SULATETUT SYDÄMET. » Aikuisten järjestelyt ovat usein syvältä s.14. Ulos kerhohuoneista 8. Talous takaisin tolpilleen 10. ray:n avustustoiminnan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SULATETUT SYDÄMET. » Aikuisten järjestelyt ovat usein syvältä s.14. Ulos kerhohuoneista 8. Talous takaisin tolpilleen 10. ray:n avustustoiminnan"

Transkriptio

1 ray:n avustustoiminnan asiakaslehti Ulos kerhohuoneista 8 Talous takaisin tolpilleen SULATETUT SYDÄMET» Aikuisten järjestelyt ovat usein syvältä s.14

2 HYVÄN TEKIJÄ Sijaisperheistä on huutava pula. teksti tuija holttinen kuva jaakko lukumaa Kerron kokemukseni Kuka olet? Olen Mikko, ja mukana Kehitysvammaliiton 1 fasd-hankkeen vertaisryhmissä kokemuskouluttajana. Tehtäväni on kertoa adoptiovanhemmille sekä fasd-nuorille ja nuorille aikuisille siitä, mitä fasd oikeastaan tarkoittaa ja miten se on vaikuttanut minun elämääni. Mikä vapaaehtoistyössä on haastavaa? Tapahtumissa 2 ja tilaisuuksissa käyminen on enimmäkseen ollut kivaa. Joskus tietysti tulee hankaliakin kysymyksiä, mutta kyllä niistäkin sitten aina selvitään. En ole kovin pitkään vielä ollut kokemuskouluttajana, mutta tarkoitus on jatkaa tätä, koska pidän tästä toiminnasta. Mikä motivoi sinua vapaaehtoistyöhön? Ihan kaikki 3 tiedon jakaminen fasdista on todella tärkeää. Ihmiset eivät tiedä ylipäänsä mitä fasd tarkoittaa. Kaikkein tärkeintä minusta on välittää tietoa etenkin tytöille ja naisille, että he tietäisivät mitä alkoholin juominen raskauden aikana voi aiheuttaa. Pidän erittäin tärkeänä tästä aiheesta puhumista myös sen takia, että sijaisperheistä on huutava pula, niitä tarvitaan jatkuvasti lisää fasd-lapsille ja -nuorille. Sijaisperheiden lisäksi nuorille tarvitaan myös enemmän toimintaa, koulutusta ja työpaikkoja. FASD (fetal alcohol spectrum disorders) viittaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamiin vaurioihin. Tunnetuin ja vakavin alkoholin aiheuttama vaurio on FAS. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa syntyvälle lapselle erilaisia vaurioita, vaihdellen lievistä oppimisvaikeuksista vakavaan kehitysvammaan ja elinvaurioihin. Lisätietoa aiheesta: 2 4/2011

3 jaakko lukumaa 4/ Tukea transihmisille Hyppy tulevaisuuteen Selviä talousvaikeuksista Viisi vapaaehtoistyyppiä Oma jengi jäällä Houkuttelevampi vaihtoehto Loppuraportti uudistuu Pelastaako vapaaehtoistyö Englannin? Hakemukset verkkoon RAY:n seurantasakilla rokkaa s. 23. TÄSSÄ NUMEROSSA VAKIOT 2 Hyvän tekijä 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 19 Vieraskynä 23 Rahislainen 27 Uusi alku tukipotti on raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan asiakas lehti. Turuntie 42, Espoo. päätoimittaja Liisa Kairesalo, , toimitus ja taitto Legendium Oy, toimituspäällikkö Anna Koroma-Mikkola ulkoasu Matti Berg kannen kuva Jaakko Lukumaa paino Suomen Graafiset Palvelut Oy. Tukipotti Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Painos issn Tukipotin paperi on valmistettu energiaa, vettä ja luontoa säästäen. Paperilla on Euroopan unionin ympäristömerkki fi/11/1. Näen aitoa ahkerointia Kolme ensimmäistä kuukautta avustustoiminnan johtajana on takanapäin. Olen syksyn aikana paneutunut osastoni arkeen siihen, miten asioita hoidetaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla. Ilokseni voin todeta, että osastoni arki sujuu jouhevasti ja töitä tehdään ahkerasti. Kuva talon sisältä päin katsottuna on täysin toinen, kuin mitä ray:stä median kautta välittyvä viesti on kuluneena syksynä ollut. Noin neljänkymmenen hengen avustusosasto on kiireinen, jopa ylityöllistetty syyskauteen ajoittuvan avustuspäätösten valmistelun vuoksi. Useimmat ahkeroivat myös viikonloppuisin ja ylitöitä kertyy. Minulle on kerrottu, että kiireen kestää, kun tietää että avustusvalmistelun päätyttyä helpottaa hetkeksi. Kevätkausi on rauhallisempi hyvä näin. Osastooni tutustumisen lisäksi olen viikoittain tavannut jäsenjärjestöjä. Tapaamiset ovat olleet mielenkiintoisia ja herättäneet aidon mielenkiinnon avustettaviin järjestöihin ja avustuskohteisiin. Usein tapaamisten jälkeen olen käynyt vielä järjestön nettisivuilla tarkistamassa, mitä kaikkea johonkin hankkeeseen sisältyy. Avustuksia hakevia järjestöjä on yli tuhat, joten tutustumiskohteita riittää. Yksi havaintoni on, että järjestökenttä on murroksessa: useampia järjestöfuusioita on juuri nyt meneillään. Niillä haetaan parempia tuloksia ja vaikuttavuutta käytössä oleville voimavaroille. Toivon voimia kaikille, jotka kokoavat järjestöjä saman sateenvarjon alle. ray:n tuloskehitys on ollut kuluneena vuotena ennakoitua parempi tämä helpottaa avustusten jakoa. Jakamiemme avustusten käyttöä seurataan nyt entistä tarkemmin. On välttämätöntä, että kaikki avustusten saajat käyttävät saadun tuen myöntöperusteiden mukaisesti. Mieluiten näemme mediassa otsikoita avustuksillamme saaduista hyvistä tuloksista. Yhteinen tavoitteemme on, että vapaaehtoisuuteen perustuva järjestötoiminta ihmisten hyväksi jatkuu tuloksekkaana myös ensi vuonna. Toivon kaikille hyvää joulunalusaikaa ja kiireetöntä joulua. sisko seppä avustustoiminnan johtaja Toivon voimia kaikille. pääkirjoitus 3

4 koonnut liisa kairesalo ajankohtaiset 4 Avustusehdotus julkaistaan joulukuussa Avustusehdotus vuodelle 2012 julkaistaan torstaina Tieto esityksestä välitetään hakijoille julkaisupäivän aamuna sähköpostitse. RAY:n verkkosivuilla osoitteessa fi/jarjestot esitys julkaistaan klo 10. Jaettava avustussumma on 291 miljoonaa euroa. Lopullisen päätöksen vuoden 2012 avustuksista tekee valtioneuvosto vuoden alkupuolella. RAY:n valvontalomakkeet uudistuvat RAY uudistaa vuosiselvityksissä käytettäviä valvontalomakkeita. Avustuksen saajan tulee selvittää vuoden 2011 avustuksien käyttö uudistetuilla lomakkeilla, jotka ovat saatavissa RAY:n verkkosivuilta vuoden 2012 alkupuolella. Uudistuvista lomakkeista tiedotetaan Avustusinfouutiskirjeissä ja vuoden 2012 Tukipotti-lehdissä. Ohjeistus hyvään hallintoon Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry on julkaissut järjestöille ohjeen hyvästä hallintotavasta. Ohje sisältää keskeistä järjestötoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja sitä täydentäviä suosituksia. Ohjeistossa käsitellään muun muassa järjestön jäsenten, hallituksen ja toiminnanjohtajan roolia sekä järjestön sidosryhmäsuhteita ja taloushallintoa. Tutustu ohjeeseen 4/2011 Käpy ja Eläkeliiton Ylistaron yhdistys palkittiin Ensimmäisen kerran jaetut oikeusministeriön Demokratiapalkinnot menivät Alhaisten nuorisoseuran aktiiville Regina Wittsbergille, Eläkeliiton Ylistaron yhdistykselle, Luetaan yhdessä -verkostolle, Käpy ry:lle ja Helsingin Roihuvuoressa asuvalle Otto-Ville Mikkelälle. Oikeusministeriö, Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Ykkösen aamu-tv ja ray pyysivät suomalaisia kertomaan esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta. Lokakuun puoleen väliin mennessä ehdotuksia palkittavista henkilöistä, järjestöistä tai toimintamuodoista tuli peräti 370 kappaletta. Esikarsinnan jälkeen vapaaehtoistoiminnan vuoden lähettiläät Pauli Aalto- Setälä, Nicke Lignell, Marianne Heikkilä, Juha Itkonen ja Eija Vilpas nimesivät viisi esimerkkiä, jotka edustavat vapaaehtoistoiminnan kirjoa, ja jotka palkittiin Demokratiapalkinnolla. Kyse ei ollut kilpailusta, vaan lähettiläät valitsivat monien hyvien ehdokkaiden joukosta viisi erilaista, hienoa esimerkkiä vapaaehtoistoiminnasta. Lapsikuolemaperheitä auttavan Käpy ry:n ilmoitti katsaukseen henkilö, joka kertoi menettäneensä esikoisensa nelisen vuotta sitten: Jäimme täysin tyhjän päälle, ilman minkäänlaista yhteiskunnan tukea. Olemme osallistuneet Kävyn järjestämiin perheviikonloppuihin, jossa olemme tutustuneet muihin lapsensa menettäneisiin ja vaihtaneet ajatuksia. Surun jakaminen muiden vertaisten kanssa on ollut minulle täysin korvaamaton apu. Eläkeliiton Ylistaron yhdistys on yksi liiton 402 yhdistyksestä. Ylistarolaiset katsaukseen ilmoittanut henkilö perusteli muun muassa, että yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä vapaaehtoistoimintaa suurella sydämellä Västinginkartanon palvelutalossa. Yhdistyksen 20 vapaaehtoistyöntekijää huolehtii joka lauantai henkilökunnan apuna vanhusten syöttämisestä, lähimmäisenä olosta ja yksilöllisestä keskustelukumppanuudesta. Toinen vapaaehtoisryhmä järjestää kerran viikossa noin tunnin pituisen laulu-, tarina-, liikunta- tai muun virkistystuokion talon vanhuksille. Täysin korvaamaton apu. Ray

5 Verkossa AVANTON PRODUCTIONS Seuraa Antin esimerkkiä IKUISESTI SINUN Mia Halmeen palkittu dokumenttielokuva Ikuisesti sinun sai valtakunnallisen teatteriensi-iltansa marraskuussa. Elokuva kertoo huostaanotetuista lapsista, heidän biologisista vanhemmistaan ja sijaisvanhemmistaan, rakkaudesta ja menetyksestä. Päähenkilöiden vaikeista elämäntilanteista huolimatta elokuva kuvaa lasten ja nuorten arkea koskettavasti ja hienotunteisesti. Elokuva voitti Nyonissa Visions du Réel -elokuvafestivaaleilla parhaan ohjauksen palkinnon pitkien dokumenttien sarjassa. Palkintoraati kiitteli ohjaustyön viisautta ja herkkyyttä sekä ohjaajan kykyä päästä lähelle elokuvan henkilöitä. RAY:llä on Facebookissa uusi sivu Pidetään huolta. Sivuilta löytää vinkkejä esimerkiksi vapaaehtoistyöstä sekä tietoa eri järjestöjen toiminnasta. Sivuilla voi ilomielin jokainen järjestö kertoa kuulumisiaan ja kannustaa kaikkia mukaan. Sivujen suojelijana toimii sotaveteraani Antti Henttonen, jonka tarinasta on tehty minidokumentti vapaaehtoistyö-välilehdelle. Seuraa Antin esimerkkiä: toimi, tykkää ja kerro kavereillesi! Gloria positiivisin jyväskyläläinen Monikulttuurikeskus Gloria on vuoden 2011 positiivisin jyväskyläläinen. Valinnan suorittivat jyväskyläläiset mediat, Keski-Suomen osuuspankki ja Jyväskylän nuorkauppakamarin edustajista koostunut raati. Vuoden Positiivisin Jyväskyläläinen -palkinto myönnetään henkilölle, yhteisölle tai yritykselle, joka on toiminnallaan tuonut jyväskyläläisten elämään positiivista iloa ja valoa. Monikulttuurikeskus Gloria on RAY:n tukeman Keski-Suomen Yhteisöjen tuki ry:n hanke. Keskuksen tilat tarjoavat kokoontumispaikan etnisten vähemmistöjen omaehtoiselle kulttuurin harjoittamiselle ja pienryhmätoiminnalle. Tavoitteena on luoda avoin, vuorovaikutuksellinen foorumi, jossa eri maista tulleet ihmiset sekä kantaväestö voivat tutustua toisiinsa. Keskus välittää tietoa eri kulttuureista jyväskyläläisille, samoin kuin suomalaisesta yhteiskunnasta maahanmuuttajille. Martti Niskanen Kysy lapsettomuudesta Verkkoyhteisö Suomi24:ssa voi keskustella lapsettomuudesta ja kysyä aiheesta alan asiantuntijoilta. Väestöliiton klinikoiden asiantuntijat vastaavat Suomi24-sivustolla nimimerkillä väestöliiton haikara. Haikara vastaa kysymyksiin työaikana maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. 5

6 Peliuutiset antti vettenranta Nettipokerin SMkisoilla hyvä suosio RAY järjesti ensimmäiset viralliset nettipokerin SM-kilpailut marraskuussa. SM-kilpailujen turnauksissa leivottiin yhteensä kymmenen Suomen mestaria pokerin eri pelimuodoissa. Pelaajille jaettiin yhteensä euroa. Pääturnauksen, euron takuupotin Texas Hold emin Suomen mestariksi nousi Antti Kärkkäinen, joka kuittasi voitollaan euroa. Kaikkiaan Nettipokerin SM-kisat keräsivät ray.fi:hin yhteensä pokerinpelaajaa. Casino Helsinki 20 vuotta Uudistunut Casino Helsinki avautui syyskuussa entistä rennompana, iloisempana ja yllätyksellisempänä. RAY:n nettipelien ensimmäinen vuosi takana RAY:n nettipelipalvelun ensimmäinen toimintavuosi tuli täyteen marraskuun lopussa. Ensimmäisen vuoden aikana ray.fi:hin on rekisteröitynyt noin asiakasta. RAY:n nettipeleille vuodelle 2011 asettama 28 miljoonan euron tuottotavoite on toteutumassa. Tähän mennessä ray.fi:n isoimman voiton nappasi kesäkuussa kirkkonummelaisnainen. Hän voitti kahden euron panoksella Jokeripokeri -pelistä euroa. Suomen ainoa kasino, Casino Helsinki täytti joulukuun alussa pyöreitä vuosia. ray perusti Helsingin kasinon Hotelli Presidentin yhteyteen. Vuonna 2004 kasino muutti Mikonkadulle historiallisten Fennian ja Aatran rakennusten tiloihin. Kasino uudistui tänä syksynä, jolloin sen nimeksi tuli ytimekkäästi Casino Helsinki. Samalla sen ravintolatarjontaa uudistettiin. Kasinon pelivalikoimassa on 300 peliautomaattia ja yli 25 pelipöytää. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuista. Ravintoloita on yhteensä neljä, ja niissä on tarjolla erilaisia viihdetapahtumia vuoden ympäri. Vuonna 2010 kasino tuotto oli 27 miljoonaa euroa. Asiakaskäyntejä kertyi lähes eli keskimäärin yli 800 käyntiä päivässä. Kasinolla vieraili yli eri henkilöä, joista ulkomaalaisia oli noin 20 prosenttia. Helsingin kasinon koko tuotto käytetään suomalaisen yhteiskunnan hyväksi, mikä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuista. 6 4/2011

7 teksti minna saano kuva seta Tukea transihmisille Transtukipiste on monelle ainoa paikka saada vertaistukea ja keskusteluapua. Helsingin Ruskeasuolla toimiva Setan Transtukipiste tuottaa yksilöllisiä ja yhteisöllisiä palveluita sukupuolivähemmistöihin kuuluville transvestiiteille, transsukupuolisille, intersukupuolisille ja transgendereille sekä heidän perheenjäsenilleen. Asiakaskontakteja tilastoitiin viime vuonna Asiakkaistamme nuorimmat itse palveluita käyttäneet ovat 10-vuotiaita, vanhimmat 70-vuotiaita, mutta kolmevuotiaitakin, joista vanhemmat ovat kantaneet huolta, on asiakkaissamme ollut, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Maarit Huuska asiakaskunnan ikärakenteesta. Suurin osa tukipisteen asiakkaista on nuoria ja nuoria aikuisia eri puolilta Suomea. Palveluita räätälöidään yksilöllisen tarpeen mukaan. Kauempana Asiakkaat ovat 3 70-vuotiaita. asuvilla on mahdollisuus säännöllisiin puhelinkeskusteluihin ja sähköpostitukisuhteisiin. Tukipisteen verkostojen kautta tarvitseville voidaan etsiä paikallisia auttajia. Niille, jotka voivat asioida luonamme, järjestämme keskusteluapua ja maksuttomia tukijaksoja, perheille perheterapeuttista keskustelua. Meillä toimii myös puhelinpäivystys ja nuorille mese-päivystys sekä neuvontapalvelut. Kukaan ei tuomitse Tukipisteen tiloissa kokoontuu mo- nia erilaisia ryhmiä, joissa transihmiset voivat tavata toisiaan sekä alan ammattilaisia. Tukipiste on monelle ainoa kanava, jossa voi puhua avoimesti ja saada vertaistukea sekä löytää ystäviä, kertoo yhteisötyöntekijä Sami Suhonen. Vuosittain tukipiste järjestää myös Trans-Helsinki-tapahtuman sekä voimavaraleirin. Leirit ovat olleet todella merkittäviä osallistujille. Palautteissa korostuu se, miten kerran vuodessa leirillä saa olla oma itsensä ilman, että tarvitsee pelätä tuomitsemista. Tukipisteen palvelee lisäksi välittämällä tietoa ja kouluttamalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Viime keväänä Suomi liittyi Tanskan, Norjan ja Ruotsin joukkoon, kun thl poisti transvestisuuden tautiluokituksesta. Transtukipiste oli mukana koordinaattorina yhteistyöhankkeessa tavoitteen toteuttamisessa. Tukipiste toimii lähes kokonaan ray:n tuella. Transtukipiste sai Helsingin yliopiston sukupuolentutkimukselta vuoden 2011 Kristiina-palkinnon. Info Transvestiitti vai transgender? Transvestiitti on mies tai nainen, jolla on tarve ilmentää naisellista ja miehistä puolta itsessään vaihdellen. TranssukupuoLInen henkilö kokee, että hänen kehonsa ilmaisee hänen sukupuolikokemustaan väärin. Hänellä on vahva ristiriita sisäisen sukupuolikokemuksensa ja ruumiillisten sukupuolipiirteidensä sekä kulttuuristen sukupuoliodotusten välillä. Intersukupuolisuus on synnynnäinen tila, jossa yksilön fyysiset sukupuolta määrittelevät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen. Transgender elää miehisyyden ja naiseuden rajalla, välillä tai ulkopuolella. Saattaa kokea olevansa sukupuoleton tai sukupuoleltaan määrittelemätön tai omanlaisensa yhdistelmä. 7

8 Leena Mörttisen mukaan järjestöt voisivat palata henkisille juurilleen tai ryhtyä reilusti kilpailemaan muiden kanssa. 8 4/2011

9 Vaikuttaja teksti pekka vänttinen kuva jaakko lukumaa Hyppää! On lähdettävä kerhohuoneista ja mentävä virtuaaliseen suuntaan, siellä ne kansalaiset ovat. Myytit pitävät joskus kutinsa. Kuten se, että Suomi on järjestöjen luvattu maa. Eikä sosiaalinen media näytä tilannetta muuttavan, päinvastoin. Oikeusministeriön tuoreen selvityksen mukaan Suomessa toimii noin sosiaali- ja terveysjärjestöä. Toimintaan osallistuu vuosittain neljännesmiljoona kansalaista. Kuulostaa hienolta. Olen pelännyt, että edustuksellisessa demokratiassa olisimme menettäneet otteen yksilön rooliin ja yhteisöllisyyteen. Vastuu on etääntynyt, ei tarvitse osallistua, kun maksaa veroja. Luvut osoittavat, että ihmiset kuitenkin osallistuvat järjestötyöhön, iloitsee Leena Mörttinen, Nordean entinen pääekonomisti ja nykyinen pankin European Affairs -yksikön johtaja. Talousasioissa on työsarkaa riittänyt. Euroalueen kriisi on pakottanut tarkastelemaan ja miettimään hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita ja tulevaisuutta. Mitä tehdä pöhöttyneelle julkiselle sektorille? Britanniassa, vaikka ei euroalueeseen kuulukaan, kirves on heilahtanut. Kreikka ja pian Italia ovat matokuurin edessä. Baltiassa se näyttää onnistuneen. Entä Suomi? Olemme edelleen uskottava, aaa-luokituksen valtio ja meidän on vielä mahdollista tehdä tarvittavat sopeutukset tuhoamatta arvokkaita asioita. On katsottava mitä ja miten palveluita tuotamme ja kuinka ne rahoitetaan, sanoo Mörttinen, rahapolitiikasta väitellyt valtiotieteen tohtori, ja kiteyttää kahden asian kohtalonyhteyden. Puolustan hyvinvointivaltiota. Se takaa turvan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Ne taas ovat perusta terveelle taloudelle ja kasvulle, joka sitten rahoittaa sosiaaliturvaa ja palveluita. Puolitietä ei ole Edessä ovat eittämättä laihat vuodet ja palapeli on koottava uusiksi. Mörttinen tunnustautuu puristiksi, rajalinjat on määriteltävä selkeästi. Palveluiden tilaajana on julkinen sektori. Se määrittelee kansalaisten oikeudet ja antaa lupauksen palveluiden saatavuudesta. Samalla se määrittelee laadun. Mutta, yksityinen sektori voi ihan hyvin olla mukana niitä tuottamassa. Se ei tarkoita siirtymää yksityiselle puolelle. Entä sitten kansalaisjärjestöt? Hahmottuvassa kokonaisuudessa myös niiden on löydettävä oikea paikkansa. Oikeusministeriön laskelmien mukaan vuonna 2007 sosiaali- ja terveysalan järjestöt tuottivat ällistyttävät 18 prosenttia sosiaalipalveluista. On vaikea välttyä ajatukselta, että roolit ovat hieman sekoittuneet. Onko liikelaitostuminen ajanut palveluiden tuottajat ahtaalle vaatimuksia ilman resurssointia? Onko tuloksena sekasikiöitä, kun julkinen taho perustaa yksityisen yrityksen itsensä kylkeen? Leena Mörttisen mukaan järjestöjen on sekä palattava juurilleen että otettava uusi askel. Ensinnäkin, eri toimijoiden on pysyttävä lestissään, julkisen puolen, yksityisten yritysten - ja kansalaisjärjestöjen. Nehän ovat lähtökohtaisesti syntyneet vapaaehtois- ja hyväntekeväisyyspohjalle. Ehkä ne voisivat palata henkisille juurilleen, tai sitten ryhtyä reilusti kilpailemaan muiden kanssa? Uutta yhteisöllisyyttä. Puolitietä ei ole. Ihmisiä ei voi riistää siten, että he antavat työpanoksensa ja joku sitten korjaa voiton ja hyödyn. Pää pois puskasta Perusasioihin palaamista on seurattava hyppy eteenpäin, tulevaisuuteen. Mörttiselle se merkitsee siirtymistä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Kuntasidonnaisuuden sijaan tarvitsemme virtuaalikansalaisuutta. Ideana on, että tällainen uusi identiteetti voimaannuttaisi ihmisiä toimimaan ja olemaan aktiivisia. Kunhan yksityisyyden suoja saadaan vedenpitäväksi, tuloksena on uutta dynamiikkaa ja yhteisöllisyyttä. Kaltaiseni kiireisen kansalaisen ei silloin tarvitsisi mennä fyysisesti paikalle, voisin osallistua muutenkin. Toistaiseksi sosiaalinen media on merkinnyt enimmäkseen protesteja, purkamista, pirstaloitumista ja lyhyitä kampanjoita. Nyt olisi aika luoda uusi elementti, neljäs sektori, jonka kautta järjestötkin löytäisivät uuden roolin. Pään paneminen puskaan ei auta. On lähdettävä kerhohuoneista ja mentävä virtuaaliseen suuntaan, siellä ne kansalaiset ovat. Ei se rapauta järjestöjen roolia, päinvastoin. Uskon vahvasti virtuaalisuuteen juuri Suomessa, meillä on iso maa ja pitkät etäisyydet. 9

10 tartu tietoon 10 TÄMÄ ON TOTTA Turun seudun lihastautiyhdistys joutui pahoihin talousvaikeuksiin, ja selvisi niistä. teksti matti välimäki kuva maria grönroos 4/2011 Se oli hyvin musertava hetki. Emme voineet kuvitella, että tämä kaikki oli totta. Näin toiminnanjohtaja Sirke Salmela kuvailee hetkeä, jolloin hän ja toimistosihteeri Tarja Vasama olivat saaneet eteensä Turun seudun lihasyhdistyksen vuoden 2009 lopullisen tilinpäätöksen. Laskelmat osoittivat euroa miinusta. Kävi ilmi, että yhdistyksen silloinen projektin johto ei ollut tehnyt hankkeeseen liittyviä hakemuksia muun muassa myönnetyn avustussumman ylijäämän siirtoa vuodelta toiselle asianmukaisesti ja ajoissa. Me muut olimme kuvitelleet, että tarvittavat toimet oli tehty ja rahat olisivat olleet käytössämme. Olimme mitoittaneet toimintamme sen mukaisesti, Tarja Vasama kertoo.

11 Tarja Vasama ja Sirke Salmela ovat helpottuneita, sillä yhdistyksellä menee nyt ihan hyvin. Projektin kehittämä palveluidea on osoittautunut menestykseksi. Tilanteen selviämistä viivästytti myös se, että yhdistyksen käytössä ei ollut ammattimaista tilitoimistoa. Tilitoimiston tehtäviä hoiti hätäratkaisuna koulun tilitoimisto, ja kun sen toiminnassa ei ollut riittävää jatkuvuutta, niin siitä aiheutui tietokatkoja. Turun seudun lihasyhdistyksen hallitus puheenjohtajaa myöten oli juuri vaihtunut. Uusi hallitus uuden puheenjohtajan, kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen johdolla, tarttui heti jämäkästi tilanteeseen. Suurin onnemme oli, että otimme heti yhteyttä Raha-automaattiyhdistykseen. Se meidät loppupeleissä pelasti, Sirke Salmela muistelee. Laskelmat osoittivat euroa miinusta. Kaikki talkoisiin Puheenjohtajan johdolla Salmela ja Vasama lähtivät pohtimaan tilannetta yhdessä ray:n ihmisten kanssa. Kaikkien etu oli, että talousvaikeuksien keskelläkin yhdistyksen Henkilökohtaisen avun aluetukikeskus -projektia voitaisiin viedä eteenpäin, ja että hankkeen tavoitteet saavutettaisiin. Viisivuotisesta projektista oli tuossa vaiheessa vielä kaksi vuotta jäljellä. Projektin kuluista suurin osa on palkkakuluja. Hallitus lähti liikkeelle lomauttamalla yhden päätoimisen henkilön, ja hänen työtehtävänsä jaettiin muiden kesken. Kaikki toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella olevat työntekijät lomautettiin vuorotellen kuukaudeksi. Lisäksi jokainen työntekijä vaihtoi kesälomarahansa vapaaksi, Vasama kertoo. Työntekijät osoittivat hyvin talkoohenkeä. Myös jäsenistö ymmärsi, että meillä on nyt täällä yhdistyksessä tavallista kiireisempää. Vaikeudet yhdistivät ja loivat me-henkeä. Välillä oma usko oli kyllä kovilla. Mutta Rahis ja hallituksemme uskoi meihin. ray:n Matias Lahti piti esimerkiksi lupaavana sitä, että meillä oli omaa, siinä vaiheessa vielä orastavaa ja pienimuotoista palvelumyyntiä, Salmela kertoo. Välillä oma usko oli kovilla. Älä piilota ongelmia Ensimmäisistä kauhunhetkistä on kulunut lähes pari vuotta. Viimeisimmässä seurantapalaverissa, joita on ollut säännöllisin väliajoin useita vuodessa, ray:n Matias Lahti arvioi, että yhdistyksen taloustilanne normalisoituu vuoden loppuun mennessä. Turun seudun lihastautiyhdistyksellä menee nykyään myös muilla mittareilla tarkasteltuna hyvin. Projektin tavoitteet on saavutettu. Projektin kehittämä palveluidea on osoittautunut menestykseksi, se on levinnyt Turun ulkopuolellekin ja sen tiimoilta on syntynyt omaa palvelumyyntiä. Siinä keskeisenä ideana on tukea työnantajan ja työntekijän, vammaisen ja hänen avustajansa, työsuhteen hyvinvointia ja kehittymistä. Sirke Salmela arvioi, että varsinkin takavuosina yhdistyksissä ajateltiin yleisesti, että ongelmia on syytä piilotella viimeiseen asti eikä kertoa niistä ainakaan rahoittajalle. Meidän kokemuksemme on, että Rahikseen kannattaa ottaa tällaisissa tilanteissa heti yhteyttä. Ongelmat voidaan ratkaista avoimella yhteistyöllä, Sirke Salmela korostaa. Käytämme muuten nykyään myös hyvin ammattimaista tilitoimistoa. Tilitoimisto ja ammattimainen tilintarkastaja eivät ole ihan halpoja, mutta palvelut maksavat itsensä nopeasti takaisin, hän lisää.» Kommentti Mietimme Turun seudun lihastautiyhdistyksen ihmisten kanssa, miten yhdistys voisi leikata kustannuksia ja kasvattaa tuottoja. Pääsimme yhteistyössä hyviin tuloksiin. Jos yhdistyksellä tulee talousvaikeuksia, kannattaa ottaa meihin heti yhteys. Kun ongelmiin reagoidaan nopeasti, vauriot pysyvät mahdollisimman pieninä. Usein ongelmat ovat monisyisiä, joten on hyvä, kun ratkaisuja miettii isompi porukka yhdessä. Matkalla tarvitaan sitoutumista yhdessä sovittuihin keinoihin ja päämääriin sekä uskoa itseen. Terve talous mahdollistaa laadukkaan järjestötoiminnan. MATIAS LAHTI RAY:n erityisasiantuntija 11

12 5 teksti anna koroma-mikkola piirrokset sakari tiikkaja KARKEA VIISIKKO Yksi haluaa ilahduttaa yksinäistä vanhusta, toinen taata lapsille mahdollisuuden harrastaa. Joku himoitsee parantaa maailmaa. Alkukesästä toteutettu Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus selvitti suomalaisten kiinnostusta vapaaehtoistyöhön. Tutkimukseen pohjautuvassa lisäanalyysissä etsittiin tietoa vapaaehtoistoiminnan motiiveista. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneet jaettiin motiiviryhmiin sen perusteella, minkälaisten asioiden edistämiseksi he haluaisivat tehdä työtä. Löytyi karkeasti viisi erilaista vapaaehtoistyyppiä, joiden into työhön syttyy erilaisista asioista. 1 HOIVAAJA (29%*) 2 VALMENTAJA (25 %) Hoivaaja on hoitotyöstä ja muiden huolehtimisesta kiinnostunut heellinen mies, jolla on urheilua har- Valmentaja on tyypillisesti per- henkilö, useimmiten nainen. Hän rastavia lapsia. Hän on vähintäänkin kiinnostunut nuorten liikunta- ja haluaa pitää huolta vanhuksista, vammaisista, vähäosaisista tai syrjäytyneistä. Hän on mukana ystävä-, visesti töitä sen parissa. Hän valmen- urheilutoiminnasta tai tekee jo aktii- hoiva- tai tukihenkilötoiminnassa. taa, kannustaa, kuljettaa, järjestää, Myös luonto ja eläimet tai kulttuuri ja toimii leirinohjaajana tai hoitaa käytännön asioita, jotta omat ja muut taide voivat olla lähellä hänen sydäntään. Osa hoivaajista on kiinnostunut nuoret pääsevät liikkumaan ja harrastamaan. myös varainhankintatyöstä. 12 4/2011

13 MAAILMAN- TOIMINTA- 3 PARANTAJA (16%) 4 SANKARI (8%) 5 JOSSITTELIJA (21%) Maailmanparantaja on useimmiten yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut, korkeasti koulutettu nainen. Hän on innostunut kansainvälisyydestä ja vapaaehtoistyöstä esimerkiksi ihmisoikeuksien tai maahanmuuttajien hyväksi. Samoin kulttuuri ja taide voivat olla hänelle tärkeitä asioita. Maailmanparantajista löytyy myös kestävän kehityksen kannattajia, jotka haluavat toimia ympäristöasioiden edistämiseksi. Toimintasankari, yleensä mies, janoaa toimintaa. Hän ei välitä niinkään kokoustamisesta ja suunnittelemisesta, vaan haluaa olla hyödyksi tässä ja nyt. Useimmiten toimintasankari on mukana maanpuolustustai pelastustoiminnassa. Hän uhmaa tyrskyjä meripelastajana, toimii vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa tai jalkautuu nuorten keskelle katupartioon. Jossittelija ei ole kovin aktiivinen, mutta on periaatteessa kiinnostunut vapaaehtoistyöstä. Hän on tyypillisesti keskimääräistä vanhempi, ehkä jo eläkkeellä oleva mies. Vapaaehtoistyö tuntuu mielenkiintoiselta, mutta jossittelija ei oikein tiedä miten siihen lähtisi mukaan. *Suluissa kyseisen ryhmän koko kaikista vapaaehtoistyöstä kiinnostuneista Lähde: Otantatutkimuksen toteuttama RAY:n vapaaehtoistoimintatutkimuksen lisäanalyysi vapaaehtoistoiminnan motiiviryhmistä. 13

14 Jopa viidesosa nuorista kokee, ettei heillä ole yhtään ystävää. 14 4/2011

15 V uonna 2009 lähes nuorta oli ilman työ- tai opiskelupaikkaa. Se tarkoittaa noin viittä prosenttia koko vuotiaiden ikäluokasta. Puolella näistä nuorista ei ollut minkäänlaista peruskoulun jälkeistä koulutusta. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tutkimukseen vuodelta 2011, mutta luvut kuvaavat pääosin vuotta Se on yksi harvoista tutkimuksista, joissa syrjäytymistä on tutkittu. Varmasti ei voida sanoa kuinka moni näistä nuorista oli todella syrjäytynyt. Luvut ovat pysyneet samankaltaisina koko 2000-luvun, kertoo Tilastokeskuksen tutkija Pekka Myrskylä. Tilastojen valossa voidaan kuitenkin todeteksti maiju riihola kuvat jaakko lukumaa SULATETUT SYDÄMET Selviytymistarinoiden taustalla on aina toinen ihminen. ta, että ainakin syrjäytymisen uhka on näiden nuorten kohdalla muuta ikäluokkaa suurempi. Kun opiskelu- tai työpaikka jää löytymättä, riski yhteiskunnan ulkopuolelle putoamisesta kasvaa. Syrjäytymisen uhka on Myrskylän mukaan erityisen suuri maahanmuuttajataustaisten ja huostaanotettujen lasten kohdalla. Muullakin kotitaustalla merkitystä. Vanhempien alhainen koulutustaso, työttömyys tai oma syrjäytyminen kasvattavat uhkaa myös lapsen kohdalla. Toki myös hyvien perheiden lapset voivat syrjäytyä, ja huonoistakin oloista voi ponnistaa pitkälle. Näyttää kuitenkin siltä, että syyt syrjäytymisen taustalla ovat lapsesta itsestään riippumattomia, Myrskylä summaa. 1515

16 kejä: ylivilkkautta, käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, väkivaltaisuutta sekä oppimishäiriöitä. Kun ongelmat näkyvät jo 6-vuotiaana, kannattaa niihin myös puuttua silloin. Lapsi tarvitsee rinnalleen edes yhden luotettavan ja arjessa mukana elävän aikuisen. Jos sellaista ei ole kotona, voi sellainen löytyä Icehearts-kasvattajasta, Turkka selventää. Ville Turkan mukaan jo päiväkoti-ikäisistä lapsista voi huomata häiriökäyttäytymisen merkkejä. Merkkejä jo päiväkoti-iässä? Myrskylän kuvaama ilmiö ja sen taustat ovat tuttuja Icehearts ry:n toiminnanjohtaja Ville Turkalle. Hän työskentelee päivittäin niiden nuorten parissa, joita syrjäytyminen uhkaa tai on uhannut. Useimmilla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on isoja puutteita sosiaalisissa suhteissa, esimerkiksi varhaisessa vuorovaikutuksessa. Aina koti ja perhe eivät pysty tarjoamaan lapselle sitä rakkautta ja läsnäoloa, jota terve kasvu vaatii. Iceheartsin toiminnan ajatuksena on koota yhteen ryhmä tällaisista kodeista tulevia poikia. Pojat pyritään löytämään jo päiväkotiiässä. Näin ongelmiin voidaan puuttua ennen kuin varsinaisia ongelmia edes muodostuu. Jo päiväkoti-ikäisistä lapsista voi Turkan mukaan huomata häiriökäytöksen merk- Yksikään poika ei ole keskeyttänyt. Kasvattaja ei katoa Kasvattaja toimii pojista kootun Icehearts-ryhmän vetäjänä. Toiminta perustuu johonkin urheilulajiin, esimerkiksi jääkiekkoon, jossa kasvattaja valmentaa poikia. Harrastaminen Iceheartsissa on pojille ilmaista, ja näin toiminnalla voidaan tavoittaa myös sellaisten perheiden lapsia, joille harrastaminen ei muuten olisi mahdollista. Urheilu on hyvä tapa opettaa arjen ja terveyden hallintaa. Se on myös keino purkaa ylimääräistä energiaa sekä kehittää vuorovaikutustaitoja. Kasvattaja ei kuitenkaan ole pelkkä valmentaja. Hän myös tukee poikia koulussa, kodeissa ja vapaa-ajalla kohdatuissa ongelmatilanteissa. Yhteistyötä tehdään läheisessä vuorovaikutuksessa perheen, koulun ja tarvittaessa viranomaisten kanssa. Icehearts painottaa toiminnassaan pitkäkestoisuutta, sillä luottamusta lapsen ja kasvattajan välille ei synny hetkessä. Kasvattaja sitoutuu työhönsä 12 vuodeksi, hän kulkee pojan rinnalla 6-vuotiaasta täysi-ikäisyyteen saakka. Ville Turkan mukaan lapsen on tärkeä ymmärtää, että tämä kasvattaja ei ole menossa minnekään. Yhdessä kasvaminen on tärkeää myös aikuiselle. Icehearts-työ on tuottanut toivottuja tuloksia. Yksikään poika ei ole keskeyttänyt toimintaa. Jokainen on myös saanut peruskoulunsa käytyä loppuun. Ville Turkan mukaan viesti on selvä; ongelmiin on tärkeä puuttua, ja lapsi tarvitsee tässä ehdottomasti aikuisen apua. Selviytymistarinoiden taustalla on aina toinen ihminen. Pohjalla aina yksinäisyys Helsinki Mission Nuorten Kriisityön johtaja Olavi Sydänmaanlakka tekee töitä niiden ihmisten kanssa, joita ennaltaehkäisevä toiminta ei ole tavoittanut. Sydänmaanlakan nykyinen asiakaskunta koostuu väkivallan vuoksi vaikeuksiin joutuneista nuorista. Hän tuntee syrjäytymisen nurjimman puolen. Turkan tavoin Sydänmaanlakka korostaa 16 4/2011

17 läsnäolon ja yhdessä tekemisen merkitystä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Sellaiseen pitäisi jokaisella nuorella olla mahdollisuus. Kun syrjäytyneen henkilön taustaa lähdetään tarkemmin avaamaan, löytyy pohjalta aina yksinäisyys. Tutkimusten mukaan jopa viidesosa peruskouluikäisistä nuorista ajattelee, ettei heillä ole yhtään ystävää. Jokin muuttui Ennen yhteisössä oli Sydänmaanlakan mukaan arvot, normit ja jokaisella oma paikka. Kun väki muutti kaupunkeihin ja meni kodin ulkopuolelle töihin, jokin muuttui. Äidit ja isät alkoivat luoda uraa. Töiden jälkeen nojatuolissa nuokkui väsynyt isä. Lapset alkoivat viettää yhä enemmän aikaa yksin. Lapsi kuitenkin tarvitsee sosiaalisen todellisuuden ja yhteisiä hetkiä. On tärkeää, että aikuinen odottaa lasta kotona koulun jälkeen. Aikuinen huolehtii, että läksyt tulee tehtyä, iltapala syötyä ja valvoo, että nukkumassa ollaan kello yhdeksän. Seuraamalla aikuista arjessa lapsi oppii Sydänmaanlakan mukaan myös ilmaisemaan tunteitaan, iloa, pettymystä ja suuttumusta. Hän oppii erottamaan oikean ja väärän sekä kunnioittamaan aikuisen asettamia rajoja. Lapsen on tiedettävä, että hän on vastuussa aikuiselle. Kun lapsi oppii tämän pienten asioiden kautta, hän osaa ratkaista myös suurempia kysymyksiä. Aikuinen valitsee miten lapsi nämä asiat opettelee. Lisää modernia yhteisöllisyyttä ray tukee avustuksin useita Iceheartsin kaltaisia, ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tekeviä järjestöjä. Esiin pyritään nostamaan erityisesti uusia, innovatiivisia hankkeita sekä tukemaan hyväksi havaittujen toimintamallien levittämistä laajempaan käyttöön. Yksi esimerkki ennalta ehkäisevistä toimintamalleista on Kohtaamispaikka-toiminta, jonka Tyttöjen taloja toimii useissa kaupungeissa. Toiminta on tavoittanut hyvin Nojatuolissa nuokkui väsynyt isä. Aikuinen valitsee, miten lapsi asiat opettelee, toteaa Olavi Sydänmaanlakka. esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjä, joille osallistuminen sukupuolille yhteiseen toimintaan ei välttämättä olisi mahdollista. Helsingissä on avattu oma talonsa myös pojille. Nuorisotyössä pyritään tavoittamaan myös erityistukea ja apua kaipaavat, esimerkiksi väkivaltaiset nuoret. Non Fighting Generationin toiminta on suunnattu tällaisten nuorten auttamiseksi. Aluksi toiminnan piiriin kuuluivat lähinnä pojat, mutta tuoreen Levottomat tuhkimot -projektin myötä on tavoitettu myös väkivaltaisia tyttöjä. Erilaisten alueellisten yhdistysten kautta tuetaan myös nuorisoasumista. Toiminnalla pyritään estämään häätöjä ja edistämään nuorten asukasyhdistystoimintaa. ray:n laaja-alainen tuki nuorten parissa toimiville järjestöille saa Olavi Sydänmaanlakalta runsaasti kiitosta. Hänen mukaansa järjestötyö tarjoaa hyvän vastauksen nuorten yksinäisyyteen. Järjestöjen kautta nuoret voivat integroitua osaksi yhteiskuntaa ja kokea uudenlaista modernia yhteisöllisyyttä. Oli kyse sitten pienestä harrastekerhosta tai suuresta valtakunnallisesta toimijasta, sillä ei ole merkitystä tärkeintä on yhdessäolo. Usein ihmiset kysyvät, että meneekö raha varmasti nuorten auttamiseen, hyvään tarkoitukseen. Vastaan, että rahat käytetään ihmisten palkkoihin silmiin ja korviin, läsnäoloon. Mikä voisi olla parempi tarkoitus.» Kommentti MIKA PYYKKÖ RAY:n osastopäällikkö Nuorten kanssa toimiminen vaatii samalla kertaa tiukkuutta sekä herkkää halua ymmärtää nuorten ajatusmaailmaa ja suhtautumista esimerkiksi perinteisiin aatteisiin ja auktoriteetteihin. Toivottavasti mahdollisimman monella järjestöllä on halua ja kykyä laittaa itsensä likoon ja kehittää toimintaansa nuorisolähtöisesti, vaikka se voi tarkoittaa suuria muutoksia totuttuun. Nyt on oikea hetki pohtia aikaisempaa analyyttisemmin RAY-avusteisen järjestötyön roolia myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä. 17

18 Aikuisten järjestelyt on usein syvältä. teksti jaakko liikanen kuva jaakko lukumaa JÄÄN KESYTTÄMÄ Vuonna 1990 syntyneiden vantaalaispoikien Icehearts -ryhmä vietti kesäleiriään Savitaipaleella 2000-luvun puolivälissä. Lätkätreenien jälkeen Dani Öini meni kaverinsa kanssa kauppaan. Meillä ei ollut kai rahaa ja jano kuitenkin. Otettiin energiajuomat ja häivyttiin. Oltiin jo tultu leiriltä himaan, kun Ville (Turkka) soitti. Iceheartsissa kuri on kova, mutta tyyli reilu ja säännöt selvät, toteaa Dani Öini. Kauppias oli ottanut häneen yhteyttä. Ville raahasi mut ja Chicon takaisin sinne ja me jouduttiin inventoimaan kauppaa. Että oli se silleen aika kallis energiajuoma. Kaupasta varastettu energiajuoma maksoi 15-vuotiaalle Öinille viikonlopun inventaariossa. Sittemmin inventaarioita on tullut lisää. 18 4/2011

19 Mutta vain eka oli tyhmyydestä. Muut ovat tulleet normaalissa päivätyössä, naurahtaa nykyisin Lidlissä vuoroesimiehenä työskentelevä 21-vuotias Öini. Koulusta toiseen ja kolmanteen Öini ei mielestään ollut nuorempana varsinainen häirikkö, ennemmin sulkeutunut ja malttamaton. Koulunkäynti ei ainakaan maistunut. Olen enemmän tekemällä oppimisen kannattaja, Helsingissä nykyisin asuva Öini sanoo. Suurimman osan nuoruudestaan Vantaan Korsossa viettänyt Öini laitettiin ala-asteen lopulla erityisluokalle. Sieltä menin ylä-asteelle Ruusuvuoren kouluun. Siellä ihmeteltiin, että mikäs mies sinä oikein olet, kun ei sua näy meidän kirjoissa lainkaan. Jo seiskaluokan aikana matka jatkui viereiseen Korson kouluun. Sekään ei kuitenkaan oikein toiminut. Siinä oli sellaista pienryhmätouhuyritystä, mutta se kuivui. Yläaste istuttiin lähinnä säkkituoleissa, juotiin kahvia ja luettiin Aku Ankkaa, Öini muistelee. Ravintola-alan opinnotkin Vantaalla yläasteen jälkeen loppuivat kesken. Eihän se hyvä ole, että jutut jää kesken. Nyt olen ajatellut yrittää aikuiskoulutuksen kautta lukioon, saisi sitten stetsan päähän. Sitten voisin hakea ammattikorkeaan, mielellään markkinoinnin puolelle. Old stars pelaa yhä Icehearts-toiminta on antanut Öinille paljon: opettanut ryhmässä toimimista, sosiaalisuutta ja elämänhallintaa. Se on ollut hauskaa ja kasvattavaa. Ja hyviä kavereitakin olen noista ympyröistä saanut. Öinin Icehearts-joukkueen taival päättyi vuonna Old stars -miehet pelailevat kuitenkin silloin tällöin nykyjoukkueita vastaan. Turkka on Öinille tärkeä mies. Ville osaa perustella jutut niin, että itsekin tajuaa, miten asiat olisi fiksua hoitaa. Kuri on kova, mutta tyyli reilu ja säännöt selvät. Hän myös tulee paikalle pirun nopeasti, jos joku on tehnyt tyhmiä. Viesti aikuisille Öinillä on vielä lyhyt viesti aikuisille. Icehearts toimii, koska nuoret saavat pelata lätkää keskenään ja samalla tehdä koko jutun siinä itse. Aikuisten järjestelythän on useimmiten niin syvältä, että jengi lähtee niistä nopeesti veke. Vaikka sitten puistoon juomaan kaljaa. Sukupolvelta toiselle Suurimmalla osalla nuorista menee hyvin. On kuitenkin myös paljon nuoria, joille yhteiskuntaan kiinnittyminen on vaikeaa, ja joille ongelmat kasautuvat. Avainkysymyksiä nuorten syrjäytymisen kannalta ovat kouluttautumisen ja työllistymisen haasteet. Toimeentulon takaava mielekäs työ luo edellytyksiä yhteiskuntaan kuulumiselle. Ne, jotka syystä tai toisesta eivät kykene vastaamaan työmarkkinoiden koventuneisiin vaatimuksiin, ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnan yleisestä elämäntavasta kokonaan. Syrjäytymisessä on kyse usean hyvinvoinnille merkityksellisen tekijän vajeesta. Taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat usein kasautuvat. Nuorten ongelmista puhuttaessa on muistettava, että syrjäytyminen on usein huono-osaisuuden syvenevä jatkumo. Yhteiskuntaan integroitumisen ja hyvinvoinnin ongelmat kumpuavat usein varhaisista elämänvaiheista, vaikka prosessi voi toki saada alkunsa milloin tahansa. Sukupolvelta toiselle siirtyy paitsi geneettisiä ominaisuuksia, myös elämänhallinnan voimavaroja: sosiaalisia, aineellisia ja kulttuurisia. Tutkimukset osoittavat kodin sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien ja heikkojen kasvuolojen yhteyden lapsen epäsuotuisaan kehitykseen. Useat huonoosaisuuden ulottuvuudet ovat myös ylisukupolvisia. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on kyse siitä, miten onnistumme turvaamaan perheiden hyvinvoinnin. Kyse on myös koulutus- ja työmarkkinoiden toiminnasta sekä sosiaaliturvan ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Pysyvien työpaikkojen luominen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen mahdollisuuksien parantaminen myös vajaakuntoisille olisi tärkeää. Vaikeissa perheoloissa elävät lapset, lastensuojelun asiakkaat sekä kouluttamattomat, maahanmuuttajataustaiset, vaikeasti työllistyvät sekä terveysongelmista kärsivät nuoret ovat esimerkkejä sellaisista ryhmistä, joilla on erityinen riski syrjäytyä. Heille tulisi luoda edellytyksiä hyvinvointiin ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Laura Kestilä erikoistutkija VTT, THL, Vähimmäisturvayksikkö Miten turvata perheiden hyvinvointi? vieraskynä 19

20 TUPAKKA teksti pirjo kupila kuva panu pälviä vai MANIKYYRI? Sosiaalinen markkinointi motivoi tarjoamalla houkuttelevampia vaihtoehtoja. Tiedon kylväminen lavealla rintamalla ei riitä enää motivoimaan kansalaisia muutokseen. Ensinnäkin on käytettävä paljon aikaa ja energiaa kohderyhmän selvittämiseen: keihin kannattaa vaikuttaa ja miten, jotta haluttu käyttäytymisen muutos saadaan aikaan. Seuraavaksi on selvitettävä, miten kohderyhmä ajattelee ja toimii, ketkä kilpailevat sen huomiosta ja ajasta ja ovatko esteet käyttäytymisen muuttamiselle taloudellisia, fyysisiä vai psykologisia. Tämän perusteella kohderyhmälle voidaan tarjota sen arvostamia kannustimia ja houkuttimia positiiviseen käyttäytymisen muutokseen. Toki niin, että halutun muutoksen edut ovat suuremmat kuin sen haitat tai kustannukset. Myynnissä uusi asenne Sosiaalinen markkinointi hyödyntää viestinnän ja markkinoinnin keinoja, mutta tuotteiden ja» Kommentti Tutustukaa aidosti kohderyhmienne elämään. Sosiaalisen markkinoinnin prosessi antaa siihen hyvät lähtökohdat. palveluiden sijasta sen kohteena ovat ideat, asenteet, käytännöt ja elämäntavat. Kohderyhmää motivoidaan muuttamaan käyttäytymistään sosiaalisesti toivotumpaan suuntaan tarjoamalla sille yksinkertaisesti parempia, kilpailevia vaihtoehtoja. Pienten lasten äitejä kannustettiin Englannissa tupakoimattomuuteen tarjoamalla heille omaa aikaa ja vertaistukea manikyyrin muodossa. Wisconsinissa usa:ssa humalassa ajamista vähennettiin tarjoamalla ihmisille ilmaisia kuljetuksia ravintolareissuille. Dallasissa Texasissa köyhät latinot karttoivat outoja ja kalliita lasten turvaistuimia luottaen siihen, että heidän lastensa kohtalo on kuitenkin Jumalan kädessä. Istuinten käyttö lisääntyi dramaattisesti, kun viranomaiset keksivät jakaa pappien siunaamia turvaistuimia syvästi uskonnollisille siirtolaisperheille. Eettisiä ongelmia Sosiaalista markkinointia tarvitaan, koska sama viesti ei enää pure kaikkiin kansalaisiin. Kohderyhmien ja median pirstaloituessa tieto muuttuu toiminnaksi yhä työläämmin. Sosiaalista markkinointia ei pidä silti sekoittaa sosiaaliseen mediaan, joka on vain yksi tapa toteuttaa markkinointia. Tutkimuspäällikkö Rowena Merrit kansallisesta sosiaalisen markkinoinnin keskuksesta (nsmc) Lon- ELINA VARJONEN RAY:n kehittämispäällikkö 20 4/2011

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? 15.-16.3.2012 Ulla Hartvig, seurantavastaava, KTM Avustusosasto, Janne Jalava, 27.1.2011 1 Lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Catch22:n vapaaehtoistyön malli

Catch22:n vapaaehtoistyön malli Catch22:n vapaaehtoistyön malli Keitä olemme Catch22 on tulevaisuuteen suuntautuva sosiaalinen yritys. Tuotamme yli 200 vuoden kokemuksella palveluita, joilla ihmisiä autetaan löytämään elämälleen uusi

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö

MARTTA- TOIMINTA. Kotitalousneuvonta Ruoka ja ravitsemus Kodin talous ja kuluttaja-asiat Kodinhoito Kotipuutarha ja ympäristö SINUSTAKO MARTTA HISTORIA Marttajärjestö syntyi vuonna 1899. Suomessa elettiin tuolloin kansallisen heräämisen, naisasialiikkeen ja kansanvalistustyön aikaa. Lucina Hagmanin aloitteesta perustettu naisyhdistys

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK

Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot