Käräjäoikeusverkoston kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käräjäoikeusverkoston kehittäminen"

Transkriptio

1 LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2008:6 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Lausuntotiivistelmä

2 OIKEUSMINISTERIÖN LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2008:6 Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Lausuntotiivistelmä OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2008

3 ISSN ISBN (nid.) ISBN (PDF) Oikeusministeriö Helsinki

4 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Päivi Saukonoja Julkaisun laji Lausuntotiivistelmä Toimeksiantaja Oikeusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Lausuntotiivistelmä Julkaisun osat Tiivistelmä Työryhmä luovutti mietintönsä (työryhmämietintöjä 2007:12) käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi oikeusministeriölle. Uudistuksen tavoitteena on muodostaa nykyistä suurempia käräjäoikeuksia, joissa on paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa, parantaa käräjäoikeuksien kilpailukykyä mielekkäinä työpaikkoina sekä huolehtia tehtävien ja resurssien tasaisemmasta jakautumisesta. Myös valtion tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät isompien yksikköjen muodostamista. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeusverkosto olisi maakuntapohjainen siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 1-3 käräjäoikeutta ja väestömäärä noin asukasta. Muutamaan käräjäoikeuteen jäisi pääkanslian lisäksi sivukanslia ja/tai istuntopaikkoja pitkien välimatkojen vuoksi. Lausuntoa pyydettiin yleisten tuomioistuinten ohella, 58 eri viranomaiselta ja yhteisöltä sekä 274 kunnalta. Lausunnon antoivat kaikki yleiset tuomioistuimet, 48 viranomaista/yhteisöä sekä 200 kuntaa. Enemmistö lausunnonantajista piti työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyväksyttävänä. Maakuntapohjaisuuden ohella tärkeinä perusteina uudelle tuomiopiirijaolle pidettiin myös sidosryhmäyhteistyön sujuvuutta siten, että tulevien käräjäoikeuksien tuomipiirit noudattaisivat syyttäjälaitoksen paikallisorganisaation, poliisilaitoksen ja ulosottovirastojen aluejakoa. Tuomiopiirien perusteita arvioitaessa tärkeitä seikkoja olivat myös kuntien yhteistoiminta-alue, ruotsin kielen asema, yhtenäinen talousalue, asukkaiden asioimissuunta ja työssäkäyntialue. Toisaalta sivukanslioita pidettiin ristiriitaisena uudistuksen tuottavuus- ja tehokkuustavoitteiden kanssa sekä hankalana johtamisen ja työtehtävien tasaisen jakautumisen kannalta. Huolta kannettiin myös kansalaisten oikeusturvan kannalta tärkeiden oikeusapupalveluiden säilymisestä, jos uudistuksen myötä myös asianajotoimistoja siirtyy pois nykyisiltä käräjäoikeuspaikkakunnilta. Useat lausunnonantajat kiinnittivät huomiota kansalaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen. Ehdotuksen mukaan kaksikielisissä käräjäoikeuksissa ruotsin kielen asemaa parannetaan asioimiskielenä erillisillä kieliosastoilla ja tuomareille sekä muulle henkilökunnalle asetettavilla kielitaitovaatimuksilla. Tuomioistuinten lausunnoissa tuotiin esille henkilöresurssien riittävyyden ja muutosjohtamisen tukemisen ohella se, että yksikkökoon suurentamisen lisäksi jatkossa tarvitaan myös muita toimenpiteitä erikoistumisen tukemiseksi ja painopisteen siirtämiseksi käräjäoikeuteen. Avainsanat: (asiasanat) oikeuslaitos Muut tiedot tiedot (Oskari- ja HARE-numero, muu viitenumero) OM 8/31/2007, OM040:00/2007 Sarjan nimi ja numero Oikeusministeriön lausuntoja ja selvityksiä 2008:6 Kokonaissivumäärä Jakaja Oikeusministeriö Kieli suomi ISSN Hinta Kustantaja Oikeusministeriö ISBN (nid.) (PDF) Luottamuksellisuus julkinen

5 PRESENTATIONSBLAD J U S T I T I E M I N I S T E R I E T Utgivningsdatum Författare (uppgifter om organet: organets namn, ordförande, sekreterare) Päivi Saukonoja Typ av publikation Sammandrag av utlåtandena Uppdragsgivare Justitieministeriet Datum då organet tillsattes Publikation (även den finska titeln) Utveckling av tingsrättsnätet. Sammandrag av utlåtandena (Käräjäoikeusverkoston kehittäminen. Lausuntotiivistelmä) Publikationens delar Referat Arbetsgruppen överlämnade sitt betänkande (arbetsgruppsbetänkande 2007:12) om utveckling av tingsrättsnätet till justitieministeriet den 15 oktober Syftet med reformen är att bilda större tingsrätter med bättre möjligheter att utveckla personalens kompetens och yrkesskicklighet, förbättra tingsrätternas konkurrenskraft som meningsfulla arbetsplatser samt sörja för att uppgifterna och resurserna fördelas jämnare. Också statens produktivitets- och effektivitetskrav förutsätter att det bildas större enheter. Efter reformen skulle det finnas 1-3 tingsrätter i varje landskap och invånarantalet i varje tingsrätts domkrets skulle uppgå till ca På grund av långa avstånd skulle vissa tingsrätter dock fortfarande utöver huvudkansliet ha ett filialkansli och/eller sammanträdesplatser. Utlåtanden begärdes av domstolarna, 58 olika myndigheter och organisationer samt 274 kommuner. Utlåtanden inkom från alla allmänna domstolar, 48 myndigheter/organisationer samt 200 kommuner. Största delen av remissinstanserna ansåg att arbetsgruppens förslag var motiverat och godtagbart. Både det att domkretsindelningen skulle grunda sig på landskapsgränserna och att samarbetet med intressentgrupperna skulle bli smidigare, eftersom tingsrätternas domkretsar skulle följa distriktsindelningen i åklagarväsendets lokalorganisation, polisväsendets och utsökningsverket, ansågs utgöra viktiga grunder för den nya domkretsindelningen. Andra viktiga grunder vid bedömningen av domkretsarna var kommunernas samarbetsområden, svenska språkets ställning, ett gemensamt ekonomiskt område, var invånarna sköter sina ärenden och pendlingsregioner. Å andra sidan ansågs filialkanslier strida mot reformens produktivitets- och effektivitetsmålsättningar och vara problematiska med tanke på ledningen och en jämn fördelning av uppgifterna. Remissinstanserna var också oroliga för möjligheterna att bevara de rättshjälpstjänster som är viktiga för medborgarnas rättssäkerhet, om reformen medför att också advokatbyråer flyttar bort från nuvarande tingsrättsorter. Flera av remissinstanserna fäste uppmärksamhet vid tillgodoseendet av medborgarnas språkliga rättigheter. Enligt förslaget ska svenska språkets ställning som kontaktspråk förbättras i tvåspråkiga tingsrätter genom att inrätta särskilda språkavdelningar och genom att ställa språkkunskapskrav för domarna och den övriga personalen. I domstolarnas utlåtanden framhävdes, utöver behovet av tillräckliga resurser och förändringsstyrning, att det i framtiden behövs även andra åtgärder än bildandet av större enheter för att stöda specialisering och för att flytta över tyngdpunkten till tingsrätterna. Nyckelord Rättsväsendet Övriga uppgifter OM 8/31/2007, OM040:00/2007 Seriens namn och nummer Justitieministeriet, Utlåtanden och utredningar 2008:6 Sidoantal Distribution Justitieministeriet Språk finska ISSN Pris Förlag Justitieministeriet ISBN (häft.) (PDF Sekretessgrad Offentlig

6 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Taustaa Lausunnot työryhmän mietinnöstä YHTEENVETO LAUSUNNOISTA Yleistä Käräjäoikeuksien toimipaikat Sivukansliat Kielellisten oikeuksien toteutuminen Henkilöstön määrä ja rakenne Tuomareiden erikoistuminen Oikeusapu ja oikeudellinen neuvonta Tuottavuus Uudistuksen toimeenpano YLEISET KANNANOTOT Korkein oikeus Suomen Tuomariliitto ry Julkiset oikeusavustajat ry, Suomen Oikeusapulakimiehet ry ja Suomen Asianajajaliitto Syyttäjät ja Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry Suomen Lautamiehet ry ja Suomen Haastemiehet ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lakimiesliitto Valtiovarainministeriö YKSITYISKOHTAISET KANNANOTOT KÄRÄJÄOIKEUSPIIREITTÄIN Ahvenanmaan käräjäoikeus Espoon käräjäoikeus Helsingin käräjäoikeus Hämeenlinnan käräjäoikeus Joensuun käräjäoikeus Jyväskylän käräjäoikeus Kajaanin käräjäoikeus Kouvolan käräjäoikeus Kuopion käräjäoikeus Lahden käräjäoikeus Lappeenrannan käräjäoikeus Lapin käräjäoikeus Lohjan käräjäoikeus Mikkelin käräjäoikeus Oulun käräjäoikeus Porin käräjäoikeus Porvoon käräjäoikeus Rovaniemen käräjäoikeus Seinäjoen käräjäoikeus Tampereen käräjäoikeus Turun käräjäoikeus Tuusulan käräjäoikeus Vaasan käräjäoikeus Vantaan käräjäoikeus Ylivieskan käräjäoikeus...75

7 2 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Oikeusministeriö asetti 16 päivänä helmikuuta 2007 työryhmän käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi. Työryhmän asettamisen taustalla oli monissa yhteyksissä esille tullut tarve muodostaa nykyistä suurempia käräjäoikeuksia. Isommissa yksiköissä on muun muassa paremmat mahdollisuudet kehittää henkilökunnan osaamista ja ammattitaitoa, parantaa käräjäoikeuden kilpailukykyä ja huolehtia tehtävien ja resurssien tasaisemmasta jakautumisesta. Lisäksi tuottavuus- ja tehokkuusvaatimukset edellyttävät isompien yksiköiden muodostamista. Henkilökohtaisen asioinnin tarve käräjäoikeuksissa on vähentynyt ja vähenee muun muassa sähköisen asioinnin lisääntymisen ja sen vuoksi, että kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät Maanmittauslaitokselle. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus käräjäoikeusverkoston kehittämiseksi maakuntapohjaiseksi siten, että jokaisessa maakunnassa olisi 1-3 käräjäoikeutta. Tällöin käräjäoikeuden väestönmäärä olisi noin asukasta. Tämä merkitsisi käräjäoikeuksien lukumäärän vähenemistä noin puoleen nykyisestä. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus käräjäoikeuksien mahdollisista sivutoimipisteistä ja arvioida istuntopaikkojen tarve, toimitilatarpeet ja henkilöstörakenne. Lisäksi tuli arvioida uudistuksen kustannus- ja tuottavuusvaikutuksia. Vielä työryhmän tuli tehdä ehdotus siitä, kuinka kielelliset oikeudet turvataan. 1.2 Lausunnot työryhmän mietinnöstä Lausuntoa pyydettiin yleisten tuomioistuinten ohella, 58 eri viranomaiselta ja yhteisöltä sekä 274 kunnalta. Lisäksi korkeimmalle oikeudelle varattiin tilaisuus antaa lausunto. Lausunnon antoivat kaikki yleiset tuomioistuimet, 48 viranomaista/yhteisöä sekä 200 kuntaa. Työryhmämietinnöstä pyydettynä lausuntona antoivat seuraavat tahot *- merkittyjä lukuun ottamatta: Korkein oikeus Hovioikeudet Käräjäoikeudet Suomen Kuntaliitto Maakuntien liitot lukuun ottamatta Itä-Uudenmaan liitto * Lapin liitto * Valtiovarainministeriö Sisäasiainministeriö/Poliisiosasto * Valtion aluejakoneuvottelukunta/sisäasiainministeriö Lääninhallitukset: Etelä-Suomen lääninhallitus * Itä-Suomen lääninhallitus Lapin lääninhallitus * Länsi-Suomen lääninhallitus Länstyrelsen på Åland

8 3 Oulun lääninhallitus Valtakunnansyyttäjän virasto Syyttäjänvirastoista: Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto Keski-Suomen syyttäjänvirasto Pirkanmaan syyttäjänvirasto Pohjanmaan syyttäjävirasto Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto Oikeusaputoimen johtajista, Helsinki, Kouvola, Rovaniemi ja Vaasa Suomen tuomariliitto Finlands domareförbund ry Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry, Personalföreningen vid justitieförvaltningen PJF rf * Suomen Lakimiesliitto Finlands Juristförbund ry Suomen Asianajajaliitto r.y. Finlands Advokatförbund r.f. Suomen Haastemiehet JHL ry, Finlands stämningsmän JHL rf Suomen Poliisijärjestöjen liitto ry, Finlands Polisorganisationers Förbund rf Suomen Syyttäjäyhdistys ry Suomen Kihlakunnanvoudit ry, Häradsfogdarna i Finland ry Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry * Julkiset Oikeusavustajat ry Suomen Lautamiehet ry, Finlands Nämndemän rf Suomen lautamiesliitto SLL ry, Finlands Nämndemannaförbund FNF rf * Svenska Finlands folkting Suomenruotsalaiset kansankäräjät Seuraavat kunnat ja kaupungit: Akaa Alahärmä Alajärvi Alastaro * Alavus Anjalankoski Artjärvi * Askola Aura Dragsfjärd Elimäki Enonkoski Eura * Eurajoki Evijärvi Forssa Humppila Hyvinkää Hämeenkyrö * Haapajärvi Haapavesi Hailuoto * Halikko * Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta * Hartola * Haukipudas * Hausjärvi Heinola Heinävesi Himanka Honkajoki * Houtskari

9 4 Huittinen Hämeenlinna Ii * Iisalmi Iitti Ikaalinen Imatra Iniö Inkoo Isojoki Jaala * Janakkala Jokioinen * Joroinen Joutseno Juankoski Jurva * Juuka * Juupajoki * Juva Jämijärvi * Jämsä Jämsänkoski Kaavi Kalajoki Kangasala Kangasniemi * Kankaanpää Kannonkoski * Kannus Karijoki Karjaa Karstula * Karttula * Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerimäki Kestilä Kihniö Kiikala * Kiikoinen Kiiminki * Kinnula * Kirkkonummi Kisko * Kiukainen * Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Korpilahti Korppoo * Korsnäs Kortesjärvi Koski TL * Kotka Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmoinen Kurikka * Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki * Kylmäkoski * Kyyjärvi * Kälviä Kärsämäki Köyliö * Laitila Lapinjärvi * Lapinlahti Lappajärvi Lappi * Lapua Larsmo Lavia Lehtimäki Lemi* Leppävirta Lestijärvi Lieksa Liljendal Liminka *

10 5 Lohtaja Loimaa Loppi Loviisa * Lumijoki Luumäki * Maalahti Maaninka Marttila * Mellilä Merijärvi Miehikkälä * Mouhijärvi * Muhos * Mustasaari Muurame Muurla * Mynämäki Mäntsälä Mäntyharju Nauvo * Nilsiä Nivala Nurmes Nurmijärvi Närpes Oravainen Orimattila * Oripää Orivesi Oulunsalo Parainen Parikkala * Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pernaja Perniö * Pertteli * Pertunmaa * Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piippola Pohja Pornainen Pudasjärvi Pukkila * Pulkkila Punkaharju Punkalaidun * Puumala * Pyhtää * Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta * Pylkönmäki * Pälkäne Pöytyä Raahe Rantasalmi Rantsila Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi * Reisjärvi Riihimäki * Ruokolahti * Ruotsinpyhtää Ruovesi * Saarijärvi Salla Salo Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Siikajoki Siilinjärvi Simo * Siuntio Soini Somero Sonkajärvi Sulkava Suodenniemi * Suomenniemi Suomusjärvi * Suomussalmi Suonenjoki

11 6 Sysmä Säkylä * Särkisalo * Taipalsaari * Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Toholampi Tornio Tyrnävä * Töysä Ullava * Urjala * Utajärvi Uusikaarlepyy * Uusikaupunki Vaala Valkeakoski Valkeala Valtimo * Vammala Vampula Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vesanto Veteli Vieremä Vihanti Viitasaari Vilppula * Vimpeli Virolahti Västanfjärd Vöyri-Maksamaa Ylihärmä Yli-Ii * Ylikiiminki Ylitornio Ylivieska Ylämaa * Yläne Ypäjä * Äetsä * Ähtäri Äänekoski Lisäksi lausunnon antoivat: Alfred Kordelinin säätiö Asianajotoimisto Martti Kainulainen Oy/ Heinolassa toimivat asianajajat Kemi-Tornion käräjäoikeudessa toimivat asianajajat Kokkolassa toimivat asianajajat Oulun Eteläisen aluekeskusohjelma Rovaniemen käräjäoikeuden käräjäsihteerit Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Suomen Oikeusapulakimiehet Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

12 7 2 YHTEENVETO LAUSUNNOISTA 2.1 Yleistä Enemmistö lausunnonantajista piti työryhmän mietintöä käräjäoikeuksien kehittämistarpeesta keskeisiltä osiltaan perusteltuna ja hyväksyttävänä Työryhmän ehdotus siitä, että muodostettavien käräjäoikeuksien tuomiopiirit noudattaisivat maakuntajakoa katsottiin pääasiassa perustelluksi. Tämä sen vuoksi, että käräjäoikeuksien kanssa yhteistyötä tekevät organisaatiot, kuten syyttäjälaitoksen paikallisorganisaatiot, poliisilaitokset ja ulosottovirastot noudattavat pääosin samanlaista aluejakoa. Toisaalta katsottiin, että maakunnallinen identiteetti ei paikoin ole kovinkaan vahva vaan kuntien yhteistominta-alue, asukkaiden asioimissuunta tai työssäkäyntialue poikkeaa tästä ja joita suunnitteilla olevat kuntaliitoksetkaan eivät noudattaisi. Lisäksi viitattiin siihen, että muutoksenlupahakujärjestelmän vaikutukset eivät ole vielä selvillä. Parempi olisi odottaa ja selvittää sen vaikutus ja arvioida esimerkiksi juuri hovioikeuspiirirajojen muuttamista vasta myöhemmin. Kun ehdotetut käräjäoikeudet pääosin noudattaisivat maakuntajakoa, ovat muutamat lausunnonantajat ehdottaneet, että uusien käräjäoikeuksien nimi pohjautuisi sen maakunnan nimen mukaan, missä maakunnassa käräjäoikeus sijaitsee. Vastaavalla tavalla on menetelty myös esimerkiksi syyttäjä-organisaation yhteydessä. 2.2 Käräjäoikeuksien toimipaikat Lausunnoissa korostui, että ehdotetulla maakuntarajoja myötäilevillä käräjäoikeuksien tuomiopiireillä tulisi muodostetuksi varsin laaja-alaisia käräjäoikeuksia, jolloin asiointimatkat tulisivat eräissä tapauksissa kohtuuttoman pitkiksi. Maantieteellistä ja kulttuurillistakin yhteneväisyyttä osoittavien seikkojen lisäksi huomioon olisi myös otettava väestön työssäkäyntialue sekä väestön luontainen liikkumissuunta. Se, että sähköinen asiointi tuomioistuimeen on mahdollistunut ja jossain määrin myös lisääntynyt, ei poista sitä, että väestölle olisi turvattava tuomioistuinpalveluiden saatavuus fyysisesti kohtuullisen helposti. Tällöin on otettava huomioon välimatkat asiointipaikkakunnalta tuomioistuimeen ja käytettävissä olevat julkiset liikenneyhteydet. Huoli oikeuspalveluiden saatavuudesta korostui juuri muodostettavien käräjäoikeuksien reunaalueilla ja joista matkaa pääkanliaan tulisi lähemmäs tai yli 100 kilometriä. Etäisyys oli perusteena joko vähintään sivukanslian perustamiselle tai ehdotetun käräjäoikeuden säilyttämiselle itsenäisenä. Tällaisia perusteita esitettiin erityisesti Kauhavan, Kuusamon, Nurmeksen, Savonlinnan ja Varkauden osalta. Lisäksi ehdotettiin Sodankylän sivukanslian perustamista, mikäli Lapin maakuntaan ehdotettujen käräjäoikeuksien tuomiopiiri muuttuu. Käräjäoikeuden tuomiopiiriä muodostettaessa lausunnoissa korostettiin sitä, että maakuntajaotuksen ohella tulisi ottaa huomioon yhtenäiset talousalueet, joille elinkeinoelämä ja väestö on keskittynyt. Tälläisia perusteita esitettiin erityisesti Hyvinkää-Riihimäki alueella, Raahen, Rauman, Salon, Savonlinnan, Varkauden ja Uudenkaupungin seudulla.

13 8 Erityisesti ehdotetun Hämeenlinnan ja Tuusulan käräjäoikeuden kohdalla pidettiin parempana vaihtoehtona nykyisten Hyvinkään ja Riihimäen käräjäoikeuden yhdistämistä. Tätä vaihtoehtoa puoltaisivat vireillä oleva kuntaliitossuunnitelma Hyvinkään, Lopen, Hausjärven ja Riihimäen kuntien välillä ja mainittujen alueiden muodostama yhtenäinen talousalue sekä lisäksi suunnitteilla olevat maakuntarajojen muutokset sekä käräjäoikeuksien asiamäärät. Ratkaisulla ei aiheutettaisi myöskään muutoksia hovioikeuspiireihin, mikä ehdotetussa muodossa aiheutti ristiriitaisia kannanottoja. Vaalan siirtyminen Kajaanin käräjäoikeuteen katsottiin ongelmaksi. Tämä vaikeuttaisi yhteistyötä esitutkinta- ja pakkokeinoasioissa. Myös ulosotto-organisaation ja muun hallinnon osalta yhteistyösuuntana on ollut Utajärvi, Oulu ja sen ympäristökunnat. 2.3 Sivukansliat Enemmistö kyseessä olevaa käräjäoikeutta koskevista lausunnonantajista ei kannattanut työryhmän ehdotusta sivukanslioiden perustamisesta Iisalmeen, Kemiin, Kokkolaan, Kotkaan tai Tammisaareen. Lausunnonantajien enemmistö nojautui pitkälti Suomen tuomariliitto ry:n edustajan eriävässä lausunnossa esitettyyn ja katsoi, että tältä osin perusteet käräjäoikeuksien säilyttämiselle itsenäisenä olisivat olemassa. Sivukanslioita vastustavia perusteita olivat muun muassa se, että käräjäoikeuksien yhdistämisellä tavoiteltavia etuja ei niiden avulla voida saavuttaa ja ne olisivat johtamisen kannalta ongelmallisia. Resurssien optimaalinen käyttö, työtehtävien jakaminen tasaisesti ja toimenkuvien yhdenmukaistaminen olisi vaikeaa. Erityisen ongelmalliseksi katsottiin Ylivieskan käräjäoikeuden osalta ehdotettu Kokkolan sivukanslia. Lausunnoissa katsottiin, että ehdotus ei vastaa syyttäjä- ja poliisiorganisaation aluejakoa eikä maakuntajakoa. Lisäksi ehdotus Ylivieskan käräjäoikeuden toimialueeksi sijoittuu useamman maakunnan sekä läänin alueelle. Suurin osa lausunnonantajista katsoi, että hallintorajojen epäyhtenäisyys aiheuttaa toiminnallisia ongelmia sekä heikentää tuottavuutta sekä haittoja käräjäoikeuden toiminnalle. Ruotsinkielisten asiakkaiden palveleminen Ylivieskassa ja pätevän ruotsinkielisen henkilöstön rekrytoiminen katsottiin ongelmaksi. Ruotsinkielisten muutoksenhakuasioiden käsitteleminen asettaisi uusia kielellisiä haasteita myös Rovaniemen hovioikeuden toiminnalle. Kemi-Tornion käräjäoikeuden osalta pidettiin parempana vaihtoehtona sitä, että se säilyisi itsenäisenä. Perusteena esitettiin muun muassa, että liikenneyhteydet ja asiointisuunnat Lapin alueella kulkevat pohjois-etelä-suunnassa. Nykyisen Kemi-Tornion käräjäoikeuden pääasiallisen tuomiopiirin muodostava Ruotsin rajan läheinen niin sanottu "väylän varsi" muodostaa oman, nykyiseen Rovaniemen käräjäoikeuteen kuuluvasta alueesta poikkeavan kulttuurialueen. Lisäksi sidosryhmäyhteistyön sujuvuus voitaisiin toteuttaa paremmin toisenlaisella järjestelyllä. Tältä osin lausunnonantajat ehdottivat vaihtoehtoisia malleja sen ja ehdotetun Rovaniemen ja Lapin käräjäoikeuden tuomiopiireistä. Tammisaaren sivukanslian perustaminen koettiin ruotsinkielisten palvelujen turvaamisen osalta ongelmalliseksi. Ehdotetussa mallissa vaikeutuisi yhdistämisen myötä työn suunnittelu ja juttujen jakaminen tuomareiden, syyttäjien, erikoissyyttäjien ja kolmen istuntopaikan kesken kun jouduttaisiin ottamaan huomioon jutun kieli, rikoksen tekopaikka ja osallisten asuinpaikka.

14 9 Iisalmen ja Kotkan osalta esitettiin, että ne muun muassa asiamäärien, toiminnan tehokkuuden ja Kotka, asioiden laadun perusteella edellyttäisi itsenäisen käräjäoikeuden asemaa. 2.4 Kielellisten oikeuksien toteutuminen Kokkolan ja Vaasan alueella katsottiin, että käräjäoikeus- ja hovioikeuspiirijaon pohjana on oltava tosiasialliset, maantieteelliset, kielelliset, liikenteelliset ja taloudelliset kokonaisuudet. Vaasan ja Kokkolan alueella katsottiin, että ruotsin kielen asemaa asioimiskielenä voidaan turvata kieliosastoja perustamalla ja asettamalla tuomareille ja muulla henkilökunnalle kielitaitovaatimukset. Paraisten alueella tätä ei pidetty riittävänä. Toisaalta Tammisaaren sivukanslian perustamista ruotsin kielen aseman turvaamiseksi ei pidetty hyvänä. Useat lausunnonantajat katsoivat, että ehdotuksen toteuttaminen olisi monella tapaa haasteellista edellä mainituilla alueilla, koska se edellyttäisi muun muassa panostamista sellaisten tuomareiden rekrytointiin, joilla on erinomaiset ruotsin kielen taidot, ja joista tuomioistuinsektorilla on muutenkin pulaa. Erityisesti Svenska Finlands folkting katsoi, että työryhmämietinnössä olisi tullut arvioida myös niitä haittavaikutuksia, joita kieliosastojen perustaminen saattaa aiheuttaa. Tältä osin on vaikea arvioida niitä seurauksia miten käräjäoikeusuudistus tulisi vaikuttamaan ruotsin kielen asemaan Henkilöstön määrä ja rakenne Erityisesti tuomioistuinten lausunnoissa korotettiin, ettei yksikkökoon suurentaminen saa johtaa käräjäoikeustuomarin työmäärän lisääntymiseen. Lausunnoissa korostui, ettei uudistuksesta aiheutuva mahdollinen laskennallinen tuomaritarpeen vähennys voi olla mietinnöstä ilmenevän suuruinen, vaan selvästi pienempi. Tuomarintarvetta määriteltäessä on otettava huomioon se, että kolmen tuomarin istunnot tulevat lisääntymään. Lisäksi kasvavat etäisyydet istuntopaikoille vievät enemmän aikaa ja resursseja. Myös koulutuksen vaatima aika olisi tullut olla mukana laskemissa. Esitettiin myös, ettei käräjäoikeuden päällikkötuomaria tulisi lukea mukaan määriteltäessä mekaanisesti asiaja väestömäärien perusteella tuomarintarvetta. Tuomarien lukumäärän lisääntyminen aiheuttaa sen, että yksikön johtamiseen liittyvät tehtävät vievät enemmän laamannin aikaa, joten hänelle ei jää juurikaan aikaa ja resursseja osallistua enää normaaliin tuomitsemistoimintaan. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, ettei henkilöstön määrän vähentäminen ole omiaan parantamaan lainkäyttötoiminnan laatua. Lisäksi yhdistämisen toimeenpano vie henkilöstön voimavaroja muutaman vuoden ajan. Valtio ei voi jättää tuomioistuinlaitoksen henkilökunnan etuja ottamatta huomioon uudistuksen yhteydessä. Tuomaritarvetta mietittäessä on myös väestömäärään perustuvan laskentatavan lisäksi riittävästi otettava huomioon kunkin käräjäoikeuden juttujen laatu ja jutturakenne. Elinkeinoelämän ja väestön keskittymisestä sekä lainsäädännöstä ja oikeuspaikkasopimuksista johtuen vedottiin siihen, että esimerkiksi Helsingin, Espoon ja Vantaan käräjäoikeuksissa käsitellään keskimäärin työläämpiä asioita kuin muissa käräjäoikeuksissa. Lisäksi monissa lausunnoissa katsottiin, ettei notaarien lukumäärää tule tässä yhteydessä määritellä, ja että hallintoon arvioitu 12 %:n henkilöstötarve tulisi laskea kokonaishenkilöstömäärästä.

15 Tuomareiden erikoistuminen Pääasiallisesti katsottiin, että tuomarien erityisosaamisen lisäämiseen sekä heidän ja muun henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen muutoinkin samoin kuin vahvempien tuomarikokoonpanojen käyttö asioita ratkaistaessa edellyttävät, että käräjäoikeuspiirit muodostetaan huomattavasti nykyistä suuremmiksi. Käräjäoikeuksien yksikkökoon suurentamista yksinään ei kuitenkaan pidetty ratkaisuna ongelmiin. Olennaiseksi jäi kysymys siitä, minkälainen organisaatiorakenne antaa parhaat edellytykset toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen nykyisin vallitsevia vaatimuksia vastaavalla tavalla. Lisäksi katsottiin, että kansalaisten oikeusturvavaatimukset ja tasapuolisen kohtelun varmistaminen edellyttävät erityisasiantuntemuksen kehittämisen mahdollistamista yhtäläisellä tavalla koko maassa. Lainkäytön painopisteen siirtäminen käräjäoikeuksiin pidettiin tärkeänä. Lisäksi katsottiin, että käräjäoikeuksien kilpailukyvyn turvaamiseksi työvoiman saamisessa edellyttää myös muita työyhteisön toimintaedellytyksiin ja työmääriin sekä erityisesti palkkaukseen liittyviä parannuksia, mitkä eivät automaattisesti seuraa tuomioistuimen koon kasvamisesta. Ammatillinen osaaminen pääasiassa perustuu pitkään kokemukseen ja jatkuvaan koulutukseen. Käräjäoikeudessa käsiteltävät asiat ovat vaikeutuneet ja monipuolistuneet ja niillä on mietinnössäkin esitetyn mukaisesti yhä useammin kansainvälisiä liittymiä. Tästä syystä korostettiin myös tuomareiden jatkuvaa koulutuksen tarvetta ja koulutukseen osallistumiseen mahdollistavia riittäviä resursseja. 2.7 Oikeusapu ja oikeudellinen neuvonta Lausunnoissa katsottiin, että kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että oikeusaputoimistoverkko pysyy tiheänä ja jäävät myös niille paikkakunnille, joista käräjäoikeudet tai sivukansliat poistuvat, koska niistä aikaisemmin saadut neuvontapalvelut tulee jatkossa saada paikallisista oikeusaputoimistoista. Lausunnoissa korostui laajasti pelko siitä, että asianajotoimistot tulisivat siirtymään pääkansliapaikkakunnille ja aiheuttaisi vaikeuksia esimerkiksi jutun toiselle osapuolelle saada oikeudellista neuvontaa esimerkiksi oikeusaputoimiston esteellisyyden vuoksi. Lausunnoissa korostettiin myös valtiolle ja yksityisille lisääntyviä oikeudenkäynneistä aiheutuvia oikeusapu- ja todistelukustannuksia. Kun asianosaisen oikeudenkäyntikustannukset muutenkin ovat viime vuosina merkittävästi kasvaneet, pitempien matkojen takia lisääntyvät oikeudenkäyntikustannukset ja ajanhukka olisivat omiaan edelleen vaikeuttamaan kansalaisten pääsemistä oikeuksiinsa. 2.8 Tuottavuus Useissa lausunnoissa asetettiin kyseenalaiseksi uudistuksen tuoman tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntyminen. Useissa lausunnoissa katsottiin, että käräjäoikeusverkon harventuessa kansalaisten asiointi käräjäoikeuksissa väistämättä jossain määrin hankaloituu. Tällä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia asianosaisten läsnäoloon varsinkin rikosasioita käsiteltäessä. Käräjäoikeuden istuntokäsittelyssä ovat asianosaisten lisäksi saapuvilla myös todistajat, asianosaisten avustajat, mahdolliset tukihenkilöt sekä rikosasiassa myös syyttäjä sekä mahdollisesti lautamiehet. Kritiikkiä kohdistui siihen, ettei mietinnössä ole selvitetty niitä erilaisia haittoja ja kustannuksia, jotka käräjämatkojen pidentyminen aiheuttaa tuomioistuimen henkilökunnalle, asianosaisille ja heidän avustajilleen. Myös syyttäjät katsoivat, että kohtuuttoman pitkiä käräjämatkoja myös syyttäjän

16 11 kannalta tulee välttää. Matkakäräjien lisääntymisellä on väistämättä kielteisiä vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen. Lisäksi arvioitiin, että töiden ja voimavarojen jakautuessa uudella tavalla joillakin seuduilla yksittäisten asioiden käsittelyajat saattavat pidentyä, vaikka keskimääräiset käsittelyajat valtakunnallisesti tarkasteltuina lyhenisivät. Lisäksi eräillä alueilla lähinnä Lapissa katsottiin, että olisi tullut selvittää mahdollisuutta käräjäoikeuksien yhteistoiminta-alueisiin esimerkiksi tuomareiden erikoistumisen yhteydessä. Tällöin vältettäisiin sivukanslioiden toiminnasta aiheutuvat haitat 2.9 Uudistuksen toimeenpano Tuomioistuinten lausunnoissa korostui, että päätökset käräjäoikeuksien määrästä ja tuomiopiireistä tulisi tehdä mahdollisimman pian tai ainakin niin, että tieto kyseisen käräjäoikeuden tai sen sivukanslian lakkauttamisesta olisi täsmällisemmin määritelty. Henkilökunnalle aiheutuvaa epävarmuutta tulisi välttää. Lisäksi monissa lausunnoissa edellytettiin, että kiinteistöasioiden siirto Maanmittauslaitokselle toteutettaisiin samanaikaisesti. Lisäksi uudistuksen toimeenpanon tulisi olla suunnitelmallinen, ammattitaitoinen ja paikalliset olosuhteet ja henkilöstön tarpeet huomioon ottava. 3 YLEISET KANNANOTOT 3.1 Korkein oikeus Korkein oikeus katsoo, että ehdotettu peruslinjaus on kannatettava. Käräjäoikeuksien koon suurentaminen ei itsessään ratkaisisi ongelmia. Kysymys on siitä, minkälainen organisaatiorakenne antaa parhaat edellytykset toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen nykyisin vallitsevia vaatimuksia vastaavalla tavalla. Tilastojen valossa pienten käräjäoikeuksien toiminta voi näyttäytyä tehokkaampana kuin suurempien. Koska tilastot perustuvat asiamääriin eivätkä ota riittävästi huomioon asioiden laatua ja laajuutta, erot erilaisten yksiköiden jutturakenteissa jäävät tulematta esiin. Nykyisenlaisin tilastollisin menetelmin ei siten saada vertailukelpoista ja luotettavaa kuvaa yksiköiden todellisesta tehokkuudesta eikä myöskään voimavarojen ja työmäärien oikeasuhteisuudesta. Näihin kysymyksiin onkin välttämätöntä kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta huolenpito voimavarojen oikeasta kohdentamisesta ja yhtäläisen oikeusturvan edellytyksistä olisi mahdollista. Käräjäoikeusverkon harventuessa kansalaisten asiointi käräjäoikeuksissa väistämättä jossain määrin hankaloituu. Tällä voi myös olla kielteisiä vaikutuksia asianosaisten läsnäoloon varsinkin rikosasioita käsiteltäessä. On syytä varautua siihenkin, että töiden ja voimavarojen jakautuessa uudella tavalla joillakin seuduilla yksittäisten asioiden käsittelyajat saattavat pidentyä, vaikka keskimääräiset käsittelyajat valtakunnallisesti tarkasteltuina lyhenisivät. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien muodostuminen alueiltaan laajoiksi tulee myös aiheuttamaan nykyistä enemmän matkustamista niin tuomareille kuin istuntoihin osallistuville asianosaisille ja heidän avustajilleen. Matkakäräjien lisäänty-

17 12 misellä on väistämättä kielteisiä vaikutuksia toiminnan tehokkuuteen. Kokonaisuutena arvioiden ehdotetunlaisen käräjäoikeusverkoston uudistuksen puolesta puhuvat seikat ovat kuitenkin oikeusturvajärjestelmän kehittämisen kannalta painavampia kuin verkoston harvenemiseen liittyvät haittapuolet. Työryhmän ehdotus toteuttaa yleisesti ottaen varsin hyvin asetettua kehittämislinjausta. Käräjäoikeudet muodostuvat siinä kooltaan riittävän suuriksi niin, että tuomarityövoiman ja muun henkilökunnan työ on mahdollista järjestää mielekkäällä tavalla. Tuomarien osalta 10 tuomarin vähimmäiskoko jo antaisi myös mahdollisuuksia erityisosaamisen kehittämiseen. Tätä pienempiä käräjäoikeuksia ei ole syytä muodostaa ainakaan muualle kuin erityisen harvaan asutuille seuduille (esimerkiksi Lapin käräjäoikeus). Eräisiin käräjäoikeuksiin ehdotetaan perustettavaksi kuitenkin sivukanslia ja useita istuntopaikkoja. Tältä osin kokemukset sekä Suomesta että Ruotsista ' osoittavat, että käräjäoikeuden toiminnan ja johtamisen kannalta toimipaikkojen hajauttamiseen liittyy monia epäkohtia. Turvautumista pysyvien sivukanslioiden perustamiseen on syytä välttää, kuten työryhmän ehdotuksessa on tehtykin. Sen sijaan on tarpeellista, että pinta-alaltaan suuriin käräjäoikeuspiireihin perustetaan useampia istuntopaikkoja. Liian pitkät etäisyydet istunto-paikkaan hankaloittavat liikaa asianosaisten asiointia ja vaikuttavat epäedullisesti läsnäoloon varsinkin rikosasioiden käsittelyssä. Työryhmän näkemys siitä, ettei nykyisiä pieniä ruotsinkielisiä käräjäoikeuksia ole syytä säilyttää, on perusteltu. Paitsi että kehittämisen peruslinjaus ei tältä osin toteutuisi, on syytä erityisesti painottaa sitä, että näin pienissä yksiköissä tuomarien ja henkilöstön ammattitaidon turvaaminen ja kehittäminen olisi vaikeampaa kuin suuremmissa yksiköissä. Tämä vähentäisi työn mielekkyyttä ja osaltaan vaarantaisi korkeatasoisen työvoiman saatavuuden. Jotta oikeusturva voisi toteutua yhtäläisesti asianosaisten kielestä riippumatta, on ratkaisevan tärkeää, että tuomioistuinlaitoksen palveluksessa on kaikissa oikeusasteissa riittävästi sekä kielitaidon että muun ammattitaidon suhteen korkeatasoista tuomarikuntaa ja muuta henkilöstöä. Pienten erillisten yksiköiden säilyttäminen ei tue tätä. Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen sellaisten yksiköiden puitteissa, jotka ovat riittävän vahvoja ja ammatillisesti houkuttelevia, tarpeen mukaan osastoratkaisua käyttäen, edistää paremmin kielellisesti ja laadullisesti yhtäläisten oikeusturvan toteutumista. Näin ollen kannatettava on työryhmän esittämä vaihtoehto, jossa kaksikielisiin käräjäoikeuksiin voidaan perustaa vähemmistön kieltä työkielenään käyttävä osasto. Tehtäessä tämänlaatuista perusteellista uudistusta on erityisesti huolehdittava siitä, että taloudellisten voimavarojen mahdollistama henkilöstön määrä jaetaan yksiköiden kesken niin, että se mahdollisimman hyvin vastaa todellisia tarpeita. Nykyisessä käräjäoikeusorganisaatiossa ja vallitsevien resurssinjakokäytäntöjen pohjalta henkilöstöresurssien oikea kohdentuminen ei välttämättä ole ollut turvattuna parhaalla mahdollisella tavalla. Työryhmä on laskenut työvoiman tarvetta vain asioiden lukumäärän pohjalta. Asioiden laajuuteen ja vaikeusasteeseen liittyviä jutturakenteiden eroja ei ole otettu huomioon. Henkilöstön oikean mitoittamisen kannalta esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa on välttämätöntä ottaa huomioon, että asiat ovat niissä yleensä keskimäärin työläämpiä ja vaikeampia kuin useimmissa muissa maan käräjäoikeuksissa. Henkilöstön ja erityisesti tuomarien tarvetta ja jakautumista käräjäoikeuksien kesken ei pidäkään sen vuoksi ratkaista pelkästään asiamäärien pohjalta. Tältä osin työryhmän ehdotukset vaativat vielä lisäselvityksiä ja -valmistelua.

18 13 Oikeuslaitokseen kohdistuvat vaatimukset sekä toiminnan sisällön että taloudellisuuden ja tehokkuuden suhteen edellyttävät rakenneuudistuksen ripeää toteuttamista. Toisaalta uudistuksen toimitilajärjestelyt tulevat vaatimaan suhteellisen pitkän ajan ennen kuin toiminnan keskittäminen täydessä laajuudessaan on mahdollista. Uudistuksen toimeenpanosta tulee siten vaiheittainen ja osin pitkällinenkin prosessi, ja täysi hyöty uudistuksesta saadaan vasta viiveellä. Uudistuksen käräjäoikeuksien henkilökunnalle aiheuttama epätietoisuus tulisi jäädä lyhytaikaiseksi ja päätökset käräjäoikeuksien määrästä ja tuomiopiireistä tulisi tehdä mahdollisimman pian. Voimaantulo olisi ajoitettava siihen yhteyteen, kun kiinteistöasiat siirretään pois käräjäoikeuksista. Uudistuksen toteuttaminen ja läpivieminen henkilöstön sekä toimintojen sujuvuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää vahvaa, suunnitelmallista ja ammattitaitoista panosta oikeusministeriöltä. Toimeenpanovaihe siihen väistämättä liittyvine ongelmineen ei saa jäädä liikaa paikallisten toimijoiden varaan ja vastuulle. 3.2 Suomen Tuomariliitto ry Suomen Tuomariliitto katsoo, että ehdotus on monin paikoin toteuttamiskelpoisen. Työryhmälle annetut reunaehdot ovat kuitenkin olleet varsin tiukat. Ehdotuksen yksityiskohdista on nähtävissä, ettei vaatimus asukkaan väestöpohjasta tai 10 tuomarinvirasta ole kaikin osin realistinen. Maakuntarajat eivät saa olla este sille, että käräjäoikeusverkosto muodostetaan tuomioistuinten toiminnalliset ja alueelliset vaatimukset huomioon ottaen mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi. Hankkeen toteutuksessa olisi syytä ottaa huomioon jo suunnitteilla olevat kuntaliitokset ja maakuntarajojen muutoshankkeet. Jatkovalmistelussa on ehdottoman tarpeellista ottaa paremmin huomioon paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet. Yksiköitä ja henkilöstöä sekä näitä edustavia järjestöjä tulee jatkovalmistelussa huolellisesti kuulla ja kuunnella. Ehdotetun suunnitelman toteuttaminen merkitsee siirtymäajan jälkeen monin paikoin sitä, että tuomioistuimen henkilökunta joko joutuu muuttamaan työpaikkansa perässä toiselle paikkakunnalle tai matkustamaan päivittäin töihin kohtuuttoman pitkiä matkoja. Samoin monilla paikkakunnilla matkat kansliapaikkakunnalta istuntopaikkakunnalle ovat huomattavan pitkiä. Tuomariliitto edellyttää ehdottomasti, että vähintäänkin henkilökunnan muuttokustannukset ja lisääntyvät työmatkakulut korvataan täysimääräisesti. Lisäksi tuomareiden ja muun henkilökunnan virka-ajan ulkopuolella tapahtuva lisääntyvä matkustaminen kotoa työpaikalle taikka kansliapaikkakunnalta istuntopaikkakunnalle sekä siellä oleskelu vapaa-aikana on kompensoitava. Oikeusministeriö on tähän asti yksipuolisilla työnantajaratkaisuilla virkaehtosopimuksen voimassaoloaikana muuttanut laamannin virat ilman kompensaatiota käräjätuomarin viroiksi. Samalla kuitenkin koko ajan aivan perustellusti edellytetään johtamisen parantamista. Tämä on käytännössä toteutettavissa suurentuvissa virastoissa vain siirtämällä johtamistehtäviä osastonjohtajina toimiville käräjätuomareille, mikä merkitsee aikaisemmin paremmin palkatun johtamistyön siirtämistä alemmin palkatulle henkilöstölle. Tuomariliiton alustavan laskelman mukaan tämä voi merkitä lyhyen siirtymäkauden jälkeen vuositasolla jopa 0,5 miljoonan euron palkanalennusta tuomareiden palkkapotissa (vertailuvuodet 2003 ja 2010). Muualla valtionhallinnossa on ymmärretty, että muutoksia läpivievän avainhenkilöstön palkkauksen tulee olla kannustavaa. Tähän asti toteutetuin tavoin etenemällä vireillä oleva hanke sitä vastoin muodostuu vain epätoivoiseksi säästö- vaan ei kehittämishankkeeksi. Tällä on suora heikentävä vaikutus myös tuomareiden etenemismahdollisuuksiin, mikä puolestaan heikentää tuomarinuran houkuttelevuutta.

19 14 Hankkeen toteuttamiseen liittyy useita vaikeita kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi on välttämätöntä sopia pelisäännöistä. Muussa tapauksessa uudistuksen toimeenpano tulee epäonnistumaan. Muualla valtionhallinnossa on noudatettu periaatetta, että henkilöstöjärjestöt ovat mukana uudistuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa Muihin hankkeisiin on myös liitetty kannustava palkka- ja henkilöstöpolitiikka. Nyt esiintuodut puutteet tulevat johtamaan siihen, ettei ole edellytyksiä saada henkilöstöä sitoutumaan hankkeeseen. Vaikka henkilökohtaisen asioinnin tarve käräjäoikeudessa todennäköisesti vähenee, käräjäoikeusverkoston rakenteessa on huomioitava maantieteelliset olosuhteet. Liian suuresta yksikkökoostakin voi olla haittaa käräjäoikeuden toiminnalle. Sen vuoksi asukaspohjaltaan huomattavan suurten yksikköjen keinotekoisesta perustamisesta tulisi pidättäytyä alueilla, joilla se ei ole väestötiheydestä johtuen välttämätöntä. Tuomarit pitävät sopivana vähimmäiskokona alle 10 tuomarin yksikköä. Myöskään tuomareiden erikoistuminen ei välttämättä riipu yksikön koosta ja tuomareiden lukumäärästä kuin siitä, miten erikoistuminen muutoin on järjestetty. Olennaisempaa kuin sitoutuminen ennalta määrättyyn teoreettiseen vähimmäiskokoon onkin toiminnallisten seikkojen huomioon ottaminen. Nykyiset sivukansliat eivät toimi sellaisella tavalla kuin niitä perustettaessa on ajateltu. Ongelmana on, että ne mielletään pääkanslian kanssa tasavertaisiksi täyden palvelun käräjäoikeusyksiköiksi mutta tosiasiassa niiden henkilökunta kokee sivukanslian jäävän arvoltaan ja asemaltaan pääkansliaan nähden toissijaiseksi. Itsenäinen käräjäoikeus tulisi säilyttää niillä paikkakunnilla, joille mietinnössä ehdotetaan pysyvää sivukansliaa. Samalla voi olla tarpeen arvioida uudelleen näiden yksiköiden tuomiopiiriä. Eräillä alueilla tuomiopiirit muodostuvat niin laajoiksi, että pitkistä välimatkoista voi arvioida syntyvän vakavia ongelmia sen jälkeen, kun ehdotuksen mukaan väliaikaisina sivukanslioina jatkavat käräjäoikeudet lopettavat toimintansa. Tällaisia ovat esimerkiksi Savonlinna, Varkaus, Nurmes, Raahe ja Kuusamo, joihin mietinnössä ehdotetaan vain istuntopaikan jättämistä. Tuomioistuinlaitoksen henkilöstörakenteen huomioon ottaen piakkoin eläkkeelle siirtyvän henkilökunnan kannalta on kohtuutonta, että he joutuisivat muuttamaan viimeisiksi virkavuosikseen toiselle paikkakunnalle tai kulkemaan päivittäistä työmatkaa satoja kilometrejä. Tämän vuoksi olisi harkittava esimerkiksi sellaista siirtymäkauden ratkaisua, että tällaisille paikkakunnille perustettaisiin miehitettyjä istuntopaikkoja käräjäoikeuden palvelupisteiksi, joihin istuntopaikan ja haastemiesten toimitilojen lisäksi jäisivät työtilat paikkakunnalla pysyvästi asuville sellaisille tuomareille ja kansliahenkilökunnalle, joiden ei kohtuudella voi edellyttää muuttavan toisaalle tai joiden työmatka kotoa kansliapaikkakunnalle olisi kohtuuttoman pitkä. Ratkaisu olisi räätälöitävissä paikallisesti ja tarjoaisi myös mahdollisuuden sen perusteltuun arvioimiseen, olisiko tällaisella palvelupisteellä jossain tarvetta siirtymäkauden jälkeenkin. Se saattaisi edesauttaa myös asianajopalvelujen säilymistä paikkakunnalla. Järjestelystä koituvat kustannukset tuskin kokonaisuus huomioon ottaen muodostuisivat ratkaisevan suuriksi. Käräjäoikeusverkoston kehittämisellä isommiksi yksiköiksi saavutettaneen jonkin verran synergiaetua ja kustannussäästöä. Tilakysymyksistä johtuen pitkäksi muodostuvana siirtymäkautena uudistuksen toteuttaminen tulee kuitenkin syömään ylimääräisiä resursseja ja voimavaroja useana tulevana vuonna. Siirtymäkauden väliaikaisratkaisut pikemminkin tulevat haittaamaan tuomioistuinten toimintaa. Tuomioistuinten vuokramenot ovat viime vuosina nousseet eikä niihin ole kehysbudjetin perusteissa myönnetty lisärahoitusta. Työryhmän esitys tulee vaikuttamaan merkittävästi kuluja nostavasti kol-

20 15 mesta syystä. Ensinnäkin tarvittavat rakennuskustannukset maksetaan usein pääomitettuina vuokrissa. Toiseksi toiminta siirtyy isommille paikkakunnille, joissa on korkeampi vuokrataso. Kolmanneksi toimintojen siirrot tuovat muutenkin valtion toimintoja vaille jääville paikkakunnille tyhjää tilaa, joista on maksettava vuokraa. Tämä kehitys tulee mahdollisesti yhdessä muiden seikkojen (esimerkiksi palvelukeskushankkeesta johtuvat päällekkäiset rakenteet) kanssa johtamaan hallinnonalan rahoituskriisiin. Hankkeen pitkä siirtymäaika, toimeenpanon vaatima työmäärä ja lisääntyvät tilakustannukset johtavat siihen, että hanke vaikuttaa vain viipeellä tuomioistuinten henkilöstömäärään ja rahoitustarpeeseen. Siirtymäajan jälkeenkin vielä uudistuksen hyötyjä vähentävät vuokrakustannusten nousu, kasvaneet matkakulut istuntopaikoille, pidentyneet työmatkat, kasvavat asianajokulut jne. Myös erikoistuminen ja toiminnan laadullinen kehittäminen edellyttävät aktiivisia toimenpiteitä eivätkä nekään tapahdu itsellään isossakaan yksikössä. Tämä edellyttää johtamisen kehittämistä ja sitä edistävien kannustimien käyttämistä. Myös muulle henkilökunnalle on tarjottava kannustimia uudistuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja vastikkeeksi muutoksen aiheuttamasta työolojen heikentymisestä. Käräjäoikeuksien toiminnallinen tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät myös käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden ja menettelytapojen ennakkoluulotonta uudelleenarviointia lainsäädännöllisin muutoksin. Vasta sitä kautta on saatavissa hyötyä suurempiin yksikkökokoihin siirtymisestä. Lainkäytön ydinaluetta ovat suulliset oikeudenkäyntitilaisuudet. Pyrkimys suurempiin käräjäoikeusyksiköihin merkitsee ristiriitaa oikeuden saatavuuden periaatteen kanssa siitä näkökulmasta, kuinka kaukaa ja millaisin kustannuksin on kohtuullista velvoittaa asiaan osallisia ja heidän avustajiaan ja todistajia saapumaan tuohon oikeudenkäyntitilaisuuteen. Käräjäoikeuksien keskittyminen suurempiin asutuskeskuksiin todennäköisesti johtaa myös lainopillisten asiantuntijapalvelujen keskittymiseen tuomioistuinpaikkakunnille, mikä sekin osaltaan vaikeuttaa oikeuden saatavuutta harvaan asutuilla seuduilla ja lisää yhteiskunnan yleistä keskittymistä. Tuomiovalta on pakkovaltaa. Tuomioistuimissa asioimisen ja oikeudenkäyntien on voitava tapahtua arvovaltaisessa ympäristössä, jossa asiaan osallisten, todistajien ja tuomioistuimen henkilökunnan turvallisuudesta voidaan riittävästi huolehtia. Poliisin sijoittumisella ja miehityksellä on korostetun suuri merkitys käräjäoikeuksien toiminnan kannalta, sillä käräjäoikeuksilla ei yleensä ole lainkaan omaa turvallisuudesta huolehtivaa henkilökuntaa. Lisäksi poliisin virka-apua tarvitaan oikeuteen tuotavaksi määrättyjen noudoissa ja vankilasta tulevien vartioinnissa. Istuntosalin on oltava varustettu asianmukaisin äänityslaittein, tietokonepäättein, audiovisuaalisin laittein ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös puhelin- tai videoneuvottelun vaatimin laittein. Arvioihin ratkaisija- ja käsittelijätyövoiman tarpeesta tulee suhtautua varovasti. Erityisesti arviot tuomarin laajoja riita-asioita ja rikosasioita koskevasta ratkaisukapasiteetista eivät ole realistisia. Kirjaamisasioiden siirtäminen käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen koskeva hanke tulee tapahtua samanaikaisesti käräjäoikeusuudistuksen kanssa. KIRSU-projektille suunnitellusta varsin tiukasta aikataulusta on tarvittaessa luovuttava. Valmistelussa on selvitettävä uudistuksen vaikutus hovioikeuksien tuomiopiirijakoon. Uudistuksen läpiviemiseksi on järjestettävä tarpeellinen johdon koulutus sekä tarvittava asiantunteva konsulttiapu ja henkilöstön tukitoimet. Ellei henkilöstö saa osallistua asioiden valmisteluun valtionhallinnossa noudatetun käytännön mukaisesti ja ellei uudistukseen sisällytetä sen aiheuttamia haittoja kompensoivaa ja sen toteuttamiseen kannustavaa palkkapolitiikkaa, Tuomariliitto tulee suositte-

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 176 N:o 22 Liite 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus ERP (MHz) (kw) AAVASAKSA 87,9 10 AAVASAKSA AAVASAKSA

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet muodostettu 31.12.2009 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan Uusimaa s. 2 Varsinais-Suomi s. 3 Satakunta s. 4 Kanta-Häme ja Päijät-Häme

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

KRUUNUPYY 44 600 SVT

KRUUNUPYY 44 600 SVT 4706 N:o 119 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw)

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI

LAUSUNTOPALAUTTEESEEN POHJAUTUVA OIKEUSMINISTERIÖN ESITYS 13.3.2008 KÄRÄJÄOIKEUSVERKOSTOKSI 049 Espoo 702 Espoo 235 019 235 Kauniainen 702 Espoo 8 469 Espoo Yhteensä 243 488 091 Helsinki 706 Helsinki 564 521 Helsinki Yhteensä 564 521 086 Hausjärvi 707 Hyvinkää 8 536 433 Loppi 707 Hyvinkää 8 006

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa

Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäynnin pendelöinti, koko maa Työssäkäyntialueet 31.12.2008 pendelöintitietojen pohjalta, 1.1.2011 kuntajaon mukaan. Työssäkäyntialueet merkitty värein ja muu yli 10 %:n pendelöinti nuolin. Uusimaa

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%)

Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) Elisa ADSL hinnasto (alv. 24%) 8M/1M Full 24M/1M Kunnat 1M/512k 2M/512k rate Full rate Forssa 35,47 37,50 44,62 50,72 Humppila 35,47 37,50 44,62 50,72 Jokioinen 35,47 37,50 44,62 50,72 Kylmäkoski 35,47

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw)

2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta. Taajuus (MHz) ERP (kw) 382 Liite TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 2 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen radiotoiminta 2.1 Analoginen radiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Taajuus (MHz) ERP (kw) Anjalankoski,

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1152. Valtioneuvoston asetus. valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2009 N:o 1152 1155 SISÄLLYS N:o Sivu 1152 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun valtioneuvostonasetuksenmuuttamisesta...

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET 1.1.2005 LUKIEN 1\N\LQHQRUJDQLVDDWLRUDNHQQH Syyttäjäyksikön sijoituskihlakunta tummennettu. Helsinki Helsinki

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila

Kuntatalouden tunnuslukuja. Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Kuntatalouden tunnuslukuja Ryhmä 1: Kontiolahti, Lapua, Laukaa, Lempäälä, Lieto, Siilinjärvi ja Ulvila Ryhmä 2: Forssa, Heinola, Hollola, Kuusamo, Naantali, Raisio ja Uusikaupunki 8.9.2015 Heikki Miettinen

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Taulukosta puuttuu saaristo- sekä Pohjois-Suomen kuntia, rahdit sovittava erikseen.

Taulukosta puuttuu saaristo- sekä Pohjois-Suomen kuntia, rahdit sovittava erikseen. Rahtihinnasto Tiileri-tulisijat 25.02.2013 sis. alv. 24% Tulisijat toimitetaan oheisen rahtitaulukon mukaan toimitusosoitteeseen tiilikuormien mukana. Tulisijapakettia tilattaessa tulisi huomioida riittävä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821. Oikeusministeriön asetus. N:o 819 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2009 N:o 819 821 SISÄLLYS N:o Sivu 819 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä ja oikeusaputoimistojen toimipaikoista... 4661 820

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi

Luonnos oikeusministeriön asetukseksi 1 Luonnos oikeusministeriön asetukseksi oikeusapupiireistä sekä oikeusaputoimistojen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Leppävirta Heinävesi Varkaus Kuntatalouden tunnusluvut Joroinen Keski-Savo Heinävesi, Joroinen, Leppävirta ja Varkaus 19.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2014 alk. Ortokuvat Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200.00 246.00 005 Alajärvi 400.00 492.00 009 Alavieska 100.00 123.00 010 Alavus 400.00 492.00 016 Asikkala 300.00 369.00 018 Askola 100.00 123.00 019 Aura 100.00 123.00 035 Brändö 200.00 246.00

Lisätiedot

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010

OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 OMAKOTITALOJEN JÄTEHUOLTOPALVELUT TAAJAMA-ALUEILLA Jäteastioiden tyhjennysmaksut maaliskuussa 2010 Ekomaksu ja jätteiden tyhjennysvälin enimmäispituus kunnittain Kunta Eko-, perus-, hyötykäyttö- tai palvelumaksu,

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla

VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla VM/KAO 12.12.2013 Nykyinen ja UUSI järjestelmä, rakennevertailu Vuoden 2013 tiedoilla Laskennalliset kustannukset: Ikärakenne Sairastavuus Työttömyys Kaksi Vieras As.tiheys Saaristo Koulutus Muut Yht.

Lisätiedot

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä

Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä VM/KAO/vs, 12.12.2013 Valtionosuudet UUSI ja NYKYINEN järjestelmä Vuoden 2013 tasolla UUSI NYKYINEN UUSI NYKYINEN MUUTOS Käyttöasm VOS VOS VOS VOS uusi vs nyk. tulot v. 2012 YHTEENSÄ YHTEENSÄ /as /as /as

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 18.5.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 18.5.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010

KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Heikki Punnonen 29.12.2010 KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 29.12.2010 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti:

Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti: Kaikki kunnat paremmuusjärjestyksessä Näin tutkimus tehtiin Valitsimme aluksi kymmenen eri tekijää, jotka saattavat vaikuttaa lapsiperheen asuinkunnan valintaan ja jotka voidaan arvioida tilastollisesti:

Lisätiedot

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA

OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSMINISTERIÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista annetun lain (258/2002) 2 :n mukaan

Lisätiedot

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue

Pomarkku. Lavia. Kuntatalouden tunnusluvut. Pori. Ulvila. Luvia Nakkila. Kokemäki. Porin selvitysalue Pomarkku Kuntatalouden tunnusluvut Pori Ulvila Lavia Luvia Nakkila Kokemäki Porin selvitysalue Kokemäki Lavia Luvia Nakkila Pomarkku Pori Ulvila Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003 Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003 Näin luet taulukkoa Taulukosta näkyy, miten paljon rahaa kunnat käyttivät terveydenhuoltoon asukasta kohti laskettuna (nettomenot euroa/asukas)

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi? Tilanne vuoden 2012 alussa - kunnat sairaanhoitopiireittäin KUNTALIITTO Sosiaali ja terveys Kia Paasivirta ja Hkki Punnonen 7.2.2012 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi.

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio

Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Kunnan kuuluminen Risen yhdyskuntaseuraamustoimiston toimialueeseen 1.5.2015 YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012. 581/2012 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2012 581/2012 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 19 päivänä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Rahtihintoihin lisätään kierrätys- ja pakkausmaksu sivun 1 hinnoittelun mukaisesti.

Rahtihintoihin lisätään kierrätys- ja pakkausmaksu sivun 1 hinnoittelun mukaisesti. RAHTIHINNASTO TIILERI TULISIJAT 1.1.2016 hinnat sisältävät ALV:n Rahtauksesta Toimituspaikkaan tulee olla riittävän hyvä tieyhteys, joka kestää täysperävaunuyhdistelmän. Myös tiealue täytyy olla esteetön

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3

Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 Khall 30.5.2013 180, liite nro 3 LUONNOS 12.4.2013 OIKEUSM1JISTEfflÖN ASETUS OIKEUSAPUPIIREISTÄ SEKÄ OIKEUSAPUTOIMISTOJEN TOIMIPAIKOISTA JA EDUNVALVONTA-ALUEISTA 1 Yleistä Valtion oikeusaputoimistoista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 1443. Opetusministeriön asetus. arkistolaitoksen suoritteiden maksuista. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1443 1445 SISÄLLYS N:o Sivu 1443 Opetusministeriön asetus arkistolaitoksen suoritteiden maksuista... 3989 1444 Opetusministeriön

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.) Luetteloa tarkistetaan piirijärjestöjen esityksestä tarvittaessa,

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot