Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat"

Transkriptio

1 Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 31/2008

2 Hannu Piekkola Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 31/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 31/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hannu Piekkola Julkaisuaika Marraskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat Tiivistelmä Globalisaation ensimmäinen vaihe 1870-luvulta loi kansainvälisen kaupan. Uudessa vaiheessa 1985 korostuu palvelujen kauppa ja toimialan sisäisessä kaupassa tyypillinen eri tehtävien (tasks) hajauttaminen eri maihin. Häviäjät ja voittajat eivät riipu vain ITC investoinneista, vaan organisaatiopääomasta. Taloudessa vallitsee kummallisuuden talous odd economies : osaamisen kasautuminen, konveksit markkinointi- ja viestintäkustannukset, verkottuminen ulkoisvaikutuksineen ja organisaatiopääoman merkitys työtä uudelleen organisoitaessa. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella globalisaation työllisyysvaikutukset voidaan arvioida yleisesti positiivisiksi. OECD:n selvityksissä ulkoistaminen yli rajojen on suoraan vienyt vain 4-5 % työpaikoista Yhdysvalloissa ja Euroopassa (EU15) ja vielä vähemmän Japanissa. Näin on ollut huolimatta globalisaation rajuudesta. Toisten tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa lähes 40 % työpaikoista on muuttanut suljetun työn sektorilta avoimelle sektorille, joka on avoinna kansainväliselle kilpailulle. Suomalaiset suuryritykset ovat suuntautuneet voimakkaasti ulkomaille. Suurimpien yritysten (500 suurinta) työpaikasta noin on ulkomailla. Ilman ripeää kasvua ulkomaille kotimainen työllisyys olisi voinut olla uhattuna. Suuryritysten kotimaan työvoima ei ole vähentynyt myöskään teollisuudessa, kun mukaan otetaan palveluihin ulkoistetut työpaikkaa. Lisäksi Suomessa kotimaisten suuryritysten rooli on edelleen tärkeä, kun ulkomaalaisiksi lasketaan vain yritykset, joissa ulkomainen omistus on yksissä käsissä eikä hajautettua (kuten esimerkiksi Nokialla). Suurten yritysten osalta ulkomaalaisomistukseen on siirtynyt vain noin työpaikkaa. Ulkomaalaisomistuksella ei myöskään havaita olevan työvoimaa lisäävää vaikutusta. Ulkomaalaisomisteinen yritys tosin kysyy enemmän koulutettua työvoimaa, mutta tätä ei ole havaittu Pohjoismaissa (Ruotsissa). Tutkimusten mukaan ulkomainen omistus ei ole välttämättä parantanut tuottavuutta tai vaikutukset eivät eroa kotimaisista yrityskaupoista. Merkittävä tekijä voi olla kuitenkin ulkomaalaisomistuksesta riippumaton yrityksen kansainvälistyminen ja muuttuminen monikansalliseksi. Pohjoismaisten yritysten kansainvälistymisessä on ollut tähän asti määräävää uusien markkinoiden hakeminen. Kaikki suuryritykset panostavat kotimaassa enenevässä määrin koulutettuun työvoimaan, ja siten palkkatasolla ja työvoiman kysynnällä on usein positiivinen yhteys. Kustannussäästöt ovat mahdolliset määräävämpiä tekijöitä tulevaisuudessa, millä on luonnollisesti paljon merkitystä myös työvoiman käytölle kotimaassa. Yritysten globalisoitumisen vaikutuksista kotimaan työvoiman rakenteelle ja kysynnälle tiedetään varsin vähän. Työvoiman liikkuvuus ja työpaikkojen tuhoutuminen ovat olleet samalla tasolla koko 1990-luvun alun laman jälkeisen ajan. Työpaikkojen tuhoutuminen ei ole merkittävästi lisääntynyt. Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että työvoiman kasvu ulkomailla on jo vähentänyt työvoiman käyttöä kotimaassa. Mutta globalisaatio voi merkitä myös kasvavaa työvoimapulaa. TEM:n yhdyshenkilö: Strategia ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat globalisaatio, organisaatiopääoma, kansainvälistyminen, kehittyvien maiden talous, palkkajoustavuus, irtisanomissuoja ISSN Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 15 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 31. niteenä julkaistaan Hannu Piekkolan kirjallisuustutkimus Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat. Näkemykset globalisaation vaikutuksista työmarkkinoilla ovat olleet ristiriitaisia. Toisaalta sen vaikutukset työllisyyteen ja työttömyyteen ovat herättäneet huolta ja saaneet aika ajoin näkyvää huomiota julkisessa sanassa. Toisaalta globalisaatiolla on valettu uskoa tulevaan. Näitä ristiriitaisia näkemyksiä koskevan tietämyksen lisäämiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut kirjallisuustutkimuksen globalisaation vaikutuksista työmarkkinoihin. Tutkimus käsittelee suomalaista tutkimusta, myös aikaisemmin julkaisemattomia tutkimustuloksia, sekä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksessa kartoitetaan keskeiset tutkimustulokset mutta myös arvioidaan erityisesti suomalaisen tutkimustoiminnan kannalta keskeiset aukkokohdat ja kehittämistarpeet. Tutkimuksen valvojana on toiminut työmarkkinaneuvos Matti Sihto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä lokakuussa 2008 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

5 Tekijän esipuhe Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään globalisaatiota, johon liittyy vientiyritysten kasvu monikansallisiksi toimijoiksi ja kotimaan työmarkkinoiden turbulenssi. Selvityksessä tarkastellaan tutkimuksia eri maissa siitä, miten kotimaisten yritysten kansainvälistyminen on vaikuttanut kotimaan työllisyyteen. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä? Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan myös globalisaation yhteyttä yritysten osaamispääomaan ja työllisyyden kehitykseen. Globalisaation myötä suomalaiset yritykset ovat laajentuneet voimakkaasti ulkomailla. Jossakin tapauksissa kotimaan tuotanto ja kotimaan liikevaihto on toisaalta laskenut 2000-luvulla. Suomen osalta käytetään myös Talouselämä-lehden ja Etlan ylläpitämää suuryritystietokantaa, jossa on mukana 500 suurinta yritystä Suomessa. Tutkimustulokset ovat osa Vaasan yliopiston Innodrive-projektia. Suomalaisten yritysten toiminnan laajuudesta ulkomailla on varsin vähän tutkimuksia ja siten suuryritystietokannan avulla saadaan tärkeää täydentävää tietoa. Tärkeä kysymys on se, miten globalisoituvien yritysten kannattavuuden kehitys on ollut yhteydessä työvoiman kysyntään. Miten kotimaisilla (esim. suomalaisilla) suurilla yrityksillä osaamispääoma ja kannattavuus on kehittynyt, myös verrattuna ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin, ja miten tämä on heijastunut työllisyyteen ja alueelliseen rakennemuutokseen? Globalisaation myötä monikansalliset yritykset ovat voineet saada enemmän jalansijaa, ja yritysten rakenne ja keskimääräinen koko ovat muuttuneet. Yrityskokorakenne on muuttunut ja monikansallisten yritysten kirjo on kasvanut. Oma merkittävä kysymyksensä on myös työvoimarakenteen voimakas muutos. Tarkastelukohteena ovat myös tutkimukset, joissa on tarkasteltu eri koulutustason saaneiden ja eri-ikäisten työntekijöiden työllisyyskehitystä. Nuori työvoima on selvästi koulutetumpaa kuin aikaisempi sukupolvi. Erityisen suuri murros Suomessa oli sota-aika. Sodan jälkeisillä suurilla ikäluokilla on enemmän osaamispääomaa, mikä voinee osaltaan selittää pidentyneitä työuria. Rekrytoinnit ovat erityyppisiä globaaleissa yrityksissä kuin muissa. Korkeasti koulutettuja on kysytty globalisaation myötä kasvavilla aloilla. Näitä kysymyksiä on jo laajasti tarkasteltu teknologista muutosta koskevissa tutkimuksissa (ns. skill-biased technical change), jota kirjallisuutta ei käydä läpi. Uudessa globalisaatiovaiheessa myös koulutettujen työpaikat voivat olla voimakkaan murroksen alla, mistä on vielä varsin vähän perusteellista tietoa. Loppuluvussa arvioidaan sitä onko tähänastinen globalisaatiotutkimus antanut näihin kysymyksiin riittävästi vastauksia. Kirjallisuuskatsauksessa paitsi kartoitetaan keskeiset tutkimustulokset, myös arvioidaan erityisesti suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta keskeiset tutkimustoiminnan aukkokohdat ja kehittämistarpeet.

6 Sisällys Esipuhe... 5 Tekijän esipuhe... 6 Sisällys Johdanto Globalisaation katsantoja Globalisaatio ja työllisyys Ulkomaalaisomistus ja työvoiman osaaminen Globalisaatio ja yritysrakenne Globalisaatio palveluissa Kiina ja Intia Suomen globalisaation ominaispiirteitä Ulkomaalaiset yritykset Suomessa Yrityskaupat Suomessa Ulkomaalaisomistus ja yritysten vakavaraisuus ja tehokkuus Empiirinen analyysi työvoiman kysynnästä Suomessa Muutosturva rakennemuutoksessa Globalisaatio ja maahanmuutto Johtopäätökset ja avoimet kysymykset Lähteet Liite A. Kotimaisten suuryritysten työntekijät yhteensä ja ulkomailla, 100 suurinta Liite B. Ulkomaisten suuryritysten työntekijät yhteensä ja ulkomailla, 100 suurinta Liite C. Ulkomaiseen omistukseen siirtyneet suuryritykset aineistossa.. 59

7 9 1 Johdanto Globalisaatiokehitys on ollut viimeisen 150 vuoden ilmiö, jonka Richard Baldwin on jakanut kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kansainvälinen kauppa vapautui aina 1870-luvulta alkaen. Toisessa vaiheessa 1985 jälkeen toimialojen sisäinen kauppa eri hyödykkeissä tai oikeastaan nykyisellään tehtävien (ns. tasks) kauppa on tullut määrääväksi. Vanhaa paradigmaa voidaan luonnehtia seuraavasti: Kansainvälinen kilpailu eri hyödykkeiden tai hyödykekorien välillä (bundles of tasks). Vanha paradigma on vallinnut 1870-luvulta nykypäivään. Kauppakustannusten lasku mahdollisti kulutuksen ja tuotannon eriyttämisen. Vanhassa paradigmassa kauppaa alettiin käydä maiden välillä transaktiokustannusten laskiessa. Kilpailu koski erityisesti tavaroiden kauppaa. Tuotemerkit kilpailivat keskenään kuten esimerkiksi autotehtaat, joilla oli satoja eri automerkkejä. Tätä kaupan kansainvälistymistä varten on kehitetty myös kauppateoria, jonka loivat Ricardo, Ohlin ja Heckscher. Vanhan paradigman aikana keskeistä oli päätös siitä, missä tuotetaan. Tuotantotoimintaa saatettiin edelleen jakaa koulutettujen ja kouluttamattomien välillä. Teollistuvissa maissa oli selvä jako valkokaulustyöntekijöiden ja muiden välillä. Sosiaaliturva koski etenkin kouluttamattomien eli työläisten resurssien ja aseman parantamista. Globalisaatiolla voidaan vanhan paradigman suppeassa mielessä ymmärtää kilpailun vapauttamista ja vapaakaupan laajentumista. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailun vapauttaminen vaikutti ensisijaisesti tuonnin kanssa kilpailevaan teollisuuteen. Globalisaatio merkitsi myöhemmässä vaiheessa työpaikkojen katoamista teollisuudessa, mutta sen vastapainoksi syntyi monia työpaikkoja muilla kansantalouden sektoreilla. Kuluttajat hyötyivät alemmista hinnoista, ja työpaikkoja syntyi teollisuuden ulkopuolella niin, että työllisyys kasvoi koko kansantaloudessa. Baldwinin (2006) mukaan globalisaation ensimmäinen vaihe vaikutti etenkin kuljetuskustannuksiin, jotka alenivat nopeasti ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kuljetuskustannukset alenivat edelleen nopeasti 1960-luvulta alkaen aina nykypäiviin asti. Teknologinen kehitys on mahdollistanut globaalit tuotantoketjut ja prosessit. OECD:n (2007a) mukaan toinen tärkeä globalisaation tekijä on kommunikaatiokustannusten aleneminen ja globaali koordinointi, joka mahdollistaa tuotannon hajauttamisen eri tuotantoyksiköihin eri puolille maailmaa. Globalisaation uutta paradigmaa voidaan luonnehtia seuraavasti: Kansainvälinen kilpailu tehtävien (tasks) välillä. Toinen vaihe, uusi paradigma, alkoi 1980-luvun puolivälissä ja on jatkunut nykypäivään. Tällöin alkoi internetin laaja käyttö ja IT-teknologian esiinmarssi luvun alussa myös palveluala alkoi globalisoitua. Kansainvälinen

8 10 kauppa ei ole enää pelkästään teollisuuden vientiin ja tuontiin perustuvaa. Lisäksi vienti ja tuonti ovat nykyisin valtaosin toimialan sisäistä. Tämä merkitsee sitä, että kaupasta suhteessa pienempi osa on lopputuotteiden kauppaa. Yritykset ovat pilkkoneet tuotanto- tai arvoketjunsa yhä pienempiin osiin, jotka eriytyvät maantieteellisesti ja sijoittuvat kukin oman suhteellisen etunsa mukaan. Kauppakustannukset laskevat nopeasti erityisesti ideoiden siirrossa. Tämä on mahdollistanut tuotannon ja toimistotyön alueellisen erilaistumisen, joka on tapahtunut sekä maiden sisällä että eri maiden ja maanosien välillä. Uutta globalisaatioteoriaa ovat kehittäneet erityisesti Princetonin yliopiston professorit Blinder, Grossman, Rossi-Hansberg (ja Krugman). Blinder on kuvannut seuraavaa teollista vallankumousta. Paul Krugman on aikaisemmin visualisoinut tulevaisuutta, jossa Yhdysvaltojen työstä melkeinpä kaikki voidaan ulkoistaa (offshoring) ulkomailla tehtäväksi. Uuden paradigman aikana tehtäviä voidaan suorittaa missä tahansa maanosassa. Aikaisemmin yksittäisen tehtävän ulkoistaminen ulkomaille ei ollut mahdollista. Uuden paradigman aikana menestyjät ja häviävät määräytyvät tehtäväkohtaisten suoritusten mukaan. Tällöin työntekijän koulutustaso tai yrityksen toimiala voivat kuvata huonosti tehtävän asettamia haasteita. Yritys tai toimiala ei ole riittävä mikroyksikkö kuvaamaan kunkin tehtävän kuvaa. Monikansallista yritystä on erityisen vaikea luonnehtia yhdellä toimialalla. Teolliseen toimintaan liittyy myös laaja komponenttien tuonti eri maanosista. Uuden globalisaation paradigman kaudella häviäjät ja voittajat eivät riipu vain ITC- investoinneista. Organisaatiopääoma on myös olennaista. Taloudessa vallitsee kummallisuuden talous odd economies. Tähän liittyy osaamisen kasautuminen, konveksit markkinointi- ja viestintäkustannukset, verkottumisen ulkoisvaikutukset, työn organisointi ja entistä tiiviimpi tiimityöskentely. Osaamisen kasautumista kuvaa San Franciscon piilaakso, jonne internetalan yritykset hakeutuvat. Osaaminen saattaa kasautua myös tuotannossa, koska alihankkijoiden läheisyys on tärkeää. Mainoskustannusten osuus liikevaihdosta ei välttämättä ole kasvanut, mutta televisiomainonta edellyttää varsin suurta peruspanostusta, johon pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole varaa. Paljon on puhuttu yritysten verkostoitumisesta, joka saattaa olla globalisaatiossa välttämätöntä erityisesti pienille yrityksille. Yritykset korostavat nykyisin myös tiimityöskentelyn merkitystä, kun suuri osa työstä on itsenäistä. Kannustimilla voi siten olla hyvin yllättäviä vaikutuksia, jos ne eivät kannusta koko työyhteisöä.

9 11 2 Globalisaation katsantoja Globalisaatiota tarkastellaan seuraavissa tutkimuksissa etenkin sen nykyvaiheessa, miten tuotannollisen toiminnan luonne on muuttunut. Tärkeä osa globalisaatiota on myös osaamispääoman uudet kasvot eli kansainvälistyminen ja ulkomaisten yritysten kotimarkkinoille tulo. Globalisaation uusista muodoista ulkoistaminen on yksi tärkeimmistä. Taloustieteessä ulkoistamisella yli rajojen (offshoring) on vaihteleva merkitys. Professori Mankiew, talousneuvonantajien neuvoston entinen puheenjohtaja Yhdysvalloissa, näkee yli rajojen tapahtuvan ulkoistamisen vain edistävän taloudellista kasvua ilman merkittävää rakenteellista muutosta. Globalisaation kautta lisääntyvä tuonti korjautuu kasvavan viennin kautta, jos ei muuta niin valuuttakurssin sopeutumisen kautta. Bhagwati ym. (2004) on samoilla kannoilla uskoen, että ulkoistamisella on hyvin samanlaisia vaikutuksia kuin kaupan vapauttamisella yleensäkin. Blinder (2007b) sen sijaan näkee ulkoistamisen aiheuttavan merkittäviä muutoksia talouden rakenteissa. Hänen tutkimustensa perusteella miljoonaa työpaikkaa Yhdysvalloissa voidaan ulkoistaa ulkomaille. Mankiew n mielestä luvut kuitenkin mittaavat vain sitä, mikä osa suljetusta sektorista on muuttunut avoimeksi. Se ei vielä kerro sitä, mikä osa työpaikoista todella katoaa. Ulkoistamisella on Coen (2007, s. 11) mukaan kuitenkin syvällisiä vaikutuksia työmarkkinoille ja työpaikkojen pysyvyyteen ja vaihtuvuuteen. Coe tekee seuraavat johtopäätökset työmarkkinoilla tapahtuvista muutoksista (hieman vapaasti tulkiten): 1 Globalisaatio vaikuttaa yhä selvemmin ammattiryhmiin paremminkin kuin yksittäisiin yrityksiin, toimialoihin tai koulutusryhmiin. Tiedon syöttäminen ja hallinta voidaan hoitaa näihin keskittyneissä yrityksissä, jotka toimivat globaalisti. 2 Globalisaatio on vaikuttanut menneisyydessä etenkin kouluttamattomaan työvoimaan, mutta tulevaisuudessa koulutetun työvoiman työpaikat voivat myös olla uhattuna. Esimerkiksi IT-toimintaa voidaan siirtää ulkomaille. Sen sijaan hoivatyötä ja puutarhanhoitoa ei voida ulkoistaa. 3 Palkkasuhteiden muutoksiin vaikuttavat tuotannontekijöiden suhteelliset määrät, toimialojen tuotannontekijöiden käyttö ja ulkomaille siirretyn työn koostumus. 4 Ulkoistaminen ulkomaille lisää epävarmuutta työelämässä: Ensinnäkin tarkoituksenmukainen työn uudelleenorganisointi on epäselvää. Toiseksi herkkyys taloudellisille shokeille kasvaa.

10 5 Pitkällä aikavälillä talouden terve rakenne ja oikea makrotalous ovat tärkeitä talouskasvun hedelmien jakamiseksi kaikille, kun taas lyhyellä aikavälillä globalisaatio ei hyödytä kaikkia vaan palkkasuhteet muuttuvat. 12 Toinen globalisaation vaihe on tuotannollisen toiminnan luonteen muuttuminen. Osaamisesta on tullut entistä tärkeämpi tuotannontekijä. Kansantalouden oppiaine on aiemmin rakentunut ajatukselle työvoimasta ja pääomasta. Jos pääomalle saa hyvän käyttökohteen, sopivaa homogeenista työvoimaa oletetaan olevan aina saatavilla. Kansantalouden teoria on muuttumassa. Kaikki kasvu nähdään lähtevän paremminkin työvoimaan sidotusta teknisestä kehityksestä kuin uusien, entistä parempien laitteiden ja koneiden hankinnasta. Työvoima ei ole enää tasalaatuista tai vaikkapa oppiarvojen mukaan luokiteltavissa. Näin ainoa pysyvä on tieto ja taito eivätkä suinkaan koneet ja laitteet. 1 Uusia investointikohteita syntyy enemmän kuin ennen, mutta ne myös menettävät kilpailuedun nopeasti. Pääoma ei takaa tuottoisaa tulevaisuutta. Menneisyydessä kilpailuetu saattoi perustua investointien verotukiin ja halvempaan työvoimaan kehittyvillä alueilla. Nykyisin sijoituspäätöksissä investointeja ei tueta verotuksellisesti. Toimiakseen tuotantolaitos vaatii oman tieto/taitonsa ja oman koulutetun työvoimansa. Näin tieto ja taito luovat ja tuhoavat vuosia ennen kuin mikään varsinainen tuotantotoiminta alkaa tai loppuu. Pääomaa syntyy ja katoaa nopeasti, mutta osaaminen on ja pysyy. Tuotantopäätösten joustavuus on kasvanut, kun tieto ja taito ovat liikkuvaa. Koneita on sen sijaan vaikeampi kuljettaa paikasta toiseen. Joskus on sen sijaan varauduttava jopa vuosien koulutukseen, jotta työvoima on riittävän osaavaa. Esimerkkinä on vaikkapa uusi kultakaivos Kittilässä. Kaivoksen perustamisen ympäristöinvestoinnit ja työvoiman kouluttaminen ovat ehkä 70 % kokonaiskustannuksista. Itse kaivostoiminnan pyörittäminen on pienempi kulu. Näin työt on tehty paperilla ja suurinvestoinnit on tehty ennen kuin grammaakaan kultaa on tuotettu. Pääoman ja työn käyttö varsinaisessa tuotannossa on enää pieni, vaikkakin olennainen osa yrityksen toimintaa. Tärkeä osa globalisaatiota on myös kansainvälisten yritysten markkinoille tulo. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä koskevia tutkimuksia on tehty verrattain paljon myös Suomessa. Etenkin kotimais- ja ulkomaalaisomisteisten yritysten kannattavuutta ja tuottavuutta on vertailtu monissa tutkimuksissa. Laajojen, useissa maissa saatujen tutkimustulosten mukaan ulkomaalaisomisteiset yritykset menestyvät yleensä kotimaisessa omistuksessa olevia yrityksiä paremmin: niiden kannattavuuden ja tuottavuuden on todettu olevan korkeampi. 1 Tiedon ja taidon roolia nyky-yhteiskunnassa olen tarkastellut tarkemmin virkaanastujaisesitelmässä, ks. Piekkola (2008). Myös meneillään oleva EU:n seitsemännen puiteohjelman aineettoman pääoman projekti INNODRIVE tarkastelee näitä kysymyksiä, ks.

11 13 3 Globalisaatio ja työllisyys Globalisaation ja työllisyyden yhteydestä on vaihtelevia käsityksiä. Suomessa suurten yritysten ulkomaan työvoima on ollut voimakkaassa kasvussa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Epäselväksi jää se, miten tämä on vaikuttanut kotimaan työllisyyteen etenkin eri ammattiryhmissä. Globalisaation laajuudesta on myös eri näkemyksiä. OECD:n (2007b) Economic Outlookin mukaan vain noin 4 % viidentoista OECD-maan työllisyydestä vuosina oli sellaisilla teollisuuden toimialoilla, jotka kohtaavat ankaran ulkomaisen kilpailun. Näin globalisaation myötä vapautuva kansainvälinen kauppa voi vaikuttaa vain pieneen osaan työllisyyttä. OECD:n (2007b) työmarkkinakatsaus OECD Employment Outlook kuvaa globalisaation vaikutuksia myös hyvin myönteisesti työllisyyden ja kasvun kannalta, vaikka myöntääkin mahdolliset negatiiviset heijastukset tulonjakoon. Työtulojen osuus kansantulosta on laskenut ja palkkatulot ovat jakautuneet epätasaisemmin myös Euroopassa. Huolimatta yleisestä uskosta työpaikkakatoon länsimaissa empiirinen tutkimus ei yleisesti anna tukea sille, että kansainvälisen kaupan kasvu olisi vaikuttanut suuresti palkkahajontaan. Teknologinen kehitys ja institutionaaliset muutokset ovat olleet tärkeämpiä tekijöitä arvioitaessa palkkakehitystä vähän koulutetuilla ja koulutetuilla. OECD:n selvityksissä Coe (2007) viittasi siis tutkimuksiin, joiden mukaan ulkoistaminen yli rajojen on vienyt 4 5 % työpaikoista Yhdysvalloissa ja Euroopassa (EU15), mutta todennäköisesti vähemmän Japanissa (esim. Kirkegaard, 2007). Ulkoistaminen on arvattavasti voimistunut ajan myötä, mikä on näkynyt myös työpaikoissa (Amiti ja Wei, 2005). Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Kletzerin (2001, 2002a, 2002b) tutkimuksia. Näiden mukaan ulkomainen kilpailu selittää Yhdysvalloissa noin 40 % työpaikkojen menetyksistä teollisuuden aloilla, jotka kilpailevat ulkomaisen tuotannon kanssa. Ulkomaisen kilpailun osuutta mitataan näissä tutkimuksissa toimialan tuonnilla jaettuna kotimaan tuotannon ja tuonnin yhteismäärällä (tarjonnalla). Aloilla, joissa ulkomaisen tuonnin osuus nousee, voidaan olettaa kotimaan työpaikkojen vähenevän. Kletzerin (2001) tutkimuksessa noin neljännessä toimialoista tämä muutos oli merkittävin vuosina USA:ssa. Näitä olivat mm. sähkötekninen teollisuus, radio ja television valmistus, moottoriajoneuvoteollisuus, jalkineteollisuus, lelu- ja urheiluvälineteollisuus.

12 14 Taulukko 1. Työpaikkojen väheneminen eniten tuonnin kanssa kilpailevilla teollisuuden toimialoilla Yhdysvalloissa Toimiala Työpaikkojen väheneminen Osuus kaikista Keskimääräinen työpaikkojen vähenemisaste Tuonnin osuuden muutos Tuonnin osuuden muutos Tuonnin osuuden muutos Tuonnin osuus 1979 Muutos viennissä Tuova/Vievä Graafinen ja tieteellinen ,014 1,4 % Tieteelliset instrumentit ,009 0,07 0,04 0,03 0,07 1,86 Tasapainossa Valokuvausvälineet ,004 0,21 0,05 0,16 0,12 20,24 Tasapainossa Kellot ,001 0,43 0,23 0,20 0,39 0,62 Epätasapainossa Kumi ja muu muovi ,011 3,3 % Muu kumi ,007 0, ,32 0,09 0,32 Epätasapainossa Kumirengas ,005 0,07 0,04 0,03 0,13 8,49 Epätasapainossa Tekstiili ,05 3,6 % Tekstiilien valmistus ,014 0,03 0, ,06 1,47 Epätasapainossa Värjäys tekstiili ,002 0,07 0,03 0,04 0,05 Tasapainossa Mattojen ja ryijyjen valmistus ,004 0,03 0,02 0,00 0,05 0,68 Tasapainossa Lanka ,03 0,08 0,05 0,04 0,04 0,23 Tasapainossa Muu tekstiili ,003 0,01 0, ,12 0,92 Tasapainossa Lelu ja urheiluvälineet ,01 6,9 % 0,30 0,15 0,15 0,23 1,75 Epätasapainossa Keramiikka ja vastaava ,001 5,6 % 0,08 0, ,31 1,02 Epätasapainossa Sähkökoneet ,104 4,4 % Sähkökoneet ,078 0,21 0,07 0,14 0,11 2,30 Tasapainossa Radio ja TV ,026 0,20 0,05 0,15 0,15 2,11 Epätasapainossa Vaatetus ,072 5,6 % Vaatetus ,064 0,27 0,10 0,16 0,13 1,93 Epätasapainossa Muu keinokuitutekstiili ,008 0,11 0,04 0,07 0,04 0,16 Epätasapainossa

13 15 Kuljetusväline ,059 5,3 % Moottoriajoneuvo ,056 0,12 0,09 0,03 0,17 0,87 Epätasapainossa Pyörät ja muu kulkuvälineet , ,29 1,58 Tasapainossa Koneet ei sähkökoneet ,056 6,5 % Tietokoneet ,034 0,40 0,09 0,32 0,10 2,53 Tasapainossa Koneet ,02 0,16 0,09 0,07 0, Epätasapainossa Konttorikoneet ,002 0,30 0,08 0,22 0,08 0,27 Tasapainossa Metalliteollisuus ,029 6,6 % Masuuni ,021 0,09 0,07 0,02 0,12 0,07 Epätasapainossa Perusmetalli , , ,19 0,31 Tasapainossa Muu teollisuus ,02 38,1 % 0,11 0,27 0,19 0,63 Epätasapainossa Nahka ja nahkatuote ,014 8,1 % Jalkine ,011 0,39 0,22 0,17 0,35 3,17 Epätasapainossa Nahkatuote ,003 0,42 0,20 0,23 0,27 1,09 Epätasapainossa Parkitseminen ja muu ,11 0,07 0,04 Yhteensä keskiarvot ,399 3,9 % 0,18

14 16 Taulukosta nähdään, että isot teollisuudenalat kuten sähköteollisuus, vaatetus, kuljetusvälineteollisuus ja koneet ja laitteet kattavat 30 % teollisten työpaikkojen vähenemisestä. Työpaikkojen häviämisaste on laskettu keskiarvona vuosittaisesta työpaikkojen katoamisesta suhteessa keskimääräiseen vuotuiseen työllisyyteen vuosina Taulukosta nähdään myös, että tuonnin osuuden kasvu toimialan tarjonnasta ei ole aina merkinnyt työpaikkojen häviämistä. Työpaikkojen häviäminen oli ilmeisintä nahkateollisuudessa, keraamisessa ja lasiteollisuudessa. Taulukon perusteella tuonnin osuuden kasvu on jatkunut yli koko kauden. Vuosina tätä edesauttoi dollarin vahvistuminen. Toinen tärkeä havainto kansainvälisessä kaupassa on toimialojen sisäisen kaupan voimistuminen. Tuonnin kanssa kilpailevilla toimialoilla myös vienti on merkittävää erityisesti sähköteollisuudessa, kulkuneuvoteollisuudessa sekä konttorikoneiden ja tietokoneiden valmistuksessa. Näiden toimialojen osalta vienti on merkittävää myös Suomessa etenkin kulkuneuvoteollisuudessa (laivateollisuus) ja sähkökoneiden valmistuksessa. Viimeinen sarake kuvaa Grubelin ja Lloydin (1975) laskemia indeksejä toimialan viennin ja tuonnin suhteelle. 27 toimialasta kolminumerotasolla 14 on sellaista, joissa vienti on vähäistä. Taulukosta nähdään lopuksi, että työpaikkoja katosi kaikkiaan 7.4 miljoonaa, mikä vastaa 30 % kaikista menetetyistä työpaikoista. Tämä on siten yli kaksi kertaa suurempi osuus mitä saataisiin, jos työpaikkojen väheneminen vastaisi teollisuuden osuutta kaikista työpaikoista (Yhdysvalloissa 18 % kaikista työpaikoista pl. maatalous). Van Welsum ja Vickery (2005) ja Blinder (2007a) ovat arvioineet OECD-maissa työpaikkojen määrää, jotka voidaan ulkoistaa yli rajojen. Ammattiryhmiä tarkastellaan luokittain suhteessa siihen, voidaanko kyseinen työ ulkoistaa. Kriteereinä ovat (i) informaatioteknologian käyttö (sisältäen mm. IT-työn), (ii) tuotanto, joka voidaan siirtää kaupan tai tiedonsiirron avulla toiseen paikkaan, (iii) koodattava tieto, (iv) toiminta, joka ei vaadi suoria asiakaskontakteja. Van Welsum ja Vickery arvioivat, että 20 % työstä voidaan ulkoistaa. Blinder päätyy vielä hieman suurempiin lukuihin Yhdysvaltain osalta % työstä voidaan ulkoistaa rajojen yli. Kuten muistamme johdannosta, professori Mankiev kritisoi näitä lukuja. Ne kertovat hänen mielestään enemmän siitä, mikä osa kotimaan suljetusta sektorista on muuttunut avoimeksi. Nämä arviot keskittyvät tarkastelemaan pelkästään ulkoistamista yli rajojen. Yritykset, jotka kasvattavat tai ulkoistavat toimintaansa ulkomailla, voivat samalla kasvaa myös kotimaassa. Hijzen ym. (2007) havaitsevat Iso-Britanniassa, että yritykset, jotka ovat ulkoistaneet toimintaansa ulkomaille, ovat samalla lisänneet työpaikkoja kotimaassa. Görg ja Hanley (2007) eivät myöskään havaitse ulkoistamisen vaikuttavan palkkatasoon kotimaassa. Amiti ja Wei (2005, 2006) havaitsevat palvelujen ulkoistamisen ulkomaille vähentävän tarkalla toimialatasolla mitattuna hieman työllisyyttä Yhdysvalloissa.

15 17 Työllisyysvaikutuksia ei ole kuitenkaan enää havaittavissa karkeammalla toimialaluokituksella. Feenstra ja Hanson (1999) painottavat, että tarkastelussa on otettava ulkoistetusta toiminnasta (outsourced) huomioon se osa, joka vähentää omaa toimintaa (offshoring). Ulkoistamisesta merkittävä osa voi merkitä kotimaisten alihankkijoiden korvaamista ulkomaisilla. Tämä ei luonnollisesti näy yrityksen omissa työllisyysluvuissa. Biscourp ja Kramarz (2007) ja Hijzen ja Swaim (2007a) myös osoittavat, että ulkomaille ulkoistamisen työllisyysvaikutukset ovat positiiviset, kun ulkoistaminen koskee niitä toimintoja, joita ei itse tuoteta. He myös painottavat erilaisia vaikutuksia työllisyyden liikkuvuuteen riippuen siitä, mitkä ovat skaalavaikutukset (scale effects) verrattuna substituutiovaikutuksiin (displacement effects). Skaalaeduilla tarkoitetaan kasvavia skaalatuottoa, eli sama tuotanto voidaan tehdä alemmin kustannuksin toiminnan laajuuden kasvaessa. Skaalaedut vapauttavat resursseja muihin yrityksiin, jolloin kokonaisuutena tuotanto ja työllisyys kasvavat. Substituutiovaikutuksena on sen sijaan suora kotimaan tuotannon korvaaminen ulkomaisella tuotannolla ilman, että tästä olisi suoranaisia tuotannollisia etuja. Hijzen ja Swaim (2007a) havaitsevat toimialatason tason aineistossa, että OECD-maissa skaalaedut voivat dominoida substituutiovaikutuksia, kun kotimaista tuotantoa (arvonlisää) korvataan ulkomaisella. Hijzen ja Swaimin regressiomallissa yhtenä kontrollimuuttujana on yrityksen koon muutos, joka korreloi työllisyyden ja palveluviennin aloittamisen kanssa. Täten myynnin kasvu ja yrityskoon kasvu selittävät suuren osan työllisyyden muutoksesta. Tutkimuksessa ei myöskään pystytä tarkastelemaan erikseen, miten eri tieto/taitotason työntekijöille tapahtuu. 3.1 Ulkomaalaisomistus ja työvoiman osaaminen Oulton (1998) havaitsee selviä eroja kotimaisten ja ulkomaisten yritysten tuottavuudessa myös Iso-Britanniassa. Doms ja Jensen (1998, 235) vertasivat Yhdysvalloissa vuonna 1987 toimineita ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten teollisuuden alan yritysten ominaisuuksia. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tuottavampia, maksavat korkeampia palkkoja ja työllistävät enemmän korkeasti koulutettua henkilöstöä kuin kotimaiset yritykset. Heidän mukaansa ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä täytyy olla erityislaatuista osaamista, jotta se pystyy kohtaamaan kustannukset, jotka syntyvät sijoitettaessa Yhdysvaltojen markkinoille. Tämän johdosta ulkomaiset yritykset saattavat olla tuottavampia ja näin maksavat korkeampia palkkoja kuin kotimaiset yritykset. Toisaalta ulkomaalaisomisteiset yritykset saattavat säilyttää suurimman osan niiden arvoa lisäävistä toiminnoistaan kotimaassa, jolloin ulkomaan toiminnot sisältäisivät pääasiassa vähemmän arvoa tuottavia operaatioita. Tässä tapauksessa ulkomaiset yritykset saattaisivat käyttää suhteellisesti vähemmän koulutettua henkilöstöä ja maksaa alhaisempia palkkoja.

16 18 Domsin ja Jensenin saamien tulosten mukaan ulkomaalaisomisteiset yritykset maksoivat korkeampia palkkoja ja olivat pääomaintensiivisempiä kuin kotimaiset yritykset. Lisäksi kyseiset yritykset olivat teknologiaintensiivisempiä ja tuottavampia kuin keskimääräiset paikalliset yritykset. Ulkomaiset yritykset voivat joko hyödyntää korkeasti koulutettua väestöä tai yritysoston jälkeen siirtää koulutusta ja taitoa vaativia toimintoja ulkomaille. Jälkimmäinen huoli on suomalaisten tutkimusten perusteella turha. Ulkomaiset yritykset ostavat yleensä yrityksiä, joissa on enemmän koulutettua työvoimaa. Tämä pitää paikkansa myös lähes kaikissa maissa. Almeida (2007) havaitsi tämän Portugalin osalta myös linkitetyllä työnantaja-työntekijä aineistolla. Selvimmin koulutustasoero näkyy ehkä Yhdysvalloissa. Blonigen ja Slaughter (2001) sekä Doms ja Jensen (1998) havaitsivat Yhdysvalloissa osaamiskuilun ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten yritysten välillä. Howenstine ja Zeile (1992, s. 54) havaitsivat palkkaeron olevan seurausta työvoiman korkeammasta osaamistasosta ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä. Blonigen ja Slaughter (2001, s. 373) tutkivat ulkomaisten investointien vaikutusta työvoiman koulutukseen yhdysvaltalaisella toimialapaneeliaineistolla. He eivät havainneet yhteyttä ulkomaisten investointien ja osaamisen paranemisen välillä. Tulosten mukaan etenkin japanilaisomisteiset yritykset työllistävät jopa suhteessa vähemmän koulutettua työvoimaa kuin kotimaiset yritykset. Domsin ja Jensenin tutkimuksen mukaan ulkomaalaisomistus ei ole yksinään merkittävä yrityksen ominaisuuksien selittäjä. Sen sijaan monikansallisuus näyttäisi olevan tärkeä kilpailuetu. Yhdysvaltalaisilla monikansallisilla yrityksillä oli parhaat toimintaedellytykset. Toiseksi parhaat ominaisuudet olivat ulkomaalaisomisteisilla monikansallisilla yrityksillä. Monikansalliset yritykset erosivat ominaisuuksiltaan suurista vain kotimarkkinoilla toimivista kansallisista yrityksistä. Monikansalliset yritykset olivat teknologiaintensiivisempiä ja niillä oli hallussaan paremmat toimintaominaisuudet kuin kansallisilla yrityksillä. Saadut tulokset ovat yhdenmukaisia niiden oletusten kanssa, joiden mukaan monikansallisilla yrityksillä on yrityskohtaisia etuja. Toisin sanoen ulkomaalaisomistuksen vaikutuksia on liioiteltu. Monikansallisuus tuo omat muutokset yrityksen toimintatapaan riippumatta yrityksen omistusrakenteesta. Monikansallisten yritysten on havaittu olevan suurempia ja pääomaintensiivisempiä tuotannossaan kuin ei-monikansallisten yritysten. Niiden on myös todettu olevan tuottavampia ja maksavan korkeampia palkkoja. Pohjoismaissa ulkomaalaisomisteisten yritysten tuottavuus ei taas välttämättä eroa kotimaisista monikansallisista yrityksistä. Bandick ja Hansson (2005) testasivat ruotsalaisella aineistolla ulkomaisen omistuksen, matalapalkkamaista tulevan kilpailun ja teknologian kehityksen vaikutusta koulutetun työvoiman kysynnän kasvuun Ruotsissa. Tutkimuksessa selvisi, että omistajan vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen ei lisännyt koulutetun henkilöstön kysyntää ruotsalaisissa monikansallisissa yrityksissä. Vain kotimaassa toimivan, ei-monikansallisen yrityksen tulo ul-

17 19 komaalaisomisteiseksi lisäsi koulutetun työvoiman kysyntää yrityksessä. Teknologia siirtyy yritysoston seurauksena etenkin silloin, kun kotimainen ei-monikansallinen yritys siirtyy ulkomaalaisomistukseen. Huomionarvoista on kuitenkin oletettu tulos, jonka mukaan matalapalkkamaista tuleva kilpailu vähensi vähemmän koulutetun työvoiman osuutta Ruotsin teollisuusaloilla. Huttunen (2004, s , 19) tarkasteli ulkomaisen omistuksen vaikutusta palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen vuosina käyttäen suomalaista toimipaikkatason aineistoa. Hän tutki, kuinka omistajuuden vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen vaikutti palkkoihin ja henkilöstörakenteeseen yrityksissä. Verratessaan teollisuuden toimipaikkoja Huttunen totesi ulkomaalaisomisteisten toimipaikkojen olevan lähtökohtaisesti suurempia ja vanhempia sekä palkkaavan enemmän koulutettua työvoimaa. Kyseiset toimipaikat maksoivat myös korkeampia palkkoja kuin kotimaiset toimipaikat. Omistusvaihdoksen jälkeen palkat nousivat ulkomaiseen omistukseen siirtyneissä toimipaikoissa enemmän kuin muissa toimipaikoissa. Eniten palkat nousivat korkeasti koulutetuilla työntekijöillä. Huttusen mukaan ulkomaalaisomistus ei kuitenkaan välttämättä lisää koulutetun työvoiman osuutta kuten Bandick ja Hansson havaitsivat Ruotsissa. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja tuotekehittelyyn nousivat ulkomaisen omistajan myötä. Pesola (2007) tutki suomalaisella linkitetyllä työnantaja-työntekijä aineistolla työvoiman liikkuvuutta ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten yritysten välillä. Tutkimuksessa selvitettiin, hyötyvätkö ulkomaalaisomisteisista yrityksistä lähteneet työntekijät kokemuksistaan kyseisissä yrityksissä ja miten koulutustausta vaikuttaa työntekijän työkokemuksestaan saamaan hyötyyn. Tulosten mukaan aikaisemmalla työkokemuksella ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä oli positiivinen vaikutus yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden palkkoihin. 3.2 Globalisaatio ja yritysrakenne Yhdysvalloissa alle 500 työntekijän yritykset ovat vastanneet noin % uusista työpaikoista viimeisen kymmenen vuoden aikana (Asiedu ja Freeman, 2007). Tämä on selvästi enemmän kuin Suomessa. Viisisataa suurinta yritystä työllistävät yli eli lähes puolet kaikista Suomen työllisistä yksityisellä sektorilla. Joka tapauksessa on tärkeää tutkia globalisaation vaikutusta yritysrakenteeseen. Yritysrakenteen merkitystä voidaan tarkastella suhteessa globalisaation vaikutuksiin. Asiedu ja Freeman (2007) argumentoivat, että globalisaatio ja kilpailu voivat vaikuttaa kolmella tavalla. Ensinnäkin kiristynyt kilpailu voi vähentää pk-yritysten kannattavuutta. Yrityksillä on vähemmän markkinavoimaa ja siten katteet pienenevät. Toiseksi pk-yritykset voivat myös oppia kiristyneestä kilpailusta. Paineet selviytyä kilpailusta kasvavat ja tämä pakottaa yritykset ottamaan käyttöön uusia

18 20 teknologioita. Työmarkkinoilla vientiä harjoittavat ja monikansalliset yritykset voivat maksaa parempaa palkkaa. Tällä voi olla palkkoja nostava vaikutus myös kotimaan yrityksille ja pk-yrityksille, joilla ei itse ole suoraan ulkomaankauppaa tai jotka eivät kohtaa kansainvälistä kilpailua. Kolmas globalisaatiovaikutus yritystoiminnalle on se, että monikansalliset yritykset voivat palkata parhaan työvoiman. Siten kotimaassa toimivien yritysten työntekijöiden laatu heikkenee. Asiedu ja Freeman (2007) tarkastelivat globalisaation vaikutusta eri alueilla Yhdysvalloissa tarkastellen erikseen tummaihoisten omistamia pk-yrityksiä (alle 500 henkilöä töissä). Globalisaatiota mitataan viennillä, pk-yritysten viennillä ja monikansallisten yritysten aineettomalla pääomalla (assets). Heidän tulostensa mukaan Yhdysvalloissa globalisaatiolla on negatiivinen vaikutus pk-yritysten kannattavuuteen. Lisäksi pk-yritykset ovat heterogeenisia ja negatiivisen kannattavuusvaikutukset ovat suurimmat vähemmistöjen, erityisesti tummaihoisten omistamissa yrityksissä. Globalisaatiossa erityisen suuri kysymys on siis miten pk-yritysten kehitysmahdollisuudet turvataan. Moni pk-yritys on muuttunut globalisaation myötä suuren yrityksen alihankkijaksi. Merkittävä tekijä on sekin, että suuret yritykset vievät parhaat työntekijät päältä pois.

19 21 4 Globalisaatio palveluissa Globalisaation toinen vaihe alkoi 1980-luvun puolivälissä internetin käyttöönoton myötä, jolloin kommunikaatiokustannukset ovat jatkuvasti alentuneet. Tämä on johtanut myös siihen, että valtaosa kaupasta on toimialan sisäistä. Työpaikkakato teollisuudessa saavutti Yhdysvalloissa huippunsa luvuilla. Viimeisin trendi on kansainvälinen kauppa palveluissa, joiden aikaisemmin ajateltiin kuuluvan suljettuun sektoriin. Palvelujen kauppa on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Tätä myöten 70 prosenttia työpaikkojen vähenemisestä on tapahtunut palveluissa. Tämä on merkinnyt myös sitä, että kaupan myötä koulutettujenkin työpaikat ovat olleet uhattuina. Tällaisia palvelualoja ovat olleet erityisesti vakuutus, pankkitoiminta, liike-elämän palvelut ja kiinteistöjen ylläpito. Palvelujen ulkoistamisen vaikutuksista työpaikkoihin kotimaassa on erilaisia arvioita. Yhdysvalloissa arviot vaihtelevat 2 3 miljoonan välillä. Joka tapauksessa selvä enemmistö suurista amerikkalaisista yrityksistä tekee yhteistyötä intialaisten palvelualan yritysten kanssa. Bardhanin ja Krollin (2003) mukaan noin 14 miljoonaa työpaikkaa Yhdysvaltojen 200 miljoonasta työpaikasta on uhattuna palvelujen ulkoistamisen myötä. Jensen ja Kletzer (2004) arvioivat, että työpaikkojen menettämisen uhka on kuitenkin noin puolta pienempi palvelualoilla kuin teollisuudessa. Vuosina ulkoistaminen vaikuttaa siten noin 2 3 prosenttiin palvelualojen työpaikoista, kun taas teollisuudessa menetys on ollut yli kaksinkertainen, 6 7 prosenttia. Myös työllistyminen on helpompaa, kun noin prosenttia palvelualojen työntekijöistä löytää uuden työpaikan. Muutos on kuitenkin ollut yli ajan huonompaan suuntaan ja yhä useammat työpaikkansa menettäneet ovat hyvin koulutettuja. Toisaalta palkat uudessa työpaikassa ovat harvemmin alempia. Palkat alenivat työpaikan menettämisen myötä noin 15 % joka neljännelle työntekijälle, kun taas palkat laskivat vastaavasti 30 % teollisuudessa. Krugmanin mallia voidaan edelleen laajentaa palvelujen kauppaan. Karkeasti voidaan sanoa, että jos palvelujen ulkoistaminen ulkomaille (offshoring) otetaan huomioon, globalisaation vaikutukset koskevat kaksi kertaa laajempaa työntekijämäärää. Näin myös vaikutukset Yhdysvaltojen työmarkkinoille ovat ainakin kaksinkertaiset. Seuraavassa on koottu yhteen eri tutkimuksissa saatuja arvioita ulkoistamisuhan alla olevista työpaikoista, joihin globalisaatio voi vaikuttaa.

20 22 Taulukko 2. Yhdysvaltain työpaikat jotka voidaan ulkoistaa ulkomaille Ulkoistamisuhan alla olevat työpaikat milj Kaupan osuus BKT:sta Kauppa kehittyvien maiden kanssa osuus (oletus) Nykyisin 14,5 14,2 % 4,90 % Forrester research 20,0 29,8 % 10,90 % Bardhan ja Kroll (2004) 14,8 25,4 % 9,30 % Kletzer ja Kroll (2004) 36,8 44,4 % 16,20 % McKinsey Global Institute 12,0 22,9 % 8,40 % (2005) Van Welsum ja Vickery 14,5 14,2 % 10,30 % (2005) Keskiarvo 21,3 30,9 % 11,30 % Kletzerin mallin kehittyvien maiden kaupan suurin osuus 16.2 % edustaa yhtä ääripäätä. Hänen mallissaan koulutetun työvoiman palkka nousee 25 % suhteessa kouluttamattoman työvoiman palkkoihin. Tämä vastaisi noin puolta suhteellisten palkkojen noususta vuosien 1975 ja 2006 välillä. Ulkoistamisuhan alla olevia työpaikkoja on 36,8 miljoonaa eli yli 20 % kaikista työpaikoista. Taulukon keskiarvona ulkoistamisuhan alla olevista työpaikoista on 17 %. Alan Blinder (2007a, 2007b) on vastaavasti arvioinut, että jopa noin % Yhdysvaltain työpaikoista voidaan ulkoistaa ulkomaille. Teollisuuden toiminnasta iso osa on palveluja, joita toimintoja on laajennettu maailmanlaajuisiksi. Globalisaation laajentuminen palvelusektorille takaa sen, että globalisaatio on kuuma keskustelunaihe jatkossakin. Palvelukaupan kasvua ei ole Suomessa kattavasti tarkasteltu. Hijzenin, Pisun, Upwardin ja Wrightin (2007) tutkimuksesta käy selvästi ilmi palveluiden kaupan nopea kasvu Iso-Britanniassa. Palveluiden kaupan vienti ja tuonti ovat kasvaneet yli kuusinkertaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Suurin osan palveluiden kaupasta tapahtuu myös edelleen kehittyneiden maiden välillä.

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Globalisoituvan yritysmaailman työmarkkinat 1

Globalisoituvan yritysmaailman työmarkkinat 1 Työpoliittinen Aikakauskirja 4/2008 Artikkeleita Globalisoituvan yritysmaailman työmarkkinat 1 Hannu Piekkola 2 Johdanto Globalisaatiokehitys on ollut viimeisen 150 vuoden ilmiö, jonka Richard Baldwin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015

Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Menestymisen edellytykset globaalissa kilpailussa 2015 Paavo Okko, TuKKK XV Teollisuuspäivä, Turku 10.10.07 1. Globalisaatio uudet piirteet toinen suuri osittuminen 2. Mitä se merkitsee suomalaisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille

Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Perhevapaiden epäsuorat kustannukset yrityksille Mika Maliranta (Etla) Perhevapaiden kustannukset -seminaari, Helsinki, 7.5.2007 Esityksen rakenne Taustaa Kannattavuus ja perhevapaan käyttö Teoriaa Empiirisiä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Tässä osastossa julkaistaan tiivistelmiä TEM:n Työ- ja yrittäjyys teemaan liittyvistä julkaisuista. Hannu Piekkola (2008).Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa

Globalisaatio. Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Globalisaatio Haasteet palvelujen ulkomaankaupan tilastoinnissa Palvelujen ulkomaankaupan tilasto Kuvaa palvelujen vientiä ja tuontia palvelutyypeittäin ja kohdemaittain Sisältää konsernien sisäisen kaupan

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*

SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE

PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE PK-YRITYSTEN SUHDANNENÄKEMYS lokakuu 28 Pk-yritysten suhdannenäkemys, lokakuu 28 PK-YRITYSTEN SUHDANNE- JA RAHOITUSTILANNE 1 JOHDANTO JA YHTEENVETO 1 Suomen Yrittäjät teki suhdanne- ja rahoitustilannetta

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Missä arvo syntyy 2.0?

Missä arvo syntyy 2.0? Missä arvo syntyy 2.0? Kuka luo arvon? Missä maissa arvo syntyy? Missä työtehtävissä arvo syntyy? 11.11.2011 Globalisaation muutos Kansallisista klustereista tullut globaaleja arvoverkostoja. Toiminnot

Lisätiedot

suomalainen palkkarakenne

suomalainen palkkarakenne suomalainen palkkarakenne Muutokset syyt seuraukset Rita Asplund & Merja Kauhanen (toim.) Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Palkansaajien tutkimuslaitos Taloustieto Oy ETLA B245 ISSN 0356-7443 Palkansaajien

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset

Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset Liite 1 Suomen talouskriisin luonne ja kasvun edellytykset 1Mit 1. Miten tähän on tlt? tultu? 2. Miten avittaa talouskasvua? 3. Miten kutistaa kestävyysvajetta? Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot