ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA"

Transkriptio

1 ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA Laura Honkanen Pirkko Ilanne Opinnäytetyö Huhtikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HONKANEN, Laura ILANNE, Pirkko Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 38 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa velkaantuneiden asiakkaiden tietämystä heidän omista asioistaan ja prosessinsa vaiheista. Tavoitteena oli tutkia myös asiakkaiden motivaatiota omaan järjestelyyn sekä kartoittaa velkaneuvojien työtapoja. Koska talous- ja velkaneuvonta on hyvin ruuhkaantunut, pitäisi neuvojan työn olla mahdollisimman hyvää ja tehokasta. Toteutimme opinnäytetyömme haastatteluosuuden laadullisen tutkimusmenetelmän mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Henkilökohtaisen haastattelun avulla saimme tarkemmat vastaukset, jotka antavat paremmat lähtökohdat tutkimusongelman selvittämiseksi. Haastateltavat asiakkaat jaettiin eri ryhmiin, jotta tuloksia pystyttiin vertailemaan niiden välillä. Ryhmiä muodostui kolme, ja ne olivat kulutusluottovelalliset, lama-ajan velalliset ja vanhat velalliset. Tuloksista ilmeni, että suurin osa asiakkaista kertoi ymmärtäneensä, mitä neuvoja oli heille kertonut. Kuitenkin monet asiakkaat kertoivat, että olemalla itse aktiivinen saa enemmän tietoa ja selkeyttä asioihin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä neuvoihin, joita neuvoja antoi maksujärjestelmää valittaessa ja suurin osa asiakkaista tiesi, mitä heidän pitää seuraavaksi tehdä prosessissaan. Vastauksista selvisi, että motivaatio oli huonontunut varsinkin osalla vanhoista asiakkaista, mutta uusilla asiakkailla se oli hyvä. Suurin osa asiakkaista ymmärsi, mitä maksuvara tarkoitti. Opinnäytetyömme on hyödyllinen, sillä neuvojan työtä, asiakkaan motivaatiota ja ymmärrystä ei ole aikaisemmin tutkittu haastattelemalla. Saatujen tulosten pohjalta Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta voi parantaa neuvojan työtä. Haastattelututkimus voidaan toteuttaa uudelleen. Avainsanat (asiasanat) Velkaneuvonnan asiakas, velkaneuvoja, motivaatio, neuvontaprosessi, maksuvara Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HONKANEN, Laura ILANNE, Pirkko Type of Publication Bachelor s thesis Pages 38 Language Finnish Confidential Title Until CUSTOMERS EXPIRIENCE OF DEBT COUNSELLING Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to find out how well the indebted customers know their things during the process. The purpose was also to find out customers motivations for they processes. Because Debt Counselling Unit is very back up they should offer as good and effective service as possible. We did our bachelor s thesis interviews with qualitative research method. With personal interviews we got detailed answers and those gave us better basis of solve research problem. We divided customers on different groups so we could compare results between those. There were three groups which were consumer credit, decline and old customers. The result shows that most of the customers have understood what counsellor has told to them. Many customers still told that if they are more active by themself they could have more information. Customers were satisfied for advises what counsellor has told them. Most of the customers knew what they have to do next in their process. The result shows that the new customers have more motivation than the old customers. Most of the customers knew what facility finance met. Our bachelor s thesis was useful because none has ever research counsellor s work, customer s motivation and understanding by interviewing. With these results Debt Counselling Unit can make counsellors work better. This research can be achieved again. Keywords Debt Counsellings customer, counsellor, motivation, counselling process, facility finance Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN TALOUS- JA VELKANEUVONTA TALOUS- JA VELKANEUVONTA SUOMESSA Talous- ja velkaneuvonnan lainsäädäntö Velkaneuvonnan prosessi VELKANEUVOJAN VAATIVA TYÖ Neuvontaprosessi Neuvojan tehtävät MONIONGELMAINEN VELKANEUVONNAN ASIAKAS Velkaantuneiden riskiryhmät Velkaantuneen ongelmia Motivaatio velkaprosessiin TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelmat ja tutkimustapa Aineiston kerääminen...25

5 6.3 Tutkimuksen luotettavuus HAASTATTELUN TULOKSET Asiakkaan ymmärrys neuvojan kertomasta Asiakkaan motivaatio KEHITYSEHDOTUKSIA HAASTATTELUIDEN POHJALTA POHDINTA...31 LÄHTEET...34 LIITTEET...36 Liite 1. Tiedote asiakkaalle...36 Liite 2. Haastattelulomake...37 Liite 3. Tiivistelmä kehitysehdotuksista...38 KUVIOT KUVIO 1. Velkaneuvonta prosessi.11 KUVIO 2. Viestinnän viisi tasoa..17 KUVIO 3. Velallisen ongelmat...22

6 1 JOHDANTO 3 Suomi oli vielä muutama vuosi sitten yksi maailman vauraimpia maita, jossa kaiken piti olla kunnossa. Työllisyys oli eurooppalaisittain hyvä, talous vahva, julkinen talous esimerkillisessä kunnossa ja tulevaisuus näytti hyvältä. Syksyllä 1990 kaikki muuttui nopeasti. Talous romahti, työttömyys kääntyi nousuun, ja valtio alkoi hukkua ve l- koihinsa. Suomen rahamarkkinat vapautettiin pitkästä säännöstelyn kaudesta luvun puolivälissä. Lainanoton säännöstely lopetettiin ja rahan lainaaminen ulkomailta ja sen sijoittaminen ulkomaille vapautui. Suomalaiset suhtautuivat vapautuneeseen lainansaantiin samaan tapaan kuin halpaan alkoholiin etelänmatkoilla. Kun sitä sai, oli sitä otettava. Lainarahaa virtasi kansantalouteen ylettömästi. Rahaa oli kuin roskaa. Talous pyöri täysillä, mutta kansakunta velkaantui koko ajan. Valtio ei velkaantunut, vaan maksoi pois velkojaan. (Vihreäliitto 2005.) Paras selitys lamaan on korkeissa koroissa ja velkaantumisessa sekä erityisesti niiden yhteisvaikutuksessa, sillä velka muuttuu tietysti paljon raskaammaksi, kun korot no u- sevat moninkertaisiksi. Kun kaikki alkavat maksaa yhtäaikaa velkojaan, ryhtyvät kaikki yhtäaikaa säästäväisiksi. Kun yksi säästää, hän ei osta muilta, jolloin muiden tulot pienenevät. Kun kaikki vähentävät ostojaan, kaikkien tulot pienenevät, eikä juuri keneltäkään jää rahaa säästöön. Eivätkä jatkuvat huonot uutiset olleet omiaan parantamaan tulevaisuudenuskoa. (Vihreäliitto 2005.) Kuluttajien selvittyä lama-ajan ongelmista ja uuden kulutussukupolven synnyttyä on alettu ihannoida hedonismia. Nykyisen länsimaisen kulutuskäytännön keskeisenä piirteenä pidetään kyltymätöntä uutuuden kaipuuta ja halujen rajattomuutta. Ihmiset haluavat vain kuluttaa, vaikka heillä on jo kaikki tarpeellinen. Kuluttaminen lisääntyy ja lainojen saaminen on helppoa. Aikakausilehtien mainokset tyrkyttävät kulutusluottoja ja asuntolainan saa tunnissa. Nykyisin yhteiskunta kehottaa ihmisiä kuluttamaan, mutta se ei huolehdi tarpeeksi kuluttamisesta syntyvistä ongelmista. (Vihreäliitto 2005.) Turo-Kimmo Lehtonen kuvaa nykypäivän kuluttajaa: Ihmiset myyvät työvoimaansa, tekevät kauppamatkoja, hankkivat ruokaa ja vaatteita, vaihtavat autoja ja asuntoja, laskevat rahojaan. He tarttuvat jonotuslappuihin, sortuvat houkutuksiin, tuskaantuvat ruuhkissa. He kuuntelevat uusia levyjä, suunnittelevat lomamatkoja, muuttavat luotto-

7 4 rajojaan ja säästävät pennejään. He täyttävät ostoskärrynsä välttämättömyyksillä, tutkivat kauppalistaa, hakevat ideoita, haaveilevat uudistumisesta ja katsovat itseään peilistä. He vaeltavat loistelamppujen alla ja pukeutuvat mainoksiin. He rientävät hikisinä hyllyjen välissä, he norkoilevat tuntikausia kauppatiloissa, he tiuskivat toisilleen ja viettävät onnellisina iltapäivän yhdessä. (Lehtonen 1999, 9.) Pitäisikö nyky-yhteiskunnassa mainostaa aikakausilehdissä talous- ja velkaneuvonnan palveluja? Pitäisi, sillä monikaan ei tiedä kyseisistä palveluista. Mutta silloin talous- ja velkaneuvonta ruuhkautuisi, eikä pystyisi tarjoamaan palveluja kaikille halukkaille. Valtion tulisi tukea enemmän kuntia palvelujen lisäämisessä ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä. Näin ollen kaikki palveluja tarvitsevat ihmiset saisivat ne u- voja tilanteensa ratkaisemiseksi, ja nykyiset talous- ja velkaneuvonnan jonot saataisiin lyhenemään. Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääminen tulisi edullisemmaksi yhteiskunnalle kuin se, että tulevaisuudessa talous- ja velkaneuvonnan resursseja täytyisi kasvattaa entisestään velkajärjestelyjen takia. Koska nykyisin talous- ja velkaneuvonnan resurssit ovat todella tiukat ja jonot pitkät, on tärkeää että neuvojien työtä tutkitaan. Näin toimintaa saadaan kehitettyä joustavammaksi ja asiakkaita pystytään palvelemaan entistä tehokkaammin. Neuvojien on ehdittävä lyhyemmässä ajassa palvella asiakasta ja toimia tehokkaammin. Tämän vuoksi pyrimme opinnäytetyöllämme selvittämään asiakkaiden ymmärrystä omasta tilanteestaan ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä parantamaan neuvojien työtä. On tärkeää, että asiakkaat saavat tilanteeseensa helpottavia neuvoja ja tunteen siitä, että elämä jatkuu ja veloista voi selvitä. Opinnäytetyöhön keräsimme tietoa pääasiassa kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Tietoa talous- ja velkaneuvonnasta ja siihen liittyvästä laista löysimme paljon, mutta asiakkaan motivoitumisesta ja sitoutumisesta tiedon hankinta oli vaikeampaa. Opinnäytetyö kostuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen asiakokonaisuus sisältää tietoa talous- ja velkaneuvonnasta sekä neuvojan työstä. Siinä kerrotaan tarkemmin asiakkaan prosessista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista sekä neuvojan työn vaativuudesta ja siihen liittyvistä erilaisista tehtävistä. Osiossa perehdytään myös lakiin ja sen muutoksiin. Toisessa asiakokonaisuudessa tutkitaan talous- ja velkaneuvonnan

8 asiakasta, hänen ongelmiaan ja motivaatiotaan. Kolmannessa asiakokonaisuudessa käsitellään haastattelujen tuloksia ja niiden pohjalta syntyneitä kehitysideoita. 5 2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylässä velkaneuvonnan antaminen aloitettiin vuonna 1993, kun laki yksityishenkilön velkajärjestelystä tuli voimaan. Velkaneuvonnan alkuaikoina neuvonta oli Jyväskylässä pääasiassa velkajärjestelyhakemusten laadintaa käräjäoikeuksiin. Vuosien myötä velkaneuvonnan tehtäväalue on monipuolistunut ja käynyt entistä vaativammaksi. Nykyisin velkaneuvontaa työllistävät eniten vanhat asiakkaat, joilla on jo velkajärjestely, mutta myös kulutusluottovelallisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt erityisesti viime vuosina. Velkajärjestelyhakemusten määrä on vähentynyt ja samalla sopimusten tekeminen velkojien kanssa ilman käräjäoikeuskäsittelyä on koko ajan lisääntynyt. Ongelmana ovat kuitenkin olleet velkaneuvonnan ruuhkaisuus ja resurssien riittämättömyys, jolloin ennaltaehkäisevään talousneuvontaan ei ole ollut paljoa voimavaroja. (Isokangas 2005.) Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta antaa sekä talous- että velkaneuvontaa kaikille sen toiminta-alueen piiriin kuuluville kuntalaisille. Talousneuvonta on maksuton palvelu, josta voi pyytää apua mihin tahansa taloudenhoitoon tai raha- asioihin liittyviin ongelmiin. Velkaneuvonta on myös maksuton palvelu, josta voi pyytää apua erilaisissa ylivelkaantumistilanteissa. Ylivelkaantuminen tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaalla ei ole mahdollisuutta selviytyä velastaan kohtuullisessa ajassa, eikä velan suuruudella ole merkitystä. Yksikkö järjesti vuoden 2004 aikana talous- ja velkane u- vontapalvelut kaikkiaan 18 kuntaan. Näitä olivat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Keuruu, Konnevesi, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luha n- ka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Velkaneuvojat käyvät kerran kuussa Keuruulla, Äänekoskella, Joutsassa sekä Viitasaarella ja muualta tulevat asiakkaat käyvät joko Jyväskylässä tai niillä paikkakunnilla, minne heillä on lyhin matka. (Isokangas 2005.)

9 6 Vuoden 2004 lopussa Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonnassa työskenteli 5,5 talous- ja velkaneuvojaa, kaksi sihteeriä, lakimies ja johtava velkaneuvoja. Työsuhteista 50 % oli määräaikaisia. Asiakaskäyntejä oli yhteensä kappaletta ja suoritteita yhteensä kappaletta. Suoritteisiin on laskettu sekä talousneuvonta eli henk i- lökohtainen talousneuvonta, yleisötilaisuudet, että velkaneuvonta eli käräjäoikeuskäsittelyt, velkasovinnot, lisäsuoritukset ynnä muut. Jonotusaika talous- ja velkaneuvojalle oli vuoden 2004 lopussa 129 päivää. Jonossa asiakkaita oli vuoden lopussa 195 henkilöä. (Isokangas 2005.) Moniammatillinen yhteistyöverkosto Jyväskylässä aloitettiin syksyllä 2000 talousneuvontaprojektin käynnistyessä. Jyväskylässä on havaittu talousneuvonnan verkostoitumisen ja moniammatillisen yhteistyön tuomat monet mahdollisuudet sekä uudet ulottuvuudet. Tämän vuoksi Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta on alkanut kehittää moniammatillista yhteistyöverkostoa talousneuvonnan tueksi. Verkostoon kuuluvat Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta, Työvoimapalvelukeskus, Sosiaalityö, Jyvässeudun työttömät, Asumisneuvoja, Suomen Punainen Risti, Sosiaaliasiamies, Haukkalan sairaalan sosiaalityöntekijät, Kangasvuoren sairaalan sosiaalityöntekijät, Keski-Suomen yrittäjien Kipinä Ry, Perhetalo-hanke/Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu/kuluttajapalvelut, Diakoniatyö/Jyväskylän kaupunkiseurakunta. (Kantola 2003, 18.) Ennen kuin yhteistyöverkosto pystyi aloittamaan toimintansa yhdessä, sen täytyi laatia talousneuvonta käsitteelle yhteinen rajaus, joka on seuraavanlainen: Talousneuvonnan tulee olla ennen kaikkea arjen hallintaan ja arkipäivän rahankäyttöön suunnattua neuvontaa. Sen on liikuttava mahdollisimman konkreettisella tasolla, jossa otetaan huomioon kotitalouden arkitalous ja välttämättömät menot sekä todelliset tulot. Talousneuvojan tulisi auttaa asiakastaan suunnittelemaan omaa talouttaan, sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä. Talousneuvonta ennalta ehkäisee velkaantumista, joten se ei ole velkaneuvontaa. Talousneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään oman käyttäytymisensä syyt ja seuraukset sekä sen, että rahan käyttö kuuluu osaksi elämänhallintaa. Talousneuvonta on ennen kaikkea osaltaan auttamassa asiakasta oman oivalluksen tielle. (Kantola 2003, 19.)

10 7 Moniammatillisen verkoston tarkoituksena on, että jokainen siihen kuuluva taho pyrkii antamaan talousneuvontaa omissa toimipisteissään. Toiminnan tavoitteena on, että neuvontaa tarvitsevat asiakkaat tavoitettaisiin helpommin. Verkosto on huomannut, että erityisesti neuvontaa tarvitsevat itsenäistyvät, kotoa pois muuttavat nuoret, mielenterveysongelmalliset, työttömät ja eläkeläiset. On tärkeää, että apua pystytään antamaan heti sitä tarvitsevalle, sillä näin voidaan ehkäistä pahenevia ongelmia. (Kantola 2003, 26 ja 29.) Ryhmäneuvonta on tärkeä tekijä ennaltaehkäisevässä talousneuvonnassa. Neuvonta maksaa yhteiskunnalle, mutta se on kuitenkin edullisempaa kuin jo syntyneiden ongelmien ratkaisu. Moniammatillinen yhteistyöverkosto pyrkii järjestämään neuvontaa erilaisissa yhteisöissä, kuten esimerkiksi kouluissa. Tilaisuuksissa kerrotaan talouden hallinnan tärkeydestä, kuten tulojen ja menojen yhteen sovittamisesta, säästämisestä ja järkevästä velanotosta. Lisäksi jaetaan neuvonnan tueksi materiaalia ja kerrotaan, että ajan henkilökohtaiselle tapaamiselle voi varata puhelimitse. (Kantola 2003, 35 ja 36.) Moniammatillisen yhteistyöverkoston jäsenistä kuka tahansa voi antaa myös henkilökohtaista talousneuvontaa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että jäsenet tietävät talousja velkaneuvonnan perusteet. Asiakas voi saada talouteensa liittyvää apua muualtakin kuin talous- ja velkaneuvonnasta. Esimerkiksi sosiaalitoimiston työntekijä voi antaa neuvoja asiakkaan talouden hallintaan, koska hän tuntee tämän taustan. Henkilökohtaiseen neuvontaan voi kuulua esimerkiksi keskustelua talouden hallinnasta ja oman budjetin tekemistä tulojen ja menojen selkeyttämiseksi. Tarkoituksena on tukea ja opastaa asiakasta, eikä kertoa hänelle valmiita ratkaisuja. (Kantola 2003, 34 ja 35.) 3 TALOUS- JA VELKANEUVONTA SUOMESSA Kodin talousasioita koskevan tiedon ja neuvonnan kysyntä ja tarve on lisääntynyt. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa on yhä vaikeampaa selviytyä, jos ei hallitse omaa rahankäyttöään. Elämään kuuluvat nykyisin entistä enemmän muun muassa pätkätyöt, asumisen kalleus ja siihen liittyvät asuntorahoitukset, kulutusluotot ja uusi teknologia. Myös elämän yllättävät tilanteet, esimerkiksi työttömyys, avioero ja sairaus saattavat johtaa taloudellisiin ongelmiin. Puutteellisesta talouden hallinnasta kertovat etenkin nuorten maksuhäiriömerkinnät, jotka aiheutuvat usein maksamattomista

11 8 matkapuhelinlaskuista, kulutusluottoveloista ja opintolainoista. Nuoret saavat maksuhäiriömerkinnän varsin pienistä summista. Taustalla ovat usein kyvyttömyys hoitaa omaa taloutta, tietämättömyys ja taitamattomuus. Kaikilla nuorilla ei ole aina käsitystä siitä, mitä itsenäinen eläminen todellisuudessa maksaa, eikä moni ajattele luottokorttimaksuja velkana. (Marttaliiton muistio 2003.) Talousneuvontaa tarvitaan kaikissa tulo- ja ikäluokissa. Korkea koulutus ja hyvä tulot eivät tarkoita sitä, että kuluttaja osaa hallita menojaan. Jos hän ei ole kotonaan tai muuten elämänsä aikana sisäistänyt raha-asioiden hoitoa, voi olla suuri riski joutua velkakierteeseen. Talousneuvonta ohjaa taloudenpidon suunnitelmallisuutta, mikä on yksi keino ehkäistä ylivelkaantumista. Oman talouden hallinta lisää elämän turvallisuutta, hyvinvointia ja ehkäisee monia ongelmia. Onkin tärkeää, että puolueetonta talousneuvontaa annetaan mahdollisimman laajalti eri yhteyksissä ja erilaisin keinoin siellä, missä ihmiset muuten ovat ja toimivat. 3.1 Talous- ja velkaneuvonnan lainsäädäntö Suomessa reagoitiin 1980-luvulla kohtalaisen nopeasti kasvaviin velka- ja ylivelkaisuusongelmiin. Silloin kirkon diakoniatyö aloitti velka- ja talousneuvonnan tarpeiden kartoittamisen ja se jatkui kunnallisen sosiaalitoimen yhteydessä 1990-luvulla, jolloin kysymys talousneuvonnasta nousi esiin. Samoihin aikoihin käynnistyivät ensimmäiset organisoivat toimenpiteet talous- ja velkaneuvonnan kehittämiseksi. Kirkon diakoniatyön aktiivisuudella saatiin maahan perustettua niin sanottu Takuu-säätiö. Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisissä olevia kotitalouksia velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa. (Heinonen & Iivari 1997, ) Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lain syntyyn vaikuttivat voimakkaasti kasvaneet kotitalouksien ylivelkaantumiset, jotka johtuivat suurelta osin lamasta. Laman myötä yksityishenkilön velkajärjestelystä syntynyt laki tuli voimaan Lain mukaan maksukyvyttömälle velalliselle voidaan käräjäoikeudessa vahvistaa hänen maksukykyään vastaava maksuohjelma, jonka keskimääräinen kesto on viisi vuotta. Velkajärjestely koskee kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn alkamista. Maksuohjelman päätyttyä velallinen vapautuu velkojensa siitä

12 9 osasta, joka ei tullut ohjelman mukaan suoritetuksi. Velkajärjestelyn yleinen edellytys on velallisen maksukyvyttömyys, jolloin hän on kykenemätön suoriutumaan veloista. Maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä täytyy olla velallisen maksukyvyn olennainen heikentyminen velallisesta itsestään riippumattomista syistä, kuten esimerkiksi sairaudesta. (Heinonen & Iivari 1997, ) Velkajärjestelyyn ei hyväksytä henkilöä, jonka velkaantumiseen liittyy yhteiskunta- ja maksumoraalin kannalta kielteisiä piirteitä. Tällaisia syitä voi olla esimerkiksi ve l- kaantuminen taloudellisen rikollisuuden tai keinottelun seurauksena tai velkaantuneen törkeä käyttäytyminen velkojia kohtaan. Velkajärjestely myönnetään yleensä vain kerran, mutta jos siitä suoriutuminen tulee ylivoimaiseksi, voi siihen hakea muutosta tuomioistuimesta. (Heinonen & Iivari 1997, ) Velkajärjestelylain muutos tuli voimaan 1. päivänä helmikuuta Lain muutoksella tiukennettiin muun muassa velallisen mahdollisuutta saada velkajärjestelyä. Velallinen ei pääse järjestelyyn, jos hän ei väliaikaisen syyn vuoksi maksa velkojaan lainkaan tai maksaisi niitä vähän. Tämä uudistus liittyy maksuvaraan ja niin sanottuun 0-ohjelmaan. Maksuvaralla tarkoitetaan hakijan nettokuukausitulojen ja välttämättömien menojen välistä erotusta ja jos velallisen maksuvara on miinuksella, eli hänellä ei ole velkojen maksukykyä ollenkaan, hänelle vahvistetaan niin sanottu 0-ohjelma viideksi vuodeksi. Tällöin velan maksuvelvollisuus poistetaan toistaiseksi. Taloudellisen rikollisuuden tai keinottelun seurauksena velkaantuneen henkilön pääsy järjestelyyn on tiukentunut. Lain myötä myös muutoksen hakua maksuohjelmiin rajoitettiin, joten väliaikaisella tai pienellä maksukyvyn heikkenemisellä ei voi muutosta hakea. Uudistuksen myötä velallisen itsensä oli osallistuttava selvittäjän käytöstä aiheutuviin menoihin. (Iivari & Mälkiä 1999, ) Laki talous- ja velkaneuvonnasta astui voimaan Lain mukaan yksityishenkilölle tulee antaa tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta sekä avustaa heitä talouden pidon suunnittelussa. Velallista tulee auttaa talouteen liittyvien onge l- mien ratkaisumahdollisuuksien löytämisessä sekä avustaa tekemään sovinto velkojien kanssa. Asiakasta autetaan erityisesti velkajärjestelyhakemuksen ja muiden asiakirjojen laatimisessa ja tarvittaessa hänet ohjataan hakemaan oikeudellista apua. Talous- ja velkaneuvontapalvelun tulee lain mukaan olla asiakkaalle maksutonta. (Talous- ja velkaneuvontalaki 713, 1.)

13 10 Lain mukaan talous- ja velkaneuvonnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle. Lääninhallitus vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontaa on riittävästi saatavilla. Palvelujen järjestämisestä huolehtivat läänit sekä kunnat ja ne voivat yhdessä sopia, että kunta huolehtii tehtävästä yhden tai useamman kunnan puolesta. Jos kunta ei pysty järjestämään palvelua, on lääninhallituksen hankittava ne sopivalta palvelun tuottajalta. (Talous- ja velkaneuvontalaki 713, 2 ja 3.) Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista, sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisella luototuksella kunnat voivat ehkäistä ja korjata taloudellisia onge l- mia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin vaikuttaa hyvinvoinnin toteutumiseen alueellaan. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 2003, 1-5.) Sosiaalinen luotto voidaan lain mukaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä selvitetään hakijan oikeus saada toimeentulotukea. Henkilön oikeutta saada toimeentulotukea ei voi rajoittaa eikä toimeentulotuen määrää alentaa sen vuoksi, että hänellä olisi mahdollisuus saada sosiaalinen luotto. Lisäksi kunnan tulee tarvittaessa järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle myöntämisen yhteydessä ja takaisinmaksuajan kuluessa. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 2003, 1-5.) 3.2 Velkaneuvonnan prosessi Yleensä asiakas ottaa itse yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan huomatessaan, ettei omin avuin selviä taloudellisesta ongelmastaan. On hyvä, että prosessi (kuvio 1) lähtee heti käyntiin, sillä tilanteen pitkittäminen yleensä vain pahentaa tilannetta ja kasvattaa korko- ja perintäkuluja. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) Asiakas ottaa ensimmäisen kerran yhteyden kuntansa talous- ja velkaneuvontaan, jossa neuvoja varaa ajan ensikeskusteluun. Tämän jälkeen neuvoja lähettää asiakkaalle kirjeen, jossa on luettelo papereista jotka tulee ottaa mukaan ensitapaamiselle. Kun

14 11 asiakas saapuu neuvojan luo, keskustellaan hänen tilanteestaan ja tehdään toimintasuunnitelma, jossa valitaan asiakkaan veloille sopivin järjestely. Samalla kerralla ne u- voja tilaa asiakkaalta saadulla valtakirjalla ulosottolistan, verotodistukset sekä velkatiedot velkojilta. Tällä aikaa asiakas voi vielä toimittaa puuttuvia asiapapereita ja kirjoittaa omin sanoin velkahistoriansa siitä, mitä on tapahtunut ja siitä miten ja millä aikavälillä hän on ylivelkaantunut. Velkahistoria on tärkeä, kun asia siirtyy neuvojalta eteenpäin ja asiaa käsitellään ainoastaan papereiden perusteella. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) Yhteydenotto talous- ja velkaneuvontaan Asiakkuus päättyy Alkuarviointi Talous- ja velkaneuvojan vastaanotto Asiakkuus päättyy Sovintoesitys suoraan velkojille Velkojen järjestely järjestelylainalla Yksityishenkilön velkajärjestely käräjäoikeudessa Maksuohjelma (vapaaehtoinen) Lausumat ja lisäselvitykset Lisäsuoritukset ja maksuohjelman muutokset Maksuohjelma, käräjäoikeuden vahvistama (istunnot) Lausumat Sopimus Asiakkuus päättyy Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta (2004) Käräjäoikeuden vahvistaman maksuohjelman muutos (istunnot) KUVIO 1. Velkaneuvontaprosessi

15 12 Yksityishenkilön velkajärjestely käräjäoikeudessa on yksi tapa selviytyä veloista. Neuvojan ja asiakkaan päätyessä hakemaan käräjäoikeudelta velkajärjestelyä lähettää käräjäoikeus velkajärjestelyhakemuksen velkojille, takaajille ja kanssavelallisille. Mikäli jokin osapuoli vastustaa velkajärjestelyä tai haluaa tuoda käräjäoikeuden tietoon hakemuksesta puuttuvia seikkoja, voivat he kertoa sen tässä vaiheessa. Jos käräjäoikeus päättää aloittaa velkajärjestelyn, se määrää usein selvittäjän, joka voi olla esimerkiksi asianajotoimisto. Tämän tehtävänä on laatia velalliselle maksuohjelma. Jos velallinen asuu omistusasunnossa, voidaan asunto säilyttää, mikäli asiakas kykenee maksamaan kymmenen vuoden aikana asunnon nykyarvon verran velkaa. Jos velallinen asuu vuokra-asunnossa, hänelle tehdään useimmiten viiden vuoden maksuo h- jelma. Pitkään ylivelkaantuneina olleille voidaan myöntää viittä vuotta lyhempi maksuohjelma. Lyhempää maksuohjelmaa myönnettäessä otetaan huomioon: velkaantumisesta kulunut aika velallisen maksama velka omaisuuden realisointi asiakkaan ikä ja terveydentila aika ulosoton asiakkaana asiakkaan työllisyystilanne. Mitä useampi tällainen peruste löytyy, sitä paremmat mahdollisuudet on saada lyhempi ohjelma. Velallinen käyttää velkajärjestelyssä kaiken perusturvaan kuulumattoman omaisuutensa ja asumiskustannusten sekä välttämättömien elinkustannuksien ylittävät varat velkoihinsa. Velallisen tulee seurata vuosittain velkajärjestelyn aikana tulojen ja menojen muutoksia. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) Velkojen järjestely järjestelylainalla on Takuu-säätiön keino auttaa velallista maksamaan velkojaan. Takaushakemus ja liitteeksi tuleva velkajärjestelyhakemus laaditaan velkaneuvonnassa. Hakemuksen mukaan Takuu-säätiön viisijäseninen hallitus myöntää takauksia velkojen järjestelyluotoille. Lainan käyttötarkoituksena on yleensä usean velan yhdistäminen yhdeksi lainaksi. Takaus voidaan myöntää velallisen maksuvaran mukaiselle lainalle silloin, kun velkoja on niin paljon, ettei niitä kyetä maksamaan kokonaan. Tällöin velkojien kanssa sovitaan siitä, että loppuosa veloista tai velkojen koroista leikataan pois. Tieto päätöksestä annetaan yleensä puhelimitse joko yhdyshenkilölle tai asiakkaalle itselleen. Joillekin asiakkaille lähetetään pöytäkir-

16 janote, josta käyvät ilmi päätökseen osallistuneen hallituksen jäsenet, takauksen ja saneerauslainan suuruus sekä laina-aika. Jos hakemus on hylätty, selviää pöytäkirjanotteesta hylkäyksen syy. (Iivari & Rastas 1996, 48 ja 49.) 13 Takaus voidaan myöntää enintään euron järjestelylainaan ja takausaika on enintään 8 vuotta. Velkaneuvoja lähettää sovintoehdotuksen velkojille, mikäli velat eivät tule kokonaisuudessaan järjestelyluotolla maksetuksi. Jollei velkojat suostu tehtyyn ehdotukseen, asiakas voi hakea velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. (Iivari & Rastas 1996, 48 ja 49.) Sovintoesitys suoraan velkojille tehdään velallisen maksukyvyn mukaan. Maksuvaran selvittyä neuvoja esittää asiakkaalle ehdotuksen, josta selviää maksettava kuukausierä ja maksuohjelman kesto. Tämän jälkeen neuvoja ehdottaa ohjelmaa velkojille, jotka voivat joko hyväksyä sen tai ehdottaa toisenlaista ratkaisua. Velkojat vertaavat usein tehtyä esitystä siihen, mitä he saisivat velalliselta velkajärjestelyssä. Ohjelmaa jatketaan niin pitkään, että kaikki asiakkaan velat saadaan maksetuksi. Jollei suora esitys velkojille, tai järjestelyluoton kautta tehty sovintoesitys tuo ratkaisua velkaongelmaan, lähetetään velkajärjestelyhakemus käräjäoikeuteen. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) 4 VELKANEUVOJAN VAATIVA TYÖ Asiakastyön tavoitteena on saavuttaa asiakkaan taloudellisten asioiden hallinta ja tasapainoinen talous. Päämääränä on, että asiakas saadaan ymmärtämään omat kulutusja rahankäyttötottumukset, jotta niitä voidaan muuttaa. Suuri merkitys on myös neuvojan kyvyillä ja taidoilla ratkoa ongelmia ja neuvotella asianosaisten kanssa. Neuvonta voi olla kertaluonteista tai enemmän tai vähemmän jatkuvaa ja se voi olla esimerkiksi tiedotusta, koulutusta, avustamista tai ohjaavaa. Neuvojalla täytyy olla valmiudet kohdata asiakkaan ahdistusta, jotta tilannetta päästään purkamaan. Neuvojan tulee nähdä asiakkaan kokonaistilanne, jotta velkatilanteesta tulee realistinen käsitys suhteessa asiakkaan elämänhallintaan. Neuvojan ei pidä ottaa liian suurta vastuuta asiakkaasta, jottei hän itse kuormitu liikaa ja että asiakkaan elämänhallintakyky kehittyisi. (Jarva 1993, 49.)

17 14 Tahtoa tulisi löytyä yhteistyöhön, vaikka tilanteessa ei ole hyvää fiilistä eikä yhteisiä ajatuksia. Jos on kuuntelemisen kautta saavuttanut yhteyden toisen ihmisen yksilöllisyyteen, kestää läpi tilanteita joissa yhteys toiseen ihmiseen on hetkellisesti poikki. Jos asiakassuhteessa ei ole ollut paljoakaan kuuntelemista, kunnioitusta tai voimavarojen tukemista, on erimielisyyden sattuessa vaikea löytää yhteistyötahtoa. Kun yhteistyötahto taas löytyy, on mahdollista ratkaista vaikeitakin konflikteja. (Dunderfelt 1998, 90.) 4.1 Neuvontaprosessi Neuvontaprosessissa määritellään ensin asiakkaan ongelma, joka yleensä on velkaongelma. Neuvonnan kuluessa jokin muu ongelma, kuten uhkapelaaminen voi tulla yhtä tärkeäksi kuin itse velkaongelma. Seuraavaksi täytyy asettaa neuvontatyölle tavoitteet, eli määritellä yhdessä asiakkaan kanssa toivottu tulos prosessille. Kolmannessa va i- heessa aloitetaan erilaisten vaihtoehtojen etsiminen. Silloin käydään läpi vaihtoehtoja, joista olisi apua ylivelkaantumistilanteen korjaamiseksi tai helpottamiseksi. Kun sopiva ratkaisu on löydetty, aletaan prosessia käydä läpi sen mukaisesti. Samalla tarkastellaan ja arvioidaan tilanteen kehittymistä. Prosessin seuranta voi jatkua vuosia ennen kuin se loppuu. Neuvontaprosessin päätyttyä asiakas voi tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä neuvontaan. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.) Ylivelkaantuminen on ongelmana niin monitahoinen, että sen korjaamisyritykset talous- ja velkaneuvonnassa eivät välttämättä mene aina yllä mainitun kaavan mukaan. Prosessin muuttuvuutta lisää myös se, että itse ongelma voi muuttua matkan varrella, ennen kuin ehditään edetä neuvontaprosessissa edes kovin pitkälle. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.) Neuvontaprosessin kulkuun ja sisältöön vaikuttavat monet tekijät. Usein sen kulkua on vaikea ennustaa etukäteen. Kesken käsittelyn voi esimerkiksi toinen puoliso jäädä työttömäksi tai puolisot saattavat yllättäen erota juuri, kun ollaan laatimassa maksuo h- jelmaehdotusta tuomioistuimeen. Tällaiset muutokset prosessin aikana ovat hyvin tavallisia. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.)

18 4.2 Neuvojan tehtävät 15 Tärkeimpiä neuvojan tehtäviä ovat kuuntelu, ymmärtäminen, tietojen antaminen, opastus, asiakkaan kannustaminen, tukeminen omatoimisuuteen, kokonaistoiminnan selvitys, laskelmien ja sovittelujen avustaminen tai hoitaminen ja velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen tekeminen. Sunnila ja Järvelä (1994) käyvät kirjassaan läpi neljä erilaista neuvojan roolia: ymmärtäjä, kannustaja, avustaja ja auttaja. Ymmärtäjä kuuntelee asiakasta aktiivisesti sekä tukee ja lohduttaa häntä. Ymmärtäjän tarkoituksena on saada asiakas tuntemaan olonsa turvalliseksi, jotta luottamuksellinen ja avoin keskustelu on mahdollista asiakkaan ja neuvojan välillä. Ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta asiakas voi ottaa apua vastaan. Kannustaja motivoi asiakasta toimimaan omin päin ja rohkaisee asiakasta luottamaan omiin kykyihin. Kannustaja ei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan valmentaa asiakasta omatoimisuuteen. Hänen tehtävänään on ohjata asiakasta etsimään itse tietoa. Kannustaja yrittää herättää asiakkaan uteliaisuutta ja innostusta selvittämään itse asioitaan. Kannustajan tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu hyviä kokemuksia itsenäisestä työskentelystä ja hän toimisi näin myös tulevaisuudessa. Avustaja antaa asiakkaalle apua vaikeiden kysymysten selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Avustaja tekee asiakkaalle laskelmia tai ottaa yhteyden velkojiin. Hän ohjaa asiakasta itse hankkimaan tietoa, mutta tarvittaessa voi selvittää asiakkaan avuksi joitain kysymyksiä ja käydä yhdessä läpi niitä. Hän avustaa asiakasta sovintoehdotuksen, velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisessa. Avustajan tavoitteena on, että asiakas voisi toimia lopulta itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Auttaja ottaa suuren vastuun itselleen asiakkaan asian hoitamisesta. Hän tekee pitkälti asiakkaan puolesta tämän sovintoehdotuksen, velkajärjestelyhakemuksen ja maksuo h- jelmaehdotuksen. Auttaja saattaa soittaa useita puheluja asiakkaan puolesta. Auttajan tavoitteena on saada jokin tietty ratkaisu aikaiseksi ja hänen mielestään se on tärkeämpää kuin se, että asiakkaasta tulisi omatoimisempi asioiden hoitamisessa. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.)

19 16 Henkilökohtaista neuvontaa voidaan antaa puhelimitse, kirjeitse, toimistossa tai kotikäynneillä. Tällainen neuvonta on asiakkaan kannalta tehokasta, mutta se vie neuvojalta paljon aikaa. Henkilökohtaista neuvontaa käytetään erityisesti silloin, kun asiakkaalla on yksilöllisiä ja arkaluontoisia ongelmia. Neuvojan on osoitettava alusta alkaen luotettavuutta ja asiaan perehtyneisyyttä. Asiakkaalle on tärkeää, että he kokevat olevansa hyväksyttyjä ja että heitä arvostetaan. Heille tulee antaa mahdollisuus kertoa mielipiteensä, tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan. Neuvojan tulee antaa asiakkaalle hyväksytyksi tulemisen, arvostuksen ja osallistumisen tunteet. (Hellstedt & Kangas 1995, 48 ja 49.) Henkilökemiat ja niiden sekoitukset syntyvät, kun erilaiset henkilöt ja tyylit kohtaavat. Kohtaamisessa muodostuu yhteinen sosiaalinen kenttä, jonka sanattoman viestinnän tasolla tapahtuu henkilökemiallisia reaktioita. Puhumme toisillemme tietyllä äänensävyllä, viestitämme positiivista tai negatiivista suhtautumistamme toista kohtaan ja intuitiivisesti vaistoamme, onko toinen todella samaa mieltä kanssamme vai ei. Kohtaaminen on aina todellista vuorovaikutusta, jossa me ihmiset muokkaamme toistemme todellisuutta. Sanattoman ja sanallisen viestinnän kautta muodostuu ihmisten välille intuitiivisesti aistittavissa ja koettavissa oleva näkymätön sosiaalinen kenttä (kuvio 3). Henkilökemialliset reaktiot synnyttävät kovia jännitteitä ihmisten väliin. Useimmat niistä ovat hoidettavissa keskustelemalla, ymmärtämällä toisen elämyksiä ja näkökulmia. (Dunderfelt 1998, 33 ja 34.)

20 17 1. Sanallinen viestintä * puhe, kielenkäyttö Tunneviestintä * tunnelmat, ilmapiiri Fyysinen viestintä * ilmeet, eleet, liikkuminen, pukeutuminen, kosketus Voimien viestintä * poistyöntäminen, mukaan ottaminen * viha, ra kkaus 4. Intuitiivinen viestintä *samalla/eri aaltopituudella Dunderfelt 1998, 34. KUVIO 2. Viestinnän viisi tasoa Kuulluksi tuleminen on tärkeää ja usein oletetaan, että asiakkaat kuuntelevat ja ottavat viestin avoimesti vastaan. Näin ei suinkaan aina tapahdu. Näkemyksemme eivät kiinnosta muita yhtä paljon kuin itseämme ja puheemme voi synnyttää toisessa vo i- makkaita vastalauseita. Ihminen ei usein sulje korviaan pahuuttaan tai tyhmyyttään, vaan arjen kiireessä hänen mielessään liikkuu niin paljon, ettei kunnon kuuntelemisesta tule mitään. Kuuntelemattomuus on vaikea ongelma silloin, kun vuorovaikutuksessa on ristiriitoja aiheuttavia tunteita. Sanomme mitä vain, meidät tulkitaan väärin tai jopa hiljennetään. Läsnä oleva kuunteleminen on toisaalta suurimpia lahjoja, joita toiselta ihmiseltä voi saada. Ihmisten välille rakentuu yhteys, jossa eivät vain sanat tule kuuluksi vaan he saavat ihmisinä astua esiin. (Dunderfelt 1998, 88.) Kunnioitus ja luottamus toista kohtaan ovat hyvän yhteistyön ja vuorovaikutuksen avainsanoja. Kun aito kanssaihmisen yksilöllisyyden kunnioittaminen on läsnä, yhteistyössä voidaan ylittää kaikki esiin tulevat esteet. Kunnioitus ei ihmissuhteessa herätä ainoastaan lämpöä, vaan jopa voimaa jaksaa yhdessä eteenpäin yhteisen päämärän saavuttamiseksi. Hyvässä vuorovaikutuksessa tulisi aktiivisesti tukea toisen taitoja ja osaamista. Yleensä tuemme niitä voimavaroja joita ihmisessä on esillä, mutta tuemme myös sellaisia voimavaroja, jotka ovat vielä piilossa, joista ehkä asiakkaalla itsellä-

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta

Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Keski-Suomen talous- ja velkaneuvonta Työllisyyden kannustinpäivä 16.1.2013 Talous- ja velkaneuvoja Seija Jauhiainen KESKI-SUOMEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylän kaupunki järjestänyt talous- ja velkaneuvontapalvelua

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille

VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille VELKAONGELMIIN LÖYTYY APUA Kangasala Omille jaloille TALOUS- JA VELKANEUVONTA VOIT OTTAA YHTEYTTÄ TALOUS- JA VELKANEUVONTAAN, JOS OLET TILANTEESSA, JOSSA TULOT EIVÄT KATA MENOJA. LASKUT JA MAKSUT LAAHAAVAT

Lisätiedot

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä

Sosiaalinen luotto. 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luotto 16.1.2013 Hanna Tabell Johtava sosiaalityöntekijä Sosiaalinen luototus Laki sosiaalisesta luototuksesta hyväksyttiin 20.12.2002/133 ja laki astui voimaan 1.1.2003 Sosiaalinen luototus

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014

Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy. Järvenpää 10.4.2014. Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Kirjoita tähän nimesi 10.4.2014 Nuorten talousosaaminen ja velkaongelmien ennaltaehkäisy Järvenpää 10.4.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka-

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä

TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä TIETOA Velkojen järjestelystä ja velkajärjestelystä 2 Sisältö 1. Talous- ja velkaneuvonta...5 2. Maksujärjestelyt...5 3. Sopimukseen perustuva velkojen järjestely...5 4. Velkojen järjestely järjestelylainalla

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ

SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1 (6) SOSIAALISEN LUOTON MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KAINUUN SOSIAALI- JA TERVEY- DENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ Yleistä Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan 1.1.2003 (1133/2002). Sosiaalisen luototuksen

Lisätiedot

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21

SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17. 1.1 Yleistä 17. 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 SISÄLLYS ALKUSANAT 5 LYHENTEET 15 1 JOHDANTO 17 1.1 Yleistä 17 1.2 Velkajärjestelylain mukaisista käsitteistä 21 2 VELKAJÄRJESTELYN EDELLYTYKSET, ESTYMINEN JA ESTEET 25 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle,

Näytesivut. 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset. 2.1.1 Yleistä. Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 2 V elkajärjestelyn edellytykset, estyminen ja esteet 2.1 Velkajärjestelyn edellytykset 2.1.1 Yleistä Velkajärjestely voidaan VJL 2.1 :n mukaan myöntää yksityishenkilölle, 8 jolla on kotipaikka Suomessa.

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka

Palauta hakemus liitteineen osoitteella: Lindorff Oy Back Office, Vapaaehtoiset velkajärjestelyt PL 20 20101 Turku. Postinumero ja postitoimipaikka 1 / 5 Selvitämme mahdollisuudet Lindorffin olevien velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn hakemuksessa annettujen tietojen perusteella. Lähetämme hakemuksen saavuttua vastaanottoilmoituksen, jossa kerromme

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN

ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN ASUMISNEUVONTAA HEKA-KONTULASSA ASUMISNEUVOJA SATU RAUTIAINEN YHTEYS ASUMISNEUVONTAAN Asumisneuvojalle tulee tieto toisen eroavista avio/avopuolisoista ottaessa yhteyttä Mahdollinen kiista siitä, että

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014

Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut. Paula Paloheimo. Tampere 3.10.2014. Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Kirjoita tähän nimesi 8.12.2014 Nuorten maksuhäiriöt, velkaantuminen ja palvelut Paula Paloheimo Tampere 3.10.2014 Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu?

OPTL. Verkkokatsauksia 18/2011. Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? OPTL Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Elisa Valkama Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaat 2010 velkajärjestely tuomioistuimessa vai muu apu? Verkkokatsauksia 18/2011 Sisällys Tiivistelmä 1 1 Johdanto 2 2

Lisätiedot

Mieti ennen kuin muutat

Mieti ennen kuin muutat Mieti ennen kuin muutat Millä rahoitat asumisen? vuokra (300-700 /kk) vuokravakuus (1-3 kk vuokra) kotivakuutus (alle 10 /kk) sähkö- ja vesilasku (40 /kk) huonekalut, astiat, ruoka, puhelin- ja nettiyhteydet

Lisätiedot

Velkajärjestelyt 2011

Velkajärjestelyt 2011 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2011 Vuoden 2011 aikana loppuun käsitellyt yksityishenkilöiden velkajärjestelyasiat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2011 aikana käräjäoikeuksissa käsiteltiin loppuun

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus

Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Uusi mahdollisuus: Onko sitä? Jari Leskinen Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus Yritys-Suomi Talousapu neuvontapalvelu Ainoa valtakunnallinen maksuton (puhelin)palvelu, joka auttaa varsinkin

Lisätiedot

Näytesivut. 10.1 Yleistä

Näytesivut. 10.1 Yleistä 10.1 Yleistä 10 YRITYSSANEERAUS Yrityssaneerausmenettelyä säätelee yrityssaneerauslaki (laki yrityksen saneerauksesta 25.1.1993/747). Lain tarkoituksena on yritystoiminnan tervehdyttäminen tai yrityksen

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille

Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Jätevesineuvonnasta hyötyä vesihuoltolaitoksille Nina Pimiä Projektipäällikkö Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jätevesineuvonnan toteutus Tavoitteena on jakaa puolueetonta, oikeaa ja ajantasaista tietoa kiinteistöjen

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki

Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla /Minna Mattila. 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Asumisneuvonnan koulutus Velkaantuminen asunnottomuuden taustalla / 20.5.2013 Ympäristöministeriö, Helsinki Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Takuu-Säätiö edistää ennalta-arvaamattomasta

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Oikeus 2015 Velkajärjestelyt 2015, 1. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyjen määrä väheni tammi maaliskuussa 5,8 prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi maaliskuussa

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen

Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Peruskoulutus 5.-7.3.2015 Espoo Koordinaattori Maija Mielonen Maaseudun Tukihenkilöverkko Maaseudun Tukihenkilöverkko on vapaaehtoistyöhön perustuva auttamisverkosto, joka tarjoaa apua kaikille maaseudun

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo KÄPI-seminaari 16.6.2014 Tutkimuksen tavoitteet ja aineistot Perheelliset asunnottomat Espoossa

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009)

Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) Lausunto 1 (6) Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lausunto velkajärjestelyn uudistamista valmistelleen työryhmän mietinnöstä (OM 15/41/2009, OM041:00/2009) 1. Työryhmän ehdotuksen keskeinen sisältö

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot