Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja. Härkönen Juha. Kiljunen Anneli Kukkonen Päivi Munnukka Riitta

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ AIKA klo 14:00-15:30 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone Nimi Tehtävä Lisätieto Päätöksentekijät Arola Tapio 3. varapuheenjohtaja Hänninen Jyri 1. varapuheenjohtaja Härkönen Juha Jäsen Kakkola Risto Puheenjohtaja Kiljunen Anneli Jäsen Kukkonen Päivi Jäsen Munnukka Riitta Jäsen Mäkelä Jani Pöytäkirjan tarkastaja Puolakka Helena Pöytäkirjan tarkastaja Turkia Juha Jäsen Muut osallistujat Willberg Juha Kaupunginsihteeri Jarva Kimmo Kaupunginjohtaja Pietiläinen Päivi Kansainvälisten asioiden päällikkö Torniainen Ari Muu osallistuja Grönlund Joonas Muu osallistuja Holopainen Hanna Muu osallistuja Saariniemi Jan Varajäsen Poissaolevat Kujansivu Alina II kaupunginsihteeri Pykäläinen Tuija Maaret Jäsen

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 185 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastus Käsittelyjärjestyksen muutos Nuorten työllistäminen eri keinoin Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtamisjärjestelyt Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan viran 15 hoitaminen 191 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan valitseminen 192 Valtuustoaloite Lappeenrannan Greenreality- strategian 19 yhteisöllisestä kehittämisestä Lukupuiston avulla 193 Asunto Oy Lappeenrannan Villa Aleksanterin varsinainen 27 yhtiökokous Lappeenrannan kaupunkikeskusta - LAKES ry:n vuosikokous Etelä-Karjalan kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous Viranhaltijapäätökset Tiedoksi merkittävät asiat Omistajaohjausasia, salainen Kaupunginhallituksen edunvalvontaseminaarin järjestäminen 34 Rantasalmella 200 Muutoksenhakuohjeet 35

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Tämän kokouksen pöytäkirja päätetään tarkastaa ja valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Lappeenrannan kaupunginhallituksen jäsenet Jani Mäkelä ja Helena Puolakka. Päätös Hyväksyttiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Käsittelyjärjestyksen muutos Markkinointi-, matkailu- ja asiakaspalvelupäällikkö Mirka Rahman antoi tilannekatsauksen Lappeenrannan kaupungin 370- juhlavuoden tapahtumista. Rahman poistui kokouksesta klo LRE Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen selosti yhtiön ajankohtaisasioita. Kolehmainen poistui kokouksesta klo

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Nuorten työllistäminen eri keinoin Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/746/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Tausta Kaupungin strategiassa on nostettu yhdeksi erillisohjelmaksi kasvua ja osaamista. Ohjelman tavoitteena on nuorten työllistymisen edistäminen, työelämän liittäminen osaksi opiskelua ja polku yliopistoon Junior University. Näistä Junior University on kokonaisuudessaan toimeenpanossa. Kahdesta ensimmäisestä toimenpidekokonaisuudesta on käynnissä isot kokonaisuudet hautomotoiminnan käynnistäminen ja kehittäminen, ohjaamotoiminnan uudistaminen ja yrityskoordinaattorin työ uudenlaisen toimintamallin toteuttamiseksi nuorten työllistämiseksi. Tällä projektisuunnitelmalla haetaan uusia keinoja Lappeenrannassa opiskelevien opiskelijoiden työllistymiseksi Lappeenrantaan kaupunginhallituksen hyväksymän strategian toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Korkeakouluopiskelijoiden osalta Lappeenrannassa on työskennellyt vuoden 2018 tutkimuksen mukaan opiskelun aikana 18 % vastanneista, 33 % ei ollut hakenut ollenkaan töitä Lappeenrannasta. Vastauksista voidaan tulkita, että 49 % olisi halunnut työskennellä muttei päässyt töihin. Vastaavat luvut vuonna 2019 ovat: Lappeenrannassa on työskennellyt opiskelun aikana 22 % vastanneista, 21 % ei ollut hakenut ollenkaan töitä Lappeenrannasta. Vastauksista voidaan edelleen tulkita, että 58 % olisi halunnut työskennellä muttei päässyt töihin. Kansainvälisten opiskelijoiden osalta Lappeenrannassa on työskennellyt vuoden 2018 kyselyyn vastanneista opiskelun

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ aikana 18 % vastanneista, 23 % ei ollut hakenut ollenkaan kesätöitä Lappeenrannasta. Vastauksista voidaan tulkita, että 59 % olisi halunnut työskennellä muttei päässyt töihin osalta vastausten määrä oli niin vähäinen, ettei se anna luotettavaa tulosta. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa opiskelee noin 300 opiskelijaa ja 80 eri kansallisuutta. PK-yritysten motiivina kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin on halu hyödyntää opiskelijan osaamista kansainvälistymiseen, opiskelijalla on tiettyä erityisosaamista, vahvistamaan kohdemaan asiakkaiden palvelua tai työyhteisön kielitaidon ja kulttuurituntemuksen kehittämiseksi. Yleinen näkemys on, että PK yritykset eivät ole tietoisia kansainvälisten opiskelijoiden osaamisesta ja rekrytointimahdollisuuksista, toisaalta kulttuurieroja on työskentelyssä ja ohjaus vie myös aikaa. Sampon osalta on käyty useita keskusteluita nuorten työllistymisestä omaa alaa vastaaviin töihin. Lappeenrannan kaupungin aloitteesta Sampo on käynnistänyt yhteistyön Laptuote säätiön kanssa putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden opiskelun mahdollistamisesta työpajoilla ja pajatoiminnan opinnollistamisesta. Kaupunki tukee myös Laptuote säätiötä nuorten työpajatoiminnan uudistamisessa työllisyysmäärärahoista. Uusia keinoja tulisi kuitenkin löytää, jotta entistä useampi nuori työllistyisi oman alan töihin. Yrityskoordinaattorin työtä on kytketty vahvasti oppilaitosyhteistyöhön ja Ohjaamoon. Nuorten työllistämiseksi kaupunki on strategian toimenpidesuunnitelman mukaisesti lisännyt kesätyöseteleiden määrää yhteistyössä Etelä-Karjalan osuuspankin kanssa. Kesätyöseteleitä on ollut jaossa tänä vuonna 370 kappaletta ja ne on rahoitettu työllisyysmäärärahoista. Seteleiden hakuprosessi ja maksatus toimii sähköisesti. Tässä projektisuunnitelmassa on otettu huomioon joulukuussa 2018 koolle kutsutun toimijoiden ideoimat asiat nuorten työllistymisen parantamiseksi. Kaupungin koollekutsumassa työryhmässä oli nuoria, TE-palvelut, Sampo, LUT, Saimia, wirma, yhdistyksiä ja yrittäjiä. Toimialojen ohjausryhmä on käsitellyt suunnitelman Tavoite ja yhteys strategiaan

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Viittaus: Lappeenrannan kaupungin strategia, kasvua ja osaamista ohjelma, toimenpidekokonaisuudet 1.1.1, , ja Strategian mukaan kasvu ja osaamista ohjelman päätavoite on, että vuoteen 2021 nuorisotyöttömien määrä laskea 700 -> 450 nuoreen. Huomioitavaa on, että näistäkin jäljelle jääneistä jokainen on liikaa. Käynnissä olevien kasvua ja osaamista ohjelman rahoituksella olevien hankkeiden tavoitteena on 145 nuoren työllistyminen tai uudelleenkouluttaminen sekä 40 opiskelijan työllistyminen yrityksiin. Toimenpidekokonaisuudelle nuorten työllistymisen edistäminen on asetettu useita mittareita: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet v., % vastaavan ikäisestä väestöstä (7 % 5 % 3 %) Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (20,6 % 16,7 % 10 %) Alle 25-vuotiaiden % virta yli 3 kk työttömyyteen (39 % -25 % - 15 %) Toimeentulotukea pitkä-aikaisesti saaneet v. % vastaavan ikäisestä väestöstä (3,8 % 3,2 % 2,7 %) Työelämä osaksi opiskelua kokonaisuudelle on myös asetettu useita mittareita: LUT:n opiskelijoiden kesätyöllistyminen lisääntyy (12,5/21 % -25 % - 25 %) Vastavalmistuneiden vuotiaiden työttömien määrä ( ) Tämän projektisuunnitelman mukaisten toimenpiteiden tavoitteena on testata ja kokeilla uudenlaisia keinoja opiskelijoiden työllistymiseksi Lappeenrantaan. Tulostavoitteena on 54 opiskelijan työllistyminen, ml. 14 kansainvälisen vastavalmistuneen työllistyminen. Kokeilun onnistuessa, toimintamalli jää hyödynnettäväksi 2021 jälkeen esim. LUT yhteistyö ja työllisyysmäärärahoilla toteutettavaksi. Toimenpiteet Nuorten todellisten työttömyyden syiden selvittäminen yhteistyössä monialaisesti. Tuloksia hyödynnetään nuorten ohjauksessa, työelämävalmiuksien parantamisessa sekä

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ työllistämistä edistävissä toimenpiteissä yhdessä eri toimijoiden kesken. Yläasteen opiskelijoille 7-8 luokat, täsmäiskut niille toimialoille joissa on työvoimapulaa (mm. metalli ja ICT) Luodaan toimintamalli oppilaitosten ja/tai yritysten kanssa työkokemusseteleiden hyödyntämisestä. Oppilaitosten kanssa sovitaan oppilaita koskevat kriteerit (mm. toimiala) Kaupungin näkökulmasta on tavoitteena tukea alueelle jäävien nuorten aikuisten määrää ja mahdollistaa ensimmäinen omaa alaa vastaava työpaikka. A. uudet kokeilut ja toimintamallit (Business Mill) (12 opiskelijaa) o max 4 opiskelijaa/kesä Sampon työkokemusseteli vastavalmistuneelle (20 opiskelijaa) A. Korkeakoulujen suomalaisten 1. vuoden opiskelijoiden työkokemusseteli (26 opiskelijaa) Korkeakoulujen kv opiskelijoiden vastavalmistuneiden työkokemusseteli (20 opiskelijaa) B. Rekrytapahtumat (2 kpl) o Suurtapahtuma (rekrymessut) jäähallille keväällä 2020 o Syksyllä 2019 suunnitteilla yhteistyössä oppilaitosten kanssa tapahtumaa, jossa yritykset rekrytoivat nuoria osa-aikaisiin tehtäviin Tulokset Hankkeen keskeiset tulokset ja mittarit, jolla onnistuminen voidaan mitata: 20 opiskelijan pilottiryhmä Sampo (vastavalmistuneelle) 38 opiskelijan pilottiryhmä LUT Saimia Business Mill (1. vuoden opiskelijalle) 20 kansainvälistä opiskelijaa LUT Saimia (vastavalmistuneelle) Tulosten saavuttamista mitataan seuraavilla mittareilla: työllistyneiden määrä vastavalmistuneiden osalta yrityksiin kokeilujakson päättymisen jälkeen 70 % (kysely yrityksille ja etuutta käyttäneille), 28 opiskelijaa työllistyy. vuoden opiskelijoiden osalta toteutetaan kysely yrityksille tahtotilasta palkata opiskelija uudelleen ja/tai mahdollisesti valmistuminen jälkeen, tulostavoite 70 % eli 26 opiskelijan osalta tahtoa työllistämiseen on.

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Aikataulu Kokeilut lähtevät liikkeelle kun toimintamallit ja pelisäännöt on saatu oppilaitosten kanssa neuvoteltua. Kokeilujen edetessä arvioidaan saavutettuja tuloksia ja sen perusteella joko kokeilut keskeytetään tai uudelleen suunnataan. Ensimmäinen arvio toteutetaan kun 50 % seteleistä on testattu. Kustannusarvio ajalle Kustannusarvio A. uudet kokeilut ja toimintamallit (Business Mill) (12 opiskelijaa) Sampon työkokemusseteli vastavalmistuneelle (20 opiskelijaa) A. Korkeakoulujen suomalaisten 1. vuoden opiskelijoiden työkokemusseteli (26 opiskelijaa) Korkeakoulujen kv opiskelijoiden vastavalmistuneiden työkokemusseteli (20 opiskelijaa) B. Rekrytapahtumat (2 kpl) B. 7-8 luokkalaisille täsmäiskuja työvoimapulassa oleville aloille Yhteensä Rahoitussuunnitelma Euroa Euroa Euroa Haettava strateginen erillisrahoitus (kasvua ja osaamista) Seuranta Hankkeen tulokset raportoidaan toimialojen ohjausryhmälle syksyllä 2020 sekä hankkeen päättyessä. Käytössä on LatoTools.(JW) Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että kasvua ja osaamista ohjelmasta rahoitetaan seuraavasti: nuorten työllistämisen uusiin työkokemusseteleiden kokeiluihin yhteensä , joista ensimmäinen vaihe toteutetaan Ensimmäisen vaiheen tulokset arvioidaan ja päätetään jatkosta ( ) ennen toisen vaiheen aloitusta kaudella

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ ohjelmasta rahoitetaan sisältäen kaksi rekrytapahtumaa, jotka järjestetään laajassa yhteistyössä Lappeenrantalaisten oppilaitosten, toimijoiden ja yritysten kanssa sekä edistetään osaajapulaa vaivaavien alojen houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Päätös Asia jätettiin viikoksi pöydälle.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtamisjärjestelyt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/785/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Lappeenrannan seudun ympäristötoimi on toiminut Lappeenrannan kaupungin alaisuudessa vuoden 2009 alusta lukien. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristöterveydenhuollosta, ympäristösuojelusta ja eläinlääkintähuollosta Lappeenrannan seutukunnan alueella. Osana Lappeenrannan kaupungin organisaatiojärjestelyjä on vahvistettu rakennusvalvonnan ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toimintasääntö. Toimintasäännön 2 luvun 3 :n mukaan ympäristötoimi jakaantuu seuraaviin palveluyksiköihin: - yhteiset palvelut - ympäristöterveydenhuolto - ympäristönsuojelu. Edellä mainitussa toimintasäännön kohdassa on määritelty johtamisjärjestelyt ympäristötoimessa. Ympäristötoimen vastuualuetta johtaa toimintasäännön mukaan ympäristöjohtaja, joka johtaa myös Yhteiset palvelutpalveluyksikköä. Ympäristöterveydenhuollon palveluyksikköä johtaa terveysvalvonnan johtaja (= virkaa hoitaa Päivi Roine) Ympäristönsuojelun palveluyksikköä johtaa toimintasäännön mukaan ympäristönsuojelupäällikkö (= virkaa hoitaa Ilkka Räsänen). Ympäristöjohtajan tehtäviä on edellisen lisäksi täsmennetty toimintasäännön 3 luvun 10 :ssä. Tämän toimintasäännön määräyksen mukaan ympäristöjohtajan tehtäviin kuuluu johtaa ja

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ kehittää ympäristötoimen vastuualuetta, antaa vastuualuetta koskevat yhteiset lausunnot sekä toimia vastuualueen hankehenkilöstön esimiehenä. Ympäristöjohtajan tehtävä ei ole tähän saakka ollut erillinen virka, vaan ympäristöjohtajan tehtävään on nimetty joku ympäristötoimen viranhaltijoista. Tehtävää on jo yli 20 vuoden ajan hoitanut ympäristönsuojelupäällikkö Ilkka Räsänen. Hänet on kaupunginhallituksen tekemällä päätöksellä nimetty ympäristöjohtajaksi myös nykyisessä seudullisessa ympäristötoimessa. Tosiasiallisesti ympäristötoimen palveluyksiköitä on siis vuosia johtanut vain kaksi viranhaltijaa eli Ilkka Räsänen ja Päivi Roine, vaikka toiminallisesti palveluyksiköitä on kolme. Tilanne on viime vuosien aikana osoittautunut haasteelliseksi. Syynä tähän on se, että Green-palvelut ovat Lappeenrannassa laajentuneet merkittävästi. Lappeenranta on toiminut monella tapaa edelläkävijänä kestävän kehityksen ratkaisuissa, ilmastomuutoksen torjunnassa, jätteiden kierrättämisessä sekä vesistöjen kunnostamisessa. Greenreality-ajattelu on keskeinen osa Lappeenrannan kaupungin strategiaa. Vihreiden tekojen ansiosta Lappeenranta on julistautunut myös Suomen ilmastopääkaupungiksi. Ympäristöjohtaja Ilkka Räsäsen alaisuudessa työskentelee tällä hetkellä noin 10 ammattilaisen joukko, joka toteuttaa energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja ympäristön tilaa parantavia hankkeita ja toimenpiteitä Lappeenrannan alueella. Esimerkkejä näistä ovat Pien-Saimaan kuormitusta vähentävät kunnostushankkeet, kaupunkiympäristön kehittämishankkeet sekä lukuisat eri toimijoiden kanssa toteutettavat yhteistyöhankkeet, joita ovat muun muassa Suomen edistyksellisin vihreä yliopisto Green Campus, vihreän lipun koulut sekä vähähiiliseen kaukolämpöön ja sähköön tähtäävät yhteistyöprojektit Lappeenrannan Energia Oy:n ja Kaukaan Voima Oy:n kanssa. Green-palveluista on tullut merkittävä ja pysyvä osa Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ja Lappeenrannan kaupungin toimintaa. Tämä on johtanut siihen, ettei nykyinen johtamisjärjestelmä ole enää tarkoituksenmukainen. Ilkka Räsänen on hoitanut ympäristöjohtajan tehtävää yli 20 vuotta. Tämä järjestely on nyt perusteltua vakinaistaa ja luopua mallista, jossa ympäristöjohtaja nimetään erikseen

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ ympäristötoimen viranhaltijoiden joukosta. Asia voidaan hoitaa nimikemuutoksin seuraavasti: - Ilkka Räsäsen ympäristönsuojelupäällikön virkanimike muutetaan ympäristöjohtajaksi - ympäristöterveydenhuollossa ei tarvitse tehdä mitään muutoksia - ympäristönsuojelun palveluyksikössä on mahdollista menetellä niin, että ympäristötarkastaja Sara Piutusen virkanimike muutetaan ympäristönsuojelupäälliköksi. Järjestelyn avulla vakinaistetaan toimivaksi todettu henkilöstörakenne, jota on tosiasiallisesti toteutettu jo vuosia. Järjestely vähentää byrokratiaa eikä se lisää ympäristötoimen henkilöstöresursseja. Järjestely on myös kustannusneutraali. Järjestelyn seurauksena tulee rakennusvalvonnan ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toimintasäännön 3 luvun 10 :ää muuttaa. Toimintasäännön määräyksen 3 kohdan mukaan ympäristöjohtaja toimii hankehenkilöstön esimiehenä. Määräystä tulee muuttaa niin, että ympäristöjohtaja toimii yhteisten palvelujen ja hankehenkilöstön esimiehenä. Toimintasäännön muutoksen vahvistaa lupalautakunta. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että ympäristönsuojelupäällikkö Ilkka Räsäsen virkanimike on lukien ympäristöjohtaja. Ympäristötarkastaja Sara Piutusen virkanimike on lukien ympäristönsuojelupäällikkö. Päätös Hyväksyttiin.

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan viran hoitaminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/768/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Henkilöstöjohtaja Päivi Savilampi Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan virka jätetään pysyvästi täyttämättä saakka. Viran täyttämättä jättämistä perusteltiin sillä, että sote- ja maakuntauudistuksen oli määrä tulla voimaan lukien. Sote- ja maakuntauudistus olisi toteutuessaan merkinnyt historiallisen suurta muutosta julkiselle sektorille ja sillä olisi ollut syvällekäyviä vaikutuksia myös elinvoima ja kaupunkikehityksen toimialaan. Uudistuksen myötä osa toimialan palveluista olisi siirtynyt uuden maakuntahallinnon alaisuuteen. Valtiovallan taholta sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa lykättiin sittemmin niin, että uudistus toteutetaan vasta lukien. Tästä syystä kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan , että elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan virka jätetään pysyvästi täyttämättä saakka. Alkuvuoden 2019 aikana on käynyt ilmi, ettei sote- ja maakuntauudistus tule toteutumaan suunnitellulla tavalla. Kevään 2019 eduskuntavaalien tulos merkitsee sitä, että hallituspohja muuttuu. Maahan ollaan tällä hetkellä vasta muodostamassa uutta hallitusta ja hallitusohjelma valmistunee kesän aikana. Tällä hetkellä voidaan ennakoida vain se, että julkisen sektorin merkittävien uudistusten toteuttaminen vie valtakunnan uudeltakin hallitukselta vuosia. Edellä kerrotusta seuraa, että elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan johtamiskysymys tulee ratkaista nyt pysyvästi. Asiassa ei ole tarkoituksenmukaista jäädä odottamaan valtiovallan mahdollisia uusia julkista sektoria koskevia linjauksia.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Elinvoima ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan virkaa on hoitanut lukien kaupungininsinööri Pasi Leimi. Virkamääräys toimialajohtajan tehtävään päättyy edellä selvitettyjen kaupunginvaltuuston linjausten johdosta Elinvoima ja kaupunkikehityksen nykyinen johtamisjärjestely on ollut toimiva. Toimialajohtajan virkaa hoitanut Pasi Leimi on osoittautunut tehtävään päteväksi ja sopivaksi. Pasi Leimi on koulutukseltaan rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomiinsinööri. Hän on työskennellyt Lappeenrannan kaupungilla pitkään ja tuntee hyvin kaupunkiorganisaation sekä sen eri sidosryhmät. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 luvun 24 :n mukaan viranhaltija voidaan siirtää toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja perusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene tai hän on antanut siirtoon suostumuksensa taikka siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa. Elinvoima ja kaupunkikehityksen johtamiskysymys on edellä kerrotuin perustein tarkoituksenmukaista ratkaista niin, että toimialajohtajan virkaan siirretään lukien kaupungininsinööri Pasi Leimi. Siirrolle on kunnallisessa viranhaltijalaissa tarkoitettu hyväksyttävä syy ja Pasi Leimi on antanut siirtoon suostumuksensa. Lappeenrannan kaupungin hallintosäännön 8 luvun 10 :n mukaan toimialajohtajat valitsee kaupunginvaltuusto. Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että elinvoima ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan virkaan siirretään lukien suostumuksellaan kaupungininsinööri, DI Pasi Leimi. Päätös Asiassa käydyn keskustelun aikana Juha Turkia esitti, että elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtajan virka laitetaan

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ avoimeen hakuun. Jani Mäkelä ja Anneli Kiljunen kannattivat Turkian esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat kaupunginjohtajan esitystä äänestävät JAA ja että ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen jäsen Juha Turkian esitystä äänestävät EI, ja jos EI voittaa on kaupunginhallituksen jäsen Juha Turkian esitys tullut kaupunginhallituksen päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) kaupunginhallituksen jäsentä (Arola, Hänninen, Härkönen, Munnukka, Puolakka, Saariniemi) äänestivät JAA ja viisi (5) kaupunginhallituksen jäsentä (Kakkola, Kiljunen, Kukkonen, Mäkelä, Turkia) EI. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen kaupunginjohtajan ehdotuksen asiassa. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtajan ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajan valitseminen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/786/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Kuntalain 18 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt, että heidän toimikautensa on valtuuston toimikautta lyhyempi. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Hallintosäännön 13. luvun 1 :n mukaan valtuustossa on puheenjohtaja ja 1. ja 2. varapuheenjohtaja. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan toimivuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto valitsee kuntalain 18 :n ja hallintosäännön 13 luvun 1 :n mukaan itselleen puheenjohtajan, 1. varapuheenjohtajan ja 2. varapuheenjohtajan valtuustokauden kolmanneksi toimivuodeksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Valtuustoaloite Lappeenrannan Greenreality- strategian yhteisöllisestä kehittämisestä Lukupuiston avulla Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/2278/ /2018 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite : Lappeenranta profiloituu vihreänä kasvukeskuksena, joka tarjoaa kuntalaisille hyvinvointia ja kestävää kehitystä eri tavoin. Meiltä puuttuu Lappeenrannasta kuitenkin selkeä vetovoimainen kohde, joka toisi kaupunkiimme kaivattuja matkailijoita ja lisäisi myös kaupunkilaisten omaa hyvinvointia. Lappeenranta on rakentanut upean Rantaraitin, joka on saanut reitin varrelle jo talkoolaisia ja yhteisöjä tekemään työtä yhteisten tavoitteiden eteen ja pumppuasemakin valmistuu varmasti ensi kesäksi kaikkien käyttöön ja iloksi. Greenreality -strategian konkreettinen toteutusteko olisi Suomen suurimman Lukupuiston rakentaminen Lappeenrantaan, tietysti Saimaa-näkymin. Lukutaidon merkityksen korostamisen tarve on myös huomattu valtakunnallisesti Lappeenrannasta on tullut myös Lukeva Lappeenranta valtakunnallisen Lukuliike - hankkeen myötä. Tarkoituksena olisikin luoda kaupunkilaisten yhteinen olohuone, jonne kaikki kuntalaiset voisivat tulla lukemaan, viettämään aikaa ja virkistäytymään - olemaan yhdessä. Lukupuiston rakenteiden tulisi kestää säätä ja aikaa, ja kestävän kehityksen rakentaminen tulisi ottaa huomioon kokonaissuunnittelussa. Puu on kestävä materiaali ja taipuu sekä kauniiseen että monimuotoiseen ratkaisuun. Olisikin suotavaa, että puu- ja kierrätysmateriaalit olisivat näkyvästi käytössä, mikäli ne mahdollistavat kokonaisuuden kannalta turvallisen ja kestävän puiston.

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Erityisen tärkeää olisi myös, että Lukevan Koulun valtakunnallinen painotus näkyisi suunnittelussa ja toteutuksessa kautta linjan. Puistoa suunnittelemaan tulisi saada nuoria ja lapsia, mutta myös aikuisia ja vanhuksia. Erityisesti puiston suunnittelussa tulisi kuulla lapsia ja nuoria, sillä hehän tulevat paikassa viettämään aikaa ja pitämään huolta puistosta myös tulevaisuudessa. Suomen suurin puinen lukupuisto herättäisi varmasti valtakunnallista ja kansainvälistä mielenkiintoa. Asiaan olisi mahdollista perehtyä monialaisessa työryhmässä, jossa puiston tärkeys erityisesti matkailun ja kaavoituksen kannalta voitaisiin myös arvioida. Rantaraitin varrella oleva Huhtiniemi ja sen Lukupuisto olisi varmasti luonnollinen valinta kokonaisuuden kannalta. Pyöräilykaupunki Lappeenrantaan voisimme samalla rakentaa myös lisää toimivaa pyöräilyreittiä, jonka varrella oleva Luku puistoon pääsee onneksi myös julkisilla kulkuvälineillä tai autolla. Alue mahdollistaisi myös muiden lisäpalveluiden tarjoamisen alueelle. Olisi toivottavaa, että Lappeenranta toteuttaisi omaperäisen, ainutlaatuisen ja kestävän kehityksen mukaisen puiston, joka toimisi sekä matkailuvalttina että kaupunkilaisten omana tärkeänä hyvinvointipaikkana. Lappeenranta täyttää ensi vuonna 370 vuotta. Koska joulupukkiin emme kaikki usko, voisimme yhteisvoimin hakea myös ulkopuolista rahoitusta kaupungin oman rahoituksen lisäksi, ja aloittaisimme Lukupuiston rakentamisen lahjana kaupunkilaisille. Ehkä Lappeenrannan olisi aika tehdä välillä jotain omaperäistäkin jäähallin rinnalle. Jokainen kaupunkilainen on Lukupuiston arvoinen. On jo tekemisen aika. Kaupunkikehityslautakunnan lausunto : Keskustan valtuustoryhmä esittää valtuustoaloitteessaan, että Lappeenrantaan rakennetaan Suomen suuri Lukupuisto GreenReality- strategian konkreettisena toteutustekona. Valtuustoaloitteessa Lukupuiston suunnittelu esitetään tehtäväksi yhteisöllisenä hankkeena, osallisina asukkaat; lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset, yhteistyönä kaupungin eri toimialojen kanssa. Suunnittelussa tulisi huomioida kestävän kehityksen mukaiset rakennusmateriaalit. Suomen suurin puinen Lukupuisto herättäisi valtuustoaloitteen mukaan varmasti valtakunnallista ja

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ kansainvälistä mielenkiintoa, toimisi sekä matkailuvalttina, että kaupunkilaisten omana tärkeänä hyvinvointipaikkana. Lukupuiston toteuttamiseen tulisi hakea myös ulkopuolista rahoitusta. Kaupunkikehityslautakunta pitää myönteisenä yhteisöllisiä hankkeita, jotka lisäksi kannustavat liikkumaan ja oleskelemaan luonnossa. Hankkeena Suomen suurimman Lukupuiston perustaminen vaatii kaupungin kaikkien toimialojen ja vastuualueiden tiivistä yhteistyötä. Asukkaiden osallistaminen suunnitteluun on valtuustoaloitteen yksi peruslähtökohta. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille hankkeen rahoitus. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuosien taloussuunnitelmassa on päätetty strategisesta erillisrahoituksesta. Rahoitus jakautuu erityispainopisteisiin: Puhdasta ja kestävää-, Osaaminen ja kasvua- ja Sykettä ja säpinää- ohjelmiin. Suomen suurin Lukupuisto- hanke soveltuu kaikkiin näihin kolmeen erityispainopistealueeseen. Hanke vaatii kuitenkin merkittävästi ulkopuolista rahoitusta. Suomen suurin Lukupuisto esitetään valtuustoaloitteessa rakennettavaksi Rantaraitin varrelle Huhtiniemeen. Tämä vaatii kuitenkin runsaasti jatkoselvittelyä mm. Huhtiniemen leirintäalueen tilatarpeista ja toiminnoista, sekä Liikuntatoimen tarpeista alueella. Valtuustoaloitteessa esitetyn Suomen suurin Lukupuistohankkeen lisäksi Kaupunkikehityslautakunta huomioi jo olevien, sekä kehitettävien puistojen ja viheralueiden monikäyttöisyyttä. Kaupunginkirjaston edustalla oleva Vapaudenaukio on suunniteltu hiljaiseksi, vehreäksi oleskelupuistoksi. Arboretumalue eri kouluasteiden läheisyydessä tarjoaa myös puulajien lisäksi rauhallisia oleskelupisteitä. Arboretumaluetta kehitetään tulevaisuudessa vielä monikäyttöisemmäksi. Lappeenrannan nuorisovaltuuston lausunto : Nuoret viettävät aikaa paikoissa jotka valikoituvat tarpeiden mukaan. Nuoriso haluaa viettää aikaa sään mukaisissa paikoissa; kesäisin esimerkiksi Myllysaaressa ja talvella ostoskeskuksissa ja

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ nuorisotiloilla. Lukupuisto nimenä koetaan huonoksi, eikä sen odoteta vetoavan nuoriin. Sijaintina Huhtiniemi koetaan etäiseksi, ja lukupuisto tulisikin sijoittaa kävelymatkan päähän keskustasta. Nuorison lukutavat ovat erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla. Uutiset saadaan ja kirjoja luetaan puhelimella, tabletilla tai e- kirjojen lukulaitteella. Äänikirjat ovat myös suosittu vaihtoehto. Nuorisovaltuusto esittää, että lukupuistossa mahdollistettaisiin myös sähköisten kirjojen ja äänikirjojen nauttiminen. Puistossa voisi olla esimerkiksi latauspisteitä ja ilmainen wifi. Lisäksi nuorisovaltuusto esittää kesätyömahdollisuutena kirjojen ääneen lukijan pestiä. Tämä lukisi kirjoja ääneen lomalaisille, eläkeläisille ja lapsille. Nuorisovaltuusto kannattaa pyöräilyreittien ja julkisen liikenteen kehittämistä tarvepohjaisesti. Puiston somistuksessa voitaisiin käyttää kotimaisia kirjaklassikoita taulujen tai pylväiden muodossa. Pöytäryhmiä ja riittävä määrä istuimia ovat välttämättömät. Säästä riippumaton lukupuisto tulisi kattaa. Suunnittelussa tulisi ehdottomasti hyödyntää suurta määrää paikallisia nuoria esim. kyselyn avulla. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan 1. lausunto : Valtuustoaloitteessa esitetään, että matkailijoiden houkuttelemiseksi ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin edistämiseksi kaupungin tulisi toteuttaa Suomen suurin Lukupuisto, josta olisi Saimaa-näkymät. Tarkoituksena olisi luoda kaupunkilaisten yhteinen olohuone, jonne kaikki kuntalaiset voisivat tulla lukemaan, viettämään aikaa ja virkistäytymään. Puistoon tulevat rakenteet tulisi toteuttaa puu- tai kierrätysmateriaalista. Valtuustoaloitteessa esitetään Lukupuiston sijoittamista Huhtiniemeen Rantaraitin varrelle. Liikuntajohtaja toteaa, että viime kesänä valmistunut Rantaraitti on lisännyt merkittävästi kävelyä ja pyöräilyä Saimaan rannalla. Liikuntatoimi on siistinyt Huhtiniemen ulkoilualuetta ja rakentaa sinne tulevan kesänä ns. kuntoportaat. Kevään aikana kulttuuri- ja liikuntalautakunta linjaa Huhtiniemen kehittämisen suunnan. Esillä on ollut ajatus tehdä Huhtiniemestä monipuolinen, ympärivuotinen ja perheliikuntakeskus. Kaikki hankkeet joilla edistetään lappeenrantalaisten liikkumista, ovat liikuntatoimen näkökulmasta positiivisia.

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kirjastotoimenjohtaja/kulttuuritoimenjohtaja toteaa vastauksessaan seuraavaa: Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016 säätää kirjastojen tehtävistä seuraavaa: kirjaston tulee tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin; ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa; edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon; tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan; edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Lappeenrannan kirjastotoimi toteuttaa lain edellyttämiä palveluja ja toimintoja tarjoamalla käyttöön monipuolisen ja uudistuvan kokoelman perinteisistä aineistoista sähköisiin e-aineistoihin, mahdollistamalla yhteisöllisen toiminnan kirjastojen tiloissa, ja tekemällä monipuolista ja aktiivista työtä kokoelmien avaamisessa ja lukemisen edistämisessä mittavan tapahtumatoimintansa avulla kaikenikäisille asukkaille. Kaupungin kirjastot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia lukemisen ja kulttuurin keitaita. Lukupuisto-idean yhteydessä on todettava, että perinteinen kirja on edelleen kätevä ja kompakti hyödyke otettavaksi mukaan minne tahansa kotiin, puistoihin, rannalle, kahvilaan minne vaan lukija keksii sen viedä. Sama koskee myös e-kirjaa. Lukemiseen ei välttämättä tarvita erityistä lukemiseen osoitettua paikkaa ja rakenteita se onnistuu missä tahansa. Eräs suosittu lukupuisto on jo olemassa: kaupungin pääkirjaston välittömään yhteyteen rakennettu Vapaudenaukio/Pormestarinpuisto, jossa pääkirjaston runsaat valikoimat ovat valmiina käden ulottuvilla. Yhteisöllistä lukemista puolestaan harrastetaan kaupunginkirjaston tarjoamissa kirjallisuuspiireissä sekä pääkirjastossa että lähikirjastoissa. Yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksien vahvistaminen on kirjastotoiminnan kannalta eräs päätavoite pääkirjastorakennuksen peruskorjauksen suunnittelussa. Kirjastotoimi näkee valtuustoaloitteessa kuvaillun Lukupuiston yhtenä keinona nostaa esille lukemisharrastusta ja tukea siten kirjaston ydintehtävää, ja tunnistaa myös sen markkinointiarvon paitsi lukemisharrastukselle, myös laajemmin Lappeenrannalle lukevana kulttuurikaupunkina. Kirjastotoimen voimavarat ovat tällä hetkellä käytössä nykyisissä toiminnoissa, palveluissa ja

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ hankkeissa. Kirjastotoimi suhtautuu joka tapauksessa lähtökohtaisen myönteisesti kaikkiin ponnisteluihin lukemisharrastuksen edistämiseksi, ja on mahdollisuuksiensa ja resurssiensa puitteissa valmis kumppanina tuomaan omaa asiantuntemustaan Lukupuisto-hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen, mikäli hanke etenee. Lappeenrannan perusopetuksessa innostetaan monin keinoin lapsia ja vanhempia lukemisen pariin. Kaksi lappeenrantalaista erityisopettajaa on kehittänyt Lukeva Lappeenranta-mallin opettajien tueksi. Lukeva Lappeenranta - verkkosivustolla on mm. vinkkejä vanhemmille lasten lukemaan innostamiseksi sekä tietoa lukutaidosta ja sen kehittymisestä. Sivustoa kehitetään yhteistyössä kirjaston, Saimaan mediakeskuksen ja lappeenrantalaisten opettajien kanssa. Sivusto on luettavissa osoitteesta Mikäli lukutaidon edistämiseen olisi ylimääräistä määrärahaa käytettävissä, toimiala käyttäisi sen ensisijaisesti luettavan materiaalin, joko paperisen tai sähköisen, hankintaan kaikkien kuntalaisten käytettäväksi kirjaston kautta sekä lapsille ja nuorille päiväkoteihin ja kouluihin. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan 2. lausunto : Asiaa on kulttuuri- ja liikuntalautakunnan ohjeistuksen mukaan jatkovalmisteltu kirjasto- ja museotoimessa, tietohallinnossa sekä elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan kaupungin kadut ja ympäristö vastuualueella. Kirjastotoimenjohtaja / kulttuuritoimenjohtajan lisäys lausuntoon: Lukupuisto- aloitteen jatkovalmistelussa on todettu, että aloitteessa kuvaillun Lukupuiston toteuttaminen sellaisenaan tulisi kuitenkin olemaan haasteellista. Jatkovalmistelussa hahmoteltu kevennetty malli, Lukupolku, toisi alueen luonto- ja historiatietojen sekä e-kirjojen lataamismahdollisuudet kohtuullisin kustannuksin alueella liikkuvien ulottuville. Rantaraitin varrelle Huhtiniemen osuudelle noin kilometrin matkalle on jo asennettu alueen luonnosta ja osin myös historiasta kertovia luontotauluja 11 kappaletta. Näitä tauluja olisi mahdollista hyödyntää QRkoodien tai Beacon-teknologian avulla.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Esittelijän ehdotus Päätös Hyväksyttiin. QR-koodit ja/tai Beaconit linkittäisivät museon tekemille sivuille, joissa kerrottaisiin Lukupolun/Rantaraitin tai laajemmin lähialueen historiasta kussakin taulussa A4-sivun verran. Toinen QR-kooditai Beacon-linkki johdattaisi kirjaston e-kirjakokoelmaan, jossa on saatavilla koko sähköinen kirja-aineisto. Kulkija voisi ladata sieltä suoraan haluamaansa luettavaa mobiililaitteelleen. Mahdollisesti saataisiin linkin taakse myös e-lehtiä, mutta nekin palvelisivat ajatusta Lukupolusta, jossa luettavan sisältö ei ole sidottu tuohon paikkaan. Molemmissa vaihtoehdoissa kustannusten voi arvioida olevan samaa suuruusluokkaa. Suurin kustannus syntyy museon historiatietojen kokoamistyöstä, joka edellyttää noin kuukauden palkkakustannusta. Museotoimella ei ole mahdollisuuksia kiinnittää henkilökunnan työaikaa tähän hankkeeseen, joten erillisrahoitus on välttämätön. Tämän lisäksi tekniikkaan ja asennustöihin tulisi varata yhteensä noin euroa. Kirjaston linkki e-kirjojen lataukseen ei aiheuta lisäkustannuksia. Koko Lukupolku-hankkeen kokonaiskustannus olisi noin euroa. Hanke olisi toteutettavissa erillisrahoituksella. Lukupolku- hanke toteuttaa kaupungin strategiaa monella tavalla: se monipuolistaa vapaa-ajan toimintaa ja vapaaajanviettomahdollisuudet ovat helposti saavutettavilla sekä omilla asukkaille, että matkailijoille (Sykettä ja säpinää). Hankkeen voidaan katsoa toteuttavan myös alueiden monipuolista käyttöä ja omatoimipalveluiden käyttöä (omatoimisuuden mahdollistaminen) sekä toimivan innostavana ja monipuolisena oppimisympäristönä (elinikäinen oppiminen ja laaja-alainen osaaminen). Kulttuuri- ja liikuntalautakunta esittää edellä olevan lausuntonaan valtuustoaloitteeseen, joka koskee Greenreality-strategian kehittämistä Lukupuiston avulla. Kulttuuri- ja liikuntalautakunta puoltaa Lukupolku-hankkeen toteuttamista ja rahoittamista (5000 euroa) strategiarahoituksella. Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan esittämää em. lukupolkuhanketta käsiteltiin toimialojen ohjausryhmässä ja todettiin, että hanke on strategian tavoitteiden mukainen. Ohjausryhmä totesi,

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ että esitetty :n määräraha voidaan kattaa hyvinvointi- ja sivistystoimialan strategiarahoituksesta. Esittelijän ehdotus Kaupunginhallitus merkitsee aloitteen ja siihen annetut lausunnot tiedoksi ja toteaa niiden pohjalta, että aloitteessa esitettyä asiaa voidaan tässä vaiheessa parhaiten edistää kevennetyn ns. Lukupolku- hankkeen kautta, johon on osoitettavissa rahoitus. Asia saatetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginvaltuusto

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Asunto Oy Lappeenrannan Villa Aleksanterin varsinainen yhtiökokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/765/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Asunto Oy Lappeenrannan Villa Aleksanterin varsinainen yhtiökokous pidetään klo 8.30 Kirsi-Kiinteistöt Oy:n toimitiloissa osoitteessa Kipparinkatu 5-7. Yhtiökokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös v ja valitaan hallituksen jäsenet. Tilinpäätös osoittaa tappiota 2 181,41, taseen loppusumma on ,43 ja hallitus esittää jaettavaksi osinkoa 37,50 /osake eli yhteensä Kaupungin osakkeita vastaava osingon määrä on Kirsi-Kiinteistöt Oy ja Lappeenrannan kaupunki omistavat yhdessä koko yhtiön osakekannan. Yhtiö omistaa tulipalossa tuhoutuneen entisen Keisarinaseman tontin. Yhtiöllä ei ole ollut rakennuksen palamisen jälkeen varsinaista toimintaa. Kaupungin edustajana yhtiön hallituksessa on ollut sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen. Yhtiökokousasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Asunto Oy Lappeenrannan Villa Aleksanterin varsinaiseen yhtiökokoukseen Päätös Nimettiin yhtiökokousedustajaksi kaupunginlakimies Johanna Alatalo ja kaupungin edustajaksi yhtiön hallitukseen sidosryhmäjohtaja Johanna Väyrynen. Täytäntöönpano

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ nimetty edustaja

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Lappeenrannan kaupunkikeskusta - LAKES ry:n vuosikokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/777/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Esittelijän ehdotus Oheismateriaali 1. LAKES toimintakertomus 2018 Lappeenrannan kaupunkikeskusta LAKES ry:n vuosikokous pidetään klo Sokos Hotelli Lappeen tiloissa. Kokouksessa käsitellään v tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen toiminnanjohtajalle ja hallitukselle. Tilinpäätös osoittaa voittoa 4 708,25, taseen loppusumma on ,39 ja oma pääoma on tappiolla 3 700,90. Tilinpäätös kokonaisuudessaan on nähtävänä kokouksessa. Kaupunginhallitus nimeää edustajan Lappeenrannan kaupunkikeskusta LAKES ry:n vuosikokoukseen Päätös Nimettiin vuosikokousedustajaksi kaupunginlakimies Johanna Alatalo. Täytäntöönpano nimetty edustaja

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Etelä-Karjalan kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/775/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Etelä-Karjalan kauppakamarin sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina alkaen klo Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokouksen asiat kuten v tilinpäätös. Kokouksen alussa Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki pitää esityksen otsikolla Talouspoliittinen epävarmuus on suurta. Kokousmateriaali on luettavissa Etelä-Karjalan kauppakamarin kotisivuilla alkaen. Kaupunginhallitus päättää edustajan nimeämisestä Etelä-Karjalan kauppakamarin sääntömääräiseen kevätkokoukseen Päätös Nimettiin kevätkokousedustajaksi kehitysjohtaja Markku Heinonen. Täytäntöönpano mahdollisesti nimetty edustaja

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Viranhaltijapäätökset Esittelijän ehdotus Kaupunginjohtajan viranhaltijapäätökset LPR/771/ /2019 Vieraanvaraisuuden osoittaminen Puolustusvoimien kesäkiertue 2019 yhteydessä Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Tiedoksi merkittävät asiat Liittyy asiahallinnan asiaan: Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg Saapuneet pöytäkirjat Esittelijän ehdotus Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan pöytäkirja pidetystä kokouksesta. Pöytäkirjojen asialuettelot ovat nähtävänä kokouksessa ja pöytäkirjat kokonaisuudessaan on julkaistu kaupungin kotisivuilla kohdassa Päätöksenteko ja talous Esityslistat ja pöytäkirjat. Merkitään tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Omistajaohjausasia, salainen Julkisuuslain 24 :n 20 kohta, muu elinkeinosalaisuus

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Kaupunginhallituksen edunvalvontaseminaarin järjestäminen Rantasalmella Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/791/ /2019 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Esittelijän ehdotus Valmistelija/lisätiedot: Kehitysjohtaja Markku Heinonen Liitteet 1. Kh seminaariohjelma Järvisydän Konsernihallinto on käynnistänyt Lappeenrannan kaupungin edunvalvontaohjelman valmistelun. Ohjelmassa määritellään sekä uuden eduskunta- että EU:n parlamenttikauden alkaessa kaupungin edunvalvonnan keskeisimmät tavoitteet. Edunvalvontaohjelmaa on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksen seminaarissa Lisäksi seminaarissa on esillä kaupungin talousnäkymien esittely, luottamushenkilöille suunnattua yritysvalmennusta sekä tutkittua tietoa hyvän kunnallisen päätöksenteon ilmapiirin aineksista.(jw) Kaupunginhallitus päättää järjestää kaupunginhallituksen seminaarin Rantasalmella. Seminaariin osallistuvat kaupunginhallituksen kokoukseen osallistuvat sekä kaupungin johtoryhmä ja strategiatiimi. Päätös Hyväksyttiin.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ Muutoksenhakuohjeet MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät 189, , 199 HLL 5 :n, 13 :n ja 15 :n /muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet. Päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka lähetetään osoitteeseen Lappeenrannan kaupunginhallitus Käyntiosoite: Villimiehenkatu 1 Postiosoite: PL 11, Lappeenranta Sähköpostiosoite: kirjaamo@lappeenranta.fi Pykälät 189, , 199 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä kun pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksi saantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Pöytäkirja on asetettu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 15/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen (asianosainen). Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen (se johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa). Valitusajan alkaminen Päätös katsotaan saadun tiedoksi jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä päätös oheisasiakirjoineen katsotaan tapahtuneen kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus, PL 1744, Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite: , fax Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu hallintooikeudessa on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä em. laissa säädetyissä asiaryhmissä tai mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika Markkinaoikeus päivää Radanrakentajantie 5, Helsinki sähköpostiosoite: fax , Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden oikeudenkäyntimaksuista ja niiden suuruudesta erilaisissa tilanteissa on määräykset tuomioistuinlain (1455/2015) 2 :n 1-5 momentissa ja 9 1 momentin 2)-kohdassa. Valituskirja Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan