tilastot perustuvat asiamääriin eivätkä ota riittävästi huomioon asioiden laatua ja laajuutta, erot erilaisten yksiköiden jutturakenteissa jäävät tulematta esiin. Nykyisenlaisin tilastollisin menetelmin ei siten saada vertailukelpoista ja luotettavaa kuvaa yksiköiden todellisesta tehokkuudesta eikä myöskään voimavarojen ja työmäärien oikeasuhteisuudesta. Näihin kysymyksiin onkin välttämätöntä kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta huolenpito voimavarojen oikeasta kohdentamisesta ja yhtäläisen oikeusturvan edellytyksistä olisi mahdollista. Käräjäoikeusverkon harventuessa kansalaisten asiointi käräjäoikeuksissa väistämättä jossain määrin hankaloituu. Tällä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia asianosaisten läsnäoloon varsinkin rikosasioita käsiteltäessä. On syytä varautua siihenkin, että töiden ja voimavarojen jakautuessa uudella tavalla joillakin seuduilla yksittäisten asioiden käsittelyajat saattavat pidentyä, vaikka keskimääräiset käsittelyajat valtakunnallisesti tarkasteltuina lyhenisivät. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien muodostuminen alueiltaan laajoiksi tulee myös aiheuttamaan nykyistä enemmän matkustamista niin tuomareille kuin istuntoihin osallistuville asianosaisille ja heidän avustajilleen. Matkakäräjien lisäänty-

17 12 misellä on väistämättä kielteisiä vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen. Kokonaisuutena arvioiden ehdotetunlaisen käräjäoikeusverkoston uudistuksen puolesta puhuvat seikat ovat kuitenkin oikeusturvajärjestelmän kehittämisen kannalta painavampia kuin verkoston harvenemiseen liittyvät haittapuolet. Työryhmän ehdotus toteuttaa yleisesti ottaen varsin hyvin asetettua kehittämislinjausta. Käräjäoikeudet muodostuvat siinä kooltaan riittävän suuriksi niin, että tuomarityövoiman ja muun henkilökunnan työ on mahdollista järjestää mielekkäällä tavalla. Tuomarien osalta 10 tuomarin vähimmäiskoko jo antaisi myös mahdollisuuksia erityisosaamisen kehittämiseen. Tätä pienempiä käräjäoikeuksia ei ole syytä muodostaa ainakaan muualle kuin erityisen harvaan asutuille seuduille (esimerkiksi Lapin käräjäoikeus). Eräisiin käräjäoikeuksiin ehdotetaan perustettavaksi kuitenkin sivukanslia ja useita istuntopaikkoja. Tältä osin kokemukset sekä Suomesta että Ruotsista ' osoittavat, että käräjäoikeuden toiminnan ja johtamisen kannalta toimipaikkojen hajauttamiseen liittyy monia epäkohtia. Turvautumista pysyvien sivukanslioiden perustamiseen on syytä välttää, kuten työryhmän ehdotuksessa on tehtykin. Sen sijaan on tarpeellista, että pinta-alaltaan suuriin käräjäoikeuspiireihin perustetaan useampia istuntopaikkoja. Liian pitkät etäisyydet istunto-paikkaan hankaloittavat liikaa asianosaisten asiointia ja vaikuttavat epäedullisesti läsnäoloon varsinkin rikosasioiden käsittelyssä. Työryhmän näkemys siitä, ettei nykyisiä pieniä ruotsinkielisiä käräjäoikeuksia ole syytä säilyttää, on perusteltu. Paitsi että kehittämisen peruslinjaus ei tältä osin toteutuisi, on syytä erityisesti painottaa sitä, että näin pienissä yksiköissä tuomarien ja henkilöstön ammattitaidon turvaaminen ja kehittäminen olisi vaikeampaa kuin suuremmissa yksiköissä. Tämä vähentäisi työn mielekkyyttä ja osaltaan vaarantaisi korkeatasoisen työvoiman saatavuuden. Jotta oikeusturva voisi toteutua yhtäläisesti asianosaisten kielestä riippumatta, on ratkaisevan tärkeää, että tuomioistuinlaitoksen palveluksessa on kaikissa oikeusasteissa riittävästi sekä kielitaidon että muun ammattitaidon suhteen korkeatasoista tuomarikuntaa ja muuta henkilöstöä. Pienten erillisten yksiköiden säilyttäminen ei tue tätä. Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen sellaisten yksiköiden puitteissa, jotka ovat riittävän vahvoja ja ammatillisesti houkuttelevia, tarpeen mukaan osastoratkaisua käyttäen, edistää paremmin kielellisesti ja laadullisesti yhtäläisten oikeusturvan toteutumista. Näin ollen kannatettava on työryhmän esittämä vaihtoehto, jossa kaksikielisiin käräjäoikeuksiin voidaan perustaa vähemmistön kieltä työkielenään käyttävä osasto. Tehtäessä tämänlaatuista perusteellista uudistusta on erityisesti huolehdittava siitä, että taloudellisten voimavarojen mahdollistama henkilöstön määrä jaetaan yksiköiden kesken niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa todellisia tarpeita. Nykyisessä käräjäoikeusorganisaatiossa ja vallitsevien resurssinjakokäytäntöjen pohjalta henkilöstöresurssien oikea kohdentuminen ei välttämättä ole ollut turvattuna parhaalla mahdollisella tavalla. Työryhmä on laskenut työvoiman tarvetta vain asioiden lukumäärän pohjalta. Asioiden laajuuteen ja vaikeusasteeseen liittyviä jutturakenteiden eroja ei ole otettu huomioon. Henkilöstön oikean mitoittamisen kannalta esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa on välttämätöntä ottaa huomioon, että asiat ovat niissä yleensä keskimäärin työläämpiä ja vaikeampia kuin useimmissa muissa maan käräjäoikeuksissa. Henkilöstön ja erityisesti tuomarien tarvetta ja jakautumista käräjäoikeuksien kesken ei pidäkään sen vuoksi ratkaista pelkästään asiamäärien pohjalta. Tältä osin työryhmän ehdotukset vaativat vielä lisäselvityksiä ja -valmistelua.

18 13 Oikeuslaitokseen kohdistuvat vaatimukset sekä toiminnan sisällön että taloudellisuuden ja tehokkuuden suhteen edellyttävät rakenneuudistuksen ripeää toteuttamista. Toisaalta uudistuksen toimitilajärjestelyt tulevat vaatimaan suhteellisen pitkän ajan ennen kuin toiminnan keskittäminen täydessä laajuudessaan on mahdollista. Uudistuksen toimeenpanosta tulee siten vaiheittainen ja osin pitkällinenkin prosessi, ja täysi hyöty uudistuksesta saadaan vasta viiveellä. Uudistuksen käräjäoikeuksien henkilökunnalle aiheuttama epätietoisuus tulisi jäädä lyhytaikaiseksi ja päätökset käräjäoikeuksien määrästä ja tuomiopiireistä tulisi tehdä mahdollisimman pian. Voimaantulo olisi ajoitettava siihen yhteyteen, kun kiinteistöasiat siirretään pois käräjäoikeuksista. Uudistuksen toteuttaminen ja läpivieminen henkilöstön sekä toimintojen sujuvuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää vahvaa, suunnitelmallista ja ammattitaitoista panosta oikeusministeriöltä. Toimeenpanovaihe siihen väistämättä liittyvine ongelmineen ei saa jäädä liikaa paikallisten toimijoiden varaan ja vastuulle. 3.2 Suomen Tuomariliitto ry Suomen Tuomariliitto katsoo, että ehdotus on monin paikoin toteuttamiskelpoisen. Työryhmälle annetut reunaehdot ovat kuitenkin olleet varsin tiukat. Ehdotuksen yksityiskohdista on nähtävissä, ettei vaatimus asukkaan väestöpohjasta tai 10 tuomarinvirasta ole kaikin osin realistinen. Maakuntarajat eivät saa olla este sille, että käräjäoikeusverkosto muodostetaan tuomioistuinten toiminnalliset ja alueelliset vaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Hankkeen toteutuksessa olisi syytä ottaa huomioon jo suunnitteilla olevat kuntaliitokset ja maakuntarajojen muutoshankkeet. Jatkovalmistelussa on ehdottoman tarpeellista ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet. Yksiköitä ja henkilöstöä sekä näitä edustavia järjestöjä tulee jatkovalmistelussa huolellisesti kuulla ja kuunnella. Ehdotetun suunnitelman toteuttaminen merkitsee siirtymäajan jälkeen monin paikoin sitä, että tuomioistuimen henkilökunta joko joutuu muuttamaan työpaikkansa perässä toiselle paikkakunnalle tai matkustamaan päivittäin töihin kohtuuttoman pitkiä matkoja. Samoin monilla paikkakunnilla matkat kansliapaikkakunnalta istuntopaikkakunnalle ovat huomattavan pitkiä. Tuomariliitto edellyttää ehdottomasti, että vähintäänkin henkilökunnan muuttokustannukset ja lisääntyvät työmatkakulut korvataan täysimääräisesti. Lisäksi tuomareiden ja muun henkilökunnan virka-ajan ulkopuolella tapahtuva lisääntyvä matkustaminen kotoa työpaikalle taikka kansliapaikkakunnalta istuntopaikkakunnalle sekä siellä oleskelu vapaa-aikana on kompensoitava. Oikeusministeriö on tähän asti yksipuolisilla työnantajaratkaisuilla virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana muuttanut laamannin virat ilman kompensaatiota käräjätuomarin viroiksi. Samalla kuitenkin koko ajan aivan perustellusti edellytetään johtamisen parantamista. Tämä on käytännössä toteutettavissa suurentuvissa virastoissa vain siirtämällä johtamistehtäviä osastonjohtajina toimiville käräjätuomareille, mikä merkitsee aikaisemmin paremmin palkatun johtamistyön siirtämistä alemmin palkatulle henkilöstölle. Tuomariliiton alustavan laskelman mukaan tämä voi merkitä lyhyen siirtymäkauden jälkeen vuositasolla jopa 0,5 miljoonan euron palkanalennusta tuomareiden palkkapotissa (vertailuvuodet 2003 ja 2010). Muualla valtionhallinnossa on ymmärretty, että muutoksia läpivievän avainhenkilöstön palkkauksen tulee olla kannustavaa. Tähän asti toteutetuin tavoin etenemällä vireillä oleva hanke sitä vastoin muodostuu vain epätoivoiseksi säästö- vaan ei kehittämishankkeeksi. Tällä on suora heikentävä vaikutus myös tuomareiden etenemismahdollisuuksiin, mikä puolestaan heikentää tuomarinuran houkuttelevuutta.

19 14 Hankkeen toteuttamiseen liittyy useita vaikeita kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi on välttämätöntä sopia pelisäännöistä. Muussa tapauksessa uudistuksen toimeenpano tulee epäonnistumaan. Muualla valtionhallinnossa on noudatettu periaatetta, että henkilöstöjärjestöt ovat mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa Muihin hankkeisiin on myös liitetty kannustava palkka- ja henkilöstöpolitiikka. Nyt esiintuodut puutteet tulevat johtamaan siihen, ettei ole edellytyksiä saada henkilöstöä sitoutumaan hankkeeseen. Vaikka henkilökohtaisen asioinnin tarve käräjäoikeudessa todennäköisesti vähenee, käräjäoikeusverkoston rakenteessa on huomioitava maantieteelliset olosuhteet. Liian suuresta yksikkökoostakin voi olla haittaa käräjäoikeuden toiminnalle. Sen vuoksi asukaspohjaltaan huomattavan suurten yksikköjen keinotekoisesta perustamisesta tulisi pidättäytyä alueilla, joilla se ei ole väestötiheydestä johtuen välttämätöntä. Tuomarit pitävät sopivana vähimmäiskokona alle 10 tuomarin yksikköä. Myöskään tuomareiden erikoistuminen ei välttämättä riipu yksikön koosta ja tuomareiden lukumäärästä kuin siitä, miten erikoistuminen muutoin on järjestetty. Olennaisempaa kuin sitoutuminen ennalta määrättyyn teoreettiseen vähimmäiskokoon onkin toiminnallisten seikkojen huomioon ottaminen. Nykyiset sivukansliat eivät toimi sellaisella tavalla kuin niitä perustettaessa on ajateltu. Ongelmana on, että ne mielletään pääkanslian kanssa tasavertaisiksi täyden palvelun käräjäoikeusyksiköiksi mutta tosiasiassa niiden henkilökunta kokee sivukanslian jäävän arvoltaan ja asemaltaan pääkansliaan nähden toissijaiseksi. Itsenäinen käräjäoikeus tulisi säilyttää niillä paikkakunnilla, joille mietinnössä ehdotetaan pysyvää sivukansliaa. Samalla voi olla tarpeen arvioida uudelleen näiden yksiköiden tuomiopiiriä. Eräillä alueilla tuomiopiirit muodostuvat niin laajoiksi, että pitkistä välimatkoista voi arvioida syntyvän vakavia ongelmia sen jälkeen, kun ehdotuksen mukaan väliaikaisina sivukanslioina jatkavat käräjäoikeudet lopettavat toimintansa. Tällaisia ovat esimerkiksi Savonlinna, Varkaus, Nurmes, Raahe ja Kuusamo, joihin mietinnössä ehdotetaan vain istuntopaikan jättämistä. Tuomioistuinlaitoksen henkilöstörakenteen huomioon ottaen piakkoin eläkkeelle siirtyvän henkilökunnan kannalta on kohtuutonta, että he joutuisivat muuttamaan viimeisiksi virkavuosikseen toiselle paikkakunnalle tai kulkemaan päivittäistä työmatkaa satoja kilometrejä. Tämän vuoksi olisi harkittava esimerkiksi sellaista siirtymäkauden ratkaisua, että tällaisille paikkakunnille perustettaisiin miehitettyjä istuntopaikkoja käräjäoikeuden palvelupisteiksi, joihin istuntopaikan ja haastemiesten toimitilojen lisäksi jäisivät työtilat paikkakunnalla pysyvästi asuville sellaisille tuomareille ja kansliahenkilökunnalle, joiden ei kohtuudella voi edellyttää muuttavan toisaalle tai joiden työmatka kotoa kansliapaikkakunnalle olisi kohtuuttoman pitkä. Ratkaisu olisi räätälöitävissä paikallisesti ja tarjoaisi myös mahdollisuuden sen perusteltuun arvioimiseen, olisiko tällaisella palvelupisteellä jossain tarvetta siirtymäkauden jälkeenkin. Se saattaisi edesauttaa myös asianajopalvelujen säilymistä paikkakunnalla. Järjestelystä koituvat kustannukset tuskin kokonaisuus huomioon ottaen muodostuisivat ratkaisevan suuriksi. Käräjäoikeusverkoston kehittämisellä isommiksi yksiköiksi saavutettaneen jonkin verran synergiaetua ja kustannussäästöä. Tilakysymyksistä johtuen pitkäksi muodostuvana siirtymäkautena uudistuksen toteuttaminen tulee kuitenkin syömään ylimääräisiä resursseja ja voimavaroja useana tulevana vuonna. Siirtymäkauden väliaikaisratkaisut pikemminkin tulevat haittaamaan tuomioistuinten toimintaa. Tuomioistuinten vuokramenot ovat viime vuosina nousseet eikä niihin ole kehysbudjetin perusteissa myönnetty lisärahoitusta. Työryhmän esitys tulee vaikuttamaan merkittävästi kuluja nostavasti kol-

20 15 mesta syystä. Ensinnäkin tarvittavat rakennuskustannukset maksetaan usein pääomitettuina vuokrissa. Toiseksi toiminta siirtyy isommille paikkakunnille, joissa on korkeampi vuokrataso. Kolmanneksi toimintojen siirrot tuovat muutenkin valtion toimintoja vaille jääville paikkakunnille tyhjää tilaa, joista on maksettava vuokraa. Tämä kehitys tulee mahdollisesti yhdessä muiden seikkojen (esimerkiksi palvelukeskushankkeesta johtuvat päällekkäiset rakenteet) kanssa johtamaan hallinnonalan rahoituskriisiin. Hankkeen pitkä siirtymäaika, toimeenpanon vaatima työmäärä ja lisääntyvät tilakustannukset johtavat siihen, että hanke vaikuttaa vain viipeellä tuomioistuinten henkilöstömäärään ja rahoitustarpeeseen. Siirtymäajan jälkeenkin vielä uudistuksen hyötyjä vähentävät vuokrakustannusten nousu, kasvaneet matkakulut istuntopaikoille, pidentyneet työmatkat, kasvavat asianajokulut jne. Myös erikoistuminen ja toiminnan laadullinen kehittäminen edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä eivätkä nekään tapahdu itsellään isossakaan yksikössä. Tämä edellyttää johtamisen kehittämistä ja sitä edistävien kannustimien käyttämistä. Myös muulle henkilökunnalle on tarjottava kannustimia uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja vastikkeeksi muutoksen aiheuttamasta työolojen heikentymisestä. Käräjäoikeuksien toiminnallinen tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät myös käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden ja menettelytapojen ennakkoluulotonta uudelleenarviointia lainsäädännöllisin muutoksin. Vasta sitä kautta on saatavissa hyötyä suurempiin yksikkökokoihin siirtymisestä. Lainkäytön ydinaluetta ovat suulliset oikeudenkäyntitilaisuudet. Pyrkimys suurempiin käräjäoikeusyksiköihin merkitsee ristiriitaa oikeuden saatavuuden periaatteen kanssa siitä näkökulmasta, kuinka kaukaa ja millaisin kustannuksin on kohtuullista velvoittaa asiaan osallisia ja heidän avustajiaan ja todistajia saapumaan tuohon oikeudenkäyntitilaisuuteen. Käräjäoikeuksien keskittyminen suurempiin asutuskeskuksiin todennäköisesti johtaa myös lainopillisten asiantuntijapalvelujen keskittymiseen tuomioistuinpaikkakunnille, mikä sekin osaltaan vaikeuttaa oikeuden saatavuutta harvaan asutuilla seuduilla ja lisää yhteiskunnan yleistä keskittymistä. Tuomiovalta on pakkovaltaa. Tuomioistuimissa asioimisen ja oikeudenkäyntien on voitava tapahtua arvovaltaisessa ympäristössä, jossa asiaan osallisten, todistajien ja tuomioistuimen henkilökunnan turvallisuudesta voidaan riittävästi huolehtia. Poliisin sijoittumisella ja miehityksellä on korostetun suuri merkitys käräjäoikeuksien toiminnan kannalta, sillä käräjäoikeuksilla ei yleensä ole lainkaan omaa turvallisuudesta huolehtivaa henkilökuntaa. Lisäksi poliisin virka-apua tarvitaan oikeuteen tuotavaksi määrättyjen noudoissa ja vankilasta tulevien vartioinnissa. Istuntosalin on oltava varustettu asianmukaisin äänityslaittein, tietokonepäättein, audiovisuaalisin laittein ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös puhelin- tai videoneuvottelun vaatimin laittein. Arvioihin ratkaisija- ja käsittelijätyövoiman tarpeesta tulee suhtautua varovasti. Erityisesti arviot tuomarin laajoja riita-asioita ja rikosasioita koskevasta ratkaisukapasiteetista eivät ole realistisia. Kirjaamisasioiden siirtäminen käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen koskeva hanke tulee tapahtua samanaikaisesti käräjäoikeusuudistuksen kanssa. KIRSU-projektille suunnitellusta varsin tiukasta aikataulusta on tarvittaessa luovuttava. Valmistelussa on selvitettävä uudistuksen vaikutus hovioikeuksien tuomiopiirijakoon. Uudistuksen läpiviemiseksi on järjestettävä tarpeellinen johdon koulutus sekä tarvittava asiantunteva konsulttiapu ja henkilöstön tukitoimet. Ellei henkilöstö saa osallistua asioiden valmisteluun valtionhallinnossa noudatetun käytännön mukaisesti ja ellei uudistukseen sisällytetä sen aiheuttamia haittoja kompensoivaa ja sen toteuttamiseen kannustavaa palkkapolitiikkaa, Tuomariliitto tulee suositte-