Pietarin talous vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla Talouden puolivuotiskatsaus Joulukuu 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pietarin talous vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla Talouden puolivuotiskatsaus Joulukuu 2004"

Transkriptio

1 Pietarin talous vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla Talouden puolivuotiskatsaus Joulukuu 2004 Tuotanto Teollisuustuotanto saavuttamassa entisen asemansa Vuoden 2004 ensimmäisen puoliskon talouskasvu oli lähinnä teollisuusvetoista. Mutta myös kuluttajapalvelusektori, jolla on tosin on huomattavasti vähäisempi painoarvo kaupungin taloudessa, oli vahvassa nousussa (+13.8%). Muiden palveluiden, kuten kaupan ja kuljetuksen alalla, kasvu oli maltillisempaa. Teollisuustuotannon kasvu Pietarissa ylitti hieman Luoteis-Venäjän keskiarvon ja oli yli kaksi kertaa nopeampaa kuin koko Venäjällä keskimäärin. On huomionarvoista, että Luoteis- Venäjän hallintopiirissä talouden kehitys oli huomattavasti vahvempaa kuin Venäjällä yleensä. Pietarilla on suuri etu asemastaan koko Luoteis- Venäjän rahamaailman, kuljetusten ja palveluiden keskuksena. Luoteis-Venäjän keskuksena olemisen lisäksi Pietari on Moskovan jälkeen suurin keskus koko Venäjällä, niin taloudellisesti kuin logistisestikin. Kotimainen kysyntä kasvussa Teollisuustuotannon kehitys kaupungissa on syklistä ja konepajateollisuuden hallitsema. Konepajateollisuudessa on epävakaita 2-3 vuoden syklejä, jotka heijastuvat myös koko teollisuuden sektorin tuotannon kehitykseen. Teollisuustuotanto, vuosimuutos aikaisempaan vuoteen * Venäjä Pietari * Tässä ja muualla: vuoden 2004 ensimmäinen puolisko verrattuna vuoden 2003 vastaavaan periodiin Lähde: Goscomstat, Peterburgcomstat (2004) Teollisuustuotannon ailahtelevaisuus voidaan selittää kaupungin laivanrakennus- ja energiasektorien riippuvuudella suurista ulkomaisista tilauksista. Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla ailahtelun jyrkkyys näytti pienentyneen. Tämä on seurausta tilauksien rakenteen painottumisesta kasvavassa määrin pienempiin ja kotimarkkinoille suuntautuviin teollisuudenaloihin. Kuukausittainen teollisuustuotanto, %-muutos vastaavaan kuukauteen vuotta aiemmin Venäjä Pietari Nopeinta kasvu oli teiden ja kunnallisten tilojen rakentamisessa (n.200%), autoteollisuudessa (70%), kaapelintuotannossa (50%), maatalouden konepajateollisuudessa (19%) ja rautatiekonepajateollisuudessa (18%). Nämä ovat kaikki konepajateollisuuden alaryhmiä ja ne tuottavat nyt kasvulukuja, jotka ovat huomattavasti parempia kuin perinteisesti vahvoilla vientiin suuntautuneilla yrityksillä. Konepajateollisuuden kasvu on myös kiihdyttänyt metallurgian sektoria Pietarissa. Teollisuustuotanto eräillä teollisuudenaloilla, %-muutos edelliseen vuoteen Elintarviketeollisuus Puunjalostusteollisuus Kemianteollisuus Rakennusmateriaalien valmistus Energiateollisuus TEVANAKE Konepajateollisuus Metallituotanto Jonkin asteinen buumi rekisteröitiin joillain elintarviketeollisuuden aloilla, kuten viinin tuotanto (61%), vahvat alkoholijuomat (34%) ja tupakkateollisuus (22%). Tämä kasvu oli selvästikin kotimaisen kysynnän kasvun seurausta. Kemian- ja puunjalostussektoreiden heikot tulokset voidaan osittain selittää kaupunkia ympäröivän Leningradin läänin vastaavien alojen nopean kasvun aiheuttamalla koventuneella kilpailulla. Teollisuuden rakenne, % Energiateollisuus Konepajateollisuus Elintarviketeollisuus TEVANAKE Rakennusmateriaalit Puunjalostus Kemianteollisuus Muut H of 2004 Lähteet: Goscomstat, Peterburgcomstat (2004) 1 Tekstiilit, vaatteet, nahka ja kengät 1 Joulukuu 2004

2 Pietarin talouden kehitys on viimeisen kahden vuoden aikana muistuttanut hämmästyttävän paljon ympäröivän Leningradin läänin kehitystä. Tämä on tarkoittanut lähinnä kahden tai kolmen perusteollisuudenalan selkeätä hallitsevaa asemaa, jotka ovat samanaikaisesti olleet vahvassa kasvussa. Venäjän talouskehityksen uutta vaihetta voidaan luonnehtia vanhan neuvostoaikaisen talousmallin täyskäännökseksi: Neuvostoliiton viimeisille vuosille oli ominaista erittäin diversifioitunut teollisuustuotannon rakenne, johon kuului paljon tehottomia yrityksiä joiden toiminta perustui enemmän työllistämiseen kuin tuotantoon. Pietarin tämän hetkinen keskittyminen konepajateollisuuteen ja ruuan tuotantoon pohjautuu huomattavasti loogisempi, sillä se perustuu alueen talouden ominaisuuksiin. On tosin mahdollista, että lähitulevaisuudessa energiateollisuus kasvattaa rooliaan energiamaksujen nousun myötä. Viestintä ja kuljetukset: Pietari merikeskuksena Käsitellyn rahdin määrä Pietarin kuljetussektorilla kasvoi vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla kohtalaisesti (6.6%) mutta nopeammin kuin vuosi sitten. Kasvu oli suurinta kauttakulkurahdissa, mikä johti kuljetussektorin rakenteen muuttumiseen. Kohtalaista kasvua koettiin rautatie- (3.9%), auto- (0.4%), ilma- (10.3%) ja putkikuljetuksissa (6.2%). Toisaalta, merkittävä kasvu rekisteröitiin meri (n.100%) ja sisävesikuljetuksissa (38.4%). Pietarin merisataman nopeakehitys on suotuisten rautatiekuljetusmaksujen ja sataman tilojen sekä johtamisen parantumisen ansiota. Pietarin satama yhdistettynä Leningradin läänin satamiin toimii kilpailevana kulkupaikkana Suomen, Viron ja Latvian satamille. Rahdin määrä, milj. tonnia Yhteensä, sisältäen: rautateitse maanteitse vesiteitse lentoteitse, 1000 tonnia putkikuljetukset meriteitse Vuoden 2004 tammi-kesäkuussa viestintäsektori kasvoi lähes kolmanneksen. Tämä oli pääasiassa matkapuhelinpalvelujen (niiden osuus kaikista viestintäpalveluista oli 61.7% ja viestintäpalveluista kuluttajille 74.1%) sekä uusien tiedonsiirtopalvelujen, kuten IP-puhelujen 2 ansiota. Perinteisten kaupungin sisäisten sekä kansainvälisten puhelinpalvelujen osuus laski vuoden %:sta vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla 9.1%:iin. Rakennusala kehittyy mutta hintakehitys pysähtyi Vuoden 2004 ensimmäisellä puolisolla Pietarilaiset yritykset toteuttivat rakennusurakoita yhteensä 16.9 mrd. ruplan edestä (13% kasvu vuoden 2003 vastaavaan periodiin). 2 IP = Internet protocol Valmistuneet rakennusurakat, %-muutos aiemman vuoden vastaavaan kuukauteen Rakentamisen nopea kasvu hidastui kiinteistöjen hintakehityksen tasaannuttua. Hinnat saavuttivat huippunsa kesällä Päätekijä hintojen nousun pysähdykselle voi olla asuntomarkkinoiden saturaatio, joka tapahtui Moskovassa jo monta kuukautta aiemmin. Ennusteiden mukaan kiinteistöjen hintojen lasku johtaa rakentamisen hidastumiseen vuoden 2004 toisella puoliskolla. Metroyhteyden uudelleenrakentaminen kahden aseman, Lesnayan ja Ploshad Muzhestvan, välille oli kaupunginhallituksen tärkeimpiä tehtäviä yhdeksän vuoden ajan mutta työt saatiin valmiiksi ja yhteys aloitettua vasta 2004 ensimmäisellä puoliskolla. Monta pientä ja keskisuurta rakennusprojektia valmistui tammi-kesäkuussa 2004 sekä tuotannon että kaupan sektoreilla. Kysyntä Kulutusluotot pitivät vähittäiskaupan kohtalaisessa kasvussa Vähittäiskaupan liikevaihdon kasvu Pietarissa vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla kasvoi 5.1% yltäen 90 mrd. ruplaan. Elintarvikkeiden ja non-food tuotteiden keskinäiset osuudet koko vähittäiskaupasta muuttuivat hieman (ollen nyt 38% ja 62%). Muutos johtuu siirtymisestä korkeamman elintason kulutusrakenteeseen. Vähittäiskaupan kehitystä Pietarissa kuluvan vuoden alkupuoliskolla vauhditti kulutusluotot, joita oli tarjolla monessa kaupassa. Nämä kulutusluotto-ohjelmat käynnistettiin kotimaisten ja ulkomaisten rahoituslaitosten toimesta kestokulutustavaroiden ostamisen rahoittamiseksi. Korkeasta korosta (20-30%:n vuosikorko) huolimatta Pietarin asukkaiden kysyntä uusille rahoitusvaihtoehdoille on vakaassa kasvussa. Investoinnit normalisoituivat vuosijuhlien päätyttyä Investoinnit kiinteään pääomaan laskivat merkittävästi (27.4%) vuoden 2004 tammi-kesäkuussa ollen 33.3 mrd. ruplaa. Investoinnit kiinteään pääomaan, mrd. ruplaa 2000 Investoinnit yhteensä Investointien lasku johtuu kaupungin 300- vuotisjuhlien päättymisestä. Velalla rahoitettujen investointien osuus kiinteän pääoman investoinneista 2 Joulukuu 2004

3 laski vuoden 2003 yli puolesta tämän vuoden alkupuoliskolla alle kolmannekseen. Myös valtava budjetista rahoitettujen investointien määrä laski huomattavasti kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Yritysten omista varoista rahoitetut investoinnit vastasivat 67.4% kiinteän pääoman investoinneista. Vaikka investointien kokonaismäärä laski, se kuitenkin kasvoi muutamilla teollisuuden aloilla, kuten lasintuotannossa (2.3-kertaistui), energiantuotannossa (+60%) sekä massa ja paperiteollisuudessa (+50%). Hintojen kehitys: kiinteistömarkkinoiden hidastuminen muuttui stagnaatioksi Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla kuluttajahintainflaatio Pietarissa oli 5.6% (koko vuonna %). Elintarvikkeiden hinnat kasvoivat 5.3% (2003: 10.2%) ja non-food-tuotteiden hinnat nousivat 4% (2003: 11.5%). Maksullisten palveluiden hinnat, jotka ovat olleet nopeassa kasvussa viime vuosian, kasvoivat 8.7% vuoden 2004 tammi-kesäkuussa. Tämä pysyi aikaisemmalla tasolla huolima yleisestä inflaation hienoisesta hidastumisesta. Kuukausi-inflaatio, %-muutos edellisvuodesta Tämä ulkomaisten investointien buumi voidaan selittää sekä alhaisella lähtötasolla (seurausta vuosien rajusta investointien laskusta) sekä uuden kaupunginhallinnon rakentavista yrityksistä parantaa Pietarin investointi-ilmapiiriä. Luonnollisesti myös vuosijuhlien PR-arvo on merkityksellinen. Ulkomaiset investoinnit, milj. dollaria Pietariin tehdyt ulkomaiset investoinnit yhteensä - Suorat investoinnit Portfolioinvestoinnit Muut investoinnit Ulkomaiset offshore-investoinnit Kyprokselta, Alankomaista ja jossain määrin myös Iso-Britanniasta ovat vähenemässä. Tämä heijastelee kahta trendiä: yhtäältä, investoinnit teollisuusmaista keskittyvät enemmän tuotantoon; toisaalta, venäläistä alkuperää olevan pääoman kotiuttaminen on hidastunut JUKOStapauksen takia. Konepajateollisuus (33.6% kaikista ulkomaisista investoinneista) ja elintarviketeollisuus (vastaavasti 27.6%) näyttivät olleen kiinnostavimmat kohteet sekä kotimaisille että ulkomaisille investoijille vuoden 2004 alkupuoliskolla Kulut t ajahinnat Tuottajahinnat Lähteet: Rosbusinessconsulting, Peterburgcomstat (2004) Ulkomaisten investointien rakenne vuoden 2004 tammi-kesäkuussa alkuperämaittain Muut 28 % USA 28 % Kiinteistöjen hinnat nousivat vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla keskimäärin noin kolmanneksen. Hintojen kasvu vaihteli alueittain 12%-15%, kun Moskovassa puolestaan kiinteistömarkkinoiden hintakehitys on ollut pysähdyksissä vuoden 2004 keväästä asti. Tämä vaikutti kiinteistöostajien hintaodotuksiin ja lakkautti heidän ostohalukkuutensa. Lisäksi, suuri osa Pietarin kiinteistöjen ostajista on moskovalaisia. Nämä tekijät pysäyttivät hintojen nousun Pietarin kiinteistömarkkinoilla ja johtivat (ainakin) hetkelliseen markkinoiden saturaatioon. Alankom aa t 9 % Suomi 10 % Kypr os 14 % Iso- Br it annia 11 % Ulkomaantoiminnot Ulkomaiset investoinnit kasvuun suorien investointien johdolla Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla ulkomaisten investointien negatiivinen kehitys kääntyi nopeaa kasvuun Pietarissa. Ulkomaiset investointien virta kaupunkiin kasvoi 38.9%, joka on sen keskipitkä aikavälin ennätys. Myös investointien rakenne muuttui kun suorat investoinnit kasvoivat huomattavasti nopeammin (+60%) kuin portfolio- tai muut investoinnit (+18.4% ja 36.9%, vastaavasti). Suorien ulkomaisten investointien rakenne muuttui merkittävästi: ulkomaiset investoinnit kiinteään pääomaan vastasivat 7.5% kaikista ulkomaisista sijoituksista ja ylitti ulkomaisten yhteisomistajien myöntämien lainojen osuuden. Aikaisemmin enemmistö suorista ulkomaisista sijoituksista on saapunut lainoina. 3 Joulukuu 2004

4 Ulkomaankauppa jatkoi kasvuaan Pietarin ulkomaankauppavaihto kasvoi vuoden 2004 alkupuoliskolla 19.3%. Vienti kasvoi 25.7% ollen milj. dollaria ja tuonti puolestaan kasvoi 15.8% ollen milj. dollaria. Viennin osuus ulkomaankauppavaihdosta oli 37.3% ja viennin puolestaan 62.7%. Ulkomaankauppa, milj. dollaria Ulkomaankaupan vaihto Vienti Pietarista Tuonti Pietariin Kauppatase Lähteet: Goscomstat, Peterburgcomstat (2004) Pietarin tärkein vientiartikkeli oli rautametallit, jonka osuus koko viennistä oli 43.1% vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Konepajateollisuuden tuotteet olivat seuraavaksi isoin ryhmä 32.1%:n osuudellaan. Puutavaratuotteet olivat kolmantena 8.4%:n osuudella. Tuonnin rakenne oli monipuolisempi. Suurin tuoteryhmä oli elintarvikkeet ja maatalouden tuotteet, joiden osuus koko tuonnista oli 37.9% vuoden 2004 tammi-kesäkuussa. Koneet ja laitteet vastaisivat 29.1%, kun petrokemian tuotteiden osuus oli 13.6% kokonaistuonnista. Koneet ja laitteet koostuivat pääosin kestokulutustavaroista. Petrokemian tuotteiden tuonti jatkoi kasvuaan vastaavien tuotteiden lisääntyneestä kotimaan tuotannosta huolimatta (esim. Leningradin läänissä). Petrokemian tuotteet kuuluvat kalliiden tuotteiden ryhmään ja niillä on erikoisalan markkinat Pietarissa. Pietarin tärkeimmät kauppakumppanit vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla Tärkeimmät vientimaat Osuus viennistä, % Tärkeimmät tuontimaat Osuus tuonnista, % Intia 20.7 Saksa 13.6 Saksa 16.1 Suomi 11.3 Suomi 8.9 Yhdysvallat 6.3 Alankomaat 5.7 Kiina 5.7 Espanja 4.4 Ranska 4.4 Ruotsi 3.3 Italia 4.1 Pietarin ulkomaankaupan rakenne on maantieteellisesti vaihteleva mutta enemmän viennin kuin tuonnin osalta. Pietari on vähitellen löytämässä roolinsa kansainvälisessä työnjaossa, mikä tulee tulevaisuudessa luomaan kestävän perustan kaupungin kaupallisissa ulkomaansuhteissa. Yritys- ja rahoitussektoreiden kehitys Yrityssektori pääsemässä irti tehottomuuden taakastaan Vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla Pietarin hallinto aloitti ns. valtion unitaaristen yritysten (VUY) uudistamisen. Uudistus koskee niitä VUY-yrityksiä, jotka ovat kaupungin omistuksessa ja joiden rahoitus saadaan kaupungin budjetista. Näiden yritysten päätoiminta on palvelujen tarjoaminen kunnille (kunnallispalvelut sekä teiden rakentaminen ja huolto). Uudistuksen taustalla on näiden yritysten tehottomuus sekä se, että niistä on tullut tarpeettomia. Vuosia kestänyt intensiivinen kaupungin kunnostus loi markkinat, jossa osapuolet kilpailivat keskenään voittaakseen kaupungin tarjouskilpailuja teiden rakentamiseksi tai muiden kunnallisten palveluiden toimittamiseksi. VUY-yritysten tehottaman johdon sekä voimavaroja haaskaavien liiketoimintakäytäntöjen uudistaminen voi johtaa läpinäkyvimpiin markkinoihin kunnallisille projekteille. Toinen asia, jota kaupungin hallinto pyrkii uudistamaan, on kaupungin keskustan maa-alan tehoton käyttö rakentamisessa. Tämä voisi antaa uutta potkua kaupungin asuntomarkkinoiden kehittymiselle. Teollisuusyritykset ja erilaiset organisaatiot, jotka tällä hetkellä omistavat kyseisen maan, ovat vastustaneet uudistusta. Isot rakennusyhtiöt ovat kuitenkin alkaneet kerätä maata yksityisiltä maanomistajilta, joilla on enemmän tai vähemmän ongelmia rahatilanteensa kanssa. Rakennusyhtiöiden tavoitteena on hankkia tätä arvokasta maa-alaa keskustasta ja sen ympäriltä pala palalta ja pakottaa nykyiset omistajat siirtymään kaupungin laitamille. Tämä prosessi voi laittaa liikkeelle yritysostojen määrän nopean kasvun ja johtaa merkittävään yritysrakenteen muutokseen Pietarin keskustassa. RTSI ja DP-RUX -indeksit RTSI (left axis) DP-RUX (right axis) Source: RTC-Interfax Index Agency, Delovoy Peterburg hhhf Rahoitussektorin kriisi on ohi Kesän 2004 pankkikriisillä ei ollut merkittäviä vaikutuksia Pietarin pankkisektoriin. Kriisi alkoi Venäjän keskuspankin yrityksestä kiristää talouskuria epäämällä lisenssit muutamalta pankilta. Pankkiyhteisön alkushokista huolimatta kriisin suuruusluokka jäi pieneksi ja Pietarin suurimmat pankit jatkoivat varojensa kasvattamista myös tänä vuonna. Lisäksi, kaksi pietarilaista pankkia (Rossija bank ja Tavrichesky bank) rankattiin viiden parhaan venäläisen pankin joukkoon vuoden toisella neljänneksellä. Web-Invest Bankin varat kasvoivat suhteellisen hyvin tarkasteluajanjaksolla. Pietarin Promstrojbank menestyi hyvin vuoden ensimmäisellä puoliskolla kasvattaen voittoon 65.6% vuoden toisella puoliskolla (kriisin laantuessa). Samaan aikaan toinen pietarilainen pankki, Menatep, ilmoitti varojensa laskeneen -10.8% ja oman pääoman -4.6% mutta tämä näyttäisi olevan poikkeustapaus. Julkinen sektori ja sosiaalisen tilanteen kehitys Yrityssektori edesauttoi budjetin kohenemista Pietarin kaupungin budjetti oli ensimmäinen päivä heinäkuuta mrd. ruplaa ylijäämäinen. Budjettituloista suurin osa saatiin verotuloista (77.1%). 4 Joulukuu 2004

5 Pietarin budjetti, miljoonaa ruplaa Tulot Menot Tase Tase / tulot, % Velat Tuloverojen (29.2%) ja yritysten voittoverojen (25%) yhdistetty osuus vastasi yli puolta Pietarin budjettituloista. Tuloverojen suuremmasta osuudesta huolimatta voittoverot kasvoivat nopeammin. Suurin syy tähän oli monien pienten ja keskisuurten (PK) yritysten siirtyminen harmaan talouden sektorilta lainsäädännön piirin. Tämä johtui alentuneesta verotuksesta ja kasvaneista paineista olla läpinäkyvämpi ja omata hyvä luottohistoria (jotka edesauttavat pieniä yrityksiä saamaan pankkilainaa). Lisäksi, yritysten nettovoitot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin väestön tulotaso. Esimerkiksi, vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla nettovoitot lähes kaksinkertaistuivat kaupan ja pitopalveluiden alalla, kasvoivat 70% rakennusalalla, 48% maataloudessa, 45% kunnallispalveluissa, 39% viennissä ja 25% teollisuustuotannossa. Positiivinen budjettikehitys näkyi suhteellisen hyvänä tase/tulot lukuna, joka olikin korkein viiteen vuoteen. Väestön tulot yhä kasvussa Pietarin asukkaiden rahatulot vuoden 2004 ensimmäisellä puoliskolla kasvoivat 17,7% ja olivat yhteensä mrd. ruplaa. Kesäkuussa 2004 keskimääräinen kuukausipalkka kaupungissa oli 8429 ruplaa. Reaalitulot ja -palkat, %-muutos aikaisemman vuoden vastaavaan kuukauteen Reaalikäteistulot Reaalip alkat Tulojen jatkuva kasvu on kuitenkin tapahtunut yhtä aikaa merkittävän tulotason kahtiajaon kanssa. Näin ollen, keskimääräinen pietarilainen eläke oli kesäkuussa ruplaa samaan aikaan kun toimeentulominimi oli 1991 ruplaa. Vuoden toisella puoliskolla 66.3%:lla kaupungin väestöstä tulotaso oli alle keskimääräisen. Virallisilla tilastoilla on kuitenkin taipumus aliarvioida väestön tulotasoa, mitä käsitellään lähemmin tämän raportin Mielipideosiossa. Työttömyysaste pysyi tasaisena ETLA Solid Invest Suhteellisen tasaisena pysyneestä työttömyysasteesta huolimatta Pietarin Valtion Työllisyyspalvelun rekisteröimien työttömien määrä on laskussa. Tämä kehitys heijastelee työvoimapulaa joillain sektoreilla, minkä myös työnantajat vahvistavat. Työttömyys ILO-metodologian mukaan,% Työttömyysaste Venäjällä Työttömyysaste Pietarissa Lähteet: Goscomstat, Peterburgcomstat (2004) Halutuimpia spesialisteja ovat pätevät työntekijät, insinöörit ja tekniset asiantuntijat. Työnantajat ovat halukkaita palkkaamaan näitä työntekijöitä kohtuullisen hyvällä palkalla. Työmarkkinoita Pietarissa vaivaa kuitenkin rakennetyöttömyys ja sen enemmistö muodostuu epäpätevästä työvoimasta. Tämä työvoiman kahtiajako on pakottanut työntekijät laittamaan paljon voimavaroja avainhenkilöstönsä löytämiseen ja turvautumaan lyhyen aikavälin työllistämiseen vähemmän pätevän henkilöstön osalta. Mielipide: Elintasoindikaattorit ja todellinen elintaso Venäjän elintaso, siten kuin sen näkyy ja raportoidaan virallisissa tilastoissa, ei useinkaan vastaa todellisuutta. Vuosien aikana pietarilaisten todelliset tulot kasvoivat huomattavasti nopeammin kuin valtion tai kaupungin tilastot väittävät. Väestön kasvaneet menot voivat olla merkki tästä. Pietarilaisten kuukausittaiset rahatulot ja menot per asukas, nykyhinnoin, dollaria Tulot Pietarissa Tulot, Venäjällä Menot + säästöt, Pietarissa Menot + säästöt, Venäjällä Lähde: Goscomstat (2002) Rekisteröimättömät tulot muodostavat huomattavan lisän virallisesti ilmoitettuihin tuloihin Pietarissa. Olettaen, että näitä tuloja todella on, ne voivat olla peräisin monista tilastoimattomista lähteistä: Laiton tuotanto ja toiminta (rikollinen tai ns. musta sektori) Pimitetty toiminta (ns. harmaa sektori) Epävirallisen sektorin tuotanto Kotitalouksien tuotanto omaan käyttöön Tuotanto, joka jää tilastoimatta tilastojen keruun puutteiden vuoksi 5 Joulukuu 2004

6 Pietarilaisten tulojen rakenne vuonna 2002 Omaisuuteen perustuvat tulot; 8,4% Yrit yst oimint a an perustuvat tulot; 7,5% Tulonsiirrot ; 13,3% Muut tulot; 18,9% Lähde: Goscomstat (2002) Palkka; 51,9% Pietarin yksi erityispiirre on harmaan talouden merkittävä rooli kaupungin taloudessa. PK-yritykset ovat olleet menestyneempiä Pietarissa kuin muualla Luoteis-Venäjällä, sillä noin kaksi kolmasosaa Luoteis- Venäjän PK-yrityksistä sijaitsee Pietarissa. Yleisesti ottaen, PK-yritykset ovat yleisin piilotulojen lähde Venäjällä. Kun työntekijän ilmoitettu palkka on 1000 ruplaa kuussa (n. 30 dollaria), niin todellisuudessa hänen palkkansa on todennäköisesti 500 dollarin luokkaa. Rikollinen toiminta ei ole niin suurta kuin 1990-luvulla ja täysin laittomat tulot eivät vastaa enää niin merkittävää osaa kokonaistuloista. Kuitenkin, lahjuksien anto (joita pidetään pehmeänä rikollisuuden muotona) on yhä laajalle levinnyttä. Esimerkiksi, suurin osa autoilijoista ei ajattele liikennepoliisin toimivan laittomasti ottaessaan säännöllisesti vastaan lahjuksia. Tämän seurauksena, vanhemman liikennepoliisin todelliset kuukausitulot ovat todennäköisesti dollarin luokkaa, vaikka hänen nimellinen palkkansa on noin ruplaa ( dollaria). Samaan aikaan, pietarilaisten rekisteröimättömät tulot esimerkiksi epävirallisesta liiketoiminnasta tai kotitalouden tuotannosta omaan käyttöön jää tilastoimatta virallisissa tilastoissa. Reaalitulojen kasvu on kuitenkin johtamassa aiemmin kotona tehdyn työn korvaamiseen ostamalla tuotteita ja palveluja. Yksityiset siivoojat ja sairaanhoitajat, lounaat ravintoloissa ja kahviloissa kotiruuan sijaan ovat eurooppalaisen keskiluokan merkkejä mutta ovat nykyään myös yleistyneet Pietarissa. Tätä kehitystä edistää tulojen nousun ohella palvelusektorin kehittyminen, erityisesti keskiluokan hintatasolla. Mielipiteet Pietarin ja Venäjän keskiluokan koosta vaihtelevat. Arviointimenetelmästä riippuen, 5-15% pietarilaisista voidaan lukea keskiluokkaan kuuluvaksi mutta 10% on todennäköisesti lähinnä totuutta. Pietarin keskiluokan talouden perusta on kuitenkin vielä hyvin epävakaa, eikä keskiluokka näe itseään yhtenäisenä kansanryhmänä, joka pyrkisi vaikuttamaan kaupungin politiikkaan ja talouteen. Pietarin elintason perusta on yleisesti ottaen monipuolisempi kuin muualla Luoteis-Venäjällä johtuen kaupungin talouden monipuolisemmasta rakenteesta. Kaupungin talouden rakenne luo enemmän työllistymismahdollisuuksia ja takaa näin laajan palkkaskaalan. Muilla Luoteis-Venäjän alueilla, joissa PK-sektori on heikommin kehittynyt, tulotaso on lähempänä virallisten tilastojen ilmoittamaa tasoa. Pietarissa on kuitenkin suuret tuloerot. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on suurempi kuin viralliset tilastot antavat ymmärtää. Suuri eläkeläisten (27.5% kaikista asukkaista vuonna 2003) ja valtion työntekijöiden määrä on köyhyysongelman taustalla. Palkat valtion oppilaitoksissa ja terveydenhuollossa ovat matalat, eikä niitä kasvata ylimääräiset tulot (poikkeuksena korkean tason lääkärit, jotka saavat harmaata tuloa terveydenhoitojärjestelmän kautta). Näiden työntekijöiden palkkojen kasvattamiseksi tarvittaisiin merkittäviä institutionaalisia uudistuksia. Yleisesti ottaen, palkat valtion ja yksityisen sektorin työntekijöiden välillä eroavat merkittävästi Pietarissa. Esimerkiksi koulutussektorilla, pätevä henkilö voi tienata kuukaudessa 1500 dollaria yksityisessä laitoksessa mutta vain alle 200 dollaria julkisessa laitoksessa. Tulojen pimittämisen houkuttelevuus pietarilaisten keskuudessa on luomassa eläkepommin aktiiviväestölle pitkällä aikavälillä. Kuten monet muutkin pitemmän aikavälin ongelmat Venäjällä, myös tämä on jäänyt vaille riittävää huomiota valtion, yritysten ja väestön taholta. Pitkällä tähtäimellä, pietarilaisten tulot tulevat kasvamaan mutta myös tuloerot niin kaupungin sisällä kuin suhteessa muuhun Luoteis-Venäjään tulevat myös pahenemaan. Asiantuntijat uskovat, että Venäjän liittyminen WTO:hon tulisi lisäämään alueiden välisiä tuloeroja, sillä Moskovan, Pietarin sekä monen muun Venäjän kasvukeskuksen talouskasvu kiihtyy tässä tapauksessa keskimääräistä nopeammin. 6 Joulukuu 2004

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014

Palkkatilasto. Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Palkkatilasto Tuntipalkkatilasto 4. neljännekseltä 2014 Sisältö 3 Tiivistelmä 4 Palkat nousivat teollisuuden työntekijöillä vajaan prosentin 7 Keskimääräinen

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size

Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size Kauppa 2014 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain Utrikeshandel med varor enligt företagens storleksklasser Foreign trade of goods by enterprise size 2013 Loka-joulukuu Oktober-december

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2016

Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Keski-Suomen Aikajana 2/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomen talouskasvu on vielä haurasta, kasvu keikkuen tulee. Palveluissa ja rakentamisessa kasvu on jatkunut. Metsäteollisuudessa

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen

Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Erkki Liikanen Suomen Pankki Näköaloja satavuotiaan tulevaisuuteen Säätytalo 1 Teemat Kehittyneiden maiden ml. euroalueen talouskehityksestä EKP:n rahapolitiikka kasvua tukevaa Kotimaan talouden lähiaikojen

Lisätiedot

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014

EKP täräyttää Toimintatorstaina. Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP täräyttää Toimintatorstaina Pasi Sorjonen 02/06/2014 EKP viettää vihdoin Toimintatorstaita Tällä viikolla: EKP laskee korkoa BoE odottaa Yhdysvallat: Työmarkkinat tapetilla Suomen BKT supistui Q1:llä?

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot