Vapaaehtoistyöpaikkojen opas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistyöpaikkojen opas"

Transkriptio

1 Vapaaehtoistyöpaikkojen opas Sujuvan yhteistyön aakkoset Maailmanvaihto ry ICYE Finland

2 SISÄLLYS 1. Vapaaehtoistyöpaikaksi ulkomaalaiselle nuorelle... Maailmanvaihto ry ICYE Finland... Kaiken maailman vapaaehtoisia Maailmanvaihdon vapaaehtoistyöpaikaksi... Vapaaehtoistyöpaikan kriteerit... Haku vapaaehtoistyöpaikaksi ICYE-ohjelmassa... Haku vapaaehtoistyöpaikaksi EVS-ohjelmassa Toimivan vapaaehtoisyhteistyön ABC... Valmistautuminen vapaaehtoistyöpaikaksi... A) Suunnittelu... B) Valintaprosessi... C) Viestintä ennen vapaaehtoisen saapumista... D) Perehdytyksen työnjako... Vapaaehtoisen saavuttua... Mentorointi eli työnohjaus... Tukiverkosto Käytännön järjestelyt... Ohjelmakäytännöt... Paperit kuntoon Vapaaehtoisen saapuessa... A) Rekisteröityminen paikallispoliisissa... B) Rekisteröityminen maistraatissa... C) Verokortin hankkiminen... D) Pankkitilin avaaminen... E) Matkakortin hankkinen... F) Kännykkä- ja nettiyhteydet Mutkia matkassa?... Keskustellen kohti yhteisymmärrystä... Kulttuurisen sopeutumisen haasteet ja kulttuurishokki... Yksinäisyys ja koti-ikävä... Yhteistyön ongelmat ja vapaaehtoistyöpaikan vaihto... Hätätilanteet Vinkkejä vapaaehtoistyöjaksosta tiedottamiseen Linkkejä lisätietoon Vapaaehtoistyöntekijöiden vinkkejä

3 1 Vapaaehtoistyöpaikaksi ulkomaalaiselle nuorelle Haluaisitteko saada arjen kansainvälisyyskasvatusta työyhteisöönne? Entä apua askareisiin? Miltä kuulostaisi mahdollisuus saada ulkomaalaisia työtovereita, joiden avulla maailmankuva avartuu ja kielitaito kohenee? Jos olette näistä kiinnostuneita, ryhtykää ulkomaalaisen nuoren vapaaehtoistyöpaikaksi! Maailmanvaihto vastaanottaa vuosittain Suomeen vapaaehtoistyöhön 6 12 kuukaudeksi kolmisenkymmentä nuorta eri puolilta maailmaa. Järjestö etsii nuorten vapaaehtoistyöpaikoiksi yleishyödyllisiä tahoja ympäri maata. Vapaaehtoistyöpaikkoja voivat olla esimerkiksi vanhainkodit, päiväkodit, kehitysvammaisten työpajat, kulttuurikeskukset ja nuorisotalot. Suurin osa vapaaehtoisista saapuu Suomeen elo syyskuussa, mutta vapaaehtoistyöpaikaksi voi hakea ympäri vuoden. Vapaaehtoinen tuo työyhteisöön työpanoksensa sekä piristystä arkeen ja mahdollisuuden molemminpuoliseen kieliharjoitteluun. Vapaaehtoistyöjakso tarjoaa koko työpaikan väelle arjen kansainvälisyyskasvatusta ja kulttuurienvälisiä oppimismahdollisuuksia. Maailmanvaihdon vapaaehtoiset ovat esimerkiksi antaneet esimerkiksi monille vammaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden kansainväliseen kanssakäymiseen. Miten vapaaehtoistyöpaikaksi haetaan? Entä miten työyhteisö voi valmentautua vapaaehtoisen vastaanottamiseen? Kuinka yhteistyö saadaan toimimaan sujuvasti? Tämä opas tarjoaa hyödyllistä tietoa ja vinkkejä niin vapaaehtoistyöpaikaksi ryhtymistä harkitseville kuin jo yhteistyön aloittaneille, vapaaehtoisen vastaanottamiseen valmentautuville työyhteisöille. Moniin oppaan luvuista on liitetty vapaaehtoisia vastaanottaneiden työpaikkojen väen kommentteja aihealueeseen liittyen ja oppaan viimeisille sivuille on koottu vapaaehtoistyöntekijöiden vinkkejä työpaikoille. 3

4 Maailmanvaihto ry ICYE Finland Maailmanvaihto ry ICYE Finland on nuorisovaihtojärjestö, joka vastaanottaa ulkomaalaisia vapaaehtoistyöntekijöitä Suomeen ja lähettää Suomesta nuoria vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Maailmanvaihto edustaa Suomessa kansainvälistä International Cultural Youth Exchange -järjestöä (ICYE), joka tarjoaa monipuolisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia paikallisissa yhteisöissä ja kansalaisjärjestöissä eri puolilla maailmaa. Se toimii yhteensä noin 40 maassa viidellä mantereella. Maailmanvaihto on perustettu vuonna Alussa toiminta oli pääasiassa kansainvälistä oppilasvaihtoa, mutta asteittain järjestö alkoi keskittyä yhä enemmän vapaaehtoistyöhön. Nykyisin nuoria lähetetään ja vastaanotetaan ainoastaan vapaaehtoistyöhön. Osallistujia on vuosittain noin seitsemänkymmentä. Maailmanvaihto on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton järjestö. Maailmanvaihto on pieni järjestö, jossa jokainen toimija tunnetaan ja yksilölliset toiveet otetaan huomioon. Toiminta toteutetaan rahoitetaan pääosin vaihto-ohjelmiin osallistuvien Vapaaehtoistyöntekijä Magdalena Puolasta ja lapsia Y.E.S.-päiväkodissa Vantaalla. 4

5 suomalaisten osallistumismaksuilla sekä Euroopan Unionin Erasmus+-ohjelman ja Opetusministeriön myöntämillä avustuksilla. Vapaaehtoisilla aktiiveilla on tärkeä rooli järjestössä. Maailmanvaihdon toiminnan keskeiset arvot ovat kulttuurienvälinen oppiminen, globaalivastuu ja aktiivinen kansalaisuus. Pitkäkestoinen vapaaehtoistyöohjelma tarjoaa nuorille aikuisille haasteellisen kulttuurienvälisen oppimiskokemuksen, joka edistää yksilön kasvua ja kehittymistä ja antaa hänelle uusia näkökulmia. Kulttuurienvälinen oppiminen puolestaan edistää kulttuurirajat ylittävää yhteistyötä ja lisää kulttuurien välistä ymmärrystä. Kansainväliseen vapaaehtoistyöohjelmaan ja kansainväliseen nuorisotoimintaan osallistuminen myös lisää nuorten aikuisten tietoisuutta ja aktiivisuutta kehitys-, tasa-arvo- ja ympäristökysymyksissä. Se, että nuorilla aikuisilla on mahdollisuus osallistua vastuulliseen kansainväliseen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan, edistää nuorten aktiivista roolia yhteiskunnassa. Kaiken maailman vapaaehtoisia Miksi Suomeen vapaaehtoistöihin Vastauksia on yhtä monta kuin vapaaehtoistakin. Jotkut ovat jo ennestään innostuneita Suomen kielestä, kulttuurista ja musiikista. Toiset taas haluavat tulla oppimaan Suomen maailmalla mainetta niittäneestä koulutusjärjestelmästä. Joillekin taas maalla ei ole niin väliä, kunhan voi kokea olevansa hyödyksi tai saada välivuoden tulevaisuudensuunnitelmien pohtimiseen. Kielitaidon vahvistaminen, itsenäistyminen sekä uusien kokemusten ja ystävien saaminen ovat monen nuoren tavoitteita vapaaehtoisvuoden ajalle. Maailmanvaihto vastaanottaa ja lähettää vapaaehtoistyöntekijöitä International Cultural Youth Exchange (ICYE) -ohjelman ja Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun 5

6 (EVS, European Voluntary Service) kautta. Molemmissa vapaaehtoistyöjakson järjestämiseen osallistuu sekä lähettävä että vastaanottava järjestö, joilta vapaaehtoinen saa valmennusta ja tukea. Tavoitteena kummassakin vapaaehtoisohjelmassa on kulttuurienvälinen oppiminen ja henkilökohtainen kasvu uudessa kulttuurissa asumisen ja vapaaehtoistyön kautta. ICYE-ohjelman kautta tulee Suomeen vuosittain yhteensä noin ulkomaalaista vapaaehtoistyöntekijää Aasiasta, Afrikasta, Amerikan mantereelta erityisesti Latinalaisesta Amerikasta sekä Euroopasta. Vapaaehtoisvaihtoa tehdään pääasiassa Euroopan ulkopuolisten ICYE-kumppanijärjestöjen kesken. Nuorten kotimaat vaihtelevat vuosittain, mutta yleensä vapaaehtoisia saapuu seuraavista maista: Bolivia, Costa Rica, Ecuador, Meksiko, Intia, Japani, Taiwan, Kenia, Uganda, Saksa ja Sveitsi. ICYE-ohjelma on omarahoitteinen, ja vapaaehtoinen maksaa kotimaansa ICYE-järjestölle ohjelmamaksun, jonka suuruus vaihtelee maittain. EVS-ohjelma on osa EU:n rahoittamaa Erasmus+-ohjelmaa. Erasmus+ on Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, joka rahoittaa toimialoilla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä. EVS on osallistujille lähes ilmainen, ja vaihto tapahtuu lähinnä eurooppalaisten järjestöjen kesken. Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta vastaanotamme vuosittain Suomeen noin nuorta vapaaehtoista Euroopasta ja naapurimaista. ICYE- ja EVS-ohjelmat ovat molemmat suunnattuja pääasiassa vuotiaille nuorille, mutta välillä vastaanotamme myös yli 30-vuotiaita ICYE-vapaaehtoisia. Osallistujille ei ole koulutustai kielitaitovaatimuksia, mutta käytännön englannin (tai suomen) kielen taitoa toivotaan. EVS on suunnattu ensisijaisesti nuorille, joilla on muutoin vähäiset mahdollisuudet saada kansainvälistä kokemusta (esim. työttömyys, taloudelliset tai sosiaaliset haasteet perheessä). Suomeen saapuvat vapaaehtoiset ovat taustaltaan hyvin erilaisia. Joillakin saattaa olla monen vuoden työkokemus, kun taas toiset tulevat suoraan koulun penkiltä. Vapaaehtoiset eroavat myös kielitaidon suhteen; jotkut puhuvat sujuvaa englantia ja toiset saattavat jopa osata hieman suomea. On myös osallistujia, joiden kielitaito on alussa heikko. Vapaaehtoistyöpaikalla on mahdollisuus esittää toiveita vapaaehtoisten kotimaasta ja taidoista, ja nämä toiveet pyritään toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Vapaaehtoiset ovat luonnollisesti erilaisia persoonia myös esimerkiksi sopeutumiskyvyn, sosiaalisuuden ja oma-aloitteisuuden suhteen, mikä vaatii työpaikalta motivaatiota ja aikaa tukea vapaaehtoista. 6

7 Vapaaehtoistyön maailmaa opistolla Lehtimäen opisto Etelä-Pohjanmaalla on erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien oppijoiden aikuisoppilaitos. Opisto on toiminut vuodesta 1997 vapaaehtoistyöpaikkana lukuisille ulkomaalaisille nuorille. Aire Honkola työskentelee opistolla opettajana ja toimii ulkomaalaisten vapaaehtoisten ohjaajana. Aire kertoo kokemuksistaan näin: Meillä on ollut vapaaehtoisia laidasta laitaan: monen ikäisiä ja eri puolilta maailmaa. Useimmiten vapaaehtoiset avustavat oppitunneilla, mutta alussa he tekevät töitä myös keittiöllä, koska eivät siinä vaiheessa osaa vielä kieltä kovin hyvin. Meillä on myös ollut vapaaehtoistyössä tyttöjä, joilla on ratsastustaustaa. He ovat tehneet mielellään tallitöitä ja osallistuneet ratsastusterapiaan. Työskentely ulkomaalaisten nuorten kanssa on antanut oppilaillemme oivan tilaisuuden kohdata erilaisuutta. Koska opistomme on erityiskoulu, suvaitsevaisuus ja erilaisuuden hyväksyminen on meille tärkeää. Samalla kun opistomme edesauttaa vammaisten integroitumista yhteiskuntaan, voimme ulkomaalaisten vapaaehtoisten kautta opettaa myös oppilaillemme suvaitsevaisuutta. Kohtaamalla ihonväriltään erilaisia ja erilaisen kulttuuritaustan omaavia nuoria he oppivat arvostamaan myös omaa erilaisuuttaan paremmin. 7

8 2 MAAILMANVAIHDON VAPAAEHTOISTYÖPAIKAKSI Monet Maailmanvaihdon yhteistyökumppanit ovat vastaanottaneet vapaaehtoistyöntekijöitä jo vuosien ajan, ja kansainvälisestä vaihdosta on tullut pysyvä osa niiden työyhteisöä. Myös uudet vapaaehtoistyöpaikat ympäri Suomen ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Vapaaehtoistyöpaikat ovat Suomessa perinteisesti olleet pääosin sosiaali- ja kasvatusalalta. Vapaaehtoiset työskentelevät usein lasten, nuorten, vammaisten ja opiskelijoiden parissa päiväkodeissa, kouluissa, erityisoppilaitoksissa, vammaisten työpajoilla, kansanopistoissa ja lastenkodeissa. Tavoitteenamme on laajentaa vapaaehtoistyöpaikkojen verkostoa erityisesti kulttuuri- ja ympäristöaloille sekä myös löytää uusia vapaaehtoistyöpaikkoja maahanmuuttajien, nuorten ja vanhusten parista. Vapaaehtoistyöpaikan kriteerit Vapaaehtoistyöpaikan tulee olla voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen taho. Myös kestävää kehitystä edistävä tai sosiaalialan yritys voi toimia vapaaehtoistyöpaikkana, mutta on tärkeää muistaa, että vapaaehtoinen ei voi korvata palkattua työvoimaa. Vapaaehtoiselle tulee olla tarjolla mielekkäitä ja sopivan haasteellisia työtehtäviä, eikä hänen työnkuvansa voi muodostua pelkästään rutiinitöistä, kuten siivoamisesta ja tiskaamisesta. Vapaaehtoinen ei myöskään voi yksin olla vastuussa esimerkiksi lapsi- tai vammaisryhmän turvallisuudesta, vaan päävastuu on aina vakituisella henkilökunnalla. Vapaaehtoisen työtehtävien on hyvä sisältää paljon sosiaalista vuorovaikutusta ja kulttuurienvälisiä oppimismahdollisuuksia. On tärkeää löytää kunkin vapaaehtoisen vahvuudet ja erityistaidot, ja hyödyntää niitä työssä. Tärkeintä on, että työpaikalla ollaan motivoituneita saamaan työyhteisöön kansainvälistä väriä ja tarjoamaan vapaaehtoiselle riittävästi perehdytystä ja tu- 8

9 kea. Jonkun työpaikalla on hyvä osata englantia (tai vapaaehtoisen äidinkieltä) sujuvasti, mutta kaikkien ei tarvitse olla kielitaidon mestareita. Tärkeämpää on sosiaalinen asenne ja kommunikaatio. Vapaaehtoista ei pidä jättää yksin. On hyvä ottaa koko työyhteisö mukaan vapaaehtoisen työn suunnitteluun, ettei ohjaus jää kokonaan yhden henkilön harteille. Hyvässä vapaaehtoistyöpaikassa vapaaehtoinen kokee, että hänen työnsä on merkityksellistä ja hänen työpanostaan arvostetaan. Yhteistyö tarjoaa oppimiskokemuksia kaikille osapuolille. Kokemuksia vapaaehtoistyöpaikoilta Parasta on näkökulmien laajentuminen ja vapaaehtoisten tuomat uudet tavat työskennellä ja oppia. Vapaaehtoisten kanssa työskentely on ehdottomasti tilanne, jossa molemmat osapuolet oppivat. Parasta on ollut saada tutustua eri kulttuureihin. Vapaaehtoinen on tuonut päiväkodissamme lisäiloa lasten maailmaan ja auttanut läsnäolollaan meitä tiedostamaan oman kulttuuritaustamme ja myös arvostamaan sitä. Uskoisin, että vapaaehtoistyöjaksot ovat työpaikallamme tuoneet vaihtelua ja mahdollisuuksia mielenkiintoiseen vuorovaikutukseen eri kulttuurista tulevan henkilön kanssa, monelle myös englannin kielen suullisen taidon karttumista. Myös henkilöstö on saanut rohkeutta puhua vierasta kieltä. Olemme saaneet kokemuksia siitä, että eri tilanteissa voi selvitä omalla kielitaidolla, että tankeroenglannillakin pärjää. Suurin ilo vapaaehtoisesta työyhteisössämme on varmasti ollut seurata, miten paljon iloa ja hyviä kokemuksia vapaaehtoistyöntekijöiden läsnäolo ja apu tuovat kehitysvammaisille. 9

10 Maailmanvaihdon kautta Suomeen tulevat nuoret osallistuvat joko ICYE- tai EVS-ohjelmaan (ks. luku 1 Kaiken Maailman vapaaehtoisia ). Hakuprosessi vapaaehtoistyöpaikaksi ja ohjelmakäytännöt eroavat jonkin verran toisistaan. Haku ICYE-ohjelman vapaaehtoistyöpaikaksi ICYE-vapaaehtoiset saapuvat Suomeen pääasiassa Euroopan ulkopuolelta ICYE-kumpanijärjestöjemme lähettäminä. Uusien vapaaehtoisten hakemukset saapuvat Maailmanvaihtoon pääasiassa keväisin, maalis huhtikuussa. Hakemuksen saatuaan Maailmanvaihto ryhtyy etsimään sopivaa vapaaehtoistyöpaikkaa vapaaehtoisen kiinnostuksen ja soveltuvuuden mukaan. ICYEvapaaehtoistyöpaikaksi ryhdytään sopimalla asiasta Maailmanvaihdon kanssa. Kuva Vihdistä Kisälli-Harjulanmäestä kehitysvammaisten työpajalta. Oikealla vapaaehtoistyöntekijä Tatev Armeniasta. 10

11 Vapaaehtoisen vastaanottamisesta kiinnostunut työpaikka täyttää ensin hakulomakkeen, joka antaa Maailmanvaihdolle tärkeää lisätietoa vapaaehtoistyöpaikasta, vapaaehtoisen roolista ja tehtävistä, työpaikan olosuhteista ja vapaaehtoiselle tarjottavasta tuesta. Myöhemmin vapaaehtoistyöpaikka täyttää myös englanninkielisen lomakkeen, jonka tarkoituksena on antaa tulevalle vapaaehtoiselle mahdollisimman selkeä kuva vapaaehtoistyöpaikasta, työympäristöstä, työtehtävistä sekä työpaikan odotuksista. Tämän jälkeen Maailmanvaihdon järjestösihteeri vierailee työpaikalla. Tapaamisen tarkoituksena on tutustua ICYE-ohjelman käytäntöihin ja suunnitella yhdessä vapaaehtoisen roolia, työtehtäviä, työnohjausta ja tukiverkostoa. On myös tärkeää sopia käytännön asioista, kuten majoituksesta, taskurahasta, työajoista ja mentorista sekä miettiä yhdessä työpaikalle soveltuvan vapaaehtoisen tärkeitä ominaisuuksia ja taitoja. ICYE-ohjelmassa työpaikan tulee maksaa vapaaehtoiselle taskurahaa 95 kuukaudessa ja tarjota hänelle työpäivisin lounas (työpaikan yhteydessä asuvalle myös muut ateriat). Jos suunnitelmat vaikuttavat toimivilta, sovitaan yhteistyön aloittamisesta ja mahdollisesti myös vapaaehtoisen saapumisen ajankohdasta. Maailmanvaihtoi ehdottaa vapaaehtoisehdokkaiden hakemusten perusteella yhtä tai useampaa ehdokasta vapaaehtoistyöpaikalle. Vapaaehtoisen vastaanottamisessa lopullinen päätös kuuluu vapaaehtoistyöpaikalle. Kun sijoitus on vahvistettu ja vapaaehtoinen saapunut, Maailmanvaihto tekee vapaaehtoistyöpaikan ja vapaaehtoisen kanssa kirjallisen vapaaehtoistyösopimuksen. Lisätietoa ja hakulomake: Haku EVS-ohjelman vapaaehtoistyöpaikaksi European Voluntary Service -ohjelman tarkoituksena on tarjota etenkin muita heikommassa asemassa oleville nuorille kulttuurienvälisiä oppimiskokemuksia ja mahdollisuuksia kehittää taitojaan. EVS-ohjelman rahoitusta ja toteutusta koordinoi Suomessa Helsingistä käsin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International Mobility). CIMO päättää EVS-hankerahoitusten myöntämisestä, valvoo vapaaehtoistyöhankkeiden toteutusta sekä järjestää koulutuksia vapaaehtoisille ja vapaaehtoistyöpaikkojen mentoreille. Maailmanvaihdon kautta tulee Suomeen vuosittain EVS-vapaaehtoista pääosin Euroopasta, mutta myös Euroopan ulkopuolelta. Maailmanvaihto toimii EVS-hankkeita koordinoivana tahona, joka hoitaa EVS-tukihakemukset ja loppuraportit vapaaehtoistyöpaikkojen avustuksella 11

12 sekä koordinoi EVS-rahoituksen jakamista ja vapaaehtoisohjelman toteuttamista. Järjestö myös tukee niin vapaaehtoistyöntekijöitä kuin -työpaikkoja. EVS-vapaaehtoistyöpaikaksi haluava taho ottaa yhteyttä Maailmanvaihtoon, joka neuvoo EVSrekisteröitymisprosessissa eli akkreditoitumisessa CIMOn kanssa. Kiinnostuneet tahot voivat myös olla suoraan yhteydessä CIMOon, jos haluavat hoitaa hankekoordinoinnin itsenäisesti. Vapaaehtoistyöpaikka täyttää Expression of Interest -lomakkeen, johon kirjataan kuvaukset mm. työpaikasta, vapaaehtoiselle suunnitelluista tehtävistä ja oppimismahdollisuuksista sekä kuinka vapaaehtoisen majoitus, kielikoulutus ja tuki tullaan järjestämään. Lisäksi vapaaehtoistyöpaikan tulee EVS-ohjelmaan liittyäkseen tehdä URF-rekisteröinti (Unique Registration Framework) sekä hankkia itselleen PIC-koodi (Participant Identification Code). Ohjeet tähän löytyvät CIMOn sivustolta: (Ks. kohta Organisaatiot rekisteröityvät etukäteen.) Hyväksytyt eli akkreditoidut uudet EVS-vapaaehtoistyöpaikat lisätään EVS-tietokantaan, josta löytyy tiedot kaikista EVS-ohjelmassa mukana olevista hankkeista ympäri Euroopan. Tietokannan avulla nuoret voivat etsiä ja ottaa yhteyttä heitä kiinnostavaan EVS-paikkaan. Siksi vapaaehtoistyöpaikan ja työtehtävien kuvausten on hyvä olla mahdollisimman yksityiskohtaisia. Maailmanvaihdon koordinoimissa EVS-hankkeissa yhteydenotot tulevat suoraan Maailmanvaihtoon (osoitteeseen Maailmanvaihto myös tiedottaa vapaana olevista EVS-paikoista yhteistyökumppaneilleen Euroopassa. Kiinnostuneet vapaaehtoiset täyttävät hakemuksen, jonka perusteella Maailmanvaihto valitsee parhaat ehdokkaat ja lähettää näiden hakemukset vapaaehtoistyöpaikalle. Lopullisen valinnan vapaaehtoisen vastaanottamisesta tekee vapaaehtoistyöpaikka. Valituille vapaaehtoisille haetaan EVS-hankerahoitusta CIMOsta. Rahoitusta on mahdollista hakea myös, kun lähettävä järjestökumppani on olemassa, vaikkei vapaaehtoista olisikaan vielä valittuna. Hakuprosessin aloittamisesta vapaaehtoisen saapumiseen kuluu aikaa yleensä vähintään 6 kuukautta, joten EVS-projektin suunnittelu pitää aloittaa hyvissä ajoin. Lisätietoa: Kansainvälisen Liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO: EVS-tietokanta: europa.eu/youth/evs_database 12

13 ICYE- ja EVS-ohjelmakäytännöt Rahoitus ICYE EVS Omarahoitteinen, vapaaehtoinen maksaa ohjelmamaksun Rahoitus EU:lta, vapaaehtoisen maksettavaksi voi tulla pieni osa matkakuluista (matkakulut korvataan porrastetusti matkan pituuden mukaan) Kesto 6kk tai 12kk 6-12kk Aloitus Elokuussa tai tammikuussa, joustavasti vapaaehtoistyöpaikaksi Maailmanvaihdon kanssa sopimalla Ympäri vuoden, kuun alussa; Vapaaehtoistyöpaikaksi ryhtyminen vaatii CIMON hyväksynnän ja hankerahoituksen Vapaaehtoisten koulutukset Taskuraha Asuminen Ruokailut Maailmanvaihdon Tulovalmennusleiri elokuussa, Puolivuotisleiri tammikuussa, Loppuevaluaatioleiri toukokuussa. Matkat korvataan. Vapaaehtoistyöpaikka maksaa 95 / kk Vapaaehtoistyöpaikan yhteydessä tai isäntäperheessä. Työpaikka tarjoaa lounaan sekä myös muut ateriat, jos vapaaehtoinen asuu työpaikan yhteydessä TAI isäntäperhe tarjoaa ateriat vapaa-ajalla. CIMOn Tulovalmennus- ja Väliarviointileirit. Mahdollisuus myös osallistua MV:n elokuun ja tammikuun leireille. Matkat korvataan. Maailmanvaihto maksaa EU-tuella 125 / kk Vapaaehtoistyöpaikan yhteydessä tai isäntäperheessä. Työpaikka tarjoaa lounaan sekä myös muut ateriat, jos vapaaehtoinen asuu työpaikan yhteydessä TAI isäntäperhe tarjoaa ateriat vapaaajalla. Työmatkat Vakuutus Kieliopinnot Maailmanvaihto korvaa työmatkakulut (kuukausikortin) tarvittaessa. Terveys- ja vastuuvakuutus, Allianz Global Assistance (AGA) 30h suomen kurssi elokuun leirillä, muut opinnot omakustanteisesti. Maailmanvaihto korvaa työmatkakulut (kuukausikortin) tarvittaessa. Terveys- ja vastuuvakuutus, AXA European Benefits Kurssit tulovalmennusleirillä sekä Maailmanvaihto maksaa EU-tuella 150 kielenopiskeluun 13

14 3 Toimivan VAPAAEHTOISyhteistyön ABC Vapaaehtoinen rikastuttaa työpaikan arkea, mutta työhteisön jäseneksi tuleminen edellyttää panostusta niin vapaaehtoiselta kuin koko työyhteisöltä. Vapaaehtoistyöjakso on ennen kaikkea arkea työpaikalla. Näin ollen sitoutuneen työyhteisön sekä toimivan vuorovaikutuksen roolia on mahdotonta korostaa liikaa. Vapaaehtoisen kanssa jaettu arki on parhaimmillaan löytöretki omaan tuttuun ympäristöön. Matkaan ei kannattaa lähteä valmistautumatta. Tämä kappale tarjoaa vinkkejä siihen, miten luoda puitteet toimivalle yhteistyölle. Kaiken A ja Ö on se, että vapaaehtoinen löytää oman paikkansa työyhteisön jäsenenä. Tärkeää on niin yhteinen ymmärrys siitä, mitä vapaaehtoistyö merkitsee kuin se, että työyhteisö on valmis ottamaan vapaaehtoisen jäsenekseen. Yhteinen ymmärrys vapaaehtoistyön merkityksestä Kuten kaikessa työssä, myös vapaaehtoistyössä niin työntekijän kuin työnantajan tulee noudattaa yhteisiä pelisääntöjä. Näin taataan mm. se, että työlle asetetut tavoitteet saavutetaan. Merkittävin ero palkka- ja vapaaehtoistyön välillä on motivaatio. Vapaaehtoistyöntekijää ei motivoi rahallinen korvaus, vaan uudet kokemukset, oppiminen ja positiivinen palaute. Työpanoksellaan vapaaehtoinen tarjoaa työpaikalle lisäarvoa: vapaaehtoistyön tehtävä ei ole korvata varsinaista, palkattua työvoimaa! Vapaaehtoistyöntekijä työyhteisön jäseneksi Vapaaehtoinen tarvitsee tukea sopeutuakseen työyhteisöön. Työntekijöillä on oltava aikaa ja motivaatiota saattaa vapaaehtoinen yhteisön jäseneksi. Mentorin rooli on keskeisin, mutta työpaikalla on hyvä olla useampia henkilöitä, jotka ovat valmiita auttamaan ja tukemaan vapaaehtoista. Ihannetilanteessa koko työyhteisö sitoutuu kantamaan kortensa kekoon. 14

15 Kansainvälisessä vapaaehtoistyössä opitaan kieltä ja kulttuuria, mutta myös tärkeitä elämäntaitoja, kuten kykyä kohdata uusia tilanteita ja ratkaista ongelmia. Suomeen saapuneen vapaaehtoisen täytyy oppia selviytymään uudenlaisessa arjessa: Miten pukeutua, kun ulkona on kaksikymmentä astetta pakkasta? Mitä tehdä, kun ruokakaupasta ei löydy mitään tuttua? Miten bussit kulkevat kaupunkiin tai työpaikalle? Alussa ihmeteltävää riittää ja tuen tarve on suuri, mutta ajan myötä uudet asiat muuttuvat rutiineiksi. Maailmanvaihdon vapaaehtoisia on työskennellyt mm. Lyhty ry:ssä Helsingissä. Tässä Lyhdyn työpajalainen (vas.) sekä vapaaehtoistyöntekijä Marili Virosta. Vapaaehtoistyöjakso ei ole vain pärjäämistä päivästä päivään, vaan myös viihtymistä erilaisessa arjessa. Harva elää vain työtään varten, eli työpaikan ulkopuolisella sosiaalisella verkostolla on tärkeä merkitys. Työtoverit voivat tukea vapaaehtoista kannustamalla häntä harrastamaan ja rohkaisemalla tutustumaan uusiin ihmisiin. Miten sitten saada työpaikan väki kiinnostumaan yhteistyöstä vapaaehtoisen kanssa? On tärkeää, että kaikki joiden elämää asia koskettaa saavat mahdolli- 15

16 suuden osallistua päätöksentekoon tai vähintäänkin riittävästi tietoa. Tällöin on helpompi jakaa niin ilot kuin surut. On tärkeä sitouttaa etenkin työtoverit, asiakkaat, oppilaat ynnä muut, jotka ovat vapaaehtoisen kanssa suoraan kosketuksissa. Kannattaa myös miettiä, miten muu työyhteisö ja keskeiset sidosryhmät (esim. lasten perheet) pysyisivät ajan tasalla, saisivat ilmaista toiveensa ja tilaisuuden auttaa järjestelyissä. Valmistautuminen vapaaehtoistyöpaikaksi Sujuvan yhteistyön perusta valetaan jo ennen vapaaehtoisen valintaa ja saapumista! Jo valmisteluvaiheessa on hyvä keskustella mahdollisimman laajan joukon kanssa ja antaa tilaa toiveille, huolille ja ideoille. Tässä valmisteluprosessi on jaettu neljään osaan, joista jokainen sisältää muutamia kysymyksiä herättelemään keskustelua. TYönkuvan suunnittelu Vapaaehtoistyöpaikan on tarkoitus tarjota vapaaehtoiselle mielekkäitä tehtäviä, joissa hän saa sopivasti vastuuta. Hyvä vapaaehtoisen työnkuva sisältää sopivassa suhteessa rutiinityötä ja haasteita. Työnkuva ei ole liian jäykkä vaan se joustaa vapaaehtoisen taitojen ja kiinnostuksen mukaan. Aina on myös oltava Plan B. Valmistautuminen Suunnittele vapaaehtoisen työnkuva 2. vapaaehtoisen valintaprosessi 3. viestintä ennen vapaaehtoisen saapmista 4. perehdytyksen työnjako Vapaaehtoiselle voi jo suunnitteluvaiheessa laatia viikkoaikataulun ja lukujärjestyksen (noin tuntia viikossa). On eduksi, jos vapaaehtoinen pääsee tehtävissään tuomaan esiin omaa kulttuuriaan ja kieltään. Hänen työnkuvaansa voi sisältyä myös jokin oma projekti, kuten tapahtuma, työpaja, juhla, teemapäivä, lehtinen tai näyttely. Oma projekti tarjoaa hyötyä ja iloa vapaaehtoiselle ja näkyvyyttä sekä lisäarvoa työpaikalle. Projektin aikatauluksesta on hyvä sopia yhdessä ja vapaaehtoista tulee tukea ja auttaa projektin toteuttamisessa. Mikä on vapaaehtoistyöntekijän rooli työpaikallamme? Löytyykö meiltä hänelle mielekkäitä tehtäviä? Missä tehtävissä vapaaehtoisesta olisi eniten iloa ja hyötyä? Mitä vapaaehtoinen voi meillä oppia? Missä vapaaehtoinen voisi asua? 16

17 Mitä vapaaehtoinen voi tehdä vapaa-ajallaan? Millaista tukea voimme tarjota? Millaiset ovat julkisen liikenteen yhteydet? Osa vapaaehtoisista asuu isäntäperheessä ja osa työpaikan yhteydessä. Kun perhe ja ystävät ovat kaukana, työyhteisön sosiaalinen merkitys on korostuu. Tämän vuoksi on tärkeä pohtia myös vapaaehtoisen sosiaalista verkostoa ja vapaa-ajanmahdollisuuksia. Jos vapaaehtoisella ei ole isäntäperhettä, työpaikalta edellytetään panostusta myös työajan ulkopuolella. Jokaisella ei välttämättä ole sellaisia itsenäiseen asumiseen tarvittavia taitoja, joita samanikäisillä suomalaisilla nuorilla oletetaan olevan. Lisäksi etenkin pienemmillä paikkakunnilla samanikäisen seuran puute voi osoittautua haasteeksi. Useimmat vapaaehtoiset elävät hyvin pienellä budjetilla, joten matkakulut muodostuvat helposti matkailun ja harrastamisen kynnyskysymyksesi. Työpaikan väki voi esimerkiksi tarjota vapaaehtoiselle kyytejä ja auttaa häntä verkostoitumaan. Vapaaehtoisen valintaprosessi Valintaprosesissa on tärkeää, että työpaikka ja vapaaehtoinen saavat toisistaan riittävästi ennakkotietoa. On tärkeää pohtia, miten kertoa vapaaehtoiselle houkuttelevasti ja totuudenmukaisesti työtehtävistä ja asuinpaikasta. Vapaaehtoistyöpaikan profiili kertoo, mitä työpaikka tarjoaa ulkomaalaiselle vapaaehtoistyöntekijälle ja mtä se toivoo saavansa vapaaehtoiselta. Vapaaehtoinen ei korvaa palkattua työntekijää, eli häneltä ei voi odottaa tiettyä koulutustaustaa tai aikaisempaa kokemusta vastaavista tehtävistä. Sen sijaan on hyvä pohtia, millaisia valmiuksia kaavailluissa vapaaehtoistehtävissä tarvitaan ja millaiset persoonallisuuspiirteet ovat eduksi: Kielitaito ja kommunikointitaidot? Miten suuri osa työstä on keskustelua? Mitkä luonteenpiirteet ja ominaisuudet ovat avuksi työssä? Esim. ulospäin suuntautunut ja sosiaalinen vai yksin viihtyvä? Missä määrin työ vaatii itsenäistä otetta ja aloitekykyä? Onko joistain harrastuksista tai kiinnostuksenkohteista apua työssä (esim. liikunta-, musiikki tai käsityöharrastus tai kiinnostus liikkua luonnossa)? Miettikää jo hyvissä ajoin miten vapaaehtoisen valinnassa edetään. Ketkä päättävät asiasta työpaikalla? Riittävätkö hakulomakkeen tiedot päätöksentekoon vai halutaanko soveltuvuutta ja motivaatiota selvittää esimerkiksi sähköpostitse, puhelimitse tai Skypen avulla? 17

18 Viestintä ennen saapumista Pohtikaa yhdessä, mistä asioista olisi hyvä tiedottaa vapaaehtoista jo ennen kuin hän saapuu. Esimerkiksi työtehtävistä, työympäristöstä ja työpaikan odotuksista? Miettikää myös, miten voisitte luoda positiivisen vaikutelman työyhteisöstä ja hyvä pohjan yhteistyölle. Projektikuvaukset ja hakemukset tarjoavat molemmille osapuolille kuvaa siitä, mitä odottaa tulevalta, mutta yhteydenpidolla voidaan tarkentaa odotuksia puolin ja toisin. Koska ja miten vapaaehtoiseen otetaan yhteyttä? Riittääkö sähköposti vai olisiko hyvä keskustella Facebookin tai Skypen välityksellä? Voisiko vapaaehtoinen olla yhteydessä vanhoihin vapaaehtoisiin? Mitä olisi hyvä ottaa puheeksi jo ennen vapaaehtoisen saapumista? Toiveita, pelkoja, odotuksia? Mitä hänen olisi hyvä pakata mukaan? Miten ohjeistaa vapaaehtoinen ensimmäisiä päiviä varten? Lähetetäänkö vapaaehtoiselle tietopaketti, kuten työpaikan ja kunnan esitteitä? Tai esimerkiksi tervehdys tulevilta työtovereilta ja asiakkailta? Perehdytyksen työnjako Vapaaehtoisen perehdyttäminen, ohjaaminen ja tervetulleeksi toivottaminen vaatii aikaa. Hänen saapumisensa onkin hyvä ajoittaa ajanjaksoon, joka ei ole työpaikalla kovin kiireinen. On hyvä sopia työyhteisön kesken, kuka tai ketkä: on päävastuussa vapaaehtoisen perehdyttämisestä? Eli kuka pitää huolen, että kaikki tulee hoidettua? perehdyttää vapaaehtoisen työpaikkaan ja -tehtäviin? toimii yhteyshenkilönä, joka vastaa tiedonkulusta (myös Maailmanvaihdon suuntaan)? toimii vapaaehtoisen mentorina eli työnohjaajana ja oppimisprosessin tukijana? ottaa vapaaehtoista mukaan vapaa-ajan rientoihin? järjestää vapaaehtoiselle tervetulotilaisuuden? 18

19 Kokemuksia vapaaehtoistyöpaikoilta Vaikka nuoret vapaaehtoiset tulevat töihin täynnä intoa, ei pidä olettaa, että he osaavat heti kaiken, vaan heitä pitää kärsivällisesti opettaa ja neuvoa. Kaikista tärkeintä on avoin asenne: ihan pienistä jutuista ei kannata säikähtää. Ihmisiä ei pidä luokitella uskonnon tai ihonvärin perusteella, vaan jokaiseen on suhtauduttava ihmisenä. Jokaisella on oikeus olla hieman omalaatuinen niinhän me itsekin olemme. Tärkein vinkki, jonka voisin omien kokemuksieni perusteella antaa, on ajan ja vapauden antaminen vapaaehtoisille. Vaikka vapaaehtoisista saa kuvan hakemusten perusteella, vasta kun he saapuvat paikan päälle, huomaa, mitkä tehtävät heille sopivat parhaiten. Olisi sääli, jos jonkun vapaaehtoistyöntekijän taidot ja kyvyt menisivät hukkaan heille huonosti sopivassa työtehtävässä. Työpaikalla tulee olla muutama henkilö, jotka ihan oikeasti ovat valmiita tukemaan ja auttamaan vapaaehtoisia. Kielitaito on tärkeää. Helpoimmin vapaaehtoiset sopeutuvat työpaikkaamme silloin, kun lähettävä organisaatio on valmistellut heitä riittävän hyvin, ja heillä on selvä motivaatio tehdä vapaaehtoistyötä. Myös oma aktiivisuus on tärkeä tekijä sopeutumisessa. On hyvä, jos työpaikka ja vapaaehtoinen ovat yhteydessä jo ennen vapaaehtoistyökauden alkua. Näin vapaaehtoinen saa selvän näkemyksen työpaikasta ja voi kysyä häntä askarruttavia asioita. Myös kynnys tulla uuteen paikkaan madaltuu, kun työpaikkaan on jo jonkinlainen kontakti. Itse olen vapaaehtoisen tukemisessa etulyöntiasemassa, sillä olen muuttanut Suomeen ulkomailta. Siksi tiedän, miltä tuntuu olla ulkomaalaisena Suomessa. Työpaikkammme etuna ja kirouksena on se, että olemme niin eristyksissä ja pieni paikka. Täältä on vaikea lähteä muualle, mutta samalla vapaaehtoiset pääsevät osaksi yhteisöä ja oppivat suomalaisesta kulttuurista huomattavasti enemmän kun kaverit kaupungeissa. Eristyksissä oleminen voi siis joskus olla hyväkin juttu. 19

20 Vapaaehtoisen saavuttua Ensivaikutelmaan kannattaa panostaa! On tärkeää saada käytännön asiat kuntoon, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on saada vapaaehtoinen tuntemaan itsensä tervetulleeksi ja olonsa turvalliseksi uudessa ympäristössä. Vapaaehtoistyöjakson ensimmäiset pari viikkoa menevät tutustuessa ja totutellessa uuteen kieleen, työyhteisöön ja tehtäviin. Vapaaehtoisen perehdytystä ja työnkuvaa suunniteltaessa onkin otettava huomioon sopeutumisprosessi: Aluksi on paljon omaksuttavaa, joten ei kaikkia yksityiskohtia ei kannata yrittää tehdä selväksi heti alkuun. Keskeiset asiat kuten työajat, nimet ja yhteystiedot on hyvä antaa paperilla. On tärkeää, että vapaaehtoisella on alussa selkeitä ja käytännönläheisiä työtehtäviä, joihin on helppo tarttua. Ensimmäisinä viikkoina parhaita askareita ovat sellaiset, joita tehdään yhdessä. Tällä tavoin talon väki ja tavat tulevat tutuksi, minkä jälkeen vapaaehtoisen on huomattavasti helpompaa suunnistaa työpaikalla omin neuvoin. Tässä muistilista helpottamaan yhteistyön alkua ja luomaan hyvää vuorovaikutussuhdetta: Perusasiat kuntoon Käydään läpi työtehtävät ja vastuualueet. (Ks. viereisen sivun alkukeskustelu.) Tutustutaan siihen, kuka tekee mitäkin. Käydään läpi työyhteisön pelisäännöt. Pidetään huoli, että viranomais- ja asumisasiat saadaan kuntoon. Pidetään huoli, ettei vapaaehtoinen jää yksin ja hänellä on mahdollisuus viettää vapaa-aikaansa mielekkäällä tavalla. Minusta välitetään -kokemus Järjestetään tilaisuus, jossa vapaaehtoinen toivotetaan tervetulleeksi. Vapaaehtoiselle tulisi olla jotain ohjelmaa ensimmäisinä päivinä, vaikka työt alkaisivat vasta myöhemmin., ettei hän jää yksin. Yhdessä tekeminen työajan ja -paikan ulkopuolella välittää tärkeän viestin. Kutsumalla mukaan myös perhettä ja ystäviä vapaaehtoista voidaan auttaa luomaan vapaaajan sosiaalista verkostoa. Avoin keskusteluyhteys alusta alkaen. On hyvä ottaa heti tavaksi mentor-vartit, jolloin voi vaihtaa kuulumisia ja ottaa mahdolliset kysymykset ja huolenaiheet puheeksi helpommin kuin arjen kiireen lomassa. 20

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO. Elli Keränen, koordinaattori

ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO. Elli Keränen, koordinaattori ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO Elli Keränen, koordinaattori 15.11.2016 ALLIANSSIN NUORISOVAIHTO PA LV E L E VA Vuodesta 1993 Voittoa tavoittelematon. Kohtuulliset osallistumismaksut ja maksuttomia ohjelmia.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä.

Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Tervetuloa Careaan Sitoutuminen Sitoutumisella monta määritelmää: Sitoutuminen on yksilön tahto tehdä kyseistä työtä ja olla osallistuva, kehittävä osa työyhteisöä. Sitoutuminen on hoitajan halua pysyä

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti

www.helsinki.fi/bio/ Fresh Experts -ohjelma yksityiskohtaisesti Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan Fresh Experts -ohjelma maistereille 2010 2011 Opiskelija - Olet meille tärkeä. Valmistu ja hyppää mukaan Fresh Experts -ohjelmaan! Herätys

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere

Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista. Riitta Metsänen Tampere Kokemuksia ja näkemyksiä korkeasti koulutettujen maahan muuttajien osaamisen arvioinnista Riitta Metsänen Tampere 5.10.2016 Opettajien käsityksiä ja näkemyksiä osaamisen arvioinnista (Metsänen 2015) Opettajien

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto

Yhdessä koulutustakuuseen tietoa ja toimivia työkaluja. Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto tietoa ja toimivia työkaluja Projektipäällikkö Anu Heinonen Uudenmaan liitto 14.10.2016 Hankepartnerit Espoon seudun koulutuskuntayhtymä / Omnia Haaga Instituutti-säätiö Helmi Liiketalousopisto Oy Helsingin

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot