Vauvan takia ei saa syrjiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan takia ei saa syrjiä"

Transkriptio

1 Tyksin homeet kiehuttavat Ikävoimaa töihin Essi Vihermä Vauvan takia ei saa syrjiä Lääkkeenmääräämisoikeus - vai velvollisuus?

2 AVOIMET TYÖPAIKAT TUNNETKO JO TERVEYSPORTIN AVOIMET TYÖPAIKAT -PALVELUN? Voit hakea toiveidesi työtä erikoisalalla, ammattinimikkeellä tai työpaikan sijainnin perusteella. Terveydenhuollon työnantajat ovat ottaneet Avoimet työpaikat -palvelun vakituiseen käyttöön rekrytoinnissa. Terveydenhuollon ammattilaisia erityisesti hoitajia etsitään ympäri maatamme. Tutustu palveluun osoitteessa: Lisätietoja:

3 6 K25 Hyvinvoinnin edistäjä 13 Työ vaikuttaa vanhuuteen 14 Apua täällä palaa Todentuntuinen harjoitus vanhusten palvelukeskuksessa Pyhäjärvellä muistutti oikeista toimintatavoista tulipalon sattuessa. Tässä numerossa 7/11 24 Runoja jälkiruuaksi 20 Ammatissa: Kommunikoinnin hoitaja 24 Runon lähettiläät 30 Kristiinan vahva raittius 36 Uuttera koululainen 42 Esimiesjaosto 43 Tehyn verkkosivut uudistuivat 44 Erikoissairaanhoitoa hometalossa Turkulainen kätilö Päivi Pietari sai tarpeekseen sairaasta työympäristöstä. Hän vaati sairaanhoitopiirin johdolta konkreettisia toimia ongelman ratkaisemiseksi. 46 Voittaja: Tasa-arvon puolesta 50 Uudistus vaarassa Tehy suosittaa, että palkkauksesta sovitaan ennen kuin koulutus lääkkeiden määräämisestä alkaa. 54 Näytteitä ja nähtävyyksiä Pariisissa 58 Ikävoimaa työhön 68 Kirjoita vanhustyöstä 72 Tieni tähän: Hyvillä fiiliksillä hoitotyöhön 74 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 38 Tehy-uutiset 39 Varapuheenjohtajalta 40 Tiedotukset 41 In memoriam 48 Hyötysivut 53 Luottamuksella 57 Työttömyyskassa 70 Kirjat 74 Teresa KANSI: PASI LEINO 58 Tietojen vaihtoa Tehy

4 UUTUUS - Meleerattu stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strechominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka työpäivä hyvinpuettu. 2 kappaletta vain 70 g Säästä jopa 23% Malli Unisex-housut vetoketjulla. XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut. XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Malli Madrid Naisten sandaali, jossa tarrakiinnitys. Materiaali: Nahka Väri: Valkoinen - Musta Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex -paita. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Amsterdam Naisten sandaali, jossa säätömahdollisuus sekä edessä, että takana. Materiaali: Nahka ja sisäpohja mikrokuitua. Väri: Valkoinen - Musta Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Naisten paitajakku XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-yläosa, V-pääntie. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Väri: Valkoinen - Musta. Koko: ,90 sis. Alv 23% Reklamebureauet SP3 A/S Tilaa ilmainen esite tai tutustu koko mallistoomme osoitteessa Käytä alennus hyväksesi ja valitse 2 sivun tuotetta nyt kampanjahintaan. Voit myös soittaa numeroon Tarjous on voimassa asti ja tuotteilla on 14 päivän täysi vaihto- ja palautusoikeus Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1 Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Pe 3.6. Tehyn ja työttömyyskassan puhelinpalvelut on suljettu Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Maija Joutjärvi (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) Tuottavat neliöt Olemme kaikki kuulleet, että nykyään vaaditaan hoitotyöltä paitsi laatua, myös tuloksellisuutta. Se tarkoittaisi käytännön työssä sitä, että homma sujuu eikä resursseja (eli henkilökunnan työaikaa tai toiminnan tarvitsemia varoja) kulu hukkaan. Mitäpä sanotte sellaisen toiminnan järkevyydestä, sujuvuudesta ja tuloksellisuudesta, jossa henkilökunta käyttää työaikaansa patoamalla lattialle vuotavia viemärivesiä sairaalan pyyhkeillä? Tai etsii vateja, joihin keräillä katosta tippuvaa vettä? Tai entä jos suuri osa henkilöstöstä sairastaa sisäilman sisältämien mikrobien vuoksi? Voikohan heiltä odottaa täyttä työtehoa? Tämän lehden juttu Turun U-sairaalan tilanteesta on todella pöyristyttävää luettavaa. Putkirikkoja viikoittain. Yli puolet henkilökunnasta oireilee sisäilman vuoksi. Tilanne on ollut tiedossa jo vuosia, pian jo vuosikymmenen. Työntekijät on altistettu tietäen, että tiloissa työskentely voi viedä heidän terveytensä. Turun tapaus ei varmasti ole ainoa laatuaan. Viime numerossamme oli esimerkki Laukaasta, jossa kotihoidon henkilöstö sijoitettiin ensin hometiloihin. Sielläkin ongelma oli jo todettu, mutta siitä ei kerrottu henkilöstölle, joka tiloihin siirrettiin. Osa sairastui. He saivat korvaavat tilat, joissa ei ollut hometta, mutta ei myöskään työpisteitä kirjaamiseen eikä sosiaalitiloja. Surkealta tuntuu, että henkilökunnan on laitettava pystyyn mielenilmaus, jossa vaaditaan työtiloja, joissa hoitoa voidaan toteuttaa asiallisesti potilaiden hoidon, työturvallisuuden ja työterveyden kannalta. alta. Listaan si työnantajaa varten lisätä myös sanan tuloksel-llinen työ. Sillä eihän resursseja käytetä oi- voikein, jos ihmiset joutuvat etsiskelemään paikkaa, jossa voi kirjata tai soittaa asiakaspuhelun! Meillä on lainsäädäntö, jossa työnantaja yksiselitteisesti vastuutetaan työolojen turvallisuudesta. Työn ei pidä sairastuttaa ketään. Asiallisten työtilojen vaatiminen ei myöskään voi olla työntekijöiden velvollisuus tilojen järjestäminen kuu-uluu yksinomaan työnantajalle. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Hyvinvoinnin edistäjä Kasvava hyvinvointivaje on tutkija Matti Rimpelän mielestä suurempi ongelma kuin talouden kestävyysvaje. Riitta Hankonen Kuvat Jari Lifländer 1 Miksi kuntien rahat eivät riitä perusterveydenhuoltoon? Kunnista puuttuu selkeä johtaminen, joka tähtäisi tulevaisuuteen. Verotusta on kevennetty liikaa. Julkinen sektori on 90-luvun laman jälkeen rapautettu kansainvälisen kilpailun nimissä, ja kustannukset on sälytetty yksittäisille kansalaisille. Vakuutusjärjestelmä ei ole kehittynyt niin, että se korvaisi menetetyn julkisen palvelun. Elämme välivaiheessa, jossa kumpikaan järjestelmä ei toimi kunnolla. 2 Mikä kasvattaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia? Maailma on entistä vaativampi. Lapsi elää useissa kehitysyhteisöissä, eivätkä vanhemmat välttämättä pysty hallitsemaan kaikkia tilanteita. Rapautuneet palvelut vaikeuttavat avunsaantia. Suomi on kehittynyt nopeasti maatalous- ja pikkukaupunkiyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi, eivätkä kasvatustraditiot ole ehtineet mukaan. 3 Onko vanhemmuus hukassa? Vanhemmilta vaaditaan nykyään paljon, koska lapset kasvavat useissa erilaisissa kehitysyhteisöissä. Oman perheen lisäksi vaikuttavat varhaiskasvatus, koulu, harrastukset, monimuotoinen media ja katu, jos lapsi päätyy notkumaan ostarille. Ne tuovat omat haasteensa vanhemmuuteen. Hyvät kehitysyhteisöt ja niiden keskinäinen kasvatuskumppanuus tukevat vanhempia ja voivat korvata mahdollisia puutteita. 4 Mihin hedelmöityshoidoissa pitäisi laittaa raja? Jossain vaiheessa ihminen hallitsee lääketieteellisesti koko lisääntymisketjun. Eettiset ratkaisut pitää tehdä ennen sitä. Isättömiä ja äidittömiä sukusoluja ei saa olla, koska siinä piilee laboratoriotuotannon vaara. 5 Miten äitiysneuvola kehittyy? Painopiste pitää siirtää lapsesta ja naisesta perheeseen kokonaisuutena niin, että asiakkaana on perhe, eivät yksilöt. Lasta ei pitäisi hoitaa ilman perhettä ennen kuin hän täyttää 12 vuotta. Äitiysneuvola on sanana rasistinen, eikä houkuttele miestä mukaan neuvolaan. 6 Mikä on miesliikkeen tehtävä? Tuoda esiin ja ymmärtää miehen ja miehenä olemisen erityistä luonnetta. Miehen näkökulmasta oikeudenmukaisuus ei aina toteudu esimerkiksi lasten hoitamisessa avioeron jälkeen. Tasa-arvo ei välttämättä ole ainoa oikea tavoite, vaan oikeudenmukaisuus. 7 Miksi miehet sairastavat naisia enemmän? Miehiä pidetään reppanoina, jotka eivät osaa huolehtia itsestään. Pahoinvointi näyttäytyy usein toisenlaisena kuin naisen. Mies ei puhu oireista, vaan alkaa esimerkiksi häiriköidä. Jos tyttö oirehtii koulussa, hän pääsee oppilashuollon piiriin ja saa hoitoa, mutta poika joutuu kurinpidon kohteeksi. 8 Mihin varhaisia peruspalveluja tarvitaan? Raskaus ja varhaislapsuus ovat perheen ja hyvinvoinnin edistämisen tärkein vaihe, johon kuntien tulisi sijoittaa enemmän. Perhepalvelujen kustannukset ovat alussa vielä pienet; ne nousevat, kun lapsi siirtyy päivähoitoon. 9 Mitä on hyvinvointioppiminen? Hyvin- ja pahoinvointi ovat laskutaidon tavoin opittuja asioita. Vuorovaikutus on hyvä esimerkki. Ihminen on väkivaltaisimmillaan 2-vuotiaana, koska hänellä ei vielä ole valmiuksia ratkoa ristiriitatilanteita. Ihmiset oppivat toimimaan rakentavasti ristiriitatilanteissa eri tahdissa. Mitä vaaroja on yksityisissä 10 lastensuojelulaitoksissa? Ammatinharjoittajuus on hyvinvointialalla toimiva yrittämisen muoto. Kansainväliset pääomasijoittajat sen sijaan etsivät maksimaalista tuottoa ja pyrkivät ostamaan työvoimaa halvalla, mistä ei voi seurata laatua. Sijoittaja ei pyri vähentämään kysyntää, vaan tähtää liikevoiton kasvattamiseen. Laaduntarkkailu tulee kunnille kalliiksi, mikä syö kilpailutuksella saatuja säästöjä. 6 Tehy

7 Matti Rimpelä yhdistää työn teon ja eläkkeellä olon. Matti Rimpelä, 69 Lääketieteen ja kirurgian tohtori Eläkkeellä Terveydenhuollon suunnittelun ja hallinnon dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella Naimisissa, 5 lasta ja 4 lastenlasta Ollut julkaisemassa yli 300 tutkimusraporttia nuorten terveydestä ja tottumuksista, tupakkapolitiikasta, terveyspolitiikasta ja perusterveydenhuollosta Miesjärjestöjen keskusliitto ry:n puheenjohtaja Väestöliiton Tirkistys tulevaisuuteen -tunnustuspalkinto 2009 Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2008 Harrastukset golf, kuntosali, lukeminen ja remontointi Tehy

8 K-25 Lähipiirissä riittää remontoitavaksi vanhoja taloja. Kansainvälisen kirjallisuuden lukeminen pitää ajan tasalla lasten, nuorten ja terveydenhuollon trendeistä. Golf kuuluu eläkeläisen arkeen. Miten nuorten terveystavat ovat 11 muuttuneet? Nuorten pahimmat uhat ovat läheisväkivalta ja aivojen hyvinvoinnin heikkeneminen vanhojen terveysuhkien ohella. Aivot kärsivät unen puutteesta, informaatiotulvasta ja mielialakemiasta. Lähtökohta on se, että sisäisesti hyvinvoiva nuori ei ajaudu ongelmiin. Miten sosiaaliset erot vaikuttavat 12 lapsiin ja nuoriin? Sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt. 60- ja 70-luvulla oli mahdollisuus ponnistaa heikoistakin lähtökohdista. Nykyään lapsen tulevaisuus riippuu yhä enemmän perheen resursseista ja maksukyvystä. Koulumenestys korreloi isän ja äidin koulutuksen kanssa. Ihmiset valikoivat jo asuinalueita ja kouluja sosiaalisin perustein, mikä lisää eriytymistä. Heikot kaupunkialueet ja syrjäytyvä maaseutu ovat aikapommi, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kasvava hyvinvointivaje on suurempi ongelma kuin talouden kestävyysvaje. Jos vajetta ei korjata, jopa yhteiskuntarauha on vaarassa rikkoutua. Mistä olet kotoisin? 13 Siikaisista Pohjois-Satakunnasta. Miten viihdyt Tampereella? 14 Hyvin. Asun järven rannalla kymmenen minuutin kävelymatkan päästä rautatieasemasta. Millainen isä ja isoisä olet? 15 Etäinen, vähän käytettävissä ja vaativa. Mistä rohkeutesi syntyy? 16 Kodin ilmapiiri rohkaisi itsenäistymään ja tekemään. Olen tehnyt asioita, joita olen pitänyt tärkeinä ja rakentanut tulevaisuutta. Miten sinusta tuli tutkija? 17 Ajauduin tutkijaksi, kun käytännön lääkärin työ ei tuntunut omalta. Miten aikasi eläkeläisenä kuluu? 18 Ensimmäinen vuosi meni golfin parissa, mutta aloin kaivata muutakin. Toisena aloin tehdä tutkimusta ja konsultointia. Nykyään saatan joskus tehdä töitä tuntia, joskus taas vain olen. Hallitsen omaa aikaani, mikä on hienoa. Miten kouluterveydenhuoltoa pitää 19kehittää? Kunnat ovat valmiita sijoittamaan rahaa erikoissairaanhoitoon ja lasten huostaanottoihin. Perusterveydenhuoltoon ja ongelmien ehkäisyyn investoiminen olisi halvempaa, mutta kunnat eivät arvosta perusterveydenhoitoa ja sen osaamista, vaan sairaanhoito menee edelle. Olisi järkevää panostaa hoitajiin lääkäreiden lisäksi, sillä hoitotyö on tiimityötä. Mistä lapsiperheen hyvinvointi 20 koostuu? Vanhempien hyvinvoinnista. Jos vanhempi sairastuu, lapsi on otettava hoidossa huomioon. Vanhempien huono vointi ja hoito näkyvät lapsissa. Perheiden köyhyys on lapselle riski. Varakkaassakin perheessä lapsi voi olla yksinäinen, jos sisaruksia ei ole, eivätkä vanhemmat osaa sijoittaa häntä elämäänsä. Ensimmäinen lapsi pitäisi saada parikymppisenä, eikä lähes nelikymppisenä. Tämä edellyttää, että perhetuet nousisivat niin, että varhaisessa aikuisuudessa olisi mahdollisuus elättää lapsia kohtuullisesti. 21 Lempimusiikkiasi? Radioasemista päällä ovat joko Rondo, Ylen Klassinen tai Ykkönen tai Groove FM. Mitä sellaista osaat, jota kaikki eivät 22 osaa? Osaan tehdä laajoja kouluterveyskyselyitä, tulkita monitieteisiä kokonaisuuksia ja jäsentää niistä uusia näkökulmia. Miten pitkälle ihminen on vastuussa 23 hyvinvoinnistaan? Ihminen on ihminen vain suhteessa muihin. Jokaisella on vastuu sekä omasta että toisten hyvinvoinnista. Vastuu itsestä ei saa ylittää vastuuta muista. Jokaisen on mietittävä, millä tavalla osallistuu heikkojen hyvinvointiin. Mitä on hyvä elämä? 24 Ei elämää pitää yrittää määritellä, vaan pitää uskaltaa elää ja tarttua tilaisuuksiin. Miten selviät pettymyksistä? 25 Elämään liittyy sattuman mahdollisuus, mikä on hyväksyttävä. Vaikka miten huonosti menisi, pitää ajatella, että keskitysleiristäkin joku selvisi. 8 Tehy

9 Maria 2 vuotta, Peru. Anna lapselle mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tiesitkö, että Perussa monen köyhän perheen lapset syövät vasta vanhempiensa jälkeen? Lapsia ei aina arvosteta eikä vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa, että he osaisivat huolehtia lastensa hyvinvoinnista. Usein lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja anemiasta. Tavallinen nuhakin voi olla kohtalokas. World Vision -kummina annat lapselle mahdollisuuden riittävään ruokaan ja parempaan terveyteen. Elämäni paras sijoitus. World Vision -kummi Helka tapasi kummityttönsä Perussa. Samalla parannat koko köyhän kylän elinoloja kokonaisvaltaisesti ja pysyvästi. Kummiksi voit ryhtyä joko yksityishenkilönä tai yrityksenä. Ryhdy kummiksi jo tänään. Olemme mukana TERVE-SOS messuilla Tervetuloa osastollemme nro 11.1! Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Kela maksaa syntymän Suomessa liioitellaan synnytysikäisten naisten yrityksille aiheuttamia kuluja. Kelan mukaan liioittelu lisää nuorten naisten määräaikaisia työsuhteita. Asiasta kertoi Yle Uutiset. Suurin osa vanhempainvapaista aiheutuvista kuluista tulee yhteiskunnan kontolle. Lapsen syntymä maksaa työnantajalle työvoimakuluista mitattuna noin 0,1 0,3 %. Vuosittain synnyttävistä äidistä vain puolet saa palkkaa äitiyslomalla, ja silloinkin suurimman osan kuluista maksaa Kela. Jos työntekijälle maksetaan palkkaa, Kela korvaa työnantajalle 90 prosenttia parilta ensimmäiseltä kuukaudelta, ja työnantaja maksaa loput 10. Seuraavista kahdesta kuukaudesta Kela korvaa 70 prosenttia, ja työnantaja maksaa palkkaa loput 30. Työnantajan maksuosuus loppuu tähän, ja Kela rahoittaa sairausvakuutusrahoilla loput vanhempainvapaasta. Lapsen syntymä maksaa yrityksille vähemmän kuin yrityksen tarjoamat luontaisedut tai työpaikkakoulutus. Työnantaja kustantaa niin sanotut sivukulut ja mahdollisesti sijaisten palkkaamiset. Vain puolet yrityksistä palkkaa äitiyslomalaiselle sijaisen. (RH) Keinoja työurien pidentämiseksi STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan työuran pidentäminen kiteytyy työttömyyden hoitamiseen ja työkyvyttömyyden tehokkaaseen torjumiseen. Myös eläkeiän alarajaa olisi syytä tarkistaa. Mäenpään mielestä työeläkemaksujen korotuksista pitää löytää työnantajan kanssa pitkäkestoinen linja. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pidentäisi työuria rakentamalla työelämää työntekijälähtöisesti joustavammaksi. Eläkeiässä ei SAK:n mukaan ole liikkumavaraa. Eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa suurempi ongelma on työkyvyttömyyseläke. Eläkeasioissa tärkeä kysymys on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen nostaa työuran pidentämiskeinoista esiin työttömyysputken lopettamisen ja eläkeiän korottamisen. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseen pitäisi myös panostaa määrätietoisesti. Työmarkkinaosapuolten kannat tulivat esiin Työeläke-lehden (2/11) haastattelussa. (MJ) Suuntaa koulutuspolitiikalle Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen tarjonta lisääntynee. Vuosittain tarvittavien lisäpaikkojen määräksi opetus- ja kulttuurinministeriön työryhmä arvioi noin 1 600, joista tuhat kohdistuisi ammatilliseen peruskoulutukseen ja 500 yliopistokoulutukseen. Ammattikorkeakoulupaikkojen määrään ehdotus ei toisi suuria muutoksia. Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret myös työllistyvät opintojen jälkeen. Työelämäyhteyksiä on syytä tiivistää kaikilla koulutuksen asteilla, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen. Työelämän ja oppilaitosten yhteistyö nähdään Tehyssä erittäin tärkeäksi. Järjestö on ottanut tähän kantaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa, joka käsittelee ammattikorkeakoulujen aseman uudistamista. Tehyn mielestä ammattikorkeakoulut eivät ole kovin onnistuneesti hoitaneet alueellista tai valtakunnallista koulutusvastuutaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia koulutetaan liian vähän. Jos työelämän tarpeiden ennakointi toimisi kunnolla, työvoimapoliittista koulutusta ei tarvittaisi, huomauttaa Tehyn kehittämisyksikön vt. johtaja Marja-Kaarina Koskinen. Kun työvoimapoliittinen ja oppisopimuskoulutus otetaan huomioon, sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon aloittaa jo nyt noin opiskelijaa vuosittain. Alan ammattikorkeatutkinnon aloittajien määrä on noin Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden merkitys kansantalouden osana on kasvanut huomattavasti. Kun sen osuus vuonna 1975 arvonlisästä oli viitisen prosenttia, niin 2009 osuus oli noussut noin 10 prosenttiin. (VT) Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteeksi vuodelle Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16. KIRSI TUURA 10 Tehy

11 Syövän jälkeen työhön Yhä useampi syöpään sairastunut selviää taudistaan. Työterveyslaitoksen mukaan arviolta 60 prosenttia sairastuneista palaa työelämään. Syövästä selviävien lukumäärän oletetaan kasvavan parantuneiden hoitomuotojen ansioista. Lääketieteen yhteisön, Cochrane-verkoston katsauksen perusteella moniammatilliset tukitoimenpiteet edistävät paremmin syövän sairastaneiden työhön paluuta verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Elämänlaatu pysyi samana erilaisista tukitoimenpiteistä riippumatta. Syöpä voi jättää jälkeensä pitkäaikaisia ja kroonistuvia ongelmia, kuten väsymystä, kipua ja masennusta. Nämä haittavaikutukset voivat vaikeuttaa työelämään osallistumista. Töihin palaaminen on kuitenkin tärkeää syövän sairastaneille elämänlaadun parantamiseksi. Yhteiskunnalle työhön paluulla on suuri taloudellinen merkitys. (MJ) Työilmapiiri kuntoon Kuntaliiton hallitus puuttuu liiton työilmapiiriongelmiin. Ongelmat nousivat julkisuuteen Helsingin Sanomissa. Hallitus tukee, kiirehtii ja seuraa toimenpiteitä työilmapiirin kehittämiseksi. Se ei hyväksy kiusaamista ja kehottaa henkilöstöä keskustelemaan pienistäkin ristiriidoista. Tilanteet käsitellään asianmukaisesti, ja ilmapiiriongelmat pitää hoitaa yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstön edustajien ja esimiesten kanssa. Kuntaliitossa on vuoden alussa aloitettu laaja johtamista tukeva projekti, jonka tavoitteena on analysoida henkilöstöjohtamisen nykytila, yhtenäistää henkilöstöhallinnon käytännöt ja täsmentää ohjeistuksia. Johtamiskoulutusta tehostetaan, henkilöstön palautemahdollisuuksia parannetaan ja koko henkilöstön työyhteisötaitoja kehitetään. (RH) Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Opetusministeriö Hyvinvoinnin oppituoli Tämän vuoden kulttuuripääkaupunki Turku lahjoittaa Turun yliopistolle kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professuurin juhlavuoden kunniaksi. Professuuri kestää ainakin vuoden 2013 loppuun asti. Kustannukset ovat noin euroa vuodessa. Uudeksi professoriksi on valittu lääketieteen tohtori Marja-Liisa Honkasalo. PERTTU SAKSA Tähystys Löydöksiä mediasta Parasta väkivaltaisuuden ehkäisyä on omaan väsymykseen puuttuminen, avun hakeminen mielenterveyden järkkyessä ja tukiverkoston rakentaminen. Hyvinvoivalla vanhemmalla on resursseinaan muutakin kuin nyrkit. Psykologi Kirsi Peltonen, Duodecim 8/2011 Globaalin rahoitusjärjestelmän pelastamisen on arvioitu maksaneen Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa kaikkiaan 11,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, noin 8,3 miljardia euroa, mikä vastaa noin kuudesosaa maapallon koko kansantuotteesta. ILOn kansainvälisen työtutkimusinstituutin johtaja, Raymond Torres, Työn maailma 1/2011 Vuonna 2009 keskimääräinen ansiopäiväraha oli euroa kuukaudessa. Tällä tulotasolla sijoitutaan varsin tarkkaan suhteelliselle köyhyysrajalle. Noin puolet ansiosidonnaisen saajista on siis tilastokriteerienkin mukaan köyhiä. STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Aleksi Kalenius ja lakimies Heli Puura, Helsingin Sanomat Työelämämme luxemburgilaistuu tai sveitsiläistyy. Työn arvo luodaan yhä enemmän aineettomana palveluna tai suunnitteluna. STM:n ylijohtaja Leo Suomaa, Työ Terveys Turvallisuus 3/2011 Olin tosi onnellinen, kun kätilö sanoi minulle, että olet erittäin hyvä synnyttäjä. Ei väliä, vaikka hän sanoo varmaankin saman kaikille. Urheilija, valmentaja Kirsi Valasti, Exclusive 2/2011 Yksilön valinnanvapauden edistäminen on nostettu suomalaisen sosiaalipolitiikan keskiöön ilman tieteellistä näyttöä valinnanvapauden hyödyistä tai riittävää keskustelua uudenlaisen politiikan eriarvoistavasta vaikutuksesta. Erikoistutkija Elina Palola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansan Uutiset Lääkärisopimuksen vuoden 2011 palkankorotukset ovat lopultakin ratkenneet. Lääkärien palkkoja korotetaan 1,38 %:n yleiskorotuksella toukokuun alussa. Syynä on, että Tehyn pöytäkirjaan perustuva paikallinen järjestelyerä ei toteutunut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän kehityksen takia. Lääkärilehti 3.5. Tehy

12 Lyhyesti Sosiaali- ja terveyspalveluissa työvoima lisääntyi Useampi kuin joka seitsemäs työllinen eli runsaat henkilöä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2008 lopussa. Osuus kaikista työllisistä oli 15,3 prosenttia. Luku selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta raportista. Vuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä kasvoi hengellä. Kasvu oli lähes 20 prosenttia. Sosiaalipalveluissa oli hieman enemmän henkilöstöä kuin terveyspalveluissa. Kolme neljäsosaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä työskenteli lähes 14 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11. Nopeinta kasvu on ollut yksityisellä. Työvoiman vuokraustoimiala on kasvanut sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneiden työllistäjänä 2000-luvulla. Noin yksi prosentti oli tällä toimialalla. Koulutuksen saaneet työllistyivät hyvin ja työttöminä heitä oli alle 3 prosenttia vuonna Työntekijöiden keski-ikä oli noin 43 vuotta. Noin 17 prosenttia henkilöstöstä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 65 vuoden iän. Sairaanhoitajat ja lastentarhaopettajat olivat nuorimpia ammattiryhmiä vuonna (MJ) Monisairaille vastuuhenkilö Terveyskeskuksissa otetaan käyttöön uusi palvelu monisairaille. Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa on valmisteltu asiakasvastaava-toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa pitkäaikaisesti sairaiden hoidon hallintaa terveyskeskuksissa. Potilaat, joilla on useita sairauksia, saattavat tarvita monenlaisia eri palveluja. Koulutettu vastuuhenkilö toimii monisairaiden asiakkaiden tukena ja koordinoi kokonaishoitoa, kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko. Asiakkaille sovitaan terveyskeskuksessa vastuuhenkilö, joka vastaa hoitosuunnitelman mukaisesti asiakkaidensa omahoidon tukemisesta, hoidon toteutuksesta ja kokonaishoidon koordinoinnista. Asiakkaan kohtaamisessa otetaan huomioon koko ihminen erilaisine tarpeineen ja ongelmineen eikä vain sairaus kerrallaan. Asiakasvastaavalta edellytetään vähintään sairaanhoitajan koulutusta, työkokemusta ja asiakasvastaavan täydennyskoulutusta. Vastuuhenkilö toimii aina läheisessä yhteistyössä lääkärin kanssa ja tukena on moniammatillinen tiimi. Ensimmäiset asiakasvastaavan koulutukset alkavat syksyllä (MJ) JARI LIFLÄNDER Kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat nuorta kesätyöntekijää kesällä KT Kuntatyöantajat Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, SAMULI HEIMONEN: TULVA Tehyläisten jäsenilta Kajaani Ihmeen lähellä -näyttely Samuli Heimonen, Antti Immonen, Pekka & Teija Isorättyä, Ville Löppönen, Perttu Saksa Oulun Taidemuseo Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia: Kasvun kumppanit -seminaari Helsinki Congress Paasitorni Tapahtumakalenteri/ htm Kansainvälisen jalkakuukauden Jalkapäivä Metropolia AMK Helsinki EventCalendar/Default.aspx 5.6. Maailman ympäristöpäivä Porissa ohjattuja pyöräretkiä valokuvanäyttelyihin Ammatillinen tuki sateenkaarinuorille -koulutus Vanha kirjastotalo Tampere 12 Tehy

13 Ajankohtaista Työ vaikuttaa vanhuuteen Heikkenevä työkyky on vanhuuden toimintakyvyttömyyden varhainen varoitusmerkki. Riitta Hankonen Kuntatyön tutkijat ovat havainneet selvän yhteyden keski-ikäisenä mitatun työkyvyn ja vanhuuden terveyden välillä. Hyvän työkyvyn omaavat olivat vanhuksina terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ne, joilla oli jo keskiiässä rajoituksia työkyvyssä. Hyvän työkyvyn omanneet myös elivät pitkään. Aiempien elämänvaiheiden merkityksestä vanhuuden terveydelle on saatu tietoa vasta nyt, sillä tieteellinen tutkimus vaatii pitkän seurannan. Tutkijoilla on käytettävissään laaja ja monipuolinen aineisto kuntaalan työntekijöistä ja eläkeläisistä. Aineistoa on kerätty 80-luvulta lähtien, ja sitä on täydennetty kyselyillä säännöllisesti. Tutkijat kokoontuivat toukokuun alussa Kevaan keskustelemaan työurien vaikutuksesta vanhuuteen. Kevan varatoimitusjohtaja Eija Lehto- Kanniston mukaan yhteiskunnan suhtautuminen eläkkeelle siirtymiseen on muuttunut. Vielä 80-luvulla eläkeikää pyrittiin alentamaan, ja silloin otettiin käyttöön muun muassa ammatilliset eläkeiät, joita on noin yhdellä kolmasosalla kunta-alan ammateista. Nykyään eläkkeelle siirtymistä pyritään siirtämään eteenpäin, ja tavoitteena on tukea työssä jaksamista. Kevan tavoitteena ei ole korottaa eläkeikää nykyisestä vuodesta, vaan yhtiö keskittyy työssä jaksamisen tukemiseen. Eläkeläisten vointi ja terveys ovat yhteydessä työelämään ja työkykyyn. Vanhat elävät yhä vanhemmiksi Ihmiset toivovat kuolevansa 91-vuotiaina saappaat jalassa. Suuren osan toive toteutuu osittain, sillä suurin osa kuolee nykyään 80. elinvuoden jälkeen. Vanhuksen viimeinen elinvuosi on yhteiskunnalle kallein, mutta se tulee sitä halvemmaksi, mitä myöhempään se siirtyy ja mitä lyhyemmäksi laitoshoitojakso jää. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisempää on, että hän elää vieläkin vanhemmaksi. Pitkäikäisyys tarkoittaa myös terveempänä elämistä, sillä 100-vuotiaat ovat elämänsä aikana käyttäneet vähemmän terveydenhuollon palveluja kuin nuorempina kuolleet, sanoi gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Vanhemiseen vaikuttavat geenit, ympäristö ja elämänkokemukset. Pitkäikäinen äiti tuottaa pitkäikäisiä jälkeläisiä. Toinen pitkäikäisyyden ja terveyden yksinkertainen merkki on käden puristusvoima keski-iässä. Voimakas puristusvoima ennakoi pitkää ikää ja tervettä vanhuutta. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisempää on, että hän elää vieläkin vanhemmaksi. Kansantaloudellisia vaikutuksia Tutkimustulokset työkyvyn ja vanhuusterveyden välisestä yhteydestä ovat alustavinakin niin selviä, että ne antavat työnantajille ja yhteiskunnalle entistä paremman syyn tukea työkykyä. Hyvä työkyky ja terve vanhuus vaikuttavat myös kansantalouden tilaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö on vähäisempää. Pienikin parannus työkyvyssä riittää vaikuttamaan myönteisesti vanhuuden terveyteen, valtiotieteiden tohtori Jorma Seistamo Työterveyslaitoksesta sanoi. Terveystieteiden tohtori Mikaela von Bonsdorff tutkii työn henkisen rasittavuuden vaikutusta vanhuuden terveyteen ja kuolleisuuteen. Näyttää siltä, että henkinen rasittavuus lisää kuolleisuutta, jos työhön yhdistyvät kovat vaatimukset ja pienet mahdollisuudet vaikuttaa. Erityisesti miehet ovat vaarassa, sillä toimihenkilönaisten kuolleisuus ei lisääntynyt, vaikka työ olisi henkisesti raskasta. Selitys saattaa löytyä siitä, että naisten elämään liittyy usein kotona lasten kanssa vietettyjä jaksoja. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua, kun naisten ja miesten työurat alkavat muistuttaa toisiaan. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto on sitä mieltä, että tulokset tekevät työkyvyn tukemisesta entistäkin tärkeämpää. Työpaikoilla tulisi kaikkien, myös työnantajien, suhtautua paljon nykyistä vakavammin työkykyä ylläpitävään toimintaan ja miettiä toiminnan vaikuttavuutta jopa työuran jälkeen. Kyse ei ole vain fyysisen työkyvyn ylläpidon tukemisesta, vaan laajemmin työhyvinvointiin panostamisesta. Tehy

14 Hoitajien ja pelastuslaitoksen yhteinen harjoitus opettaa toimimaan hätätilanteessa. Päivi Mäkinen Kuvat Pekka Fali Toini makaa jo sängyssään peiton alla. Hoitajat toivottavat hyvää yötä, vetävät verhot kiinni, sammuttavat valot ja sulkevat Toinin ja Helmin oven. Sallinpolun 11-paikkainen osasto Köpsinrinteen palvelukeskuksessa Pyhäjärvellä hiljenee yöksi. Palohälytys rämähtää soimaan. Pian kolme hoitajaa saapuu tutkimaan tilannetta. Missään ei näy savua. Yksi käskee kokeilla tuntuvatko huoneiden ovet kuumilta. Täällä palaa, täällä on paljon savua! Käytävä on kohta täynnä toimintaa. Hoitajia tulee naapuriosastoilta apuun. Savun keskeltä Helmi kannetaan ulos ja ovi suljetaan perässä. Muita asukkaita evakuoidaan pyörätuolilla, pelastuslakanalla ja kantamalla. Yksi hoitaja yrittää auttaa vessasta löytynyttä vanhusta pois, mutta voimat eivät riitä. Vanhus valahtaa vessan lattialle. Savua on jo käytävällä asti. Kohta sisällä ei voi olla kuin savusukellusvarusteissa. Osaston toisesta päästä kuuluu avunhuutoja. Mihin te viette meitä, hokee yksi asukas hätääntyneenä. Toinen valittaa rintakipuja, kylkiasentoon laitettu alkaa voida pahoin. Mutta miksi Toinin huoneen ovi on taas auki? Samassa hä- Harjoituksessa henkilökunta otti asukkaiden roolin. 14 Tehy

15 Tehy

16 Köpsinrinteen palvelukeskus Omistaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Noin 70 asukasta, arkisin 5 12 päiväasiakasta Henkilökuntaa arkisin aamuvuorossa 15, iltavuorossa 11 ja öisin 2 Automaattinen paloilmoitusjärjestelmä ja turva- ja merkkivalaistus koko rakennuksessa, sprinklerit kolmannessa kerroksessa. Paloluokka P1 eli korkein Huoneiden palonkestovaatimus EI 15 Tästä kiitettiin Toiminta määrätietoista, rauhallista ja tehokakasta. Joku otti heti johtajan roolin, ja kaikki auttajat eivät rynnänneet samaan paikkaan. Apuun tulleilla oli sammutusvälineitä mukana. Ilmanvaihtokone muistettiin pysäyttää ja estää savun leviäminen. Liikuteltava happipullo siirrettiin pois osastolta. Parantamisen varaa Palohuoneiston asukkaista toinen jäi tuleen, ovi jäi auki pariksi minuutiksi. Paloilmoitusjärjestelmä teki automaattihälytyksen hätäkeskukseen, mutta kukaan ei soittanut sinne ja varmistanut, että kohteessa palaa. Evakuoiduille potilaille ei otettu mukaan huopaa tai tuotu takkia lämmikkeeksi. Hoitajien ripeät otteet olisivat oikeassa tilanteessa voineet aiheuttaa hätääntyneille ja vastaan hangoitteleville vanhuksille vahinkoja. Sisäinen hälytys toimi ja apua muilta osastoilta saatiin huutamalla, mutta kuulutus keskusradion kautta unohtui. Tulipalosta on tiedotettava kaikille rakennuksessa olijoille. Evakuoitujen lukumäärä alussa epäselvä. Palokuntaa oltiin opastamassa pääovella. On mentävä vastaan kauemmas pihalle tai palopaikka on kerrottava varmistussoitossa. net kannetaan hoitajien käsikynkässä pois palavasta tilasta. Palokunnan tullessa osasto on evakuoitu. Tila kierretty, palo sammutettu, savutuuletus aloitettu, rätisee palomiehen Virvepuhelin. Pelastusharjoitus on ohi. Tositilanteessa Toini olisi todennäköisesti menehtynyt liekkeihin. Häntä hakemaan tulleet hoitajat olivat toimineet saamiensa oppien mukaisesti: He kurkistivat huoneeseen, mutta sulkivat oven heti, koska savun täyttämään huoneeseen ei kannata mennä. Harjoituksessa haettiin vielä viimeinenkin asukas pois. Osaisinko toimia Sairaanhoitaja Marjaana Hyvöselle pelastusharjoitus oli koko 32-vuotisen työuran ensimmäinen. Tulipalon mahdollisuus työpaikalla ja siinä tilanteessa toimiminen on ollut mielessä aina. Ensin harjoituksen osuminen omalle työvuorolle harmitti. Nyt olen tyytyväinen. Ennen tätä tuntui siltä, että tosipaikan tullen ei osaisi toimia. Ennen harjoitusta turvallisuusasioita oli aikaa kertailla ja miettiä yhdessä, miten hälytyksen tullen toimittaisiin. Todellisen tilanteen makuun pääsi harjoituksessa ja yhteistyö sujui. Oikea toimintakyky selviää Hyvösen mielestä kuitenkin vasta tosipaikan tullen. Edellisessä työpaikassaan hän säikäh- Oikea toimintakyky selviää vasta tosipaikan tullen. Palohälytys alkaa soida Henkilökunta paikalla Ensimmäinen asukas evakuoitu Evakuointi valmis, kaikki 11 asukasta evakuoitu 00:00min. 00:40min. 02:00min. 05:50min. SYTTYMISHETKI Huone alkaa täyttyä savulla ja myrkyllisillä savukaasuilla. Lämpö ja savu nousevat ensin kattoon, ja tilassa voi liikkua ryömimällä. Palon edetessä lämpötila nousee nopeasti noin asteeseen. Vain savusukeltajat huoneeseen. 16 Tehy

17 Tositilanteessa on tärkeä tietää, missä oman osaston alkusammutusvälineet ovat ja miten evakuointi on suoritettava. ti kerran perusteellisesti, kun talonmiehen huoneessa alakerrassa oli palon alku. Kaikki ryntäilivät edestakaisin, eikä kukaan tiennyt mitä pitäisi tehdä. Köpsinrinteeseen Hyvönen tuli sijaiseksi viime syksynä. Hän luki työpaikan pelastusohjeistuksen ja mietti, miten ohjeet käytännössä toteutettaisiin. Harjoitus antoi uutta näkökulmaa ohjeisiin ja niiden päivittämiseen. Harjoituksia pitäisi pitää useammin. Toimintaohjeet muistetaan nyt, mutta miten on vaikka vuoden päästä Virheet harmittavat Köpsinrinteen vastaava sairaanhoitaja Aino Tapaninaho oli harjoituksessa liikuntakyvyttömän asukkaan roolissa. Häntä yritettiin ensin evakuoida kävelytelineellä, mutta kun kävely ei onnistunut, otettiin avuksi pyörätuoli. Tapaninaho oli yksi viimeisistä pelastettavista. Kaikki oli hetkessä ohi. En odottanut niin nopeaa toimintaa, hän sanoo. Harjoitus ja varsinkin virheet ovat puhuttaneet työpaikalla jälkeen päin. Monia mietitytti, olisiko palavaan huoneistoon jäänyt asukas menehtynyt vai ei. Harjoitus oli oppimistilanne eikä virallinen tasokoe. Tapaninahon mielestä sen järjestäminen kannatti ehdottomasti. Jo harjoituksen lähestyminen sai kiinnittämään huomion arkisiin asioihin. Huoneiden ovet ovat usein auki, ja käytävällä on kalusteita ja sohvaryhmä. Pelastuslakanoiden hihnat olivat sotkeutuneet vuoteiden rakenteisiin. Alkusammutusharjoituksia järjestetään henkilökunnalle lähes vuosittain, mutta laaja harjoitus järjestettiin viimeksi Jatkossa harjoituksia on tarkoitus pitää useamminkin. Myös pelastussuunnitelman sisältöä pohditaan nyt sen pohjalta.suunnitelma pyritään käymään läpi vuosittain. Siihen tutustuminen kuuluu sijaisten ja opiskelijoiden perehdyttämiseen. Sijaiset ovat yleensä olleet talossa jo aiemmin ja tuntevat käytännöt. Muistetaanko päiväksi tai pariksi tu- Palokunta saapuu, etäisyys paloasemalta noin 1,2 km Pelastussuunnitelmassa määritetty aikaraja evakuoinnille Savusukeltajat kohteessa 06:40min. 07:00min. 08:40min. 15:00min. Yleissyttyminen, kaikki syttyy palamaan. Eloonjäämismahdollisuus vähäinen. Oven sulkeminen antaa noin 10 minuuttia lisäaikaa tyhjentää tiloja ja varautua palon leviämiseen. Tähän asti palo pysyy yhdessä huoneessa. Tehy

18 levat sijaiset perehdyttää turvallisuusasioihin? Aina ei. Sekin kuuluu hoitajan tehtäviin. Sijaiseksi tulevankin kuuluu ottaa asioista selvää. Seitsemän minuuttia Sallinpolun asukkaat ovat iäkkäitä ja monella on jokin muistisairaus. Osastolla on yhteinen keittiö. Kahvin- tai vedenkeittimiä asukkaiden huoneissa ei ole, mutta monella on oma televisio. Kynttilöitä ei polteta ollenkaan, ja sähkökynttelikötkin irrotetaan seinästä yöksi. Tupakat ja sytyttimet ovat tallessa hoitajilla, ja polttamassa käydään tupakkapaikalla. Tupakointivälineiden päätymistä asukkaille on Tapaninahon mukaan kuitenkin vaikea tarkkailla. Vääriä hälytyksiä ja läheltä piti -tilanteita on sattunut. Parin vuoden takainen palohälytys saunaosastolla oli onneksi vikahälytys. Juoksin hälytyksen tullessa kuin päätön kana. Olisin osannut toimia, jos yllättävän tilanteen olisi aiheuttanut potilaan saama infarkti. Tulipalon syttyessä kaikki asukkaat olisi pelastussuunnitelman mukaan saatava ulos seitsemässä minuutissa. Harjoituksessa potilaat oli evakuoitu jo ennen palokunnan saapumista. Todelliset toimintamahdollisuudet riippuvat palosta ja vuorokaudenajasta. Yövuorossa on kaksi hoitajaa. Evakuointi olisi kahdelle aikamoinen tehtävä ja minuutit pitkiä. Tulipalon syttyessä asukkaat olisi saatava ulos seitsemässä minuutissa. Pelastussuunnitelma tutuksi Tulipalon syttyessä on osattava toimia yhdessä ennen kuin apu tulee paikalle. Harjoitteleminen antaa siihen valmiuksia. Työpaikan pelastussuunnitelman sisältöä pitää miettiä oman osaston tai tiimin toiminnan kannalta ja alkusammutusta, poistumista ja evakuointia on harjoiteltava. Muuten hätätilanteessa kukaan ei tiedä mitä pitää tehdä, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino. Yhtään epäonnistunutta harjoitusta ei ole. Virheet ja puutteet on parempi huomata harjoituksessa kuin tositilanteessa. Usein vasta onnettomuus tai läheltä piti -tilanne havahduttaa miettimään turvallisuutta. Työntekijöiden ja sijaisten pitäisi tietää, miten työpaikka on paloosastoitu, missä alkusammutusvälineet ovat ja miten niitä käytetään. Tupakka ja sähkölaitteet Hoitoalan rakennuksissa sattui 233 paloa vuonna Vuosina palojen määrä on vaihdellut välillä. Vuodesta 2009 lähtien paloiksi on kirjattu myös palonalut, jotka aiemmin merkittiin varmistustehtäväksi. Palon voi sytyttää vuoteessa poltettu tupakka, rikkinäinen tai päälle jäänyt sähkölaite tai se voidaan sytyttää tahallaan. Myös vahinko ja tiedon kulun puute voivat aiheuttaa onnettomuuden. Eräässä asunnossa oli otettu sulake pois, jotta asukas ei saisi sähkölaitteita päälle. Talonmies olikin sulakkeen poiston syytä tietämättä käynyt laittamassa sen takaisin, kertoo ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Sisäministeriön pelastusosastolta. Hoitoalan rakennuksissa palokuolemia on sattunut 1 3 vuodessa. Tervon mukaan palokuolemien yhteinen nimittäjä on, että palavassa tilassa on ihmisiä, jotka eivät pysty pakenemaan tai toimimaan tilanteessa oikein. Mitoitus kuntoon Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa paikalla on aina henkilökuntaa, ja turvallisuusjärjestelmiä ja -välineitä. Palavaa materiaalia on potilashuoneissa vähemmän kuin kodeissa. Vanhusten hoidon painopisteen siirtyessä kotihoitoon on Leinon mielestä asumisturvallisuuteen ja -olosuhteisiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Apuvälineitä riittää turvarannekkeista lieteen asennettaviin ajastimiin tai kuulovammaisille tarkoitettuihin sänkyä tärisyttäviin palovaroittimiin. Omaisten lisäksi kotisairaanhoitajat ovat turvallisuuden lisäämisessä tärkeässä osassa. Leino kehottaakin pitämään vierailulla silmät auki ja kiinnittämään huomiota puutteisiin.vanhusten asumisturvallisuutta on Tervon mukaan saatu jo paranemaan, mutta mielenterveys- tai päihdekuntoutujien asumisessa vielä tehtävää riittää. Teknisiä turvallisuusratkaisuja olisi lisättävä tuetussa asumisessakin, mutta turvallisuus on otettava huomioon myös hoidon mitoituksessa. Jos se ei ole kohdallaan, näkyvät seuraukset myös pelastusalan tilastoissa, sanoo Tervo. 18 Tehy

19 Hoitotyöhön ei kuulu väkivalta Silti joka neljäs hoitaja kohtaa työssään potilasväkivaltaa Älä riko hoitajaasi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYYN KUULUU KOULUTETTUA ALAN AMMATTILAISTA, MM. BIOANALYYTIKOITA, ENSIHOITAJIA, FYSIOTERAPEUTTEJA, HAMMASHOITAJIA, KÄTILÖITÄ, LABORATORIOHOITAJIA, LASTENHOITAJIA, LÄHI- JA PERUSHOITAJIA, LÄÄKINTÄVAHTIMESTARI-SAIRAANKULJETTAJIA, MIELENTERVEYSHOITAJIA, OSASTONHOITAJIA, RÖNTGENHOITAJIA, SAIRAANHOITAJIA, SUUHYGIENISTEJÄ, TERVEYDENHOITAJIA, TOIMINTATERAPEUTTEJA JA YLIHOITAJIA. Tehy

20 Ammatissa Kommunikoinnin hoitaja Kuulontutkija tutkii ja kuntouttaa, mutta hoitaa myös toimistorutiinit. Maija Joutjärvi Kuvat Harri Nurminen Tarjan plussat ja miinukset + Itsenäinen työ tiimissä + Toimiva työyhteisö + Pitkät potilassuhteet + Välitön palaute Palkka ei vastaa työtä Kasvava tulosvastuu Kuulontutkija Tarja Laakso puhuu selkeästi, rauhallisesti ja katsoo silmiin. Kuulontutkijalle hyvä kommunikointikyky on osa ammattitaitoa. Ääntä ei tarvitse missään tilanteessa korottaa, se vain puuroutuisi kuulijan korvassa. Monet huonosti kuulevat potilaat ilahtuvat kuulokeskuksessa siitä, että he kuulevat hoitajan puhetta, vaikka kotona läheisen puheesta ei aina saa selvää. Huulilta lukeminen tukee ymmärtämistä. Siksi ei ole järkevää esimerkiksi huudella huonokuuloiselle toiseen huoneeseen. Täältä on moni asiakas lähtenyt huojentuneena, kun puoliso on omin silmin nähnyt, että hänen vaimonsa tai miehensä ei todistetusti kuule sanoja oikein. Tieto motivoi omaista puhumaan selkeämmin ja kasvokkain. Näin esimerkiksi hoitotilanteet helpottuvat omaishoitajilla. Kuulon kohentuminen parantaa elämänlaatua, Tarja Laakso kertoo. 20 Tehy

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Työnjaon merkitys fysioterapeutille

Työnjaon merkitys fysioterapeutille Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012

Hoitotyön haasteet Kainuussa. Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Hoitotyön haasteet Kainuussa Marjo Huovinen-Tervo Hallintoylihoitaja 6.9.2012 Missä mennään sosiaali- ja terveydenhuollossa? valtakunnallinen kehitys Pohjois-Suomen erva-alue maakunnallinen / paikallinen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot