Sisältö

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007

2 Sisältö 1 John Nurminen lyhyesti 2 Vuosi Toimitusjohtajan katsaus 6 Henkilöstö 8 Liiketoimintayksiköt John Nurmisen Säätiö 12 Tilinpäätös 13 Hallituksen toimintakertomus 15 Avainluvut 16 Tuloslaskelma 17 Tase 18 Konsernin rahoituslaskelma 19 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 20 Osakkeet ja osuudet 22 Hallitus 23 Yritysjohto 24 Uusi John Nurminen 26 Vuosaaren logistiikkakeskus 28 John Nurminen Navis Oy 30 John Nurminen Prima Oy 32 Troil Marin Oy

3 John Nurminen lyhyesti John Nurminen jakautui kahdeksi erilliseksi yhtiöksi, pörssiyhtiö Nurminen Logistics Oyj:ksi ja John Nurminen Oy:ksi. John Nurmisen vahvuutena on jo 1800-luvulta lähtien ollut mukautuminen ajan henkeen. Nyt yhtiön perinteet jatkuvat uusissa muodoissa. Avainluvut Liikevaihto, milj Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja, milj. 40,1 8,0 13,0 9,6 5,6 % liikevaihdosta 46,2 5,5 12,8 9,9 6,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 44,5 13,4 25,3 23,0 12,9 Omavaraisuus, % 60,8 34,7 54,7 49,0 53,0 Investoinnit *), milj. 31,9 27,8 8,5 14,7 5,3 Henkilöstö Suomessa Venäjällä ja Baltiassa Ruotsissa ja Tanskassa Henkilöstö vuoden lopussa 600 **) *) **) Bruttoinvestoinnit Henkilöstömäärä pieneni vuoden 2007 aikana Ajoneuvologistiikka-liiketoimintayksikön itsenäistyttyä Vuosikertomus 2007

4 Vuosi 2007 Vuosi 2007 Yli satakaksikymmentävuotiaalla John Nurmisella on takanaan historiansa tapahtumarikkain vuosi. Suurin liiketoimintayksikkö, Ajoneuvologistiikka, itsenäistyi alkuvuodesta ja toimitusjohtaja Jan Lönnblad siirtyi uuden yhtiön johtoon. Lasse Paitsola nimitettiin kesäkuussa Nurmisen toimitus johtajaksi ja syyskuun alussa ilmoitettiin, että vahvana perheyhtiönä tunnettu John Nurminen listautuu pörssiin. Loppuvuodesta muurattiin Vuosaaren logistiikkakeskuksen peruskivi. Joulukuussa julkistettiin aloittavan pörssiyhtiö Nurminen Logisticsin uusi organisaatiomalli, jossa painotettiin ydinosaamisalueiden kasvattamista Suomessa ja Venäjällä. Nurmisen tarina jatkuu tulevaisuudessakin. Helmikuussa Ajoneuvologistiikka-yksikös tä muodostui oma erillinen kokonaisuutensa. Samalla sen omistuspohja laajeni, kun uudeksi enemmistöosakkaaksi tulivat pohjoismaisen pääomasijoittajan CapManin hallinnoimat rahastot. Tämä mahdollisti ajoneuvologistiikkatoiminnan vahvistamisen ja kehittämisen Pohjoismaissa sekä laajentamisen Venäjällä ja Baltiassa. Ajoneuvologistiikkayhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 93 miljoonaa euroa vuonna Kesäkuussa John Nurmisen uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin Lasse Paitsola. Hän siirtyi Nurmiselle ADR-Haanpää Oy:n toimitusjohtajan paikalta elokuussa. Hänellä on vahva kokemus yritysjärjestelyistä ja rahoitusalalta. Paitsolan aikana ADR-Haanpää laajensi toimintaansa erityisesti Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjälle. Samalla se kasvoi yhdeksi alansa suurimmista toimijoista Pohjois-Euroopassa. Syyskuussa John Nurminen Oy ilmoitti listautumisestaan pörssiin Listautumisen yhteydessä nimi muutettiin Nurminen Logistics Oyj:ksi. Ajoneuvologistiikan irtautuminen Vuosaaren logistiikka keskuksen peruskiven muuraus 2 Vuosikertomus 2007

5 Listautuminen ei koskenut Nurminen Primaa eikä Nurminen Ship Agencya. Pörssin ulkopuolelle jääneet liiketoiminta-alueet ja John Nurminen Oy:n omistamat Skandia Autologistics Oy:n osakkeet sekä John Nurminen Oy -nimi jäivät Nurmisen suvun omistukseen. John Nurminen Oy:n listautuminen tapahtui siirtämällä osa sen liiketoiminnoista Kasola Oyj:n sisään. Vastineeksi John Nurminen sai Kasola Oyj:n osakkeita. Kasola Oyj:n nimi vaihdettiin Nurminen Logistics Oyj:ksi John Nurmisen toimitusjohtaja Lasse Paitsola siirtyi toimitusjohtajaksi uuteen yhtiöön, jonka hallituksena jatkaa John Nurminen Oy:n hallitus. Myös lähes koko John Nurminen Oy:n henkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä uuden yhtiön palvelukseen. Listautumisen avulla syntyi yhtiömuoto, joka mahdollistaa kasvun ja sille tarvittavan rahoituksen hankkimisen listautuminen antaa entistä paremmat mahdollisuudet profi loitua logistiikan monipuolisena osaajana ja palvella asiakkaita kokonaisvaltaisemmin. Syyskuussa muurattiin myös Nurmisen Vuosaaren logistiikkakeskuksen peruskivi. Vuosaaren satama avautuu loppuvuodesta 2008 ja siitä tulee Suomen nykyaikaisin tavarasatama. Nurminen rakentaa logistiikkakeskuksen sataman välittömään läheisyyteen noin 11 hehtaarin tontille. Alueelle rakennetaan kolmessa vaiheessa neliömetriä tehokasta ja toimivaa logistiikkatilaa. Ensimmäinen vaihe, neliömetrin terminaalirakennus ja osa rautatiehallia, valmistuu syksyllä Toinen vaihe, rautatiehallin loppuosa, valmistuu sataman avautuessa marraskuun lopussa. Kolmas vaihe rakennetaan myöhemmin. Hankkeen kokonaisarvo nousee noin 30 miljoonaan euroon ja se on Nurmisen historian merkittävin rakennushanke. Logistiikkakeskukseen tulee muun muassa kylmää, lämmintä ja lämpötilakontrolloitua tilaa, varastotilat luokitelluille aineille sekä erikoiskantavaa tilaa raskaille esineille. Keskukseen rakennetaan myös lähes 300 metriä junaraidetta. Nurmisen satamalogistiikkatoiminnot keskittyvät jatkossa Kotkan Mussalon ja Helsingin Vuosaaren suuriin keskuksiin. Joulukuussa julkistettiin uuden Nurminen Logisticsin organisaatio, joka astui voimaan vuoden 2008 alussa. Nurminen Logistics Oyj nimellä jatkavan pörssiyhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen liiketoimintayksikköön: Nurminen Cargo, Nurminen Heavy ja Nurminen Care. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Lasse Paitsolan lisäksi Kaj Kulp, Antti Sallila, Petteri Pelkonen ja Harri Vainikka. Uuden yhtiön päämarkkina-alueita ovat Suomi ja Itämeren alue sekä Venäjä ja muut IVYmaat. Nurminen Cargossa yhdistyivät John Nurminen Oy:n Rautatietoiminnot, Tavarankäsittely ja lisäarvopalvelut sekä Tullauspalvelut -liiketoimintayksiköt. Erikois- ja raskaskuljetukset -liiketoimintayksikössä ei tapahtunut muutoksia, mutta sen nimi vaihtui muotoon Nurminen Heavy. Hoivalogistiikka sai nimekseen Nurminen Care. Joulukuussa julkistettiin myös Nurminen Logisticsin liiketoimintaan liittyvä liiketoimintastrategia. Strategian mukaisesti on jatkettu esimerkiksi rautatievaunuinvestointeja. Nurminen Logisticsin omien vaunujen määrä lähentelee tuhatta. Investointeja rautatievaunuihin Pörssiin listautuminen Vuosikertomus

6 Toimitusjohtajan katsaus 4 Vuosikertomus 2007

7 Historiallinen vuosi uudisti perinteikästä yhtiötä Vuosi 2007 oli John Nurminen Oy:lle poikkeuksellisen tapahtumarikas. Siihen mahtuivat Ajoneuvologistiikka-yksikön itsenäistyminen, toimitusjohtajan vaihtuminen, yhtiön jakautuminen ja pörssiin listautuminen. Näin ollen John Nurminen Oy:tä ei enää ole olemassa tässä vuosikertomuksessa esitetyssä muodossa. Yhtiön liikevaihto laski 86,7 miljoonaan euroon, kun Ajoneuvologistiikka-yksikön enemmistö myytiin CapManin hallinnoimille rahastoille. Yhtiön liikevoitto oli 43,0 miljoonaa euroa. Liikevoittoon vaikutti merkittävästi ajoneuvologistiikan myyntivoitto. Kauppa merkitsi myös toimitusjohtajan vaihtumista, sillä Jan Lönnblad siirtyi johtamaan näin muodostunutta Skandia Autologistics Oy:tä. Aloittaessani elokuussa uutena toimitusjohtajana oli ensimmäisiä tehtäviäni käynnistää yhtiön listautuminen. Se tapahtui siirtämällä pääosa John Nurminen Oy:n liiketoiminnoista Kasola Oyj:n sisään. Vastineeksi tästä John Nurmisen omistajat saivat Kasola Oyj:n osakkeita. Kasolan liiketoiminnot myytiin kokonaisuudessaan yhtiön pääomistajille, Bachmannin suvun jäsenille. Kasola Oyj:n nimi vaihdettiin Nurminen Logistics Oyj:ksi Listautumisen avulla syntyi yhtiömuoto, joka mahdollistaa kasvun ja sille tarvittavan rahoituksen hankkimisen. Pörssiyhtiön ulkopuolelle jäänyt osa järjestäytyi niin sanotun uuden John Nurmisen alle sisältäen taidelogistiikan, varustamopalvelut ja uutena Troil Marin -nimisen liiketoimintayksikön sekä kiinteistöjen hallinta- ja isännöintipalvelut. Nurmisen osaaminen hyödyttää asiakkaita jatkossakin Nurmisen asiakaskunta laajentui ilahduttavasti vuoden 2007 aikana. Yksi keino vastata asiak kaiden tarpeisiin on Vuosaaren sataman yhtey teen marraskuussa 2008 valmistuva moderni logistiikkakeskus, joka on uuden John Nurminen Oy:n omistuksessa ja jota operoi Nurminen Logistics Oyj. Keskuksen kokonaispinta-ala on kaikkien kolmen vaiheen valmistuttua noin neliömetriä. Perinteet elävät muutoksista huolimatta John Nurmisen pitkän iän salaisuus on ollut jo 1800-luvulta lähtien mukautuminen ajan henkeen ja hetkeen sekä hyvinä että vaikeina aikoina. Ei ainoastaan muutoksien hyväksyminen, vaan muutoksien tekeminen ja tapahtumien ennakoiminen ovat siivittäneet yritystä eteenpäin. Lisäksi John Nurminen on ollut aina esimerkillinen perheyritys kansainvälisessä rajapinnassa. Nyt yhtiön perinteet jatkuvat uusissa muodoissa. Haluan esittää kiitokseni historiallisesta vuodesta 2007 asiakkaillemme, rahoittajillemme, muille sidosryhmillemme ja erityisesti ammattitaitoiselle henkilöstöllemme. Lasse Paitsola Toimitusjohtaja Vuosikertomus

8 Henkilöstö Henkilöstön kehittämiseen panostettiin muutosten keskelläkin Nopeasti muuttuva työympäristö on iso haaste henkilöstölle. John Nurminen panosti myös vuonna 2007 henkilöstönsä pitkäjänteiseen kehittämiseen. Työhyvinvointi lisääntyi ja asiakkaiden tarpeita opittiin ymmärtämään entistä paremmin. John Nurmisen henkilöstömäärä pieneni vuoden 2007 aikana Ajoneuvologistiikka-liiketoimintayksikön irrottauduttua yhtiöstä. Vuoden lopussa yhtiön palveluksessa työskenteli 600 henkilöä. Miesten osuus henkilöstöstä oli 58 % ja naisten 42 %. Keski-ikä oli 38 vuotta. John Nurminen uudisti vuonna 2007 henkilöstön perehdyttämisohjelman ja organisoi uudelleen työsuojelu- ja yhteistoimintaryhmät. Henkilöstölle järjestettiin Superviretyöterveystarkastuksia. Niiden tuloksia seurattiin aktiivisesti ja henkilöstön hyvinvointia parannettiin tulosten perusteella erilaisin toimenpitein. Vuonna 2007 käynnistettiin kaksi suurta kehittämishanketta, kriittisten menestystekijöiden määrittely ja liiketoiminnan kasvuun tähtäävä Kasvun tekijät -valmennusprojekti. Hankkeiden avulla edistettiin yhtiön strategian toteutumista ja vahvistettiin henkilöstön muutosjohtamisessa tarvittavaa osaamista. John Nurmisen arvoihin ovat aina kuuluneet henkilöstön arvostaminen ja halu palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilöstötyytyväisyys näkyi muun muassa uudistumisena, yhdessä tekemisenä ja onnistumisina. Vuoden 2007 aikana toteutettu jakautuminen ja organisaatiouudistus vaativat henkilöstöltä suuria ponnisteluja. Siitä huolimatta ne pystyttiin toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Hyvään henkilöstöjohtamiseen liittyviä käytäntöjä kuten esimerkiksi säännöllisiä kehityskeskusteluja käytiin myös muutosten keskellä. Henkilöstömäärä maittain Baltia 7 % Suomi 78 % Venäjä 15 % Henkilöstön ikäjakauma % Sukupuolijakauma < < ikä Naiset 42 % Miehet 58 % 6 Vuosikertomus 2007

9 Vuosikertomus

10 Liiketoimintayksiköt Liiketoimintayksiköt 2007 Rautatietoiminnot 59,4 % Rautatietoiminnot-yksikkö tarjosi asiakkailleen kokonaisvaltaisia logistiikkaratkaisuja Suomen ja Venäjän sekä muiden IVY-maiden välisessä rautatieliikenteessä. Yksikkö toimi myös Baltian, Mongolian, Kiinan ja Etelä-Korean rautateillä. Yksikön palveluihin kuuluivat valmistuotteiden ja raaka-aineiden vientija tuontikuljetukset sekä projektivientiin liittyvät palvelut. Kuljetusten lisäksi yksikkö tarjosi asiakkailleen myös tullaus-, huolinta- ja terminaalipalveluja. Toimipisteet sijaitsivat kaikilla kansainvälisillä Suomen itärajan ylityspaikoilla. Yksiköllä oli myös kattava yhdistettyjen kuljetusten terminaaliverkosto Kotkassa, Kouvolassa, Luumäellä, Niiralassa ja Vainikkalassa sekä huolintatoimistot Nuijamaalla ja Vaalimaalla. Tavarankäsittely ja lisäarvopalvelut 11,8 % Tavarankäsittely ja lisäarvopalvelut -yksikkö tarjosi tavarankäsittelyä, varastointia ja lisäarvopalveluita huolintaliikkeille, tukkukaupoille sekä tuonti- ja vientiyrityksille. Yksikön palveluihin kuuluivat transito-, terminaalisekä kemikaalituotteiden logistiikka. Sen toimipisteet sijaitsivat Vantaan Hakkilassa, Kotkan Mussalossa, Haminassa ja Turun satamassa. Tullauspalvelut 6,2 % Tullauspalvelut-yksikkö tarjosi tuonnin ja viennin räätälöityjä tullauspalveluja Suomessa. Palvelut kattoivat kaikki kuljetuksiin ja kansainväliseen kauppaan liittyvät dokumentoinnit, tullauksiin liittyvät tuonnin ja viennin asiakirjat, transitodokumentoinnit, EU:n sisäisen kaupan Intrastat-tilastoinnin ja kotimaan kuljetuspalvelut. 8 Vuosikertomus 2007

11 Erikois- ja raskaskuljetukset 11,5 % Erikois- ja raskaskuljetukset -yksikkö tarjosi suurten ja raskaiden kappaleiden kuljetuspalveluja Suomessa, Euroopassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Yksikkö oli yksi alan markkinajohtajista. Hoivalogistiikka 8,2 % Hoivalogistiikka-yksikön palveluvalikoima koostui pääosin kiireettömistä potilassiirroista sekä kiireellisistä ensihoito-, sairaankuljetus- ja päivystyspalveluista. Näiden lisäksi palveluihin kuuluivat ympärivuorokautinen päivystyskeskus, sairaalan sisäiset potilassiirot, tapahtumapäivystykset, erityisryhmäkuljetukset sekä turvapuhelin- ja kotiutuspalvelut. Varustamopalvelut 2,9 % Nurminen Ship Agency tarjosi ammattitaitoisia laivanselvityspalveluja lähes kaikissa Suomen merisatamissa. Suomen johtavana tankkialusten laivanselvittäjänä se edusti suuria kansainvälisiä ja kotimaisia öljyyhtiöitä sekä rahtaajia. Ship Agency toimi lisäksi kaikissa Baltian alueen satamissa konsernin palveluverkoston kautta. Suurten rahtialusten lisäksi se palveli yhä enenevissä määrin myös Helsingissä piipahtavia risteilyaluksia. % Yksikön osuus konsernin liikevaihdosta 2007 Vuosikertomus

12 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö Merenkulun ja Itämeren puolesta John Nurmisen Säätiössä kunnioitus merta ja merenkulkua kohtaan yhdistyy vastuuseen Itämeren tilasta. Säätiön toiminnan pääkohteet ovat historia ja ympäristö. Vuonna 1992 perustettu säätiö julkaisee meriaiheisia teoksia sekä ylläpitää kartta-, meritaide- ja meriantiikkikokoelmia. Säätiön julkaisut ja kokoelmat edustavat monitieteistä ja kansalliset rajat ylittävää ainutlaatuista asiantuntemusta. Merenkulun historiaa säätiö on tehnyt tunnetuksi kertomalla muun muassa pohjoisista löytöretkistä Ultima Thule -teoksessaan. Meritaiteen mestareita Merimaalauksia 400 vuoden ajalta loi syvällisen katsauksen tunnetuimpien meritaiteilijoiden työhön. Säätiön uusin julkaisu Meritie Navigoinnin historia on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. John Nurmisen pääkonttorissa Helsingissä sijaitsee s/s Inkeri Nurmisen kapteenin salonki alkuperäisine kalustuksineen. Itämerta luvun puolivälissä kyntänyt höyrylaiva olisi tuskin voinut kuvitella, millainen meren tila on 2000-luvulla. John Nurmisen Säätiölle Itämeren rehevöityminen ja sinileväkukinnot ovat vakava haaste. Säätiö tukee omalla toiminnallaan Itämeren tilan parantumista. Puhdas Itämeri -hanke tähtää kemiallisen fosforinpoiston käyttöönottoon Pietarin kolmella suurimmalla jätevedenpuhdistamolla. Hankkeen toteutuessa Suomenlahden fosforikuormitus vähenee arviolta 800 tonnia vuodessa. Vuonna 1992 toimintansa aloittaneen John Nurmisen Säätiön tarkoituksena on suomalaisen merenkulun kulttuuriperinteen vaaliminen. Säätiöllä on kaksi toimintalinjaa: merihistoria, jonka saralla se on keskittynyt merenkulun, löytöretkeilyn ja kartografi an historiaan, sekä meren suojelu. Itämeren suojelun puolesta säätiö on toiminut vuodesta 2004 tavoitteenaan rehevöitymisen ja sinileväkukintojen vähentäminen. Säätiö panostaa konkreettisiin hankkeisiin, joilla on näkyvä vaikutus meren tilan parantumiseen. 10 Vuosikertomus 2007

13 Kuva: Jukka Nurminen Vuosikertomus

14 Tilinpäätös 12 Vuosikertomus 2007

15 Hallituksen toimintakertomus 2007 Uusi strateginen linjaus Vuoden 2006 toimintakertomuksessa hallitus otti kantaa yrityksen portfoliostrategiaan seuraavasti: Konsernissa on jouduttu muuttamaan näkemystä, jonka mukaan sen ihanneportfolio koostuisi useista pienemmistä liiketoiminnoista. Kehityksessä ei voida jäädä puolitiehen, vaan konsernin yksiköissä on pyrittävä luomaan sellainen kriittinen massa, että se luo edellytykset tehokkaan kustannusrakenteen ja vahvan markkina-aseman saavuttamiseen valitulla markkina-alueella. Nurmisella on aina uskottu, että synerginen, kapea-alainen logistiikkakonserni on johdettavissa, mikäli yksiköt ovat suurin piirtein yhtä vahvoja. Tämän mukaisesti päätettiin erottaa pienemmät liiketoiminnot suuremmista yksiköistä, joiden kehittämisen nähtiin vaativan enemmän pääomaa jatkossa. Perhe- Nurmiseen, joka jatkaa perinteitä John Nurminen Oy:nä, siirrettiin taidelogistiikka, satama- ja varustamopalvelut, tietyt kiinteistöt sekä kiinteistö- ja isännöintipalvelut. Suuret tai merkittäviä kasvuinvestointeja vaativat yksiköt eli rautatie-, terminaalipalveluja huolintaliiketoiminnat, erikois- ja raskaskuljetukset sekä hoivalogistiikka eriytettiin toiseen yksikköön, joka sai vuoden aikana nimekseen Nurminen Logistics. Aikaisemmin valitun kumppanuusstrategian tuli varmistaa, ettei yhdenkään liiketoiminnan markkina-asematavoitteista tarvitse tinkiä perheyhtiön pääomaresurssien niukkuuden vuoksi. Tämä vuoden 2006 linjaus salli mahdollisuuden ottaa yksikkötasolle kumppani, joka pystyi vahvistamaan pääomapohjaa ja tukemaan kyseisen liiketoiminta-alueen strategiaa. Siten vuoden 2007 alussa Ajoneuvologistiikasta myytiin CapManin hallinnoimille rahastoille 60 % ja loppuosa omistuksesta jakaantui John Nurminen Oy:lle ja yksikön johdolle. Kuluneen vuoden aikana päätettiin Nurminen Logisticsin kasvun pääomatarpeet ratkaista kuitenkin uudella tavalla siten, että yksikön liiketoiminnot siirtyivät entiseen Kasola Oyj:hin, jonka nimi samalla muuttui Nurminen Logistics Oyj:ksi. Kasolan pääomistajat ostivat Kasolan aikaisemman liiketoiminnan ja siirtyvän liiketoiminnan hintana John Nurminen Oy:lle suunnattiin 10 miljoonaa Kasolan osaketta, jolloin Nurminen Logisticsin omistajista eli Nurmisen perheestä tuli yrityksen pääomistajia. Myös Nurmisen hallituksen sekä johdon jäsenet tulivat tässä yhteydessä yhtiön osakkaiksi. Pörssilistaus on laajentanut yhtiön omistajapohjaa. Yhtiön kasvustrategian toteutusedellytysten vahvistamiseksi on yhtiökokous tehnyt alustavan päätöksen myöhemmästä osakeannista. Miten tämä uusi linjaus on perusteltavissa? Edellyttikö joku muutos Nurmisella tai liiketoimintaympäristössä tällaista strategian tarkistusta? Onko valittu linjaus ristiriidassa aikaisemmin määritellyn kumppanuusstrategian kanssa ja jos, niin miten? Nurminen Logistics Oyj eroaa muista pörssiyrityksistä, joissa suku on varmistanut enemmistön suurempaan äänimäärään oikeuttavan osakesarjan avulla. Nykyinen suuntaus suosii tasa-arvoisia osakkeita eikä Nurminen Logistics Oyj:n osakkeilla ole äänivaltaeroja. Perheyhtiöluonne ei yleensäkään riipu osake- tai äänienemmistöstä, vaan yrityksen johtamisesta ja hallinnasta. Menemällä pörssiin ja laajentamalla omistusta ratkaistaan pääoman saatavuus, edellyttäen että Nurmisen logistiikkaliiketoiminnan strateginen suunta on sijoittajista attraktiivinen. Se, ettei yrityksellä ole kumppaneita joissakin liiketoiminnoissa, helpottaa konsernin hallintaa, sillä kumppanien mahdolliset tavoite-erot eivät enää voi aiheuttaa ongelmia. Yhteisyrityksiä on vaikea johtaa. Tässä suhteessa pörssiin meno tuo kiistattomia etuja. Pörssilistaus on luonnollinen strategia perheyhtiölle sen kasvun myötä. On myös luovuttu aikaisemmasta perinteestä, jossa perheyhtiön omistus keskittyi yhdelle henkilölle. Nurmisen suvun päämiehet ovat vuosikymmeniä olleet kolmessa roolissa. He ovat olleet omistajia, he ovat osallistuneet yrityksen hallintaan hallituksen jäseninä ja he ovat johtaneet yritystä. Omistuksen jakaantuessa laajemmin suvun sisällä he siirtyvät selkeämmin omistajiksi. Siinä roolissa heidän tehtävänään on valita sellainen hallitus, joka pystyy määrittelemään yritykselle omistajien päämääriin perustuvat tavoitteet ja niihin vievän strategisen linjauksen. Omistajat voivat osallistua hallitustyöskentelyyn, mutta sinne voidaan myös etsiä asiantuntijoita, joihin omistajat luottavat ja joiden he uskovat tuovan yritykselle lisäarvoa. Kun omistajat haluavat painottaa omistajan roolia, pörssiyritys on tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Pörssiyritykseen kohdistuu enemmän valvontaa kuin yksityiseen yritykseen. Sitä valvoo Rahoitustarkastus, sitä seuraavat analyytikot ja sijoittajat. Nämä vaikuttavat yrityksen johtamiseen usein enemmän kuin mihin useimmat yksityisten yritysten omistajat johtamisroolin jätettyään pystyvät. Yrityksen tulevaisuuden näkökulmasta pörssilistauksessa on paljon hyvää. Nurmisen perinteiden mukaisesti yritystä tullaan jatkossa edelleen määrätietoisesti kehittämään sortumatta kvartaalitalouden tempoilevaan lyhytjännitteisyyteen. Pörssin tarjoamat mahdollisuudet avaavat aivan uusia mahdollisuuksia Nurminen Logistics Oyj:lle. Edessä on nyt uuden viiden Vuosikertomus

16 Tilinpäätös vuoden kehityslinjauksen määrittely. Myös ajankohta on otollinen. Pörssissä ei ole logistiikan alueen yrityksiä. Suomella on erinomainen mahdollisuus hyödyntää asemansa Venäjän naapurina. Suomen ja Venäjän väliset liikenneverkostot, erityisesti rautatiet, tarjoavat tilaisuuden luoda tiettyihin Venäjän markkinoiden kapeisiin markkinasegmentteihin laadullisesti ylivoimaisia, kustannustehokkaita ratkaisuja. Nurminen Logistics Oyj on jaettu kolmeen liiketoimintaryhmään. Yrityksen kasvun painopiste kohdistuu Nurminen Cargoon, joka tarjoaa räätälöityjä logistiikkapalveluja, niin rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, projektivientipalveluja kuin huolintaakin. Nurminen Heavy on erikoistunut ratkaisemaan suurten ja raskaiden kappaleiden ja vaativien kansainvälisten projektien kuljetuspalveluja erityisesti Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Nurminen Care on Suomen suurin kiireellisiä ja kiireettömiä sairaankuljetuspalveluja tuottava yksikkö. Liikevaihto ja taloudellinen tulos John Nurmisen liikevaihto laski merkittävästi, kun konsernin ajoneuvologistiikkatoiminnot myytiin vuoden 2007 aikana. Jäljelle jääneiden toimintojen liikevaihto oli 86,7 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli 43 miljoonaa euroa ja konsernin voitto tilikaudelta oli 36,9 miljoonaa euroa. Voittoon vaikutti merkittävästi ajoneuvologistiikan myyntivoitto. Toisaalta John Nurmisen kokonaisjakautuminen, joka toteutettiin ja siihen liittyvä Nurminen Logistics -liiketoimintojen pörssilistaus aiheutti kertaluontoisia kuluja noin 2 miljoonaa euroa. Toimintaympäristö Maailmantalouden kehitys oli edelleen vuonna 2007 suhteellisen vakaata. John Nurmisen päämarkkina-alueilla Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa markkinat kehittyivät positiivisesti. Erityisesti Suomen ja Venäjän välinen kauppa kasvoi voimakkaasti, mikä näkyi kasvaneina volyymeina niin rautatiekuljetuksissa kuin tavarankäsittelyssäkin. Puun tuonti Venäjältä väheni vuoteen 2006 verrattuna. Rahoitus Yrityksen rahoitustilanne oli hyvä koko vuoden. Ajoneuvologistiikan myynti paransi selvästi yhtiön omavaraisuusastetta, joka oli kertomusvuoden lopussa 60,8 % (34,7 % vuonna 2006). Pitkäaikaiset lainat ovat vuoden aikana pienentyneet noin 11,7 miljoonaa euroa. Likviditeetti on yleisesti ollut hyvällä tasolla. Hallitus on hyväksynyt rahoitusriskipolitiikan, jossa määritellään konsernin rahoitusriskien hallinnan pääperiaatteet. Rahoitusriskipolitiikan tavoitteena on muun muassa vähentää valuuttariskiä pyrkimällä pitämään tulo- ja menovirrat yhtä suurina sekä suojaamalla tase-erät määritellyn suojaustason mukaisesti. Henkilöstö Tilikauden aikana yrityksen palveluksessa oli keskimäärin 600 henkilöä, joista Suomessa työskenteli 472 ja ulkomailla 128 henkilöä. Konsernin palveluiden laadun kehittäminen perustuu asiakastyytyväisyyden jatkuvaan seurantaan ja henkilöstön tyytyväisyyden säännölliseen mittaamiseen. Kertomusvuoden aikana tehtiin asiakastyytyväisyystutkimus ja toimintaa kehitetään yksiköittäin tulosten pohjalta. Hallitus Keväällä 2007 valittiin entinen hallitus. Myös hallituksen jäsenet ovat mukana yrityksen osakepohjaisessa kannustusjärjestelmässä. Toimitusjohtajan vaihtuminen Yhtiön toimitusjohtaja Jan Lönnblad siirtyi johtamaan John Nurmisesta irrottautunutta Scandinavian Autologistics Oy:tä maaliskuussa. John Nurmisen uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin ekonomi Lasse Paitsola. Hän otti tehtävän vastaan elokuussa. Paitsola työskenteli ADR-Haanpää Oy:n toimitusjohtajana vuosina Hänel lä on vahva kokemus yritysjärjestelyistä ja rahoitusalasta. Tulevaisuuden näkymät John Nurminen jakautui uuteen John Nurminen Oy:hyn ja Nurminen Logistics Oyj:hin siirtyneisiin liiketoimintoihin. Nämä yhtiöt kertovat omista tulevaisuuden näkymistään erikseen. 14 Vuosikertomus 2007

17 Avainluvut Liikevaihto, milj Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja, milj. 40,1 8,0 13,0 9,6 5,6 % liikevaihdosta 46,2 5,5 12,8 9,9 6,7 Sijoitetun pääoman tuotto, % 44,5 13,4 25,3 23,0 12,9 Omavaraisuus, % 60,8 34,7 54,7 49,0 53,0 Investoinnit *), milj. 31,9 27,8 8,5 14,7 5,3 Henkilöstö Suomessa Venäjällä ja Baltiassa Ruotsissa ja Tanskassa Henkilöstö vuoden lopussa 600 **) *) **) Bruttoinvestoinnit Henkilöstömäärä pieneni vuoden 2007 aikana Ajoneuvologistiikka-liiketoimintayksikön itsenäistyttyä Liikevaihto, milj. Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja, milj. Voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja, % liikevaihdosta ,1 13,0 5,6 9,6 8, ,2 12,8 9,9 6,7 5, Sijoitetun pääoman tuotto, % Omavaraisuusaste, % Investoinnit, milj ,5 23,0 25,3 12,9 13, ,0 60,8 54,7 49,0 34, ,9 27,8 14,7 8,5 5, Sijoitetun pääoman tuotto, % = Voitto ennen satunnaisia eriä, varauksia ja veroja + Rahoituskulut Taseen loppusumma 1) Korottomat velat 1) x 100 Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma + Vähemmistöosuus Taseen loppusumma x 100 1) keskimäärin tilikaudella Vuosikertomus

18 Tilinpäätös Tuloslaskelma euroa LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos 1 1 Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja kulut Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista Korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaiset erät Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN VEROJA Tuloverot Laskennallisen verovelan muutos Tuloverot varsinaisesta toiminnasta VOITTO ENNEN VÄHEMMISTÖOSUUTTA Vähemmistöosuus tilikauden tuloksesta KONSERNIN VOITTO TILIKAUDELTA Vuosikertomus 2007

19 Tase euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Liikearvo Konsernin liikearvo Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osuudet omistusyhteysyrityksissä Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto 2 16 Muut rahastot Muuntoerot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pääomalainat, pitkäaikaiset Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ Vuosikertomus

20 Tilinpäätös Konsernin rahavirtalaskelma euroa LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys(+)/vähennys(-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista 0 41 Myönnetyt lainat Lainasaamisten takaisinmaksut Ostetut tytäryhtiöosakkeet/konserniaktiiva Myydyt tytäryhtiöosakkeet Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet Myydyt osakkuusyhtiöosakkeet 37 Saadut osingot investoinneista 1 50 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) Rahoituksen rahavirta: Maksullinen osakeanti Omien osakkeiden hankkiminen Lyhytaikaisten lainojen nostot 429 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-) Rahavarat tilikauden alussa RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA Vuosikertomus 2007