LOGISTINEN KONSEPTI TOIMIJALLE SUPERTERMINAALI TYÖOSIO 1 - RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGISTINEN KONSEPTI TOIMIJALLE SUPERTERMINAALI TYÖOSIO 1 - RAPORTTI"

Transkriptio

1 LOGISTINEN KONSEPTI TOIMIJALLE SUPERTERMINAALI TYÖOSIO 1 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT -keskus Jyrki Luukonlahti

2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO SUOMEN LOGISTIIKAN TILANNE Laman seuraukset Suomen logistiikalle Tulevaisuuden näkymät Suomen logistiikan uhat Logistiikan mahdollisuudet Suomen logistiikan heikkoudet Suomen logistiikan vahvuudet BM TULOSTEN YHTEENVETO SUOMALAISISTA LOGISTIIKKAYHTIÖISTÄ BM TULOKSET KIINASTA, EUROOPASTA JA KANADASTA Vihreä Kiina Vihreät arvot Euroopassa Green Canada BM TULOKSET HAMPURISTA ( ) SUPERTERMINAALI Businessmalli Superterminaalin toimintamalli Tehokkuus superterminaalissa Logistiikka-alueen palvelutarjonta Tullin palvelut Energiatehokkuus LOGISTIIKKA-ALUEEN TULEVAISUUS LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET Lähteet ELLOn omista tutkimuksista Muut täydentävät lähteet KUVALUETTELO TAULUKKOLUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Logistiikan tila on haastava, mutta Suomella on useita mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kokonaislogistiikan kehittäjänä. Rautatieltä Gargoallegro -hanke on hyvä ja odotettu avaus. Rekkajono rajalla voidaan minimoida, jos luvattu vuorokauden kuljetusaika voidaan taata Gargoallegro - konseptilla. Samalla se voi koota volyymit koko Suomesta Venäjälle. Joka tapauksessa intermodaaliset kuljetukset tulevat Suomeen jossakin vaiheessa. Lisäksi nyt lapsenkengissään oleva rautateiden konttikuljetukset Venäjälle saavat uuden todella hyvän vaihtoehdon. Toivottavasti hyvä tahto riittää rajan takana, ettei hyvää ideaa pilata ylimääräisillä maksuilla. Superterminaalin varastointimallin rahoitusmallin kehittämistä on jatkettava, sillä katkera totuus on se, että PK -yritysten rahoituksen tarvetta on autettava ja yritysten logistiset taidot ovat ydinosaamisessa eikä välttämättä kokonaislogistiikan osaamisessa. Varaston rahoittava yritys luonnollisesti perii palvelustaan maksun, mutta silti väitän, jos logistiikkaan saadaan volyymietua yhteisostoin ja yhteisvarastoiden, niin kustannussäästöt ovat suuremmat kuin jokainen yritys toimisi itsenäisesti. Rahtilentoliikenteen markkinoinnissa Suomen kautta tulee kiire vakuuttaa käyttäjät, sillä nyt jo Moskovassa operoiva venäläinen rahtilentoyhtiö kaavailee toimivansa porttina Kaukoidän ja Euroopan välillä. Yrityksen laivaston laajenemissuunnitelmat ovat valtavat (lähiaikoina yli F - konetta Kaukoidän ja Euroopan väliseen liikenteeseen). Suomen valttina ovat turvallisuus ja luotettavuus, jotka ovat yrityksille usein tärkeämpiä kuin halvin hinta. Mietintämyssyyn kannattaa laittaa myös sisävesiliikenteen käyttö. Meillä on hyvä verkosto, mutta käyttö on erittäin rajattua. Rahdit ovat siirtyneet kumipyörille. Kumipyörillä päästään asiakkaan pihaan asti, mutta jos toimitusaika on kaksi päivää pidempi, niin kannattaisiko käyttää hitaampaa kuljetusta. Nyt jo meriliikenteessä laivojen nopeuksia on pudotettu polttoainesäästöjen takia, mutta asiakkaiden valitukset eivät ole tulleet julkisuuteen. Onko meillä aina todellakin niin kiire? Hampurin vierailulla kiinnittyi huomio Hansa Aero Space ry:n toimintaan. Yhteisössä ei ollut yhtään suomalaista valmistajaa. Yhteisön puheenjohtajan Uwe Gröningin mukaan suomalaiset yritykset ovat tervetulleita yhteisöön. Suurin hyöty mielestäni on se, että toiminta yhteisössä avaa ovia korkean teknologian valmistajiin. Airbus -tuoteperhe on yksi alue, jolle suomalaisille voisi olla jotakin tarjottavaa. 2

4 1 JOHDANTO Suomeen on muodostumassa useita logistiikkakeskittymiä. Yksi uusista suurimmista vetureista on ollut Vuosaaren satama, joka on ohjannut keskittymät Tampereen ja Lahden moottoriteiden varteen. Forssan seudulle on suunniteltu keskittymää, jolla saataisiin kaikki liikennemuodot yhteen sisämaassa. Sijainti logistiikka-alueelle maantieteellisesti on loistava. Kaikki suurimmat kaupungit on tavoitettavissa noin yhden tunnin sisällä. Valitettavasti infran toteutus on jäänyt muiden kehityskäytävin varjoon. Vihreät arvot logistiikka-alueiden markkinoinnissa/suunnittelussa täyttävät aina lain määräykset. Mitä tulevaisuus tuo esille uusissa arvoissa on yrityksille hämärää ja vähemmän tärkeää. Helmikuussa Wikileaks -sivuston vuotamat asiakirjat paljastivat, että Yhdysvallat pelkäsi jo aiemmin liittolaisensa Saudi-Arabian liioitelleen öljyvaransa lähes puolet todellista suuremmiksi. (Uusi Suomi ) Tämän kaltaiset uutiset eivät ylitä uutiskynnystä valtakunnallisesti nykyisen kvartaalitalouden aikana. Laman rasittamat logistiikkayritykset keskittyivät vain henkiinjäämisstrategiaan viimeiset kolme vuotta. Komissaarin mukaan Eurooppaan tuotiin viime vuonna noin 210 miljardin euron edestä öljyä. Noin 96 prosenttia kaikesta EU-maiden liikenteen tarvitsemasta energiasta tuotetaan öljyllä. Konferenssista raportoinut Euraktiv -sivusto nostaa esiin myös kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääekonomisti Fatih Birolin arvion, jonka mukaan öljyhuippu saavutettiin jo vuonna Tuottajamaat ovat kuitenkin yrittäneet salata asian markkinoilta paniikin välttämiseksi. Birolin mukaan öljyn hinta tulee seuraavan kolmen vuoden aikana kohoamaan lähes kolmanneksen. IEA arvioi, että vuoteen 2035 mennessä jopa kolme neljäsosaa, eli 75 prosenttia, maailman öljyvaroista tulisi uusia, mikäli nykyinen kulutus jatkuu. Tarve on neljä kertaa niin paljon kuin mitä maailman suurin tuottaja Saudi-Arabia tuottaa. 3

5 Järjestön pääjohtaja Nobuo Tanaka ilmoitti huhtikuussa julkaistun maailman energiakatsauksen yhteydessä huolensa asiasta ja ilmoitti halvan öljyn ajan olevan ohi. Hän toisti huolensa EU-johtajien kokouksessa Unkarissa. ( Uusi Suomi ) Tulevaisuuden tarpeet ja uhat ovat jo lähempänä kuin uskoimmekaan. Logistiikka voisi olla tien näyttäjänä tulevaisuuteen, jos halua riittää. Joka tapauksessa paineet ekologiseen toimintaan ovat jo tulossa, joten tulevaisuuden logistiikka-alueen on oltava valmis kohtamaan haasteet. Uuden superterminaalin toimintamahdollisuudet vain Suomen logistiseen tarpeeseen eivät ole riittävät. On katsottava Eurooppaa kokonaisuutena, jossa Suomella on mahdollisuudet toimia rahdin keskipisteenä Euroopan, Kaukoidän ja USA:n välillä. Liikennerajoitukset varsinkin lentorahdin osalta tiukkenevat tulevaisuudessa. Hyvänä esimerkkinä on Berliini, jossa Tempelhofin kenttä suljettiin ja seuraavaksi Tegel on sulku-uhan alla. Schönerfeld, jonka tarkoitus oli olla Berliinin lentoliikenteen keskus, on törmännyt meluongelmiin, sillä koneiden nousu reitti ylittää kalleimmat asuinalueet. Kansalaisvastustus on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Kuva 1 Tempelhof, kaikkien rakastama lentokenttä keskellä kaupunkia, on nyt tyhjänä ja käyttötarkoituksesta taistellaan 4

6 Kuva 2 Berlin Tegel on jäänyt keskelle kasvavaa kaupunkia. 2 SUOMEN LOGISTIIKAN TILANNE 2.1 Laman seuraukset Suomen logistiikalle Logistiikkayhtiöille lama tuli yllättäen. Paniikkireaktioissa yritykset sanoivat irti ennen kaikkea toiminnankehittämisen henkilöitä (lausunnon antajien nimiä ei voi julkaista). Samalla yritykset kilpailivat itsensä henkihieveriin kassavirtakilpailussa. Aikaisemmin parjattu Venäjän rekkajonon katoaminen paljasti mm. Hangon sataman riippuvuuden transito -liikenteestä. Satamakilpailu kiristyi, eikä vanhojen satamien tilannetta auta ainakaan Vuosaaren sataman avaaminen juuri laman alkaessa. Satamat itse veikkaavat, että etelärannikolta häviää ainakin kaksi suurta vaikuttajaa. Kuitenkaan he eivät halua nimetä häviäjiä. Tyhjät toimitilat lisääntyivät ja yritykset hakeutuivat hanakasti halvempiin tiloihin kauemmaksi kasvukeskuksista. Tässä kehityksessä on ollut hyvänä puolena se, että mm. logistiikan uudet toimitilat kasvukeskuksien ulkopuolella antavat mahdollisuudet toimivimpien ja tehokkaampien tilojen suunnitteluun. 5

7 Kumipyöräliikenteessä ongelmaksi muodostui ulkomainen kilpailu. Yhdenmiehen ja rekan yritykset kohtasivat hurjan hintataistelun ennen kaikkea venäläisiltä yrittäjiltä. Suomalaiset logistiikkayritykset ulkoistivat myös suuren osan kuljetuksistaan venäläisille tytäryhtiöilleen (Transpoint). Tappiolta on vaikea ponnistaa Kustannusten nopea nousu ja kilpailun koveneminen tietävät huonoa, sillä kuljetusalan kannattavuus on heikentynyt hyvinäkin vuosina. Tilastokeskuksen kokoama 9000 yrityksen tilinpäätösaineisto kertoo, että kuljetusalan liikevaihto on kasvanut, mutta kannattavuus heikentynyt koko luvun. Alan yritysten oikaistu käyttökate on heikentynyt tällä vuosikymmenellä noin 40 prosenttia. Alan keskivertoyritys oli tappiollinen jo vuonna 2006, jolloin olosuhteet eivät olleet läheskään yhtä vaikeat kuin nyt. Siksi alalla voidaan odottaa lisää huonoja uutisia etenkin, jos suhdanteet vielä heikkenevät. Osa yrityksistä on jo aloittanut pakollisen saneerauksen. Esimerkiksi ADR - Haanpäältä vähenee yt -neuvottelujen seurauksena lähes sata työpaikkaa, joista noin puolet lähtee Suomesta. (Risto Pennanen , Taloussanomat) Tilannetta kuvaa hyvin edellä oleva lainaus vuodelta Lama alkoi kuitenkin syvetä tuolloin, joten nyt markkinoiden piristyessä hitaasti, voi olla, että yrityksissä kävi kovempi karsinta kuin kuviteltiin. Lentorahdin osalta lama luonnollisesti leikkasi volyymeja, mutta suurempi syy on kuitenkin tuotannon luisuminen Itään. Vuonna 1997 suurimmat lentorahdin käyttäjät Suomessa olivat Nokia, ABB ja Fujitsu. Tällä hetkellä Fujitsulla ei ole valmistusta Suomessa. Nokian Salon tehdas on keskittynyt huippupään puhelin malleihin, jolloin kappalemääräinen volyymi on 20 % entisestä (Yritysvierailu Salon tehtaalla). Rautatieliikenteen osalta ei innovaatioita ole odotettavissa. Nykyisen rataverkon ylläpitokin on taloudellisesti raskasta ja paperitehtaiden ennen takaama tasainen kuormitus laskee rahtitonneja tehtaiden harvetessa nyt ja tulevaisuudessa. 6

8 Orastava kaivosteollisuus saattaa olla piristysruiske rautateille. VR - strategian keskittyessä Venäjän tarjontaan jää kotimaan palvelukehitys varjoon. Uudet suomalaiset ratahankkeet ovat ulkona tulevaisuuden strategioista. Kuva 3 Suomalaisen rautatiestrategian mukaan tämä on utopiaa. (Helsinki Forssa Pori, Rautatie-esiselvitys 2010) 2.2 Tulevaisuuden näkymät Logistiikan suhdannebarometrin mukaan tulevaisuudennäkymät ovat nyt paremmalla suunnalla vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Volyymit ovat kuitenkin vuoden 2006 tasolla, mutta kasvutrendi on varovaisen nouseva (Johanna Särkijärvi, Sakari Kajander, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Logistiikkabarometri 2011). Logistiikkakeskusten rakentaminen siirtyy pääkaupunkiseudulla enemmän kehä kolmen ulkopuolelle, ehkä vielä voimakkaammin Hanko Porvoo kehätien ulkopuolelle. Perusteollisuuden valmistuksen väheneminen on VR:lle kehitysmahdollisuus, sillä nykyinen palvelukonsepti on mietittävä radikaalisti uusiksi. Uusia asiakaskohderyhmiä kotimaasta on löydyttävä. Lisäksi EU:n puheena olevat lentorajoitukset alle 300km lennoille antavat VR:lle positiivisia kehitysmahdollisuuksia. 7

9 Perusliikenne ei tule vähentymään, mutta valmistavan teollisuuden kuljetukset eivät kasva tuotannon siirtyessä rajojen ulkopuolelle. Lentoliikenteessä on vaikea sanoa mikä aito rahti on viiden vuoden kuluttua. Suomen maine turvallisena ja luotettavana logistiikkakumppanina on edelleenkin vahva mm. Venäjällä, joten lentorahti voisi olla nykyistä enemmän arvotavaraa. Myös ruuan nousemista taivaalle on spekuloitu ja siinähän olisi meille vientiartikkelimahdollisuus Lähiruokaa Humppilasta pekingiläisille. Suomeen yllättävästi kasvanut kaivosteollisuus Talvivaaran johdolla tulee muuttamaan logistisia kuvioita ainakin satamien osalta. Lisäksi tulevaisuudessa avautuva koillisväylä antaa mahdollisuuksia, jos Suomella on vain kanttia aloittamaan toimenpiteet ajoissa. Lisäksi maanjakosopimus pohjoisnavan mannerlaatasta on saatu tehtyä, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää valtavia maakaasu- ja öljyvaroja napajäätikön alla. Talvivaaran kaivos on vuoden 2011 logistiikkahanke Kuva 4 Talvivaaran kaivos on vuoden 2011 logistiikkahanke (kuva: Matti Huusko). Vuoden Logistiikkahanke -tunnustus myönnettiin tänään torstaina 10. helmikuuta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle. Palkintojenjako pidettiin logistiikkaseminaarissa Finlandia-talolla. Palkintovaliokunta kiinnitti valinnassaan huomiota Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessiin liittyvään logistiikkaan sekä kaivoksen toimitusketjujen ulkoiseen logistiikkaan. ( Ylä-Kainuu) 8

10 Kaivostoiminta oli hiipumassa Suomesta, mutta nyt mahdollisuuksia uusille kaivoksille on ilmaantunut, jopa Jokioista myöten (kultakaivos- mahdollisuus). Suomen asema ilmasiltana Aasian ja USA:n välillä kannattaa markkinoida voimakkaammin. Idea siitä, että Suomi toimisi porttina Eurooppaan Aasiasta ja USA:sta ei ole tuulesta temmattu, sillä Euroopan ilmatila alkaa olla täysi ( vuorokautista lentoa). Rahti kannattaa ottaa alas Suomessa ja toimittaa Eurooppaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla hyödyntämällä nykyistä lentoliikenneverkostoa ja muita mahdollisia verkostoja. Esimerkiksi kumipyörä- ja rautatiekuljetukset Eurooppaan ovat jo nyt tehokkaita. 2.3 Suomen logistiikan uhat Laivaliikenteen uhat tulevat logistiikan kehittymisestä Baltian maista ja Ust-lugan satamasta. Satama ei ole vielä täydessä iskussa, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan aito uhka Suomen transito -liikenteelle. Kuva 5 Ust-lugan tulevaisuuden satama (www.ust-luga.ru/projects). Myös kaikilla Baltian satamilla on tarkoitus kehittyä rahtiliikenteen portiksi Venäjälle. (mm. Paldiski Virossa). Myös Hampurin satama markkinoi itseään porttina Venäjälle, sillä heidän mukaan Rotterdamin satama dominoi länsi Euroopan materiaaliliikennettä. Suuri uhka Suomen laivastolle tulee olemaan laivojen rikkipäästö rajojen hyväksyminen. Rikkipitoisuuden pitäisi laskea 1 %:sta 0,1 %:iin. 9

11 Suomi oli mukana kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa päättämässä päästörajoituksien tiukentamisesta runsaat kaksi vuotta sitten. Mutta päätöksen jälkeen havahduttiin vähärikkisen polttoaineen hintaan, joka Suomessa tarkoittaisi merirahdin kallistumista prosenttia. Sopimus on tulossa voimaan vuonna 2015, mutta nyt Suomi haluaakin lykkäystä. - Tätä ei ole vielä Suomessa käsitelty virallisesti, mutta itse ajattelisin, että lykkäys voisi olla esimerkiksi viisi vuotta, sanoo liikenneministeri Anu Vehviläinen (Kesk.). (YLE ) Rikkipäästödirektiivin hyväksyminen aiheuttaa laivojen ulosliputusta tai, jos rajoitus koskee satamissa tulevia päästöjä, niin laivayhtiöt alkavat käyttää satamia Suomen ulkopuolella. Venäjä ei pidä kiirettä direktiivien osalta. Lentorahdin osalta suurin uhka tulee jälleen Venäjältä. Moskovan Domodevon kentän palvelutaso paranee kokoajan (East Line Groupin rahoituksella) ja on vain ajan kysymys milloin sen strategiaan tulee mukaan myös lentorahtiliikenne Keski-Eurooppaan. Rautatieliikenteen osalta suurimmat uhat ovat ulkomaanliikenteessä (=Venäjän liikenne) ovat liikennemaksut. Kysyttäessä Kotkan satamassa vierailulla konttien kuljettamisesta junalla Venäjälle vastaus oli: toiminta minimaalista hinnan takia. Tapaaminen ISOVER:llä antoi samaa osviittaa. Rautatieyhteyksiä ei käytetä hinnan ja epävarmuuden takia. Isoverin Forssan yksiköllä oli aikoinaan käytössä juna yhteys Humppilan aseman kautta Venäjälle, mutta nykyään yhteys ei ole rahallisesti kannattava. Kumipyöräliikenne tulee kasvamaan, mutta ei suomalaisten yritysten kautta. Yritysten pienuus ja venäläisten yritysten kilpailu tulee karsimaan suomalaista yrittäjyyttä. Lisämausteena tulee yrittäjien ikääntyminen ja jatkajien puute. EU -direktiivi aiheuttaa lisäkustannuspaineita yrittäjille. Viis päivää kurssilla, auto seisoo pihassa siistitty kommentti Shellin huoltoaseman rekkamiespöydästä. Valonian seminaarissa paneelikeskustelussa tuli esille myös kesätyöntekijöiden mahdollisuudet osallistua lähijakeluajoihin. Aikaisemmin armeijasta kotiutuneet autonkuljettajavarusmiehet olivat työvoimaresurssi työnantajille. Jos nyt tähän direktiiviin suhtaudutaan samalla vakavuudella kuten Suomessa yleensäkin, niin koulutukseen tulee lisäkustannuksia. 10

12 2.4 Logistiikan mahdollisuudet Suomi koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi maaksi. Satamien tavarankäsittely potentiaali on korkealla tasolla. Suomi on portti Ruotsiin ja Norjaan ajatellen Venäjän vientiteollisuutta. Kiinan halu toimittaa lentorahtia Eurooppaan vaatii uusia avauksia, missä Suomi on eturintamassa. Saksan lentorahtikeskusta Frankfurtia dominoi Lufthansa, Ranskassa Air France ja Briteissä British Airways. Uusia slotiaikoja tarvitaan mm. Kiinalaisille rahtiyhtiöille. Rautatieliikenteen mahdollisuudet ovat Suomen pitkäaikaisessa yhteistyössä Venäjän kanssa. Etuna on mm. tullin toiminta, vaikkakin Venäjän tullisäännökset muuttuvat usein yllättävästi. Lisäksi mahdollinen EU -direktiivi mikä rajoittaa lyhyitä lentoja, luo uusia mahdollisuuksia raideliikenteen kehittämiseen. Tarvitaan uusia avauksia intermodaalikuljetuksille ja mahdollisesti myös kappaletavaralle. VR aloittaa rekkajunakuljetukset Venäjälle Moskovaan. Palvelun tavoitteena on nopeuttaa rajanyritysrutiineita, sillä tarvittava tullaus voidaan tehdä määränpäässä Moskovassa. (YLE TV- Uutiset klo 18.00) Lisäksi VR:lle on vihdoinkin tulossa kilpailija, joka alkuvaiheessa keskittyy suurten yritysten kuljetuksiin. Proxion Trainin tarkoitus on aloittaa liikennöinti Suomessa Hyvin todennäköisesti vaadittava turvallisuustodistus hyväksytään Toukokuun 2011 aikana. Kuljetuskaluston hankinta saattaa kuitenkin kestää kaksi vuotta, joten liikennöinnin aloitustavoite on haasteellinen. Gargo Allegro -hanke on mielenkiintoinen avaus myös rautateiden hyötykäyttöön (Innorail Oy). Hankkeen tavoite on käynnistää konttijunaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä. Mallissa juna koottaisiin Vuosaaren satamassa. Junaan tulisivat meriliikenteen kontit ja sisämaasta tulevat kontit. Junaan voidaan lisätä kontteja Kouvolassa. Tullaus tapahtuu Pietarissa. Sieltä ovat myös jatkokuljetukset muualle Venäjälle. Kuljetusten on tarkoitus alkaa haasteellisesti jo syksyllä Suomessa on mahdollisuus myös käyttää Norjan mallia, jossa irtotavarakuljetukset ovat alkaneet Pohjois- Norjasta Etelä-Norjaan. Reitti kulkee Ruotsin kautta. Moottorina tälle toiminnalle olivat norjalaiset huolitsijat, jotka yhteisrintamassa neuvottelivat tämän mahdollisuuden Norjan rautateiden kanssa. (K-M Pojatschenko ELLO:n projektiryhmän kokouksessa.) 11

13 Kumipyöräliikenteen mahdollisuudet hintakilpailutilanteessa ovat rajallisemmat. EU:n kuljettajadirektiivi olisi saatava koskemaan myös venäläisiä kuljetusyhtiöitä. Sisävesiliikenne on ollut hyvin vähän hyödynnetty, mutta mm. Jyväskylän hakevoimalassa on suunnitelmia hakkeen kuljetuksesta kelluvissa konteissa. (Logistiikkaseminaari 2010). Voisi olla hyvä malli muillekin kuljetuksilla, sillä sisävesiväylästö on kunnossa. 2.5 Suomen logistiikan heikkoudet Yleensä ottaen suurin logistiikan heikkous Suomessa ovat etäisyydet ja asutuskeskusten pienuus. Tämä johtaa siihen, että kuljetusten optimointi on hyvin hankalaa ja kuljetuskapasiteettiä käytetään vajaa kuormilla. Rataverkon kunto haittaa varmasti rautatiekuljetusten luotettavuutta, jolloin helposti yritysten kuljetukset siirtyvät kumipyörille. Pk-yritykset eivät hyödynnä rautateitä. Kumipyörä kuljetuksissa on ongelmana yritysten vähäinen rahtivolyymi ja yritysten omat logistiset taidot huolinnassa, kuljetuksissa jne. Tämä johtaa siihen, että yritykset maksavat listahintoja, eivätkä pyri parempiin sopimuksiin, jos sopimuksia yleensä on olemassa. Lentorahdin osalta Suomen oma vienti ja tuonti ovat hyvin vähäistä, eikä 90-luvun rahtikonemäärää ole käytössä. Totuuden nimissä on kuitenkin mainittava, että Finnair vuokrasi yhden rahtikoneen Kaukoidän ja USA:n liikenteeseen Satamien ongelmana on konttipula, joka haittaa jo toimintaa. Tyhjien konttien tuonti Euroopasta Suomeen on kallista. Lisäksi laivojen nopeuksia on laskettu polttoainesäästöjen takia, joka tarkoittaa asiakkaille palvelutason heikennystä. Satamien lakkoherkkyys on myös pakottanut yrityksiä etsimään vaihtoehtoisia reitityksiä. Infran rapistuminen niin radoissa kuin maanteillä on heikkous, eikä ratkaisu ole ainakaan Vehviläisen lausunto, jossa hän sanoi: keskitytään pääväyliin ja jos ei muuta mahdollisuutta, niin pudotetaan nopeuksia muulla tieverkolla. 12

14 Kuva 6 Nokialta Poriin johtavan valtatie 11:n paha paikka on vähän Murhasaareen sillan jälkeen, ennen Häijäätä. Routa on tehnyt asvalttiin halkeamia ja tiehen epätasaisuutta, routaheittoja (kuva: Tomi Vuokola Aamulehti ). Routavauriot haittaavat junaliikennettä Lehdistötiedote (Liikennevirasto) Routavauriot alkavat haitata junaliikennettä useilla rataosuuksilla. Pahimmat ongelmat ovat Pohjanmaan radalla Ylivieskan ja Oulun välillä, jossa junien myöhästymisten arvioidaan olevan minuuttia. Routatilanne radoilla on tänä vuonna poikkeuksellisen huono. Huonokuntoisilla radoilla routa pääsee liikuttamaan radan päällysrakennetta, jolloin matkustusmukavuuden ja liikenteen turvallisuuden vuoksi junien nopeuksia on alennettava. Esimerkiksi Pohjanmaan radalla suurin sallittu nopeus routavauriokohdissa on nyt 80 km/h, kun se normaalisti on 140 km/h. Rataosa kaipaa kipeästi rahoitusta peruskorjaukseen, jotta ongelmilta vastaisuudessa vältyttäisiin. Routimisongelmia on myös mm. rataosilla Helsinki Turku, Turku Toijala, Tampere Jyväskylä, Haapamäki Seinäjoki, Riihimäki Lahti, Parikkala Joensuu ja Joensuu Pieksämäki. Näillä väleillä junien myöhästymiset ovat rataosasta riippuen 5-25 minuuttia. Routavauriot korjataan väliaikaisesti aina niin pian kuin mahdollista, ja normaaliin kuntoonsa radat laitetaan keväämmällä routimiskauden jälkeen. 13

15 2.6 Suomen logistiikan vahvuudet Suomen ehdoton vahvuus on asema porttina Venäjälle. Kilpailu asemasta kuitenkin kiristyy, mutta uhkaajilla on vielä takamatkaa. Satamamme toimivat luotettavasti ja laitteistot ovat pääsääntöisesti hyvää tasoa. Laivaliikenneyhteydet ovat hyvät Saksaan ja Ruotsiin, vaikkakin liikennöinti Hangosta loppuikin. Finnair koetaan rahtiliikenteessä luotettavaksi kumppaniksi. Vuonna 2010 lakot kolhivat mainetta, mutta aika näemmä parantaa haavat. Kumipyöräliikenteessä luotettavuus on ollut ja on edelleenkin valtti. Suomalaisten kuljettajien ammattitaito on tunnustettu tosiasia ympäri Eurooppaa. Suomen sijainti on myös vahvuus, vaikkakin olemme valittaneet olevamme kahden meren takana. Jo nyt Kaukoidän lentoreitit kulkevat Suomen yli Eurooppaan ahtaaseen ilmatilaan. Koillisväylä on meille vahvuus, jos tosissamme alamme suunnittelemaan sen hyödyntämistä yhdessä Norjan ja Venäjän kanssa. Pohjoismantereen luonnonvarojen hyötykäyttö vahvistaa myös Suomen logistisia vahvuuksia. Väylän käyttö lyhentäisi kuljetusaikoja noin puoleen ollen: Talvella 20 päivää ja kesällä 11 päivää. Kuva 7 Koillisväylä Kuva: Helsingin sanomat

16 3 BM TULOSTEN YHTEENVETO SUOMALAISISTA LOGISTIIKKAYHTIÖISTÄ 2010 Suomalaisia logistiikkayhtiöitä benchmarkattiin 9 kappaletta. Vierailujen tarkoitus oli lähinnä tutkia ympäristöhaittojen huomioon ottamista. Yleisesti voidaan sanoa, että ympäristölainsäädäntöä toteutettiin tarkasti. Seurannan taso poikkesi hyvinkin paljon riippuen yrityksen tilanteesta ja asemasta. Tulevaisuuden näkymät ympäristöasioissa olivat sumeat. Yhdelläkään yrityksellä ei ollut tietoa tai tapaa tutkia mitä EU:n lainsäädäntö tuo tullessaan, joten näkymät viiden vuoden päähän olivat epäselvät. Kuitenkin osalla yrityksillä oli loistavat mittarit, jotka tukivat toimintaa. Elintarvikeyrityksellä oli luonnollisesti parhaat mittarit, joiden pohjalta tehtiin aitoja toimenpiteitä ympäristön hyväksi (Valio). IKEA on hyvä suunnannäyttäjä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. IKEA:n tavoite on tuottaa energiaa uusiutuvilla luonnonvaroilla siten, että he voivat todistaa tuottavansa kaikkien myymälöidensä energiatarpeen tuulivoimalla (yli 300 tavarataloa). Tuulipuisto sijoitetaan Eurooppaan ja sen laskettu tuotto peittää kaikkien myymälöiden energiantarpeen. Vuosaaren sataman vierailut vahvistivat ajatuksen Superterminaalin uudesta businessmallista, sillä alueella olevat yritykset olisivat halunneet esim. jätteenkeruuseen keskitetyn sopimuksen. Nykyisin jokainen toimija on vastuussa palvelufunktioiden kanssa tehtävistä sopimuksista, mikä on turha ponnistus yrityksille. Lisäksi keskittämisellä voitaisiin saada parempi, joustavampi ja kustannustehokkaampi järjestelmä. Ilmailulaitokselta saatiin arvokasta tietoa lentokenttäkohtaisesti, millaista jätettä syntyy ja miten paljon. Tätä tietoa voidaan helposti soveltaa Superterminaalin suunnitteluun. 15

17 Taulukko 1 Tampere-Pirkkala lentoaseman toiminnasta syntyneet jätteet vuonna JÄTELAJI TYYPPI MÄÄRÄ(t) TOIMITUSKOHDE KULJETTAJA Sekajäte Normaali 182,94 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Biojäte Normaali 89,63 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Metalli Normaali 4,12 Kuusakoski Oy, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Keräyspaperi Normaali 5,00 Paperinkeräys Oy, Keskisen keräys Oy Tampere Pahvi Normaali 6,00 Korenso, Tampere Keskisen keräys Oy Kaivojen tyhjennys Normaali 34,67 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy Voiteluöljyjjäte Ongelma 2,00 Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy Öljynerottimen jäte Ongelma 0,31 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy Kiinteä ongelmajäte Ongelma 0,49 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Loisteputket ja Ongelma 0,30 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto lamput Pienakut ja paristot 0,03 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Ajoneuvojen renkaat Normaali 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Ajoneuvojen akut Ongelma 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto, Pirkan-maan akku- Sähkö- ja elektroniikka-romu Normaali 2,52 Kunnan varasto, Pirkkala palvelu Oma kuljetus Taulukko on Finnavian v ympäristöraportista. Taulukosta kuitenkin nähdään, että jätteenkäsittelyyn on osallistunut kuusi eri tahoa. Voidaan ajatella, että miten Superterminaalin logistiikkaalueella toimivat yritykset selviävät sopimusviidakosta kustannustehokkaasti. Yksi silmäänpistävä asia logistiikkayritysten toiminnassa oli vuokratiloissa toimiminen. Vuokraisännän tavoitteena on luonnollisesti maksimoida sijoitetun pääoman tuotto, jolloin ympäristökriteerit täytetään riittävästi, mutta minimitasolla. Vuokralaisella ei ole haluja investoida tiloihin, sillä muuttuvien tilanteiden takia varmuutta tiloissa pysymisestä ei ole. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, missä ympäristökehitystyötä tehdään rajoitetuin resurssein. Yleisesti vihreät arvot olivat mukana yritysten strategian ympäristöosuuksissa, mutta konkreettiset toimenpiteet koskien logistiikkaa olivat suppealla tasolla. Työvoimapoliittisen koulutusohjelman Nokia Salon vierailulla tuli myös ilmi, että mittavassa ympäristöohjelmassa ei ollut selkeitä konkreettisia tavoitteita logistiikan ympäristökuormituksen vähentämiseen. Tuotteen vaikutukset ja kierrätysmahdollisuudet olivat loistavasti esillä. 16

18 Superterminaalin tavoitteita energiaomavaraisuudessa ja jätteiden kierrätyksessä yleensä pidettiin hyvinä, mutta usein kysytty kysymys oli hinta. Valitettavasti varastoinnin hinta on laman jälkimainingeissa ensimmäinen avainkysymys. Tarkempaa tietoa saa liitteinä olevista BM raporteista. 4 BM TULOKSET KIINASTA, EUROOPASTA JA KANADASTA 4.1 Vihreä Kiina ELLO -projektissa tehtiin nettipohjainen tutkimus vihreydestä maailmalla. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin DigiEcoCity: suomalainen kaupunkiformaatti, joka perustuu pohjoismaalaiselle tietotaidolle. Rahoitus on siten, että suomalaiset investoivat projektiin 60 % ja kiinalaiset 40 %. Alkuinvestointi on 16,7 milj.. Jatkossa investoinnit kasvavat 50 milj. :n. Projektissa on tarkoitus ottaa käyttöön tuorein digitaalitekniikka ja paras ympäristötekniikka. Kaupungin sijainti on hyvä Pekingin ja Shanghain välillä. Tällä välillä raideliikennettä on kehitetty voimakkaasti, joten kaupungilla on kehittymismahdollisuudet. Kuitenkin infrastruktuuri on kehittämisen tarpeessa. Kiinalaiset tuntien, kun päätös tehdään (tai on tehty), niin kehitys on uskomattoman nopeaa. Lisää tietoa ELLO -raportista: Benchmarking in China, Tianxiao Fu, Kuva 8 China s new DigiEcoCities (kuva: DigiEcoCity Ltd.) 17

19 China s new DigiEcoCities Two unique model cities, DigiEcoCities are being built in China. The aim is to create cities where the innovations of digital technology are combined with the sustainable development. The emission-free DigiEcoCity is also planned to produce more energy than it consumes. These cities can only be constructed by combining the strengths and competencies of both Chinese and Finnish companies. 4.2 Vihreät arvot Euroopassa Euroopan vihreyden kehitys on harpannut jättiaskeleen. Yksittäisiä hyviä logistiikan kohteita tulee kokoajan lisää. Kuitenkin kokonaisvaltaisen vihreän logistiikka-alueen, joka ottaisi huomioon läheisyyteen siirtyvät yritykset. Englannissa on mm. logistiikkakeskus, joka tarjoaa energiaa läheiselle 600 talon kylälle. Keskuksella on ollut vaikeuksia saada asiakkaita keskukseen nähtävästi palvelujen hinnan takia. Superterminaalisuunnitelman suurin etu on ns. greenfield -mahdollisuus, jota keskisessä Euroopassa ei ole. Raportin (Green Values in Europe, Francecska Skolc ) mukaan mm. Amsterdamin Schipholin kenttä, joka äänestettiin Euroopan vihreimmäksi kentäksi on tehnyt paljon koko logistiikka-alueen hyväksi. Kuitenkin voidaan todeta, että vanhan kentän muutokset ovat liittyneet pääosin lentokenttään ja liikennöintiin Amsterdamin ja kentän välillä. Vanhan infrastruktuurin muutos on ollut kallista, eikä kokonaiskustannuksista löytynyt tietoa. Joka tapauksessa tehty työ on loistava tulos keskellä Eurooppaa. Euroopan vihreissä kaupungeissa (Tukholma 2010 ja Hampuri 2011) on pääsääntöisesti keskitytty liikenteen päästöihin. Tavoitteena on julkisen liikenteen suosion kasvattaminen parantamalla raideliikenneyhteyksiä ja vähentämällä muun julkisen liikenteen päästöjä. Luonnollisesti jätteen lajittelu ja hyötykäyttö ovat hyvällä tasolla. Kuitenkin voidaan miettiä: onko jätteenpoltto energiaksi paras tapa vai olisiko se hyötykäytön jälkeen viimeinen ratkaisu. Saksassa Berliini on perinteisesti polttanut jätteensä, mutta jätettä on kerätty jopa Puolasta, ja nyt vanhoja polttolaitoksia suljetaan (Stegschlitz ). Francesca Skolc:n raportissa on useita mielenkiintoisia ratkaisuja (raportti liitteenä). 18

20 4.3 Green Canada Green Canada raportissa tahdoimme saada käsityksen Kanadan toimenpiteistä vihreyden hyväksi. Kanada valittiin kohteeksi siksi, että luonnonolosuhteet ovat osittain lähellä Suomen olosuhteita. Kiintoisa kohde on Winnipeg James Armstrong Richardson International Airport. Kentän tavoite on tulla Kanadan sisämaan logistiikan kasvukeskukseksi, kuten Superterminaalinkin. Kentän uudistustyössä hyödynnetään päivänvaloa, led -valaistusta, rakennusten sisäistä ilmanpuhdistusta biomateriaalilla. Jälleen kerran projektissa on vanhan infrastruktuurin parantaminen. Kuitenkin on todettava, että tehtyjen toimenpiteiden lista on huikea ja silti toteutumattomia toiveita riittää (Green Canada, s.3, Francesca Skolc). Mielenkiintoinen löytö Kanadasta oli syvän järven veden hyödyttämistä toimistojen ja rakennusten viilentämisestä. Systeemiä on käytetty jo vuodesta 2004, joten dataa syntyvistä säästöistä löytyy. Ympäristön päästöjen lisäksi systeemi tuottaa 61MW:n vuotuiset säästöt. Systeemi nykytilassa kykenee jäähdyttämään m^2 toimistotilat. Suomessa ei tilojen jäähdytyksestä olla oltu hyvin huolissaan, mutta ilmaston lämmetessä jäähdytys järjestelmien tarve varmasti tulee kasvamaan. Kaikista kolmesta benchmarkista selvisi se, että kaikissa kolmessa maanosassa toimenpiteet ovat samankaltaiset: maalämmön ja maakylmän käyttö, tuulienergia ja aurinkoenergia. Yllättävästi jätteiden osalta ei ollut radikaaleja konkreettisia toimenpiteitä. Luonnollisesti lajittelu on kaikissa tapauksissa käytössä, mutta tuntuu, että lajittelun jälkeinen käsittely on epäselvää. Ehkä luotetaan kaupunkien ja jätefirmojen toimenpiteiden riittävän. Superterminaalin jätteenkäsittelyn kokonaisratkaisulle tulevaisuudessa on kysyntää. (Jätteenkäsittelystrategia ja logistiikka-alueen energiaratkaisut esitellään ELLO:n väliraportissa ). 5 BM TULOKSET HAMPURISTA ( ) Kokoan tässä osiossa vain tärkeimmät huomiot ELLO:n kannalta. Vierailukohteita oli kaiken kaikkiaan 10, joista neljällä oli annettavaa. Hampurin satamassa suurimmat ympäristöongelmat olivat melu ja Elben veden laatu. Ympäristön asukkaita rasittava melu tuli pääsääntöisesti laivojen generaattoreista ja lastin käsittelystä. Maalla olevia generaattoreita oli uusittu nykyaikaisemmiksi, jolla meluhaittoja oli sataman mukaan saatu hyväksyttävälle tasolle. 19

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus

Tiedotustilaisuus Tiedotustilaisuus 8.10.2009 Toimitusketjujen hallinnan KT-keskus OHJELMA Avaussanat, Toimitusketjujen hallinnan KT-keskuksen johtaja Heikki Ruohomaa HAMKin Forssan yksikön logistiikan ja toimitusketjujen

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen

Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen Logistiikkajohtaja Hannu Alarautalahti 17.4.2007 Metsäteho Oy Sisältö 1.Yleistä, syksy 2006 kevät 2007 2.Teollisuuden tarpeet 1. Operatiivinen toiminta ja sen

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi

Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi Raskaan liikenteen taukopaikat yhteistyömallin kehittäminen taukopaikkojen toteuttamiseksi OHJELMA 9.00 Tilaisuuden avaus, yksikön päällikkö Janne Kojo, Uudenmaan ELY-keskus 9.15 Raskaan liikenteen taukopaikkojen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015

Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin. Jukka Vasama 17.11.2015 Rauma Marine Constructions Oy vastaa älykkään liikenteen haasteisiin Jukka Vasama 17.11.2015 Suomalaisen laivanrakennuksen vahvuudet 2 Suomalaisen laivanrakennuteollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaneet

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Valitus Lappeenrannan teknisen lautakunnan päätöksestä 16.1.2013 8. 1) antamaan lausunnon ja

Valitus Lappeenrannan teknisen lautakunnan päätöksestä 16.1.2013 8. 1) antamaan lausunnon ja KOUVOLAN HALLINTO -OIKEUS LÄHETE 568/13 Kauppalankatu 43 C, PL 401, 45100 Kouvola Puhelin 02956 42300 Faksi 02956 42350 25.2.2013 Sähköposti kouvola.hao@oikeus.fi Lappeenrannan tekninen lautakunta PL 38

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva

Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kymenlaakson liiton liikenneseminaari 26.3.2015 Kouvolan RailRoad -terminaali ja logistiikka-alue - nykytila ja kehityskuva Kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäki 26.3.2015 1 EU:n päätös ydinverkkokäytäviksi

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET

LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET LOGISTIIKKAKLUSTERIN UUDET AVAUKSET KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ KOTKASSA 21.5.2008 JAAKKO KILPELÄINEN www.arktos-group.com ARKTOS GROUP Ltd Oy (Anaika Group) perustettu 2004 Omistajat:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE 13.1.2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 1 SISÄLLYS Taustaa Kokonaisratkaisu O-energiapilotti Aurinkoaita 13. 1. 2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 2 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Connecting Europe Facility:

Connecting Europe Facility: Connecting Europe Facility: Kaupunkisolmukohdat TEN-T-rahoituksessa Arto Tevajärvi, Liikennevirasto 26.5.2016 Osiot TEN-T verkko ja Urban node - kaupunkisolmukohdat Kaupunkisolmukohtien strateginen kehittäminen

Lisätiedot