Lestintie LESTIJÄRVI (Johtoryhmässä käsitelty)

Transkriptio

1 Kaustisen seutukunta LAUSUNTOLUONNOS Lestintie LESTIJÄRVI (Johtoryhmässä käsitelty) Keski-Pohjanmaan liitto Rantakatu KOKKOLA VIITE: KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 JA MAAKUNTAOHJELMAN LAUSUNTOPYYNTÖ KÄSITTELY: Kaustisen seutukunnan johtoryhmä , 22 Kaustisen seutukunnan johtoryhmä on kokouksessaan hyväksynyt seuraavan lausunnon: Valmistelu Maakuntaohjelman valmistelu on tapahtunut hyvää hallintoa noudattaen avoimesti ja pitkäjänteisesti yhteistyökumppaneiden ja alueen toimijoiden kanssa. Ohjelmaan on aktiivisesti haettu sisältöjä erilaisten toimintatapojen avulla, mikä lisää ohjelman sisällöllistä laadukkuutta ja osuvuutta sekä myös rahoittajien ja toimijoiden sitoutumista ohjelman toteuttamiseen. Jatkossa kannattaa pohtia valmisteluun lisättäväksi Kaustisen seudun toimijoille järjestettävää työpajaa, jolloin muun muassa kuntien näkemykset voidaan entistä paremmin huomioida ohjelman tavoitteissa. Ohjelman tekninen rakenne ja sisältö Ohjelma rakentuu jo tuttujen kehittämiskokonaisuuksien (Osaava, Yrittävä, Hyvinvoiva, Toimiva) ja läpileikkaavan teeman, maaseudun kehittämisen, varaan. Kansainvälisyys on nostettu aiempaa korostuneemmin esille. Ratkaisu on hyvä ja perusteltu. Ohjelman sisällöllinen rakenne on vielä luonnosvaiheessa vaikeaselkoinen. Rakenteen loogisuutta ja selkeyttä tulisi lisätä tavoitteiden, toimenpiteiden ja läpileikkaavien teemojen osalta esitystapojen ja järjestyksen osalta. Samalla ohjelman helppolukuisuutta ja viestien ymmärrettävyyttä voitaisiin parantaa. Rakennetta selkeyttäisi todennäköisesti myös se, jos ohjelman tausta rahoitustyökaluineen ja tilasto-osioineen olisi selkeämmin erotettu visio/tavoite/toimenpiteet osiosta.

2 Sivu 2/6 Ohjelman tavoiteasetanta ja sisällöt mahdollistavat monipuoliset kehittämistoimet eivätkä ne nähtävästi ole rajaavia. Tärkeää on, että ohjelman sisällön puitteissa voidaan elää ajassa siten, että kehittämisessä voidaan tarttua esiin nouseviin uusiin mahdollisuuksiin ja ilmiöihin nopeasti ja joustavasti. Sisällön tulisi samalla mahdollistaa myös kokeilua ja riskinottoa sisältävät kehittämistoimet. Keski-Pohjanmaan maakunta on vireä ja rikas monella sektorilla. Esimerkiksi alueen elinkeinoelämä on rakenteeltaan niin monipuolinen, että kehittämistoimien rajaaminen kapeaalaisiin keihäänkärkiin tai toimialoihin ei luontaisesti istu keskipohjalaiseen kulttuuriin ja tapoihin toimia. Visiot, arvot, tavoitteet ja aluerakenne Tavoitteiden osalta on erittäin tärkeää koko maakunnan kehittäminen tasapainoisella tavalla alueen vahvuuksien pohjalta. Pienellä maakunnalla ei ole varaa kaupungin ja maaseudun vastakkain asetteluun eikä kehittämistoimien keskittämiseen maakunnan keskukseen. Tavoitteellisen aluerakenteen osalta maakuntaohjelma näyttäytyy vieraalta maaseudulta ja Kaustisen seutukunnasta tarkastellen. Kasvuvyöhykkeet mainitaan keskittyvän VT8 ja rautatien viereen ja ne tuodaan esiin erillisellä aluekartalla. Ohjelmassa olisi syytä tuoda esiin se, mitä kasvuvyöhykkeillä tosiasiassa tarkoitetaan, esimerkiksi miten ne liittyvät valtakunnallisiin ja eurooppalaisiin liikenteen kehittämisvyöhykkeisiin. Nyt lukijalle syntyy kuva, että maakunnan kehittämisen vyöhykkeet tulevaisuudessa ovat edellä mainittuja. Kasvua näin laajoilla vyöhykkeillä ei ole tapahtunut, vaan se on tapahtunut pitkälti Kokkolan kaupungin varassa. On hyvä muistaa ja tuoda esiin maakuntaohjelman tavoite tasapainoisesta kehittämisestä eikä maakunnan sisällä aloittaa keskustelua kehittämisvyöhykkeistä. Liikennejärjestelmän kuvaus karttakuvineen painottaa etelä-pohjoissuuntaista liikennettä ja erityisesti VT8 väylää. Kaustisen seutukunnan näkökulmasta yhteydet Keski-Suomeen VT13 kautta sekä etelä-pohjoiseen KT63:n kautta ovat huomattavasti tärkeämpiä kehittämisen kohteita alueen yrityselämän ja asukkaiden näkökulmasta. Teiden liikennemäärät ovat merkittäviä. Alueella on myös erittäin huonokuntoisia tieyhteyksiä, kuten esimerkiksi Perho- Kinnula tieyhteys, joihin tarvittaisiin erillispanostuksia. Liikenneyhteyksien suunnittelussa ja kehittämisessä jatkossa on tärkeää yhteistyö Keski-Suomen ELY:n kanssa. Tästä yhteistyömallista esimerkkinä voidaan käyttää Perhon ja Kinnulan kuntien sekä Pohjanmaan ja Keski- Suomen ELY:n yhteishanketta koskien Perho-Kinnula tieyhteyttä. Tuulivoiman merkitys maankäytön suunnitteluun ja kaavoitukseen on tällä hetkellä erittäin suuri. Tuulivoimaan liittyvät hankkeet ovat lähivuosina maaseudulla keskeisin maankäyttöön vaikuttava seikka ja se tulisi näkyä selkeämmin myös maakuntaohjelmassa.

3 Sivu 3/6 Maankäytön suunnittelun yhteyteen esitämme kehittämistoimia, joilla tarkistetaan ns. vanhojen rasitteiden olemassaolo kaavoissa. Esimerkiksi Perhon kohdalla on laadittu ohitustiesuunnitelma 80-luvulla, joka vielä tälläkin hetkellä rasittaa kaavoitusta. Tilastotarkastelussa olisi harkittava Keski-Pohjanmaan maaseudun vertailua muihin maaseutualueisiin Suomessa. Käsityksemme mukaan maaseutumme on pärjännyt hyvin suhteessa lähimaaseutualueisiin ja erityisesti verrattuna Itä- ja Pohjois-Suomeen. Tämä on tullut esiin myös seutukuntien kilpailukykytutkimuksessa. Ohjelmassa tulisi ottaa vieläkin myönteisemmin esiin maaseudun tila ja kehittämismahdollisuudet. Maaseudun kehittämisen osalta tavoitteeksi voisi harkita Suomen parasta maaseutua slogania. Yhteiset kehittämisteemat Kansainvälistymisen lisääminen on keskeinen haaste keskipohjalaisille pk-yrityksille ja siinä tarvitaan yritysten kokonaisvaltaista kehittämistä sisältäen mm. johtamisen, markkinoinnin, tuotekehityksen ja rahoituksen. Kansainvälistymistä tukevia yrityspalveluja olisi saatava alueella koottua ja kehitettyä. Elintarviketeollisuudella on myös mittavaa vientitoimintaa ja mahdollisuuksia kasvuun. Matkailulla on potentiaalinen rooli kansainvälistymisen lisäämisessä. Osaavan työvoiman saamiseksi erityisesti maaseutualueille tarvitaan useita eri toimenpiteitä. Tilanne toimialojen ja jopa toimialojen yritysten välillä vaihtelee riippuen tarvittavasta osaamisesta. Erityisesti korkeasti koulutetut liiketoiminnan, markkinoinnin, ICT-alan, sotealan ja tekniinkan alojen osaajista on jo tällä hetkellä puutetta. Täsmätoimet ala- ja yrityskohtaisten rekrytointien edistämiseksi ovat tärkeitä. Täsmätoimet voivat sisältää esimerkiksi avainhenkilöiden hakua suorin kontaktein, yritysten rekrytointiprosessien kehittämistä ja tukemista asiantuntijapalveluin, yritysten/toimialojen yhteisiä rekrytointikampanjoita ja erilaisia avainhenkilöiden rekrytointiin liittyviä palkka- ja koulutustukia. Täsmätoimien lisäksi tarvitaan laajemman tason kehittämistoimia, sisältäen esimerkiksi alueen koulutus- ja kehityspalvelujen samoin kuin rekrytointipalvelujen kehittämistä. Osaavan työvoiman ml. paluumuuttajien houkuttelussa aluemarkkinointi on tärkeässä roolissa. Seutujen tunnettuuden lisääminen ja vetovoiman kehittäminen potentiaalisten työntekijöiden näkökulmasta on olennaista. Alueen palvelujen, viihtyisyyden, koulutuksen, tulevaisuusnäkymien, työvoimatarpeiden ym. esiin tuominen on yhä tärkeämpää ja siihen tulisi panostaa myös maakuntaohjelman tasolla jatkossa enemmän. Samalla tulee panostaa entistä enemmän alueen sisäiseen markkinointiin ja viestintään poismuuton ehkäisemiseksi, esimerkiksi nuorten keskuudessa. Työvoiman liikkuvuus yli maiden rajojen tulee todennäköisesti lisääntymään ja myös Keski-Pohjanmaalla olisi syytä panostaa ulkomaisen työvoiman saatavuuteen aikaisempaa koordinoidummin. Alueen keskeiset toimijat voisivat esimerkiksi perustaa yhteisen

4 Sivu 4/6 työryhmän asian kehittämiseksi, ennakoinnin parantamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi. Maakuntaohjelman toimintalinjat Maaseudun kehittäminen läpileikkaavana teemana on hyvä ratkaisu. Kehittämisen sisällöt ovat linjassa maaseutustrategiaan. Maaseudun kehittämisessä on huomattava, että maaseudulla yritykset ja niiden kehittämistarpeet ovat hyvin samantyyppisiä kuin Kokkolan seudullakin. Maaseudulla korostuvat rakentamiseen ja puutuoteteollisuuteen liittyvät toimialat, luonnonvara-ala, elintarviketeollisuus ja pienet palveluyritykset. Puurakentamisen kehittäminen on maaseutusuunnitelmassa tärkeässä roolissa, mutta maakuntaohjelman osalla se on jäänyt vähemmälle huomiolle toivommekin tähän harkittavaksi muutosta. Luonnonvara-alalla maatilatalous on maaseudun tärkeimpiä toimialoja ja toivomme sen seikan esille tuomista. TL1 Osaava Keski-Pohjanmaa Tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen sekä innovaatio- ja tutkimusympäristöjen kehittäminen sekä ennen kaikkea ko. toiminnan muuntaminen yritystoiminnaksi on olennaista maakunnan menestymiselle jatkossa. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen, palveluverkostojen kehittäminen TKI-toimijoiden ja pk-yritysten lähentämiseksi ja alueen tuotekehityspalvelujen kehittäminen. Kaikessa koulutukseen ja TK -toimintaan liittyvässä kehittämistoiminnassa tulisi olla hyvin vahva ja tiivis sidos alueen elinkeinoelämään. Toimintalinjan sisällöistä puuttuu huomio maakunnan vahvasta rakentamiseen ja erityisesti puurakentamiseen liittyvästä yritystoiminnasta. Tämä on huomioitu maaseutuohjelmassa ja siinä esitetään kehittämistoimenpiteitä alan ja alalla toimivien yritysten vahvistamiseksi. Maakunnan koulutusjärjestelmä ja julkisen sektorin TKI-toiminta ei tue tällä hetkellä riittävästi puurakentamisen kehittämistä. Koulutusta on ainoastaan ammatillisten perustutkintojen osalta. Esitämme, että maakuntaohjelmassa puurakentaminen nostetaan selkeästi esille ja että alan koulutuksen ja TKI toiminnan kehittäminen käynnistetään. Esimerkiksi Kaustisen seutukunnassa ylivoimaisesti suurin osa teollisista työpaikoista liittyy rakentamisen klusteriin ja näköpiirissä on, että alan työpaikat tulevat lisääntymään. TL2 Yrittävä ja elinvoimainen Keski-Pohjanmaa Toimintalinjassa esitetään kattavasti keskeisiä kehittämistavoitteita ja toimenpiteitä. Painopisteinä näemme uuden yritystoiminnan synnyttämisen, kasvuyritysten tukemisen, Pkyritysten viennin lisäämisen ja yritysten verkostoitumisen tukemisen. Olennaista on myös

5 Sivu 5/6 maakuntaverkon hyödyntäminen sekä julkisten ja yksityisten palvelujen edistäminen (erityisesti julkinen puoli) verkon kautta. Kehittämistoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi: käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistäminen alueen yrityksissä ja siihen liittyen palveluverkostojen kehittäminen alueen yrityspalvelujen, TKI-toimijoiden ja pk-yritysten lähentämiseksi uusien innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvien palvelujen, kuten esim. tuotekehityspalvelujen kehittäminen; kasvuyritysten kokonaisvaltainen kehittäminen ja em. tukevien palvelujen kehittäminen mm. johtamisen, rahoituksen, liiketoiminnan ja myynnin näkökulmista; pk-yritysten kansainvälistymiseen liittyvien maakunnallisten palvelujen kehittäminen ja kokeilevat, innovatiiviset uudet avaukset uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi (Puu)rakentamiseen liittyvät mahdollisuudet ovat erityisesti maaseudulla suuret, samoin kuin koko maakunnassa. TL3 Hyvinvoiva Keski-Pohjanmaa Painopisteinä näemme, että vahvistetaan lasten ja nuorten varhaista tukea ja osallisuutta, edistetään keskipohjalaisten hyvinvointia liikunnan ennaltaehkäisevillä vaikutuksilla, vahvistetaan liikunnan kansalaistoimintaa, tuetaan liikuntasidonnaisen elinkeinotoiminnan kehittämistä ja kehitetään työhyvinvointia. TL4 Toimiva Keski-Pohjanmaa Painopisteinä näemme tietoverkkoyhteyksien laajan saatavuuden kehittäminen, asumisen ja vapaa-ajan liikennetarpeiden kehittämisen, vaihtoehtoisten uusiutuvan energian tuotantomuotojen hyödyntämisen, maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteyksien eheän ja tasapainoisen kehittämisen sekä maakunnan vetovoimaisuuden kehittämisen asuinpaikkana ja matkakohteena. Tietoverkkojen osalta runkoverkko ei ole täydellinen ja sen kapasiteetissa ja varmistuksissa on rajoitteita. Kyläverkkoja puuttuu vielä useilta alueilta. Julkisen rahoituksen tarve on edelleen olemassa myös verkkojen rakentamiseen liittyviin investointeihin kuten myös verkkoalustalla toimivien palvelujen kehittämiseen. Kaustisen seutukunnan alueelle on tulossa useita tuulivoimapuistoja. Niiden rakentamisvaiheessa tieverkosto rasittuu entisestään ja myös uusia tieyhteyksiä on rakennettava. Nämä seikat tulisi mainita ohjelmassa. Tieyhteyksien osalta viittaamme lausunnon aluerakenneosioon.

6 Sivu 6/6 Kehittämistoimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi: Tietoverkkoyhteydet ja niihin liittyvät palvelut erityisesti sote-sektorilla sekä yrittäjyyden mahdollistajana Kutsujoukkoliikenteen kehittäminen tai vastaavat järjestelmät maaseudulla Pienimuotoisen ja hajautetun lämmön ja sähkön tuotannon edistäminen ml. tutkimusja kehitystoiminta ja pilottikokeilut Alueelta saatavien biopolttoaineiden hyödyntäminen mikro- ja pk-yrityksissä energiaomavaraisuuden parantamiseksi Alueelta saatavan biomassan pohjalta kehitettävien uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen mikro- ja pk-yritystoiminnan näkökulmista Maaseutualueiden yritysten ja asumismahdollisuuksien markkinointi potentiaalisille paluumuuttajille ja työvoimalle ennakoiden ja ehkäisten maaseutualueiden tulevia ongelmia työvoiman saamisessa Yleistä ohjelman toteuttamisesta Esitetty toimintamalli hankkeiden päätöksenteolta vaikuttaa toimivalta, mutta toimintamallia on syytä jatkuvasti arvioida ja muuttaa tarpeen mukaan kesken ohjelmakaudenkin. Ohjelman toteutuksessa tulisi järjestää temaattisia idea- tai aiehakuja 3-4 kertaa vuodessa ja 5 teemaa auki hakua kohden. Hankkeiden arviointiprosessissa ja pisteytyksessä tulisi näkyä maakunnan kokonaistarkastelun ohella seudullinen ja maaseudun näkökulma. Korostamme hankkeiden valinnassa niitä seikkoja, miten hanke kytkee maaseudun kehittämisen mukaan ja millainen kytkentä hankkeella on työpaikkojen luomiseen ja yritysten kehittämiseen. Elinkeinoja kehittävä näkökulma on erittäin tärkeä kaikessa valmistelussa ja päätöksenteossa, samoin kuin TKI:n ja liiketoiminnan yhdistäminen. Yritykset ja muut toimijat tulisi ottaa mukaan valmisteluun ja suunnitteluun jo ideavaiheessa. Valmisteluprosesseissa toivomme mahdollisimman tiivistä keskustelua eri osapuolten kesken ja hankevalmistelijoilta jo ideavaiheessa tunnusteluja kuntarahoittajille. Suunnitteluyhteistyö kuntarahoittajien kanssa edesauttaa hankkeen osuvuutta alueen tarpeisiin ja edistää päätöksentekoa, samoin kuin se, jos hanke hyödyttää kuntia suoraan tai välillisesti. Kuntarahoittajien näkökulmasta haasteita päätöksenteossa tulee olemaan luultavasti ns. yleisiä toimintaympäristöjä kehittävissä hankkeissa, ja näissä hankkeissa tulisi harkita hakijan omarahoituksen nostamista mahdollisuuksien mukaan. Tulosten osoittaminen etukäteen ja jälkikäteen tullee olemaan tärkeämpää kuin aikaisemmin. Kaustisen seutukunta kehittämisjohtaja