Green Caren toimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Green Caren toimintamallit"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 410 Green Caren toimintamallit Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos

2 Green Caren toimintamallit Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos TTS:n julkaisuja 410 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2011

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos Julkaisun nimi Green Caren toimintamallit Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 410 Julkaisuaika Kesäkuu 2011 Toimeksiantaja Marjatta ja Eino Kollin säätiö Tutkimuksen nimi Green Caren toimintamallit Tiivistelmä Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Kohteena Green Caressa voivat esimerkiksi olla ikäihmiset, lapset ja nuoret, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät tai vammaiset. Toimintamuotona voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Tämän Green Caren toimintamallit -hankkeen tavoitteena oli selvittää Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja -malleja. Tavoitteena oli arvioida, millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa ja mitkä ovat yritysten mielestä tärkeimmät kehityskohteet. Hankkeessa tehtiin kirjallisuusselvitys, jossa tutustuttiin valtakunnallista palvelujen tarvetta koskeviin selvityksiin sekä kartoitettiin pääasiassa ulkomailla jo käytössä olevia Green Care -toimintamalleja. Lisäksi tehtiin benchmarking -matkat Ruotsiin ja Norjaan, joissa tutustuttiin naapurimaiden Green Care -toimintaan. Suomalaisia ideatasolla tai jo olemassa olevia toimintatapoja selvitettiin haastattelemalla yrittäjiä. Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia jo käytössä olevia Green Care -toimintatapoja ovat yrittäjän ja muiden toimijoiden, kuten kunnan, toisen yrittäjän, muun julkisen tai kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä järjestettävä, yritystoimintana toteutettava tai kolmannen sektorin järjestämä toiminta. Tässä raportissa suomalaisina esimerkkeinä ovat päivätoimintaa kehitysvammaisille tarjoava hevostalli, yksityisen hoivayrityksen ja kehitysyhtiön yhteisprojekti kuntouttavasta työtoiminnasta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, eläinavusteista terapiaa tarjoavat yritykset; terapialampola sekä maaseutuyrittäjän ja toimintaterapeutin yhteistyönä toteuttama laama- ja alpakkaterapia. Yhteisöllistä asumista edustivat hankkeessa kehitysvammaisten asuminen maatilalla kyläyhteisössä, jossa he osallistuivat erilaisiin tilan töihin sekä idea ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta maatilalla. Kuntien ja yrittäjien hyvä yhteistyö on välttämätöntä Green Care -toiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi edellyttää asiakassuhteiden riittävää määrää ja jatkuvuutta. Kunnan kautta tulevat asiakkaat ovat monille yrittäjille tärkein asiakasryhmä, mutta tulevaisuudessa yksityisten asiakkaiden määrä tulee mahdollisesti kasvamaan. Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia, sekä maatiloja, luontoa ja eläimiä toiminnassaan hyödyntäviä yrittäjiä on vielä melko vähän. Norjassa ja Ruotsissa toimintaa on organisoitu pidemmälle. Tulevaisuudessa on tärkeää parantaa Green Caren toiminnan tunnettavuutta ja tutkimustietoa sen vaikuttavuudesta tulee lisätä. Green Care -toiminnan kehittäminen vaatii virallisen vastuutahon, määritelmät ja suojatut ammattinimikkeet. Toiminnalla voidaan parantaa maaseutuyritysten ja hoivayrittäjien toimeentuloa kehittämällä uusia tulon lähteitä ja samalla varmistaa työpaikkojen ja palveluiden säilyminen maaseudulla. Avainsanat Green Care, Vihreä hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät, toimintamallit, palvelut ISBN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) ISSN Kieli Suomi Sivuja 34 Hinta (vain verkkoversiona) Myynti TTS - Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) TTS:n julkaisuja 410 (2011) 2

4 SISÄLLYS ALKUSANAT TAUSTA JA TAVOITE Tausta Green Care määritelmä Suomessa Hankkeen tavoite ja toteutus KIRJALLISUUS- JA TAUSTASELVITYS Valtakunnallisia palvelujen tarvetta koskevia selvityksiä Sosiaalipalvelut-toimialaraportti Hyvinvointialan kehittäminen Sopimuksellisuuskäsikirja Maaseudun mahdollisuudet uusille hoiva- ja hyvinvointipalveluille Hoiva-alaan liittyvää lainsäädäntöä Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontalaki KÄYTÖSSÄ OLEVIA TOIMINTAMALLEJA Norja Green Care toiminnan organisointi Norjassa Esimerkkejä Norjalaisista Green Care -tiloista Ruotsi Green Care -toiminnan organisointi Ruotsissa Esimerkkejä ruotsalaisista Green Care -tiloista: benchmarking-käynnit tiloilla Esimerkkejä muualta Euroopasta Erve Knippert, Alankomaat Carlshead farms, Iso-Britannia Oak Park Care Farms, Iso-Britannia Hoogveld farm, Belgia GREEN CAREN TOIMINTAMALLEJA SUOMESSA Green Care -palvelumallien luokittelua Esimerkkejä suomalaisista toimintamalleista: yrittäjien haastattelut Eläinavusteista terapiaa TerapiaLampola, Aulispalvelut Yhteisöllistä asumista ikääntyville maatilalla Maatalousyrittäjän ja toimintaterapeutin yhteistyö Ylitalon alpakat ja toimintaterapeutti Joyce Collin Kajaala, Iittalan puutarha Yhteisöllistä elämää maatilalla Tapolan kyläyhteisö Työtoimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Mental Oy:n ja Verte Oy:n yhteisprojekti Päivätoimintaa kehitysvammaisille Ravuri Oy YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. GREEN CARE -PALVELUMALLIT TTS:n julkaisuja 410 (2011) 3

5 ALKUSANAT Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Green Care on uusi palvelumuoto, jolla voi olla menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Toimintamuotona voivat olla esimerkiksi erilaiset terapiat, päivätoiminta, asumispalvelut sekä koulutus. Tässä hankkeessa on kartoitettu Suomessa ja ulkomailla käytössä olevia Green Care toimintamalleja. Tuloksia voivat hyödyntää Green Care palveluyrittäjyyttä suunnittelevat maaseutu ja hoivayrittäjät. Tutkimuksen rahoitti Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. Selvityksen toteuttivat tutkijat Anne Korhonen, Sari Liski Markkanen ja Irene Roos. TTS Työtehoseura, kiittää rahoittajaa. Erityiset kiitokset myös yrittäjille aktiivisesta osallistumisesta haastatteluihin. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 4

6 1 TAUSTA JA TAVOITE 1.1 Tausta Suomessa on hyvinvointipalveluja tuottavaa maatilaa. Toiminnan laajentamiseen vaikuttaa Green Care toiminnan tuntemattomuus ja palvelujen vaikuttavuutta koskevan tutkimustiedon puute. Erilaisia kehitys ja tutkimushankkeita on aloitettu viime vuosina. MTT:n ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Green Care terveyttä ja hyvinvointia hankkeessa selvitettiin millaisia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla on tuottaa hoiva ja hyvinvointipalveluja käyttäen maatilojen ja maaseudun resursseja uudella tavalla. Esimerkiksi luonto ja maataloustyöt voivat olla osana kuntoutusta ja auttaa paluussa normaalielämää. (Yli Viikari ym. 2009) Hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtyneiden maatalousyrittäjien tiedon saannin helpottamiseksi MTK:n ja Maa ja kotitalousnaisten Maatiloille menestyvää hyvinvointialan yrittäjyyttä hankkeessa on koottu yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä aineistopaketti. Sieltä löytyy muun muassa tuotteistusmalli yksityisestä päiväkodista, ikäihmisten palveluasumisesta, nuorten perhekodista sekä kotityöpalveluyrityksestä. (www.mtk.fi) TTS:n projektissa Maatilayrittäjästä ikäihmisen palvelutuottajaksi todettiin muun muassa että hoivakodin perustaminen maatilan päärakennukseen, vaatii mittavia korjaustöitä. Siinä on vaikea toteuttaa muun muassa tarvittavia huone ja hygieniatilojen vaatimuksia ja suosituksia. Projektissa tuli myös esille, että kuntien tulisi suunnitella toimintaa yhteistyössä hoiva ja palvelutuottajien kanssa. Silloin ilmenee, mitä palveluja kunnassa tarvitaan. (Roos 2009) Uudet tavat toteuttaa hyvinvointipalveluita ovat viime aikoina lisääntyneet Euroopassa; Green Care, Farming for Health ja Social Farming. Aloite on tullut maanviljelijöiltä eikä terveys ja sosiaaliviranomaisilta. Hollannissa on hoivapalveluja tuottavia maatiloja, joista osa kuluu kiinteästi johonkin hoitolaitokseen. Hollannissa on myös maatiloja, jossa ikäihmiset käyvät tekemässä maataloustöitä. Myös kehitysvammaisia asuu ja työskentelee monilla tiloilla. Norjassa hoivamaatalous on toiminut pitkään. Maatilojen tarjoamat palvelut käsittävät muun muassa pedagogisia palveluita kaikille ikäryhmille. Palveluja tarjotaan yhteistyössä koulun, terveys, sosiaali ja hyvinvointipalveluiden kanssa. Ruotsissa Green Care toimintaa harjoittavien maatilojen määrä on kasvanut nopeasti. Tiloja on nyt noin kolmisen sataa. Vihreää hoivaa tarjotaan erilaisille asiakasryhmille kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, toimintarajoitteisille, päihderiippuvaisille sekä omaishoitajille. 1.2 Green Care määritelmä Suomessa Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Kohteena Green Caressa voivat esimerkiksi olla ikäihmiset, lapset ja nuoret, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät tai vammaiset. Toimintamuotona voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Katriina Soinin määritelmän (kuva 1) mukaan Green Care:lla on Suomessa kolme mahdollista kehityssuuntaa ja toiminta aluetta; sosiaali ja terveyspuoleen kuuluvat hoivapalvelut ( vihreä hoiva ), ympäristökasvatukseen, koulutukseen ja kuntoutukseen liittyvät ennal TTS:n julkaisuja 410 (2011) 5

7 taehkäisevät palvelut ( vihreä voima ) sekä matkailuun ja virkistykseen painottuvat hyvinvointipalvelut ( vihreä virkistys ). Kuva 1. Green Care:lla on Suomessa kolme mahdollista kehityssuuntaa ja toimintaaluetta; vihreä hoiva, vihreä voima ja vihreä virkistys. 1.3 Hankkeen tavoite ja toteutus Tämän Green Caren toimintamallit hankkeen tavoitteena oli selvittää Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja malleja. Tavoitteena oli arvioida, millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa ja mitkä ovat yritysten mielestä tärkeimmät kehityskohteet. Hankkeen konkreettiset tavoitteet olivat: Parantaa Green Caren toiminnan tunnettavuutta. Monipuolistaa palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Parantaa maaseutuyritysten ja hoivayrittäjien toimeentuloa luomalla uusia tulon lähteitä. Varmistaa työpaikkojen säilyminen maaseudulla. Hankkeessa tehtiin kirjallisuusselvitys, jossa tutustuttiin valtakunnallista palvelujen tarvetta koskeviin selvityksiin sekä kartoitettiin pääasiassa ulkomailla jo käytössä olevia Green Care toimintamalleja. Lisäksi tehtiin benchmarking matkat Ruotsiin ja Norjaan, joissa tutustuttiin naapurimaiden Green Care toimintaan. Suomalaisia ideatasolla tai jo olemassa olevia toimintatapoja selvitettiin haastattelemalla yrittäjiä. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 6

8 2 KIRJALLISUUS- JA TAUSTASELVITYS 2.1 Valtakunnallisia palvelujen tarvetta koskevia selvityksiä Sosiaalipalvelut-toimialaraportti Työ ja elinkeinoministeriön Sosiaalipalvelut toimialaraportissa todetaan, että väestön ikääntyminen sekä tulo ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtunee palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien entisestään kovemmat kustannuspaineet ja tuotannon tehostamistarpeet lisäävät palvelujen ostamista. Nykytilanteessa, jossa kuntien taloudellinen tilanne on heikko, tehdään kuitenkin valitettavasti lyhytnäköisiä ratkaisuja ostopalvelujen vähentämiseksi. Suurten ikäluokkien eläköityminen on myös iso haaste palvelujen järjestämiselle. (Kettunen 2009) Viime vuosina lisääntyneet vaatimukset asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien parantamisesta ovat nopeuttaneet uusien toimintamallien kokeilua myös palveluiden rahoittamisessa. Yksityisen hoidon tuki, palvelusetelit ja maksusitoumukset ovat keinoja siirtää päätösvaltaa tuottajan valinnasta kunnilta palvelujen käyttäjille. Uusia rahoitusmalleja on kokeiltu, mutta niitä ole vielä kattavasti osattu hyödyntää. Arvioiden mukaan suuri osa sosiaalipalvelualan yritysten liikevaihdosta tulee joko suoraan tai välillisesti kunnilta. Kuntien sosiaalipalvelujen ostot ja niistä järjestetyt tarjouskilpailut, erityisesti palveluasumistuotannosta, ovat lisääntyneet viime vuosina. Tarjouskilpailuja ovat lisänneet palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien taloudellisen aseman kiristyminen ja kasvanut tietoisuus hankintalain velvoitteista. (Kettunen 2009) Sosiaalipalvelumarkkinoiden viime vuosien kehitystä kuvaa yritysmäärän nopea kasvu sekä yritystoiminnan maantieteellisen markkina alueen laajeneminen. Myös sosiaalipalvelualalla on viime aikoina ollut havaittavissa keskittymistä: suuret toimijat ostavat hyvin menestyviä pieniä yrityksiä ja laajentavat toimintaansa koko Suomeen. Verkostojen rakentamiseen, pelisääntöjen tekemiseen ja elinkelpoisuuden turvaamiseen tarvitaan myös yhteiskunnan vahvaa tukea. Työ ja elinkeinoministeriön HYVÄ hanke yrittää myötävaikuttaa toimivien verkostojen syntymiseen ja elossapysymiseen. (Kettunen 2009) Hyvinvointialan kehittäminen Työ ja elinkeinoministeriön Hyvinvointihankkeen (HYVÄ) tavoitteena on alan osaavan työvoiman saannin, yrittäjyyden, yritystoiminnan käynnistämisen, kasvun ja kansainvälistymisen sekä tuottavuuden edellytysten parantaminen. Hyvinvointialan kehittäminen julkaisussa todetaan, että tulevaisuudessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotanto sekä työllisten määrä kasvaa. Väestön palvelutarve vaikuttaa työllisten määrän kasvuun huomattavasti, samoin työn tuottavuus. Mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan, tarvitaan sosiaali ja terveysalalle työllistä lisää vuonna Jos ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan vuoteen 2040 mennessä noin (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Sosiaalipalveluissa yksityisen toiminnan kasvua on edesauttanut kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle. Kuntien järjestämisvastuulla olevissa palveluissa yksityisillä palvelutuottajilla on vahva asema erityisesti majoituksen sisältävissä sosiaalipalveluissa. Lisäksi palveluntuottajat ovat hyötyneet lainsäädännössä tapahtuneista uudistuksista, jotka ovat TTS:n julkaisuja 410 (2011) 7

9 luoneet yksityisille palveluille uusia markkinoita ja mahdollistaneet yksityisen toiminnan kehittymisen. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Terveydenhuollossa yksityisen toiminnan kasvua on hidastanut kuntayhtymien merkittävä asema julkisessa terveydenhuollossa ja yksityisten ostopalvelujen suhteellisen vähäinen merkitys kuntien perusterveydenhuollossa. Jatkossa julkisen toiminnan tehostamistarpeet ja väestön ikääntymisestä johtuva terveyspalvelujen kysynnän kasvu edellyttävät kuitenkin julkisen alan ja yksityisten tuottajien yhteistyön tiivistämistä. Esimerkiksi uuden sosiaali ja terveydenhuollon palvelusetelilain odotetaan antavan yhteistyön syventämiseen uusia välineitä. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Yksityisessä sosiaalipalvelussa järjestöillä (säätiöt, yhdistykset yms.) on suuri merkitys. Järjestöt tuottavat yhä lähes 60 prosenttia palvelujen arvosta, vaikka yli puolet toimialan palveluja tuottavista toimipaikoista on jo yritysten omistamia. Järjestöjen merkitys on kuitenkin pienentynyt ja se supistuu edelleen, mikä johtuu yritystoiminnan aidosta kasvusta ja järjestöjen toimintojen yhtiöittämisestä. Kasvuyritysten osuus vallitsevasta yrityskannasta onkin sosiaalipalveluissa selvästi suurempi kuin koko yrityskentässä keskimäärin. Yksityisten terveyspalvelujen tuotannossa järjestöillä ei ole suurta merkitystä. Toimiala on hyvin pienyritysvaltaista ja kasvuyritysten osuus terveydenhuollon yrityskannasta on pieni, mikä johtuu ammatinharjoittajien suuresta määrästä, toiminnan luonteesta ja osittain myös julkisen alan oman palvelutuotannon merkittävästä asemasta, joka ei anna yritysten kasvulle riittävästi tilaa. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Hyvinvointialan kehittäminen tulisi lähteä kokonaisvaltaisesta rakenteiden ja palveluiden uudistamisesta, ei pelkästä teknologian kehittämisestä. Hyvinvointipalveluiden innovaatioiden tulisi olla linjassa mm. järkevän lainsäädännön, hankintamenettelyn, tuloksellisuuden mittareiden ja toiminnan kehittämisen kanssa. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Sopimuksellisuuskäsikirja Koski ym. (2009) ovat julkaisussaan Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittämistä todenneet, että sopimuksellisuus vahvistaa ja luo paikallisia yhteistyöasetelmia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Sopimuksellisuudessa maaseudun toimintoja yhdistetään joustavan työn ja hyödykkeiden välitysmekanismin avulla samalla täydentäen yksityisen ja julkisen sektorin olemassa olevia järjestelmiä. Sopimuksellisuudessa on kyse uudenlaisesta toimintatavasta kysynnän ja tarjonnan järjestämiseksi paikallisesti. Se on keino organisoida palveluja paikallisesti ja koota maaseudun sirpaleisia töitä ja palveluja yhteen. Sopimuksellisuuden tavoitteena on ylläpitää maaseudun palveluja ja edistää työllisyyttä. Maaseudun paikallistoimijoille tarjotaan enemmän osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta edellytetään myös entistä enemmän vastuunottoa. (Koski ym. 2009) Maaseudun tarpeet eroavat kaupunkien tarpeista monella eri tavalla, mikä olisi tunnustettava asukkaiden ja paikallistoimijoiden lisäksi kunnissa ja valtionhallinnossa. Alueiden välisillä eroilla on vaikutusta siihen, etteivät kaupunkioloihin suunnitellut toimenpiteet aina sellaisenaan riitä tai toimi maaseudulla. Etenkin työ ja toimeentulomahdollisuuksien sirpaleisuuden ja palvelujen vähenemisen takia maaseutu ei mahdu kaupunkien ja taajamien kanssa samaan muottiin. Maaseudun toimijarakenne on jatkuvassa muutoksen tilassa. Julkinen sektori vetäytyy entisestä roolistaan. Yrityksiäkään ei synny maaseudulle siinä tahdissa kuin olisi tarvetta. Maaseudulle muodostuu näin yhä laajempia palveluaukkoja. On löydettävä erityisesti uusia hoiva ja hyvinvointipalveluiden tuottajia sekä uudistettava työnjakoa eri sektoreiden ja toimijoiden kesken. (Koski ym. 2009) Sopimuksellisuuden ominta toimintakenttää ovat sellaiset alueet ja alat, joilta julkinen sektori on joutunut tai joutuu vetäytymään ja joille ei ole omaehtoisesti syntynyt korvaavaa TTS:n julkaisuja 410 (2011) 8

10 yritystoimintaa. Sopimuksellisuus ei kilpaile olemassa olevan yritystoiminnan kanssa eikä polje työehtoja vaan pikemminkin edistää uusien palvelujen ja työmahdollisuuksien syntymistä. Pääperiaatteena on tarjota palveluita lähellä niiden käyttäjiä. (Koski ym. 2009) Sopimuksellisuuden osapuolia voivat olla tehtävästä riippuen kaikki maaseudun toimijat: julkinen sektori, yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja kotitaloudet. Paikallistoimijoiden mukaan koti ja hoivapalvelut ovat ehdottomasti tärkein asia, johon sopimuksellisuudella pitäisi pystyä vaikuttamaan. Avun tarvitsijoina ovat lähinnä vanhukset, mutta myös muut ryhmät, kuten lapsiperheet. (Koski ym. 2009) Sopimuksellisuuden tavoitteena on edistää maaseudun työllisyyttä, täydentää maaseudun palveluja ja organisoida maaseudun pieniä töitä eli luoda uudenlaisia joustavia paikallisia ratkaisuja työn ja työntekijän kohtaamiseksi sekä toisaalta palvelujen luomiseksi maaseudulle ja hallinnon byrokratian vähentämiseksi. (Koski ym. 2009) Maaseudulla on kysyntää pienille hoiva alan töille. Ikääntyvät ja ikäihmiset maaseudulla ovat usein varsin yksin ja kokevat turvattomuuden tunnetta eikä apu ole välttämättä lähellä. Yksinäisyys ja turvattomuus voivat altistaa ennenaikaiselle laitospalvelujen tarpeelle, mikä ei ole palvelupolitiikan tavoite eikä ikäihmisten etu. Laitoshoito on kustannuksiltaan kallista eikä välttämättä tarkoituksenmukaista, mikäli kotona asumista voidaan erilaisin palveluin tukea. Hoiva ja hyvinvointipalveluissa on mahdollisuuksia etenkin yrittäjien tai yhdistysten ja yksityisten asukkaiden välisiin sekä kunnan ja yrittäjän välisiin sopimuksiin. (Koski ym. 2009) 2.2 Maaseudun mahdollisuudet uusille hoiva- ja hyvinvointipalveluille Maaseutu antaa mahdollisuuksia tarjota ja kehittää uudenlaista hoiva ja hyvinvointipalveluiden yritystoimintaa. Toisaalta väestön ikääntymisen ja yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä on lisääntyvää tarvetta uusille hoiva ja hyvinvointipalveluille. Työ ja elinkeinoministeriön Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisissa kehittämistavoitteissa todetaan, että sosiaali ja terveyspalveluilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille, kansantaloudelle ja palvelujen julkiselle rahoitukselle. Kuntien ja kuntayhtymien menoista sosiaali ja terveyspalvelujen osuus on puolet. Väestön ikääntyminen lisää samanaikaisesti palvelujen ja alan henkilöstön tarvetta. Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palveluiden uudistamista. Julkinen sektori tuottaa edelleen yli 70 prosenttia sosiaali ja terveyspalveluista. Vaikka yritysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen osuus on viime vuosina kasvanut, on yritystoiminnan hyödyntämisessä runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa hyvinvointiala voi kehittyä kasvavaksi ja kansainvälistyväksi palvelusektorin toimialaksi. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Palvelutarpeeseen vaikuttaa ikääntymisen ohella terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys. Toimintakykyisten elinvuosien lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen hillitsee palvelutarpeiden kasvua. Palvelujen riittävyyden turvaaminen on tulevina vuosikymmeninä sosiaali ja terveydenhuollon keskeisin tehtävä. Parasta palvelutarpeiden kasvun hillintää on sairauksien ja toimintakyvyn heikentymisen ennalta ehkäiseminen ja terveyden edistäminen. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisena kehittämistavoitteena on mm. hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen tukemalla koko toimialan uudistumista, nostamalla alan innovaatiotoiminnan tasoa ja palvelujen käyttöä sekä edistämällä kysyntä ja käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman mukaan maaseudulla hoiva alan yrittäjyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Maaseudulle hyvinvointipalvelujen tuottaminen voi merkitä TTS:n julkaisuja 410 (2011) 9

11 uusia työllistymismahdollisuuksia ja lähipalvelujen paranemista. Hoivayrittäjyyden kehittäminen lisää naisten työllistymismahdollisuuksia maaseudulla. Alan markkinat laajenevat ja palvelujen kysyntä kasvaa. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, 2009) Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset puitteet hoiva ja hyvinvointipalvelujen tuottamiselle, kuten lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille (päiväkodit, perhekodit, hoivakodit) ja erityisryhmien kuntoutuspalveluille (eläinavusteinen kuntoutus, puutarhaterapia). Maaseudun resurssien käyttö hoivatyössä on lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, 2009) Tiedonpuute rajoittaa tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tietoa puuttuu heiltä, jotka suunnittelevat alan yritystoimintaa ja markkinointia, samoin kuin heiltä, jotka päättävät hoivaa, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten sijoittamisesta. Toiminnan laajenemista vaikeuttaa lisäksi puute maaseutuympäristössä tuotettujen sosiaali ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta koskevasta tutkimustiedosta, Green Care toiminnan tuntemattomuus sekä alan institutionaalinen hajanaisuus ja vakiintumattomuus. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, 2009) 2.3 Hoiva-alaan liittyvää lainsäädäntöä Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädäntö määrittelee sen, miten palvelujen saatavuudesta on huolehdittava. Vastuu sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta. Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti, kuntayhtymän jäsenenä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakkaalle voidaan myös antaa palveluseteli, jolla palvelun voi ostaa. Sosiaalihuollon yleislakeja ovat sosiaalihuoltolaki sekä vuonna 2001 voimaan tullut laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Terveydenhuollon yleislakeja ovat kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia yleistensosiaalipalvelujen järjestämisestä. Näitä ovat sosiaalityö, kasvatus ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito ja omaishoidon tuki. Lisäksi kunnalla on velvollisuus huolehtia sosiaalihuoltolaissa mainituista muista sosiaalipalveluista, joista on säädetty erilliset lait. (Sosiaali ja terveysministeriö 2005) Green Care toimintaa voidaan mahdollisesti soveltaa seuraavissa kunnan järjestämisvastuulla olevissa sosiaali ja terveyspalveluissa: Asumispalvelut Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Laitoshuolto Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluja hyväksi käyttäen. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 10

12 Perhehoito (ikäihmiset ja lapset) Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali ja terveydenhuollon palveluja hyväksikäyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhekodissa hoidettavien henkilöiden enimmäismäärä on säännelty sosiaalihuoltolaissa. Perhehoitajan asemasta ja tehtävistä säädetään perhehoitajalaissa. Lasten ja nuorten huolto Kunnan on lastensuojelulain mukaan huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelun näkökulma tulee ottaa huomioon myös muita kunnan järjestämiä palveluja kehitettäessä. Lasten päivähoito Kunnan on lasten päivähoidosta annetun lain mukaan huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunta joko järjestää päivähoidon tai valvoo sitä. Päihdehuolto Kunnan on päihdehuoltolain mukaan huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdehuollon palveluja on annettava avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan erityishuolto annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat muun muassa terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus sekä työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, apuvälineiden järjestäminen sekä muu tarpeellinen toiminta. Vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena, kuin tarve edellyttää. Kunta voi järjestää myös vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisilla toimenpiteillä parannetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaan työtoimintaan pääsee pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella. Lain avulla myös edistetään kuntoutettavan mahdollisuuksia osallistua koulutukseen tai muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 11

13 Kuntoutus Kuntoutusta on järjestettävä siltä osin kuin se ei ole Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kuntoutuksen sisällöstä on säädetty tarkemmin lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetulla asetuksella. Mielenterveyspalvelut Kunnan on huolehdittava mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Ne voidaan järjestää joko osana kansanterveystyötä tai sosiaalihuoltoa. Palvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä siten, että tuetaan oma aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista. (Sosiaali ja terveysministeriö 2005) Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontalaki Laki ja asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta koskee niitä yksityisiä sosiaalipalveluja, joita yksityinen palveluntuottaja antaa korvausta vastaan liike tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityisiä palveluntuottajia ovat kaikki yksityiset ammatinharjoittajat, yritykset yritysmuodosta riippumatta, erilaiset voittoa tavoittelemattomat yhdistykset sekä julkisyhteisöjen perustamat liikeyritykset. Laki ei koske perhehoitajalain toimeksiantosopimussuhteen perusteella annettavaa yksityistä perhehoitoa. Muu kuin toimeksiantosopimussuhteen perusteella annettava yksityinen perhehoito, josta käytetään usein nimitystä ammatillinen perhehoito, kuuluu kuitenkin lain soveltamisen piiriin. Yksityisiä sosiaalipalveluja ovat yksityisen ihmisen tai yhteisön tuottamat lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhusten tai päihdehuollon palvelut tai muut vastaavat sosiaalipalvelut. (Lemponen 2004) Laissa asetetaan erityisiä vaatimuksia yksityisiä sosiaalipalveluja antavan yksikön henkilöstölle, toimitiloille ja toimintavälineille. Henkilöstö Yksityisellä sosiaalipalveluja tuottavalla yksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on vastata siitä, että toiminnalle asetetut vaatimukset toteutuvat. Toiminnasta vastaavalla henkilöllä tulee olla vähintään opisto tai ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali ja terveydenhuollon tutkinto. Sopivan koulutuksen lisäksi vastuuhenkilöltä odotetaan riittävää työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Vastuuhenkilöltä myös edellytetään, että hän työskentelee toimintayksikössä. Yksityisen sosiaalipalveluja tuottavan yksikön henkilöstöltä vaadittavaan koulutukseen vaikuttavat sen tarjoamat palvelut, asiakasryhmä, asiakkaiden kunto ja tarpeet. Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien määrään nähden. Toimitilat Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavan yksikön toimitilojen on täytettävä yleiset rakentamista koskevat vaatimukset ja niiden tulee soveltua kyseessä olevaan toimintaan. Myös toimitilan toimintavälineiden tulee olla toimintaan soveltuvat. Yksityisen sosiaalipalveluja tuottavan yksikön toimitiloja suunniteltaessa ja niitä hankittaessa on aina hyvä ottaa etukäteen yhteys kunnan sosiaalijohtajaan sekä lääninhallituksen sosiaali ja terveysosaston tarkastajiin, jotka viime kädessä hyväksyvät kuhunkin toimintaan soveltuvat tilat. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 12

14 Luvanvaraisuus Yksityisen palvelujen tuottajan on saatava lääninhallitukselta lupa ennen toiminnan aloittamista, jos palveluja annetaan toimintayksikössä ympärivuorokautisesti ja jatkuvasti liike ja ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mitä palveluja tuotetaan ja missä laajuudessa. Ilmoitus kunnalle on tehtävä mm. seuraavista yksityisistä sosiaalipalveluista: kotipalvelu, lasten päivähoito; päiväkodit, perhepäivähoito, lasten leikkitoiminta, aikuisten, vajaakuntoisten ja kehitysvammaisten päivätoiminta. (Lemponen 2004, Etelä Suomen lääninhallitus 2010) TTS:n julkaisuja 410 (2011) 13

15 3 KÄYTÖSSÄ OLEVIA TOIMINTAMALLEJA 3.1 Norja Green Care toiminnan organisointi Norjassa Norjan maataloudessa yritetään luoda uusia työpaikkoja muun muassa turismin ja erilaisten hoivatöiden avulla. Norjassa on perinteitä erilaisten ryhmien, kuten liikuntaesteisten työllistämisestä maatiloilla. Vihreä hoiva, Vihreä yhteistyö tai Inn på tunet ovat ilmauksia erityyppisille hoivatöille, jotka yhdistetään Norjassa maatalouteen. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat apua eri muodoissa. Inn på tunet käsite luotiin Norjassa vuonna 2001 samannimisen projektin yhteydessä, kun haluttiin löytää ilmaus, joka on laajempi kuin pelkkä hoivakäsite. Inn på tunet käsite tarkoittaa Maatalon pihalla ja se sisältää muun muassa pedagogisia palveluita kaikille ikäryhmille. Maatalousyrittäjä tarjoaa palveluita, esimerkiksi vuokraamalla tiloja, yhteistyössä koulun, terveys ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Palveluiden ostajana on yleensä kunta, mutta se voi olla myös valtio tai yksityinen toimija. Norjassa on noin 950 Green Care maatilaa, mikä vastaa 2,1 prosenttia Norjan maatiloista. Lähes neljä prosenttia Norjan maatiloista suunnittelee vastaavan toiminnan aloittamista. Norjan hallitus on määritellyt Green Care toiminnan yhdeksi merkittäväksi painopistealueeksi. Sen kehittämiseen ohjataan jatkuvasti resursseja, esimerkiksi jokaisessa 19 läänissä on yksi henkilö hoitamassa alueellisen Green Care toiminnan kehittämistä ja jalkauttamista tiloille. Valtion budjetti tähän toimintaan vuosille on 18 miljoonaa NKR ja tavoitteena on lisätä Green Care palveluiden määrää ja saada kunnat huomioimaan Green Care strategioidensa laatimisessa. Green Care toiminnalle on tekeillä myös kansallinen strategia. Se tehdään laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden välillä ja siihen osallistuvat myös mm. lääninhallitukset, kunnat ja kuntaliitto. Priorisoituja tutkimusalueita Norjassa ovat esimerkiksi Green Care toiminnan talousanalyysi, maatila pedagogisena resurssina ja vihreä työ (kuntouttava työtoiminta). Norjan maatalousekonomian tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen, millainen on Inn på tunet toiminnan kannattavuus perinteiseen maatalouteen verrattuna. Kahdeksan maatilatalouden selvitys osoitti, että Maatalon pihalla toiminta voi olla kannattavampaa kuin perinteinen maatalous. Samalla selvisi, että maanviljelijöiden keskuudessa kuntaa pidettiin esteenä tilan toiminnan kehittämiselle, koska kunta on palveluiden tärkein ostaja. Syinä, miksi tila oli aloittanut Maatalon pihalla toiminnan, oli halu käyttää hyväksi tilan mahdollisuuksia ja toive saada lisää sosiaalista elämää tilalle. Lisäksi haluttiin levittää maataloudesta positiivista mielikuvaa. Yrityksen menestyksen kannalta tärkeimpänä pidettiin toimintaa johtavan henkilön ominaisuuksia (Stokke & Paulsen 2007). Norjan teknisessä yliopistossa (NTNU) on tehty tutkimus maatilayrityksien muutoksista Norjassa. Maatalousyrittäjiltä on kysytty muun muassa, mitä hyvinvointipalveluja he tarjoavat. Selvityksen mukaan tarjoavilla palveluilla ei ole mitään tekemistä perinteisen maatalouden kanssa. Kunta on yleensä palvelujen ostaja ja toiminta on usein järjestetty yhteistyössä kunnan ja maatalousyrittäjän kanssa. Kaksi kolmasosaa maatilojen hoivapalveluja tarjoavista yrittäjistä on naisia. Tutkimus myös osoitti, että hyvinvointipalveluita tarjoavien maatilojen omistajilla on korkeampi koulutustaso kuin muilla maatalousyrittäjillä. Tutkimuksen mukaan vaihtoehtoinen maanviljely tulee lisääntymään tulevaisuudessa (Fjeldavli & Meistad 2004). TTS:n julkaisuja 410 (2011) 14

16 3.1.2 Esimerkkejä Norjalaisista Green Care -tiloista Fundaunet-ympäristömaatila Fundaunet ympäristömaatila on kahden miehen perustama osuuskunta. Toinen heistä on maatilan omistaja ja maanviljelijä. Toinen on agronomi ja kouluttaja. Kontakteilla paikallisiin viranomaisiin omistajat ovat vakiinnuttaneet yhteistyön tilan, kouluviranomaisten sekä terveys ja hyvinvointialan kanssa. Paikallinen koulu ja tila toimivat läheisessä yhteistyössä. Tila sijaitsee kolmen kilometrin päässä koulusta. Norjalaisen Fundaunet ympäristömaatilan kasvatuksellisen ohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaisuus paikallisen Meråker koulun opetuksen kanssa. Useita opetusohjelman aineita, kuten ympäristötieteet, kotitalous, kuvaamataito, käsityöt ja liikunta, voidaan hyvin sovittaa maatilalla toteutettavaksi. Maatilan toiminnot mahdollistavat myös käytännöllisen lähestymistavan tiettyihin koulutyön teoreettisiin puoliin. Tilan tarkoituksena on tarjota parempilaatuista opetusta, kuin mitä on mahdollista perinteisessä luokkaympäristössä. Tila tarjoaa opetuksellista ohjelmaa koululaisille vuoden ympäri, mutta eniten keväällä ja syksyllä. Yksilöllistä opetusta yksittäisille oppilaille on kaksi kertaa viikossa. Kiinteä vuosiohjelma on tilan toiminnan runko. Vakio ohjelma sisältää yhden vierailun keväällä ja yhden syksyllä jokaiselle luokalle. Tämä takaa jatkuvuuden pitkällä aikavälillä. Lisäksi on projektimuotoisia jaksoja. Kolmena päivänä viikossa tila on paikallisen koulun käytössä ja kahtena päivänä viikossa psykiatristen potilaiden suojatyöpaikkana. Toiminta on käynnistynyt nopeasti ja se on vasta kehittymässä. Tilalla on vuokrasopimus kunnan kanssa ja kunta maksaa opettajana ja ympäristöterapeuttina työskenteleville omistajille tuntiveloituksen mukaan. Tilan toiminnan perustana ovat poliittiset päätökset ja viralliset sopimukset. Vuosisopimus sääntelee vuokraa, joka kattaa rakennukseen liittyvät pääomakustannukset, sähkön, vakuutuksen, kirjanpitopalvelut, puhelimen ja toimistokulut, maan vuokran, kunnossapidon, välineistön, kalusteet ja koneiden vuokran. Tilalla on 200 talviruokinnassa olevaa lammasta ja 13 emolehmää. Viljelysmaata on noin 40 hehtaaria, aidattua laidunmaata 20 hehtaaria ja muuta laidunmaata 39 hehtaaria. Koulun puutarhassa on vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Koulurakennus on 163 m 2 ja se sisältää luokkahuoneen, keittiön, wc:t, suihkut, vaatesäilön ja varaston. Lähde: Hassink, J. & van Dijk, M Vikumin maatila Norjalaisella Vikumin tilalla alkoholi ja huumeongelmaiset elävät turvallisessa, huume ja alkoholivapaassa ympäristössä ohjatussa päivärytmissä. Maatilaa hoitaa pariskunta. Molemmat ovat entisiä alkoholi /huumeongelmaisia ja ovat käyneet läpi terapian. Tilan isäntä on toiminut ympäristöterapeuttina nuorisokeskuksessa ja hänellä on 20 vuoden kokemus tukihenkilönä. Vikum maatilan palvelut on tarkoitettu alkoholisteille ja huumeongelmaisille, jotka tarvitsevat tehokkaampaa hoitoa kuin mitä poliklinikkahoito tarjoaa. Tilalla on yleensä yksi asiakas kerrallaan. Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään sopimus yhteistyössä kunnallisten palveluiden kanssa. Asiakkaat ovat jatkuvasti terveys ja sosiaalijärjestelmän valvonnan alaisena. Hoitosuunnitelman päälinjat ja muut yksityiskohdat on määritelty sopimuksessa, jonka allekirjoittavat asiakas ja palveluntarjoaja. Myös Vikum ja palvelun maksaja, kuten valtio, tekevät sopimuksen. Tilan omistajat ovat asiakkaiden käytettävissä vuorokauden ympäriinsä. Asiakkaat asuvat tilalla muutamasta viikosta muutamaan vuoteen riippuen siitä miten oleminen Vikumissa TTS:n julkaisuja 410 (2011) 15

17 on yhdistetty muuhun hoitoon. Asiakkaat asuvat tilalla omassa talossaan ja osallistuvat tilan töihin vuodenaikojen mukaan. Vapaa aikana he voivat esimerkiksi patikoida, kalastaa, metsästää tai hiihtää. Läheisessä kylässä on tarjolla harrastusmahdollisuuksia sisätiloissa. Toiminta perustuu psykiatrisen klinikan, asiakkaan sosiaalitoimiston ja Vikumin tilan yhteistyölle. Huumeiden väärinkäytön asiantuntija päättää potilaiden priorisoinnista ja hyväksyy Vikumin hoito ohjelman sekä on vastuussa laadusta. Psykiatrisen klinikan ylilääkäri on kuitenkin yleensä vastuussa hoidosta. Yrittäjät saavat tukea paikalliselta psykiatriselta sairaanhoitajalta. Tilan yrittäjät ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja veloittavat päivätaksan mukaan. Tilalla on 65 talviruokinnassa olevaa lammasta, kanoja, hevosia, koiria ja kissoja. Viljelysmaata on 8 hehtaaria ja laidunmaata 65 hehtaaria. Asiakas asuu tilalla omassa talossa, jossa on makuuhuone, olohuone, keittokomero ja kylpyhuone. Lähde: Hassink, J. & van Dijk, M Sande Bruk Sande Bruk tarjoaa päivätoimintaa dementikoille. Toiminta perustuu yhteistyöhön kunnan, aluehallinnon ja Norjan dementiatutkimuskeskuksen kanssa. Projekti toteutettiin Päivähoitopalvelu sovitettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Palvelun tarkoituksena oli myös mahdollistaa vapaa aikaa omaishoitajille. Päiväohjelma Sande Brukissa sisälsi aamukahvit, seurustelua, laulua, päivän ohjelman suunnittelua, erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä aktiviteetteja sekä lounaan. Toiminta oli tarkoitettu vuotiaille dementikoille, joiden sairaus on alkuvaiheessa ja liikuntakyky hyvä. Heidän on pystyttävä kävelemään myös portaita. Projektin aikana kuljetukset olivat maksuttomia. Lähde: Hassink, J. & van Dijk, M Ruotsi Green Care -toiminnan organisointi Ruotsissa Ruotsissa on muutamien viime vuosien aikana käynnistynyt uusi liiketoimintamuoto Grön Omsorg, vihreä hoiva. Toimintaa harjoittavien maatilojen määrä on kasvanut nopeasti. Tiloja on nyt noin kolmisen sataa. Vihreää hoivaa tarjotaan erilaisille asiakasryhmille, kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, toimintarajoitteisille, päihderiippuvaisille sekä omaishoitajille. Maataloustuottajajärjestö, LRF on ottanut vetovastuun toiminnasta ja määritellyt vihreän hoivan seuraavasti: Hyödyllistä ja mielekästä toimintaa maatiloilla, maalaisympäristössä henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti niitä ihmisiä, joita Ruotsin sosiaalipalvelulainsäädäntö eri tavoin koskee. Tapoja toteuttaa vihreää hoivaa on yhtä monta kuin on tiloja. Yhteinen edellytys on, että vihreää hoivaa tarjotaan maa tai metsätilalla ja maanviljelijä yhdistää hoivan ja maatilalla työskentelyn ottaen huomioon jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet. LRF tukee alan yrittäjiä aktiivisesti uudenlaisen yritystoiminnan käynnistämisessä. Tiedotus perustuu pitkälle alan edelläkävijäyritysten toiminnan esittelyyn, minkä kautta asiasta voidaan kertoa käytännönläheisessä ja selkeässä muodossa. Toimintamallin edistämisen lisäksi on laadittu konkreettisia työkaluja yritystoiminnan suunnitteluun ja asiakaskontaktien hoitamista varten. Päivätoiminnan järjestäminen on ollut yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Sen järjestäminen on lakisääteistä toimintarajoitteisille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea oman toimintakykynsä ja elämän laadun ylläpitämiseen. Tämän lisäksi on perhehoitoa järjestäviä maatiloja ja maatilaympäristöön sijoittuvia kuntoutuspalveluita. Ruotsissa vihreän hoivan kasvumahdollisuudet nähdään hyvinä. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 16

18 Yritystoimintana toteutettava toiminta Yksityinen hoivatoiminta vaatii Ruotsissa luvan sosiaalihallitukselta. Kunta ostaa silloin palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Silloin vaaditaan, että tilalla on vastuuhenkilö, jolla on korkeakoulututkinto ja kokemusta hoivatyöstä. Yrittäjän ja kunnan yhteistyönä toteutettava toiminta Yrittäjä ja kunta toteuttavat toiminnan yhteistyössä, jolloin kunta esimerkiksi vuokraa tilan ja kunnan työntekijät vastaavat asiakkaiden ohjaamisesta. Maanviljelijän tehtävänä on järjestää tilat ja puitteet toiminnalle sekä tarvittaessa osallistua toiminnan ohjaamiseen. Vihreä kuntoutus Päivätoimintaan painottuvan Grön Omsorg toiminnan lisäksi Ruotsissa ollaan kehittämässä myös luonnon ja maatilaympäristön hyödyntämistä osana kuntoutus ja terapiapalveluita. Grön Rehabilitering nähdään kuitenkin enemmän tulevaisuuteen sijoittuvana mahdollisuutena, sillä tällä puolella tarvitaan vielä selkeästi menetelmäkehitystä sekä sosiaali ja terveysalan ammattilaisten osaamisen kehittämistä. Kuntoutuspalveluiden rahoitusjärjestelmä on myös monitahoisempi kuin sosiaalipalveluissa, jotka ovat paikallisen kunnan rahoittamia. Grön Rehabilitering toiminnasta on meneillään kaksi laajaa kokeiluhanketta. Östergötlandissa on kahden maaseutuyrittäjän vetämä kuntoutushanke ja Skånessa on puolestaan meneillään hoitolaitoksen ja maatilan välinen yhteistyöhanke. Lähde: LRF Esimerkkejä ruotsalaisista Green Care -tiloista: benchmarking-käynnit tiloilla Högbyn tila päivätoimintaa vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille Yhteistyö paikallisen Motalan kunnan kanssa käynnistyi syksyllä Nykyisin tila järjestää päivätoimintaa 15 henkilölle, joiden joukossa on sekä kehitysvammaisia että mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaat tulevat tilalla säännöllisesti viitenä päivänä viikossa ja heidän työpäivänsä pituus on kello Tilalle on hyvät liikenneyhteydet ja asiakkaat tulevat bussilla tai omalla autolla. Palvelut järjestetään yrittäjän ja kunnan yhteistyönä siten, että yrittäjä vastaa maatilaympäristöstä ja töiden suunnittelusta. Päivätoiminnan ohjaus on sosiaalialan koulutuksen saaneiden ohjaajien vastuulla, jotka ovat Motalan kunnan palveluksessa. Sopimus kunnan kanssa on kolmevuotinen sisältäen myös varauksen sopimuksen jatkamiseen tämän jälkeen. Yhteistyömalli on toiminut hyvin. Myös kunnassa on oltu järjestelyyn tyytyväisiä ja parhaillaan neuvotellaan toiminnan laajentamisesta. Kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin kunnan itse järjestämässä päivätoiminnassa, mutta tulokset ovat olleet selkeästi parempia. Maatilan varsinainen tuotantotoiminta, kasvinviljely, sikala sekä työkoneiden vuokraus, on erotettu kokonaan päivätoiminnan tiloista. Maatilan yhteyteen on rakennettu myös kylpylä. Päivätoiminnan laajentuessa sekä kylpylätoiminnan kehittyessä tilalla ollaan nyt luopumassa sikalasta ja koneiden vuokrauksesta. Lisätietoa: TTS:n julkaisuja 410 (2011) 17

19 Kuva 2. Högbyn tilan piha tuo mieleen perinteisen maatilan pihapiirin, jossa on paljon eläimiä ja ihmisiä työskentelemässä. Toimintaa asiakkaille riittää niin puutarhan, eläinten hoidon kuin maatilan muidenkin töiden parissa. Kuva 3. Navettarakennuksessa on kaneja, hevonen sekä pienikokoisia vuohia, jotka soveltuvat hyvin asiakkaiden käsiteltäviksi. Tilalla on myös kanoja, lampaita ja koiria. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 18

20 Stallkraft ihmisille ja talleille kasvun voimaksi Värmdön kunnassa, Tukholman välittömässä läheisyydessä, on luotu toisenlainen sovellutus vihreän hoivan järjestämiseen. Alueella on runsaasti hevostalleja, joihin alettiin hakea paikallisen yhdistyksen kautta työntekijöitä. Tavoitteena oli tarjota mielekästä työtä ja toimintaa niille ihmisille, joiden työllistyminen muuten on vaikeaa. Tallien työntekijät ovat saaneet koulutusta tallityön tekemiseen ja yrittäjät työntekijöidensä ohjaamiseen. Hyvät julkiset liikenneyhteydet ovat olennainen edellytys sille, että työntekijät pääsevät kulkemaan työpaikoilleen. Toiminta on lähtenyt liikkeelle kolmivuotisella projektirahoituksella. Nyt yhdistys on rekisteröitymässä sosiaalialan toimijaksi, mikä edellyttää muun muassa sosiaalialan koulutuksen saaneen ohjaajan palkkaamista. Paikallisille hevostalleille toiminta on tuonut lisää vaihtoehtoja oman toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi aiemmin tallillaan puolipäiväisesti ollut omistaja pystyy nyt työskentelemään yrityksessään kokopäiväisesti, kun siihen yhdistyy oman työntekijän tuki ja ohjaustehtävät. Lisätietoa: Kuva 4. Jimmy on yksi työllistetyistä. Hän asuu ryhmäkodissa ja käy tallilla töissä neljänä päivänä viikossa. Töihin tullessaan noin kolmisen vuotta sitten Jimmy liikkui huonosti, mm. ylipainon vuoksi. Nyt paino on karissut ja rappuset tallin vintille eivät enää tuota vaikeuksia. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 19

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Green Care toimintamalleja Pohjoismaista Anne Korhonen, TTS Kokkola 04.04.2013

Green Care toimintamalleja Pohjoismaista Anne Korhonen, TTS Kokkola 04.04.2013 Green Care toimintamalleja Pohjoismaista Anne Korhonen, TTS Kokkola 04.04.2013 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Esityksen sisältö Työtehoseura ry -

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari

Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä. Anja Yli-Viikari Green Care - sosiaali- ja kasvatuspalveluita maatilaympäristössä Anja Yli-Viikari Alankomaat Hoeve Klein Mariëndaal Päivätoiminta-, koulutus- ja virkistyspalvelut sekä maataloustuotanto (oma käyttö, kahvila,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia

Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Osuustoiminta julkisen palvelun uudistamisessa TEM:n hyvinvointialan kehittämisstrategia Coop Finland ry, Eduskunta 25.5.2010 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Hyvinvointialan

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Green care. Kuva: Hannele Siltala

Green care. Kuva: Hannele Siltala Green care Kuva: Hannele Siltala Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus - Perinteinen elämäntapa: luonnonläheisyys, riippuvuus luonnon antimista - Teknistyminen: elämäntavan irtaantuminen luonnosta - Ympäristöongelmat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys

Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Palvelujen järjestäminen maaseudulla ja maaseutuyrittäjyys Tammela 19.4.2011 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Tästä on puhe Palvelujen järjestäminen maaseudulla Tammelan maaseutu Maaseudun elinkeinot

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta

Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ

HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ HOIVAYRITTÄJÄVALMENNUSHANKEESSA HAETAAN ALAN YRITYSTEN KEHITTÄMISEEN VAUHTIA GREEN CARE MENETELMISTÄ Hoivayrittäjävalmennushanke Kanta- ja Päijät-Hämeessä (1.7.2008-31.12.2011) on tarkoitettu hoiva- ja

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat

SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET. Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat SENIORIASUMISEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kehittyminen Asumisen trendejä Palvelumarkkinat Senioriasuntokunnat maakunnittain Vuosi 2020 56 000 206 000 (3) 41 000

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja

Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Työllisyyden hoito elinkeinopolitiikkaa vai sosiaalipolitiikkaa? 2014 Pirkko Hynynen Työikäisten palvelulinjajohtaja Käsitteistä Sosiaalinen kuntoutus Kuvaa toimintaa, joka edistää ihmisen toimintamahdollisuuksia.

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot