Uudenmaan talouden rakenne 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan talouden rakenne 2011"

Transkriptio

1 Uudenmaan talouden rakenne 2011 Markku Hyypiä, Uudenmaan liitto Yksi maakunta ja moninainen talous Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan maakunnat yhdistyivät vuoden 2011 alussa. Yhdistyneessä Uudenmaan maakunnassa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä. Pääkaupunkiseudun osuus väestöstä on noin miljoona. Siten Uusimaa näyttäytyy pitkälti pääkaupunkiseudun kaltaisena monissa ilmiöissä. Uudenmaan maakunta on kuitenkin moninainen myös taloudellisesti. Moninaisuuden näkyväksi tekeminen lisää ymmärrystä. Tämän artikkelin tavoitteena on tarjota tiivis tietopaketti Uudenmaan maakunnan aluetaloudesta, kunnallistaloudesta ja asukkaiden taloudesta. Näistä kolmesta teemasta aluetaloutta käsitellään laajimmin, toiseksi laajimmin asukkaiden taloutta ja kunnallistaloutta hyvin suppeasti. Aluetalouden keskeiset kuvattavat ilmiöt ovat tuotanto, työllisyys ja verotus. Verotus on myös kunnallistalouden teemana ja toisena teemana kuntien menot. Asukkaiden taloudessa keskitytään tuloihin ja asumiseen. Uudenmaan talous on vahvassa vuorovaikutuksessa muun Suomen talouden kanssa ja Suomen talous puolestaan muun maailman ja erityisesti Euroopan Unionin kanssa. Siksi aluksi käsitellään Suomea Euroopan Unionissa. Suomi Euroopan Unionissa Euroopan Unionin jäsenmaita on 27. Niiden yhteinen väkiluku on noin 500 miljoonaa ja Suomen 5 miljoonaa, siten Suomen väkiluku on yksi prosentti EU:n väkiluvusta. Suomessa on käytössä yhteisvaluutta euro. Euro-maita on kaikkiaan 17. Suomen ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti vuonna 2009 ylitti EU-maiden keskiarvon 11 prosentilla ja oli sammalla tasolla kuin vanhoissa EU-maissa (ns. EU15) keskimäärin. Suomi oli vuonna 2008 vanhoista EU-maista teollisin 1, kun mittarina käytetään jalostuselinkeinojen tuotanto-osuutta. Lähes yhtä teollisia kuin Suomi olivat Itävalta ja Saksa. Kuitenkin palveluiden tuotanto-osuus oli Suomessakin 65 prosenttia BKT:stä. Suomi on varsin riippuvainen ulkomaankaupasta kuten useimmat muutkin EU-maat. EU onkin maailman vilkkain keskinäisen kaupan alue. EU:n piirissä Suomi ei ole erityisen riippuvainen ulkomaankaupasta, vaan päinvastoin useimmissa EU-maissa viennin BKT-osuus on suurempi kuin Suomessa, 44 prosenttia vuonna Kaikki 5-10 miljoonan asukkaan EU-maat ovat vientiriippuvaisempia kuin Suomi. Suomen osuutta laskee alhainen palveluiden vienti. Suomen viennistä noin 55 prosenttia suuntautuu EU-alueelle. Tuonnista EU:n osuus on noin 65 prosenttia. Ulkomaisia investointeja EU:n uudet jäsenmaat ja monet muut ns. kehittyvät maat kuten Kiina ovat saaneet huomattavasti enemmän kuin ovat itse sijoittaneet ulkomaille. Suomi ja Euroalueen maat ovat sen sijaan sijoittaneet enemmän ulkomaille kuin ovat saaneet sijoituksia ulkomailta. Suomen osalta tämä epätasapaino on suurempi kuin Euroalueen maiden. Suorien ulkomaisten sijoitusvarantojen BKTprosenttiosuudet olivat vuonna 2009 seuraavat: Suomi Euroalue Sijoitukset ulkomaille 51,4 47,5 Sijoitukset ulkomailta 34,3 38,3. Suomalaisten työikäisen (15 64 v.) työhön osallistumisaste oli 73,5 prosenttia ja EU:n 69,1 prosenttia vuonna Työhönosallistumisaste oli Suomea korkeampi lähes kaikissa niissä EU-maissa, joiden BKT ylitti Suomen tason. Suomen työttömyysaste oli vuonna 2009 vähän alle koko EU-alueen työttömyys asteen, Suomi 8,2 ja EU 9,0 prosenttia. Korkeimmat työttömyysasteet olivat Espanjassa ja Latviassa sekä matalimmat Alankomaissa, Itävallassa ja Luxemburgissa. Euroopan rahaliiton ns. vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan julkinen velka ei saa ylittää 60 prosenttia BKT:stä. Vuonna 2009 julkisen velan raja-arvo ylittyi EU:n neljässä suurimmassa jäsenmaassa Saksassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa ja Italiassa, jolloin koko EU-alueen julkinen velka oli 74 prosentti alueen BKT:stä. Suomi alitti raja-arvon julkisen velan ollessa 44 prosenttia BKT:stä. Julkisen velan lisäksi vakaus- ja kasvusopimus 1 Vuodelta 2008 ei ole tietoa Irlannista, joka on ollut aikaisempina vuosina Suomea teollisempi. Uudenmaan talouden rakenne

2 rajoittaa valtion vuosittaisen budjettialijäämän 3 prosenttiin BKT:stä. Vuonna 2009 useimpien EUmaiden budjettialijäämä oli raja-arvoa suurempi. Poikkeuksena oli Suomi ja neljä muuta maata. Vuonna 2009 EU-maiden BKT supistui 4,5 prosenttia edellisestä vuodesta. EU-maista vain Puolassa BKT kasvoi. Suomen BKT:n supistuminen 8 prosenttia oli EU-maiden viidenneksi suurinta. Suomen kokonaisveroaste oli vuonna 2008 EUmaiden kuudenneksi korkein. Suomea korkeampi veroaste oli Tanskassa, Ruotsissa, Belgiassa, Ranskassa ja Itävallassa. Alhaisen veroasteen maita olivat EU:n uudet jäsenmaat. Korkeimpien veroasteiden maat ovat yleensä samoja maita, joissa julkisten kulutusmenojen BKT-osuudet ovat suurimmat kuten Suomessa. Kääntöpuolena Suomessa yksityisten kulutusmenojen BKT-osuus oli yksi EU-maiden alhaisimpia, samoin investointien BKT-osuus. Tutkimus ja kehittämistoimintaan EU-maat käyttivät vähän vaille kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan vuonna Tämä osuus oli selvästi korkein Ruotsissa ja Suomessa 3,7 prosenttia BKT:stä. Suomen korkea osuus johtuu yksityisen sektorin panostuksesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja vielä niin, että Nokian osuus on erittäin merkittävä. Koulutusmenojen BKT-osuus oli Suomessa EU-maiden joukossa ylempää keskitasoa vuonna 2007, tieto tosin puuttui aika monesta EU-maasta. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli Suomessa eniten EU-maiden vuotiaista. Viisivuotiaiden odotettavissa oleva koulutusaika oli Suomessa EU-maiden pisin. Sosiaalimenojen BKT-osuus oli Suomessa vähän pienempi kuin EU-maissa keskimäärin; 25,4 ja 26,2 prosenttia vuonna Kyseiset osuudet olivat suurimmat Ranskassa, Ruotsissa ja Belgiassa sekä pienimmät EU:n uusissa jäsenmaissa. Vuonna 2007 Suomen terveydenhuoltomenojen BKT-osuus 8,2 prosenttia oli EU:n vanhojen jäsenmaiden toiseksi alhaisin 2. Osuus oli alhaisin Irlannissa 7,6 prosenttia ja korkein Ranskassa 11,0 prosenttia. Vuonna 2009 suomalaisten elinajanodote oli 79 vuotta. Suomi oli EU:n mediaanivaltio. Pisin elinajanodote oli ranskalasilla 81 vuotta ja lyhin latvialaisilla reilu 72 vuotta. Uusimaa Suomessa Ainona suomalaisena alueena Uusimaa tai Helsingin seutu luokitellaan yleensä eurooppalaiseksi metropoliksi tai suurkaupunkialueeksi. Väestö, tuotanto ja työllisyys ovat kasvaneet Uudellamaalla yleensä nopeammin kuin koko Suomessa keskimäärin. Toki on ollut myös yleislinjasta poikkeavia ajanjaksoja. Tässä mielessä Uusimaa on hyvin tyypillinen eurooppalainen metropoli suhteessa koko valtakuntaan. Väestö Vuoden 2010 lopussa Uudellamaalla asui 1,53 miljoonaa ihmistä. Se on yli 28 prosenttia Suomen väestöstä. Uusimaa on vähän naisvaltaisempi kuin Suomi keskimäärin. Uudenmaan väestö on nuorempaa kuin Suomen väestö keskimäärin. Eläkeikäisiä (yli 64 v.) Uusmaalaisista oli lähes 13,5 2 Aikaisempina vuosina Luxemburgin terveydenhuollon BKT-osuus on ollut pienempi kuin Suomessa, mutta vuodelta 2007 ei ole tietoa. 3 Virallisen määritelmän mukaan työikäisiä ovat vuotiaat. 2 Uudenmaan talouden rakenne 2011

3 Väestö Uudenmaan Uudenmaan %-osuudet %-osuudet maasta Kielet yhteensä ,4 Suomi ,7 26,2 Ruotsi ,8 46,2 Saame 90 0,0 5,0 Vieraskieliset yhteensä ,4 54,6 Venäjä ,5 45,4 Eesti, viro ,0 61,8 Somali ,6 80,9 Englanti ,5 60,3 Muut kielet ,8 53,8 Taulukko 1. Uudenmaan väestö äidinkielen mukaan vuonna 2009 Kauniainen Espoo Helsinki Kirkkonummi Uusimaa Siuntio Sipoo Järvenpää Tuusula Nurmijärvi Kerava Inkoo Vantaa Vihti Porvoo Hyvinkää Lohja Pornainen Mäntsälä Raasepori Askola Karjalohja Nummi-Pusula Loviisa Pukkila Karkkila Myrskylä Hanko Lapinjärvi Koko maa Kuvio 1. Koulutusaste (20 vuotta täyttänyt väestö) vuonna 2009 prosenttia ja koko maan väestöstä 17 prosenttia. Tyypillisessä työiässä (25 64 v.) 3 uusmaalaisista oli 57 prosenttia ja koko maan väestöstä 54 prosenttia. Nuorempien ikäluokkien väestöosuudet olivat lähes samat Uudellamaalla ja koko maassa. Uusimaa on ruotsinkielisen ja vieraskielisen väestön maakunta. Maamme ruotsinkielisestä väestöstä asuu Uudellamaalla lähes puolet ja vieraskielisestä yli puolet. Uudenmaan ruotsinkielisin kunta on Raasepori, jonka väestöstä ruotsinkielisiä on lähes kaksi kolmasosaa. Vieraskielinen väestö poikkeaa selvästi ikäjakaumaltaan kantaväestöstä. Yli puolet vieraskielisistä ja noin kolmannes kotimaankielisistä kuuluu nuorten aikuisten ikäluokkaan vuotta. Tämän kääntöpuolena vieraskielisistä vain 15 prosenttia on 50 vuotta täyttäneitä, kun heitä kotimaisia kieliä puhuvista on 35 prosenttia. Väestön koulutus Uudenmaan väestö on keskimäärin koulutetumpaa kuin koko maan väestö arvioituna kaikilla tavanomaisilla mittareilla. Niitä ovat: 1. tutkinnonsuorittaneet 2. korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ja 3. koulutusaste (=perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti). Vakiintuneen käytännön mukaisesti kaksi ensimmäistä mittaria koskee 15 vuotta täyttänyttä väestöä ja kolmas mittari 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Yllä olevassa kuviossa on käytetty koulutusastetta. Kuvion arvoja tulkintaan niin, että esimerkiksi Espoon arvo 450 tarkoittaa 4,5 vuoden opiskelua. Vaikka Uudenmaan väestöllä on keskimäärin pidempi koulutus kuin koko maan väestöllä, niin se on 15 kunnassa lyhyempi kuin koko maassa. Näiden kuntien joukossa ovat Uudenmaan keskisuurista kaupungeista Lohja, Hyvinkää ja Porvoo. Vantaalaisten koulutuksen pituus ylitti vain hyvin lievästi koko maan tason. Työllisyys, työttömyys Uudenmaan työllisyystilanne on ollut vuosikymmeniä koko maata parempi. Vuonna 2010 Uudenmaan työhönosallistumisaste 4 oli 73,1 prosenttia ja koko maan 67,8 prosenttia. Tammikuussa 2011 Uudenmaan työttömyysaste oli 7,1 prosenttia ja koko maan 10,1 prosenttia. Hangon työttömyys 10,8 prosenttia ylitti koko maan tason, kaikissa muissa Uudenmaan kunnissa työttömyysaste oli koko maata pienempi. Pienin se oli Kauniaisissa 3,9 prosenttia vuotiaiden. Uudenmaan talouden rakenne

4 Uudenmaan ja koko maan työttömyyden rakenteet ovat hyvin samanlaiset. Koko maan työttömistä oli uusmaalaisia noin 22 prosenttia tammikuussa Lähes sama prosenttiosuus oli työttömien alaryhmistä: miehistä, naisista, yli 50-vuotiaista ja pitkäaikaistyöttömistä. Nuorista alle 25-vuotiaista työttömistä uusmaalaisia oli suhteellisesti vähemmän, 17,5 prosenttia. Uusimaa on koko maata vahvemmin palkansaajien alue ja vastaavasti vähemmän yrittäjien alue. Yrittäjien osuutta laskee maatalouden pieni osuus. Kokonaisuutena yksityisen ja julkisen sektorien työllisyysosuudet ovat Uudellamaalla ja koko maassa lähes samat. Uudellamaalla on suhteellisesti enemmän valtion työpaikkoja ja suhteellisesti vähemmän kuntien työpaikkoja kuin koko maassa. Uusimaa Koko maa Yhteensä Yrittäjät 6,9 10,1 Palkansaajat 93,1 89,9 Yksityinen sektori 63,8 59,4 Kunta 17,2 21,5 Valtio 7,5 6,0 Valtioenemmistöinen Oy 4,4 2,9 Tuntematon 0,1 0,1 Taulukko 2. Työllisten prosenttiosuudet sektoreittain vuonna 2008 Työpaikkaomavaraisuus, työmatkaliikenne Uudellamaalla on enemmän työpaikkoja kuin maakunnan omasta väestöstä on työssäkäyviä. Koko maan työssä käyvästä väestöstä lähes 32 prosenttia työskenteli Uudellamaalla vuoden 2008 lopussa. Tämä tarkoitti, että Uudenmaan työpaikkaomavaraisuus oli 103,8 prosenttia. Kuitenkin vain kolmen Uudenmaan kaupungin teoreettinen työpaikkaomavaraisuus oli yli 100 prosenttia. Nämä kaupungit olivat: Helsinki (131,9), Hanko (113,9) ja Vantaa (104,1). Seuraavaksi suurin työpaikkaomavaraisuus oli Espoossa 95,4 prosenttia. Helsinki on maakunnan ehdoton työpaikkakeskittymä. Lähes puolet Uudenmaan työpaikoista on Helsingissä. Uudenmaan sisäinen sukkulointi (pendelöinti) on suurta sekä volyymiltaan että suhteellisesti. Uusmaalaisista työssäkäyvistä (noin ) työskenteli noin 40 prosenttia kotikuntansa ulkopuolelle ja noin 60 prosenttia kotikunnassaan. Todellinen työpaikkaomavaraisuus (kotikunnaassaan työssäkäyvät) oli suurinta Hangossa ja toiseksi suurinta Helsingissä 77,7 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kahden muun suuren kaupungin luvut olivat Espoon noin 50 ja Vantaan noin 45 prosenttia. Nämä Espoon ja Vantaan luvut tarkoittavat, että ulossukkulointi näistä kaupungeista on määrällisesti varsin suurta. Kuitenkin Helsingistä ulossukkuloijia oli vähän enemmän kuin Espoosta. Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin työssäkäyvästä väestöstä kävi töissä pääkaupunkiseudulla 94,5 prosentti vuoden 2008 lopussa. Uusmaalaisista työllisistä vain 2,5 prosenttia kävi töissä maakunnan ulkopuolella eli lähes ihmistä, kun vastaavasti muualta kävi töissä Uudellamaalla lähes ihmistä. Tuotanto Uudenmaan BKT asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Syynä on sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työllisyysaste että korkeampi työn tuottavuus. Työllistä ihmistä kohti Uudenmaan BKT ylittää koko maan tason noin 15 prosentilla. Entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen tuotanto asukasta kohti on kasvanut 2000-luvulla nopeammin kuin koko maan tuotanto ja entisen Uudenmaan maakunnan alueen vähän hitaammin kuin koko maan tuotanto. Sen sijaan 1990-luvun lopussa silloisen Uudenmaan maakunnan BKT kasvoi selvästi nopeammin kuin koko maan BKT. Tuotannon rakenne Kansantalouden tilinpidon mukaan Uudellamaalla palveluiden työllisyysosuus on lähes 80 prosenttia, jalostuselinkeinojen lähes 20 prosenttia ja alkutuotannon alle prosentin. Uusimaa on koko Suomea palveluvaltaisempi. Uudellamaalla palveluiden tuotanto- ja työllisyysosuudet ovat 10 prosenttiyksikköä suuremmat kuin koko maassa. Palvelut ovat yleensä työvaltaista toimintaa, siksi niiden työllisyysosuudet ovat suuremmat kuin niiden tuotanto-osuudet. Uudenmaan palvelutoimialoista suurin työllistäjä on liike-elämän palvelut. Sen tuotanto-osuus on varsin korkea palvelutoimialaksi, koska toimialalla on paljon korkean tuottavuuden ja tulotason toimintoja. Toiseksi suurin palvelutoimiala on kauppa. Uudenmaan teollisista toimialoista suurin työllistäjä on sähköteknisten tuotteiden valmistus. Uudellamaalla tämä toimiala on suhteellisesti merkittävämpi kuin koko maassa, vaikka koko teollisuuden merkitys Uudellamaalla on koko maata pienempi. Kansantalouden tilinpidon perusteella työllisten määrä on suurempi kuin työvoimatutkimuksen; kyseiset tilastot mittaavat vähän eri asioita. Työvoimatutkimus mittaa Suomen väestön työhön osal- 4 Uudenmaan talouden rakenne 2011

5 Tuotanto % -osuus Työlliset % -osuus Uusimaa Koko maa Uusimaa Koko maa Yhteensä Alkutuotanto 0,5 3,3 0,9 5,1 Jalostus 24,8 31,9 19,6 25,5 Teollisuus 19,1 24,6 12,8 17,9 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 6,4 5,4 3,1 2,5 Muu teollisuus yhteensä 12,6 19,2 9,7 15,4 Rakentaminen 5,7 7,2 6,8 7,6 Palvelut 74,7 64,9 79,5 69,5 Tukku- ja vähittäiskauppa 13,8 10,1 16,4 13,1 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1,9 1,7 3,7 3,2 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,7 7,9 8,2 7,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 4,6 2,8 2,9 1,7 Liike-elämän palvelut yms. 17,3 11,5 17,2 11,9 Asuntojen omistus ja vuokraus 7,5 8,8 0,2 0,1 Julkinen hallinto ja pakolliset sosiaalivakuutukset 5,9 4,8 6,7 6,8 Koulutus 3,7 4,7 6,0 6,4 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 6,5 8,8 11,8 14,0 Muut palvelut 4,8 3,7 6,4 5,3 Taulukko 3. Tuotannon ja työllisyyden prosenttiosuudet toimialoittain vuonna 2008, kansantalouden tilinpidon mukaan Uusimaa Uusimaa Koko maa lkm %-osuus %-osuus Kaikki toimialat yhteensä Tukku- ja vähittäiskauppa ,6 12,2 Terveys- ja sosiaalipalvelut ,1 15,3 Teollisuus ,7 16,1 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ,6 5,4 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ,1 5,8 Kuljetus ja varastointi ,8 6,3 Koulutus ,4 6,8 Informaatio ja viestintä ,3 3,7 Rakentaminen ,8 6,6 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; ,8 5,3 pakollinen sosiaalivakuutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta ,7 3,3 Rahoitus- ja vakuutustoiminta ,3 2,0 Muu palvelutoiminta ,1 2,9 Taiteet, viihde ja virkistys ,1 1,7 Kiinteistöalan toiminta ,0 0,9 Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,7 3,7 Muut ja tuntematon yhteensä ,8 2,0 Taulukko 4. Työlliset päätoimialoittain vuonna 2008, työvoimatutkimuksen mukaan listumista eli siitä puutuvat ulkomaiden kansalaiset. Mittaustapaerot vaikuttavat myös toimialojen suhteellisiin osuuksiin. Kansantalouden tilinpidon mukaan teollisuuden osuus on suurempi kuin työvoimatutkimuksen. Koko maassa ja Uudellamaalla kolme suurinta päätoimialaa ovat samat; tosin eri järjestyksessä. Teollisuus on selvästi pienempi toimiala Uudellamaalla kuin koko maassa. Kuitenkin jalostuselinkeinot eli teollisuus ja rakentaminen yhteensä työllistivät yli puolessa Uudenmaan kunnissa (16/28) suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Näihin Uudenmaan kuntiin kuuluvat pääkaupunkiseudun ulkopuoliset suuret kunnat Kirkkonummea lukuun ottamatta eli Porvoo, Hyvinkää, Nurmijärvi, Lohja, Järvenpää, Tuusula ja Kerava. Jalostuselinkeinojen merkitys on erityisen suuri Karkkilassa, Hangossa ja Askolassa. Koko maata jalostuselinkeinovalaisimissa Uudenmaan kunnissa asuu ihmistä eli yli neljännes Uudenmaan väestöstä. Pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa on kokonaisuutena jalostuselinkeinovaltaisempi kuin Suomi keskimäärin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolista kunnista palveluvaltaisin on Kirkkonummi. Uudenmaan maatalousvaltaisimmat kunnat ovat Pukkila, Lapinjärvi ja Myrskylä. Luonnollisesti pääkaupunki- ja metropolimaa- Uudenmaan talouden rakenne

6 Indeksi Uusimaa Työlliset Uusimaa Kaikki toimialat yhteensä Ilmaliikenne Radio- ja televisiotoiminta Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus Rahoitusta ja vakuuttamista palveleva toiminta Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatuotanto, äänitteiden ja musiikin kustantaminen Pääkonttorien toiminta; liikkeenjohdon konsultointi Mainostoiminta ja markkinatutkimus Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta Tietopalvelutoiminta Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen Tukkukauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien kauppa) Vakuutustoiminta (pl. pakollinen sosiaalivakuutus) Rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja eläkevakuutustoiminta) Turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut Muut erikoistuneet palvelut liike-elämälle Kulttuuri- ja viihdetoiminta Kustannustoiminta Taulukko 5. Uudellemaalle vahvimmin erikoistuneet toimialat vuonna 2008, indeksi koko maa =100 kunnassa eräät toimialat työllistävät suhteellisesti olennaisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Yksityiskohtaisella toimialaluokituksella erot ovat helposti erittäin suuret osittain satunnaisista syistä. Satunnaisten erojen välttämiseksi tarkastellaan asiaa toiseksi karkeimmalla toimialaluokituksella (kaksi numerotason luokitus). Ilmaliikenne on kaikkein vahvimmin Uudellemaalle erikoistunut (keskittynyt) toimiala, koska Helsinki-Vantaa on maamme selvä ykköslentoasema. Liikennemääriltään Helsinki-Vantaa on vielä selvemmin Suomen ykköslentoasema kuin suomalaisen työvoiman osalta, koska ulkomaalaisten lentoyhtiöiden Suomen operointi keskittyy vahvasti Helsinki-Vantaalle. Öljytuotteiden yms. valmistuksen keskittymisen Uudellemaalle selittää yksi suuri yksikkö eli Nesteen Porvoon jalostamo. Uudellemaalle vahvasti erikoistuneista toimialoista suurin työllistäjä on tukkukauppa. Vähittäiskauppa on myös suuri työllistäjä, mutta se ei ole lainkaan Uudellemaalle keskittynyt toimiala. Ilmeisesti Uudenmaan monet kaupan suuret yksiköt ovat tehokkaita ja niissä on myyntiin suhteutettuna vähemmän henkilökuntaa kuin pienissä yksiköissä. Pääkonttoreiden, rahoituksen, mainostoimistojen ja vakuutustoiminnan keskittyminen pääkaupunkeihin ja metropoleihin on hyvin kansainvälinen ilmiö. Tyypillisiä metropolien toimialoja ovat myös elokuva-, radio-, televisio- ja videoohjelmien tuotanto. Systemaattinen toimialaluokitus kuvaa huonosti todellisuutta silloin, kun samantyyppistä toimintaa kuuluu monille toimialoille. Tällainen on muun muassa informaatiosektori, joka koostuu informaation tavara-, palvelu- ja sisältötuotannosta. Uudellamaalla informaatiosektorin työpaikkoja on yli , se on puolet Suomen informaatiosektorin työpaikoista. Suhteellisesti niitä on paljon Espoossa, Helsingissä ja Kirkkonummella. Maamme tutkimuskehittämistoiminnasta (menoista, henkilöstöstä, tutkimusvuosista) Uudenmaan osuus vuonna 2009 oli prosenttia. Myönnetyistä kotimaisista patenteista Uudellamaalla asuvat keksijät saivat 42 prosenttia vuonna Verotus Tilastointi valtion verotulojen kertymisestä maakunnittain on lopetettu vuoteen Tuolloin valtion verotuloista 36,4 prosenttia kertyi Uudeltamaalta, Uudenmaan väestöosuus oli 27,7 prosenttia ja BKT:n prosenttiosuus 37,1. Siten valtion verotuloista kertyi Uudeltamaalta BKTosuuttaan vähemmän. Tämän ehkä yllättävän tuloksen selittää se, että arvonlisä- ja valmisveroja kertyi Uudeltamaalta selvästi BKT-osuuttaan vähemmän, vaikka valtion tulo- ja varallisuusveroja kertyi Uudeltamaalta BKT-osuuttaan enemmän progresessiivisen tuloverotuksen takia. Arvonlisäja valmisteverojen Uudenmaan alhaisen osuuden syynä on uusmaalaisten koko maan väestöä korkeampi säästämisaste. Valtion menoista ilman investointeja Uudenmaan osuus on ollut vähän pienempi kuin Uu- 6 Uudenmaan talouden rakenne 2011

7 denmaan väestöosuus. Viimeisimpien eli vuoden 2008 tietojen mukaan osuudet olivat: menot 25,6 ja väestö 28,2 prosenttia. Kun valtion keskushallinto on suurelta osin Helsingissä, niin pääkaupunkiseudulle ohjautuu valtionmenoista paljon väestöosuuttaan enemmän ja muulle Uudellemaalle paljon alle väestöosuuden. Virallinen tilastotuotanto ei alueellista valtion investointimenoja. Helsingin Sanomat ( ) on selvittänyt viime vuosien väyläinvestointeja. Kaikista valtion väyläinvestoinneista Uudenmaan osuus on ollut kolmannes eli Uudenmaan väestöosuutta enemmän mutta BKT-osuutta vähemmän. Kuntien verotus Koko maan kunnallisveroista Uudenmaan kunnat keräsivät 34,3 prosenttia sekä vuonna 2006 että viimeisten tietojen vuonna Uusmaalaisten keskimääräiset kunnallisverotuksessa verotettavat tulot olivat vuonna 2009 neljänneksen korkeammat kuin koko maan väestöllä keskimäärin. Uudenmaan kuntien keskimääräinen tuloveroveroprosentti oli ja on yhä myös vuonna 2011 alhaisempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. Vuoden 2011 tuloveroprosentit ovat Uudellamaalla 18,63 ja koko maassa 19,17. Uudenmaan osalta nämä painotetut tuloveroprosentit määräytyvät merkittävästi suurten kaupunkien Helsingin, Espoon ja Vantaan tuloveroprosenttien perusteella. Vuonna 2011 maan korkein kunnallisveroprosentti on 21,5 ja Uudenmaan korkein 21,0 prosenttia Raaseporissa ja Siuntiossa. Uudenmaan ja maan alhaisin on Kauniaisten 16,5 prosenttia. Alhaisimmasta tuloveroprosentista huolimatta Kauniaisten kunnallisveron tuotto asukasta kohti on Uudenmaan ja koko maan selvästi korkein, koska asukkaiden verotettavat tulot ovat noin 40 prosenttia korkeamman kuin Uudenmaan kakkosen eli Espoon. Kunnallisveron ohella muita kuntien verotulolähteitä ovat yhteisövero ja kiinteistövero. Yhteisöveron tuotto vaihtelee suuresti taloudellisten suhteiden mukaan ja myös kuntien välillä. Kiinteistöveron tuotto on Suomessa varsin alhainen joskin kasvava. Kiinteistöveron tuotto asukasta kohti on Uudenmaan korkein Karjalohjalla, jossa on paljon kesämökkejä kunnan asukasmäärään nähden. Kuntien muut tulot Verojen lisäksi kuntien tulolähteitä ovat valtionosuudet, kunnallisten liikelaitosten tulot ja toimintatuotot kuten asiakasmaksut. Valtionosuudet ja liikelaitosten tulot vaihtelevat suuresti kuntien välillä. Valtionosuuksien keskeinen tarkoitus on tasata kuntien mahdollisuuksia tuottaa palveluitaan asukkailleen. Liikelaitoksia ei ole kaikissa kunnissa. Kuntien tilinpäätösten 5 mukaan Espoo ei ole saanut lainkaan valtionosuuksia viime vuosina. Päinvastoin Espoo on joutunut maksamaan vähän valtionosuuksia kuntien tasausjärjestelmän perusteella. Kuitenkin Kauniainen on saanut valtionosuuksia, vaikka sen omat verotulot ovat suuremmat kuin Espoon. Syynä on se, että valtionosuudet määräytyvät kuntien omien verotulojen ohella vahvasti kuntien väestörakenteiden perusteella. Selvästi eniten valtionosuuksia Uudenmaan kunnista on saanut viime vuosina Lapinjärvi, yli asukasta kohti vuonna Kuntien menot Kaikkien kuntien toimintamenoista valtaosan vie opetus- ja kulttuuritoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi yhteensä. Nämä menot ovat varsin ikäsidonnaisia. Kuntien väliset erot toimintamenoisa ovat suuret, koska kuntien väliset väestörakenne-erot ovat suuret. Toki kuntien välillä on myös eroja palveluiden tarjonnan laajuudessa ja kattavuudessa sekä toimintojen järjestämistehokkuudessa. Uudellamaalla sosiaali- ja terveystoimen nettokäyttökustannukset asukasta kohti olivat vuonna 2009 suurimmat Hangossa ja pienimmät Pornaisissa. Opetus- ja kulttuuritoimen nettokäyttökustannukset asukasta olivat suurimmat ja omaan luokkaansa Kauniaisissa. Asiaa ei selitä Kauniaisten väestörakenne, vaan todennäköinen selitys on, että vauraana kuntana Kauniainen on halunnut panostaa opetus- ja kulttuuritoimeen. Opetus- ja kulttuuritonmenot ovat alhaiset eräissä pienissä kunnissa, joissa ei ole omaa lukiota. Nettokäyttökustannukset yhteensä asukasta kohti olivat suurimmat Kauniaisissa ja toiseksi suurimmat Helsingissä. Helsingin suurten menojen taustalle lienevät väestörakenteen lisäksi ns. suurkaupunkimenot. Niitä on selitetty neljällä erilaisella tekijäryhmällä: 5 Ns. muokattuja valtionosuuksia saa myös Espoo. Muokatut valtionosuudet sisältävät muun muassa oppilaitosten saamat valtionosuudet, jotka ovat laskennallisesti kohdistettu kunnille. Uudenmaan talouden rakenne

8 1. Suurten kaupunkien fyysinen rakenne; infrastruktuuri-investoinnit ja niiden tuottamat palvelut kuten subventoitu joukkoliikenne 2. Palveluiden tuottaminen on kalliimpaa suurissa kaupungeissa; maa, kiinteistöt, vuokrat ja työvoima ovat kalliimpia suurissa kaupungeissa 3. Suurkaupunkien palvelut erikoistuvat pidemmälle kuin muiden kaupunkien 4. Suurkaupungit ovat alueensa keskuksia ja ne joutuvat tuottamaan palveluita myös ympäröivien kuntien asukkaille esimerkiksi vapaaajan ja kulttuuritoimen palveluita. Pienimmät nettokäyttökustannukset asukasta kohti olivat Keravalla. Kokonaisuutena Uudenmaan kuntien nettokäyttökustannukset asukasta olivat vuonna 2009 samalla tasolla kuin Manner- Suomen kunnissa keskimäärin. Asukkaiden talous Välillisesti asukkaiden taloutta käsiteltiin jo edellä työllisyyden ja kunnallisverotuksessa verotettavien tulojen osalta. Ko. tulokäsite on hyvä kunnallistalouden näkökulmasta, mutta ei kuntalaisen näkökulmasta. Pääomatulot eivät ole kunnallisveroalaisia, sen sijaan ne ovat valtionveronalaisia tuloja. Uudenmaan väestön valtionveronalaiset tulot asukasta kohti olivat vuonna 2009 lähes 20 prosenttia suu-remmat kuin koko maan väestön tulot. Ne olivat suurimmat Kauniaisten asukkailla, noin /v. Seuraavina olivat järjestyksessä Sipoo, Espoo, Helsinki ja Kirkkonummi. Kärkiviisikossa Kauniainen oli selvästi omalla tasollaan, 43 prosenttia yli Sipoon tason. Pienimmät tulot olivat Myrskylän asukkailla noin /v. Seuraavina olivat Lapinjärvi, Nummi-Pusula, Pukkila ja Pornainen. Näiden kuntien keskinäiset erot olivat pienet. Suurin osa väestöstä saa valtionveronalisia tuloja. Helsinkiläistä tulonsaajia on suhteellisesti eniten 95 prosenttia väestöstä ja Pornaisissa vähiten 71 prosenttia väestöstä. Tulosaajissa on muun muassa opiskelijoita ja koululaisia pienillä tuloillaan sekä pienehkö määrä hyvin suurituloisia ihmisiä. Tällöin tulojakauma on hyvin vino, niinpä tulojen mediaanit kuvastavat yleistä tulotasoa paremmin kuin tulojen keskiarvot. Valtionveronalaisia tuloja saaneiden mediaanitulot ( /asukas) vuodessa olivat vuonna 2009 seuraavat: Kauniainen , Uudenmaan maksimi Uusimaa Koko maa Lapinjärvi , Uudenmaan minimi. Alueelliset tulotasot ovat toisiaan lähempänä mediaanituloilla kuin keskiarvotuloilla mitattuna. Ääripäiden, Kauniaisten ja Lapinjärven asukkaiden mediaanitulojen ero oli kuitenkin yli vuodessa. Kauniaisten asukkaiden mediaanitulot olivat 70 prosenttia suuremmat kuin Lapinjärven asukkaiden vastaavat tulot. Eri tulokäsitteistä käytettävissä olevat tulot kertovat parhaiten asukkaiden mahdollisuuksista tyydyttää aineellisia tarpeitaan. Tällä tulokäsitteellään alueellisia tietoja on saatavissa varsin rajoitetusti. Sen sijaan käytettävissä olevista rahatuloista on saatavissa alueellisia tietoja kohtuullisen hyvin. Rahatuloista puuttuvat eräät laskennalliset tulot, joiden merkitys on melko pieni. Tulojen ohella omaisuus vaikuttaa mahdollisuuksiin tyydyttää aineellisia tarpeita. Asukkaiden asunto-omaisuuden jakautumista alueellisesti käsitellään jäljempänä. Erikokoisten talouksien tulot tulee myös saada keskenään mahdollisimman vertailukelpoisiksi. Karkea tapa on laskea asuntokunnan tai kotitalouden tulot henkilöä kohti. Tulot henkilöä kohti eivät ota huomioon kulutuksen ns. skaalaetuja kuten esimerkiksi sitä, että usean henkilön taloudelle riittää yksi televisiolupa tai että kahden ja neljän hengen taloudet tarvitsevat kumpikin yhden keittiön. Kulutuksen skaalaetujen vaikutus eliminoidaan laskennallisesti kulutusyksikköluvuilla. Ne perustuvat kotitalouden aikuisten ja lasten lukumääriin. Tulokäsitteestä ja laskutavasta riippumatta Kauniaisten asukkaiden tulot ovat muita suuremmat omalla tasollaan. Viiden Uudenmaan kunnan asukkaiden tulot alittavat valitulla tarkastelutavalla (Kuvio 2) koko maan tason, ja näistäkin kolme on hyvin lähellä koko maan tasoa. Siten asiallisesti ottaen vain Lapinjärven ja Myrskylän asukkaiden käytettävissä olevat rahatulot alittavat koko maan tason. Varallisuustiedot on tilastoitu melko puutteellisesti, ja alueellisesti vielä puutteellisemmin kuin valtakunnallisesti. Asuntovarallisuus on parhaiten tiedossa alueellisesti. Omistusasunnossa asuvien prosenttiosuus (kuvio 3) kuvaa varallisuutta varsin puutteellisesti. Asuntojen arvot vaihtelevat alueellisesti. Omistusasunnoista on usein velkaa, ja velkaosuus voi vaihdella alueellisesti. Siten omistusasunnossa asuminen kertoo enemmän asumisesta kuin varallisuudesta. Asuminen Omistusasuminen on kaikkialla Suomessa yleisin asumismuoto ja vuokralla asuminen toiseksi yleisin. Muiden kuten asumisoikeusasumisen osuus on varsin pieni. Uudenmaan kunnissa muiden ja 8 Uudenmaan talouden rakenne 2011

9 Kauniainen Espoo Kirkkonummi Sipoo Tuusula Nurmijärvi Siuntio Pornainen Vihti Inkoo Vantaa Uusimaa Järvenpää Kerava Askola Porvoo Helsinki Mäntsälä Itä-Uusimaa Lohja Hyvinkää Hanko Pukkila Karjalohja Raasepori Nummi-Pusula Karkkila Loviisa Myrskylä Lapinjärvi Koko maa Kuvio 2. Asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohti, alueiden mediaanitulot ( /vuodessa) vuonna 2009 ko. vuoden maakuntajaolla, koko maa = 100 tuntemattomien asumismuotojen osuus on suurimmillaan viiden prosentin luokkaa. Helsingissä vuokralla asuvia on lähes yhtä paljon kuin omistusasunnoissa asuvia. Kansainvälisestikin vuokralla asumien on yleisintä suurissa kaupungeissa ja metropoleissa. Helsingin jälkeen vuokra-asuminen on seuraavaksi yleisintä Vantaalla ja Espoossa. Omistusasumisen osuus on hyvä esimerkki siitä, kuinka pääkaupunkiseudun kolme suurta kaupunkia määrittävät Uudenmaan keskimääräisen tason. Vain Helsingissä omistusasunnossa asuminen on harvinaisempaa kuin Uudellamaalla keskimäärin, ja useimmissa Uudenmaan kunnissa omistusasuminen on yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Helsingin itäinen naapuri Sipoo on metropoliytimen läheisyyteensä nähden erittäin omistusasuntovaltainen. Pientalot ja erityisesti omakotitalot ovat yleensä omistusasuntoja. Siten maaseudulla asutaan yleisemmin omistusasunnoissa kuin kaupunkimaisilla alueilla. Uudenmaan korkein omistusasumisen osuus on Pornaisissa, noin 90 prosenttia. Uusmaalaiset asuvat keskimäärin ahtaammin kuin koko maan väestö. Vuonna 2009 keskipintaalat henkilöä kohti olivat 36,4 m 2 ja 38,9 m 2. Ahtaimmin asutaan Helsingissä 34,2 m 2 ja väljimmin Kauniaisissa 47,0 m 2. Pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa asutaan ahtaammin kuin koko maassa Uudenmaan talouden rakenne

10 Pornainen Askola Siuntio Nummi-Pusula Pukkila Inkoo Sipoo Myrskylä Karjalohja Mäntsälä Nurmijärvi Vihti Tuusula Lapinjärvi Karkkila Loviisa Kirkkonummi Raasepori Lohja Hanko Porvoo Järvenpää Kauniainen Hyvinkää Kerava Espoo Vantaa Uusimaa Helsinki Koko maa Kuvio 3. Omistusasunnossa asuvien asuntokuntien prosenttiosuus vuonna 2009 keskimäärin ja Keravalla yhtä väljästi kuin koko maassa. Muissa Uudenmaan kunnissa asumisväljyys ylittää koko maan tason. Uudenmaan vuokraasuntovaltaisimmat ja pienimmän asuntoväljyyden kunnat ovat samat: Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kerava. Uudellamaalla asuminen on koko maata kalliimpaa. Neliövuokrat kuvastat hyvin vuokra-asumisen hintaa. Sen sijaan omistusasuntojen hankintahinnat kuvaavat huonosti omistusasumisen hintaa. Ne kuvastavat lähinnä sitä, kuinka paljon asunnon hankinta sitoo varallisuutta. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat pääkaupunkiseudulla noin kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna ja noin 60 prosenttia yli koko maan tason. Pääkaupunkiseudun sisällä hintataso vaihtelee paljon. Helsinki on kallein ja Vantaa halvin neliöhintaeron ollessa euroa. Vantaalla ja Sipoossa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat samalla tasolla. Vähäisten asuntokauppojen takia neliöhintoja ei julkisteta kaikista Uudenmaan kunnista. Vuoden 2009 tilastoiduissa Uudenmaan kunnissa neliöhinta indeksi Helsinki Kauniainen Espoo Vantaa Pääkaupunkiseutu (PKS) Koko maa - PKS Kehyskunnat Inkoo Uudenmaan maakunta Sipoo Itä-Uudenmaan maakunta Koko maa Taulukko 6. Vanhojen kerrostaloasuinhuoneistojen velattomat neliöhinnat ( ) ja hintaindeksi eräillä alueilla vuonna 2009, koko maa = Uudenmaan talouden rakenne 2011

11 neliöhinnat ovat alhaisimmat Inkoossa noin euroa. Vuokratietoja ei ole saatavissa yhtä kattavasti kuin omistusasuntojen myyntihintatietoja. Selvää on kuitenkin, että asuminen on Suomessa kalleinta Helsingissä, sekä omistus- että vuokra-asuminen. Helsingin vuokrataso ylittää koko maan 35 prosentilla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisen alueen vuokratason noin 50 prosentilla. Espoo vuokrataso on vain lievästi korkeampi kuin Vantaan, vaikka asuntojen hinnat ovat Espoossa 20 prosenttia korkeammat kuin Vantaalla. Kehyskunnissa asuntojen vuokrat ovat vain vähän kalliimmat kuin koko maassa. neliövuokra indeksi Helsinki 13,2 135 Espoo 11,6 120 Vantaa 11,4 117 Pääkaupunkiseutu (PKS) 12,7 130 Koko maa - PKS 8,7 90 Kehyskunnat 9,9 102 Koko maa 9,7 100 Taulukko 7. Vapaarahoitteisten asuntojen neliövuokrat kuukaudessa ( ) vuonna 2008 ja indeksi koko maa = 100 Muiden hyödykkeiden kuin asumisen alueellista hintatasoa ei tilastoida eikä tutkita kattavasti. Viimeisin kuntien kalleustutkimus on vuodelta Tuolloin alueellisesti hintatasoerot olivat varsin pienet muissa hyödykkeissä kuin asumisessa. Epävirallisia hintatietoja julkistetaan lehdistössä ja sähköisissä medioissa myös alueellisesti. Yksittäisten kauppapaikkojen hintatiedot ovat sinänsä ilmeisen luotettavia. Kuitenkin on vaikea arvioida, kuinka hyvin yksittäiset kauppapaikat edustavat omaa aluettaan. Toinen ongelma on päivittäistavarakaupan kulutuskorien edustavuus. Kulutuskorien yksittäisten tavaroiden hintoja ei ole painotettu kotitalouksien aitojen kulutusosuuksien mukaisesti. Moninaisuuden keskeiset ilmentymät Uusimaa on moneksi myös taloudellisesti. Uusimaa on palveluvaltainen metropoli, johon on keskittynyt tyypillisiä metropolien toimintoja kuten radio- ja televisiotoimintaa, rahoitus- ja vakuutustoimintaa sekä pääkonttoreita. Tällaiset metropoleihin keskittyvät toiminnat ovat tyypillisesti myös korkean tuottavuuden toimintoja. Kuitenkin Uudellamaalla on myös vahvoja teollisuusalueita. Koko maata teollisimmissa Uudenmaan kunnissa asuu asukasta. Uudenmaan maakunnassa on enemmän työpaikkoja kuin työssä käyviä ihmisiä. Lähes ihmistä käy Uudellamaalla töissä muista maakunnista, ja lähes uusmaalaista käy töissä muis- Uudenmaan talouden rakenne

12 sa maakunnissa. Helsinki on maakunnan todellinen työpaikkakeskittymä sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Lähes puolet Uudenmaan työpaikoista on Helsingissä. Helsingin työpaikkaomavaraisuus ylittää 130 prosenttia. Helsingin lisäksi 100 prosentin tason ylittävät vain Hanko ja Vantaa. Eli muissa kunnissa on vähemmän työpaikkoja kuin työssä käyviä ihmisiä. Työpaikkojen keskittyminen Helsinkiin on keskeinen syy suurelle työmatkaliikenteelle Uudellamaalla. Noin 40 prosenttia uusmaalaisista käy töissä kotikuntansa ulkopuolella. Uudenmaan BKT asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Syynä on sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työn tuottavuus että korkeampi työllisyysaste. Niinpä vuonna 2009 Uudenmaan väestön valtionveronalaiset tulot asukasta kohti ylittivät koko maan tason lähes 20 prosentilla. Kauniaisten asukkaiden tulot ovat muita suuremmat ja omalla tasollaan kaikilla yleisesti käytetyillä tulokäsitteillä. Viiden Uudenmaan kunnan asukkaiden käytettävissä olevat rahatulot alittivat koko maan tason vuonna Hyvästä keskimääräisestä tulotasosta huolimatta uusmaalaiset asuvat keskimäärin ahtaammin kuin koko maan väestö, koska pääkaupunkiseudun kolmessa suuressa kaupungissa asutaan ahtaammin kuin koko maassa keskimäärin ja Keravalla yhtä ahtaasti kuin koko maassa. Muissa Uudenmaan kunnissa asumisväljyys ylittää koko maan tason. Ahtaimmin Uudellamaalla asutaan Helsingissä ja väljimmin Kauniaisissa. Asuminen on kallista pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Pääkaupunkiseudun vuokra- taso ylittää koko maan keskimääräisen vuokratason 30 prosentilla. Pääkaupunkiseudun kehyskuntien asuntojen vuokrat ovat vain vähän kalliimmat kuin koko maassa. Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinnat ovat pääkaupunkiseudulla noin kaksinkertaiset muuhun maahan verrattuna ja noin 60 prosenttia yli koko maan tason. Kehyskunnissa neliöhinnat alittavat lievästi koko maan tason, koska pääkaupunkiseudun korkea hintataso vaikuttaa merkittävästi koko maan keskihintaan. Helsingissä vanhat kerrostaloasunnot maksavat lähes kolme kertaa niin paljon kuin Inkoossa. Uusmaalaiset asuvat koko maan väestöä harvemmin omistusasunnoissa, koska espoolaiset vantaalaiset ja erityisesti helsinkiläiset asuvat harvemmin omistusasunnoissa. Kuitenkin valtaosassa Uudenmaan kunnista ihmiset asuvat yleisimmin omistusasunnoissa kuin koko maassa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että Uudenmaan keskimääräinen todellisuus näyttäytyy useissa ilmiöissä pitkälti Espoon, Helsingin ja Vantaan perusteella. On kuitenkin hyvä muista, että näiden kaupunkien ulkopuolella asuu noin puolimiljoonaa uusmaalaista. Uudenmaan kuntien tuloveroprosentti on alhaisin Kauniaisissa 16,5 prosenttia ja korkein Raaseporissa ja Siuntiossa 21,0 prosenttia vuonna Kaikilla kunnilla toimintamenoista valtaosan vie opetus- ja kulttuuritoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi yhteensä. Kuntien väliset erot toimintamenoissa ovat suuret, koska kuntien väliset väestörakenneerot ovat suuret. Lähteet Eurostat, tammikuu 2011 OECD Statistics Portal, tammikuu 2011 Tilastokeskuksen tietokannat: Altika, Kaupunki- ja seutuindikaattorit sekä StatFin, tammi-maaliskuu 2011 Uudenmaan ELY-keskus: Työvälitystilasto tammikuu Uudenmaan talouden rakenne 2011

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2013

Tilastokatsaus 9:2013 Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2010

Tilastokatsaus 11:2010 Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 TILASTOJA 2014:23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste säilyi vuoden 2014 toisella neljänneksellä samalla tasolla kuin vuosi sitten, huhti-kesäkuussa

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa. 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

UUSIMAA LUKUINA 2008

UUSIMAA LUKUINA 2008 UUSIMAA LUKUINA 2008 1 SISÄLTÖ UUSIMAA LUKUINA 2008 VÄESTÖ Pinta-ala ja väestö 4 Ikärakenne 5 Asukastiheys 6 Väestönmuutokset 7 Ulkomaalaisten osuus 8 Tutkintojen osuus 9 Äidinkieli muu kuin suomi tai

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014

Työvoiman saatavuus. Päivitetty 9.9.2014 Työvoiman saatavuus Päivitetty 9.9.214 Demografinen työvoimapula Helsingin seudulla vuosina 198-25 25 225 2 175 henkil löitä 15 125 1 75 5 Työvoimavaje = 15-24-vuotiaat - 55-64-vuotiaat 25 198 1983 1986

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014. Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, joulukuu 2014 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen p. 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa tiistaina 23.12. klo 9.00 Työttömyyden kasvu tasaantunut avoimia työpaikkoja

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 71,5 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015

Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015 Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2012

Tilastokatsaus 10:2012 Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

SEPPO LAAKSO, KAUPUNKITUTKIMUS TA OY KATSAUS UUDENMAAN YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOIHIN 11/2014

SEPPO LAAKSO, KAUPUNKITUTKIMUS TA OY KATSAUS UUDENMAAN YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOIHIN 11/2014 SEPPO LAAKSO, KAUPUNKITUTKIMUS TA OY KATSAUS UUDENMAAN YRITYSTOIMINTAAN JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOIHIN 11/2014 Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektiot Projektioiden päivitys 2014 Aiemmin laaditut

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin tietokeskuksen verkkojulkaisuja 10 2006 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2004 Helsingin kaupungin kuvapankki /Mika Lappalainen Verkkojulkaisu Leena Hietaniemi ISSN 1458-5707

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2 / 2010 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q2/2010 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot