Ylipainolle kyytiä! Kelan sanomat on Kelan lehti asiakkaille. 1/2008 Jakelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ylipainolle kyytiä! Kelan sanomat on Kelan lehti asiakkaille. 1/2008 Jakelu 25.2 7.3. 2008"

Transkriptio

1 1/2008 Jakelu Kelan sanomat on Kelan lehti asiakkaille Kuva Mauri Helenius Nuorten syrjäytymiskierre pitäisi estää. Sivu 3 Eläkettä karttuu myös perhevapaiden aikana. Sivu 13 Kuva Laura Leinonen Lasku suomalaiseen kouluun voi olla pehmeä. Sivu 16 Kuva Robert Seger Ylipainolle kyytiä! Lasten ylipainon muuttuminen lihavuudeksi on ehkäistävissä. Aukusti Korhonen näyttää mallia. Sivu 6 Jonni Roos on opetellut onnelliseksi tutkitun tiedon mukaisesti. Sivu 18 Sairaan hyvällä filmifestivaalilla annettiin leffaterapiaa. Sivu 28 Kuva Nana Uitto

2 2 1/2008 Pääkirjoitus Nuorten syrjäytyminen vakava ongelma uomalaiset lapset ja nuoret Svoivat paremmin kuin koskaan. Silti monet heistä voivat huonosti. Tätä hokemaa olemme eri asiantuntijoiden suusta saaneet kuulla viime aikoina toistuvasti, samalla kun on kauhisteltu nuorten tekemiä hirmutöitä. Miksi teini-ikäinen murhaa, raiskaa ja ryöstää kylmäverisesti? Syntipukeiksi ovat joutuneet niin koti, koulu kuin internetkin. Syytä on etsitty muun muassa nuorten syrjäytymisestä. Syrjäytyminen tarkoittaa osattomuutta, joutumista koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle, jäämistä ilman ystäviä tai perhepiirin ymmärtämystä ja rakkautta ja sen myötä kuten Tuula Helne kolumnissaan mainitsee syrjäytymistä yhteiskunnasta ja yhteisistä arvoista. Yhteisöllisyys on noussut tavoiteltavaksi arvoksi, jonka nimiin vannotaan taholla kuin taholla. Yksin jäävä ei saa voimaa yhteisöllisyydestä, vaan muiden kokema yhteisöllisyys sysää hänet yhä kauemmas, yhä enemmän yksinäiseksi. Miten saamme kaikki yhteisön piiriin, kun kaikki eivät sinne edes halua? Erakkoja on ollut aina, eikä se liene sairaus, mutta erakoituminen voi johtaa sairastumiseen. Suomalaisessa yhteiskunnassa arvostetaan perinteisesti työtä ja ahkeruutta. Niinpä nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä onkin erityisesti kiinnitetty huomiota siihen, että kaikille tulisi taata mahdollisuus koulutukseen ja työpaikkaan. Syrjäytymiskierre alkaa usein siitä, että koulu jää kesken eikä töitäkään löydy, kun työhön kuin työhön vaaditaan jonkinlainen koulutus. Suomessa arvioidaan olevan jopa tästä syystä syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Kaikkien ongelmien syy ei kuitenkaan ole tässä, vaan myös koulussa menestyvät ja eteenpäin pyrkivät nuoret saattavat voida huonosti. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet huolestuttavasti. Niitä ei aina koulussa tai kotona huomata, vaan nuori voi olla vaikkapa masentunut niin, että vanhemmat ja opettajat luulevat oireilun johtuvan koulukiusaamisesta, sydänsuruista tai murrosiästä. On tärkeää, että ne nuoret, joilla on mielenterveyden häiriöitä, oppimisvaikeuksia, tarkkaavaisuushäiriöitä tai päihteiden ongelmakäyttöä, saavat apua ajoissa. Kuten toisaalla tässä lehdessä todetaan, yhtäkään nuorta ei saisi menettää syrjäytymiskierteeseen. Syrjäytyminen liitännäisseuraamuksineen aiheuttaa hirvittävää inhimillistä kärsimystä sekä henkilöille itselleen että heidän läheisilleen ja niille joskus jopa aivan sivullisille henkilöille, jotka joutuvat syrjäytyneiden henkilöiden epätoivoisen toiminnan uhreiksi. Kela pyrkii auttamaan tällaisten tapahtumien kärsijöiksi tavalla tai toisella joutuneita. Esimerkiksi Jokelan koulun tapahtumien uhrien ja heidän omaistensa tukemiseen on varattu puoli miljoonaa euroa. Varoja käytetään kriisivaiheen jälkeisen psykoterapian järjestämiseen. Tällainen apu on tietysti vain laastari tai sidos, jolla jo syntynyttä haavaa hoidetaan. Tulisi päästä käsiksi ongelmaan jo ennen kuin haava syntyy. Seija Kauppinen k K Vauvan vuosi Elokuvassa Jäniksen vuosi miestä masentaa tyly kaupunkikulttuuri. Kun hän löytää loukkaantuneen jäniksen metsän reunalta, on valinta selvä: mies lähtee jäniksen kanssa metsään. Vaikka steriili kaupunki on toisinaan ikävä paikka elää, on metsään menemiselle vaihtoehto. Mies olisi voinut ryhtyä isäksi. Kun ihmiset näkevät isän ja lapsen yhdessä, he eivät voi kuin hymyillä. Vaikka ulkona sataisi masentavaa vesiräntää, saa lastenvaunuilla sohjoa kyntävä isä koko kaupungin iloitsemaan. Niinpä arkiset askareet alkavat tuntua isästä jännittäviltä. Kun isä sujahtaa supermarkettiin, vaihtavat kassat välittömästi hei- 9,50-kiitos -muodollisuudet lempeäksi tui-tui-tui -höpötykseksi. Kun puolestaan kaksi isää lyöttäytyy yhteen ja menee yhdessä postiin hoitamaan asioita, suistuu järkevä logistiikkakeskus pois raiteiltaan. Postin työntekijät ovat O L U M N I niin innoissaan, että hihkuvat vielä isien poistuttua hyvästejä lapsille. Asia on nimittäin niin, että mitä enemmän isiä on samassa paikassa lapsiensa kanssa, sitä suurempien tunteiden alaisiksi vastaantulijat joutuvat. Isien kannattaakin toisinaan yhdistää voimansa. Kun kokonainen liittouma isiä kolistelee kahville lastenvaunujensa kanssa, lakkaa kahvilan liiketoiminta siihen paikkaan. Olipa sitten tiskillä kuinka pitkä jono tahansa, poistuu kahvilanpitäjä välittömästi isien seuraan. Höpsötyksen ja taputtelun määrää tuskin pystyy sanoin kuvailemaan. Isien kannalta suotuisa ilmiö sisältää valitettavasti myös karvaan kääntöpuolen. Siinä missä kaupunkilaiset kannustavat isiä ottamaan vastuuta, saavat äidit pelkkää lannistavaa arvostelua osakseen. Jos äidillä on kantoliinan tai rattaiden käytössä pieniäkin ongelmia, kyräillään heti äidin olevan täysin taitamaton. Jos taas lapsi itkee yli puoli minuuttia julkisella paikalla, tuijotetaan äitiä vihaisesti. Lapsi itkee eikä äiti tee mitään, ajatellaan. Saatetaanpa vielä ihmetellä, miksi nainen on ylipäätänsä lapsia hankkinut. Näin ollen isän hyvää lastenhoitoasemaa varjostaa ainoastaan jatkuva pelko äidin lähtemisestä metsään. Isän onkin syytä pitää puolisonsa lähellä sivistystä. Ooppera, baletti ja teatteri auttavat tehtävässä. Mutta jos äiti näkee loukkaantuneen jäniksen tienposkessa, ei mitään ole enää tehtävissä. Silloin nainen pinkaisee metsään lapsi kainalossaan, ja mies jää jäniksen kanssa heiluttamaan sivistyksen valkoista lippua. Jarkko Uro yksivuotiaan pojan isä freelancetoimittaja Kelan etuudet vuonna 2008 Tässä lehdessä kerromme Kelan hoitamasta sosiaaliturvasta vuonna Kerromme vain pääkohdat etuuksista, joten emme esittele kaikkia etuuden saamisen yksityiskohtaisia perusteita. Tarkempia tietoja etuuksista ja niiden myöntämisperusteista saat Kelan toimistoista, ilmaisista esitteistä sekä Kelan internetsivuilta osoitteessa Internetistä löytyvät yleisimmät Kelan hakemuslomakkeet kohdasta Lomakkeet. Etuuksia koskeva lainsäädäntö on kohdassa Lainsäädäntö. Laskennat-kohdassa on muutamien etuuksien laskentaohjelmia. Asiointi-kohdassa voit tarkistaa omia hakemus- ja maksutietojasi sekä hoitaa muutamien etuuksien hakemisen tai muun ilmoituksen. Asiointipalveluihin kirjaudut omilla verkkopankkitunnuksilla tai henkilökortilla (HST-kortilla, joka vaatii kortinlukijan). Palvelua ei voi käyttää ilman tunnistautumista. Sosiaaliturvaa lyhyesti Eläkeläiselle perusturva 24 Eläkettä saavalle hoitotuki 21 Erityishoitorahaa sairaan lapsen vanhemmille 8 Eurooppalainen sairaanhoitokortti 24 Hammashoidosta korvausta 23 Kansainvälisiin adoptioihin tukea 7 Kela-kortti 24 Kela-kortti maahanmuuttajalle 17 Kela kuntouttaa 11 Koulutuspäivärahaa omaehtoiseen koulutukseen 15 Kotoutumistukea maahanmuuttajille 17 Kuntoutusraha työtulojen mukaan 11 Kuntoutustuki työkyvyttömälle 11 Lapsilisät 7 Lääkekuluista korvataan osa 23 Maahanmuuttajalle erityistukea 17 Matka-avustusta työn aloittamiseen 15 Matkakorvaukset 24 Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen 11 Opintoihin tukea 10 Opiskelijalle koulumatkatukea 10 Perhe-eläke leskelle ja lapselle 25 Pienituloisille tukea asumiseen 17 Pienten lasten hoitoon tukea 9 Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea 15 Rintamalisiä veteraaneille 25 Ruokavaliokorvaus keliakiaa sairastavalle 24 Sairauskuluista korvataan osa 23 Sairauspäiväraha työtulojen perusteella 23 Sotilasavustus 25 Tukea työpaikan terveyspalveluihin 25 Työttömälle perustukea 14 Vammaistukea lapsille ja aikuisille 21 Vanhemmille vapaata ja päivärahaa 8 Vuorottelukorvausta 15 Äitiysavustus pakkauksena tai rahana 7

3 1/ Ainuttakaan ei saisi menettää Yhtään nuorta ei saisi menettää syrjäytymiskierteeseen. Tätä mieltä ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisytoimintaa selvittäneet tarkastajat. He patistavat viranomaisia tehostamaan toimintaansa ja yhteistyötään sekä tutkimaan toimintansa vaikuttavuutta. Kuva Mauri Helenius Syrjäytymisen ehkäisystä on tullut poliittinen hokema. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on sellaista nuorta, jotka eivät opiskele eivätkä ole työelämässä. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä moninkertaistuu tästä luvusta, kun asiaa tarkastellaan perheen näkökulmasta: mitä huonommin perheillä menee, sitä enemmän aiheutuu nuorten syrjäytymistä. Erään arvion mukaan Suomessa saattaa tällä hetkellä olla jopa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Totuus on varmaan jossakin näiden lukujen välissä, arvioi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä selvittänyt johtava toiminnantarkastaja Teemu Kalijärvi Valtiontalouden tarkastusvirastosta. Retoriikasta tekoihin Tehokkaan ehkäisevän työn tekeminen on vaikeaa, mutta juhlapuheiden pitäminen siitä on helppoa, Teemu Kalijärvi sanoo. Hänen mielestään syrjäytymisen ehkäisystä on tullut poliittinen hokema, jolla perustellaan ja oikeutetaan kaikenlaisia toimintoja maan ja taivaan välillä. Retoriikasta pitäisi päästä nyt konkreettisiin toimenpiteisiin. Hihat pitäisi kääriä ja ryhtyä töihin, hän tiivistää. Teemu Kalijärven mielestä pienellä Suomella on poikkeuksellisen vähän varaa menettää nuoria syrjäytymiskierteeseen. Yhtään ihmistä ei saisi mennä hukkaan. Hänen näkemystensä taustalla on viime vuonna julkaistu Valtiontalouden tarkastusviraston nuorten syrjäytymisen ehkäisyä koskeva tarkastuskertomus. Kalijärven lisäksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä selvittivät johtava toiminnantarkastaja Sari Hanhinen ja ylitarkastaja Nina Martikka sekä johtava toiminnantarkastaja Ville Vehkasalo. Yhteistyötä ja tutkimusta tarvitaan Uutta viranomaista syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilanteen parantamiseksi ei tarkastuksen tekijöiden mielestä tarvita. Viranomaisia meillä on aivan riittämiin, jopa liikaakin. Olemassa olevien pitää nyt aktivoitua ja uskaltaa ottaa vastuuta, Teemu Kalijärvi sanoo. Nina Martikan mukaan nuorten palvelut ovat pirstaleisia. Kukaan ei tunnu vastaavan kokonaisuudesta. Kullakin ministeriöllä on omia hyviä syrjäytymisenehkäisyohjelmia, mutta ne eivät välttämättä toteudu. Lisäksi ministeriöiden väliltä puuttuu lähes täysin koordinointi, Nina Martikka sanoo. Yhteistyö ei toimi itsestään. Jonkun pitäisi olla veturina ja koordinoida yhteistyötä, Teemu Kalijärvi muistuttaa. Nina Martikka pelkää, että ministeriöiden hyvät syrjäytymisenehkäisyohjelmat jäävät retoriikaksi, ellei ryhdytä tarkkaan analysoimaan, toteutuvatko ohjelmat ja mitä tuloksia ne tuottavat. Analyysiin tulisi liittää myös kustannusnäkökulma. Onnistuneilla toimenpiteillä on aina myös myönteiset kustannusvaikutukset, hän arvioi. Tarkastus kohdistui opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työministeriön hallinnonaloille. Sari Hanhinen arvioi, että tällä hetkellä eri ministeriöiden kautta syrjäytymisen ehkäisyyn käytetään suoraan tai välillisesti miljardeja euroja. Olemassa olevilla resursseilla voidaan varmasti estää entistä useamman nuoren joutuminen syrjäytymisreitille, kun työ tehdään oikeasti yhdessä eikä pallotella nuorta viranomaiselta toiselle. Tarkastusraportin laatijat korostavat syrjäytymisen ehkäisyä myös taloudellisena kysymyksenä, vaikka syrjäytyminen on heidän mielestään aina henkilökohtainen tragedia. Syrjäytymiseen liittyy aina tuotannon menetyksen näkökulma. Jos nuori on esimerkiksi 40 vuotta työelämän ulkopuolella ja kuluttaa sosiaaliturvan varoja, yhdenkin nuoren pelastaminen on myös taloudellisesti merkittävää. Moniammatillisuus kompastelee Nina Martikka muistuttaa, että nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä on kyse moniammatillisesta eri toimijoiden, opettajien, sosiaalityöntekijöiden, työvoimaviranomaisten jne. yhteistyöstä. Tarkastuksessa selvisi, että moniammatillinen yhteistyö toteutuu ja onnistuu varsin harvoin. Teemu Kalijärvi sanookin, että moniammatillisuudesta on myös tullut hokema: jonkin toimenpiteen vaikuttavuutta sanotaan parannettavan, kun sitä tehdään monimmatillisella yhteistyöllä. Selvityksessä ilmeni, että tämän yhteistyön vuoksi nuoren ongelman ratkaisu saattaa jopa viivästyä. Moniammatillisessa toiminnassa eri lait saattavat törmätä. Esimerkiksi vaitiolovelvollisuus voi hankaloittaa tilannetta: opettaja ei oikein tiedä, mitä sosiaalityöntekijän kanssa voi puhua ja mihin oppilasta tohtii ohjata eteenpäin jne. Syrjäytymisessä monta tekijää Sari Hanhinen kertoo, ettei ole vain yhtä tekijää, joka sysää nuoren pois yhteiskunnan raiteilta. Syrjäytymisvaara syntyy usean huono-osaisuuden tekijän kasaumasta: nuorella menee koulussa huonosti, kaveripiirissä on ongelmia, päihteet Kuva Annika Söderblom Nina Martikan mukaan viranomainen on nuorten asianajaja, johon nuoren tulisi voida luottaa. ovat kuvassa mukana, on mielenterveysongelmia Jokainen syrjäytymisvaarassa oleva nuori on erilainen, mutta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat tunnistettavissa. Tyypillisesti syrjäytymisen kierteen alun voi tunnistaa koululuokassa. Opettaja, kouluterveydenhoitaja tai joku muu, joka on nuoren kanssa paljon tekemisissä, voi tarttua asiaan. Päävastuu tunnistamisessa on tietysti nuoren vanhemmilla, joiden merkitystä ei saa vähätellä. Sari Hanhinen sanoo, että usein jo nuoren perheessä on ongelmia. Puhutaan ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. On nuoria, joiden vanhemmat ovat olleet työttöminä koko lapsen olemassaoloajan. Joskus vanhemmat eivät kykene kantamaan vastuutaan. Mallioppiminen on tehokasta: jos kotona ei kannusteta opiskeluun tai työntekoon, lähtökohta on altis syrjäytymiskierteen käynnistymiselle. l Hilkka Arola Kuva Annika Söderblom Nuorten syrjäytymien ehkäisyä selvittäneiden Teemu Kalijärven, Sari Hanhisen ja Nina Martikan mielestä syrjäytymisen ehkäisystä vastaavien viranomaisten tulisi olla nykyistä paremmin selvillä toistensa käytännöistä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn toiminnantarkastuksen osana Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti nuorten työpajatoiminnan vaikuttavuutta. Työpajatoimintaan osallistuu vuosittain noin nuorta 230 työpajassa, joita opetusministeriö hallinnoi. Tarkastustulosten mukaan jatko-opintojen todennäköisyys oli pajanuorilla noin 20 % suurempi kuin muilla nuorilla. Työpajatoiminta hyödytti eniten niitä nuoria, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta. Työpajojen ja koulujen tulisi tehdä entistä parempaa yhteistyötä. Valtiontalouden tarkastusvirasto ei ole aikaisemmin tarkastanut nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä.

4 1/2008 Vanhentuvien velkojen poiminta alkoi Miljoonia euroja anteeksi Kelan etuuksien takaisinperintäsaatavat ja opintolainojen takausvastuusaatavat vanhentuvat maaliskuun alusta alkaen. Heti maaliskuun alussa vanhentuivat sellaiset takaisinperintäsaatavat, joita koskeva takaisinperintäpäätös on annettu ennen Takausvastuusaatavista vanhentuivat ne, jotka on takauksen perusteella maksettu pankille ennen Tämän jälkeen saatavia vanhentuu päivittäin. Vanhentuneiden velkojen täsmälliset lukumäärät ja euromäärät selviävät vasta jälkikäteen, kun perinnän lopettaminen on rekisteröity Kelan järjestelmään. Etukäteen tehtyjen selvitysten mukaan vanhentui arviolta opintolainan takausvastuusaatavaa. Saatavien pääoman yhteismäärä on noin 11 milj. euroa. Loppuvuoden 2008 aikana vanhentuu arviolta takausvastuusaatavaa, joiden pääoman yhteismäärä on noin 4,5 milj. euroa. Arviolaskelmien perusteella vanhentuvien takausvastuusaatavien pääoman keskimäärä velallista kohden maaliskuun alussa oli euroa. Pienin anteeksiannettava saatava oli 5,96 euroa ja suurin ,98 euroa. Maaliskuun alussa arvioidaan vanhentuneen noin 230 Kelan työttömyysturvan peruspäivärahan saatavaa, yhteensä noin euroa ja loppuvuonna 130 saatavaa, yhteensä noin euroa. Opintotuen saatavia vanheni noin 230, yhteensä noin euroa. Yleisessä asumistuessa vanhenevia saatavia maaliskuussa oli noin 20, yhteensä noin euroa ja vuoden loppuun mennessä 20 saatavaa, yhteensä noin euroa. Velan vanhentumista koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2008 alussa. Silloin tuli voi-maan uusi ulosottokaari, jonka mukaan velka vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Määräaika on pääsääntöisesti 15 vuotta. Sen jälkeen ulosottoviranomainen ei enää voi ryhtyä täytäntöönpanotoimenpiteisiin. Samalla saatava vanhenee lopullisesti, ja velallinen vapautuu elinikäisestä velkavastuusta. n Psykoterapiamäärärahoja Jokelan vuoksi Kela varasi harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoista euroa Jokelan koulun tapahtumien uhrien ja omaisten tukemiseen. Määrärahaa voidaan käyttää kriisivaiheen jälkeisen psykoterapian järjestämiseen vähintään 16 vuotta täyttäneille nuorille, heidän omaisilleen ja muille henkilöille, joiden terapiatarve liittyy Jokelan koulun tapahtumiin. Määrärahan käytössä noudatetaan Kelan psykoterapian toteuttamisesta annettuja yhteisiä kriteereitä ja ohjeita. Pitempikestoisen psykoterapian tarpeen arviointi voidaan tehdä vasta vähintään kolmen kuukauden alkuhoitovaiheen jälkeen. Alkuvaiheen hoidon järjestää julkinen terveydenhuolto. Ohjaus ja neuvonta mahdolliseen terapiaan tapahtuvat ensisijaisesti terveydenhuollon kautta. Ensimmäisiä terapiahakemuksia Kelaan on ollut odotettavissa helmikuusta lähtien. Kelan ja Tuusulan kunnan terveydenhuollon edustajat pitivät tammikuussa Tuusulassa yhteisen neuvottelun, jossa käytiin läpi hakemismenettely sekä terapiatarpeen määrittelyä ja Kelan tukemaa psykoterapiaa koskevat kriteerit. Neuvottelussa sovittiin yhteistyöstä mahdollisimman toimivan hakemis- ja päätöksentekomenettelyn turvaamiseksi. Mielestäni yhteinen palaveri oli erittäin hyödyllinen sekä terveydenhuollon että Kelan näkökulmasta. Yhteistyöllä pyritään siihen, että pidempään apua ja terapiatukea tarvitsevien asiat voidaan hoitaa suunnitelmallisesti ja nopeasti. Myös Kelan sisäisillä järjestelyillä pyritään samaan päämäärään, Kelan Etelä-Suomen vakuutusalueen ylilääkäri Kyösti Haukipuro toteaa. n Vammaisten tulkkipalveluja ehdotetaan Kelalle Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen siirtämistä kuntien vastuulta valtiolle ja Kelan hoitoon. Siirto liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, jonka tavoitteet ovat vuonna 2007 annetussa puitelaissa. Puhe- ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen käyttäjiä ei ole paljon, mutta palvelun merkitys on sen käyttäjille elintärkeä. Kunnilla on ollut vaikeuksia järjestää tulkkipalvelua ja palvelun saamisen edellytykset vaihtelevat tuntuvasti maan eri osissa, peruspalveluministeri Paula Risikko totesi viime marraskuussa Puhevammaisten tulkkipalvelu tänään ja tulevaisuudessa -seminaarissa Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on arvioitu valtion eri viranomaisten edellytyksiä ja päädytty siihen, että tulkkipalvelujen järjestäminen ja rahoittaminen on parhaiten sovitettavissa Kelan tehtäväksi. Kelalla on koko maan kattava toimistoverkosto, joka helpottaa asiakasyhteyksistä huolehtimista. Lisäksi Kelalla on erinomainen tietojärjestelmä, joka auttaa tulkkipalvelun seurantaa ja kehittämistä, ministeri Risikko sanoi. Näillä näkymin siirto voisi toteutua aikaisintaan vuonna n Kelan uusi hallitus aloitti työn Kelan hallitus ryhmäkuvassa, vasemmalta ylärivissä Lasse Laatunen, Brita Järvinen, Pekka Perttula, Tarmo Pukkila, Rauno Ihalainen ja alarivissä vasemmalta Kaarina Knuuti, Elli Aaltonen, Velipekka Nummikoski, Elina Lehto-Häggroth ja Paula Kokkonen. Kuvasta puuttuu hallituksen jäsen Sinikka Näätsaari. Kelan uusi hallitus kokoontui ensi kerran 24. tammikuuta. Viime vuonna muuttunut laki Kansaneläkelaitoksesta leimasi työskentelyn aloitusta. Hallituksen ensimmäisiä tehtäviä onkin uudistaa Kelan työjärjestystä sekä hallinnointijärjestelmää. Uudistetun lain mukaan kaikki hallituksen jäsenet ovat Kelan ulkopuolelta edustaen sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemusta. Hallituksessa on lain mukaan oltava yksi edustaja sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä työantaja-, maataloustuottaja- ja työntekijäkeskusjärjestöistä. Kelan henkilöstön edustajalla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Esittelijänä toimii Kelan pääjohtaja. Kelan valtuutetut nimittivät uuden hallituksen Toimeentuloturvan muutoksenhaun pitkät kestot lyhennettävä Kelan valtuutettujen mielestä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan nykyinen yli 16 kuukauden mittainen keskimääräinen käsittelyaika ei ole oikeusturvan ja kansalaisten toimeentulon takaamisen kannalta hyväksyttävissä edellyttävät. Valtuutetut edellyttävät, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävien asioiden nopeuttamiseksi mm. lisäämällä lautakunnan henkilöresursseja. Jos valittaja saa muutoksenhakulautakunnalta kielteisen päätöksen, jatkovalitus vakuutusoikeuteen kestää sekin keskimäärin yli vuoden ajan. Pitkät muutoksenhakuajat pakottavat useat henkilöt hakemaan kunnallista viimesijaista toimeentulotukea. Valtuutetut pitävät kohtuullisena keskimääräisenä käsittelyaikana enintään kuutta kuukautta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle siirtyi vuoden 2007 alussa aikaisemmalta viideltä alueelliselta sosiaalivakuutuslautakunnalta entisten eläke-, vammaisetuus-, asumistuki- ja muiden asioiden lisäksi sairausvakuutusasiat, lapsiperheiden tuet ja sotilasavustus. Kelan valtuutettujen puheenjohtaja toimii kansanedustaja Anneli Kiljunen. n Toimeentulotukipäätös seitsemässä päivässä Toimeentulotukiasioiden käsittelylle on säädetty määräajat tämän vuoden alusta alkaen. Kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Tukipäätös on myös pantava toimeen viivytyksettä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. n kolmeksi vuodeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi he nimittivät valtiosihteeri Velipekka Nummikosken ja varapuheenjohtajaksi läänin sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltosen. Hallituksen 10 jäsenestä uusia on seitsemän. Hilkka Nakari Kelan lehtien jakaja vaihtui Vuoden 2008 alusta Suomen Suoramainonta Oy vastaa Kelan sanomien ja FPA-bladetin jakelusta. Kelan sanomat jaetaan postilaatikkoon useimmiten illalla tai viikonvaihteessa ilmaisjakelulehtien ja mainosmateriaalin yhteydessä. FPA-bladet jaetaan päiväsaikaan muun postin mukana. Sen sijaan Kelan sanomat tulee postin mukana vain haja-asutusalueilla. Kelan asiakaslehdet Kelan sanomat ja FPA-bladet ovat julkisia tiedotteita. Ne on tarkoitettu koko väestöä koskevaan yleishyödylliseen sosiaaliturvasta tiedottamiseen. Lehdet eivät sisällä kaupallisia mainoksia, joten ne jaetaan myös niihin talouksiin, jotka ovat kieltäneet mainosten jakelun. Vuonna 2008 ilmestyy neljä lehteä. Kelan sanomat jaetaan jokaiseen talouteen ja FPA-bladet jokaiseen ruotsinkieliseen ja kaksikieliseen talouteen. Tänä vuonna lehdet jaetaan maaliskuun alussa, toukokuun puolivälissä, syyskuun alussa ja marraskuun lopussa. Jos Kelan sanomien tai FPA-bladetin jakelusta ilmenee kysyttävää, asiakkaat voivat soittaa Suomen Suoramainonnan palvelunumeroihin: suomenkieliset puh. (09) , ruotsinkieliset puh. (09) Sähköpostitse jakelusta voi kysyä molemmilla kielillä osoitteesta n Kuva Nana Uitto

5 1/ Kelan toimistoissa maanantait vilkkaimpia, torstait hiljaisimpia Kela tutki toimistoissaan asiointeja marraskuun 2007 viimeisellä viikolla. Tuolloin viikon aikana Kelan toimistoissa kävi lähes asiakasta. Maanantait ovat edelleen Kelan toimistoissa vilkkaimpia asiointipäiviä ja torstait hiljaisimpia. Kelassa käynnin syynä oli yleisimmin (34 %) etuushakemuksen jättäminen tai avun tarve hakemuksen täyttämisessä. Nämä ovat olleet yleisimmät käynnin syyt myös kahden edellisen otannan aikana. Kelassa käynnin aiheena oli useimmin yleinen asumistuki (14,3 %). Myös sairaanhoitokustannusten, matka- ja yöpymiskorvauksien (9,6 %) vuoksi asiakkaat tulivat usein Kelaan. Työttömyysturvan TT2-maksuilmoituksen vuoksi Kelassa käyvien määrä vähentyi puolessa vuodessa 11,1 %:sta 9,1 %:iin. Verkossa ilmoittaminen lisääntyi tuona aikana. Asiakaspalvelussa työskentelevät toimihenkilöt arvioivat, että asioinneista 63 prosenttia olisi voitu hoitaa muuta palvelukanavaa käyttämällä. Vaihtoehtoisiksi palvelukanaviksi arviointiin yleisimmin posti, seuraavaksi puhelin sekä kolmanneksi verkkopalvelu. Enemmistö asioi Kelan toimistossa suomen kielellä. Ruotsinkielisten asiakkaitten osuus oli 3,8 %, englanninkielisten 1,2 % ja muulla kielellä asioineiden osuus 0,3 %. Vain 0,1 % oli varannut ajan etukäteen. n Kelan uudistetut esitteet ovat ilmestyneet Kelan uudet esitteet ovat ilmestyneet. Esitteissä kerrotaan tiiviisti Kelan eri etuuksista. Sarjaan kuuluvat esitteet Lapsiperheelle, Kun sairastat, Kuntoutukseen, Työterveyshuolto, Opiskelijalle, Asumiseen tukea, Työttömälle, Eläkkeelle, Omaisen kuoltua, Kun muutat Suomeen, Kun muutat ulkomaille ja Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Esitteiden kansissa näkyy Kelan uusi, ihmisläheinen ilme. Kuvissa on eri-ikäisiä ihmisiä askareissaan. Myös teksti on pyritty saamaan lähelle arkea. Esitekieltä on selkeytetty ja tehty helppolukuisemmaksi. Monimutkaisilta tuntuvia sosiaaliturvaetuuksia konkretisoidaan esimerkein. Esitteet myös opastavat hyödyntämään verkkopalveluita lisätiedon saamiseksi. Esimerkiksi päivärahan määrää ei tarvitse tyytyä lukemaan esitteen sivuilta, vaan laskurilla asiakas saa arvion omasta päivärahan määrästään. Lapsiperheet testasivat esitteitä Kela ja Suomen Apteekkariliitto sopimukseen lääketietokannasta Esitteitä on kehitetty asiakaspalautteen avulla. Lapsiperheelleesite uudistettiin ensimmäisenä, ja sitä arvioi etukäteen ryhmä äitejä. Äideiltä saatiin palautetta siitä, miten esite antaa vastauksia lapsiperhettä koskeviin etuuskysymyksiin. Esikoistaan odottavat äidit totesivat, että haastavinta Kela-asioissa oli perehtyä kokonaan uuteen termistöön, useamman lapsen äidit taas pohtivat, miten esimerkiksi lapsen hoitoon liittyvät etuudet yhdistettiin järkevästi. Esite sai kiitosta puhuttelevasta kielestä ja konkreettisesta tyylistään. Esitteen lopussa on nykyään sanasto, jossa on avattu hankalilta tuntuvia termejä. Hakuohjeet taas erottuvat muusta informaatiosta. Ohuempaan esitteeseen on helpompi tarttua, eräs äiti tiivisti lopuksi. Myös muista esitteistä kerätään palautetta jatkokehittämistä varten. Mitä sinä muuttaisit esitteissä? Entä, mikä oli mielestäsi kiitoksen arvoinen asia? Kirjoita palautteesi meille osoitteeseen tai Kelan viestintä, PL 450, Helsinki. Kirjoita viestin aihekenttään tai kuoreen Esitepalaute. Esitteitä saa Kelan toimistoista. Ne löytyvät myös Kelan internetsivuilta -> Julkaisut. n Kela ja Suomen Apteekkariliitto allekirjoittivat helmikuussa sopimuksen, jonka mukaan Apteekkariliitto toimittaa Kelalle ereseptin lääketietokantaa varten tiedot määräaikaisista erityislupavalmisteista, korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Lääketietokanta otetaan käyttöön osana Kelan hallinnoimaa terveydenhuollon kansallista tietojärjestelmää (KanTa), johon myös sähköisen lääkemääräyksen (eresepti) tietojärjestelmä sisältyy. Sähköisen reseptin laadinnassa ja toimittamisessa käytettävästä lääketietokannasta on säädetty laissa sähköisestä lääkemääräyksestä. Tietokannan tulee sisältää lääkkeen määräämisen ja toimittamisen kannalta tarpeelliset tiedot lääkkeestä, sen hinnasta ja korvattavuudesta, keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista sekä korvattavista perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista. Lain mukaan lääketietokantaa ylläpitää Kela. ereseptin käyttöön tarkoitettu kansallinen lääketietokanta muodostetaan Kelassa yhdistämällä eri toimijoilta saadut valmistetiedot. Tiedot päivitetään kaksi kertaa kuukaudessa. STM:ssä valmisteilla olevan sähköistä lääkemääräystä koskevan asetuksen voimaantulo voi joiltakin osin vaikuttaa lääketietokannan lopulliseen toteutukseen. Lääketietokannan ensisijaisena tarkoituksena on lääketurvallisuuden ja ereseptin toimivuuden kannalta varmistaa, että kaikilla sähköistä lääkemääräystä käyttävillä on yhtenevät ja ajantasaiset tiedot määrättävistä ja toimitettavista valmisteista. eresepti on tarkoitus ottaa ensimmäisenä käyttöön Turun ja Kotkan alueilla syksyllä n Äitiyspakkauksen tuotteet ovat turvallisia Äitiyspakkauksen lastenvaatteiden tuoteturvallisuus on kiitettävä. Viime vuoden lopulla pakkauksen ruokalapuissa ja yhdessä yksittäisessä vauvan peitteessä tullilaboratorio havaitsi formaldehydipitoisuuden lievän ylityksen. Nyt ylityksiä tuotteissa ei ole. Kela keskeytti äitiyspakkauksen jakelun ja jatkoi sitä vasta, kun ruokalappujen valmistaja oli pessyt pakkaukseen tulevat ruokalaput, joten nyt toimitettavassa äitiyspakkauksessa ei ole formaldehydin raja-arvojen ylitystä myöskään ruokalapuissa. Kelan hankintapäällikkö Tomi Ståhl sanoo, ettei tullilaboratorion, VTT:n testien eikä asiantuntijalausuntojen selvitysten mukaan äitiyspakkauksessa ole terveysriskejä. Kela alkaa maksaa alle 16-vuotiaan vammaistukea eli entistä lapsen hoitotukea EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä yli vuoden oleskeleville lapsille. Tukea voi kuitenkin saada vain silloin, jos lapsen vanhemmat kuuluvat ulkomailla työskennellessään Suomen sosiaaliturvan piiriin. Esimerkiksi lähetetyt työntekijät ja valtion virkamiehet voivat toisessa EU- ja ETA-maassa tai Sveitsissä yli vuoden työskennellessään kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Muissa tilanteissa ja muihin maihin alle 16-vuotiaan vammaistukea voi saada ulkomaille vain alle vuoden kestävän oleskelun ajalta. Jos lähetetyn työntekijän tai yrittäjän puoliso työskentelee EU- Nämä kahden tuotteen formaldehydiarvon lievät ylitykset kuitenkin osoittavat jatkuvan valvonnan tärkeyttä. Valvontaa lisätään sekä Kelan omin toimin että velvoittamalla toimittajia aikaisempaa laajempien testaustulosten esittämiseen ennen uuden äitiyspakkauksen käyttöönottoa. Tullilaboratorio testasi Kelan pyynnöstä äitiyspakkauksen tuotteet viime vuoden lopulla. Formaldehydin osalta testattiin 36 tuotetta ja atsovärien osalta 10 tuotetta. Vauvan peiteteessä kyse oli yksittäistä tuotetta tai erää koskevasta ylityksestä. Varmuuden vuoksi myös peite suositellaan pestäväksi ennen käyttöönottoa. n Alle 16-vuotiaan vammaistukea EU-maihin myös yli vuodeksi Eläkkeensaaja ei enää voi vähentää kulutusluottojen korkoja asumistukeen vaikuttavista tuloistaan. Laki muuttui vuoden vaihtuessa. Lainmuutos pienensi hieman alle eläkkeensaajan asumistukea. Ennen lainmuutosta myönnetystä eläkkeensaajan asumistuesta kulutusluottojen korkojen vaikutus poistetaan vähitellen viidessä vuodessa. Korkojen poistaminen aloitettiin ja toteutetaan siten, että jokaisen vuoden alussa korkojen määrää pienennetään 20 %, kuitenkin vähintään 250 euroa. Muutoksesta on annettu asumistuen saajalle päätös. Kulutusluottojen korkojen vähennysoikeuden poistaminen koski tammikuussa kaikkiaan noin eläkkeensaajaa. Asumistuki säilyi ennallaan noin ja loppuu alle 100 eläkeläisellä. Tuki pieneni vuoden alussa noin henkilöllä enintään seitsemällä eurolla kuukaudessa. Sen sijaan muiden kuin kulutusluottojen korkojen vähentäminen on edelleen mahdollista. Muun muassa opintolainojen ja tulonhankkimiseksi otettujen velkojen korot saa vähentää tuloista. Omistusasunnon hankkimiseksi otettujen lainojen korot lisätään tai ETA-maassa tai Sveitsissä, lapsella saattaa olla oikeus etuuksiin työntekomaasta. Näissä tapauksissa vammaistuen maksumaa kannattaa selvittää erikseen. Muutos perustuu Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuun (C-299/05). Jos hoitotuki on aikaisemmin lakkautettu tai hakemus on hylätty yli vuoden kestävän ulkomailla oleskelun vuoksi, voidaan nämä päätökset nyt oikaista. Päätöksen muuttaminen edellyttää, että kaikki hoitotuen saamisen edellytykset ovat täyttyneet. Päätöksen oikaisemiseksi asiakkaan tulee täyttää hakemus, ja tarvittaessa Kela voi pyytää myös uuden lääkärinlausunnon. n Kulutusluoton korkoja ei saa vähentää asumismenoihin kuten ennenkin. Lainmuutos toi myös muutamia parannuksia asumistukeen. Jos eläkkeensaajan luona asuu oma tai puolison lapsi, hänet lasketaan mukaan perheeseen 18 ikävuoteen saakka, kun aikaisemmin ikäraja oli 16 vuotta. Omaisuus ja sen perusteella laskettu tulo pienentää edelleen asumistukea kuten nykyisinkin. Lainmuutos kevensi omaisuuden vaikutusta siten, ettei esimerkiksi kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta eikä sen tuottoa enää oteta huomioon. Toisaalta kuolinpesän velkoja ei vähennetä omaisuudesta eikä niiden korkoja tuloista. Eläkkeensaajan asumistukea voi nyt saada myös leski, joka saa työeläkelakien mukaista perheeläkettä, leskeneläkettä tapaturman tai liikennevahingon perusteella tai sotilasvammalain mukaista huoltoeläkettä. Korkojen leikkaamista lukuun ottamatta muutokset eläkkeensaajan asumistukeen tehdään vasta tuen seuraavassa tarkistuksessa, joka voi olla kahden vuoden välein tehtävä määräaikaistarkistus tai muu tarkistus sitä ennen, esimerkiksi asumismenojen huomattavan muutoksen takia. n

6 1/2008 Terveempää elämää pienten perheille Lasten ylipainon muuttumista lihavuudeksi ehkäistään Turussa Painokas-projektilla. Siinä mietitään koko perheen elintapoja. Pienten lasten ylipainon hallintaan kehitetty Painokas-projekti on monialaisuudessaan harvinainen: kaupungin terveystoimen koordinoimassa hankkeessa yhdistetään lääketieteen, ravitsemuksen, liikunnan, kulttuurin ja kotitalouden asiantuntemusta. Kaupungin ohella mukana ovat Paavo Nurmi -keskus, Turun yliopisto ja ammattikorkeakoulun terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö. Hankkeen osallistujaperheet tapaavat henkilökohtaisesti lastenlääkärin, liikuntaneuvojan ja ravitsemusasiantuntijan. Ryhmäkokoontumisen aiheita ovat ruoanlaitto, liikunta ja lastenkulttuuri. Miksi kaikki tämä vaiva perusterveiden, hiukan pyöreiden lasten vuoksi? Siksi, että pyöreydellä on taipumus lisääntyä. Ylipaino ei ole sairaus, mutta se altistaa lihavuudelle. Lihavuuden hoito on vaikeampaa kuin sen ehkäisy, sanoo lastentautien erikoislääkäri Outi Hollo. Hollo työskentelee Turun kaupungin lasten ja nuorten poliklinikalla sekä vaikeasti lihavien lasten että Painokas-perheiden kanssa. Ylipainon rajat on tarkistettu Vapaaehtoiseen Painokas-projektiin kutsutaan neuvoloiden 4- ja 6-vuotistarkastuksista ne lapset, joiden pituuspainokäyrä on yli +10 prosentin tasolla, mutta alle +40 prosentissa. Lääketieteellisesti katsoen tällaiset lapset ovat ylipainoisia tai lievästi lihavia. Hollon mukaan neljän kuuden vuoden ikä on lihomiselle altista aikaa. Pienten lasten lihavuutta on myös helpompi ehkäistä kuin isompien: neuvolaikäisen syömisestä ja liikkumisesta ovat vastuussa aikuiset. Kuva Robert Seger Aukusti Korhosen, 6, painokäyrä oli viime neuvolassa hiukan ylipainon puolella, mikä ihmetytti vanhempia Jari Korhosta ja Anni Haltiaa poika ei näyttänyt lainkaan pullealta. He tarttuivat kuitenkin heti mahdollisuuteen päästä Painokas-projektiin. Projekti vaikutti tärkeältä, koska kyse on lasten tulevaisuudesta, Jari Korhonen sanoo. Tapaamisissa kulkivat Aukustin lisäksi myös pikkuveljet Niilo, 4, ja Eino, 3. Perheeseen kuuluvat myös vauvaikäiset kaksospojat Aatos ja Hannes. Lapset pitivät etenkin kulttuuripajasta ja ruoanlaitosta. Myös Liikunnan ihmemaa -tapahtumaan on osallistuttu muutaman kerran interventiojakson jälkeenkin. Aukusti ja Niilo Korhonen tasapainoilevat Liikunnan ihmemaa tapahtumassa Turussa. Lasten lihavuuden terveysriskeistä välittömin on elämänlaadun huononeminen. Lapsuuden lihavuudella on kuitenkin vaikutuksia aikuisiänkin terveyteen. Hiilihydraattiaineenvaihdunta muuttuu ja tyypin 2 diabeteksen riski kasvaa. Veren rasva-arvot kohoavat. Sydänja verisuonitauteihin johtavia verisuonimuutoksia syntyy jo lapsuudessa, Hollo luettelee. Korhosen pojat potkivat palloa Perhe tukee toisiaan muutoksessa Korhoset alkoivat projektin myötä kiinnittää enemmän huomiota ruokailu- ja liikuntatottumuksiin. Tarhaan kuljetaan kävellen, ja kentällä on käyty entistä useammin potkimassa palloa, Jari Korhonen kertoo. Ennen kaksosten syntymää perhe kävi metsäretkillä Pomponrahkan suon luontoreitillä, jossa tuolloin kaksivuotias Einokin pääsi hyvin kulkemaan. Korhosesta on järkevää, että lasten mahdolliseen paino-ongelmaan puututaan jo varhain. Kaikki vanhemmat eivät ehkä siitä pidä. Minusta tämä kuuluu neuvolan velvollisuuksiin, koska lasten kasvua kuitenkin seurataan. Projektin kautta terveysasiat pysyvät paremmin mielessä. n Pienten lasten ylipainoasioissa on oltava hienotunteinen. Sen takia on etu, että Painokkaaseen osallistuu koko perhe. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan koko perheen ohjaaminen on myös pysyvin tapa puuttua lapsen ylipainoon. Projektia koordinoivan Outi Abrahamssonin ja projektipäällikkö Minna Aromaan mukaan Painokkaassa halutaan antaa perheen itse pohtia, mitä he voisivat muuttaa nykyisessä elämäntilanteessaan. Mahdottomia tavoitteita ei aseteta, vaan pysyvä muutos onnistuu parhaiten, kun sen sovittaa perheen todellisuuteen. Pienilläkin valinnoilla on merkitystä. Kantavana ideana on löytää yhdessä tekemisen ja itse oivaltamisen ilo, sillä se pitää motivaatiota yllä. Painokkaaseen lähtijät ovat tosin olleet valmiiksikin hyvin motivoituneita. Kun puntarissa on oman lapsen terveys, alkaa suvun sydäntauti- tai diabeteshistoria tuntua vakavalta. Moni osallistujaperhe on sanonut, että tämä tuli juuri oikeaan aikaan, Abrahamsson sanoo. Projektiin on osallistunut toistaiseksi reilut sata perhettä. Työntekijät ovat huomanneet, että monessa perheessä päivärytmin puute on ongelma. Nousevan painokäyrän lisäksi se aiheuttaa esimerkiksi univaikeuksia. Kaksi tuntia liikuntaa päivään Eräs lihomisen taustatekijä on, etteivät lapset enää liiku niin kuin nykyvanhemmat lapsina. Nykyaikuisten lapsuus kului pihaleikeissä ja metsiä pitkin juostessa, kouluun on kävelty. Voi olla suuri oivallus huomata, ettei omien lasten lapsuus ole yhtä liikunnallinen, sanovat projektin liikuntaneuvojat Hannele Lindgren ja Tiina Malmisalo. Alle kouluikäisten suositeltu liikunta-annos on noin kaksi tuntia päivässä lyhyinä jaksoina. Se sisältää reippaan ulkoilun ja vauhdikkaat leikit kotona ja päivähoidossa. Liikunnan vähyyden taustalla on perheen kiire. Yhteistä aikaa kotiintulon ja iltatoimien välillä on yleensä vain pari arvokasta tuntia. Malmisalo suosittelee perheitä miettimään, mitä he ehtisivät tehdä tunnissa. On pieni valinta lähteä pihalle leikkimään sen sijaan, että avaisi telkkarin. Entäpä jos sisällä kerrankin saisi pomppia ja hassutella? Kiire haittaa ruoanlaittoa Ruoka-asioissa suurin ongelma on sama kuin liikunnassa: kiire. Kun töistä tullaan kotiin, on jo nälkä. Ravitsemusasiantuntijat Sanna Talvia ja Maarit Ketola suosittelevat käyttämään pakastekasviksia, puolivalmisteita ja terveellisimpiä valmisruokia. Vaatimus terveellisempään ruokaan siirtymisestä on lopulta aika epämääräinen. Talvia kannustaa Painokas-perheitä määrittelemään tarkasti muutostavoitteensa, sillä pienistä asioista jaksaa pitää kiinni. Päätetään ostaa pakastemarjoja ja lisätä niitä puuroon, Talvia havainnollistaa. Kello viiden ruokailu on suomalaisille lähes pyhä asia, mutta Ketolan mielestä eteläeurooppalaista myöhäisen päivällisenkin mallia voisi kokeilla. Kotiin tullessa voi syödä välipalan ja kevyen lämpimän aterian, keiton tai laatikkoruoan, vasta seitsemän-kahdeksan maissa. Niin jää kunnolla aikaa suunnitella ja valmistaa ruokaa. Lasten painokäyrät laskussa Painokas-perheet tavataan puolen vuoden ja vuoden kuluttua interventiosta, ja seuranta jatkuu myöhemminkin. Ensimmäisen intervention osallistujat ovat jo käyneet puolivuotistarkastuksessa. Tulokset ilahduttivat: lähes kaikkien lasten pituuspainokäyrä oli tasaantunut ja jokainen perhe oli löytänyt ainakin jonkun pysyvän elintapamuutoksen. Painokas-projekti jatkuu tämän vuoden lokakuuhun, mutta työryhmä toivoo, että hankkeessa hyväksi koetut menetelmät jäisivät elämään. l Elina Teerijoki freelancetoimittaja

7 1/2008 k M E I L T Ä J A M U U A L T A Perhevapaa vähentää isien terveysriskejä? Perhevapaita on viime vuosina kehitetty niin meillä kuin monissa muissakin maissa siten, että isiä kannustetaan pitämään enemmän isyys- ja vanhempainvapaita. Ensi sijaisena tavoitteena on näin edistää tasa-arvoa sekä työelämässä että kotona. Kun isä ottaa suuremman vastuun pienen lapsen hoidosta, isästäkin tulee työnantajalle samanlainen riskisijoitus, jona nuoret naiset on tähän asti nähty. Isän suurempi hoitovastuu tasoittaa luultavasti myös muiden kotitöiden jakoa. Tasa-arvotavoitteen ohella on harvemmin ajateltu, että isän pitämällä perhevapaalla voi olla myönteinen merkitys esimerkiksi hänen omalle hyvinvoinnilleen ja terveydelleen. Tätä mieltä ovat ainakin ruotsalaiset tutkijat Anna Månsdotter, Lars Lindholm ja Anna Winkvist, joiden mukaan hoivavastuu pienestä lapsesta ja terveelliset elämäntavat liittyvät yhteen. Tutkijoiden mukaan naisten suurempi pyrkimys välttää erilaisia terveys- riskejä selittyy juuri sillä, että heillä on pääasiallinen vastuu pienen lapsen hoidosta. Jos miehet lisäisivät panostaan vauvan hoidossa, myös heidän asenteensa ja käyttäytymisensä kehittyisivät terveellisempään suuntaan. Tutkijoiden mielestä isän jääminen vanhempainvapaalle edustaa samanlaista irtiottoa perinteisestä maskuliinisuudesta kuin terveyttä vahingoittavan riskikäyttäytymisen välttäminen, oli sitten kyse liiallisesta alkoholin käytöstä, epäterveellisistä ruokailutottumuksista, vaarallisissa työoloissa toimimisesta tai yleensä miehistä uhoa osoittavasta riskikäyttäytymisestä. Isän jääminen perhevapaalle saattaa siis vähentää terveyttä vaarantavia riskejä. Myönteistä merkitystä on lisäksi sillä, että suurempi panos lapsenhoidossa tuo miehelle uusia rooleja, millä on todettu olevan myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Yhdellä elämänalueella koettu pettymys on silloin helppo korvata toisella alueella saavutetulla menestyksellä. Månsdotter tutkijatovereineen testasi näitä oletuksia aineistolla, joka koski vuosina ensimmäistä kertaa isäksi tulleita ruotsalaismiehiä (noin miestä). Noin viidesosa isistä oli tuolloin vanhempainvapaalla. Terveydentilaa mitattiin kuolleisuudella, jota tutkittiin vuosilta Tulokset olivat odotusten mukaisia. Niillä isillä, jotka olivat käyttäneet vanhempainvapaata, todennäköisyys kuolla seurantaaikana oli 16 % pienempi kuin isillä, jotka eivät olleet vapaata käyttäneet. Arviossa oli lisäksi otettu huomioon isän ikä, tulot, koulutus ja syntymämaa. Löydöstä voidaan tulkita kahdella tavalla. Vanhempainvapaan voi nähdä saaneen aikaan asenne- ja käyttäytymismuutoksia, jotka vähensivät terveysriskejä tai vanhempainvapaan pitäjiksi oli valikoitunut isiä, jotka jo ennestään huolehtivat paremmin terveydestään. Tutkijoiden mukaan aineiston perusteella ei kumpaakaan vaihtoehtoa voida hylätä. Muissa tutkimuksissa on isän vanhempainvapaan pitämisellä havaittu olleen vaikutus muun muassa avioliiton pysyvyyteen, mikä näyttäisi tukevan syy-seuraus-tulkintaa. Toisaalta ne pioneerit, jotka 1970-luvulla olivat ensimmäisten isien joukossa käyttämässä perhevapaita, olivat luultavasti edelläkävijöitä myös epämiehekkäiden terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Mielenkiintoista oli niin ikään tutkimuksen tulos, jonka mukaan isän jääminen vanhempainvapaalle näytti vaikuttavan myönteisesti myös äidin terveydentilaan. Niiden äitien kuolemanriski, joiden puoliso oli vanhempainvapaalla, oli 18 % pienempi kuin muiden äitien. Isän suurempi panos lastenhoidossa ja muissa kotitöissä kevensi äidin palkattoman työn taakkaa ja siihen liittyvää stressiä; tai näihinkin perheisiin on valikoitunut tasa-arvoa korostavia ja terveystietoisia vanhempia. Pentti Takala vastaava tutkija, Kela Työttömät ja opiskelevat isät harvoin perhevapaalla koulutetut sitäkin useammin Työttömät, opiskelijat ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat isät jättivät usein perhevapaat käyttämättä. Isien perhevapaiden käyttö lisääntyy äidin ja isän koulutuksen myötä. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta, jossa Kelan tutkijat Ulla Hämäläinen ja Pentti Takala selvittivät isien perhevapaiden käyttöä ja seurauksia. Tutkimus on osa Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kelan yhteishanketta Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena. Tutkimuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa laajaa rekisteriaineistoa siitä, miten vanhemmat ovat perhevapaita käyttäneet. Aineistosta saatiin luotettavaa tietoa myös niistä isistä, jotka eivät ole lainkaan olleet perhevapailla. Tulokset osoittivat, että monet erilaiset tekijät selittävät sitä, miksi isät eivät käytä perhevapaita tai kuinka pitkään he ovat perhevapailla. Yksi keskeinen selittäjä oli isän työmarkkina-asema: työttömät, opiskelijat ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat isät jättivät usein perhevapaat käyttämättä. Isien perhevapaiden käyttö yleensä ja etenkin vanhempainvapaan käyttö lisääntyy äidin ja isän koulutuksen myötä. Sen sijaan taloudellisten tekijöiden yhteys isän perhevapaiden käyttöön oli monimutkainen. Kun tulot nousivat, yhä harvemmat isät jättivät perhevapaat kokonaan käyttämättä. Tämä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa tulohaitarin yläpäässä: hyvätuloisimmat isät pitivät vähemmän perhevapaita kuin keskituloiset. Sen sijaan vanhempainvapaan käyttö lisääntyi tasaisesti tulojen noustessa. Kaksosten isät pitkillä perhevapailla Niissä perheissä, joihin syntyi kaksoset tai kolmoset, isät olivat huomattavasti useammin pitkillä perhevapailla kuin muiden perheiden isät. Työllisistä isistä palkansaajat pitivät perhevapaita useammin kuin yrittäjät ja julkisella sektorilla työskentelevät useammin kuin yksityisellä sektorilla työskentelevät. Perhevapaiden käyttö vaihteli selvästi myös isän ammatin mukaan. Monissa julkisen sekto-rin ammateissa isät vain harvoin jättivät perhevapaat kokonaan käyttämättä ja he olivat usein vanhempainvapaalla. Useimmille teollisuuden ammateille taas oli tyypillistä, että isät olivat usein isyysvapaalla mutta harvoin vanhempainvapaalla. Isien perhevapaiden käyttö oli keskimääräistä yleisempää myös suurissa työpaikoissa ja miesvaltaisissa työpaikoissa. Isille maksetaan vain hyvin harvoin palkkaa perhevapaiden ajalta. Useimmat suomalaiset isät ovat kahden kolmen viikon mittaisella isyysvapaalla lapsen syntymän yhteydessä, mutta vain yksi kymmenestä isästä on tätä pitemmällä vanhempainvapaalla. Suomessa isät pitävät kaikkiaan perhevapaita selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Lähde: Ulla Hämäläinen ja Pentti Takala: Isien perhevapaat ja tasaarvo. Teoksessa: Reija Lilja, Rita Asplund ja Kaisa Kauppinen (toim.): Perhevapaavalinnat ja perhevapaiden kustannukset sukupuolten välisen tasa-arvon jarruina työelämässä? Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007: 69. Äitiysavustus pakkauksena tai rahana Odottava äiti voi valita joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140. Äitiysavustusta maksetaan korotettuna niille perheille, joihin syntyy tai joihin adoptoidaan kerralla useampia lapsia. Toisesta lapsesta saa 2, kolmannesta 3 ja neljännestä 4 äitiysavustusta jne. Avustukset voi ottaa pakkauksina ja/tai rahana. Esimerkiksi jos lapsia syntyy kaksi, perhe saa yhteensä kolme avustusta. Jos lapsia syntyy tai adoptoidaan kerralla kolme, perhe saa yhteensä kuusi avustusta. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen, kun lapsi otetaan hoitoon alle 18-vuotiaana. Ottovanhemmat voivat saada avustuksen sen jälkeen, kun lapsi on nimetty heille. Kansainvälisiin adoptioihin tukea Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tukea on haettava 2 kuukauden kuluessa siitä, kun lapsi on sijoitettu ottovanhemmalle. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan: Virosta adoptioon euroa Kiinasta ja Kolumbiasta adoptioon euroa Muista maista adoptioon euroa. Jos samalla kertaa adoptoidaan useampi kuin yksi lapsi, maksetaan muista lapsista kustakin 30 % tuen määrästä. Lapsilisät Kela maksaa kuukausittain lapsen vanhemmalle tai muulle etuuden nostajalle verotonta lapsilisää Suomessa asuvasta lapsesta, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 100 toisesta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 110,50 kolmannesta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 131 neljännestä lapsilisään oikeutetusta lapsesta 151,50 viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsilisään oikeutetusta lapsesta 172. Jos lapsilisä maksetaan lapselle itselleen tai jollekulle muulle nostajalle, lasta ei oteta huomioon sisaruskorotuksessa. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta yksinhuoltajakorotusta 46,60. Avoliitossa asuva ei saa lapsilisälain mukaan yksinhuoltajakorotusta. Sen sijaan korotusta ei estä se, että erossa asuvilla vanhemmilla on lapsen yhteishuoltajuus. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavia maksupäiviä ovat:

8 8 1/2008 Isät ja äidit hakevat päivärahansa netissä Vanhemmat voivat hakea äitiys- ja isyysrahan sekä vanhempainrahan internetissä Kelan asiointipalvelussa. Samalla kertaa voi hakea myös äitiysavustuksen ja lapsilisän. Palvelu avattiin viime marraskuun lopulla, ja parin ensimmäisen kuun aikana vanhempainpäivärahoja ja äitiysavustusta on haettu netin kautta lähes kertaa. Lapsilisähakemuksia täytettiin asiointipalvelussa lähes Etenkin isät ovat löytäneet palvelun hyvin, kertoo suunnittelija Päivi Österman Kelasta. Österman epäilee, että nuoret isät ovat tottuneita asioimaan verkossa, ja siksi isyysrahojakin on haettu asiointipalvelussa. Yksi syy voi olla, että isyysrahahakemukseen ei yleensä tarvita liitteitä, joten hakemuksen täyttäminen verkossa on helppoa. Äiti voi hakea äitiysrahaa asiointipalvelussa, mutta hänen täytyy toimittaa neuvolatodistus erikseen Kelaan. Usein varsinkin ison työnantajan palveluksessa olevat äidit saavat äitiysvapaan ajalta palkkaa, jolloin hakemukset voivat kulkea työnantajan kautta. Isyysvapaan ajalta harvemmin saadaan palkkaa, jolloin isät hakevat päivärahansa itse, Österman lisää. Omia tietoja katsotaan aktiivisesti Lapsiperheet ovat aktiivisesti katsoneet omia etuustietojaan. Tiedoista voi katsoa esimerkiksi, onko oma hakemus jo ratkaistu, paljonko päivärahaa on tulossa ja koska se maksetaan tilille. Eniten on katsottu vanhempainpäivärahojen tietoja. Niitä katsottiin viime vuoden aikana kertaa. Kiinnostavia tietoja olivat myös lapsilisän tiedot, joita katsottiin viime vuonna kertaa ja lasten hoitotukien tiedot, joita katsottiin kertaa. Heidi Liesivesi Mitä hakemuksia verkossa voi tehdä? Kelan asiointipalvelussa voit hakea äitiysavustusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys ja vanhempainrahaa lapsilisää adoptiotukea sairauspäivärahaa 16 vuotta täyttäneen vammaistukea vanhuuseläkettä eläkettä saavan hoitotukea. Kuva Annika Söderblom Lisäksi voit täyttää työttömyysajan ilmoituksen palauttaa, perua tai lakkauttaa opintotuen muuttaa tilinumerotietosi niihin etuuksiin, jotka näkyvä palvelun vasemmassa laidassa katsoa saamiesi yleisimpien etuuksien tietoja mm., onko hakemuksesi käsitelty ja koska etuus maksetaan sekä Kelasta saamasi kirjeen ja päätökset. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Vanhemmille vapaata ja päivärahaa Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Oikeus vapaaseen perustuu työsopimuslakiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Työntekijän tulee ilmoittaa aiotusta vapaasta työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan aloittamista, poikkeustilanteissa lyhyempikin ilmoitusaika käy. Vanhempainvapaan ajoilta Kela maksaa verollisia vanhempainpäivärahoja seuraavasti: Äitiysrahaa äidille 105 arkipäivältä, tai erityisäitiysrahaa jopa raskauden alkamisesta lähtien, jos työolosuhteet ovat vaaraksi odottavan äidin tai sikiön terveydelle. Isyysrahaa lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 18 arkipäivältä enintään neljänä jaksona äidin äitiystai vanhempainrahakauden aikana sekä sen lisäksi 1 12 arkipäivältä vanhempainvapaaseen yhdistettynä, jos isä käyttää vähintään 2 viikkoa vanhempainvapaan lopusta. Tältä isäkuukauden ajalta lapsesta ei saa lasten kotihoidon tukea. Isäkuukauden voi pitää vanhempainrahan maksukauden päätyttyä jopa siihen saakka, kunnes lapsi on noin 16 kuukauden ikäinen, jos äiti tai isä on hoitanut lasta väliajan kotona lasten kotihoidon tuen turvin. Vanhempainrahaa äidille tai isälle 158 arkipäivältä, mutta ei samalta ajalta molemmille. Jos lapsia syntyy kerralla useampia kuin yksi, vanhempainrahaa maksetaan 60 lisäpäivältä lasta kohden. Lisäpäivät voi pitää myös niin, että vanhemmat ovat osittain yhtä aikaa kotona vanhempainrahan turvin. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana hoitoon otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivää. Opintolainaa ottaneella voi olla oikeus vanhempainvapaalla korkoavustukseen, jos hänen tulonsa ovat pienet. Kelasta voi tarkistaa myös mahdollisuuden saada asumistukea, jos perheen tulot pienenevät olennaisesti vanhempainvapaiden aikana. Osittainen vanhempainraha Vanhemmat voivat jakaa vanhempainvapaan, jos kumpikin vanhemmista tekee samaan aikaan osa-aikatyötä. Näin äiti ja isä voivat olla osa-aikatyössä ja osallistua kumpikin lapsen hoitoon ja saada osittaista vanhempainrahaa omien tulojensa mukaan. Määrä Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksen työtulojen perusteella kuten sairauspäivärahat. Työ- tai yrittäjätulojen perusteella määräytyviä vanhempainrahoja korotetaan ensimmäisten maksupäivien ajalta seuraavasti: äitiysrahaa maksetaan 56 ensimmäiseltä äitiysvapaan päivältä enintään 90 % työtuloista. Korotus menee työnantajalle silloin, kun äiti saa tältä ajalta palkkaa. Äidin vanhempainrahaa ja isän vanhempainrahaa tai yhdistettyä isäkuukauden isyys- ja vanhempainrahaa maksetaan kummallekin erikseen enintään 75 % työ- tai yrittäjätuloista 30 ensimmäiseltä maksupäivältä. Vuonna 2008 alkavissa päivärahoissa käytetään vuoden 2006 verotietoja ja yrittäjille sekä maatalousyrittäjille vuoden 2006 YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötuloa, jonka Kela saa suoraan verottajalta. Jos kuitenkin työtulot tai yrittäjäeläkevakuutuksen vuosityötulo 6 kuukaudelta ennen vanhempainvapaan alkamista ovat nousseet olennaisesti (6 kk tulot kahdella kerrottuna ovat vähintään 20 % suuremmat kuin viimeisen vahvistetun verotuksen työtulot tai yrittäjäeläkkeen tulot), äitiys-, isyys- tai vanhempainraha voi määräytyä 6 kuukauden tulojen perusteella. Silloin hakijan tulee toimittaa todistus uusista tuloista. Palkkatuloista vähennetään tulonhankkimiskulut ja 4,44 % työntekijän eläkemaksua ja työttömyysmaksua. Vanhempainpäiväraha voi määräytyä myös lyhyemmän ajan kuin 6 kuukauden tulojen perusteella, esimerkiksi pätkätyöntekijälle. Se voi määräytyä myös edellisen päivärahan perusteella lähekkäin tapahtuvissa synnytyksissä. Vähimmäismäärä Tulottomalle tai hyvin pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 15,20 arkipäivältä. Myös silloin kun äiti tai isä käy työssä äitiys- tai vanhempainrahan maksuajalla, hän saa työssäkäyntipäiviltä palkan lisäksi 15,20 päivärahaa (ei kuitenkaan silloin, kun vanhemmat jakavat hoitovastuun ja vanhempainraha maksetaan ositettuna). Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskelu rinnastetaan työssäoloon. Opiskeleva äiti tai isä voi nostaa yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 15,20 euroa arkipäivältä että opintotukilain mukaista opintorahaa. Jos äiti tai isä ei nosta opintorahaa, voidaan vanhempainpäiväraha maksaa hänelle työtulojen mukaan. Työnantajalle Kun työntekijä saa työsopimuksen mukaan vanhempainvapaan ajalta vähintään päivärahan suuruista palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle, mutta vuosiloman ajalta kuitenkin työntekijälle itselleen. Työnantaja voi hakea Kelalta korvausta siitä, että on maksanut vanhempainvapaalla olevalle työntekijälle vuosiloman ajalta palkkaa (vuosilomakustannuskorvaus). Erityishoitorahaa sairaan lapsen vanhemmille Äidillä tai isällä voi olla oikeus saada lyhytaikaisista ja tilapäisistä ansionmenetyksistään korvausta verollisena erityishoitorahana, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin hakijan työtuloista ja on verotettavaa tuloa. Tulottomalle tai pienituloiselle voidaan kuitenkin maksaa arkipäivältä 15,20 :n erityishoitoraha sekä työttömälle ja opiskelijalle vähintään aikaisemman tuen suuruista erityishoitorahaa.

9 1/2008 k P U H E E N V U O R O Kilpailusta keskinäisriippuvuuteen Yhteiskunnasta ja yhteisistä arvoista syrjäytyminen selittää Jokelan surmia, arvioi ministeri Stefan Wallin loppuvuodesta (HS ). Hänen mukaansa tämä haastaa meidät laajentamaan ja syventämään syrjäytymisestä käytävää keskustelua. Haasteen vastaanottaminen on meidän kaikkien velvollisuus. Koetan noudattaa sitä. Wallin oli tyytyväinen, että yhteisöllisyyden tärkeys on tuotu hallitusohjelmaankin. Siihen on kirjattu lauseet Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä ja Ketään ei jätetä yksin. Eivätkä ne ole jääneet korulauseiksi, sillä näiden päämäärien toimeenpanemiseksi on laadittu lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma. Tällaisten ohjelmien laatiminen lienee arvokasta. Wallin nosti kuitenkin ohjelmasta esiin erityisesti lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön ja medialukutaidon vahvistamisen, ja jäin miettimään niiden suhdetta hallitusohjelman uljaisiin päämääriin. Miten medialukutaito lisää yhteisöllisyyttä? Entä onko meillä maaperää, jolta yhteisöllisyys voisi nousta? Päädymme syrjäytymiskeskustelun kenties kiperimpään pulmaan. Keskustelussa oletetaan, että meillä on yhteisyys, josta syrjäytyä. Nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa otaksuma on kyseenalainen. Kolme k:ta koti, koulu ja kaverit ovat avainasemassa, kun halutaan ehkäistä syrjäytymistä, totesi Wallin. Näinkin on, mutta olisi syytä muistaa kolmen k:n toimivan neljännen k:n kilpailuyhteiskunnan asettamissa rajoissa. Koska se perustuu ajatukseen toisiaan vastaan kamppailevista ja omaa etuaan ajavista yksilöistä, siinä ei ole mitään yhteisöllisyyttä luovaa. Päinvastoin. Tai sitten kyseessä on, niin kuin Veli- Matti Värri ja Olli-Jukka Jokisaari huomauttivat Jokelaa pohtiessaan (HS ), paradoksaalinen yhteisyys, joka syntyy yksilöiden vastakkainasettelusta. Toisin sanoen ei-yhteisyys. Sen vallitessa irrallisuus on pikemmin sääntö kuin mikään syrjäytymiseksi kutsuttava poikkeavuus. En myöskään osaa pitää tällaisen yhteis kunnan arvoista syrjäytymistä huolestuttavana. Myös Leena Eräsaari tarttui (HS ) Jokelan tapahtumiin ja yhteisöllisyyden edellytyksiin, joihin kuuluvat pysyvyys, läsnäolo ja ajan antaminen. Kuumeisen kilpailun vallitessa niitä ei ole. Kodeilla, kouluilla ja kavereilla on siis mahdoton tehtävä: niiden tulisi toimia kaikkien muutos-, innovaatio- ja tehokkuusvaatimusten vastaisesti. Koskapa Wallin otti esiin hallitusohjelmaan kirjatut kauniit sanat, en malta olla mainitsematta, että samassa ohjelmassa sana kilpailukyky esiintyy 38 kertaa. Lisäksi Tarvitsemme uutta yhteisöllisyyttä -sanoja seuraa lause Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa hallitus haluaa selkiyttää oman vastuun, yhteisen vastuun ja yhteiskunnan vastuun välistä suhdetta, mikä antaa ensimmäiselle lauseelle aivan toisenlaisen vivahteen. Onko kyse sittenkin vastuunsiirrosta, julkisen sektorin taakankevennyksestä? Kilpailuyhteiskunnan täydellinen harhakäsitys on, että ihmiset ovat toisistaan riippumattomia ja voittajat muita arvokkaampia. Näinhän ei ole koskaan ollut eikä toivottavasti tule olemaankaan. Kilpailuyhteiskunnan puolestapuhujille ajatus ihmisten keskinäisriippuvuudesta (viidennestä k:sta) tuntuu silti olevan vieras. En muuten ymmärrä, miten turvallinen mediaympäristö olisi mahdollinen, sillä niin kauan kuin maailma on kaltaisensa, ilmaus kuulostaa vitsiltä. Väkivalta, viha, pelko ja suru ovat totuus Suomesta, väittääkin kirjailija Jarkko Tontti (HS ). Toivon, ettei tämäkään ole koko totuus, vaan että on myös ystävällisyyden, rakkauden, rohkeuden ja ilon Suomi. Jos olisin poliitikko, julistaisin sen vahvistamisen meidän kaikkien velvollisuudeksi. Ja lisäisin avainasemassa olevan, että näemme yhteiskunnan syntyvän keskinäisriippuvuudesta eikä kilpailusta. Tuula Helne vastaava tutkija, Kela Viime vuonna 38 %:lla lapsen hoitotuen saajista mielenterveyden häiriö Vuonna 2007 Kela maksoi lapsen hoitotukia yhteensä 73 miljoonaa euroa, josta mielenterveyden häiriöiden vuoksi 27 miljoonaa euroa. Lapsen hoitotukea sai sairasta tai vammaista lasta, joista :lla eli 38 %:lla oli diagnoosina mielenterveyden häiriö. Heistä lähes kolme neljäsosaa oli poikia. Vuonna 2007 lapsen hoitotuen saajia oli yli viidennes vähemmän kuin vuonna Mielenterveyden häiriöiden vuoksi hoitotukea saaneiden lukumäärä on sitä vastoin kasvanut vastaavana aikana 2 600:lla eli 24 %: lla. Vuonna 2007 psyykkisen kehityksen häiriöiden vuoksi sai hoitotukea lasta, joista puheen ja kielen kehityksen häiriöiden johdosta lasta. Heistä kolme neljästä oli poikia. Puheen ja kielen kehityksen häiriöt vähenivät 9 %:lla vuodesta Toiseksi suurin ryhmä, lasta, muodostui laaja-alaisista kehityshäiriöistä. Heistä poikia oli eli 79 %. Laaja-alaisten kehityshäiriöiden ryhmässä vuotiaden lukumäärä kasvoi liki kolminkertaiseksi vuodesta Käytös- ja tunnehäiriöiden vuoksi hoitotukea sai lasta. Tästä ryhmästä vajaa puolet eli lasta sai tukea tarkkaamat- tomuutena, ylivilkkautena ja impulsiivisuutena ilmenevien häiriöiden vuoksi. Poikien osuus heistä oli 87 %. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöiden kokonaislukumäärä kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuoden 2008 alusta lähtien hoitotuki on nimeltään Alle 16- vuotiaan vammaistuki. Tässä tekstissä tarkastellaan aikaväliä Lapsen hoitotukeen on oikeus alle 16-vuotiaalla lapsella, joka sairauden, vian tai vamman vuoksi on vähintään kuuden kuukauden ajan erityisen hoidon tai kuntoutuksen tarpeessa. Lisäksi edellytetään, että lapsen hoito tai kuntoutus aiheuttaa erityistä taloudellista tai muuta rasitusta. Entä hoitotuen jälkeen? Lapsen vakava sairastuminen tai vammautuminen merkitsee perheenjäsenille ristiriitaisten tunteiden ja tunnepaineiden lisäksi arjessa ja työssä selviytymisen vaikeutumista. Perheen muille lapsille vakavasti sairastavaan tai vammautuneeseen sisareen tai veljeen suhtautuminen aiheuttaa hämmennystä, epävarmuutta ja epätietoisuutta. Perhe, jossa on vakavasti sairas tai vammautunut lapsi, on aina haastavan selviytymistehtävän edessä, kun se pyrkii järjestämään lapselleen hoitoa ja hoivaa sekä kuntoutusta. Lapsen hoitotuki, Alle 16-vuotiaan vammaistuki, nykyisin siis voi parhaimmillaan toimia taloudellisena puskurina ja tukena, kun vakavasti sairaan tai vammautuneen lapsen perhe pyrkii järjestämään lapsen erityistä hoitoa 16 ikävuoteen saakka. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta, jos hän on edelleenkin erityisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeessa ja siitä aiheutuu erityistä taloudellista ja muuta rasitusta? Vaikeudethan eivät noudata ikärajoja. Toimivatko hyvinvointivaltion hoito- ja kuntoutusjärjestelmien jatkoyhteydet ja taloudellinen tuki niin hyvin, että katkoja ja viiveitä ei synny? Kysymykseen, miksi seitsemän vuoden aikana mielenterveyden häiriöiden vuoksi lapsen hoitotukea saaneiden lukumäärissä on tapahtunut näin suuria muutoksia, on vaikea vastata. Tämän selvittämiseksi tarvitaan tätä katsausta laajempaa ja syvällisempää tutkimustietoa, muuten jäädään arvailujen ja kuvitelmien varaan. Raimo Raitasalo tutkimusprofessori, Kela Kaarlo Maaniemi pääsuunnittelija, Kela Pienten lasten hoitoon tukea Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päättymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmilla on valintaoikeus: oikeus joko kunnalliseen hoitopaikkaan tai Kelan rahalliseen tukeen, jota on kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki. Päivähoitoa järjestetään kunnallisena ja yksityisenä palveluna: kunnallinen hoito on kunnan järjestämää yksityinen hoito on yleensä kunnan valvomaa. Yksityinen päivähoito voi olla päiväkotihoitoa tai perhepäivähoitoa. Perhe voi myös palkata yksityisen hoitajan esim. kotiinsa hoitamaan lapsia. Kunta voi myös ostaa palveluita yksityiseltä hoidon tuottajalta, mutta silloin on kyse ostopalvelusta. Silloin hoitomaksu määräytyy kuten kunnallisessa hoidossa eikä perheellä ole oikeutta Kelan maksamaan tukeen. Samassa yksityisessä päiväkodissa voi olla sekä ostopalvelupaikkoja että yksityisiä hoitopaikkoja. Kun vanhemmat eivät ole valinneet kunnan järjestämää päivähoitoa, he voivat saada Kelalta lasten kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi ja lasten yksityisen hoidon tukea, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja (yksityinen päiväkoti, perhepäivähoitaja tai perheeseen työsuhteessa oleva hoitaja). Perhe voi saada kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea samanaikaisesti, mutta vain yhtä tukea lasta kohden. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha. Sitä maksetaan erikseen jokaisesta tukeen oikeuttavasta lapsesta. Yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta se on 294,28, kustakin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 ja alle normaalin oppivelvollisuusiän olevasta lapsesta 60,46 kuukaudessa. Lisäksi voidaan maksaa hoitolisää kuukausittain enintään 168,19, mutta vain yhdestä lapsesta. Sen saaminen ja määrä riippuvat perheen tuloista. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 137,33 lasta kohden, ja perhe voi saada tuloista riippuen hoitolisää enintään 134,55 lasta kohden kuukaudessa. Yksityisen hoidon tuki maksetaan päivähoidon tuottajalle, mutta perhe hakee tuen. Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 kuukaudessa työ- tai virkasuhteessa olevalle vanhemmalle, jonka työaika on lapsen hoidon vuoksi enintään 30 tuntia viikossa. Edellytyksenä on lisäksi, että lapsi on joko alle 3-vuotias tai perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuoden oppilas (pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva kolmannen kouluvuoden loppuun). Oikeus tukeen voi alkaa heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeisen isyysrahakauden päättymistä seuraavasta arkipäivästä alkaen. Molemmat vanhemmat voivat saada osittaista hoitorahaa esimerkiksi siten, että saman kalenterijakson aikana toinen vanhemmista hoitaa lasta aamupäivisin ja toinen iltapäivisin. Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.

10 10 1/ opiskelijalle opintotuen takaisinmaksuehdotus Lähes opintotuen saajaa ansaitsi vuonna 2006 liikaa. Koska he eivät peruneet tai palauttaneet opintotukea ajoissa, Kela on lähettänyt heille opintotukilain mukaisen takaisinmaksuehdotuksen. Keskimääräinen takaisin maksettava määrä on euroa. Takaisinmaksuehdotusten yhteismäärä on 48,4 miljoonaa euroa. Opintotukea sai vuonna 2006 noin opiskelijaa. Heistä :n tulot olivat verohallinnolta saatujen tietojen mukaan suuremmat kuin opintotukilain mukainen vuosituloraja. Tämä on 13 prosenttia kaikista opintotuen saajista. Vuosituloraja määräytyy sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija on nostanut opintotukea. Vuonna 2006 vuosituloraja oli euroa, jos opiskelija nosti tukea yhdeksältä kuukaudelta. Opintotuen saajien keskimääräiset veronalaiset tulot vuonna 2006 olivat euroa (ilman opintotukea). Reilulla kolmasosalla vuositulot olivat alle euroa. Edellisenä vuonna takaisinmaksuehdotuksia lähetettiin opiskelijalle ja perittävä määrä oli 42,4 miljoonaa euroa. Kelan opintotukiryhmän etuuspäällikön Ilpo Lahtisen mukaan takaisinperinnän määrien vuosittainen kasvu kertoo koko ajan lisääntyneestä opiskeluaikaisesta työssäkäynnistä sekä siitä, että tulorajat ovat olleet jälkeenjääneet. Opintotuen saajien omien tulojen tulorajoja korotettiin vuoden 2008 alusta. Korotettuja tulorajoja sovelletaan vuoden kuitenkin vasta 2008 ansioihin, eli ne eivät tule voimaan takautuvasti. Uudelleenkäsittelypyyntö kuukauden kuluessa Takaisinmaksuehdotus lähetetään kaikille vuositulorajansa ylittäneille opiskelijoille. Se on päätösehdotus, sillä Kelalla ei ole tietoa, mikä osa tuloista on saatu opiskeluaikana. Jos vuositulorajan ylitys johtuu muista kuin opiskeluaikana saaduista tuloista, takaisin maksettava määrä voi pienentyä tai takaisinmaksua ei tule lainkaan. Opiskelija voi tehdä 30 päivän kuluessa Kelalle uudelleenkäsittelypyynnön, jossa hän antaa selvityksen opinnoistaan ja siitä, milloin tulot on saatu. Selvitys on tarpeen, kun opiskelija on vuoden 2006 aikana aloittanut opintonsa, valmistunut tai käyttänyt enimmäistukiaikansa loppuun. Edellisissä tulovalvonnoissa opintonsa aloittaneita tai valmistuneita on ollut noin neljäsosa takaisinmaksuehdotuksen saaneista. Opiskelijan tulee itse huolehtia siitä, että hänen vuositulonsa eivät ylitä vuositulorajaa. Tuen peruminen, palauttaminen ja lakkauttaminen on helppoa, sillä sen voi tehdä sähköisesti Kelan asiointipalvelussa. Opintotuen sähköinen muutosilmoitus on osoitteessa Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Jos opiskelija ei peru tai palauta opintotukea, liikaa maksettu tuki peritään takaisin 15 prosentilla korotettuna. Vuosi sitten opintotuen vapaaehtoisia palautuksia kertyi 26,9 miljoonaa euroa yli opiskelijalta. Vuoden 2007 opintotukien palautukset on maksettava maaliskuun loppuun mennessä. Viime vuoden tukia palautettaessa tulee huomioida vuoteen 2007 asti voimassa olleet vanhat tulorajat. n Opintotukeen korotuksia Opintotukeen tehdään korotuksia vuonna Korotukset koskevat opiskelijan vapaan tulon määriä, opintorahojen määriä ja muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen määrää. Opiskelija voi tienata aiempaa enemmän Opiskelijan vapaan tulon raja määräytyy kalenterivuoden aikana käytettyjen opintotukikuukausien mukaan. Opintotuessa olevia opiskelijan vapaan tulon määriä korotettiin lukien noin 30 %: lla. Opiskelijan kuukausittainen vapaan tulon raja tuelliselta kuukaudelta korottui 505 eurosta 660 euroon ja tuettomalta kuukaudelta eurosta euroon. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija voi ansaita vuodesta 2008 lukien noin 30 prosenttia aiempaa enemmän ilman, että omat tulot vähentävät opintotukea. Jos opiskelija esimerkiksi nostaa opintotukea yhdeksältä kuukaudelta, on hänen vuositulorajansa vuodesta 2008 lukien euroa aiemman euron sijaan. Jos opiskelijan vuositulot ovat yli euroa, ei hänellä ole ollenkaan oikeutta tukeen. Vuoden 2007 loppuun asti tämä raja oli euroa. Opintotukea ennen vuotta 2008 nostaneen kannattaa huomioida, että tulorajat eivät korotu takautuvasti. Näin ollen vuoden 2007 ja sitä aiempien vuosien tulovalvonnassa noudatetaan tuolloin voimassa olleita tulorajoja (vapaan tulon raja tuelliselta kuukaudelta on 505 euroa ja tuettomalta kuukaudelta euroa). Opintotukea nostaneet voivat palauttaa vuoden 2007 opintotukia vapaaehtoisesti vielä vuoden 2008 maaliskuun loppuun asti vuositulorajan korottamiseksi. Tukea palauttaessa tulee huomioida aiemmin voimassa olleet vapaan tulon rajat. Palautuksen voi tehdä helpoimmin ja nopeimmin verkossa Kelan asiointipalvelussa www. kela.fi/asiointi. Opintoraha ja valtiontakauksen määrä nousevat elokuussa Opintorahan määriä korotetaan lukien noin 15 prosentilla, mutta kuitenkin vähintään 16 eurolla. Opintorahan määrät pyöristetään täysiin euroihin. Esimerkiksi itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen korkeakouluopiskelijan opintoraha korottuu 259,01 eurosta 298 euroon kuukaudessa. Vastaavasti muualla kuin korkeakoulussa opiskelevan täysi-ikäisen opintoraha korottuu 213,60 eurosta 246 euroon kuukaudessa. Vanhempansa luona asuvan alle 20-vuotiaan muun kuin korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee 21,86 eurosta 38 euroon kuukaudessa. Myös vanhempien pienituloisuuden perusteella joko alle 18-vuotiaalle tai vanhempansa luona asuvalle myönnettävää opintotuen vähävaraisuuskorotusta korotetaan vastaavasti kuin opintorahaa, eli noin 15 % tai vähintään 16 euroa. Elokuun alusta 2008 lukien korotetaan myös muiden kuin korkeakouluissa opiskelevien täysiikäisten opiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen määrää. Takauksen määrä korottuu tuolloin 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa, eli samansuuruiseksi kuin korkeakouluopiskelijoilla. Opintotukea saavan ei tarvitse hakea korotuksia erikseen. Myönnettyihin opintorahoihin ja lainatakauksiin tehdään korotukset Kelassa lukien ja opintotuen saajat saavat uusista tuen määristä päätöksen heinäkuun aikana. n Kehitysvammaiset nuoret haluavat palkkatyöhön Kehitysvammaiset nuoret eivät enää halua perinteiseen työtoimintaan, vaan oikeaan palkkatyöhön. Tämä käy ilmi kyselystä, johon vastasi yli 300 kehitysvammaista opiskelijaa. Kyselytulosten mukaan palkan merkitys on suuri kehitysvammaisille nuorille. Töitä halutaan, koska työstä saa palkkaa. Perinteisessä työtoiminnassa tai avotyössä palkkaa ei makseta. Ns. tuetun työllistymisen kautta noin 300 kehitysvammaista henkilöä on tähän mennessä työllistynyt avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Työkykyisiä ja työhön haluavia kehitysvammaisia henkilöitä olisi kuitenkin jopa Kehitysvammaisten nuorten toiveammatit ovat kyselyn mukaan varsin realistisia ja vastaavat heidän koulutustaan: suosituimpia aloja ovat ravitsemispalvelut ja kiinteistönhuolto. Myös kuljetusja liikennetyö kiinnostaa, samoin puhdistuspalveluala. palkkaa piti tärkeänä 85 prosenttia vastaajista. Voi ostaa sellaisia asioita, mitä muutkin ihmiset, kiteytti yksi vastaaja palkan merkityksen. Jos on rahaa voi ostaa ruokaa ja vaatteita. Pystyy elämään itsenäisesti, oli toisen haave. Kehitysvammaliiton erikoissuunnittelija Marika Ahlsténin mukaan kehitysvammaisille nuorille on opetettu, että oma elanto täytyy tienata, ja he ovat omaksuneet tämän ihanteen. Mutta käytännössä moni heistä kuitenkin tietää päätyvänsä opiskelujen jälkeen eläkkeelle ja työkeskukseen eikä palkkatyöhön. Palkan lisäksi vastaajat arvostivat sitä, että työ tarjoaa mielekästä tekemistä, siitä oppii uusia asioita ja saa työkavereita. Joidenkin vastaajien mielestä työnteko on tärkeää, koska se on mukavaa, siitä tulee hyvä mieli ja saa tuntea itsensä tarpeelliseksi. Kyselyyn vastanneet nuoret olivat opiskelemassa ammattiin. Naiset opiskelivat pääasiassa majoitus-, ravitsemus- ja talousalaa, olivat sosiaali- ja terveysalan avustajakoulutuksessa tai puhdistuspalvelu-, käsityö- ja kotitalousalalla. Miehillä opiskelualat vaihtelivat enemmän. Yhtään naista ei opiskellut informaatiotekniikkaa, metsätyötä, kone- ja metallialaa tai kiinteistönhoitoa. Kyselyn toteuttivat kehitysvamma-alan järjestöt Kehitysvammaliitto, Kehitysvammaisten tukiliitto, Förbundet de Utvecklingsstördas Väl ja Nuorten Ystävät. n Opintoihin tukea Opintotukea on opintoraha 17 vuotta täyttäneille asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille sekä ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus ja korkoavustus. Opintoraha on 21,86 259,01 /kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitoksen, hakijan iän, kotona asumisen ja perhesuhteiden mukaan. Jos opiskelija saa vähintään opintorahan suuruista apurahaa tai vähintään 505 palkkaa kuukaudessa työharjoittelusta tai työssäoppimisjaksolta, hän ei saa samalta ajalta opintorahaa. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien pienet tulot voivat myös korottaa opintorahaa. Asumislisä on 80 % vuokrasta. Asumislisää ei makseta alle 33,63 :n vuokrasta, eikä yli 252 vuokraa oteta huomioon, joten asumislisä on pienimmillään 26,90 ja suurimmillaan 201,60. Omalta vanhemmaltaan asunnon vuokranneiden asumislisä on enintään 58,87. Asumislisään vaikuttavat omien tulojen lisäksi samassa asunnossa asuvan puolison tai avopuolison tulot, jos hänen vuositulonsa ovat yli Vanhempien tulot vaikuttavat asumislisään vain alle 18-vuotiailla toisen asteen perheettömillä opiskelijoilla. Opintotuen asumislisään oikeutettu ei saa yleistä asumistukea opiskelun lomien ajalta. Yleistä asumistukea voivat saada päätoimisista opiskelijoista vain lapsiperheet, omistusasunnoissa asuvat opiskelijat sekä ne opiskelijat, jotka eivät enää saa opintotukea opintojen pitkittyessä. Omien tulojen vaikutus tukeen Opiskelijan kannattaa itse seurata vuositulojaan ja ottaa selvää, miten omat tulot vaikuttavat opintotukeen. Laskentaohjelma löytyy Internetistä (www.kela.fi kohdassa Opintotuki). Liikaa maksetun opintotuen takaisinperinnän voi välttää palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetun tuen viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttaminen ja muut muutokset hoituvat myös sähköisen asioinnin avulla (www.kela.fi kohdassa Asiointi). Korkoavustusta pienituloisille Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enintään 5 puolivuotiskauden ajan. Korkoavustusta haetaan mieluiten hyvissä ajoin ennen pankin ilmoittamaa maksupäivää, jolloin korkoavustus voidaan maksaa suoraan pankille. Opiskelijalle koulumatkatukea Päätoimisesti lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville voidaan korvata päivittäisten koulumatkojen kustannukset, kun yhdensuuntainen koulumatka opiskelijan asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 kuukaudessa. Opiskelija maksaa aina itse matkastaan vähintään 43 kuukaudessa. Koulumatkatuen saajan tulee muistaa ilmoittaa opiskelussa tapahtuvista muutoksista Kelaan heti.

11 1/ Nuori takoo työpajassa elämänhallintaa Kuva Ari Korkala Monta asiaa pitää selvitä, ennen kuin nuori pääsee jaloilleen. Työpajoissa tiedetään, että elämänhallinta vaikuttaa työllistymiseen. Nokian kaupungin luovan pajan ohjaaja Sanna Ingström kertoo, että työpajoissa keskeistä on työhön ja oppilaitoksiin tutustuminen. Lisäksi työpajoissa keskustellaan runsaasti työelämän säännöistä ja koulutuksesta. Paljon puhututtaa myös arjessa selviytyminen, kuten ravintotottumukset, sukupuolitaudit ja ehkäisy. Nuorille järjestetään viikoittain liikuntaa sekä opastetaan kädentaidoissa ja ruuanlaittossa. Kun aikuinen on läsnä ja nuoret tutustuvat toisiinsa, ryhmästä syntyy voimavara. Vaikka työpajalle tuleva nuori odottaisi saavansa vain työmarkkinatuen, yleensä hän hoksaa hyötyvänsä kuukauden tai vuoden mittaisesta työpajasta, Ingström miettii. Moni itseään etsivä nuori potee pahaa virkamieskammoa. Ingström kuitenkin laskee, että työpajan puolestasadasta työntekijästä nuori löytää jonkun, jonka kanssa kemiat pelaavat. Työnjohtaja Kari Haukijärvi lisää, että nuoret pitävät myös ohjaajia viranomaisina, joten luottamuksen saaminen vie aikaa. Kun vastahakoinen nuori huomaa kaverinsa päässeen työpajan avulla eteenpäin, esimerkki helposti tarttuu. Koulujen 9.-luokkalaisissa on monia, jotka pitäisi ajoittain pistää jäähylle. Koulujen kanssa olemme harkinneet, että metallipajassamme moni rauhoittuisi, Haukijärvi kaavailee. Nokialla sata työpajanuorta Nokian kaupunki käynnisti nuorten työpajat Vuonna Työpajan keittiön emäntä Birgitta Korpi ja kahvilatyöntekijä Sanna Mäyrä ovat päässeet keskenään tutuiksi. Kuva Ari Korkala Kuva Ari Korkala Kotitalousyrittäjä Jonna Karvonen kokeili viime vuonna koulutustaan vastaavaa työtä Nokian kaupungin työpajassa. Työ miellytti, mutta työjakson jälkeen edessä on työn tai koulutuksen etsintä. Työnjohtaja Kari Haukijärvi ja luovan pajan ohjaaja Sanna Ingström kaitsevat Nokian kaupungin työpajalla sekä nuoria että aikuisia kaupunki yhdisti kaikki työpajat säästösyistä. Aluksi arvelutti, kuinka käy, kun paikkaansa löytämättömät nuoret ja elämänsä rymynneet kohtaavat. Hyvin on kuitenkin sujunut, vuodesta 1995 mukana ollut Kari Haukijärvi muistelee. Viime vuonna Nokian kaupungissa työpajoissa puursi satakunta alle 29-vuotiasta. Heistä valtaosa tuli työvoimatoimiston kautta, toiseksi eniten sosiaalikeskuksen kautta. Nokialla oli samoin noin sata alle 25-vuotiasta työtöntä viime vuonna. Työpajassa tehdään osaamiskartoitus ja selvitetään mahdollisuudet esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen. Sanna Ingström kehaisee, että kaupungin yksikkönä työpajalla on monia mahdollisuuksia löytää nuorelle sopiva paikka. Nuoria on varsinkin kuljetus-, puu-, metalli-, puisto-, tekstiilija kierrätystöissä. Työpaja järjestää myös alle 25-vuotiaiden lakisääteistä kuntouttavaa työtoimintaa. Näkyviä tuloksiakin olemme saaneet. Loppuvuonna 13 nuorestamme 12 lähti opiskelemaan, heistä yksi yliopistoon asti, Sanna Ingström mainitsee. Nokian kaupungin työpajassa valmistuu kätevissä käsissä monenmoista. Kuva Ari Korkala Työkokemusta kokatessa Kahvilatyöntekijä Sanna Mäyrä, 20, ahertaa työpajan keittiössä. Paikka on tuttu, sillä hän harjoitteli keittiössä viime vuonna yli puoli vuotta. Syksyllä alkoi työsuhde, joka kestää tämän vuoden loppuun asti. Työpajassa on hyvää se, että nuoret pääsevät harjoittelemaan työntekoa. Itse tykkään tästä työstä ja varsinkin työkavereista. Huonoa on vain se, että tästä ei voi saada vakinaista työpaikkaa, suurtalouskokiksi valmistunut Mäyrä miettii. Jonna Karvonen, 20, käväisi keittiössä tapaamassa kaveriaan. Karvonen tutustui keittiössä työelämään viime vuonna kolmisen kuukautta. Pidin kovasti työn monipuolisuudesta ja asiakaspalvelusta. Parasta oli ruuanlaitto. Tykkään myös jutella kaikkien kanssa. Siivous ei niin ole mun juttuni, hän puntaroi. Karvonen on valmistunut kotitalousyrittäjäksi. Hän kuitenkin aikoo löytää töitä päiväkodista. Jos ei onnistu, hän harkitsee asiakaspalvelutöitä tai lähihoitajan opintoja. l Hannu Kaskinen freelancetoimittaja Kuntoutusraha työtulojen mukaan Kuntoutusrahaa voi Kelasta saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti esimerkiksi Kelan, terveydenhuollon tai työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta voidaan maksaa kuntoutusrahaa vajaakuntoiselle henkilölle. Kuntoutusrahan määrä vastaa useimmiten sairauspäivärahan määrää. Ammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutusraha on kuitenkin aina 75 % verotuksessa vahvistetuista työtuloista tai yrittäjäeläkevakuutuksen työtuloista. Kuntoutuksen odotus- ja väliajalta kuntoutusraha maksetaan 20 %:lla alennettuna. Ammatillisessa kuntoutuksessa olevalle maksetaan aina vähintään 17,47 päivässä. Kuntoutukseen osallistuvalle voidaan maksaa myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 8 euroa päivältä kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin. Korvausta voi saada silloin, kun kuntoutusrahan määrä on enintään 17,47 päivässä. Jos henkilö on kuntoutuksensa jälkeen esimerkiksi työharjoittelussa tai työssä, josta hän saa aikaisempaa ansiotasoaan tuntuvasti pienempää palkkaa, hän voi hakea Kelalta harkinnanvaraista kuntoutusavustusta. Kela kuntouttaa Kelan tehtäviin kuuluu vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus lakisääteisenä alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus lakisääteisenä kuntoutustarpeen selvittäminen esimerkiksi silloin, kun henkilö on saanut Kelan sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä ja kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä tai kun hänen eläkehakemuksensa hylätään sekä muuta ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena eduskunnan myöntämän määrärahan mukaan. Vuodelle 2008 tähän on myönnetty 102 miljoonaa euroa. Kuntoutustuki työkyvyttömälle Määräajaksi myönnettävä kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläke, mutta sillä pyritään kuitenkin edistämään työhön paluuta. Ensisijaisia ovat työkykyä ylläpitävät ja kuntouttavat toimet ja hakijan jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen. Tuen edellytyksenä on, että hakijalle on laadittu hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai että sitä valmistellaan. Kuntoutustuki vastaa määrältään normaalia työkyvyttömyyseläkettä ja se haetaan kuten työkyvyttömyyseläke. Nuoret vajaakuntoiset koulutukseen Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ehkäisemiseksi vuotiaat vajaakuntoiset nuoret ohjataan aktiiviseen ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Heille maksetaan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa, jonka määrä on aktiivisen kuntoutuksen ajalta vähintään 17,47 päivässä (noin 426 /kk) ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuoren on mahdollista saada myös vammaistukea.

12 12 1/2008 Kaikkien kirjasto Kirjasto on paikka, joka varmistaa tietoyhteiskunnan kansalaisen tasavertaisen pääsyn tiedon ja kulttuurin lähteille. Kuva Harri Mäenpää Mitä lähempänä kansalaista kirjasto on, sitä parempi. Joensuulaisilla työttömällä rakennusinsinöörillä Mervi Niemelä-Hytösellä ja eläkeläisellä Raija Kortelaisella on parinsadan metrin matka Rantakylän lähiön sivukirjastoon, kävellen ja pyörätuolilla. Monipuolinen kirjastoverkosto pitää aktiivisena ja ehkäisee syrjään jäämistä ihmisen elämäntilanteesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta, naiset sanovat. Suomen ensimmäisenä esteettömyysasiamiehenä työskennellyt Mervi on järjestötoimija ja vankkumaton esteettömyyden puolestapuhuja. Esteettömyys ei tarkoita vain konkreettisten kynnysten viilaamista, vaan on syvimmiltään vaihtoehtoisuuden mahdollistamista aktiiviselle kansalaisuudelle, hän korostaa. Hyvinvoinnin keskellä unohtuu, ettei kaikilla ole esimerkiksi tietokonetta, saati autoa. Väestö vanhenee. Lähikirjastoon lapsikin pääsee omatoimisesti. Kirjastoon kuka tahansa voi tulla kasvojaan menettämättä. Lähikirjasto on lähiön yhteinen olohuone. Vahvistaa kielitaitoa Kirjaston lukusalista ja nettipisteestä vaikkapa työtön voi hakea tietoa työnhakuun. Virkistäytymistäkään ei sovi vähätellä. Sekään ei ole itsestään selvää, että jokainen kansalainen osaa lukea ja kirjoittaa hyvin. Nopea lyhytviestintä, teksti- Lukemista maahanmuuttajille. Kuva Harri Mäenpää viestit ja sähköposti, syö lukutaitoa. Kirjallisuus opettaa hallitsemaan suuria kokonaisuuksia ja ymmärtämään käsitteitä, mikä edistää osallisuutta yhteiskunnassa, Mervi toteaa. Lasten satutunnit ovat oivaa toimintaa. Kirjastoissa voisi olla myös muistamattomien mummojen historiikkituokioita, joissa yhdistyisi kielellinen virkistyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen. Mitä vanhemmaksi voi käydä kirjastossa, sitä virkeämpinä aivot pysyvät. Rantakylän lähiössä asuu paljon maahanmuuttajia. Kirjaston tulee toimintaympäristönä muistaa ihmiset vauvasta vaariin, Suomesta Vietnamiin. Äidinkielinen kirjallisuus vahvistaa maahanmuuttajien identiteettiä ja niin muodoin osallisuutta yhteiskunnassa. Kirjavat vaihtoehdot Kirjastoissa on saatavilla selkokielistä ja suurikirjaimista Kuva Harri Mäenpää Kuva Harri Mäenpää kirjallisuutta sekä äänikirjoja. Myös tilana kirjaston tulisi olla esteetön eli helposti hahmotettava ja älykkäästi ihmisen tarpeisiin joustava, jotta kirjat ja käyttäjät kohtaavat. Krista, 3, käy viikoittain Polvijärven kirjastossa. Raijan iloksi kirjasto on pyörätuolimatkan päässä. Pitäisi olla lukupisteitä, joiden tuolin korkeutta ja valon voimakkuutta voi säätää. Nettipisteen pitäisi olla niin suojattu, että olan yli ei voi kurkkia. Suunnistusta hyllyjen väleissä auttaisivat marketeista tutut riippuvat opasteet, Mervi mainitsee esimerkkeinä. Vuoden vanha Joensuun seutukirjasto on Joensuun ja ympäristökuntien verkostokirjasto. Toinen toistaan tukien ja vähenevistä voimavaroista huolimatta seudun kuntien kirjastot pystyvät tarjoamaan entistä kirjavampaa eli monipuolisempaa palvelua. Näin myös alueellinen tasa-arvo palveluissa toteutuu paremmin, Mervi kiittää. Asiakasta palvellaan Vammaisneuvostossa vaikuttava Raija käy säännöllisesti kirjastossa, vaikka lähikirjaston ulko-ovi onkin hankala avata pyörätuolista käsin. Mielikirjallisuuttani ovat dekkarit. Kirjasto on paikka, jossa saa asiantuntevaa ja yksilöllistä palvelua, hän kehuu. Dekkarit maistuvat Mervillekin. Järjestöjyränä toimiminen vaatii raskaat huvit! Eniten haen täältä kuitenkin ammattiin ja edunvalvontaan liittyvää tietoa. Dekkareista puheen ollen Mervi murehtii arvomaailmamme yksipuolistumista. Uskomme amerikkalaisen valtavirran dekkareihin ja satuihin, joissa hyvä saa tehdä mitä tahansa hävittääkseen pahan. Onneksi kirjasto tarjoaa vaihtoehtoja esimerkiksi kansansatujen muodossa. Kansalaisoikeuksien toteutuminen lähtee todellisuudessa arvoistamme. Jokaisella tulisi olla oikeus oman elämänsä hallintaa, mutta hyväksymmekö tämän vaikkapa vanhuksilla ja vammaisilla? l Päivi Spåre freelancetoimittaja

13 1/ Kotivuosiltakin voi kertyä eläkettä Piirros Annika Mannström Eläkettä karttuu myös äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan aikana. Vanhempainvapaan jälkeen lapsen äidillä tai isällä on oikeus jäädä hoitovapaalle, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Eläketurvakeskuksen tiedottajalla Taina Hedmanilla on pitkä kokemus eläkeneuvonnasta. Häneltä on usein kysytty, miten kotona vietetyt vuodet vaikuttavat eläkkeeseen. Eläkettä karttuu nykyään myös äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan sekä hoitovapaan aikana toisin kuin ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta. Yleensähän juuri naiset jäävät kotiin, ja he haluavat tietää, miten kotonaolo vaikuttaa eläkkeeseen. On myönteistä, että nuoret naiset ovat tietoisia taloudellisista realiteeteista. Uskon, että useimmat jäisivät mielellään kotiin vähän pidemmäksi aikaa, jos se olisi taloudellisesti mahdollista. Mutta monessa tapauksessa se ei käy päinsä, sillä perheellä voi olla esimerkiksi asunto- ja opintolainaa, Taina Hedman arvelee. Kotihoidontuestakin karttuu eläkettä Kotihoidontuesta eläkettä ei kartu yhtä paljon kuin ansiotyötä tehtäessä, mutta tilanne on kuitenkin parempi kuin aiemmin, Taina Hedman korostaa. Hän arvioi, että useimmat kotihoidon tuen valitsijoista käyttävät sitä ehkä noin vuoden ajan. Suomessa naiset ovat kokopäivätyössä yleisemmin kuin muualla Pohjolassa. Ruotsissa naisten osapäivätyöskentely on paljon tavallisempaa. Varsinaisia kotirouvia Suomessa ei juuri enää ole, Taina Hedman arvelee. Minkälaisia neuvoja hän antaisi niille, jotka harkitsevat kotiin jäämistä hieman pidempään kuin vanhempainvapaan ajaksi? On tietysti arvioitava, mikä tuntuu oikealta ratkaisulta itselle ja perheelle. Mutta jos hankkii monta lasta, voi olla parempi tähdätä palkkatyöhön jonakin vuonna aina välillä, sillä vanhempainvapaan päiväraha perustuu palkkaan ja eläke karttuu sen mukaan. On yksi poikkeus: Jos lapsen laskettu aika on ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kolme vuotta, vanhempainraha voidaan laskea saman tulon perusteella kuin edellisenä vanhempainrahakautena. Joskus edullisempaa pysyä kotona Taina Hedman painottaa, että keskellä urakehitystään olevien voi joskus olla vaikeaa jäädä kotiin muutamiksi vuosiksi. Nykyisinhän on helppoa saada päivähoitopaikka, joten ketään ei pakoteta jäämään kotiin. Kuitenkin niille, joilla on huonosti palkattuja määräaikaisia työpaikkoja, voi tietyissä tapauksissa olla edullisempaa pysyä kotona vielä kaksi vuotta ja saada kotihoidontukea. Niin on, jos he saavat asumistukea ja välttyvät näin korkeilta päivähoitomaksuilta. Taina Hedman arvioi, että kolme vuotta on sittenkin melko lyhyt aika koko työelämää ajatellen. Vanhuuseläkehän on nykyään joustava siten, että voi itse valita, jäädäkö eläkkeelle 63-vuotiaana vai työskennelläkö jopa 68-vuotiaaksi asti. Nykyinen eläkejärjestelmä palkitsee niitä, jotka pysyvät työelämässä pidempään. Kotiin voisi jäädä kolmeksi vuodeksi, minä aikana eläke kasvaa hieman vähemmän kuin töissä, mutta menetyksen voi korvata siirtymällä eläkkeelle myöhemmin. Niille vanhemmille, jotka ovat kotona yli kolme vuotta, Kela ei maksa kotihoidontukea eikä eläke kartu. Silloin voi olla hyvä sijoitus tulevaisuuteen panna vähän rahaa syrjään yksityiseen eläkesäästämiseen. Sama koskee myös hoitovapaiden käyttämistä useita kertoja. l Petra Ljung freelancetoimittaja Käännös Kirsti Kalliosalo Faktatietoa Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden aikana eläke kasvaa 1,5 % etuuden perusteena olevasta ansiosta. Hoitovapaan aikana ei makseta palkkaa, vaan Kela maksaa kotihoidontukea, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kotihoidontuki on 294,28 euroa. Eläkettä karttuu silloin 1,5 % 575 eurosta kuukaudessa, mikä tekee runsaat 8 euroa kuukaudessa. Jotta eläke karttuisi, on työuran aikana ansaittava vähintään ,97 euroa. 52-vuotiaaksi asti eläkkeen ansaintaprosentti on 1,5 %. Ikävuosina se on 1,9 %. Sen jälkeen kun työntekijä on täyttänyt 63 vuotta, eläke kasvaa 4,5 % vuodessa. Kansaneläke turvaa vähimmäistoimeentulon niille, joilta työeläke puuttuu tai se on vähäinen. Vuonna 2008 kansaneläkettä ei makseta lainkaan, kun avo- tai avioliitossa elävän työeläke on vähintään 1 028,13 euroa kuukaudessa tai kun yksinäisen työeläke on vähintään 1 154,30 euroa kuukaudessa. Esimerkkejä Esimerkkien lähtökohtana on, että vuosipalkka pysyy samana koko työuran ajan. Esimerkkihenkilöt ovat syntyneet vuonna 1980 ja he alkavat työskennellä 25-vuotiaina. Heidän vuositulonsa ovat euroa, mikä vastaa nykyisiä keskimääräisiä vuosituloja. Eläke on sovitettu elinaikakertoimen mukaan. Lähde: Marjukka Hietaniemi, Eläketurvakeskus. HANNA, yksi lapsi, kotona kolmisen vuotta Hanna jää kotiin äitiys- ja vanhempainvapaalle ja on hoitovapaalla kaksi vuotta. Jos Hanna siirtyy eläkkeelle 63- vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Jos Hanna siirtyy eläkkeelle 68- vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. JENNI, kaksi lasta, kotona kuutisen vuotta Jenni on äitiys- ja vanhempainvapaalla sekä kahden vuoden hoitovapaalla kahteen otteeseen. Jos Jenni jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Jos Jenni jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Mikäli Jenni työskentelee kahden äitiys- ja vanhempainrahakautensa välissä hänen vanhempainrahastaan ja siten myös eläkkeestään tulee suurempi. MINNA, yksi lapsi, kotona vajaan vuoden Minna jää kotiin vain äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi Jos Minna jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Jos Minna jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. LEENA, 2 lasta, äitiys- ja vanhempainvapaalla kahteen otteeseen Leena jää kotiin vain äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi. Jos Leena jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Jos Leena jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. ANITA, 1 lapsi, kotona 10 vuotta Anita jää kotiin äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi sekä kahden vuoden hoitovapaalle. Sen jälkeen hän on vielä kotiäitinä 7 vuotta, yhteensä siis 10 vuotta. Jos Anita jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Jos Anita jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. ANNA, ei lapsia Anna on yhtäjaksoisesti työelämässä 25- vuotiaasta aina eläkeikään asti. Jos Anna jää eläkkeelle 63-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk. Jos Anna jää eläkkeelle 68-vuotiaana, hänen työeläkkeekseen tulee euroa/kk.

14 14 1/2008 Soviteltu työttömyysetuus sai jatkoaikaa Nuoren voi työllistää palkkatuella entistä aikaisemmin Soviteltua työttömyysetuutta voidaan maksaa vuoden 2009 loppuun saakka, vaikka 36 kuukauden enimmäisaika on tullut täyteen. Työttömyysturvalain muutos tuli voimaan vuoden 2008 alusta. Soviteltua työttömyysetuutta voi työttömyysturvalain mukaan saada enintään 36 kuukautta kerrallaan. Määräaikaisen lainmuutoksen johdosta soviteltua työttömyysetuutta ovat kuitenkin voineet saada toistaiseksi myös ne, joilla enimmäisaika on täyttynyt. Mahdollisuus saada edelleen soviteltua työttömyysetuutta parantaa etenkin pienipalkkaisilla ja naisvaltaisilla aloilla toimivien asemaa. (Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote) n Työttömyysturvan neuvontaan puhelua viime vuonna Työhallinnon työttömyysturvaneuvonnan puhelinpalveluun soitettiin yhteensä n puhelua vuonna Puhelinpalvelusta saa yleistietoa työttömyysetuuksista sekä tietoa esimerkiksi osa-aikatyön, opiskelun, yrittäjyyden tai ulkomaanmatkan vaikutuksista työttömyysturvaan. Palvelunumerot: Suomenkielinen ma - pe klo 9 17 Ruotsinkielinen ma - pe klo 9 16 Puheluhinnat perii operaattori, mutta neuvontapalvelut ovat maksuttomia. Hinnat ovat kotimaan kiinteän verkon liittymistä paikallisverkkomaksun ja matkapuhelimista matkapuhelinmaksun verran. n Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllisyyden parantamiseen on valtion talousarviossa varattu yhteensä 15,5 milj. euroa. Lisämäärärahalla työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetusministeriö haluavat järjestää nykyistä useammalle nuorelle palkkatuettua työtä ja täydentää nuorten koulutusta. Työmarkkinatukeen oikeutetun alle 25-vuotiaan nuoren työllistämiseksi myönnettyä palkkatukea voidaan rahoittaa työmarkkinatukimäärärahoista kuuden työttömyyskuukauden sijasta jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Palkkatuella arvioidaan palkattavan noin nuorta enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2006 palkkatuella palkattiin yhteensä nuorta. Työmarkkinatukeen oikeutettuja alle 25-vuotiaita työttömiä on noin Heistä noin on ollut vähintään kolme kuukautta työttömänä. Nuorten työllistymistä edistetään Säännöllinen valvonta alkoi Kela aloitti säännöllisen työttömyysturvaetuuksien jälkikäteisvalvonnan. Maaliskuun loppuun mennessä Kelan toimistot saavat käsiteltävikseen listat henkilöistä, joilla on ollut kunkin toimiston toimialueella vuosina tietty määrä työttömyysturvan etuuspäiviä ja joilla on samaan aikaan ollut tietty määrä verotuksessa vahvistettua työ- tai ansiotuloa. Tutkittavana on tapausta. Osassa niistä työttömyysetuutta on maksettu oikein perustein, mutta monissa tapauksissa Kela arvioi joutuvansa perimään Muutos ei lisää valtion menoja, mutta se aikaistaa mahdollisuutta työllistää nuoria ja siirtäisi tukijärjestelmän painopistettä edelleen passiivisesta aktiiviseen. n Palkkatuen lisämäärärahalla voidaan alentaa ammattikoulutettujen nuorten rekrytointikynnystä ja lisätä ammattikouluttamattomien nuorten oppisopimuskoulutusta. Ammattistarttia eli ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilua tehostetaan. Näin siirtymiskynnys perusopetuksesta ammatilliseen peruskoulutukseen madaltuu ja koulutuksen alkuvaiheen keskeyttäminen vähenee. Laajennetun työssäoppimisen hanke edistää nuorten siirtymistä työelämään kehittämällä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. n etuutta takaisin tai jopa viemään asiaa eteenpäin mahdollisena väärinkäytöksenä. Kelan toimistot ottavat tarvittaessa asiakkaisiin yhteyttä kevään kuluessa. n Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus: Pitkäaikaistyöttömien aktivoimisessa kaikki voittavat Erikoissuunnittelija Mika Tuomaala työ- ja elinkeinoministeriöstä on selvittänyt vuonna 2006 käynnistetyn työmarkkinatukiuudistuksen toteutumista. Tuomaala pitää uudistusta onnistuneena, arviopa sitä pitkäaikaistyöttömän, kunnan tai valtion näkökulmasta. Kaikki voittavat. Kunnat säästävät aktivoidessaan pitkäaikaistyöttömiä, koska valtio maksaa aktiivitoimiin liittyviä kustannuksia. Valtio voittaa työttömyyden yleisestä vähenemisestä. Pitkäaikaistyötön aktivoituu ja pääsee lähemmäksi työmarkkinoita, Tuomaala luettelee. Työttömyys on kaiken kaikkiaan laskenut: vuonna 2006 työttömien määrä oli 7 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Samassa tahdissa on vähentynyt myös työmarkkinatuen saajien määrä. 500 päivää työttömänä olleiden määrä on kuitenkin vähentynyt muiden työmarkkinatuen saajien määrää selvästi enemmän, 20%. Vielä viime vuonnakin heidän määränsä yllättävän laski tasaisesti, tutkija sanoo ja uskoo, että työttömyyden vaikeimpaan ytimeen on nyt päästy pureutumaan, koska suuri osa pitkäaikaistyöttömistä on päässyt työvoimakoulutukseen, tukitöihin, kuntouttavaan työtoimintaan tai työharjoitteluun. Onnistumisessa on kuitenkin alueellisia eroja. Työmarkkinatuensaajien määrä on eniten vähentynyt, aktivointiaste eniten noussut ja kuntien menot samanaikaisesti eniten vähentyneet Varsinais-Suomessa. Toinen uudistuksessa selvästi onnistunut alue on Pirkanmaa. Näillä alueilla pitkäaikaistyöttömien tilanne on kehittynyt selvästi koko maan tasoa paremmin. Sen sijaan Pohjois-Karjalassa ollaan yleisesti vielä melko heikoilla. Pitkään työmarkkinatukea saaneiden määrä on toki sielläkin vähentynyt mutta koko maan tasoon verrattuna heikommin. Samanlaisia hitaamman kehityksen havaintoja on Kainuusta. Yksiselitteistä syytä alueiden eroihin tutkija ei osaa sanoa. Tuomaala hakee syitä eroihin mm. työvoimatoimistojen, kuntien ja muiden toimijoiden työkäytännöistä ja näiden toimijoiden yhteistyön toimivuudesta. Kuntien työmarkkinaperinne saattaa olla erilainen, ja sitä on vaikea muuttaa, koska sillä voi olla pitkäkin historiallinen tausta, hän arvioi. Mitä aktivoituneille pitkäaikaistyöttömille jatkossa tapahtuu, siihen Tuomaala ei vielä osaa vastata. Siinä on jatkotutkimuksen paikka, saavatko he töitä, palaavatko passiiviseen työttömyyteen vai menevätkö toimeentuloturvaluukulle. Hilkka Arola Työttömälle perustukea Verollinen täysi peruspäiväraha, Kelan koulutustuki ja täysi työmarkkinatuki on 24,51 päivässä ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 4,64 /pv, kahdesta lapsesta 6,82 / pv ja kolmesta tai useammasta 8,79 /pv. Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta jotakin seuraavista: Työttömän peruspäivärahaa, jos hakija täyttää työssäoloehdon eikä kuulu työttömyyskassaan. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää. Palkansaajan työssäoloehto: Ensimmäistä kertaa työttömyysturvaa hakevalta vaaditaan vähintään 10 kuukautta työskentelyä 28 kuukauden (eli 2 v 4 kk) aikana ennen työttömyyttä. Aikaisemmin työttömyysturvaa saaneilta vaaditaan työssäoloehtoon vain 8 kuukautta työskentelyä 24 edeltävän kuukauden aikana. Yrittäjän työssäoloehto on pidempi ja yrittäjältä vaaditaan myös yritystoiminnan lopettamista. Työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä työssäoloehtoa. Työmarkkinatukea maksetaan myös työnhakijalle, joka on jo saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan eli 500 päivää. Työmarkkinatukea ei voi saada alle 25-vuotias nuori, jolla ei ole ammatillista koulutusta tai joka on kieltäytynyt koulutuksesta tai jättänyt hakeutumatta koulutukseen. Työmarkkinatuki on tarveharkintainen: lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuudet vaikuttavat työmarkkinatuen määrään. Puolison palkkatuloista vähennetään ensin kuitenkin tulonhankkimiskustannukset ja niiden lisäksi 536 kuukaudessa. Silloin kun työtön on saanut peruspäivärahaa tai ansioon suhteutettua päivärahaa 500 päivää ja sen jälkeen alkaa saada työmarkkinatukea, tuki maksetaan 180 ensimmäisen päivän ajalta puolison tuloista riippumatta. 55 vuotta täyttäneellä ei oteta huomioon puolison tuloja, jos hän ennen työttömyyden alkua on täyttänyt työssäoloehdon. Puolison tulot eivät vaikuta myöskään työharjoittelussa, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai kuntoutuksessa olevan työmarkkinatukeen. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työttömyysturvaa pienentää vain sellainen satunnainen kokoaikatyö, joka kestää alle 2 viikkoa. Jos työ kestää yli 2 viikkoa, työpäiviltä ei makseta työttömyysturvaa, mutta työttömyyspäiviltä maksetaan täyttä työttömyysturvaa. Soviteltua työttömyysturvaa voidaan maksaa myös ennakkona. Koulutustukea, kun työtön on ollut ennen työttömyyttä työmarkkinoilla vähintään 10 kuukautta edeltäneiden kahden vuoden aikana ja työvoimatoimisto ohjaa hänet työvoimakoulutukseen. Koulutustukea maksetaan perustukena ja ansiotukena. Perustuen maksaa Kela ja ansiotuen maksaa jäsenilleen työttömyyskassa. Lisäksi koulutukseen osallistuja voi saada ylläpitokorvausta. Ylläpitokorvausta Kela voi maksaa koulutustukeen oikeutetuille sekä myös niille työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai työelämävalmennuksessa oleville työttömille, jotka saavat työmarkkinatukea. Työharjoittelussa oleville sitä maksetaan vain, jos he ovat ennen työharjoittelua saaneet 500 päivältä päivärahaa tai työmarkkinatukea. Ylläpitokorvaus on 8 päivässä, ja korotettuna 16 päivässä, jos koulutus- tai työpaikka on oman työssäkäyntialueen ulkopuolella. Sitä maksetaan enintään 5 päivältä viikossa. Työttömyysturvaa voi hakea heti työvoimatoimistoon ilmoittautumisen yhteydessä, mutta takautuen sitä voi saada ilman erityisen painavaa syytä enintään 3 kuukaudelta ennen hakemuksen saapumista Kelaan. Irtisanotun muutosturva Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle voidaan maksaa korotusosaa työttömyysturvan peruspäivärahaan, koulutuspäivärahaan tai koulutustukeen taikka työllistymisohjelmalisää peruspäivärahaan tai koulutustukeen. Korotusosaa ja työllistymisohjelmalisää ei kuitenkaan makseta samalta ajalta, vaan työllistymisohjelmalisä on ensisijainen. Täysi korotusosa tai työllistymisohjelmalisä on 4,21 päivässä. Yrittäjälle ei makseta korotusosaa tai työllistymisohjelmalisää. Myöskään työmarkkinatukeen niitä ei makseta.

15 1/ Univelka voi olla hengenvaarallinen Useimmat ihmiset eivät käsitä, kuinka tärkeää nukkuminen on. He saattavat ihmetellä, miksi he ovat alituiseen väsyneitä tai huonotuulisia. He kenties kärsivät kroonisesta unenpuutteesta, Tarja Stenberg sanoo. Tarja Stenberg on Suomen johtavia unitutkijoita. Parhaillaan hän johtaa suurta EU-hanketta, jossa tutkitaan univajeen vaikutuksia. Nukkumistottumuksemme ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet: nukumme yhä lyhyempiä jaksoja. Kehomme toimii niin joustavasti, että selviydymme hyvin yhden yön valvomisesta. Seuraavana yönä nukumme tavallista syvempään ja pidempään kompensoidaksemme vajeen. Unen vajaus ei kuitenkaan korjaudu vaan kasautuu, jos nukumme useana yönä peräjälkeen liian vähän. Useimmat tarvitsevat unta 7 8 tuntia joka yö voidakseen toimia normaaliin tapaan. Unentarve on kuitenkin yksilöllistä ja geneettistä. Mitä nuorempi sitä enemmän pitäisi nukkua. Toisella kymmenellä olevien nuorten yöunen pitäisi kestää vähintään yhdeksän tuntia. Nuoret eivät nuku tarpeeksi, vaan pysyttelevät iltaisin valveilla liian myöhään internetin ja television ääressä. Ei ihme, että aamulla luokassa on kova meteli eivätkä oppilaat jaksa keskittyä, Tarja Stenberg sanoo. Riskeinä diabetes, ylipaino ja depressio Jo yhden yön valvominen hei- FAKTATIETOA Suomalaisista 5 10 % kärsii univaikeuksista niin paljon, että he haluavat kääntyä lääkärin puoleen tai nauttia lääkkeitä. Ajoittaisista univaikeuksista valittaa % suomalaisista. Vanhemmat henkilöt nukkuvat usein keskimääräistä vähemmän. Tutkijat eivät ole yhtä mieltä siitä, johtuuko tämä vähäisemmästä unen tarpeesta vai huonontuvatko unta säätelevät mekanismit ihmisen ikääntyessä. Eräs suomalainen 90-luvun alun tutkimus osoittaa, että vuotiaiden nuorten nukkumisaika on lyhentynyt puolitoista tuntia yötä kohden alle kymmenen vuoden aikana. Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston äskettäin tekemä tutkimus osoittaa, että sekä liian lyhyt että liian pitkä yöuni vaikuttavat haitallisesti terveyteen. Lyhyt yöuni (enintään 6,5 tuntia) suurentaa kuolevuusriskiä jopa neljänneksellä verrattuna 7 8 tuntia nukkuvan riskiin. Pitkä yöuni (vähintään 8,5 tuntia) merkitsee lähes yhtä suurta riskinkasvua. Lähde: Tarja Stenberg, Helsingin yliopisto kentää työkykyämme melkoisesti. Se aiheuttaa tilan, joka vastaa yhden promillen juopumusta alkoholista, jolloin ei pitäisi ajaa autoa. Univaje huonontaa ihmisen simultaanitoimintakykyä, muistin toimintaa ja motorisia valmiuksia. Suorituskyky heikkenee ja uusien asioiden omaksuminen vaikeutuu, Tarja Stenberg kertoo Krooninen univaje aiheuttaa häiriöitä aineenvaihdunnassa. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että erityisesti sokeriaineenvaihdunta heikkenee, mikä voi johtaa diabetekseen. Myös hormonitasapaino voi häiriintyä univajeen takia. Ruokahalu voi lisääntyä yli tarpeen ja liikakiloja kertyy. Valveilla ollessamme univajeesta väsynyt elimistömme erehtyy luulemaan, että tarvitsemme lisäenergiaa, ja niin me syömme kaloripitoisia ruokia, vaikka emme tarvitse kaloreita istuessamme television tai tietokoneen äärellä. Kaiken lisäksi univaje vaikuttaa mielialaan. Yleistyneen univajeen ja lisääntyneiden masennusdiagnoosien välillä voi olla yhteys, Tarja Stenberg toteaa. Vuorotyöläiset vaaravyöhykkeessä Univaje ei vaikuta ainoastaan ihmisen omaan terveyteen, vaan sillä voi olla myös yhteiskunnallisia seurauksia. Yhä useammissa ammateissa työskennellään vuoroissa, ja työntekijöiden uni häiriintyy. Onnettomuuksien riski kasvaa, kun työntekijät ovat liian vähän tai huonosti levänneitä. Rekka-auton kuljettaja voi aiheuttaa liikenneonnettomuuden tai lentäjä tai lääkäri työssään tehdä kohtalokkaan virheen. Suuronnettomuuksissa, jollaisia esimerkiksi Exxon Valdez - öljytankkerin karilleajo ja Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus olivat, on usein kuvassa mukana väsymykseen Piirros Annika Mannström liittyvä inhimillinen tekijä. Tarja Stenberg muistuttaa, miten tärkeää on erikoislainsäädännöllä huolehtia siitä, että öisin työskentelevillä on kunnolliset mahdollisuudet levätä ja palauttaa vireystilansa ennalleen. Entä jos minulla on aivan tavallinen työ ja menen nukkumaankin ajoissa, mutta siitä huolimatta nukun huonosti? Tähän Tarja Stenberg antaa muutaman ohjeen. Säännölliset tavat ovat kaiken perusta. Yrittäkää mennä nukkumaan samaan aikaan joka ilta. Varmistakaa makuuhuoneen viileys, rauhallisuus ja pimeys. Viimeistään tunti ennen makuullemenoa tulee yrittää rauhoittua. Iltaisin on syytä välttää kahvia, alkoholia ja rasittavaa liikuntaa. Sen sijaan on päivällä suositeltavaa liikkua, se auttaa yöunta. l Petra Ljung freelancetoimittaja Käännös Kirsti Kalliosalo Matka-avustusta työn loittamiseen Jos työtön, jolla on oikeus työmarkkinatukeen, hakee ja pääsee kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada enintään 4 kuukauden (tai työsuhteen keston) ajan palkkansa lisäksi täyttä työmarkkinatukea matka-avustuksena. Lisäksi edellytetään vähintään 2 kuukauden työsuhdetta. Päätöksen tekee työvoimatoimisto harkintansa mukaan ja ilmoittaa sen Kelaan, joka maksaa matka-avustuksen. Lisäksi työvoimatoimisto voi myöntää harkinnanvaraista liikkuvuusavustusta enintään 700 euroa. Sitä voi saada työllistymisohjelmaan tai työmarkkinatukeen oikeutettu, joka ottaa vastaan työn oman työssäkäyntialueensa ulkopuolelta. Koulutuspäivärahaa omaehtoiseen koulutukseen Pitkään työelämässä ollut työtön voi hakea koulutuspäivärahaa omaehtoiseen päätoimiseen opiskeluun. Sen määrä vastaa työttömyysturvaa. Sitä haetaan samoin kuin työttömyysturvaa joko Kelalta (perusturva) tai työttömyyskassalta (ansioturva). Vuorottelukorvausta Vuorotteluvapaaseen vaaditaan vähintään 10 vuoden työskentely. Tämän jälkeen vähintään vuoden saman työnantajan palveluksessa kokoaikatyössä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat keskenään sopia, että työntekijä pitää vuorotteluvapaata vähintään 90 ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työvoimatoimistossa työttömänä olevan työnhakijan. Vuorotteluvapaan ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta. Vuorottelukorvauksen määrä on 70 % henkilön työttömyyspäivärahan määrästä (ilman lapsikorotuksia). Korvaus on 80 % työttömyyspäivärahasta, jos hakijalla on vähintään 25 vuoden työhistoria. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omasta kassastaan ja muut Kelasta. Pitkäaikaistyöttömälle eläketukea Vuosina syntyneille, pitkään työttöminä olleille henkilöille tuli vuonna 2005 oikeus saada työmarkkinatuen sijasta eläketukea. Edellytyksenä eläketuen myöntämiselle oli, että henkilö oli oikeutettu työmarkkinatukeen 31. joulukuuta Eläketukena maksetaan kansaneläkeosuus ja työeläkeosuus. Kela maksaa kummatkin yhtenä summana. Oikeus eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. 62 vuotta täyttäneelle myönnetään hakemuksesta vanhuuseläke, johon ei tehdä varhennusvähennystä. Vanhuuseläke myönnetään erikseen sekä työeläke- että kansaneläkejärjestelmästä. Kela lähettää hakemuslomakkeen noin 3 kk ennen 62 vuoden iän täyttymistä.

16 16 1/2008 Kuva Laura Leinonen Pienessä ryhmässä lapset hitsautuvat tiiviisti yhteen. Fürkan Yavuz (vas) ja Ville Hyypiä ovat kavereita. Pehmeä lasku suomalaiseen kouluun Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa edetään eri kulttuureista muuttaneiden lasten ehdoilla. Kun kieli ja kulttuuri tulevat tutuiksi, se helpottaa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulumaailmaan. Meryem Demirel, 7, seisoo luokan edessä silmät loistaen ja komentaa koulukavereitaan. Kapteeni käskee: nostakaa kädet ylös! Kapteeni käskee: nukkukaa! Kapteeni käskee: nousekaa! Chakkraphat eli Pote Danghta, Fürkan Yavuz, Artur Verbitski, Ville Hyypiä, Abdurrahman Faig, Paweena Promhta ja opettaja Elina Virtanen tekevät työtä käskettyä. Kaikkia naurattaa, Meryem puhkuu intoa. Ollaan Lappeenrannan Skinnarilan koulussa, perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmässä. Opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito tai muut valmiudet eivät vielä riitä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistava opetus on lapselle ja koko hänen perheelleen pehmeä lasku suomalaiseen kouluun. Erilaisista kulttuuritaustoista johtuen lapsilla ja heidän vanhemmillaan on hyvin vaihtelevia käsityksiä siitä, millaista on koulunkäynti, tiivistää maahanmuuttajaopettaja Elina Virtanen. Valmistavan opetuksen päätavoitteita on kaksi: edistää op- Kuva Laura Leinonen Meryem Demirel keskittyy, kun opettaja Elina Virtanen opastaa. pilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Suomen kielen ja kulttuurin lisäksi lapset perehtyvät eri oppiaineisiin. Opetus on hyvin yksilöllistä. Suomen kielen opiskelu läpäisee kaiken opetuksen. Yritän lasten kanssa päästä pinnallista kaverikieltä syvemmälle. Lapsen on myös osattava lukea ennen kuin hän voi siirtyä perusopetukseen, Virtanen huomauttaa. Lapsia eri maailmoista Lappeenrannassa perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan kahdessa ryhmässä: 1 2-luokkalaisille sekä 3 6-luokkalaisille. Itärajalla kun ollaan, 1 2-luokkaa opettava Virtanen on eniten tekemisissä Venäjältä Suomeen muuttaneiden lasten kanssa. Tänä vuonna ryhmäni on poikkeuksellisen monikulttuurinen. Lapset ovat Turkista, Thaimaasta, Venäjältä, Azerbaidzanista ja Ruandasta, Virtanen kertoo. Ryhmässä asioita opitaan sanaleikkien, leikkien ja pelien avulla. Virtasen ryhmässä on kahdeksan lasta, joista seitsemän on käynyt esikoulun Suomessa. Virtasen kollega Outi Vieraskielisten lasten määrä vuosina 1997 ja 2006 Lasten Osuus (0-14-vuotiaat) kieli lukumäärä ryhmästä (%) Venäjä ,1 Somali ,1 Viro ,0 Arabia ,0 Albania ,3 Kurdi ,5 Englanti ,2 Vietnam ,9 Persia ,8 Kiina ,0 Turkki ,2 Thai ,8 Espanja ,6 Saksa ,6 Bosnia ,5 Muut ,2 Yhteensä ,8 Väestötilasto 2006

17 1/ Kuva Laura Leinonen Abdurrahman Faig piirsi siilin. Kuva Laura Leinonen Lapset tuovat yhteen luokkahuoneeseen monta eri maailmaa ja kulttuuria. Kuvassa Pote Danghta (vas), Fürkan Yavuz, Ville Hyypiä (oik)ja Paweena Promhta. Kaskinen, 3-6-luokkalaisten opettaja, kohtaa työssään myös suomen kieltä taitamattomia lapsia. Eleet, ilmeet, hymyt ja näytteleminen auttavat ensimmäisten kuukausien yli. Lasten erilaiset kielelliset ja kulttuuriset taustat ja iät tekevät valmistavan opetuksen ryhmistä hyvin heterogeenisia ja opettajalle haasteellisia. Pakolaistaustaisilla lapsilla saattaa olla myös kannettavanaan kipeitä kokemuksia. Minä pidän itseäni etuoikeutettuna, kun saan olla tekemisissä näiden lasten kanssa. Ajattelen itseäni kasvattajana, joka on lapsille myös esimerkki siitä, millainen suomalainen aikuinen ja vanhempi voi olla, Elina Virtanen pohtii. Aikaa sopeutumiseen Lapsi siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen heti, kun hänen kielelliset ja sosiaaliset taitonsa antavat siihen mahdollisuuden. Koulunkäynti jatkuu yleensä lähikoulussa lapsen ikää vastaavalla luokalla. Siirtyminen tapahtuu yksilöllisesti ja vähitellen. Lapset aloittavat integroitumisen taitoja taideaineista. Virtasen ja Kaskisen oppilaat käyvät esimerkiksi liikunta-, musiikki- ja kuvataiteen tunneilla yleisopetuksen puolella. Opetussuunnitelman mukaan valmistavan opetuksen on vastattava kestoltaan vähintään puolen vuoden oppimäärää. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että puoli vuotta ei riitä. Useimmat oppilaat siirtyvät peruspetukseen käytyään valmistavaa opetusta yhden lukuvuoden. Opetushallitus toivookin, että valmistavan opetuksen kesto pidennettäisiin vastaamaan todellista tarvetta. Joskus kaksikin vuotta valmistavaa opetusta on paikallaan. Toivon, että koulu ja koti antaisivat aikaa lapselle hänen elämänsä nivelvaiheissa, Elina Virtanen huomauttaa. Tukea kasvuun ja kasvatukseen Lappeenrannassa maahanmuuttajaoppilaiden oppilashuoltoon ei ole varattu lisäresursseja, vaan maahanmuuttajaoppilaat saavat samoja palveluja kuin muutkin. Laajennetuissa terveystarkastuksissa on tulkki mukana. Minä teen tarvittaessa yhteistyötä kouluterveydenhoitajan, -psykologin ja myös lastensuojelun kanssa, Virtanen kertoo. Yhteistyö lasten vanhempien kanssa on erittäin tärkeää maahanmuuttajaopettajille. Kotien suopea asenne koulua ja opettajaa kohtaan mahdollistaa kasvatuskumppanuuden vaikka yhteinen kieli puuttuisikin. Elina Virtanen toivoo, että hän voisi tehdä enemmän yhteistyötä lasten vanhempien kanssa. Päiväkodeissa yhteys koteihin on vielä hyvin tiivis, mutta siirryttäessä kouluun yhteydenpito jää vähäisemmäksi. Toivottavasti lasten kautta välittyy koteihin kuitenkin sellainen viesti, että koulussa on mukavaa. l Tiina Suomalainen freelancetoimittaja Kuva Laura Leinonen Maahanmuuttajaoppilaita yhä enemmän Perusopetukseen valmistavaa opetusta käy Suomessa runsaat lasta. Viime vuonna valmistavaa opetusta antoi 67 kuntaa. Vuonna 2003 opetusta antoi 40 kuntaa. Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä opetushallituksesta vahvistaa, että yhä useammalla paikkakunnalla on alettu järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Yksi syy tähän on se, että valmistavassa opetuksessa valtionosuuksia ei ole sidottu ryhmäkokoon. Pienten, muutamien lasten ryhmien määrä on lisääntynyt viime vuosina. Aiemmin opetusta järjestettiin enimmäkseen suuremmissa kaupungeissa sekä paikkakunnilla, joissa on vastaanottokeskus. Kaiken kaikkiaan suomalaisten koulujen perusopetuksessa on yli vieraskielistä oppilasta. Määrä on 15 vuodessa yli kolminkertaistunut. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä maassamme on eurooppalaisittain vähäinen vain noin 3 % perusopetuksen oppilaista. Toisaalta Suomessakin on kouluja, joissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus nousee jopa 60 %:iin. n Pote Danghta ja Fürkan Yavuz tutkivat numeroa kymmenen. Kotoutumistukea maahanmuuttajille Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa kotoutumistukea, joka vastaa työmarkkinatukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työvoimatoimiston kautta ja siellä tehdään kotoutumissuunnitelma. Maahanmuuttajalle erityistukea Iäkäs tai työkyvytön maahanmuuttaja voi kansalaisuudestaan riippumatta hakea Kelasta erityistukea, jos hän on 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön kansaneläkelain mukaisesti ja asunut Suomessa välittömästi ennen erityistuen alkamista vähintään 5 vuotta 16 vuotta täytettyään ja hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut korvaukset, joihin hänellä voi olla oikeus eikä saa asumisajan perusteella täysimääräistä kansaneläkettä. Erityistuen täysi määrä vastaa täyttä kansaneläkettä, mutta sitä pienentävät lähes kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot sekä puolison tuloista se osa, joka ylittää täyden erityistuen määrän. Asumistukea, lapsilisää, hoitotukia tai toimeentulotukea ei vähennetä erityistuesta. Kela-kortti maahanmuuttajalle Suomeen muuttavan on ilmoittauduttava Kelan toimistoon ja täytettävä hakemuslomake Y77. Sen perusteella Kela antaa hakijalle päätöksen siitä, kuuluuko hän Kelan sosiaaliturvan piiriin. Jos hakija kuuluu, hän saa Kela-kortin. Yleensä Kelan tarjoamaa sosiaaliturvaa saa hakija, joka on muuttanut Suomeen vakinaisesti. Joitakin sosiaaliturvaetuuksia voi kuitenkin saada henkilö, joka on Suomessa työssä vähintään neljä kuukautta. Pienituloisille tukea asumiseen Kela maksaa pienituloisille henkilöille heidän asumismenojensa alentamiseksi yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuen kohtaa) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustuksen kohtaa) tai eläkkeensaajan asumistukea. Opiskelijan asumisolot ja perhesuhteet ratkaisevat, hakeeko opiskelija asumislisää vai yleistä asumistukea. Asumislisää saa tavallisimmin vuokralla asuva lapseton opiskelija. Yleinen asumistuki Yleistä asumistukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Lisäksi valtioneuvosto vahvistaa enimmäisneliöt henkilöluvun mukaan sekä enimmäiskustannukset asunnon neliötä kohti. Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt tai sitä nuoremmat eläkkeensaajat, jotka ovat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilöllisellä varhaiseläkkeellä tai saavat leskeneläkettä tai maahanmuuttajan erityistukea. Osa-aikaeläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai ennen 65 vuoden ikää myönnettyä vanhuuseläkettä saaville sitä ei makseta. He voivat kysyä Kelasta yleistä asumistukea.

18 18 1/2008 Jonni Roos, onnellinen mies, pitää Pasilan ratapihasta, raiteiden viivoista, jotka ovat valaistuksesta ja vuodenajasta riippuen aina erinäköiset. Nojatuoli odotti ratapihalla istujaansa. Kuva Nana Uitto Onnelliseksi voi opetella Olin aikaisemmin surumielinen ja kielteinen. Olin jatkuvassa uupumustilassa ja tein yötä päivää töitä, toimittaja Jonni Roos kertoo. Kun avioliittokin ajautui konkurssiin, Roos päätti tietoisesti opetella onnelliseksi ihmiseksi. Eikö onnellisuus tule vain ulkopuoleltamme? Pitäisikö olla rikas ja terve, voidakseen olla onnellinen? Voiko onnellisuutta opetella? Kilpailuyhteiskunnassa ihmisillä on monenlaisia harhaanjohtavia kuvitelmia onnellisuudesta. Ihminen voi tuottaa itselleen masennusta mutta niin hän voi tuottaa onnellisuuttakin. Englantilaisessa koulussa onnellisuus on oppiaine, Roos kertoo. Onnellisuudesta on olemassa paljon tutkimustietoa. Olen opetellut onnelliseksi tämän tiedon mukaan. Koska onnellisuus on nykyisin Roosin lempiharrastus, hän haluaa jakaa muillekin ehdotuksia siitä, kuinka kohentaa omaa onnellisuuden tilaa. Onnellisuus rakentuu perusasioille Nukkuminen, kunnollinen lepo ja rentoutuminen ovat tärkeitä onnellisuuden kannalta. Synkät ajatukset tulevat mieleen nimenomaan väsyneenä. Hyvin levänneenä mieli on luonnostaan valoisampi. Moni kärsii huonosta unesta. Siihen auttaa huolenpito toisesta perusasiasta: liikunnasta. On paljon helpompaa olla onnellinen, kun elämässä on säännöllistä liikuntaa, Roos sanoo painokkaasti. Itse hän harrastaa juoksemista, liikunta raittiissa ilmassa nimittäin syventää unta. Ensimmäiset 15 minuuttia voivat olla tuskaa, mutta siitä se sitten lähtee, Roos rohkaisee. Ulkona liikkuessaan voi myös tehdä päivän hyvän työn, mikä tuottaa lisää onnellisuutta. Katsele ympäristöäsi lempeydellä ja huolenpidolla, Roos opastaa. Sitoudu tekemään jotakin yhteisen hyvän eteen: kerää esimerkiksi ainakin yksi roska ja huomaat, että hyvästä työstä tulee hyvä mieli. Roos kuuluu Roska päivässä liikkeeseen, johon liitytään ilmoittautumalla itselle. Roos muistuttaa myös kunnollisen syömisen tärkeydestä. Hän itse syö kasvisvoittoisesti ja monipuolisesti normaaleja ravintosuosituksia noudattaen. Kotimaiset kasvikset ovat halpoja, ja kotona tehty lisäaineeton ruoka on pitänyt esi-isämmekin kunnossa. Kun masentavat ajatukset vaivaavat Useille tuttu tilanne: masentavat ja pahaa oloa tuottavat ajatukset pyörivät päässä kehää ja olo pahentuu entisestään. Varsinkin yöllä, kesken unen herätessä maailma näyttää paljon synkemmältä kuin päivällä. Valoa ei sananmukaisestikaan näy, ja uni kaikkoaa kaukaisuuksiin. Aamuneljän ja -viiden aikoihin ihminen on myös fysiologisesti heikoimmillaan. Turhaan ei tätä aikaa nimitetä suden hetkeksi. Roosin mukaan ihminen voi tällaisessakin tilanteessa onnellistuttaa itseään. Vaikka masentavat ajatukset puskevat päälle, ihminen voi tietoisesti tuottaa mieleensä vaikkapa vain yhden pienen hyvän ajatuksen, muiston tai kokemuksen. Se, mihin kiinnittää huomionsa, lisääntyy. Hyvä ajatus tuottaa lisää hyviä ajatuksia. Masentavat ajatukset tietenkin voivat jatkaa taisteluaan, mutta kun sitkeästi valitsee hyvän, pääsee voiton puolelle ja vahvistuu sisäisesti. Esimerkiksi kun työhuolet tunkevat yöuniini, alan tietoisesti ajatella kitaraani ja kitaransoittoa, joka tuottaa minulle mielihyvää, Roos kertoo. Jos mieleesi tulee pienikin toisen ihmisen tai oma tekosi, josta tunnet kiitollisuutta tai tyytyväisyyttä, ajattele sitä. Kerro kiitollisuutesi oikealle henkilölle; tutkimusten mukaan kiitollisuuden ilmaisu lisää onnellisuutta, sekä sinun että sen toisen. Onnellisemmaksi heti aamusta Roosin mukaan yksi tärkeä onnellisuuden avain on hellän huolenpidon henki. Meitä aikuisia ei herätä lempeä äiti, mutta voimme itse ryhtyä itsellemme lempeäksi äidiksi. Elävöitä mielessäsi aamulla herätessäsi kokemus tai kuvitelma, joka liittyy hellään huolenpitoon, Roos ehdottaa. Kiireen ja kulutuksen yhteiskunnassa moni kadottaa tärkeimmän onnenlähteensä, yhteyden oman sisimpänsä kanssa. Ota heti aamusta aikaa sille, että olet hetken läsnä omassa itsessäsi. Mikään ei estä nauttimasta aamukahvia tai teetä samalla. Tunne miten istut. Jatkuu viereisellä sivulla W

19 1/ Ole läsnä huonekaluillesi, kasveille ja pölyhiukkasille. Yleensä muutama minuutti riittää, Roos kertoo. Tälläista läsnäoloahan me joskus harrastamme kesällä, saunan jälkeen tai auringonpaisteessa. Samaa sisäistä rauhaa voisi siis tietoisesti harrastaa talvella sisätiloissa. Tai vaikka silloin, kun juuttuu liikennevaloihin ja on myöhästymässä. Asun Hämeenlinnassa ja käyn töissä Helsingissä. Vaikka juoksen junaan, silloin tällöin sattuu, että myöhästyn siitä. Tämä tietenkin ensin harmittaa, mutta olen opetellut ajattelemaan, että nyt minulla on 60 minuuttia enemmän aikaa. Voin kuunnella lintujen laulua, kokea yhteyttä ympäristön kanssa, Roos kertoo. Yksi suorimmista teistä onnellisuuteen kulkee hyväksyvän ja arvostavan asenteen kautta, Roos sanoo. On tutkittu, että ihmisen todellinen terveydentila ei ole onnellisuuden kannalta olennaista, vaan se, mitä hän ajattelee terveytensä olevan. Kroonisesti sairaskin voi suhtautua terveydentilaansa hyväksyvästi ja arvostavasti. Ja kun hän näin suhtautuu, on mahdollista, että hänen terveydentilansa jopa kohentuu. Positiivinen mieliala edistää terveyttä ja toipumista. Kuva Nana Uitto Kun sitkeästi valitsee hyvän, pääsee voiton puolelle. Mikä on arvokkainta? Kaikissa kulttuureissa arvostetaan samoja hyveitä: viisautta ja tietämystä, rohkeutta, rakkautta ja inhimillisyyttä, oikeudenmukaisuutta, kohtuullisuutta ja henkisyyttä, Roos kertoo. Kun vain katsomme sisäänpäin, hyveet ovat olemassa mahdollisuuksina sisällämme. Mikä ruokkii sisintäsi? Mikä on korkeinta ja arvokkainta, mitä tiedät? Onko jokin sinulle pyhää? Missä tärkeimmät arvosi tulevat ilmaistuiksi? Tee jotain näihin liittyvää vähintään kerran päivässä, Roos ehdottaa. Jos arvostat viisautta ja tietämystä, voit lainata kirjastosta ilmaiseksi viisautta ja tietämystä kasvattavia kirjoja. Jos arvostat rakkautta ja inhimillisyyttä, voit hetkeksi pysähtyä kesken arjen: kuinka voisit juuri siinä hetkessä olla rakkaudellinen ja inhimillinen toista kohtaan? Rohkeutta arvostava voisi miettiä, kuinka ylittää oma pelkonsa ja arkuutensa, miten puolustaa kunnioituksen hengessä ihmistä, jota näkee kiusattavan? Jonni Roos on mukana myös toisessa sydämen ja omantunnon liikkeessä, jossa ei ole jäsenrekisteriä: Syvempi mielihyvä- liikkeessä koetaan syvempää mielihyvää kohtuullisuuden ja auttamisen merkeissä. Eräs ystäväni sanoi kehittyvänsä joskus tulevaisuudessa niin pitkälle, että voisi vihdoin olla onnellinen, Roos kertoo. Sanoin hänelle, että minä yrittäisin mieluummin olla onnellinen vaikka tänään kello kolmelta, ja jos se ei onnistu, sitten kello viideltä. l Tuula-Maria Ahonen freelancetoimittaja k T hminen laskee huolensa, I vaan ei ilojaan. Jos hän sen tekisi, hän huomaisi, että jokaisessa elämänosassa on kyllälti onnea, pohdiskeli aikoinaan Fedor Dostojevski. Miete sisältää annoksen valoisuutta, joskin sen tunnistaminen vaatii oivaltamista ja tiedostamista, uudenlaista suhtautumista omaan itseen ja ympäröivään maailmaan. Ei siis mikään helppo juttu. Filosofit ovat pohtineet paljon onnellisuuden olemusta ja taloustutkijat selvitelleet tulojen ja onnellisuuden keskinäisiä riippuvuuksia. Riippuvuudet eivät ole osoittautuneet kovinkaan merkittäviksi. Tämän on katsottu johtuneen siitä, että heikoimmissa olosuhteissa elävillä ihmisillä ei ole ollut edes kykyä ajatella, mitä onnellisuus omalla kohdalla saattaisi tarkoittaa. Terveyteen liittyvästä elämänlaadusta tiedetään, että masennus aiheuttaa eniten elämänlaadun heikkenemistä. Masentuneena ei juuri pysty kokemaan mielihyvää, tyytyväisyyttä, elämän mielekkyyttä eikä onnen tuntemuksia. Psykoanalyytikko Isidor Silbermann on todennut onnellisuudesta, että se on illuusio, jota ei voi saavuttaa äärimmäisten ponnistelujen eikä hyvien oppaiden avulla. U T K I T T U J U T T U Onnea tavoittelemassa Mielen häiriöiden ja hallinnan tutkimuksesta onnellisuuden tutkimukseen siirtynyt psykologi Martin Seligman on työryhmineen yli kymmenen vuoden ajan yrittänyt kartoittaa onnellisuutta. Hänen mukaansa onnellisuutta sinänsä ei voi tutkia tieteellisesti, mutta sen osatekijöitä voidaan tutkia. Onnellisuudessa tulisi erottaa kolme eri tekijää; mielihyvä, tyytyväisyyden tavoittelu ja elämän merkitys, mielekkyys. Mielihyvä, osana positiivista mielialaa on tuttu melko monelle. Se tarkoittaa nautinnollisia kokemuksia, joita voi tuntea seksuaalisuudessa, ymmärtävän kumppanin läheisyydessä tai vaikkapa hyvän ruokailun yhteydessä. Nautinto ja mielihyvä voi tulla melkein mistä tahansa, auringon laskusta, lapsen kanssa leikkimisestä, kahvilassa istuskelusta, lenkin juoksemisesta. Kokemukset kestävät aikansa ja saattavat jättää mieleen miellyttävän muiston. Mielihyvä ei ole pysyvä olotila. Lisäksi ihmisten kyvyssä kokea mielihyvää on huomattavia henkilökohtaisia eroja. Tyytyväisyyden tavoittelemisen keskeinen tunnusmerkki Seligmanin mukaan on, että jokin asia ottaa ihmisen mielen täysin valtoihinsa, se vie mukanaan. Se ei ole hetkellinen onnen tai nautinnon kokemus vaan se edellyttää sitoutunutta toimintaa, jossa joutuu käyttämään niitä taitoja ja kykyjä, joita ihmisellä on; luovuutta ja kekseliäisyyttä, sosiaalisia taitoja ja sinnikkyyttä. Tyytyväisyyden tavoittelu ei ole kauttaaltaan mielihyvän sävyttämää vaan vasta saavutettu tulos hyvä opiskelu-, työ- tai urheilusuoritus, uuden taidon tai harrastuksen oppiminen on se joka tuottaa tyydytystä. Tyytyväisyyden ja tyydytyksen saavuttamiseen ei siis ole olemassa mitään nopeaa ja passiivista oikotietä vaan se edellyttää energistä ponnistelua ja tavoitteista kiinni pitämistä. Mielekkyys, joka sisältyy onnellisuuteen, tulee Seligmanin mukaan täyttyneeksi silloin, kun saavutettu tuloksellinen tyytyväisyys ei koske pelkästään omaa itseä ja omien tarpeiden tyydytystä vaan osaltaan siirtyy myös muille, kuten perheelle, muille ihmisille ja tuleville sukupolville tai laajemmin yhteiskunnalle. Tämän tutkimussuuntauksen mukaan ihminen, joka pystyy aika ajoin kokemaan nautintoa ja mielihyvää, pystyy sinnikkäästi toimimaan tyydytystä tuottavalla tavalla ja lisäksi ottaa toiminnallaan huomioon myös muun sosiaalisen ympäristönsä toiveita ja tarpeita elää täyttä elämää. Onnellisuus ei siis ole hedonistista egoismia, itsekkäästi omien nautintojen hakemista vaan sopivassa määrin altruismia, epäitsekkyyttä. Onnen hetket ovat tervetulleita lisiä elämään, mutta miten saavuttaa yleinen tyytyväisyys? Seligmanin luonnehtimien yksilöllisten tekijöiden lisäksi ihmisten onnellisuuden ymmärtämiseksi täytyy välttämättä ottaa huomioon elämäntilanne ja elinolot, joissa ihmiset elävät. Ne säätelevät keskeisesti mahdollisuuksia kokea onnea; nautintoja, tyytyväisyyttä ja elämän mielekkyyttä. Kirjailija Axel Fredenholm oli aikoinaan mietiskellyt onnesta; Onni ei ole tasainen tie vaan erikoinen kyky edetä miellyttävällä tavalla erämaassa. Raimo Raitasalo tutkimusprofessori, Kela

20 20 Hampaiden harjauksessa yhä hoidettavaa Hampaiden harjaus kahdesti päivässä, fluorihammastahna ja järkevät ruokailutottumukset pitävät hampaat terveinä. Hampaiden harjaus fluoritahnalla estää hampaiden reikiintymistä ja ientulehduksen. Harjaus pitäisi aloittaa heti, kun hampaita tulee, Suomen Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry sanoo. Jos syö makeisia tiheästi, hampaat voivat reikiintyä harjauksesta huolimatta. Harjausta pitää siis täydentää hyvillä ruokailutottumuksilla. Kansanterveyslaitos on tutkinut, että vuonna 2000 hampaansa harjasi vähintään kahdesti päivässä kolme neljästä suomalaisnaisesta ja vähän alle puolet miehistä. Vähiten koulutetut harjaavat erityisen laiskasti. Suun ja hampaiden terveys on silti olennaisesti parantunut vuodesta Varsinkin eläkeikäiset naiset ja nuoret miehet ovat parantaneet hampaiden harjaustaan. Silti Pöyry ja muut asiantun- Pureskeltavaa! tijat tietävät, että sekä suomalaiset lapset, nuoret että aikuiset ovat kansainvälisesti verrattuna hävettävän huonoja hampaiden harjaajia. Sukupolvittaista vaihtelua Lapsi ei tarvitse limsaa ja karkkia joka päivä. Matti Pöyry näkee sukupolvien hoitavan hampaitaan vaihtelevasti. Koko yhteiskunta tuntui huolehtivan 1970-luvulla syntyneiden lasten hampaista: Koulussa purskuteltiin fluorilla ja opetettiin oikea harjaus. Perheissä syötiin karkkia vain lauantaisin. Niinpä nykyisten kolmikymppisten hampaat ovat yleensä hyvät. Nyt nuoret vanhemmat eivät aina ymmärrä, että lapsi ei tarvitse limsaa ja karkkia joka päivä, Pöyry havainnoi. Hän ei torju satunnaista makean nauttimista, kunhan keskittää Käytä pehmeää ja pienipäistä hammasharjaa sekä fluorihammastahnaa. Ienreuna on tärkein puhdistettava kohta. Harjalla kosketetaan hellävaraisesti sekä hampaita että ikeniä. Tehokkainta on harjata muutama hammas pienillä nykytysliikkeillä ja siirtyä seuraavaan hammasryhmään. Hampaat on harjattava vähintään kahdesti päivässä. Puhdista hammasvälit vähintään kahdesti viikossa hammaslangalla tai hammastikulla. (Lähde: sen esimerkiksi aterialle. Jatkuva karkin tai limsan nautiskelu on hampaille pahinta. Suomalaiset eivät ole tätä uhkaa ottaneet vakavasti, sillä napostelemme makeaa ennätysmäisesti. Hampaiden heikkenemisen lisäksi kehitys näkyy nopeana keskipainon nousuna. Suun terveydestä huolehtimiseen pätevät samat keinot kuin ylipainon ja diabeteksen torjuntaan: terveelliset elintavat, Pöyry korostaa. Ksylitoli ei korvaa harjausta Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja opastaa, että hampaat on paras pestä aamulla ennen aamiaista. Näin saadaan yön aikana kasvanut bakteerikerros pois hampaiden pinnalta. Varsinkaan heti happamien ruokien ja juomien, kuten appelsiinien ja tuoremehun, nauttimisen jälkeen ei pidä heti pestä hampaita, koska silloin hammaskiille voi liueta. Suun saa raikkaaksi vedellä huuhtelemalla tai ottamalla ksylitolia. Ksylitoli vaikuttaa jo parissa minuutissa. Ksylitoli vähentää ravinnon haittoja hampaille. Se vaikeuttaa reikiintymistä edistävien bakteerien toimintaa suussa. Ksylitoli ei kuitenkaan korvaa päivän kahta harjausta eikä fluoritahnaa, Pöyry muistuttaa. n Hannu Kaskinen freelancetoimittaja Kuva Ari Korkala Joshua ei hammasharjaa säästä 1/2008 Tamperelaisen Hatanpään koulun 9-luokkalainen Joshua Paananen, 15, käy hyväksi esimerkiksi hampaiden harjauksesta. Harjaan hampaat joka ilta. Aina aamuisin en ehdi, mutta yleensä kuitenkin, Paananen kertoo. Hammaslääkärit painottavat, että hampaat on harjattava kahdesti päivässä. Tästä esimerkkimme ei saa täysiä pisteitä. Joshua Paananen harjaa hampaansa aamuisin ennen aamiaista ja nukkumaan mennessä iltapalan jälkeen. Oikein! Paananen kertoo aloittavansa harjauksen alhaalta takahampaista, kielen puolelta, ja sieltä puru- ja etupinnalle. Sitten samat harjaukset ylähampaille. Taas niin kuin hammaslääkärit suosittavat. Lopuksi nuori mies jopa yllättää myönteisesti. Kun Hammaslääkäriliitto suosittaa vähintään kahden minuutin harjausta kerralla, Paananen arvioi käyttävänsä harjaukseen noin kymmenen minuuttia! Ilmankos nuorella miehellä ei ole koskaan ollut ainuttakaan reikää hampaissaan. n k L U K U L A M P P U Kehumalla ja kuuntelemalla rakentuu terve itsetunto Reetta Vehkalahti KEHU LAPSI PÄIVÄSSÄ Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseen LK-kirjat Seurakuntien lapsityön keskus, 2007 ISBN Hinta 15 euroa Moni aikuinen muistaa lapsuudestaan lukuisia tapoja, joilla omat vanhemmat ja koulu ovat heikentäneet heidän itsetuntoaan. Kun lapsi ennen vanhaan teki virheen, vanhempi helposti suuttui välittömästi, ja jopa kuuntelematta lasta rankaisi ankarastikin. Vanhempi oletti lapsella olevan ilman muuta pahan tarkoitusperän ja näki vain tottelemattomuuden, sen sijaan että olisi kuunnellut, mistä tilanteessa oikeasti oli kyse. Uusia terveempiä asenteita ja toimintatapoja voi opetella. Reetta Vehkalahti antaa kirjassaan käytännöllisiä eväitä hyvään ja hauskaan elämään lasten kanssa. Vehkalahden mukaan itsetunnon tukeminen lähtee terveistä perusasenteista. Uskon vilpittömästi, että useimmiten lasten tarkoitusperät ovat hyvät ja he haluavat olla kivoja ja rakastettuja ihmisiä. Rakkaus, luottamus, arvostus ja kiinnostus ovat perustavia tapoja suhtautua jokaiseen lapseen. Vehkalahti esittää kirjassaan, miten nämä tärkeät arvot tulevat näkyviin suhteissamme lapsiin. Kun aikuinen ja lapsi puhuvat, usein aikuinen puhuu suuren osan ajasta. Aikuinen kokee itsensä ohjaajaksi ja opettajaksi, joka päättää keskustelunaiheista ja helposti myös keskeyttää lapsen. Kun aikuinen oikeasti arvostaa lasta, hän keskittyy kuuntelemaan, antaa lapselle aikaa saada puetuksi ajatuksensa sanoiksi ja tarkistaa, ymmärsikö hän lapsen ajatuksen oikein. Aikuinen antaa myös lapsen päättää siitä, mikä on tärkeä puheenaihe. Näin keskustelusta tulee vastavuoroista. Lapsen ja aikuisenkin itsetunto vahvistuvat keskinäisesti kunnioittavassa suhteessa. Arvosta lapsen tunteita Kun lapsi itkee rajusti jonkin kokemuksensa vuoksi, ymmärtämätön aikuinen toistaa samaa, mitä hänelle itselleen on lapsena tehty, ja vähättelee lapsen tunnetta: Eihän tuo nyt niin suuri asia ollut, Kannattaako tuollaista itkeä. Vaikka asia aikuisen näkökulmasta näyttääkin pieneltä, lapselle itselleen kokemus on tosi ja tärkeä. Lapsen tunnekokemukset ovat ainakin yhtä oikeita ja merkittäviä kuin aikuisenkin, Vehkalahti muistuttaa painokkaasti. Piirustuksen repeäminen vahingossa saattaa olla oikeasti maailmaa mullistava, pohjattoman surun aihe, joka voi kaihertaa mielessä vielä viikkoja myöhemmin. Lapsen itsetuntoa tukeva aikuinen ottaa lapsen tunteen myötätuntoisesti vastaan ja helpottaa näin lapsen surua. Aikuinen kunnioittaa lapsen tunteita myös pitämällä kiinni lupauksistaan. Yhtä tärkeää on tarjota lapselle tilaisuus olla luotettava. Aikuinen odottaa, että myös lapsi pitää lupauksistaan kiinni. Luottamus on erittäin tärkeää ja toisaalta myös helposti särkyvää. Jos lapsi ei luota aikuiseen, jolla on valta-asema, aikuinen muuttuu viholliseksi. Se on luonnollista. Jos ihminen, joka on päättämässä sinun asioistasi, on epäluotettava, hän on vaarallinen. Vihollista kohtaan ei ole mitään velvollisuuksia eivätkä mitkään säännöt päde. Tätä meidän aikuisten on välillä vaikeata ymmärtää. Lapsi, joka valehtelee opettajalleen, saattaa olla ystäviensä ja luottamuksensa ansainneiden ihmisten parissa ehdottoman rehellinen ja luotettava. Hän pitää toden puhumista erittäin tärkeänä, mutta ei omasta mielestään tee mitään väärää valehdellessaan opettajalleen, jota kohtaan ei tunne luottamusta, Vehkalahti painottaa. Lapsen kehuminen on tärkeää Ihmiselle, erityisesti lapselle, on tärkeää saada myönteistä ja rakentavaa palautetta itsestään ja teoistaan. Aikuisten maailmassa kehumista säästellään aivan liian usein, miellämmehän helposti toisemme kilpailijoiksi sen sijaan että ymmärtäisimme myönteisen palautteen antamisen voimaannut-tavan myös palautteen antajaa. Toimiakseen kehun on oltava vilpitöntä. Hyvä, hyvä merkitsee jotakin vain silloin, kun sen sanoo lapselle merkittävä ihminen todella tarkoittaen sitä. Kun kehuja tuntee lapsen, hän kykenee vieläkin merkityksellisempään myönteiseen palautteeseen. Hän tietää, mitä suoritus on lapselta vaatinut ja miten tämä on kehittynyt. Jos lapsella on jokin selvä heikkous, ympäröivät aikuiset huomaavat helposti ensisijaisesti heikkouden, ja sokeutuvat lapsen hyville ja vahvoille puolille. Juuri näiden lasten kohdalla olisi erittäin tärkeätä huomata heidän hyvät puolensa. Vehkalahti kertoo, kuinka hän oli koulussa heikko liikuntatunneilla. Kerran opettaja huomasi yhden yksityiskohdan, jossa tämä vähemmän lahjakas oppilas sattui onnistumaan. Hänen vilpitön kehunsa kannusti minua kestämään voimistelutunnit, Vehkalahti kertoo. Tuula-Maria Ahonen freelancetoimittaja

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa.

Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. 1 Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja kehittyneet. Yhteiselle asiakkaalle se tarkoittaa helpompia ja nopeampia tapoja hoitaa Kela-asiansa. Tunnistetaan yhteisen asiakkaan tilanne Kela tarjoaa

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Koti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut

Opintotuki 2.9.2013. Opintotukipalvelut Opintotuki 2.9.2013 Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI

ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI ORIENTOIVAT OPINNOT 2 VUONNA 2010 OPINTOTUKI OPINTOTUKI ON opintoraha asumislisä lainantakaus lainavähennysoikeus 2 TUKIAJAT Yliopistotutkintoon ( tukiajat 1.8.2005 alkaen) Opinto oikeus pelkästään alempaan

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki

Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen. Toimeentulotuki Uudet perusosan määrät 1.1.2015 alkaen Toimeentulotuki Toimeentulotuen hakeminen ja myöntäminen Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata

Lisätiedot

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK

Työstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Tilastokatsaus Lisätietoja: 19.03.2015 Terhi Rautesalo, puh. 020 634 1528, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Muutoksenhakulautakuntiin saapui

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 2 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Isien perhevapaat ja tasa-arvo

Isien perhevapaat ja tasa-arvo Isien perhevapaat ja tasa-arvo Perhe ja ura tasa-arvosuunnittelun haasteena Ulla Hämäläinen & Pentti Takala 31.1.2008 Perhevapaajärjestelmän tasaarvotavoitteista Yleinen perhevapaiden kehittämistavoite

Lisätiedot

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja

Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa. Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja Kelan palvelut erityistä tukea tarvitseville nuorille Pohjois-Savossa Kela Pohjois-Savon vakuutuspiiri Sirpa Oksman apulaisjohtaja 30.10.2013 Kelan tehtävä Elämässä mukana muutoksissa tukena Kela hoitaa

Lisätiedot

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut

Tietoa opintotuesta. Opintotukipalvelut Tietoa opintotuesta Opintotukipalvelut Opintotukipalvelut Yliopistolla omat opintotukipalvelut, missä hoidetaan kaikki opintotukeen liittyvät asiat, myös päätöksenteko Sijaitsee Luotsi-rakennuksen ensimmäisessä

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Eläkkeelle. Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi

Eläkkeelle. Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki. Lyhyesti ja selkeästi Eläkkeelle Eläketurva, asumisen tuki ja hoitotuki Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Eläkkeelle 1 Mitä eläkettä voit saada? 2 Työeläke 3 Kelan eläkkeet 3 Kansaneläke 3 Takuueläke 4 Vanhuuseläke 5 Työkyvyttömyyseläke

Lisätiedot

Kelan etuudet lapsiperheille. Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016

Kelan etuudet lapsiperheille. Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Kelan etuudet lapsiperheille Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Mitä etuuksia lapsiperheelle? Äitiysavustus Adoptiotuki Lapsilisä Elatustuki Vanhempainpäivärahat (äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha

Lisätiedot

Koti ja perhe numeroina 2012

Koti ja perhe numeroina 2012 Voit hakea lapsiperheen tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Lapsiperheen tuet 020 692 206 Asumisen tuet 020 692 201 Sisältö: Äitiysavustus 2 Adoptiotuki 2 Lapsilisä

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta 1 Kun muutat Suomeen 2

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri

Kyky-2 pilotti Eksote:ssa. Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti Eksote:ssa Anneli Beilmann LT lastenneurologian ylilääkäri Kyky-2 pilotti - Visio Tukea asiakkaan arjen sujumista aktiivisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä paikallisen Kelan ja yhteistyökumppanin

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä

HE 131/2013 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä HE 131/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Näin täytät sähköisen hakemuksen

Näin täytät sähköisen hakemuksen Ohjeita käyttäjälle Voit lähettää hakemuksen sähköisesti paperilomakkeen sijaan. Paperista hakemuslomaketta ei tarvitse toimittaa, jos lähetät sähköisen hakemuksen. Hakemukseen ei voi liittää liitteitä,

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS

Sosiaalista turvaa sairauden aikana. Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Sosiaalista turvaa sairauden aikana Sos.tnt Riitta Björninen/TAYS Toimeentulo sairauden aikana Kelan sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä sairausloman ajalla: 16-67- vuotiaille työssä käyville, yrittäjille,

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus Sotilasavustuksen tarkoitus Turvata palveluksessa olevan asevelvollisen omaiselle toimeentulo sekä Korvata asevelvolliselle itselleen hänen käytössään olevasta asunnosta

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

Toimittajatapaaminen 9.6.2010

Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Toimittajatapaaminen 9.6.2010 Kela saa hoidettavakseen yhä uusia tehtäviä 1.4. 2009 Kelalle siirtyi elatustuki 1.9.2010 Kelalle siirtyy vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu 1.3.2011 uusi etuus, takuueläke

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: SOSIAALITURVA VAKUUTUSTUTKINTO 170. SUORITUSTILAISUUS SOSIAALITURVA 12.5.2015 OHJEITA SUORITTAJALLE 1. Kirjekuoren sisältö Tämän ohjeen lisäksi kuoressa on tehtävä-

Lisätiedot

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle

Ammattitutkintostipendi. näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle Ammattitutkintostipendi lyhyesti l ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot