Green Caren toimintamallit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Green Caren toimintamallit"

Transkriptio

1 TTS:n julkaisuja 410 Green Caren toimintamallit Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos

2 Green Caren toimintamallit Anne Korhonen Sari Liski-Markkanen Irene Roos TTS:n julkaisuja 410 ISBN ISSN NURMIJÄRVI 2011

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos Julkaisun nimi Green Caren toimintamallit Julkaisusarja ja numero TTS:n julkaisuja 410 Julkaisuaika Kesäkuu 2011 Toimeksiantaja Marjatta ja Eino Kollin säätiö Tutkimuksen nimi Green Caren toimintamallit Tiivistelmä Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Kohteena Green Caressa voivat esimerkiksi olla ikäihmiset, lapset ja nuoret, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät tai vammaiset. Toimintamuotona voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Tämän Green Caren toimintamallit -hankkeen tavoitteena oli selvittää Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja -malleja. Tavoitteena oli arvioida, millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa ja mitkä ovat yritysten mielestä tärkeimmät kehityskohteet. Hankkeessa tehtiin kirjallisuusselvitys, jossa tutustuttiin valtakunnallista palvelujen tarvetta koskeviin selvityksiin sekä kartoitettiin pääasiassa ulkomailla jo käytössä olevia Green Care -toimintamalleja. Lisäksi tehtiin benchmarking -matkat Ruotsiin ja Norjaan, joissa tutustuttiin naapurimaiden Green Care -toimintaan. Suomalaisia ideatasolla tai jo olemassa olevia toimintatapoja selvitettiin haastattelemalla yrittäjiä. Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia jo käytössä olevia Green Care -toimintatapoja ovat yrittäjän ja muiden toimijoiden, kuten kunnan, toisen yrittäjän, muun julkisen tai kolmannen sektorin välisenä yhteistyönä järjestettävä, yritystoimintana toteutettava tai kolmannen sektorin järjestämä toiminta. Tässä raportissa suomalaisina esimerkkeinä ovat päivätoimintaa kehitysvammaisille tarjoava hevostalli, yksityisen hoivayrityksen ja kehitysyhtiön yhteisprojekti kuntouttavasta työtoiminnasta mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, eläinavusteista terapiaa tarjoavat yritykset; terapialampola sekä maaseutuyrittäjän ja toimintaterapeutin yhteistyönä toteuttama laama- ja alpakkaterapia. Yhteisöllistä asumista edustivat hankkeessa kehitysvammaisten asuminen maatilalla kyläyhteisössä, jossa he osallistuivat erilaisiin tilan töihin sekä idea ikääntyneiden yhteisöllisestä asumisesta maatilalla. Kuntien ja yrittäjien hyvä yhteistyö on välttämätöntä Green Care -toiminnan edistämiseksi ja kehittämiseksi. Toiminnan saaminen taloudellisesti kannattavaksi edellyttää asiakassuhteiden riittävää määrää ja jatkuvuutta. Kunnan kautta tulevat asiakkaat ovat monille yrittäjille tärkein asiakasryhmä, mutta tulevaisuudessa yksityisten asiakkaiden määrä tulee mahdollisesti kasvamaan. Suomessa sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia, sekä maatiloja, luontoa ja eläimiä toiminnassaan hyödyntäviä yrittäjiä on vielä melko vähän. Norjassa ja Ruotsissa toimintaa on organisoitu pidemmälle. Tulevaisuudessa on tärkeää parantaa Green Caren toiminnan tunnettavuutta ja tutkimustietoa sen vaikuttavuudesta tulee lisätä. Green Care -toiminnan kehittäminen vaatii virallisen vastuutahon, määritelmät ja suojatut ammattinimikkeet. Toiminnalla voidaan parantaa maaseutuyritysten ja hoivayrittäjien toimeentuloa kehittämällä uusia tulon lähteitä ja samalla varmistaa työpaikkojen ja palveluiden säilyminen maaseudulla. Avainsanat Green Care, Vihreä hoiva, maaseutu, hoivayrittäjät, maaseutuyrittäjät, toimintamallit, palvelut ISBN Yksikkö TTS PL 5, Rajamäki puh (09) ISSN Kieli Suomi Sivuja 34 Hinta (vain verkkoversiona) Myynti TTS - Työtehoseura ry PL 5, RAJAMÄKI puh (09) TTS:n julkaisuja 410 (2011) 2

4 SISÄLLYS ALKUSANAT TAUSTA JA TAVOITE Tausta Green Care määritelmä Suomessa Hankkeen tavoite ja toteutus KIRJALLISUUS- JA TAUSTASELVITYS Valtakunnallisia palvelujen tarvetta koskevia selvityksiä Sosiaalipalvelut-toimialaraportti Hyvinvointialan kehittäminen Sopimuksellisuuskäsikirja Maaseudun mahdollisuudet uusille hoiva- ja hyvinvointipalveluille Hoiva-alaan liittyvää lainsäädäntöä Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontalaki KÄYTÖSSÄ OLEVIA TOIMINTAMALLEJA Norja Green Care toiminnan organisointi Norjassa Esimerkkejä Norjalaisista Green Care -tiloista Ruotsi Green Care -toiminnan organisointi Ruotsissa Esimerkkejä ruotsalaisista Green Care -tiloista: benchmarking-käynnit tiloilla Esimerkkejä muualta Euroopasta Erve Knippert, Alankomaat Carlshead farms, Iso-Britannia Oak Park Care Farms, Iso-Britannia Hoogveld farm, Belgia GREEN CAREN TOIMINTAMALLEJA SUOMESSA Green Care -palvelumallien luokittelua Esimerkkejä suomalaisista toimintamalleista: yrittäjien haastattelut Eläinavusteista terapiaa TerapiaLampola, Aulispalvelut Yhteisöllistä asumista ikääntyville maatilalla Maatalousyrittäjän ja toimintaterapeutin yhteistyö Ylitalon alpakat ja toimintaterapeutti Joyce Collin Kajaala, Iittalan puutarha Yhteisöllistä elämää maatilalla Tapolan kyläyhteisö Työtoimintaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Mental Oy:n ja Verte Oy:n yhteisprojekti Päivätoimintaa kehitysvammaisille Ravuri Oy YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITE 1. GREEN CARE -PALVELUMALLIT TTS:n julkaisuja 410 (2011) 3

5 ALKUSANAT Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Green Care on uusi palvelumuoto, jolla voi olla menestymisen mahdollisuuksia Suomessa. Toimintamuotona voivat olla esimerkiksi erilaiset terapiat, päivätoiminta, asumispalvelut sekä koulutus. Tässä hankkeessa on kartoitettu Suomessa ja ulkomailla käytössä olevia Green Care toimintamalleja. Tuloksia voivat hyödyntää Green Care palveluyrittäjyyttä suunnittelevat maaseutu ja hoivayrittäjät. Tutkimuksen rahoitti Marjatta ja Eino Kollin Säätiö. Selvityksen toteuttivat tutkijat Anne Korhonen, Sari Liski Markkanen ja Irene Roos. TTS Työtehoseura, kiittää rahoittajaa. Erityiset kiitokset myös yrittäjille aktiivisesta osallistumisesta haastatteluihin. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 4

6 1 TAUSTA JA TAVOITE 1.1 Tausta Suomessa on hyvinvointipalveluja tuottavaa maatilaa. Toiminnan laajentamiseen vaikuttaa Green Care toiminnan tuntemattomuus ja palvelujen vaikuttavuutta koskevan tutkimustiedon puute. Erilaisia kehitys ja tutkimushankkeita on aloitettu viime vuosina. MTT:n ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Green Care terveyttä ja hyvinvointia hankkeessa selvitettiin millaisia liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulla on tuottaa hoiva ja hyvinvointipalveluja käyttäen maatilojen ja maaseudun resursseja uudella tavalla. Esimerkiksi luonto ja maataloustyöt voivat olla osana kuntoutusta ja auttaa paluussa normaalielämää. (Yli Viikari ym. 2009) Hyvinvointialan yrittäjäksi ryhtyneiden maatalousyrittäjien tiedon saannin helpottamiseksi MTK:n ja Maa ja kotitalousnaisten Maatiloille menestyvää hyvinvointialan yrittäjyyttä hankkeessa on koottu yrityksen perustamiseen ja yritystoiminnan aloittamiseen liittyvä aineistopaketti. Sieltä löytyy muun muassa tuotteistusmalli yksityisestä päiväkodista, ikäihmisten palveluasumisesta, nuorten perhekodista sekä kotityöpalveluyrityksestä. (www.mtk.fi) TTS:n projektissa Maatilayrittäjästä ikäihmisen palvelutuottajaksi todettiin muun muassa että hoivakodin perustaminen maatilan päärakennukseen, vaatii mittavia korjaustöitä. Siinä on vaikea toteuttaa muun muassa tarvittavia huone ja hygieniatilojen vaatimuksia ja suosituksia. Projektissa tuli myös esille, että kuntien tulisi suunnitella toimintaa yhteistyössä hoiva ja palvelutuottajien kanssa. Silloin ilmenee, mitä palveluja kunnassa tarvitaan. (Roos 2009) Uudet tavat toteuttaa hyvinvointipalveluita ovat viime aikoina lisääntyneet Euroopassa; Green Care, Farming for Health ja Social Farming. Aloite on tullut maanviljelijöiltä eikä terveys ja sosiaaliviranomaisilta. Hollannissa on hoivapalveluja tuottavia maatiloja, joista osa kuluu kiinteästi johonkin hoitolaitokseen. Hollannissa on myös maatiloja, jossa ikäihmiset käyvät tekemässä maataloustöitä. Myös kehitysvammaisia asuu ja työskentelee monilla tiloilla. Norjassa hoivamaatalous on toiminut pitkään. Maatilojen tarjoamat palvelut käsittävät muun muassa pedagogisia palveluita kaikille ikäryhmille. Palveluja tarjotaan yhteistyössä koulun, terveys, sosiaali ja hyvinvointipalveluiden kanssa. Ruotsissa Green Care toimintaa harjoittavien maatilojen määrä on kasvanut nopeasti. Tiloja on nyt noin kolmisen sataa. Vihreää hoivaa tarjotaan erilaisille asiakasryhmille kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, toimintarajoitteisille, päihderiippuvaisille sekä omaishoitajille. 1.2 Green Care määritelmä Suomessa Green Care tarkoittaa maaseutuympäristön ja erityisesti maatilan hyödyntämistä hoiva, kuntoutus ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tavoitteena on ihmisten henkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen. Kohteena Green Caressa voivat esimerkiksi olla ikäihmiset, lapset ja nuoret, mielenterveyskuntoutujat, päihdekuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät tai vammaiset. Toimintamuotona voivat olla erilaiset terapiat (esimerkiksi eläinavusteinen terapia, puutarhaterapia), päivätoiminta, asumispalvelut ja koulutus tms. Katriina Soinin määritelmän (kuva 1) mukaan Green Care:lla on Suomessa kolme mahdollista kehityssuuntaa ja toiminta aluetta; sosiaali ja terveyspuoleen kuuluvat hoivapalvelut ( vihreä hoiva ), ympäristökasvatukseen, koulutukseen ja kuntoutukseen liittyvät ennal TTS:n julkaisuja 410 (2011) 5

7 taehkäisevät palvelut ( vihreä voima ) sekä matkailuun ja virkistykseen painottuvat hyvinvointipalvelut ( vihreä virkistys ). Kuva 1. Green Care:lla on Suomessa kolme mahdollista kehityssuuntaa ja toimintaaluetta; vihreä hoiva, vihreä voima ja vihreä virkistys. 1.3 Hankkeen tavoite ja toteutus Tämän Green Caren toimintamallit hankkeen tavoitteena oli selvittää Suomen maaseudun olosuhteisiin sopivia Green Care toimintatapoja ja malleja. Tavoitteena oli arvioida, millä edellytyksillä toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa ja mitkä ovat yritysten mielestä tärkeimmät kehityskohteet. Hankkeen konkreettiset tavoitteet olivat: Parantaa Green Caren toiminnan tunnettavuutta. Monipuolistaa palveluja asiakkaiden tarpeiden mukaan. Parantaa maaseutuyritysten ja hoivayrittäjien toimeentuloa luomalla uusia tulon lähteitä. Varmistaa työpaikkojen säilyminen maaseudulla. Hankkeessa tehtiin kirjallisuusselvitys, jossa tutustuttiin valtakunnallista palvelujen tarvetta koskeviin selvityksiin sekä kartoitettiin pääasiassa ulkomailla jo käytössä olevia Green Care toimintamalleja. Lisäksi tehtiin benchmarking matkat Ruotsiin ja Norjaan, joissa tutustuttiin naapurimaiden Green Care toimintaan. Suomalaisia ideatasolla tai jo olemassa olevia toimintatapoja selvitettiin haastattelemalla yrittäjiä. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 6

8 2 KIRJALLISUUS- JA TAUSTASELVITYS 2.1 Valtakunnallisia palvelujen tarvetta koskevia selvityksiä Sosiaalipalvelut-toimialaraportti Työ ja elinkeinoministeriön Sosiaalipalvelut toimialaraportissa todetaan, että väestön ikääntyminen sekä tulo ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Merkittävin muutos yritysten kannalta tapahtunee palvelumarkkinoiden avautuessa. Kuntien entisestään kovemmat kustannuspaineet ja tuotannon tehostamistarpeet lisäävät palvelujen ostamista. Nykytilanteessa, jossa kuntien taloudellinen tilanne on heikko, tehdään kuitenkin valitettavasti lyhytnäköisiä ratkaisuja ostopalvelujen vähentämiseksi. Suurten ikäluokkien eläköityminen on myös iso haaste palvelujen järjestämiselle. (Kettunen 2009) Viime vuosina lisääntyneet vaatimukset asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien parantamisesta ovat nopeuttaneet uusien toimintamallien kokeilua myös palveluiden rahoittamisessa. Yksityisen hoidon tuki, palvelusetelit ja maksusitoumukset ovat keinoja siirtää päätösvaltaa tuottajan valinnasta kunnilta palvelujen käyttäjille. Uusia rahoitusmalleja on kokeiltu, mutta niitä ole vielä kattavasti osattu hyödyntää. Arvioiden mukaan suuri osa sosiaalipalvelualan yritysten liikevaihdosta tulee joko suoraan tai välillisesti kunnilta. Kuntien sosiaalipalvelujen ostot ja niistä järjestetyt tarjouskilpailut, erityisesti palveluasumistuotannosta, ovat lisääntyneet viime vuosina. Tarjouskilpailuja ovat lisänneet palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien taloudellisen aseman kiristyminen ja kasvanut tietoisuus hankintalain velvoitteista. (Kettunen 2009) Sosiaalipalvelumarkkinoiden viime vuosien kehitystä kuvaa yritysmäärän nopea kasvu sekä yritystoiminnan maantieteellisen markkina alueen laajeneminen. Myös sosiaalipalvelualalla on viime aikoina ollut havaittavissa keskittymistä: suuret toimijat ostavat hyvin menestyviä pieniä yrityksiä ja laajentavat toimintaansa koko Suomeen. Verkostojen rakentamiseen, pelisääntöjen tekemiseen ja elinkelpoisuuden turvaamiseen tarvitaan myös yhteiskunnan vahvaa tukea. Työ ja elinkeinoministeriön HYVÄ hanke yrittää myötävaikuttaa toimivien verkostojen syntymiseen ja elossapysymiseen. (Kettunen 2009) Hyvinvointialan kehittäminen Työ ja elinkeinoministeriön Hyvinvointihankkeen (HYVÄ) tavoitteena on alan osaavan työvoiman saannin, yrittäjyyden, yritystoiminnan käynnistämisen, kasvun ja kansainvälistymisen sekä tuottavuuden edellytysten parantaminen. Hyvinvointialan kehittäminen julkaisussa todetaan, että tulevaisuudessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotanto sekä työllisten määrä kasvaa. Väestön palvelutarve vaikuttaa työllisten määrän kasvuun huomattavasti, samoin työn tuottavuus. Mikäli väestön palvelutarve pysyy ennallaan, tarvitaan sosiaali ja terveysalalle työllistä lisää vuonna Jos ikääntyvän väestön palvelutarvetta saadaan myöhennettyä viidellä vuodella, arvioidaan uutta työvoimaa tarvittavan vuoteen 2040 mennessä noin (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Sosiaalipalveluissa yksityisen toiminnan kasvua on edesauttanut kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle. Kuntien järjestämisvastuulla olevissa palveluissa yksityisillä palvelutuottajilla on vahva asema erityisesti majoituksen sisältävissä sosiaalipalveluissa. Lisäksi palveluntuottajat ovat hyötyneet lainsäädännössä tapahtuneista uudistuksista, jotka ovat TTS:n julkaisuja 410 (2011) 7

9 luoneet yksityisille palveluille uusia markkinoita ja mahdollistaneet yksityisen toiminnan kehittymisen. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Terveydenhuollossa yksityisen toiminnan kasvua on hidastanut kuntayhtymien merkittävä asema julkisessa terveydenhuollossa ja yksityisten ostopalvelujen suhteellisen vähäinen merkitys kuntien perusterveydenhuollossa. Jatkossa julkisen toiminnan tehostamistarpeet ja väestön ikääntymisestä johtuva terveyspalvelujen kysynnän kasvu edellyttävät kuitenkin julkisen alan ja yksityisten tuottajien yhteistyön tiivistämistä. Esimerkiksi uuden sosiaali ja terveydenhuollon palvelusetelilain odotetaan antavan yhteistyön syventämiseen uusia välineitä. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Yksityisessä sosiaalipalvelussa järjestöillä (säätiöt, yhdistykset yms.) on suuri merkitys. Järjestöt tuottavat yhä lähes 60 prosenttia palvelujen arvosta, vaikka yli puolet toimialan palveluja tuottavista toimipaikoista on jo yritysten omistamia. Järjestöjen merkitys on kuitenkin pienentynyt ja se supistuu edelleen, mikä johtuu yritystoiminnan aidosta kasvusta ja järjestöjen toimintojen yhtiöittämisestä. Kasvuyritysten osuus vallitsevasta yrityskannasta onkin sosiaalipalveluissa selvästi suurempi kuin koko yrityskentässä keskimäärin. Yksityisten terveyspalvelujen tuotannossa järjestöillä ei ole suurta merkitystä. Toimiala on hyvin pienyritysvaltaista ja kasvuyritysten osuus terveydenhuollon yrityskannasta on pieni, mikä johtuu ammatinharjoittajien suuresta määrästä, toiminnan luonteesta ja osittain myös julkisen alan oman palvelutuotannon merkittävästä asemasta, joka ei anna yritysten kasvulle riittävästi tilaa. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Hyvinvointialan kehittäminen tulisi lähteä kokonaisvaltaisesta rakenteiden ja palveluiden uudistamisesta, ei pelkästä teknologian kehittämisestä. Hyvinvointipalveluiden innovaatioiden tulisi olla linjassa mm. järkevän lainsäädännön, hankintamenettelyn, tuloksellisuuden mittareiden ja toiminnan kehittämisen kanssa. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Sopimuksellisuuskäsikirja Koski ym. (2009) ovat julkaisussaan Vastuuta, vuorovaikutusta ja välittämistä todenneet, että sopimuksellisuus vahvistaa ja luo paikallisia yhteistyöasetelmia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken. Sopimuksellisuudessa maaseudun toimintoja yhdistetään joustavan työn ja hyödykkeiden välitysmekanismin avulla samalla täydentäen yksityisen ja julkisen sektorin olemassa olevia järjestelmiä. Sopimuksellisuudessa on kyse uudenlaisesta toimintatavasta kysynnän ja tarjonnan järjestämiseksi paikallisesti. Se on keino organisoida palveluja paikallisesti ja koota maaseudun sirpaleisia töitä ja palveluja yhteen. Sopimuksellisuuden tavoitteena on ylläpitää maaseudun palveluja ja edistää työllisyyttä. Maaseudun paikallistoimijoille tarjotaan enemmän osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia, mutta edellytetään myös entistä enemmän vastuunottoa. (Koski ym. 2009) Maaseudun tarpeet eroavat kaupunkien tarpeista monella eri tavalla, mikä olisi tunnustettava asukkaiden ja paikallistoimijoiden lisäksi kunnissa ja valtionhallinnossa. Alueiden välisillä eroilla on vaikutusta siihen, etteivät kaupunkioloihin suunnitellut toimenpiteet aina sellaisenaan riitä tai toimi maaseudulla. Etenkin työ ja toimeentulomahdollisuuksien sirpaleisuuden ja palvelujen vähenemisen takia maaseutu ei mahdu kaupunkien ja taajamien kanssa samaan muottiin. Maaseudun toimijarakenne on jatkuvassa muutoksen tilassa. Julkinen sektori vetäytyy entisestä roolistaan. Yrityksiäkään ei synny maaseudulle siinä tahdissa kuin olisi tarvetta. Maaseudulle muodostuu näin yhä laajempia palveluaukkoja. On löydettävä erityisesti uusia hoiva ja hyvinvointipalveluiden tuottajia sekä uudistettava työnjakoa eri sektoreiden ja toimijoiden kesken. (Koski ym. 2009) Sopimuksellisuuden ominta toimintakenttää ovat sellaiset alueet ja alat, joilta julkinen sektori on joutunut tai joutuu vetäytymään ja joille ei ole omaehtoisesti syntynyt korvaavaa TTS:n julkaisuja 410 (2011) 8

10 yritystoimintaa. Sopimuksellisuus ei kilpaile olemassa olevan yritystoiminnan kanssa eikä polje työehtoja vaan pikemminkin edistää uusien palvelujen ja työmahdollisuuksien syntymistä. Pääperiaatteena on tarjota palveluita lähellä niiden käyttäjiä. (Koski ym. 2009) Sopimuksellisuuden osapuolia voivat olla tehtävästä riippuen kaikki maaseudun toimijat: julkinen sektori, yritykset, kolmannen sektorin toimijat ja kotitaloudet. Paikallistoimijoiden mukaan koti ja hoivapalvelut ovat ehdottomasti tärkein asia, johon sopimuksellisuudella pitäisi pystyä vaikuttamaan. Avun tarvitsijoina ovat lähinnä vanhukset, mutta myös muut ryhmät, kuten lapsiperheet. (Koski ym. 2009) Sopimuksellisuuden tavoitteena on edistää maaseudun työllisyyttä, täydentää maaseudun palveluja ja organisoida maaseudun pieniä töitä eli luoda uudenlaisia joustavia paikallisia ratkaisuja työn ja työntekijän kohtaamiseksi sekä toisaalta palvelujen luomiseksi maaseudulle ja hallinnon byrokratian vähentämiseksi. (Koski ym. 2009) Maaseudulla on kysyntää pienille hoiva alan töille. Ikääntyvät ja ikäihmiset maaseudulla ovat usein varsin yksin ja kokevat turvattomuuden tunnetta eikä apu ole välttämättä lähellä. Yksinäisyys ja turvattomuus voivat altistaa ennenaikaiselle laitospalvelujen tarpeelle, mikä ei ole palvelupolitiikan tavoite eikä ikäihmisten etu. Laitoshoito on kustannuksiltaan kallista eikä välttämättä tarkoituksenmukaista, mikäli kotona asumista voidaan erilaisin palveluin tukea. Hoiva ja hyvinvointipalveluissa on mahdollisuuksia etenkin yrittäjien tai yhdistysten ja yksityisten asukkaiden välisiin sekä kunnan ja yrittäjän välisiin sopimuksiin. (Koski ym. 2009) 2.2 Maaseudun mahdollisuudet uusille hoiva- ja hyvinvointipalveluille Maaseutu antaa mahdollisuuksia tarjota ja kehittää uudenlaista hoiva ja hyvinvointipalveluiden yritystoimintaa. Toisaalta väestön ikääntymisen ja yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten myötä on lisääntyvää tarvetta uusille hoiva ja hyvinvointipalveluille. Työ ja elinkeinoministeriön Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisissa kehittämistavoitteissa todetaan, että sosiaali ja terveyspalveluilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille, kansantaloudelle ja palvelujen julkiselle rahoitukselle. Kuntien ja kuntayhtymien menoista sosiaali ja terveyspalvelujen osuus on puolet. Väestön ikääntyminen lisää samanaikaisesti palvelujen ja alan henkilöstön tarvetta. Toimintaympäristön suuri muutos edellyttää julkisten palveluiden uudistamista. Julkinen sektori tuottaa edelleen yli 70 prosenttia sosiaali ja terveyspalveluista. Vaikka yritysten ja järjestöjen tuottamien palvelujen osuus on viime vuosina kasvanut, on yritystoiminnan hyödyntämisessä runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia. Elinkeinoelämän rakennemuutoksessa hyvinvointiala voi kehittyä kasvavaksi ja kansainvälistyväksi palvelusektorin toimialaksi. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Palvelutarpeeseen vaikuttaa ikääntymisen ohella terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys. Toimintakykyisten elinvuosien lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen hillitsee palvelutarpeiden kasvua. Palvelujen riittävyyden turvaaminen on tulevina vuosikymmeninä sosiaali ja terveydenhuollon keskeisin tehtävä. Parasta palvelutarpeiden kasvun hillintää on sairauksien ja toimintakyvyn heikentymisen ennalta ehkäiseminen ja terveyden edistäminen. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Hyvinvointialan työ ja elinkeinopoliittisena kehittämistavoitteena on mm. hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen tukemalla koko toimialan uudistumista, nostamalla alan innovaatiotoiminnan tasoa ja palvelujen käyttöä sekä edistämällä kysyntä ja käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja. (Työ ja elinkeinoministeriö 2009) Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman mukaan maaseudulla hoiva alan yrittäjyys tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja resursseja, joilla voidaan täydentää nykyistä sosiaalihuollon ja terveydenhoidon järjestelmää. Maaseudulle hyvinvointipalvelujen tuottaminen voi merkitä TTS:n julkaisuja 410 (2011) 9

11 uusia työllistymismahdollisuuksia ja lähipalvelujen paranemista. Hoivayrittäjyyden kehittäminen lisää naisten työllistymismahdollisuuksia maaseudulla. Alan markkinat laajenevat ja palvelujen kysyntä kasvaa. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, 2009) Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset puitteet hoiva ja hyvinvointipalvelujen tuottamiselle, kuten lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille (päiväkodit, perhekodit, hoivakodit) ja erityisryhmien kuntoutuspalveluille (eläinavusteinen kuntoutus, puutarhaterapia). Maaseudun resurssien käyttö hoivatyössä on lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, 2009) Tiedonpuute rajoittaa tällä hetkellä kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tietoa puuttuu heiltä, jotka suunnittelevat alan yritystoimintaa ja markkinointia, samoin kuin heiltä, jotka päättävät hoivaa, hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevien ihmisten sijoittamisesta. Toiminnan laajenemista vaikeuttaa lisäksi puute maaseutuympäristössä tuotettujen sosiaali ja terveyspalveluiden vaikuttavuutta koskevasta tutkimustiedosta, Green Care toiminnan tuntemattomuus sekä alan institutionaalinen hajanaisuus ja vakiintumattomuus. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, YTR, 2009) 2.3 Hoiva-alaan liittyvää lainsäädäntöä Sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut Sosiaali ja terveydenhuollon lainsäädäntö määrittelee sen, miten palvelujen saatavuudesta on huolehdittava. Vastuu sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä on kunnilla. Lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään sosiaali ja terveyspalveluja asukkailleen, mutta ei sääntele yksityiskohtaisesti toiminnan laajuutta. Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti, kuntayhtymän jäsenenä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakkaalle voidaan myös antaa palveluseteli, jolla palvelun voi ostaa. Sosiaalihuollon yleislakeja ovat sosiaalihuoltolaki sekä vuonna 2001 voimaan tullut laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Terveydenhuollon yleislakeja ovat kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki. Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta huolehtia yleistensosiaalipalvelujen järjestämisestä. Näitä ovat sosiaalityö, kasvatus ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito ja omaishoidon tuki. Lisäksi kunnalla on velvollisuus huolehtia sosiaalihuoltolaissa mainituista muista sosiaalipalveluista, joista on säädetty erilliset lait. (Sosiaali ja terveysministeriö 2005) Green Care toimintaa voidaan mahdollisesti soveltaa seuraavissa kunnan järjestämisvastuulla olevissa sosiaali ja terveyspalveluissa: Asumispalvelut Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Laitoshuolto Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluja hyväksi käyttäen. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 10

12 Perhehoito (ikäihmiset ja lapset) Perhehoitoa annetaan henkilölle, jonka hoitoa, kasvatusta tai muuta huolenpitoa ei voida tarkoituksenmukaisesti järjestää hänen omassa kodissaan tai muita sosiaali ja terveydenhuollon palveluja hyväksikäyttäen, ja jonka ei katsota olevan laitoshuollon tarpeessa. Perhekodissa hoidettavien henkilöiden enimmäismäärä on säännelty sosiaalihuoltolaissa. Perhehoitajan asemasta ja tehtävistä säädetään perhehoitajalaissa. Lasten ja nuorten huolto Kunnan on lastensuojelulain mukaan huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi, kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Lastensuojelun näkökulma tulee ottaa huomioon myös muita kunnan järjestämiä palveluja kehitettäessä. Lasten päivähoito Kunnan on lasten päivähoidosta annetun lain mukaan huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunta joko järjestää päivähoidon tai valvoo sitä. Päihdehuolto Kunnan on päihdehuoltolain mukaan huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon palveluja on järjestettävä yleisiä sosiaali ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Päihdehuollon palveluja on annettava avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan erityishuolto annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi, ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja. Erityishuoltoon kuuluvia palveluja ovat muun muassa terveydenhuolto, ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus sekä työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, apuvälineiden järjestäminen sekä muu tarpeellinen toiminta. Vammaisuuden perusteella järjestettävät palvelut ja tukitoimet Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena, kuin tarve edellyttää. Kunta voi järjestää myös vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa. Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisilla toimenpiteillä parannetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kuntouttavaan työtoimintaan pääsee pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella. Lain avulla myös edistetään kuntoutettavan mahdollisuuksia osallistua koulutukseen tai muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 11

13 Kuntoutus Kuntoutusta on järjestettävä siltä osin kuin se ei ole Kansaneläkelaitoksen tehtävänä. Kuntoutuksen sisällöstä on säädetty tarkemmin lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetulla asetuksella. Mielenterveyspalvelut Kunnan on huolehdittava mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Ne voidaan järjestää joko osana kansanterveystyötä tai sosiaalihuoltoa. Palvelut on ensisijaisesti järjestettävä avopalveluina sekä siten, että tuetaan oma aloitteista hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista. (Sosiaali ja terveysministeriö 2005) Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontalaki Laki ja asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta koskee niitä yksityisiä sosiaalipalveluja, joita yksityinen palveluntuottaja antaa korvausta vastaan liike tai ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityisiä palveluntuottajia ovat kaikki yksityiset ammatinharjoittajat, yritykset yritysmuodosta riippumatta, erilaiset voittoa tavoittelemattomat yhdistykset sekä julkisyhteisöjen perustamat liikeyritykset. Laki ei koske perhehoitajalain toimeksiantosopimussuhteen perusteella annettavaa yksityistä perhehoitoa. Muu kuin toimeksiantosopimussuhteen perusteella annettava yksityinen perhehoito, josta käytetään usein nimitystä ammatillinen perhehoito, kuuluu kuitenkin lain soveltamisen piiriin. Yksityisiä sosiaalipalveluja ovat yksityisen ihmisen tai yhteisön tuottamat lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhusten tai päihdehuollon palvelut tai muut vastaavat sosiaalipalvelut. (Lemponen 2004) Laissa asetetaan erityisiä vaatimuksia yksityisiä sosiaalipalveluja antavan yksikön henkilöstölle, toimitiloille ja toimintavälineille. Henkilöstö Yksityisellä sosiaalipalveluja tuottavalla yksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö. Vastuuhenkilön tehtävänä on vastata siitä, että toiminnalle asetetut vaatimukset toteutuvat. Toiminnasta vastaavalla henkilöllä tulee olla vähintään opisto tai ammattikorkeakoulutasoinen sosiaali ja terveydenhuollon tutkinto. Sopivan koulutuksen lisäksi vastuuhenkilöltä odotetaan riittävää työkokemusta vastaavanlaisista tehtävistä. Vastuuhenkilöltä myös edellytetään, että hän työskentelee toimintayksikössä. Yksityisen sosiaalipalveluja tuottavan yksikön henkilöstöltä vaadittavaan koulutukseen vaikuttavat sen tarjoamat palvelut, asiakasryhmä, asiakkaiden kunto ja tarpeet. Henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien määrään nähden. Toimitilat Yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavan yksikön toimitilojen on täytettävä yleiset rakentamista koskevat vaatimukset ja niiden tulee soveltua kyseessä olevaan toimintaan. Myös toimitilan toimintavälineiden tulee olla toimintaan soveltuvat. Yksityisen sosiaalipalveluja tuottavan yksikön toimitiloja suunniteltaessa ja niitä hankittaessa on aina hyvä ottaa etukäteen yhteys kunnan sosiaalijohtajaan sekä lääninhallituksen sosiaali ja terveysosaston tarkastajiin, jotka viime kädessä hyväksyvät kuhunkin toimintaan soveltuvat tilat. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 12

14 Luvanvaraisuus Yksityisen palvelujen tuottajan on saatava lääninhallitukselta lupa ennen toiminnan aloittamista, jos palveluja annetaan toimintayksikössä ympärivuorokautisesti ja jatkuvasti liike ja ammattitoimintaa harjoittamalla. Yksityisen palvelujen tuottajan, joka harjoittaa muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelutoimintaa, on tehtävä ennen toiminnan aloittamista, olennaista muuttamista tai lopettamista kirjallinen ilmoitus sille kunnalle, jossa palveluja annetaan. Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mitä palveluja tuotetaan ja missä laajuudessa. Ilmoitus kunnalle on tehtävä mm. seuraavista yksityisistä sosiaalipalveluista: kotipalvelu, lasten päivähoito; päiväkodit, perhepäivähoito, lasten leikkitoiminta, aikuisten, vajaakuntoisten ja kehitysvammaisten päivätoiminta. (Lemponen 2004, Etelä Suomen lääninhallitus 2010) TTS:n julkaisuja 410 (2011) 13

15 3 KÄYTÖSSÄ OLEVIA TOIMINTAMALLEJA 3.1 Norja Green Care toiminnan organisointi Norjassa Norjan maataloudessa yritetään luoda uusia työpaikkoja muun muassa turismin ja erilaisten hoivatöiden avulla. Norjassa on perinteitä erilaisten ryhmien, kuten liikuntaesteisten työllistämisestä maatiloilla. Vihreä hoiva, Vihreä yhteistyö tai Inn på tunet ovat ilmauksia erityyppisille hoivatöille, jotka yhdistetään Norjassa maatalouteen. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat apua eri muodoissa. Inn på tunet käsite luotiin Norjassa vuonna 2001 samannimisen projektin yhteydessä, kun haluttiin löytää ilmaus, joka on laajempi kuin pelkkä hoivakäsite. Inn på tunet käsite tarkoittaa Maatalon pihalla ja se sisältää muun muassa pedagogisia palveluita kaikille ikäryhmille. Maatalousyrittäjä tarjoaa palveluita, esimerkiksi vuokraamalla tiloja, yhteistyössä koulun, terveys ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Palveluiden ostajana on yleensä kunta, mutta se voi olla myös valtio tai yksityinen toimija. Norjassa on noin 950 Green Care maatilaa, mikä vastaa 2,1 prosenttia Norjan maatiloista. Lähes neljä prosenttia Norjan maatiloista suunnittelee vastaavan toiminnan aloittamista. Norjan hallitus on määritellyt Green Care toiminnan yhdeksi merkittäväksi painopistealueeksi. Sen kehittämiseen ohjataan jatkuvasti resursseja, esimerkiksi jokaisessa 19 läänissä on yksi henkilö hoitamassa alueellisen Green Care toiminnan kehittämistä ja jalkauttamista tiloille. Valtion budjetti tähän toimintaan vuosille on 18 miljoonaa NKR ja tavoitteena on lisätä Green Care palveluiden määrää ja saada kunnat huomioimaan Green Care strategioidensa laatimisessa. Green Care toiminnalle on tekeillä myös kansallinen strategia. Se tehdään laajassa yhteistyössä eri ministeriöiden välillä ja siihen osallistuvat myös mm. lääninhallitukset, kunnat ja kuntaliitto. Priorisoituja tutkimusalueita Norjassa ovat esimerkiksi Green Care toiminnan talousanalyysi, maatila pedagogisena resurssina ja vihreä työ (kuntouttava työtoiminta). Norjan maatalousekonomian tutkimuslaitos on tehnyt selvityksen, millainen on Inn på tunet toiminnan kannattavuus perinteiseen maatalouteen verrattuna. Kahdeksan maatilatalouden selvitys osoitti, että Maatalon pihalla toiminta voi olla kannattavampaa kuin perinteinen maatalous. Samalla selvisi, että maanviljelijöiden keskuudessa kuntaa pidettiin esteenä tilan toiminnan kehittämiselle, koska kunta on palveluiden tärkein ostaja. Syinä, miksi tila oli aloittanut Maatalon pihalla toiminnan, oli halu käyttää hyväksi tilan mahdollisuuksia ja toive saada lisää sosiaalista elämää tilalle. Lisäksi haluttiin levittää maataloudesta positiivista mielikuvaa. Yrityksen menestyksen kannalta tärkeimpänä pidettiin toimintaa johtavan henkilön ominaisuuksia (Stokke & Paulsen 2007). Norjan teknisessä yliopistossa (NTNU) on tehty tutkimus maatilayrityksien muutoksista Norjassa. Maatalousyrittäjiltä on kysytty muun muassa, mitä hyvinvointipalveluja he tarjoavat. Selvityksen mukaan tarjoavilla palveluilla ei ole mitään tekemistä perinteisen maatalouden kanssa. Kunta on yleensä palvelujen ostaja ja toiminta on usein järjestetty yhteistyössä kunnan ja maatalousyrittäjän kanssa. Kaksi kolmasosaa maatilojen hoivapalveluja tarjoavista yrittäjistä on naisia. Tutkimus myös osoitti, että hyvinvointipalveluita tarjoavien maatilojen omistajilla on korkeampi koulutustaso kuin muilla maatalousyrittäjillä. Tutkimuksen mukaan vaihtoehtoinen maanviljely tulee lisääntymään tulevaisuudessa (Fjeldavli & Meistad 2004). TTS:n julkaisuja 410 (2011) 14

16 3.1.2 Esimerkkejä Norjalaisista Green Care -tiloista Fundaunet-ympäristömaatila Fundaunet ympäristömaatila on kahden miehen perustama osuuskunta. Toinen heistä on maatilan omistaja ja maanviljelijä. Toinen on agronomi ja kouluttaja. Kontakteilla paikallisiin viranomaisiin omistajat ovat vakiinnuttaneet yhteistyön tilan, kouluviranomaisten sekä terveys ja hyvinvointialan kanssa. Paikallinen koulu ja tila toimivat läheisessä yhteistyössä. Tila sijaitsee kolmen kilometrin päässä koulusta. Norjalaisen Fundaunet ympäristömaatilan kasvatuksellisen ohjelman tavoitteena on muodostaa kokonaisuus paikallisen Meråker koulun opetuksen kanssa. Useita opetusohjelman aineita, kuten ympäristötieteet, kotitalous, kuvaamataito, käsityöt ja liikunta, voidaan hyvin sovittaa maatilalla toteutettavaksi. Maatilan toiminnot mahdollistavat myös käytännöllisen lähestymistavan tiettyihin koulutyön teoreettisiin puoliin. Tilan tarkoituksena on tarjota parempilaatuista opetusta, kuin mitä on mahdollista perinteisessä luokkaympäristössä. Tila tarjoaa opetuksellista ohjelmaa koululaisille vuoden ympäri, mutta eniten keväällä ja syksyllä. Yksilöllistä opetusta yksittäisille oppilaille on kaksi kertaa viikossa. Kiinteä vuosiohjelma on tilan toiminnan runko. Vakio ohjelma sisältää yhden vierailun keväällä ja yhden syksyllä jokaiselle luokalle. Tämä takaa jatkuvuuden pitkällä aikavälillä. Lisäksi on projektimuotoisia jaksoja. Kolmena päivänä viikossa tila on paikallisen koulun käytössä ja kahtena päivänä viikossa psykiatristen potilaiden suojatyöpaikkana. Toiminta on käynnistynyt nopeasti ja se on vasta kehittymässä. Tilalla on vuokrasopimus kunnan kanssa ja kunta maksaa opettajana ja ympäristöterapeuttina työskenteleville omistajille tuntiveloituksen mukaan. Tilan toiminnan perustana ovat poliittiset päätökset ja viralliset sopimukset. Vuosisopimus sääntelee vuokraa, joka kattaa rakennukseen liittyvät pääomakustannukset, sähkön, vakuutuksen, kirjanpitopalvelut, puhelimen ja toimistokulut, maan vuokran, kunnossapidon, välineistön, kalusteet ja koneiden vuokran. Tilalla on 200 talviruokinnassa olevaa lammasta ja 13 emolehmää. Viljelysmaata on noin 40 hehtaaria, aidattua laidunmaata 20 hehtaaria ja muuta laidunmaata 39 hehtaaria. Koulun puutarhassa on vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Koulurakennus on 163 m 2 ja se sisältää luokkahuoneen, keittiön, wc:t, suihkut, vaatesäilön ja varaston. Lähde: Hassink, J. & van Dijk, M Vikumin maatila Norjalaisella Vikumin tilalla alkoholi ja huumeongelmaiset elävät turvallisessa, huume ja alkoholivapaassa ympäristössä ohjatussa päivärytmissä. Maatilaa hoitaa pariskunta. Molemmat ovat entisiä alkoholi /huumeongelmaisia ja ovat käyneet läpi terapian. Tilan isäntä on toiminut ympäristöterapeuttina nuorisokeskuksessa ja hänellä on 20 vuoden kokemus tukihenkilönä. Vikum maatilan palvelut on tarkoitettu alkoholisteille ja huumeongelmaisille, jotka tarvitsevat tehokkaampaa hoitoa kuin mitä poliklinikkahoito tarjoaa. Tilalla on yleensä yksi asiakas kerrallaan. Jokaisen asiakkaan kanssa tehdään sopimus yhteistyössä kunnallisten palveluiden kanssa. Asiakkaat ovat jatkuvasti terveys ja sosiaalijärjestelmän valvonnan alaisena. Hoitosuunnitelman päälinjat ja muut yksityiskohdat on määritelty sopimuksessa, jonka allekirjoittavat asiakas ja palveluntarjoaja. Myös Vikum ja palvelun maksaja, kuten valtio, tekevät sopimuksen. Tilan omistajat ovat asiakkaiden käytettävissä vuorokauden ympäriinsä. Asiakkaat asuvat tilalla muutamasta viikosta muutamaan vuoteen riippuen siitä miten oleminen Vikumissa TTS:n julkaisuja 410 (2011) 15

17 on yhdistetty muuhun hoitoon. Asiakkaat asuvat tilalla omassa talossaan ja osallistuvat tilan töihin vuodenaikojen mukaan. Vapaa aikana he voivat esimerkiksi patikoida, kalastaa, metsästää tai hiihtää. Läheisessä kylässä on tarjolla harrastusmahdollisuuksia sisätiloissa. Toiminta perustuu psykiatrisen klinikan, asiakkaan sosiaalitoimiston ja Vikumin tilan yhteistyölle. Huumeiden väärinkäytön asiantuntija päättää potilaiden priorisoinnista ja hyväksyy Vikumin hoito ohjelman sekä on vastuussa laadusta. Psykiatrisen klinikan ylilääkäri on kuitenkin yleensä vastuussa hoidosta. Yrittäjät saavat tukea paikalliselta psykiatriselta sairaanhoitajalta. Tilan yrittäjät ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia ja veloittavat päivätaksan mukaan. Tilalla on 65 talviruokinnassa olevaa lammasta, kanoja, hevosia, koiria ja kissoja. Viljelysmaata on 8 hehtaaria ja laidunmaata 65 hehtaaria. Asiakas asuu tilalla omassa talossa, jossa on makuuhuone, olohuone, keittokomero ja kylpyhuone. Lähde: Hassink, J. & van Dijk, M Sande Bruk Sande Bruk tarjoaa päivätoimintaa dementikoille. Toiminta perustuu yhteistyöhön kunnan, aluehallinnon ja Norjan dementiatutkimuskeskuksen kanssa. Projekti toteutettiin Päivähoitopalvelu sovitettiin asiakkaiden tarpeiden mukaan. Palvelun tarkoituksena oli myös mahdollistaa vapaa aikaa omaishoitajille. Päiväohjelma Sande Brukissa sisälsi aamukahvit, seurustelua, laulua, päivän ohjelman suunnittelua, erilaisia sosiaalisia ja fyysisiä aktiviteetteja sekä lounaan. Toiminta oli tarkoitettu vuotiaille dementikoille, joiden sairaus on alkuvaiheessa ja liikuntakyky hyvä. Heidän on pystyttävä kävelemään myös portaita. Projektin aikana kuljetukset olivat maksuttomia. Lähde: Hassink, J. & van Dijk, M Ruotsi Green Care -toiminnan organisointi Ruotsissa Ruotsissa on muutamien viime vuosien aikana käynnistynyt uusi liiketoimintamuoto Grön Omsorg, vihreä hoiva. Toimintaa harjoittavien maatilojen määrä on kasvanut nopeasti. Tiloja on nyt noin kolmisen sataa. Vihreää hoivaa tarjotaan erilaisille asiakasryhmille, kuten lapsille ja nuorille, ikäihmisille, toimintarajoitteisille, päihderiippuvaisille sekä omaishoitajille. Maataloustuottajajärjestö, LRF on ottanut vetovastuun toiminnasta ja määritellyt vihreän hoivan seuraavasti: Hyödyllistä ja mielekästä toimintaa maatiloilla, maalaisympäristössä henkilöille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti niitä ihmisiä, joita Ruotsin sosiaalipalvelulainsäädäntö eri tavoin koskee. Tapoja toteuttaa vihreää hoivaa on yhtä monta kuin on tiloja. Yhteinen edellytys on, että vihreää hoivaa tarjotaan maa tai metsätilalla ja maanviljelijä yhdistää hoivan ja maatilalla työskentelyn ottaen huomioon jokaisen asiakkaan yksilölliset tarpeet. LRF tukee alan yrittäjiä aktiivisesti uudenlaisen yritystoiminnan käynnistämisessä. Tiedotus perustuu pitkälle alan edelläkävijäyritysten toiminnan esittelyyn, minkä kautta asiasta voidaan kertoa käytännönläheisessä ja selkeässä muodossa. Toimintamallin edistämisen lisäksi on laadittu konkreettisia työkaluja yritystoiminnan suunnitteluun ja asiakaskontaktien hoitamista varten. Päivätoiminnan järjestäminen on ollut yksi tärkeimmistä toimintamuodoista. Sen järjestäminen on lakisääteistä toimintarajoitteisille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea oman toimintakykynsä ja elämän laadun ylläpitämiseen. Tämän lisäksi on perhehoitoa järjestäviä maatiloja ja maatilaympäristöön sijoittuvia kuntoutuspalveluita. Ruotsissa vihreän hoivan kasvumahdollisuudet nähdään hyvinä. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 16

18 Yritystoimintana toteutettava toiminta Yksityinen hoivatoiminta vaatii Ruotsissa luvan sosiaalihallitukselta. Kunta ostaa silloin palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta. Silloin vaaditaan, että tilalla on vastuuhenkilö, jolla on korkeakoulututkinto ja kokemusta hoivatyöstä. Yrittäjän ja kunnan yhteistyönä toteutettava toiminta Yrittäjä ja kunta toteuttavat toiminnan yhteistyössä, jolloin kunta esimerkiksi vuokraa tilan ja kunnan työntekijät vastaavat asiakkaiden ohjaamisesta. Maanviljelijän tehtävänä on järjestää tilat ja puitteet toiminnalle sekä tarvittaessa osallistua toiminnan ohjaamiseen. Vihreä kuntoutus Päivätoimintaan painottuvan Grön Omsorg toiminnan lisäksi Ruotsissa ollaan kehittämässä myös luonnon ja maatilaympäristön hyödyntämistä osana kuntoutus ja terapiapalveluita. Grön Rehabilitering nähdään kuitenkin enemmän tulevaisuuteen sijoittuvana mahdollisuutena, sillä tällä puolella tarvitaan vielä selkeästi menetelmäkehitystä sekä sosiaali ja terveysalan ammattilaisten osaamisen kehittämistä. Kuntoutuspalveluiden rahoitusjärjestelmä on myös monitahoisempi kuin sosiaalipalveluissa, jotka ovat paikallisen kunnan rahoittamia. Grön Rehabilitering toiminnasta on meneillään kaksi laajaa kokeiluhanketta. Östergötlandissa on kahden maaseutuyrittäjän vetämä kuntoutushanke ja Skånessa on puolestaan meneillään hoitolaitoksen ja maatilan välinen yhteistyöhanke. Lähde: LRF Esimerkkejä ruotsalaisista Green Care -tiloista: benchmarking-käynnit tiloilla Högbyn tila päivätoimintaa vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille Yhteistyö paikallisen Motalan kunnan kanssa käynnistyi syksyllä Nykyisin tila järjestää päivätoimintaa 15 henkilölle, joiden joukossa on sekä kehitysvammaisia että mielenterveyskuntoutujia. Asiakkaat tulevat tilalla säännöllisesti viitenä päivänä viikossa ja heidän työpäivänsä pituus on kello Tilalle on hyvät liikenneyhteydet ja asiakkaat tulevat bussilla tai omalla autolla. Palvelut järjestetään yrittäjän ja kunnan yhteistyönä siten, että yrittäjä vastaa maatilaympäristöstä ja töiden suunnittelusta. Päivätoiminnan ohjaus on sosiaalialan koulutuksen saaneiden ohjaajien vastuulla, jotka ovat Motalan kunnan palveluksessa. Sopimus kunnan kanssa on kolmevuotinen sisältäen myös varauksen sopimuksen jatkamiseen tämän jälkeen. Yhteistyömalli on toiminut hyvin. Myös kunnassa on oltu järjestelyyn tyytyväisiä ja parhaillaan neuvotellaan toiminnan laajentamisesta. Kustannukset ovat pysyneet samalla tasolla kuin kunnan itse järjestämässä päivätoiminnassa, mutta tulokset ovat olleet selkeästi parempia. Maatilan varsinainen tuotantotoiminta, kasvinviljely, sikala sekä työkoneiden vuokraus, on erotettu kokonaan päivätoiminnan tiloista. Maatilan yhteyteen on rakennettu myös kylpylä. Päivätoiminnan laajentuessa sekä kylpylätoiminnan kehittyessä tilalla ollaan nyt luopumassa sikalasta ja koneiden vuokrauksesta. Lisätietoa: TTS:n julkaisuja 410 (2011) 17

19 Kuva 2. Högbyn tilan piha tuo mieleen perinteisen maatilan pihapiirin, jossa on paljon eläimiä ja ihmisiä työskentelemässä. Toimintaa asiakkaille riittää niin puutarhan, eläinten hoidon kuin maatilan muidenkin töiden parissa. Kuva 3. Navettarakennuksessa on kaneja, hevonen sekä pienikokoisia vuohia, jotka soveltuvat hyvin asiakkaiden käsiteltäviksi. Tilalla on myös kanoja, lampaita ja koiria. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 18

20 Stallkraft ihmisille ja talleille kasvun voimaksi Värmdön kunnassa, Tukholman välittömässä läheisyydessä, on luotu toisenlainen sovellutus vihreän hoivan järjestämiseen. Alueella on runsaasti hevostalleja, joihin alettiin hakea paikallisen yhdistyksen kautta työntekijöitä. Tavoitteena oli tarjota mielekästä työtä ja toimintaa niille ihmisille, joiden työllistyminen muuten on vaikeaa. Tallien työntekijät ovat saaneet koulutusta tallityön tekemiseen ja yrittäjät työntekijöidensä ohjaamiseen. Hyvät julkiset liikenneyhteydet ovat olennainen edellytys sille, että työntekijät pääsevät kulkemaan työpaikoilleen. Toiminta on lähtenyt liikkeelle kolmivuotisella projektirahoituksella. Nyt yhdistys on rekisteröitymässä sosiaalialan toimijaksi, mikä edellyttää muun muassa sosiaalialan koulutuksen saaneen ohjaajan palkkaamista. Paikallisille hevostalleille toiminta on tuonut lisää vaihtoehtoja oman toiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi aiemmin tallillaan puolipäiväisesti ollut omistaja pystyy nyt työskentelemään yrityksessään kokopäiväisesti, kun siihen yhdistyy oman työntekijän tuki ja ohjaustehtävät. Lisätietoa: Kuva 4. Jimmy on yksi työllistetyistä. Hän asuu ryhmäkodissa ja käy tallilla töissä neljänä päivänä viikossa. Töihin tullessaan noin kolmisen vuotta sitten Jimmy liikkui huonosti, mm. ylipainon vuoksi. Nyt paino on karissut ja rappuset tallin vintille eivät enää tuota vaikeuksia. TTS:n julkaisuja 410 (2011) 19

Green Caren toimintamallit

Green Caren toimintamallit TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 6/2011 (662) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Caren toimintamallit Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen, Irene Roos, TTS Tiedote pohjautuu Marjatta ja Eino

Lisätiedot

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa

Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Mitä on Green Care- Vihreä Hoiva? Green Care toimintamalleja Norjassa ja Ruotsissa Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla, VIVA Sammatti 30.5.2012 Irene Roos, TTS 1 Green Care Vihreä Hoiva Green Care on palvelumuoto

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa

Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla

Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla TTS:n tiedote Asuminen, teknologia ja palvelut 1/2012 (665) YRITYSTOIMINTA JA PALVELUT Green Care Vihreä Hoiva maaseudulla Anne Korhonen, Sari Liski-Markkanen ja Irene Roos, TTS Kiinnostus Green Careen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA

GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA GREEN CARE TUNNETUKSI ETELÄ-POHJANMAALLA 29.9.2016 1 Tavoite Edistää Green Care-toimintaa ja sen toimintaedellytyksiä Etelä-Pohjanmaalla: tukea palveluiden kehittymistä, edistää alan yrittäjyyttä tuoda

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö

Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU

ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU Perusturvalautakunta ESITYSLISTA/ KOKOUSKUTSU Nro/vuosi Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Tarvainen Maarit, pj. Huttunen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille

Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Green care hyvinvointia ihmisille, mahdollisuus maaseudun yrityksille Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala

Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Kuva: Hannele Siltala Green Care vihreän hoivan mahdollisuudet Anja Yli-Viikari, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit,

Lisätiedot