FOUNZINE 3/2012 SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO Klubitaloajatuksia... 2 Tulevat tapahtumat... 3 Vuotuinen juhannusretki Varissaareen... 5 Röntyskä... 6 RETKI SUOMENLINNAAN Tietokoneella säveltäminen... 8 MIELIPIDEKYSELY TILAJÄRJESTELYSTÄ... 9 Loppukesän tapahtumia Tässä me olemme kaksisarvisen edessä Viereinen kuva: luomulehmä kesälomalla no milk today Marittan terveiset Marittan terveiset STS SEDOV Novelli KEITTIÖYKSIKÖN ESITTELY Café Helmi on yksi keittiöyksikön työpiste HEINÄKUUN - LOKAKUUN SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREILLE HELPPO SUDOKU Lehden teossa ovat olleet mukana: Tony, Ari, Svetlana, Maritta, Suzanne, Kari, Eija ja Tuukka 1

2 Klubitaloajatuksia Pyöräilen töihin vakituista reittiäni. Joka aamu minut ohittaa letka mopopoikia ja tyttöjä, jotka ovat matkalla kouluun. Klubitalon yksi hyvä periaate on tehdä työtä side by side, toisiamme tukien. Tämän muistin aamulla, kun yhdellä mopopojalla oli ajokki hajonnut tai bensa loppunut. Toinen mopoilija ajoi rinnalla ja piteli kiinni kaveristaan. Vetovastuussa oleva mopo suorastaan huusi raskaasta taakasta, mutta matka eteni. Sydän kurkussa katselin vaarallista menoa, mutta toisiinsa luottaen kaverit ehtivät ajoissa kouluun. Ja näin me Klubitalolla etenemme kohti päämäärää kuntoutumista. - Eija 2

3 Tulevat tapahtumat Klubitaloverkoston jäsen johtaja tapaaminen Karhulan Klubitalossa Klo Imatran mielenterveys- ja päihdefoorumi. Teemana taide ja kulttuuri osana hyvinvointia. Matkasta lisätietoa Klubitalolta. P UUTTA: Perjantaisin ruotsinkielen kertausta 12:30-13:00. Ääniä kuulevien kokoontumiset jatkuvat torstaisin klo 13:00. Jos on halukkaita, ilmoittautuminen MUU VIIKKO-OHJELMA MA uimaryhmä MA leivotaan TI avoimet ovet TI siirtymätyökokous (1) TI klubikokous KE Englannin opiskelua TO avoimet ovet TO Venäjän opiskelua TO Saliliikuntaa (Srk-Sali) PE arjen aherrusta PE riitsaus (1) PE keskustelua ruotsiksi PE kädentaidot (1) = aika sovitaan erikseen Lehtitoimitus kokoontuu tiistaisin ja torstaisin tarvittaessa toimistoyksikössä klo

4 Lysannin haastattelu 1. Who are you, how old are you? Kuka olet, miten vanha olet? I am Lysann and 22 years old. Olen Lysann ja 22-vuotias. 2. Where are you from? Mistä olet kotoisin? From Germany. Saksasta. 3. Where do you normally live? Missä asut normaalisti? In Weimar. Weimarissa. 4. Where do you live in Kotka? Missä asut Kotkassa? In Mussalo. Mussalossa. 5. Do you like to be in Kotka Finland? Tykkäätkö olla Kotkassa Suomessa? I like Kotka. Pidän Kotkasta. 6. What have you done in clubhouse? Mitä olet tehnyt klubitalolla? I ve done works in kitchen and learned to speak Finnish and English, went to shop and brought announcements to shops. Olen tehnyt työtä keittiössä ja opetellut puhumaan suomea ja englantia, käynyt kaupassa ja vienyt ilmoituksia kauppoihin. 7. Have you travelled in Finland? Oletko matkustellut Suomessa? Yes I have. I have been in museums, Kouvola, port, seamuseum and parks. I have swimmed in ocean and the water was cold. Olen käynyt museoissa, Kouvolassa, satamassa, merimuseossa ja puistoissa. Olen uinut meressä ja vesi oli kylmää. 8. What is the best thing in Kotka? Mikä on parasta Kotkassa? Everything is good. Kaikki on hyvää. 9. Have you got to know members in clubhouse?oletko tutustunut klubiväkeen? I ve been talking with people. I know Viivi best. Olen jutellut ihmisten kanssa. Viivin tunnen parhaiten. 10. Did you like to be in clubhouse? Tykkäsitkö olla klubitalolla? I liked clubhouse and all kind of work. Pidin klubitalosta ja kaikenlaisista töistä. 11. Have you missed your family? Oletko kaivannut perhettäsi? I have missed my family at least two last weeks. Olen kaivannut perhettäni ainakin kaksi viimeistä viikkoa. 12. Do you want to go home or stay here? Haluatko kotiin vai jäädä tänne? I rather go home, but if I had family here, I would stay here. Haluan kotiin mieluummin, mutta jos perhe olisi mukana, jäisin tänne. We wish you best and happy life and good homejourney. Me toivotamme sinulle hyvää ja onnellista elämää ja hyvää kotimatkaa. 4

5 Vuotuinen juhannusretki Varissaareen 21. kesäkuuta olin matkalla Klubitalon jäsenien kanssa Varissaarelle. Retki alkoi kello Sää oli hyvä ja aurinko paistoi. Laiva oli mukava ja me istuimme ylhäällä ja nautimme kauniista kesästä ja hyvästä seurasta. Meri oli hieno. Varissaari sijaitsee Kotkan lähellä. Saari on kaunis ja viihtyisä. Grillipaikalla me katoimme pöydän ja aloimme grillata. Pöydän antimet olivat runsaat, koska viikonloppuna oli tulossa juhannus. Me söimme, joimme ja lauloimme juhannuksen teemaan sopivia lauluja. Sen jälkeen me lähdimme pelaamaan mölkkyä. Jotkut meistä päättivät uida, vaikka vesi oli aika kylmää. Sorsat uivat vedessä. Kahvilasta, joka sijaitsi meren rannalla, ostimme limskaa ja jätskiä. Meren rannalla otimme aurinkoa, söimme, juttelimme ja nautimme kauniista maisemasta. Laivamatka takaisin oli hauska. Päivä oli mielenkiintoinen ja ilmapiiri oli hyvä. Kiitos hyvästä matkasta! Svetlana Sofronova. 5

6 Röntyskä Röntyskäksi kutsutaan inkeriläistä piiritanssia, jota on tanssittu ainoastaan Pohjois-Inkerissä: Toksovassa, Parkalasa, Lempaalasa, Vuoleella ja Miikkulaisissa. Inkeriläiset eli inkerinsuomalaiset ovat Ruotsin vallan aikana 1600-luvulla Inkerinmaalle siirtyneiden savolaisten (savakot) ja karjalaisten (äyrämöiset) jälkeläisiä, jotka uskonnoltaan ovat pääasiassa evankelis-luterilaisia. Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Neuvostoliiton toimenpiteiden johdosta sekä teollistamisen ja kaupungistumisen seurauksena lähes kaikki inkeriläiset puhuvat nykyään äidinkielenään venäjää, kun vielä vuonna prosentin äidinkieli oli suomi. Inkeristä on kerätty huomattava määrä suomalaista kansanrunoutta ja -perinnettä. Röntyskä-tansseille on ominaista päristely eli jalkojen nopea polkeminen lattiaan. Laulujen sanat liittyvät nuorten elämään: kiusoittelua ja napakkaa huumoria rakkauteen liittyvien teemojen ympärillä. Perinne elää virkeimmin Toksovan Rappulassa. Vuonna 1976 Rappulassa syntyi röntyskä-ryhmä, johon kuului inkeriläiset ja minun anoppi, joka on inkerinsuomalainen. Hän nyt asuu Kotkassa Karhulassa. Minä asuin Rappulassa 16 vuotta ennen muuttoa Suomeen. Röntyskä-ryhmä perustamisestaan lähtien kävi esiintymässä paitsi Inkerinmaalla myös laajalti ympäri Neuvostoliittoa, sitten ryhmä vieraili Virossa, Suomessa ja Ruotsissa monta kertaa. Joskus se tapahtui pari kertaa vuodessa. Lisa Hovinheimo julkaisi elokuvan Röntyskä vuonna 1987.Suomi-Neuvostoliitto. Heidan kuuluisat laulut ovat: ralli jali ille ralla, iloisia tyttöjä ollaan, tuulistulla, kehtolaulu, vot vot, Suomessa olen minä syntynyt, liilee lailee, Katriina, heilini talo, tiiriminna, aisii siisikaa, vedä verkaa, siiriliiri. Vuosina ryhmä yhä kukoisti, mutta jotkut vanhat jäsenet alkoivat jo sairastua ja heikentyä, joiden tilalle tuli nuorison edustajat. Silloin lähes joka kolmas jaksoi olla esilaulajana konserteissa. Erityisen laaja repertuaari, sekä hyvä muisti, lauluääni ja lavakarisma kuuluivat Maria Korhoselle, Hilma Niemeläiselle, Saima Hekkuraiselle, Hilma Bissille ja Helmi Tuvoselle. Röntysköen kantavien voimien alkuvoimainen ilmaisutapa ei siirtynyt nuorempiin polviin.vaikka yritys röntyskäperinteen säilyttämiseen olikin olemassa, nuorten jalkatyöskentelyssä ei ollut entistä kipakkuutta. Tätä nykyä Röntysköjen tarina on lopussa. Röntyskät lopettivat toimintansa vuonna 2000, jolloin lähes kaikki naiset vanhasta vuoden 1978 kokoonpanosta menehtyivät. Tämä valokuva on otettu Suomesta. Minun anoppi on oikealla puolella 6

7 RETKI SUOMENLINNAAN Lähdimme retkelle Jyrkilän bussilla. Retkeläisiä oli 58 + kuski. Matka sujui hyvin. Ensin käytiin Vuosaaressa syömässä ravintola Väylässä. Sitten matka jatkui Suomenlinnaan. Suomenlinna (ruots. Sveaborg) on helsinkin edustalla sijaitseva merilinnoitus, jonka rakennustyöt aloitettiin vuonna Suomenlinna tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg mukaan Viaporina. Suomenlinna on suomen suosituimpia matkailukohteita. Suomenlinnan lautta Kartta Arkkitehtuuria Susisaaressa Suomenlinnan kirkko 7

8 Tietokoneella säveltäminen Kiinnostuin musiikin säveltämisestä jo pienenä lapsena, mutta sain aloitettua sen vasta myöhemmin, kun saimme kotiin tietokoneen, jossa oli äänikortti. Ensin en tiennyt yhtään, mistä saisi minkäänlaisia sävellysohjelmia, joten kokeilin tehdä yksinkertaisella ohjelmointikielellä piipitysmusiikkia. Sillä sain myös tehtyä sattumanvaraisesti nuottien korkeutta ja pituutta vaihtelevaa loputonta ääntä. Huomasin, että sillä tavalla ei saa kovin kaunista musiikkia aikaan. Sitten löysin Anvil Studion. Se on ilmainen ohjelma (tosin jotkut ominaisuudet ovat maksullisia), jolla voi tehdä musiikkia sekä MIDI- että audioraitoina. Säveltäminen tehdään asettelemalla perinteisiä nuotteja viivastolle, toisin kuin muissa tämän kirjoituksen ohjelmissa. MIDI:ä käytettäessä tietokoneelle syötetään erilaisia tietoja (nuotin korkeus ja pituus, äänen voimakkuus yms.) joilla rakennetaan musiikkikappale. Tietojen syöttämiseen voi käyttää esim. MIDI-kosketinsoitinta, mutta sen voi tehdä myös suoraan tietokoneella. MIDI:llä voi ohjata tietokoneen mukana tulevia perus-midiääniä tai kuten Propellerhead Reasonissa vaikkapa ääniä, jotka on itse mikrofonilla tallentanut. Audioraidoilla työskentely voi olla esimerkiksi tietokoneeseen liitetyn sähkökitaran tallentamista. Yksi tapa luoda uusia ääniä eli soittimia tietokoneelle on ottaa yksi ääni vaikka omasta pianosta ja hidastaa tai nopeuttaa sitä musiikinteko-ohelmassa haluttujen äänenkorkeuksien saamiseksi. Melkein aina kuitenkin, jotta laatu olisi parempaa, käytetään useampaa ääntä eli samplea, joilla jaetaan kaikki käytettävät nuotit niin, että jokaisesta samplesta luodaan vain sen lähellä sijaitsevat äänet. On tietysti mahdollista myös käyttää jokaiselle nuotille omaa samplea. Samplaamisen vaihtoehto on syntetisoiminen, eli kokonaan koneella tuotetut äänet. Anvil Studio -kokeilujen jälkeen siirryin ohjelmaan nimeltä Impulse Tracker, johon sai soittimia, jotka olivat selvästi parempia kuin pelkissä MIDI-tiedostoissa. Soittimet sain kopioitua toisten samalla ohjelmalla tekemistä kappaleista. IT:ssä käytetään nimen omaan samplejä, ja vastaavanlaisia ohjelmia on paljon. Jos ei halua käyttää rahaa, trackerit ovat varsin hyvä tapa toteuttaa omia musiikillisia ideoita. MIDI-ohjelmat ovat hyvä vaihtoehto. Hyviä maksullisia ohjelmia on Reasonin lisäksi ainakin FL Studio ja Cubase. Muutaman lyhyen kappaleen olen tehnyt myös ilmaisella Jeskola Buzz -nimisellä ohjelmalla, joka käsittääkseni soveltuu parhaiten tekno-tyyliseen musiikkiin. Buzzissa on mahdollisuus käyttää mm. VSTinstrumentteja, jotka voivat olla hyvin laadukkaita. Tällä hetkellä tarkoitukseni on käyttää musiikissani mahdollisimman paljon juuri audioraitoja, eli oikeita soittimia. Tätä varten olen ostanut Propellerhead Record -nimisen ohjelman joka sisältää myös Reasonin soittimet ja ominaisuudet. En pidä itseäni kovin taitavana säveltäjänä, mutta kuitenkin kuuntelen omaa musiikkiani aina välillä. Suuri osa kappaleistani löytyy netistä osoitteesta Kirjoittanut: Tuukka 8

9 MIELIPIDEKYSELY TILAJÄRJESTELYSTÄ Klubitalollamme vaihdettiin keväällä kirjasto-kahvilan ja toimiston paikat keskenään. Nyt tehtiin mielipidekysely vaihdosta: Hyvät Puolet Toiminnallisuus tulee paremmin esille Käytännöllisyys Isompi tila toimistolla OK Viihtyisä kahvila Avaruutta Tilat toimivat Ihan hyvä Tilat hyvin tuuletettavissa Tilat toimivat hyvin Huonot Puolet lukollisia bokeseja vähän hieman pienet tilat Ei huonoja puolia 9

10 Loppukesän tapahtumia Mielenterveyskuntoutujien yleisurheilukilpailut Kuusankoskella Karhulan Klubitalon urheilevat jäsenet saivat roppakaupalla mitaleita yleisurheilukisoissa Kuusankoskella. Kannustusjoukko huusi ja hurrasi kilpailijoille tasapuolisesti. Ilma oli syksyinen, muttei satanut pisaraakaan. Lajeina olivat pituushyppy, 200m kävely, 60m juoksu, turbokeihäänheitto, kävelyviesti. Kilpailijat oli jaettu ikäryhmittäin sekä miehiin että naisiin. Kansikuvassa osa mitalisteista. Onnea! Muistutuksena meille kaikille, että tärkeintä ei ole voitto vaan rehti osanotto. ITE-taidenäyttely Stockforsin Ruukissa Pyhtäällä. Ite-taide on taidetta, jota ns.kansantaiteilijat tekevät omaksi ja muiden iloksi. Kansantaiteilijoiden pihapiirit täyttyvät pikkuhiljaa patsailla ja mitä ihmeellisimmilla vempaimilla. Niissä kukkii huumori ja elämän viisaus. Kestävä kehitys ja ekologisuus on parhaimmillaan ITE-taiteessa. Mielipiteitä näyttelystä: Ari: 1-5 asteikolla 2, ei koskettanut Jari: hauska ja mukava Svetlana: piti näyttelyssä olevista erilaisista matoista ja patsaista, erityisesti lehmäpatsaasta Tässä me olemme kaksisarvisen edessä. Viereinen kuva: luomulehmä kesälomalla- no milk today 10

11 Marittan terveiset 11

12 STS SEDOV Kävi vieraillulla Haminassa Maalimman suurin nelimastoparkki. Laiva lähti maailman ympäri purjehdukselle Pietarista, joka kestää 13 kk. Mukana on 102 kadettia ja kouluttajana 45 miehistön jäsentä sekä noin 40 tietyn matkan ostanutta matkustajaa. STS SEDOV on rakennettu Saksassa vuona Sen pituus on 117,5m ja syväys 6,5m. Suurin nopeus purjeilla on 18 solmua. Sedov on Murmanskin yliopiston harjoitusalus. Parkki on suurikokoinen rahtilaiva jopa brt. Ne olivat viimeinen laajalti rahtialuksina käytetty purjealustyyppi. Suurin Suomenlipun alla purjehtinut parkki oli nelimastoparkki Moshulu, joka on restairoitu ravintolalaivaksi Philadelphiassa. Parkkitakila on kaikkein tehokkain valtameripurjehtijan takila. Parkkilaivat olivat suuren purjepinta-alansa vuoksi nopeita ja tehokkaasti hiljaisessakin tuulessa kulkevia aluksia, joiden käyttöä rajoitti lähinnä raakapurjeiden käsittelyyn tarvittavan miehistön suurehko määrä. Lisäksi suuren purjemäärän käsittely ylhäällä mastoissa oli hidasta ja kömpelöä. Näistä syistäparkkeja käytettiin pitkillä merireiteillä höyrylaivojen kassa, koska ne olivat nopeita laivoja (22 solmua, tuon ajan höyrylaivat hädin tuskin 8 solmun vauhtiin). Suomessa on museoituna kaksi parkkia: Pommer Maarianhaminassa ja Sigyn Turussa. Sää oli aurinkoinen, haminan torilta oli bussikuljetus 15min välein satamaan. Autolle oli vaikea löytää parkkipaikkaa. Väkeä oli kuin merenmutaa. Satamassa oli sotilaskodin kioski mistä voi ostaa virvokkeita. Haminan torilla oli tapahtumia ja esityksiä. 12

13 Pelkuri (osa 2) Novelli Sinä iltana Marianne lupasi itselleen, ettei pinnaisi koulusta enää ikinä tämän jälkeen. Tosin jos Minerva haluaa hänenkin juovan niin mitäs sitten? Uskaltaako Marianne sanoa ei niin kuin tähänkin asti? Totta kai mä uskallan! Marianne tokaisi niin että ovelle tullut Teija katsoi oudosti Mariannea. Tuota Mallu kenelle sä oikein puhut? Mitä sä siinä teet? Laita se ovi kiinni ja painu pehkuihin siitä. Sulla on aikanen herätys. Hei onhan sullakin ja silti sä täällä vaa höpöttelet yksinäsi. Me mennää vasta 10:neen. Vai niin Teija huokaisi syvään ja katosi omaan huoneeseensa. Aamulla Marianne oli lähtenyt mukamas 10:neen kouluun vaikka tosiasiassa oli menossa Minervan luo. He olivat sopineet, että tapaisivat linja-autoasemalla puoli 12. Mariannella olisi siis muutama tunti aikaa kulutettavana. Marianne kävi ostamassa uuden topin ja farkut bileitä varten. Löysi hän uudet kännykän kuoretkin. Minä jos joku osaan tuhlata. Marianne ajatteli mielessään ja hymy nousi hänen kasvoilleen. Kellon ollessa puoli kaksitoista Marianne seisoi linja-autoaseman edessä ja katsoi hermostuneesti ympärilleen. Ei näy Minervaa eikä myöskään sitä Opelia millä Merja tuli kouluun. Sillähän Minervan piti tulla Merjan kanssa hakemaan Marianne. Tulittehan te lopulta. Marianne sanoi samalla astuessaan auton takapenkille. No Merjahan on vasta saanut ajokortin ja se on muutenkin niin sählä ni arvaavaan miten sählä se on auton kanssa. Minerva laukoi ja tytöt nauroivat. Tyttöjen päivä meni nopeasti Merjan asuntoa laittaessa. Eihän se ollut kuin kaksi huonetta plus keittiö ja tietenkin WC, mutta kyllä siitä mukavan bilepaikan sai kun vähän laittoi pirteämmät verhot ja petasi sängyn. Sohvakin sai ihan erilaiset tyynyt koristaakseen sohvan pirteää sinisen sävyä. Marianne oli soittanut äidilleen jäävänsä Minervalle yöksi ja menevänsä sieltä suoraan kouluun. Ei Marianne lupaa siihen ihan noin vaan saanut, mutta lopulta äiti suostui. Tulet sitten huomenna koulun jälkeen näyttäytymään ennen kuin minä lähden iltavuoroon. Pitäähän sisaruksiesi saada ruokaa. Joo, joo ja osaahan Kiia ja Teija ruokaa laittaa. Joo mut mie menen nyt. Nähää huomenna. ja Marianne sulki puhelimensa. Oli vielä 4 tuntia aikaa ennen kuin ihmisiä pitäisi tulla joten tytöt päättivät jokainen käydä ostamassa Hesburgerin ateriat ja hiusväriä. Marianne halusi värjätä hiuksensa pikimustiksi. Minerva laittoi violetteja raitoja mustiin hiuksiinsa ja Merja värjäsi tummanpunaisiksi. Tytöillä oli oikein hauskaa siihen saakka kunnes Minerva halusi lähteä tupakalle parvekkeelle. Merja lähti tietenkin automaattisesti. He katsoivatkin nyt Marianne kysyvästi. En mä tule. Mä en polta. Marianne sanoi. Ja oli taas kerran ylpeä siitä, että uskalsi sanoa ei tupakalle. Ootsä edes maistanu? Minerva tokaisi. Marianne pudisti kieltävästi päätään. No tule nyt edes maistamaan mä heitän sulle yhden nähdessään Mariannen ilmeen Minerva jatkoi vielä ja etkä sä jää tähän koukkuun jos poltat vaa yhden. ja niin Marianne poltti siitä eteenpäin aina Minervan seurana kun hän meni parvekkeelle ja ajatteli, ettei se ole niin paha tapa niin kuin siitä aina puhutaan. Muutama tyttöjen kanssa samalla luokalla olevia tyttöjä oli jo tullut kun Merja kävi Mariannen pyynnöstä ostamassa Mariannelle tupakka-askin. Siinä vaiheessa Marianne ei tuntenut mitään tunnontuskia. Päinvastoin hän ihmetteli miksi ei ollut aikaisemmin aloittanut. Sillä tällä tavoin hän kehtasi mennä puhumaan parvekkeelle siellä olevien poikien kanssa, kun pyysi tulta ja aloittaisi keskustelun kysymällä: Muuten millä alalla sä oot? Mä olen kyl nähny sut Kotekolla Ja niin bileet etenivät ja pikku hiljaa Marianne oli jo juonnut sen verran jotakin mikä on varmasti paljon vahvempaa kuin vesi, että hän oli niin hilpeä että selvin päin oleva olisi varmasti ärsyyntynyt ja lyönyt Mariannea. Mutta nyt kukaan ei välittänyt päinvastoin eräs vaalea poika huomasikin Mariannen sen takia, että tämä hymyili. 13

14 Mariannen mennessä tupakalle samaan aikaa kun suurin osa bileporukasta teki jo lähtöä, tuo vaalea poika meni myös ja antoi Mariannelle tulta. He puhuivat monta tuntia ihan mistä tahansa. He vain puhuivat. Vasta silloin kun Merja pyysi poikaa lähtemään he lopettivat. Me varmaan nähää torstaina tai perjantaina koulussa. Joo niin varmaan. Koita selvitä ehjin nahoin kotiin. Marianne huikkasi ja hymyili pojalle. Poika hymyili takaisin ja tämän nähtyään Marianne lensi haavemaailmaan ja nukahti parvekkeen lepotuoliin. Päivä oli jo pitkällä kun Marianne heräsi Minervan kikatukseen. En kai mä nyt sillä lailla menny sanomaan sille muijalle? Marianne venytteli ja laittoi heti kätensä pään päälle. Päänsärky oli aivan mieletön. Ihmettelen jos pää ei halkea. Marianne sanoi Minervalle joka oli lopettanut puhelunsa ja sytytti jo toista savukettaan. Minerva hymyili Mariannelle ja tokaisi tällä olleen mukavaa kun parvekkeelle oli jäänyt nukkumaan. Sitten Marianne kertoi siitä pojasta jonka kanssa oli jutellut ja kuvasi tämän unelmaksi johon oli nyt viimein törmännyt. No onkos sillä unelmalla nimeä? Minerva kysäisi hymyillen ja vetäisi pitkän henkäyksen savukkeestaan. Voi ei. Miten mä voin olla näin tyhmä. Marianne hakkasi käsillään otsaansa ja näytti siltä kuin olisi halunnut hypätä kolmannesta kerroksesta. No mikä sulle nyt tuli? Minerva kysyi aivan ihmeissään. Merjakin tuli vasta heränneen näköisenä aamutupakalle vai pitäisikö sanoa keskipäivä. Mikäs Mallulla on? No sitä minäkin tässä ihmettelen. Äsken se vielä kertoi tavanneensa unelmiensa miehen ja nyt se hakkaa itseään kuin ratsastaja hevostaan. Minerva yritti selvittää pikaisesti asiat Merjalle jolla oli silti olen aivan pihalla ilme kasvoillaan. No hemmetti ku mä unohdin kysyä tämän unelmien miehen nimen. Ja mä en pääse torstaina kouluun ku mä menen hammasrääkkäykseen. Ja saa sit nähdä näänkö mä sitä edes perjantaina ku me ollaan koko päivä siellä kangaskaupassa. No voi sua. Mä hyppäisin tossa vaiheessa kyllä parvekkeelta. Merja sanoi hymyillen. Minervakaan ei voinut olla hymyilemättä Mariannen tilanteelle. Mutta kuten arvata saattaa Marianne ei kylläkään hymyillyt. Mariannen päästyä kotiin hän meni saman tien huoneeseensa ja kirjoitti muutaman runon. Kiian huutaessa kaikki syömään Marianne huusi, ettei ollut nälkä. Ja eiköhän Kiia ollut saman tien huoneen oven takana kyselemässä mikä Mariannea vaivasi. Marianne ei voinut olla sanomatta mitään vaan vastasi että oli muka syönyt jo Minervan luona. Mutta Kiia ei jättänyt kyselyään siihen vaan kysyi miten Marianne selittäisi äidille hiusten värjäyksensä kun äiti ei ollutkaan nähnyt tätä ennen töihin lähtöä. Marianne ei vastannut mitään siihenkään. Ai niin Pauliina soitti vähän aikaan sitten ja ihmetteli ku kännykkääsi ei saanut yhteyttä ja pyysi että soitat sille. Joo joo! Mene nyt että saan suunnitella vanhojen tanssi hametta! Marianne karjui vanhemmalle sisarelleen. En minä jaksa Pauliinalle vielä soittaa ja soittakoot itse jos on jotain asiaa. vähän ajan kuluttua Marianne olikin jo täydessä unessa. Vasta illalla kun Mariannen äiti tuli huoneeseen, niin äänekkäästi ettei sitä voinut olla kuulematta, Marianne heräsi säikähtäneenä. Sitten alkoikin kauhea saarnaaminen. Mariannea kaksi vuotta nuorempi sisar Teija ja kolme ja neljä vuotta nuoremmat veljet kuuntelivat oven takana tarkkaan mitä Mariannen huoneessa tapahtui. Marianne vuoden vanhempi sisar Kiia sen sijaan huokaili omassa huoneessaan sisarensa typeryyttä: Eihän se musta väri edes sovi Mariannelle. Kiia hymähti ja uppoutui taas matematiikan ihmeelliseen maailmaan. Tunnin Marianne oli saanut kuunnella äidin paasaamista kunnes avasi itse suunsa ja se olikin äidille ihme, että Marianne huusi hänelle. Hän oli oppinut tyttärestään, että tämä oli se kaikkein tasaisin ja mukavin eikä haastaisi riitaa mistään, mutta nyt hän suorastaan haukkui oman äitinsä pystyyn ilman minkäänlaista katumusta. Siitä äidin oli pakko rankaista jotenkin. Ja kielsi tytärtään menemästä minnekään viikonloppuna. Siihen Marianne vastasi: Jos minä haluan mennä ja lähteä johonkin niin sinähän et minua estä ja muutama huutomerkki perään!!! Johanna oli aivan järkyttynyt sillä hän tiesi, että oli koko viikonlopun töissä eikä pystyisi vahtimaan Mariannea koko ajan joten hän vain lähti huoneesta ja työnsi oven takana olleet lapsensa sivuun ja käski heidän kaikkien mennä huoneisiinsa. Kirjoittanut Susanne. Jatkuu seuraavassa numerossa. 14

15 KEITTIÖYKSIKÖN ESITTELY 1. Minkälaisia ruokia valmistatte? Mitä on koulussa opittu, kotiruokaa. Toisinaan myös esim. chili con carnetta. 2. Kuinka monta ruokailijaa käy päivittäin? 10-20, vaihtelee. Keskimäärin Montako työntekijää keittiössä on? Miten tehtävät jaetaan keittiöyksikössä? Vakiotehtävät on listattu, päivittäin jokainen valitsee sen/ne tehtävät, mitä tahtoo tehdä. 5. Mikä motiivi teillä on, että jaksatte tehdä ruokaa? On tekemistä, tekee sydämestään, kunto/työtaito säilyy ja pysyy hyvänä, oikean ammatin takia, yhdessä tekeminen, uudet ruuat ovat haasteellisia. 6. Mikä ruoka on kaikkein suosituin? Keitot, jauhelihamureke, uunimakkara. 7. Miten ruokamäärä arvioidaan? Lasketaan ruokailijat n g kala, liha, kana keittoa n. 3 dl / ruokailija, perunoita 2-3 per syöjä, muusia 1,5-2 dl. 8. Kuka siellä keittiöyksikössä voi tehdä työtä? Kaikki halukkaat. 9. Voiko työskennellä keittiössä, jos ei osaa laittaa ruokaa? Ehdottomasti voi! Voi opetella ruoanlaittoa jos haluaa tai tehdä muita tehtäviä. 10. Riittääkö 3 euroa ruoan hinnaksi? Riittää hyvin. 11. Mikä on keittiöyksikön lempiruoka? Pitsa, jauhelihamureke, kaikki kalaruoka, uunimakkara. 15

16 Café Helmi on yksi keittiöyksikön työpiste 1. Montako asiakasta käy päivittäin? Ainakin päivässä 2. Mitä myydään eniten? Kahvi, jäätelö, limska, jogurtti, suklaa, hedelmä. 3. Mitä täytyy osata, että voi myydä Helmessä? Rahan käsittely, kassan laskeminen. 4. Millainen on hyvä myyjä? Kohtelias, ei murjota, siisti. 5. Mitä työtehtäviä Helmessä on? Likaiset astiat pois, puhtaat tilalle. Tarkistus, että on myytävää, ja jogurtit ja limsat ovat kylmässä. Kahvin keitto, Café Helmen siistiminen, leivän tekeminen ja jäätelöpakastimen tsekkaus. Ostoslistat. 16

17 HEINÄKUUN - LOKAKUUN SYNTYMÄPÄIVÄSANKAREILLE Heinäkuu Anita L 18 Janne H 28 Juha K 4 Maritta P 6 Marko J 14 Mika V 12 Pekka R 3 Päivi P 31 Raikko P 31 Reija T 1 Sari P 29 Teija V 20 Timo K 23 Tommi S 17 Elokuu Arja G 7 Arto M 2 Camilla N 9 Gregorio M 8 Haale V 16 Laura A 29 Nina L 29 Pekka A 28 Rauni K 31 Sami P 9 Sirkka H 9 Sirkka- Liisa P 27 Tony L 19 Ville G 25 Syyskuu Aila M 4 Arja H 9 Arto A 16 Isto L 9 Janne H 30 Johan N 6 Katariina V 7 Maarit S 18 Manu L 12 Marianna E 13 Ole S 6 Pasi K 18 Petri S 28 Rauno T 20 Saila R 25 Sami L 19 Sari M 8 Teemu R 5 Lokakuu Anu H 5 Eila P 15 Hannu H 15 Jari H 19 Jari K 16 Jorma A 18 Katja P 25 Kirsi R 25 Minna A 15 Paula S 19 Pekka V 19 Sanna H 1 Seija L 8 17

18 HELPPO SUDOKU VAIKEA SUDOKU 18

19 Koulukatu 10, Kotka puh: sähköposti: kotisivu: 19