LOGISTINEN KONSEPTI TOIMIJALLE SUPERTERMINAALI TYÖOSIO 1 - RAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOGISTINEN KONSEPTI TOIMIJALLE SUPERTERMINAALI TYÖOSIO 1 - RAPORTTI"

Transkriptio

1 LOGISTINEN KONSEPTI TOIMIJALLE SUPERTERMINAALI TYÖOSIO 1 - RAPORTTI ELLO projekti: WP4 EcoHub konseptin kehittäminen Toimitusketjujen hallinnan KT -keskus Jyrki Luukonlahti

2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO SUOMEN LOGISTIIKAN TILANNE Laman seuraukset Suomen logistiikalle Tulevaisuuden näkymät Suomen logistiikan uhat Logistiikan mahdollisuudet Suomen logistiikan heikkoudet Suomen logistiikan vahvuudet BM TULOSTEN YHTEENVETO SUOMALAISISTA LOGISTIIKKAYHTIÖISTÄ BM TULOKSET KIINASTA, EUROOPASTA JA KANADASTA Vihreä Kiina Vihreät arvot Euroopassa Green Canada BM TULOKSET HAMPURISTA ( ) SUPERTERMINAALI Businessmalli Superterminaalin toimintamalli Tehokkuus superterminaalissa Logistiikka-alueen palvelutarjonta Tullin palvelut Energiatehokkuus LOGISTIIKKA-ALUEEN TULEVAISUUS LOPPUYHTEENVETO LÄHTEET Lähteet ELLOn omista tutkimuksista Muut täydentävät lähteet KUVALUETTELO TAULUKKOLUETTELO

3 TIIVISTELMÄ Logistiikan tila on haastava, mutta Suomella on useita mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kokonaislogistiikan kehittäjänä. Rautatieltä Gargoallegro -hanke on hyvä ja odotettu avaus. Rekkajono rajalla voidaan minimoida, jos luvattu vuorokauden kuljetusaika voidaan taata Gargoallegro - konseptilla. Samalla se voi koota volyymit koko Suomesta Venäjälle. Joka tapauksessa intermodaaliset kuljetukset tulevat Suomeen jossakin vaiheessa. Lisäksi nyt lapsenkengissään oleva rautateiden konttikuljetukset Venäjälle saavat uuden todella hyvän vaihtoehdon. Toivottavasti hyvä tahto riittää rajan takana, ettei hyvää ideaa pilata ylimääräisillä maksuilla. Superterminaalin varastointimallin rahoitusmallin kehittämistä on jatkettava, sillä katkera totuus on se, että PK -yritysten rahoituksen tarvetta on autettava ja yritysten logistiset taidot ovat ydinosaamisessa eikä välttämättä kokonaislogistiikan osaamisessa. Varaston rahoittava yritys luonnollisesti perii palvelustaan maksun, mutta silti väitän, jos logistiikkaan saadaan volyymietua yhteisostoin ja yhteisvarastoiden, niin kustannussäästöt ovat suuremmat kuin jokainen yritys toimisi itsenäisesti. Rahtilentoliikenteen markkinoinnissa Suomen kautta tulee kiire vakuuttaa käyttäjät, sillä nyt jo Moskovassa operoiva venäläinen rahtilentoyhtiö kaavailee toimivansa porttina Kaukoidän ja Euroopan välillä. Yrityksen laivaston laajenemissuunnitelmat ovat valtavat (lähiaikoina yli F - konetta Kaukoidän ja Euroopan väliseen liikenteeseen). Suomen valttina ovat turvallisuus ja luotettavuus, jotka ovat yrityksille usein tärkeämpiä kuin halvin hinta. Mietintämyssyyn kannattaa laittaa myös sisävesiliikenteen käyttö. Meillä on hyvä verkosto, mutta käyttö on erittäin rajattua. Rahdit ovat siirtyneet kumipyörille. Kumipyörillä päästään asiakkaan pihaan asti, mutta jos toimitusaika on kaksi päivää pidempi, niin kannattaisiko käyttää hitaampaa kuljetusta. Nyt jo meriliikenteessä laivojen nopeuksia on pudotettu polttoainesäästöjen takia, mutta asiakkaiden valitukset eivät ole tulleet julkisuuteen. Onko meillä aina todellakin niin kiire? Hampurin vierailulla kiinnittyi huomio Hansa Aero Space ry:n toimintaan. Yhteisössä ei ollut yhtään suomalaista valmistajaa. Yhteisön puheenjohtajan Uwe Gröningin mukaan suomalaiset yritykset ovat tervetulleita yhteisöön. Suurin hyöty mielestäni on se, että toiminta yhteisössä avaa ovia korkean teknologian valmistajiin. Airbus -tuoteperhe on yksi alue, jolle suomalaisille voisi olla jotakin tarjottavaa. 2

4 1 JOHDANTO Suomeen on muodostumassa useita logistiikkakeskittymiä. Yksi uusista suurimmista vetureista on ollut Vuosaaren satama, joka on ohjannut keskittymät Tampereen ja Lahden moottoriteiden varteen. Forssan seudulle on suunniteltu keskittymää, jolla saataisiin kaikki liikennemuodot yhteen sisämaassa. Sijainti logistiikka-alueelle maantieteellisesti on loistava. Kaikki suurimmat kaupungit on tavoitettavissa noin yhden tunnin sisällä. Valitettavasti infran toteutus on jäänyt muiden kehityskäytävin varjoon. Vihreät arvot logistiikka-alueiden markkinoinnissa/suunnittelussa täyttävät aina lain määräykset. Mitä tulevaisuus tuo esille uusissa arvoissa on yrityksille hämärää ja vähemmän tärkeää. Helmikuussa Wikileaks -sivuston vuotamat asiakirjat paljastivat, että Yhdysvallat pelkäsi jo aiemmin liittolaisensa Saudi-Arabian liioitelleen öljyvaransa lähes puolet todellista suuremmiksi. (Uusi Suomi ) Tämän kaltaiset uutiset eivät ylitä uutiskynnystä valtakunnallisesti nykyisen kvartaalitalouden aikana. Laman rasittamat logistiikkayritykset keskittyivät vain henkiinjäämisstrategiaan viimeiset kolme vuotta. Komissaarin mukaan Eurooppaan tuotiin viime vuonna noin 210 miljardin euron edestä öljyä. Noin 96 prosenttia kaikesta EU-maiden liikenteen tarvitsemasta energiasta tuotetaan öljyllä. Konferenssista raportoinut Euraktiv -sivusto nostaa esiin myös kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääekonomisti Fatih Birolin arvion, jonka mukaan öljyhuippu saavutettiin jo vuonna Tuottajamaat ovat kuitenkin yrittäneet salata asian markkinoilta paniikin välttämiseksi. Birolin mukaan öljyn hinta tulee seuraavan kolmen vuoden aikana kohoamaan lähes kolmanneksen. IEA arvioi, että vuoteen 2035 mennessä jopa kolme neljäsosaa, eli 75 prosenttia, maailman öljyvaroista tulisi uusia, mikäli nykyinen kulutus jatkuu. Tarve on neljä kertaa niin paljon kuin mitä maailman suurin tuottaja Saudi-Arabia tuottaa. 3

5 Järjestön pääjohtaja Nobuo Tanaka ilmoitti huhtikuussa julkaistun maailman energiakatsauksen yhteydessä huolensa asiasta ja ilmoitti halvan öljyn ajan olevan ohi. Hän toisti huolensa EU-johtajien kokouksessa Unkarissa. ( Uusi Suomi ) Tulevaisuuden tarpeet ja uhat ovat jo lähempänä kuin uskoimmekaan. Logistiikka voisi olla tien näyttäjänä tulevaisuuteen, jos halua riittää. Joka tapauksessa paineet ekologiseen toimintaan ovat jo tulossa, joten tulevaisuuden logistiikka-alueen on oltava valmis kohtamaan haasteet. Uuden superterminaalin toimintamahdollisuudet vain Suomen logistiseen tarpeeseen eivät ole riittävät. On katsottava Eurooppaa kokonaisuutena, jossa Suomella on mahdollisuudet toimia rahdin keskipisteenä Euroopan, Kaukoidän ja USA:n välillä. Liikennerajoitukset varsinkin lentorahdin osalta tiukkenevat tulevaisuudessa. Hyvänä esimerkkinä on Berliini, jossa Tempelhofin kenttä suljettiin ja seuraavaksi Tegel on sulku-uhan alla. Schönerfeld, jonka tarkoitus oli olla Berliinin lentoliikenteen keskus, on törmännyt meluongelmiin, sillä koneiden nousu reitti ylittää kalleimmat asuinalueet. Kansalaisvastustus on noussut uusiin ulottuvuuksiin. Kuva 1 Tempelhof, kaikkien rakastama lentokenttä keskellä kaupunkia, on nyt tyhjänä ja käyttötarkoituksesta taistellaan 4

6 Kuva 2 Berlin Tegel on jäänyt keskelle kasvavaa kaupunkia. 2 SUOMEN LOGISTIIKAN TILANNE 2.1 Laman seuraukset Suomen logistiikalle Logistiikkayhtiöille lama tuli yllättäen. Paniikkireaktioissa yritykset sanoivat irti ennen kaikkea toiminnankehittämisen henkilöitä (lausunnon antajien nimiä ei voi julkaista). Samalla yritykset kilpailivat itsensä henkihieveriin kassavirtakilpailussa. Aikaisemmin parjattu Venäjän rekkajonon katoaminen paljasti mm. Hangon sataman riippuvuuden transito -liikenteestä. Satamakilpailu kiristyi, eikä vanhojen satamien tilannetta auta ainakaan Vuosaaren sataman avaaminen juuri laman alkaessa. Satamat itse veikkaavat, että etelärannikolta häviää ainakin kaksi suurta vaikuttajaa. Kuitenkaan he eivät halua nimetä häviäjiä. Tyhjät toimitilat lisääntyivät ja yritykset hakeutuivat hanakasti halvempiin tiloihin kauemmaksi kasvukeskuksista. Tässä kehityksessä on ollut hyvänä puolena se, että mm. logistiikan uudet toimitilat kasvukeskuksien ulkopuolella antavat mahdollisuudet toimivimpien ja tehokkaampien tilojen suunnitteluun. 5

7 Kumipyöräliikenteessä ongelmaksi muodostui ulkomainen kilpailu. Yhdenmiehen ja rekan yritykset kohtasivat hurjan hintataistelun ennen kaikkea venäläisiltä yrittäjiltä. Suomalaiset logistiikkayritykset ulkoistivat myös suuren osan kuljetuksistaan venäläisille tytäryhtiöilleen (Transpoint). Tappiolta on vaikea ponnistaa Kustannusten nopea nousu ja kilpailun koveneminen tietävät huonoa, sillä kuljetusalan kannattavuus on heikentynyt hyvinäkin vuosina. Tilastokeskuksen kokoama 9000 yrityksen tilinpäätösaineisto kertoo, että kuljetusalan liikevaihto on kasvanut, mutta kannattavuus heikentynyt koko luvun. Alan yritysten oikaistu käyttökate on heikentynyt tällä vuosikymmenellä noin 40 prosenttia. Alan keskivertoyritys oli tappiollinen jo vuonna 2006, jolloin olosuhteet eivät olleet läheskään yhtä vaikeat kuin nyt. Siksi alalla voidaan odottaa lisää huonoja uutisia etenkin, jos suhdanteet vielä heikkenevät. Osa yrityksistä on jo aloittanut pakollisen saneerauksen. Esimerkiksi ADR - Haanpäältä vähenee yt -neuvottelujen seurauksena lähes sata työpaikkaa, joista noin puolet lähtee Suomesta. (Risto Pennanen , Taloussanomat) Tilannetta kuvaa hyvin edellä oleva lainaus vuodelta Lama alkoi kuitenkin syvetä tuolloin, joten nyt markkinoiden piristyessä hitaasti, voi olla, että yrityksissä kävi kovempi karsinta kuin kuviteltiin. Lentorahdin osalta lama luonnollisesti leikkasi volyymeja, mutta suurempi syy on kuitenkin tuotannon luisuminen Itään. Vuonna 1997 suurimmat lentorahdin käyttäjät Suomessa olivat Nokia, ABB ja Fujitsu. Tällä hetkellä Fujitsulla ei ole valmistusta Suomessa. Nokian Salon tehdas on keskittynyt huippupään puhelin malleihin, jolloin kappalemääräinen volyymi on 20 % entisestä (Yritysvierailu Salon tehtaalla). Rautatieliikenteen osalta ei innovaatioita ole odotettavissa. Nykyisen rataverkon ylläpitokin on taloudellisesti raskasta ja paperitehtaiden ennen takaama tasainen kuormitus laskee rahtitonneja tehtaiden harvetessa nyt ja tulevaisuudessa. 6

8 Orastava kaivosteollisuus saattaa olla piristysruiske rautateille. VR - strategian keskittyessä Venäjän tarjontaan jää kotimaan palvelukehitys varjoon. Uudet suomalaiset ratahankkeet ovat ulkona tulevaisuuden strategioista. Kuva 3 Suomalaisen rautatiestrategian mukaan tämä on utopiaa. (Helsinki Forssa Pori, Rautatie-esiselvitys 2010) 2.2 Tulevaisuuden näkymät Logistiikan suhdannebarometrin mukaan tulevaisuudennäkymät ovat nyt paremmalla suunnalla vuodentakaiseen tilanteeseen nähden. Volyymit ovat kuitenkin vuoden 2006 tasolla, mutta kasvutrendi on varovaisen nouseva (Johanna Särkijärvi, Sakari Kajander, Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Logistiikkabarometri 2011). Logistiikkakeskusten rakentaminen siirtyy pääkaupunkiseudulla enemmän kehä kolmen ulkopuolelle, ehkä vielä voimakkaammin Hanko Porvoo kehätien ulkopuolelle. Perusteollisuuden valmistuksen väheneminen on VR:lle kehitysmahdollisuus, sillä nykyinen palvelukonsepti on mietittävä radikaalisti uusiksi. Uusia asiakaskohderyhmiä kotimaasta on löydyttävä. Lisäksi EU:n puheena olevat lentorajoitukset alle 300km lennoille antavat VR:lle positiivisia kehitysmahdollisuuksia. 7

9 Perusliikenne ei tule vähentymään, mutta valmistavan teollisuuden kuljetukset eivät kasva tuotannon siirtyessä rajojen ulkopuolelle. Lentoliikenteessä on vaikea sanoa mikä aito rahti on viiden vuoden kuluttua. Suomen maine turvallisena ja luotettavana logistiikkakumppanina on edelleenkin vahva mm. Venäjällä, joten lentorahti voisi olla nykyistä enemmän arvotavaraa. Myös ruuan nousemista taivaalle on spekuloitu ja siinähän olisi meille vientiartikkelimahdollisuus Lähiruokaa Humppilasta pekingiläisille. Suomeen yllättävästi kasvanut kaivosteollisuus Talvivaaran johdolla tulee muuttamaan logistisia kuvioita ainakin satamien osalta. Lisäksi tulevaisuudessa avautuva koillisväylä antaa mahdollisuuksia, jos Suomella on vain kanttia aloittamaan toimenpiteet ajoissa. Lisäksi maanjakosopimus pohjoisnavan mannerlaatasta on saatu tehtyä, mikä antaa mahdollisuuden hyödyntää valtavia maakaasu- ja öljyvaroja napajäätikön alla. Talvivaaran kaivos on vuoden 2011 logistiikkahanke Kuva 4 Talvivaaran kaivos on vuoden 2011 logistiikkahanke (kuva: Matti Huusko). Vuoden Logistiikkahanke -tunnustus myönnettiin tänään torstaina 10. helmikuuta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle. Palkintojenjako pidettiin logistiikkaseminaarissa Finlandia-talolla. Palkintovaliokunta kiinnitti valinnassaan huomiota Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessiin liittyvään logistiikkaan sekä kaivoksen toimitusketjujen ulkoiseen logistiikkaan. ( Ylä-Kainuu) 8

10 Kaivostoiminta oli hiipumassa Suomesta, mutta nyt mahdollisuuksia uusille kaivoksille on ilmaantunut, jopa Jokioista myöten (kultakaivos- mahdollisuus). Suomen asema ilmasiltana Aasian ja USA:n välillä kannattaa markkinoida voimakkaammin. Idea siitä, että Suomi toimisi porttina Eurooppaan Aasiasta ja USA:sta ei ole tuulesta temmattu, sillä Euroopan ilmatila alkaa olla täysi ( vuorokautista lentoa). Rahti kannattaa ottaa alas Suomessa ja toimittaa Eurooppaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla hyödyntämällä nykyistä lentoliikenneverkostoa ja muita mahdollisia verkostoja. Esimerkiksi kumipyörä- ja rautatiekuljetukset Eurooppaan ovat jo nyt tehokkaita. 2.3 Suomen logistiikan uhat Laivaliikenteen uhat tulevat logistiikan kehittymisestä Baltian maista ja Ust-lugan satamasta. Satama ei ole vielä täydessä iskussa, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan aito uhka Suomen transito -liikenteelle. Kuva 5 Ust-lugan tulevaisuuden satama (www.ust-luga.ru/projects). Myös kaikilla Baltian satamilla on tarkoitus kehittyä rahtiliikenteen portiksi Venäjälle. (mm. Paldiski Virossa). Myös Hampurin satama markkinoi itseään porttina Venäjälle, sillä heidän mukaan Rotterdamin satama dominoi länsi Euroopan materiaaliliikennettä. Suuri uhka Suomen laivastolle tulee olemaan laivojen rikkipäästö rajojen hyväksyminen. Rikkipitoisuuden pitäisi laskea 1 %:sta 0,1 %:iin. 9

11 Suomi oli mukana kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa päättämässä päästörajoituksien tiukentamisesta runsaat kaksi vuotta sitten. Mutta päätöksen jälkeen havahduttiin vähärikkisen polttoaineen hintaan, joka Suomessa tarkoittaisi merirahdin kallistumista prosenttia. Sopimus on tulossa voimaan vuonna 2015, mutta nyt Suomi haluaakin lykkäystä. - Tätä ei ole vielä Suomessa käsitelty virallisesti, mutta itse ajattelisin, että lykkäys voisi olla esimerkiksi viisi vuotta, sanoo liikenneministeri Anu Vehviläinen (Kesk.). (YLE ) Rikkipäästödirektiivin hyväksyminen aiheuttaa laivojen ulosliputusta tai, jos rajoitus koskee satamissa tulevia päästöjä, niin laivayhtiöt alkavat käyttää satamia Suomen ulkopuolella. Venäjä ei pidä kiirettä direktiivien osalta. Lentorahdin osalta suurin uhka tulee jälleen Venäjältä. Moskovan Domodevon kentän palvelutaso paranee kokoajan (East Line Groupin rahoituksella) ja on vain ajan kysymys milloin sen strategiaan tulee mukaan myös lentorahtiliikenne Keski-Eurooppaan. Rautatieliikenteen osalta suurimmat uhat ovat ulkomaanliikenteessä (=Venäjän liikenne) ovat liikennemaksut. Kysyttäessä Kotkan satamassa vierailulla konttien kuljettamisesta junalla Venäjälle vastaus oli: toiminta minimaalista hinnan takia. Tapaaminen ISOVER:llä antoi samaa osviittaa. Rautatieyhteyksiä ei käytetä hinnan ja epävarmuuden takia. Isoverin Forssan yksiköllä oli aikoinaan käytössä juna yhteys Humppilan aseman kautta Venäjälle, mutta nykyään yhteys ei ole rahallisesti kannattava. Kumipyöräliikenne tulee kasvamaan, mutta ei suomalaisten yritysten kautta. Yritysten pienuus ja venäläisten yritysten kilpailu tulee karsimaan suomalaista yrittäjyyttä. Lisämausteena tulee yrittäjien ikääntyminen ja jatkajien puute. EU -direktiivi aiheuttaa lisäkustannuspaineita yrittäjille. Viis päivää kurssilla, auto seisoo pihassa siistitty kommentti Shellin huoltoaseman rekkamiespöydästä. Valonian seminaarissa paneelikeskustelussa tuli esille myös kesätyöntekijöiden mahdollisuudet osallistua lähijakeluajoihin. Aikaisemmin armeijasta kotiutuneet autonkuljettajavarusmiehet olivat työvoimaresurssi työnantajille. Jos nyt tähän direktiiviin suhtaudutaan samalla vakavuudella kuten Suomessa yleensäkin, niin koulutukseen tulee lisäkustannuksia. 10

12 2.4 Logistiikan mahdollisuudet Suomi koetaan turvalliseksi ja luotettavaksi maaksi. Satamien tavarankäsittely potentiaali on korkealla tasolla. Suomi on portti Ruotsiin ja Norjaan ajatellen Venäjän vientiteollisuutta. Kiinan halu toimittaa lentorahtia Eurooppaan vaatii uusia avauksia, missä Suomi on eturintamassa. Saksan lentorahtikeskusta Frankfurtia dominoi Lufthansa, Ranskassa Air France ja Briteissä British Airways. Uusia slotiaikoja tarvitaan mm. Kiinalaisille rahtiyhtiöille. Rautatieliikenteen mahdollisuudet ovat Suomen pitkäaikaisessa yhteistyössä Venäjän kanssa. Etuna on mm. tullin toiminta, vaikkakin Venäjän tullisäännökset muuttuvat usein yllättävästi. Lisäksi mahdollinen EU -direktiivi mikä rajoittaa lyhyitä lentoja, luo uusia mahdollisuuksia raideliikenteen kehittämiseen. Tarvitaan uusia avauksia intermodaalikuljetuksille ja mahdollisesti myös kappaletavaralle. VR aloittaa rekkajunakuljetukset Venäjälle Moskovaan. Palvelun tavoitteena on nopeuttaa rajanyritysrutiineita, sillä tarvittava tullaus voidaan tehdä määränpäässä Moskovassa. (YLE TV- Uutiset klo 18.00) Lisäksi VR:lle on vihdoinkin tulossa kilpailija, joka alkuvaiheessa keskittyy suurten yritysten kuljetuksiin. Proxion Trainin tarkoitus on aloittaa liikennöinti Suomessa Hyvin todennäköisesti vaadittava turvallisuustodistus hyväksytään Toukokuun 2011 aikana. Kuljetuskaluston hankinta saattaa kuitenkin kestää kaksi vuotta, joten liikennöinnin aloitustavoite on haasteellinen. Gargo Allegro -hanke on mielenkiintoinen avaus myös rautateiden hyötykäyttöön (Innorail Oy). Hankkeen tavoite on käynnistää konttijunaliikenne Helsingin ja Pietarin välillä. Mallissa juna koottaisiin Vuosaaren satamassa. Junaan tulisivat meriliikenteen kontit ja sisämaasta tulevat kontit. Junaan voidaan lisätä kontteja Kouvolassa. Tullaus tapahtuu Pietarissa. Sieltä ovat myös jatkokuljetukset muualle Venäjälle. Kuljetusten on tarkoitus alkaa haasteellisesti jo syksyllä Suomessa on mahdollisuus myös käyttää Norjan mallia, jossa irtotavarakuljetukset ovat alkaneet Pohjois- Norjasta Etelä-Norjaan. Reitti kulkee Ruotsin kautta. Moottorina tälle toiminnalle olivat norjalaiset huolitsijat, jotka yhteisrintamassa neuvottelivat tämän mahdollisuuden Norjan rautateiden kanssa. (K-M Pojatschenko ELLO:n projektiryhmän kokouksessa.) 11

13 Kumipyöräliikenteen mahdollisuudet hintakilpailutilanteessa ovat rajallisemmat. EU:n kuljettajadirektiivi olisi saatava koskemaan myös venäläisiä kuljetusyhtiöitä. Sisävesiliikenne on ollut hyvin vähän hyödynnetty, mutta mm. Jyväskylän hakevoimalassa on suunnitelmia hakkeen kuljetuksesta kelluvissa konteissa. (Logistiikkaseminaari 2010). Voisi olla hyvä malli muillekin kuljetuksilla, sillä sisävesiväylästö on kunnossa. 2.5 Suomen logistiikan heikkoudet Yleensä ottaen suurin logistiikan heikkous Suomessa ovat etäisyydet ja asutuskeskusten pienuus. Tämä johtaa siihen, että kuljetusten optimointi on hyvin hankalaa ja kuljetuskapasiteettiä käytetään vajaa kuormilla. Rataverkon kunto haittaa varmasti rautatiekuljetusten luotettavuutta, jolloin helposti yritysten kuljetukset siirtyvät kumipyörille. Pk-yritykset eivät hyödynnä rautateitä. Kumipyörä kuljetuksissa on ongelmana yritysten vähäinen rahtivolyymi ja yritysten omat logistiset taidot huolinnassa, kuljetuksissa jne. Tämä johtaa siihen, että yritykset maksavat listahintoja, eivätkä pyri parempiin sopimuksiin, jos sopimuksia yleensä on olemassa. Lentorahdin osalta Suomen oma vienti ja tuonti ovat hyvin vähäistä, eikä 90-luvun rahtikonemäärää ole käytössä. Totuuden nimissä on kuitenkin mainittava, että Finnair vuokrasi yhden rahtikoneen Kaukoidän ja USA:n liikenteeseen Satamien ongelmana on konttipula, joka haittaa jo toimintaa. Tyhjien konttien tuonti Euroopasta Suomeen on kallista. Lisäksi laivojen nopeuksia on laskettu polttoainesäästöjen takia, joka tarkoittaa asiakkaille palvelutason heikennystä. Satamien lakkoherkkyys on myös pakottanut yrityksiä etsimään vaihtoehtoisia reitityksiä. Infran rapistuminen niin radoissa kuin maanteillä on heikkous, eikä ratkaisu ole ainakaan Vehviläisen lausunto, jossa hän sanoi: keskitytään pääväyliin ja jos ei muuta mahdollisuutta, niin pudotetaan nopeuksia muulla tieverkolla. 12

14 Kuva 6 Nokialta Poriin johtavan valtatie 11:n paha paikka on vähän Murhasaareen sillan jälkeen, ennen Häijäätä. Routa on tehnyt asvalttiin halkeamia ja tiehen epätasaisuutta, routaheittoja (kuva: Tomi Vuokola Aamulehti ). Routavauriot haittaavat junaliikennettä Lehdistötiedote (Liikennevirasto) Routavauriot alkavat haitata junaliikennettä useilla rataosuuksilla. Pahimmat ongelmat ovat Pohjanmaan radalla Ylivieskan ja Oulun välillä, jossa junien myöhästymisten arvioidaan olevan minuuttia. Routatilanne radoilla on tänä vuonna poikkeuksellisen huono. Huonokuntoisilla radoilla routa pääsee liikuttamaan radan päällysrakennetta, jolloin matkustusmukavuuden ja liikenteen turvallisuuden vuoksi junien nopeuksia on alennettava. Esimerkiksi Pohjanmaan radalla suurin sallittu nopeus routavauriokohdissa on nyt 80 km/h, kun se normaalisti on 140 km/h. Rataosa kaipaa kipeästi rahoitusta peruskorjaukseen, jotta ongelmilta vastaisuudessa vältyttäisiin. Routimisongelmia on myös mm. rataosilla Helsinki Turku, Turku Toijala, Tampere Jyväskylä, Haapamäki Seinäjoki, Riihimäki Lahti, Parikkala Joensuu ja Joensuu Pieksämäki. Näillä väleillä junien myöhästymiset ovat rataosasta riippuen 5-25 minuuttia. Routavauriot korjataan väliaikaisesti aina niin pian kuin mahdollista, ja normaaliin kuntoonsa radat laitetaan keväämmällä routimiskauden jälkeen. 13

15 2.6 Suomen logistiikan vahvuudet Suomen ehdoton vahvuus on asema porttina Venäjälle. Kilpailu asemasta kuitenkin kiristyy, mutta uhkaajilla on vielä takamatkaa. Satamamme toimivat luotettavasti ja laitteistot ovat pääsääntöisesti hyvää tasoa. Laivaliikenneyhteydet ovat hyvät Saksaan ja Ruotsiin, vaikkakin liikennöinti Hangosta loppuikin. Finnair koetaan rahtiliikenteessä luotettavaksi kumppaniksi. Vuonna 2010 lakot kolhivat mainetta, mutta aika näemmä parantaa haavat. Kumipyöräliikenteessä luotettavuus on ollut ja on edelleenkin valtti. Suomalaisten kuljettajien ammattitaito on tunnustettu tosiasia ympäri Eurooppaa. Suomen sijainti on myös vahvuus, vaikkakin olemme valittaneet olevamme kahden meren takana. Jo nyt Kaukoidän lentoreitit kulkevat Suomen yli Eurooppaan ahtaaseen ilmatilaan. Koillisväylä on meille vahvuus, jos tosissamme alamme suunnittelemaan sen hyödyntämistä yhdessä Norjan ja Venäjän kanssa. Pohjoismantereen luonnonvarojen hyötykäyttö vahvistaa myös Suomen logistisia vahvuuksia. Väylän käyttö lyhentäisi kuljetusaikoja noin puoleen ollen: Talvella 20 päivää ja kesällä 11 päivää. Kuva 7 Koillisväylä Kuva: Helsingin sanomat

16 3 BM TULOSTEN YHTEENVETO SUOMALAISISTA LOGISTIIKKAYHTIÖISTÄ 2010 Suomalaisia logistiikkayhtiöitä benchmarkattiin 9 kappaletta. Vierailujen tarkoitus oli lähinnä tutkia ympäristöhaittojen huomioon ottamista. Yleisesti voidaan sanoa, että ympäristölainsäädäntöä toteutettiin tarkasti. Seurannan taso poikkesi hyvinkin paljon riippuen yrityksen tilanteesta ja asemasta. Tulevaisuuden näkymät ympäristöasioissa olivat sumeat. Yhdelläkään yrityksellä ei ollut tietoa tai tapaa tutkia mitä EU:n lainsäädäntö tuo tullessaan, joten näkymät viiden vuoden päähän olivat epäselvät. Kuitenkin osalla yrityksillä oli loistavat mittarit, jotka tukivat toimintaa. Elintarvikeyrityksellä oli luonnollisesti parhaat mittarit, joiden pohjalta tehtiin aitoja toimenpiteitä ympäristön hyväksi (Valio). IKEA on hyvä suunnannäyttäjä tulevaisuuden energiaratkaisuissa. IKEA:n tavoite on tuottaa energiaa uusiutuvilla luonnonvaroilla siten, että he voivat todistaa tuottavansa kaikkien myymälöidensä energiatarpeen tuulivoimalla (yli 300 tavarataloa). Tuulipuisto sijoitetaan Eurooppaan ja sen laskettu tuotto peittää kaikkien myymälöiden energiantarpeen. Vuosaaren sataman vierailut vahvistivat ajatuksen Superterminaalin uudesta businessmallista, sillä alueella olevat yritykset olisivat halunneet esim. jätteenkeruuseen keskitetyn sopimuksen. Nykyisin jokainen toimija on vastuussa palvelufunktioiden kanssa tehtävistä sopimuksista, mikä on turha ponnistus yrityksille. Lisäksi keskittämisellä voitaisiin saada parempi, joustavampi ja kustannustehokkaampi järjestelmä. Ilmailulaitokselta saatiin arvokasta tietoa lentokenttäkohtaisesti, millaista jätettä syntyy ja miten paljon. Tätä tietoa voidaan helposti soveltaa Superterminaalin suunnitteluun. 15

17 Taulukko 1 Tampere-Pirkkala lentoaseman toiminnasta syntyneet jätteet vuonna JÄTELAJI TYYPPI MÄÄRÄ(t) TOIMITUSKOHDE KULJETTAJA Sekajäte Normaali 182,94 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Biojäte Normaali 89,63 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Metalli Normaali 4,12 Kuusakoski Oy, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Keräyspaperi Normaali 5,00 Paperinkeräys Oy, Keskisen keräys Oy Tampere Pahvi Normaali 6,00 Korenso, Tampere Keskisen keräys Oy Kaivojen tyhjennys Normaali 34,67 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy Voiteluöljyjjäte Ongelma 2,00 Ekokem Oy, Riihimäki Ekokem Oy Öljynerottimen jäte Ongelma 0,31 Tarastenjärvi, Tampere Kaivopumppu M. Kulmala Oy Kiinteä ongelmajäte Ongelma 0,49 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Loisteputket ja Ongelma 0,30 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto lamput Pienakut ja paristot 0,03 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Ajoneuvojen renkaat Normaali 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto Ajoneuvojen akut Ongelma 0,99 Tarastenjärvi, Tampere Pirkanmaan jätehuolto, Pirkan-maan akku- Sähkö- ja elektroniikka-romu Normaali 2,52 Kunnan varasto, Pirkkala palvelu Oma kuljetus Taulukko on Finnavian v ympäristöraportista. Taulukosta kuitenkin nähdään, että jätteenkäsittelyyn on osallistunut kuusi eri tahoa. Voidaan ajatella, että miten Superterminaalin logistiikkaalueella toimivat yritykset selviävät sopimusviidakosta kustannustehokkaasti. Yksi silmäänpistävä asia logistiikkayritysten toiminnassa oli vuokratiloissa toimiminen. Vuokraisännän tavoitteena on luonnollisesti maksimoida sijoitetun pääoman tuotto, jolloin ympäristökriteerit täytetään riittävästi, mutta minimitasolla. Vuokralaisella ei ole haluja investoida tiloihin, sillä muuttuvien tilanteiden takia varmuutta tiloissa pysymisestä ei ole. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, missä ympäristökehitystyötä tehdään rajoitetuin resurssein. Yleisesti vihreät arvot olivat mukana yritysten strategian ympäristöosuuksissa, mutta konkreettiset toimenpiteet koskien logistiikkaa olivat suppealla tasolla. Työvoimapoliittisen koulutusohjelman Nokia Salon vierailulla tuli myös ilmi, että mittavassa ympäristöohjelmassa ei ollut selkeitä konkreettisia tavoitteita logistiikan ympäristökuormituksen vähentämiseen. Tuotteen vaikutukset ja kierrätysmahdollisuudet olivat loistavasti esillä. 16

18 Superterminaalin tavoitteita energiaomavaraisuudessa ja jätteiden kierrätyksessä yleensä pidettiin hyvinä, mutta usein kysytty kysymys oli hinta. Valitettavasti varastoinnin hinta on laman jälkimainingeissa ensimmäinen avainkysymys. Tarkempaa tietoa saa liitteinä olevista BM raporteista. 4 BM TULOKSET KIINASTA, EUROOPASTA JA KANADASTA 4.1 Vihreä Kiina ELLO -projektissa tehtiin nettipohjainen tutkimus vihreydestä maailmalla. Ensimmäiseksi kohteeksi valittiin DigiEcoCity: suomalainen kaupunkiformaatti, joka perustuu pohjoismaalaiselle tietotaidolle. Rahoitus on siten, että suomalaiset investoivat projektiin 60 % ja kiinalaiset 40 %. Alkuinvestointi on 16,7 milj.. Jatkossa investoinnit kasvavat 50 milj. :n. Projektissa on tarkoitus ottaa käyttöön tuorein digitaalitekniikka ja paras ympäristötekniikka. Kaupungin sijainti on hyvä Pekingin ja Shanghain välillä. Tällä välillä raideliikennettä on kehitetty voimakkaasti, joten kaupungilla on kehittymismahdollisuudet. Kuitenkin infrastruktuuri on kehittämisen tarpeessa. Kiinalaiset tuntien, kun päätös tehdään (tai on tehty), niin kehitys on uskomattoman nopeaa. Lisää tietoa ELLO -raportista: Benchmarking in China, Tianxiao Fu, Kuva 8 China s new DigiEcoCities (kuva: DigiEcoCity Ltd.) 17

19 China s new DigiEcoCities Two unique model cities, DigiEcoCities are being built in China. The aim is to create cities where the innovations of digital technology are combined with the sustainable development. The emission-free DigiEcoCity is also planned to produce more energy than it consumes. These cities can only be constructed by combining the strengths and competencies of both Chinese and Finnish companies. 4.2 Vihreät arvot Euroopassa Euroopan vihreyden kehitys on harpannut jättiaskeleen. Yksittäisiä hyviä logistiikan kohteita tulee kokoajan lisää. Kuitenkin kokonaisvaltaisen vihreän logistiikka-alueen, joka ottaisi huomioon läheisyyteen siirtyvät yritykset. Englannissa on mm. logistiikkakeskus, joka tarjoaa energiaa läheiselle 600 talon kylälle. Keskuksella on ollut vaikeuksia saada asiakkaita keskukseen nähtävästi palvelujen hinnan takia. Superterminaalisuunnitelman suurin etu on ns. greenfield -mahdollisuus, jota keskisessä Euroopassa ei ole. Raportin (Green Values in Europe, Francecska Skolc ) mukaan mm. Amsterdamin Schipholin kenttä, joka äänestettiin Euroopan vihreimmäksi kentäksi on tehnyt paljon koko logistiikka-alueen hyväksi. Kuitenkin voidaan todeta, että vanhan kentän muutokset ovat liittyneet pääosin lentokenttään ja liikennöintiin Amsterdamin ja kentän välillä. Vanhan infrastruktuurin muutos on ollut kallista, eikä kokonaiskustannuksista löytynyt tietoa. Joka tapauksessa tehty työ on loistava tulos keskellä Eurooppaa. Euroopan vihreissä kaupungeissa (Tukholma 2010 ja Hampuri 2011) on pääsääntöisesti keskitytty liikenteen päästöihin. Tavoitteena on julkisen liikenteen suosion kasvattaminen parantamalla raideliikenneyhteyksiä ja vähentämällä muun julkisen liikenteen päästöjä. Luonnollisesti jätteen lajittelu ja hyötykäyttö ovat hyvällä tasolla. Kuitenkin voidaan miettiä: onko jätteenpoltto energiaksi paras tapa vai olisiko se hyötykäytön jälkeen viimeinen ratkaisu. Saksassa Berliini on perinteisesti polttanut jätteensä, mutta jätettä on kerätty jopa Puolasta, ja nyt vanhoja polttolaitoksia suljetaan (Stegschlitz ). Francesca Skolc:n raportissa on useita mielenkiintoisia ratkaisuja (raportti liitteenä). 18

20 4.3 Green Canada Green Canada raportissa tahdoimme saada käsityksen Kanadan toimenpiteistä vihreyden hyväksi. Kanada valittiin kohteeksi siksi, että luonnonolosuhteet ovat osittain lähellä Suomen olosuhteita. Kiintoisa kohde on Winnipeg James Armstrong Richardson International Airport. Kentän tavoite on tulla Kanadan sisämaan logistiikan kasvukeskukseksi, kuten Superterminaalinkin. Kentän uudistustyössä hyödynnetään päivänvaloa, led -valaistusta, rakennusten sisäistä ilmanpuhdistusta biomateriaalilla. Jälleen kerran projektissa on vanhan infrastruktuurin parantaminen. Kuitenkin on todettava, että tehtyjen toimenpiteiden lista on huikea ja silti toteutumattomia toiveita riittää (Green Canada, s.3, Francesca Skolc). Mielenkiintoinen löytö Kanadasta oli syvän järven veden hyödyttämistä toimistojen ja rakennusten viilentämisestä. Systeemiä on käytetty jo vuodesta 2004, joten dataa syntyvistä säästöistä löytyy. Ympäristön päästöjen lisäksi systeemi tuottaa 61MW:n vuotuiset säästöt. Systeemi nykytilassa kykenee jäähdyttämään m^2 toimistotilat. Suomessa ei tilojen jäähdytyksestä olla oltu hyvin huolissaan, mutta ilmaston lämmetessä jäähdytys järjestelmien tarve varmasti tulee kasvamaan. Kaikista kolmesta benchmarkista selvisi se, että kaikissa kolmessa maanosassa toimenpiteet ovat samankaltaiset: maalämmön ja maakylmän käyttö, tuulienergia ja aurinkoenergia. Yllättävästi jätteiden osalta ei ollut radikaaleja konkreettisia toimenpiteitä. Luonnollisesti lajittelu on kaikissa tapauksissa käytössä, mutta tuntuu, että lajittelun jälkeinen käsittely on epäselvää. Ehkä luotetaan kaupunkien ja jätefirmojen toimenpiteiden riittävän. Superterminaalin jätteenkäsittelyn kokonaisratkaisulle tulevaisuudessa on kysyntää. (Jätteenkäsittelystrategia ja logistiikka-alueen energiaratkaisut esitellään ELLO:n väliraportissa ). 5 BM TULOKSET HAMPURISTA ( ) Kokoan tässä osiossa vain tärkeimmät huomiot ELLO:n kannalta. Vierailukohteita oli kaiken kaikkiaan 10, joista neljällä oli annettavaa. Hampurin satamassa suurimmat ympäristöongelmat olivat melu ja Elben veden laatu. Ympäristön asukkaita rasittava melu tuli pääsääntöisesti laivojen generaattoreista ja lastin käsittelystä. Maalla olevia generaattoreita oli uusittu nykyaikaisemmiksi, jolla meluhaittoja oli sataman mukaan saatu hyväksyttävälle tasolle. 19

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre

Projektin nimi HEA. Humppila ECO Airport and Logistics Centre Projektin nimi HEA Humppila ECO Airport and Logistics Centre HEA lupaus 1 Lentämällä suuri rahtilentokone Pekingistä JFK:lle Frankfurtin sijaan Humppilan kautta, rahtilennon kerosiinin kulutus laskee yli

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MegaHub Riihimäki Hämeenlinnantie Kinturintie Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 77 km Helsinki

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet Nina Tynkkynen 23.5.2008 nina.tynkkynen@upi-fiia.fi The research problem - Itämeri on energiasilta Venäjän ja EU:n välillä energiakysymysten osalta Itämerestä

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA

BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY UUTTA SUOMALAISTA INNOVATIIVISTA VARUSTAMOTOIMINTAA BIOLAIVAT KY BIOLAIVAT KY VISIO JA SEN TOTEUTTAMINEN Suomessa EU:n ja oman kotoisen valtiovallan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista

WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista WP3: Tutkimus kuivasatamakonseptista Ville Henttu Työryhmä: Ville Henttu, Lauri Lättilä, Juha Saranen, Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan yksikkö Prikaatintie 9, FIN-45100

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot