Vauvan takia ei saa syrjiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vauvan takia ei saa syrjiä"

Transkriptio

1 Tyksin homeet kiehuttavat Ikävoimaa töihin Essi Vihermä Vauvan takia ei saa syrjiä Lääkkeenmääräämisoikeus - vai velvollisuus?

2 AVOIMET TYÖPAIKAT TUNNETKO JO TERVEYSPORTIN AVOIMET TYÖPAIKAT -PALVELUN? Voit hakea toiveidesi työtä erikoisalalla, ammattinimikkeellä tai työpaikan sijainnin perusteella. Terveydenhuollon työnantajat ovat ottaneet Avoimet työpaikat -palvelun vakituiseen käyttöön rekrytoinnissa. Terveydenhuollon ammattilaisia erityisesti hoitajia etsitään ympäri maatamme. Tutustu palveluun osoitteessa: Lisätietoja:

3 6 K25 Hyvinvoinnin edistäjä 13 Työ vaikuttaa vanhuuteen 14 Apua täällä palaa Todentuntuinen harjoitus vanhusten palvelukeskuksessa Pyhäjärvellä muistutti oikeista toimintatavoista tulipalon sattuessa. Tässä numerossa 7/11 24 Runoja jälkiruuaksi 20 Ammatissa: Kommunikoinnin hoitaja 24 Runon lähettiläät 30 Kristiinan vahva raittius 36 Uuttera koululainen 42 Esimiesjaosto 43 Tehyn verkkosivut uudistuivat 44 Erikoissairaanhoitoa hometalossa Turkulainen kätilö Päivi Pietari sai tarpeekseen sairaasta työympäristöstä. Hän vaati sairaanhoitopiirin johdolta konkreettisia toimia ongelman ratkaisemiseksi. 46 Voittaja: Tasa-arvon puolesta 50 Uudistus vaarassa Tehy suosittaa, että palkkauksesta sovitaan ennen kuin koulutus lääkkeiden määräämisestä alkaa. 54 Näytteitä ja nähtävyyksiä Pariisissa 58 Ikävoimaa työhön 68 Kirjoita vanhustyöstä 72 Tieni tähän: Hyvillä fiiliksillä hoitotyöhön 74 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 29 Terveys 38 Tehy-uutiset 39 Varapuheenjohtajalta 40 Tiedotukset 41 In memoriam 48 Hyötysivut 53 Luottamuksella 57 Työttömyyskassa 70 Kirjat 74 Teresa KANSI: PASI LEINO 58 Tietojen vaihtoa Tehy

4 UUTUUS - Meleerattu stretch - Uusi helppohoitoinen, meleerattu sarja, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strechominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. Tuotteet ovat helposti siliäviä ja pitävät sekä mallinsa että värinsä pesusta pesuun. Näissä asuissa tunnet olosi mukavaksi ja olet joka työpäivä hyvinpuettu. 2 kappaletta vain 70 g Säästä jopa 23% Malli Unisex-housut vetoketjulla. XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-housut. XS - 4XL 45,90 sis. Alv 23% Malli Madrid Naisten sandaali, jossa tarrakiinnitys. Materiaali: Nahka Väri: Valkoinen - Musta Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex -paita. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Amsterdam Naisten sandaali, jossa säätömahdollisuus sekä edessä, että takana. Materiaali: Nahka ja sisäpohja mikrokuitua. Väri: Valkoinen - Musta Koko: ,90 sis. Alv 23% Malli Naisten paitajakku XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Unisex-yläosa, V-pääntie. XS - 4XL 48,90 sis. Alv 23% Malli Monaco Naisten ja miesten malli, jossa tarrakiinnitys sekä takana että jalan päällä. Materiaali: Nupukkijäljitelmä, sisäpohja mikrokuitua. Väri: Valkoinen - Musta. Koko: ,90 sis. Alv 23% Reklamebureauet SP3 A/S Tilaa ilmainen esite tai tutustu koko mallistoomme osoitteessa Käytä alennus hyväksesi ja valitse 2 sivun tuotetta nyt kampanjahintaan. Voit myös soittaa numeroon Tarjous on voimassa asti ja tuotteilla on 14 päivän täysi vaihto- ja palautusoikeus Praxis-työvaatteet Emännänpolku Naantali 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1 Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@tehy.fi Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) tehy.jasenrekisteri@tehy.fi Internetissä omat.tehy.net Pe 3.6. Tehyn ja työttömyyskassan puhelinpalvelut on suljettu Toimitus PL 40, Tehy tehy.lehti@tehy.fi Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Johanna Pakarinen Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Maija Joutjärvi (ma) Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Alma360 Asiakasmedia PL 356, Helsinki puh fax (09) anita.suuronen@alma360.fi Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Alma360 Asiakasmedia puh fax (09) tuire.sillanpaa@lma360.fi Tuottavat neliöt Olemme kaikki kuulleet, että nykyään vaaditaan hoitotyöltä paitsi laatua, myös tuloksellisuutta. Se tarkoittaisi käytännön työssä sitä, että homma sujuu eikä resursseja (eli henkilökunnan työaikaa tai toiminnan tarvitsemia varoja) kulu hukkaan. Mitäpä sanotte sellaisen toiminnan järkevyydestä, sujuvuudesta ja tuloksellisuudesta, jossa henkilökunta käyttää työaikaansa patoamalla lattialle vuotavia viemärivesiä sairaalan pyyhkeillä? Tai etsii vateja, joihin keräillä katosta tippuvaa vettä? Tai entä jos suuri osa henkilöstöstä sairastaa sisäilman sisältämien mikrobien vuoksi? Voikohan heiltä odottaa täyttä työtehoa? Tämän lehden juttu Turun U-sairaalan tilanteesta on todella pöyristyttävää luettavaa. Putkirikkoja viikoittain. Yli puolet henkilökunnasta oireilee sisäilman vuoksi. Tilanne on ollut tiedossa jo vuosia, pian jo vuosikymmenen. Työntekijät on altistettu tietäen, että tiloissa työskentely voi viedä heidän terveytensä. Turun tapaus ei varmasti ole ainoa laatuaan. Viime numerossamme oli esimerkki Laukaasta, jossa kotihoidon henkilöstö sijoitettiin ensin hometiloihin. Sielläkin ongelma oli jo todettu, mutta siitä ei kerrottu henkilöstölle, joka tiloihin siirrettiin. Osa sairastui. He saivat korvaavat tilat, joissa ei ollut hometta, mutta ei myöskään työpisteitä kirjaamiseen eikä sosiaalitiloja. Surkealta tuntuu, että henkilökunnan on laitettava pystyyn mielenilmaus, jossa vaaditaan työtiloja, joissa hoitoa voidaan toteuttaa asiallisesti potilaiden hoidon, työturvallisuuden ja työterveyden kannalta. alta. Listaan si työnantajaa varten lisätä myös sanan tuloksel-llinen työ. Sillä eihän resursseja käytetä oi- voikein, jos ihmiset joutuvat etsiskelemään paikkaa, jossa voi kirjata tai soittaa asiakaspuhelun! Meillä on lainsäädäntö, jossa työnantaja yksiselitteisesti vastuutetaan työolojen turvallisuudesta. Työn ei pidä sairastuttaa ketään. Asiallisten työtilojen vaatiminen ei myöskään voi olla työntekijöiden velvollisuus tilojen järjestäminen kuu-uluu yksinomaan työnantajalle. Päivi Jokimäki Päätoimittaja Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta. ISSN PunaMusta Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Hyvinvoinnin edistäjä Kasvava hyvinvointivaje on tutkija Matti Rimpelän mielestä suurempi ongelma kuin talouden kestävyysvaje. Riitta Hankonen Kuvat Jari Lifländer 1 Miksi kuntien rahat eivät riitä perusterveydenhuoltoon? Kunnista puuttuu selkeä johtaminen, joka tähtäisi tulevaisuuteen. Verotusta on kevennetty liikaa. Julkinen sektori on 90-luvun laman jälkeen rapautettu kansainvälisen kilpailun nimissä, ja kustannukset on sälytetty yksittäisille kansalaisille. Vakuutusjärjestelmä ei ole kehittynyt niin, että se korvaisi menetetyn julkisen palvelun. Elämme välivaiheessa, jossa kumpikaan järjestelmä ei toimi kunnolla. 2 Mikä kasvattaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia? Maailma on entistä vaativampi. Lapsi elää useissa kehitysyhteisöissä, eivätkä vanhemmat välttämättä pysty hallitsemaan kaikkia tilanteita. Rapautuneet palvelut vaikeuttavat avunsaantia. Suomi on kehittynyt nopeasti maatalous- ja pikkukaupunkiyhteiskunnasta tietoyhteiskunnaksi, eivätkä kasvatustraditiot ole ehtineet mukaan. 3 Onko vanhemmuus hukassa? Vanhemmilta vaaditaan nykyään paljon, koska lapset kasvavat useissa erilaisissa kehitysyhteisöissä. Oman perheen lisäksi vaikuttavat varhaiskasvatus, koulu, harrastukset, monimuotoinen media ja katu, jos lapsi päätyy notkumaan ostarille. Ne tuovat omat haasteensa vanhemmuuteen. Hyvät kehitysyhteisöt ja niiden keskinäinen kasvatuskumppanuus tukevat vanhempia ja voivat korvata mahdollisia puutteita. 4 Mihin hedelmöityshoidoissa pitäisi laittaa raja? Jossain vaiheessa ihminen hallitsee lääketieteellisesti koko lisääntymisketjun. Eettiset ratkaisut pitää tehdä ennen sitä. Isättömiä ja äidittömiä sukusoluja ei saa olla, koska siinä piilee laboratoriotuotannon vaara. 5 Miten äitiysneuvola kehittyy? Painopiste pitää siirtää lapsesta ja naisesta perheeseen kokonaisuutena niin, että asiakkaana on perhe, eivät yksilöt. Lasta ei pitäisi hoitaa ilman perhettä ennen kuin hän täyttää 12 vuotta. Äitiysneuvola on sanana rasistinen, eikä houkuttele miestä mukaan neuvolaan. 6 Mikä on miesliikkeen tehtävä? Tuoda esiin ja ymmärtää miehen ja miehenä olemisen erityistä luonnetta. Miehen näkökulmasta oikeudenmukaisuus ei aina toteudu esimerkiksi lasten hoitamisessa avioeron jälkeen. Tasa-arvo ei välttämättä ole ainoa oikea tavoite, vaan oikeudenmukaisuus. 7 Miksi miehet sairastavat naisia enemmän? Miehiä pidetään reppanoina, jotka eivät osaa huolehtia itsestään. Pahoinvointi näyttäytyy usein toisenlaisena kuin naisen. Mies ei puhu oireista, vaan alkaa esimerkiksi häiriköidä. Jos tyttö oirehtii koulussa, hän pääsee oppilashuollon piiriin ja saa hoitoa, mutta poika joutuu kurinpidon kohteeksi. 8 Mihin varhaisia peruspalveluja tarvitaan? Raskaus ja varhaislapsuus ovat perheen ja hyvinvoinnin edistämisen tärkein vaihe, johon kuntien tulisi sijoittaa enemmän. Perhepalvelujen kustannukset ovat alussa vielä pienet; ne nousevat, kun lapsi siirtyy päivähoitoon. 9 Mitä on hyvinvointioppiminen? Hyvin- ja pahoinvointi ovat laskutaidon tavoin opittuja asioita. Vuorovaikutus on hyvä esimerkki. Ihminen on väkivaltaisimmillaan 2-vuotiaana, koska hänellä ei vielä ole valmiuksia ratkoa ristiriitatilanteita. Ihmiset oppivat toimimaan rakentavasti ristiriitatilanteissa eri tahdissa. Mitä vaaroja on yksityisissä 10 lastensuojelulaitoksissa? Ammatinharjoittajuus on hyvinvointialalla toimiva yrittämisen muoto. Kansainväliset pääomasijoittajat sen sijaan etsivät maksimaalista tuottoa ja pyrkivät ostamaan työvoimaa halvalla, mistä ei voi seurata laatua. Sijoittaja ei pyri vähentämään kysyntää, vaan tähtää liikevoiton kasvattamiseen. Laaduntarkkailu tulee kunnille kalliiksi, mikä syö kilpailutuksella saatuja säästöjä. 6 Tehy

7 Matti Rimpelä yhdistää työn teon ja eläkkeellä olon. Matti Rimpelä, 69 Lääketieteen ja kirurgian tohtori Eläkkeellä Terveydenhuollon suunnittelun ja hallinnon dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella Naimisissa, 5 lasta ja 4 lastenlasta Ollut julkaisemassa yli 300 tutkimusraporttia nuorten terveydestä ja tottumuksista, tupakkapolitiikasta, terveyspolitiikasta ja perusterveydenhuollosta Miesjärjestöjen keskusliitto ry:n puheenjohtaja Väestöliiton Tirkistys tulevaisuuteen -tunnustuspalkinto 2009 Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto 2008 Harrastukset golf, kuntosali, lukeminen ja remontointi Tehy

8 K-25 Lähipiirissä riittää remontoitavaksi vanhoja taloja. Kansainvälisen kirjallisuuden lukeminen pitää ajan tasalla lasten, nuorten ja terveydenhuollon trendeistä. Golf kuuluu eläkeläisen arkeen. Miten nuorten terveystavat ovat 11 muuttuneet? Nuorten pahimmat uhat ovat läheisväkivalta ja aivojen hyvinvoinnin heikkeneminen vanhojen terveysuhkien ohella. Aivot kärsivät unen puutteesta, informaatiotulvasta ja mielialakemiasta. Lähtökohta on se, että sisäisesti hyvinvoiva nuori ei ajaudu ongelmiin. Miten sosiaaliset erot vaikuttavat 12 lapsiin ja nuoriin? Sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt. 60- ja 70-luvulla oli mahdollisuus ponnistaa heikoistakin lähtökohdista. Nykyään lapsen tulevaisuus riippuu yhä enemmän perheen resursseista ja maksukyvystä. Koulumenestys korreloi isän ja äidin koulutuksen kanssa. Ihmiset valikoivat jo asuinalueita ja kouluja sosiaalisin perustein, mikä lisää eriytymistä. Heikot kaupunkialueet ja syrjäytyvä maaseutu ovat aikapommi, johon ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Kasvava hyvinvointivaje on suurempi ongelma kuin talouden kestävyysvaje. Jos vajetta ei korjata, jopa yhteiskuntarauha on vaarassa rikkoutua. Mistä olet kotoisin? 13 Siikaisista Pohjois-Satakunnasta. Miten viihdyt Tampereella? 14 Hyvin. Asun järven rannalla kymmenen minuutin kävelymatkan päästä rautatieasemasta. Millainen isä ja isoisä olet? 15 Etäinen, vähän käytettävissä ja vaativa. Mistä rohkeutesi syntyy? 16 Kodin ilmapiiri rohkaisi itsenäistymään ja tekemään. Olen tehnyt asioita, joita olen pitänyt tärkeinä ja rakentanut tulevaisuutta. Miten sinusta tuli tutkija? 17 Ajauduin tutkijaksi, kun käytännön lääkärin työ ei tuntunut omalta. Miten aikasi eläkeläisenä kuluu? 18 Ensimmäinen vuosi meni golfin parissa, mutta aloin kaivata muutakin. Toisena aloin tehdä tutkimusta ja konsultointia. Nykyään saatan joskus tehdä töitä tuntia, joskus taas vain olen. Hallitsen omaa aikaani, mikä on hienoa. Miten kouluterveydenhuoltoa pitää 19kehittää? Kunnat ovat valmiita sijoittamaan rahaa erikoissairaanhoitoon ja lasten huostaanottoihin. Perusterveydenhuoltoon ja ongelmien ehkäisyyn investoiminen olisi halvempaa, mutta kunnat eivät arvosta perusterveydenhoitoa ja sen osaamista, vaan sairaanhoito menee edelle. Olisi järkevää panostaa hoitajiin lääkäreiden lisäksi, sillä hoitotyö on tiimityötä. Mistä lapsiperheen hyvinvointi 20 koostuu? Vanhempien hyvinvoinnista. Jos vanhempi sairastuu, lapsi on otettava hoidossa huomioon. Vanhempien huono vointi ja hoito näkyvät lapsissa. Perheiden köyhyys on lapselle riski. Varakkaassakin perheessä lapsi voi olla yksinäinen, jos sisaruksia ei ole, eivätkä vanhemmat osaa sijoittaa häntä elämäänsä. Ensimmäinen lapsi pitäisi saada parikymppisenä, eikä lähes nelikymppisenä. Tämä edellyttää, että perhetuet nousisivat niin, että varhaisessa aikuisuudessa olisi mahdollisuus elättää lapsia kohtuullisesti. 21 Lempimusiikkiasi? Radioasemista päällä ovat joko Rondo, Ylen Klassinen tai Ykkönen tai Groove FM. Mitä sellaista osaat, jota kaikki eivät 22 osaa? Osaan tehdä laajoja kouluterveyskyselyitä, tulkita monitieteisiä kokonaisuuksia ja jäsentää niistä uusia näkökulmia. Miten pitkälle ihminen on vastuussa 23 hyvinvoinnistaan? Ihminen on ihminen vain suhteessa muihin. Jokaisella on vastuu sekä omasta että toisten hyvinvoinnista. Vastuu itsestä ei saa ylittää vastuuta muista. Jokaisen on mietittävä, millä tavalla osallistuu heikkojen hyvinvointiin. Mitä on hyvä elämä? 24 Ei elämää pitää yrittää määritellä, vaan pitää uskaltaa elää ja tarttua tilaisuuksiin. Miten selviät pettymyksistä? 25 Elämään liittyy sattuman mahdollisuus, mikä on hyväksyttävä. Vaikka miten huonosti menisi, pitää ajatella, että keskitysleiristäkin joku selvisi. 8 Tehy

9 Maria 2 vuotta, Peru. Anna lapselle mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Tiesitkö, että Perussa monen köyhän perheen lapset syövät vasta vanhempiensa jälkeen? Lapsia ei aina arvosteta eikä vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa, että he osaisivat huolehtia lastensa hyvinvoinnista. Usein lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja anemiasta. Tavallinen nuhakin voi olla kohtalokas. World Vision -kummina annat lapselle mahdollisuuden riittävään ruokaan ja parempaan terveyteen. Elämäni paras sijoitus. World Vision -kummi Helka tapasi kummityttönsä Perussa. Samalla parannat koko köyhän kylän elinoloja kokonaisvaltaisesti ja pysyvästi. Kummiksi voit ryhtyä joko yksityishenkilönä tai yrityksenä. Ryhdy kummiksi jo tänään. Olemme mukana TERVE-SOS messuilla Tervetuloa osastollemme nro 11.1! Tehy

10 Lyhyesti Koonnut Vesa Turunen, Kela maksaa syntymän Suomessa liioitellaan synnytysikäisten naisten yrityksille aiheuttamia kuluja. Kelan mukaan liioittelu lisää nuorten naisten määräaikaisia työsuhteita. Asiasta kertoi Yle Uutiset. Suurin osa vanhempainvapaista aiheutuvista kuluista tulee yhteiskunnan kontolle. Lapsen syntymä maksaa työnantajalle työvoimakuluista mitattuna noin 0,1 0,3 %. Vuosittain synnyttävistä äidistä vain puolet saa palkkaa äitiyslomalla, ja silloinkin suurimman osan kuluista maksaa Kela. Jos työntekijälle maksetaan palkkaa, Kela korvaa työnantajalle 90 prosenttia parilta ensimmäiseltä kuukaudelta, ja työnantaja maksaa loput 10. Seuraavista kahdesta kuukaudesta Kela korvaa 70 prosenttia, ja työnantaja maksaa palkkaa loput 30. Työnantajan maksuosuus loppuu tähän, ja Kela rahoittaa sairausvakuutusrahoilla loput vanhempainvapaasta. Lapsen syntymä maksaa yrityksille vähemmän kuin yrityksen tarjoamat luontaisedut tai työpaikkakoulutus. Työnantaja kustantaa niin sanotut sivukulut ja mahdollisesti sijaisten palkkaamiset. Vain puolet yrityksistä palkkaa äitiyslomalaiselle sijaisen. (RH) Keinoja työurien pidentämiseksi STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan työuran pidentäminen kiteytyy työttömyyden hoitamiseen ja työkyvyttömyyden tehokkaaseen torjumiseen. Myös eläkeiän alarajaa olisi syytä tarkistaa. Mäenpään mielestä työeläkemaksujen korotuksista pitää löytää työnantajan kanssa pitkäkestoinen linja. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly pidentäisi työuria rakentamalla työelämää työntekijälähtöisesti joustavammaksi. Eläkeiässä ei SAK:n mukaan ole liikkumavaraa. Eläkkeelle siirtymisen alaikärajaa suurempi ongelma on työkyvyttömyyseläke. Eläkeasioissa tärkeä kysymys on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen nostaa työuran pidentämiskeinoista esiin työttömyysputken lopettamisen ja eläkeiän korottamisen. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin lisäämiseen pitäisi myös panostaa määrätietoisesti. Työmarkkinaosapuolten kannat tulivat esiin Työeläke-lehden (2/11) haastattelussa. (MJ) Suuntaa koulutuspolitiikalle Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen tarjonta lisääntynee. Vuosittain tarvittavien lisäpaikkojen määräksi opetus- ja kulttuurinministeriön työryhmä arvioi noin 1 600, joista tuhat kohdistuisi ammatilliseen peruskoulutukseen ja 500 yliopistokoulutukseen. Ammattikorkeakoulupaikkojen määrään ehdotus ei toisi suuria muutoksia. Koulutustarjonta on mitoitettava niin, että nuoret myös työllistyvät opintojen jälkeen. Työelämäyhteyksiä on syytä tiivistää kaikilla koulutuksen asteilla, sanoo opetusministeri Henna Virkkunen. Työelämän ja oppilaitosten yhteistyö nähdään Tehyssä erittäin tärkeäksi. Järjestö on ottanut tähän kantaa opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa, joka käsittelee ammattikorkeakoulujen aseman uudistamista. Tehyn mielestä ammattikorkeakoulut eivät ole kovin onnistuneesti hoitaneet alueellista tai valtakunnallista koulutusvastuutaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia koulutetaan liian vähän. Jos työelämän tarpeiden ennakointi toimisi kunnolla, työvoimapoliittista koulutusta ei tarvittaisi, huomauttaa Tehyn kehittämisyksikön vt. johtaja Marja-Kaarina Koskinen. Kun työvoimapoliittinen ja oppisopimuskoulutus otetaan huomioon, sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon aloittaa jo nyt noin opiskelijaa vuosittain. Alan ammattikorkeatutkinnon aloittajien määrä on noin Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden merkitys kansantalouden osana on kasvanut huomattavasti. Kun sen osuus vuonna 1975 arvonlisästä oli viitisen prosenttia, niin 2009 osuus oli noussut noin 10 prosenttiin. (VT) Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteeksi vuodelle Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:16. KIRSI TUURA 10 Tehy

11 Syövän jälkeen työhön Yhä useampi syöpään sairastunut selviää taudistaan. Työterveyslaitoksen mukaan arviolta 60 prosenttia sairastuneista palaa työelämään. Syövästä selviävien lukumäärän oletetaan kasvavan parantuneiden hoitomuotojen ansioista. Lääketieteen yhteisön, Cochrane-verkoston katsauksen perusteella moniammatilliset tukitoimenpiteet edistävät paremmin syövän sairastaneiden työhön paluuta verrattuna tavanomaiseen hoitoon. Elämänlaatu pysyi samana erilaisista tukitoimenpiteistä riippumatta. Syöpä voi jättää jälkeensä pitkäaikaisia ja kroonistuvia ongelmia, kuten väsymystä, kipua ja masennusta. Nämä haittavaikutukset voivat vaikeuttaa työelämään osallistumista. Töihin palaaminen on kuitenkin tärkeää syövän sairastaneille elämänlaadun parantamiseksi. Yhteiskunnalle työhön paluulla on suuri taloudellinen merkitys. (MJ) Työilmapiiri kuntoon Kuntaliiton hallitus puuttuu liiton työilmapiiriongelmiin. Ongelmat nousivat julkisuuteen Helsingin Sanomissa. Hallitus tukee, kiirehtii ja seuraa toimenpiteitä työilmapiirin kehittämiseksi. Se ei hyväksy kiusaamista ja kehottaa henkilöstöä keskustelemaan pienistäkin ristiriidoista. Tilanteet käsitellään asianmukaisesti, ja ilmapiiriongelmat pitää hoitaa yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon, henkilöstön edustajien ja esimiesten kanssa. Kuntaliitossa on vuoden alussa aloitettu laaja johtamista tukeva projekti, jonka tavoitteena on analysoida henkilöstöjohtamisen nykytila, yhtenäistää henkilöstöhallinnon käytännöt ja täsmentää ohjeistuksia. Johtamiskoulutusta tehostetaan, henkilöstön palautemahdollisuuksia parannetaan ja koko henkilöstön työyhteisötaitoja kehitetään. (RH) Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa. Opetusministeriö Hyvinvoinnin oppituoli Tämän vuoden kulttuuripääkaupunki Turku lahjoittaa Turun yliopistolle kulttuurisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen professuurin juhlavuoden kunniaksi. Professuuri kestää ainakin vuoden 2013 loppuun asti. Kustannukset ovat noin euroa vuodessa. Uudeksi professoriksi on valittu lääketieteen tohtori Marja-Liisa Honkasalo. PERTTU SAKSA Tähystys Löydöksiä mediasta Parasta väkivaltaisuuden ehkäisyä on omaan väsymykseen puuttuminen, avun hakeminen mielenterveyden järkkyessä ja tukiverkoston rakentaminen. Hyvinvoivalla vanhemmalla on resursseinaan muutakin kuin nyrkit. Psykologi Kirsi Peltonen, Duodecim 8/2011 Globaalin rahoitusjärjestelmän pelastamisen on arvioitu maksaneen Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa kaikkiaan 11,4 miljardia Yhdysvaltain dollaria, noin 8,3 miljardia euroa, mikä vastaa noin kuudesosaa maapallon koko kansantuotteesta. ILOn kansainvälisen työtutkimusinstituutin johtaja, Raymond Torres, Työn maailma 1/2011 Vuonna 2009 keskimääräinen ansiopäiväraha oli euroa kuukaudessa. Tällä tulotasolla sijoitutaan varsin tarkkaan suhteelliselle köyhyysrajalle. Noin puolet ansiosidonnaisen saajista on siis tilastokriteerienkin mukaan köyhiä. STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Aleksi Kalenius ja lakimies Heli Puura, Helsingin Sanomat Työelämämme luxemburgilaistuu tai sveitsiläistyy. Työn arvo luodaan yhä enemmän aineettomana palveluna tai suunnitteluna. STM:n ylijohtaja Leo Suomaa, Työ Terveys Turvallisuus 3/2011 Olin tosi onnellinen, kun kätilö sanoi minulle, että olet erittäin hyvä synnyttäjä. Ei väliä, vaikka hän sanoo varmaankin saman kaikille. Urheilija, valmentaja Kirsi Valasti, Exclusive 2/2011 Yksilön valinnanvapauden edistäminen on nostettu suomalaisen sosiaalipolitiikan keskiöön ilman tieteellistä näyttöä valinnanvapauden hyödyistä tai riittävää keskustelua uudenlaisen politiikan eriarvoistavasta vaikutuksesta. Erikoistutkija Elina Palola, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansan Uutiset Lääkärisopimuksen vuoden 2011 palkankorotukset ovat lopultakin ratkenneet. Lääkärien palkkoja korotetaan 1,38 %:n yleiskorotuksella toukokuun alussa. Syynä on, että Tehyn pöytäkirjaan perustuva paikallinen järjestelyerä ei toteutunut sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstömäärän kehityksen takia. Lääkärilehti 3.5. Tehy

12 Lyhyesti Sosiaali- ja terveyspalveluissa työvoima lisääntyi Useampi kuin joka seitsemäs työllinen eli runsaat henkilöä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa vuoden 2008 lopussa. Osuus kaikista työllisistä oli 15,3 prosenttia. Luku selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreesta raportista. Vuosina sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä kasvoi hengellä. Kasvu oli lähes 20 prosenttia. Sosiaalipalveluissa oli hieman enemmän henkilöstöä kuin terveyspalveluissa. Kolme neljäsosaa sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä työskenteli lähes 14 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11. Nopeinta kasvu on ollut yksityisellä. Työvoiman vuokraustoimiala on kasvanut sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneiden työllistäjänä 2000-luvulla. Noin yksi prosentti oli tällä toimialalla. Koulutuksen saaneet työllistyivät hyvin ja työttöminä heitä oli alle 3 prosenttia vuonna Työntekijöiden keski-ikä oli noin 43 vuotta. Noin 17 prosenttia henkilöstöstä saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 65 vuoden iän. Sairaanhoitajat ja lastentarhaopettajat olivat nuorimpia ammattiryhmiä vuonna (MJ) Monisairaille vastuuhenkilö Terveyskeskuksissa otetaan käyttöön uusi palvelu monisairaille. Toimiva terveyskeskus -ohjelmassa on valmisteltu asiakasvastaava-toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa pitkäaikaisesti sairaiden hoidon hallintaa terveyskeskuksissa. Potilaat, joilla on useita sairauksia, saattavat tarvita monenlaisia eri palveluja. Koulutettu vastuuhenkilö toimii monisairaiden asiakkaiden tukena ja koordinoi kokonaishoitoa, kertoo peruspalveluministeri Paula Risikko. Asiakkaille sovitaan terveyskeskuksessa vastuuhenkilö, joka vastaa hoitosuunnitelman mukaisesti asiakkaidensa omahoidon tukemisesta, hoidon toteutuksesta ja kokonaishoidon koordinoinnista. Asiakkaan kohtaamisessa otetaan huomioon koko ihminen erilaisine tarpeineen ja ongelmineen eikä vain sairaus kerrallaan. Asiakasvastaavalta edellytetään vähintään sairaanhoitajan koulutusta, työkokemusta ja asiakasvastaavan täydennyskoulutusta. Vastuuhenkilö toimii aina läheisessä yhteistyössä lääkärin kanssa ja tukena on moniammatillinen tiimi. Ensimmäiset asiakasvastaavan koulutukset alkavat syksyllä (MJ) JARI LIFLÄNDER Kunnat ja kuntayhtymät palkkaavat nuorta kesätyöntekijää kesällä KT Kuntatyöantajat Kalenteri Koonnut Johanna Pakarinen, johanna.pakarinen@tehy.fi SAMULI HEIMONEN: TULVA Tehyläisten jäsenilta Kajaani Ihmeen lähellä -näyttely Samuli Heimonen, Antti Immonen, Pekka & Teija Isorättyä, Ville Löppönen, Perttu Saksa Oulun Taidemuseo Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia: Kasvun kumppanit -seminaari Helsinki Congress Paasitorni Tapahtumakalenteri/ htm Kansainvälisen jalkakuukauden Jalkapäivä Metropolia AMK Helsinki EventCalendar/Default.aspx 5.6. Maailman ympäristöpäivä Porissa ohjattuja pyöräretkiä valokuvanäyttelyihin Ammatillinen tuki sateenkaarinuorille -koulutus Vanha kirjastotalo Tampere 12 Tehy

13 Ajankohtaista Työ vaikuttaa vanhuuteen Heikkenevä työkyky on vanhuuden toimintakyvyttömyyden varhainen varoitusmerkki. Riitta Hankonen Kuntatyön tutkijat ovat havainneet selvän yhteyden keski-ikäisenä mitatun työkyvyn ja vanhuuden terveyden välillä. Hyvän työkyvyn omaavat olivat vanhuksina terveempiä ja toimintakykyisempiä kuin ne, joilla oli jo keskiiässä rajoituksia työkyvyssä. Hyvän työkyvyn omanneet myös elivät pitkään. Aiempien elämänvaiheiden merkityksestä vanhuuden terveydelle on saatu tietoa vasta nyt, sillä tieteellinen tutkimus vaatii pitkän seurannan. Tutkijoilla on käytettävissään laaja ja monipuolinen aineisto kuntaalan työntekijöistä ja eläkeläisistä. Aineistoa on kerätty 80-luvulta lähtien, ja sitä on täydennetty kyselyillä säännöllisesti. Tutkijat kokoontuivat toukokuun alussa Kevaan keskustelemaan työurien vaikutuksesta vanhuuteen. Kevan varatoimitusjohtaja Eija Lehto- Kanniston mukaan yhteiskunnan suhtautuminen eläkkeelle siirtymiseen on muuttunut. Vielä 80-luvulla eläkeikää pyrittiin alentamaan, ja silloin otettiin käyttöön muun muassa ammatilliset eläkeiät, joita on noin yhdellä kolmasosalla kunta-alan ammateista. Nykyään eläkkeelle siirtymistä pyritään siirtämään eteenpäin, ja tavoitteena on tukea työssä jaksamista. Kevan tavoitteena ei ole korottaa eläkeikää nykyisestä vuodesta, vaan yhtiö keskittyy työssä jaksamisen tukemiseen. Eläkeläisten vointi ja terveys ovat yhteydessä työelämään ja työkykyyn. Vanhat elävät yhä vanhemmiksi Ihmiset toivovat kuolevansa 91-vuotiaina saappaat jalassa. Suuren osan toive toteutuu osittain, sillä suurin osa kuolee nykyään 80. elinvuoden jälkeen. Vanhuksen viimeinen elinvuosi on yhteiskunnalle kallein, mutta se tulee sitä halvemmaksi, mitä myöhempään se siirtyy ja mitä lyhyemmäksi laitoshoitojakso jää. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisempää on, että hän elää vieläkin vanhemmaksi. Pitkäikäisyys tarkoittaa myös terveempänä elämistä, sillä 100-vuotiaat ovat elämänsä aikana käyttäneet vähemmän terveydenhuollon palveluja kuin nuorempina kuolleet, sanoi gerontologian ja kansanterveyden professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta. Vanhemiseen vaikuttavat geenit, ympäristö ja elämänkokemukset. Pitkäikäinen äiti tuottaa pitkäikäisiä jälkeläisiä. Toinen pitkäikäisyyden ja terveyden yksinkertainen merkki on käden puristusvoima keski-iässä. Voimakas puristusvoima ennakoi pitkää ikää ja tervettä vanhuutta. Mitä vanhemmaksi ihminen elää, sitä todennäköisempää on, että hän elää vieläkin vanhemmaksi. Kansantaloudellisia vaikutuksia Tutkimustulokset työkyvyn ja vanhuusterveyden välisestä yhteydestä ovat alustavinakin niin selviä, että ne antavat työnantajille ja yhteiskunnalle entistä paremman syyn tukea työkykyä. Hyvä työkyky ja terve vanhuus vaikuttavat myös kansantalouden tilaan, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttö on vähäisempää. Pienikin parannus työkyvyssä riittää vaikuttamaan myönteisesti vanhuuden terveyteen, valtiotieteiden tohtori Jorma Seistamo Työterveyslaitoksesta sanoi. Terveystieteiden tohtori Mikaela von Bonsdorff tutkii työn henkisen rasittavuuden vaikutusta vanhuuden terveyteen ja kuolleisuuteen. Näyttää siltä, että henkinen rasittavuus lisää kuolleisuutta, jos työhön yhdistyvät kovat vaatimukset ja pienet mahdollisuudet vaikuttaa. Erityisesti miehet ovat vaarassa, sillä toimihenkilönaisten kuolleisuus ei lisääntynyt, vaikka työ olisi henkisesti raskasta. Selitys saattaa löytyä siitä, että naisten elämään liittyy usein kotona lasten kanssa vietettyjä jaksoja. Tilanne voi tulevaisuudessa muuttua, kun naisten ja miesten työurat alkavat muistuttaa toisiaan. Tehyn henkilöstöpoliittinen asiamies Irmeli Vuoriluoto on sitä mieltä, että tulokset tekevät työkyvyn tukemisesta entistäkin tärkeämpää. Työpaikoilla tulisi kaikkien, myös työnantajien, suhtautua paljon nykyistä vakavammin työkykyä ylläpitävään toimintaan ja miettiä toiminnan vaikuttavuutta jopa työuran jälkeen. Kyse ei ole vain fyysisen työkyvyn ylläpidon tukemisesta, vaan laajemmin työhyvinvointiin panostamisesta. Tehy

14 Hoitajien ja pelastuslaitoksen yhteinen harjoitus opettaa toimimaan hätätilanteessa. Päivi Mäkinen Kuvat Pekka Fali Toini makaa jo sängyssään peiton alla. Hoitajat toivottavat hyvää yötä, vetävät verhot kiinni, sammuttavat valot ja sulkevat Toinin ja Helmin oven. Sallinpolun 11-paikkainen osasto Köpsinrinteen palvelukeskuksessa Pyhäjärvellä hiljenee yöksi. Palohälytys rämähtää soimaan. Pian kolme hoitajaa saapuu tutkimaan tilannetta. Missään ei näy savua. Yksi käskee kokeilla tuntuvatko huoneiden ovet kuumilta. Täällä palaa, täällä on paljon savua! Käytävä on kohta täynnä toimintaa. Hoitajia tulee naapuriosastoilta apuun. Savun keskeltä Helmi kannetaan ulos ja ovi suljetaan perässä. Muita asukkaita evakuoidaan pyörätuolilla, pelastuslakanalla ja kantamalla. Yksi hoitaja yrittää auttaa vessasta löytynyttä vanhusta pois, mutta voimat eivät riitä. Vanhus valahtaa vessan lattialle. Savua on jo käytävällä asti. Kohta sisällä ei voi olla kuin savusukellusvarusteissa. Osaston toisesta päästä kuuluu avunhuutoja. Mihin te viette meitä, hokee yksi asukas hätääntyneenä. Toinen valittaa rintakipuja, kylkiasentoon laitettu alkaa voida pahoin. Mutta miksi Toinin huoneen ovi on taas auki? Samassa hä- Harjoituksessa henkilökunta otti asukkaiden roolin. 14 Tehy

15 Tehy

16 Köpsinrinteen palvelukeskus Omistaja Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Noin 70 asukasta, arkisin 5 12 päiväasiakasta Henkilökuntaa arkisin aamuvuorossa 15, iltavuorossa 11 ja öisin 2 Automaattinen paloilmoitusjärjestelmä ja turva- ja merkkivalaistus koko rakennuksessa, sprinklerit kolmannessa kerroksessa. Paloluokka P1 eli korkein Huoneiden palonkestovaatimus EI 15 Tästä kiitettiin Toiminta määrätietoista, rauhallista ja tehokakasta. Joku otti heti johtajan roolin, ja kaikki auttajat eivät rynnänneet samaan paikkaan. Apuun tulleilla oli sammutusvälineitä mukana. Ilmanvaihtokone muistettiin pysäyttää ja estää savun leviäminen. Liikuteltava happipullo siirrettiin pois osastolta. Parantamisen varaa Palohuoneiston asukkaista toinen jäi tuleen, ovi jäi auki pariksi minuutiksi. Paloilmoitusjärjestelmä teki automaattihälytyksen hätäkeskukseen, mutta kukaan ei soittanut sinne ja varmistanut, että kohteessa palaa. Evakuoiduille potilaille ei otettu mukaan huopaa tai tuotu takkia lämmikkeeksi. Hoitajien ripeät otteet olisivat oikeassa tilanteessa voineet aiheuttaa hätääntyneille ja vastaan hangoitteleville vanhuksille vahinkoja. Sisäinen hälytys toimi ja apua muilta osastoilta saatiin huutamalla, mutta kuulutus keskusradion kautta unohtui. Tulipalosta on tiedotettava kaikille rakennuksessa olijoille. Evakuoitujen lukumäärä alussa epäselvä. Palokuntaa oltiin opastamassa pääovella. On mentävä vastaan kauemmas pihalle tai palopaikka on kerrottava varmistussoitossa. net kannetaan hoitajien käsikynkässä pois palavasta tilasta. Palokunnan tullessa osasto on evakuoitu. Tila kierretty, palo sammutettu, savutuuletus aloitettu, rätisee palomiehen Virvepuhelin. Pelastusharjoitus on ohi. Tositilanteessa Toini olisi todennäköisesti menehtynyt liekkeihin. Häntä hakemaan tulleet hoitajat olivat toimineet saamiensa oppien mukaisesti: He kurkistivat huoneeseen, mutta sulkivat oven heti, koska savun täyttämään huoneeseen ei kannata mennä. Harjoituksessa haettiin vielä viimeinenkin asukas pois. Osaisinko toimia Sairaanhoitaja Marjaana Hyvöselle pelastusharjoitus oli koko 32-vuotisen työuran ensimmäinen. Tulipalon mahdollisuus työpaikalla ja siinä tilanteessa toimiminen on ollut mielessä aina. Ensin harjoituksen osuminen omalle työvuorolle harmitti. Nyt olen tyytyväinen. Ennen tätä tuntui siltä, että tosipaikan tullen ei osaisi toimia. Ennen harjoitusta turvallisuusasioita oli aikaa kertailla ja miettiä yhdessä, miten hälytyksen tullen toimittaisiin. Todellisen tilanteen makuun pääsi harjoituksessa ja yhteistyö sujui. Oikea toimintakyky selviää Hyvösen mielestä kuitenkin vasta tosipaikan tullen. Edellisessä työpaikassaan hän säikäh- Oikea toimintakyky selviää vasta tosipaikan tullen. Palohälytys alkaa soida Henkilökunta paikalla Ensimmäinen asukas evakuoitu Evakuointi valmis, kaikki 11 asukasta evakuoitu 00:00min. 00:40min. 02:00min. 05:50min. SYTTYMISHETKI Huone alkaa täyttyä savulla ja myrkyllisillä savukaasuilla. Lämpö ja savu nousevat ensin kattoon, ja tilassa voi liikkua ryömimällä. Palon edetessä lämpötila nousee nopeasti noin asteeseen. Vain savusukeltajat huoneeseen. 16 Tehy

17 Tositilanteessa on tärkeä tietää, missä oman osaston alkusammutusvälineet ovat ja miten evakuointi on suoritettava. ti kerran perusteellisesti, kun talonmiehen huoneessa alakerrassa oli palon alku. Kaikki ryntäilivät edestakaisin, eikä kukaan tiennyt mitä pitäisi tehdä. Köpsinrinteeseen Hyvönen tuli sijaiseksi viime syksynä. Hän luki työpaikan pelastusohjeistuksen ja mietti, miten ohjeet käytännössä toteutettaisiin. Harjoitus antoi uutta näkökulmaa ohjeisiin ja niiden päivittämiseen. Harjoituksia pitäisi pitää useammin. Toimintaohjeet muistetaan nyt, mutta miten on vaikka vuoden päästä Virheet harmittavat Köpsinrinteen vastaava sairaanhoitaja Aino Tapaninaho oli harjoituksessa liikuntakyvyttömän asukkaan roolissa. Häntä yritettiin ensin evakuoida kävelytelineellä, mutta kun kävely ei onnistunut, otettiin avuksi pyörätuoli. Tapaninaho oli yksi viimeisistä pelastettavista. Kaikki oli hetkessä ohi. En odottanut niin nopeaa toimintaa, hän sanoo. Harjoitus ja varsinkin virheet ovat puhuttaneet työpaikalla jälkeen päin. Monia mietitytti, olisiko palavaan huoneistoon jäänyt asukas menehtynyt vai ei. Harjoitus oli oppimistilanne eikä virallinen tasokoe. Tapaninahon mielestä sen järjestäminen kannatti ehdottomasti. Jo harjoituksen lähestyminen sai kiinnittämään huomion arkisiin asioihin. Huoneiden ovet ovat usein auki, ja käytävällä on kalusteita ja sohvaryhmä. Pelastuslakanoiden hihnat olivat sotkeutuneet vuoteiden rakenteisiin. Alkusammutusharjoituksia järjestetään henkilökunnalle lähes vuosittain, mutta laaja harjoitus järjestettiin viimeksi Jatkossa harjoituksia on tarkoitus pitää useamminkin. Myös pelastussuunnitelman sisältöä pohditaan nyt sen pohjalta.suunnitelma pyritään käymään läpi vuosittain. Siihen tutustuminen kuuluu sijaisten ja opiskelijoiden perehdyttämiseen. Sijaiset ovat yleensä olleet talossa jo aiemmin ja tuntevat käytännöt. Muistetaanko päiväksi tai pariksi tu- Palokunta saapuu, etäisyys paloasemalta noin 1,2 km Pelastussuunnitelmassa määritetty aikaraja evakuoinnille Savusukeltajat kohteessa 06:40min. 07:00min. 08:40min. 15:00min. Yleissyttyminen, kaikki syttyy palamaan. Eloonjäämismahdollisuus vähäinen. Oven sulkeminen antaa noin 10 minuuttia lisäaikaa tyhjentää tiloja ja varautua palon leviämiseen. Tähän asti palo pysyy yhdessä huoneessa. Tehy

18 levat sijaiset perehdyttää turvallisuusasioihin? Aina ei. Sekin kuuluu hoitajan tehtäviin. Sijaiseksi tulevankin kuuluu ottaa asioista selvää. Seitsemän minuuttia Sallinpolun asukkaat ovat iäkkäitä ja monella on jokin muistisairaus. Osastolla on yhteinen keittiö. Kahvin- tai vedenkeittimiä asukkaiden huoneissa ei ole, mutta monella on oma televisio. Kynttilöitä ei polteta ollenkaan, ja sähkökynttelikötkin irrotetaan seinästä yöksi. Tupakat ja sytyttimet ovat tallessa hoitajilla, ja polttamassa käydään tupakkapaikalla. Tupakointivälineiden päätymistä asukkaille on Tapaninahon mukaan kuitenkin vaikea tarkkailla. Vääriä hälytyksiä ja läheltä piti -tilanteita on sattunut. Parin vuoden takainen palohälytys saunaosastolla oli onneksi vikahälytys. Juoksin hälytyksen tullessa kuin päätön kana. Olisin osannut toimia, jos yllättävän tilanteen olisi aiheuttanut potilaan saama infarkti. Tulipalon syttyessä kaikki asukkaat olisi pelastussuunnitelman mukaan saatava ulos seitsemässä minuutissa. Harjoituksessa potilaat oli evakuoitu jo ennen palokunnan saapumista. Todelliset toimintamahdollisuudet riippuvat palosta ja vuorokaudenajasta. Yövuorossa on kaksi hoitajaa. Evakuointi olisi kahdelle aikamoinen tehtävä ja minuutit pitkiä. Tulipalon syttyessä asukkaat olisi saatava ulos seitsemässä minuutissa. Pelastussuunnitelma tutuksi Tulipalon syttyessä on osattava toimia yhdessä ennen kuin apu tulee paikalle. Harjoitteleminen antaa siihen valmiuksia. Työpaikan pelastussuunnitelman sisältöä pitää miettiä oman osaston tai tiimin toiminnan kannalta ja alkusammutusta, poistumista ja evakuointia on harjoiteltava. Muuten hätätilanteessa kukaan ei tiedä mitä pitää tehdä, sanoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino. Yhtään epäonnistunutta harjoitusta ei ole. Virheet ja puutteet on parempi huomata harjoituksessa kuin tositilanteessa. Usein vasta onnettomuus tai läheltä piti -tilanne havahduttaa miettimään turvallisuutta. Työntekijöiden ja sijaisten pitäisi tietää, miten työpaikka on paloosastoitu, missä alkusammutusvälineet ovat ja miten niitä käytetään. Tupakka ja sähkölaitteet Hoitoalan rakennuksissa sattui 233 paloa vuonna Vuosina palojen määrä on vaihdellut välillä. Vuodesta 2009 lähtien paloiksi on kirjattu myös palonalut, jotka aiemmin merkittiin varmistustehtäväksi. Palon voi sytyttää vuoteessa poltettu tupakka, rikkinäinen tai päälle jäänyt sähkölaite tai se voidaan sytyttää tahallaan. Myös vahinko ja tiedon kulun puute voivat aiheuttaa onnettomuuden. Eräässä asunnossa oli otettu sulake pois, jotta asukas ei saisi sähkölaitteita päälle. Talonmies olikin sulakkeen poiston syytä tietämättä käynyt laittamassa sen takaisin, kertoo ylitarkastaja Vesa-Pekka Tervo Sisäministeriön pelastusosastolta. Hoitoalan rakennuksissa palokuolemia on sattunut 1 3 vuodessa. Tervon mukaan palokuolemien yhteinen nimittäjä on, että palavassa tilassa on ihmisiä, jotka eivät pysty pakenemaan tai toimimaan tilanteessa oikein. Mitoitus kuntoon Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa paikalla on aina henkilökuntaa, ja turvallisuusjärjestelmiä ja -välineitä. Palavaa materiaalia on potilashuoneissa vähemmän kuin kodeissa. Vanhusten hoidon painopisteen siirtyessä kotihoitoon on Leinon mielestä asumisturvallisuuteen ja -olosuhteisiin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Apuvälineitä riittää turvarannekkeista lieteen asennettaviin ajastimiin tai kuulovammaisille tarkoitettuihin sänkyä tärisyttäviin palovaroittimiin. Omaisten lisäksi kotisairaanhoitajat ovat turvallisuuden lisäämisessä tärkeässä osassa. Leino kehottaakin pitämään vierailulla silmät auki ja kiinnittämään huomiota puutteisiin.vanhusten asumisturvallisuutta on Tervon mukaan saatu jo paranemaan, mutta mielenterveys- tai päihdekuntoutujien asumisessa vielä tehtävää riittää. Teknisiä turvallisuusratkaisuja olisi lisättävä tuetussa asumisessakin, mutta turvallisuus on otettava huomioon myös hoidon mitoituksessa. Jos se ei ole kohdallaan, näkyvät seuraukset myös pelastusalan tilastoissa, sanoo Tervo. 18 Tehy

19 Hoitotyöhön ei kuulu väkivalta Silti joka neljäs hoitaja kohtaa työssään potilasväkivaltaa Älä riko hoitajaasi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ TEHYYN KUULUU KOULUTETTUA ALAN AMMATTILAISTA, MM. BIOANALYYTIKOITA, ENSIHOITAJIA, FYSIOTERAPEUTTEJA, HAMMASHOITAJIA, KÄTILÖITÄ, LABORATORIOHOITAJIA, LASTENHOITAJIA, LÄHI- JA PERUSHOITAJIA, LÄÄKINTÄVAHTIMESTARI-SAIRAANKULJETTAJIA, MIELENTERVEYSHOITAJIA, OSASTONHOITAJIA, RÖNTGENHOITAJIA, SAIRAANHOITAJIA, SUUHYGIENISTEJÄ, TERVEYDENHOITAJIA, TOIMINTATERAPEUTTEJA JA YLIHOITAJIA. Tehy

20 Ammatissa Kommunikoinnin hoitaja Kuulontutkija tutkii ja kuntouttaa, mutta hoitaa myös toimistorutiinit. Maija Joutjärvi Kuvat Harri Nurminen Tarjan plussat ja miinukset + Itsenäinen työ tiimissä + Toimiva työyhteisö + Pitkät potilassuhteet + Välitön palaute Palkka ei vastaa työtä Kasvava tulosvastuu Kuulontutkija Tarja Laakso puhuu selkeästi, rauhallisesti ja katsoo silmiin. Kuulontutkijalle hyvä kommunikointikyky on osa ammattitaitoa. Ääntä ei tarvitse missään tilanteessa korottaa, se vain puuroutuisi kuulijan korvassa. Monet huonosti kuulevat potilaat ilahtuvat kuulokeskuksessa siitä, että he kuulevat hoitajan puhetta, vaikka kotona läheisen puheesta ei aina saa selvää. Huulilta lukeminen tukee ymmärtämistä. Siksi ei ole järkevää esimerkiksi huudella huonokuuloiselle toiseen huoneeseen. Täältä on moni asiakas lähtenyt huojentuneena, kun puoliso on omin silmin nähnyt, että hänen vaimonsa tai miehensä ei todistetusti kuule sanoja oikein. Tieto motivoi omaista puhumaan selkeämmin ja kasvokkain. Näin esimerkiksi hoitotilanteet helpottuvat omaishoitajilla. Kuulon kohentuminen parantaa elämänlaatua, Tarja Laakso kertoo. 20 Tehy

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Tehy tilastoina 2009

Tehy tilastoina 2009 TEHYN JULKAISUSARJA 1 09 D TILASTOJA JA KARTOITUKSIA Tehy tilastoina 2009 Tehyn tutkimusryhmä Toim. Kirsi Markkanen Vuosi Kunta/ Valtio Kirkko Yksityinen Ahvenankuntayhtymä sektori maa * % % % %

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla

Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),

Lisätiedot

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina

Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina Suomen Terveydenhoitajaliiton näkemyksiä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon painopisteistä vuosina 2019 2023 Suomi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen mallimaaksi Suomalaisessa terveyspolitiikassa painotetaan

Lisätiedot

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi

Osasto-opas. Synnytysvuodeosasto. www.eksote.fi Osasto-opas Synnytysvuodeosasto www.eksote.fi Synnytysvuodeosasto sijaitsee sairaalan päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa C-siivessä. Sisäänkäynti pääovesta. Osastolla hoidetaan raskaana olevia ja

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työkyky, terveys ja hyvinvointi Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja

Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Jorma Lehtojuuri, rkm Omakotiliiton rakennusneuvoja Juuan Omakotiyhdistys ry:n puheenjohtaja Uusavuttomuus - uusi ilmiö Jorma Lehtojuuri Wikipedia määrittelee uusavuttomuuden varsinkin nuorten aikuisten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä.

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista?

Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista? Osaisiko potilas itse valita hoitopaikkansa ja lääkärinsä, jos se olisi mahdollista? 28 % 72 % Kyllä. Uskon, että potilas osaisi tehdä valinnan itse Ei. En usko, että potilas osaisi tehdä valintaa Kyllä

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?

PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TAKUULLA RAKENTEISIIN!

TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa

Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Työhön paluuseen liittyvät haasteet ja mahdollisuudet ammatillisessa kuntoutuksessa Ennakkotuloksia julkisen sektorin työntekijöiden kuntoutusprosessista Ammatillinen kuntoutus Voidaan myöntää, jos lääkäri

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille

Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista. Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Poimintoja hankkeessa tehdyistä maahanmuuttajien haastatteluista Niitty - Vertaisohjattu perhevalmennusmalli maahanmuuttajille Maahanmuuttajien kokemuksia perhevalmennuksesta ja sen tarpeesta Kävitkö perhevalmennuksessa?

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä

KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä KRUUNUPUISTO Kuntoutuksen edelläkävijä Vuoden 2019 kuntoutuskurssit Kruunupuistossa 50 Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 www.kruunupuisto.fi Kuntoutuksen monipuolinen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot