ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA"

Transkriptio

1 ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA Laura Honkanen Pirkko Ilanne Opinnäytetyö Huhtikuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) HONKANEN, Laura ILANNE, Pirkko Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 38 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka ASIAKKAAN KOKEMUKSIA VELKANEUVONNASTA Koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Työn ohjaaja NIVES, Marja Toimeksiantaja(t) Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa velkaantuneiden asiakkaiden tietämystä heidän omista asioistaan ja prosessinsa vaiheista. Tavoitteena oli tutkia myös asiakkaiden motivaatiota omaan järjestelyyn sekä kartoittaa velkaneuvojien työtapoja. Koska talous- ja velkaneuvonta on hyvin ruuhkaantunut, pitäisi neuvojan työn olla mahdollisimman hyvää ja tehokasta. Toteutimme opinnäytetyömme haastatteluosuuden laadullisen tutkimusmenetelmän mukaan. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Henkilökohtaisen haastattelun avulla saimme tarkemmat vastaukset, jotka antavat paremmat lähtökohdat tutkimusongelman selvittämiseksi. Haastateltavat asiakkaat jaettiin eri ryhmiin, jotta tuloksia pystyttiin vertailemaan niiden välillä. Ryhmiä muodostui kolme, ja ne olivat kulutusluottovelalliset, lama-ajan velalliset ja vanhat velalliset. Tuloksista ilmeni, että suurin osa asiakkaista kertoi ymmärtäneensä, mitä neuvoja oli heille kertonut. Kuitenkin monet asiakkaat kertoivat, että olemalla itse aktiivinen saa enemmän tietoa ja selkeyttä asioihin. Asiakkaat olivat tyytyväisiä neuvoihin, joita neuvoja antoi maksujärjestelmää valittaessa ja suurin osa asiakkaista tiesi, mitä heidän pitää seuraavaksi tehdä prosessissaan. Vastauksista selvisi, että motivaatio oli huonontunut varsinkin osalla vanhoista asiakkaista, mutta uusilla asiakkailla se oli hyvä. Suurin osa asiakkaista ymmärsi, mitä maksuvara tarkoitti. Opinnäytetyömme on hyödyllinen, sillä neuvojan työtä, asiakkaan motivaatiota ja ymmärrystä ei ole aikaisemmin tutkittu haastattelemalla. Saatujen tulosten pohjalta Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta voi parantaa neuvojan työtä. Haastattelututkimus voidaan toteuttaa uudelleen. Avainsanat (asiasanat) Velkaneuvonnan asiakas, velkaneuvoja, motivaatio, neuvontaprosessi, maksuvara Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) HONKANEN, Laura ILANNE, Pirkko Type of Publication Bachelor s thesis Pages 38 Language Finnish Confidential Title Until CUSTOMERS EXPIRIENCE OF DEBT COUNSELLING Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor Ms. Marja Nives Assigned by City of Jyväskylä, Debt Counselling Unit Abstract The purpose of this bachelor s thesis was to find out how well the indebted customers know their things during the process. The purpose was also to find out customers motivations for they processes. Because Debt Counselling Unit is very back up they should offer as good and effective service as possible. We did our bachelor s thesis interviews with qualitative research method. With personal interviews we got detailed answers and those gave us better basis of solve research problem. We divided customers on different groups so we could compare results between those. There were three groups which were consumer credit, decline and old customers. The result shows that most of the customers have understood what counsellor has told to them. Many customers still told that if they are more active by themself they could have more information. Customers were satisfied for advises what counsellor has told them. Most of the customers knew what they have to do next in their process. The result shows that the new customers have more motivation than the old customers. Most of the customers knew what facility finance met. Our bachelor s thesis was useful because none has ever research counsellor s work, customer s motivation and understanding by interviewing. With these results Debt Counselling Unit can make counsellors work better. This research can be achieved again. Keywords Debt Counsellings customer, counsellor, motivation, counselling process, facility finance Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN TALOUS- JA VELKANEUVONTA TALOUS- JA VELKANEUVONTA SUOMESSA Talous- ja velkaneuvonnan lainsäädäntö Velkaneuvonnan prosessi VELKANEUVOJAN VAATIVA TYÖ Neuvontaprosessi Neuvojan tehtävät MONIONGELMAINEN VELKANEUVONNAN ASIAKAS Velkaantuneiden riskiryhmät Velkaantuneen ongelmia Motivaatio velkaprosessiin TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusongelmat ja tutkimustapa Aineiston kerääminen...25

5 6.3 Tutkimuksen luotettavuus HAASTATTELUN TULOKSET Asiakkaan ymmärrys neuvojan kertomasta Asiakkaan motivaatio KEHITYSEHDOTUKSIA HAASTATTELUIDEN POHJALTA POHDINTA...31 LÄHTEET...34 LIITTEET...36 Liite 1. Tiedote asiakkaalle...36 Liite 2. Haastattelulomake...37 Liite 3. Tiivistelmä kehitysehdotuksista...38 KUVIOT KUVIO 1. Velkaneuvonta prosessi.11 KUVIO 2. Viestinnän viisi tasoa..17 KUVIO 3. Velallisen ongelmat...22

6 1 JOHDANTO 3 Suomi oli vielä muutama vuosi sitten yksi maailman vauraimpia maita, jossa kaiken piti olla kunnossa. Työllisyys oli eurooppalaisittain hyvä, talous vahva, julkinen talous esimerkillisessä kunnossa ja tulevaisuus näytti hyvältä. Syksyllä 1990 kaikki muuttui nopeasti. Talous romahti, työttömyys kääntyi nousuun, ja valtio alkoi hukkua ve l- koihinsa. Suomen rahamarkkinat vapautettiin pitkästä säännöstelyn kaudesta luvun puolivälissä. Lainanoton säännöstely lopetettiin ja rahan lainaaminen ulkomailta ja sen sijoittaminen ulkomaille vapautui. Suomalaiset suhtautuivat vapautuneeseen lainansaantiin samaan tapaan kuin halpaan alkoholiin etelänmatkoilla. Kun sitä sai, oli sitä otettava. Lainarahaa virtasi kansantalouteen ylettömästi. Rahaa oli kuin roskaa. Talous pyöri täysillä, mutta kansakunta velkaantui koko ajan. Valtio ei velkaantunut, vaan maksoi pois velkojaan. (Vihreäliitto 2005.) Paras selitys lamaan on korkeissa koroissa ja velkaantumisessa sekä erityisesti niiden yhteisvaikutuksessa, sillä velka muuttuu tietysti paljon raskaammaksi, kun korot no u- sevat moninkertaisiksi. Kun kaikki alkavat maksaa yhtäaikaa velkojaan, ryhtyvät kaikki yhtäaikaa säästäväisiksi. Kun yksi säästää, hän ei osta muilta, jolloin muiden tulot pienenevät. Kun kaikki vähentävät ostojaan, kaikkien tulot pienenevät, eikä juuri keneltäkään jää rahaa säästöön. Eivätkä jatkuvat huonot uutiset olleet omiaan parantamaan tulevaisuudenuskoa. (Vihreäliitto 2005.) Kuluttajien selvittyä lama-ajan ongelmista ja uuden kulutussukupolven synnyttyä on alettu ihannoida hedonismia. Nykyisen länsimaisen kulutuskäytännön keskeisenä piirteenä pidetään kyltymätöntä uutuuden kaipuuta ja halujen rajattomuutta. Ihmiset haluavat vain kuluttaa, vaikka heillä on jo kaikki tarpeellinen. Kuluttaminen lisääntyy ja lainojen saaminen on helppoa. Aikakausilehtien mainokset tyrkyttävät kulutusluottoja ja asuntolainan saa tunnissa. Nykyisin yhteiskunta kehottaa ihmisiä kuluttamaan, mutta se ei huolehdi tarpeeksi kuluttamisesta syntyvistä ongelmista. (Vihreäliitto 2005.) Turo-Kimmo Lehtonen kuvaa nykypäivän kuluttajaa: Ihmiset myyvät työvoimaansa, tekevät kauppamatkoja, hankkivat ruokaa ja vaatteita, vaihtavat autoja ja asuntoja, laskevat rahojaan. He tarttuvat jonotuslappuihin, sortuvat houkutuksiin, tuskaantuvat ruuhkissa. He kuuntelevat uusia levyjä, suunnittelevat lomamatkoja, muuttavat luotto-

7 4 rajojaan ja säästävät pennejään. He täyttävät ostoskärrynsä välttämättömyyksillä, tutkivat kauppalistaa, hakevat ideoita, haaveilevat uudistumisesta ja katsovat itseään peilistä. He vaeltavat loistelamppujen alla ja pukeutuvat mainoksiin. He rientävät hikisinä hyllyjen välissä, he norkoilevat tuntikausia kauppatiloissa, he tiuskivat toisilleen ja viettävät onnellisina iltapäivän yhdessä. (Lehtonen 1999, 9.) Pitäisikö nyky-yhteiskunnassa mainostaa aikakausilehdissä talous- ja velkaneuvonnan palveluja? Pitäisi, sillä monikaan ei tiedä kyseisistä palveluista. Mutta silloin talous- ja velkaneuvonta ruuhkautuisi, eikä pystyisi tarjoamaan palveluja kaikille halukkaille. Valtion tulisi tukea enemmän kuntia palvelujen lisäämisessä ja ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä. Näin ollen kaikki palveluja tarvitsevat ihmiset saisivat ne u- voja tilanteensa ratkaisemiseksi, ja nykyiset talous- ja velkaneuvonnan jonot saataisiin lyhenemään. Ennalta ehkäisevän toiminnan lisääminen tulisi edullisemmaksi yhteiskunnalle kuin se, että tulevaisuudessa talous- ja velkaneuvonnan resursseja täytyisi kasvattaa entisestään velkajärjestelyjen takia. Koska nykyisin talous- ja velkaneuvonnan resurssit ovat todella tiukat ja jonot pitkät, on tärkeää että neuvojien työtä tutkitaan. Näin toimintaa saadaan kehitettyä joustavammaksi ja asiakkaita pystytään palvelemaan entistä tehokkaammin. Neuvojien on ehdittävä lyhyemmässä ajassa palvella asiakasta ja toimia tehokkaammin. Tämän vuoksi pyrimme opinnäytetyöllämme selvittämään asiakkaiden ymmärrystä omasta tilanteestaan ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä parantamaan neuvojien työtä. On tärkeää, että asiakkaat saavat tilanteeseensa helpottavia neuvoja ja tunteen siitä, että elämä jatkuu ja veloista voi selvitä. Opinnäytetyöhön keräsimme tietoa pääasiassa kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Tietoa talous- ja velkaneuvonnasta ja siihen liittyvästä laista löysimme paljon, mutta asiakkaan motivoitumisesta ja sitoutumisesta tiedon hankinta oli vaikeampaa. Opinnäytetyö kostuu kolmesta asiakokonaisuudesta. Ensimmäinen asiakokonaisuus sisältää tietoa talous- ja velkaneuvonnasta sekä neuvojan työstä. Siinä kerrotaan tarkemmin asiakkaan prosessista ja erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista sekä neuvojan työn vaativuudesta ja siihen liittyvistä erilaisista tehtävistä. Osiossa perehdytään myös lakiin ja sen muutoksiin. Toisessa asiakokonaisuudessa tutkitaan talous- ja velkaneuvonnan

8 asiakasta, hänen ongelmiaan ja motivaatiotaan. Kolmannessa asiakokonaisuudessa käsitellään haastattelujen tuloksia ja niiden pohjalta syntyneitä kehitysideoita. 5 2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TALOUS- JA VELKANEUVONTA Jyväskylässä velkaneuvonnan antaminen aloitettiin vuonna 1993, kun laki yksityishenkilön velkajärjestelystä tuli voimaan. Velkaneuvonnan alkuaikoina neuvonta oli Jyväskylässä pääasiassa velkajärjestelyhakemusten laadintaa käräjäoikeuksiin. Vuosien myötä velkaneuvonnan tehtäväalue on monipuolistunut ja käynyt entistä vaativammaksi. Nykyisin velkaneuvontaa työllistävät eniten vanhat asiakkaat, joilla on jo velkajärjestely, mutta myös kulutusluottovelallisten asiakkaiden määrä on lisääntynyt erityisesti viime vuosina. Velkajärjestelyhakemusten määrä on vähentynyt ja samalla sopimusten tekeminen velkojien kanssa ilman käräjäoikeuskäsittelyä on koko ajan lisääntynyt. Ongelmana ovat kuitenkin olleet velkaneuvonnan ruuhkaisuus ja resurssien riittämättömyys, jolloin ennaltaehkäisevään talousneuvontaan ei ole ollut paljoa voimavaroja. (Isokangas 2005.) Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta antaa sekä talous- että velkaneuvontaa kaikille sen toiminta-alueen piiriin kuuluville kuntalaisille. Talousneuvonta on maksuton palvelu, josta voi pyytää apua mihin tahansa taloudenhoitoon tai raha- asioihin liittyviin ongelmiin. Velkaneuvonta on myös maksuton palvelu, josta voi pyytää apua erilaisissa ylivelkaantumistilanteissa. Ylivelkaantuminen tarkoittaa tilannetta, jossa asiakkaalla ei ole mahdollisuutta selviytyä velastaan kohtuullisessa ajassa, eikä velan suuruudella ole merkitystä. Yksikkö järjesti vuoden 2004 aikana talous- ja velkane u- vontapalvelut kaikkiaan 18 kuntaan. Näitä olivat Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Keuruu, Konnevesi, Korpilahti, Laukaa, Leivonmäki, Luha n- ka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Velkaneuvojat käyvät kerran kuussa Keuruulla, Äänekoskella, Joutsassa sekä Viitasaarella ja muualta tulevat asiakkaat käyvät joko Jyväskylässä tai niillä paikkakunnilla, minne heillä on lyhin matka. (Isokangas 2005.)

9 6 Vuoden 2004 lopussa Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonnassa työskenteli 5,5 talous- ja velkaneuvojaa, kaksi sihteeriä, lakimies ja johtava velkaneuvoja. Työsuhteista 50 % oli määräaikaisia. Asiakaskäyntejä oli yhteensä kappaletta ja suoritteita yhteensä kappaletta. Suoritteisiin on laskettu sekä talousneuvonta eli henk i- lökohtainen talousneuvonta, yleisötilaisuudet, että velkaneuvonta eli käräjäoikeuskäsittelyt, velkasovinnot, lisäsuoritukset ynnä muut. Jonotusaika talous- ja velkaneuvojalle oli vuoden 2004 lopussa 129 päivää. Jonossa asiakkaita oli vuoden lopussa 195 henkilöä. (Isokangas 2005.) Moniammatillinen yhteistyöverkosto Jyväskylässä aloitettiin syksyllä 2000 talousneuvontaprojektin käynnistyessä. Jyväskylässä on havaittu talousneuvonnan verkostoitumisen ja moniammatillisen yhteistyön tuomat monet mahdollisuudet sekä uudet ulottuvuudet. Tämän vuoksi Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta on alkanut kehittää moniammatillista yhteistyöverkostoa talousneuvonnan tueksi. Verkostoon kuuluvat Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta, Työvoimapalvelukeskus, Sosiaalityö, Jyvässeudun työttömät, Asumisneuvoja, Suomen Punainen Risti, Sosiaaliasiamies, Haukkalan sairaalan sosiaalityöntekijät, Kangasvuoren sairaalan sosiaalityöntekijät, Keski-Suomen yrittäjien Kipinä Ry, Perhetalo-hanke/Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu/kuluttajapalvelut, Diakoniatyö/Jyväskylän kaupunkiseurakunta. (Kantola 2003, 18.) Ennen kuin yhteistyöverkosto pystyi aloittamaan toimintansa yhdessä, sen täytyi laatia talousneuvonta käsitteelle yhteinen rajaus, joka on seuraavanlainen: Talousneuvonnan tulee olla ennen kaikkea arjen hallintaan ja arkipäivän rahankäyttöön suunnattua neuvontaa. Sen on liikuttava mahdollisimman konkreettisella tasolla, jossa otetaan huomioon kotitalouden arkitalous ja välttämättömät menot sekä todelliset tulot. Talousneuvojan tulisi auttaa asiakastaan suunnittelemaan omaa talouttaan, sekä pidemmällä että lyhyemmällä aikavälillä. Talousneuvonta ennalta ehkäisee velkaantumista, joten se ei ole velkaneuvontaa. Talousneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään oman käyttäytymisensä syyt ja seuraukset sekä sen, että rahan käyttö kuuluu osaksi elämänhallintaa. Talousneuvonta on ennen kaikkea osaltaan auttamassa asiakasta oman oivalluksen tielle. (Kantola 2003, 19.)

10 7 Moniammatillisen verkoston tarkoituksena on, että jokainen siihen kuuluva taho pyrkii antamaan talousneuvontaa omissa toimipisteissään. Toiminnan tavoitteena on, että neuvontaa tarvitsevat asiakkaat tavoitettaisiin helpommin. Verkosto on huomannut, että erityisesti neuvontaa tarvitsevat itsenäistyvät, kotoa pois muuttavat nuoret, mielenterveysongelmalliset, työttömät ja eläkeläiset. On tärkeää, että apua pystytään antamaan heti sitä tarvitsevalle, sillä näin voidaan ehkäistä pahenevia ongelmia. (Kantola 2003, 26 ja 29.) Ryhmäneuvonta on tärkeä tekijä ennaltaehkäisevässä talousneuvonnassa. Neuvonta maksaa yhteiskunnalle, mutta se on kuitenkin edullisempaa kuin jo syntyneiden ongelmien ratkaisu. Moniammatillinen yhteistyöverkosto pyrkii järjestämään neuvontaa erilaisissa yhteisöissä, kuten esimerkiksi kouluissa. Tilaisuuksissa kerrotaan talouden hallinnan tärkeydestä, kuten tulojen ja menojen yhteen sovittamisesta, säästämisestä ja järkevästä velanotosta. Lisäksi jaetaan neuvonnan tueksi materiaalia ja kerrotaan, että ajan henkilökohtaiselle tapaamiselle voi varata puhelimitse. (Kantola 2003, 35 ja 36.) Moniammatillisen yhteistyöverkoston jäsenistä kuka tahansa voi antaa myös henkilökohtaista talousneuvontaa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että jäsenet tietävät talousja velkaneuvonnan perusteet. Asiakas voi saada talouteensa liittyvää apua muualtakin kuin talous- ja velkaneuvonnasta. Esimerkiksi sosiaalitoimiston työntekijä voi antaa neuvoja asiakkaan talouden hallintaan, koska hän tuntee tämän taustan. Henkilökohtaiseen neuvontaan voi kuulua esimerkiksi keskustelua talouden hallinnasta ja oman budjetin tekemistä tulojen ja menojen selkeyttämiseksi. Tarkoituksena on tukea ja opastaa asiakasta, eikä kertoa hänelle valmiita ratkaisuja. (Kantola 2003, 34 ja 35.) 3 TALOUS- JA VELKANEUVONTA SUOMESSA Kodin talousasioita koskevan tiedon ja neuvonnan kysyntä ja tarve on lisääntynyt. Elämme kulutusyhteiskunnassa, jossa on yhä vaikeampaa selviytyä, jos ei hallitse omaa rahankäyttöään. Elämään kuuluvat nykyisin entistä enemmän muun muassa pätkätyöt, asumisen kalleus ja siihen liittyvät asuntorahoitukset, kulutusluotot ja uusi teknologia. Myös elämän yllättävät tilanteet, esimerkiksi työttömyys, avioero ja sairaus saattavat johtaa taloudellisiin ongelmiin. Puutteellisesta talouden hallinnasta kertovat etenkin nuorten maksuhäiriömerkinnät, jotka aiheutuvat usein maksamattomista

11 8 matkapuhelinlaskuista, kulutusluottoveloista ja opintolainoista. Nuoret saavat maksuhäiriömerkinnän varsin pienistä summista. Taustalla ovat usein kyvyttömyys hoitaa omaa taloutta, tietämättömyys ja taitamattomuus. Kaikilla nuorilla ei ole aina käsitystä siitä, mitä itsenäinen eläminen todellisuudessa maksaa, eikä moni ajattele luottokorttimaksuja velkana. (Marttaliiton muistio 2003.) Talousneuvontaa tarvitaan kaikissa tulo- ja ikäluokissa. Korkea koulutus ja hyvä tulot eivät tarkoita sitä, että kuluttaja osaa hallita menojaan. Jos hän ei ole kotonaan tai muuten elämänsä aikana sisäistänyt raha-asioiden hoitoa, voi olla suuri riski joutua velkakierteeseen. Talousneuvonta ohjaa taloudenpidon suunnitelmallisuutta, mikä on yksi keino ehkäistä ylivelkaantumista. Oman talouden hallinta lisää elämän turvallisuutta, hyvinvointia ja ehkäisee monia ongelmia. Onkin tärkeää, että puolueetonta talousneuvontaa annetaan mahdollisimman laajalti eri yhteyksissä ja erilaisin keinoin siellä, missä ihmiset muuten ovat ja toimivat. 3.1 Talous- ja velkaneuvonnan lainsäädäntö Suomessa reagoitiin 1980-luvulla kohtalaisen nopeasti kasvaviin velka- ja ylivelkaisuusongelmiin. Silloin kirkon diakoniatyö aloitti velka- ja talousneuvonnan tarpeiden kartoittamisen ja se jatkui kunnallisen sosiaalitoimen yhteydessä 1990-luvulla, jolloin kysymys talousneuvonnasta nousi esiin. Samoihin aikoihin käynnistyivät ensimmäiset organisoivat toimenpiteet talous- ja velkaneuvonnan kehittämiseksi. Kirkon diakoniatyön aktiivisuudella saatiin maahan perustettua niin sanottu Takuu-säätiö. Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka auttaa taloudellisessa kriisissä olevia kotitalouksia velka- ja maksuvaikeuksien ratkaisemisessa. (Heinonen & Iivari 1997, ) Yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lain syntyyn vaikuttivat voimakkaasti kasvaneet kotitalouksien ylivelkaantumiset, jotka johtuivat suurelta osin lamasta. Laman myötä yksityishenkilön velkajärjestelystä syntynyt laki tuli voimaan Lain mukaan maksukyvyttömälle velalliselle voidaan käräjäoikeudessa vahvistaa hänen maksukykyään vastaava maksuohjelma, jonka keskimääräinen kesto on viisi vuotta. Velkajärjestely koskee kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen velkajärjestelyn alkamista. Maksuohjelman päätyttyä velallinen vapautuu velkojensa siitä

12 9 osasta, joka ei tullut ohjelman mukaan suoritetuksi. Velkajärjestelyn yleinen edellytys on velallisen maksukyvyttömyys, jolloin hän on kykenemätön suoriutumaan veloista. Maksukyvyttömyyden pääasiallisena syynä täytyy olla velallisen maksukyvyn olennainen heikentyminen velallisesta itsestään riippumattomista syistä, kuten esimerkiksi sairaudesta. (Heinonen & Iivari 1997, ) Velkajärjestelyyn ei hyväksytä henkilöä, jonka velkaantumiseen liittyy yhteiskunta- ja maksumoraalin kannalta kielteisiä piirteitä. Tällaisia syitä voi olla esimerkiksi ve l- kaantuminen taloudellisen rikollisuuden tai keinottelun seurauksena tai velkaantuneen törkeä käyttäytyminen velkojia kohtaan. Velkajärjestely myönnetään yleensä vain kerran, mutta jos siitä suoriutuminen tulee ylivoimaiseksi, voi siihen hakea muutosta tuomioistuimesta. (Heinonen & Iivari 1997, ) Velkajärjestelylain muutos tuli voimaan 1. päivänä helmikuuta Lain muutoksella tiukennettiin muun muassa velallisen mahdollisuutta saada velkajärjestelyä. Velallinen ei pääse järjestelyyn, jos hän ei väliaikaisen syyn vuoksi maksa velkojaan lainkaan tai maksaisi niitä vähän. Tämä uudistus liittyy maksuvaraan ja niin sanottuun 0-ohjelmaan. Maksuvaralla tarkoitetaan hakijan nettokuukausitulojen ja välttämättömien menojen välistä erotusta ja jos velallisen maksuvara on miinuksella, eli hänellä ei ole velkojen maksukykyä ollenkaan, hänelle vahvistetaan niin sanottu 0-ohjelma viideksi vuodeksi. Tällöin velan maksuvelvollisuus poistetaan toistaiseksi. Taloudellisen rikollisuuden tai keinottelun seurauksena velkaantuneen henkilön pääsy järjestelyyn on tiukentunut. Lain myötä myös muutoksen hakua maksuohjelmiin rajoitettiin, joten väliaikaisella tai pienellä maksukyvyn heikkenemisellä ei voi muutosta hakea. Uudistuksen myötä velallisen itsensä oli osallistuttava selvittäjän käytöstä aiheutuviin menoihin. (Iivari & Mälkiä 1999, ) Laki talous- ja velkaneuvonnasta astui voimaan Lain mukaan yksityishenkilölle tulee antaa tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen hoidosta sekä avustaa heitä talouden pidon suunnittelussa. Velallista tulee auttaa talouteen liittyvien onge l- mien ratkaisumahdollisuuksien löytämisessä sekä avustaa tekemään sovinto velkojien kanssa. Asiakasta autetaan erityisesti velkajärjestelyhakemuksen ja muiden asiakirjojen laatimisessa ja tarvittaessa hänet ohjataan hakemaan oikeudellista apua. Talous- ja velkaneuvontapalvelun tulee lain mukaan olla asiakkaalle maksutonta. (Talous- ja velkaneuvontalaki 713, 1.)

13 10 Lain mukaan talous- ja velkaneuvonnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat Kuluttajavirastolle. Lääninhallitus vastaa siitä, että talous- ja velkaneuvontaa on riittävästi saatavilla. Palvelujen järjestämisestä huolehtivat läänit sekä kunnat ja ne voivat yhdessä sopia, että kunta huolehtii tehtävästä yhden tai useamman kunnan puolesta. Jos kunta ei pysty järjestämään palvelua, on lääninhallituksen hankittava ne sopivalta palvelun tuottajalta. (Talous- ja velkaneuvontalaki 713, 2 ja 3.) Laki sosiaalisesta luototuksesta tuli voimaan Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista, sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisella luototuksella kunnat voivat ehkäistä ja korjata taloudellisia onge l- mia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja näin vaikuttaa hyvinvoinnin toteutumiseen alueellaan. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 2003, 1-5.) Sosiaalinen luotto voidaan lain mukaan myöntää perustellusta syystä henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollisuutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä selvitetään hakijan oikeus saada toimeentulotukea. Henkilön oikeutta saada toimeentulotukea ei voi rajoittaa eikä toimeentulotuen määrää alentaa sen vuoksi, että hänellä olisi mahdollisuus saada sosiaalinen luotto. Lisäksi kunnan tulee tarvittaessa järjestää taloudellista neuvontaa ja ohjausta sosiaalisen luoton hakijalle ja saajalle myöntämisen yhteydessä ja takaisinmaksuajan kuluessa. (Laki sosiaalisesta luototuksesta 2003, 1-5.) 3.2 Velkaneuvonnan prosessi Yleensä asiakas ottaa itse yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan huomatessaan, ettei omin avuin selviä taloudellisesta ongelmastaan. On hyvä, että prosessi (kuvio 1) lähtee heti käyntiin, sillä tilanteen pitkittäminen yleensä vain pahentaa tilannetta ja kasvattaa korko- ja perintäkuluja. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) Asiakas ottaa ensimmäisen kerran yhteyden kuntansa talous- ja velkaneuvontaan, jossa neuvoja varaa ajan ensikeskusteluun. Tämän jälkeen neuvoja lähettää asiakkaalle kirjeen, jossa on luettelo papereista jotka tulee ottaa mukaan ensitapaamiselle. Kun

14 11 asiakas saapuu neuvojan luo, keskustellaan hänen tilanteestaan ja tehdään toimintasuunnitelma, jossa valitaan asiakkaan veloille sopivin järjestely. Samalla kerralla ne u- voja tilaa asiakkaalta saadulla valtakirjalla ulosottolistan, verotodistukset sekä velkatiedot velkojilta. Tällä aikaa asiakas voi vielä toimittaa puuttuvia asiapapereita ja kirjoittaa omin sanoin velkahistoriansa siitä, mitä on tapahtunut ja siitä miten ja millä aikavälillä hän on ylivelkaantunut. Velkahistoria on tärkeä, kun asia siirtyy neuvojalta eteenpäin ja asiaa käsitellään ainoastaan papereiden perusteella. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) Yhteydenotto talous- ja velkaneuvontaan Asiakkuus päättyy Alkuarviointi Talous- ja velkaneuvojan vastaanotto Asiakkuus päättyy Sovintoesitys suoraan velkojille Velkojen järjestely järjestelylainalla Yksityishenkilön velkajärjestely käräjäoikeudessa Maksuohjelma (vapaaehtoinen) Lausumat ja lisäselvitykset Lisäsuoritukset ja maksuohjelman muutokset Maksuohjelma, käräjäoikeuden vahvistama (istunnot) Lausumat Sopimus Asiakkuus päättyy Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta (2004) Käräjäoikeuden vahvistaman maksuohjelman muutos (istunnot) KUVIO 1. Velkaneuvontaprosessi

15 12 Yksityishenkilön velkajärjestely käräjäoikeudessa on yksi tapa selviytyä veloista. Neuvojan ja asiakkaan päätyessä hakemaan käräjäoikeudelta velkajärjestelyä lähettää käräjäoikeus velkajärjestelyhakemuksen velkojille, takaajille ja kanssavelallisille. Mikäli jokin osapuoli vastustaa velkajärjestelyä tai haluaa tuoda käräjäoikeuden tietoon hakemuksesta puuttuvia seikkoja, voivat he kertoa sen tässä vaiheessa. Jos käräjäoikeus päättää aloittaa velkajärjestelyn, se määrää usein selvittäjän, joka voi olla esimerkiksi asianajotoimisto. Tämän tehtävänä on laatia velalliselle maksuohjelma. Jos velallinen asuu omistusasunnossa, voidaan asunto säilyttää, mikäli asiakas kykenee maksamaan kymmenen vuoden aikana asunnon nykyarvon verran velkaa. Jos velallinen asuu vuokra-asunnossa, hänelle tehdään useimmiten viiden vuoden maksuo h- jelma. Pitkään ylivelkaantuneina olleille voidaan myöntää viittä vuotta lyhempi maksuohjelma. Lyhempää maksuohjelmaa myönnettäessä otetaan huomioon: velkaantumisesta kulunut aika velallisen maksama velka omaisuuden realisointi asiakkaan ikä ja terveydentila aika ulosoton asiakkaana asiakkaan työllisyystilanne. Mitä useampi tällainen peruste löytyy, sitä paremmat mahdollisuudet on saada lyhempi ohjelma. Velallinen käyttää velkajärjestelyssä kaiken perusturvaan kuulumattoman omaisuutensa ja asumiskustannusten sekä välttämättömien elinkustannuksien ylittävät varat velkoihinsa. Velallisen tulee seurata vuosittain velkajärjestelyn aikana tulojen ja menojen muutoksia. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) Velkojen järjestely järjestelylainalla on Takuu-säätiön keino auttaa velallista maksamaan velkojaan. Takaushakemus ja liitteeksi tuleva velkajärjestelyhakemus laaditaan velkaneuvonnassa. Hakemuksen mukaan Takuu-säätiön viisijäseninen hallitus myöntää takauksia velkojen järjestelyluotoille. Lainan käyttötarkoituksena on yleensä usean velan yhdistäminen yhdeksi lainaksi. Takaus voidaan myöntää velallisen maksuvaran mukaiselle lainalle silloin, kun velkoja on niin paljon, ettei niitä kyetä maksamaan kokonaan. Tällöin velkojien kanssa sovitaan siitä, että loppuosa veloista tai velkojen koroista leikataan pois. Tieto päätöksestä annetaan yleensä puhelimitse joko yhdyshenkilölle tai asiakkaalle itselleen. Joillekin asiakkaille lähetetään pöytäkir-

16 janote, josta käyvät ilmi päätökseen osallistuneen hallituksen jäsenet, takauksen ja saneerauslainan suuruus sekä laina-aika. Jos hakemus on hylätty, selviää pöytäkirjanotteesta hylkäyksen syy. (Iivari & Rastas 1996, 48 ja 49.) 13 Takaus voidaan myöntää enintään euron järjestelylainaan ja takausaika on enintään 8 vuotta. Velkaneuvoja lähettää sovintoehdotuksen velkojille, mikäli velat eivät tule kokonaisuudessaan järjestelyluotolla maksetuksi. Jollei velkojat suostu tehtyyn ehdotukseen, asiakas voi hakea velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. (Iivari & Rastas 1996, 48 ja 49.) Sovintoesitys suoraan velkojille tehdään velallisen maksukyvyn mukaan. Maksuvaran selvittyä neuvoja esittää asiakkaalle ehdotuksen, josta selviää maksettava kuukausierä ja maksuohjelman kesto. Tämän jälkeen neuvoja ehdottaa ohjelmaa velkojille, jotka voivat joko hyväksyä sen tai ehdottaa toisenlaista ratkaisua. Velkojat vertaavat usein tehtyä esitystä siihen, mitä he saisivat velalliselta velkajärjestelyssä. Ohjelmaa jatketaan niin pitkään, että kaikki asiakkaan velat saadaan maksetuksi. Jollei suora esitys velkojille, tai järjestelyluoton kautta tehty sovintoesitys tuo ratkaisua velkaongelmaan, lähetetään velkajärjestelyhakemus käräjäoikeuteen. (Jyväskylän seudun talous- ja velkaneuvonta 2004.) 4 VELKANEUVOJAN VAATIVA TYÖ Asiakastyön tavoitteena on saavuttaa asiakkaan taloudellisten asioiden hallinta ja tasapainoinen talous. Päämääränä on, että asiakas saadaan ymmärtämään omat kulutusja rahankäyttötottumukset, jotta niitä voidaan muuttaa. Suuri merkitys on myös neuvojan kyvyillä ja taidoilla ratkoa ongelmia ja neuvotella asianosaisten kanssa. Neuvonta voi olla kertaluonteista tai enemmän tai vähemmän jatkuvaa ja se voi olla esimerkiksi tiedotusta, koulutusta, avustamista tai ohjaavaa. Neuvojalla täytyy olla valmiudet kohdata asiakkaan ahdistusta, jotta tilannetta päästään purkamaan. Neuvojan tulee nähdä asiakkaan kokonaistilanne, jotta velkatilanteesta tulee realistinen käsitys suhteessa asiakkaan elämänhallintaan. Neuvojan ei pidä ottaa liian suurta vastuuta asiakkaasta, jottei hän itse kuormitu liikaa ja että asiakkaan elämänhallintakyky kehittyisi. (Jarva 1993, 49.)

17 14 Tahtoa tulisi löytyä yhteistyöhön, vaikka tilanteessa ei ole hyvää fiilistä eikä yhteisiä ajatuksia. Jos on kuuntelemisen kautta saavuttanut yhteyden toisen ihmisen yksilöllisyyteen, kestää läpi tilanteita joissa yhteys toiseen ihmiseen on hetkellisesti poikki. Jos asiakassuhteessa ei ole ollut paljoakaan kuuntelemista, kunnioitusta tai voimavarojen tukemista, on erimielisyyden sattuessa vaikea löytää yhteistyötahtoa. Kun yhteistyötahto taas löytyy, on mahdollista ratkaista vaikeitakin konflikteja. (Dunderfelt 1998, 90.) 4.1 Neuvontaprosessi Neuvontaprosessissa määritellään ensin asiakkaan ongelma, joka yleensä on velkaongelma. Neuvonnan kuluessa jokin muu ongelma, kuten uhkapelaaminen voi tulla yhtä tärkeäksi kuin itse velkaongelma. Seuraavaksi täytyy asettaa neuvontatyölle tavoitteet, eli määritellä yhdessä asiakkaan kanssa toivottu tulos prosessille. Kolmannessa va i- heessa aloitetaan erilaisten vaihtoehtojen etsiminen. Silloin käydään läpi vaihtoehtoja, joista olisi apua ylivelkaantumistilanteen korjaamiseksi tai helpottamiseksi. Kun sopiva ratkaisu on löydetty, aletaan prosessia käydä läpi sen mukaisesti. Samalla tarkastellaan ja arvioidaan tilanteen kehittymistä. Prosessin seuranta voi jatkua vuosia ennen kuin se loppuu. Neuvontaprosessin päätyttyä asiakas voi tarpeen vaatiessa ottaa yhteyttä neuvontaan. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.) Ylivelkaantuminen on ongelmana niin monitahoinen, että sen korjaamisyritykset talous- ja velkaneuvonnassa eivät välttämättä mene aina yllä mainitun kaavan mukaan. Prosessin muuttuvuutta lisää myös se, että itse ongelma voi muuttua matkan varrella, ennen kuin ehditään edetä neuvontaprosessissa edes kovin pitkälle. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.) Neuvontaprosessin kulkuun ja sisältöön vaikuttavat monet tekijät. Usein sen kulkua on vaikea ennustaa etukäteen. Kesken käsittelyn voi esimerkiksi toinen puoliso jäädä työttömäksi tai puolisot saattavat yllättäen erota juuri, kun ollaan laatimassa maksuo h- jelmaehdotusta tuomioistuimeen. Tällaiset muutokset prosessin aikana ovat hyvin tavallisia. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.)

18 4.2 Neuvojan tehtävät 15 Tärkeimpiä neuvojan tehtäviä ovat kuuntelu, ymmärtäminen, tietojen antaminen, opastus, asiakkaan kannustaminen, tukeminen omatoimisuuteen, kokonaistoiminnan selvitys, laskelmien ja sovittelujen avustaminen tai hoitaminen ja velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen tekeminen. Sunnila ja Järvelä (1994) käyvät kirjassaan läpi neljä erilaista neuvojan roolia: ymmärtäjä, kannustaja, avustaja ja auttaja. Ymmärtäjä kuuntelee asiakasta aktiivisesti sekä tukee ja lohduttaa häntä. Ymmärtäjän tarkoituksena on saada asiakas tuntemaan olonsa turvalliseksi, jotta luottamuksellinen ja avoin keskustelu on mahdollista asiakkaan ja neuvojan välillä. Ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta asiakas voi ottaa apua vastaan. Kannustaja motivoi asiakasta toimimaan omin päin ja rohkaisee asiakasta luottamaan omiin kykyihin. Kannustaja ei tee asioita asiakkaan puolesta, vaan valmentaa asiakasta omatoimisuuteen. Hänen tehtävänään on ohjata asiakasta etsimään itse tietoa. Kannustaja yrittää herättää asiakkaan uteliaisuutta ja innostusta selvittämään itse asioitaan. Kannustajan tavoitteena on, että asiakkaalle muodostuu hyviä kokemuksia itsenäisestä työskentelystä ja hän toimisi näin myös tulevaisuudessa. Avustaja antaa asiakkaalle apua vaikeiden kysymysten selvittämisessä ja ratkaisemisessa. Avustaja tekee asiakkaalle laskelmia tai ottaa yhteyden velkojiin. Hän ohjaa asiakasta itse hankkimaan tietoa, mutta tarvittaessa voi selvittää asiakkaan avuksi joitain kysymyksiä ja käydä yhdessä läpi niitä. Hän avustaa asiakasta sovintoehdotuksen, velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelmaehdotuksen laatimisessa. Avustajan tavoitteena on, että asiakas voisi toimia lopulta itsenäisesti ja oma-aloitteisesti. Auttaja ottaa suuren vastuun itselleen asiakkaan asian hoitamisesta. Hän tekee pitkälti asiakkaan puolesta tämän sovintoehdotuksen, velkajärjestelyhakemuksen ja maksuo h- jelmaehdotuksen. Auttaja saattaa soittaa useita puheluja asiakkaan puolesta. Auttajan tavoitteena on saada jokin tietty ratkaisu aikaiseksi ja hänen mielestään se on tärkeämpää kuin se, että asiakkaasta tulisi omatoimisempi asioiden hoitamisessa. (Sunnila & Järvelä 1994, 43.)

19 16 Henkilökohtaista neuvontaa voidaan antaa puhelimitse, kirjeitse, toimistossa tai kotikäynneillä. Tällainen neuvonta on asiakkaan kannalta tehokasta, mutta se vie neuvojalta paljon aikaa. Henkilökohtaista neuvontaa käytetään erityisesti silloin, kun asiakkaalla on yksilöllisiä ja arkaluontoisia ongelmia. Neuvojan on osoitettava alusta alkaen luotettavuutta ja asiaan perehtyneisyyttä. Asiakkaalle on tärkeää, että he kokevat olevansa hyväksyttyjä ja että heitä arvostetaan. Heille tulee antaa mahdollisuus kertoa mielipiteensä, tulla kuulluksi ja päättää omista asioistaan. Neuvojan tulee antaa asiakkaalle hyväksytyksi tulemisen, arvostuksen ja osallistumisen tunteet. (Hellstedt & Kangas 1995, 48 ja 49.) Henkilökemiat ja niiden sekoitukset syntyvät, kun erilaiset henkilöt ja tyylit kohtaavat. Kohtaamisessa muodostuu yhteinen sosiaalinen kenttä, jonka sanattoman viestinnän tasolla tapahtuu henkilökemiallisia reaktioita. Puhumme toisillemme tietyllä äänensävyllä, viestitämme positiivista tai negatiivista suhtautumistamme toista kohtaan ja intuitiivisesti vaistoamme, onko toinen todella samaa mieltä kanssamme vai ei. Kohtaaminen on aina todellista vuorovaikutusta, jossa me ihmiset muokkaamme toistemme todellisuutta. Sanattoman ja sanallisen viestinnän kautta muodostuu ihmisten välille intuitiivisesti aistittavissa ja koettavissa oleva näkymätön sosiaalinen kenttä (kuvio 3). Henkilökemialliset reaktiot synnyttävät kovia jännitteitä ihmisten väliin. Useimmat niistä ovat hoidettavissa keskustelemalla, ymmärtämällä toisen elämyksiä ja näkökulmia. (Dunderfelt 1998, 33 ja 34.)

20 17 1. Sanallinen viestintä * puhe, kielenkäyttö Tunneviestintä * tunnelmat, ilmapiiri Fyysinen viestintä * ilmeet, eleet, liikkuminen, pukeutuminen, kosketus Voimien viestintä * poistyöntäminen, mukaan ottaminen * viha, ra kkaus 4. Intuitiivinen viestintä *samalla/eri aaltopituudella Dunderfelt 1998, 34. KUVIO 2. Viestinnän viisi tasoa Kuulluksi tuleminen on tärkeää ja usein oletetaan, että asiakkaat kuuntelevat ja ottavat viestin avoimesti vastaan. Näin ei suinkaan aina tapahdu. Näkemyksemme eivät kiinnosta muita yhtä paljon kuin itseämme ja puheemme voi synnyttää toisessa vo i- makkaita vastalauseita. Ihminen ei usein sulje korviaan pahuuttaan tai tyhmyyttään, vaan arjen kiireessä hänen mielessään liikkuu niin paljon, ettei kunnon kuuntelemisesta tule mitään. Kuuntelemattomuus on vaikea ongelma silloin, kun vuorovaikutuksessa on ristiriitoja aiheuttavia tunteita. Sanomme mitä vain, meidät tulkitaan väärin tai jopa hiljennetään. Läsnä oleva kuunteleminen on toisaalta suurimpia lahjoja, joita toiselta ihmiseltä voi saada. Ihmisten välille rakentuu yhteys, jossa eivät vain sanat tule kuuluksi vaan he saavat ihmisinä astua esiin. (Dunderfelt 1998, 88.) Kunnioitus ja luottamus toista kohtaan ovat hyvän yhteistyön ja vuorovaikutuksen avainsanoja. Kun aito kanssaihmisen yksilöllisyyden kunnioittaminen on läsnä, yhteistyössä voidaan ylittää kaikki esiin tulevat esteet. Kunnioitus ei ihmissuhteessa herätä ainoastaan lämpöä, vaan jopa voimaa jaksaa yhdessä eteenpäin yhteisen päämärän saavuttamiseksi. Hyvässä vuorovaikutuksessa tulisi aktiivisesti tukea toisen taitoja ja osaamista. Yleensä tuemme niitä voimavaroja joita ihmisessä on esillä, mutta tuemme myös sellaisia voimavaroja, jotka ovat vielä piilossa, joista ehkä asiakkaalla itsellä-

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet

Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistanut nämä myöntämisperusteet 11.12.2012, 171 Lahden kaupunki Vapaudenkatu

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1

Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Rovaniemen talous- ja velkaneuvonta 12/2/2016 1 Tehtävät Perustuvat lakiin talous- ja velkaneuvonnasta Talous- ja velkaneuvonnassa: 1) annetaan yksityishenkilöille tietoja ja neuvontaa talouden ja velkojen

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Toiminta ja kehittäminen - 1 johtava talous- ja velkaneuvoja - 9 talous- ja velkaneuvojaa - 2,8 sihteeriä - asukaspohja n. 335 000 Toimintatavat - Talous- ja velkaneuvonta - Talous-

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Talous- ja velkaneuvonta

Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonta Kirsi Karttunen talous- ja velkaneuvoja, Tampere Talous- ja velkaneuvonta Alkanut lamavuosien yksityishenkilön velkojen selvittämiseksi vuonna 1993 Laki talous- ja velkaneuvonnasta

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015

JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE. Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 JALKAUTUVA TALOUSOHJAUS -HANKE Aura Pylkkänen & Hanna Päiviö 09.12.2015 HANKKEEN TAUSTAA Jalkautuva talousohjaus on Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry:n vuosina 2014-2016 toteuttama hanke, joka tarjoaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012

Nuoret ulosotossa VALTAKUNNANVOUDINVIRAS TO / KF 2012 Nuoret ulosotossa Ulosotto on.. Lakiin perustuvaa velkojen pakkoperintää Pakkotäytäntöönpanotehtäviä häädöt osamaksuesineen takaisinotto ja tilitys vankeusrangaistusten täytäntöönpano Lainkäyttöä ja puolueetonta

Lisätiedot

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.

OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA. Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10. OLIPA KERRAN VELKA - ASIAA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONNASTA Petra Einiö, johtava velkaneuvoja Turun Kaupungin talous- ja velkaneuvonta 13.10.2015 Sisällysluettelo 1. Turun kaupungin talous- ja velkaneuvontatoimisto

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten?

Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantuneiden palvelujärjestelmä toimivaksi, mutta miten? Ylivelkaantumisen ehkäisy- ja hoitomallien kehittäminen -hanke Loppuseminaari 9.12.2015 Kristiina Aalto ja Liisa Peura-Kapanen, Helsingin

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (5) 304 Liikaa maksetun palkan takaisinperintää koskeva oikaisuvaatimus HEL 2016-003359 T 01 02 01 08 Päätös Päätöksen perustelut päätti muuttaa lastensuojelun sosiaalityön

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014

Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Luottamus ja verkostoituminen MIKAEL PENTIKÄINEN KEURUU 13.2.2014 Nyt on verkostojen aika Verkostoituminen voi tuoda ison kilpailuedun. Verkostoitumista tukee moni voima: Tekniikan kehitys ja sen vaatima

Lisätiedot

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta : Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen Perheasioiden sovittelu Aluehallintovirastojen koulutus FT, projektipäällikkö Vaula Haavisto Mistä lähdettiin liikkeelle

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo.

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä JOHDANTO. Vireilletulo. LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2010 vp Hallituksen esitys laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 30 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä toukokuuta 2010 lähettänyt

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto

ADHD oireinen aikuinen asiakkaana. Suvi Lehto ADHD oireinen aikuinen asiakkaana Suvi Lehto 13.10.2016 Kohtaamisen lähtökohta Asiakkaalla on usein taustalla useita epäonnistumisia ja negatiivisia kokemuksia Näiden seurauksena asiakas Ei usko onnistumisiin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012

Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Oikeus 2012 Velkajärjestelyt 2012, 3. vuosineljännes Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt lievässä kasvussa tammi syyskuussa 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi syyskuussa 2012 käräjäoikeuksiin

Lisätiedot