5 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti"

Transkriptio

1 5 R 2010 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Vieraana Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharju Venäläiset kuluttajina Rautakaupalla hyvät näkymät Verkkokauppaa Venäjällä Tjumen on Venäjän öljypääkaupunki

2 Vieraana Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharju Venäjän kuluttajakansalainen Verkkokauppaa Venäjällä Tjumen on Venäjän öljypääkaupunki Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Sisällys Suomen ja Venäjän välinen kauppa 3 Toimitusjohtajan terveiset 4 Vieraana Lumene Oy:n toimitusjohtaja Tapio Pajuharju 7 Venäjän-kaupan barometri 8 SVKK:n Pietarin toimisto muuttaa Suomi-taloon 9 Asiantuntija tutuksi: Juristi Andrei Garewski Pietarista Talous, laki ja tulli Lakiuutiset 10 Juristin palsta 12 Tulliuutiset 13 Katsaus Venäjän talouteen 14 Kuluttajakansalainen kasvaa myös Venäjällä 16 Talousuutisia 21 Mahdollisuuksien Venäjä 24 Rautakauppa luottaa Venäjän nousuun 26 Verkossa Venäjällä 28 Bisnesuutisia 34 Vieraskynä: Pietarin vähittäiskauppasektori horjahti mutta ei kaatunut 36 Tjumen on Venäjän öljypääkaupunki 38 Kalugassa kysytään jo koulutuspalveluita SVKK:n toimintaa SVKK:n tilaisuuksia 40 Uudet jäsenet 44 Kevään 2011 messut Venäjällä 47 5 R 2010 S u o m a l a i s - V e n ä l ä i s e n k a u p p a k a m a r i n j ä s e n l e h t i Suomalais-Venäläisen kauppakamarin jäsenlehti Ilmestyy 5 kertaa vuodessa, seuraava numero vko 9/2011 Etukannen kuva: istockphoto Julkaisija Suomalais-Venäläinen kauppakamariyhdistys - SVKK ry käyntiosoite: World Trade Center, Aleksanterinkatu 17, Helsinki postiosoite: PL 800, Helsinki puhelin Päätoimittaja Pirjo Peltola Toimitus Einari Lumijärvi Maisa Moijanen Virpi Suoninen Layout Pirkko Sipilä Ilmoitusmyynti Kaisa Tiira p ; Mediakortti: mediakortti Toimituksen sähköposti Painopaikka Forssan Kirjapaino Oy ISSN

3 Toimitusjohtajanterveiset Näy ja kuulu Moskovassa M Lähes jokainen, jonka kanssa olen keskustellut heidän liiketoimistaan Venäjällä, kertovat selvästä kaupan kasvusta ja aktiviteettien vilkastumisesta. Venäjän-kaupan barometrikin sen taas osoitti: aika hyvin on mennyt ja hyvin odotetaan menevän jatkossakin. Pahimman yli olemme jo päässeet. Toki on sanottava, että investointeja tehdään edelleen nihkeästi, ei ole myöskään samanlaista yritysostojen buumia kuin oli esimerkiksi vuonna Raha on kaikilla tiukemmassa kuin aikaisemmin. Kun raha on tiukassa, ei se tarkoita, etteikö sitä olisi. Sitä vain käytetään niihin kohteisiin, joihin luotetaan ja joiden uskotaan tuovan tuottoja ja hyötyä. Ostaja voi luottaa koneeseen, mutta jos hän ei luota koneen tarjoajaan, niin ei hän sitä vekotinta osta, oli hinta mikä hyvänsä. Kaupankäynti ei ole pelkästään lukuja eikä hintoja, se on psykologiaa ja luottamusta. Luottamus ja luottamuksen puute ovat tarttuvia (miksi muuten harjoitettaisiin verkostomarkkinointia, referenssejä yms.?). Luottamusta on kasvatettava ja vaalittava, se on ison rahan arvoinen pääoma. Luottamuksen kasvu on hidasta ja vaatii monia ja monenlaisia toimenpiteitä. Yhtenä toimenpiteenä on näkyvyys. Kun yrityksen nimi, sen edustajat ja tarjonta näkyvät luotettavissa ja arvostetuissa medioissa, tilaisuuksissa ja asiakkaiden luona, vahvistuu profiili ja sen kautta luottamus kasvaa. Tai paremminkin: luottamuksen perusta vahvistuu. On helpompi rakentaa luottamus yritykseen ja tuotteeseen /palveluun, joka on tunnettu, kuin tuotteeseen, jota ei juurikaan tunneta. Näkyvyyden saaminen Moskovassa on monen suomalaisen yritysedustajan mielestä todella vaikeaa. Monet luovuttavat heti kättelyssä ja jäävät joko Pietariin tai loikkaavat Moskovan ohi suoraan Venäjän muille alueille. Mutta Moskova nyt vaan on koko Venäjän keskus, jossa ovat yritysten pääkonttorit, rahoituslaitokset ja rahat, keskushallinto ja päätösvalta. Jos Moskova on harmaa kivi, niin mihin on kadonnut se suomalaisten kuuluisa sisu, jolla mennään vaikka läpi harmaan kiven? Me Kauppakamarilla aiomme paukuttaa suomalaisten rumpua Moskovassa ensi vuonna monellakin tavalla. Näyttävin niistä tulee olemaan SVKK:n lokakuussa järjestämä Finnish Business in Moscow -verkostoitumistapahtuma, jossa Venäjällä hyvin tunnetut ja arvostetut yritysjohtajat esittelevät Suomea Venäjän liike-elämän eliitille. Toivomme, että mahdollisimman monet suomalaiset yritykset tulevat mukaan lokakuun tilaisuuteen kohottamaan omaa ja Suomen profiilia. Seuratkaa nettisivujamme ja sähköpostianne, kutsut tulevat ensi vuoden alkupuolella. Tässä voimistuneessa kilpailutilanteessa, jossa raha on tiukassa, on ensiarvoisen tärkeää kuulua, näkyä ja nähdä. Moskovaan, Moskovaan! Hyvää loppuvuotta kaikille lukijoillemme! Mirja Tiri toimitusjohtaja 3

4 VieraanaTapio Pajuharju Kauneutta Venäjälle Suomen luonnosta Teksti Pirjo Peltola Kuva Lumene Luonnonmukaisuus on nouseva kauneuden ja hyvinvoinnin trendi Venäjällä. Lumenelle se on iso mahdollisuus. Keskustelemme Lumenen toimitusjohtaja Tapio Pajuharjun kanssa siitä, miten kirkkaita tunturipuroja ja puhdasta luontoa hyödyntävä supisuomalainen kosmetiikka on löytänyt tiensä merkkitietoisten venäläisnaisten meikkipusseihin. Lumenen tarina Venäjällä alkoi jo Neuvostoliiton aikoina 80-luvulla, jolloin tuotteita oli tarjolla valuuttakauppojen hyllyillä. Innokkaiden tukkureiden ansiosta markkina laajeni 90-luvulle tultaessa ja nyt merkki on tunnettu brändi etenkin Pietarin alueella. Lumene-kosmetiikan rinnalla Venäjälle viedään myös Cutrin-hiustenhoitotuotteita. Venäjä on Lumenelle euromääräisesti suurin vientimaa, seuraavaksi tulevat USA ja Ruotsi. Toimitusjohtaja Tapio Pajuharju, joka on keväästä asti toiminut myös SVKK:n hallituksessa, kertoo, että Lumene Oy:n tavoitteena on vahvistaa edelleen asemiaan itänaapurin valtavilla markkinoilla. Venäjä on meille todella merkittävä markkina. Jo pelkästään Pietarissa asukkaita on suunnilleen saman verran kuin Suomessa ja kun ottaa siihen vielä mukaan Moskovan, keskiluokan kasvunopeuden ja lisääntyvän ostovoiman, niin on päivän selvää, että Venäjä kiinnostaa, Pajuharju toteaa. Eikä kiinnostus suinkaan rajoitu vain kahteen megakaupunkiin, sillä miljoonakaupunkeja on muitakin. Venäjä on suuri maa. Sen tarjoama potentiaali täytyy kuitenkin ottaa pala kerrallaan. Ei voi laatia vain yhtä Venäjästrategiaa, vaan strategia on tehtävä aluekohtaisesti. Alueet ovat niin erilaisia. Tällä hetkellä Lumenen myyntipisteitä on Moskovan ja Pietarin lisäksi kymmenessä muussa merkittävässä kaupungissa. Ensi vuonna tarkoituksena on laajentaa toimintaa vielä kahdelle tai kolmelle uudelle paikkakunnalle. Pajuharju pitää Venäjää dynaamisena ja mielenkiintoisena markkinana, jossa käänteet voivat olla reippaita, molempiin suuntiin. Hän pitää tuntumaa yllä Venäjän markkinoihin käymällä siellä vähintään kerran kuukaudessa. Käyn mielelläni Venäjällä. On hyvä nähdä, kuinka nopeasti siellä asiat kehittyvät. Talouskriisin aikana moni asia pysähtyi täysin ja nähtiin sekin, että monella yrityksellä oli ensimmäistä kertaa käyttöpääomaongelmia. Heille oli ihan uusi asia, miten vähittäiskaupan käyttöpääomaa kehitetään. Mutta nyt nämä huolet on jo unohdettu. Elpyminen alkoi nopeasti. Vähittäiskauppa selvisi kaiken kaikkiaan kriisistä melko vähäisin vaurioin. Myöskään Lumenen toimintaan lama ei pahemmin vaikuttanut. Pajuharju toteaa, että kauppojen tilausmäärät saattoivat olla pienempiä, mutta toisaalta tilauksia tehtiin tiuhempaan tahtiin. Muutamien tuotteiden hintatason tarkistimme, mutta mitään muuta ihmeellistä ei tapahtunut. Brändi tunnetuksi Meillä on nyt hyvä tilanne Venäjällä. Pietarissa olemme aina olleet vahvoja. Pyrimme saamaan samanlaisen aseman myös Moskovassa ja sen jälkeen muutamassa muussa miljoonakaupungissa. Se riittää meille oikein mainiosti. Koko valtakunnan kattava toimintamalli vaatisi Pajuharjun mukaan myös hyvin erilaisen toimintatavan. Massamedia on ainoa keino, jolla voi operoida valtakunnallisesti, mutta se ei ole meidän juttumme. Olemme markkinoinnissa lähteneet siitä, että toimimme myymälätasolla. Painopiste on henkilökohtaisessa myyntityössä sekä myymälöiden designissa ja visuaalisuudessa. Teemme itseämme tunnetuksi myyntikonsulenttien avulla sekä kuluttajiin kohdistuvalla PR:llä. Tämä malli toimii erittäin hyvin. Koko maan kattavassa toimintatavassa riskit ovat isot. Suomessa Lumene-brändistä viestitään näkyvästi myös massamedian keinoin, mutta Venäjällä yritys haluaa edetä systemaattisen maltillisesti. Omat resurssit ja markkinoiden mittaluokat on osattava suhteuttaa realistisesti. Venäjän kaksi suurinta kosmetiikkayritystä ovat verkostomarkkinointiyritykset Avon ja Oriflame, mikä kertoo siitä, miten jakelujärjestelmä siellä toimii. Normaalijakelussa markkinajohtaja on L Oreal. Venäjällä markkinajohtajalla täytyy olla niin valtava kriittinen massa, että sillä pystyy kattamaan ainakin myyntipistettä. Meidän jakelumme toimii siten, että pystymme hoitamaan hyvin pistettä. Lumene on mukana Venäjällä lähes kaikissa kosmetiikkaa myyvissä kaupan ketjuissa, yksi tärkeä kumppani on katukuvassa hyvin näkyvä Rive Gauche. Seuraava iso ponnistus Lumenella on Moskovan valloittaminen. Pääkaupungissa mahdollisuudet ovat todella valtavat. Ostovoimaa riittää ja kauppakeskuksia rakennetaan jatkuvasti lisää. Minulle sanottiin aikanaan, että Pietari ja Moskova ovat 4

5 Suomalaisuus on erittäin tärkeä ja positiivinen tekijä laadun, luotettavuuden, turvallisuuden ja toimivuuden suhteen. 5

6 VieraanaTapio Pajuharju kuin Helsinki ja Turku, mutta myöhemmin selvisi, että se ei pidä paikkaansa. Moskovalaisten mielestä Pietari on ennemminkin Kajaani. Jos pärjää Kajaanissa, niin ei välttämättä pärjää Helsingissä. Suotuisat trendit Venäjän kosmetiikkamarkkinat ovat ensimmäistä kertaa muuttuneet pitkään aikaan. Luonnonmukainen ja luonnollinen kauneus on tullut uuteen arvoon. Kehitystä kuvaa myös se, että Venäjän värikosmetiikan markkinat ovat pitkän nousun jälkeen laskeneet voimakkaasti. Pajuharju kertoo, että laskua on ollut yli 10 %. Vastaavasti ihonhoidon markkina kasvaa voimakkaasti. Kalliita merkkejä käytetään vähemmän ja myös rohkeita meikkauksia tehdään vähemmän. Huoliteltu skandinaavinen look on tullut muotiin. Muutos alkoi siitä, että elokuvatähdet esiintyivät meikittömän näköisinä. Trendi on tullut nopeasti myös kansan pariin. Värimaailma on muuttunut äkkiä. Meille tämä on iso mahdollisuus. Olemme nyt aika oikeassa kohdassa ja saamme valtavirtaa enemmän mukaan. Samoin olemme hyvin mukana kasvavassa ihonhoidon markkinassa. Suomalaisuus etu vai este Suomalaisuus on erittäin tärkeä ja positiivinen tekijä laadun, luotettavuuden, turvallisuuden ja toimivuuden suhteen. Maineessa on vain yksi pieni mutta : suomalaisia pidetään vielä hiukan värittöminä ja tylsinä. Haasteenamme on se, miten teemme itsemme vieläkin houkuttelevammaksi ja haluttavammaksi, Pajuharju selvittää. Lumene on tutkinut Venäjällä paljon muun muassa sitä, millä perusteella kuluttajat tekevät kosmetiikkaostoksiaan. Kun nuorehkolta naiselta kysytään, mitä tuotteita hän käyttää, niin hän saattaa vastata, että Dioria ja Lancomea. Mutta kun avaa meikkipussin, niin sieltä löytyykin kolme Lumenea, pari Maybellinea ja ehkä yksi Dior. Venäjällä brändillä on erittäin suuri merkitys ja epävarmuus kuluttajana ajaa usein ostamaan kaikkein kalleinta. Lumene ei kuitenkaan pidä niin sanottuja luxus-brändejä kilpailijoinaan. Tavoitteena on menestyä valitussa kuluttajaryhmässä ja omalla arjen ylellisyyden kohtuullisella hintatasolla. Kauneudenhoitoon ja omaan hyvinvointiin satsaamisessa suomalaisten ja venäläisten kuluttajien käyttäytyminen eroavat aika paljon. Pajuharjun mukaan venäläinen nainen on aina ollut tarkempi värikosmetiikan ja pukeutumisen suhteen, mutta esimerkiksi ihonhoitoon on alettu panostaa vasta viime vuosien aikana. Venäläiset panostavat muutenkin ulkonäköönsä ja sen huomaa. Esimerkiksi nuoret naiset käyttävät tulotasoonsa nähden todella paljon rahaa omaan hyvinvointiinsa. Venäjällä vähittäiskaupan kilpailu on kovaa. Silti se ei tarkoita, etteikö suomalaisilla olisi siellä mahdollisuuksia menestyä. Suomalaiseen laatuun luotetaan. Pajuharju arvelee, että suomalaisilla voisi olla paljon annettavaa esimerkiksi vähittäiskaupan toimivuuden kehittämisessä Venäjällä. Suomalaisten vähittäiskauppaosaaminen on sekä tuoteryhmähallinnassa, tehokkuudessa että kuluttajadatan käyttämisessä aivan maailmanluokkaa. Hyvä esimerkki on Kesko, joka on merkittävästi nostanut koko rautakaupan standardia Venäjällä. Kun katsoo Stockmannin ja Prisman kehitystä, niin se vakuuttaa, että tuon tyyppinen toiminta on mahdollista. Johtamiskulttuurista Vuonna 1998 Lumenen, Cutrinin ja yritysryppääseen kuuluneen Farmoksen Venäjän liiketoiminnot siirtyivät pietarilaiselle Multilink Group-yhtiölle. Vuonna 2005 Lumene puolestaan osti Multilinkin toiminnot, ja mukana tuli noin 700 työntekijää. Toimintoja alettiin keskittämään ja yksinkertaistamaan. Prosessin aikana luovuttiin shampoon ja hiustenhoitoaineiden valmistuksesta ja tämän vuoden alkupuolella puhdistusaineita valmistava Farmos myytiin Kiillolle. Venäläisestä teollisuusyrityksestä tehtiin läpinäkyvä länsimaisesti toimiva myynti- ja markkinointiyritys OOO Lumene, jolla on toimipisteet Pietarissa ja Moskovassa. Henkilöstön määrä supistui 240:een. Yrityskaupassa toimintakulttuurien yhteensovittaminen ei ole mikään läpihuutojuttu. Pajuharju luonnehtii integraatiovaihetta haastavaksi ja mielenkiintoiseksi prosessiksi, jossa asioihin oli paneuduttava laaja-alaisesti. Venäläisen mentaliteetin ja struktuurin ymmärtäminen vaatii perehtymistä maan historiaan, kulttuuriin ja arvoihin, sitten vasta asiat voivat toimia. Venäläinen johtamiskulttuuri voi yllättää pahastikin demokratiaan tottuneet skandinaavit. Pajuharjun mukaan johtamisessa demokraattisuus ei toimi ja sen ymmärtäminen voi olla vaikeaa suomalaisille mutta vielä vaikeampaa ruotsalaisille. Moni joutuu opettelemaan asioita kantapään kautta. Pajuharju kertoo esimerkin: Erittäin fiksu suomalaisjohtaja aloittaa työskentelyn Venäjällä, mutta jo kolmantena päivänä ovet eivät enää tahdo avautua, ja syynä on se, että hän on liian kiltti ja kohtelias. Sellainen ei sovi pääjohtajalle. Venäläinen kollega puolestaan näyttää asemansa. Kun hän ajaa aamulla firman portista sisään ja viskaisee autonavaimet vahtimestarin suuntaan, niin illalla auto odottaa johtajaa pestynä ja kiillotettuna. Pajuharjun mukaan Venäjällä johtajalta vaaditaan kokonaisuuden hallintaa, auktoriteettia, kulttuurin ymmärtämistä sekä jämäkkää ja määrätietoista otetta. Suomessa voit sanoa työntekijälle, että voitko katsoa vähän tuota juttua, ja se on seuraavana aamuna valmis. Venäjällä vastaavasta kehotuksesta kukaan ei tekisi mitään. Venäläisessä liiketoimintakulttuurissa on tärkeää muistaa myös ulkoiset asiat kuten ulkonäkö, pukeutuminen ja koko muu habitus, kynästä lähtien. Jos menet mainoskynän kanssa allekirjoittamaan sopimuksia, niin kohta vastapuoli tarjoaa parempaa, Pajuharju naurahtaa ja toteaa, että näin on käynyt. Pajuharju on itse sinut venäläisen toimintaympäristön kanssa ja yhteistyö venäläisten kanssa sujuu hyvin. Venäjä on tavallaan helpompi toimintaympäristö kuin ääridemokraattinen toimintamalli. Kun löytää oikeat päätöksentekijät, päätöksiä syntyy nopeasti. Mutta toki on myös toisinpäin. Jos ei löydä oikeita ihmisiä, eikä osaa uida siinä verkostossa, niin voi olla vaikeaa. Kun tietää, kuka asioista päättää ja mikä hänelle on tärkeää, niin homma toimii. Joillekin voi olla vaikeaa ymmärtää, että pääjohtaja oikeasti päättää asioista, joiden olemassaolosta pääjohtaja ei edes tiedä jossain muussa kulttuurissa. Se on yksi venäläisen kulttuurin erityispiirre, joka pitää tietää ja tiedostaa.! 6

7 SVKK:n Venäjän-kaupanbarometri Venäjään uskotaan taas M Suomalaisyritysten vienti ja liiketoiminta Venäjällä ovat päässeet hyvään vauhtiin viimeisen kuuden kuukauden aikana, kertoo SVVK:n teettämä Venäjän kaupan barometri -kysely. Yritykset odottavat sekä viennin että Venäjän liiketoimintojen kasvavan, vaikka varsinkin viennissä kasvuvauhdin uskotaan olevan maltillinen. Investoinnit sen sijaan eivät ole vielä vilkastuneet. Venäjän talouden maltilliseen kasvuun uskotaan laajasti. Suomalaisyritysten vienti Venäjälle sekä liiketoiminta Venäjällä kasvoivat merkittävästi verrattuna toukokuussa tehtyyn kyselyyn. Vahvinta kasvu oli teollisuus- ja palvelualojen yrityksillä. Vienti Venäjälle on kasvoi entisestään 49 %:lla vastanneista ja 41 %:lla viennin taso pysyi ennallaan. Suurimmista haasteista tullaus ja byrokratia vaivasivat aikaisempaa enemmän kun taas rahoitusongelmat olivat helpottuneet.suomalaisyritysten liiketoiminta Venäjällä kehittyi vientiä paremmin. Vastaajista 59 % ilmoitti liiketoiminnan kasvaneen. 30 % kertoi liiketoimintansa pysyneen ennallaan. Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä kehitys oli positiivisinta. Suurimmaksi ongelmaksi pääsi jälleen tullaus. Byrokratian aiheuttamat haitat kasvoivat kevääseen verrattuna vaikka eniten on vaikeutunut henkilökunnan löytäminen. Rahoitusongelmat ovat sen sijaan helpottuneet. Entistä useammalla yrityksellä on aikaisempaa suuremmat odotukset viennin kasvulle seuraavien kuuden kuukauden aikana, sillä 71 % vastaajista odottaa kasvua. Kasvutahdin odotukset ovat kuitenkin maltilliset. Teollisuudessa ja palvelualoilla odotukset ovat voimistuneet kauppaa enemmän ja suurissa ja pienissä yrityksissä ollaan toiveikkaampia kuin keskisuurissa yrityksissä. Odotukset liiketoiminnan kasvulle Venäjälle ovat vientiä jonkin verran vahvemmat, sillä 78 % odottaa kasvua. Teollisuuden ja palveluiden optimismi on kasvanut eniten kevääseen 2010 verrattuna. Kaupan alan yrityksistä kuitenkin 90 % odottaa kasvua. Eniten kasvua odottavat suuret yritykset. Toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta 83 % vastaajista odottaa Venäjän talouden kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana, tosin huomattavasti maltillisemmin kuin ennen kriisiä. Supistumista ei odota kukaan. Investoinnit Venäjälle eivät ole lisääntyneet keväästä 2010, vain joka viides yritys teki uus- tai lisäinvestointeja. Seuraavien 6 kuukauden aikana investointeja suunnittelee 26 % vastanneista yrityksistä; 19 % harkitsee tytäryhtiöihinsä sijoittamista ja 5 % tuotantolaitokseen. Investointihalukkuus on pysynyt ennallaan verrattuna kevääseen Tutkimuksen taustatietoja: Barometri-tutkimus suoritettiin Suomessa syys-lokakuussa Tutkimuksen -suoritti Taloustutkimus Oy Kyselyyn vastasi 300 yritysedustajaa 88 % vastaajista edusti päällikkö- ja johtajatasoa Vastaajien toimialoista 49 % oli teollisuuden ja rakentamisen, 48 % palvelu-, suunnittelu- ja logistiikka-alojen ja 12 % kaupan alan edustajia. Vastaajista 59 % oli pieniä alle 50 hengen yrityksiä, 19 % keskisuuria ( työntekijää) ja suuria (yli 250 työntekijää) oli 22 %. 7

8 SVKK:n Pietarin toimisto muuttaa Suomi-taloon Teksti Virpi Suoninen Kuva Seppo Muukkonen SVKK:n Pietarin toimisto muuttaa joulukuussa uusin tiloihin Suomi-taloon monien muiden suomalaistoimijoiden tavoin. Suomi-talo on luonnollinen paikka Pietarin suomalaisyhteisön kokoamiseen, sillä rakennuksella on suomalaiset juuret. Ideana on, että yhteisessä talossa eri toimijat saavat tukea toisistaan ja suomalaisille saadaan lisää näkyvyyttä Pietarissa. Suomi-talo sijaitsee aivan Pietarin ydinkeskustassa osoitteessa ul. Bolshaja Konjushennaja 8 (Suuri Tallikatu 8). Historiallinen kirkkokartano, jonka osa Suomi-talo on, valmistui vuonna 1847 ja Suomalaisen koulun lisäksi siinä on toiminut muun muassa Suomen pankin sivutoimipiste. Alue on perinteisesti ollut ulkomaalaisten kansoittamaa, naapurustossa on muun muassa ruotsalainen kirkkokartano. Pietari-säätiö ja sen hallinnoima Suomen Pietarin instituutti allekirjoittivat vuokrasopimuksen neliömetrin kiinteistöstä Pietarin kaupungin kiinteistökomitean kanssa 49 vuodeksi vuonna Talo vaati perusteellisen saneerauksen kun ulkoasu palautettiin 1800-luvun asuun ja sisäosat remontoitiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. Saneerauksen kustannusarvio on vajaat 16 miljoonaa euroa, josta Pietarin kaupunki korvaa ison osan vuokrahyvityksinä. Suomi-talon A-osan vihkivät käyttöön vuosi sitten pääministerit Matti Vanhanen ja Vladimir Putin. Vuokralaiset alkoivat muuttaa taloon viime keväänä. Suomen Pietarin instituutin, SVKK:n ja alkuperäiselle paikalleen palaavan Suomalaisen koulun lisäksi talon vuokralaisia ovat Finpro, Finnvera, VR Group, Helsinkikeskus sisältäen Helsingin, Tampereen ja Kotkan edustustot, Turku-keskus, Jykes, Mikpolis, Isku Interior, Eurofacts, OP Pohjola ja Pietarin skandinaavinen koulu. Helsingin kaupungin yhteydessä toimivat Uudenmaan Liitto, Greater Helsinki Promotion Oy ja Lahden kaupunki, Tampereen yhteydessä Suomen Itämeri-instituutti, Kotkan yhteydessä Cursor Oy. Talossa on myös työskentelyja majoitustiloja tutkijoille ja taiteilijoille lyhytaikaisia vierailuja varten. Instituutissa on kirjasto, lukusali ja it-työpisteitä. Suomi-taloa hallinnoi tällä hetkellä Suomen Pietarin instituutti, jonka johtajana toimii Mira Pitkänen. Talossa on vielä vapaata toimistotilaa noin 600 neliömetriä. Lisätietoja vapaista tiloista saa Pietari-säätiön hallituksen puheenjohtaja Armas Lahoniityltä, varapuheenjohtaja Olli Härmänmaalta tai Jarmo Niroselta, joka on nimitetty Pietari-säätiön Venäjälle rekisteröitävän filiaalin johtajaksi. Filiaalin tavoitteena on aloittaa Suomi-talon hallinnointi mahdollisimman pian. SVKK:n Pietarin toimisto toivottaa asiakkaat ja yhteistyökumppanit tervetulleeksi tutustumaan uusiin toimitiloihin Suomi-talossa. Yhteyden Pietarin toimistoon joulukuun aikana saa helpoiten ennallaan säilyvien sähköpostiosoitteiden kautta ja mahdollisista puhelinnumeroiden muutoksista ilmoitetaan SVKK:n nettisivuilla. Lähteet: SVKK, Suomen Pietarin instituutti 8

9 Asiantuntijatutuksi Andreilta apua Venäjän asiakirjaviidakkoon Teksti Virpi Suoninen Kuva SVKK SVKK:n Pietarin toimistossa suomalaisyrityksiä palvelee juristi Andrei Garewski, jonka päätehtäviin kuuluu asiakkaiden konsultointi juridisissa kysymyksissä ja esimerkiksi tytäryhtiöiden rekisteröinti ja työluvat Venäjällä. M Andrei on ahkera oppimaan uutta. Kaksi yliopistotutkintoa, liikennealan taloushallinnon Pietarin taloudellis-teknisestä yliopistosta ja kansainvälisen oikeuden Pietarin valtionyliopistosta, tukevat sopivasti toisiaan ja töitä yritysten parissa. Töitäkin opiskelujen jälkeen Andrei on ehtinyt tekemään kiinteistöalalla, tilintarkastusyrityksessä ja Venäjän valtionkonttorin valuutta- ja suunnitteluosastoilla. Nykyisessä työssään Andrei on ehtinyt perehtyä huolella suomalaisyrityksiä askarruttaviin kysymyksiin. Yleensä vastausta haetaan perustettavan tytäryhtiön hallinnon järjestämiseen ja yhtiömuodon valintaan. Verotusta ja ulkomaalaisten asemaa koskeva lainsäädäntö ja niihin liittyvät riskit vaativat myös ennakointia ja juristin huomiota. Venäläisen yhtiön toimitusjohtajan laajat toimivaltuudet herättävät myös aina kysymyksiä. Yleisimpiä kysymyksiä onkin, miten venäläisen yhtiön toimitusjohtajan oikeuksia voi rajoittaa, kertoo Andrei. SVKK:n Pietarin edustuston kautta saa rekisteröityä sekä yhtiön että itsensä. Ulkomaalaisten työluvat ovat Andrein jokapäiväisiä työllistäjiä. Työluvan hakuprosessiin kannattaa varata aikaa. Äskettäin voimaan astuneet muutokset mahdollistavat ulkomaalaisille asiantuntijoille työluvan saamisen suoraan jopa kolmeksi vuodeksi. Myös hakumenettelyä on asiantuntijoille helpotettu ja nopeutettu. Andrei voi lukea talouden piristymisen merkkejä suomalaisyritysten kiinnostusten kohteiden muuttumisesta. Tällä hetkellä yhtiön rekisteröintiprosessiin, työlupiin ja työntekijöiden palkkaamisen liittyvät tiedustelut ovat lisääntyneet, myhäilee Andrei. Venäjälle lähtijöille voisi antaa monta yksityiskohtaista neuvoa, mutta yleispätevänä aloittelijan ohjeena täytyy muistaa, että liiketoiminta naapurimaassamme on todellakin erilaista. Andrei muistuttaa, että liiketoiminnan pyörittämiseksi tarvitaan huomattavasti suurempi määrä erilaisia asiakirjoja. Näissä asioissa Andrei osaa neuvoa ja tietää samalla, ettei byrokratia ole mitenkään ylitsepääsemätöntä, vaikka aikaa menisikin vähän enemmän. Kansainväliset asiat kiinnostavat Andreita vapaa-ajallakin. Aikaa jää myös tutkia Venäjän ja Pietarin alueen maantietoa. Ja onpa Andrei ennättänyt opiskella itsekseen vähän suomen kieltäkin ja jaksaa yllättää keskustelukumppanin aina muutamalla lauseella.! 9

10 Lakiuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Hyväksytyt lait ja määräykset Konkurssiyritysten omaisuus myyntiin sähköisesti Talouskehitysministeriö on julkaissut listan sähköisistä kauppapaikoista, joiden kautta vastedes realisoidaan konkurssiyritysten omaisuus, joka on arvoltaan yli puoli miljoonaa ruplaa (n ). Pesänhoitajat voivat myydä konkurssiyritysten omaisuutta ainoastaan talouskehitysministeriön hyväksymien avoimien sähköisten kauppapaikkojen kautta. Muutos astuu voimaan talouskehitysministeriön antaman asetuksen mukaan Kommersant-lehden mukaan konkurssiyritysten omaisuuden realisointi saattaa uudistuksen myötä hidastua, sillä kokemusta sähköisestä kaupankäynnistä ei vielä ole ja kauppapaikkojen rekisteröinti on vielä pahasti kesken. /Kommersant/VS/ IT-yritysten sosiaalimaksuprosentti tänä vuonna 14 % Duuma hyväksyi IT-yritysten sosiaalimaksuprosentin alentamisen 14 %:iin. Lakimuutos tulee voimaan takautuvasti tämän vuoden alusta. Työnantajat maksavat sosiaalimaksuja tällä hetkellä 26 % palkoista ja ensi vuonna taso nousee 34 %:iin. IT-yritysten sosiaalimaksuprosentti on aiemminkin ollut alhaisempi ja hallitus lupasi jo alkuvuodesta pitää helpotuksen voimassa työvoimavaltaiselle alalla myös tänä vuonna. IT-yritysten lisäksi sosiaalimaksujen alennus koskee pieniä korkeakoulujen yhteyteen perustettavia yrityksiä, tieteellis-teknisten erityistalousalueiden residenttejä ja pieniä maatalousyrittäjiä. IT- yritysten sosiaalimaksujen taso pysyy 14 %:saa vuoteen 2018, jolloin taso nousee 21 % ja vuonna %:iin ja sen jälkeen vuonna %:iin. Muiden yritysten siirtymäaika lopulliseen 34 %:iin on viisi vuotta lyhyempi. /Kommersant/VS/ Suunnitteilla olevat lait ja määräykset Pietariin investoiville luvassa verohelpotuksia Pietarin kaupunki aikoo ensi vuonna lisätä veroetuja investoijille. Teollisuusyritysten voittoveroprosentti alenee 18 %:sta 13,5 %:iin ja alennettu verokanta on voimassa viisi vuotta. Verohelpotuksia saivat aiemmin vain strategiset investoijat, joiden investointien arvo kolmen vuoden ajalta ylitti 3 miljardia ruplaa. Nyt summa lasketaan 800 miljoonaan ruplaan (n.19 miljoonaa euroa). Verohelpotukset koskevat teollisuusyrityksiä ja lisäksi listaan aiotaan lisätä innovatiiviset korkean teknologian yritykset. Korkean teknologian yritysten investointirajaksi asetetaan 50 miljoonaa ruplaa (1,2 miljoonaa euroa). /RG/VS/ Ympäristömaksut saattavat viisinkertaistua lähivuosina Teollisuuden ympäristömaksut nousevat huomattavasti, jos Venäjän luonnonvara- ja ympäristöministeriön lakiehdotukset menevät läpi. Kommersant-lehden mukaan ministeriö on valmistellut 20 ympäristön pilaantumisen torjuntaan ja ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönottoon kannustavaa ehdotusta. Ehdotuksissa yritysten päästörajat perustuisivat tulevaisuudessa parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan (BAT). Eniten saastuttavat yritykset myös maksavat mallissa eniten. Tällä hetkellä käytössä ovat päästökiintiöt, joiden ylittämisestä aiheutuva sakko on 0,4 % yrityksen tuotoista. Ehdotettu malli nostaisi pahimmin saastuttavien yritysten ympäristömaksut vuodesta 2012 alkaen viisinkertaisiksi ja vuodesta 2016 alkaen kaksikymmenkertaisiksi. Lakimuutos koskisi kaikkia suuria teollisuuden aloja kuten öljynjalostusta, metalli-, polttoaine- kemian- ja lääketeollisuutta sekä kaivosteollisuutta. Lakiehdotusten on tarkoitus ehtiä hallituksen käsittelyyn vuoden loppuun mennessä. /Kommersant/VS/ Selkeyttä verovapaisiin tuloihin Venäjän finanssiministeriö aikoo selkiyttää luonnollisten henkilöiden verotusta verovapaiden tulojen osalta. Voimassaoleva lain kohta, jonka mukaan muista maksuista ja korvauksista ei tarvitse maksaa veroa, ehdotetaan poistettavaksi. Lakiin lisättäisiin selkeä lista, josta käy ilmi mitkä tulot kuuluvat tuloveron piirin ja mitkä eivät. Veroja ei tarvitsisi maksaa esimerkiksi tapaturman tai työperäisen sairauden takia maksetuista korvauksista. Erorahat olisivat ehdotuksen mukaan verovapaita kolmen kuukauden keskimääräistä palkkaa vastaavaan summaan asti. Lakiehdotus on julkaistu finanssiministeriön verkkosivuilla. /EŽ/VS/ Palkkaturvarahasto kehitteillä Venäjän hallitus suunnittelee palkkaturvarahastoa yrityksen konkurssitilanteessa palkanmaksun turvaamiseksi. Palkkaturvarahasto muodostettaisiin uudella verolla. Vero otettaisiin käyttöön aikaisintaan vuonna Rahaston koko pidettäisiin 2 6 mrd ruplan tasolla. Hallituksen esityksen mukaan konkurssitilanteessa puolet palkkasaatavista maksettaisiin palkkaturvarahastosta ja puolet palkkasaatavistaan työntekijät saisivat toissijaisina velkojina konkurssipesästä. Yritykset eivät kannata uutta veroa, koska vuodesta 2011 pakolliset sosiaalimaksut nousevat 26 %:sta 34 %:iin. Uusi vero tulisi tämän lisäksi. Talouskehitysministeriön on määrä tehdä asiasta lakiesitys ensi vuonna. /Vedomosti/MM, Sairauslomakorvauksiin kaavaillaan alennuksia Venäläisten sairauslomakorvaukset saattavat pienentyä ensi vuonna. Federatiivisen sosiaalirahaston budjettiesityksessä vuosille on uudistuksia, jotka Rossijskaja Gazeta lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan käytännössä alentavat sairauspäivärahoja. Ehdotuksessa aiotaan nostaa työvuosien mukaan määräytyvien päivärahojen rajoja. Tällä hetkellä sairauspäivärahan suuruus on 100 % keskimääräiseen vuosipalkkaan suhteutettuna kun henkilö on ollut töissä 8 vuotta. Rajaa ehdotetaan nostettavasti 15 vuoteen. 5-8 vuotta töissä olleiden päivärahan suuruus on tällä hetkellä 80 % keskipalkan mukaisesta päiväansiosta ja uusiksi rajoiksi ehdotetaan 8-15 vuotta. Uudessa budjetissa ehdotetaan myös, että työnantaja olisi velvollinen maksamaan palkkaa kolmelta ensimmäiseltä sairauslomapäivältä. /RG/VS/ Sertifiointilaitosten akkreditoinnit yhdestä virastosta Venäjälle aiotaan perustaa yksi kaikille alakohtaisille sertifiointijärjestelmille yhteinen akkreditoinnista vastaava toimielin. Tällä hetkellä alakohtaisia sertifiointijärjestelmiä on 16, joista jokainen vaatii sertifiointilaitoksilta ja testilaboratorioilta oman akkreditoinnin kustakin sertifiointijärjestelmästä vastaavaan viranomaistahoon. Akkreditointeja sertifiointi-laitoksille ja testilaboratorioille myöntävät mm. Rostehregulirovanie, Rostehnadzor, Ros- 10

11 potrebnadzor, Venäjän hätätilaministeriö, Rosaton ja FSB. Hallitus on jo hyväksynyt muutoksen ja tällä hetkellä ratkaistava on enää kysymys siitä, mikä viranomaistaho vastaa uudesta akkreditointijärjestelmästä. Asiantuntijoiden mukaan akkreditoinnit ovat tuottavaa liiketoimintaa, esimerkiksi kuluttajien oikeuksia valvovan Rospotrebnadzorin tulot maksullisista palveluista olivat viime vuonna 12,5 miljardia ruplaa. /RG/VS/ Talousrikoksista ensisijaisesti sakkoja Venäjän presidentin alaisuudessa toimiva Insor-instituutti on käsitellyt pyöreän pöydän keskustelussaan talousrikosten rangaistuksia ja rikoslainsäädännön uudistamista nimenomaan talousrikosten osalta. Instituutin johtaja Igor Jurgens ja Venäjän perustuslakituomioistuimen varapuheenjohtaja Tamara Morštšakova ehdottavat rikoslainsäädännön uudistamista talousrikosten osalta siten, että ensisijaisena rangaistuksena oli sakko ja törkeissä tapauksissa vankeusrangaistuksen maksimipituutta alennettaisiin 25 vuodesta 20 vuoteen. Samoin lainsäädännössä tulisi selkeästi määritellä asiat, jotka ovat rikoslainsäädännön alaisia. Sakkorangaistuksen käyttäminen ensisijaisena rangaistusmuotona ei toisi kirjoittajien mielestä ainoastaan lisätuloja valtion kassaan vaan myös vähentäisi vankiloiden kuormitusta ja eikä johtaisi välttämättä koko liiketoiminnan keskeytymiseen keskeisen toimijan poissaolon takia. /Insor/MM, Sallitaanko viranomaisille dollaria pimeinä tuloina? Venäjän duuman käsittelyssä on lakiesitys viranomaisten sanktiosta, jos hän ei pysty selvittämään tulolähteitään. Omaisuuden takavarikointia lakiluonnoksessa ei ole, mutta sakkoja viranomainen voisi saada, jos ei pysty osoittamaan miten omaisuus merkittävä lisäys on hankittu. Merkittävällä lisäyksellä lakiluonnoksessa tarkoitetaan omaisuutta, jonka arvo ylittää viranomaisen viralliset tulot ja omaisuuden arvon 20 %:lla. Jos erotus on pienempi kuin kolme miljoonaa ruplaa, siitä ei ole seuraamuksia. Jos ehdotus hyväksytään sellaisenaan, se merkitsisi noin dollaria tuloja, joiden lähdettä ei tarvitse ilmoittaa. Voimassaolevan verolainsäädännön mukaan kansalainen joutuu rikosvastuuseen maksamattomista veroista. Korruptionvastaisessa taistelussa lakiluonnos merkitsisi itse asiassa lievennystä viranomaisten vastuisiin, arvioi Dengi-lehti. /Dengi/MM, Konsu Oy Valtakatu 49 FIN LAPPEENRANTA tel fax Konsu Oy c/o Pretax Oy Siltasaarenkatu A FIN HELSINKI tel Konsu Kyiv LLC Chervonoarmiyska 9/2, KYIV tel fax Luo oma menestystarinasi Venäjällä ja Ukrainassa. Kanssamme. Tuemme liiketoimintaasi Venäjällä kokemuksella vuodesta Nyt palvelemme myös Ukrainassa! Konsu tarjoaa käyttöösi 160 ammattilaista ja Accountor Group yhteensä yli 1500 osaajaa. ZAO Konsu SP Shpalernaya ul ST. PETERSBURG tel fax ZAO Konsu M Sadovnicheskaya nab MOSCOW tel fax Konsu AG Liebknechtstr STUTTGART tel tel fax Konsu AG Salzburg Munchen Bank AG Karlstr MUNICH tel tel fax business start-up -palvelut taloushallintopalvelut Venäjän ja Ukrainan kaupan konsultointi kansainvälinen raportointi verokonsultointi lakipalvelut tilintarkastus business controller -palvelut johdon konsultointi IT-palvelut koulutus Tarjoamme: due diligence -selvitykset 11

12 Juristi Petri Kekki, SVKK, Helsinki JURISTINpalsta Uudet INCOTERMS 2010 toimituslausekkeet käyttöön Nykyisin maailmanlaajuisesti ja tietysti myös Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa käytössä olevat tavaran toimituksiin liittyvät toimitusehdot Incoterms 2000 uudistuvat. Uudet Incoterms toimitusehdot tulevat voimaan vuoden 2011 alusta. Sinänsä vanhemmatkaan ehdot eivät tule pätemättömiksi,vaan niitä voidaan käyttää, mikäli osapuolet niin päättävät keskinäisessä sopimuksessaan. On sanottu, että maailmalla törmää jopa ensimmäisiin, vuonna 1936 tehtyihin Incoterms-ehtoihin. Varmaa on kuitenkin se, että Incoterms 2010 ehdot täyttävät tämän päivän kansainvälisen kaupan vaatimukset ja ovat siksi suositeltavia nykyaikaiseen kaupankäyntiin. Mitä muutoksia toimituslausekkeisiin ja niiden määriin on sitten tehty? Ensinnäkin Incoterms-lausekkeiden määrää on pienennetty kolmestatoista yhteentoista. Tähän on päädytty kahdella täysin uudella lausekkeella, joita voidaan käyttää kuljetusmuodosta riippumatta. Ne ovat DAT (Delivered at Terminal) ja DAP (Delivered at Place). Samalla poistuvat Incoterms 2000:n lausekkeet DAF, DES, DEQ ja DDU, jotka siis korvautuvat uusilla lausekkeilla. Lausekkeet esitetään nyt kahtena ryhmänä: kaikkiin kuljetuksiin sopivat lausekkeet sekä ns. merikuljetuslausekkeet. Ensimmäinen ryhmä sisältää seitsemän Incoterms-lauseketta, jotka sopivat kaikille kuljetusmuodoille riippumatta siitä, käytetäänkö yhtä tai useampaa kuljetusmuotoa. Näitä lausekkeita voidaan käyttää vaikka ei ole vesitiekuljetusta. On muistettava, että näitä lausekkeita voidaan käyttää myös, jos vesitiekuljetus on osa logistista ketjua. Toisessa Incoterms 2010-lausekkeiden ryhmässä sekä toimituspaikka että paikka, johon tavara kuljetetaan, ovat molemmat satamassa ( merilausekkeet ). Lausekkeet FAS, FOB, CFR ja CIF kuuluvat tähän ryhmään. Kolmesta viimeksi mainitusta lausekkeesta on poistettu vanhakantainen maininta aluksen partaasta ja tavara on toimitettava alukseen eli on board. Tämä täsmentää riskin siirtymistä myyjältä ostajalle. Kummankin uuden lausekkeen mukaan toimitus tapahtuu nimetyssä määräpaikassa. DAT-lausekkeen mukaan tavara on ostajan käytettävissä, kun myyjä on purkanut sen saapuneesta kuljetusvälineestä. DAP-lausekkeen mukaan tavara on ostajan käytettävissä, kun myyjä asettaa sen ostajan purettavaksi saapuvasta kuljetusvälineestä, kuten esimerkiksi aikaisemmissa DAF-, DES-, ja DDU-lausekkeissa. Uusien lausekkeiden myötä Incoterms 2000:n lausekkeet DES ja DEQ ovat tarpeettomia. DAT-lausekkeessa mainittu terminaali saattaa olla satamassa ja siten DAT-lauseketta voidaan käyttää Incoterms 2000:n DEQ:n asemesta. Samoin saapuva kuljetusväline voi DAP-lausekkeen mukaan olla laiva ja nimetty määräpaikka voi olla satama, joten DAP-lauseketta voidaan käyttää samoin kuin Incoterms 2000:n DES-lauseketta. Nämä uudet lausekkeet ovat edeltäjiensä lailla delivered lausekkeita, jolloin myyjä vastaa kaikista kustannuksista ja riskeistä tavaran toimittamiseksi nimettyyn paikkaan lukuun ottamatta mahdollisesti tarpeellista tuontiselvitystä. Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikennerahtauksessa sangen paljon käytetty DAF-ehto (Delivered at Frontier) jää myös pois ja korvautuu DAP-lausekkeella. Incoterms lausekkeiden käyttö on perinteisesti tapahtunut ulkomaankaupassa valtioiden väliset rajat ylittäen. Nykyisin laajat tulliliitot ovat aiheuttaneet sen, että kauppaa käydään tulliliittojen sisällä ja tullimuodollisuuksien merkitys on tämän vuoksi vähentynyt. Incoterms 2010 tunnustaa sen, että toimituslausekkeita voidaan käyttää kansainvälisessä ja kotimaan kaupassa. Incoterms 2010 asettaa sähköisen tiedonvälityksen asiapapereiden kanssa samaan asemaan, jos osapuolet ovat tästä erikseen sopineet tai sitä voidaan pitää kaupassa tavanomaisena. Uusin Incoterms on käytettävissä uusiutuvienkin sähköisten menettelytapojen kanssa. Logistiikkaan liittyvät turvallisuuskysymykset on otettu uusissa Incoterms 2010 lausekkeissa paremmin huomioon. Osapuolille on asetettu velvollisuuksia turvallisuutta koskevien tietojen hankkimisessa tai tällaisten tietojen hankkimisen avustamisessa. Esimerkkinä voidaan mainita tieto siitä, kenen hallussa tavara eri tilanteissa on. Velvoitteita terminaalikäsittelymaksujen suhteen on pyritty täsmentämään siten, että ostajien pelkona olevien kaksinkertaisten maksujen mahdollisuutta on pyritty vähentämään. 12

13 TULLIuutisia Lue uusimmat uutiset nettisivuiltamme Tullisääntelylaki tulossa voimaan u Venäjän duuma hyväksyi lakiprojektin tullisääntelystä Venäjän federaatiossa toisessa käsittelyssään marraskuun alussa. Tullisääntelylaki korvaa Venäjän sisäisen tullilain. Tullisääntelylain piti tulla voimaan jo heinäkuussa, jolloin Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin yhteinen tulliliitto käynnistyi. Tuolloin astui voimaan myös tulliliiton yhteinen tullilaki. Tullisääntelylain odotetaan tulevan voimaan vuodenvaihteessa. Uusi tullisääntelylaki on tarpeellinen, koska sen avulla voidaan tulkita tulliliiton yhteisen tullilain viittauksia kansalliseen lainsäädäntöön. Uutta lakia tarvitaan myös ulkomaankaupan sääntelyn ohjeistamiseksi, siltä osin kuin se on tulliliiton yhteisessä tullilaissa osoitettu kansalliselle tasolle. Kommersant, RBK/EL, VS/ Uuden tulliliiton sopimukseen sanitaarisista toimenpiteistä sisältyy neljä eri tuotelistaa: hygieniavalvonnan piiriin kuuluvat tuotteet; valtiollisen rekisteröinnin vaativat tuotteet; kuormat, joiden turvallisuus vahvistetaan sanitaaris-epidemiologisella sertifikaatilla sekä tavarat (erityisesti innovaatiotuotteet), joilta ei vaadita valtiollista rekisteröintiä, mutta joiden hygieniavalvonta on tunnustettu välttämättömäksi. Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto laati hygieeniseen valvontaan liittyviä dokumenttejaan samaan aikaan kun Venäjä mitätöi listan, jolla oli lueteltuna sanitaaris-epidemiologisen lausunnon vaativat tuotteet. Tämä johti siihen, että monen tuotteen hygieniavalvonta poistui. Lastentarvikkeiden osalta Kiinan tuonti on yksi tekijä, jolla perustellaan valvonnan kiristämistä uudelleen. Lastentarvikkeiden tekninen reglamentti on tulossa voimaan Leluille on valmisteilla oma tekninen reglamenttinsa. Kommersant/EL/ Tekninen reglamentti koneiden ja laitteiden turvallisuudesta u Venäjällä tuli syyskuussa voimaan tekninen reglamentti koneiden ja laitteiden turvallisuudesta. Reglamenttiin eli teknisiin määräyksiin liittyvässä hallituksen asetuksessa on julkistettu koneenrakennusalan tuotteet, joilta vaaditaan joko pakollinen sertifiointi tai vastaavuuden vahvistus todisteeksi kyseisen teknisen reglamentin vaatimusten täyttämisestä. Asiakirjan mukaan 110 koneenrakennusalan tuoteryhmää kuuluu tältä osin pakollisen sertifioinnin piiriin, mikä tarkoittaa yli 50 nimikkeen lisäystä reglamenttia edeltävään käytäntöön. RG/EL/ Ulkomaanpostin tullauspaikkoja lisättiin u Venäjän tullilaitos ja viestintäministeriö ovat lisänneet kansainvälisen postin tullauspaikkoja 12:sta 24:ään. Uusina listalla ovat mm. Domodedovon, Vnukovon, Šeremetjevon, Pulkovon, Vladivostokin ja Sotšin lentoasemat. Alkuvuodesta muutamat ulkomaiset nettikaupat kieltäytyivät myymästä tuotteita Venäjälle, koska Venäjän postin lähetykset viipyivät matkalla kahdesta viikosta jopa kahteen kuukauteen. TKS/EL/ Moskovan alueen tullissa muutoksia u Moskovan alueelle on perustettu tulli, jonka toimialueeseen kuuluu Moskova ja sitä ympäröivä Moskovan alue. Uusi tulli sijoitetaan Zelenogradiin. Moskovan alueella on toiminut tähän saakka kolme tullia (Zelenograd, Noginsk ja Štšolkovo) sekä 42 tullitoimipistettä ja 11 tullaus- ja tarkastusosastoa, jotka ovat vastanneet 84 väliaikaisvaraston ja 17 tullivaraston valvonnasta. Nyt pohditaan, kuinka vanhat toiminnot järjestetään uuden tullin alaisuudessa. RBK/EL/ Perunan, tattarin ja kaalin tullit pois väliaikaisesti Lastentarvikkeille ehdotetaan valtiollista rekisteröintiä u Kazakstan ja Valko-Venäjä ehdottavat, että pakollisen valtiollisen rekisteröinnin tuotelistaa laajennetaan. Lisäys koskisi lapsille tarkoitetuista tuotteista vaatteita, kenkiä ja leluja. Näiltä tuoteryhmiltä vaadittiin aikaisemmin niin kutsuttu sanitaaris-epidemiologinen lausunto (hygienialausunto). u Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin tulliliitto on poistanut väliaikaisesti perunan, tattarin ja kaalin tuontitullit. Tullit poistuvat kuudeksi kuukaudeksi. Viljelykasvien sato jäi tänä vuonna tavanomaista pienemmäksi kuivuuden vuoksi. Rosbalt/EL/

14 VenäjäNtalous Katsaus Venäjän talouteen Imitaatio vai innovaatio vai molemmin parempi? Teksti: Maisa Moijanen Venäjän poliittinen johto rummuttaa innovaatioiden puolesta talouden modernisoinnissa. Imitaatiota pitävät kriitikot realistisempana vaihtoehtona Venäjälle. Voisiko Venäjän tai jonkin muun maan valtiojohto asettaa poliittisen retoriikan tasolla tavoitteeksi talouden kehittämisen imitaatioiden avulla. Vastaus on varmastikin ei, tapahtuu talouden kehitys käytännössä miten tahansa. Vaikka suurin osa Venäjän talouden teknisestä modernisaatiohankkeesta tapahtuisikin imitaatioiden voimalla, sen ei pitäisi sulkea pois innovaatioiden tarjoamia mahdollisuuksia. Venäjällä on paljon kapasiteettiä tutkimussektorilla, joka jää hyödyntämättä joko sen takia, että se on ns. salaisella sektorilla, puolustusteollisuudessa. Tai se jää lahjakkaiden tutkijoiden työpöydille, kun he eivät osaa kehittää sitä edelleen kaupalliseksi tuotteeksi. Tarvitaan lainsäädännöllisiä uudistuksia ja uusia tapoja työskennellä, joissa teoria ja käytäntö voivat kohdata. Se, että Venäjän poliittinen johto pyrkii edesauttamaan tätä prosessia, ei voi olla virheellistä politiikkaa. Kysymys on viime kädessä siitä, kuinka paljon julkista rahaa tähän laitetaan, mistä muusta tuo raha otetaan pois. Valtion budjetti on vielä monta vuotta vajeellinen. Oleellista on myös kuinka tehokkaasti tuo raha käytetään ja kuinka yritykset saadaan asiaan mukaan. On muistettava, että innovaatioista 85 % on hyötysuhteeltaan rahaa kuluttavaa ei tuottavaa, toteaa Sininen valtameri -strategian kehittäjä Chan Kim. Venäjän poliittinen johto patistaa valtio-omisteisten yritysten johtoa innovaatio-oppiin ja tutustumaan länsimaisten yritysten kokemuksiin ja solmimaan henkilökohtaisia suhteita länsimaisiin parhaisiin asiantuntijoihin. Onko tässä tavoitteena innovaatio vai imitaatio vai molemmat? Hyvätkin innovaatiot jäävät elinkelvottomiksi, jos maan investointi-ilmapiiri ei tue uusia investointeja. Jäljelle jää silloin vain patenttien myynti ulkomaille. Innovaatioihin sitoutunut henkinen potentiaali tavallisesti seuraa hyvää investointi-ilmapiiriä ja investointeja eikä toisinpäin. Ennen kriisiä noin puolet Venäjän tuonnista oli investointitavaroita, mutta laitteitaan modernisoivat ensisijaisesti vain jo ennestään vahvat kaivannaisteollisuus ja metallurgia. Venäjän 500 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on suuruudeltaan 75 % maan BKT:n koosta. Suurimmat yritykset toimivat pääosin raaka-ainesektorilla. Näiden yritysten maksamista erilaisista veroista syntyy lähes puolet valtion budjettituloista. Venäläiset tutkijat ovat laskeneet, että 65 % väestöstä on suoraan tai välillisesti riippuvainen julkisen sektorin rahoituksesta. Tunnettu tosiasia onkin, että öljyn hintaheilahteluilla on vaarallisen suuri vaikutus koko Venäjän talouteen. Venäjän jalostava teollisuus tarvitsee kipeästi modernisointia vastatakseen lähestyvän WTO -jäsenyyden mukanaan tuomiin kilpailuhaasteisiin. Juuri nämä yritykset kärsivät pahiten Venäjän rahoitusjärjestelmien ongelmista. Kannattavuusrajalla toimivien yritysten mahdollisuudet investoida lainarahalla ovat huonot. Ulkomaiset investoinnit tuovat rahaa reaalitalouteen, mutta ennen kaikkea niiden toivotaan tuovan mukanaan uusinta teknologiaa ja liiketaloudellista tietämystä. Ulkomaisten investoijien kannalta kysymyksiä herättää innovaatiostrategian kärkialueiden läheinen sidos strategisiin sektoreihin, joka tekee ulkomaisen investoijan aseman ongelmalliseksi. Ulkomainen pääoma lähtee Venäjälle, kun se tuntee alustansa ja selustansa turvatuksi. Normaalien liiketaloudellisten riskien lisäksi Venäjällä vaakakupissa painavat infrastruktuurin kehittymättömyys, lainsäädännön viimeistelemättömyys, lakien toteutuksen kirjavuus, harmaan talouden synnyttämä epäterve kilpailu, omaisuuden suojan vaillinaisuus ja julkisen toimintaympäristön epäselvyys, joista viranomaisten korruptoituneisuus on yksi osatekijä. WTO:n lisäksi, uusi Venäjä Kazakstan Valko-Venäjä -tulliliitto haastaa Venäjän hallituksen kilpailuun investointi-ilmapiiristä. Ulkomaiset investoinnit ovat viime vuosina lähteneet suuremmilla summilla Kazakstaniin kuin Venäjälle. Kazakstan houkuttelee myös venäläisiä sijoittajia muun muassa alhaisemmalla verokannallaan ja alhaisemmilla työvoimakustannuksillaan. Tulliliittoon kuuluvien maiden on tarkoitus muodostaa yhtenäinen talousalue muutaman vuoden sisällä. Tämän jälkeen myös venäläisille sijoittajalle on entistä helpompaa investoida Kazakstaniin Venäjän sijaan. Eikä Kazakstan ole ainoa Venäjän ulkopuolinen kiinnostava investointikohde venäläiselle tai ulkomaiselle pääomalle. Venäjän poliittinen johto myöntää tosiasian, että Venäjä on mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa ulkomaisista investoinneista eikä hallinnollinen pakottaminen investointeihin välttämättä ole tässä kilpailussa paras tapa edetä. Se ainoastaan lisää investoijan varovaisuutta hallinnollisten päätösten ailahtelevuutta kohtaan. Venäjällä on kuitenkin alettu tosissaan selvittää syitä miksi ulkomaiset yritykset ovat varovaisia tehdessään Venäjäninvestointipäätöksiään. Valitettavasti monilla alueilla virkamiesten henkilökohtainen etu on ristiriidassa investoijien ja maan kokonaisedun kanssa. Mutta kaikista riskeistä huolimatta monet ulkomaiset investoijat ovat löytäneet paikkansa Venäjän markkinoilla ja niiden joukossa on myös monta suomalaista menestystarinaa.! 14

15 Ennusteita Venäjän talouskehityksestä Alla oleva ennustetaulukossa Ennusteita Venäjän talouden kehityksestä EIU:n ennuste on marraskuulta ja BMI:n elokuulta (Vuositasolla hinnat käypinä hintoina, ellei toisin mainittu. e =ennakkotieto, * =ennuste) Tunnusluku Lähde e 2011* 2012* 2013* 2014* BKT mrd. USD (päivän vaihtokurssi) BMI 1 607, , , , , , ,9 EIU BKT/henk. USD (päivän vaihtokurssi) BMI EIU BKT:n kasvu-% vrt. ed. vuoteen BMI 5,6-8,1 3,4 4,4 4,6 4,5 4,2 (reaali kasvu) EIU 5,6-7,9 4,0 4,0 4,4 4,4 4,3 Teollisuustuot. Kasvu-% ed. vuot. BMI -10,3 2,7 4,0 6,0 6,0 6,0 5,0 EIU 2,4-13,1 7,5 4,5 4,7 4,6 4,5 Inflaatio % (kuluttajahin. muutos BMI 13,3 8,8 9,5 8,0 6,5 6,0 5,5 vuoden lopussa) EIU 13,3 8,8 8,3 7,5 6,5 6,3 5,9 Työttömyys % BMI 7,7 8,5 11,0 9,0 8,0 7,0 6,5 EIU 6,4 8,4 7,9 7,5 6,8 6,3 6,0 Budjetin yli-/alijäämä (% BKT:stä) BMI 4,2-5,6-4,7-3,0-0,6 0,9 0,9 EIU 4,1-5,9-4,8-3,9-3,3-2,7-2,3 BMI Kiinteät brutto-investoinnit % BKT:stä EIU 22,2 21,4 18,9 19,1 19,2 19,6 20,2 Kiinteät bruttoinves toinnit mrd. $ EIU Julkinen kulutus mrd.usd EIU Yksityinen kulutus mrd USD BMI EIU Raakaöljyn hinta (Brent USD/bar) BMI 96,99 61,51 84,00 86,00 91,0 91,0 91,0 EIU 97,7 61,9 78,0 76,4 81,3 78,3 75,5 Raakaöljyn tuotanto milj.tn EIU miljt Vienti ( fob mrd USD) BMI 471,6 303,3 364,0 436,8 506,6 557,3 603,0 EIU 471,6 303,4 378,1 392,9 423,7 453,2 584,8 Tuonti (fob, mrd USD) BMI 291,9 192,7 219,7 268,0 318,9 357,2 414,4 EIU 291,9 191,8 241,1 265,1 291,2 319,3 352,9 Vaihtokurssi RUR/USD keskikurssi BMI 24,86 31,72 29,41 28,00 26,75 25,75 25,25 EIU 24,9 31,7 30,3 30,5 30,4 30,2 30,0 BMI Vaihtokurssi RUR/ keskikurssi EIU 36,5 44,2 39,3 36,3 35,0 34,4 34,2 Ulkomainen velka BMI 30,1 36,0 31,1 29,7 30,1 31,0 31,6 (% BKT:stä, kauden lopussa) EIU 24,1 31,5 24,7 23,4 22,6 22,3 22,1 Venäjän ulkoinen velka mrd USD BMI 484,6 469,7 491,9 559,5 662,8 787,2 899,2 EIU 402,5 387,5 384,7 402,5 425,8 461,7 501,7 Vaihtotase mrd USD BMI 102,4 47,5 82,7 98,1 104,8 109,1 105,0 EIU 103,7 49,0 66,4 50,5 46,0 45,3 44,0 Valuuttavaranto pl. kulta (mrd.usd) BMI 438,2 439,0 460,9 460,9 497,8 557,6 613,3 SVKK ei ota kantaa taulukossa esitettyjen ennustajien käyttämien metodien keskinäiseen vertailukelpoisuuteen. Mukaan otetut luvut on esitetty eri lähteissä muodollisesti yhtenevinä. Lähteet: Venäjän keskuspankki, www. cbr.ru, Gosstat, EIU 2010-Nov, BMI Q4 2010, MER, Venäjän finassiministeriö, ru, Ekspert, Profil, Dengi. 15

16 VenäjäNtalous Kuluttajakansalainen kasvaa myös Venäjällä Teksti Maisa Moijanen Kuva Shutterstock Öljytulojen virratessa maahan on myös tavallisten venäläisten ostovoima kasvanut. Kiinteinä hintoina arvioituna vähittäiskaupan myynti kasvoi koko 2000-luvun alkuvuodet keskimäärin noin 10 %:n vuosivauhdilla edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2009 vähittäiskaupan (tavarat ja palvelut) myynnin volyymi oli ,5 miljardia ruplaa eli noin 348,5 miljardia euroa siitä huolimatta, että vuonna 2009 myynti kiinteinä hintoina jäi 95,1 % :iin vuoden 2008 myynnistä. Vuonna 2009 tapahtunut notkahdus on vuonna 2010 kääntynyt jälleen vähittäiskaupan volyymin kasvuun. Tänä vuonna tammi-elokuussa vähittäiskaupan myynti oli kasvanut 4,3 % edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Kaupan kasvu on ollut voimakkainta Venäjän Eteläisessä, Volgan ja Uralin hallintopiireissä, joissa myös kriisin aiheuttama pudotus oli jyrkintä (kts. kuva s. 17). Vuoden 2008 vähittäiskaupan tilastojen mukaan kaupan ,2 miljardin ruplan kokonaisvolyymistä elintarvikkeiden osuus oli 42,3 % ja kulutustavaroiden 54,7 %. % Vähittäiskaupan kokonaisvolyymistä muun muassa päivittäistavaroiden (FMCG) osuus oli 58,7 %, kodinkoneiden ja elektroniikan 13 %, matkapuhelimien ja -tarvikkeiden 12 %. Vaikka Venäjän talouskasvun veturina on raaka-ainevienti, kansalaisten kulutusjuhla on kiihdyttänyt myös muuta Venäjän talouden kasvua. Ennen talouskriisiä kiinnostus säästämiseen oli minimaalista. Lähes kaikki tulot laitettiin kulutukseen ja kalliimpiin ostoksiin otettiin kulutusluottoa, jota pankit ja autoliikkeet myönsivät varsin avokätisesti ennen talouskriisiä. Ulkomaiset tuotteet vähittäiskaupassa Öljytulojen vahvistama rupla on lisännyt myös tuontia ja ulkomaisten tuotteiden Vähittäiskaupan kasvun kehitys v muutos % edelliseen vuoteen (kiinteinä hintoina) I II vuodet vähittäiskauppa elintarvikkeet (ml. tupakka ja alkoholi kulutustavara osuutta vähittäiskaupan myynnissä. Kasvava tuonti on kohdistunut ensisijaisesti elintarvikkeisiin ja kulutustavaroihin. Ulkomaisten autojen tuonti on kasvattanut nopeasti tuonnin volyymiä. Vahva rupla on tukenut ulkomaisten elintarvikkeiden tuontia kotimaisen elintarviketeollisuuden ja maatalouden painiskellessa rakennemuutoksen kourissa. Halvat tuontituotteet ovat haastaneet venäläiset tuottajat, joille on ollut lähes mahdotonta saada kohtuuhintaista kotimaista lainaa kehittämiseen. Ulkomaisten elintarvikkeiden osuus vähittäiskaupassa oli vuoden 2010 IIkvartaalilla 35 % eli sama kuin vuonna 2009 huolimatta Venäjän hallituksen tukitoimista kotimaiselle tuotannolle, muun muassa elintarviketuotannolle. Vuotta 2009 (1 9) koskevien tilastojen mukaan vähittäiskaupassa myydystä lihasta ja siipikarjan lihasta 44,5 % oli ulkomaista alkuperää, makkaroista 1,1 %, eläinrasvoista 27,6 %, kasvisöljyistä 36,2 %, margariineista 9,2 %, rasvaisista juustoista (ml. Brinza-juusto) 45,2 %, jauhoista 0,2 %, ryyneistä 5,3 %. Kulutustavaroista v (1 9) tuontituotteissa jääkaappien ja pakastimien osuus oli 35,2 %, pyykinpesukoneiden 37,8 %, synteettisten pesuaineiden 20,1 %, tupakkatuotteiden 1,3 %. Laiton maahantuonti Myynnissä olevista tekstiileistä, vaatteista sekä kengistä ja laukuista kotimaassa on valmistettu 18,8 %, virallisesti maahantuotuja on 40,2 %. Alan yrittäjien liitosta arvioidaan, että loput myynnissä olevista 41 %:sta on joko tuotu maahan laittomasti tai tuotettu pimeillä markkinoilla. Alan työntekijöiden ammattiliiton keräämien tilastojen mukaan virallista kotimaista tuotantoa on 20 %, virallista tuontia 28 % ja loppujen 52 %:n alkuperä on hämärä. Tevanake-teol- 16

17 lisuuden markkinoiden kooksi arvioidaan noin miljardia ruplaa. Autojen, elektroniikan ja hajuvesien myynnistä kotimaista tuotantoa on noin 20 % ja loput 80 % tuontia. Tuonnista puolet on laitonta eli noin 40 % näiden alojen kokonaismyynnistä. Venäjällä valmistellaan lainsäädäntöä, jonka mukaan laittomasti maahantuodut tavarat, jotka on takavarikoitu, hävitetään. Tähän mennessä ne on myyty ja rahat tilitetty valtion budjettiin. Salakuljetus ja laiton valmistus on edelleen iso ongelma monilla sektoreilla ja niiden realisointi harmailla markkinoilla vääristää kilpailua. Monet suhtautuvat epäillen laittomien tavaroiden hävittämiseen. Myyntikanavat vain muuttuvat. Tällä hetkellä valtion varastoissa on takavarikoituna tonnia kenkiä ja vaatteita, jotka odottavat jatkotoimenpiteitä. Myyntipaikat Venäjän vähittäiskaupan myyntipaikat ovat edelleen käymistilassa ja hakevat muotojaan. Toisaalta kauppa keskittyy nopeasti isoille kotimaisille ja ulkomaalaisomisteisille ketjuille, toisaalta tietyistä tuotteista suuri osa myydään toreilla ja markkinoilla, osa kaupasta on siirtymässä Internettiin. Pienet ketjuihin kuulumattomat kaupat joutuvat yhä ahtaammalle eivätkä kykene kilpailemaan kauppapaikoista hyvien kulkuyhteyksien ja asutuskeskusten läheisyydessä. Myös venäläisten autoistuminen on tuonut uusia haasteita myymälöiden sijainnille ja koolle. % 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 Vähittäiskaupan kasvu federaation hallinoalueilla % edelliseen vuoteen (kiinteinä hintoina) Keskinen Luoteinen Eteläinen Volga Ural Siperia Kaukoitä alueet M 2007 M 2008 M 2009 Torit ja markkinat Toreilla ja markkinoilla myytiin vuonna 2009 muun muassa kaikista vähittäiskaupassa myydyistä päällystakeista 53,5 %, nahkakengistä 44,4 %, turkistuotteista 43,5 %, liinavaatteista 46,6 %, sukista 32,3 %, matoista 23,4 %. Elintarvikkeista toreilla ja markkinoilla myydään muun muassa perunoista ja vihanneksista 33,1 %, hedelmistä 29,9 %, lihatuotteista (kaikki lihatuotteet) 18,2 %, kananmunista 15,8 %, eläinrasvoista 13,6 %, kasvisrasvoista 14,1 %. Polkupyöristä ja mopedeista myydään toreilla ja markkinoilla 18,4 % ja moottoripyöristä 5,3 %. Rakennusmateriaaleista näissä myyntipaikoissa myydään 15,1 %. Toreilta ja

18 VenäjäNtalous markkinoilta ostettujen elintarvikkeiden osuus vähittäiskaupan kokonaismyynnistä on 9 %, kulutustavaroiden osuus on 16 %. Vaatteiden ja kenkien määrät nousevat esiin myös laittomasti maahantuotujen tai harmaan talouden puolella tuotettujen tuotteiden listoilla. Monet torit toimivat näiden tuotteiden myyntipaikkoina lukuisista tarkistuksista huolimatta. Torimyynti on monin paikoin myös rikollisryhmien kontrolloimaa. Tarkistavien viranomaisten korruptoituneisuus monissa tapauksissa estää rikollisen toiminnan kitkemisen. Myös monet tullin takavarikoimat tuotteet ovat mutkien kautta päätyneet torikauppaan. Torikauppaan liittyvä rikollisuus syö kotimaisen teollisuuden ja laillisesti maahantuotujen tavaroiden kilpailukykyä. Monet venäläiset valmistajat pelkäävätkin uuden tulliliiton lisäävän Kazakstanin kautta Kiinasta ja muualta Kauko-idästä tulevaa laitonta tuonti Venäjälle. Kuluttajien oikeusturva ei myöskään välttämättä toteudu torikaupassa. Internet-kauppa Internetin käyttäjiä arvioidaan olevan Venäjällä jo noin 60 miljoonaa. Googlen ja Citybankin tekemän kyselyn mukaan Internetin kautta käytävän tavarakaupan arvoksi arvioidaan vuonna 2010 yhteensä 20 miljardia USD. Seuraavien kahden vuoden aikana sen odotetaan kasvavan vielä 7 miljardilla dollarilla. Venäjän maatieteellinen spesifisyys suurine etäisyyksineen tarjoaa Internetkaupalle runsaasti kasvumahdollisuuksia. Myös kansainväliset ostokset Internetin välityksellä kiinnostavat venäläisiä. Niissä on kuitenkin tavanomaisten maksu- ja kuljetusjärjestelyjen lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota Venäjän tullimääräyksiin ja maksujärjestelyihin. Suurimmat esteet Internet-kaupan kasvussa ovat liittyneet teknisten ratkaisujen lisäksi muun muassa maksujärjestelmien luotettavuuteen ja tavaroiden kuljetuksiin. Molempiin ongelmiin on haettu aktiivisesti ratkaisuja ja useita kiinnostavia uudistuksia on jo käynnissä. Suomesta esimerkiksi Itella on ollut mukana kehittämässä Venäjän postilähetyksiin liittyviä kuljetuksia. Keskittyminen 100 suurimman ketjun toimialajakauma % ketjujen kokonaismäärästä v FMCG rakennusmateriaalit apteekit kodinkoneet ja elektroniikka matkapuhelimet kosmetiikka lastentavarat kirjat huonekalut vaatteet urheiluvälineet Venäjän vähittäiskaupan keskittyminen on edelleen käynnissä, mutta kilpailu on erittäin kovaa. Vuonna 2008 päivittäistavaroita myyvistä ketjuista 52 suurimman ketjun myynti nousi miljardiin ruplaan. Kymmenen suurinta ketjua myi 864,9 miljardilla ruplalla eli 68,5 % alan koko myynnistä. Suurin myynti oli venäläisomisteisella X5 Retail Groupilla, joka myi yksinään 17 % alan myynnistä. Toisella sijalla oleva venäläisomisteinen Magnit myi 10,5 % ja ranskalaisomisteinen Auchan10,2 %. Esimerkiksi ykkössijaa pitävällä X5 Retail Groupilla oli syyskuun 2010 lopulla Venäjällä ja Ukrainassa yhteensä myymälää, joista oli halpamyyntiin erikoistuneita, 289 supermarkettia, 65 hypermarkettia ja 44 tavanomaista myymälää. Näiden lisäksi X5:llä oli 632 franchisingsopimukseen perustuvaa myymälää eri puolilla Venäjää. Ketju on aggressiivisella strategialla ostanut pois kilpailijoita ja vallannut Venäjän elintarvikemarkkinoita. X5 Retail Group:iin kuuluvat tällä hetkellä muun muassa Perekrestok-, Karusel- ja Pjaterotška-myymäläketjut. X5 Retail Groupin omistavat Alfa Group 47,9 %, Pjaterotškan perustajat 23,1 %, X5 Management 1,9 %, rahastot 0,1 % ja vapaassa myynnissä olevat osakkeet 27,0 %. Myymälöiden lukumäärällä arvioituna kännykkämyymäläketjuilla oli vuonna ,9 % kaikista vähittäiskaupan myymälöistä. Toisella sijalla 31,3 % osuudella ovat päivittäistavaraketjut ja kolmannella apteekkiketjut 18,2 %. Natsionalnaja Torgovaja Assosiatsiajan tekemän tutkimuksen mukaan Venäjän 100 suurimman vähittäiskaupan ketjun toimialajakauma v osoittaa, että suurimmat ketjut ovat päivittäistavaramyynnissä, kun kriteereinä on käytetty liikevaihtoa, myymälöiden lukumäärää, myymälöiden pinta-alaa. Kiinnostavaa on myös rakennustarvikkeita myyvien vähittäiskauppojen ketjujen suuruus. Rakennusala on kasvanut Venäjällä nopeasti. Edelleenkin suuri osa venäläisistä ostaa kerrostaloasuntonsa viimeistelemättömänä betonilaatikkona ja tekee viimeistelyn itse tai teettää sen pienyrittäjillä. Tämä nostaa alan vähittäismyymälöiden myyntiä ja kovassa kilpailussa isot syövät pienet tekijät. Venäjän rakennusmateriaalien vähittäiskaupassa ovat menestyneet erinomaisesti muun muassa suomalaiset K-Rauta ja Onninen. Mutta edelleenkin 15,1 % rakennustarvikkeista myydään vielä toreilla ja markkinoilla. Apteekkialan kovaan kilpailuun Suomesta on lähtenyt muun muassa Yliopiston apteekki. Venäjä on pyrkinyt kiristämään ulkomaisten lääkkeiden myyntiä tukeakseen kotimaan lääketeollisuuden kasvua. Ikääntyvä väestö tarvitsee kuitenkin kasvavassa määrin lääkkeitä myös Venäjällä ja kysynnän tyydyttäminen kotimaisella tuotannolla vie vielä paljon aikaa. Alan ongelmana ovat lääkeväärennökset, joita on paljon markkinoilla. Perheen budjetin kulurakenne Venäläinen keskivertoperhe käytti vuoden 2008 keskimääräisistä kuukausituloistaan (16.886,5 ruplaa henkeä kohden/kk) 74,1 % tavaroiden ja palveluiden ostoon, 12,3 % pakollisiin maksuihin, 4,7 % kiinteän omaisuuden hankintaan, 8,9 % arvopaperiostoihin ja 0,4 % käteisvarojen kasvattamiseen. Venäläisen keskivertoperheen tavaroi- 18

19 den ja palvelujen ostot näyttävät seuraavalta vuositasolla: Kotitalouksien ostamien tavaroiden ja palveluihin rakenne Venäjällä v (ruplaa/henkilö) kuluryhmä kaupunki maaseutu koko maa Elintarvikkeet Ei-elintarvikkeisiin kuuluvat tuotteet Alkoholi Palvelut Ruokailu kodin ulkopuolella Yhteensä Levada-Centerin alkuvuonna 2010 tekemässä kyselyssä 48 % ilmoitti perheen rahojen riittävän ruokaan ja vaatteisiin, mutta kestokulutustavaroiden hankkiminen on ongelmallista. Kyselyssä, johon osallistui vastaajaa 130 asutuskeskuksesta 48 Venäjän alueella 16 % ilmoitti voivansa hankkia ongelmitta myös kestokulutushyödykkeitä, mutta erittäin kalliiden tuotteiden osto on ongelma. Alle yksi prosentti vastasi voivansa hankkia myös kalliita tuotteita kuten huoneiston, loma-asunnon tms. Vastaajista 27 % katsoi voivansa hankkia ongelmitta ruokaa, mutta jo uusien vaatteiden osto tuotti ongelmia. 9 % katsoi etteivät rahat riitä aina edes ruokaan. On muistettava, että tällä hetkellä venäläiset pankit ovat kiristäneet kulutusluottojen ehtoja. Ilman riittäviä vakuuksia pankit eivät anna enää kulutusluottoja yhtä helposti kuin ennen talouskriisiä. Osa Venäjän talouskriisiä ja pankkien ongelmia olivat ongelmaluotot, joita kansalaiset eivät pystyneet maksamaan yleisen taloustilanteen kiristyessä. Kriisin opettamina venäläiset ovat alkaneet laittaa osan tuloistaan säästöön. Myös erääntyvät asuntolainat pakottavat säästämään. Toisaalta asuntojen hintojen karkaaminen monien ulottumattomiin ylläpitää muunlaista kulutusta. Keskivertoperheen budjetti ja kulutustottumukset eivät kerro paljoakaan eri alueiden perheiden kulutuksesta. Tilastoidut tulot henkeä kohden kuukaudessa Moskovassa (44.487,8 ruplaa= n.) olivat vuonna 2009 noin 7-kertaiset Venäjän köyhimpään alueeseen Ingušian tasavaltaan (6.410 ruplaa) verrattuna (Tšetšenian tietoja ei ole julkaistu). Venäjän rikkaimpiin alueisiin (tulot henkeä kohden) kuuluvat: Moskovan kaupunki, Tšuktsien-, Jamalo-Nenetsian-, Nenetsian- ja Hanti-Mansian autonomiset piirikunnat yli ruplan tuloilla henkeä kohden. Yli ruplan tuloihin yltävät: Sahalinin, Magadanin, Tjumenin, Moskovan ja Murmanskin alueet, Kamtšatkan aluepiiri, Sahan (Jakutian tasavalta) sekä Pietarin kaupunki. Köyhimpiin alle ruplan tulorajan jäävät : Ingušian tasavallan lisäksi Ivanovon alue, Kabardino-Balgarian, Mari-Elin, Mordvan, Tšuvassien, Tuvan ja Hakasian tasavallat sekä Altain aluepiiri. Venäläisten perheiden kulutustottumuksissa on erittäin suuria eroja sekä tulotason että alueen mukaan. Rikkaiden kulutus kasvaa nopeammin kuin keskivertokansalaisten. Tuloerot 10 % rikkaimman ja 10 % köyhimmän väestöryhmän välillä kasvavat. Vuonna 2000 rikkaimman kymmenesosan suhde köyhimpään oli 13,9:1. Nyt ero Venäjän tilastoviraston tietojen mukaan on 16,9:1. Joidenkin riippumattomien tutkijoiden mukaan ero on leventynyt keskimäärin jo 25-kertaiseksi. Euroopassa eron arvioidaan olevan keskimäärin 3 7 -kertainen. Toisaalta mitä köyhemmästä alueesta Venäjällä on kyse sitä kapeammat siellä yleensä ovat tuloerot ja vastaavasti rikkaimmilla alueilla tuloerot ovat suuret. Moskovalainen keskivertoperhe kuluttaa lähes kaksinkertaisen summan Rostovin tai Ivanovon alueella asuvaan perheeseen verrattuna. Osaltaan tähän vaikuttaa Moskovan erittäin korkea hintataso ja osaltaan hyvin toimeentulevien keskittyminen Moskovaan ja Pietariin (sivulla 20 olevat tiedot perustuvat Venäjän tilastoviraston otannalla tehtyyn seurantaan eri alueilla). Tilanne todennäköisesti tasoittuisi, jos verrattaisiin köyhimmän moskovalaisen ja köyhimmän ivanovolaisen perheen kulutusta. Verrattaessa kulutuksen rakennetta esimerkiksi keskitasoa köyhemmällä Ivanovon alueella ja rikkaassa Moskovassa, niin Ivanovon alueella perhe kuluttaa elintarvikkeisiin kokonaisbudjetistaan lähes kaksinkertaisen osuuden verrattuna moskovalaiseen perheeseen. Vastaavasti moskovalainen perhe kuluttaa budjetistaan huomattavasti suuremman osuuden kulutustavaroihin ja palveluihin. Tilanne on verrannollinen maailman rikkaiden maiden ja köyhien maiden perheiden kulutusrakenteeseen. Köyhissä maissa suurin osa perheen käytettävissä olevista rahavaroista kuluu ruokaan. Kun verrataan moskovalaisen ja pietarilaisen perheen kulurakennetta, niin näkyy edelleen moskovalaisten perheiden kulutustavaroiden ja palveluiden ostojen suurempi osuus perheen budjetista. Pietarilaiset ja Jamalio-Nenetsian perheet sen sijaan käyttävät moskovalaisia suuremman osuuden budjetistaan ravintoloihin ja kahviloihin sekä alkoholiin niin suhteellisesti kuin absoluuttisestikin. Alla listatusta alueista rikkaiden Nenetsien ja Hanti- Mansien aluepiirien perheet laittavat noin puolet kulubudjetistaan kulutustavaroihin. Absoluuttisena rahamääränä kulutustavaraostot jopa ylittävät moskovalaisen perheen kulutustavaraostot. Hanti-mansien, nenetsien ja Jamalin nenetsien alueilla ovat Venäjän suurimmat öljy- ja kaasukentät. Mutta Moskovassa kuluttajia, myös rikkaita, on moninkertainen määrä (kts. väestömäärät alueen nimen alla). (Erot kotitalouksien budjettilukujen ja vähittäiskaupan myynnin välillä voivat johtua monista eri syistä: harmaasta taloudesta, tilastointikäytännöistä, käytettyjen vuosien luvuista ( ), muilta alueilta hankituista tuotteista, esim. Leningardin alueen perheet ostavat todennäköisesti autonsa Pietarista tai Moskovasta jne.) Entä tästä eteenpäin? Venäjälle lähtiessä pitää tietää minne alueelle lähtee ja mitä kohderyhmää tavoittelee. Koko Venäjää Kaliningradista Vladivostokiin ei kannata havitella ainakaan kerralla. Venäjän 141 miljoonaan kansalaiseen mahtuu monenlaisia kuluttajia yhden varat eivät riitä kuin perunaan ja tattariin, toinen ei edes tiedä tarkasti kuinka paljon omistaa, koska sillä ei ole merkitystä oman tai perheen kulutuksen kannalta. Vasta osa kansalaisista on päässyt kulutusjuhlien makuun, osa odottaa vielä vaurastumistaan. Kaikki patoutunut kysyntä ei ole vielä purkautunut ja kulutuksen makuun päässyttä on vaikea pysäyttää. Länsi- Euroopassa laajeneva, jopa muoti-ilmiöksi noussut, kierrätys ja kuudella vaatteella 19

20 VenäjäNtalous Kotitalouksen budjetin kulurakenne vähittäiskaupassa Venäjän eri alueilla v (ruplaa/ henkilö) mm: (suluissa hyödykkeen osuus ko.alueen perheenjäsenen koko kulutuksesta) RF:n alue Alueen nimi, asukasmäärä, vähittäiskaupan liikevaihto henkeä kohden Koko Venäjä asukkaita = as, Vähittäiskaupan liikevaihto asukasta kohden v = rupl eri alueilla mm: Ivanovon alue ( as),( rup) Kalugan alue ( as),( rup) Moskovan alue ( as),( rup) Moskovan kaupunki ( ),( rup) Karjalan tasavalta ( as),(77.918rup) Nenetsien autonominen piirikunta (42.023),( rup) Jamalin nenetsien autonominen piirikunta ( as),( rup) Leningradin alue ( ),(81.094rup) Pietari ( ),( rup) Rostovin alue ( ),(93.652rup) Baskortostanin alue ( ),(112,996rup) Sverdlovin alue ( ),( rup) Hanti-mansien autonominen aluepiiri ( ),( rup) osuus perheen kokonaisbudjetista (29,1%) (42,1%) (40,9%) (30,9%) (1,6%) 952 (1,5%) (25,5%) (23,5%) Elintarvikkeet Kulutustavarat Alkoholi Palvelut Ruokailu kodin ulkopuolella (2,8%) (2,0%) Yhteensä (23.3%) (31,3%) (25%) (27,6%) (39,1%) (43,5%) (50,8%) (33,6%) (1,1%) (1,7%) (1,5%) (1,9%) (33,3%) (22,2) (22,6%) (30,5%) (3,2%) (1,3%) 199 (0,1%) (6,4%) (29,0%) (33,9%) (2,2%) (28,7%) (6,2%) (20,7%) (47,5%) (1,5%) (28,4%) (1,9%) mukaan, käyttää rahaa arvokoruihin ja kelloihin. Ei ole harvinaista, että korkealla virkamiehellä on miljoonan ruplan kello ranteessaan vaikka se onkin riskialtista. Kulutustavaroissa iso merkitys on tuotteen maailmanlaajuisella brändiarvolla. Asiantuntija-arvioiden mukaan vain 11 % venäläisistä kotitalouksista tekee pitkäjännitteisen budjettisuunnitelman tuloistaan ja menoistaan. Valtaosa venäläisistä kuluttaa niin kauan kuin palkkaa riittää ja sen jälkeen eletään vaatimattomammin tai otetaan kulutusluottoa. Vuosien talouskriisin jälkeen säästäminen on kuitenkin selkeästi lisääntynyt. Asuntojen nousevat hinnat, isot asuntolainat ja erääntyvät autolainat ovat muuttamassa tilannetta ja pakottavat venäläiset pitkäjännitteisimmiksi rahankäytössään. Autoilussa ja siihen liittyvässä kulutuksessa on vielä kasvunvaraa. Suomessa oli kesäkuussa 2010 liikenteessä noin 2,5 miljoonaa henkilöautoa eli noin joka toisella on henkilöauto. Sama määrä autoja Venäjällä tarkoittaisi noin 70 miljoonaa henkilöautoa. Vuonna 2006, Gain tietojen mukaan, Venäjällä oli 25,6 miljoonaa henkilöautoa. Omasta autosta tai ainakin auton vaihdosta uuteen haaveilee vielä moni. Vuoden notkahduksen jälkeen autojen myynti on jälleen kovassa kasvussa. Nokian Renkaat iski tehdasinvestoinnillaan isoille, nopeasti kasvaville markkinoille. Ulkomaanmatkailun makuun venäläiset ovat jo päässeet ja myös kotimaan matkailu ja matkailuun liittyvä infrastruktuuri ovat kasvussa. Sisustaminen ja siihen liittyvä vaurauden osoitus on hyvää vauhtia nostamassa päätään muidenkin kuin huippurikkaiden asunnoissa. Esikaupunkialueille nousseiden omakotitalojen ja ylellisten lomamökkien sisustukseen, uima-altaisiin ja puutarhoihin voi upottaa paljon rahaa. Varakkaat venäläiset seuraavat aktiivisesti maailman muotivirtauksia. Moskova ja Pietari ovat suunnannäyttäjiä monille pienempien kaupunkien kuluttajille. Venäjän hallituksen politiikka tähtää kotimaisen teollisuuden tukemiseen. Ensisijaisina tukikohteina ovat tällä hetkellä maatalous, elintarviketeollisuus, lääkkeet ja autojen valmistus. Venäjän vaurain väestönosa ostaa mitä haluaa. Jos se ei saa sitä Venäjältä, tuote käydään ostamassa ulkomailta. Keskiluokkainen venäläinen joutuu punnitsemaan ostoksiaan. Jos kotimainen tuote on hinnaltaan edullisempi ja laadukas, se ostetaan. Jos sellaista ei ole tarjolla, ostetaan tuontituotteita, jos rahaa on riittävästi. Paljon siis riippuu myös ruplan kurssikehityksestä ja hallituksen tuontitullipäätöksistä mihin tuotteeseen keskiverto venäläinen päätyy.! Lähteet: Venäjän tilastovirasto, Levada- Center, Profil, Dengi, T.Sumilova, SVKK:n nettiuutiset, Oborot.ru, Rossiiskoi Roznitšnoi torgovli, Natsionalnaja Torgovaja Assosiatsija 20

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Kevät 009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 mrd 0 000 00 00 00 00 005 00 007 008 009 (0-0) Vienti Venäjälle Tuonti Venäjältä

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Incoterms-toimituslausekkeet 2000

Incoterms-toimituslausekkeet 2000 Incoterms-toimituslausekkeet 2000 Alkuperäinen Incoterms 2000 on ICC julkaisu nro 560, ISBN 952-9815-22-0, jonka osalta oikeudenhaltijat ovat pidättäneet kaikki oikeudet. Lisätietoja: ICC Finland, www.iccfin.fi,

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010

Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business. barometri 2010 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 1 Julkaistavissa 8.9.9 klo 11. Keskuskauppakamarin Luoteis-Venäjän Business barometri Syyskuu 9 KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 4 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011

KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 2011 KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Julkaistavissa 12.. KESKUSKAUPPAKAMARIN LUOTEIS-VENÄJÄN BUSINESS-BAROMETRI 11 Syyskuu KESKUSKAUPPAKAMARI Aleksanterinkatu, PL, 1 Helsinki Puh.

Lisätiedot

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Venäjän-kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Venäjän-kaupan barometri Syksy 014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Sisältö YHTEENVETO... VIENTI SUOMESTA VENÄJÄLLE... 4 TUONTI VENÄJÄLTÄ SUOMEEN... 8 LIIKETOIMINTA VENÄJÄLLÄ... 9 VENÄJÄN TALOUS... 1

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI

Kevät 2016 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI 06 VENÄJÄN KAUPAN BAROMETRI Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja East Office of Finnish industries.

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Syksy 2014 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa (tammi-heinäkuu) = -12% 2 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Vienti Venäjälle Vienti

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

ZA5559. Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5559. Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5559 Flash Eurobarometer 321 (European Contract Law in Consumer Transactions) Country Questionnaire Finland Fl321 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to consumer transactions

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: Kansainvälistymiskartoitus Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta: 10.-31.12.2017 Kansainvälistymiskartoitus 2016 Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tarkoituksena on saada tieto - yritysten kansainvälistymisen

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015

Venäjä ei nopeasti nouse. Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Venäjä ei nopeasti nouse Sanna Kurronen Maailskuu 2015 Talous on lamassa Talous supistuu selvästi vuonna 2015 ja yhä 2016 Venäjän talous supistuu tänä vuonna noin neljä prosenttia ja edelleen hieman vuonna

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Venäjän Cross-Border Verkkokauppa. FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin

Venäjän Cross-Border Verkkokauppa. FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Venäjän Cross-Border Verkkokauppa FLYING LYNX Oy Myyntikanavaratkaisut yritysten kansainvälisiin myynteihin Flying Lynx Oy on uudenlainen palveluntarjoaja, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia sähköisiä myyntikanavaratkaisuja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014

Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena. Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjän-kaupan tukena Matti Honkanen 6.3.2014 Valuuttapalvelut Venäjä-kaupan tukena Mitä ruplalle kuuluu? Kilpailuetua oikealla valuutan valinnalla Tunne ja hallitse valuuttariskisi 2

Lisätiedot

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014

Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Mikä on muuttunut Venäjällä? Sanna Kurronen Toukokuu 2014 Putin uhoaa, mutta mikä on muuttunut? Mikä on muuttunut? Investointiympäristö on entistä kehnompi Luottolaman uhka on todellinen Putinin suosio

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä

Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Mirja Tiri 16.3.2015 Ajankohtaista Venäjän liiketoimintaympäristöstä Suomalais-Venäläinen kauppakamari Toimistot Helsingissä, Lappeenrannassa, Pietarissa, Moskovassa ja Jekaterinburgissa 33 työntekijää

Lisätiedot

Syksy Venäjän-kaupan barometri

Syksy Venäjän-kaupan barometri Venäjän-kaupan barometri Tietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tekemistä ovat rahoittaneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja East office of Finnish industries

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra

Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä. Pasi Kuoppamäki. Imatra Maailmantalouden kasvu hiipuu Paniikki osin aiheellista ja osin ylilyöntiä Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Imatra 23.8.2011 2 Markkinalevottomuuden syitä ja seurauksia Länsimaiden heikko suhdannekuva löi

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus

Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Hakkuu ja metsäkuljetus Haketus ja kuljetus Koneyrittäjät - ajankohtaiskatsaus Tiedotustilaisuus Joensuu 16.10.2015 Simo Jaakkola, varatj. Turvetuotanto Infra 1 Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus

Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva Liiton Surveypal-nettitutkimus Suomalaisen Työn Liiton yhteisökuva 2010 Liiton Surveypal-nettitutkimus 27.12.2010 13.1.2011 Henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2010 30 37 JÄSENET 2008 32 35 Liiton henkilöstön palvelukyky JÄSENET 2006 JÄSENET

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö

Tavara- ja tietovirrat oikenevat. Markku Säkö Tavara- ja tietovirrat oikenevat Markku Säkö Netti mullistaa perinteisen kaupan Kuisma Niemelä perustelee lähtöään S-ryhmän uuden strategian toteutuksen asettamilla vaatimuksilla. Hän huomauttaa tiedotteessa,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot