Opiskelijan ja huoltajan opas NUORTEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Transkriptio

1 Opiskelijan ja huoltajan opas NUORTEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

2 Opiskelijan ja huoltajan opas NUORTEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

3 Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikön eläintenhoidon koulutusohjelma sekä lukio (kennelala) Ammattitaito Ammattitaito koostuu monesta eri tekijästä. Perustana on oman ammattialan työn osaaminen ja käyttäytyminen työpaikalla. Työn osaamiseen kuuluu oman työn suunnittelun, työmenetelmien, työvälineiden, materiaalien, tiedon ja työturvallisuusasioiden hallinta. Uusien työtapojen omaksuminen vaatii kykyä oppia jatkuvasti uutta sekä kriittistä tiedon hallintaa. Ammattitaitoon kuuluu myös kiinnostuneisuus työhön, hyvä käyttäytyminen, neuvojen kysyminen, työrauhan ylläpitäminen, työvaatteiden käyttäminen ja vastuullisuus työtehtävistä. Ammattitaitoinen työntekijä noudattaa työnantajan ohjeita ja suorittaa työtehtävät huolellisesti ja viivyttelemättä. Työntekijä noudattaa työturvallisuusmääräyksiä. Ammattitaitoon kuuluu lakien, sääntöjen ja sopimusten noudattaminen. OPH 2008

4 Sisältö 1. TERVETULOA OPISKELEMAAN OHJAUS JA TUKI OPINNOISSA...16 Ryhmänohjaajan tuki...16 Opettajan tuki...16 Opinto-ohjaajan tuki...17 Opintosihteereiden ja opistojen infopisteiden tuki...17 Terveydenhoitajan tuki...17 Kuraattorin tuki...17 Erityisopettajan tuki...18 Opiskelijatutoreiden tuki OPISKELUA TUKEVAA TOIMINTAA...19 Yhteistyö kotien kanssa...19 Työturvallisuus ja vakuutusturva...19 IT-palvelut...20 Wilma...21 Opiskelijakunta, opiskelijajärjestöt ja opiskelijakortit...21 Kansainvälisyys...23 Ammattiosaajan työkykypassi...23 Liikunta- ja harrastustoiminta OPISKELIJAN OPINTOSOSIAALISET ETUUDET JA OPISKELUKUSTANNUKSET...24 Ruokailu...24 Opintotuki...24 Maksuton asuminen...25 Koulumatkatuki...26 Opiskelukustannukset OPISKELU...27 Opinnot...27 Työssäoppiminen...27 Ammattilukio ja yhdistelmäopinnot...28 Opintojen eteneminen ja seuranta...28 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)...30 HOJKS...30 Opinnäyte...30 Tutkintotodistus...31 Sora-säädökset OPISKELIJAN ARVIOINTI...35 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen...35 Oppimisen arviointi...37 Osaamisen arviointi...37 Osaamisen arvioinnin muuttaminen...38 LUKUVUODEN JAKSOT JA LOMAT...39 JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...40 ASUNTOLAN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...44 KESKEISET KÄSITTEET...46 OPETUSTARJONTA NUORTEN AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN...52 OPISKELIJAN OMA ILMOITUS SAIRAUSPOISSAOLOISTA...54

5 sähköposti: numerohaku: puh.kpedu.fi vaihde Puh. (06) Tämän oppaan omistaa Tärkeitä yhteystietoja Nimi Ryhmänohjaaja (kpedu) Opinto-ohjaaja Perustutkinto Kuraattori Yksikkö Opintolavastaava / Koulutuspäällikkö Opiskeluryhmä Opiskelijaterveysasema Terveydenhoitaja

6 Kokkolan ammattiopisto Närvilänkatu 8, KOKKOLA Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Rehtori Jarmo Matintalo Toholammin artesaaniopisto Ullavantie 20, Toholampi Keski-Pohjanmaan Opisto Opistontie 1, Kälviä Rehtori Sirkku Purontaus Apulaisrehtori Tom Bjon Opinto-ohjaajat Marjo Saarinen Jouni Mantila Kuraattorit Britt-Marie Karlsson Päivi Kaustinen Terveydenhoitaja Ulla Myllymäki Asuntolanhoitaja Hilkka Viitala Kristiina Salo Tukihenkilö Jaakko Ojatalo Maahanmuuttajakouluttaja Ann-Louise Känsälä Aikalisä Jouni Anttila Reijo Paavola Ammattistartti Eveliina Tyynelä Erityisopettaja Leena Hietalahti Lisäopetustila, koulunkäyntiavustaja Anita Kaunisto Työkykypassivastaava Markku Forsell Kokkolan ammattilukio Kannuksen yksikkö Ollikkalankatu 3, Kannus Yksikön johtaja Hanna-Mari Laitala Opinto-ohjaajat Pentti Roivas Taisto Hakkarainen Piritta Pärssinen Koulutusohjaaja Juha Yli-Korpela Asuntolanvalvoja Kaisu Salminen Opiskelija terveydenhuolto Erityisopettaja Pertti Hanni Kuraattori Marika Isoniemi Perhon yksikkö Haanentie 26, Perho Yksikönjohtaja Matti Louhula Opinto-ohjaaja Marika Riihimäki Erityisopettaja Hannele Sui-Tuomaala Asuntolanhoitajat Esa Korpi Työkykypassivastaava Veera Mäkelä Opiskelija terveydenhuolto Kuraattori Suvi Lempiälä Yksikön johtaja Jaana Mäntylä Opinto-ohjaajat, koulutuspäällikkö Tuulikki Väänänen (06) Opinto-ohjaaja Eija Mastosalo Terveydenhoitaja Ulla-Maj Suominen Kuraattori Marika Isoniemi Sosiaali- ja terveysalan opisto Terveystie1, Kokkola Rehtori Kaija Kähäri-Wiik Opinto-ohjaajat Katriina Sipilä Tarja Ingman Sari Haglund Kuraattori Rauno Perttula Terveydenhoitaja Carita Hilli Erityisopettaja Marja Aho Tarja Ingman Auli Saari Katriina Sipilä Tiina Vitka Rehtori Marjo-Riitta Ventola (06) * Opinto-ohjaaja Terhi Seppälä Asuntolaohjaaja Witting Carola Kuraattori Marika Isoniemi Terveydenhoitaja Päivi Porkola (06) Työkykypassivastaava Lasse Kahelin Ky:n yhteiset opiskelijahuollon yhteyshenkilöt Opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho Koordinoiva opinto-ohjaaja Jouni Mantila UVA2-hanke koutsi Marika Ahola Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys Yhteinen haku- ja opintotoimisto Vs. Rehtori Terho Taarna Opinto-ohjaaja Ann Christine Mannström Kaustisen raviopisto Raviradantie 36 B, Kaustinen Yksikön johtaja Jaana Mäntylä Opiskelija terveydehhuolto Asuntolanvalvoja Tímea Mihály Kuraattori Suvi Lempiälä Kokkolan kauppaopisto Vingenkatu 18, Kokkola Rehtori Tarja Halkosaari Opinto-ohjaajat Natascha Skog Kuraattori Rauno Perttula Terveydenhoitaja Sari Kola HOJKS-tuki ja työkykypassivastaava Laura Nikkanen

7 sähköposti: numerohaku: vaihde Puh. (06) Yleinen hätänumero 112

8 1. Tervetuloa opiskelemaan Olemme savuton ja päihteetön oppilaitos, eikä meillä kiusata! Onnittelut uudesta opiskelupaikasta ja menestystä alkaville opinnoille opistoissamme! Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymään kuuluu kuusi ammatillista opistoa ja oppisopimustoimisto, jotka tuottavat koulutusta nuorille ja aikuisille sekä kehittämispalveluja alueen elinkeinoelämälle ja yhteisöille. Koulutusyhtymän toiminta-ajatuksena on lisätä alueen hyvinvointia vahvistamalla väestön ammatillista osaamista ja kehittämällä työelämän kilpailukykyä. Koulutusyhtymä tekee aktiivisesti yhteistyötä myös alueen muiden koulutuksen järjestäjien kanssa alueen koulutustarjonnan kehittämiseksi ja opiskelijan valinnanmahdollisuuksien tukemiseksi. Koulutusyhtymässä opiskelee ammatillista perustutkintoa noin 2400 opiskelijaa ja erilaisia ammatillisia tai vapaatavoitteisia opintoja noin 1500 vuotuisopiskelijaa. Henkilöstöä on lähes 600. Toimintaamme ohjaavat yhteiset arvot: Asiakaslähtöisyys Toimimme kumppanuusyhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Opiskelijoiden, työelämän ja alueen tarpeet ja tyytyväisyys ovat meille tärkeitä. Osaaminen Arvostamme ammatillista osaamista, yhteistyötä, yritteliästä ja luovaa toimintatapaa sekä elinikäistä oppimista. Vastuullisuus Toimimme yhteisöllisesti ja suvaitsevasti sekä edistämme ympäristöä säästävää toimintatapaa. Avoimuus Toimintatapamme sisäisessä ja ulkoisessa yhteistyössä perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Tavoitteenamme on tehdä asioita Yhdessä paremmin - Better together - Bättre tillsammans. Tähän yhteistyöhön kutsumme kaikki nykyiset ja uudet opiskelijamme ja heidän kotiväkensä. Tämän oppaan tavoitteena on tehdä yhdessä tekemistä helpommaksi. Tervetuloa opiskelemaan, uudet oppilaat & tervetuloa yhteistyöhön, hyvä kotiväki! Kokkolan ammattiopisto Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto Kokkolan kauppaopisto Keski-Pohjanmaan Opisto 14 15

9 2. Ohjaus ja tuki opinnoissa Ryhmänohjaajan tuki Ryhmänohjaaja on opettajista se henkilö, jonka opiskelija ensimmäisenä tapaa uudessa oppilaitoksessa. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluvat mm. uusien opiskelijoiden perehdyttäminen, oppimisen ja opiskelun ohjaaminen, lukivaikeuksien seulonta, opintojen etenemisen ja poissaolojen seuranta, opiskelijan itsearviointitaitojen kehittäminen, opiskelijan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjaaminen, ryhmäytymisen edistäminen sekä yhteistyö kotien kanssa. Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan ryhmän opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan ja opiskelijan huoltajan, muiden opettajien sekä opiskelijanohjauksen ja -huollon henkilöstön kanssa. Ryhmänohjaaja on yhteydessä huoltajiin opiskelijaa koskevista asioista. Opettajan tuki Opettajien tehtävänä on opettaa sekä ohjata opiskelijaa opinnoissaan, tukea ammatillista kasvua, edistää opiskelutaitoja sekä vahvistaa opiskelijoiden itsearviointikykyä. Opettaja esittelee opintojen tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet sekä huolehtii opintojen ja arvioinnin toteutumisesta. Opettaja havainnoi ja antaa palautetta opiskelijalle hänen oppimisensa edistymisestä ja kannustaa uusiin oppimishaasteisiin. Jos opiskelijan oppimisessa ilmenee vaikeuksia tai opiskelussa laiminlyöntejä tai ongelmia, opettaja puuttuu niihin mahdollisimman nopeasti ja tiedottaa niistä tarvittaessa ryhmänohjaajalle ja opiskelijahuoltohenkilöstölle. Opettaja ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä ryhmänohjaajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Opinto-ohjaajan tuki Opinto-ohjaaja huolehtii opiskelijoiden ryhmämuotoisesta ja henkilökohtaisesta opintoohjauksesta ryhmänohjaajan ohella. Hän toimii opiskelijan ja ryhmänohjaajan tukena opintojen opiskelijoiden valinnaisuuksien toteuttamisessa ja ohjauksessa. Opinto-ohjaajan asiantuntemusta tarvitaan erityisesti, jos opintoihin haluaa sisällyttää lukio-opintoja tai opintoja muista tutkinnoista. Opinto-ohjaajan puoleen voi kääntyä myös osaamisen tunnustamiseen liittyvissä asioissa. Opintoalan tai opiskelupaikan vaihtaminen, jatko-opintoihin ohjaaminen ja työllistymisen tukeminen kuuluvat myös opinto-ohjaajalle. Opintosihteereiden ja opistojen infopisteiden tuki Opintosihteerit ja opistojen infopisteet informoivat ja opastavat opiskelijoita esimerkiksi koulumatkatukiasioissa. Infopisteissä on esillä ja saatavissa myös esitteitä opintotukiasioista ja muista opiskeluun ja opiskelijan elämään liittyvistä asioista. Opintosihteerien tehtäviin kuuluvat opiskelijarekisterin ylläpito ja virallisten opintosuoritusotteiden ja tutkintotodistusten antaminen. Terveydenhoitajan tuki Terveydenhoitaja tekee opiskelijoiden terveystarkastukset ja osallistuu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen. Hän ohjaa ja neuvoo terveyteen liittyvissä kysymyksissä sekä sairauksien, työtapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemisessä. Terveydenhoitaja huolehtii yhteistyössä muun henkilöstön ja työterveyshuollon kanssa koko kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä (työolosuhteet, koneet, laitteet jne.). Terveydenhoitajan vastaanottoajat löytyvät yksiköiden nettisivuilta ( Kuraattorin tuki Kuraattori on oppilaitoksen sosiaalityöntekijä, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoita arjen elämänhallinnan asioissa. Hän toimii asiantuntijana yksilö- ja yhteisötason ongelmien selvittelyssä yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Tarvittaessa hän on tukena opintososiaalisten asioiden 16 17

10 Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 5, 14 ) selvittelyssä. Kuraattori pyrkii työssään tukemaan opiskelijan vahvuuksia ja auttamaan opintojen loppuunsaattamista. Kuraattori puuttuu tilanteeseen, kun opiskelijan todetaan laiminlyövän opintojaan tai olevan muuten vaarassa keskeyttää opintonsa. Tällöin on tärkeää selvittää tilanne ja löytää tarkoituksenmukainen ratkaisu eteenpäin pääsemiseksi. Ratkaisua etsitään yhteistyössä vanhempien ja tarpeenmukaisten asiantuntijaverkostojen kanssa. Kuraattorit osallistuvat osaltaan myös ennalta ehkäisevään toimintaan esimerkiksi pyrkimällä vaikuttamaan opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita huomioon ottavien opiskelujärjestelyjen lisäämiseen. Erityisopettajan tuki tojen etenemistä ja tiedottaa niistä opettajille ja opiskelijahuollolle. Erityisopettaja varmistaa, että opiskelijoiden HOJKSit on laadittu ja päivitetty, ja yhteistyössä muun henkilöstön kanssa varmistaa suunnitelmien toimeenpanon. Opiskelijatutoreiden tuki Tutortoiminnan tavoitteena on auttaa ja tukea aloittavia opiskelijoita sopeutumaan uuteen opiskeluympäristöön ja pääsemään mukaan opiskeluyhteisöön. Tärkeä tavoite on myös opiskelijoiden ja oppilaitoksen henkilökunnan välisen vuorovaikutuksen edistäminen. Tutorit toimivat äänitorvena ja sanansaattajana opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä. Tutorit osallistuvat oppilaitoksensa koulutusten markkinointiin yhteisissä tapahtumissa esittelemällä opiskelua ja ammatteja. 3. Opiskelua tukevaa toimintaa Yhteistyö kotien kanssa Erityisopettaja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita saamaan sellaista opetusta ja tukea, jota he tarvitsevat kasvaakseen päämäärätietoisiksi, työelämään sijoittuviksi ja ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen erityisopettaja pyrkii yhdessä opiskelijoiden, heidän huoltajiensa ja muiden oppilaitoksen työntekijöiden kanssa. Erityisopettaja selvittää opiskelijan tarvitsemat tukitoimet henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS) laadittaessa ja neuvottelee niistä opettajien kanssa. Hän seuraa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa tukitoimien toteutumista, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opin- Oppilaitokset toimivat aloitteellisena kodin ja oppilaitoksen myönteisen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä. Oppilaitokset tiedottavat alaikäisten opiskelijoiden huoltajille ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä. Opintojen etenemisestä tiedottaminen tapahtuu ryhmänohjaajan ja huoltajan välisen yhteydenpidon. Vanhemmat saavat niin halutessaan Wilma -järjestelmään käyttäjätunnukset, jolloin he pystyvät seuramaan alaikäisen opiskelijan opintojen etenemistä, opintosuorituksia ja poissaoloja. Wilma-tunnukset saa opistojen opintosihteereiltä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelijalle ja huoltajille tiedotetaan myös oppilaitosten opiskelijahuolto- ja erityisopetuspalveluista. Tiedottaminen tapahtuu opiskelijahuolto- ja erityisopetushenkilöstön henkilökohtaisen esittelyn kautta, kotiväen illoissa sekä koteihin jaettavien opiskelijan oppaiden ja oppilaitosten www-sivujen kautta. Näin opiskelijan opiskeluun ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyvien ongelmien tunnistaminen helpottuu ja opiskelija osaa hakea niihin tukea. Häntä ohjataan myös käyttämään tarvitsemiaan yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, tuki-, neuvonta- ja tietopalveluja. Opettajat ja opiskelijahuollon henkilöstö tekevät yhteistyötä opiskelijoiden ohjauksessa huoltajien kanssa koulutuksen aikana ja sen päättyessä. Tavoitteena on, että opiskelija ottaa vastuun omasta oppimisestaan. Ohjaus tukee opiskelijoiden työelämään tai jatko-opintoihin siirtymistä ja vahvistaa opiskelijoiden elämänhallinnan valmiuksia. Erityistä tukea tarvitsevien sekä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden yksilölliset tarpeet sekä elämänhallinnan ja opiskelun tukeminen otetaan yhteistyössä huomioon. Työturvallisuus ja vakuutusturva Jokaisella opiskelijalla on oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen opiskeluympäristöön oppilaitoksessa, työnopetuksessa sekä työssäoppimisessa. Oppilaitoksillemme on laadittu lain edellyttämät pelastussuunnitelmat ja toimintaohjeet erilaisiin kriisitilanteisiin (mm. kiusaaminen, väkivalta, uhkaavat tilanteet) sekä toimipistekohtaiset työturvallisuusohjeet. Opiskelijan velvollisuutena on perehtyä työturvallisuusohjeisiin 18 19

11 Sähköposti, Moodle ja Wilma: sekä noudattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Työssä tulee käyttää tarpeenmukaisia suojavälineitä ja huolehtia niiden kunnosta. Jokaisen tulee ilmoittaa havaitsemansa tapaturmavaarat ja turvallisuuspuutteet välittömästi opettajalleen sekä edistää toiminnallaan ja käyttäytymisellään työturvallisuuden ja työrauhan toteutumista työyhteisössä. Mikäli opiskelija joutuu väkivallan, kiusaamisen tai häirinnän kohteeksi tai näkee sellaista tapahtuvan, tulee välittömästi ottaa yhteyttä opettajaan tai oppilaitoksen henkilöstöön. Opiskelijat ovat tapaturmavakuutettuja opiskelun, työnopetuksen ja työssäoppimisen sekä niihin liittyvien matkojen aikana. IT-palvelut Opiskelijoille jaetaan opiskelujen aloitusvaiheessa käyttäjätunnukset sekä tietotekniikan käyttösäännöt. Opiskelija perehtyy käyttösääntöihin ja palauttaa käyttäjätunnuksen käyttöönottositoumuksen allekirjoitettuna, jolloin hänelle luovutetaan käyttäjätunnus ja salasana. Käyttäjätunnukseen liittyvä salasana on vaihdettava vähintään 360 päivän välein. Käyttäjätunnuksella ja salasanalla kirjaudutaan oppilaitoksen tietokoneille. Opiskelijan sähköpostiosoite on muotoa: Oppilaitoksissa on käytössä Moodle ja Optima verkko-oppimisympäristö. Opiskelijat voivat seurata opintomenestystään Wilmasta. Sähköpostia, Moodlea ja Wilmaa, Optimaa sekä muita opetuksessa käytettäviä sovelluksia käytetään sivuston kautta, jonne kirjaudutaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla, samoin kuin oppilaitoksen tietokoneille. Tietojärjestelmiä tulee käyttää vain opiskeluun/työntekoon. Käyttäjä vastaa omasta käyttäjätunnuksestaan ja sen avulla tehdyistä teoista. Toisen käyttäjätunnuksen käyttäminen on ehdottomasti kielletty. Sähköpostia lähettäessään käyttäjä on velvollinen käyttämään omia tietojaan. Turhan sähköpostin ( spam ) tai ketjukirjeiden lähettäminen on kielletty, samoin suurten liitetiedostojen lähettäminen ja vastaanottaminen. Opiskelijoiden sähköpostilaatikon ja kotihakemiston koko on rajattu 500 Mb. Kun sähköpostilaatikko tai kotihakemisto täyttyy, siitä lähetetään ilmoitus opiskelijalle sähköpostitse. Jos sähköpostia ei tyhjennetä, posti lukittuu eikä sen kautta voi lähettää viestejä. Roskaposteja suoda-tetaan verkon ylläpitäjän toimesta. Käyttäjä joutuu korvaamaan kaikki aiheuttamansa vahingon korjaamisesta syntyneet kustannukset. Tietotekniikan väärinkäytöksistä ja niiden vastuista on kerrottu tarkemmin tietotekniikan käyttösään-nöissä. Käytössä olevia tietokoneita voidaan etähallita. Www-selailua tiettyihin sivustoihin ja palveluihin voidaan rajoittaa ja/tai estää. IT-palveluista on kerrottu tarkemmin Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän IT-OPAS kirjasessa, joka jaetaan aloittaville opiskelijoille ja löytyy sähköisesti mm. -sivustolta PDF-ohjeista. Wilma Wilma on opiskelijan www-liittymä häntä koskeviin asioihin. Opiskelijat seuraavat lukujärjestyksiään, opinto- suorituksiaan, poissaolojaan, lukevat tiedotteita, näkevät tunneilla käsitellyt aiheet ja annetut kotiläksyt sekä voivat viestiä opettajien kanssa. Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot, tuntipäiväkirjamerkinnät (=tunnin aihe, kotitehtävät), päivittävät henkilötietojaan sekä viestivät opiskelijoiden kanssa. Huoltajat voivat Wilman kautta seurata opiskelijan suorituksia, poissaoloja, opiskelijalle tulevia kotitehtäviä ja kokeita sekä lukea oppilaitoksen tiedotteita. Wilmaa käyttää myös oppilaitoksen muu henkilökunta. Jos et muista käyttäjätunnustasi tai salasanaasi, ota yhteys oppilaitokseen. Uuden tunnuksen saat opintotoimistosta. Opiskelijakunta, opiskelijajärjestöt ja opiskelijakortit Opistokohtaiset opiskelijakunnat ovat virallinen opiskelijoiden yhteinen vaikutuskanava oman opiston asioihin. Opistojen opiskelijakunnat valitsevat hallituksen jäsenet yhteiseen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistykseen, joka on opiskelijoiden virallinen vaikutuskanava koulutuksen ja opiskelijoiden yhteistoiminnan kehittämiselle koko koulutusyhtymässä. Opiskelijoiden vaikutuskanavia ovat lisäksi edustus 20 21

12 SAKKI ry: OSKU ry: SAKU ry: Työkykypassi: Projektit Työkykypassi koulutusyhtymän johtokunnissa ja tiimeissä ja ammattiosaamisen toimikunnassa. Lisäksi nuorten koulutuspalvelutiimi ja opiskelijayhdistyksen hallitus käsittelevät vähintään kerran lukuvuodessa yhdessä ajankohtaisia asioita. Oppilaitosten opiskelijat voivat hankkia opiskelijakortin opiskelijoiden edunvalvontajärjestöistä Sakki ry:stä tai OSKU ry:stä. Kulttuuri- ja urheilutoimintaa opiskelijoille ja henkilökunnalle on tarjolla myös SAKU ry:n kautta, jossa koulutusyhtymä on jäsenenä. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAK- KI ry on ammattiin opiskelevien oma etujärjestö. SAKKI ry:ssa on jäseniä yli ja historiaa takana jo 20 vuotta. Ammattiin opiskelevat voivat hankkia SAKKIn vihreän opiskelijakortin. SAKKIsta saa apua ja neuvoa mieltä askarruttaviin kysymyksiin opiskeluun liittyvissä asioissa. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry on vuonna 2001 ammatillisen II-asteen opiskelijoiden perustama ja omistama opiskelijaliitto, jossa opiskelijat itse tekevät toiminnan ja päätökset. Liitto on puolue- ja ammattiyhdistyspoliittisesti sitoutumaton ja sen syntyhistoria nojaa yli 100-vuotiaaseen perinteeseen ammatillisissa oppilaitoksissa. Liitolla on toimintaa 115 oppilaitoksessa, joiden kautta toiminnan piirissä on lähes opiskelijaa. Myös OSKU ry:stä voi hankkia opiskelijakortin. Kuva: SAKU ry Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry on toiminut vuodesta 1949 asti ammatillisen koulutuksen hyväksi. SAKU ry:n tehtävänä on jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen ammatilliseen koulutukseen. SAKU ry järjestää liikunta- ja kulttuuritapahtumia ammatillisen koulutuksen henkilöstölle ja opiskelijoille sekä aktivoi myös oppilaitoksia järjestämään harrastustoimintaa. Järjestö toimii koko maassa ja sen jäsenyhteisöissä on noin henkilöä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on jäsenenä SAKU ry:ssä. Kaikkien opistojemme opiskelijat ja henkilökunta voivat osallistua SAKU ry:n järjestämiin tapahtumiin. Kansainvälisyys Kansainvälisyystoiminnan tavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuksia kansainvälisyyteen ja toimimiseen monikulttuurisessa ympäristössä. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainvälisiin vaihtoihin osana opintojaan, esimerkiksi työssäoppimisjaksoilla. Opistoissa kansainvälisten asioiden vastuuhenkilöt tiedottavat opiskelijoille mahdollisuuksista ja käytännön järjestelyistä ulkomaanjaksojen osalta. Opistoilla on paljon yhteistyökouluja ja yhteistyöprojekteja ulkomaisten oppilaitosten kanssa. Kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta opitaan myös kotimaan kansainvälistyvässä opiskelu- ja työelämässä. Ammattiosaajan työkykypassi Voit hankkia koulutuksen aikana ammattiosaajan työkykypassin, joka on ammattiin opiskelevan työväline työkyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Keräät passin suorittaen esim. liikuntaa, terveysosaamista, työturvallisuutta, toimimalla opiskelija- tai harrastetuutorina, toimimalla tuomari- ja valmennustoiminnassa kulttuuri- ja liikunta-alan seuroissa ja kerhoissa yms. Kysy lisää yksikkösi vastuuopettajalta. Projektit Työkykypassi Liikunta- ja harrastustoiminta Liikunta- ja harrastustoiminta on mukava tapa viettää aikaa opiskelijakavereiden kanssa. Useissa yksiköissä opiskelijat voivat käyttää kuntosalia ja yksikön muita liikuntatiloja. Yksiköissä voi toimia erilaisia liikuntaharrastusryhmiä esimerkiksi sähly ja jalkapallo. Lisäksi yksiköissä voi olla tarpeen ja kysynnän mukaan myös muuta kerho- ja harrastetoimintaa

13 KELA: Tankkari: 4. Opiskelijan opintososiaaliset etuudet ja opiskelukustannukset Ruokailu Oppilaitoksissa tarjotaan maksuton lounas, joissakin oppilaitoksissa on myös maksullinen iltaruoka sekä aamupala. Luonnonvara-alan opiskelijat saavat korvauksetta aamupalan, lounaan ja päivällisen. Opintotuki Opintotuen tarkoituksena on turvata opiskeluaikaisen toimeentulon rahoitus siltä osin, kun rahoitusta ei katsota vanhempien velvollisuudeksi tai toimeentuloa ei ole muulla tavoin turvattu. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takaamasta opintolainasta. Opintoraha Opintoraha on valtion maksama avustus, joka maksetaan kuukausittain opiskelukuukausien ajan. Opintorahan myöntämisen yleiset edellytykset ovat samat kuin opintotuessa yleensä. Opintorahaa ei voi saada, jos on alle 17-vuotias, koska siihen asti on oikeus lapsilisään. Opintorahaa voi saada 17 vuoden täyttämistä seuraavan kuukauden alusta alkaen. Opintorahan määrä riippuu oppilaitoksesta, iästä, asumismuodosta, siviilisäädystä ja tietyissä tilanteissa myös vanhempien tuloista. Vanhempien tulot voivat joko pienentää tai korottaa opintorahan määrää lukien työssäoppimisen tai harjoittelun perusteella maksettava palkka taikka oppilaitokselta saatu apuraha ei enää estä opintorahan myöntämistä Asumislisä Asumislisää voi saada vain opiskelukuukausilta sellaiseen asuntoon, josta käsin voi suorittaa opintoja. Asumislisää ei saa kesäkuukausien aikana, paitsi jos opiskelu on päätoimista kesällä ja opiskelija on oikeutettu kesäopintotukeen. Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista (= 33,63 214,44 e/kk) eli asumislisän määrä on siten 26,90 201,60 euroa kuukaudessa. Opintolaina Opintolaina on valtion takaama laina, jonka joutuu maksamaan takaisin. Jos opiskelijalle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, hän voi hakea lainaa valitsemastaan pankista. Pankissa kannattaa selvittää opintolainan ehdot ja takaisinmaksuaikataulu. Opintolainan valtiontakaus myönnetään hakemuksesta opintorahaa tai aikuiskoulutustukea saavalle. Lainatakaus voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Voit saada opintolainan valtiontakauksen, jos saat opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Vaikka et saa opintorahaa, voit kuitenkin saada lainatakauksen, jos olet vuotias, et asu vanhempasi luona, opiskelet muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa ja et voi saada opintorahaa vanhempiesi tulojen perusteella. Voit saada lainatakauksen vanhempiesi tuloista riippumatta. olet alle 17-vuotias, et asu vanhempasi luona, opiskelet muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa ja et voi saada opintorahaa, koska olet oikeutettu lapsilisään. Voit saada lainatakauksen, jos vanhempiesi tulot ovat alle euroa vuodessa. Et voi saada lainatakausta tai seuraavan lukuvuoden takauspäätöstä, jos Kela on takaajana joutunut maksamaan aiemmat opintolainasi tai sinulla on luottorekisteritietoihin merkitty maksuhäiriö. Maksuhäiriöstä huolimatta voit kui-tenkin saada lainatakauksen, jos häiriö on yksittäinen, määrältään vähäinen ja sen rekisteröinnistä on kulunut kohtuullisen pitkä aika. Maksuhäiriöllä tarkoitetaan henkilötietolain (523/1999) 20 :ssä tarkoitettua luottotietorekisteriin rekisteröityä tietoa. Kela tai yliopistosi opintotukilautakunta tarkistaa maksuhäiriöt Suomen Asiakastieto Oy:n luottotietorekisteristä. Voit halutessasi tarkistaa omat maksuhäiriötietosi Suomen Asiakastiedosta. Maksuton asuminen Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymällä on asuntolat Kokkolan ammattiopistossa, Keski- Pohjanmaan opistossa sekä Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kaustisen, Perhon ja Kannuksen yksiköissä. Asuminen on opiskelijoille maksutonta. Jokainen asuntolapaikan saava opiskelija allekirjoittaa sopimuksen asuntolapaikan vastaanottamisesta. Opiskelijalta kerätään 70 suuruinen vakuusraha, jonka saa myöhemmin avaimen poisluovutuksen yhteydessä takaisin. Tästä summasta peritään oppilaitoksen omaisuudelle mahdollisesti aiheutetut vahingot. Huoneita luovutettaessa suoritetaan alkutarkastus ja takaisinluovutuksen yhteydessä huoneen kuntoa verrataan alkuperäiseen. Vuokra-asuntoja löytyy kuntien asuntotoimistojen tai esim. kiinteistöosakeyhtiö Tankkarin kautta

14 Koulumatkatuki Koulumatkatukea voi saada, kun koulumatkan pituus on vähintään 10 kilometriä ja kustannukset ylittävät 54 euroa kuukaudessa. Koulumatkatuki myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1-12 kuukaudeksi. Myös yli 100 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Koulumatkatuella tuetun matkalipun voi ostaa ensimmäisen kerran aikaisintaan 14 päivää ennen opintojen alkua ja viimeisen kerran viimeistään 14 päivää ennen opintojen päättymistä. Saadaksesi koulumatkatukea sinulla tulee olla matkakustannuksia yli 54 euroa kuukaudessa. Sinun tulee kulkea kouluun päivittäin (eli vähintään 7 yhdensuuntaista matkaa viikossa), yhtäjaksoisesti 18 päivän ajan kuukaudessa. Hakemuksen jättämisen jälkeen saat ostotodistuksen oppilaitokseltasi. Ostotodistuksella voit ostaa linja-autotai junalipun VR:n ja Matkahuollon lipunmyynnistä koulumatkatuella alennettuun hintaan. Kun lippusi hinta ylittää 54 euroa kuukaudessa. Omavastuuosuus on 43 /kk. Kokkolan kauppaopisto, Kokkolan ammattiopisto ja Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto maksavat opiskelijan omavastuuosuuden, mikäli opiskelija on alle 20-vuotias ja suorittaa ensimmäistä II-asteen tutkintoa ja täyttää Kelan yleiset koulumatkatukiehdot. Opiskelukustannukset Opetus ammatillisessa koulutuksessa on maksutonta. Myös opetuksen edellyttämät työvälineet, laitteet, materiaalit ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet ovat maksuttomia. Opiskelija maksaa kuitenkin itse osan opiskelukustannuksista, esim. oppikirjat sekä omaan käyttöön tulevat työvälineet (esim. kokin veitset) ja materiaalit, jotka koulutuksen jälkeen jäävät opiskelijalle. Nämä ja niistä aiheutuvat maksut vaihtelevat opintoaloittain ja koulutusohjelmittain. Maksuista ja niiden perusteista kerrotaan alakohtaisissa tiedotteissa. Koulutusyhtymän yhteisiksi periaatteiksi opiskelijoilta perittävien maksujen osalta on sovittu seuraavaa: - Viranomaismaksut (esim. tulityökortti, hygieniapassi, EA-kortit, ajokortin lunastusmaksu) opiskelija maksaa itse. - Sellaiset henkilökohtaiset suojavaatteet ja suojaimet, jotka ovat henkilökohtaisessa käytössä ja jotka jäävät opiskelijalle itselleen opintojen jälkeen, opiskelija maksaa itse (esim. kypärät). Opistolla tulee kuitenkin olla opiskelijoiden lainattavissa tarpeellinen määrä työturvallisuuden edellyttämiä suojavarusteita. - Opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön jäävät työvälineet (esim. kokin veitset), jotka jäävät opiskelijalle itselleen, opiskelija maksaa itse. - Monistemaksuna opistot voivat periä opiskelijoilta monistamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia vastaavan summan, joka voi maksimissaan olla 40 euroa lukuvuodessa, ja se voidaan jakaa kahteen lukuvuosierään. 5. Opiskelu Opinnot Ammatillisen peruskoulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa (ov). Perustutkintoon sisältyy 90 ov ammatillisia opintoja, 20 ov ammattitaitoa täydentäviä opintoja ja 10 ov vapaasti valittavia opintoja. Tutkintoa voi laajentaa ammatillista osaamista yksilöllisesti syventävillä opinnoilla. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähiopetusta on keskimäärin tuntia/opintoviikko, minkä lisäksi opiskelijat tekevät erilaisia oppimistehtäviä. Ammatillisista opinnoista vähintään 20 ov on työpaikoilla tapahtuvaa työssäoppimista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen koulutuksen järjestäjän laatiman opetussuunnitelman ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa tutkinto myös osina yksilöllisen suunnitelman mukaisesti, mikäli hänen elämäntilanteensa sitä edellyttää. Opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa kuvataan tarkemmin opintojen sisällöt ja toteutukset. Lukujärjestyksissä tarkennetaan vuositasolla, miten opetus toteutetaan. Lukujärjestykset löytyvät Wilmasta. Ammatillinen perustutkinto ammatilliset opinnot ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat vapaasti valittava opinnot Työssäoppiminen 120 ov 90 ov 20 ov 10 ov Työssäoppimisessa osa opintojen ammattitaitovaatimuksista opitaan työpaikalla työtä tehden. Työssäoppiminen on tavoitteellista oppimista, jossa oppimista arvioidaan ohjaavalla palautteella. Hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. Tutkinnon perusteiden mukaan opintoihin on sisällyttävä työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa, mutta sitä voi sisältyä opintoihin huomattavasti enemmänkin. Koulutusyhtymän opistoissa sovelletaan vähimmäismäärän ylittävää, laajennettua työssäoppimista ja työvaltaista opiskelua koulutusohjelma-, ryhmä- ja yksilökohtaisesti. Opiskelija hankkii työssäoppimispaikan yhdessä opettajan kanssa. Työssoppimisjakso voidaan suorittaa myös ulkomailla. Työssäoppimisesta 26 27

15 laaditaan työssäoppimisen periaatteet, sisällöt ja vastuut tarkentava koulutussopimus opiston ja työssäoppimispaikan kesken sekä oppimisen tavoitteita täsmentävä opiskelijasopimus jokaiselle työssäoppimisjaksolle. Työpaikalla opiskelijan oppimista ohjaa nimetty työpaikkaohjaaja. Työssäoppimisesta vastaava opettaja ohjaa ja seuraa työssäoppimisen ja sen tavoitteiden toteutumista. Henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään opiskelijan työssäoppimisen toteuttaminen. Ammattilukio ja yhdistelmäopinnot Ammattilukiossa on mahdollista suorittaa ns. kolmoistutkinto (ammatillinen perustutkinto + lukion oppimäärä + ylioppilastutkinto) neljässä vuodessa ryhmämuotoisena opiskeluna. Lukuvuosijaksot on jaettu ammatillisiin ja lukioopintoihin. Opiskelijat pyrkivät jo yhteishaussa ammattilukio-opintoihin. Vaikka ei hakeutuisikaan ammattilukio-opintoihin, opiskelijalla on mahdollisuus valita opintoja muista ammatillisista tutkinnoista tai lukiosta osaksi tutkintoaan Opintojen eteneminen ja seuranta Tavoitteena on, että opiskelijan opinnot etenevät suunnitellusti ja että tutkinto suoritetaan määräajassa. Joillakin aloilla tiettyjen opintojen suorittaminen on edellytyksenä joidenkin muiden opintojen aloittamiselle. Näistä etenemisehdoista kerrotaan tarkemmin opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa. Opiskelijalla on päävastuu omien opintojensa etenemisestä ja sen seurannasta. Opintojen etenemisen seuranta tapahtuu myös ryhmänohjaajan ja opettajien antamana palautteena ja osaamisen arviointina. Opintojen etenemistä, opintosuorituksia ja tutkinnon osista annettuja arvosanoja opiskelija voi itse seurata Wilmakäyttöjärjestelmästä. Lisäksi lukuvuosijaksoittain ryhmänohjaajat tarkistavat oman ryhmänsä osalta suunniteltujen seurantakohtien ja opintosuoritusten kertymisen tilanteen ja puuttuvien suoritusten osalta ottavat asian puheeksi ko. opiskelijan kanssa. Tavoitteena on, että ryhmänohjaaja kävisi jokaisen opiskelijan kanssa riittävän usein ohjaavia keskusteluita, jotta opintojen sujuva eteneminen varmistettaisiin. - Luvattomista poissaoloista keskustellaan aina opiskelijan (ja tarvittaessa alaikäisen huoltajan) kanssa. - Jos keskustelu ja ohjaus ei auta ja jos aiheettomiin poissaoloihin ei tule sovittua muutosta tai opintoihin liittyy keskeyttämisuhka ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opiskelijahuoltohenkilöstön luokse.. - Jos aiheettomat selvittämättömät poissaolot edelleen jatkuvat ryhmänohjaaja käynnistää kurinpitotoimet (1. varoitus) - Jos aiheettomat poissaolot jatkuvat edelleen kurinpitotoimena seuraa rehtorin antama toinen varoitus ja kutsu kuulemiseen. Opiskelijan lisäksi kutsutaan alaikäisen huoltaja mukaan. Opiskelijan kuuleminen kirjataan kuulemislomakkeelle. - Päivämäärä ja kellonaika sovitaan rehtorin ja kuraattorin kanssa, myös ryhmänohjaaja osallistuu tähän tilaisuuteen. - Mikäli aiheettomat poissaolot edelleen jatkuvat, toimielin voi päättää rehtorin esityksestä määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Mikäli opiskelija harkitsee keskeyttävänsä opintonsa, ohjataan opiskelija keskustelemaan opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Opiskelija täyttää erolomakkeen ja hakee siihen vaadittavat allekirjoitukset. Jos elämäntilanteesi, terveydentilasi tai muun syyn vuoksi ei voi osallistua opintoihin, keskustele ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan tai kuraattorin kanssa. Näin voimme miettiä yhdessä ratkaisuja tilanteeseesi. Jos harkitset oppilaitoksesta eroamista esimerkiksi väärän ammatinvalinnan, motivaatio-ongelmien, opiskeluvaikeuksien, taloudellisten syiden, terveydellisten syiden tai opintojen etenemättömyyden vuoksi, älä tee hätiköityä päätöstä. Eropäätös on iso asia, jota ennen on hyvä keskustella ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Keskustelussa selvitetään, onko eroaminen ainoa ratkaisu, voidaanko erilaisin tukikeinoin mahdollistaa opinnoissa eteneminen, löytyykö koulutusyhtymän sisältä vaihtoehtoista opiskelumahdollisuutta, onko opiskelijalla eroamisen jälkeen tiedossa opiskelutai työpaikkaa tai muuta mielekästä vaihtoehtoa. Jos kuitenkin päädyt eroratkaisuun, sinun tulee täyttää kirjallinen eroilmoitus, jonka alaikäisen opiskelijan huoltaja myös allekirjoittaa ja keskustelee vielä opinto-ohjaajan kanssa

16 Erityisopetuksen tarve määritellään ammatillisen koulutuksen lain 20 :n ja tutkinnon perusteiden pohjalta jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Lähtötason kartoituksella selvitetään opiskelijan aiempi osaaminen opintojen turhan päällekkäisyyden välttämiseksi ja samalla selvitetään opiskelijan mahdollinen erityisen tuen tarve. Tältä pohjalta opiskelija laatii ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan tukemana itselleen opiskelusuunnitelman (HOPS), johon kirjataan hänen tekemänsä valinnat opintojen sisällöiksi. Henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan suunnitellaan ryhmän opetussuunnitelmasta poikkeavat opintojen suoritustavat ja ajoitus. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, sekä opiskelijan osaamisen arvioinnin menetelmät. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma sisältää myös opiskelijan oppimisen arvioinnin, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Tavoite on, että opiskelija oppii suunnittelemaan opintojaan, osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja, ottaa vastuuta opinnoistaan sekä seuraa opintosuoritustensa kertymistä tietoverkossa Wilma -järjestelmän avulla. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS HOJKS Opiskelijoilla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet suorittaa perustutkinto ja sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja toimia yhteiskunnan jäsenenä. Tarvittaessa opiskelijoiden tulee saada erityisopetusta. Näin turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle tehdään aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. HOJKS tehdään opiskelijan, ja alaikäisen opiskelijan kohdalla yhdessä hänen huoltajansa, opettajien ja opiskelijahuollon asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on, että myös erityistä tukea tarvitseva opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon. Tavoitteen saavuttamista tuetaan yksilöllisesti suunnitellun, ohjatun oppimisprosessin ja yksilöllisten tukitoimien avulla. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia muutetaan tarpeen mukaan. Opinnäyte Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan kokoavan opinnäytteen, joka voi olla esimerkiksi tuote, työnäyte, portfolio tai esitys. Opiskelija tunnistaa keskeiset ammatilliset vahvuutensa ja kehittää opinnäytettä tehdessään luovuuttaan, innovatiivisuuttaan sekä edistää ammatillista kasvuaan. Hän esittelee ja arvioi opinnäytteensä sekä sen suunnittelun ja toteutuksen. Opinnäytteen toteuttamistavasta ja laajuudesta (minimi 2 ov) sovitaan opiskelijan HOPS:ssa. Tavoitteena on, että opiskelija edistää opinnäytteellä omaa työllistymistään. Tutkintotodistus Perustutkinnon suorittanut opiskelija saa tutkintotodistuksen, joka muodostuu näyttö- ja päättötodistuksesta. Näyttötodistukseen arvioidaan tutkinnon osittain vähintään määritelty keskeinen osaaminen ammattiosaaminen näytöllä. Päättötodistuksen tutkinnon osan arvosana muodostetaan ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella suunnitelman mukaisesti. Saadakseen päättötodistuksen opiskelijan on suoritettava ammattiosaamisen näytöt hyväksytysti. Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista tutkinnon sisältämistä osista. Vapaasti valittavat tutkinnon osat voidaan opiskelijan valinnan mukaan jättää ilman arvosanaa merkinnällä suoritettu (s). Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat arvioidaan erikseen. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien yhteydessä, joihin se sisältyy. Opinnäyte sisältyy siten ammattiosaamisen näytön ja/tai muun osaamisen arviointiin. Opinnäytteestä merkitään päättötodistukseen laajuus ja nimi. Työssäoppimisen laajuus ja sisältö merkitään lyhyesti päättötodistukseen. Työssäoppimisessa hankittu osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä. SORA-säädökset voimaan tulleen sora-säädöspaketin tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Opiskelijaksi ei voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, 30 31

17 luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Nämä vaatimukset koskevat jälkeen opiskelun aloittaneita opiskelijoita. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Kaikissa tutkinnoissa on myös terveydentilavaatimuksia. Opiskeluoikeuden peruuttaminen ja opiskeluoikeuden palauttaminen Opiskeluoikeuden peruuttaminen sora-säädösten perusteella voi tulla kysymykseen lähinnä alalle soveltumattomuuden, puutteellisen terveys- tai toimintakyvyn tai aiemman rikostaustan vuoksi. Soveltumattomuutta ratkotaan ensisijaisesti opinto-ohjauksen, opetusjärjestelyiden, opiskelijahuoltopalveluiden ja muiden ennaltaehkäisevien tukitoimien avulla tai niin, että opiskelija ohjataan jonkin muun alan opintoihin. Koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden enintään vuodeksi. Opiskelija voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä toimittaa rikosrekisteriote, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus voi myöhemmin hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. Muut toimenpiteet Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin.koulutuksen järjestäjän päätöksiin haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen tai haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta, siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään

18 6. Opiskelijan arviointi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan osaamista arvioidaan jo opintojen alkuvaiheessa. Tällöin selvitetään mahdollinen aiemmin hankittu osaaminen, jolla voi olla vaikutusta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) sisältöön ja opiskelun kestoon. Opiskelijalla on oikeus perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavan aiemmin suoritetun tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Osaamisen tunnustamisella pyritään välttämään opintojen päällekkäisyyttä ja antamaan mahdollisuudet nopeampaan tutkinnon suorittamiseen, jos osaamista on jo kertynyt. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ennen tutkinnon osan opintojen alkamista. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon pakollisissa, valinnaisissa ja vapaasti valittavissa osissa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi toimitettavat asiakirjat ja aineisto. Arvioitu ja tunnustettu osaaminen merkitään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja tutkintotodistukseen asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mikäli tutkinnon osasta puuttuu arvosana tai osaamisen ajantasaisuus on kyseenalaista, opiskelija ja ko. alan opettaja sopivat yhteisessä arviointikeskustelussa mahdollisista opinnoista ja osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Arviointitavan valinnan perusteena käytetään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia /tavoitteita sekä tutkinnon perusteiden ohjetta ammattitaidon osoittamistavasta. Suoritetuilla toisen asteen perustutkinnon ja lukio-opinnoilla korvataan tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät, vapaasti valittavat ja muut valinnaiset tutkinnon osat. Opiskelijan tunnustettavaa osaamista voivat olla myös ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat. Osaamista voi muodostua työkokemuksesta, harrastuksista tai varusmies-/siviilipalveluksesta. Kesken jäänet opinnot, ulkomailla suoritetut opinnot tai opinnot kansanopistossa, työväenopistossa, korkeakouluissa tai yliopistoissa voidaan myös hakea tunnustettaviksi

19 Esimerkkejä tunnustettavasta osaamisesta ja suorituksista: Varusmies- ja siviilipalvelu Suoritettu varusmies ja siviilipalvelu voidaan lukea hyväksi kaikkien perustutkintojen vapaasti valittaviin opintoihin, 10 ov. Lisäksi varusmies tai siviilipalvelukseen sisältyvää koulutusta voidaan tunnustaa perustutkintojen ammatillisiin opintoihin, mikäli koulutuksen tavoitteet ja sisällöt vastaavat perustutkintojen ammatillisia opintoja. Hyväksyttävät opintoviikkojen määrät ratkaistaan aina tapauskohtaisesti vertaamalla palveluksesta saatua todistusta kyseiseen ammatillisen perustutkinnon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan. Muu osaamista kartuttava systemaattinen toiminta: tutortoiminta opiskelijakuntatoiminta vapaaehtoistyö, esim. VPK, järjestyksenvalvojakurssit, Mannerheimin lastensuojeluliiton työ yms. säännöllinen omaishoitajana toimiminen kerhonohjaus, urheiluvalmennus tms. leirien yms. ohjaus (leirivuorokaudesta lasketaan enintään 8h) aktiivinen ja ammattivalmiutta ja/tai opiskelua tukeva ohjattu harrastus Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijalla on ollut mahdollisuus oppia ennen osaamisen arviointia. Opiskelijalle muodostuu näkemys oman osaamisensa määrästä ja tasosta suhteessa ammattitaitovaatimuksiin tai tavoitteisiin. Opettaja ja työpaikkaohjaaja antavat opiskelijalle kannustavaa ja tarvittaessa korjaavaa suullista tai kirjallista palautetta hänen edistymisestään. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Opiskelijaa ohjataan arvioimaan oman osaamisensa kehittymistä arviointikohteiden ja -kriteereiden perusteella. Arviointi tapahtuu aina ammattitaitovaatimuksien/tavoitteiden kriteereihin perustuen. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä numeerista arviointia. Oppimisen arviointi ei ole osaamisen arviointia, joten se ei saa vaikuttaa tutkinnon osan todistusarvosanaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetuksen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Osaamisen arviointi Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen arvosanat asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Opiskelija ohjataan arvioimaan myös itse omaa osaamistaan, mutta hän ei päätä omasta arvosanastaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan pääosin ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittavalla muulla osaamisen arvioinnilla. Osaamista arvioidaan monipuolisesti ammattiosaamisen näytön lisäksi esimerkiksi kriteereihin perustuvilla työtehtävillä, suullisilla tai kirjallisilla kokeilla, oppimistehtävillä ja projekteilla. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (matematiikka, kielet jne.) osaaminen arvioidaan opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opistojen ja työpaikkojen yhteistyössä toimielimen hyväksymien suunnitelmien mukaan. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös ammatillisista valinnaisista tutkinnon 36 37

20 osista. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Osaamisen arvioinnin muuttaminen Opiskelija voi yrittää korottaa saamaansa osaamisen arvosanaa. Osaamisen arvioinnin uusinta tapahtuu yksiköittäin sovitulla tavalla, josta tiedotetaan opiskelijalle opiskelijan oppaassa ja ryhmänohjaajan toimesta. Tunnustettua osaamista koskevat samat määräykset kuin muutakin opiskelijan arviointia, joten arvosanoja voi pyrkiä korottamaan koulutuksen aikana. Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien lukiossa suoritetut koko oppimäärien arvosanat on mahdollista korottaa ammatillisten perustutkintojen tavoitteiden mukaisesti koulutusyhtymän yhteisinä korotuspäivinä. Opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua, mikäli hän on tyytymätön osaamisensa arviointiin tai osaamisen tunnustamiseen. Oikaisupyyntö on perusteltu, jos on kyseenalaista, perustuuko osaamisen arviointi kriteereihin tai onko opiske- Arviointiasteikko a TYYDYTTÄVÄ 1 a HYVÄ 2 a KIITETTÄVÄ 3 lijalla ollut mahdollisuus oppia ennen osaamisen arviointia tai onko opiskelija saanut tiedon arvioinnin perusteista ja arvioinnin toteutuksesta. Ensimmäisessä vaiheessa opiskelija pyytää arvioinnin oikaisua arvioinnin suorittaneelta henkilöltä tai opiston rehtorilta. Ratkaisuun tyytymätön opiskelija hakee toisessa vaiheessa arvioinnin oikaisua koulutusyhtymän ammattiosaamisen näyttöjen toimikunnalta. Arvioinnin oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti lomakkeella, joka löytyy Wilmasta, Primuksesta ja koulutusyhtymän Intrasta. Lukuvuoden jaksot ja lomat 13.(14.) Syysloma Joululoma Talviloma Pääsiäisloma