SULATETUT SYDÄMET. » Aikuisten järjestelyt ovat usein syvältä s.14. Ulos kerhohuoneista 8. Talous takaisin tolpilleen 10. ray:n avustustoiminnan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SULATETUT SYDÄMET. » Aikuisten järjestelyt ovat usein syvältä s.14. Ulos kerhohuoneista 8. Talous takaisin tolpilleen 10. ray:n avustustoiminnan"

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti Ulos kerhohuoneista 8 Talous takaisin tolpilleen SULATETUT SYDÄMET» Aikuisten järjestelyt ovat usein syvältä s.14

2 HYVÄN TEKIJÄ Sijaisperheistä on huutava pula. teksti tuija holttinen kuva jaakko lukumaa Kerron kokemukseni Kuka olet? Olen Mikko, ja mukana Kehitysvammaliiton 1 fasd-hankkeen vertaisryhmissä kokemuskouluttajana. Tehtäväni on kertoa adoptiovanhemmille sekä fasd-nuorille ja nuorille aikuisille siitä, mitä fasd oikeastaan tarkoittaa ja miten se on vaikuttanut minun elämääni. Mikä vapaaehtoistyössä on haastavaa? Tapahtumissa 2 ja tilaisuuksissa käyminen on enimmäkseen ollut kivaa. Joskus tietysti tulee hankaliakin kysymyksiä, mutta kyllä niistäkin sitten aina selvitään. En ole kovin pitkään vielä ollut kokemuskouluttajana, mutta tarkoitus on jatkaa tätä, koska pidän tästä toiminnasta. Mikä motivoi sinua vapaaehtoistyöhön? Ihan kaikki 3 tiedon jakaminen fasdista on todella tärkeää. Ihmiset eivät tiedä ylipäänsä mitä fasd tarkoittaa. Kaikkein tärkeintä minusta on välittää tietoa etenkin tytöille ja naisille, että he tietäisivät mitä alkoholin juominen raskauden aikana voi aiheuttaa. Pidän erittäin tärkeänä tästä aiheesta puhumista myös sen takia, että sijaisperheistä on huutava pula, niitä tarvitaan jatkuvasti lisää fasd-lapsille ja -nuorille. Sijaisperheiden lisäksi nuorille tarvitaan myös enemmän toimintaa, koulutusta ja työpaikkoja. FASD (fetal alcohol spectrum disorders) viittaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamiin vaurioihin. Tunnetuin ja vakavin alkoholin aiheuttama vaurio on FAS. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa syntyvälle lapselle erilaisia vaurioita, vaihdellen lievistä oppimisvaikeuksista vakavaan kehitysvammaan ja elinvaurioihin. Lisätietoa aiheesta: 2 4/2011

3 jaakko lukumaa 4/ Tukea transihmisille Hyppy tulevaisuuteen Selviä talousvaikeuksista Viisi vapaaehtoistyyppiä Oma jengi jäällä Houkuttelevampi vaihtoehto Loppuraportti uudistuu Pelastaako vapaaehtoistyö Englannin? Hakemukset verkkoon RAY:n seurantasakilla rokkaa s. 23. TÄSSÄ NUMEROSSA VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 Uusi alku tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Näen aitoa ahkerointia Kolme ensimmäistä kuukautta avustustoiminnan johtajana on takanapäin. Olen syksyn aikana paneutunut osastoni arkeen siihen, miten asioita hoidetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla. Ilokseni voin todeta, että osastoni arki sujuu jouhevasti ja töitä tehdään ahkerasti. Kuva talon sisältä päin katsottuna on täysin toinen, kuin mitä ray:stä median kautta välittyvä viesti on kuluneena syksynä ollut. Noin neljänkymmenen hengen avustusosasto on kiireinen, jopa ylityöllistetty syyskauteen ajoittuvan avustuspäätösten valmistelun vuoksi. Useimmat ahkeroivat myös viikonloppuisin ja ylitöitä kertyy. Minulle on kerrottu, että kiireen kestää, kun tietää että avustusvalmistelun päätyttyä helpottaa hetkeksi. Kevätkausi on rauhallisempi hyvä näin. Osastooni tutustumisen lisäksi olen viikoittain tavannut jäsenjärjestöjä. Tapaamiset ovat olleet mielenkiintoisia ja herättäneet aidon mielenkiinnon avustettaviin järjestöihin ja avustuskohteisiin. Usein tapaamisten jälkeen olen käynyt vielä järjestön nettisivuilla tarkistamassa, mitä kaikkea johonkin hankkeeseen sisältyy. Avustuksia hakevia järjestöjä on yli tuhat, joten tutustumiskohteita riittää. Yksi havaintoni on, että järjestökenttä on murroksessa: useampia järjestöfuusioita on juuri nyt meneillään. Niillä haetaan parempia tuloksia ja vaikuttavuutta käytössä oleville voimavaroille. Toivon voimia kaikille, jotka kokoavat järjestöjä saman sateenvarjon alle. ray:n tuloskehitys on ollut kuluneena vuotena ennakoitua parempi tämä helpottaa avustusten jakoa. Jakamiemme avustusten käyttöä seurataan nyt entistä tarkemmin. On välttämätöntä, että kaikki avustusten saajat käyttävät saadun tuen myöntöperusteiden mukaisesti. Mieluiten näemme mediassa otsikoita avustuksillamme saaduista hyvistä tuloksista. Yhteinen tavoitteemme on, että vapaaehtoisuuteen perustuva järjestötoiminta ihmisten hyväksi jatkuu tuloksekkaana myös ensi vuonna. Toivon kaikille hyvää joulunalusaikaa ja kiireetöntä joulua. sisko seppä avustustoiminnan johtaja Toivon voimia kaikille. pääkirjoitus 3

4 koonnut liisa kairesalo ajankohtaiset 4 Avustusehdotus julkaistaan joulukuussa Avustusehdotus vuodelle 2012 julkaistaan torstaina Tieto esityksestä välitetään hakijoille julkaisupäivän aamuna sähköpostitse. RAY:n verkkosivuilla osoitteessa fi/jarjestot esitys julkaistaan klo 10. Jaettava avustussumma on 291 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen vuoden 2012 avustuksista tekee valtioneuvosto vuoden alkupuolella. RAY:n valvontalomakkeet uudistuvat RAY uudistaa vuosiselvityksissä käytettäviä valvontalomakkeita. Avustuksen saajan tulee selvittää vuoden 2011 avustuksien käyttö uudistetuilla lomakkeilla, jotka ovat saatavissa RAY:n verkkosivuilta vuoden 2012 alkupuolella. Uudistuvista lomakkeista tiedotetaan Avustusinfouutiskirjeissä ja vuoden 2012 Tukipotti-lehdissä. Ohjeistus hyvään hallintoon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on julkaissut järjestöille ohjeen hyvästä hallintotavasta. Ohje sisältää keskeistä järjestötoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja sitä täydentäviä suosituksia. Ohjeistossa käsitellään muun muassa järjestön jäsenten, hallituksen ja toiminnanjohtajan roolia sekä järjestön sidosryhmäsuhteita ja taloushallintoa. Tutustu ohjeeseen 4/2011 Käpy ja Eläkeliiton Ylistaron yhdistys palkittiin Ensimmäisen kerran jaetut oikeusministeriön Demokratiapalkinnot menivät Alhaisten nuorisoseuran aktiiville Regina Wittsbergille, Eläkeliiton Ylistaron yhdistykselle, Luetaan yhdessä -verkostolle, Käpy ry:lle ja Helsingin Roihuvuoressa asuvalle Otto-Ville Mikkelälle. Oikeusministeriö, Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Ykkösen aamu-tv ja ray pyysivät suomalaisia kertomaan esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta. Lokakuun puoleen väliin mennessä ehdotuksia palkittavista henkilöistä, järjestöistä tai toimintamuodoista tuli peräti 370 kappaletta. Esikarsinnan jälkeen vapaaehtoistoiminnan vuoden lähettiläät Pauli Aalto- Setälä, Nicke Lignell, Marianne Heikkilä, Juha Itkonen ja Eija Vilpas nimesivät viisi esimerkkiä, jotka edustavat vapaaehtoistoiminnan kirjoa, ja jotka palkittiin Demokratiapalkinnolla. Kyse ei ollut kilpailusta, vaan lähettiläät valitsivat monien hyvien ehdokkaiden joukosta viisi erilaista, hienoa esimerkkiä vapaaehtoistoiminnasta. Lapsikuolemaperheitä auttavan Käpy ry:n ilmoitti katsaukseen henkilö, joka kertoi menettäneensä esikoisensa nelisen vuotta sitten: Jäimme täysin tyhjän päälle, ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Olemme osallistuneet Kävyn järjestämiin perheviikonloppuihin, jossa olemme tutustuneet muihin lapsensa menettäneisiin ja vaihtaneet ajatuksia. Surun jakaminen muiden vertaisten kanssa on ollut minulle täysin korvaamaton apu. Eläkeliiton Ylistaron yhdistys on yksi liiton 402 yhdistyksestä. Ylistarolaiset katsaukseen ilmoittanut henkilö perusteli muun muassa, että yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä vapaaehtoistoimintaa suurella sydämellä Västinginkartanon palvelutalossa. Yhdistyksen 20 vapaaehtoistyöntekijää huolehtii joka lauantai henkilökunnan apuna vanhusten syöttämisestä, lähimmäisenä olosta ja yksilöllisestä keskustelukumppanuudesta. Toinen vapaaehtoisryhmä järjestää kerran viikossa noin tunnin pituisen laulu-, tarina-, liikunta- tai muun virkistystuokion talon vanhuksille. Täysin korvaamaton apu. Ray

5 Verkossa AVANTON PRODUCTIONS Seuraa Antin esimerkkiä IKUISESTI SINUN Mia Halmeen palkittu dokumenttielokuva Ikuisesti sinun sai valtakunnallisen teatteriensi-iltansa marraskuussa. Elokuva kertoo huostaanotetuista lapsista, heidän biologisista vanhemmistaan ja sijaisvanhemmistaan, rakkaudesta ja menetyksestä. Päähenkilöiden vaikeista elämäntilanteista huolimatta elokuva kuvaa lasten ja nuorten arkea koskettavasti ja hienotunteisesti. Elokuva voitti Nyonissa Visions du Réel -elokuvafestivaaleilla parhaan ohjauksen palkinnon pitkien dokumenttien sarjassa. Palkintoraati kiitteli ohjaustyön viisautta ja herkkyyttä sekä ohjaajan kykyä päästä lähelle elokuvan henkilöitä. RAY:llä on Facebookissa uusi sivu Pidetään huolta. Sivuilta löytää vinkkejä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä sekä tietoa eri järjestöjen toiminnasta. Sivuilla voi ilomielin jokainen järjestö kertoa kuulumisiaan ja kannustaa kaikkia mukaan. Sivujen suojelijana toimii sotaveteraani Antti Henttonen, jonka tarinasta on tehty minidokumentti vapaaehtoistyö-välilehdelle. Seuraa Antin esimerkkiä: toimi, tykkää ja kerro kavereillesi! Gloria positiivisin jyväskyläläinen Monikulttuurikeskus Gloria on vuoden 2011 positiivisin jyväskyläläinen. Valinnan suorittivat jyväskyläläiset mediat, Keski-Suomen osuuspankki ja Jyväskylän nuorkauppakamarin edustajista koostunut raati. Vuoden Positiivisin Jyväskyläläinen -palkinto myönnetään henkilölle, yhteisölle tai yritykselle, joka on toiminnallaan tuonut jyväskyläläisten elämään positiivista iloa ja valoa. Monikulttuurikeskus Gloria on RAY:n tukeman Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n hanke. Keskuksen tilat tarjoavat kokoontumispaikan etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle ja pienryhmätoiminnalle. Tavoitteena on luoda avoin, vuorovaikutuksellinen foorumi, jossa eri maista tulleet ihmiset sekä kantaväestö voivat tutustua toisiinsa. Keskus välittää tietoa eri kulttuureista jyväskyläläisille, samoin kuin suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille. Martti Niskanen Kysy lapsettomuudesta Verkkoyhteisö Suomi24:ssa voi keskustella lapsettomuudesta ja kysyä aiheesta alan asiantuntijoilta. Väestöliiton klinikoiden asiantuntijat vastaavat Suomi24-sivustolla nimimerkillä väestöliiton haikara. Haikara vastaa kysymyksiin työaikana maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. 5

6 Peliuutiset antti vettenranta Nettipokerin SMkisoilla hyvä suosio RAY järjesti ensimmäiset viralliset nettipokerin SM-kilpailut marraskuussa. SM-kilpailujen turnauksissa leivottiin yhteensä kymmenen Suomen mestaria pokerin eri pelimuodoissa. Pelaajille jaettiin yhteensä euroa. Pääturnauksen, euron takuupotin Texas Hold emin Suomen mestariksi nousi Antti Kärkkäinen, joka kuittasi voitollaan euroa. Kaikkiaan Nettipokerin SM-kisat keräsivät ray.fi:hin yhteensä pokerinpelaajaa. Casino Helsinki 20 vuotta Uudistunut Casino Helsinki avautui syyskuussa entistä rennompana, iloisempana ja yllätyksellisempänä. RAY:n nettipelien ensimmäinen vuosi takana RAY:n nettipelipalvelun ensimmäinen toimintavuosi tuli täyteen marraskuun lopussa. Ensimmäisen vuoden aikana ray.fi:hin on rekisteröitynyt noin asiakasta. RAY:n nettipeleille vuodelle 2011 asettama 28 miljoonan euron tuottotavoite on toteutumassa. Tähän mennessä ray.fi:n isoimman voiton nappasi kesäkuussa kirkkonummelaisnainen. Hän voitti kahden euron panoksella Jokeripokeri -pelistä euroa. Suomen ainoa kasino, Casino Helsinki täytti joulukuun alussa pyöreitä vuosia. ray perusti Helsingin kasinon Hotelli Presidentin yhteyteen. Vuonna 2004 kasino muutti Mikonkadulle historiallisten Fennian ja Aatran rakennusten tiloihin. Kasino uudistui tänä syksynä, jolloin sen nimeksi tuli ytimekkäästi Casino Helsinki. Samalla sen ravintolatarjontaa uudistettiin. Kasinon pelivalikoimassa on 300 peliautomaattia ja yli 25 pelipöytää. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Ravintoloita on yhteensä neljä, ja niissä on tarjolla erilaisia viihdetapahtumia vuoden ympäri. Vuonna 2010 kasino tuotto oli 27 miljoonaa euroa. Asiakaskäyntejä kertyi lähes eli keskimäärin yli 800 käyntiä päivässä. Kasinolla vieraili yli eri henkilöä, joista ulkomaalaisia oli noin 20 prosenttia. Helsingin kasinon koko tuotto käytetään suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, mikä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. 6 4/2011

7 teksti minna saano kuva seta Tukea transihmisille Transtukipiste on monelle ainoa paikka saada vertaistukea ja keskusteluapua. Helsingin Ruskeasuolla toimiva Setan Transtukipiste tuottaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä palveluita sukupuolivähemmistöihin kuuluville transvestiiteille, transsukupuolisille, intersukupuolisille ja transgendereille sekä heidän perheenjäsenilleen. Asiakaskontakteja tilastoitiin viime vuonna Asiakkaistamme nuorimmat itse palveluita käyttäneet ovat 10-vuotiaita, vanhimmat 70-vuotiaita, mutta kolmevuotiaitakin, joista vanhemmat ovat kantaneet huolta, on asiakkaissamme ollut, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska asiakaskunnan ikärakenteesta. Suurin osa tukipisteen asiakkaista on nuoria ja nuoria aikuisia eri puolilta Suomea. Palveluita räätälöidään yksilöllisen tarpeen mukaan. Kauempana Asiakkaat ovat 3 70-vuotiaita. asuvilla on mahdollisuus säännöllisiin puhelinkeskusteluihin ja sähköpostitukisuhteisiin. Tukipisteen verkostojen kautta tarvitseville voidaan etsiä paikallisia auttajia. Niille, jotka voivat asioida luonamme, järjestämme keskusteluapua ja maksuttomia tukijaksoja, perheille perheterapeuttista keskustelua. Meillä toimii myös puhelinpäivystys ja nuorille mese-päivystys sekä neuvontapalvelut. Kukaan ei tuomitse Tukipisteen tiloissa kokoontuu mo- nia erilaisia ryhmiä, joissa transihmiset voivat tavata toisiaan sekä alan ammattilaisia. Tukipiste on monelle ainoa kanava, jossa voi puhua avoimesti ja saada vertaistukea sekä löytää ystäviä, kertoo yhteisötyöntekijä Sami Suhonen. Vuosittain tukipiste järjestää myös Trans-Helsinki-tapahtuman sekä voimavaraleirin. Leirit ovat olleet todella merkittäviä osallistujille. Palautteissa korostuu se, miten kerran vuodessa leirillä saa olla oma itsensä ilman, että tarvitsee pelätä tuomitsemista. Tukipisteen palvelee lisäksi välittämällä tietoa ja kouluttamalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Viime keväänä Suomi liittyi Tanskan, Norjan ja Ruotsin joukkoon, kun thl poisti transvestisuuden tautiluokituksesta. Transtukipiste oli mukana koordinaattorina yhteistyöhankkeessa tavoitteen toteuttamisessa. Tukipiste toimii lähes kokonaan ray:n tuella. Transtukipiste sai Helsingin yliopiston sukupuolentutkimukselta vuoden 2011 Kristiina-palkinnon. Info Transvestiitti vai transgender? Transvestiitti on mies tai nainen, jolla on tarve ilmentää naisellista ja miehistä puolta itsessään vaihdellen. TranssukupuoLInen henkilö kokee, että hänen kehonsa ilmaisee hänen sukupuolikokemustaan väärin. Hänellä on vahva ristiriita sisäisen sukupuolikokemuksensa ja ruumiillisten sukupuolipiirteidensä sekä kulttuuristen sukupuoliodotusten välillä. Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittelevät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Transgender elää miehisyyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. Saattaa kokea olevansa sukupuoleton tai sukupuoleltaan määrittelemätön tai omanlaisensa yhdistelmä. 7

8 Leena Mörttisen mukaan järjestöt voisivat palata henkisille juurilleen tai ryhtyä reilusti kilpailemaan muiden kanssa. 8 4/2011

9 Vaikuttaja teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa Hyppää! On lähdettävä kerhohuoneista ja mentävä virtuaaliseen suuntaan, siellä ne kansalaiset ovat. Myytit pitävät joskus kutinsa. Kuten se, että Suomi on järjestöjen luvattu maa. Eikä sosiaalinen media näytä tilannetta muuttavan, päinvastoin. Oikeusministeriön tuoreen selvityksen mukaan Suomessa toimii noin sosiaali- ja terveysjärjestöä. Toimintaan osallistuu vuosittain neljännesmiljoona kansalaista. Kuulostaa hienolta. Olen pelännyt, että edustuksellisessa demokratiassa olisimme menettäneet otteen yksilön rooliin ja yhteisöllisyyteen. Vastuu on etääntynyt, ei tarvitse osallistua, kun maksaa veroja. Luvut osoittavat, että ihmiset kuitenkin osallistuvat järjestötyöhön, iloitsee Leena Mörttinen, Nordean entinen pääekonomisti ja nykyinen pankin European Affairs -yksikön johtaja. Talousasioissa on työsarkaa riittänyt. Euroalueen kriisi on pakottanut tarkastelemaan ja miettimään hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja tulevaisuutta. Mitä tehdä pöhöttyneelle julkiselle sektorille? Britanniassa, vaikka ei euroalueeseen kuulukaan, kirves on heilahtanut. Kreikka ja pian Italia ovat matokuurin edessä. Baltiassa se näyttää onnistuneen. Entä Suomi? Olemme edelleen uskottava, aaa-luokituksen valtio ja meidän on vielä mahdollista tehdä tarvittavat sopeutukset tuhoamatta arvokkaita asioita. On katsottava mitä ja miten palveluita tuotamme ja kuinka ne rahoitetaan, sanoo Mörttinen, rahapolitiikasta väitellyt valtiotieteen tohtori, ja kiteyttää kahden asian kohtalonyhteyden. Puolustan hyvinvointivaltiota. Se takaa turvan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Ne taas ovat perusta terveelle taloudelle ja kasvulle, joka sitten rahoittaa sosiaaliturvaa ja palveluita. Puolitietä ei ole Edessä ovat eittämättä laihat vuodet ja palapeli on koottava uusiksi. Mörttinen tunnustautuu puristiksi, rajalinjat on määriteltävä selkeästi. Palveluiden tilaajana on julkinen sektori. Se määrittelee kansalaisten oikeudet ja antaa lupauksen palveluiden saatavuudesta. Samalla se määrittelee laadun. Mutta, yksityinen sektori voi ihan hyvin olla mukana niitä tuottamassa. Se ei tarkoita siirtymää yksityiselle puolelle. Entä sitten kansalaisjärjestöt? Hahmottuvassa kokonaisuudessa myös niiden on löydettävä oikea paikkansa. Oikeusministeriön laskelmien mukaan vuonna 2007 sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottivat ällistyttävät 18 prosenttia sosiaalipalveluista. On vaikea välttyä ajatukselta, että roolit ovat hieman sekoittuneet. Onko liikelaitostuminen ajanut palveluiden tuottajat ahtaalle vaatimuksia ilman resurssointia? Onko tuloksena sekasikiöitä, kun julkinen taho perustaa yksityisen yrityksen itsensä kylkeen? Leena Mörttisen mukaan järjestöjen on sekä palattava juurilleen että otettava uusi askel. Ensinnäkin, eri toimijoiden on pysyttävä lestissään, julkisen puolen, yksityisten yritysten - ja kansalaisjärjestöjen. Nehän ovat lähtökohtaisesti syntyneet vapaaehtois- ja hyväntekeväisyyspohjalle. Ehkä ne voisivat palata henkisille juurilleen, tai sitten ryhtyä reilusti kilpailemaan muiden kanssa? Uutta yhteisöllisyyttä. Puolitietä ei ole. Ihmisiä ei voi riistää siten, että he antavat työpanoksensa ja joku sitten korjaa voiton ja hyödyn. Pää pois puskasta Perusasioihin palaamista on seurattava hyppy eteenpäin, tulevaisuuteen. Mörttiselle se merkitsee siirtymistä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Kuntasidonnaisuuden sijaan tarvitsemme virtuaalikansalaisuutta. Ideana on, että tällainen uusi identiteetti voimaannuttaisi ihmisiä toimimaan ja olemaan aktiivisia. Kunhan yksityisyyden suoja saadaan vedenpitäväksi, tuloksena on uutta dynamiikkaa ja yhteisöllisyyttä. Kaltaiseni kiireisen kansalaisen ei silloin tarvitsisi mennä fyysisesti paikalle, voisin osallistua muutenkin. Toistaiseksi sosiaalinen media on merkinnyt enimmäkseen protesteja, purkamista, pirstaloitumista ja lyhyitä kampanjoita. Nyt olisi aika luoda uusi elementti, neljäs sektori, jonka kautta järjestötkin löytäisivät uuden roolin. Pään paneminen puskaan ei auta. On lähdettävä kerhohuoneista ja mentävä virtuaaliseen suuntaan, siellä ne kansalaiset ovat. Ei se rapauta järjestöjen roolia, päinvastoin. Uskon vahvasti virtuaalisuuteen juuri Suomessa, meillä on iso maa ja pitkät etäisyydet. 9

10 tartu tietoon 10 TÄMÄ ON TOTTA Turun seudun lihastautiyhdistys joutui pahoihin talousvaikeuksiin, ja selvisi niistä. teksti matti välimäki kuva maria grönroos 4/2011 Se oli hyvin musertava hetki. Emme voineet kuvitella, että tämä kaikki oli totta. Näin toiminnanjohtaja Sirke Salmela kuvailee hetkeä, jolloin hän ja toimistosihteeri Tarja Vasama olivat saaneet eteensä Turun seudun lihasyhdistyksen vuoden 2009 lopullisen tilinpäätöksen. Laskelmat osoittivat euroa miinusta. Kävi ilmi, että yhdistyksen silloinen projektin johto ei ollut tehnyt hankkeeseen liittyviä hakemuksia muun muassa myönnetyn avustussumman ylijäämän siirtoa vuodelta toiselle asianmukaisesti ja ajoissa. Me muut olimme kuvitelleet, että tarvittavat toimet oli tehty ja rahat olisivat olleet käytössämme. Olimme mitoittaneet toimintamme sen mukaisesti, Tarja Vasama kertoo.

11 Tarja Vasama ja Sirke Salmela ovat helpottuneita, sillä yhdistyksellä menee nyt ihan hyvin. Projektin kehittämä palveluidea on osoittautunut menestykseksi. Tilanteen selviämistä viivästytti myös se, että yhdistyksen käytössä ei ollut ammattimaista tilitoimistoa. Tilitoimiston tehtäviä hoiti hätäratkaisuna koulun tilitoimisto, ja kun sen toiminnassa ei ollut riittävää jatkuvuutta, niin siitä aiheutui tietokatkoja. Turun seudun lihasyhdistyksen hallitus puheenjohtajaa myöten oli juuri vaihtunut. Uusi hallitus uuden puheenjohtajan, kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen johdolla, tarttui heti jämäkästi tilanteeseen. Suurin onnemme oli, että otimme heti yhteyttä Raha-automaattiyhdistykseen. Se meidät loppupeleissä pelasti, Sirke Salmela muistelee. Laskelmat osoittivat euroa miinusta. Kaikki talkoisiin Puheenjohtajan johdolla Salmela ja Vasama lähtivät pohtimaan tilannetta yhdessä ray:n ihmisten kanssa. Kaikkien etu oli, että talousvaikeuksien keskelläkin yhdistyksen Henkilökohtaisen avun aluetukikeskus -projektia voitaisiin viedä eteenpäin, ja että hankkeen tavoitteet saavutettaisiin. Viisivuotisesta projektista oli tuossa vaiheessa vielä kaksi vuotta jäljellä. Projektin kuluista suurin osa on palkkakuluja. Hallitus lähti liikkeelle lomauttamalla yhden päätoimisen henkilön, ja hänen työtehtävänsä jaettiin muiden kesken. Kaikki toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella olevat työntekijät lomautettiin vuorotellen kuukaudeksi. Lisäksi jokainen työntekijä vaihtoi kesälomarahansa vapaaksi, Vasama kertoo. Työntekijät osoittivat hyvin talkoohenkeä. Myös jäsenistö ymmärsi, että meillä on nyt täällä yhdistyksessä tavallista kiireisempää. Vaikeudet yhdistivät ja loivat me-henkeä. Välillä oma usko oli kyllä kovilla. Mutta Rahis ja hallituksemme uskoi meihin. ray:n Matias Lahti piti esimerkiksi lupaavana sitä, että meillä oli omaa, siinä vaiheessa vielä orastavaa ja pienimuotoista palvelumyyntiä, Salmela kertoo. Välillä oma usko oli kovilla. Älä piilota ongelmia Ensimmäisistä kauhunhetkistä on kulunut lähes pari vuotta. Viimeisimmässä seurantapalaverissa, joita on ollut säännöllisin väliajoin useita vuodessa, ray:n Matias Lahti arvioi, että yhdistyksen taloustilanne normalisoituu vuoden loppuun mennessä. Turun seudun lihastautiyhdistyksellä menee nykyään myös muilla mittareilla tarkasteltuna hyvin. Projektin tavoitteet on saavutettu. Projektin kehittämä palveluidea on osoittautunut menestykseksi, se on levinnyt Turun ulkopuolellekin ja sen tiimoilta on syntynyt omaa palvelumyyntiä. Siinä keskeisenä ideana on tukea työnantajan ja työntekijän, vammaisen ja hänen avustajansa, työsuhteen hyvinvointia ja kehittymistä. Sirke Salmela arvioi, että varsinkin takavuosina yhdistyksissä ajateltiin yleisesti, että ongelmia on syytä piilotella viimeiseen asti eikä kertoa niistä ainakaan rahoittajalle. Meidän kokemuksemme on, että Rahikseen kannattaa ottaa tällaisissa tilanteissa heti yhteyttä. Ongelmat voidaan ratkaista avoimella yhteistyöllä, Sirke Salmela korostaa. Käytämme muuten nykyään myös hyvin ammattimaista tilitoimistoa. Tilitoimisto ja ammattimainen tilintarkastaja eivät ole ihan halpoja, mutta palvelut maksavat itsensä nopeasti takaisin, hän lisää.» Kommentti Mietimme Turun seudun lihastautiyhdistyksen ihmisten kanssa, miten yhdistys voisi leikata kustannuksia ja kasvattaa tuottoja. Pääsimme yhteistyössä hyviin tuloksiin. Jos yhdistyksellä tulee talousvaikeuksia, kannattaa ottaa meihin heti yhteys. Kun ongelmiin reagoidaan nopeasti, vauriot pysyvät mahdollisimman pieninä. Usein ongelmat ovat monisyisiä, joten on hyvä, kun ratkaisuja miettii isompi porukka yhdessä. Matkalla tarvitaan sitoutumista yhdessä sovittuihin keinoihin ja päämääriin sekä uskoa itseen. Terve talous mahdollistaa laadukkaan järjestötoiminnan. MATIAS LAHTI RAY:n erityisasiantuntija 11

12 5 teksti anna koroma-mikkola piirrokset sakari tiikkaja KARKEA VIISIKKO Yksi haluaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta, toinen taata lapsille mahdollisuuden harrastaa. Joku himoitsee parantaa maailmaa. Alkukesästä toteutettu Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus selvitti suomalaisten kiinnostusta vapaaehtoistyöhön. Tutkimukseen pohjautuvassa lisäanalyysissä etsittiin tietoa vapaaehtoistoiminnan motiiveista. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet jaettiin motiiviryhmiin sen perusteella, minkälaisten asioiden edistämiseksi he haluaisivat tehdä työtä. Löytyi karkeasti viisi erilaista vapaaehtoistyyppiä, joiden into työhön syttyy erilaisista asioista. 1 HOIVAAJA (29%*) 2 VALMENTAJA (25 %) Hoivaaja on hoitotyöstä ja muiden huolehtimisesta kiinnostunut heellinen mies, jolla on urheilua har- Valmentaja on tyypillisesti per- henkilö, useimmiten nainen. Hän rastavia lapsia. Hän on vähintäänkin kiinnostunut nuorten liikunta- ja haluaa pitää huolta vanhuksista, vammaisista, vähäosaisista tai syrjäytyneistä. Hän on mukana ystävä-, visesti töitä sen parissa. Hän valmen- urheilutoiminnasta tai tekee jo aktii- hoiva- tai tukihenkilötoiminnassa. taa, kannustaa, kuljettaa, järjestää, Myös luonto ja eläimet tai kulttuuri ja toimii leirinohjaajana tai hoitaa käytännön asioita, jotta omat ja muut taide voivat olla lähellä hänen sydäntään. Osa hoivaajista on kiinnostunut nuoret pääsevät liikkumaan ja harrastamaan. myös varainhankintatyöstä. 12 4/2011

13 MAAILMAN- TOIMINTA- 3 PARANTAJA (16%) 4 SANKARI (8%) 5 JOSSITTELIJA (21%) Maailmanparantaja on useimmiten yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut, korkeasti koulutettu nainen. Hän on innostunut kansainvälisyydestä ja vapaaehtoistyöstä esimerkiksi ihmisoikeuksien tai maahanmuuttajien hyväksi. Samoin kulttuuri ja taide voivat olla hänelle tärkeitä asioita. Maailmanparantajista löytyy myös kestävän kehityksen kannattajia, jotka haluavat toimia ympäristöasioiden edistämiseksi. Toimintasankari, yleensä mies, janoaa toimintaa. Hän ei välitä niinkään kokoustamisesta ja suunnittelemisesta, vaan haluaa olla hyödyksi tässä ja nyt. Useimmiten toimintasankari on mukana maanpuolustustai pelastustoiminnassa. Hän uhmaa tyrskyjä meripelastajana, toimii vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa tai jalkautuu nuorten keskelle katupartioon. Jossittelija ei ole kovin aktiivinen, mutta on periaatteessa kiinnostunut vapaaehtoistyöstä. Hän on tyypillisesti keskimääräistä vanhempi, ehkä jo eläkkeellä oleva mies. Vapaaehtoistyö tuntuu mielenkiintoiselta, mutta jossittelija ei oikein tiedä miten siihen lähtisi mukaan. *Suluissa kyseisen ryhmän koko kaikista vapaaehtoistyöstä kiinnostuneista Lähde: Otantatutkimuksen toteuttama RAY:n vapaaehtoistoimintatutkimuksen lisäanalyysi vapaaehtoistoiminnan motiiviryhmistä. 13

14 Jopa viidesosa nuorista kokee, ettei heillä ole yhtään ystävää. 14 4/2011

15 V uonna 2009 lähes nuorta oli ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Se tarkoittaa noin viittä prosenttia koko vuotiaiden ikäluokasta. Puolella näistä nuorista ei ollut minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tutkimukseen vuodelta 2011, mutta luvut kuvaavat pääosin vuotta Se on yksi harvoista tutkimuksista, joissa syrjäytymistä on tutkittu. Varmasti ei voida sanoa kuinka moni näistä nuorista oli todella syrjäytynyt. Luvut ovat pysyneet samankaltaisina koko 2000-luvun, kertoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä. Tilastojen valossa voidaan kuitenkin todeteksti maiju riihola kuvat jaakko lukumaa SULATETUT SYDÄMET Selviytymistarinoiden taustalla on aina toinen ihminen. ta, että ainakin syrjäytymisen uhka on näiden nuorten kohdalla muuta ikäluokkaa suurempi. Kun opiskelu- tai työpaikka jää löytymättä, riski yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisesta kasvaa. Syrjäytymisen uhka on Myrskylän mukaan erityisen suuri maahanmuuttajataustaisten ja huostaanotettujen lasten kohdalla. Muullakin kotitaustalla merkitystä. Vanhempien alhainen koulutustaso, työttömyys tai oma syrjäytyminen kasvattavat uhkaa myös lapsen kohdalla. Toki myös hyvien perheiden lapset voivat syrjäytyä, ja huonoistakin oloista voi ponnistaa pitkälle. Näyttää kuitenkin siltä, että syyt syrjäytymisen taustalla ovat lapsesta itsestään riippumattomia, Myrskylä summaa. 1515

16 kejä: ylivilkkautta, käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, väkivaltaisuutta sekä oppimishäiriöitä. Kun ongelmat näkyvät jo 6-vuotiaana, kannattaa niihin myös puuttua silloin. Lapsi tarvitsee rinnalleen edes yhden luotettavan ja arjessa mukana elävän aikuisen. Jos sellaista ei ole kotona, voi sellainen löytyä Icehearts-kasvattajasta, Turkka selventää. Ville Turkan mukaan jo päiväkoti-ikäisistä lapsista voi huomata häiriökäyttäytymisen merkkejä. Merkkejä jo päiväkoti-iässä? Myrskylän kuvaama ilmiö ja sen taustat ovat tuttuja Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Ville Turkalle. Hän työskentelee päivittäin niiden nuorten parissa, joita syrjäytyminen uhkaa tai on uhannut. Useimmilla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on isoja puutteita sosiaalisissa suhteissa, esimerkiksi varhaisessa vuorovaikutuksessa. Aina koti ja perhe eivät pysty tarjoamaan lapselle sitä rakkautta ja läsnäoloa, jota terve kasvu vaatii. Iceheartsin toiminnan ajatuksena on koota yhteen ryhmä tällaisista kodeista tulevia poikia. Pojat pyritään löytämään jo päiväkotiiässä. Näin ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin varsinaisia ongelmia edes muodostuu. Jo päiväkoti-ikäisistä lapsista voi Turkan mukaan huomata häiriökäytöksen merk- Yksikään poika ei ole keskeyttänyt. Kasvattaja ei katoa Kasvattaja toimii pojista kootun Icehearts-ryhmän vetäjänä. Toiminta perustuu johonkin urheilulajiin, esimerkiksi jääkiekkoon, jossa kasvattaja valmentaa poikia. Harrastaminen Iceheartsissa on pojille ilmaista, ja näin toiminnalla voidaan tavoittaa myös sellaisten perheiden lapsia, joille harrastaminen ei muuten olisi mahdollista. Urheilu on hyvä tapa opettaa arjen ja terveyden hallintaa. Se on myös keino purkaa ylimääräistä energiaa sekä kehittää vuorovaikutustaitoja. Kasvattaja ei kuitenkaan ole pelkkä valmentaja. Hän myös tukee poikia koulussa, kodeissa ja vapaa-ajalla kohdatuissa ongelmatilanteissa. Yhteistyötä tehdään läheisessä vuorovaikutuksessa perheen, koulun ja tarvittaessa viranomaisten kanssa. Icehearts painottaa toiminnassaan pitkäkestoisuutta, sillä luottamusta lapsen ja kasvattajan välille ei synny hetkessä. Kasvattaja sitoutuu työhönsä 12 vuodeksi, hän kulkee pojan rinnalla 6-vuotiaasta täysi-ikäisyyteen saakka. Ville Turkan mukaan lapsen on tärkeä ymmärtää, että tämä kasvattaja ei ole menossa minnekään. Yhdessä kasvaminen on tärkeää myös aikuiselle. Icehearts-työ on tuottanut toivottuja tuloksia. Yksikään poika ei ole keskeyttänyt toimintaa. Jokainen on myös saanut peruskoulunsa käytyä loppuun. Ville Turkan mukaan viesti on selvä; ongelmiin on tärkeä puuttua, ja lapsi tarvitsee tässä ehdottomasti aikuisen apua. Selviytymistarinoiden taustalla on aina toinen ihminen. Pohjalla aina yksinäisyys Helsinki Mission Nuorten Kriisityön johtaja Olavi Sydänmaanlakka tekee töitä niiden ihmisten kanssa, joita ennaltaehkäisevä toiminta ei ole tavoittanut. Sydänmaanlakan nykyinen asiakaskunta koostuu väkivallan vuoksi vaikeuksiin joutuneista nuorista. Hän tuntee syrjäytymisen nurjimman puolen. Turkan tavoin Sydänmaanlakka korostaa 16 4/2011

17 läsnäolon ja yhdessä tekemisen merkitystä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Sellaiseen pitäisi jokaisella nuorella olla mahdollisuus. Kun syrjäytyneen henkilön taustaa lähdetään tarkemmin avaamaan, löytyy pohjalta aina yksinäisyys. Tutkimusten mukaan jopa viidesosa peruskouluikäisistä nuorista ajattelee, ettei heillä ole yhtään ystävää. Jokin muuttui Ennen yhteisössä oli Sydänmaanlakan mukaan arvot, normit ja jokaisella oma paikka. Kun väki muutti kaupunkeihin ja meni kodin ulkopuolelle töihin, jokin muuttui. Äidit ja isät alkoivat luoda uraa. Töiden jälkeen nojatuolissa nuokkui väsynyt isä. Lapset alkoivat viettää yhä enemmän aikaa yksin. Lapsi kuitenkin tarvitsee sosiaalisen todellisuuden ja yhteisiä hetkiä. On tärkeää, että aikuinen odottaa lasta kotona koulun jälkeen. Aikuinen huolehtii, että läksyt tulee tehtyä, iltapala syötyä ja valvoo, että nukkumassa ollaan kello yhdeksän. Seuraamalla aikuista arjessa lapsi oppii Sydänmaanlakan mukaan myös ilmaisemaan tunteitaan, iloa, pettymystä ja suuttumusta. Hän oppii erottamaan oikean ja väärän sekä kunnioittamaan aikuisen asettamia rajoja. Lapsen on tiedettävä, että hän on vastuussa aikuiselle. Kun lapsi oppii tämän pienten asioiden kautta, hän osaa ratkaista myös suurempia kysymyksiä. Aikuinen valitsee miten lapsi nämä asiat opettelee. Lisää modernia yhteisöllisyyttä ray tukee avustuksin useita Iceheartsin kaltaisia, ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Esiin pyritään nostamaan erityisesti uusia, innovatiivisia hankkeita sekä tukemaan hyväksi havaittujen toimintamallien levittämistä laajempaan käyttöön. Yksi esimerkki ennalta ehkäisevistä toimintamalleista on Kohtaamispaikka-toiminta, jonka Tyttöjen taloja toimii useissa kaupungeissa. Toiminta on tavoittanut hyvin Nojatuolissa nuokkui väsynyt isä. Aikuinen valitsee, miten lapsi asiat opettelee, toteaa Olavi Sydänmaanlakka. esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjä, joille osallistuminen sukupuolille yhteiseen toimintaan ei välttämättä olisi mahdollista. Helsingissä on avattu oma talonsa myös pojille. Nuorisotyössä pyritään tavoittamaan myös erityistukea ja apua kaipaavat, esimerkiksi väkivaltaiset nuoret. Non Fighting Generationin toiminta on suunnattu tällaisten nuorten auttamiseksi. Aluksi toiminnan piiriin kuuluivat lähinnä pojat, mutta tuoreen Levottomat tuhkimot -projektin myötä on tavoitettu myös väkivaltaisia tyttöjä. Erilaisten alueellisten yhdistysten kautta tuetaan myös nuorisoasumista. Toiminnalla pyritään estämään häätöjä ja edistämään nuorten asukasyhdistystoimintaa. ray:n laaja-alainen tuki nuorten parissa toimiville järjestöille saa Olavi Sydänmaanlakalta runsaasti kiitosta. Hänen mukaansa järjestötyö tarjoaa hyvän vastauksen nuorten yksinäisyyteen. Järjestöjen kautta nuoret voivat integroitua osaksi yhteiskuntaa ja kokea uudenlaista modernia yhteisöllisyyttä. Oli kyse sitten pienestä harrastekerhosta tai suuresta valtakunnallisesta toimijasta, sillä ei ole merkitystä tärkeintä on yhdessäolo. Usein ihmiset kysyvät, että meneekö raha varmasti nuorten auttamiseen, hyvään tarkoitukseen. Vastaan, että rahat käytetään ihmisten palkkoihin silmiin ja korviin, läsnäoloon. Mikä voisi olla parempi tarkoitus.» Kommentti MIKA PYYKKÖ RAY:n osastopäällikkö Nuorten kanssa toimiminen vaatii samalla kertaa tiukkuutta sekä herkkää halua ymmärtää nuorten ajatusmaailmaa ja suhtautumista esimerkiksi perinteisiin aatteisiin ja auktoriteetteihin. Toivottavasti mahdollisimman monella järjestöllä on halua ja kykyä laittaa itsensä likoon ja kehittää toimintaansa nuorisolähtöisesti, vaikka se voi tarkoittaa suuria muutoksia totuttuun. Nyt on oikea hetki pohtia aikaisempaa analyyttisemmin RAY-avusteisen järjestötyön roolia myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. 17

18 Aikuisten järjestelyt on usein syvältä. teksti jaakko liikanen kuva jaakko lukumaa JÄÄN KESYTTÄMÄ Vuonna 1990 syntyneiden vantaalaispoikien Icehearts -ryhmä vietti kesäleiriään Savitaipaleella 2000-luvun puolivälissä. Lätkätreenien jälkeen Dani Öini meni kaverinsa kanssa kauppaan. Meillä ei ollut kai rahaa ja jano kuitenkin. Otettiin energiajuomat ja häivyttiin. Oltiin jo tultu leiriltä himaan, kun Ville (Turkka) soitti. Iceheartsissa kuri on kova, mutta tyyli reilu ja säännöt selvät, toteaa Dani Öini. Kauppias oli ottanut häneen yhteyttä. Ville raahasi mut ja Chicon takaisin sinne ja me jouduttiin inventoimaan kauppaa. Että oli se silleen aika kallis energiajuoma. Kaupasta varastettu energiajuoma maksoi 15-vuotiaalle Öinille viikonlopun inventaariossa. Sittemmin inventaarioita on tullut lisää. 18 4/2011

19 Mutta vain eka oli tyhmyydestä. Muut ovat tulleet normaalissa päivätyössä, naurahtaa nykyisin Lidlissä vuoroesimiehenä työskentelevä 21-vuotias Öini. Koulusta toiseen ja kolmanteen Öini ei mielestään ollut nuorempana varsinainen häirikkö, ennemmin sulkeutunut ja malttamaton. Koulunkäynti ei ainakaan maistunut. Olen enemmän tekemällä oppimisen kannattaja, Helsingissä nykyisin asuva Öini sanoo. Suurimman osan nuoruudestaan Vantaan Korsossa viettänyt Öini laitettiin ala-asteen lopulla erityisluokalle. Sieltä menin ylä-asteelle Ruusuvuoren kouluun. Siellä ihmeteltiin, että mikäs mies sinä oikein olet, kun ei sua näy meidän kirjoissa lainkaan. Jo seiskaluokan aikana matka jatkui viereiseen Korson kouluun. Sekään ei kuitenkaan oikein toiminut. Siinä oli sellaista pienryhmätouhuyritystä, mutta se kuivui. Yläaste istuttiin lähinnä säkkituoleissa, juotiin kahvia ja luettiin Aku Ankkaa, Öini muistelee. Ravintola-alan opinnotkin Vantaalla yläasteen jälkeen loppuivat kesken. Eihän se hyvä ole, että jutut jää kesken. Nyt olen ajatellut yrittää aikuiskoulutuksen kautta lukioon, saisi sitten stetsan päähän. Sitten voisin hakea ammattikorkeaan, mielellään markkinoinnin puolelle. Old stars pelaa yhä Icehearts-toiminta on antanut Öinille paljon: opettanut ryhmässä toimimista, sosiaalisuutta ja elämänhallintaa. Se on ollut hauskaa ja kasvattavaa. Ja hyviä kavereitakin olen noista ympyröistä saanut. Öinin Icehearts-joukkueen taival päättyi vuonna Old stars -miehet pelailevat kuitenkin silloin tällöin nykyjoukkueita vastaan. Turkka on Öinille tärkeä mies. Ville osaa perustella jutut niin, että itsekin tajuaa, miten asiat olisi fiksua hoitaa. Kuri on kova, mutta tyyli reilu ja säännöt selvät. Hän myös tulee paikalle pirun nopeasti, jos joku on tehnyt tyhmiä. Viesti aikuisille Öinillä on vielä lyhyt viesti aikuisille. Icehearts toimii, koska nuoret saavat pelata lätkää keskenään ja samalla tehdä koko jutun siinä itse. Aikuisten järjestelythän on useimmiten niin syvältä, että jengi lähtee niistä nopeesti veke. Vaikka sitten puistoon juomaan kaljaa. Sukupolvelta toiselle Suurimmalla osalla nuorista menee hyvin. On kuitenkin myös paljon nuoria, joille yhteiskuntaan kiinnittyminen on vaikeaa, ja joille ongelmat kasautuvat. Avainkysymyksiä nuorten syrjäytymisen kannalta ovat kouluttautumisen ja työllistymisen haasteet. Toimeentulon takaava mielekäs työ luo edellytyksiä yhteiskuntaan kuulumiselle. Ne, jotka syystä tai toisesta eivät kykene vastaamaan työmarkkinoiden koventuneisiin vaatimuksiin, ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan yleisestä elämäntavasta kokonaan. Syrjäytymisessä on kyse usean hyvinvoinnille merkityksellisen tekijän vajeesta. Taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat usein kasautuvat. Nuorten ongelmista puhuttaessa on muistettava, että syrjäytyminen on usein huono-osaisuuden syvenevä jatkumo. Yhteiskuntaan integroitumisen ja hyvinvoinnin ongelmat kumpuavat usein varhaisista elämänvaiheista, vaikka prosessi voi toki saada alkunsa milloin tahansa. Sukupolvelta toiselle siirtyy paitsi geneettisiä ominaisuuksia, myös elämänhallinnan voimavaroja: sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia. Tutkimukset osoittavat kodin sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja heikkojen kasvuolojen yhteyden lapsen epäsuotuisaan kehitykseen. Useat huonoosaisuuden ulottuvuudet ovat myös ylisukupolvisia. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on kyse siitä, miten onnistumme turvaamaan perheiden hyvinvoinnin. Kyse on myös koulutus- ja työmarkkinoiden toiminnasta sekä sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Pysyvien työpaikkojen luominen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen mahdollisuuksien parantaminen myös vajaakuntoisille olisi tärkeää. Vaikeissa perheoloissa elävät lapset, lastensuojelun asiakkaat sekä kouluttamattomat, maahanmuuttajataustaiset, vaikeasti työllistyvät sekä terveysongelmista kärsivät nuoret ovat esimerkkejä sellaisista ryhmistä, joilla on erityinen riski syrjäytyä. Heille tulisi luoda edellytyksiä hyvinvointiin ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Laura Kestilä erikoistutkija VTT, THL, Vähimmäisturvayksikkö Miten turvata perheiden hyvinvointi? vieraskynä 19

20 TUPAKKA teksti pirjo kupila kuva panu pälviä vai MANIKYYRI? Sosiaalinen markkinointi motivoi tarjoamalla houkuttelevampia vaihtoehtoja. Tiedon kylväminen lavealla rintamalla ei riitä enää motivoimaan kansalaisia muutokseen. Ensinnäkin on käytettävä paljon aikaa ja energiaa kohderyhmän selvittämiseen: keihin kannattaa vaikuttaa ja miten, jotta haluttu käyttäytymisen muutos saadaan aikaan. Seuraavaksi on selvitettävä, miten kohderyhmä ajattelee ja toimii, ketkä kilpailevat sen huomiosta ja ajasta ja ovatko esteet käyttäytymisen muuttamiselle taloudellisia, fyysisiä vai psykologisia. Tämän perusteella kohderyhmälle voidaan tarjota sen arvostamia kannustimia ja houkuttimia positiiviseen käyttäytymisen muutokseen. Toki niin, että halutun muutoksen edut ovat suuremmat kuin sen haitat tai kustannukset. Myynnissä uusi asenne Sosiaalinen markkinointi hyödyntää viestinnän ja markkinoinnin keinoja, mutta tuotteiden ja» Kommentti Tutustukaa aidosti kohderyhmienne elämään. Sosiaalisen markkinoinnin prosessi antaa siihen hyvät lähtökohdat. palveluiden sijasta sen kohteena ovat ideat, asenteet, käytännöt ja elämäntavat. Kohderyhmää motivoidaan muuttamaan käyttäytymistään sosiaalisesti toivotumpaan suuntaan tarjoamalla sille yksinkertaisesti parempia, kilpailevia vaihtoehtoja. Pienten lasten äitejä kannustettiin Englannissa tupakoimattomuuteen tarjoamalla heille omaa aikaa ja vertaistukea manikyyrin muodossa. Wisconsinissa usa:ssa humalassa ajamista vähennettiin tarjoamalla ihmisille ilmaisia kuljetuksia ravintolareissuille. Dallasissa Texasissa köyhät latinot karttoivat outoja ja kalliita lasten turvaistuimia luottaen siihen, että heidän lastensa kohtalo on kuitenkin Jumalan kädessä. Istuinten käyttö lisääntyi dramaattisesti, kun viranomaiset keksivät jakaa pappien siunaamia turvaistuimia syvästi uskonnollisille siirtolaisperheille. Eettisiä ongelmia Sosiaalista markkinointia tarvitaan, koska sama viesti ei enää pure kaikkiin kansalaisiin. Kohderyhmien ja median pirstaloituessa tieto muuttuu toiminnaksi yhä työläämmin. Sosiaalista markkinointia ei pidä silti sekoittaa sosiaaliseen mediaan, joka on vain yksi tapa toteuttaa markkinointia. Tutkimuspäällikkö Rowena Merrit kansallisesta sosiaalisen markkinoinnin keskuksesta (nsmc) Lon- ELINA VARJONEN RAY:n kehittämispäällikkö 20 4/2011

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari kehittämispäällikkö Elina Pajula Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta pioneerityötä tekemässä! Vapaaehtoistoiminnan seminaari 5.12.2008 -kehittämispäällikkö Elina Pajula Aktiivisesti Pohjois-Karjalassa toimii 375 sosiaali-

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot