151 pienen lukion Hyvät käytännöt

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "151 pienen lukion Hyvät käytännöt"

Transkriptio

1 14. vuosikerta 151 pienen lukion Hyvät käytännöt 2014 Benchmarking-opas Benchmark Guide 2014 of the best practice of 151 small Finnish secondary schools Suomen Lähilukioyhdistys Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS) Member of ESHA 1

2 Jos sana benchmarking on sinulle käsitteenä outo, katso tarkemmin sivulta 14 lähtien Benchmarking tarkoittaa, että pitää olla riittävän nöyrä pystyäkseen myöntämään, että myös naapurilta voi käydä ottamassa oppia Benchmarking means that you should be humble enough to admit, that you can learn something even from your neighbour Kopijyvä Oy, Hämeenlinna

3 Sisältö Contents Esipuheet Laadunhallinnan 10 askelta Esikuva-analyysi eli benchmarking Pienten lukioiden hyvät käytännöt Aihekohtainen hakemisto Benchmarking-vierailun suunnittelulomake Koulukohtainen aakkosellinen hakemisto Lukioiden virtuaaliverkoston kurssitarjonta Kesälukioseura ry:n kurssit kesällä For the foreign reader Pienten lukioiden LAATUHANKE 4

4 Norway Utsjoki Lat N Enontekiö Ivalo Sweden Muonio Kittilä Finnish Lapland Home of Santa Claus * Kolari Sodankylä Savukoski Suomen Lähilukioyhdistyksen 151 jäsenlukiota (maks 120 opiskelijaa) Pello Kemijärvi Ylitornio Muurola Tervola Posio Ranua Simo Taivalkoski 151 member schools of Pudasjärvi the Finnish Association of Ii Small Secondary Schools, Uleåborg Utajärvi Puolanka FASSS Siikajoki Pyhäjoki Vihanti Vaala Paltamo Siikalatva Kärsämäki Luc. Hagman (Kälviä) Sievi Vieremä Pietarsaari Toholampi Sonkajärvi Valtimo Topeliusg. Reisjärvi Pyhäjärvi Evijärvi Veteli Rautavaara Nurmes Kinnula Vasa Lappajärvi Pihtipudas Nilsiä Härmä Perho Pielavesi Juuka Kyrönmaa Vimpeli Viitasaari Petalax Ylistaro Karstula Juankoski Vesanto Polvijärvi Jurva Seinäjoki Karttula Tuusniemi Eno Ilomantsi Konnevesi Teuva Rautalampi Outokumpu Krist.kaup. Jalasjärvi Suonenjoki Heinävesi Krist.stad Ähtäri Tikkakoski Honkajoki Petäjävesi Pyhäselkä Leppävirta Virrat Hankasalmi Joroinen Rantasalmi Tohmajärvi Ruovesi Merikarvia T-fors Haukivuori Ikaalinen Pomarkku Jämsänkoski Kangasn. Juva Kerimäki Lavia Kuhmoinen Joutsa Sulkava Punkaharju B-borg Nakkila Mouhij. Pälkäne Puumala Parikkala Harjavalta Sysmä Äetsä Akaa Ristiina Padasjoki Mäntyharju Rautjärvi Punkalaidun Väinö Linna Savitaipale Säkylä Lammi Anjalankoski Tervakoski Iitti Taavetti Hausjärvi Kärkölä Koski Loppi Elimäki Rajamäki Suomen kr l. Porlammi Kellokoski Askola Virolahti N-Pusula Parainen Perniö Karjaa Helsinge Kotka Kimitoö Virkby Tölö Myllyharju, Lovisa Lat N Hanko Hangö Aurinkorannikko (Fuengirola, Spain) 5 Salla Finland The Arctic Circle Russia

5 Hyviä käytäntöjä pienistä lukioista Arvoisa lukija, käsissäsi on Suomen Lähilukioyhdistyksen julkaisemien Pienten lukioiden hyvien käytäntöjen 14. vuosikerta. Vuonna 2001 julkaistussa ensimmäisessä painoksessa oli mukana 46 jäsenlukiota, vuoden 2014 laitoksessa 151. Suomen koulumaailmassa ainutlaatuinen Pienten lukioiden hyvät käytännöt 2014 esittelee mm. koulun markkinointiin, opiskelijahuoltoon, yhteisöllisyyden vahvistamiseen, viestintään ja opetussuunnitelman kehittämiseen liittyviä esimerkkejä. Kaikki vinkit soveltuvat hyödynnettäviksi myös suuremmissa kouluyksiköissä. Kukin jäsenlukio esittää sivuilla omasta toiminnastaan kaksi puolta. Tervetuloa tutustumaan näihin listaa hyviä käytäntöjä esimerkeiksi muille ja tulevaisuuden kehittelytoiveita. Alkusivuilla 8 16 on katsaus koulutyön systemaattisen laadunhallinnan perustekijöihin. Niiden jälkeen eri lukioiden hyvät käytännöt tarjoavat mahdollisuuden mennä ottamaan mallia muista kouluista. Kirjanen esittelee toimintaamme myös kansainvälisissä yhteyksissä. Tästä syystä osa tekstistä on englanniksi. Pienten lukioiden liike alkoi Suomessa vuonna Suomen Lähilukioyhdistys perustettiin vuonna Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 151 lukiota. Jäseneksi pääsyn ehtona on, että lukiolla on korkeintaan 120 opiskelijaa. Yleisellä tasolla yhdistyksen toiminnan tavoitteena on koulutuksellisen tasa-arvon turvaaminen nuorille kaikkialla Suomessa, asuinpaikasta riippumatta. Hattulassa Jukka O. Mattila Puheenjohtaja, Suomen Lähilukioyhdistys (yhteystiedot takakannessa) Pienten lukioiden laatuhankkeen tavoitteita 1. Kytkeä laadukas palvelu ja yksittäisistä opiskelijoista huo lehtiminen pienen kouluyksikön julkisuuskuvaan sekä parantaa pienten lukioiden palvelutasoa laatukoulutuksen ja jatkuvan keskinäisen yhteydenpidon kautta. 2. Etsiä pienten lukioiden hyviä käytäntöjä ja levittää niitä piirin yhteiseen käyttöön. 3. Lisätä hajallaan ympäri maata sijaitsevien pienten lukioiden yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kehittää niiden valtakunnallisesti yhteistä myönteistä identiteettiä. 6

6 Collection of good practice of the Finnish Association of Small Secondary Schools, FASSS Finland is characterized by an abundance of very small senior secondary schools, partly due to historical reasons and partly due to the sparsely spread population as shown on the map on page 5. Out of the nearly 400 senior secondary schools (student year groups 16-18) almost 40 % have less than 120 students. The movement for the closer collaboration of small Finnish secondary schools was initiated in Today the Finnish Association of Small Secondary Schools (FASSS) comprises 151 member schools. Being small and scattered, FASSS schools are generally well equipped with modern IT learning facilities for video conferencing and distance education. English is the main language for foreign cooperation. A wide variety of other languages are also available. The member schools are outward looking and have a lot of contacts with foreign schools. The Benchmark Guide of FASSS member schools is a rich source of innovative educational practice. Publication of the annual FASSS Benchmark Guide was started in Consequently, this is the 14th issue. In the Guide, each of the 151 schools present two things: a) their own good practices they would like to introduce to other schools and b) the practices they would like to adopt from other schools. Unfortunately the text is exclusively in Finnish, but the main purpose for foreign readers is to provide an example, how internal know-how is shared within the Finnish school world. For further information, or to search for potential Finnish partner schools, please take a look at pages of this booklet. Hattula, Finland Jukka O. Mattila President of FASSS More in English on pages (contact information on the back cover) and on ESHA website: Quality-based objectives of FASSS collaboration 1. Connecting high quality service and care of individual students to the public image of small schools, and enhancing the general standard of quality of FASSS member schools by in-service training and continuous mutual collaboration. 2. Seeking and spreading good practice within the community of FASSS schools. 3. Emphasizing mutual togetherness among the scattered and, in many cases, isolated FASSS member schools, thus boosting their positive national identity. 7

7 Laadunhallinnan 10 askelta johdatus laatuajatteluun koulutyössä Yhteisöjen toimintaa kehiteltäessä ja tarkasteltaessa ei nykyään voi välttyä törmäämästä laadun ja laadunhallinnan käsitteisiin. Käsitys laadusta toiminnan tuloksen osatekijänä on vuosikymmenien kuluessa muuttunut. Alkuaan ja 1930-luvuilla laadun käsite liitettiin teollisiin tuotteisiin ja erityisesti sarjatuotantoon. Laatu ilmeni tällöin pyrkimyksenä tasalaatuisuuteen ja tarkoitti käytännössä virheiden etsimistä ja seulontaa. Monien kehitysvaiheiden jälkeen laatu ymmärretään nyt 2000-luvulla laajana ja koko työpaikan toiminnan kattavana tekijänä. Koska hyvin hallittu ja ohjattu laadukas työ tuo mukanaan koko yhteisölle kilpailuetua (esimerkkinä lukion onnistunut opiskelijarekrytointi), edellytetään organisaation jokaisen jäsenen kantavan laadusta osavastuunsa. Ensiarvoisen tärkeää on, että työpaikan johto (koulussa rehtori) on laatuun vahvasti sitoutunut. Puhutaankin laadun johtamisesta. Laatua pidetään yhteisön ihmistyövoiman rinnalla niin tärkeänä toimintatekijänä, että sitä pitää aivan erikseen johtaa ja hallita. Perinteisesti ylhäältä päin johdetussa koululaitoksessa on totuttu siihen, että milloin minkäkin muodin mukaiset ismit tulevat ja menevät. Palveluyhteiskuntaan, jota koulukin edustaa, laadun käsite on tullut jäädäkseen. Mitä laatuajattelu merkitsee kouluun sovellettuna? Sanan laatujärjestelmä sijasta käytetään nykyään mieluummin termejä toiminnan hallinta tai toiminnanhallintajärjestelmä. Merkittävä osa yritysten laatukäsikirjoista on työvaiheiden tarkkoja kuvauksia, joilla pyritään takaamaan hyvän työnlaadun jatkuminen myös työntekijän vaihtuessa. Koulun kaltaisessa asiantuntijaorganisaatiossa konkreeteille työnkuvauksille on vähemmän sijaa, koska ammattikunnan jokaisen jäsenen, esimerkiksi biologian tai matematiikan opettajan, oletetaan hallitsevan varsinaisen opetustyönsä jopa uudessa työpaikassa ilman sen kummem- pia työvaiheiden kuvauksia. Koulun toiminnan hyvään hallintaan kuuluu kuitenkin myös muuta kuin pelkkä opetustyö. Kun esimerkiksi uusi opettaja tai opiskelija saapuu kouluun, hänet on heti huolellisesti perehdytettävä koulun toimintakulttuuriin. Uuden työntekijän perehdyttämiskoulutus on olennainen osa yhteisön laadun hallintaa. Jokainen uusi opiskelija tuo repussaan kunnalle ja koululle merkittävän määrän euroja valtionosuutena ja sitä kautta myös tuntiresurssina. Vähenevien opiskelijamäärien aikana on hyvä luoda tavoitteellisesti jokavuotiset harkitut rutiinit uusien opiskelijoiden rekrytoimiseksi. Jatkuva rekrytointiin panostaminen (yhtä hyvin uusien opettajien kuin opiskelijoidenkin) on ensiarvoisen tärkeää toiminnan jatkuvuuden ja laadun kannalta. Sisäinen ja ulkoinen tiedonkulku, poissaolojen ja edistymisen tarkkailu sekä koulua koskevan yleisen suoritustiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen ovat lisäesimerkkejä siitä moninaisuudesta, josta koulun toiminnanhallintajärjestelmä muodostuu. Laadunhallinnan 10 askelta Lukion laadunhallinnan areena on laaja, kärjistetysti sanottuna koulun limonadi-automaatin käytöstä elämänuralle sijoittumiseen saakka. Seuraavassa askelet 1-9 ovat hyvään hallintoon liittyviä käytännön yksityiskohtia, joilla sinänsä on painoarvoa laajemminkin, yhteisötyypistä riippumatta. Ne sisältyvät kehittämistyössä yleisesti käytössä oleviin laadun kriteereihin, tässä koulun kielelle käännettyinä. Jos niihin liittyvät periaatteet ja käytännöt ovat työpaikalla dokumentoituina (kirjallisen esitystavan eduista myöhemmin erikseen) ja säännöllisessä käytössä, ollaan koulun laadun ja tuloksellisuuden hallinnassa jo pitkällä. Viimeisenä esiteltävä 10. askel esittelee Suomessa ja koko Euroopassa niin yritys- kuin julkisellakin sektorilla käytössä olevan EFQMlaatupalkintomallin. Kaiken kattavana sillä on kohdista 1-10 suurin merkitys. 8

8 Miksi laadunhallinnan kehittäminen soveltuu erityisesti pienille lukioille Kaikessa kehittämistyössä on tuottavinta parantaa sitä ominaisuutta, jossa jo on hyvä. Jokainen tietää, että esimerkiksi musikaalisesti tai liikunnallisesti lahjakkaan kannattaa kehittää juuri näitä taitojaan edelleen. Pienillä lukioilla on koosta johtuen huomattavia yksilöllisyyteen, läheisyyteen ja huolenpitoon liittyviä etuja, jotka antavat laatutyön lähtökuopista asti etumatkaa suurempiin yksikköihin nähden. Olemme näissä asioissa jo startissa hyviä. Näitä ominaisuuksia kannattaa siis kehittää edelleen. Kaiken laatutyön perustana on asiakaslähtöisyys, mikä koulun kielelle käännettynä merkitsee yksittäisestä opiskelijasta huolehtimista. Tämäkin kuuluu vahvuuksiimme. Suoria etuja laatutyötä ajatellen: Pienen lukion opiskelijat ovat yleensä käyneet koko peruskoulun läpi yhdessä. Vielä lukiossakin heillä on tiivis luokkayhteisö sekä pienelle koululle tyypilliset kiinteät ja turvalliset opetusryhmät. Toveripiirin vertaistuki ja sosiaalinen koheesio tukevat opintoja. Niin rehtorin kuin opettajienkin työ on pienen kunnan ainoassa lukiossa hyvin itsenäistä. Tämä on työmotivaation kannalta ensiarvoisen tärkeä lähtökohta. Omavastuisuutta korostava ja ylemmän tason luottamukseen perustuva hallinnollinen itsenäisyys kannustaa kouluyhteisöä aloitteellisuuteen antaen samalla hyvän perustan laatutyölle. Pienessä lukiossa on kussakin oppiaineessa yleensä vain yksi opettaja. Näin opettajien yhteistyö on käytännössä aina oppiaineiden välistä. Tämä on omiaan vahvistamaan ymmärrystä omasta työyhteisöstä kokonaisuutena. Kokonaisvaltainen ajattelu on laatutyön lähtökohtia. Runsaan 10 hengen opettajakunta on ryhmädynamiikaltaan toimiva. Pienen lukion opettajakunta muodostaa asiantuntijatiimin, jota ympäristön paineet (mm. kilpailu opiskelijoista muiden lukioiden kanssa) sitouttavat yhteistyöhön ja yhteisiin tavoitteisiin. 1. Uusien opettajien ja uusien opiskelijoiden rekrytointi Rekrytointi ei ole vain sitä, että hoidetaan paikanhakuilmoitus lehteen tai otetaan vastaan uusia opiskelijoita. Opettajat ja opiskelijat tekevät koulun, joten rekrytointi on koulun perustamisen jälkeen seuraavaksi merkittävin toimenpide. Onnistuneen rekrytoinnin pohjana on vuosien hellittämätön työ koulun positiivisen imagon kehittämisessä. Kilpailemme sekä erinomaisista opettajista että laadullisesti ja määrällisesti tyydyttävästä opiskelija-aineksesta. Koska opettajat saattavat olla virassaan kymmeniä vuosia, opettajan vaihtuminen ja uuden opettajan etsiminen ei ole aivan merkityksetön prosessi, rehtorin vaihtumisesta puhumattakaan. Uusien opiskeljoiden hankinnan kilpailutilanne vaihtelee paikkakunnittain siinä määrin, että yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Vaikka 9-luokkalaiset tekevät lukiovalintansa yhä itsenäisemmin, ei huoltajienkaan roolia sovi väheksyä. Tuskin on haittaa, jos huoltajat tutustuvat lukioon hyvissä ajoin (9. luokan syksyllä) ennenkuin lukionvalintakeskustelu kotona aamiaispöydässä toden teolla käynnistyy. Lukiokurssien valinta on 9-luokkalaiselle ensimmäinen kouriintuntuva kosketuskohta tulevaan opinahjoonsa. Olisi hyvä, jos hän saisi valita koko lukion opiskeluohjelmansa kerralla (vuosiluokittain valitsemisen sijasta). Tällöin opiskelija joutuu heti opintojensa alus- 9

9 sa ottamaan pitkäjänteisesti ja vastuullisesti kantaa esimerkiksi reaalin, matematiikan- ja kielten kurssivalintoihinsa. Myös koulu hyötyy saadessaan tietoa lukioon tulevien myöhempien vuosien kurssivalinta-aikeista. Vaikka alustavia valintoja pitää voida myöhemmin muuttaa, kokemus on osoittanut peruslinjausten säilyvän useimpien opiskelijoiden kohdalla. 2. Jokaisessa koulussa on oma pitkän ajan kuluessa kehittynyt toimintakulttuurinsa. Säännöistä yhdenmukaisella tavalla kiinni pitäminen on laadukkaan organisaation tunnusmerkki. Perehdyttämiskoulutus vähentää konfliktitilanteita minimoimalla tulkinnanvaraisuutta. Vaikka uusien opiskelijoiden ja uusien opettajien perehdyttämiskoulutukset ovat kaksi eri prosessia, olennaista on käsitellä kummassakin opiskelijoille ja opettajille yhteisiä asioita, kuten esimerkiksi arvioinnin perusteita ja poissaoloja. Näin koulun pelisäännöt tulevat selviksi molemmille osapuolille, vaikkakin eri näkökulmista. Tämän yhteisen sanoman lisäksi perehdyttämiskoulutuksessa on luonnollisesti myös opiskelija- ja opettajaspesifinen osa. Koska uuteen ympäristöön tulevalla on monesti arvokkaita tuoreita näkemyksiä, kummankin koulutuksen tulisi olla vuorovaikutteista. Etenkin uusilla muista ympäristöistä tulleilla opettajilla on kokemusta, jota on hyvä kuunnella herkällä korvalla. On suotavaa, että uuden opettajan perehdyttäjänä toimii rehtori. Näin rehtori ja uusi tulokas saavat samalla luontevan tilaisuuden tutustua toisiinsa. Mikäli rehtori ei opeta omaa ainettaan koko ikäluokalle, osallistuminen uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen antaa oivallisen mahdollisuuden tehdä itseään tutuksi kaikille tulokkaille. 3. Uusien opettajien ja opiskelijoiden perehdyttämiskoulutus Panostamalla henkilöstönsä kehittämiseen koulun johto ja koulun ylläpitäjä viestittävät arvostavansa henkilökunnan ammattitaitoa. Rehtorin ja opettajien välisissä kehittämiskeskusteluissa 10 tuodaan koulun ja opettajan kehittämistoiveet saman pöydän ääreen ja katsotaan, mitä konkreettista voitaisiin sopia tämän synergian hyödyntämiseksi. Kehittämiskeskusteluja hallitsevat muutamat perussäännöt. Kummankin osapuolen on tultava tilaisuuteen etukäteen varustautuneena. Tätä varten on yleensä olemassa erityinen pohjalomake. Jotta päästäisiin parhaaseen henkilökohtaiseen kontaktiin, kehittämiskeskustelun paikan pitäisi olla mahdollisimman rauhallinen ja sijaita mielellään neutraalilla maaperällä koulun ulkopuolella. Henkilöstön kehittäminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään työympäristön ja työilmapiirin parantamiseen. Siihen kuuluu myös hyvästä työstä palkitseminen. Vakiopalkkaisessa koulumaailmassa palkkio on harvemmin selvää rahaa. Taitava rehtori osaa pitää hyvän tuloksen tekijöistään kiinni. 4. Opetustyön tulosten seuraaminen Tehokas ja inhimillinen ovat usein myös sama asia. Organisaatio voi toimia tehokkaasti ja olla juuri siksi inhimillinen. Sen sijaan epätehokkaasti toimiva usein nöyryyttää. Kehittämiskeskustelut ja hyvän suorituksen palkitseminen Kaikki inhimillinen toiminta, etenkin palkattu työ, tapahtuu tulosten vuoksi. Mikäli emme tiedä, millaiset tulokset koulullamme on, olemme kuin eksyksissä oleva laiva. Arviointitiedot, koskevat ne sitten menestystä ylioppilastutkinnossa tai kansallista terveystutkimusta, ovat kuin reimarit merellä. Ne auttavat opettajakuntaa paikallistamaan sijaintinsa opetus- ja kasvatustyössään. Opettajakuntien valmius työnsä tulosten usein arkaluonteiseenkin analyysiin vaihtelee. Tästä riippumatta ainakin rehtorin tulisi pitää tilastoja ja olla perillä siitä, miten koulussa menee yleisesti ja miten eri sektoreilla erityisesti. Tämän kirjoittajan kanta on, että opetustyön tuloksia tulee mitata niin tarkasti kuin pystytään, mutta arviointitiedon intiimimpien osien tulee jäädä koulun seinien sisälle opettajakunnan sisäisen kehittämisen lähtökohdaksi. Toinen yleinen periaate on, että jos jotain tietoa ei käytetä hyväksi, ei sitä myöskään kannata kerätä. Jos esimerkiksi kurssipalautteita ei hyödynnetä seuraavan kurssin läpi viemisessä, ei ole mitään mieltä vaivata niillä opiskelijoita. Edellä on jo mainittu ylioppilastutkinnon tulokset ja kansallinen terveystutkimus. Muita mah- Vammaisaktivisti Kalle Könkkölä kirjassaan Huoneekseni tuli maailma

10 SWOT-nelikenttäanalyysi on kuin lentokentän kiitorata nykyisyyden vahvuuksien ja heikkouksien keskeltä tulevaisuuden mahdollisuuksien ja uhkien maailmaan dollisia tilastoinnin kohteita ovat reputusprosentit ja -aineet vuosien saatossa, itsenäisten ja etänä suoritettujen kurssien määrä jne. Aina tulisi olla rinnalla valtakunnallinen arviointitieto samasta aiheesta. 5. Koulun tila omissa ja muiden silmissä Opettajakunnan on hyvä kokoontua vähintään joka toinen vuosi pohtimaan koulunsa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Tätä tavallisimmin nelikentän muotoon tulostettavaa analyysiä kutsutaan nimellä SWOT (strengths, weaknesses, opportunities, threats). SWOT-nelikenttäanalyysi on yksinkertaisuudestaan huolimatta käyttökelpoinen strategiatarkastelun pohja. Siitä nähdään, mitä sen laatijat pitävät koulunsa vahvuuksina ja heikkouksina ja mitä konkreettisia suunnan muutoksia koulun toimintaan tarvitaan. SWOT tuottaa opettajakunnan oman arvion lukiostaan. Ulkopuolisista merkittävimpiä arvioijia ovat ne opiskelijat, jotka ovat juuri tulossa lukioon sekä ne, jotka ovat juuri kirjoittaneet itsensä ylioppilaina ulos. Tämä tarkoittaa käytännössä koulun valintaa harkitsevien (peruskoulun 9-luokkalaisten) mielipidekartoitusta omasta lukiostamme sekä palautteen keräämistä opintonsa päättäneiltä. Toisen käden tietolähteiden (huoltajat ja kunnan päättäjät) mielipiteistä on hyvä olla selvillä, mutta kysymykset pitää silloin asettaa huomattavasti yleisemmällä tasolla. Tällainenkin kysely kannattaa tehdä vain, jos sille on selvä tilaus. 6. Suomalaisissa selvityksissä on paljastanut, kuinka eri maailmoista ovat johtajien ja työntekijöiden ajatukset oman yhteisen työpaikkansa asioista. Kun koulun hallinnossa on kolme tasoa (rehtori, opettajat, opiskelijat), voi kuvitella, että arviot vaikkapa koulun maineesta, koulukurista tai ruuan laadusta vaihtelevat laajalti sen mukaan, keneltä asiaa kysytään. Koulun työilmapiiriä on syytä arvioida aika ajoin. Sopivalla kysymyspatterilla pääsee ongelmakohtiin käsiksi. Tuloksia on syytä uskoa eikä selitellä. Työyhteisön ilmapiiri kun on määrittelynomaisesti juuri sellainen, miltä se kyselyn valossa näyttää. 7. Opiskelijoiden ja opettajien työilmapiirikartoitus Sisäinen ja ulkoinen viestintä On muodostunut suorastaan sanonnaksi, että tiedottaminen ei koskaan onnistu. Suunnitelmallisesti toimien voidaan kuitenkin päästä tyydyttäviin tuloksiin. Tiedottamisen merkitys nousee siitä, että tiedottaminen on osa päätösten toteuttamista, linkki päätöksen ja toteutuksen välissä. Päätökset eivät toteudu parhaimmalla tavalla, jos niitä välittävä viestintä ontuu. Tiedottajia koulussa sekä keskenään että suhteessa opiskelijoihin ovat etenkin rehtori, vararehtori, opinto-ohjaaja, opettajat ja kansliahenkilökunta. Opiskelijakeskeisyyden kannalta 11

11 on tärkeä huolehtia tiedon kulun kaksisuuntaisuudesta. Opetussuunnitelmat korostavat eri sidosryhmien välisen yhteydenpidon ja yhteistyön merkitystä. Tietotekniikka tarjoaa viestinnän tehostamiseen mm. sisäiseen verkkoon, sähköpostiin, kännyköiden käyttöön ja sosiaaliseen mediaan liittyviä keinoja. Koulun kotisivut ja eri julkaisuohjelmilla tuotettavat elektroniset ja fyysiset dokumentit täydentävät palettia. Aktiivinen ja sanoman vastaanottajan huomioon ottava viestintä on osa koulun itsestään luomaa julkisuuskuvaa. On hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, miten kouluun satunnaisesti soittavalle puhelimessa vastataan. Ystävällinen palvelu edellyttää, että tällä rajapinnalla ovat mm. opettajien työjärjestykset helposti saatavilla. 8. Koululla on runsaasti sidosryhmiä: opiskelijoiden huoltajat, yritysmaailma, muut koulut, lukion jälkeiset oppilaitokset, viranomaistahot, ns. kolmas sektori jne. Konneveden lukion käynnistämä Lukioiden virtuaaliopetusshanke on koulun opetustehtävään liittyvän sidosryhmätyöskentelyn oivallinen väline ja kehittäjä. Kesälukio- ja etäkurssitoiminta, aikuislukio päivälukiossa sekä räätälöidyn kielen opetuksen tarjoaminen yrityksille täydentävät lukion toimintaa. Kuten näiden sivujen aihekohtaisesta hakemistosta huomataan (sivut 17 20), pienillä lukioilla on runsaasti yhteyksiä ympäröivään yhteiskuntaan. Koska varsinkaan yritysmaailma ei yleensä osaa pitää koulua varteenotettavana yhteistyökumppanina, koulun on tarjottava yhteistyötään ympäristölle aktiivisesti. Pelkkä odottaminen merkitsee nykyaikana käytännössä kuoreensa käpertymistä. Ulkopuolisten rahoitusmahdollisuuksien jatkuva etsiminen on välttämätöntä mm. opiskelijavaihdon kustantamiseen ja vaikkapa koulun opetusteknisen välineistön täydentämiseen. 9. Suhdetoiminta ja sidosryhmäyhteistyö Benchmarking eli esikuvaanalyysi (lue lisää s ) Pienten lukioiden toiminnanhallinnan parantamiseen tähtäävän laatuhankkeen keskeinen osa on esikuva-analyysi eli benchmarking. Benchmarking tarkoittaa oman toiminnan tietoista parantamista hyödyntämällä muualla suoritettua kehitystyötä. Benchmarkingissa eli esikuva-analyysissä tehdään vierailuja muille työpaikoille. Samojen ongelmien kanssa on turha painia joka lukiossa erikseen, kun onnistuneista ratkaisuista voi käydä ottamassa mallia muilta. Kokemus on osoittanut, että käynnit kannattaa suunnitella hyvin. Esimerkiksi tärkeimmät kysymykset on paras kirjoittaa etukäteen muistiin vaikka sivun 16 kaltaiselle lomakkeelle. Monet pienet lukiot ovat hyödyntäneet näiden sivujen tarjoamaa mahdollisuutta esikuva-analyysiin eli benchmarking-vierailuihin. Tavoitteina ovat mm. kilpailukyvyn parantaminen sekä tiedon levittäminen hyvistä käytän nöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista. Sivulta 22 lähtien on 151 lukiota ilmoittanut vahvat puolensa ja kehittämistoiveensa. Tämä suomalaisessa koulumaailmassa poikkeuksellinen tietokanta on vahva pohja benchmarkingvierailuille. Niinpä seuraavilla sivuilla on julkaistu erillinen opas benchmarkingiin. 10. EFQM ja Euroopan laatupalkintomalli 2013 Edellä läpi käytyjen yhdeksän askeleen merkityksen tiedostaminen on olennainen harppaus kohti parempaa palvelua ja parempia tuloksia. Kymmenennellä askeleella tutustumme nykyaikaiseen laatuajatteluun kokonaisuutena. Suomessakin yritys- ja julkisella sektorilla käytettävää Euroopan laatupalkintomallia tällä hetkellä EFQM Excellence 2013 ylläpitää EFQM-säätiö (European Foundation for Quality Management). Malli on laajalti esikuvana myös julkishallinnossa (mm. ammatilliset oppilaitokset) sekä yleishyödyllisissä yhteisöissä. Vaikka nimenä on laatupalkintomalli, harvat yhteisöt todellisuudessa osallistuvat tähän vuotuiseen kilpailuun. Laatupalkintomallia pidetään enemmänkin kehittämiskohteiden hyväksi koettuna luettelona, jota vastaan voi peilata oman organisaationsa sijaintia laadun portailla. Laatupalkintomalli on organisaation johtamisen, arvioinnin ja kehittämisen väline ja se tähtää toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Laadun kilpajuoksussa ei tulla koskaan perille. Laatutyö muistuttaa tapetointia: kun olet saanut yhden seinän valmiiksi, huomaat, kuinka kurjilta viereiset seinät näyttävät. Työtä on pakko jatkaa. Laatutyön viehätys onkin juuri jatkuvassa parantamisessa ja prosessinomaisessa vähittäisessä pala palalta etenemisessä. 12

12 Laadunhallinnan käytännöt kirjalliseen muotoon Tavoitehakuinen laatuajattelu tarkoittaa käytännön koulutyössä sitä, että toimintojen kehittämiseen paneudutaan vakavasti ja saatetaan niitä koskevat käytänteet kirjalliseen muotoon. Tämän ei tarvitse merkitä systemaattisen laatukäsikirjan tuottamista yksien kansien väliin. Riittää, kunhan hyvän hallinnon työkalut eli laadun hallinnan dokumentit ovat tarvittaessa noudettavissa vaikka koulun hallintotietokoneelta ja että tiedostetaan niiden muodostavan hallintoon elimellisesti kuuluvan kiinteän kokonaisuuden. Hyviksi havaittujen käytäntöjen kirjaaminen (suullisen ja muistinvaraisen tallentamisen sijasta) on tärkeää kolmesta syystä: A. Kun käytäntö on kirjoitetussa muodossa, siihen on helppo palata ja sitä on helppo muokata kerta kerralta paremmaksi. B. Kun laadunhallinnan dokumentit ovat valmiina nopeastikin esille otettaviksi, niiden käyttö helpottuu ja arkipäiväistyy käytännön tasolle, mikä on eräs laatutyön tavoitteita. C. Laadun hallinta on koko koulun yhteinen asia, josta rehtori kuitenkin kantaa päävastuun. Kun asiat on selkeästi kirjattu muistiin, kehitetyt ja tallennetut käytännöt säilyvät myös rehtorin vaihtuessa. Muistinvaraisen tiedon kohdalla kaikki on aloitettava alusta. Euroopan laatupalkintomallissa käytetään organisaation toiminnan ja tulosten arvioinnissa ns. RADAR-arviointilogiikkaa: Results (määrittele tavoiteltavat tulokset), Approaches (suunnittele ja kehitä toimintamallit), Deploy (toteuta) sekä Assess and Refine (arvioi ja paranna toimintamalleja ja niiden toteutusta). Euroopan laatupalkintomallin perusteina ovat kaikille menestyville organisaatioille yhteiset erinomaisuuden tunnuspiirteet: Visionäärinen, innostava ja vastuullinen johtajuus Ketteryys eli nopea reagointi muutostilanteissa Organisaation kyvykkyyden kehittäminen Luovuuden ja innovoinnin hyödyntäminen Huipputulosten tekeminen Osaava henkilöstö menestyksen tekijänä Lisäarvon tuottaminen asiakkaille Kestävän tulevaisuuden luominen. Kaikki sopivat myös koulumaailmaan. Lisäarvon tuottaminen asiakkaille tarkoittaa opiskelijalähtöisyyden lisäksi myös kaikkien niiden muiden tahojen huomioon ottamista, joita koulu palvelee. Sivujen 8 12 kohdat 1 9 ovat näiden erinomaisuuden yleisten tunnuspiirteiden käytännön konkretiaa. EFQM Excellence -mallin 2013 arviointialueet ja painoarvot TOIMINTA 50 % TULOKSET 50 % Johtajuus 10 % Henkilöstö 10 % Strategia 10 % Kumppanuudet & resurssit 10 % Prosessit, tuotteet ja palvelut 10 % Henkilöstötulokset 10 % Asiakastulokset 15 % Yhteiskuntatulokset 10 % Toiminnan tulokset 15 % 13

13 Esikuva-analyysi eli benchmarking: oppimista toisten onnistumisista Pienet lukiot: etuja ja ongelmia Pieni lukio on parhaimmillaan joustava, nuoren yksilöllisyyden huomioon ottava ja kannustava. Opettajien ja opiskelijoiden suhteet ovat läheiset, ryhmäkoot pienehköt ja esimerkiksi opintojen ohjaus usein hallitumpaa ja vähemmän yllätyksellistä kuin suurissa yksiköissä. Pienillä lukioilla on myös on gel mansa, kuten kilpailutilanne muiden lukioiden kanssa sekä monissa kunnissa jo tapahtunut kehittämisedellytysten leikkaaminen mm. rehtorinvirkoja yhdistämällä. Mainitut ongelmat ovat osa yleismaailmallista kehityskulkua, jolle ovat ominaisia yksilöllisyyden lisääntyminen, suuruuden ekonomia ja julkisen talouden kaventuminen. Esikuva-analyysi selviytymisstrategiana Pienten yksiköiden yleisinä selviytymisstrategioina ovat erikoistuminen ja yhteistoiminta. Erikoistuminen on pienille lukioille vaikeasti toteutettava strategia. Tämä esitys käsitteleekin yhteistoimintaa ja sitä nimenomaisesti esikuvaanalyysin eli bench mark ingin muodossa. Esikuva-analyysiin ryhtyminen edellyttää aitoa kiinnostusta palvelun parantamiseen. Tällöin saattaa tulla esiin yllättäviäkin asioita, jotka voivat panna työpaikan vakiintuneita rutiineja uusiksi. Suomen koulumaailmassa ei ole kovin helposti lähdetty ottamaan mallia naapurilta. Tästä itseriittoisuuden perinteestä on päästävä irti. Esikuva-analyysi = benchmarking Kansainvälisesti ja usein Suomen kielessäkin esikuva-analyysistä käytetään termiä benchmarking. Englannin kielessä bench tarkoittaa esimerkiksi kalliojyrkänteessä olevaa tasannetta (a). Benchmark on maantieteellinen korkeuskiintopiste, johon muita korkeuslukemia, esimerkiksi tasannetta ylempänä tai alempana olevia, voidaan verrata (b). Tämän mielikuvan mukaisesti työyhteisöt voivat benchmarkata toisiaan. Esikuva-analyysissä vertaamme jotain toimintamme osakokonaisuutta meitä ylempänä olevien parhaisiin käytäntöihin (engl. best practice ). Esikuva-analyysin jälkeen toimintaa omassa yhteisössämme kehitettyämme saatamme kiivetä verrokin kanssa samalle tasolle, jonkin ajan kuluttua mahdollisesti ohikin. Esikuva-analyysi eli benchmarking on laatutyössä pitkällä olevien yritysten jokapäiväinen työkalu, järjestelmällinen ja toistuva prosessi. Aidossa benchmarkkauksessa haettu ratkaisu löytyy useimmiten jostain aivan muualta kuin omalta toimialalta. < (a) < (b) Esikuva-analyysin tavoitteet - Vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn lisääntyminen - Nopeampi tieto hyvistä käytännöistä ja niiden soveltamismahdollisuuksista - Vähemmän valituksia, enemmän tyytyväisiä opettajia ja opiskelijoita - Toimivammat ja tarkoituksenmukaisemmat työskentelyrutiinit - Parempi maine kouluna 14

14 Mitä esikuva-analyysi on Suomen kouluja rasittaa melkoinen hallinnollinen sisäänlämpiävyys. Jokaisessa yksikössä painitaan jatkuvasti samojen päivittäisten ongelmien kanssa, kun varsin helposti voitaisiin ottaa selvää, kuinka ongelmat on ratkaistu muualla. On suurta ajan ja voimavarojen haaskausta keksiä pyörää kaiken aikaa uudelleen. Esikuva-analyysi tarkoittaa oman toiminnan tietoista parantamista hyödyntämällä muualla jo tehtyä kehitystyötä. Esikuva-analyysissä lyhyesti sanottuna hyödynnetään toisten onnistumisia oman suorituskyvyn parantamisessa. Sanassa Esikuva-analyysi on kaksi osaa. Esikuva tarkoittaa tavallista parempaa käytäntöä ellei peräti sillä hetkellä alan parasta, laatusanastoon pesiytyneen englanninkielisen termin best practice mukaan. Sana analyysi kertoo, että parastakaan käytäntöä ei oteta käyttöön sellaisenaan, vaan vasta, kun on analysoitu, miten se voidaan mahdollisimman luontevasti istuttaa omaan työympäristöön. Mitä esikuva-analyysi ei ole Esikuva-analyysi ei ole kopioimista. Koska toimintaympäristöt sekä materiaali- ja henkilöresurssit vaihtelevat, muualla tavatun erinomaisen käytännön suora kopioiminen ei yleensä onnistu. Esikuva-analyysiin kuuluukin olennaisena osana etsityn käytänteen muuntaminen itselle sopivaksi. Jos toiminta ei johda oman työympäristön kehittämiseen, kysymys ei ole esikuva-analyysistä, vaan turismista. Esikuva-analyysi ei myöskään ole vakoilemista, vaan toimintaa avoimessa hengessä. Todella parhaiden käytänteiden haltijat ovat yleensä halukkaita vaihtamaan informaatiota jo pelkästään omankin oppimisensa vuoksi. Esikuva-analyysin eettiset periaatteet alleviivaavat molemminpuolista luottamuksellisuutta. Tietoja ei esimerkiksi saa luovuttaa ilman lupaa kolmannelle osapuolelle. Mistä esikuvia Käytännössä vertailukohteita on neljää tyyppiä: A. Muut (pienet) lukiot. Koska ongelmat vertaisyhteisöissä ovat pitkälle samoja, todennäköisyys tavata sopiva ja helposti omaksuttava parannus omaan toimintaan on tästä luokasta suuri. Helpoimmin poimittavia paloja ovat tällöin konkreettiset mekaanisluonteiset parannukset (esimerkiksi poissaolojen valvonta ja koejärjestelyt). Sen sijaan koulun markkina- ja kilpailuasetelman kannalta arvokkaampia käytän tö jä (esimerkiksi markkinointi, henkilösuh teiden ja hengen ylläpito) etsittäessä muut tahot, vaikkapa menestyvät yritykset, voivat olla vertaisyhteisöä parempia tutus tu miskohteita. B. Kilpailevat oppilaitokset. Sodankäynnissä vastapuolen tunteminen on parhaita voitolle vieviä tekijöitä. Ellet tunne vastapuolen heikkouksia ja vahvuuksia, on vaikea ryhtyä toimiin oman asemasi vahvistamiseksi. Ongelmana on tiedon saaminen. Opiskelijat ja ko. oppilaitoksessa toimivat opettajat voivat toimia välittäjinä. C. Muut oppilaitokset (kansanopistot, aikuislukiot jne). Muihin pieniin lukioihin verrattaessa (A-kohta) samat tutut ongelmat ovat joskus niin lähellä, ettei näe metsää puilta. Muiden oppilaitosten edustamilta samansuuntaisilta aloilta voi oppia aivan uusia lähestymistapoja. D. Täysin eri toimialan yhteisöt. Vaikka koulut eroavat yrityksistä ja liikelaitoksista suuresti, jälkimmäisten toiminnoissa on yhtymäkohtia, joista voi ottaa oppia. Ne eivät myöskään koe kouluja kilpailijoinaan, joten tietoja jaetaan yleensä auliisti. Koska yritykset toimivat jatkuvasti kilpailuympäristössä, tästä luokasta on mahdollista saada strategisesti arvokasta tietoa koulun omaa kilpailuasetelmaa ajatellen. 15

15 Esikuva-analyysin vaiheet Esikuva-analyysi on systemaattinen menetelmä, joka perustuu kolmeen vaiheeseen: tiedon keräämiseen, vertailuun ja oman toiminnan parantamiseen. 1. Valitse kehitettävä käytäntö omasta koulustasi - mitä toiminta-aluettamme haluamme vahvistaa (sisäinen tai ulkoinen tiedottaminen, lukion markkinointi, opiskelijoiden tai opettajien rekrytointi, imagon kirkastaminen tai oppimistulosten parantaminen, henkilökunnan sosiaalisten suhteiden edistäminen jne) - kuinka käytäntömme ko. kehitettävässä asiassa on tällä hetkellä järjestetty - kuinka kilpailijamme hoitaa saman asian 2. Etsi vastaava paras käytäntö muualta - varmista, että hankkeella on oman lukiosi rehtorin tuki - käynnistä etsiminen - valitse yhteisö, jossa vierailette - sovi tapaamisesta 3. Opi valittu paras käytäntö - valitse vierailuun osallistuvat ja nimeä kullekin oma tehtävänsä < - valmistele vierailun yksityiskohtainen kysymyslista etukäteen < - tee vierailulta tarkat muistiinpanot < - mikä on esikuvaosapuolen tavoite ko. käytänteessä - mikä strateginen merkitys tällä käytänteellä on heille - kuinka he mittaavat käytänteellään saatavia tuloksia - mitä uhkia he näkevät käytänteensä jatkumiselle - miten käytänne tosiasiassa toimii (kun se on riisuttu mahdollisista ylisanoista) 4. Analysoi suorituserot ja niiden syyt - minkä edun esikuvaosapuoli on ko. käytänteellään saavuttanut - mitkä ovat olennaisimmat syyt siihen, että he ovat onnistuneet ja me emme - mitkä ovat heidän ylivoimatekijänsä käytänteen toteuttamisessa - mitkä tekijät määrittelevät käytänteen alalla ylivertaiseksi 5. Sovella ja ota käyttöön - kuinka etenemme ko. asiassa heti - mikä on tavoitteemme tässä uudessa hankkeessa ensi lukuvuonna, entä edempänä - mitä osia käytänteestä voimme omaksua sellaisenaan - mitä osia muutamme omiin olosuhteisiimme paremmin sopiviksi - millä henkilöresursseilla toteutamme hankkeen - mitä materiaalisia resursseja tarvitsemme toteutukseen - kuinka jaamme tiedon edelleen muille pienille lukioille 6. Vakiinnuta ja kehitä - mitä muutoksia uusi käytänne vaatii koulun työsuunnitelmaan - kuinka kehitämme ko. käytännettä ehkä esikuvaakin paremmaksi - mitä itse opimme tästä esikuva-analyysistä - mikä on seuraava parannettava käytänne ja vierailukohde 16

16 151 pienen lukion Hyvät käytännöt 2014 Koulukohtaiset sivut Benchmark list 2014 of the best practice of 151 small Finnish secondary schools Pienten lukioiden LAATUHANKE 17

17 Aihekohtainen hakemisto (Thematic Index, see topic translations on page 70) Aihekohtainen hakemisto on koottu tammi helmikuussa 2014 lukioiden ilmoittamista -sarakkeista. Kukin lukio vastaa omista tiedoistaan. Aineisto päivitetään seuraavan kerran vuoden 2015 alussa. 1. Lukion markkinointi ja opiskelijarekrytointi (44) Akaa (ilm kyydit), Gymn i Petalax (ilm tietokon), Honkajoki (ilm. oppikirjat ja tietokon), Ilomantsi (ilm. kyydit ja oppilaskoti), Joutsa (ilm. tietokon.), Juankoski (ilm matkat), Jurva, Karstula (ilm. tietokon.), Kemijärvi (ilm. tabletit), Kinnula (ilm. tietokon ja kyydit), Kittilä, Kristinestad (ilm. yo-kirjoit), Kärsämäki (ilm. kyydit, oppik.kirjasto), Merikarvia (ilm. oppik, tietokon ja kyydit), Muonio, Nakkila (miniläppärit), Pello (ilm. tietokon), Petäjävesi (ilm pakoll kirjat), Pihtipudas (koulumatkat), Polvijärvi (läppärit), Pomarkku (ilm. kirjat, matkatuki), Puumala (1. vlk oppikirjat), Pyhäjärvi (oppik.kirjasto), Rajamäki (ilm tietokon), Rantasalmi (ilm. kyydit), Ranua (ilm. oppikirjat ja kyydit), Reisjärvi (oppik. lainaksi), Savukoski, Seinäjoki (ilm. oppikirjoja), Sievi (pak. oppikirjat lainataan), Siikalatva (ilm. tietokon., kyydit, oppik. kirjasto), Simo (ilm. kirjat oppik.kirjastosta), Sodankylä (ilm. tabletit), Sulkava (ilm. kyydit ja tietokon), Taivalkoski (oppik lainaus), Tohmajärvi (ilm. oppikirjat ja kansalaisopisto), Utajärvi (ilm kyydit ja kirjat), Vaala (ilm. kyydit), Vesanto (ilm. tietokon. ja kyydit), Vieremä (oppik.kirjasto, ilm. tietokon. ja kyydit), Vihanti (tietokon.), Virolahti, Väinö Linna (oppikirjat, laskimet, tabletit), Ylitornio (ilm. kirjat, ipad), Äetsä (henk.koht. päätelaitteet) 2. Oppilaanohjaus ja opiskelijahuolto (19) Harjavalta (runsas hakeutuminen tekn.tiet.-aloille), Ikaalinen (kesäkurssit abeille), Jurva (yläkouluyhteistyö), Juuka, Jämsänkoski (oppimistaidot), Kinnula, Kristinestad, Lavia (jatkuva dialogi), Lovisa, Parainen (perehdyttäminen), Punkaharju (vertaisohjaus), Pyhäjärvi (lukiossa oma erityisopettaja), Siikalatva, Suomen kr. lukio (asuntola), Tervola, Tikkakoski (jatkosuunnitelmat), Utajärvi (harrastekurssit), Valtimo (oppilashuoltoryhmä), Vieremä 3. Yhteisöllisyyden vahvistaminen (12) Hausjärvi (yökoulu), Jalasjärvi (opiskelijat mukana suunnittelussa), Mouhijärvi (tiimityöskentely), Parikkala (yhteiset retket), Pello (opp.kunnan teemapäivät), Polvijärvi (opettajatiimit), Rautjärvi (opettajien kerhotoiminta), Savukoski (kaikkien kouluasteiden yhteistyö), Sonkajärvi (wanhojen juhlaillalliset), Sysmä (yhteinen suunnittelu ja perinteet), Ylistaro (juhlapäivälliset kutsuvierain), Äetsä (opiskelijat mukana suunnittelussa) 4. Viestintä ja tiedottaminen (11) Akaa, Gymn i Petalax (digitalisoidut tietokannat), Iitti, Paltamo (nuortensivun taitto Kainuun Sanomiin / vko), Petäjävesi (paikallislehtiyhteistyö), Polvijärvi (paikallismediayhteistyö), Pälkäne (sähköinen lehti), Tuusniemi (paikallislehtiyhteistyö), Utajärvi (markkinointi, mm. Facebookissa), Vihanti (sivu paikallislehdessä / kk), Viitasaari 5. Aikuislukiotoimintaa (8) Hankasalmi, Konnevesi, Kärsämäki, Savitaipale, Taivalkoski, Tölö, Vesanto, Äetsä 18

18 6. Lisää aikaa oppimiselle: ei koeviikkoa (10) Honkajoki, Kotka Sv., Kärkölä, Rautavaara, Savitaipale, Sonkajärvi, Tervola, Utsjoki, Vieremä, Vimpeli 7. Opetussuunnitelmayhteistyö (17) Gymn i Petalax, Helsinge, Jurva, Kristiinankaup, Kristinestad, Lappajärvi, Merikarvia, Mouhijärvi, Myllyharju, Parikkala, Pomarkku, Puumala, Salla, Utajärvi, Vimpeli, Virolahti, Äetsä 8. Etä- ja verkko-opetus (45) Aurinkorannikko, Evijärvi, Gymn i Petalax, Hangö, Harjavalta, Haukivuori, Heinävesi, Ii, Iitti, Ilomantsi, Joutsa, Juuka, Karttula, Kemijärvi (etätyöpäivät), Kerimäki, Kolari, Konnevesi, Kristnestad, Kärsämäki, Lappajärvi, Lavia, Lucina Hagm, Mouhijärvi, Nakkila, Nummi- Pusula, Padasjoki, Paltamo, Parikkala, Pomarkku, Puolanka, Puumala, Rautalammi, Rautavaara, Rautjärvi, Ruovesi, Siikalatva, Suonenjoki, Taivalkoski, Utsjoki, Vaala, Vasa, Vesanto, Vihanti, Virkby, Ylitornio Matematiikkaan ja luonnontieteisiin liittyviä nyansseja (12) Elimäki (CERN), Iitti (lab. kurssi), Hausjärvi (biol. labor.), Kinnula (CERN), Sonkajärvi (fys, biol), Tammerfors (TekNatur), Taavetti (17 krs MAA), Teuva (teknologia), Topeliusg, Tuusniemi (17 krs MA), Vasa, Vesanto (vesistö, maaperäntutk), Veteli (biol, tähtitiede) Liikunta- ja urheilukursseja (31) Hankasalmi (suunnistus), Juva (pesäpallo, hiihto), Karstula (jääliikunta), Kellokoski (jääurheilu), Kittilä (alppikoulu), Kyrönmaa (opisk. omat lajit), Loppi (ilmailu), Muonio (hiihtovalmennus), Nilsiä (alppihiihto, rats., golf, salibandy), Pielavesi (lentopallo), Pihtipudas (lentopallo, hiihto), Posio (hiihto), Punkalaidun (salibandy), Pyhäjärvi (jääkiekko, hiihto), Rautalampi (ratsastus), Ristiina (urheiluvalm), Ruovesi (ratsastus), Savitaipale (tennis), Siikajoki (erätaidot), Uleåborg (fotboll, simning, ishockey), Taivalkoski (koskimelonta), Tikkakoski (ilmailu), Tuusniemi, Vasa, Vesanto (eräretkeily, moottoriurheilu), Veteli, Viitasaari (brasilialainen jujutsu ja lukkopaini), Vimpeli (pesä- ja koripallo), Virrat (jääurheilu), Ylistaro (vaellus), Ylitornio (jääkiekko) Taidepainotteisuutta (20) Hausjärvi (musikaali), Ilomantsi (musiikkiteatteri), Juuka (muotoilu), Juva (teatteri vsta 1993), Kuhmoinen (elokuva), Lammi (musikaali), Lavia (arkkitehtuuri), Pihtipudas (musiikki), Posio (keramiikka), Pudasjärvi (kuvanveisto, lavastus), Pyhäjärvi (musiikki, tanssi), Pälkäne (media), Rantasalmi (musiikkiteatteri), Rautalampi (teatteri-ilmaisu), Teuva (näytelmät), Tölö (bildkonst, musik), Vihanti (draama, valokuvaus ym), Viitasaari (viestintä ja media), Vimpeli (ilmaisutaito), Virrat (musiikkiteatteri) Muu painotus (12) Eno (metsäopintoja), Enontekiö (erälukio, saamen kieli ja kulttuuri), Helsinge (kinesiska), Ivalo (3 eri saamenkieltä), Kangasniemi (selviytymiskurssit), Kellokoski (sairaalayhteistyö), Lammi (malli-yk), Perho (riistalukio), Pyhäselkä (vankilalukio), Reisjärvi (turvakurssi), Siikajoki (hevostaidot), Utsjoki (saamen kieli ja kulttuuri, arktinen alue) Lukiodiplomeja (10) Askola, Honkajoki, Koski, Nummi-Pusula, Parikkala, Petäjävesi, Posio, Pälkäne, Tuusniemi, Viitasaari 19

19 Laaja kieliohjelma (7) Ivalo, Juankoski, Karstula, Kyrönmaa, Lovisa, Lucina Hagm, Nummi-Pusula. 9. Yrittäjyys ja yritysyhteistyö (24) Elimäki, Evijärvi, Heinävesi, Honkajoki, Härmä, Iitti (Halton Oy, yrittäjäyhdistys), Joroinen, Juva, Kellokoski, Kolari, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen (elokuva), Lammi, Lappajärvi, Myllyharju, Nilsiä (rats.), Perniö, Posio (keramiikka), Puumala, Pyhäjoki (kunnan syysmessut), Rautalampi (ratsastus), Sulkava (kursseja sekä Sulkavan soutu), Taivalkoski, Teuva, Topeliusg 10. Oma yritystoiminta (5) Joroinen (osuuskunta), Juankoski (työosuuskunta Pisnes), Konnevesi (osuuskunta Tehoteam), Pyhäjoki (ilmaisjakelulehti Pyhäjoen Kuulumiset), Sulkava (Sulkavan soutuun liittyvä Lumo Oy) 11. Tiedekorkeakouluyhteistyö (11) Evijärvi (TTKK kemia), Ilomantsi (atk), Joutsa (ympäristö), Karstula (atk), Kinnula (kasvatustiede), Konnevesi, Kyrönmaa (Vaasan YO), Nurmes (avoin YO), Pielavesi (psykologia), Rajamäki (Jkl, uusmedia), Vaala 12. Kaksoistutkinto (16) Askola, Enontekiö, Ivalo, Jämsänkoski, Kimitoön, Koski, Lappajärvi, Muonio, Outokumpu, Perho, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Tohmajärvi, Valtimo, Vimpeli 13. Muu ammattikorkeakouluyhteistyö (14) Anjalankoski, Björneborg, Elimäki, Helsinge, Honkajoki, Jämsänkoski, Kolari, Kotka, Nilsiä, Nurmes, Padasjoki, Ristiina, Virolahti, Ähtäri 14. Kansainvälisyys (56) Akaa, Askola, Aurinkorannikko, Björneborg, Elimäki, Gymn i Petalax, Harjavalta, Haukivuori, Härmä, Ii, Iitti, Ikaalinen, Joroinen, Jurva, Juuka, Juva, Kolari, Koski, Kyrönmaa, Lammi, Lovisa, Merikarvia, Mouhijärvi, Outokumpu, Parainen, Perniö, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Polvijärvi, Porlammi, Pudasjärvi, Punkalaidun, Pälkäne, Reisjärvi, Ristiina, Ruovesi, Salla, Siikalatva, Simo, Sodankylä, Suonenjoki, Uleåborg, Sysmä, Taivalkoski, Teuva, Toholampi, Tölö, Utajärvi, Utsjoki, Vaala, Vihanti, Virkby, Ylistaro, Ylitornio, Ähtäri 15. Koulukiinteistön saneeraushankkeita (16) Akaa, Anjalankoski, Joutsa, Konnevesi, Lammi, Mäntyharju, Pello, Petäjävesi, Rajamäki, Savitaipale, Sodankylä, Suonenjoki, Säkylä, Vaala, Viitasaari, Väinö Linna 20

20 Benchmarking-vierailun suunnittelulomake Seuraavalta sivulta alkavat lukioiden kuvaukset tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet benchmarking-vierailuihin (kts. sivut 14-16). Käyntiä voi pohjustaa tällä lomakkeella. Etukäteen laaditusta kysymyslistasta on kaksi hyötyä: se toisaalta auttaa tarkasti keskittymään omiin tavoitteisiin ja toisaalta estää ajautumasta epäolennaisuuksiin ja vastapuolen mahdollisten ylisanojen vietäväksi. Oma lukio Vierailukohde Käynnin ajankohta Tavoitteena oleva oman lukion parannettava käytäntö: Vierailua varten etukäteen laadittuja kysymyksiä: Vierailun arvioidut hyödyt oman lukion kehittämistä ajatellen: 21

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

Maatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain

Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013

Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain

Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 Peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Yhteensä

Yhteensä 7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto

Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto STM / 4.12.2014, Kuntien sote-maksulaskelma Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto Sairastavuuden yksikköhinta 1 119 Paino1 0,20 väkiluku 20% +nousee Vuoden 2014 kuntajaolla Paino2 0,80

Lisätiedot

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320

Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320 2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.

Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska

Lisätiedot

Kriteeritarkastelua maakunnittain

Kriteeritarkastelua maakunnittain Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as

euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as euroa euroa/as VM/kuntaosasto Markku Nissinen 29.8.2012 Kuntien tulojen muutosvaikutuksia vuonna 2012, laskelmissa ei ole huomioitu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Koko maan muutosarviot ovat

Lisätiedot

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen

Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9

Lisätiedot

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016

KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 KUNNAT 2016 MAAKUNNAT 2016 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset

Sairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan

Promena -jalkineet työhön ja vapaa-aikaan PROMENA JALKINEIDEN EDUSTAJAT 1. Pohjois.Suomi Paula Soronen Puhelin 045 853 0877 2. Itä-Suomi Seppo Joutsemo Puhelin 045 911 2055 3. Keski-Suomi Lea Leppänen Puhelin 045 853 0850 4. Keski-Pohjanmaa ja

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858

Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Population register center POPULATION IN THE MAINLAND 5298858 Region of Uusimaa 1408020 Espoo 241565 Hanko 9657 Helsinki 576632 Hyvinkää 44987 Inkoo 5575 Järvenpää 38288 Karjalohja 1481 Karkkila 9076 Kauniainen

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009

KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009 Suomen Kuntaliitto 29.1.2010 KUNTIEN MAKSUOSUUDET KUNNALLISELLE TYÖMARKKINALAITOKSELLE VUONNA 2009 Väkilukukerroin: 0,3797194 Verotettavien tulojen kerroin: 0,000026241 1) Maksuunpantua kunnallisveroa

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2015 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. ARA-vuokra-asunnon saaneet Toteuma Ennuste Kaii taloudet Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. 15.11. Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)

Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7) Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 609/2012 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 609/2012 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi?

Kuinka moni kunta on julistautunut savuttomaksi työpaikaksi? KUNTALIITTO Hkki Punnonen 12.3.2013 "Tavoitteena savuton työpaikka" on eräs hanke, jolla käännetään tupakointia laskuun. Monet yritykset ovat julistautuneet savuttomiksi. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X

'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Dnro A194/200/2014 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2015 Annettu Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet

Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset. Äänioikeutetut. Ennakkoon äänestäneet http://192.49.229.35/tp2012k2/s/aanaktiivisuus/aanestys1.htm Etusivu - PRESIDENTINVAALI 5.2.2012 - Äänestysaktiivisuus Äänestysaktiivisuus Äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Ilmoitus 1 (5) 02.10.2017 Coronaria Kuntoutus Oy c/o Cor Group Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 2646026-7 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen Coronaria

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Dnro A188/200/2013 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2014 Annettu Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017

KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 KUNTA LÄHILIIKUNTAPAIKKAHANKE 2017 Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Anianpellon koulun lähiliikuntapaikka Askola Aura Brändö Eckerö Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa

Lisätiedot

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2014 KUNNITTAIN

VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2014 KUNNITTAIN VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väkiluku 31.13. Väestömuutos Hakijat 15.11. - Kaii taloudet saaneet as.tarve taloudet as.tarve 2013 2013 Tyhjät ARA-vuokra-asunnot 15.11. Pääkaupunkiseutu 3

Lisätiedot

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011

Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 Sähköiseen tukihakuun osallistuneiden maatilojen lukumäärä ja osuudet kunnittain prosenttijärjestyksessä, 29.4.2011 ELY-keskus/alue ja kunta Koko maa yhteensä (335 kuntaa) 20 664 33,21 % Ahvenanmaan valtionvirasto

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot