TOIMINTAKERTOMUS 2005

Transkriptio

1 VUOLIJOEN KUNTA 1

2 TOIMINTAKERTOMUS

3 3 TOIMINTAKERTOMUS 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Kunnan toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden talous ja tuloksen muodostuminen Kokonaistulot ja kokonaismenot Vuolijoki-konsernin toiminta ja talous Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä Talousarvion toteutuminen Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Ympäristötekninen lautakunta Vesi- ja viemärilaitos / Liiketoiminta Investointiosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Henkilöstöä koskevat liitetiedot Omistukset muissa yhteisöissä Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Luettelot ja selvitykset Käytetyt kirjanpitokirjat 83 LIITTEET Vuolijoen kunnanviraston organisaatio Vuolijoen kunnan luottamushenkilöorganisaatio Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä

4 4

5 5 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus Vuolijoen tunnusluvut kehittyivät vuonna 2005 myönteiseen suuntaan Vuolijoen kunnan talous oli vuonna ,2 milj. euroa parempi kuin vuoden 2005 talousarviossa ennakoitiin. Talousarviossa arvioitiin, että tilikauden alijäämä viime vuodelta on 1,608 milj. euroa. Todellisuudessa vuoden 2005 alijäämä oli euroa. Vuosikatteeksi muodostui euroa. Asukasta kohti laskettuna vuosikate oli negatiivinen 67 euroa Toimintamenot supistuivat edellisen vuoden tasosta 2,7 % ja toimintatulot kasvoivat 7,2 %. Käyttötalouden menot alittivat kaikkien hallintokuntien kohdalla budjetoidun tason. Pakolaistoiminnasta kertyneiden toimintatulojen kasvu selittää pitkälle toimintatulojen vahvan kasvun. Toimintakate eli kunnan käyttötalousmenojen ja tulojen erotus oli vuonna ,8 milj. euroa eli euroa budjetoitua alhaisempi. Kunnanvaltuusto hyväksyi lokakuussa 2005 lisätalousarvion. Se heikensi vuosikatetta ainoastaan eurolla. Verotuloja kertyi 5,609 milj. euroa eli 2,8 % budjetoitua enemmän. Valtionosuuksia kertyi 5,192 milj. euroa, jossa oli kasvua budjettiin verrattuna 7,4 %. Kunnan talouden ongelma on aikaisempien vuosien alijäämien kattaminen sekä korkea lainakanta. Kunnalla oli lainaa vuoden 2005 lopussa 8,721 milj. euroa eli 3280 euroa asukasta kohti. Kunnan talouden tasapainottaminen tapahtuu erillisen sopeuttamisohjelman avulla. Vuolijoen kunta on harjoittanut toimintakertomusvuoden aikana aktiivista maahanmuuttopolitiikkaa, jonka seurauksena kunnan väestömäärä kasvoi 0,5 %:lla. Myös kunnan työllisyystilanne kohentui vuoden 2005 aikana. Kunnan keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna ,3 %. Työttöminä oli keskimäärin 180 henkilöä kuukausittain. Vuositasolla työttömyys parani 31 hengellä edellisvuodesta. Koko Kainuuseen verrattuna Vuolijoen työttömyys oli selvästi maakunnan keskiarvon alapuolella. Tammikuussa 2006 Vuolijoen työttömyysaste oli Sotkamon jälkeen Kainuun toiseksi alhaisin. Vuosi 2005 oli Kainuun hallintokokeilun ensimmäinen toimintavuosi. Vuolijoen kunnan toimintakatteesta maakunnan osuus on tukipalvelut mukaan lukien 61 %. Lisäksi maakuntayhtymä kokonaisuudessaan tekee noin 3 milj. euroa alijäämäisen tilinpäätöksen. Maakuntayhtymän toiminnan merkitystä kunnan talouden kannalta on vielä liian varhaista arvioida. Kunnan oman talouden ennustettavuutta maakuntayhtymän käynnistyminen on parantanut. Toisaalta maakunnalle siirrettyjen taloushallinnon seurantajärjestelmien käynnistysvaikeudet ovat hankaloittaneet kunnan talouden seurantaa. Vuoden 2005 marraskuussa Vuolijoen kunnanhallitus ja Kajaanin kaupunginhallitus päättivät käynnistää yhteiset kuntaliitosneuvottelut. Tavoitteena oli kuntaliitoksen toteuttaminen vuoden 2007 alussa. Uutena yhteistyöalueena hyväksyttiin Kajaanin seudun aluekeskusohjelmatyöhön liittyvä kuntien yhteistyösopimus.

6 6 Vuolijoen kunnan asukasmäärä oli vuoden 2005 lopussa henkilöä. Väestö kasvoi toisena peräkkäisenä vuonna nyt 16 henkilöä. Luonnollinen väestömuutos oli tasapainossa. Kunnassa syntyi 28 lasta ja vastaavana aikana kuoli 29 henkilöä. Muuttoliike maan sisällä oli Vuolijoella negatiivinen -18 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike jatkui vilkkaana. Kunnasta muutti pois kertomusvuoden aikana 155 henkilöä ja vastaavasti kuntaan muutti 137 henkilöä. Maahanmuuton ansiosta kunta sai kuitenkin uusia asukkaita Sudanin alueelta. Tilastokeskus ennustaa Vuolijoen väkiluvun kasvavan tulevaisuudessa. Vuolijoen kunnan ikärakenne on suhteellisen terve. Alle 15-vuotiaiden määrä oli 488 eli 18,4 % ja yli 65-vuotiaiden määrä 558 eli 20,9 % kunnan koko väestöstä. Väestörakenteessa on kuitenkin tapahtunut kertomusvuonna muutoksia siten, että alle 15-vuotiaiden osuus on laskenut edellisvuodesta ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvanut. Kunnan alueella olevien työpaikkojen määrää vuodelta 2005 ei ole vielä käytettävissä. Ennakkotietojen mukaan Vuolijoella oli vuonna työpaikkaa. Talgo Oy:n tilauskanta oli kohtuullinen. Vuolijoen kunnan työllisen työvoiman määrää oli vuonna työpaikkaa. Yli puolet kuntalaisista (52,8 %) saa toimeentulonsa palveluista. Työssäkäynti kunnan ulkopuolella on lisääntynyt merkittävästi. Vuolijoen tavoitteena on ollut kehittää kuntaa asuinkuntana. Tuloveroprosentin alhaisuus, seutulippu ja pendelöinti ovat lisänneet kunnan vetovoimaa asuinkuntana. Kunnassa olevista teollisuustyöpaikoista 38 % on muiden kuin vuolijokelaisten täyttämiä. Samalla kunnan riippuvuus teollisuuden rakennemuutoksista ja yhdestä työnantajasta on merkittävästi alentunut. Investointien suhteen vuosi 2005 oli kuntataloudesta välivuosi. Kunnan investointien määrä supistui huomattavasti edellisvuodesta. Kuntakonsernin kuuluvien yhtiöiden Vuolijoen Teollisuuskylä Oy:n, Otanmäen Lämpö Oy:n ja Vuolijoen Vuokratalot Oy:n tilinpäätökset olivat viime vuodelta voitolliset. Vuolijoen kunta subventoi Vuolijoen Vuokratalot Oy:n huoneistojen vuokria maksamalla tyhjinä olevien huoneistojen vuokrat. Kunnan palveluksessa oli vuoden 2005 lopussa 78 vakituista työntekijää. Henkilöstön keski-ikä on tällä hetkellä noin 51 vuotta. Alle 40-vuotiaita vakituisesta henkilöstöstä oli 9 %. Henkilöstön vähentyminen ja ikääntyminen asettaa tulevaisuudessa haasteita henkilöstöpolitiikalle. Vuolijoella kunnanjohtaja Olavi Rintala

7 KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla kunnallisvaaleilla. Lokakuussa 2004 toimitettiin kunnallisvaalit, joissa valittiin valtuutetut toimikaudeksi Vaalin tuloksena vuoden 2005 alusta toimintansa aloittaneen valtuuston paikkajakautuma muodostui puolueittain seuraavaksi: Suomen Keskusta r.p Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Vasemmistoliitto r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. 11 valtuutettua 5 valtuutettua 3 valtuutettua 2 valtuutettua Kertomusvuosi 2005 oli valitun valtuuston ensimmäinen toimintavuosi. Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa ja käsitteli 56 asiaa. Kunnanvaltuusto vuonna 2005: Pj. Tornberg Raimo lehtori Kesk. I vpj. Järvelin Matti työsuojeluvaltuutettu SDP II vpj. Jääskeläinen Raino hitsaaja Vas. jäsen Alasalmi Aila toiminnanjohtaja Kesk. Haataja Eija merkonomi VAS Hunziker Paula kv.konsultti/opiskelija Kok. Hurskainen Erja terveydenhoitaja Kesk. Jaakkola Esa maaseutuyrittäjä Kesk. Jokelainen Anja johtava hoitaja Kok. Jokelainen Esa yrittäjä Kesk. Karjalainen Ilpo tarkastaja SDP Karppinen Ari metsätalousteknikko Kesk. Komulainen Tuomas opiskelija Kesk. Lappalainen Arto yo. merkonomi Kesk. Oulujärvi Marjatta keittiöapulainen SDP Roivainen Jari laitosasentaja Vas. Ronkainen Arvo eläkeläinen SDP Savolainen Martti tutkimusinsinööri SDP Tervonen Elina opiskelija Kesk. Vammaskoski Osmo kansak.opettaja/rehtori Kesk. Väyrynen Matti maanviljelijä Kesk.

8 8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus johtaa ja kehittää kuntaa hyväksytyn toiminta-ajatuksen, hyväksyttyjen tavoitteiden ja valittujen toiminnallisten painopistealueiden mukaisesti sekä vastaa asioiden yleisestä valmistelusta. Kunnanhallitus toimii kunnan elinkeinotoimikuntana. Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa, valmistella kunnanvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallituksen tehtävänä on lisäksi valvoa kunnan etua sekä edustaa kuntaa ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei johtosäännössä ole toisin määrätty. Kunnanjohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta. Kunnanhallitukseen kuuluu 9 varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen vara-jäsen. Puolueiden kesken kunnanhallituspaikat jakautuvat seuraavasti: Kesk 5, SDP 2, Kok 1 ja Vas 1. Kunnanhallituksen kokoonpano v oli seuraava: Pj. Vammaskoski Osmo kansak.opettaja/rehtori Kesk. vpj. Karjalainen Ilpo tarkastaja SDP jäsen Alasalmi Aila toiminnanjohtaja Kesk. Heiskanen Tauno insinööri Kok. Hurskainen Erja terveydenhoitaja Kesk. Juutinen Eero työnjohtaja VAS Lappalainen Arto yo. merkonomi Kesk. Leinonen Paula terveydenhoitaja SDP Valtanen Maija taksiautoilija Kesk. Kunnanhallitus kokoontui kertomusvuonna 14 kertaa ja käsitteli 230 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Liitteenä on kaavio kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiosta sekä Vuolijoki-konsernista. Kunnan luottamushenkilöorganisaatioon kuuluu 4 lautakuntaa: keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristötekninen lautakunta. Henkilöstö Kunnanvirastoa johtaa viraston päällikkönä kunnanjohtaja. Kunnanvirasto jakaantuu hallinto-osastoon, sivistysosastoon ja ympäristötekniseen osastoon. Osastoa johtaa osastopäällikkö. Osastopäällikköinä olivat: hallinto-osasto, kunnansihteeri Osmo Kurkinen sivistysosasto, kunnansihteeri Osmo Kurkinen ympäristötekninen osasto, rakennustarkastaja Kari Huusko Kunnanjohtajasta ja osastopäälliköistä muodostuva kunnanviraston johtoryhmä avustaa kunnanjohtajaa valmistelu- ja johtamistehtävissä. Johtoryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös henkilöstön edustaja sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja.

9 9 Kunnan vakinaisen henkilöstön määrä Toimintayksikkö Vakinaiset Hallinto-osasto 8 Sivistysosasto 62 Tekninen osasto 8 Yhteensä 78 Kunta työllisti keskimäärin kahdeksan henkilöä erilaisin työllistämistoimenpitein. Tukityöllistämisen piirissä oli vuoden aikana 11 henkilöä. Lisäksi kunta työllisti kesällä 24 koululaista kunnan toimipisteissä, ja yritysseteli annettiin kahdeksalle nuorelle. Vuolijoen kunnan palveluksessa oli vuoden 2005 lopussa 93 henkilöä, joista vakinaisia työntekijöitä oli 78 (84 %) sekä tilapäisiä 15 (16 %). Kunnan vakinaisesta henkilöstöstä naisia on 55 (71 %) ja miehiä 23 (29 %). Henkilöstön kokonaismäärä väheni 111 työntekijällä edellisvuodesta. Vähennys johtui pääosin sosiaali- ja terveystoimen henkilöstön (lukuun ottamatta lasten päivähoidon henkilöstöä), lukion sekä ns. tukipalvelujen henkilöstön siirtymisestä Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelukseen vuoden 2005 alusta. Kainuun maakunta kuntayhtymän palvelukseen siirtyi 90 viranhaltijaa ja työntekijää.

10 10 Henkilöstö ryhmittäin Vakinainen virkasuhde 14 Vakinainen virkasuhde, opetushenkilöstö 24 Vakinainen työsuhde 22 Perhepäivähoitajat 18 Päätoimiset tuntiopettajat 4 Määräaikaiset tehtävät 4 Oppilaat, harjoittelijat 3 Työllistetyt 2 Tuntipalkkaiset 2 Yhteensä 93 - edellisistä vakinaisia 78 - edellisistä tilapäisiä 15 Kunta käytti suoraan työllistämiseen euroa. Valtion työllistämistukea saatiin euroa ja kunnan netto-osuudeksi jäi euroa eli 27 prosenttia työllistämismenoista. Kunta tukityöllisti vuoden aikana 11 henkilöä. Henkilöstömenot vuosina Rahapalkat Lomapalkkajaksotus Luontaisedut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä

11 11

12 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen talouden perustekijät ovat vahvat. Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2005 nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kansantuotteen määrä kasvoi yli kaksi prosenttia ja tuotannon kasvuvauhdin arvioidaan olevan vuonna 2006 tätä selvästi korkeampi. Työttömiä oli vuonna 2005 keskimäärin henkilöä ja työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 prosenttia. Inflaatiovauhti pysyi hitaana, 0,9 prosentissa. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan hieman kiihtyvän kuluvana vuonna, mutta pysyvän edelleen alhaisena. Kuntatalous pysyi heikkona ja kuntatalouden ahdinko jatkuu. Toimintakulut kasvoivat edelleen nopeammin kuin verorahoitus eli kuntien verotulot ja valtionosuudet yhteensä. Kustannusten nousu johtui pitkälti kunnista riippumattomista syistä eli lähinnä palvelujen kysynnän lisääntymisestä ja ansiotason neljän prosentin kohoamisesta. Investoinnit pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Kuntien vuosikate laski ja kattoi koko kuntasektorilla poistoista enää 74 prosenttia. Kuntia, joissa on kattamatonta alijäämää, oli 187. Vuosikate riitti poistoihin vain joka viidennessä kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kymmenennessä kunnassa. Tämän seurauksena kuntien velkaantuminen jatkui nopeana ja veronkorotuspaineet pysyvät korkeana. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 139. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate jäi viime vuonna yhteensä 1,05 miljardiin euroon, kun vastaava luku vuoden 2004 tilinpäätöksissä oli 1,1 miljardia euroa. Vuonna 2005 verotuloja kertyi 14,3 miljardia euroa, missä oli kasvu edelliseen vuoteen noin neljä prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta oli vuoden 2005 lopussa 6,9 miljardia euroa, mikä oli noin 0,8 miljardia euroa edellisvuotta enemmän. Vuonna 2005 kunnilla oli lainaa keskimäärin euroa asukasta kohti, kun vielä vuonna 2000 lainaa oli noin puolet siitä eli 746 euroa asukasta kohti. Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksessa syntynyt velka kunnille on noin 183 miljoonaa euroa. Valtionosuusvelan maksu kunnille on suunniteltu maksettavaksi vuonna 2008 ja vuodelle 2007 on suunnitteilla 25 prosentin indeksileikkaus. Menojen kasvuvauhti jatkuu ennallaan myös vuonna Verotulojen ja valtionosuuksien lisäykset pitävät vuosikatteen nykytasolla, mutta eivät paranna kuntien taloustilannetta kuluvana vuonna. Myönteistä on, että valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tuo kunnille lisärahaa, sekä verotulojen ennakoitu kasvu. Vakautta taloudelliseen kehitykseen tuovat tulopoliittinen kokonaisratkaisu, maltilliseksi arvioitu hintakehitys sekä alhainen korkotaso. Kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi toukokuussa Hankkeen tavoitteena on, että kuntien vastuulla olevat palvelut saavat vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niin, että kunnat voivat järjestää palvelut myös tulevaisuudessa. Palvelujen järjestämisvastuuseen ja tuottamistapaan liittyvät ehdotukset on määrä valmistella valtioneuvostolle toukokuuhun 2006 mennessä.

13 OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Sijainti ja alue Vuolijoen kunta sijaitsee Oulun läänissä Kainuun maakunnan eteläisessä kolkassa. Kunta rajoittuu Kajaanin kaupunkiin sekä Vaalan, Paltamon, Sonkajärven, Vieremän, Pyhännän ja Kestilän kuntiin. Ouluun on Vuolijoen kirkonkylältä matkaa 145 kilometriä ja Kajaaniin 45 kilometriä. Kunnan kokonaispinta-ala on 895,2 km 2, josta maapinta-alaa on 692,1 km 2 ja vesipinta-alaa 203,1 km 2. Vesistöjen rantaviivaa kunnan alueella on 173 kilometriä. Kunnan halki kulkee Kokkola- Kajaani valtatie 28. Otanmäkeen johtaa lisäksi Savonradalta teollisuusraide. Väestö Vuolijoen kunnan henkikirjoitettu väkiluku oli vuoden 2005 alussa henkeä. Vuoden aikana väestömäärä kasvoi 16 henkilöllä ja oli asukasta. Väkiluku on kasvanut Vuolijoella ainoana Kainuun kunnista jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan kunnan väestömäärä säilyy vähintään nykytasolla pitkälle tulevaisuuteen. Vuolijoen ikärakenne on vielä suhteellisen terve. Alle 15-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä oli vuoden vaihteen 2005 ennakkotietojen mukaan 18,4 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus 20,9 prosenttia. Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on kuitenkin hieman kasvanut myös Vuolijoella. Ikärakenne Ikäryhmä Määrä % , , ,9 Yhteensä ,0 Vuolijoki oli vuonna 2005 muuttovoittokunta. Kuntien välinen muuttoliike oli -18 henkeä negatiivinen, sillä tulomuutto oli 137 henkeä ja lähtömuutto 155 henkeä. Maahanmuuton ansiosta muuttoliikkeen kokonaissaldo oli kuitenkin positiivinen, joka johtui sudanilaispakolaisten kuntaan tulosta. Syntyvyys ja kuolleisuus oli lähes yhtä suuria ja luonnollinen väestönlisäys oli -1 henkeä. Kunnassa syntyi vuonna lasta. Elinkeinot Työllisen työvoiman perusteella mitattuna Vuolijoki on elinkeinorakenteeltaan palveluvaltainen kun ta. Työllisen työvoiman määrä oli vuoden 2004 lopussa 896 henkilöä. Palveluelinkeinoista saa toimeentulonsa 52,8 % kuntalaisista, 37,7 % saa toimeentulonsa jalostuselinkeinoista ja 9,5 % maa- ja metsätaloudesta. Kunnan alueella oli työpaikkoja ennakkotietojen mukaan 927 kpl, joista 58,2 % teollisuuden ja rakennustoiminnan työpaikkoja sekä 37,4 % palvelutyöpaikkoja. Kunnan työpaikkojen määrän riippuvuus Talgo Oy:n tilauskannasta oli edelleen suuri. Loppuvuodesta 2005 toteutunut VR:n päivävaunujen tilauspäätös heijastui myönteisellä tavalla kunnan työllisyyteen. Työssäkäynti kuntarajojen yli selittää työllisen työvoiman ja alueella olevien työpaikkojen toisistaan poikkeavan rakenteen.

14 14 Työttömyysaste oli Vuolijoella vuonna 2005 keskimäärin 16,3 %. Työttöminä oli keskimäärin 180 henkilöä kuukausittain. Vuositasolla työttömyys parani 31 hengellä edellisvuodesta. Koko Kainuuseen verrattuna Vuolijoen työttömyys oli kaksi prosenttiyksikköä alempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta lähes kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin maassa keskimäärin. Alle 25-vuotiaita työttömistä oli keskimäärin 13 kuukausittain. Kunnallisella työllistämis-tuella työllistettiin kuukausittain keski määrin 5 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli keskimäärin 45 kuukausittain. Yli 50-vuotiaita työttömistä oli 83. Vuolijoen työpaikkakehitys toimialoittain Elinkeinot Alkutuotanto Jalostus Yksityiset palvelut Julkiset palvelut Tuntematon Työpaikat yhteensä

15 KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Keskeisimmät toiminnalliset muutokset K unnan toiminnoissa tapahtui vuoden 2005 aikana mm. seuraavia muutoksia: Vuoden 2005 alusta käynnistyi Kainuun hallintokokeilu, johon liittyen sosiaali- ja terveystoimen tehtävät lasten päivähoitoa lukuun ottamatta sekä lukiotoiminta siirtyi Kainuun maakunta kuntayhtymän hoidettavaksi. Käynnistettiin kuntaliitosneuvottelut Kajaanin kaupungin kanssa tavoitteena kuntaliitoksen toteuttaminen vuoden 2007 alusta. Myytiin viisi osakehuoneistoa Lasten päivähoidossa käynnistettiin ryhmäperhepäivähoito ja päiväkotiin palkattiin kaksi määräaikaista lisätyöntekijää lisääntyneen lapsimäärän vuoksi. Uudelleenjärjestelyt liittyivät maahanmuuttajalasten päivähoidon järjestelyihin. Vastaanotettiin 28 uutta sudanilaispakolaista ja järjestettiin heidän kotouttamistoimet Jatkettiin palveluliikennekokeilua Hyväksyttiin Oulujärven rantaosayleiskaavan 26 erillisen alueen osalta Katajakankaan kaatopaikan maisemointityöt aloitettiin lupaehtojen mukaisesti ja ne saatetaan loppuun vuoden 2006 aikana Vesihuollon kehittämissuunnitelma saatiin valmiiksi mutta kuntaliitosneuvottelujen käynnistymisen vuoksi vahvistamisprosessi keskeytettiin Jätevesiverkostoa saneerattiin noin 2,3 kilometriä 1.6. TILIKAUDEN TALOUS JA TULOKSEN MUODOSTUMINEN Vuolijoen kunnan kireä taloudellinen tilanne jatkui vuonna Vaikka kunnan talouskehitykseen liittyi monia myönteisiä tekijöitä, tilikauden tulos jäi alijäämäiseksi euroa. Kunnan toimintakulut olivat viime vuonna 13,5 miljoonaa euroa, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen 2,7 prosenttia. Toimintatuotot kasvoivat edellisvuodesta 7,2 prosentilla. Toimintakate parani edellisvuodesta noin 0,5 miljoonalla eurolla ja oli selvästi budjetoitua parempi. Verotulojen kasvu (5,5 %) oli runsaan prosenttiyksikön korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Valtionosuuksien määrä sen sijaan laski edellisvuodesta mutta oli kuitenkin ennakoitua suurempi harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta johtuen. Verorahoituksen (verotulojen ja valtionosuuksien) yhteismäärä aleni kuitenkin edellisvuodesta 2,2 prosentilla. Vuosikate parani edellisvuodesta eurolla, mutta jäi silti vielä euroa (-67 /asukas) negatiiviseksi

16 16 Talouden säästötoimista huolimatta käyttötalouden kehitys ei ole riittävästi tukenut viime vuosina talouden tasapainon saavuttamista. Samanaikaisesti tuloveroprosentin taso on pysynyt menorakenteeseen nähden liian alhaisena, mikä on lisännyt rahoitusepätasapainoa. Investointien taso pysyi suunnitellun alhaisena. Lainamäärä kasvoi 1,1 miljoonalla eurolla ollen asukasta kohti euroa, mikä on kaksi ja puolikertainen maan kuntien keskitasoon nähden. Verotulot Verotulot olivat 5,6 miljoonaa euroa (5,3 Milj. euroa v. 2004), mikä oli 5,5 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ansio- ja pääomaverotulojen määrä kasvoi 4,8 prosentilla ja yhteisöverotulot 31,4 prosentilla. Sen sijaan kiinteistöverot laskivat hieman (0,3 %). Tilinpäätöksessä verotuloja kertyi euroa arvioitua enemmän. Kertomusvuonna kokonaisverotulot olivat euroa/asukas, edellisenä vuonna euroa/asukas Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 5,2 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia kertyi euroa (9,4 %) edellisvuotta vähemmän. Valtionosuuksien vähenemiseen vaikutti osaltaan lukiotoiminnan siirtyminen Kainuun maakunta kuntayhtymän hoidettavaksi. Valtionosuuksiin sisältyy euron suuruinen harkinnanvarainen rahoitusavustus. Valtionosuudet jakaantuivat tehtäväalueittain seuraavasti: Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Harkinnanvarainen rahoitusavustus

17 17 Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottojen osuus toimintakuluista on kehittynyt seuraavasti: Toimintatuotot toimintakuluista, % 18,9 17,0 15,6 21,2 Tilikauden vuosikate jäi euroa negatiiviseksi, mutta parani edellisvuodesta eurolla ja oli noin 1,1 miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Vuosikate asukasta kohti laskettuna oli - 67 euroa. (v /asukas). Vuosikate on viidettä vuotta peräkkäin negatiivinen. Vuosikatteella mitaten kunnan talous täyttää kriisitalouden tunnusmerkit. Negatiivisen vuosikatteen vuoksi tulorahoitusta ei riittänyt lainkaan poistojen ja nettoinvestointien kattamiseen ja käyttötalouttakin jouduttiin rahoittamaan lainoituksella. Vuosikate on kehittynyt neljän viime vuoden aikana seuraavasti: Vuosikate, Vuosikate % poistoista -82,5-158,1-103,1-132,7 Vuosikate, euroa/asukas Poistojen määrä oli euroa, tilikauden tulos euroa negatiivinen ja tilikauden alijäämä rahastomuutosten jälkeen euroa. Alijäämä pieneni edellisvuodesta eurolla. Kokonaisinvestoinnit olivat euroa ja investointien toteutumisaste 83,5 prosenttia. Investointien määrä oli noin 30 prosenttia alempi kuin edellisvuonna. Investointien aleneminen yhdessä tulorahoituksen paranemisen kanssa vaikutti siihen, että kassavirran negatiivisuus pieneni noin eurolla ollen euroa. Investointien tulorahoitus -luku, joka kertoo, paljonko investointien omarahoitusmenoista on katettu tulorahoituksella, on ollut vuosittain seuraava: Investointien tulorahoitus-% -114,8-213,2-56,8-51,8 Kertomusvuonna otettiin uutta lainaa 1,5 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin eurolla, joten lainakanta kasvoi 1,1 miljoonalla eurolla. Lainakanta oli vuoden lopussa 8,7 miljoonaa euroa. Lainat asukasta kohti oli euroa, kun vastaava luku vuotta aikaisemmin oli euroa. Asukasta kohti laskettu lainamäärä on kehittynyt seuraavasti: Lainat euroa/asukas

18 18 Kunnan maksuvalmius perustui suurelta osin edellä todettuun lainanottoon. Rahatulot olivat 15,2 miljoonaa euroa ja rahamenot 14,9 miljoonaa euroa. Vuoden aikana ei ollut käytössä tilapäislainaa. Kassan riittävyys on kehittynyt seuraavasti: Kassan riittävyys, pv 37, ,5 19,0 Kunnan taseen loppusumma on 10,5 miljoonaa euroa, mikä on euroa (2,1 %) pienempi kuin vuonna Omavaraisuusaste heikentyi 5,9 prosenttiin, kun se kunnissa on keskimäärin noin 70 prosenttia. Omavaraisuusaste heikkeni edellisvuodesta noin 3,5 prosenttiyksiköllä Omavaraisuusaste, % 6,0 9, Lainakanta, Lainat euroa/asukas Lainanhoitokatetta kuvaava tunnusluku parani edellisvuodesta ollen 0,02. Mitä enemmän luku on yli yhden, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on hoitaa tulorahoituksellaan vieraan pääoman korot ja lyhennykset. Vuolijoki-konsernin taseen loppusumma oli 13,1 miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusasteen heikkeneminen jatkui ollen -14,7. Konsernin koko lainakanta oli 12,2 miljoonaa euroa eli euroa asukasta kohti. Konsernitaseesta lasketut tunnusluvut ovat kehittyneet seuraavasti: Omavaraisuusaste, % -11,7-8,2-1,9 5 Lainakanta Lainat euroa/asukas

19 19 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 18,8 17,0 100 x Toimintatuotot/(Toimintakulut -valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/Poistot, % -82,5-158,5 100 x Vuosikate/Poistot Vuosikate / asukas Vuosikate/asukasluku vuoden lopussa Asukasmäärä

20 20 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutu-neiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Virallisen tuloslaskelman eriin on sisällytetty myös kunnan liikelaitosten tuotot ja kulut. Tuotot Vuolijoen kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2005 yhteensä 2,5 miljoonaa euroa, mikä oli euroa budjetoitua enemmän. Edellisvuodesta tuottojen määrä kasvoi eurolla (7,2 %). Toimintatuottojen kasvu johtui myyntituottojen, tukien ja avustusten sekä muiden toimintatuottojen kasvusta. Toimintatuottojen suurin erä oli Myyntituotot, joita kertyi 0,9 miljoonaa euroa (37,3 %), tukia ja avustuksia 0,9 miljoonaa euroa (35,4 %), maksutuloja 0,1 miljoonaa euroa (5,2 %) ja muita tuottoja 0,6 miljoonaa euroa (22,0 %). Toimintatuotot kattoivat 18,8 prosenttia toimintakuluista, kun vastaava luku edellisvuonna oli 17,0 %. Kulut Toimintakulut olivat 13,5 miljoonaa euroa, missä oli vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna euroa (2,7 %). Toimintakulut alittivat talousarvion eurolla. Talousarviovuoden aikana hyväksyttiin määrärahojen korotuksia euroa. Menojen ylityksiä syntyi tuloslaskelman kulueristä vain avustuksissa; muut menolajit jäivät selvästi budjetoitua pienemmiksi. Toimintakulujen suurin erä oli palveluiden ostot 8,4 miljoonaa euroa (62,8 %). Palvelujen ostoista 78 prosenttia (6,6 milj. euroa) oli maksuosuuksia Kainuun maakunta -kunta-yhtymälle. Henkilöstökulut olivat 3,6 miljoonaa euroa eli 26,8 prosenttia toimintakuluista. Aineisiin ja tarvikkeisiin käytettiin 0,7 miljoonaa euroa (5,5 %) sekä avustuksiin 0,5 miljoonaa euroa (3,6 %). Toimintakuluista kasvoivat edelliseen vuoteen vain palveluiden ostot (53,6 %). Palveluiden ostojen kasvu johtui Kainuun maakuntahallinnon käynnistymisestä ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä lukiotoiminnan siirtymisestä kunnan omasta toiminnasta palveluiden ostoiksi maakunnalta. Henkilöstömenot alenivat pääosin samasta syystä 43 prosentilla, aineet ja tarvikkeet 27 prosentilla, avustukset 36 prosentilla ja muut kulut 43 prosentilla. Henkilöstömenojen alenemiseen vaikutti myös koko kunnan henkilöstöä koskenut viiden prosentin palkkamenojen leikkaus, joka toteutettiin mm. kolmen viikon lomautuksilla. Toimintakate Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena esitetään tuloslaskelmassa toimintakate-niminen välitulos, joka ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate toteutui euroa budjetoitua parempana. Toimintakate parani edelliseen vuoteen verrattuna noin eurolla (4,8 %) 10,9 miljoonaan euroon. Korkokulut olivat yhteensä euroa, vähennys 9,2 % ( v. 2004). Muut rahoituskulut olivat euroa. Korkotuottoja kertyi euroa ja muita rahoitustuottoja euroa. Vuosikate