Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat"

Transkriptio

1 Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 31/2008

2 Hannu Piekkola Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 31/2008

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Työ ja yrittäjyys 31/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Hannu Piekkola Julkaisuaika Marraskuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat Tiivistelmä Globalisaation ensimmäinen vaihe 1870-luvulta loi kansainvälisen kaupan. Uudessa vaiheessa 1985 korostuu palvelujen kauppa ja toimialan sisäisessä kaupassa tyypillinen eri tehtävien (tasks) hajauttaminen eri maihin. Häviäjät ja voittajat eivät riipu vain ITC investoinneista, vaan organisaatiopääomasta. Taloudessa vallitsee kummallisuuden talous odd economies : osaamisen kasautuminen, konveksit markkinointi- ja viestintäkustannukset, verkottuminen ulkoisvaikutuksineen ja organisaatiopääoman merkitys työtä uudelleen organisoitaessa. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella globalisaation työllisyysvaikutukset voidaan arvioida yleisesti positiivisiksi. OECD:n selvityksissä ulkoistaminen yli rajojen on suoraan vienyt vain 4-5 % työpaikoista Yhdysvalloissa ja Euroopassa (EU15) ja vielä vähemmän Japanissa. Näin on ollut huolimatta globalisaation rajuudesta. Toisten tutkimusten mukaan Yhdysvalloissa lähes 40 % työpaikoista on muuttanut suljetun työn sektorilta avoimelle sektorille, joka on avoinna kansainväliselle kilpailulle. Suomalaiset suuryritykset ovat suuntautuneet voimakkaasti ulkomaille. Suurimpien yritysten (500 suurinta) työpaikasta noin on ulkomailla. Ilman ripeää kasvua ulkomaille kotimainen työllisyys olisi voinut olla uhattuna. Suuryritysten kotimaan työvoima ei ole vähentynyt myöskään teollisuudessa, kun mukaan otetaan palveluihin ulkoistetut työpaikkaa. Lisäksi Suomessa kotimaisten suuryritysten rooli on edelleen tärkeä, kun ulkomaalaisiksi lasketaan vain yritykset, joissa ulkomainen omistus on yksissä käsissä eikä hajautettua (kuten esimerkiksi Nokialla). Suurten yritysten osalta ulkomaalaisomistukseen on siirtynyt vain noin työpaikkaa. Ulkomaalaisomistuksella ei myöskään havaita olevan työvoimaa lisäävää vaikutusta. Ulkomaalaisomisteinen yritys tosin kysyy enemmän koulutettua työvoimaa, mutta tätä ei ole havaittu Pohjoismaissa (Ruotsissa). Tutkimusten mukaan ulkomainen omistus ei ole välttämättä parantanut tuottavuutta tai vaikutukset eivät eroa kotimaisista yrityskaupoista. Merkittävä tekijä voi olla kuitenkin ulkomaalaisomistuksesta riippumaton yrityksen kansainvälistyminen ja muuttuminen monikansalliseksi. Pohjoismaisten yritysten kansainvälistymisessä on ollut tähän asti määräävää uusien markkinoiden hakeminen. Kaikki suuryritykset panostavat kotimaassa enenevässä määrin koulutettuun työvoimaan, ja siten palkkatasolla ja työvoiman kysynnällä on usein positiivinen yhteys. Kustannussäästöt ovat mahdolliset määräävämpiä tekijöitä tulevaisuudessa, millä on luonnollisesti paljon merkitystä myös työvoiman käytölle kotimaassa. Yritysten globalisoitumisen vaikutuksista kotimaan työvoiman rakenteelle ja kysynnälle tiedetään varsin vähän. Työvoiman liikkuvuus ja työpaikkojen tuhoutuminen ovat olleet samalla tasolla koko 1990-luvun alun laman jälkeisen ajan. Työpaikkojen tuhoutuminen ei ole merkittävästi lisääntynyt. Alustavat tutkimustulokset viittaavat siihen, että työvoiman kasvu ulkomailla on jo vähentänyt työvoiman käyttöä kotimaassa. Mutta globalisaatio voi merkitä myös kasvavaa työvoimapulaa. TEM:n yhdyshenkilö: Strategia ja ennakointiyksikkö/matti Sihto, puh Asiasanat globalisaatio, organisaatiopääoma, kansainvälistyminen, kehittyvien maiden talous, palkkajoustavuus, irtisanomissuoja ISSN Kokonaissivumäärä 61 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 15 Kustantaja Edita Publishing Oy

4 Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys -sarjan 31. niteenä julkaistaan Hannu Piekkolan kirjallisuustutkimus Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen ja työmarkkinat. Näkemykset globalisaation vaikutuksista työmarkkinoilla ovat olleet ristiriitaisia. Toisaalta sen vaikutukset työllisyyteen ja työttömyyteen ovat herättäneet huolta ja saaneet aika ajoin näkyvää huomiota julkisessa sanassa. Toisaalta globalisaatiolla on valettu uskoa tulevaan. Näitä ristiriitaisia näkemyksiä koskevan tietämyksen lisäämiseksi työ- ja elinkeinoministeriö on tilannut kirjallisuustutkimuksen globalisaation vaikutuksista työmarkkinoihin. Tutkimus käsittelee suomalaista tutkimusta, myös aikaisemmin julkaisemattomia tutkimustuloksia, sekä kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta. Tutkimuksessa kartoitetaan keskeiset tutkimustulokset mutta myös arvioidaan erityisesti suomalaisen tutkimustoiminnan kannalta keskeiset aukkokohdat ja kehittämistarpeet. Tutkimuksen valvojana on toiminut työmarkkinaneuvos Matti Sihto työ- ja elinkeinoministeriöstä. Helsingissä lokakuussa 2008 Matti Sihto työmarkkinaneuvos työpolitiikan dosentti

5 Tekijän esipuhe Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään globalisaatiota, johon liittyy vientiyritysten kasvu monikansallisiksi toimijoiksi ja kotimaan työmarkkinoiden turbulenssi. Selvityksessä tarkastellaan tutkimuksia eri maissa siitä, miten kotimaisten yritysten kansainvälistyminen on vaikuttanut kotimaan työllisyyteen. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä? Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan myös globalisaation yhteyttä yritysten osaamispääomaan ja työllisyyden kehitykseen. Globalisaation myötä suomalaiset yritykset ovat laajentuneet voimakkaasti ulkomailla. Jossakin tapauksissa kotimaan tuotanto ja kotimaan liikevaihto on toisaalta laskenut 2000-luvulla. Suomen osalta käytetään myös Talouselämä-lehden ja Etlan ylläpitämää suuryritystietokantaa, jossa on mukana 500 suurinta yritystä Suomessa. Tutkimustulokset ovat osa Vaasan yliopiston Innodrive-projektia. Suomalaisten yritysten toiminnan laajuudesta ulkomailla on varsin vähän tutkimuksia ja siten suuryritystietokannan avulla saadaan tärkeää täydentävää tietoa. Tärkeä kysymys on se, miten globalisoituvien yritysten kannattavuuden kehitys on ollut yhteydessä työvoiman kysyntään. Miten kotimaisilla (esim. suomalaisilla) suurilla yrityksillä osaamispääoma ja kannattavuus on kehittynyt, myös verrattuna ulkomaalaisomisteisiin yrityksiin, ja miten tämä on heijastunut työllisyyteen ja alueelliseen rakennemuutokseen? Globalisaation myötä monikansalliset yritykset ovat voineet saada enemmän jalansijaa, ja yritysten rakenne ja keskimääräinen koko ovat muuttuneet. Yrityskokorakenne on muuttunut ja monikansallisten yritysten kirjo on kasvanut. Oma merkittävä kysymyksensä on myös työvoimarakenteen voimakas muutos. Tarkastelukohteena ovat myös tutkimukset, joissa on tarkasteltu eri koulutustason saaneiden ja eri-ikäisten työntekijöiden työllisyyskehitystä. Nuori työvoima on selvästi koulutetumpaa kuin aikaisempi sukupolvi. Erityisen suuri murros Suomessa oli sota-aika. Sodan jälkeisillä suurilla ikäluokilla on enemmän osaamispääomaa, mikä voinee osaltaan selittää pidentyneitä työuria. Rekrytoinnit ovat erityyppisiä globaaleissa yrityksissä kuin muissa. Korkeasti koulutettuja on kysytty globalisaation myötä kasvavilla aloilla. Näitä kysymyksiä on jo laajasti tarkasteltu teknologista muutosta koskevissa tutkimuksissa (ns. skill-biased technical change), jota kirjallisuutta ei käydä läpi. Uudessa globalisaatiovaiheessa myös koulutettujen työpaikat voivat olla voimakkaan murroksen alla, mistä on vielä varsin vähän perusteellista tietoa. Loppuluvussa arvioidaan sitä onko tähänastinen globalisaatiotutkimus antanut näihin kysymyksiin riittävästi vastauksia. Kirjallisuuskatsauksessa paitsi kartoitetaan keskeiset tutkimustulokset, myös arvioidaan erityisesti suomalaisen tutkimuksen näkökulmasta keskeiset tutkimustoiminnan aukkokohdat ja kehittämistarpeet.

6 Sisällys Esipuhe... 5 Tekijän esipuhe... 6 Sisällys Johdanto Globalisaation katsantoja Globalisaatio ja työllisyys Ulkomaalaisomistus ja työvoiman osaaminen Globalisaatio ja yritysrakenne Globalisaatio palveluissa Kiina ja Intia Suomen globalisaation ominaispiirteitä Ulkomaalaiset yritykset Suomessa Yrityskaupat Suomessa Ulkomaalaisomistus ja yritysten vakavaraisuus ja tehokkuus Empiirinen analyysi työvoiman kysynnästä Suomessa Muutosturva rakennemuutoksessa Globalisaatio ja maahanmuutto Johtopäätökset ja avoimet kysymykset Lähteet Liite A. Kotimaisten suuryritysten työntekijät yhteensä ja ulkomailla, 100 suurinta Liite B. Ulkomaisten suuryritysten työntekijät yhteensä ja ulkomailla, 100 suurinta Liite C. Ulkomaiseen omistukseen siirtyneet suuryritykset aineistossa.. 59

7 9 1 Johdanto Globalisaatiokehitys on ollut viimeisen 150 vuoden ilmiö, jonka Richard Baldwin on jakanut kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa kansainvälinen kauppa vapautui aina 1870-luvulta alkaen. Toisessa vaiheessa 1985 jälkeen toimialojen sisäinen kauppa eri hyödykkeissä tai oikeastaan nykyisellään tehtävien (ns. tasks) kauppa on tullut määrääväksi. Vanhaa paradigmaa voidaan luonnehtia seuraavasti: Kansainvälinen kilpailu eri hyödykkeiden tai hyödykekorien välillä (bundles of tasks). Vanha paradigma on vallinnut 1870-luvulta nykypäivään. Kauppakustannusten lasku mahdollisti kulutuksen ja tuotannon eriyttämisen. Vanhassa paradigmassa kauppaa alettiin käydä maiden välillä transaktiokustannusten laskiessa. Kilpailu koski erityisesti tavaroiden kauppaa. Tuotemerkit kilpailivat keskenään kuten esimerkiksi autotehtaat, joilla oli satoja eri automerkkejä. Tätä kaupan kansainvälistymistä varten on kehitetty myös kauppateoria, jonka loivat Ricardo, Ohlin ja Heckscher. Vanhan paradigman aikana keskeistä oli päätös siitä, missä tuotetaan. Tuotantotoimintaa saatettiin edelleen jakaa koulutettujen ja kouluttamattomien välillä. Teollistuvissa maissa oli selvä jako valkokaulustyöntekijöiden ja muiden välillä. Sosiaaliturva koski etenkin kouluttamattomien eli työläisten resurssien ja aseman parantamista. Globalisaatiolla voidaan vanhan paradigman suppeassa mielessä ymmärtää kilpailun vapauttamista ja vapaakaupan laajentumista. Ensimmäisessä vaiheessa kilpailun vapauttaminen vaikutti ensisijaisesti tuonnin kanssa kilpailevaan teollisuuteen. Globalisaatio merkitsi myöhemmässä vaiheessa työpaikkojen katoamista teollisuudessa, mutta sen vastapainoksi syntyi monia työpaikkoja muilla kansantalouden sektoreilla. Kuluttajat hyötyivät alemmista hinnoista, ja työpaikkoja syntyi teollisuuden ulkopuolella niin, että työllisyys kasvoi koko kansantaloudessa. Baldwinin (2006) mukaan globalisaation ensimmäinen vaihe vaikutti etenkin kuljetuskustannuksiin, jotka alenivat nopeasti ennen ensimmäistä maailmansotaa. Kuljetuskustannukset alenivat edelleen nopeasti 1960-luvulta alkaen aina nykypäiviin asti. Teknologinen kehitys on mahdollistanut globaalit tuotantoketjut ja prosessit. OECD:n (2007a) mukaan toinen tärkeä globalisaation tekijä on kommunikaatiokustannusten aleneminen ja globaali koordinointi, joka mahdollistaa tuotannon hajauttamisen eri tuotantoyksiköihin eri puolille maailmaa. Globalisaation uutta paradigmaa voidaan luonnehtia seuraavasti: Kansainvälinen kilpailu tehtävien (tasks) välillä. Toinen vaihe, uusi paradigma, alkoi 1980-luvun puolivälissä ja on jatkunut nykypäivään. Tällöin alkoi internetin laaja käyttö ja IT-teknologian esiinmarssi luvun alussa myös palveluala alkoi globalisoitua. Kansainvälinen

8 10 kauppa ei ole enää pelkästään teollisuuden vientiin ja tuontiin perustuvaa. Lisäksi vienti ja tuonti ovat nykyisin valtaosin toimialan sisäistä. Tämä merkitsee sitä, että kaupasta suhteessa pienempi osa on lopputuotteiden kauppaa. Yritykset ovat pilkkoneet tuotanto- tai arvoketjunsa yhä pienempiin osiin, jotka eriytyvät maantieteellisesti ja sijoittuvat kukin oman suhteellisen etunsa mukaan. Kauppakustannukset laskevat nopeasti erityisesti ideoiden siirrossa. Tämä on mahdollistanut tuotannon ja toimistotyön alueellisen erilaistumisen, joka on tapahtunut sekä maiden sisällä että eri maiden ja maanosien välillä. Uutta globalisaatioteoriaa ovat kehittäneet erityisesti Princetonin yliopiston professorit Blinder, Grossman, Rossi-Hansberg (ja Krugman). Blinder on kuvannut seuraavaa teollista vallankumousta. Paul Krugman on aikaisemmin visualisoinut tulevaisuutta, jossa Yhdysvaltojen työstä melkeinpä kaikki voidaan ulkoistaa (offshoring) ulkomailla tehtäväksi. Uuden paradigman aikana tehtäviä voidaan suorittaa missä tahansa maanosassa. Aikaisemmin yksittäisen tehtävän ulkoistaminen ulkomaille ei ollut mahdollista. Uuden paradigman aikana menestyjät ja häviävät määräytyvät tehtäväkohtaisten suoritusten mukaan. Tällöin työntekijän koulutustaso tai yrityksen toimiala voivat kuvata huonosti tehtävän asettamia haasteita. Yritys tai toimiala ei ole riittävä mikroyksikkö kuvaamaan kunkin tehtävän kuvaa. Monikansallista yritystä on erityisen vaikea luonnehtia yhdellä toimialalla. Teolliseen toimintaan liittyy myös laaja komponenttien tuonti eri maanosista. Uuden globalisaation paradigman kaudella häviäjät ja voittajat eivät riipu vain ITC- investoinneista. Organisaatiopääoma on myös olennaista. Taloudessa vallitsee kummallisuuden talous odd economies. Tähän liittyy osaamisen kasautuminen, konveksit markkinointi- ja viestintäkustannukset, verkottumisen ulkoisvaikutukset, työn organisointi ja entistä tiiviimpi tiimityöskentely. Osaamisen kasautumista kuvaa San Franciscon piilaakso, jonne internetalan yritykset hakeutuvat. Osaaminen saattaa kasautua myös tuotannossa, koska alihankkijoiden läheisyys on tärkeää. Mainoskustannusten osuus liikevaihdosta ei välttämättä ole kasvanut, mutta televisiomainonta edellyttää varsin suurta peruspanostusta, johon pienemmillä yrityksillä ei välttämättä ole varaa. Paljon on puhuttu yritysten verkostoitumisesta, joka saattaa olla globalisaatiossa välttämätöntä erityisesti pienille yrityksille. Yritykset korostavat nykyisin myös tiimityöskentelyn merkitystä, kun suuri osa työstä on itsenäistä. Kannustimilla voi siten olla hyvin yllättäviä vaikutuksia, jos ne eivät kannusta koko työyhteisöä.

9 11 2 Globalisaation katsantoja Globalisaatiota tarkastellaan seuraavissa tutkimuksissa etenkin sen nykyvaiheessa, miten tuotannollisen toiminnan luonne on muuttunut. Tärkeä osa globalisaatiota on myös osaamispääoman uudet kasvot eli kansainvälistyminen ja ulkomaisten yritysten kotimarkkinoille tulo. Globalisaation uusista muodoista ulkoistaminen on yksi tärkeimmistä. Taloustieteessä ulkoistamisella yli rajojen (offshoring) on vaihteleva merkitys. Professori Mankiew, talousneuvonantajien neuvoston entinen puheenjohtaja Yhdysvalloissa, näkee yli rajojen tapahtuvan ulkoistamisen vain edistävän taloudellista kasvua ilman merkittävää rakenteellista muutosta. Globalisaation kautta lisääntyvä tuonti korjautuu kasvavan viennin kautta, jos ei muuta niin valuuttakurssin sopeutumisen kautta. Bhagwati ym. (2004) on samoilla kannoilla uskoen, että ulkoistamisella on hyvin samanlaisia vaikutuksia kuin kaupan vapauttamisella yleensäkin. Blinder (2007b) sen sijaan näkee ulkoistamisen aiheuttavan merkittäviä muutoksia talouden rakenteissa. Hänen tutkimustensa perusteella miljoonaa työpaikkaa Yhdysvalloissa voidaan ulkoistaa ulkomaille. Mankiew n mielestä luvut kuitenkin mittaavat vain sitä, mikä osa suljetusta sektorista on muuttunut avoimeksi. Se ei vielä kerro sitä, mikä osa työpaikoista todella katoaa. Ulkoistamisella on Coen (2007, s. 11) mukaan kuitenkin syvällisiä vaikutuksia työmarkkinoille ja työpaikkojen pysyvyyteen ja vaihtuvuuteen. Coe tekee seuraavat johtopäätökset työmarkkinoilla tapahtuvista muutoksista (hieman vapaasti tulkiten): 1 Globalisaatio vaikuttaa yhä selvemmin ammattiryhmiin paremminkin kuin yksittäisiin yrityksiin, toimialoihin tai koulutusryhmiin. Tiedon syöttäminen ja hallinta voidaan hoitaa näihin keskittyneissä yrityksissä, jotka toimivat globaalisti. 2 Globalisaatio on vaikuttanut menneisyydessä etenkin kouluttamattomaan työvoimaan, mutta tulevaisuudessa koulutetun työvoiman työpaikat voivat myös olla uhattuna. Esimerkiksi IT-toimintaa voidaan siirtää ulkomaille. Sen sijaan hoivatyötä ja puutarhanhoitoa ei voida ulkoistaa. 3 Palkkasuhteiden muutoksiin vaikuttavat tuotannontekijöiden suhteelliset määrät, toimialojen tuotannontekijöiden käyttö ja ulkomaille siirretyn työn koostumus. 4 Ulkoistaminen ulkomaille lisää epävarmuutta työelämässä: Ensinnäkin tarkoituksenmukainen työn uudelleenorganisointi on epäselvää. Toiseksi herkkyys taloudellisille shokeille kasvaa.

10 5 Pitkällä aikavälillä talouden terve rakenne ja oikea makrotalous ovat tärkeitä talouskasvun hedelmien jakamiseksi kaikille, kun taas lyhyellä aikavälillä globalisaatio ei hyödytä kaikkia vaan palkkasuhteet muuttuvat. 12 Toinen globalisaation vaihe on tuotannollisen toiminnan luonteen muuttuminen. Osaamisesta on tullut entistä tärkeämpi tuotannontekijä. Kansantalouden oppiaine on aiemmin rakentunut ajatukselle työvoimasta ja pääomasta. Jos pääomalle saa hyvän käyttökohteen, sopivaa homogeenista työvoimaa oletetaan olevan aina saatavilla. Kansantalouden teoria on muuttumassa. Kaikki kasvu nähdään lähtevän paremminkin työvoimaan sidotusta teknisestä kehityksestä kuin uusien, entistä parempien laitteiden ja koneiden hankinnasta. Työvoima ei ole enää tasalaatuista tai vaikkapa oppiarvojen mukaan luokiteltavissa. Näin ainoa pysyvä on tieto ja taito eivätkä suinkaan koneet ja laitteet. 1 Uusia investointikohteita syntyy enemmän kuin ennen, mutta ne myös menettävät kilpailuedun nopeasti. Pääoma ei takaa tuottoisaa tulevaisuutta. Menneisyydessä kilpailuetu saattoi perustua investointien verotukiin ja halvempaan työvoimaan kehittyvillä alueilla. Nykyisin sijoituspäätöksissä investointeja ei tueta verotuksellisesti. Toimiakseen tuotantolaitos vaatii oman tieto/taitonsa ja oman koulutetun työvoimansa. Näin tieto ja taito luovat ja tuhoavat vuosia ennen kuin mikään varsinainen tuotantotoiminta alkaa tai loppuu. Pääomaa syntyy ja katoaa nopeasti, mutta osaaminen on ja pysyy. Tuotantopäätösten joustavuus on kasvanut, kun tieto ja taito ovat liikkuvaa. Koneita on sen sijaan vaikeampi kuljettaa paikasta toiseen. Joskus on sen sijaan varauduttava jopa vuosien koulutukseen, jotta työvoima on riittävän osaavaa. Esimerkkinä on vaikkapa uusi kultakaivos Kittilässä. Kaivoksen perustamisen ympäristöinvestoinnit ja työvoiman kouluttaminen ovat ehkä 70 % kokonaiskustannuksista. Itse kaivostoiminnan pyörittäminen on pienempi kulu. Näin työt on tehty paperilla ja suurinvestoinnit on tehty ennen kuin grammaakaan kultaa on tuotettu. Pääoman ja työn käyttö varsinaisessa tuotannossa on enää pieni, vaikkakin olennainen osa yrityksen toimintaa. Tärkeä osa globalisaatiota on myös kansainvälisten yritysten markkinoille tulo. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä koskevia tutkimuksia on tehty verrattain paljon myös Suomessa. Etenkin kotimais- ja ulkomaalaisomisteisten yritysten kannattavuutta ja tuottavuutta on vertailtu monissa tutkimuksissa. Laajojen, useissa maissa saatujen tutkimustulosten mukaan ulkomaalaisomisteiset yritykset menestyvät yleensä kotimaisessa omistuksessa olevia yrityksiä paremmin: niiden kannattavuuden ja tuottavuuden on todettu olevan korkeampi. 1 Tiedon ja taidon roolia nyky-yhteiskunnassa olen tarkastellut tarkemmin virkaanastujaisesitelmässä, ks. Piekkola (2008). Myös meneillään oleva EU:n seitsemännen puiteohjelman aineettoman pääoman projekti INNODRIVE tarkastelee näitä kysymyksiä, ks.

11 13 3 Globalisaatio ja työllisyys Globalisaation ja työllisyyden yhteydestä on vaihtelevia käsityksiä. Suomessa suurten yritysten ulkomaan työvoima on ollut voimakkaassa kasvussa 1990-luvun puolivälistä lähtien. Epäselväksi jää se, miten tämä on vaikuttanut kotimaan työllisyyteen etenkin eri ammattiryhmissä. Globalisaation laajuudesta on myös eri näkemyksiä. OECD:n (2007b) Economic Outlookin mukaan vain noin 4 % viidentoista OECD-maan työllisyydestä vuosina oli sellaisilla teollisuuden toimialoilla, jotka kohtaavat ankaran ulkomaisen kilpailun. Näin globalisaation myötä vapautuva kansainvälinen kauppa voi vaikuttaa vain pieneen osaan työllisyyttä. OECD:n (2007b) työmarkkinakatsaus OECD Employment Outlook kuvaa globalisaation vaikutuksia myös hyvin myönteisesti työllisyyden ja kasvun kannalta, vaikka myöntääkin mahdolliset negatiiviset heijastukset tulonjakoon. Työtulojen osuus kansantulosta on laskenut ja palkkatulot ovat jakautuneet epätasaisemmin myös Euroopassa. Huolimatta yleisestä uskosta työpaikkakatoon länsimaissa empiirinen tutkimus ei yleisesti anna tukea sille, että kansainvälisen kaupan kasvu olisi vaikuttanut suuresti palkkahajontaan. Teknologinen kehitys ja institutionaaliset muutokset ovat olleet tärkeämpiä tekijöitä arvioitaessa palkkakehitystä vähän koulutetuilla ja koulutetuilla. OECD:n selvityksissä Coe (2007) viittasi siis tutkimuksiin, joiden mukaan ulkoistaminen yli rajojen on vienyt 4 5 % työpaikoista Yhdysvalloissa ja Euroopassa (EU15), mutta todennäköisesti vähemmän Japanissa (esim. Kirkegaard, 2007). Ulkoistaminen on arvattavasti voimistunut ajan myötä, mikä on näkynyt myös työpaikoissa (Amiti ja Wei, 2005). Seuraavassa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin Kletzerin (2001, 2002a, 2002b) tutkimuksia. Näiden mukaan ulkomainen kilpailu selittää Yhdysvalloissa noin 40 % työpaikkojen menetyksistä teollisuuden aloilla, jotka kilpailevat ulkomaisen tuotannon kanssa. Ulkomaisen kilpailun osuutta mitataan näissä tutkimuksissa toimialan tuonnilla jaettuna kotimaan tuotannon ja tuonnin yhteismäärällä (tarjonnalla). Aloilla, joissa ulkomaisen tuonnin osuus nousee, voidaan olettaa kotimaan työpaikkojen vähenevän. Kletzerin (2001) tutkimuksessa noin neljännessä toimialoista tämä muutos oli merkittävin vuosina USA:ssa. Näitä olivat mm. sähkötekninen teollisuus, radio ja television valmistus, moottoriajoneuvoteollisuus, jalkineteollisuus, lelu- ja urheiluvälineteollisuus.

12 14 Taulukko 1. Työpaikkojen väheneminen eniten tuonnin kanssa kilpailevilla teollisuuden toimialoilla Yhdysvalloissa Toimiala Työpaikkojen väheneminen Osuus kaikista Keskimääräinen työpaikkojen vähenemisaste Tuonnin osuuden muutos Tuonnin osuuden muutos Tuonnin osuuden muutos Tuonnin osuus 1979 Muutos viennissä Tuova/Vievä Graafinen ja tieteellinen ,014 1,4 % Tieteelliset instrumentit ,009 0,07 0,04 0,03 0,07 1,86 Tasapainossa Valokuvausvälineet ,004 0,21 0,05 0,16 0,12 20,24 Tasapainossa Kellot ,001 0,43 0,23 0,20 0,39 0,62 Epätasapainossa Kumi ja muu muovi ,011 3,3 % Muu kumi ,007 0, ,32 0,09 0,32 Epätasapainossa Kumirengas ,005 0,07 0,04 0,03 0,13 8,49 Epätasapainossa Tekstiili ,05 3,6 % Tekstiilien valmistus ,014 0,03 0, ,06 1,47 Epätasapainossa Värjäys tekstiili ,002 0,07 0,03 0,04 0,05 Tasapainossa Mattojen ja ryijyjen valmistus ,004 0,03 0,02 0,00 0,05 0,68 Tasapainossa Lanka ,03 0,08 0,05 0,04 0,04 0,23 Tasapainossa Muu tekstiili ,003 0,01 0, ,12 0,92 Tasapainossa Lelu ja urheiluvälineet ,01 6,9 % 0,30 0,15 0,15 0,23 1,75 Epätasapainossa Keramiikka ja vastaava ,001 5,6 % 0,08 0, ,31 1,02 Epätasapainossa Sähkökoneet ,104 4,4 % Sähkökoneet ,078 0,21 0,07 0,14 0,11 2,30 Tasapainossa Radio ja TV ,026 0,20 0,05 0,15 0,15 2,11 Epätasapainossa Vaatetus ,072 5,6 % Vaatetus ,064 0,27 0,10 0,16 0,13 1,93 Epätasapainossa Muu keinokuitutekstiili ,008 0,11 0,04 0,07 0,04 0,16 Epätasapainossa

13 15 Kuljetusväline ,059 5,3 % Moottoriajoneuvo ,056 0,12 0,09 0,03 0,17 0,87 Epätasapainossa Pyörät ja muu kulkuvälineet , ,29 1,58 Tasapainossa Koneet ei sähkökoneet ,056 6,5 % Tietokoneet ,034 0,40 0,09 0,32 0,10 2,53 Tasapainossa Koneet ,02 0,16 0,09 0,07 0, Epätasapainossa Konttorikoneet ,002 0,30 0,08 0,22 0,08 0,27 Tasapainossa Metalliteollisuus ,029 6,6 % Masuuni ,021 0,09 0,07 0,02 0,12 0,07 Epätasapainossa Perusmetalli , , ,19 0,31 Tasapainossa Muu teollisuus ,02 38,1 % 0,11 0,27 0,19 0,63 Epätasapainossa Nahka ja nahkatuote ,014 8,1 % Jalkine ,011 0,39 0,22 0,17 0,35 3,17 Epätasapainossa Nahkatuote ,003 0,42 0,20 0,23 0,27 1,09 Epätasapainossa Parkitseminen ja muu ,11 0,07 0,04 Yhteensä keskiarvot ,399 3,9 % 0,18

14 16 Taulukosta nähdään, että isot teollisuudenalat kuten sähköteollisuus, vaatetus, kuljetusvälineteollisuus ja koneet ja laitteet kattavat 30 % teollisten työpaikkojen vähenemisestä. Työpaikkojen häviämisaste on laskettu keskiarvona vuosittaisesta työpaikkojen katoamisesta suhteessa keskimääräiseen vuotuiseen työllisyyteen vuosina Taulukosta nähdään myös, että tuonnin osuuden kasvu toimialan tarjonnasta ei ole aina merkinnyt työpaikkojen häviämistä. Työpaikkojen häviäminen oli ilmeisintä nahkateollisuudessa, keraamisessa ja lasiteollisuudessa. Taulukon perusteella tuonnin osuuden kasvu on jatkunut yli koko kauden. Vuosina tätä edesauttoi dollarin vahvistuminen. Toinen tärkeä havainto kansainvälisessä kaupassa on toimialojen sisäisen kaupan voimistuminen. Tuonnin kanssa kilpailevilla toimialoilla myös vienti on merkittävää erityisesti sähköteollisuudessa, kulkuneuvoteollisuudessa sekä konttorikoneiden ja tietokoneiden valmistuksessa. Näiden toimialojen osalta vienti on merkittävää myös Suomessa etenkin kulkuneuvoteollisuudessa (laivateollisuus) ja sähkökoneiden valmistuksessa. Viimeinen sarake kuvaa Grubelin ja Lloydin (1975) laskemia indeksejä toimialan viennin ja tuonnin suhteelle. 27 toimialasta kolminumerotasolla 14 on sellaista, joissa vienti on vähäistä. Taulukosta nähdään lopuksi, että työpaikkoja katosi kaikkiaan 7.4 miljoonaa, mikä vastaa 30 % kaikista menetetyistä työpaikoista. Tämä on siten yli kaksi kertaa suurempi osuus mitä saataisiin, jos työpaikkojen väheneminen vastaisi teollisuuden osuutta kaikista työpaikoista (Yhdysvalloissa 18 % kaikista työpaikoista pl. maatalous). Van Welsum ja Vickery (2005) ja Blinder (2007a) ovat arvioineet OECD-maissa työpaikkojen määrää, jotka voidaan ulkoistaa yli rajojen. Ammattiryhmiä tarkastellaan luokittain suhteessa siihen, voidaanko kyseinen työ ulkoistaa. Kriteereinä ovat (i) informaatioteknologian käyttö (sisältäen mm. IT-työn), (ii) tuotanto, joka voidaan siirtää kaupan tai tiedonsiirron avulla toiseen paikkaan, (iii) koodattava tieto, (iv) toiminta, joka ei vaadi suoria asiakaskontakteja. Van Welsum ja Vickery arvioivat, että 20 % työstä voidaan ulkoistaa. Blinder päätyy vielä hieman suurempiin lukuihin Yhdysvaltain osalta % työstä voidaan ulkoistaa rajojen yli. Kuten muistamme johdannosta, professori Mankiev kritisoi näitä lukuja. Ne kertovat hänen mielestään enemmän siitä, mikä osa kotimaan suljetusta sektorista on muuttunut avoimeksi. Nämä arviot keskittyvät tarkastelemaan pelkästään ulkoistamista yli rajojen. Yritykset, jotka kasvattavat tai ulkoistavat toimintaansa ulkomailla, voivat samalla kasvaa myös kotimaassa. Hijzen ym. (2007) havaitsevat Iso-Britanniassa, että yritykset, jotka ovat ulkoistaneet toimintaansa ulkomaille, ovat samalla lisänneet työpaikkoja kotimaassa. Görg ja Hanley (2007) eivät myöskään havaitse ulkoistamisen vaikuttavan palkkatasoon kotimaassa. Amiti ja Wei (2005, 2006) havaitsevat palvelujen ulkoistamisen ulkomaille vähentävän tarkalla toimialatasolla mitattuna hieman työllisyyttä Yhdysvalloissa.

15 17 Työllisyysvaikutuksia ei ole kuitenkaan enää havaittavissa karkeammalla toimialaluokituksella. Feenstra ja Hanson (1999) painottavat, että tarkastelussa on otettava ulkoistetusta toiminnasta (outsourced) huomioon se osa, joka vähentää omaa toimintaa (offshoring). Ulkoistamisesta merkittävä osa voi merkitä kotimaisten alihankkijoiden korvaamista ulkomaisilla. Tämä ei luonnollisesti näy yrityksen omissa työllisyysluvuissa. Biscourp ja Kramarz (2007) ja Hijzen ja Swaim (2007a) myös osoittavat, että ulkomaille ulkoistamisen työllisyysvaikutukset ovat positiiviset, kun ulkoistaminen koskee niitä toimintoja, joita ei itse tuoteta. He myös painottavat erilaisia vaikutuksia työllisyyden liikkuvuuteen riippuen siitä, mitkä ovat skaalavaikutukset (scale effects) verrattuna substituutiovaikutuksiin (displacement effects). Skaalaeduilla tarkoitetaan kasvavia skaalatuottoa, eli sama tuotanto voidaan tehdä alemmin kustannuksin toiminnan laajuuden kasvaessa. Skaalaedut vapauttavat resursseja muihin yrityksiin, jolloin kokonaisuutena tuotanto ja työllisyys kasvavat. Substituutiovaikutuksena on sen sijaan suora kotimaan tuotannon korvaaminen ulkomaisella tuotannolla ilman, että tästä olisi suoranaisia tuotannollisia etuja. Hijzen ja Swaim (2007a) havaitsevat toimialatason tason aineistossa, että OECD-maissa skaalaedut voivat dominoida substituutiovaikutuksia, kun kotimaista tuotantoa (arvonlisää) korvataan ulkomaisella. Hijzen ja Swaimin regressiomallissa yhtenä kontrollimuuttujana on yrityksen koon muutos, joka korreloi työllisyyden ja palveluviennin aloittamisen kanssa. Täten myynnin kasvu ja yrityskoon kasvu selittävät suuren osan työllisyyden muutoksesta. Tutkimuksessa ei myöskään pystytä tarkastelemaan erikseen, miten eri tieto/taitotason työntekijöille tapahtuu. 3.1 Ulkomaalaisomistus ja työvoiman osaaminen Oulton (1998) havaitsee selviä eroja kotimaisten ja ulkomaisten yritysten tuottavuudessa myös Iso-Britanniassa. Doms ja Jensen (1998, 235) vertasivat Yhdysvalloissa vuonna 1987 toimineita ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten teollisuuden alan yritysten ominaisuuksia. Ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tuottavampia, maksavat korkeampia palkkoja ja työllistävät enemmän korkeasti koulutettua henkilöstöä kuin kotimaiset yritykset. Heidän mukaansa ulkomaalaisomisteisilla yrityksillä täytyy olla erityislaatuista osaamista, jotta se pystyy kohtaamaan kustannukset, jotka syntyvät sijoitettaessa Yhdysvaltojen markkinoille. Tämän johdosta ulkomaiset yritykset saattavat olla tuottavampia ja näin maksavat korkeampia palkkoja kuin kotimaiset yritykset. Toisaalta ulkomaalaisomisteiset yritykset saattavat säilyttää suurimman osan niiden arvoa lisäävistä toiminnoistaan kotimaassa, jolloin ulkomaan toiminnot sisältäisivät pääasiassa vähemmän arvoa tuottavia operaatioita. Tässä tapauksessa ulkomaiset yritykset saattaisivat käyttää suhteellisesti vähemmän koulutettua henkilöstöä ja maksaa alhaisempia palkkoja.

16 18 Domsin ja Jensenin saamien tulosten mukaan ulkomaalaisomisteiset yritykset maksoivat korkeampia palkkoja ja olivat pääomaintensiivisempiä kuin kotimaiset yritykset. Lisäksi kyseiset yritykset olivat teknologiaintensiivisempiä ja tuottavampia kuin keskimääräiset paikalliset yritykset. Ulkomaiset yritykset voivat joko hyödyntää korkeasti koulutettua väestöä tai yritysoston jälkeen siirtää koulutusta ja taitoa vaativia toimintoja ulkomaille. Jälkimmäinen huoli on suomalaisten tutkimusten perusteella turha. Ulkomaiset yritykset ostavat yleensä yrityksiä, joissa on enemmän koulutettua työvoimaa. Tämä pitää paikkansa myös lähes kaikissa maissa. Almeida (2007) havaitsi tämän Portugalin osalta myös linkitetyllä työnantaja-työntekijä aineistolla. Selvimmin koulutustasoero näkyy ehkä Yhdysvalloissa. Blonigen ja Slaughter (2001) sekä Doms ja Jensen (1998) havaitsivat Yhdysvalloissa osaamiskuilun ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten yritysten välillä. Howenstine ja Zeile (1992, s. 54) havaitsivat palkkaeron olevan seurausta työvoiman korkeammasta osaamistasosta ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä. Blonigen ja Slaughter (2001, s. 373) tutkivat ulkomaisten investointien vaikutusta työvoiman koulutukseen yhdysvaltalaisella toimialapaneeliaineistolla. He eivät havainneet yhteyttä ulkomaisten investointien ja osaamisen paranemisen välillä. Tulosten mukaan etenkin japanilaisomisteiset yritykset työllistävät jopa suhteessa vähemmän koulutettua työvoimaa kuin kotimaiset yritykset. Domsin ja Jensenin tutkimuksen mukaan ulkomaalaisomistus ei ole yksinään merkittävä yrityksen ominaisuuksien selittäjä. Sen sijaan monikansallisuus näyttäisi olevan tärkeä kilpailuetu. Yhdysvaltalaisilla monikansallisilla yrityksillä oli parhaat toimintaedellytykset. Toiseksi parhaat ominaisuudet olivat ulkomaalaisomisteisilla monikansallisilla yrityksillä. Monikansalliset yritykset erosivat ominaisuuksiltaan suurista vain kotimarkkinoilla toimivista kansallisista yrityksistä. Monikansalliset yritykset olivat teknologiaintensiivisempiä ja niillä oli hallussaan paremmat toimintaominaisuudet kuin kansallisilla yrityksillä. Saadut tulokset ovat yhdenmukaisia niiden oletusten kanssa, joiden mukaan monikansallisilla yrityksillä on yrityskohtaisia etuja. Toisin sanoen ulkomaalaisomistuksen vaikutuksia on liioiteltu. Monikansallisuus tuo omat muutokset yrityksen toimintatapaan riippumatta yrityksen omistusrakenteesta. Monikansallisten yritysten on havaittu olevan suurempia ja pääomaintensiivisempiä tuotannossaan kuin ei-monikansallisten yritysten. Niiden on myös todettu olevan tuottavampia ja maksavan korkeampia palkkoja. Pohjoismaissa ulkomaalaisomisteisten yritysten tuottavuus ei taas välttämättä eroa kotimaisista monikansallisista yrityksistä. Bandick ja Hansson (2005) testasivat ruotsalaisella aineistolla ulkomaisen omistuksen, matalapalkkamaista tulevan kilpailun ja teknologian kehityksen vaikutusta koulutetun työvoiman kysynnän kasvuun Ruotsissa. Tutkimuksessa selvisi, että omistajan vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen ei lisännyt koulutetun henkilöstön kysyntää ruotsalaisissa monikansallisissa yrityksissä. Vain kotimaassa toimivan, ei-monikansallisen yrityksen tulo ul-

17 19 komaalaisomisteiseksi lisäsi koulutetun työvoiman kysyntää yrityksessä. Teknologia siirtyy yritysoston seurauksena etenkin silloin, kun kotimainen ei-monikansallinen yritys siirtyy ulkomaalaisomistukseen. Huomionarvoista on kuitenkin oletettu tulos, jonka mukaan matalapalkkamaista tuleva kilpailu vähensi vähemmän koulutetun työvoiman osuutta Ruotsin teollisuusaloilla. Huttunen (2004, s , 19) tarkasteli ulkomaisen omistuksen vaikutusta palkkoihin ja työvoiman rakenteeseen vuosina käyttäen suomalaista toimipaikkatason aineistoa. Hän tutki, kuinka omistajuuden vaihdos kotimaisesta ulkomaiseen vaikutti palkkoihin ja henkilöstörakenteeseen yrityksissä. Verratessaan teollisuuden toimipaikkoja Huttunen totesi ulkomaalaisomisteisten toimipaikkojen olevan lähtökohtaisesti suurempia ja vanhempia sekä palkkaavan enemmän koulutettua työvoimaa. Kyseiset toimipaikat maksoivat myös korkeampia palkkoja kuin kotimaiset toimipaikat. Omistusvaihdoksen jälkeen palkat nousivat ulkomaiseen omistukseen siirtyneissä toimipaikoissa enemmän kuin muissa toimipaikoissa. Eniten palkat nousivat korkeasti koulutetuilla työntekijöillä. Huttusen mukaan ulkomaalaisomistus ei kuitenkaan välttämättä lisää koulutetun työvoiman osuutta kuten Bandick ja Hansson havaitsivat Ruotsissa. Sen sijaan investoinnit tutkimukseen ja tuotekehittelyyn nousivat ulkomaisen omistajan myötä. Pesola (2007) tutki suomalaisella linkitetyllä työnantaja-työntekijä aineistolla työvoiman liikkuvuutta ulkomaalaisomisteisten ja kotimaisten yritysten välillä. Tutkimuksessa selvitettiin, hyötyvätkö ulkomaalaisomisteisista yrityksistä lähteneet työntekijät kokemuksistaan kyseisissä yrityksissä ja miten koulutustausta vaikuttaa työntekijän työkokemuksestaan saamaan hyötyyn. Tulosten mukaan aikaisemmalla työkokemuksella ulkomaalaisomisteisessa yrityksessä oli positiivinen vaikutus yliopistotutkinnon suorittaneiden henkilöiden palkkoihin. 3.2 Globalisaatio ja yritysrakenne Yhdysvalloissa alle 500 työntekijän yritykset ovat vastanneet noin % uusista työpaikoista viimeisen kymmenen vuoden aikana (Asiedu ja Freeman, 2007). Tämä on selvästi enemmän kuin Suomessa. Viisisataa suurinta yritystä työllistävät yli eli lähes puolet kaikista Suomen työllisistä yksityisellä sektorilla. Joka tapauksessa on tärkeää tutkia globalisaation vaikutusta yritysrakenteeseen. Yritysrakenteen merkitystä voidaan tarkastella suhteessa globalisaation vaikutuksiin. Asiedu ja Freeman (2007) argumentoivat, että globalisaatio ja kilpailu voivat vaikuttaa kolmella tavalla. Ensinnäkin kiristynyt kilpailu voi vähentää pk-yritysten kannattavuutta. Yrityksillä on vähemmän markkinavoimaa ja siten katteet pienenevät. Toiseksi pk-yritykset voivat myös oppia kiristyneestä kilpailusta. Paineet selviytyä kilpailusta kasvavat ja tämä pakottaa yritykset ottamaan käyttöön uusia

18 20 teknologioita. Työmarkkinoilla vientiä harjoittavat ja monikansalliset yritykset voivat maksaa parempaa palkkaa. Tällä voi olla palkkoja nostava vaikutus myös kotimaan yrityksille ja pk-yrityksille, joilla ei itse ole suoraan ulkomaankauppaa tai jotka eivät kohtaa kansainvälistä kilpailua. Kolmas globalisaatiovaikutus yritystoiminnalle on se, että monikansalliset yritykset voivat palkata parhaan työvoiman. Siten kotimaassa toimivien yritysten työntekijöiden laatu heikkenee. Asiedu ja Freeman (2007) tarkastelivat globalisaation vaikutusta eri alueilla Yhdysvalloissa tarkastellen erikseen tummaihoisten omistamia pk-yrityksiä (alle 500 henkilöä töissä). Globalisaatiota mitataan viennillä, pk-yritysten viennillä ja monikansallisten yritysten aineettomalla pääomalla (assets). Heidän tulostensa mukaan Yhdysvalloissa globalisaatiolla on negatiivinen vaikutus pk-yritysten kannattavuuteen. Lisäksi pk-yritykset ovat heterogeenisia ja negatiivisen kannattavuusvaikutukset ovat suurimmat vähemmistöjen, erityisesti tummaihoisten omistamissa yrityksissä. Globalisaatiossa erityisen suuri kysymys on siis miten pk-yritysten kehitysmahdollisuudet turvataan. Moni pk-yritys on muuttunut globalisaation myötä suuren yrityksen alihankkijaksi. Merkittävä tekijä on sekin, että suuret yritykset vievät parhaat työntekijät päältä pois.

19 21 4 Globalisaatio palveluissa Globalisaation toinen vaihe alkoi 1980-luvun puolivälissä internetin käyttöönoton myötä, jolloin kommunikaatiokustannukset ovat jatkuvasti alentuneet. Tämä on johtanut myös siihen, että valtaosa kaupasta on toimialan sisäistä. Työpaikkakato teollisuudessa saavutti Yhdysvalloissa huippunsa luvuilla. Viimeisin trendi on kansainvälinen kauppa palveluissa, joiden aikaisemmin ajateltiin kuuluvan suljettuun sektoriin. Palvelujen kauppa on kaksinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Tätä myöten 70 prosenttia työpaikkojen vähenemisestä on tapahtunut palveluissa. Tämä on merkinnyt myös sitä, että kaupan myötä koulutettujenkin työpaikat ovat olleet uhattuina. Tällaisia palvelualoja ovat olleet erityisesti vakuutus, pankkitoiminta, liike-elämän palvelut ja kiinteistöjen ylläpito. Palvelujen ulkoistamisen vaikutuksista työpaikkoihin kotimaassa on erilaisia arvioita. Yhdysvalloissa arviot vaihtelevat 2 3 miljoonan välillä. Joka tapauksessa selvä enemmistö suurista amerikkalaisista yrityksistä tekee yhteistyötä intialaisten palvelualan yritysten kanssa. Bardhanin ja Krollin (2003) mukaan noin 14 miljoonaa työpaikkaa Yhdysvaltojen 200 miljoonasta työpaikasta on uhattuna palvelujen ulkoistamisen myötä. Jensen ja Kletzer (2004) arvioivat, että työpaikkojen menettämisen uhka on kuitenkin noin puolta pienempi palvelualoilla kuin teollisuudessa. Vuosina ulkoistaminen vaikuttaa siten noin 2 3 prosenttiin palvelualojen työpaikoista, kun taas teollisuudessa menetys on ollut yli kaksinkertainen, 6 7 prosenttia. Myös työllistyminen on helpompaa, kun noin prosenttia palvelualojen työntekijöistä löytää uuden työpaikan. Muutos on kuitenkin ollut yli ajan huonompaan suuntaan ja yhä useammat työpaikkansa menettäneet ovat hyvin koulutettuja. Toisaalta palkat uudessa työpaikassa ovat harvemmin alempia. Palkat alenivat työpaikan menettämisen myötä noin 15 % joka neljännelle työntekijälle, kun taas palkat laskivat vastaavasti 30 % teollisuudessa. Krugmanin mallia voidaan edelleen laajentaa palvelujen kauppaan. Karkeasti voidaan sanoa, että jos palvelujen ulkoistaminen ulkomaille (offshoring) otetaan huomioon, globalisaation vaikutukset koskevat kaksi kertaa laajempaa työntekijämäärää. Näin myös vaikutukset Yhdysvaltojen työmarkkinoille ovat ainakin kaksinkertaiset. Seuraavassa on koottu yhteen eri tutkimuksissa saatuja arvioita ulkoistamisuhan alla olevista työpaikoista, joihin globalisaatio voi vaikuttaa.

20 22 Taulukko 2. Yhdysvaltain työpaikat jotka voidaan ulkoistaa ulkomaille Ulkoistamisuhan alla olevat työpaikat milj Kaupan osuus BKT:sta Kauppa kehittyvien maiden kanssa osuus (oletus) Nykyisin 14,5 14,2 % 4,90 % Forrester research 20,0 29,8 % 10,90 % Bardhan ja Kroll (2004) 14,8 25,4 % 9,30 % Kletzer ja Kroll (2004) 36,8 44,4 % 16,20 % McKinsey Global Institute 12,0 22,9 % 8,40 % (2005) Van Welsum ja Vickery 14,5 14,2 % 10,30 % (2005) Keskiarvo 21,3 30,9 % 11,30 % Kletzerin mallin kehittyvien maiden kaupan suurin osuus 16.2 % edustaa yhtä ääripäätä. Hänen mallissaan koulutetun työvoiman palkka nousee 25 % suhteessa kouluttamattoman työvoiman palkkoihin. Tämä vastaisi noin puolta suhteellisten palkkojen noususta vuosien 1975 ja 2006 välillä. Ulkoistamisuhan alla olevia työpaikkoja on 36,8 miljoonaa eli yli 20 % kaikista työpaikoista. Taulukon keskiarvona ulkoistamisuhan alla olevista työpaikoista on 17 %. Alan Blinder (2007a, 2007b) on vastaavasti arvioinut, että jopa noin % Yhdysvaltain työpaikoista voidaan ulkoistaa ulkomaille. Teollisuuden toiminnasta iso osa on palveluja, joita toimintoja on laajennettu maailmanlaajuisiksi. Globalisaation laajentuminen palvelusektorille takaa sen, että globalisaatio on kuuma keskustelunaihe jatkossakin. Palvelukaupan kasvua ei ole Suomessa kattavasti tarkasteltu. Hijzenin, Pisun, Upwardin ja Wrightin (2007) tutkimuksesta käy selvästi ilmi palveluiden kaupan nopea kasvu Iso-Britanniassa. Palveluiden kaupan vienti ja tuonti ovat kasvaneet yli kuusinkertaisesti 1990-luvun alusta lähtien. Suurin osan palveluiden kaupasta tapahtuu myös edelleen kehittyneiden maiden välillä.

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta

Uutta työ- ja yrittäjyystutkimuksen alalta Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2009 Tässä osastossa julkaistaan tiivistelmiä TEM:n Työ- ja yrittäjyys teemaan liittyvistä julkaisuista. Hannu Piekkola (2008).Globalisaatio, yritysten kansainvälistyminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa

Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Globaalit arvoketju & valmistus Suomessa Petri Rouvinen Etlatieto Oy Finnmobile Vaikuttajafoorumi Hotelli Rantasipi Airport 8.11.2012, 9.40 10.15 Suomen teollinen tulevaisuus? Suomen päävientialat vaikeuksissa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET

SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET SUOMEN KANSANTALOUS GLOBALISAATIOSSA: UHKAT JA MAHDOLLISUUDET Esitelmä professori Matti Palon 70 vuotuisjuhlaseminaarissa Yli-Kannuksen kyläkeskuksessa 6.4.2008 Professori Reino Hjerppe Aihe sopii hyvin

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017 Venäjä Brasilia Meksiko Muu it. Eurooppa Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 217 Bkt:n kasvu 217 / 216, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka

Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka Rita Asplund ä Antti Kauhanen ä Mika Maliranta Julkaisija: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja: Taloustieto Oy Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Sarja

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009

Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta. Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Liikevoitto parani selvästi huhti kesäkuussa viime vuodesta Harri Kerminen, toimitusjohtaja 30.7.2009 Sisältö Kemira lyhyesti Tärkeimmät tapahtumat huhti kesäkuussa Segmenttien tärkeimmät tapahtumat huhti

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2008. Finnish Labour Review

Työpoliittinen aikakauskirja 4/2008. Finnish Labour Review Työpoliittinen aikakauskirja 4/2008 Finnish Labour Review Sisällysluettelo PÄÄKIRJOITUS Sektoritutkimuksen uudet tuulet... 3 Heikki Räisänen ARTIKKELEITA Globalisoituvan yritysmaailman työmarkkinat...

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot