NRO Rautatieläisten Liitto ja VR taloustalkoisiin. s s.8. s.11 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 2 2009. Rautatieläisten Liitto ja VR taloustalkoisiin. s.16 20. s.8. s.11 13"

Transkriptio

1 NRO s Rautatieläisten Liitto ja VR taloustalkoisiin s.8 s.11 13

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja Mauri Lunden Toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Mauri Lunden Timo Tukiainen Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio 3 Pääkirjoitus 4 Yrityksissä tapahtuu 5 Painava sana 6 VR-Yhtymä ei ole immuuni lamalle 8 Talkoisiin talouden tervehdyttämiseksi 11 Vieraskolumni 12 Turvallisuutta Intian rautateille 15 JaaEi 16 Team tulee kuka on mukana? 22 Konduktööri Kosunen ihastui uuteen lipunmyyntilaitteeseen 24 RadanVarrelta 26 SeponSananen 28 Vapaa-aika 30 Tapahtumat 31 Osastot toimivat 32 Krypto Uusi lipunmyyntilaite nopeuttaa lipunmyyntiä junissa. s MAARIT UUSIKUMPU MAARIT UUSIKUMPU ISSN Mitä mieltä TEAMista? s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Pitkäjänteisellä yhteistyöllä eteenpäin Johdon vastuulla on jatkuva toimintojen kehittäminen. Yritys, joka kehittää omia toimintojaan, on työntekijän paras vakuutus työpaikan säilymisestä vaikeissakin tilanteissa. Vastuullinen yritysjohto ennakoi myös henkilöstön työmarkkinakelpoisuuden uudelleen sijoittumisessa. Erityinen vastuu on alalla, jonka osaamista vastaavaa työtä ei löydy. Johtamisen oppikirjat puhuvat pitkäjänteisestä kehittämisestä yhdessä henkilöstön kanssa. Mutta miten monessa yrityksessä on toimittu näin? VR:ssä on toimittu näin vuosikausia. Henkilöstö on vähentynyt parhaimmista vuosista yli Viimeisimmät ikävät päätökset tehtiin Turun ja Kuopion konepajojen alasajossa ja siivouksen ulkoistamisessa. Henkilöstölle annettiin mahdollisuus uudelleen sijoittumiseen, joskin kaikkien elämäntilanteeseen annetut ratkaisut eivät sopineet ja osa tuli siksi irtisanotuksi. Pitkäkestoinen sopeutus on raskasta ja tuo jännitteitä. Ajatukset liikkuvat kysymyksen ympärillä, kuka on se, joka joutuu lähtemään tai vaihtamaan paikka- kuntaa. Yhdessä tekemiseen liittyy sekin vaikeus, ettei aina reagoida ensimmäisiin muutosmerkkeihin. VR:nkin tavaraliikenteessä ennusmerkit alkoivat jo puutullikeskusteluista, ensin kasvaneina kuljetusmäärinä ja sitten totaalisena kuljetusten vähenemisenä. Nyt VR:n henkilöstö joutuu voimakkaan saneerauksen kohteeksi. Ulkopuolelta annettu yksipuolinen säästötavoite, ja toteutustapa oli johtamassa kovaan yhteentörmäykseen. Pitkien neuvottelujen jälkeen Rautatieläisten Liitto on sopinut säästötavoitteista, joita yhdessä pyritään toteuttamaan pitkän aikavälin kehittämisohjelmalla. Liitto on tietoinen, etteivät kaikki ratkaisut ole mieluisia, mutta uskomme, että yhdessä löydämme kestävämpiä ja inhimillisempiä ratkaisuja kuin yksipuolisilla päätöksillä. Sopeuttamisessa tulee käyttää kaikkia konsernin mahdollistavia työpaikkoja ja huomioida henkilöstön elämäntilanteeseen sopivat muut järjestelyt. Henkilöstö oli pitkään epätietoinen VR:n johtovalinnoista. Nyt nimet, työnjaot ja toimitusjohtaja on julkistettu. Henkilöstön tehtävä ei ole valita tai arvioida ennakolta tulevaa johtoa. Vasta teot ratkaisevat. Ulospäin nykyinen tilanne kuitenkin näyttää siltä, että muut tekevät likaisen työn ja uusi johto saisi aloittaa puhtaalta pöydältä. Uskon, että yhteisiä haasteita riittää uudellekin johdolle, mutta pitkäjänteisellä kehitystyöllä vastaamme niihin yhdessä parhaiten. Tälle sopeuttamiskierrokselle oli tullut uusi ikävä piirre. VR ei enää vastaa omista päätöksistään itse vaan taustalta löytyy henkilöitä tai tahoja, jotka tietävät, mikä yritykselle on parasta. VR ja koko liikennepolitiikka ovat ajautuneet poliittiseksi pelinappulaksi, jonka tulee joustaa ja mukautua vallassa olevien omien tarpeiden tyydyttämiseksi. Päättäjällä ei ole valtion omistamassa yhtiössä kasvoja. Sitä kutsutaan omistajaohjaukseksi. Mauri Lunden KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin päivystää arkisin klo 9 15: (huom. uusi numero) Mikäli soitat keskuksen kautta tai vanhoihin pöytänume roihin, jätä aina vastaajan viestiin myös puhelinnumerosi. Näin pystymme soittamaan tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yrityksissä tapahtuu Kehäradan peruskivi muurattiin Vantaalla Kehäradan peruskivi muurattiin juhlamenoin maaliskuun alussa Vantaan Ilolassa. Radan varsinainen rakentaminen alkaa työmaatunneleiden louhinnalla huhtikuussa, ja rata valmistuu vuonna Peruskiven muuraustilaisuus oli symbolinen aloitus radan rakentamiselle. Valmistavia töitä, kuten maastomittauksia ja pohjatutkimuksia on tehty viime vuoden syyskuusta lähtien ja ne valmistuvat kuluvana keväänä. Tunnelisuunnittelua on tehty viime elokuusta lähtien, ja avoratasuunnittelu käynnistyy tänä keväänä. Kehärata on 18 kilometriä pitkä, ja se yhdistää Vantaankosken radan lentoaseman kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa. Se on samalla raideyhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä tärkeä kaupunkirata, joka tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi asukasta ja työmatkaajaa. Radalle tulee ensimmäisessä vaiheessa neljä uutta asemaa: Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Kehärata kulkee tunnelissa seitsemän kilometrin matkan alittaen lentoaseman alueen. Lännestä tultaessa se laskeutuu tunneliin lentoaseman 1. kiitotien eteläpuolella ja nousee pintaan Ruskeasannassa Tuusulanväylän itäpuolella. Kehäradalla liikennöivät junat ovat kaupunkiliikenteeseen tarkoitettuja uusia matalalattiajunia. Ne kulkevat ruuhkaaikoina 10 minuutin vuorovälillä molempiin suuntiin pysähtyen kaikilla asemilla. Nopein matka-aika Helsingistä lentoasemalle on noin 30 minuuttia. Pohjoisen suunnan lentomatkustajat vaihtavat kaukojunista Kehäradan juniin Tikkurilassa, josta matka-aika lentoasemalle on kahdeksan minuuttia. Kehärata-projektin kokonaiskustannusarvio on 590 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen toi valtiovallan terveiset tilaisuuteen. Siihen, onko kehärata mahdollisesti ensimmäinen henkilöliikenteen kilpailuttamiskohde, Vehviläinen ei ottanut kantaa. Liikenneministeriön asettama työryhmähän on selvittänyt henkilöliikenteen kilpailuttamista. On hyvä katsoa kilpailuttamisen edellytykset. Ruotsissahan se toimii hyvin, mutta Englannissa ei. Pitää muistaa, että kilpailuttaminen on eri asia kuin yksityistäminen. Kilpailutus ei ole aivan helposti toteutettavissa, koska saatavilla Liikenneministeri Anu Vehviläinen toi valtiovallan terveiset Kehäradan muuraustilaisuuteen. Mukana muuraustalkoissa ylijohtaja Ossi Niemimuukko Ratahallintokeskuksesta (vas) ja Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman. ei ole vapaata kalustoa ja henkilöstöä, Vehviläinen totesi. Tavaraliikenteeseen on jo ilmaantunut VR:lle haastaja, kun pieksämäkeläinen Proxion Oy aikoo laajentaa toimintaansa rautateiden tavaraliikenteeseen. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu Mikael Aro VR-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi VR-Yhtymä Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty emba Mikael Aro (43). Hän aloittaa uudessa tehtävässään viimeistään keskikesällä. Mikael Aro siirtyy VR:lle tanskalaisen Carlsberg-konsernin Pohjois-Euroopan johtajan tehtävästä. Aro on aikaisemmin toiminut muun muassa Carlsberg-konserniin kuuluvan Sinebrychoffin toimitusjohtajana. Aro pitää VR:ää yrityksenä, jolla on erittäin tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Nimitys on minulle suuri kunnia. Arvostan erityisesti yhtiön vastuullisuutta ja panostusta ympäristöön, Aro kommentoi valintaansa. Aron mukaan VR on hyvin hoidettu yritys, mikä tarjoaa hyvän pohjan konsernin jatkokehitykselle. 4 Rautatieläinen

5 Rautatieläisten Liitto ry hakee palvelukseensa TYÖEHTOSIHTEERIÄ Työehtosihteerin tehtäviin kuuluu muun muassa: liiton järjestötoiminta yhteydenpito ammattiosastoihin rautatiealan työehtosopimusten (erityisesti palkkaliite 1) tulkinnat, neuvonta ja niihin liittyvä neuvottelutoiminta erityisalana rautatieliikenne osallistuminen rautatiealan kehittämistoimintaan koulutus- ja tiedotustehtävät Hakijalta edellytetään yhteiskuntapoliittista koulutusta ay-liikkeen omilla kursseilla tai vastaavia tietoja rautatiealan tuntemusta, erityisosaamista rautatieliikenteestä sujuvaa kirjallista ilmaisua ruotsin ja englannin kielen taitoa (suotavaa) Eduksi katsotaan kokemus luottamushenkilönä ja osaston toimihenkilönä Tehtävä tulee ottaa vastaan viimeistään Vapaamuotoiset hakemukset, joita ei palauteta, pyydämme toimittamaan viimeistään osoitteeseen Rautatieläisten Liitto, puheenjohtaja Mauri Lunden, Hakaniemenranta 1, Helsinki. Tiedusteluihin vastaa puheenjohtaja Mauri Lunden p ja suunnittelupäällikkö Vesa Mauriala p Hankalat ajat Raideliikenteen tulevaisuuden haasteet ovat suuret. Olisi hyvä, jos jokainen meistä uhraisi aikaa sen pohtimiseen, millaisena rautatiealan tulevaisuuden kukin tykönämme näemme. Sinänsä näkymät ovat hyvät: liikenne ja työmäärät rautateillä tulevat edelleen kasvamaan pitkällä tähtäimellä. Nykyisen taantuman ja tulevan laman yli on liittona mentävä yhdessä ja yhtenäisenä. Tuotanto on pudonnut teollisuudessa laajalla rintamalla, ja se on vaikuttanut erityisesti tavaraliikenteen kuljetuksiin. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mu kaan Suomi vajoaa jyrkkään taantumaan. Kokonaistuotannon arvellaan supistuvan tänä vuonna lähes neljä prosenttia ja seuraavanakin vuonna edelleen noin prosentin. Lähivuosina ratkeavat myös kilpailuttamiseen, omistajaohjaukseen ja VR-konsernin tulevaisuuteen liittyvät asiat. Niitä meidän pitää harkita tarkasti ennen tulevaa edustajakokousta ja ottaa ne kaukonäköisesti haltuun toukokuussa pidettävän edustajakokouksen päätöksillä. Haasteita on odotettavissa liiton edunvalvonnalle, järjestötoiminnalle, taloudenpidolle ja yhteiskuntavaikuttamiselle yleensä. Rautatieläisten liiton valtuusto on päättänyt järjestää jäsenäänestyksen siitä, menemmekö mukaan perustettavaan Team-liittoon. Siinä yhteydessä on mahdollisuus puhua näistä suurista tulevaisuuden kysymyksistä. Keskeinen asia on, mitkä eri operaattorit tulevat rautateillä toimimaan ja millaiseksi VR:n rooli muodostuu. Olemmeko siis kolmen neljän vuoden päästä edelleen tilanteessa, jossa VRkonserni on yhtä laaja-alainen kuin nyt. Vai onko toimialalla odotettavissa lisää kilpailuttamista ja aivan toisenlainen rautatiemaailma kuin nykyisin? Painavasana Samaan aikaan maan hallitus on pohtimassa kilpailun avaamista kotimaan raideliikenteessä. EU:n lainsäädäntöhän ei sellaista edellytä. Liikenne- ja viestintäministeriö on kuitenkin nykymenon hengessä perustanut kaksi työryhmää selvittämään kilpailun avaamista myös henkilöliikenteessä. Niistä ensimmäinen keskittyy pääkaupunkiseudun asioihin, jälkimmäinen koko maahan. Mikäli kilpailuttamista tarkastellaan vain ideologisesti ja markkinaehtoisesti, se merkitsee pahimmillaan rautatiealan kannalta tärkeiden seikkojen, kuten työehtojen, työsuhdeturvan ja liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Tärkeää on selvästi sanoa, ettemme liittona ole kannattamassa ideologista yksityistämistä, ulkoistamista tai niihin liittyvää kilpailuttamista. Kilpailutus toimii, kun se antaa raideliikennealalla työskenteleville mahdollisuuden edistää omaa urakehitystä, palkkatasoa ja lisää valinnan mahdollisuuksia. Lähitulevaisuuteemme osuu siis monia haasteita, joista edellisten lisäksi on mainittava VR-konsernin tämänhetkinen taloudellinen tilanne. Järjestämme kevään aikana laajan kenttäkierroksen, jossa työpaikoilla ja ammattiosastoissa pääsemme keskustelemaan tulevasta. Sen jälkeen toukokuussa järjestetään jäsenäänestys Teamista, josta tullaan jakamaan runsaasti tietoa tulevien kolmen kuukauden kuluessa. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton suunnittelupäällikkö Rautatieläinen

6 VR:n hallituksen uusi puheenjohtaja Lauri Ratia: VR-Yhtymä ei ole immuuni lamalle VR-Yhtymän viime syksy oli myrskyisä. Pääjohtaja Henri Kuitunen ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Antti Lagerroos vastustivat valtioneuvoston päätöstä uusia sininen vaunukalusto etuajassa. Potkuja pomot eivät niskuroinnistaan saaneet, mutta päättivät itse erota tehtävistään. Lagerroosin tilalla aloitti viime marraskuussa diplomi-insinööri ja hallitusammatti lainen Lauri Ratia, jonka yhtenä tehtävänä on luovia VR:ää vaikeiden aikojen yli. Nyt Ratia kaipaa suuria muutoksia yhtiön toimintaan. Ratia pyytelee anteeksi muutaman minuutin myöhästymistään ja riisuu kalossit pikkukenkiensä päältä. Ratian huone VR:n pääkonttorissa on pitkä, kapea ja siisti. Pöydän päällä ei loju paperipinoja, mutta kuivuneet kurajäljet lattialla kertovat, että huoneessa on riisuttu kalosseja ennenkin. Ratia jäi Lohja Ruduksen toimitusjohtajan pallilta eläkkeelle pari vuotta sitten, mutta on keskittynyt nykyään yritysten hallitustyöhön. Viiden yrityksen hallituksen puheenjohtajan tehtävät juoksuttavat häntä kokouksesta toiseen ja miksipä eivät juoksuttaisi. Hänellä on lähes 40 vuoden työ- ja johtamiskokemus liikeelämästä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Hänellä on myös pitkäaikainen kokemus Venäjän kaupasta. Laajasta työelämän kokemuksestaan hän uskoo olevan hyötyä VR:n hallitustyöskentelyssä. Laaja-alaisuudesta saa hyvän pohjan tarkastella VR:ää laajemmassa perspektiivissä, Ratia toteaa. Ratia on niin kutsuttu hallitusammattilainen. Osakkeenomistajat valitsevat heitä yhtiöiden hallituksiin valvomaan omistajien intressejä. Heidän ensisijaisena tehtävänään on johtaa yhtiöitä osakkaiden yhteisen edun mukaisesti, mikä tarkoittaa myös voitontuottamisen edistämistä. VR:n tapauksessa Ratia valvoo valtio-omistajan etuja. Ratian mukaan valtion omistamia yhtiötä johdetaan samoin periaattein kuin yksityisiä tai pörssinoteerattua yhtiötä. Säästöjä ja sopeutusta Yhtiöiden hallitusammattilaiset linjaavat myös yhtiöiden strategioita. Nyt kun maailmantalous yskii ja talouskasvua ei ole ja tulevaisuuden ennustamisen kyky on hukassa niin talousviisailta kuin poliittisilta päättäjiltäkin, yrityksissä tarkistetaan strategioita yhä tiuhempaan tahtiin. Ja niin tekee myös VR. VR ei ole immuuni lamalle. Näkymä on tällä hetkellä sumuinen, ja yhtymän johtamista siirretään enemmän operatiiviseen suuntaan. Samaan aikaan on sopeuduttava taloudelliseen tilanteeseen ja pohdittava kiireesti, millä strategialla vastamme muuttuneeseen toimintaympäristöön. Vientimme on pudonnut, mutta niin myös maahan idästä ja muualta saapuvan rahdin määrä. Tämä iskee meihin kovaa, Ratia selvittää. Ratian mukaan VR:n tulos jää viimevuotista merkittävästi heikommaksi ja LAURI RATIA syntynyt 1946 Espoossa asuu Espoon Tapiolan puu tarha kaupungissa on koulutukseltaan DI, Teknillinen Korkeakoulu, Otaniemi, Koneosasto 1971 AMP 1986, Harvard Business School, Boston, Yhdysvallat on työskennellyt Stora Enson, UPM Kymmenen, Nokian, Koneen ja Lohja Ruduksen palveluksessa johtotehtävissä. on ollut mukana yli 20 hallituksessa (pörssinoteeratuissa, yksityisissä ja perheyrityksissä) toimii VR-Yhtymän, Sponda Oyj:n, Tecnomen Oyj:n, Edita Oyj:n ja Medisize Oy:n hallitusten puheenjohtajana. on ollut puheenjohtajana Rakennus tuoteteollisuus RTT ry:ssä ja Rakennusteollisuus RT ry:ssä soittaa trumpettia Suomen orkesterissa ja Retun Wihtoreissa, voimistelee ja sauvakävelee. 6 Rautatieläinen

7 kilpailuttamisen mahdollisuuksia selvitetään liikenne- ja viestintäministeriön asettamassa työryhmässä. Kilpailuttamisen jarruna Ratia pitää ratainfran puutteita ja Helsingin päärautatieaseman sekä pääradan niukkaa raidekapasiteettia. Pääkaupunkiseudun tilannetta helpottamaan on suunniteltu Pisara-hanketta. Pisarassa lähijunat kulkisivat Pasilasta maan alla kiertäen lenkin Töölön alla ja kiertyen takaisin Hakaniemen kautta Pasilaan, ja asema ratapihoineen jäisi kaukoliikenteen käyttöön. ilman sopeutusta yhtiö tulos painuu raskaasti tappiolliseksi. Sopeuttamista ja säästöjä joudutaan kohdistamaan kaikkiin kulueriin. VR on osoittautunut muuntautumiskykyiseksi. Suuria muutoksia on tehtävä nopeasti, ettei pian olla selkä seinää vasten. Pyrimme kuitenkin toimimaan henkilöstön kanssa vastuullisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa jo nyt selvää tuloksesta tinkimistä. Käytämme myös luonnollista poistumaa ja eläkkeelle jäämistä hyväksi niin paljon kuin se on mahdollista. VR:n ikärakenne tarjoaa ainakin osittain pehmeämmän tavan sopeutukseen. Toisaalta paljon osaamista poistuu eläkkeelle jäämisen kautta, ja se on suuri haaste. Kilpailuttaminen ajan kysymys Talouslamasta huolimatta Ratia näkee VR:llä monia vahvuuksia. Se on hyvin hoidettu yhtiö, jolla on hyvä eurooppalaista tasoa oleva henkilöliikenteen kalusto. VR:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia uskoo, että raideliikenteen kilpailuttaminen on vain ajan kysymys. Juuri henkilöliikenteessä Ratia näkeekin kasvun edellytyksiä. Kasvuun vaikuttavat yhtäältä ilmastonmuutos ja edelleen jatkuva voimakas kuntien välinen muuttoliike, jotka tuovat lisäpaineita liikenteeseen. Raideliikenteen valttina on ekologisuus. Venäjän liikenteen kasvattaminen on luonnollinen tavoite, koska Suomella on vuosisataiset perinteet siihen suuntaan. Jos Ratian mielessä siintää kilpailu yhä enemmän Venäjän raiteilla, niin miten hän suhtautuu kilpailuun sinivalkoisilla raiteillamme. Raideliikenteen kilpailuttaminen on ajan kysymys, mutta kilpailutus ei saa heikentää palvelutasoa. Liikenne- ja viestintäministeriö ostaa liikennettä VR:ltä voidakseen taata peruspalveluita maan harvemmin asutuilla alueilla ja uusilla yhteysväleillä. VR ei yksin taloudellisesti kykenisi pitämään yllä koko nykyisenkaltaista tiheää liikennöintiä. Kilpailuttaminen on tavaraliikenteessä jo mahdollista. Henkilöliikenteen Riitelyä sovussa Ratia pitää henkilöstöjärjestöjä tärkeinä työyhteisön kehittäjinä, mutta uskoo, että näillä järjestöillä on samankaltaisia paineita ja haasteita kuin yrityksilläkin. Ay-liike on kovien muutospaineiden edessä. Ay-liikkeeltä tarvitaan joustavuutta ja innovatiivisuutta työehdoissa sopimisessa ja vanhoja jäykkyyksiä purettaessa. Ratiaa ennustaa paikallisen sopimisen lisääntyvän. Raameista voidaan toki sopia laajemmissa kokonaisuuksissa, mutta työpaikoilla toimitaan paikallisesti. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa toimia, vaan pitää huomioida, mikä kulloinkin on viisasta ja auttaa yritystä menestymään ja luomaan työpaikkojen parempaa pysyvyyttä. Lopuksi hän haluaa muistuttaa, että yritysten ratkaisut, vaikeatkin, joudutaan aina tekemään liiketoiminnallisista lähtökohdista. Lähden avoimin mielin yhteistyöhön. Tosiasiat on laitettava pöytään ja vaikeistakin asioista ja päätöksistä on voitava neuvotella sovussa. Lopputuloksena on aina kompromissi. Yhteiskuntavastuutakin Ratia tarkastelee liiketalouden vinkkelistä. Parasta, mitä hallituksen puheenjohtaja voi tuoda näihin kutsuihin, on hoitaa asioita niin, että yritys on terve ja organisaatio toimii tehokkaasti ja että yrityksessä ei ole ylimääräistä läskiä. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

8 VR:n hallituksen uusi puheenjohtaja Lauri Ratia pitää päärautatieaseman ratapihan ahtautta kilpailutuksen jarruna. VR ja Rautatieläisten Liitto Talkoisiin talouden tervehdyttämiseksi Rautatieläisten Liitto ja VR-Yhtymä ovat päässeet sopimukseen säästötavoitteiden toteuttamisesta VR-Yhtymässä. Rautatieläisten Liiton työehtosopimuksessa olevien työntekijöiden osalta on sovittu kahdeksan miljoonan euron säästöistä. Säästötarpeet koskettavat erityisesti VR Cargoa, jossa tavarankuljetusten määrä on vähentynyt jyrkästi. Päätavoitteena on, että mahdollisimman monelle VR Cargon työntekijälle löytyy työtä VR Rata Oy:ssä vuodeksi Neuvotteluissa sovittiin myös pitkäjänteisestä yhtiön rakenteellisesta kehitys- ja uudistamistyöstä. Rautatieläisten Liitto hyväksyy myös sellaiset yksittäiset toimenpiteet, jotka perustuvat jäsenten vapaaehtoisuuteen. Nopealla aikataululla selvitetään työtekijöiden halukkuutta vapaaehtoiseen lomarahojen vaihtoon vapaiksi ja vuorotteluvapaisiin tai ennenaikaisiin eläkeratkaisuihin. VR:n ja rautatieliikenteen henkilöstöjärjestöjen välillä on perinteisesti vallinnut yhteistyöhenkinen toimintakulttuuri, joka vallitsevassa vaikeassa taloustilanteessa edelleen jatkuu. Liitto kuitenkin peräänkuuluttaa valtionyhtiöiltä erityistä vastuuta työntekijöistään ja VR:n omistajaohjaukselta työllisyysnäkökohtien huomioimista. Nyt on aloitettava avoin keskustelu valtion omistajaohjauksen kanssa niistä periaatteista, joilla valtio ohjaa ja viime kädessä johtaa yhtiöitään taloudellisesti vaikeissa olosuhteissa. Tilanne olisi voitu ottaa paremmin vastaan, jos VR Cargon sisällä olisi tehty riittävää kehitystyötä ja toimintojen uudelleen järjestelyjä jatkuvasti jo aiemmin kuljetusvirtojen muutosten mukaisesti. Samalla olisi voitu puuttua mahdollisiin rakenteellisiin ongelmiin. Rautatieläisten Liitto korostaa, että nyt aikaansaatu sopimus on samansisältöinen, kuin liiton valtuuston 4.3. päättämät tavoitteet neuvotteluita koskien. Valtuusto korosti, että neuvotteluissa on päätettävä pitkäjänteisestä kehittämistyöstä sekä löydettävä ratkaisu, jolla lomautettavien ja mahdollisesti irtisanottavien työntekijöiden määrä saadaan minimoitua ja henkilöstöä uudelleensijoitetuksi. Liiton mielestä säästötoimet eivät saa myöskään vaikuttaa parhaillaan koulutuksessa olevien noin sadan tulevan VR: läisen työllistymismahdollisuuksiin. VR on käynyt vastaavanlaista keskustelua myös muiden rautatiealan ammattiliittojen kanssa. Teksti ja kuva: Maarit Uusikumpu 8 Rautatieläinen

9 VR:n säästöehdotukset nostivat kipeitä muistoja VR on esittänyt säästö- ja sopeutustoimia taloutensa kohentamiseksi. Ongelmia on erityisesti tavarankuljetuksista vastaavalla VR Cargolla, koska tavarankuljetusten määrä on laskenut rajusti. Tieto VR: n sopeutus- ja säästöehdotuksista nosti Heikki Arhippaisen ja Arto Varisen muistot pintaan liittovaltuuston kokouksessa Raaseporissa. Varinen tuli VR:lle vuonna 1971 viilaajaoppilaaksi ja Arhippainen vuonna 1977 sähköasentajaksi turvallisen ja hyvän työnantajan leipiin. Turvallinen yritys ajoi sittemmin Kuopion ja Turun konepajat alas 2000-luvun vaihteessa. Arhippainen edusti silloisessa sopeutusohjelmassa henkilöstöä Turussa ja Varinen Kuopiossa. Konepajoilla työskenteli satoja työntekijöitä. Arhippaisen ja Varisen korostavat, että VR toimi kyllä tilanteessa siinä mielessä mallikkaasti, että kaikille työntekijöille tehtiin henkilökohtainen sopeutusohjelma. Työntekijät saivat valita, lähtivätkö muihin yksiköihin töihin. Ohjelma oli aikataulutettu vuosiksi siten, että kussakin kuussa oli tietty määrä, joka lähtee pajalta muihin töihin. Arhippainen itse siirtyi sähköasentajaksi Turun varikolle, ja Varinen kouluttautui VR Cargolle vaihtotyönjohtajaksi. Kuopion ja Turun konepajojen alasajo oli kova paikka Arto Variselle (vas) ja Heikki Arhippaiselle. Rautatieläinen

10 Pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ei yllättynyt Cargon huonosta tilanteesta. Ylipäätään irtisanomisuutisia on saanut viime aikoina lukea lehdistä lähes päivittäin. Vaikka VR ei suoraan irtisanonut väkeä, otti konepajojen alasajo koville. Arhippainen kertoo tunteneensa monta vuotta syyllisyyttä siitä, ettei kyennyt estämään konepajojen alasajoa. Sekä Arhippainen että Varinen kaipasivat myös enemmän tukea muilta vaikeassa tilanteessa. Saimme kyllä tukea toisistamme, mutta sitä ei tullut tukea muista yksiköistä, kun asia ei osunut omalle kohdalle. Se kyllä tuntui pahalta, Varinen muistelee. Kuopiossa pappi ja seurakunta ja Turussa psykologi antoivat tukea muutostilanteessa, ja työntekijät saivat sentään näin purkaa tuntojaan. Työelämässä ei rauhantilaa Varinen ja Arhippainen pitävät vieläkin konepajojen alasajoa järjettömänä. Työttömyyseläkeputki vaikuttaa eläkeikään VR:n sopeutustoimissa on nostettu esille erilaiset eläkeratkaisut. Siksi on hyvä tietää, että työttömyyseläkeputkeen siirtyminen vaikuttaa eläkeikään. Mikäli henkilö on suorittanut erityiseen eläkeikään oikeuttavan valinnan, hän menettää oikeutensa erityiseen eläkeikään, jos työsuhde päättyy VR: llä ennen erityisen eläkeiän saavuttamista. Näin ollen henkilön siirtyessä ns. työttömyyseläkeputkeen tai työttömyysturvan lisäpäiville VR:llä voimassa olleen työsuhteen päättymisen vuoksi, hänen eläkeikänsä määräytyy työntekijäin eläkelain mukaan ja on vuotta. Työttömyysputkeen voi siirtyä ennen vuotta 1950 syntynyt, jos hän on täyttänyt 57 vuotta ennen kuin 500 päivän ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisaika täyttyy. Hän saa 500 päivän lisäksi päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Sen jälkeen hänellä on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille henkilölle voidaan maksaa työttömyysturvan lisäpäiviä eli päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta, mikäli hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi vaaditaan, että henkilöllä on eläkkeeseen oikeuttavaa työssäoloaikaa vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lomautus voi vaikuttaa erityiseen eläkeikään Edellytyksenä vanhuuseläkkeen saamiseksi erityisessä eläkeiässä on se, että erityisen eläkeiän valinnan lisäksi hän on ollut ennen erityisen eläkeiän saavuttamista välittömästi edeltäneet 6 kuukautta yhdenjaksoisesti erityisen eläkeiän tehtävissä. Lisäksi hänellä tulee olla ennen palveluksen päättymistä välittömästi edeltäneiden 5 vuoden aikana eläkkeeseen oikeuttavaa palvelusaikaa tällaisessa tehtävässä yhteensä 3 vuotta (erityisen eläkeiän karenssiaika). Erityisen eläkeiän karenssiaika aiheuttaa erityisen eläkeiän menettämisen, mikäli henkilö on lomautettuna puolen vuoden aikana ennen erityisen eläkeiän saavuttamista. Erityisen eläkeiän karenssiaikaa ei kuitenkaan ole niillä erityisen eläkeiän valinnan tehneillä henkilöillä, jotka ovat olleet 40 ikävuoden täyttymisen jälkeen yhteensä vähintään 12 vuotta erityisen eläkeiän mukaisessa virassa tai tehtävässä. Näidenkin henkilöiden on oltava kuitenkin töissä vähintään 1 kuukausi ennen eläkeiän saavuttamista. 10 Rautatieläinen

11 Konepajat olivat hyvässä kunnossa, ja niissä oli tehty kehitystyötä. Oli huippuosaajat ja hyvä motivaatio. Myös konsulttiselvityksen perusteella niitä ei olisi kannattanut ajaa alas, Varinen muistaa. Varinen pelkää, että VR:n johdon esittämät säästötoimet ovat vasta pintaa, ja väki ei ehkä ymmärrä asian vakavuutta, kun ei ole työpaikka ihan heti lähdössä. VR:llä on kuitenkin nyt tilaisuus näyttää, että se on edelleen hyvä työnantaja. Huonoina aikoinahan tällaiset asiat punnitaan. Toivottavasti VR ei käytä talouslamaa hyväkseen, Arhippainen miettii. Varinen on huomannut, että työelämässä ei ole enää rauhantilaa, vaan ihmiset väsytetään jatkuvalla muutoksella. Töitä pitäisi saada tehdä joskus ihan vain rauhassa, Varinen toteaa. Arhippainen ja Varinen toivovat, että mitään henkilöstöryhmää ei unohdeta, vaan hoidetaan sopeutukset niin, että kaikille riittää töitä. Radalta Cargon väelle töitä Pohjois-Suomen ratapuolen pääluottamusmies Ilpo Jakunaho ei ole yllättynyt VR:n sopeutusehdotuksista. Kun tiedetään Cargon tilanne ja miten muualla laitetaan luukkuja kiinni, niin eihän tämä mikään yllätys ole, mutta että myös VR lähtee tälle tielle. Tuntuu, että kaikki työnantajat haluavat käyttää tilannetta hyväksi, Jakunaho sanoo. Jakunaho toivoo, että konsernin sisällä tehdään siirtoja, joilla Cargon väelle saadaan töitä. Cargo voi laittaa työntekijöitään komennukselle Rata Oy:lle, jossa työtilanne on hyvä. Esimerkiksi Pohjanmaan radanrakennustöihin tarvitaan työntekijöitä lisää. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Vieraskolumni Päärataa kannattaa hyödyntää Olen ollut noin 10 vuotta Pro Rautatie ry:n puheenjohtajana. Pro Rautatie ry on liikennepoliittinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja kehittää raideliikennetoiminnan yleisiä edellytyksiä Suomessa alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja kestävän kehityksen toteutumiseksi. Kymmenen vuoden aikana monet asiat ovat olleet esillä yhdistyksen toiminnassa ja edunvalvonnassa. Yksi yli muiden on kuitenkin ollut päärata. Pääradan kohdalla kysymys on ollut sen kapasiteetistä eli siitä, miten lähiliikenne sinne mahtuu. Tosiasiahan tällä hetkellä on, että pääradan koko kapasiteetti on käytössä eikä kipeästi kaivattuja lähiliikenteen lisävuoroja ruuhka-aikoina raiteille näillä edellytyksillä saada. Pääradan lähiliikenteen kapasiteettiongelmaan odotettiin ratkaisua vuonna 2005 valmistuneesta oikoradasta, koska kolmannes pääradan liikenteestä siirtyi oikoradalle. Oikorata ei juuri tuonut väljyyttä pääradalle. Pääradan varsi välillä Kerava-Riihimäki on luonnollista Helsingin seudun kasvualuetta, jonne asuminen voidaan sijoittaa kestävällä tavalla raideliikenteen asemien vaikutuspiiriin. Kuluneen parinkymmenen vuoden aikana päärataan on investoitu huomattavan paljon liikenteen turvallisuuden sekä nopean ja hitaan junaliikenteen sujuvuuden takaamiseksi, yhteensä yli 300 miljoonaa euroa. Kunnat ovat kaavoittaneet ja kaavoittamassa uusia asumiseen tarkoitettuja alueita pääradan raideliikenteeseen tukeutuen. Pääradan kapasiteetin lisääminen mahdollistaa pääradan varren maankäy- tön tiivistämisen ja eheyttämisen. Pääradan liikennepaikkojen ympäristön maankäyttö kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin asukkaalla (68 %) ja noin työpaikalla (30 %). Pääradan varsi antaa siis erinomaisen mahdollisuuden Helsingin seudun tulevan asumisen suuntaamiseen kestävällä tavalla, jos uudet asukkaat voivat tukeutua sujuvaan raideliikenteeseen työ- ja asiointimatkoillaan. Tilanne alkaa valitettavasti käydä kestämättömäksi. Lähijunat ovat ruuhkaisia, ja ruuhka-aikoina myöhästymiset ovat yleisiä. Lähijunien vetovoima ei pääradalla ole paras mahdollinen. Liian moni ihminen siirtyy henkilöauton käyttäjäksi. Pääradan lisäkapasiteetin suunnittelu on alkanut Ratahallintokeskuksessa. Tähtäin on vuoden 2011 jälkeisessä ajassa, koska päärata on merkitty liikennepoliittisessa selonteossa vuoden 2011 jälkeisiin hankkeisiin. Päärata rakennettiin vuonna Ennen sitä käytiin laajaa keskustelua ja jopa taistelua siitä, kannattaako rautateitä yleensäkään Suomeen rakentaa. Hallitsevaksi käsitykseksi muodostui kuitenkin se, että rautatie ja sivistys ovat toisistaan erottamattomia. Rautatietä pitkin voitiin levittää sivistystä koko Suomeen. Rautatie on ollut siis aikanaan valtakunnan rakentaja. Nykyisin sen rooli tulee olla entistä enemmän yhteiskunnan palvelija. Erkki Kukkonen Pro Rautatiet ry:n puheenjohtaja Järvenpään kaupungin kaupunginjohtaja Rautatieläinen

12 Turvallisuutta Intian rautateille Intian rautateiden työ-, terveys- ja turvallisuushankkeen (TTT-hanke) kolmevuotinen käynnistysjakso on päättynyt. Suomalaisia rautatieläisiä oli Chennaissa tutustumassa TTT hankkeen tuloksiin. Hankkeen tarkoituksena on ollut edistää koulutuksen avulla TTT-tietoisuutta ja liittojen organisaatiota. Matkan ohjelmaan kuului tutustuminen paikalliseen vaunuja valmistavaan konepajaan. Rakettien paukkuessa seurueemme saapui konepajan portille. Vastaanottajien satalukuinen joukko kajautti ilmoille raikuvia ylistyshuudahduksia ITF:n (International Transport Workers Federation) kunniaksi. Vierailijat kukitettiin, verhottiin silkkiliinoin ja kauloihin pujotettiin kukista kiedotut leit. Eipä ole ammattiyhdistysaktiivin uralla tullut koskaan kohdattua moista vastaanottoa. Konepajalla hehkuu rauta Konepajalla työskentelee työntekijää, ja vaunuja valmistuu vuosittain Vaunuja valmistetaan myös vientiin. Hallit olivat suuria, meluisia ja kuumia. Hitsausrobotti valmisti telin tarkkuutta vaativia osia. Sulatusuunien uumenissa hehkui rauta. Hitsaaminen, polttoleikkaus ja hionta roiskuttivat sulaa rautaa. Mies takoi höyryvasaralla vaunun osia, toisaalla parin miehen ryhmä takoi harki- Konepajalla pohjoismaiset vierailijat kukitettiin ja kauloihin pujotettiin kukista kiedotut leit. RL:n edustajina Harri Salminen (2. oikealta) ja Seppo Raiso (oik.). tuin iskuin moukareilla pienempiä taoksia. Sorvarit sorvasivat akseleita, pyöränkehiä. Valmistuneet vaunun osat olivat sopuisasti sekaisin koottavan vaunun ympärillä, siltanosturit roikottelivat lisää vaunun seiniä, telejä, akseleita. Ihmisiä tuntui olevan joka paikassa. Pienet alttarit olivat väriläiskinä siellä täällä suurta hallia. Työntekijöillä näkyi joitakin suojavarusteita, hitsauslaseja, rukkasia, nahkaisia säärisuojia kipinöiden takia ja joillakin oli haalarin tapaiset asut. Kuulosuojaimia ja kypäriä ei näkynyt, eikä myöskään hengityssuojaimia. Kuumuudella on varmasti 12 Rautatieläinen

13 Intian rautatiekalusto on monenkirjavaa. Kuvassa diselvetoinen lähiliikennejuna. Tutustumiskohteena olleen konepajan työtekijän joukossa työskenteli myös naisia. oma osansa tähän, ulkoilmankin lämpötila oli tammikuun viimeisinä päivinä jatkuvasti yli 30 astetta. Konepajan alueella on työntekijöille järjestetty terveydenhoito, koulut ja asuntoja. Turvakoulutusta yhdessä työnantajan kanssa TTT-hankkeen tavoitteena on ollut tukea liittoja, jotta ne voisivat kampanjoida turvallisuuden edistämiseksi ja perustaisivat toimivia turvallisuuskomiteoita jokaiseen rautatiepiiriin. Hankkeen keskeisenä ajatuksena oli kouluttaa jokaiseen rautatiepiiriin turvallisuuskouluttajia, jotka voisivat edelleen jatkaa koulutusta piireissä aina paikallistasolle asti. Tavoitteena oli perustaa pysyviä turvallisuuskomiteoita liittojen organisaatioihin, jotka voisivat tuottaa turvakoulutusta paikallistasolla, kehittää TTT-riskien hallintaa ja edistää turvallisuutta yhdessä työnantajan kanssa. Hanketta on toteutettu yhteistyössä International Transport Workers Federation (ITF), Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus (SASK), Rautatieläisten Liiton ja Veturimiesten liiton sekä paikallisten intialaisten rautatieläisten liittojen National Indian Railway Federation (NIRF) ja All India Railwaymens Federation (AIRF) kanssa. Hanke puntarissa Kokouksen aikana kuultiin molempien liittojen useita ratapiirejä edustavien aktiivien käsityksiä hankkeen tuloksista ja saavutuksista. ITF oli laatinut kolme tehtävää, joita liitot ryhminä käsittelivät. Mietittiin, onko hanke saavuttanut tavoitteensa ja ovatko tavoitteet olleet realistisia. Toiseksi arvioitiin hanketoteutuksen vahvuudet ja heikkoudet eri näkökulmista. Kolmantena selvitettiin, Rautatieläinen

14 mitä hankkeen avulla on opittu ja miten oppeja voidaan käyttää liitoissa hyväksi. Lopuksi tiedusteltiin näkemyksiä suurimmista turvallisuushaasteista Intian rautateillä ja keskeisimpiä koulutustarpeita. Plussat ja miinukset Aktiivisesti tehdyistä ryhmätöistä saatiin suuri määrä laadullista ja hieman myös numeerista tietoa. ITF ja SASK jatkavat tulosten analysointia, jotta tarkempia yhteenvetoja ja päätelmiä voidaan tehdä. Alustavina päätelminä voisi todeta, että molemmat liitot kokevat TTT-asioiden olevan sopiva tapa edistää liittojen asemaa ja hankkeen tavoitteet ovat olleet realistisia. Hanke on vastannut moneen asetettuun tavoitteeseen, muun muassa turvakouluttajia on koulutettu ja turvakomiteoita perustettu. Näistä kaivataan kuitenkin lisää numeerista tietoa. Lisäksi hanke on parantanut jonkin verran turvakoulutuksen yleistä laatua ja on antanut lisätietoa paikallistason turvaongelmista. Liittojen imago on parantunut, mutta epäselväksi jäi, kuinka paljon liittojen välinen kilpailu on vaikuttanut kielteisesti hankkeen toteutukseen. Toteutukseen olisi tarvittu lisää TTTasiantuntemusta ja parempaa koulutusmateriaalia. Hankkeelta olisi toivottu enemmän aktiviteetteja ja laajempaa kattavuutta. Hanke saavutti paikallistason vain satunnaisesti eikä juuri lisännyt naisten osallistumista. Työ jatkuu Emme saaneet valmiiksi turvallista työskentely-ympäristöä Intian Rautateille. Tarkoitus oli tukea heidän omia pyrkimyksiä turvallisuusajattelun edistämiseksi. Anna miehelle kala, hän syö sen. Opeta mies kalastamaan, hän elättää koko sukunsa, sanoi eräskin intialainen kokousedustaja. Tällaista työtä on paljon, ja se on vasta alussa. Intian liikenteessä äänimerkkiä painetaan herkästi. Intiassa kuukin on kuumempi Olimme kaupungissa, jonka ilma näkyy ja sen voi maistaa ja haistaa. Aistit turtuivat tungoksessa, liikenteen melussa, ihmisten paljoudessa, tuikeissa jokipahasen tuulahduksissa, kuumassa auringon paahteessa ja saunamaisessa kosteudessa. Chennai on Intian neljänneksi suurin kaupunki, noin 8 miljoonaa asukasta saakka kaupungin nimi oli Madras. Bengalin lahden lämmin vesi huuhtoo väsymättä kaupungin 12 kilometriä pitkää hiekkarantaa. Kaupunki ei ole suuri turistikohde eikä sieltä juurikaan nähtävyyksiä löydy. Ehkäpä tärkein nähtävyys muutaman temppelin ja museon lisäksi on intialaisen elämänmenon seuraaminen. Chennai on kuuluisa muun muassa elokuvateollisuudestaan. Kaupunkia kutsutaan Etelä-Intian portiksi. Kaupunki on kaupan ja teollisuuden keskus. Siellä tuotetaan pääosa Intian ajoneuvoista ja 40 % autoalan yrityksistä pitää siellä konttoriaan. Chennaista on tullut myös yksi niistä paikoista, joihin ulkomaiset yhtiöt ulkoistavat palvelutoimintaansa. Myös Nokialla on Chennaissa matkapuhelintehdas ja tukikeskus. Kulttuurishokki on oikea sana kuvaamaan ensikokemusta. Intia haastaa matkailijan fyysisesti ja psyykkisesti, saattaa jopa järkyttää. Ihmisten suhtautuminen köyhimpiin on välinpitämätöntä. Tähän on syynä edelleen vahvasti vaikuttava kastilaitos, hindulaisuus uskontona ja käsitys, että ihminen syntyy kohtaloonsa ja kärsii. Intia on myös uskomaton ja ihmeellinen, pelkästään väestön ja näkymien monenkirjavuus hämmästyttää. Muutamin sanoin maata on vaikea kuvata, Intia pitäisi itse kokea, mutta aroille ja turhantarkoille Intia ei välttämättä sovi. Tekstit ja kuvat: Markku Vauhkonen Veturimies-lehden toimittaja 14 Rautatieläinen

15 JaaEi Vahvaa rautatieosaamista on edelleen vahvistettava Monella suomalaisella on hyvin myönteinen näkemys rautatieläisistä eikä pelkästään siksi, että olemme nähneet miellyttäviä kondareita ja stinssejä lapsuudessamme. Niin minullakin. Ruotsinkielinen ammattinimike Stins on myös jännittävä, enkä ole itse ihan samaa mieltä sanakirjani kanssa, joka kääntää sen asemapäälliköksi, koska mielestäni kysymys on nimenomaan junanlähettäjästä. Kuulun niihin ihmisiin, jotka muistavat tuoksuja. Voin edelleen sieraimissani tuntea, miten juna pysähtyi Jepuan asemalla ja lisää vettä ja halkoja lastattiin matkalle mukaan. Tämä oli 1960-luvun alkua ja olimme hyvästelemässä isää, joka pendelöi Haapaveden kautta Uudestakaarlepyystä Jyväskylään. Paljon muistoja on siis junista. Perheelläni ei ollut autoa, joten kuljimme kesän viettoon Pohjanmaalle junalla ja usein yöjunalla. Oli suuri edistysaskel kun Parkanon rata valmistui ja kun Helsingin ja Vaasan väliä ruvettiin kulkemaan noin 5 tunnissa! Toivottavasti minua ei syytetä edistyksen vastaisuudesta kun jäin kaipaamaan Vaasan yöjunia. Ne loppuivat joskus 1980-luvulla, kun opiskelin ja olin kesätöissä Helsingissä, mutta kävin viikonloppuisin Pohjanmaalla. Jäi kaunaa silloista liikenneministeriä kohtaan, joka vei minulta monta tuntia kesänviettoa mökillä. Mitä tulee vielä muistoihin, myös interrailaus kuului nuoruuteen. Vähillä rahoilla on selvitty Euroopan halki. Seuraavan kerran kun tutustuin eurooppalaisiin juniin Euroopan parlamentin jäsenenä, meppinä, huomasin miten paljon kehitys rautateillä oli edistynyt muualla luvun lopulla ero Suomeen oli aika suuri. Toivottavasti olemme kuromassa eron umpeen nyt, kun kalustoa on uudistettu ja Vaasa-Seinäjoki väli sähköistetään. Kamppaillessamme sähköistyksen kanssa rupesin kyllä vahvasti epäilemään ns. kannattavuuslukuja. Jos vastaavia asioita olisi miettinyt 150 vuotta sitten, rautatiet olisi jätetty tekemättä, huolimatta siitä, miten paljon Zacharias Topelius kirjoitti ihanista junista, joita oli muualla Euroopassa. Mutta vielä edellytetään paljon investointeja, jotta junamme vastaavat eurooppalaista tasoa. Samoin ilmastonmuutos vaatii, että satsaamme raideliikenteeseen ja että yhdyskuntia suunniteltaessa otetaan huomioon raideliikenne. Jollain radoilla pohjustukset eivät vielä vastaa junien 200 km tunnissa vauhtia ja olonsa tuntee nopeassa vauhdissa vähän merisairaaksi. Ennen lamaa esiintyi verraten monta lennokasta ideaa uusista raiteista ja reiteistä. Nykyinen taloudellinen tilanne pakottaa keskittymään oleellisten reittien parantamiseen ensin. Silloin on huolehdittava, että pääkaupunkiseudulla on riittävästi rinnakkaisia reittejä, ettei tule pullonkauloja. Tarvitsemme myös ns. Pohjanmaan radan vahvistuksia sillä tavalla, kun on linjattu liikennepoliittisessa selonteossa. Olisi myös erittäin tärkeätä, että voisimme edistää ja vahvistaa rautatieklusteriamme. Meillä on rakentamisen osaamista, me tunnemme pohjoisia olosuhteita ja raiteemme leveys on sama kuin suuren Venäjän ja Itä-Euroopan. Mutta vielä edellytetään paljon investointeja, jotta junamme vastaavat eurooppalaista tasoa. Samoin ilmastonmuutos vaatii, että satsaamme raideliikenteeseen ja että yhdyskuntia suunniteltaessa otetaan huomioon raideliikenne. Jotta onnistuisimme tässä, tarvitaan uudenlaista työnjakoa eri toimijoiden kesken ml päätöksiä siitä, mihin VR:n huolto ja ylläpito kuuluvat. On myös selvää, että liikenneministeri Vehviläisellä on koko hallituksen tuki, kun hän on pohtinut mahdollisuuksia avata kilpailua. Olisi luonnollista, että pääkaupunkiseutu olisi edelläkävijä. Tavoitteena tulee olla enemmän työpaikkoja junissa - ei vähemmän. Voimme ottaa oppia siitä, mikä on mennyt väärin linja-autojen osalta. Kaiken kaikkiaan: rautateitä huomioidaan paremmin nyt kuin aikaisemmin, koska sektori on tärkeä sekä mukavana liikkumismuotona että tehokkaana ilmastonmuutoksen hillinnässä. Raiteilla eteenpäin! Astrid Thors Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Rautatieläinen

16 Tekstit ja kuvat: Maarit Uusikumpu TEAM tulee kuka on mukana? Rautatieläisten Liiton jäsenäänestys Teollisuuden jättiliitto TEAMin synty on varmistunut. Metalliliiton ja Kemianliiton jäsenäänestyksissä äänestäneistä enemmistö sanoi kyllä TEAMille. Äänestystulokset sinetöivät TEAMin synnyn. Myös Rautatieläisten Liiton valtuusto päätti maaliskuun alussa Raaseporissa selvittää jäsenten kantaa jäsenäänestyksellä TEAMiin liittymisestä. Äänestys on neuvoa-antava kevään edustajakokoukselle, jolle kuuluu asiassa lopullinen päätösvalta. TEAM-liittohanke on kuuden teknologian ja teollisuuden ammattiliiton yhteishanke. Mukana hankkeessa ovat olleet Rautatieläisten liitto, Kemianliitto, Metalli liitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Sähkö alojen ammattiliitto ja Viestintäalan ammattiliitto. Metalliliiton ja Kemianliiton jäsenäänestyksissä äänestäneistä enemmistö sanoi kyllä TEAMille. Myös Puu- ja erityisalojen liitto ja Viestintäalan ammattiliitto ovat jo ottaneet myönteisen kannan. Sähköalojen ammattiliitto ja Rautatieläisten Liitto ovat vielä empijöitä. Nyt vireillä olevista liittofuusiohankkeista TEAM on ainoa, joka toteutuu varmasti ja jonne Rautatieläisten Liiton edunvalvonta on mahdollista viedä yhtenäisesti. Uuden liiton on määrä aloittaa ensi vuoden alusta, ja sen ensimmäinen edustajakokous on tarkoitus pitää tämän vuoden marraskuussa. Jos kaikki TEAMin rakennustyössä olleet kuusi liittoa ovat lopullisessa TEAMissa mukana, tulee suurliiton jäsenmääräksi Miksi TEAM? Ammattiliittojen toimintaympäristö on muuttunut. Alihankinta ja ulkoistaminen ovat lisääntyneet ja yritykset ovat verkostoituneet yli valtiorajojen. Työpaikoilla tuotanto on verkostoitunut yli nykyisten liitto- ja sopimusrajojen, minkä vuoksi työpaikoilla noudatetaan useita eri työehtosopimuksia. Myös työnantajapuoli on järjestäytynyt suuriin ja vahvoihin liittoihin. TEAM-liitto ja tiivis yhteistyö on SAK: laisten teollisuuden ammattiliittojen vastaus tulevaisuuden haasteisiin. Rautatieläisille tärkeää on löytää tehokkaat keinot hoitaa edunvalvontaa, kun ympärille syntyy moniammatillisia ja entistä vahvempia suurliittoja, joiden kanssa työnantaja solmii yhä useampia työehtosopimuksia. TEAMin edunvalvonnan tavoitteena on parantaa jäsenten ostovoimaa, palkkauksen oikeudenmukaisuutta, työympäristöä ja kehittää työelämää laadullisin uudistuksin. Kuka raiteilla junailee? Raideliikenne on murroksessa. Suuri kysymys on, mitkä operaattorit tulevaisuudessa raideliikenteessä toimivat ja mikä VR:n rooli on siinä. VR voi olla edelleen operaattori, kunnossapitäjä ja rakentaja, mutta jos kilpailua raideliikenteessä lisätään, VR voidaan jakaa eri toimijoihin. Mikäli raideliikenteen toimintaympäristö kilpailutuksen tai muista syistä muuttuu, takaa TEAM paremmat edellytykset hoitaa edunvalvontaa toisistaan poikkeavissa alan yrityksissä. Jos VR:n asema säilyy pääpiirteissään nykyisenlaisena, voi Rautatieläisten Liitto jatkossakin itsenäisenä harjoittaa tehokasta jäsenistön edunvalvontaa. Muut tulevaisuuden suuret haasteet koskevat talouskehityksen vaikutusta raideliikenteeseen, tulevia työehtosopimuskierroksia ja järjestöllisiä valmiuksia vastata haasteisiin. Liittojen päätösaikataulu KEMIANLIITTO Jäsenäänestys , valtuusto VIESTINTÄLIITTO Liittokokous (uuden liiton säännöt) PUULIITTO Liittokokous RAUTATIELÄISTEN LIITTO Jäsenäänestys Edustajakokous SÄHKÖLIITTO Edustajiston kokous METALLILIITTO Jäsenäänestys , ylimääräinen liittokokous Rautatieläinen

17 Liiton suunnittelupäällikkö Vesa Maurialaa mietitytti liittovaltuuston kokouksessa, millaiseksi raideliikenteen toimintaympäristö on muuttumassa. Rautatieläisten Liiton valtuusto päätti selvittää jäsenten kantaa TEAM-liittohankkeesta jäsenäänestyksellä. Rautatieläisten liitto raideliikenne- ja autoalan sektoriin? TEAM-liittohankkeessa mukana olevat kuusi liittoa on jaettu seitsemään sektoriin. Rautatieläisten Liitto sijoittuisi raideliikenne- ja autoalan sektoriin, jonka ytimen muodostavat rautatieläiset, metalliliiton autokoneala ja kemialiiton autorengasala. Työmarkkinoiden käytössä olevia jäseniä sektorissa on noin Sektorien muodostumiseen ovat vaikuttaneet toimialojen rakenne ja nykyisten työehtosopimusten soveltamisalue sekä ammatilliset identiteettikysymykset. Nykyisten ammattiosastojen toiminnassa ei kuitenkaan tapahtuisi muutoksia, vaan ne liittyisivät uuteen liittoon. TEAM-liiton sektorit 1. Raideliikenne- ja autoalan logistiikkasektori koostuisi liikenteen ja kuljetusten kanssa tekemissä olevista aloista. Sektorin ytimen muodostavat rautatieläiset, Metalliliiton autokoneala ja Kemianliiton autorengasala. 2. Kemiansektori muodostuu pääosin nykyisestä Kemianliitosta. Lisäksi sektoriin tulisivat Puuliitosta mm. veneenrakennusteollisuus ja Metalliliitosta jalometallialat. 3. Energia-, tieto- ja sähkösektori muodostuisi nykyisen Sähköliiton ympärille. Lisäksi mukana ovat Metalliliiton metalli-, energia- ja tietoalat sekä kemiasta öljy-, maakaasu- ja petrokemia. 4. Metalli- ja elektroniikkasektori muodostuu nykyisen Metalliliiton pohjalle, mukana mm. kaivokset, metalli-, ja peltiteollisuus. 5. Puutuotesektori muodostuu pääosin Puuliiton puusepänteollisuudesta ja joistakin osista Metalli- ja Sähköliittoa. 6. Viestintäsektori muodostuu nykyisen Viestintäalan ammattiliiton ympärille sisältäen mm. kirjatyöntekijät, sanomalehdenjakajat ja viestintäalan toimihenkilöt. 7. Ympäristösektori muodostuu nykyisen Puuliiton ympärille sisältäen mm. metsä-, turve-, metsäkone-, ja turkistuotanto-, viher- ja puutarha-alat. Sopimustoiminta sektoreissa Liiton neuvottelutoiminta hoidetaan sektoreittain keskustoimistosta käsin. Työehtotulkinnoissa voidaan soittaa tutuille toimitsijoille kuten aiemminkin. Sektoria johtaa sektorinjohtokunta ja sektorijohtaja, jotka ovat päävastuussa neuvottelutoiminnasta, työelämän kehittämisestä, elinkeinopolitiikasta sekä sektorin edunvalvontatoiminnasta. Sektorit työehtoasiantuntijat ja -neuvottelijat hoitavat yksittäiseen työehtosopimusten kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvät asiat. Järjestötoiminta, koulutus, viestintä ja kansainväliset toiminnot ovat pääosin TEAM-liiton organisaatiossa omissa osastoissa. Järjestötoimintaa ja koulutusta tuodaan suurelta osin alueille. Sektorien rakennetta tai siellä olevia työehtosopimuksia voidaan siirtää sektorijohtokuntien yhteisellä esityksellä valtuuston enemmistöllä. Edustajakokous voisi muuttaa sektoreita kahdenkolmasosan määräenemmistöpäätöksellä. Rautatieläinen

18 Jäsenäänestyksen toimittaminen Jäsenäänestys on neuvoa-antava, mutta moraalisesti sitova kevään edustajakokoukselle. Kokous pidetään Tampereella Jäsenäänestyksen kysymys asetetaan suomeksi muodossa: Tuleeko Rautatieläisten Liiton olla mukana perustamassa TEAM-hankkeen mukaista ammattiliittoa Kyllä / Ei. Jäsenäänestys toimitetaan postiäänestyksenä Saapuneiden kirjeiden tulee olla perillä jäsenillä viimeistään maanantaina Äänestäneiden vastauskuorten tulee olla perillä ääntenlaskijoilla viimeistään keskiviikkona kello Jäsenäänestys toimitetaan työmarkkinoiden käytössä olevien jäsenten keskuudessa. Tämä tulkitaan laajasti siten, että myös vanhempainvapaalla, kuntoutustuella ja työttömänä olevat sekä opiskelijajäsenet ovat äänioikeutettuja. Jäsenäänestyksen tulokset julkaistaan perjantaina Ennen äänestystä liitto järjestää alueellisia tiedotustilaisuuksia keskeisillä työpaikoilla Kysy Sinä, liitto vastaa Lisätietoja TEAMista saat liiton kotisivuilta Rautatieläinen-lehdestä ja lähettämällä Sinua askarruttavia kysymyksiä sähköpostiin Liiton henkilökunta vastaa kysymyksiisi. Voimavaroja lähemmäksi jäsenistöä Suurin muutos rautatieläisten kannalta TEAMissa on palveluiden siirtyminen Helsingistä lähemmäksi työpaikkoja. Suunnitelmissa on kuuden aluepalvelukeskuksen perustaminen ja 14 maakuntatoimiston avaaminen eri puolille Suomea. Näistä toimistoista jäsenet saisivat ammattiliittopalveluja. TEAM-liiton 300 työntekijästä peräti puolet palvelisi jäsenistöä lähempänä työpaikkoja. Aluepalvelukeskusten perustehtäviä ovat työehtojen valvonta, työsuhderiitaasioiden hoitaminen ja lakipalvelut, koulutus, työelämän kehittäminen, viestintä ja järjestötyö. Päätöksiä aluepalvelukeskusten ja maakuntatoimistojen sijainnista ei luonnollisesti ole vielä tehty. Helsingin keskustoimisto hoitaa työehtosopimusneuvottelut sektoreittain, pääosan lakimiestyöstä, työelämän kehittämisen, työympäristökysymyksiä, tasaarvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä, pääosan ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä ja tutkimustoiminnasta, elinkeinopoliittisen vaikuttamisen ja kansainvälisen toiminnan. Liitoilla suunta suurliittoihin TEAM ei ole ainoa vireillä oleva liitto fuusiohanke. Seitsemän kuljetusalan liittoa on miettinyt fuusiota. Uuteen liittoon yhdistyisivät auto- ja kuljetustyöntekijät, ilmailualan työväki, postin ja logistiikan väki, rautatievirkamiehet, lentoemännät ja stuertit, veturimiehet ja merimiehet. Liittofuusiossa on esitetty TEAMin kaltaista sektorimallia, jossa ollaan samassa liitossa, mutta tessit neuvotellaan erikseen kullekin alalle. Myös kolme toimihenkilöliittoa on viritellyt yhteisen ammattiliiton perustamista. Toimihenkilöunioni, Erityisalojen työntekijäliitto ja Mediaunioni tekivät päätöksen liittofuusioselvityksestä viime marraskuussa. Syyt liittofuusioihin ovat samoja kuin TEAMissakin: toimintaympäristön nopea muutos ja työnantajan hakeutuminen yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi suurliitoilla pyritään parantamaan tiedollisia, taidollisia ja taloudellisia resursseja. Yhdistymisen etuihin ovat jo uskoneet suurliitot JHL (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto) ja PAM (Palvelualojen liitto), jotka ovat syntyneet fuusioista. Vuosien varrella myös Rautatieläisten Liitto on ennen TEAM-hanketta hakenut aktiivisesti yhteistyökuvioita muiden liittojen (mm. nykyinen PAU) kanssa muun muassa työttömyyskassahankkeissa. Se käynnisti myös Merimies-Unionin ja Ilmailualan Unionin kanssa MIR-yhteistyöhankkeen, jolla haluttiin yhdistää toimitiloja ja toimistotehtäviä. Koulutusta ja nuorten yhteistyötäkin ehdittiin jo käynnistää, mutta hanke kariutui siihen, etteivät työttömyyskassa IRKAn muut jäsenet hyväksyneet Merimies- Unionin työttömyyskassaa fuusioitavaksi IRKAan. 18 Rautatieläinen

19 TEAMista merkittävä nuorisojärjestö TEAM-liitossa nuorisotoiminalle ei ole vielä suunniteltu mitään erityistä osa-aluetta. Parhaimmillaan nuorisotoiminta onkin luonnollinen osa kaikkea liiton toimintaa. Nuorisotoiminnalle annetaan kuitenkin riittävät resurssit uudessa TEAM-liitossa, jossa tulee olemaan kymmeniä tuhansia nuoria. TEAM-liitto on samalla merkittävä nuorisojärjestö, jota varmasti kuunnellaan nuoriin ja koulutukseen liittyvissä asioissa herkällä korvalla. Uusi liitto antaakin nuorisotoiminalle aivan uudet resurssit verrattuna Rautatieläisten Liiton nuorisotoimintaan. Uudessa liitossa olisi mahdollista järjestää suuria nuorisolle tarkoitettuja yhteistapaamisia ja rautatieläisellekin omia nuorisotapaamisia. Nuorten asioissa voidaan edunvalvontaa harjoittaa myös vaikkapa vuokra-asuntoasiassa. TEAM avaa nuorisolle suuria mahdollisuuksia. Aluetoiminnan ja sektoritoiminnan ansiosta luottamuspaikkojen määrä kasvaa. Tämä toivottavasti aiheuttaa myös rautatiealalla kauan odotetun nuorten esiin marssin. TEAM-liitossa on esimerkiksi seutukuntatoimintaa, joka on merkittävät paikka nuorille ja uusille ay-aktiiveille opetella koviksi järjestöjyriksi. TEAM-liitto on tulevaisuuden ayliike, jonka me nuoret voimme hioa timantiksi konkareitten tekemästä raakileesta, hyvästä pohjatyöstä. Vaikka TEAM on mahdollisuus meille kaikille uudistua, niin erityisesti nuorille tarjotaan nyt loistavaa uutta alkua. Teksti: Jussi Päiviö Lainauksia: Kiteet-lehdestä 1/2009 (Tuomo Lilja, Arja Salo) Pentti Suhonen Hyvinkään sähköasennuskeskus, VR-Rata Oy liittovaltuuston jäsen TEAMissa on mahtava joukkovoima, jos sitä vain osataan käyttää. Eri asia on, lähteekö kaikki joukkovoiman käyttöön mukaan. Mietin vain sitä, että hallitaanko tulevissa TEAMin maakuntatoimistoissa meidän asiat ja osataanko meitä auttaa niistä. Pelkona on myös rautatieläisten hajoaminen TEAMin eri sektoreihin. Kiinnostavaa on, miten meidän porukan edustus TEAMissa muodostuu, kun olemme pieni porukka. Suuri kysymys on kuitenkin se, pärjätäänkö itsenäisenä. Jos maksavat jäsenet vähenevät, ei riitä rahat. Työnantajan intressi on pitkällä tähtäimellä vähentää henkilökuntaa, ja se vaikuttaa myös liiton jäsenmäärään. Tietoa olen saanut riittävästi. Sitä löytyy liiton sivuiltakin runsaasti. Tämän hetkisillä tiedoilla olen varovaisen myönteinen TEAMille. Sen edut ovat suuremmat kuin haitat. Kari Korpela sähköasentaja, Hyvinkään konepaja liittovaltuuston jäsen Olen kyllä jollain tavalla perillä TEAMista, ja ajatukseni kallistuvat TEAMin puolelle. TEAMissa on epävarmuustekijöitä, mutta tulevaisuus vaikuttaa sellaiselta, että yksin emme pärjää. Auto- ja kuljetusalan unionikaan ei saa olla pois suljettu, koska RVL ja veturimiehet ovat valmistelemassa sitä. Hienoahan olisi, että kaikki rautatieläiset olisi samassa. TEAM-liittokin toisi kattavamman turvan ja jatkuvuutta isommalla organisaatiolla. Hyvä, että järjestetään jäsenäänestys. Jari Koivu kaukoliikenteen henkilöliikennekonduktööri, Seinäjoki liittovaltuuston jäsen Valtuutetun täytyy olla perillä TEAMista, ja infoa onkin tullut riittävästi siitä, missä mennään. Kannan muodostaminen onkin sitten vaikeampaa. Kyse ei ole vain tiedosta. Olen ollut kolmisenkymmentä vuotta VR:llä ja liitossa, ja tunnepuoli on vahvasti mukana, koska liiton itsenäisyyshän TEA- Missa menee. En ole satavarma, onko TEAM hyvä, mutta pitkällä tähtäimellä on haettava kumppania. Monen mieli on nyt häilyväinen TEAMin suhteen, eikä TEAM ole kaikkia vakuuttanut täysin. Kyse on myös siitä, miten pääsemme TEAMissa vaikuttamaan omiin asioihimme. Vaikuttamisemme voi TEAMissa heiketä. Rautatieläinen

20 Esko Isokoski sorvaaja, Helsingin varikko Olen kuullut kyllä TEAM-hankkeesta, mutta en ole vielä kovin hyvin päässyt selville siitä, mitä uutta tai parempaa TEAM toisi jäsenille. Huolettaa, mitä meille tapahtuu, jos rautatiealan työntekijät pilkkoutuvat TEAMin eri sektoreille. Paljon riippuu siitäkin, miten rautatieläisenä olisimme TEAMissa mukana. Nyt tietämilläni perusteilla en liittyisi TEA- Miin. Minua kiinnostaa myös, mitä kuljetusalan liittojen aloittama fuusiohanke toisi. Ennen TEAMia pitäisi selvittää mahdollisuus liittyä kuljetusalan unioniin. Joka tapauksessa jossain vaiheessa joku fuusio on edessä. Emme enää pärjää itsenäisenä. Risto Tulokas vaihtotyönjohtaja, Kuusankosken UPM:n ratapiha, liittovaltuuston jäsen Rautatieläisten liitto on pystynyt hoitamaan jo 100 vuotta edunvalvontaa, ja pystyy siihen jatkossakin. Osa kuuluttaa, että meidän pitäisi vahvistua joukkovoimalla työtaistelutilanteita varten, mutta pitääkö asioita päästää niin pitkälle. Pitää pystyä neuvottelemaan. Jos nyt johonkin suuntaan pitää lähteä, niin Cargon, veturimiesten ja henkilöliikenteen yhteistyötä edunvalvonnassa pitää kehittää. Minua häiritsee se, että politikointia on liikaa edunvalvonnan sijaan. Toivon jämäkkyyttä ja uskallusta päätöksiin edunvalvonnassa, mutta kantani on ehdoton ei TEAMille. En näe TEAMissa mitään hyvää. Tuula Mäkelä asentaja, Helsingin varikko En ole kuullut koko hankkeesta mitään. Olen yllättynyt. Hyvä olisi, jos pysytään itsenäisenä. Toisaalta perustelluista syistä voin kuitenkin harkita liittymistä. Työpaikkaani VR:ään olen tyytyväinen, varsinkin kun kuulee joka päivä, miten muilla aloilla irtisanotaan väkeä. Tekstit ja kuvat: Maarit Uusikumpu 20 Rautatieläinen

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat

Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1 20.4.2015 Tutustu työelämään ja tienaa - kesäharjoittelumallissa 2014-2016 mukana olevat EK:n jäsenliittojen työehtosopimusalat 1. Apteekkien Työnantajaliitto (Kaupan liitto) Palvelualojen PAM Apteekkien

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 AO TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Johdanto Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet Ammatilliset Opettajat AO ry:n toiminnalle vuodeksi 2017. Toimintasuunnitelma perustuu OAJ:n nelivuotiseen strategiaan,

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012

SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 1(5) SUOMI-YHTIÖN EDUSTAJISTON VAALIT SYKSYLLÄ 2012 Yleistä Keskinäisen Henkivakuutusyhtiön Suomen osakkaita ovat sen vakuutuksenottajat. Osakkaiden päättämisvaltaa käyttää yhtiökokouksena toimiva edustajisto,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet

hallitus, vaalitoimikunta hallitus, vaalitoimikunta toimistonhoitaja järjestämisvastaava hallituksen jäsenet jäsenhankkijat luottamusmiehet Järjestötoiminta Edustajistovaalit Ehdokasasettelu 1.10.2016-31.1.2017 Jäsenkokous ehdokasasettelusta Äänestysaika 13.3. 28.3. palautuskuori viimeistään postiin 22.3. palautuskuori viimeistään keskustoimistossa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf.

Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. SKAL SUORITEALAT RY:N SÄÄNNÖT 2011 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SKAL suoritealat ry. Yhdistyksen nimi on ruotsinkielisenä SKAL branchsektioner rf. Yhdistys voi käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen Page 1/5 EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: 7.12.2016 klo 18.15 Paikka: Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku Esityslista 134 Kokouksen avaaminen 135 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 136 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KOKKOLAN KAUPUNKI. Soveltamisala KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 17.12.2012 hyväksymä Voimassa 1.1.2013 lukien Soveltamisala 1 Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen

6. Vuoden 2013 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen esittäminen KUTSU OUTOTEC OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Outotec Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään maanantaina 31.3.2014 kello 11.00 alkaen Finlandia-talolla, osoitteessa

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIA ESITYSLISTA 2 Yhtymäkokous KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 1 YHTYMÄKOKOUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Liite 4 ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN TALOUSARVIO

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 Pielaveden seurakunnan seurakuntaneuvosto

Ylä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 Pielaveden seurakunnan seurakuntaneuvosto Ylä-Savon seurakuntayhtymä Pöytäkirja 4/2016 Seurakuntaneuvoston kokous Aika maanantaina 13.6.2016 klo 15 - Paikka Seurakuntatalo, Pappilantie 11, 72400 Pielavesi Osallistujat: Osallistujat Jäsenet Varajäsenet

Lisätiedot

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry

JÄRJESTÖTUTKIMUS. Keskusjärjestöliite. KTK Tekniikan Asiantuntijat ry JÄRJESTÖTUTKIMUS Keskusjärjestöliite KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 4/2015 Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 39 Päivähoitoyksikkö Franzenian päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-003621 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen, kokemuksen

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9. Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - oikein vai väärin? Juha Jolkkonen erikoislääkäri, EMBA virastopäällikkö Terveyspoliittinen seminaari 29.9.2016 Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot