Sisällysluettelo. Senaatti-kiinteistöt 1. Kiinteistövarallisuus 100. Henkilöstö 122. Työympäristöt 73. Vastuulliset hankinnat 139

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt 1 Toimitusjohtajan katsaus 2 Avainluvut 4 Toimintaympäristö 6 Toiminnan vaikutukset 9 Strategia 12 Yhteiskuntavastuustrategia 15 Liiketoimintamalli 19 Hallinto ja johtaminen 20 Organisaatio 24 Alueet 26 Toimialat 32 Palvelut valtionhallinnolle 35 Riskienhallinta 37 Hallitus 42 Johtoryhmä 45 Palkitseminen 52 Yhteiskuntavastuun johtaminen 54 Taloudellisen vastuun johtaminen 55 Ympäristövastuun johtaminen 56 Henkilöstöjohtaminen 57 Sidosryhmät 59 Olennaisuusanalyysi 65 Asiakkaat 67 Kumppanit 69 Toimialan kehittämiseen osallistuminen 71 Työympäristöt 73 Työympäristöjen kehittäminen 74 Konseptit 77 Esteettömyys 84 Turvallisuus 86 Sisäilma 88 Oulun AVI kehittää ja testaa uudenlaista työymp 90 Arppeanumin toimitilamuutos 92 Tullin työympäristökehittäminen 94 Selkeyttä ja tehoa turvallisuussopimuksella 96 Monitilaympäristö toi selvät säästöt 98 Kiinteistövarallisuus 100 Investoinnit 101 Kiinteistöjen ylläpito 104 Myynti ja kehittäminen 107 Arvokiinteistöt 109 Ainola juhlakuntoon 111 Museoviraston kohteet 112 Tutkimuksia ja korjauksia linnoissa 114 Rakennushistorialliset selvitykset 116 Skinnarvikin padon korjaus 118 Keskitetty valvonta laittaa energiahukan kuriin 119 Isosaaren idyllinen keidas 121 Henkilöstö 122 Henkilöstö 123 Työhyvinvointi 130 Osaamisen kehittäminen 134 Kilometrikisa 138 Vastuulliset hankinnat 139 Vastuulliset hankinnat 140

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusketjun hallinta 142 Talousrikollisuuden torjunta 145 Ympäristöasiat 147 Ympäristöohjelmat 148 Energian- ja vedenkulutus 149 Päästöt ilmaan 155 Pilaantuneet maa-alueet 160 Jätteet ja kylmäaineet 161 Luonnon monimuotoisuus 166 Rakentamisen ympäristövaikutukset 171 Green Office 176 Vankiloiden energiansäästö 179 Jeeran tuulivoimala 181 Dragsvik luontoselvitys 182 Taloudelliset tulokset 183 Taloudelliset tavoitteet ja tulokset 184 Vuokraus ja myynnit 190 Kiinteistöomaisuus avainluvut 198 Investoinnit avainluvut 204 Yhteiskunnalliset rahavirrat 210 Verojalanjälki 212 Työllistämisjalanjälki 214 Kustannustehokkuus 216 Tilinpäätös 218 GRI 219 Raportointiperiaatteet 232

4 SENAATTI-KIINTEISTÖT Senaatti-kiinteistöt Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on toimia valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Tarjoamme ja tuotamme palveluita ensisijaisesti valtionhallinnolle. Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt luo uusia työnteon tapoja tukevia työympäristöjä, joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistövarallisuudesta yhteiskuntavastuullisesti ja luomme osaamisellamme arvoa yhteiskunnalle. Visiomme Visionamme on yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen edelläkävijä. Palvelut valtionhallinnolle Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen eli valtionhallinnolle monipuolisen valikoiman toimitiloihin liittyviä palveluita aina toimitilojen vuokrauksesta strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Arvomme Senaattilaisena: toimin avoimesti saavutan tuloksia yhteistyöllä olen vastuullinen suunnannäyttäjä 1

5 SENAATTI-KIINTEISTÖT Toimitusjohtajan katsaus Senaatti-kiinteistöjen toiminta perustuu yhteiskuntavastuulliseen toimintatapaan, ja vastuullisuus on osa Senaatti-kiinteistöjen strategiaa. Vastuullisuus on integroitu kaikkeen toimintaamme, ja koko henkilöstömme on sitoutunut siihen vahvasti. Vastuullisuus läpäisee kaiken toiminnan Senaatti-kiinteistöjen vastuullisuustyötä ohjaavat mm. yhteiskuntavastuustrategia, yhteiskuntavastuupolitiikka, ISO ympäristöjärjestelmä ja uusi liiketoimintastrategia, jossa vastuullisuus on yksi keskeisistä strategisista tavoitteista painottuen erityisesti sisäilmastokysymyksiin, vastuulliseen kumppaniverkostoon ja talousrikollisuuden torjuntaan sekä energia-asioihin kiinteistöjen investoinneissa ja ylläpidossa. Senaattikiinteistöjen olennaisia vastuullisuusteemoja ovat lisäksi toiminnan avoimuus, valtion kokonaisedun turvaaminen, pitkäjänteinen kiinteistöjen hoito ja kehittäminen sekä tehokkaiden ja toimintaa tukevien tilaratkaisujen tuottaminen asiakkaille. "Vastuullisuus on osa Senaatti-kiinteistöjen strategiaa." Toimitilastrategia linjaa tavoitteet vuosiksi eteenpäin Senaatti-kiinteistöjen toimintaan vaikuttaa merkittävästi valtion uusi toimitilastrategia, joka linjaa valtionhallinnon tilankäyttöä entistä tehokkaampaan suuntaan ja siten myös ympäristön kannalta järkeviin ratkaisuihin. Tilankäytön tehostaminen on tehokkain keino pienentää ilmastokuormitusta. Toimitilastrategia painottaa taloudellisesti vastuullista tilankäyttöä. Keskeistä on paitsi tilankäytön tehostaminen myös uusien työnteon tapojen hyödyntäminen ja edistäminen, minkä ansiosta työn suorituskykyä voidaan parantaa olennaisesti. Valtionhallinto on käymässä läpi suurta rakennemuutosta, jossa työympäristöt, työteon tavat ja työvälineet muuttuvat radikaalisti muun muassa digitalisoitumisen myötä. Uudistamalla toimitilaratkaisuja vastaamaan tämän päivän ja huomisen työskentelytapoja valtion on mahdollista säästää huomattavasti toimitilamenoissa. Senaatti-kiinteistöillä on merkittävä rooli auttaa valtionhallintoa paitsi säästöjen luomisessa myös viihtyisien ja työn tuottavuutta edistävien uudenlaisten työympäristöratkaisujen tuottamisessa. Työympäristöön panostamalla panostetaan myös henkilöstöön. Tulevaisuuden työympäristö tulee nähdä kohtauspaikkana, joka edesauttaa uusien ideoiden syntyä ja tapoja toimia. Suomen valtio edelläkävijäksi työnteon tavoissa ja työympäristöissä Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, että Suomen valtio on uudenlaisten työteon tapojen ja työympäristöjen edelläkävijä. Haluamme myös itse olla oman alamme edelläkävijä työympäristöihin ja vastuullisuuteen liittyvissä asioissa. Pitkän tähtäimen strategisena tavoitteena on saada aikaan 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt valtion toimitilakustannuksissa ja siten auttaa omalta osaltamme Suomen valtiota selviämään tulevien vuosien taloudellisista haasteista. 2

6 SENAATTI-KIINTEISTÖT Säästöt on tarkoitus toteuttaa kahdeksassa vuodessa työympäristöjä kehittämällä ja tarpeettomien kiinteistöjen myynneillä. Senaattikiinteistöjen erityisenä haasteena tulevana strategiakautena on ulottaa uudenlainen ajattelutapa työympäristöistä ja työnteon tavoista koko valtionhallintoon. Vastuullisuuden edistämistä yhteistyössä sidosryhmien kanssa Senaatti-kiinteistöjen toiminta on vahvasti verkostoitunutta. Tavoitteenamme on luoda yhdenmukaisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimiva toimittajaverkosto, mikä auttaa meitä onnistumaan työssämme. Olemme jo pitkään tehneet työtä talousrikollisuuden torjunnan edistämiseksi. Kertomusvuonna teimme lukuisia tarkastuksia työmaillemme ja uusimme talousrikollisuuden torjuntaan liittyvät ohjeistuksemme, jotka ovat avoimesti kotisivuillamme koko kiinteistö- ja rakennusalan hyödynnettävissä. Verottajan kanssa teimme kertomusvuonna yhteistyötä ja toimitimme 1.7. muuttuneet rakentamisen ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät tiedot verottajalle etuajassa. Asiakkaiden kanssa olemme edistäneet konkreettisesti vastuullisuusasioita paitsi kehittämällä työympäristöjä myös käyttäjäsähköprojektissa, Green Office yhteistyössä ja uudistammalla vuokrasopimukset Green Lease -sopimuksiksi. Vuoden 2014 tavoitteissa onnistuminen Olemme kertomusvuonna saavuttaneet meille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Onnistuimme tavoitteidemme mukaisesti tehostamaan tilojen energiatahokkuutta ja tuottamaan yhdessä asiakkaiden kanssa työympäristöratkaisuja, joissa energiankulutus on pienentynyt voimakkaasti ja tilatehokkuus kasvanut. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on työ- ja elinkeinoministeriön toimitilan peruskorjaus, jossa yhden ihmisen energiankulutus ja ympäristökuormitus on saatu pudotettua yhteensä neljäsosaan siitä, mitä se oli ennen korjausta. Tähän ovat vaikuttaneet paitsi tekniset ratkaisut myös TEMille toteutettu uudenlainen työympäristö. Paransimme sisäistä tehokkuuttamme uudistamalla prosessejamme ja edistimme aktiivisesti rooliamme valtion työympäristöasiantuntijana. Kertomusvuosi piti sisällään myös epäonnistumisia. Jouduimme epäsuotuisaan julkisuusvaloon eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin käsittelyn yhteydessä. Raportissa esitetty kritiikin kärki ei niinkään suuntautunut Senaattikiinteistöihin vaan vuokrajärjestelmään, jonka asiakkaat kokevat joustamattomaksi. Olemme uudessa strategiassa vastanneet tarkastusvaliokunnan toiveisiin ja vuokrajärjestelmä on myös uudistumassa. Toteutuessaan se antaa aiempaa selkeämmät lähtökohdat Senaatin työlle valtion sisäisenä palveluyksikkönä. Samalla se myös merkittävästi lisää Senaatin vastuuta valtion käytössä olevista tiloista. Vaikea taloudellinen tilanne on näkynyt myös jollain työmailla, jossa urakoitsijoiden konkurssit ovat viivästyttäneet rakennustyömaan valmistumista. Kritiikistä huolimatta asiakkaamme ja kiinteistöjen käyttäjät ovat kuitenkin tutkitusti varsin tyytyväisiä toimintaamme. Tästä kertovat vuosittaiset asiakas- ja käyttäjätyytyväisyystutkimuksen tulokset. Vuonna 2015 keskitymme valtion toimitilastrategian toteuttamiseen, mikä edellyttää muun muassa hallinnonalakohtaisten suunnitelmien laatimista yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tulemme aktiivisesti esittelemään asiakkaillemme uusia työteon tapoja ja mahdollisuuksia säästää toimitilakustannuksissa. Kiitän kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja senaattilaisia vuodesta Saimme paljon yhdessä aikaan. Jatketaan työtä ja luodaan entistä parempia työympäristöjä, joissa innostutaan, onnistutaan ja viihdytään. Jari Sarjo toimitusjohtaja 3

7 SENAATTI-KIINTEISTÖT Avainluvut Tältä sivulta löytyvät Senaatti-kiinteistöjen keskeiset tunnusluvut sekä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun keskeiset tunnusluvut. Keskeiset tunnusluvut, milj. euroa Muutos-% Liikevaihto *) ,0 Liiketoiminnan muut tuotot *) ,6 Tulos ,1 - Tulos -% liikevaihdosta 21,9 20,7 Tase ,2 Lainat ,2 Investoinnit ,7 Investointien osuus liikevaihdosta, % Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,2 3,9 Oman pääoman tuotto, % 4,5 4,0 Omavaraisuusaste, % 63,9 66,0 Nettovelkaantumisaste, % Vuokrattava pinta-ala, 1000 m² ,8 Kiinteistöomaisuuden vajaakäyttöaste, % 6,1 4,7 Keskimääräinen neliövuokra, e/m²/kk **) 14,63 14,13 3,6 *) Liikekaavaan tehtiin muutos vuoden 2014 alusta. Myyntivoitot ja vakuutuskorvaukset edellisiltä tilikausilta esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, sisältyivät aiemmin liikevaihtoon. Aiemmat vuodet muutettu vertailukelpoisiksi. **) Toimitilavuokrasopimukset, kokonaisvuokrakohteet. Neliövuokratieto on ko. vuoden kuukausien keskiarvo. 4

8 SENAATTI-KIINTEISTÖT Ympäristövastuu Muutos-% Sähkön ominaiskulutus (kwh/brm²) 88,2 90,0-2% Lämmön ominaiskulutus (kwh/brm²), normitettu 119,3 121,8-2% Veden ominaiskulutus (l/brm²) 310,0 323,0-4% Ylläpidettyjen kiinteistöjen ominaispäästöt kg, CO₂e/brm² 42,0 43,8-4% Sosiaalinen vastuu Muutos-% Henkilöstö Lukumäärä ,9% Keski-ikä 47,5 48,3-1,7% Asiakkaat Asiakastyytyväisyys, % vastaajista melko tai erittäin tyytyväisiä ,0% Asiakastyytyväisyyden vuoden 2014 ja 2013 luvut eivät ole vertailtavissa tutkimuksen muutoksen ja vastaajakunnan erilaisuuden vuoksi. 5

9 SENAATTI-KIINTEISTÖT Toimintaympäristö Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristö on monen muutoksen kohteena. Toimintaan vaikuttavat mm. globaali taloustilanne ja sen myötä Suomen valtion taloudellinen tilanne, valtion organisaatioiden rakenteelliset muutokset, turvallisuusvaatimusten kasvu ja ympäristöasioiden nouseminen jatkuvasti tärkeämpään rooliin. Valtionhallinnon tiukka taloustilanne laittaa hakemaan säästöjä kaikista toiminnoista, joista toimitilakustannukset ovat yksi keskeisistä. Tämä haastaa kehittämään uudenlaisia työympäristöratkaisuja, jotka ovat paitsi tehokkaita, myös työyhteisön suorituskykyä ja henkilöstön työoloja ja työhyvinvointia edistäviä. Työympäristöjen tulee olla myös turvallisia, tietoteknisesti asianmukaisia ja kestävää kehitystä tukevia. Olemassa olevien tilojen kehittäminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita nousee keskeiseen asemaan. Työvoiman ikä- ja elämäntilanne-erot korostuvat entisestään. Eri sukupolvien erilaiset toiveet fyysiselle, virtuaaliselle ja sosiaaliselle työympäristölle ovat myös organisaatioiden työympäristöratkaisujen ja johtamisen haasteina. Keskeistä on yhdessä valtion henkilöstön kanssa uudistaa työn tekemisen tapoja ja tätä tukevia tiloja. Muutokset valtionhallinnossa edellyttävät tiivistä asiakasyhteistyötä Valtionhallinnon kokonaistilantarve jatkaa vähentymistään rakenteellisten muutosten, henkilöstön vähenemisen ja erityisesti tilankäytön tehostumisen vaikutuksesta. Näillä kaikilla muutoksilla on suora vaikutus myös Senaattikiinteistöjen toimintaan ja asiakasyhteistyöhön. Ajankohtaisina esimerkkeinä ovat poliisihallinnon ja tutkimussektorin uudistukset sekä ely-keskuksissa ja aluehallinnossa käynnissä olevat isot rakenteelliset muutokset, joilla on vaikutusta muun muassa toimipaikkaverkostoon. YT-neuvottelut ovat yleistyneet myös valtionhallinnossa ja säästötoimenpiteet ovat nousseet prioriteetissa korkealle. Senaatti-kiinteistöt seuraa asiakkaidensa tilannetta aktiivisesti ja kehittää työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita asiakkaidensa muutosten edistämiseksi. Senaatti-kiinteistöiltä nämä muutokset vaativat kykyä tuottaa ratkaisuja asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ennakoivasti, tehokkaasti ja joustavasti. Ennakoivuus vaatii Senaatti-kiinteistöiltä entistä tiiviimpää asiakasyhteistyötä. "Kehitetään uudenlaisia työympäristöratkaisuja, jotka ovat tehokkaita ja työyhteisön suorituskykyä ja henkilöstön työoloja ja työhyvinvointia edistäviä." 6

10 SENAATTI-KIINTEISTÖT Uudistettu valtion toimitilastrategia Senaatti-kiinteistöjen ohjenuorana Valtioneuvosto hyväksyi kertomusvuoden lopussa valtion uuden toimitilastrategian. Sen tavoitteiden edistäminen yhdessä asiakkaiden kanssa on Senaatti-kiinteistöjen keskeisin tehtävä tulevina vuosina. Tavoitteena on, että jo vuoden 2015 aikana hallinnonalat laativat Senaatti-kiinteistöjen tuella toimitilastrategian tarkempaa toimeenpanoa koskevan toteutusarvioinnin aikatauluineen ja säästövaikutuksineen. Valtion toimitilastrategian uudistamisen yhteydessä ja tiukentuvan taloudellisen tilanteen vuoksi todettiin, että myös valtion vuokrajärjestelmä on arvioitava uudestaan. Syksyn 2014 työskennellyt työryhmä on esittänyt, että valtiolla siirryttäisiin omakustannusperusteiseen vuokrajärjestelmään, vuokrasopimuksiin tulisi nykyistä suurempaa joustavuutta ja tilojen hankinta valtiokäyttöön keskitettäisiin Senaatti-kiinteistöille. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on käsitellyt ehdotuksen, puoltanut sitä ja lähettänyt sen lausunnoille. Muutos olisi merkittävin sitten vuoden 1995, jolloin valtio siirtyi vuokrajärjestelmään. Tulevaisuudessa keskitytään yhä enemmän strategisiin kiinteistövarallisuuden omistuksiin Valtion toimitilasuunnittelua ohjaa valtion toimitilastrategian ohella kiinteistöstrategia, joka jakaa valtion kiinteistövarallisuuden strategisiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Jako mahdollistaa luopumisen valtiolle tarpeettomasta, eistrategisesta kiinteistöomaisuudesta. Tämä on yksi keino kestävällä tavalla tukea tiukentuvaa valtiontaloutta. Strategian mukaisesti valtion kiinteistöhallintoa keskitetään Senaattikiinteistöille, jotta virastojen ja laitosten resursseja voidaan kohdentaa entistä paremmin ydintoimintoihin. Tulevaisuudessa on odotettavissa, että kiinteistöjä vapautuu myyntiin aiempaa enemmän. Senaattikiinteistöille tämä merkitsee panostamista entistä aktiivisempaan kehitys- ja myyntitoimintaan. Kertomusvuonna kiinteistökauppojen määrä hieman nousi, vaikka tilanne kiinteisömarkkinoilla ei ole helppo. Pienten kohteiden kauppa käy kohtuullisen hyvin, mutta isojen kohteiden kauppa takkuilee. Tilanteeseen ei ole näkyvissä merkittävää muutosta parempaan lähivuosina. Senaatti-kiinteistöt käynnisti rakennusten energiatehokkuuden kehittämistyön Työ energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa jatkuu aktiivisena tulevaisuudessa, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Senaatti-kiinteistöt toimii valtionhallinnon osalta EU:n rakennusten energiatehokkuutta koskevien säädösten toimeenpanijana yhteistyössä asiakkaidensa kanssa. Yhteistyö energiatehokkuuteen liittyvissä asioissa erityisesti TEMin kanssa on ollut tiivistä. Senaatti-kiinteistöt on vuonna 2014 käynnistänyt EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämän valtion keskushallinnon rakennusten energiatehokkuuden kehittämistyön. Senaattikiinteistöt on myös osallistunut säädösten valmistelutyöhön. 7

11 SENAATTI-KIINTEISTÖT 8

12 SENAATTI-KIINTEISTÖT Toiminnan vaikutukset Senaatti-kiinteistöt on yksi merkittävimmistä kiinteistöalan toimijoista ja valtionhallinnon sisäinen työympäristö- ja toimitila-asiantuntija. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon valtion kokonaisetu. Sillä tarkoitetaan taloudellisten vaikutusten lisäksi myös sosiaalisia, ympäristöön ja kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyviä seikkoja sekä muita yhteiskunnallisia näkökohtia. Vastuullista varallisuudesta huolehtimista Taloudellisesti vastuullinen varallisuuden hoito merkitsee, että kiinteistövarallisuus on tehokkaassa ja tuottavassa käytössä ja sen käytettävyys ja arvo säilyvät. Tämä voidaan saavuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki kiinteistöjen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset. tavoitteiden ja välillisesti asiakkaidensa taloudellisten tavoitteiden saavuttamista uudenlaisilla työympäristöillä ja niihin liittyvillä palveluilla. Työn tuottavuuteen voidaan vaikuttaa myös laadukkailla ja viihtyisillä työympäristöratkaisuilla. Tavoitteena on varmistaa valtion työntekijöile hyvä, tehokas ja tuottava työmpäristö. Tehokasta tilankäyttöä, tuottavaa toimintaa Senaatti-kiinteistöt tukee valtion toimitilastrategian 9

13 SENAATTI-KIINTEISTÖT "Ympäristönäkökulma ja yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioidaan tiloissa, rakentamisessa, kiinteistöjen kunnossapidossa ja hoidossa." Kestävien hankintojen edistäminen ja työllistämisvaikutukset Suurena toimijana Senaatti-kiinteistöillä on huomattava vaikutus paikallisiin elinkeinoihin sekä kiinteistöalan palvelutarjonnan kehitykseen. Senaatti-kiinteistöjen omaksumat ja kehittämät toimintamallit vaikuttavat kumppaniverkoston kautta laajemmin koko kiinteistö- ja rakennusalan toimintamalleihin. Ympäristönäkökulma ja yhteiskuntavastuullinen toiminta huomioidaan tiloissa, rakentamisessa, kiinteistöjen kunnossapidossa ja hoidossa. Senaatti-kiinteistöjen vuokraamat tilat ja niihin liittyvät palvelut tuotetaan taloudellisesti kestävästi, sosiaalisesti vastuullisesti ja ympäristönäkökulman kannalta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Senaattikiinteistöjen tavalla toimia ja hankkia palveluita voidaan vaikuttaa asiakkaiden omien yhteiskuntavastuutavoitteiden saavuttamiseen. Senaatti-kiinteistöt työllistää oman henkilöstönsä lisäksi merkittävän määrän muita alan toimijoita. Senaatti-kiinteistöjen työllistämisvaikutukset vuonna 2014 oli lähes 3300 henkilötyövuotta. Lue lisää työllistämisvaikutuksista Työllistämisjalanjälki -osiosta. Talousrikollisuuden torjunta Senaatti-kiinteistöillä on merkittävä vastuu sekä omaan toimintaansa liittyvistä hankinnoista että asiakkailleen hankkimista palveluista. Julkisena toimijana Senaatti-kiinteistöt noudattaa julkista hankintalakia. Senaatti-kiinteistöillä on oma hankintaohjeistus ja hankintaprosessi, joilla varmistetaan yhteistyökumppaneiden ja toimintaketjun laillisuus. Talousrikollisuuden torjunta on nostettu erittäin merkittävään rooliin ja siihen tähtääviä toimintamalleja kehitetään jatkuvasti. Terveelliset ja turvalliset tilat Toimitilojen terveellisyys ja turvallisuus ovat merkittäviä tekijöitä tilojen käyttäjien viihtyvyydelle ja työnteon tuottavuudelle. Rakennusten sisäilmaongelmat ovat nousseet haasteeksi myös yhteiskunnallisella tasolla. Senaatti-kiinteistöt on aktiivisesti kehittämässä julkiselle sektorille yhteistä toimintamallia sisäilma-asioiden hyvään hoitoon ja erityisesti painopiste on ongelmien ennaltaehkäisyssä. Esteettömät työympäristöt Toiminta valtioyhteisön arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti sekä tasapuolisuus eri sidos- ja asiakasryhmiä kohtaan ovat tärkeitä sosiaalisia näkökohtia, joihin Senaatti-kiinteistöt voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Toimitilojen esteettömyys on yksi tasa-arvoon liittyvä keskeinen näkökulma, johon kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Työympäristöjen tulee olla esteettömiä kaikille käyttäjille niin liikkumisen, näkemisen, kuulemisen kuin ymmärtämisen näkökulmista. Kulttuuriperinnön suojeleminen Senaatti-kiinteistöillä on keskeinen rooli kansallisen kulttuuriperinnön vaalimisessa ja arvokiinteistöjen suojelemisessa. Uudis- ja korjausrakentamisella kehitetään yhdyskuntien rakennetta ja visuaalista ilmettä sekä luodaan uutta rakennusperintöä tuleville sukupolville. Maankäytön 10

14 SENAATTI-KIINTEISTÖT suunnitteluratkaisut muokkaavat lähiympäristöä, minkä vuoksi suunnittelun ja tiedottamisen tulee olla avointa, vuorovaikutteista ja ennakoivaa. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuus Kiinteistöalan ympäristövaikutukset ovat suuret, ja suurin yhteiskunnallinen ympäristöhaaste on ilmastonmuutos. Kiinteistö- ja rakennusalalla on merkittävä vaikutus energiantehokkuuden parantamiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tarvittavat kehitystoimet liittyvät uusien rakennusten energiatehokkuuteen, olemassa olevan kiinteistökannan korjauksiin, yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen sekä varautumiseen muuttuviin sääoloihin muun muassa kiinteistöjen sijainnin sekä rakenteiden säänkestävyyden näkökulmasta. Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut valtion linjan mukaisiin energiansäästötavoitteisiin. Tavoitteisiin pääsemiseksi Senaatti-kiinteistöt tekee tiivistä yhteistyötä rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden sekä asiakkaidensa kanssa. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tehokkain keino vaikuttaa energiankulutukseen ja päästöihin on vähentää uusien tilojen tarvetta tehostamalla olemassa olevien tilojen käyttöä. Asiakkaiden ympäristökuormituksen vähentämiseen voidaan vaikuttaa opastamalla asiakkaita kiinteistöjen käytössä ja vaatimalla kiinteistöhuoltopalvelujen tuottajilta hyvää ympäristöasioiden hallintaan. Senaatti-kiinteistöt toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa ympäristöasioissa ja tarjoaa asiakkailleen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa päätöksenteon tueksi sekä konkreettisia ratkaisuja negatiivisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kiinteistöjen elinkaari, käyttöikä ja kestävyys Senaatti-kiinteistöt on rakennushankkeissaan omaksunut kestävän kehityksen toimintapolitiikan. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että rakennus on energiataloudellinen, rakennusosat ja -materiaalit ovat pitkäikäisiä, kulutusta kestäviä sekä helposti huollettavia ja korjattavia ja tilaratkaisut muunneltavia. 11

15 SENAATTI-KIINTEISTÖT Strategia Strategiakaudella Senaatti-kiinteistöt panosti erityisesti uusien työnteon tapojen ja työympäristöjen osaamiseen ja näihin liittyvien palvelujen kehittämiseen. Keskeisenä tavoitteena on asiakaskokemuksen laadun parantaminen. Strategia päivitettiin kertomusvuonna vuosille vastaamaan entistä paremmin valtion toimitilastrategian linjaamia tavoitteita. Vuoden 2014 keskeiseksi teemaksi nousi valtion työympäristöihin liittyvien muutosten tukeminen valtion sisäisenä työympäristöasiantuntijana. Senaatti-kiinteistöt toimii valtion sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana, jonka tehtävänä on tuottaa toimitiloja ja organisoida niihin liittyviä asiantuntija- ja muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille valtion kokonaisetu huomioiden. Lisäksi kiinteistöjen energiatehokkuuteen panostetaan entistä vahvemmin uusien vaatimusten ja asetettujen tavoitteiden vuoksi. "Kiinteistöjen energiatehokkuuteen panostetaan entistä vahvemmin." Senaatti-kiinteistöt valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana Valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on vastata näihin vaatimuksiin ja odotuksiin. Tarjoamme asiakkaillemme tarkoin mietittyjä ratkaisuja, jotka muodostuvat toimitiloista, työympäristöistä ja niihin liittyvistä palveluista. Senaatti-kiinteistöjen palvelutarjonta on laaja aina toimitilojen ylläpidosta asiakkaan johdolle suunnattuihin strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Periaatteena on, että asiakkaat voivat ulkoistaa toimitiloihinsa liittyvän osaamisen ja palvelut Senaatti-kiinteistöille ja keskittyä omaan ydintoimintaansa. Senaattikiinteistöjen tarjoamat asiantuntijapalvelut liittyvät erityisesti valtionhallinnon muutos- ja kehitystilanteisiin. Keskeiset strategiset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2014: Toimitila- ja työympäristöasiantuntijaroolin vahvistaminen Valtioasiakkaiden muutosten tukeminen asiantuntijapalveluilla. Valtion uuden vuokrasopimusmallin valmisteluun osallistuminen. Strategian uudistaminen vuosille HTH-tilatietojärjestelmän uuden maksuttoman palvelumallin valmistelu. Sisäisen tehokkuuden parantaminen Senaatti-kiinteistöjen prosessi- ja toimintakartan uudistaminen strategiatyön yhteydessä. Rakennuttamisen allianssimallin jalkauttaminen. Raportoinnin ja tietovaraston uudistaminen. 12

16 SENAATTI-KIINTEISTÖT Uusi strategia vuosille : Teemme tilaa onnistumiselle Senaatti-kiinteistöt uudisti vuoden 2014 strategiansa. Strategian uudistamiseen osallistui mittava määrä senaattilaisia muun muassa työryhmissä, jotka oli perustettu strategisesti keskeisten aihealueiden ympärille. Työryhmien töiden tuloksia hyödynnettiin strategian uudistamistyössä kattavasti. Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme yhteistyössä vastuullisen kumppaniverkostomme kanssa työympäristöjä, joiden avulla työn suorituskyky paranee ja valtion tilakustannukset alenevat. Visionamme on, että Suomen valtio on uuden ajan työympäristöjen ja työnteon tapojen edelläkävijä. Valtion uuden toimitilastrategian tavoitteena on, että toimitilat edistävät tuottavaa työskentelyä tukemalla uusia työnteon tapoja, ovat tilankäytöltään tehokkaita ja vähentävät sen myötä ilmastokuormitusta. Senaatti-kiinteistöjen strategia keskittyy valtion toimitilastrategian käytäntöön viemiseen. Strategiset tavoitteemme ovat: Uudet valtion työnteon tavat ja uusi työympäristöajattelu koko valtionhallintoon. 100 miljoonan euron vuosittaiset säästöt toimitilakustannuksissa valtiolle kahdeksassa vuodessa. Toiminta yhteiskuntavastuullisesti ja alan suunnannäyttäjänä. Senaatti-kiinteistöillä on merkittävä rooli auttaa valtionhallintoa paitsi säästöjen luomisessa myös viihtyisien ja työn tuottavuutta edistävien uudenlaisten työympäristöratkaisujen tuottamisessa. Tulevaisuuden visiona uusi työympäristö ja uudenlaiset työnteon tavat 1. Uudenlainen työympäristö tukee muuttuvia toimintatapoja, kuten monipaikkaista työtä ja sähköisiä työtapoja. 2. Työpaikka ei ole enää vain fyysinen vaan myös sosiaalinen ja virtuaalinen tila. 3. Osaamisen ja yhteisöllisen tiedon jakamiseksi työympäristö edistää eri tehtävissä olevien ihmisten kohtaamista ja yhdessä tekemistä. 4. Uudet työnteon tavat ja modernit työympäristöt mahdollistavat työelämän ja oman elämän joustavan yhteensovittamisen. 5. Resurssit ovat työtavan mukaisessa tehokkaassa käytössä, jolloin esim. liikkuvaan työhön sopiviin laitteisiin panostaminen mahdollistaa tehokkaammat fyysiset tilat. 13

17 SENAATTI-KIINTEISTÖT Valtion toimitilastrategian keskeiset tavoitteet: Senaatti-kiinteistöillä on tärkeä rooli toimitilastrategian toteuttamisessa ja asiakkaiden tavoitteiden saavuttamisessa. 14

18 SENAATTI-KIINTEISTÖT Yhteiskuntavastuustrategia Yhteiskuntavastuullisuus on jatkuvasti kehittyvä näkökulma Senaattikiinteistöjen toiminnassa olemme sitoutuneet jatkuvaan parantamiseen. Yhteiskuntavastuu muodostaa perustan Senaattikiinteistöjen kaikelle toiminnalle ja se on sisällytetty osaksi tuotteita ja palveluita. Yrityksen vastuullisuuden arvioivat sen sidosryhmät, minkä vuoksi Senaatti-kiinteistöt pyrkii toimimaan laajan sidosryhmäverkostonsa kanssa aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti. Senaatti-kiinteistöillä oli vuoden 2014 loppuun asti voimassa erillinen yhteiskuntavastuustrategia. Strategia noudatti Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintasykliä ja tavoitteet asetettiin nelivuotiselle strategiakaudelle. Vuoden 2015 alusta yhteiskuntavastuustrategia on muiden erillisten strategioiden tavoin integroitu Senaatti-kiinteistöjen strategiaan ja toimintasuunnitelmiin. 15

19 SENAATTI-KIINTEISTÖT Yhteiskuntavastuun tavoitteet Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuustrategiassa asetetaan tavoitteita kestävän kehityksen kaikille kolmelle osa-alueelle. Kiinteistö- ja rakennustoiminnassa kestävä kehitys painottuu taloudellisesti terveeseen kiinteistöliiketoimintaan, energia- ja ympäristökysymyksiin sekä toimivasta, esteettömästä, terveellisestä ja turvallisesta toimintaympäristöstä huolehtimiseen. Tavoitteisiin pyritään käyttämällä olemassa olevaa rakennuskantaa tila- ja energiatehokkaasti niin, 16

20 SENAATTI-KIINTEISTÖT että tilat tukevat asiakkaan toimintaa. Suuri haaste on kehittää investointimalli, jonka avulla olemassa olevia kiinteistöjä kehitetään energiatehokkaiksi ja muuntojoustavimmaksi kuitenkin samalla huolehtien Senaatti-kiinteistöjen taloudellisesti terveestä liiketoiminnasta. Vuoden 2014 tavoitteet ja tulokset Senaatti-kiinteistöjen yhtenä tavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta ylläpidon energianseurannan piirissä olevalta rajatulta kiinteistökannalta 2 %:lla edellisvuoteen verrattuna. Asetettua tavoitetta ei aivan saavutettu, kokonaisenergian kulutus laski kertomusvuonna 1,7 %. Energiatehokkuustoimenpiteitä, kuten uusien käyttäjäsähköprojektien käynnistäminen, on tehty aktiivisesti ja niistä raportoitu. Energia-asioita on edistetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa myös Hallinnon tilahallinta tietopalvelun avulla. Ylläpidossa otettiin käyttöön myös etähallintapalvelu ja energianseurantaprosessia on virtaviivaistettu. Senaatti-kiinteistöt jatkoi tehostettua työtään talousrikollisuuden torjumiseksi. Toimintaa laajennettiin kiinteistöjen ylläpidon puolelle uudistetun PALKKI-kumppanuussopimuksen myötä. Investointien valvontaa tehostettiin ja tarkastustoimintaan nimettiin omat alueelliset vastuuhenkilöt. Tarkastuksissa havaittujen laiminlyöntien perusteella Senaatti-kiinteistöjen toimintaohjeita ja urakkasopimuksien sopimuslausekkeita tarkennettiin. Vuonna 2014 tehtiin myös kolme talousrikollisuuden torjuntatarkastusta käyttäjäpalvelukohteeseen. Tarkastusten perusteella todetuista laiminlyönneistä vaadittiin sopimusten mukaiset sanktiot. vähennetään 4 %:lla vuoden 2010 kulutustasosta ja Senaatti-kiinteistöjen ylläpidossa olevissa kiinteistöissä tavoitellaan 8 %:n ominaiskulutuksen vähentämistä. Kokonaisenergiankulutuksen osalta tulokset olivat hyvät, vuoden 2010 kulutustasoon verrattuna energiankulutuksessa saavutettiin 14 % väheneminen. Ylläpidossa olevien kohteiden ominaisenergiankulutuksen vähentämisen osalta ei aivan saavutettu asetettua 8 %:n tavoitetta, vaan säästöt jäivät 4,6 %:iin. Arvokiinteistöjen näkökulmasta merkittävä tapahtuma vuonna 2014 oli Museoviraston museoja nähtävyyskohteiden hallinnansiirto Senaattikiinteistöille. Yhteistyö Museoviraston kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin, lue asiasta lisää Arvokiinteistöt -osiosta. Erityispiirteitä Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuullisessa toiminnassa: Valtio on sitoutunut olemaan edelläkävijä energiatehokkuusasioissa ja ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Käytössä olevan kiinteistökannan hallittu vähentäminen vastaamaan paremmin valtion tulevia tilatarpeita ja valtion kokonaisetua. Uusien työympäristöjen kehittäminen ja toteuttaminen siten, että ne tukevat uudenlaisia työskentelytapoja ja työn tuottavuutta ja edistävät tilatehokkuuden toteutumista. Rakennetun kulttuuriperinnön säilyttäminen ja valtion arkkitehtuuripoliittisen ohjelman noudattaminen. Esteettömyyden edistäminen. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Avoin ja luotettava raportointi Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta yhteiskuntavastuuraporttina. Strategisena tavoitteena oli, että Senaattikiinteistöjen ISO mukainen ympäristöasioiden johtamisjärjestelmä uudelleensertifioidaan. Tavoite saavutettiin, ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristöjärjestelmälle myönnettiin sertifikaatti, joka on voimassa vuoteen 2017 asti. Toisena tavoitteena oli, että kokonaisenergiankulutusta 17

21 SENAATTI-KIINTEISTÖT Yhteiskuntavastuun haasteet ja mahdollisuudet Näkökohta Haasteet Mahdollisuudet Toimenpiteet Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset toimintaympäristössä. Taloudelliset menetykset, investointikustannusten nousu. Energia- ja kustannustehokkaan investointimallin kehittäminen. Uusien teknologioiden käyttöönotto, edelläkävijä matalaenergia- ratkaisuissa ja tilatehokkuudessa. Alentuneet energia- ja tilakustannukset. Energia- ja tilatehokkuuden parantaminen. Uuden tekniikan käyttö tukemaan tilatehokkuutta ja vähentämään matkustamista. Asiakkaiden tilaratkaisujen kehittäminen tehokkaiksi asiantuntijapalveluiden avulla. Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys, tilojen terveellisyys ja turvallisuus Sisäilman laatu, tilojen turvallisuus, esteettömyys ja viihtyisyys sekä palvelujen laatu. Toimenpiteet arvokiinteistöissä. Tilojen kohonneet korjaus- ja käyttökustannukset. Käyttäjien tuottavuuden parantuminen, kumppanuus asiakkaan kanssa, yhdessä kehittäminen. Tiivis käyttäjä- ja asiakasyhteistyö. Sisäilmaasioiden systemaattinen hallinta. Kokonaisvaltainen toimitilojen kehittäminen sekä asiantuntijapalvelut asiakkaille. Kulttuuriperintö Arvokiinteistöjen taloudellisesti kannattava ylläpito ja käyttö. Sisäilman laatu, esteettömyys ja tilojen muuntojoustavuus. Kulttuuriperinnön vaaliminen, laadukas kaupunkiympäristö, hyvä saavutettavuus. Tilojen viihtyvyys. Arvokiinteistöjen suojelu- sekä esteettömyysstrategioiden mukainen toiminta. Kumppanuussopimus ja tiivis yhteistyö Museoviraston kanssa. Luonnon-ympäristöjen säilyttäminen Ympäristölle haitallisten aineiden leviäminen luontoon ja hallitsematon suojelukustannusten nousu. Arvokkaiden luonnonympäristöjen vaarantuminen tai häviäminen. Ympäristöriskien hallinta. Parantunut luonnonympäristö, arvokkaiden ympäristöjen suojelu. Hyvä maine käytännön toteuttajana. Riskienhallinnan toimintamallin jatkuva kehittäminen. Maankäytönsuunnittelu, maiseman ja luonnonsuojelu. Osaava henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointi Osaamisen siirto, uusien toimintamallien omaksuminen, jatkuva oppiminen ja uuden osaaminen. Henkilöstön ikääntyminen, työn kuormittavuus. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja tekninen kehitys. Uuden osaamisen haltuunotto. Osaava ja motivoitunut henkilöstö, alhainen vaihtuvuus. Henkilöstön tuottavuus, hyvä työilmapiiri. Osaamisstrategia, kehittymissuunnitelmat, kehityskeskustelut, mentorointi, hiljaisen tiedon siirtäminen. Työvoiman ja osaamisen käyttö koko organisaation hyväksi. Monipuolinen TYHY-toiminta, joustavat työajat, työn tekemisen muodot sekä ajanmukaiset työvälineet ja olosuhteet. 18

22 SENAATTI-KIINTEISTÖT Liiketoimintamalli Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on tuottaa arvoa valtionhallinnolle tarjoamalla toimintaa tukevat ja kustannustehokkaat tilaratkaisut ja työympäristöt yhteiskuntavastuullisesti valtion kokonaisetu huomioiden. Senaatti-kiinteistöt toimii tiivissä yhteistyössä toimittajaverkostonsa kanssa. Senaatti-kiinteistöjen motivoitunut henkilöstö luo osaamisellaan arvoa yhteiskunnalle ja toiminnan tuloksilla on vaikutusta laajasti eri sidosryhmille. 19

23 SENAATTI-KIINTEISTÖT Hallinto ja johtaminen Senaatti-kiinteistöt on valtionvarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos, jonka toimintaa säädellään valtion liikelaitoksista annetulla lailla ja Senaatti-kiinteistöistä annetulla valtioneuvoston asetuksella. Valtion liikelaitos toimii sidosyksikköasemassa eli ns. in house -asemassa ja tuottaa palveluja pääsääntöisesti valtionhallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Senaatti-kiinteistöt toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitetumpi toimivalta. Senaatti-kiinteistöjen omaisuus on Suomen valtion omistuksessa ja osoitettu liikelaitoksen omistajahallintaan. Senaatti-kiinteistöillä ei ole hallinto- eikä viranomaistehtäviä. Liikelaitoslain periaatteiden mukaan niitä ei myöskään saa sille asettaa. "Senaatti-kiinteistöjen toimintakulttuuri rakentuu yhteisten prosessien varaan." Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt ei kuulu valtion budjettitalouden piiriin, vaan rahoittaa toimintansa itse. Talousarvion ulkopuolisuus, osakeyhtiömäinen toimintatapa ja taloushallinto korostavat liikelaitoksen omaa vastuuta. Asiakkaiden näkökulmasta liikelaitos on taloudellisesti ja toiminnallisesti vertailukelpoinen markkinoilla toimivien palvelujen tuottajien kanssa. Senaatti-kiinteistöjen omistajaohjauksesta ja hyvästä hallintotavasta on kerrottu tarkemmin kotisivuillamme Senaatti-kiinteistöjen hyvä hallintotapa. Senaatti-kiinteistöjen hallintoelimet Senaatti-kiinteistöjen hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Hallitus Hallitus ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa sekä huolehtii liikelaitoksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä siitä, että liikelaitos toimii eduskunnan ja muiden viranomaisten päätösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa Senaatti-kiinteistöjen kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen jäsenet Valtiovarainministeriö nimittää Senaattikiinteistöjen hallituksen jäsenet enintään vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Senaatti-kiinteistöjen hallituksessa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme ja enintään neljä muuta jäsentä. Vähintään yhden hallituksen jäsenen tulee edustaa liikelaitoksen henkilöstöä. Henkilöstöä edustavan jäsenen tulee olla liikelaitoksen palveluksessa. 20

24 SENAATTI-KIINTEISTÖT Hallituksen jäsenellä tulee olla kiinteistötoimialan tai liiketalouden asiantuntemusta. Hallituksen päätöksentekoon, jäsenen esteellisyyteen, hallituksen kokoontumiseen, hallituksen pöytäkirjaan ja tehtävien siirtämiseen hallitukselle sovelletaan osakeyhtiölain säännöksiä. Hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja liikelaitoksen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa osallistua liikelaitoksen ja kolmannen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on odotettavissa siitä olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa liikelaitoksen edun kanssa. Mitä tässä todetaan sopimuksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun oikeustoimeen sekä oikeudenkäyntiin ja muuhun puhevallan käyttämiseen. Hallituksen keskeiset tehtävät Tehtäviensä toteuttamiseksi hallitus vahvistaa itselleen työjärjestyksen, joka tarkistetaan vuosittain. Senaatti-kiinteistöjen hallituksen vuosittaisen toiminnan ja riskienhallinnan suunnittelu noudattaa vuosikelloa, jossa on aikataulutettu keskeiset tehtävät ja päätettävät asiat. Hallituksen keskeisiä tehtäviä ovat mm: Talousarvioehdotusta, tulostavoitteita ja tuloutustavoitteita koskevien esitysten tekeminen ja toiminnan kehittämisestä päättäminen. Strategian, toimintasuunnitelman ja sisäisen budjetin hyväksyntä. Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen sekä liikelaitoksen voittoa tai tappiota koskevan toimenpideesityksen tekeminen. Liikelaitoksen lainanotosta, merkittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista päättäminen. Kiinteistövarallisuuden hankkimisesta ja luovuttamisesta ja valtion maaomaisuuden vuokraamisesta päättäminen. Liikelaitoksen hinnoitteluperiaatteista ja muista palveluihin liittyvistä yleisistä periaatteista päättäminen. Riskien hallinnasta ja sisäisestä valvonnasta vastaaminen. Hallitus päättää myös organisaatiosta ja organisaation tehtävistä ja käsittelee säännöllisesti strategiaa ja sen tavoitteiden toteutumista. Hallitus valitsee ja erottaa liikelaitoksen toimitusjohtajan ja määrää toimitusjohtajan sijaisen sekä päättää toimitusjohtajan välittömien alaisten rekrytoinneista, työsuhteen ehdoista ja meriittikorotuksista. Hallitus seuraa liikelaitoksen työskentelyilmapiiriä ja henkilöstön selviytymistä tehtävistään ja arvioi kerran vuodessa omaa toimintaansa. Hallitus kokoontui kertomusvuonna 11 kertaa. Vuoden 2014 keskeisiä päätöksiä: Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintastrategia Merkittävimmät myyntipäätökset: Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä tyhjenevien varuskunta-alueiden myynnit: Kauhava, Keuruu, Kontioranta, Rankki, Kirkonmaa. Investoinnit: yhteensä 39 investointipäätöstä. Suurimmat Valtionneuvoston linnan peruskorjaus, Hanasaaren kulttuurikeskuksen peruskorjaus ja Joensuun oikeus- ja poliisitalo. Hallitukselle maksettavat palkkiot Valtiovarainministeriö päättää Senaattikiinteistöjen hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista. Puheenjohtajan palkkio kertomusvuonna oli euroa kuukaudessa ja hallituksen jäsenten palkkio 860 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi kokouspalkkio on 250 euroa kokoukselta. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja johtaa ja kehittää Senaattikiinteistöjen toimintaa, hoitaa liikelaitoksen juoksevaa hallintoa hallituksen 21

25 SENAATTI-KIINTEISTÖT antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, huolehtii kirjanpidon lainmukaisuudesta ja siitä, että liikelaitoksen varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtaja huolehtii hallituksen päätösten toimeenpanosta, noudattaa hallituksen määräyksiä sekä antaa hallitukselle tiedon liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Toimitusjohtajan valitsee Senaatti-kiinteistöjen hallitus. Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajana on lähtien toiminut Jari Sarjo. Johtoryhmä ja työvaliokunta Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmä käsittelee hallituksen päätettäväksi meneviä asioita, muita liiketoiminnan kannalta merkittäviä asioita ja osallistujien esiin tuomia muita asioita. Johtoryhmän yhteydessä toimii johtoryhmän jäsenistä koostuva suppeampi työvaliokunta, jonka tehtävänä on käsitellä yleiseen hallintoon liittyviä asioita, valmistella johtoryhmälle ja hallitukselle esiteltäviä asioita sekä strategiaan liittyviä asioita. Työvaliokunta suorittaa myös johtoryhmässä sovittuja sekä hallituksen ja toimitusjohtajan antamia muita tehtäviä. Organisaatioyksiköt Senaatti-kiinteistöjen matriisiorganisaatio jakaantuu neljään toimialaan, operatiiviseen yksikköön, jonka alaisuudessa toimivat alueorganisaatio ja investointi-ja rakennuttamisyksikkö, sekä viiteen palveluyksikköön. Lue lisää organisaatiosta Organisaatio -osiosta Sisäinen tarkastus Senaatti-kiinteistöjen sisäinen tarkastus on riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoimintaa, joka on luotu tuottamaan lisäarvoa Senaatti-kiinteistöille ja parantamaan sen toimintaa. Sisäinen tarkastus tukee Senaatti-kiinteistöjä tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on selvittää toimivalle johdolle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä sekä suorittaa hallituksen määräämät tarkastustehtävät. Sisäinen tarkastus avustaa valvonnasta vastuullisia sen varmistamisessa, että Senaatti-kiinteistöissä: Riskit on tunnistettu ja hallittu asianmukaisesti. Taloudellinen ja operatiivinen informaatio on luotettavaa. Henkilöstö noudattaa ohjeita, määräyksiä ja säädöksiä. Resursseja käytetään tehokkaasti ja omaisuus on turvattu. Projektien ja ohjelmien tavoitteet saavutetaan ja toiminta on tavoitteiden ja päätösten mukaista. Laatua ja jatkuvaa parantamista edistetään johtamisprosessissa. Laeista ja asetuksista toiminnalle tulevat vaatimukset tunnistetaan ja niihin reagoidaan asianmukaisesti. Sisäisen tarkastuksen yksikkö toimii hallinnollisesti toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäisen tarkastuksen vuosittaisen toimintasuunnitelman hyväksyy hallitus. Tarkastustehtävät suoritetaan pääosin projekteina ja niiden toteuttamisessa käytetään apuna ulkopuolista palveluntoimittajaa. Sisäinen tarkastus raportoi toimitusjohtajalle ja hallitukselle. Hyvin suunnitellut prosessit ja toiminnot auttavat saavuttamaan tavoitteet Senaatti-kiinteistöjen toimintakulttuuri rakentuu yhteisten prosessien varaan. Prosessien tehtävänä on kehittää liikelaitoksen toimintaa ja yhteisiä toimintatapoja asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Prosessit myös seuraavat toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Kukin organisaatioyksikkö vastaa osaltaan siitä, että toiminta on sovittujen toimintatapojen mukaista ja että asetetut tavoitteet saavutetaan. 22

26 SENAATTI-KIINTEISTÖT Senaatti-kiinteistöt uudisti prosessi- ja toimintokarttansa strategian uudistamisen yhteydessä. Senaatti-kiinteistöjen prosessit ja toiminnot alkaen Prosessit Ratkaisuprosessi Investointiprosessi Ylläpitoprosessi Kiinteistövarallisuuden myyntiprosessi Toiminnot Yhteiskuntavastuu ja laatu Markkinointi, myynti ja asiaskassuhteen hallinta Salkutus Hankinta Riskien hallinta ja turvallisuus Lisäksi toimintaa ohjaavat yksiköiden vastuulla olevat kilpailukykyä ylläpitävät palveluprosessit. 23

27 SENAATTI-KIINTEISTÖT Organisaatio Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon liikelaitoksen lisäksi kuuluu 22 tytäryhtiötä. Henkilöstöä oli vuoden 2014 lopussa 281. Toimipisteitä on 11 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Senaatti-kiinteistöillä on matriisiorganisaatio, jossa ensisijaisessa liiketoiminta- ja tulosvastuussa ovat neljä toimialaa, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samankaltaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat asiakkuuksista strategisella tasolla. Asiakkuuksista ja toimittajaverkostosta operatiivisella tasolla vastaa operatiivinen yksikkö, jonka alaisuudessa toimii neljä aluetta. Lisäksi Senaatti-kiinteistöjen toimintaa tukevat viisi palveluyksikköä, jotka ovat strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta, talous, henkilöstöresurssit ja kehittäminen, markkinointi ja viestintä sekä sisäinen tarkastus. 24

28 SENAATTI-KIINTEISTÖT 25

29 SENAATTI-KIINTEISTÖT Alueet Senaatti-kiinteistöjen alueorganisaatio muodostuu neljästä alueesta. Alueyksiköiden tehtävänä on hoitaa ja kehittää alueensa asiakassuhteita, tuottaa kiinteistövarallisuuden ylläpitoon ja uudis- ja korjausrakentamiseen liittyviä palveluita sekä muita alueelle osoitettuja tehtäviä ja palveluja. Aluetta johtaa aluejohtaja. Lisäksi Länsi-Suomen alueella ja Etelä-Suomen alueella on suurimmissa kaupungeissa aluejohtajan alaisuudessa toimivat aluepäälliköt. Tutustu tarkemmin alueisiin kotisivuillamme. 26

30 SENAATTI-KIINTEISTÖT 27

31 SENAATTI-KIINTEISTÖT Etelä-Suomen alue Vuokrattava pinta-ala 1,8 (1,7) milj. m² Rakennusten lukumäärä (1 800) kpl Kiinteistöomaisuuden arvo 2,0 (2,0) Mrd Vuokrausliiketoiminnan liikevaihto 274 (266) milj. euroa Kiinteistöomaisuuden jakautuminen toimialoittain, Etelä-Suomen alue 22 % 51 % 9 % 18 % Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityskiinteistöt Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain euroa Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityskiinteistöt

32 SENAATTI-KIINTEISTÖT Länsi-Suomen alue Vuokrattava pinta-ala 2,4 (2,4) milj. m² Rakennusten lukumäärä (4 400) kpl Kiinteistöomaisuuden arvo 1,1 (1,0) Mrd Vuokrausliiketoiminnan liikevaihto 161 (148) milj. euroa Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain, Länsi-Suomen alue 15 % 25 % 4 % 55 % Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain euroa Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt

33 SENAATTI-KIINTEISTÖT Itä-Suomen alue Vuokrattava pinta-ala 1,3 (1,3) milj. m² Rakennusten lukumäärä (2 400) kpl Kiinteistöomaisuuden arvo 0,8 (0,7 ) Mrd Vuokrausliiketoiminnan liikevaihto 108 (94) milj. euroa Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain, Itä-Suomen alue 13 % 23 % 5 % 59 % Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain euroa Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt

34 SENAATTI-KIINTEISTÖT Pohjois-Suomen alue Vuokrattava pinta-ala 1,0 (1,3) milj. m² Rakennusten lukumäärä (2 000) kpl Kiinteistöomaisuuden arvo 0,4 (0,4) Mrd Vuokrausliiketoiminnan liikevaihto 66 (68) milj. euroa Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain, Pohjois-Suomen alue 16 % 24 % 5 % 56 % Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Kiinteistöomaisuuden jakauma toimialoittain euroa Toimistot Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt

35 SENAATTI-KIINTEISTÖT Toimialat Senaatti-kiinteistöllä on neljä tulosvastuullista toimialaa, joihin on koottu toiminnaltaan ja palvelutarpeiltaan samanlaisia asiakkaita. Toimialat vastaavat strategisella tasolla asiakkuuksista sekä oman asiakasryhmänsä kiinteistöihin ja palveluihin liittyvistä asioista. Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Asiakkaat: Ministeriöt, tutkimuslaitokset sekä lähinnä pääkaupunkiseudulla sijaitsevat kulttuurilaitokset. Lisäksi asiakkaina on muun muassa erityiskouluja ja sairaaloita. Toimialan erityispiirteet: Suuri osa ministeriöiden ja kulttuurilaitosten asiakkaista toimii arvokiinteistöiksi luokiteltavissa suojeltavissa rakennuksissa, ja tutkimuslaitokset puolestaan tarvitsevat niille suunniteltuja erikoistiloja. Arvokiinteistöjen ja erikoistilojen ylläpito ja kehittäminen vaativat erityisosaamista. Ajankohtaista vuonna 2014: Valtioneuvostokampuksen korjausohjelma edistyi tavoitteiden mukaisesti. Käynnissä olevia peruskorjaushankkeita on mm. ympäristöministeriölle peruskorjattava Helsingin yliopiston omistama toimitila Aleksanterikatu 7 ja työ- ja elinkeinoministeriön toimitila Eteläeplanadi 4. Suunnitteluvaiheessa on mm. Valtioneuvoston linnan, Arppeanumin ja Aleksanterinkatu 4-10 uudistaminen vastaamaan valtion toimitilastrategian tavoitteita. Valmistauduttiin Valtioneuvoston kanslian hallintoyksikön perustamiseen avustamalla hallintoyksikköä tila- ja työympäristöasioissa. Valmistauduttiin VTT:n ja Mikesin fuusion ja yhtiöittämiseen ja aloitettiin selvitys VTT OY:n tilakustannusten vähentämiseksi. Valmistauduttiin perustettavan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilaratkaisuihin ja pääkonttorin sijoittumiseen pääkaupunkiseudulle. Valmisteltiin THL:n ja HY:n yhteishankkeena oikeuslääketieteen osaston sijoittamista Tilkanmäelle. Otettiin haltuun Museoviraston museo- ja nähtävyyskohteet ja laadittiin kohteille korjausohjelma. Keskeiset tunnusluvut 2014 Vuokrattava pinta-ala 1,1 (1,0) milj. m² Kiinteistöomaisuus (1 276) milj. euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto 203 (187) milj. euroa 32

36 SENAATTI-KIINTEISTÖT Investoinnit 68 (35) milj. euroa Puolustus ja turvallisuus Asiakkaat: Puolustushallinto, vankilat, rajavartiolaitos, tullilaitos sekä hätä- ja johtokeskukset. Toimialan erityispiirteet: Pääosa tiloista on käyttäjien erityistarpeisiin suunniteltuja. Kiinteistökantaan kuuluu myös huipputeknisiä erikoistiloja sekä maanalaisia tiloja. Ajankohtaista vuonna 2014: Puolustusvoimauudistusta tuettiin muutoksen vaatimilla tilamuutosratkaisuilla. Kolmen joukkoosaston toiminta päättyi. Vuodenvaihteessa lakkautettavien listalla olivat Kauhavan Lentosotakoulu, Hämeen rykmentti Lahdessa ja Pioneerirykmentti Keuruulla. Puolustusvoimien varastoinnin kehittämisohjelmaa tuettiin voimakkaalla investointiohjelmalla. Kaikkien asiakasryhmien kanssa tehtiin toimitilojen tilatehokkuuden parantamis- ja energiankäytön tehostamistoimia. Infraverkostojen ja energialaitosten ulkoistusta ja haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien parannustyötä jatkettiin. Sisäilmakorjauksiin panostamista jatkettiin erityisesti varusmiesten majoitustiloissa. Puolustusvoimien- ja Tullin toimitilastrategian sekä vankilakonseptien teko ovat käynnissä. Keskeiset tunnusluvut 2014 Vuokrattava pinta-ala 3,7 (3,8) milj. m 2 Kiinteistöomaisuus (1 621) milj. euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto 202 (187) milj. euroa Investoinnit 123 (106) milj. euroa Toimistot Asiakkaat: Oikeushallinto, Poliisihallinto, Verohallinto, Aluehallinto, Maanmittauslaitos, TE-palvelut, Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Palkeet, Haltik ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. Toimialan erityispiirteet: Kiinteistökanta käsittää perinteisiä toimistokiinteistöjä sekä poliisin ja oikeushallinnon käyttäjäsidonnaisia tiloja keskeisten paikkakuntien kaupunkikeskuksissa. Osa kiinteistökannasta, erityisesti aluehallintovirastojen käytössä, on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita suojelukohteita. Asiakasvirastoilla on lisäksi lisääntyvässä määrin siirtymässä toimitiloja Senaatti-kiinteistöjen edelleen vuokraamiksi. Ajankohtaista vuonna 2014: Valtakunnallisille asiakkuuksille kuten TEpalveluille, Maanmittauslaitokselle ja Aluehallintovirastoille tuotettiin valtakunnallisia työympäristö- ja toimitilakonsepteja, suunnitteluohjeita ja pilotteja. Aiempina vuosina kehitettyjen konseptien toimeenpanovaihetta jatkettiin. Konseptoinnin arvon tuottoa asiakkaan asiakkaille syvennettiin entisestään. TE-palvelujen asiakkaiden näkökulmaa ja kokemusta hyödynnettiin mm. TE-palveluiden asiakaskokemuksen kehittämisessä monikanavapalveluissa. Työssä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä esimerkkeinä asiakkaiden haastattelut, eri palvelukanavien käyttötilanteiden havainnoinnit, kyselyt ja asiakasraadit. Työympäristökonseptit otettiin lähtökohdaksi muun muassa Kotkan poliisitalo-, Joensuun oikeus - ja poliisitalo-, useissa TE-toimistohankkeissa, verohallinnon ja maanmittauslaitoksen tilahankkeissa. Konseptien toteutuksien lisääntyminen erityisesti useissa TE-toimistoissa on tehostanut tilankäyttöä ja tuonut säästöjä vuokrakuluissa. Asiantuntijapalvelujen avulla autettiin asiakkaita löytämään sopivat tilat, laadittiin toimitilastrategioita, linjattiin turvallisuusratkaisuja ja kehitettiin työympäristökonsepteja. Asiakkaille tuotettujen tilaratkaisujen ansiosta tilan käyttöä tehostettiin tavoitteiden mukaisesti 33

37 SENAATTI-KIINTEISTÖT ja sen myötä pystyttiin alentamaan asiakkaiden vuokramenoja. Asiakasyhteistyötä syvennettiin kehittämällä yhteisiä prosesseja tilaratkaisuissa ja investoinneissa. Poliisin hallintorakenneuudistus Pora III -hankkeen vaikutuksia toimitiloihin selvitettiin ja valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Kiinteistöjen salkutusta kehitettiin ja myyntitoiminnan piiriin siirrettävät kiinteistöt tunnistettiin. Samalla kehitettiin prosessia, jolla asiakasyhteistyön häiriötön jatkuminen varmistetaan omistusoikeuden muutoksista huolimatta. Keskeiset tunnusluvut 2014 Vuokrattava pinta-ala 1 (1,1) milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 999 (1 066) milj. euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto 174 (174) milj. euroa Investoinnit 37 (53) milj. euroa Kiinteistökehitys ja -myynti Toimialan erityispiirteet: Toimialan päätehtävänä on myydä valtiolle tarpeetonta kiinteistövarallisuutta ja kehittää valtion käytöstä poistuvaa tai poistunutta kiinteistövarallisuutta siten, että se olisi myytävissä ja soveltuisi kiinteistömarkkinoille. Toimialan asiakkaita ovat kiinteistöjen ostajat ja keskeinen yhteistyökumppani laajoissa kehityshankkeissa ovat kunnat. Valokeilassa vuonna 2014 Myynnit olivat yhteensä noin 72 milj. euroa. Kiinteistökehityshankkeita oli käynnissä yli 80 kohteessa. Merkittävimpiä olivat Helsingissä Keski- Pasila, Otaniemen alue, Autokomppanian korttelialue, Ruskeasuon korttelialue, Tuusulassa Hyrylän varuskunta-alue, Tampereella Ratapihankadun alue ja Oulussa Raksilassa rautatieaseman alue. Keskeiset tunnusluvut 2014 Vuokrattava pinta-ala 0,5 (0,5) milj. m 2 Kiinteistöomaisuus 286 (261) milj. euroa Vuokraustoiminnan liikevaihto 30 (28) milj. euroa Investoinnit 5,5 (4) milj. euroa Myyntivoitot 40 milj. euroa 34

38 SENAATTI-KIINTEISTÖT Palvelut valtionhallinnolle Senaatti-kiinteistöillä on keskeinen rooli valtion uuden toimitilastrategian toteuttamisessa ja asiakkaiden tavoitteiden saavuttamisessa. Senaatti-kiinteistöjen valtionhallinnolle tarjoamat palvelut kattavat laajasti toimitiloihin ja työympäristöihin liittyvät tarpeet aina tilojen vuokrauksesta strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Senaatti-kiinteistöjen periaatteena on, että asiakas voi saada toimitiloihin liittyvän osaamisen ja palvelut keskitetysti yhdestä paikasta. "Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on toimia valtiohallinnon työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana." Senaatti-kiinteistöjen palvelut: Senaatti-kiinteistöt tarjoaa asiakkailleen eli valtionhallinnolle monipuolisen valikoiman toimitiloihin liittyviä palveluita aina toimitilojen vuokrauksesta strategisen tason asiantuntijapalveluihin. Liikelaitoksena Senaattikiinteistöt tarjoaa palveluitaan liiketaloudellisin periaattein. Senaatti-kiinteistöjen palveluvalikoimaan voi tutustua tarkemmin kotisivuillamme. Toimitilat tehokkaita ja tuottavia työympäristöjä Senaatti-kiinteistöt vuokraa toimitilojen valtionhallinnolle 35

39 SENAATTI-KIINTEISTÖT valtion omasta kiinteistökannasta, mutta myös yksityisiltä markkinoilta, silloin kun sopivaa tilaa ei ole valtiolla tarjolla. Tavoitteena on aina ensin hyödyntää olemassa olevaa kiinteistökantaa. Tarjottavat toimitilaratkaisut perustuvat valtion toimitilastrategian mukaisiin tavoitteisiin. Strategian tavoitteena on, että valtionhallinnon toimitilat edistävät tuottavaa työskentelyä tukemalla uusia työnteon tapoja, ovat tilankäytöltään tehokkaita ja vähentävät sen myötä ilmastokuormitusta. Lue lisää työympäristöjen kehittäminen -osiosta. Asiantuntijapalvelut kun katsomme kokonaisuutta Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on toimia koko valtiohallinnon työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana. Tässä roolissa keskeisessä osassa ovat Senaatti-kiinteistöjen asiantuntijapalvelut, joissa Senaatti-kiinteistöt toimii johdon strategisena kumppanina ja tukee organisaatioita strategisissa muutos- ja kehitystarpeissa. Senaatti-kiinteistöjen tarjoamat asiantuntijapalvelut jakautuvat seuraaviin palvelukokonaisuuksiin: Strateginen toimitilajohtaminen Työympäristön kehittäminen Tilanhankinta ja vuokraus Tilanhallinta ja ympäristö Palvelut kattavat niin yksittäiset työympäristön kehittämisprojektit, tilanhankinnat markkinoilta, valtakunnallisten toimitilaverkostojen konseptoinnit, toimitilastrategian laatimiset, toimitilajohtamiseen liittyvän konsultoinnin sekä tarvittaessa toimitilojen edelleenvuokrauspalvelun. Käyttäjäpalvelut vastuussa päivittäisistä toiminnoista Senaatti-kiinteistöt tarjoaa monipuolisen valikoiman toimitiloihin liittyviä palveluita, kuten aula- ja turvallisuuspalvelut toimistopalvelut puhtauspalvelut kokous- ja ravintolapalvelut hyvinvointipalvelut Käyttäjäpalveluita tuotetaan erityisesti toimitilakampusalueilla ja monen käyttäjän virastotaloissa. Palvelujen kilpailuttaminen yhteisesti usealle käyttäjälle on tehokasta, tuo mittakaavaetuja ja säästää resursseja. Palveluiden keskittämisellä saavutetaan yleensä suoria kustannussäästöjä, minkä lisäksi palveluiden tuottaminen keskitetysti mahdollistaa palveluiden kestävän hankinnan ja kehittämisen sekä ympäristönäkökulman huomioimisen yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Myös palveluiden sisällön muuttaminen kesken sopimuskauden asiakkaan tarpeiden muuttuessa pyritään järjestämään joustavasti. Palveluiden kilpailuttamisessa sekä palveluiden laadun kehittämisessä Senaatti-kiinteistöt toimii yhteistyössä Hansel Oy:n kanssa. Kiinteä yhteistyö on esimerkki valtiohallinnon sisäisestä kumppanuudesta, jonka tavoitteena on lisätä konsernihyötyjä. Kertomusvuonna asiantuntijapalveluihin liittyviä toimeksiantoja oli käynnissä kaikkiaan lähes sata aina tilanhankinnasta toimitilastrategioiden laadintaan. Ajankohtaisena esimerkkinä on mm. Valtori, joka toimitilojensa hankinnassa ja työympäristön kehittämisessä hyödyntää Senaattikiinteistöjen asiantuntijapalveluita. 36

40 SENAATTI-KIINTEISTÖT Riskienhallinta Kokonaisvaltainen riskienhallinta kuuluu Senaatti-kiinteistöjen hyvään hallintotapaan. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaattikiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskejä, jotka voivat estää sitä saavuttamasta tavoitteitaan. Senaatti-kiinteistöjen riskienhallinnan kokonaisvaltainen toimintamalli Senaatti-kiinteistöjen riskienhallinta koostuu neljästä osa-alueesta, joita ovat: 1. Tahtotila ja perusteet Tahtotila on kirjattu riskienhallintapolitiikkaan (ts. riskienhallintastrategiaan), jonka Senaattikiinteistöjen hallitus on hyväksynyt. Se sisältää Senaatti-kiinteistöjen riskienhallinnan kokonaisuuden, tahtotilan, joka luo perustan kaikille riskienhallintakäytännöille. Riskienhallintapolitiikassa vahvistetaan riskienhallinnan periaatteet, riskinsietokyky, riskienhallintakeinot, riskienhallinnan ohjeistus, vastuut ja päätöksenteko sekä raportointi. 2. Prosessi Prosessi-osassa kuvataan Senaatti-kiinteistöjen käytännön toimet tahtotilan toteuttamiseksi. Se sisältää toimintatavat, joilla riskejä tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan ja seurataan systemaattisesti ja säännöllisesti. 3. Sisällyttäminen Senaatti-kiinteistöissä riskienhallinta sisältyy kaikkeen toimintaan, niin strategiaprosessiin, liiketoiminta- ja tukiprosesseihin kuin kehittämisja investointiprojekteihinkin. 4. Riskienhallinnan edistäminen Riskienhallinnan onnistumisen mahdollistaa otollinen toimintakulttuuri, joka muodostuu ja kehittyy ajan kanssa. Se sisältää riskienhallintaa edistäviä toimenpiteitä kuten koulutus 37

41 SENAATTI-KIINTEISTÖT ja perehdyttäminen. Johdon tuki ja sitoutuminen ovat edellytyksiä riskienhallinnan kehittämiselle Senaatti-kiinteistöissä. "Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan peruslinjaus on pitää riskitaso matalana." Riskien minimointi hyvän toiminnan perustana Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa valtioasiakaskunnan parissa. Liiketoiminnan peruslinjaus on pitää riskitaso matalana. Liiketoimintamallissa kuvatut toimintaedellytykset ja tulostavoitteet rajaavat riskinsietoa. Senaatti-kiinteistöjen riskinsietokyvyn yläraja tulee vastaan, jos riskit ja niiden kerrannaisvaikutukset vaarantavat laissa määrätyn tehtävän, eduskunnan ja valtiovarainministeriön vuosittain asettamien tavoitteiden saavuttamisen ja voiton tuloutuksen suorittamisen oleellisilta osilta. Riskit tunnistetaan todennäköisyyden perusteella Senaatti-kiinteistöjen hallitus seuraa säännöllisesti riskien toteutumista. Johdon vastuulla on huolehtia siitä, että Senaatti-kiinteistöt tunnistaa ja hallitsee riskejä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että toiminta on tuloksellista, varat ja omaisuus turvataan, toimin-nasta annetaan oikeat ja riittävät tiedot ja säädöksiä noudatetaan. Riskienhallinta sisältyy keskeisesti Senaattikiinteistöjen vuosisuunnitteluun ja on mukana operatiivisen tason toiminnassa. Riskienhallinnan osa-alueita ovat liiketoiminta-, ympäristö-, prosessi-, projekti-, turvallisuus- sekä vakuutettaviin kohteisiin liittyvät riskit ja korkoriskit. niiden vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Vaikutukseltaan ja todennäköisyydeltään suurimmat riskit otetaan ensimmäisenä tarkasteluun ja valmistellaan keinot kyseisten riskien hallintaan. Riskienhallintajärjestelmä kattaa toiminnan eri osaalueet. Kaikki riskiraportit kootaan yhteen Senaattitason riskiraportiksi. Se käsitellään Senaatin johtoryhmässä ja hallituksessa. Senaatti-tason riskikartta toimii lähtötietona johtoryhmän ja hallituksen tekemälle skenaarioanalyysille. Vuosi 2014 Vuoden 2014 riskienhallinnassa on noudatettu riskienhallintapolitiikan (ts. riskienhallintastrategian) ja riskienhallintakäsikirjan mukaisia menettelytapoja. Hallitukselle on raportoitu vuoden 2014 riskit ja riskienhallintasuunnitelma sekä raportti vuonna 2013 tehdyistä riskienhallintatoimenpiteistä sekä vuonna 2014 toteutuneet toimenpiteet ja vuoden 2015 riskit riskienhallintasuunnitelmineen. Riskienhallinnan toimenpiteitä ja niiden toteutumista arvioidaan ja raportoidaan lisäksi osana muuta vuosiraportointia. Merkittäviä riskejä ja riskien hallitsemiseksi tehtyjä toimenpiteitä on seurattu säännöllisesti. Yksiköiden riskienhallinnan tilannetta on seurattu riskienhallinnan yhteyshenkilöverkostossa, joka kokoontui vuoden 2014 aikana yhteensä kaksi kertaa. Verkostolle järjestettiin yksi puolen päivän koulutustilaisuus teemana kansallinen turvallisuus ja tietoturvallisuus. Syksyn 2014 toiminnansuunnittelun yhteydessä liiketoimintayksiköt ja prosessit ovat tunnistaneet toimintavuoden 2015 keskeisimmät riskit. Alla olevassa taulukossa on kuvattu yleisellä tasolla vuoden 2014 keskeisimmät Senaatti-tason riskit ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Senaatti-kiinteistöt luokittelee liiketoiminnan riskit 38

42 SENAATTI-KIINTEISTÖT Keskeiset tunnistetut riskit vuonna 2014 Vuoden 2014 toimenpiteet riskien minimoimiseksi Valtion toimitilastrategian tavoitteissa ja toimitilasäästöissä epäonnistuminen Senaatti-kiinteistöjen uuden strategian keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin toimitilastrategian säästötavoitteiden tuottaminen nopeutetussa aikataulussa. Käyttösidonnaisten tilojen suorituskyvyn mittareita kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiantuntijapalveluita tuotteistettu ja pilotoitu. HTH tietopalvelusta saatavia tietoja hyödynnetty ja kehitetty palvelua entisestään. Valtionhallinnon muutosten ja valtion heikon taloudellisen tilanteen vaikutus Osallistuttu aktiivisesti käynnissä oleviin lainsäädäntöhankkeisiin. Osallistuttu vuokrajärjestemän kehittämiseen VM:n asettamassa työryhmässä. Tuotettu valtakunnallisia toimitila- ja työympäristökonsepteja. Panostettu joustaviin tila- ja sopimusratkaisuihin. Lisätty yhteistyötä toimitalojen välillä myynti- ja kehityshankkeissa ja panostettu myyntiresursseihin. Epäonnistuneet rakennushankkeet Tilaratkaisu- ja investointiprosessien rajapintavastuut on käyty läpi ja sovittu. Investointien kannattavuuden seurannan uusinta käynnissä. Uudet rakennushankkeen johtamisen ja suunnittelun tehtäväluettelot on otettu käyttöön ja investontiprosessi on päivitetty tukemaan niiden käyttöä. Henkilöstön liiketoiminta- ja hankintaosaamista on parannettu koulutusten avulla. Vaativia hankkeita on aloitettu uudella allianssimallilla ja omia rakennuttajapäällikkö resursseja on lisätty. Yli 5 milj. euron hankkeissa siirrytään asteittain kärkihankemalliin. 39

43 SENAATTI-KIINTEISTÖT Sisäilmaongelmat Uusittu työvälineitä ja ohjeistusmateriaaleja. Resursseja on lisätty palkkaamalla vuoden 2015 alusta lähtien sisäilma-asiantunija. Järjestetty rakennuttamiseen ja ylläpitoon ja sisäilmaongelmiin liittyvää koulutusta. Menossa sisäilmakonsultin käyttöpilotti (TEM). Pilotti jatkuu vastaaoton osalta kevääseen Kehitetty sisäolosuhteita mittaavaa käyttöliittymää virtuaalikiinteistöhankkeessa. Jatkettu panostusta ennakoivaan sisäilmakorjaukseen. Rakennuskohtaiset sisäilmaongelmat ja niiden kussossapitokorjaukset on viety 2014 alusta lukien Granlund Manageriin. Maa-alueisiin ja rakennuksiin kohdistuvat ympäristöongelmat Kartoitettu ja päivitetty nykyisten pilaantuneiden maaalueiden eli PIMA-tietojen ajantasaisuutta. Perustettu PIMA-työryhmä kehittämään PIMA- ja pilaantuneiden rakennusten eli PIRA-asioiden kokonaishallintaa. Maineen menetys epäeettisen toiminnan, rikollisuuden, korruption tai väärinkäytöksen vuoksi Käyty keskustelua henkilöstön kanssa arvoista strategian uudistamisen yhteydessä. Laadittu tentti edustamiseen ja vieraanvaraisuuteen liittyvistä eettisistä pelisäännöistä henkilöstölle. Kiinnitetty erityistä huomiota henkilöstön pakolliseen sidonnaisuusilmoitusmenettelyyn. 40

44 SENAATTI-KIINTEISTÖT Talousrikollisuuden riittämätön torjuminen hankinnoissa Päivitetty talousrikollisuuden torjunnan ohjeistusta ja järjestetty koulutusta henkilöstölle ja toimittajakumppaneille. Järjestetty investointi- ja kunnossapitohankkeiden tarkastuksia. Tehty 17 työmaatarkastusta. Vuoden 2015 tavoite on vähintään 30 tarkastusta. Laadittu ohjeistus koskien verottajan asettamaa tiedonantovelvollisuutta alkaen. Sovittu ylläpitokumppaneiden kanssa talousrikollisuuden torjuntaan toimenpiteet. Tilaajapalvelu.fi:n valvojapalvelu otettu käyttöön kaikissa investointien ja ylläpidon hankinnoissa. Kaikille käynnissä oleville rakennushankkeille on haettu työmaa-avaimet ja uusille haetaan sitä mukaan kuin on tarpeen. Siirtyminen sähköiseen asiointiin asiakkaiden kanssa epäonnistuu sekä portaalin rakentaminen ja HTH-järjestelmän aktiivikäyttöön ottaminen myöhästyy laajasti Yhteistyötä tiivistetty keskitettyjen palveluorganisaatioiden kanssa. Varmistettu, että tilat ovat tarvittavilta osin korotetun tietoturvatason vaatimusten mukaisia. Panostettu asiakasyhteistyöhön yritysportaalin käyttöliittymien suunnittelussa. Tietovuodot ja kyberhyökkäykset Kehitetty asiakasyhteistyönä valtion yhteistä turvallisuussopimusmallia. Edistetty ja kehitetty olemassa olevia tilaratkaisukonsepteja turvallisuuden arvioimiseksi ja huomioonottamiseksi tilahankeissa. Järjestetty henkilöstölle kyberturvallisuuteen liittyvää koulutusta. Tehty turvallisuussopimuksia kriittisille toimittajille. Tehty turvallisuustarkastuksia järjestimille ja palveluntuottajille. Tietoturvapäällikön tehtäville lisätty resursseja. Auditoitu turvallisuushallinnan, tilojen ja järjestelmien turvallisuutta sidosryhmien osalta. 41

45 SENAATTI-KIINTEISTÖT Hallitus Senaatti-kiinteistöjen hallitukseen kuului kuusi jäsentä vuonna Harri Hiltunen s. 1961, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008, kauppatieteiden maisteri, Suomen Kiinteistöliiton toimitusjohtaja. Hanna Kaleva s. 1965, hallituksen jäsen vuodesta 2008, kauppatieteiden maisteri, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy. Riitta Laitasalo s. 1955, hallituksen jäsen vuodesta 2012, Independet Senior Advisor. Jarmo Vaittinen s.1949, hallituksen jäsen vuodesta 2014, agronomi, maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti, maatalouden markkinaekonomia, ekonomi. 42

46 SENAATTI-KIINTEISTÖT Jouko Narikka s. 1960, hallituksen jäsen vuodesta 2013, oikeustiet. kand, varatuomari, budjettineuvos, valtiovarainministeriö. Auli Karjalainen s.1950, hallituksen jäsen vuodesta 2014, Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön edustaja, arkkitehti, johtava asiantuntija. 43

47 SENAATTI-KIINTEISTÖT Hallitus vuonna 2015 Valtiovarainministeriö on nimittänyt Senaatti-kiinteistöjen hallituksen vuodelle 2015: Kuvassa vasemmalta oikealle: FM, budjettineuvos Riku Jylhänkangas, valtiovarainministeriö Investointiassistentti Päivi Kärki, henkilöstön edustaja, Senaatti-kiinteistöt Agronomi, MML, ekonomi Jarmo Vaittinen, hallituksen puheenjohtaja DI, ylijohtaja Kari Ruohonen, varapuheenjohtaja, Liikennevirasto KTM, Independent Senior Advisor Riitta Laitasalo 44

48 SENAATTI-KIINTEISTÖT Johtoryhmä Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmän jäsenet ja heidän keskeisen työkokemuksensa löydät alta. Jari Sarjo Toimitusjohtaja, oik.kand, s. 1957, Senaattikiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: toimitusjohtaja Lassila&Tikanoja Oyj, toimitusjohtaja Säkkiväline Oy. Kaj Hedvall Johtaja, strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta -yksikkö, kauppat.toht., dipl.ins. s.1960, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: kehitysjohtaja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry, vanhempi tutkija, vt. professori, vt. apulaisprofessori, vt. yliassistentti Svenska handelshögskolan. 45

49 SENAATTI-KIINTEISTÖT Jorma Heinonen Toimialajohtaja, toimistot-toimiala, dipl.ins. s. 1948, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: kiinteistöliiketoiminnan johtaja SOK, toimitusjohtaja Castrum Oy, projektipäällikkö SKOP, kiinteistöjohtaja Rakennuskunta Haka, projektijohtaja Vantaan kaupunki rakennusvirasto, toimistoinsinööri Maanmittaushallitus. Esko Kangaskoski Aluejohtaja, Länsi-Suomen alue, dipl. ins. s. 1953, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: aluejohtaja Keski-Suomen kiinteistöalue, johtaja, kiinteistöpäällikkö Rakennushallitus, tutkija Valtion teknillinen tutkimuskeskus. 46

50 SENAATTI-KIINTEISTÖT Olavi Hiekka Toimialajohtaja, ministeriöt ja erityiskiinteistöt -toimiala, dipl.ins. s. 1953, Senaattikiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: johtava asiantuntija Catella Kiinteistökonsultointi, kiinteistöarvioitsija Huoneistokeskus Oy, maanmittausinsinööri, ylitarkastaja, Maanmittauslaitos. Tina Karike Johtaja, henkilöstöresurssit ja kehittäminen, kauppatiet. maist. s. 1961, Senaattikiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: HRD-johtaja, apulaisjohtaja Telecom Finland Oy/Sonera Oyj, kehittämispäällikkö, kouluttaja/kehittämiskonsultti Alko-yhtiöt Oy, henkilöstösuunnittelija Kansallis-Osake- Pankki, neuvonta-assistentti HKKK, lehtori Espoonlahden kauppaoppilaitos. 47

51 SENAATTI-KIINTEISTÖT Jussi Hirvelä Tietohallintojohtaja, tietohallintopalvelut, VTM, s.1974 Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: Head of IT Asianajotoimisto Hannes Snellman, kehityspäällikkö Eniro Finland, IT Manager, OneMed Group, kehityspäällikkö, TeliaSonera Finland. Heikki Laitakari Toimialajohtaja, kehityskiinteistöt-toimiala, dipl.ins, s. 1957, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: palvelujohtaja ISS Palvelut Oy ja Engel Palvelut Oy, asiantuntija Catella Kiinteistökonsultointi Oy, asiantuntija Huoneistomarkkinointi Oy, myyntimies, toimitilavälittäjä, arviointiasiantuntija Huoneistokeskus Oy, yrittäjä Maanmittauspalvelu Kallio&Laitakari. 48

52 SENAATTI-KIINTEISTÖT Juha Lemström Operatiivinen johtaja, operatiivinen yksikkö, arkkitehti, tekn.lis., s. 1957, Senaattikiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: aluejohtaja ISS Proko Oy, yksikönpäällikkö, projektinjohtaja Engel Rakennuttamispalvelut, yliarkkitehti, yksikönpäällikkö Rakennushallitus, arkkitehti Helsingin yliopisto, arkkitehti Suunnittelurengas Oy. Jari Panhelainen Toimialajohtaja, puolustus ja turvallisuus - toimiala, dipl.ins. s. 1960, Senaattikiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: työpäällikkö NCC Finland Oy, työmaainsinööri Rakennustoimisto A. Puolimatka Oy. 49

53 SENAATTI-KIINTEISTÖT Risto Rautiola Aluejohtaja, Pohjois-Suomen alue, dipl.ins., emba s. 1956, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: aluejohtaja Pohjois-Suomen kiinteistöalue, johtaja Kymen ja Mikkelin rakennuspiiri, kaupungininsinööri Äänekoski, kunnaninsinööri Kärsämäki. Jyrki Reinikainen Aluejohtaja, Itä-Suomen alue, arkkitehti s. 1963, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: arkkitehti Arkkitehtitoimisto Jorma Teppo Oy, Oulun yliopiston arkkitehtuurinosasto, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy. Jukka Riikonen Investointijohtaja, investointi- ja rakennuttamisyksikkö, dipl.ins. s. 1954, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: asiakaspäällikkö Senaatti-kiinteistöt, yliinsinööri, ylitarkastaja Rakennushallitus. Petri Turku Aluejohtaja Etelä-Suomen alue, dipl.ins., rak.ins. s. 1960, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aikaisemmat työtehtävät: johtaja ja työpäällikkö Skanska Oy, projekti-insinööri Haka Oy, rakennesuunnittelija Ins.tsto R.J.Heiskanen&Co. 50

54 SENAATTI-KIINTEISTÖT Annika Ahonala Markkinointijohtaja, fil.maist. (viestintätieteet) s. 1979, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aiemmat työtehtävät: Director Digital Business Solutions, Lassila & Tikanoja Oyj; Markkinointijohtaja, Lassila & Tikanoja Oyj. Mikko Ahola Talousjohtaja, kauppatiet.maist., KJS, s. 1975, Senaatti-kiinteistöissä vuodesta Keskeiset aiemmat työtehtävät: talousjohtaja SOK Hotelliliiketoiminta, talousjohtaja SOK Kiinteistötoiminnot. 51

55 SENAATTI-KIINTEISTÖT Palkitseminen Senaatti-kiinteistön henkilöstölle maksetaan kuukausipalkkaa, joka perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen. Johdolla on sopimuspalkat. Kuukausipalkan osia ovat rahapalkka ja mahdolliset luontoisedut (puhelin- ja/tai autoetu). Senaatti-kiinteistöjen johdolla ei ole tavanomaisista työsuhde-eduista poikkeavia etuuksia eikä lisäeläkejärjestelyjä. Koko henkilöstö, johto mukaan lukien, kuuluu tulospalkkiomallin piiriin. Tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä on tavoitteena olleen Senaatti-kiinteistöjen vuokrakatteen saavuttaminen, mutta se ei vaikuta tulospalkkion suuruuteen. Henkilökohtaisen palkkion suuruuteen vaikuttavat muun muassa asiakkaiden tyytyväisyys, toiminnan kannattavuus ja muiden tehtävän mukaisten tavoitteiden saavuttaminen. Esimiehillä yhtenä tavoitteena on oman yksikön henkilöstön näkemys esimiestyön laadusta ja kiinteistöpäälliköillä energiatavoitteiden toteutuminen. Tulospalkkio voi olla enintään yhden kuukauden palkan suuruinen. Toimitusjohtajan tulospalkkio voi olla enintään kolmen kuukauden palkan suuruinen. Palkitsemista kehitetään tiiviisti yhdessä työntekijäjärjestöjen kanssa. Palkkausjärjestelmän kehittämisryhmä muun muassa hyväksyy tehtävien vaativuudet ja kehittää palkkausjärjestelmää. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja irtisanomiskorvaus on kuuden kuukauden palkka. Johtoryhmien jäsenten irtisanomisaika määräytyy työehtosopimuksen mukaisesti. Eläkkeet määräytyvät Valtion eläkelain mukaisesti eli senaattilainen voi omalla päätöksellään jäädä vanhuuseläkkeelle vuoden välillä. Lisäksi hyvästä suorituksesta voi saada kertapalkkion. Yleensä kertapalkkion perusteena on poikkeavan hyvä suoritus esim. asiakkaalta saatu hyvä palaute, projektin onnistuminen tms. 52

56 SENAATTI-KIINTEISTÖT Johdolle maksetut palkat ja palkkiot vuonna kiinteä osa 2014 muuttuva osa Toimitusjohtaja , ,25 Muut johtoryhmien jäsenet , ,55 Yhteensä , ,80 Kiinteä osa sisältää kuukausipalkan, luontaisedut (auto- ja puhelinetu) ja lomarahan. Muuttuva osa on tulospalkkio. Hallitukselle maksettavat palkkiot löydät Hallinto ja johtaminen -osiosta. 53

57 SENAATTI-KIINTEISTÖT Yhteiskuntavastuun johtaminen Senaatti-kiinteistöissä yhteiskuntavastuu on pohjana kaikelle toiminnalle. Senaatti-kiinteistöjen operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja on myös yhteiskuntavastuun johtaja, joka raportoi johtoryhmässä keskitetysti yhteiskuntavastuuasioista ja huolehtii, että asiat huomioidaan liiketoimintastrategian suunnittelussa ja vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa. Yhteiskuntavastuullista toimintatapaa johdetaan prosessien kautta ja näistä vastaavat johtoryhmän jäseninä olevat johtajat prosessien omistajina. Yhteiskuntavastuuta ohjaavat Senaattikiinteistöjen: ISO ympäristöjärjestelmä Hyvä hallintotapaohjeistus Yhteiskuntavastuustrategia Yhteiskuntavastuupolitiikka Arvot Eettiset ohjeet Asiantuntijatiimit vastaavat yhteiskuntavastuun eri osa-alueista Senaatti-kiinteistöissä toimii kvartaaleittain kokoontuva yhteiskuntavastuun ohjausryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja viedä yhteiskuntavastuun käytäntöjä toimintaan. Ohjausryhmän keskeinen tehtävä on vastata sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaisista tehtävistä sekä toimia tiedonvälityskanavana yksiköiden ja prosessien välillä. Ryhmässä on henkilöitä Senaatti-kiinteistöjen toimialoilta, alueilta ja palveluyksiköistä. on koottu kyseisen osa-alueen asiantuntijoita. Näitä ovat sisäympäristöklinikka, energia-, Green Office-, rakennussuojelu- ja esteettömyystiimit sekä ylläpidon turvallisuus-, talousrikollisuus- ja jäteasioita käsittelevä tiimi. Tiimit kokoontuvat tarvittaessa ja ottavat kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Sidosryhmät mukana muovaamassa olennaisia näkökohtia Senaatti-kiinteistöjen johto on tunnistanut Senaatti-kiinteistöjen toiminnan keskeisimmät näkökohdat ja niiden vaikutukset Senaattikiinteistöjen toimintaan. Myös sidosryhmien näkökannat on otettu huomioon arvioinnissa. Sidosryhmien mielipiteitä kartoitetaan tarvittaessa kyselyillä, haastatteluilla ja erillisillä sidosryhmäpaneeleilla. Olennaisuudet päivitetään säännöllisesti, viimeksi vuoden 2014 lopussa. Yhteiskuntavastuuraportointi vastaa olennaisiksi määriteltyjä asioita. Lisäksi keskeisille yhteiskuntavastuun osa-alueille on erikseen nimettyjä tiimejä, joihin 54

58 SENAATTI-KIINTEISTÖT Taloudellisen vastuun johtaminen Taloudellinen vastuu Senaatti-kiinteistöissä tarkoittaa kiinteistövarallisuuden tehokasta ja tuottavaa käyttöä sekä arvon säilyttämistä. Tämä voidaan toteuttaa, jos varallisuudesta saatavilla tuotoilla voidaan kattaa kaikki sen käytöstä, ylläpidosta ja ajan tasalla pidosta aiheutuvat kustannukset. Senaatti-kiinteistöt noudattaa toiminnassaan liiketaloudellisia periaatteita, mutta sillä on osakeyhtiöön verrattuna rajoitettu toimivalta. Valtionvarainministeriö vastaa Senaattikiinteistöjen omistajaohjauspainotteisesta tulosohjauksesta. Lisäksi eduskunta voi päättää liikelaitoksen palvelu- ja muista toimintatavoitteista. Liikelaitos toimii yritysmäisesti ja voi eduskunnan suostumuksella ottaa lainaa ja siten rahoittaa investointejaan. Talousarvion ulkopuolisuus ja osakeyhtiömäinen toimintatapa ja taloushallinto korostavat liikelaitoksen omaa vastuuta. Valtion liikelaitos ei kuitenkaan muodosta erillisvarallisuutta, vaan valtio viime kädessä vastaa kaikista liikelaitoksen sitoumuksista. Valtion liikelaitos ei voi toimia markkinoilla avoimessa kilpailutilanteessa. Se voi toimia ainoastaan sidosryhmäasemassa eli ns. in house - asemassa ja tuottaa palveluja lähes yksinomaan valtiohallinnolle ja sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. Asiakkaiden näkökulmasta liikelaitos on taloudellisesti ja toiminnallisesti vertailukelpoinen markkinoilla toimivien palvelujen tuottajien kanssa. Taloudellisen vastuun toteutumista tukevat lisäksi Senaatti-kiinteistöjen hyvä hallintotapa, eettiset periaatteet sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje ja lisäksi toimintoja ohjaavat prosessit. 55

59 SENAATTI-KIINTEISTÖT Ympäristövastuun johtaminen Senaatti-kiinteistöt on omassa toiminnassaan sitoutunut valtionhallinnon ympäristövastuun toimintaperiaatteisiin ja kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukaisiin tavoitteisiin. Senaattikiinteistöjen ympäristövastuun lupaukset ovat osana yhteiskuntavastuupolitiikkaa, joka kattaa Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan. Myös Senaatti-kiinteistöjen keskeisten yhteistyökumppaneiden edellytetään noudattavan vastaavia toiminnan periaatteita. Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia on hallittu jo vuodesta 2006 asti sertifioidun ISO standardin mukaisen ympäristöasioiden johtamisjärjestelmän avulla. Senaatti-kiinteistöt on vapaaehtoisesti laajentanut järjestelmän toimenpiteet kattamaan myös muut yhteiskuntavastuun osa-alueet. Toimintaa seurataan säännöllisillä yhteiskuntavastuuauditoinneilla sekä vuosittain tehtävillä johdon katselmuksilla. Järjestelmän koordinoinnista ja kehittämisestä vastaa operatiivisen yksikön johtaja yhdessä yhteiskuntavastuuasiantuntijan kanssa. Ympäristöja yhteiskuntavastuun kokonaisuus on kuitenkin vastuutettu kaikille johtoryhmän jäsenille. Vuonna 2014 toiminnan kehittämisen tukena olivat ympäristöasioiden johtamisjärjestelmän mukaiset ympäristöohjelmat. Vuoden 2015 alusta uuden strategian myötä ympäristöohjelmat laajennettiin yhteiskuntavastuuohjelmiksi. Ohjelmien laajentamisen tavoitteena on tukea toimintaa paremmin. Ympäristöohjelmat laajennettu yhteiskuntavastuuohjelmiksi. Uudet yhteiskuntavastuuohjelmat kattavat kaikki kestävän kehityksen kolme näkökulmaa 1. Energiankulutuksen vähentäminen Senaattikiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa. 2. Ekologisen rakennuttamisen prosessin uudistaminen. 3. Pilaantuneiden maa-alueiden hallinnan kehittäminen. 4. Sisäilmaongelmien sekä pilaantuneiden rakennusten ja rakenteiden hallinta. 5. Toimittajaverkostonhallinnan johtamisjärjestelmän kehittäminen. 6. Tilatehokkuuden parantaminen. 56

60 SENAATTI-KIINTEISTÖT Henkilöstöjohtaminen Senaatti-kiinteistöjen hallituksen hyväksymien eettisten periaatteiden mukaan Senaatti-kiinteistöt sitoutuu noudattamaan esimerkillistä työnantajapolitiikkaa. Jokaisen senaattilaisen toiminnan tulee olla avointa, riippumatonta ja luotettavaa. Senaattikiinteistöjen henkilökunta ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, joka vaarantaa nämä toimintaperiaatteet. Senaattikiinteistöissä toiminta perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja vuorovaikutukseen. Senaattikiinteistöt toimii kaikissa tilanteissa vastuullisen työnantajan tavoin. Strategia linjaa toiminnan myös henkilöstön suhteen Henkilöstöjohtaminen perustuu henkilöstöstrategiaan, johon on kirjattu henkilöstöä koskevat periaatteet ja pelisäännöt. Tavoitteenamme on, että Senaatti-kiinteistöjen henkilöstö tunnetaan asiakassuuntautuneina, osaamisestaan huolehtivina, luotettavina kumppaneina, joiden työskentelyä leimaa omaaloitteisuus, vastuullisuus ja tuloksellisuus. Tasa-arvosuunnitelma varmistaa oikeudenmukaisen työpaikan Senaatti-kiinteistöissä on laadittu tasaarvosuunnitelma, jonka tavoitteita seuraa ja valvoo yt-neuvottelukunta. Toiminnan ja tehtävän huomioiden Senaatti-kiinteistöissä toimitaan niin, ettei kukaan joudu eriarvoiseen asemaan tai syrjityksi sukupuolen, uskonnon, iän, raskauden, vanhempainloman, asevelvollisuuden tai muun vastaavan seikan vuoksi. Tasa-arvon toteutumista seurataan vuosittain henkilöstötutkimuksessa omalla indeksiluvulla. Koko henkilöstö on tulospalkkion piirissä ja kaikilla on mahdollisuus saada omaan tuloskorttiinsa henkilökohtaisia tavoitteita. "Toiminta perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja vuorovaikutukseen." Työhyvinvointi syntyy huomioimalla ja ennakoimalla Työhyvinvointia edistetään panostamalla esimiestyöhön sekä osallistamalla koko henkilöstö yrityksen strategian sekä toiminnan kehittämiseen. Joustavat työaikajärjestelyt mahdollistavat henkilöstön henkilökohtaisen elämäntilanteen huomioimisen. Työterveyshuollossa painopisteenä on ennakoiva työterveyshuolto ja työkyvyn ylläpitäminen. Jokaisella on mahdollisuus työfysioterapeutin konsultointiin oman työergonomian turvaamiseksi. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestetään kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Lisäksi käytössä ovat ikävuositarkastukset 30-vuodesta alkaen sekä eläkkeelle jääville oma vapaaehtoinen lähtöterveystarkastus. Senaatti-kiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alusta. Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöresurssit ja kehittäminen -yksikkö vastaa liikelaitoksen henkilöstöpolitiikan kehittämisestä yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. 57

61 SENAATTI-KIINTEISTÖT Tavoitteena pätevä johtajuus ja osaamisen ylläpito Senaatti-kiinteistöjen strategisessa mittaristossa henkilöstöön liittyviä mittareita ovat ydinosaamisen taso sekä johtajuus, joille on asetettu numeeriset tavoitteet. Kaikista HRK yksikön järjestämistä valmennuksista kerätään yhteismitallisesti koulutuspalaute, jota seurataan. Tavoitteita on käsitelty tarkemmin henkilöstö -osiossa. Koulutuksen kautta ymmärretään haasteet ja luodaan valmiuksia Henkilöjohtamista kehitetään Senaattikiinteistöissä valmennuksellisin keinoin, kuten esim. vuosittaisin esimiesvalmennuksin, kvartaaleittain järjestettävin esimiesinfoin sekä vapaamuotoisten kokoontumisten merkeissä pomokaffeilla. Lisäksi esimiehillä on mahdollisuus henkilökohtaisiin tai ryhmäcoachingeihin sekä HR:n tarjoamaan tukeen esimerkiksi henkilöstötutkimustulosten tulkinnassa ja haasteellisten tilanteiden käsittelyyn yksikössä. Kaikki uudet esimiehet perehdytetään esimiehen tehtäviin ja velvollisuuksiin työsuhteen alussa HR:n toimesta. Senaatti-kiinteistöt seuraa henkilöstöjohtamisensa tavoitteiden toteutumista sekä tunnistaa kehitystarpeita säännöllisen henkilöstön työtyytyväisyyskyselyn avulla. Jokainen esimies saa tämän kyselyn avulla esimiehisyyden tunnusluvun, jolle asetetaan tavoite ja seurataan toteumaa tuloskortin muodossa. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on osa hyvää hallintotapaa Senaatti-kiinteistöt on laatinut eettiset periaatteet -dokumentin, joka on osa hyvää hallintotapaa. Lisäksi toimittajaketjun hallintaan ja talousrikollisuuden torjuntaan on laadittu oma ohjeistuksensa, jossa on otettu huomioon myös ihmisoikeusasioita. 58

62 SENAATTI-KIINTEISTÖT Sidosryhmät Senaatti-kiinteistöillä on laaja sidosryhmäverkosto, jonka kanssa se pyrkii toimimaan aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti. Senaatti-kiinteistöt kuuntelee ja kartoittaa sidosryhmiensä mielipiteitä ja näkemyksiä toimintaansa ja yhteiskuntavastuuta kehittäessään. Senaatti-kiinteistöjen johto on tunnistanut keskeiset Senaatti-kiinteistöjen toimintaan vaikuttavat sidosryhmät, joiden kanssa Senaatti-kiinteistöt toimii ja joilla on vaikutus Senaatti-kiinteistöjen toimintaan. Senaatti-kiinteistöt käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa. Senaatti-kiinteistöt on perustanut muun muassa asiakasfoorumin, jossa ovat keskeisten asiakkaidemme 59

63 SENAATTI-KIINTEISTÖT edustajat. Asiakasfoorumin tavoitteena on luoda suora keskusteluyhteys asiakkaiden avainhenkilöiden sekä Senaatti-kiinteistöjen johdon välille ja edesauttaa kollegojen verkottumista. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia teemoja asiantuntijoiden esitteleminä, tutustutaan kiinnostaviin toimitilaratkaisuihin ja keskustellaan keinoista, joilla Senaatti-kiinteistöt voi parantaa palveluaan entisestään. Vuonna 2014 toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta Senaatin keskeisten sidosryhmien ja oman henkilöstön keskuudessa kysely, jossa kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä olennaisista yhteiskuntavastuun näkökulmista. Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmät Sidosryhmä Odotukset Senaattikiinteistöjä kohtaan Vuorovaikutuksen välineet Esiin nousseet asiat, huolenilmaukset ja tulokset 2014 Asiakkaat Valtion hallinnonalat ja säätiöt. Tilojen käyttäjät ja asiakkaat. Yhteensä kymmeniä tuhansia henkilöitä. Toimintaa tukevat, terveelliset, turvalliset ja tuottavat tilat. Opastaminen tilojen kestävään käyttöön sekä toimitilakustannusten tehostamiseen. Energiatehokkuuden parantaminen ja ilmastokuormituksen vähentäminen. Asiakastyytyväisyyskyselyt, asiakkaiden kanssa lukuisia Toteutettu yhteistyössä käyttäjätyytyväisyyskyselyt, työympäristökehittämisen projekteja uudis- ja ja toimitilakonsepteja. korjaushankkeiden HTH-tietojärjestelmän käytön ja yhteydessä tehtävät hyödyntämisen edistäminen kyselyt. asiakaskunnassa muuttamalla Senaattila.fipalveluportaali ja muut maksuttomaksi. palvelu vuoden 2015 alusta sähköiset palvelut kuten Uudistettiin Optimaze.net, HTHtietopalvelu ja toteutus. asiakastyytyväisyystutkimusten sähkönsäästöprojektiin Asiakasfoorumi kokoontui kolme liittyvä senergia.fi. kertaa. Tapaamisten aiheena oli mm. Säännölliset tapaamiset Senaatin uusi strategia. asiakkaiden kanssa. Uudenlaisten työympäristöjen ja Asiakasfoorumi, johon työteon tapojen esittelyä asiakkaille kuuluu 11 asiakkaan mm. Lintulahden vierailut ja edustajaa keskeisistä järjestetty aiheeseen liittyvä asiakkaista. aamiaisseminaari. Sidosryhmälehti Vuosittainen Kontrahti ja sähköinen tutkimuslaitosseminaari teemana uutiskirje. tulevaisuuden työympäristö ja tutkimustilojen yhteiskäyttö. Tarjottu asiakkaille mahdollisuutta kokeilla uudenlaisessa työympäristössä työskentelyä tähän tarkoitetussa Idea-tilassa ja Pasilan Hupissa. Senaatti oli mukana Open House Helsinki -tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Yleisölle oli mahdollisuus tutustua Marmoripalatsiin opastetuilla kierroksilla. Tilaisuus oli menestys. 60

64 SENAATTI-KIINTEISTÖT Palvelujen ja materiaalien toimittajat Noin palvelujen ja materiaalien toimittajaa. 62 kumppania mm. rakennuttamisessa ja projektinjohtamisessa, kiinteistökehityksessä, suunnittelupalveluissa, kiinteistönhoidossa ja oikeuspalveluissa. Pitkäaikaiset toimittajasuhteet. Avoimuus ja tasapuolisuus. Kehittyminen yhteistyössä. Kumppanuusmallin mukainen toimittajayhteistyö: projektien ohjausryhmät, toimittajatapaamiset ja kehityskeskustelut. Avoimet ja selkeät kilpailuttamiskäytännöt. Talousrikollisuuden torjuntamenetelmät. Hankittu uusia kumppanuuksia, joiden myötä kumppanuuksien määrä kasvoi. Kiinteistöjen ylläpidossa käytössä palkkio-sanktio-malli, jossa on sovittu tavoitteita liittyen mm. käyttäjätyytyväisyyteen ja energiatehokkuuteen. Talousrikollisuuden torjuntaan liittyen tehtiin tarkastukset 17 investointikohteeseen ja kunnossapitokohteeseen sekä 3 tarkastusta käyttäjäpalvelukohteeseen. Aluehallinto- ja veroviranomaisten kanssa tehty tiivistä yhteistyötä työmaiden valvonnan tehostamiseksi. Rakennustyön tiedonantovelvollisuus käynnistyi yhteistyössä verottajan kanssa. Edistettiin hankintatoimen sähköistämistä ja verkkolaskuina vastaanotetaan tällä hetkellä 86 % kaikista laskuista. Toimittajuudenhallintajärjestelmän määrittelyjä jatkettiin, mutta järjestelmää ei otettu vielä kertomusvuonna käyttöön. Viranomaiset Euroopan unioni, Suomen valtio ja kunnat. Museovirasto. Naapurit ja maanomistajat. Lainmukainen, vastuullinen toiminta, työllistäminen, verotulot. Valtion toimintapolitiikkojen ja suositusten toteuttaminen. Hyvä ympäristö, vuorovaikutteinen suunnittelu. Vaikuttaminen toimialajärjestöissä ja vertaisverkostoissa. Maankäytön omaaloitteinen, vuorovaikutteinen suunnittelu. Säännöllinen ja aktiivinen yhteistyö Museoviraston kanssa. Toimittu aktiiivisesti EU- ja pohjoismaatasolla valtiokiinteistön omistajien verkostossa. Jatkettu aktiivista yhteistyötä Museoviraston kanssa kumppanuussopimuksen mukaisesti. Osallistuttu maankäytön suunnitteluhankkeisiin yhteistyössä kuntien kanssa. Lausuntojen antajana ja asiantuntijana erilaisissa säädösvalmisteluissa, esim energiatehokkuussäädökset. 61

65 SENAATTI-KIINTEISTÖT Omistajat Eduskunta. Valtioneuvosto. Valtiovarainministeriö. Omaisuuden arvon ja käytettävyyden varmistaminen. Ympäristö- ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttaminen. Rakennetusta kulttuuriympäristöstä huolehtiminen. Toimiminen valtion työympäristö- ja toimitilaasiantuntijana. Puolivuosi-, tilinpäätös- ja yhteiskuntavastuuraportointi. Säännöllinen yhteydenpito ja tiedon jakaminen toiminnasta, taloudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta. HTH tietopalvelu. Museoviraston kiinteistöjen siirto onnistuneesti Senaatti-kiinteistöille ja yhteistyön käynnistäminen, mm. korjaustoiminnassa. Osallistuttu yliopistokiinteistöyhtiöiden omistajaohjaukseen. Tuettu valtionhallinnon rakenteellisia muutoksia toimitilaratkaisuilla. Oltu eduskunnan tarkastusvaliokunnan kuultavana. Tarkastuvaliokunnan raportissa esiin nostama kritiikki on otettu huomioon Senaatti-kiinteistöjen strategiassa ja vuokrajärjestelmää on lähdetty uudistamaan mm. raportin palautteen perusteella. Osallistuttu toimitilastrategian päivitystyöhön ja valtion vuokrajärjestelmän uudistamistyöhön. Henkilöstö Yhteensä 281 työntekijää. Haastavat, monipuoliset tehtävät. Kilpailukykyinen palkkaus. Kehittyminen työssä. Viihtyminen työssä. Työkyvyn ylläpito. Henkilöstön työtyytyväisyystutkimukset. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa kaksi kertaa vuodessa. Johdon aamukahvitilaisuudet. Yhteiset henkilöstöpäivät kerran vuodessa. Intranet Senetti. Henkilöstölehti Senaattori. Henkilöstöedustus neuvottelukunnissa sekä palkkausjärjestelmän kehittämisryhmässä ja Senaatti-kiinteistöjen hallituksessa sekä prosessien kehittämisryhmissä. Henkilöstön työtyytyväisyys ja omistautuneisuus ovat hieman keskimääräistä korkeampia muihin yrityksiin verrattuna, vaikka tyytyväisyys laski hieman edellisvuodesta. Organisaation johtamiskulttuuri ja henkilöstön työmotivaatio koetaan erittäin positiivisina. Kertomusvuonna vahvistettiin työympäristö- ja tietotyön tuottavuusosaamista mm. koulutuksilla ja verkkokursseilla. Otettiin käyttöön tehostettu työkyvyn arviointiprosessi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Uudistettiin uusille senaattilaisille suunnattu Tulokas-tapahtumien sisältö. Järjestettiin 8 johdon aamukahvitilaisuutta koko henkilöstölle ajankohtaisista asioista. Strategian tekemiseen osallistui eri työpajojen ja työryhmien kautta yli puolet henkilöstöstä. Senaatti pitää aktiivisesti yhteyttä eläkeläisiin, mm. vuosittainen järjestettävä lounastapaaminen. 62

66 SENAATTI-KIINTEISTÖT Tiedotusvälineet Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen lehdistö, radio ja TV. Avoin ja luotettava viestintä. Vuosiraportit. Lehdistötiedotteet. Kotisivut. Tapaamiset ja tiedotustilaisuudet. Toimitusjohtajan mediatapaamiset ajankohtaisista aiheista ja Senaatin toiminnan tunnetuksi tekeminen. Määrällisesti ja laadullisesti Senaatti-kiinteistöjen mediajulkisuus oli edellisvuosien tasolla. Julkisuudesta noin 88 % oli neutraalia tai positiivista. Negatiivista julkisuuskuvaa toi erityisesti eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin käsittely. Mediassa esillä olivat erityisesti varuskuntakiinteistöjen myynnit, Museoviraston kiinteistöjen siirrot Senaatti-kiinteistöille ja vuokrausjärjestelmä. Muut Toimialajärjestöt. Tutkimuslaitokset. Asiantuntijatoimikunta. Kansalaisjärjestöt. Toimialan kehittyminen ja uusien toimintamallien kehittäminen. Osallistuminen kehittämishankkeiden käynnistämiseen, toteuttamiseen ja rahoitukseen. Mm. RAKLI, Rakennustietosäätiö RTS, Kiinteistöalan Koulutuskeskus, Sisäilmayhdistys ja PALTA ry. Osakkuus ja hallituksen puheenjohtajuus strategisesssa huippuosaamiskeskittymä RYM Oy:ssä. Osallistuminen alan koulutuksen suunnitteluun sekä ohjaukseen ja kouluttamiseen. Aktiivinen toimiminen kansainvälisissä vertaisverkostoissa, alan toimialajärjestöissä ja osallistuminen toimialan hankkeisiin ja ohjelmiin. Korjausrakentamisen uusien menetelmien kehittäminen kansainvälisessä EU-hankkeessa. Kehitetty asiantuntijapalveluita, uudistettu investointiprosessia sekä parannettu energiatehokkuutta ja sisäympäristöjä osana RYM Oy:n tutkimusohjelmia. Osallistuttu Tekesin palveluiden kehittämisen teknologiaohjelman johtoryhmätyöskentelyyn. Oltu mukana kymmenessä tutkimus- ja kehityshankkeessa, joiden toteutuksesta vastaa ulkopuolinen taho, esimerkiksi tutkimuslaitos. 63

67 SENAATTI-KIINTEISTÖT Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Järjestö/organisaatio AKA arvioitsijat Arkkitehtuurimuseo- ja tiedotuskeskussäätiö Senaatti-kiinteistöjen rooli Jäsen Jäsen buildingsmart Finland Johto-, tilaaja- ja toimitilaryhmä FISE Oy Huoltovarmuuskeskus, rakennuspooli NKS Rakennustaiteen Seura ry. Rakennustietosäätiö RAKLI, hallitus Royal Institution of Chartered Surveyors Suomen homekoirayrittäjät ry. Suomen Rakennusinsinöörien liitto RIL ry. Suomen Valotekninen Seura ry. Suomenlinnan hoitokunta Sähkötieto ry. Työ- ja elinkeinoministeriö TTL Valtion taideteostoimikunta Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö Pääsuunnittelijoiden, rakennettuajien ja valvojien pätevyyslautakunta Länsi-Suomen aluetoimikunnan jäsen Energy Group jäsen Johtokunta, varapuheenjohtaja Hallitus, kiinteistönpito, rakentamisen ohjaus, TATE-RYL toimikunta, RT-kortti, rakennusjätteet-työryhmä Hallitus, Jyväskylän, Pirkanmaan ja Pohjois-Suomen aluetoimikunnat, käyttö ja ylläpito -toimikunta, neuvottelukunta, toimitilat-johtoryhmä, yhdyskunta ja infra -johtoryhmä, rakennuttaminen-toimikunta Jäsen Hallitus Energia- ja talotekniikkaryhmä, puheenjohtaja Työvaliokunta ja hallitus, jäsen Johtokunta, varajäsen Hallitus, jäsen EED 5.artiklan työryhmä ja sähköturvallisuuden neuvottelukunta Käyttäjälähtöiset toimivat tilat -teema-alueen seurantaryhmä Puheenjohtaja Valtion hankintatoimen neuvottelukunta Kosteus- ja hometalkoot, ja rakentamisen energiasäädökset 64

68 SENAATTI-KIINTEISTÖT Olennaisuusanalyysi Senaatti-kiinteistöjen raportin tunnusluvut on valittu vuonna 2014 tehdyn olennaisuusarvion perusteella. Senaatti-kiinteistöt tarkastelee vuosittain toimintansa olennaisia näkökohtia ja ottaa huomioon tarkastelussa muun muassa toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, strategiset tavoitteet, kestävän kehityksen näkökulmat ja keskeiset riskit. Senaatti-kiinteistöjen johto on tunnistanut Senaatti-kiinteistöjen toiminnan keskeisimmät näkökohdat ja niiden vaikutukset Senaattikiinteistöjen toimintaan. Myös sidosryhmien näkökannat on otettu huomioon arvioinnissa. Vuonna 2014 toteutettiin ulkopuolisen asiantuntijan toimesta Senaatin keskeisten sidosryhmien ja oman henkilöstön keskuudessa kysely, jossa kartoitettiin sidosryhmien näkemyksiä olennaisista yhteiskuntavastuun näkökulmista. Olennaisuusanalyysiprosessi noudatteli pääsääntöisesti Global Reporting Initiativen G4:n prosessia. Identifiointivaiheessa potentiaalisesti olennaiset aiheet kerättiin GRI-ohjeistuksesta, Senaatti-kiinteistöjen omasta yhteiskuntavastuuraportista ja muiden relevanttien toimijoiden raporteista ja ryhmiteltiin. Aiheet verkkokyselyyn valittiin tältä listalta tehtyjen haastattelujen tulosten perusteella. Verkkokyselyn sulkeutumisen jälkeen haastattelujen ja verkkokyselyn tulokset koottiin raporttiin, jossa esitettiin muun muassa sidosryhmien näkemykset Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuun olennaisimmista asioista. GRI-raportointia varten olennaisten asioiden vaikutusten sijainti (yhtiön sisällä/ulkopuolella) määritettiin Senaattikiinteistöissä. Senaatti-kiinteistöjen johto vahvisti matriisin tulokset liiketoiminta- ja strategianäkökulmasta joulukuussa Näistä tuloksista on syntynyt olennaisuusmatriisi, jonka mukaisesti Senaatti-kiinteistöt raportoi toiminnastaan. Olennaisuusmatriisin näkökohdat heijastuvat joko G4 indikaattoreissa tai niistä kerrotaan raportissa muuten. Monelle olennaisuusanalyysissä nousseelle teemalle ei löydy GRI-ohjeistossa aspektia. Täten Senaatti-kiinteistöt kehittää tulevaisuudessaan raportointiaan ja tavoitteena on luoda omat indikaattorit muun muassa valtion kokonaisedun turvaamiselle, tehokkaille tilaratkaisuille ja toiminnan kustannustehokkuudelle. 65

69 SENAATTI-KIINTEISTÖT 66

70 SENAATTI-KIINTEISTÖT Asiakkaat Senaatti-kiinteistöjen toiminta on asiakaskeskeistä. Asiakastyö perustuu asiakkuuksien ja asiakaskokemuksen johtamiseen sekä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen asiakkaiden ydintoimintaa tukeviksi. Senaatti-kiinteistöt tuntee hyvin asiakkaidensa toimintaympäristön, niissä tapahtuvat muutokset ja toimintaan vaikuttavat tekijät. Monille asiakkaille ja erityisesti erikoistiloja tarvitseville tilojen rooli on keskeisessä asemassa ja Senaatti-kiinteistöt on tärkeä yhteistyökumppani. Senaatti-kiinteistöt toimii tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa työympäristöihin ja toimitiloihin liittyvissä kysymyksissä. Määräajoin tehtävien asiakastyytyväisyyden ja käyttäjätyytyväisyyden mittaamisen lisäksi hyödynnetään jatkuvaa asiakaspalautetta toiminnan parantamisessa ja ohjaamisessa. Senaatti-kiinteistöjen toiminta on asiakaskeskeistä. Asiakastyö perustuu asiakkuuksien ja asiakaskokemuksen johtamiseen sekä toiminnan ja palvelujen kehittämiseen asiakkaiden ydintoimintaa tukeviksi. Keskeiset toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet vuonna 2014 Osana Senaatti-kiinteistöjen strategiaprosessia uudistettiin asiakkuuksiin liittyvät strategiset linjaukset. Tavoitteena oli asiakaskokemuksen johtamisen tuominen toimintaan kaikissa prosesseissa ja toiminnassa. Toiminnan tueksi haluttiin uudistaa asiakaspalautekokonaisuus sekä sisäiset asiakkuusmittarit. Kerran vuodessa strategisille asiakkaille tehtävässä kyselyssä siirryttiin kauttaaltaan puhelinhaastatteluun. Palautteen keräämistä varten hankittiin asiakaspalautejärjestelmä, jota pystytään hyödyntämään eri tilanteissa monipuolisesta palautteen hankkimiseen. Asiakkaiden sähköinen asiointi on lisääntynyt voimakkaasti. Asioinnin helpottamiseksi ja parantamiseksi käynnistettiin asiakaspalveluportaalin kehittämishanke. Kehitystyön tuloksena saadaan 2015 keväällä käyttöön uusi asiakasportaali. Senaattikiinteistöjen tarjoamat verkkopalvelut löytyvät jatkossa samasta portaalista. Senaatin henkilöstöresursseja kohdistettiin ja uudistettiin paremmin ja suunnitelmallisemmin asiakkuuksille ja asiakkaille oleelliseen toimintaan. "Kokonaistyytyväisyys Senaatti-kiinteistöihin on hyvällä tasolla." Asiakkaiden tyytyväisyys hyvällä tasolla Senaatti-kiinteistöjen vuotuinen asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syksyllä Asiakaspalautetta Senaatti-kiinteistöjen toiminnasta, tiloista ja palveluista saatiin yhteensä 400 asiakkaalta (2013: 325 vastaajaa). Kysely toteutettiin kokonaisuudessaan puhelinhaastatteluin ja vastausprosentti oli 70 %. Edellisenä vuonna kysely toteutettiin pääosin internet-kyselynä ja vastausprosentti oli 32 %. Kokonaistyytyväisyys Senaatti-kiinteistöihin on hyvällä tasolla. Vastaajista 67

71 SENAATTI-KIINTEISTÖT 63 % on melko tai erittäin tyytyväisiä Senaattikiinteistöihin. Tyytymättömien vastaajien osuus on 8 %. Asiakkaiden suositteluhalukkuus on kuitenkin alhaisempi kuin toimialalla keskimäärin. Suositteluhalukkuutta vähentää vastaajien mukaan mm. vuokrataso, vaihtoehtojen puute sekä joustamattomuus. Aktiiviset suosittelijat arvostavat mm. hyvää yhteistyötä, asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä ratkaisuja, asiantuntemusta ja luotettavuutta. Asiakkaiden kokonaistyytyväisyys tiloihin, vuokranantajaan ja palveluihin on hyvällä tasolla, mutta negatiivinen trendi tuloksissa jatkuu. Vuokrasuhteeseen sisältyvät palvelut ovat edelleenkin Senaatti-kiinteistöjen vahvuus verrattaessa tuloksia alan muihin toimijoihin. Tulokset ovat pääosin hyvää tasoa: tutkituista 27 kohdasta 15 arvioitiin hyvälle tai erinomaiselle tasolle. Vahvuuksina mainittakoon kohteiden sijaintiin liittyvät tekijät, yhteyshenkilöiden tavoitettavuus, senaattilaisten ammattitaito ja asiantuntemus sekä asiakaspalvelun sujuvuus. Myös tilojen soveltuvuus omaan toimintaan on hyvä. Lähes puolet vastanneista arvioi kuitenkin tilatarpeidensa vähenevän lähiaikoina, mikä luo paineita tilajärjestelyille. Kriittisimmin vastaajat arvioivat tilakokonaisuuksien muunneltavuutta, tilan hintalaatusuhdetta, sisäilman laatua sekä omistajan imagoa vuokranantajana. Ympäristönäkökohtien ja ympäristövaikutusten huomioon ottaminen tiloissa ja niihin liittyvissä palveluissa koetaan erittäin tärkeäksi Senaattikiinteistöjen asiakaskunnassa. Peräti 83 % vastanneista sanoo asettavansa kestävää kehitystä tukevia vaatimuksia tiloille ja niihin liittyville palveluille nyt tai lähitulevaisuudessa. Vaatimukset koskevat lähinnä energiatehokkuutta ja energiankulutusta, jätteiden lajittelua ja kierrätystä sekä asiakkaiden omien ympäristötavoitteiden saavuttamisen tukemista, esim. Green Office -ympäristöjärjestelmä. Vuoden 2015 tavoitteet Asiakkuudenhallinta-prosessi yhdistettiin osaksi Senaatti-kiinteistöjen markkinointi- ja viestintätoimintoa. Uusien toimintamallien luominen ja vakiinnuttaminen ovat toiminnan keskiössä vuonna Asiakashallinnan keskeisenä tavoitteena vuonna 2015 on Senaatti-kiinteistöjen asiakaskokemuksen johtamisjärjestelmän kehittäminen. Työ aloitetaan analysoimalla asiakaskokemuksen nykytilaa, pyrkimyksenä tunnistaa asiakkaan kriittiset kohtaamispisteet asiakasta osallistavan tutkimuksen avulla. Näin saavutetun paremman asiakasymmärryksen pohjalta voidaan paremmin ymmärtää erilaisia asiakastarpeita. Asiakaskokemuksen kehittämistyö jatkuu seuraavana vuonna palvelukulttuurin kehittämisellä, mittaustapojen kehittämisellä sekä luotujen toimintamallien juurruttamisella arkeen.asiakastyytyväisyyden mittaamisesta siirrytään kohti jatkuvampia asiakaskuuntelun menetelmiä, joilla tähdätään syvällisemmän asiakasymmärryksen kerryttämiseen. Asiakaskuuntelun kehittäminen nivoutuu tiiviisti asiakaskokemuksen kehittämiseen siten, että kuuntelua kohdistetaan asiakaskokemuksen synnyn kannalta kriittisimpiin pisteisiin. Tämä merkitsee kyselyiden uudistamistarvetta niin sisällön, ajoituksen kuin kohdistamisenkin kannalta. Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista. 68

72 SENAATTI-KIINTEISTÖT Kumppanit Senaatti-kiinteistöjen toiminta palvelutuotannossa perustuu kumppanuuteen ja verkostoitumiseen palvelutoimittajien kanssa. Senaatti-kiinteistöjen uudessa strategiassa yhteneväisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimiva toimittajaverkosto ja sen hallinta on nostettu keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi. Valokeilassa vuonna 2014 Uusia kumppanuuksia hankittu ja kumppanuuksien määrä kasvoi. Kokonaisostot olivat noin 450 miljoonaa euroa ja toimittajia oli yhteensä noin Edistettiin hankintatoimen sähköistämistä. Verkkolaskuina vastaanotetaan tällä hetkellä 86 % kaikista laskuista. Senaatti-kiinteistöjen verkostomainen toimintatapa edellyttää sekä verkostojohtamisen osaamista että menetelmiä. Senaatin roolin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimittajaverkostoa johdetaan siten, että aikaansaadaan yhtenäisesti toimiva ja hyvin johdettu verkosto. Puitesopimukset keventävät ja tehostavat Senaatti-kiinteistöjen käytännön hankintoja. Lisäksi puitesopimuksilla varmistetaan palvelun saatavuus ja laatu. Pitkät puitesopimukset edistävät toimittajien ja Senaatti-kiinteistöjen oman toiminnan kehittymistä toistuvuuden ansioista. Lisäksi toimittaja ehtii viemään Senaattikiinteistöjen turvallisuus- yms. ohjeistukset osaksi oman organisaationsa toimintaan. "Senaatti-kiinteistöillä oli kertomusvuonna noin 4000 aktiivista toimittajaa." Uusin kumppanuuksin eteenpäin Senaatti-kiinteistöjen kumppanuudet ovat pääosin operatiivisia 2-4 vuoden välein kilpailutettavia puite- tai vuosisopimuksia, jotka ovat sekä valtakunnallisia että alueellisia. Vuonna 2014 pääsiallisesti valtakunnallisia kumppanitoimittajia oli 62 (58) kappaletta. Lisäksi alueellisesti on kilpailutettu eri osa-alueissa alueellisia osaajia. Operatiivisten kumppanuuksien ja puitesopimusten tavoitteena on kattaa kaikki lukumäärältään ja rahavirraltaan merkittävät hankinnat ja vähentää kertatoimittajien määrää. Kumppanit koulutetaan sopimuskauden alussa hyödyntämään Senaatti-kiinteistöjen toimintamalleja ja järjestelmiä. Lisäksi vuosittain pidetään tarvittaessa kehityskokouksia toiminnan edelleen kehittämiseksi. Palvelujen hankinnoissa Senaatti-kiinteistöt tekee tiivistä yhteistyötä Hansel Oy:n kanssa ja hyödyntää Hanselin kilpailuttamia palveluntarjoajia. Senaattikiinteistöillä on itse kilpailuttamia kumppanitoimittajia muun muassa kiinteistökehityksessä, kiinteistöjen hoidossa, rakennuttamisessa, työympäristökehittämisessä sekä oikeuspalveluissa. Uusia puitesopimuskumppanuuksia on tehty mm. rakennushistoriaselvitysten tekijöiden, kopiolaitosten, sisäilmakonsulttien kanssa ja Etelä- Suomen tietopalveluasiantuntijoiden kanssa. Erityisesti pitkäjänteistä 69

73 SENAATTI-KIINTEISTÖT työtä on tehty kiinteistöhoidon kumppaneiden kanssa, josta on kerrottu tarkemmin Kiinteistöjen ylläpito-osiossa. Investointeihin liittyvät hankinnat yli puolet kaikista ostoista Kokonaisostot vuonna 2014 olivat noin 450 miljoonaa euroa, mikä on noin 70 % Senaattikiinteistöjen liikevaihdosta. Suurimmat hankinnat olivat investointeihin liittyviä hankintoja, joita tehtiin yhteensä noin 230 miljoonan euron arvosta. Senaatti-kiinteistöillä oli kertomusvuonna aktiivisia toimittajia noin 4000 (4100), joista kertatoimittajia oli vajaa 1400 (1400). Rahavirrasta noin 80 % syntyy 200 suurimman toimittajan laskutuksesta. Vuonna 2015 on asetettu tavoitteeksi kilpailuttaa vähintään 10 uuttaa puitesopimuskumppanuutta. Talousrikollisuuden torjunnan osalta toimittajille pidetään laajasti koulutuksia vuonna Lisäksi uudet turvallisuussopimusmallit edellyttävät toimittajien kouluttamista. Sähköisen hankintajärjestelmän käyttö kasvoi merkittävästi Senaatti-kiinteistöt on kertomusvuonna kehittänyt hankintatoimintaansa muun muassa edistämällä hankintojen sähköistämistä. Hankintatoimen sähköistämisellä parannetaan hankintatoimen ohjattavuutta, lisätään läpinäkyvyyttä sekä tehostetaan hankintaan liittyvien toimintojen ja asiakirjojen hallintaa. Toiminnot sisältävät muun muassa sähköisen kilpailuttamisen, sopimustenhallinnan, tilaamisen ja toimittajuudenhallinnan. Sähköisen hankintajärjestelmän käyttö kasvoi vuonna 2014 merkittävästi ylläpidon ja investointien hankinnoissa. Lisäksi kertomusvuonna saatettiin päätökseen ostosopimustenhallinnan vaatimusmäärittely. Toimittajuudenhallintajärjestelmän määrittelyjä jatkettiin, mutta järjestelmää ei otettu vielä käyttöön. Vuoden 2015 tavoitteina on kasvattaa sähköisen hankintajärjestelmän käyttöä entisestään, aloittaa sähköisen ostosopimustenhallinnan käyttö ja pilotoida valtion yhteistä kilpailutusjärjestelmää. Senaatti-kiinteistöt on pyrkinyt aktiivisesti edistämään ympäristöystävällisen verkkolaskutuksen kasvua. Vuonna 2014 vastaanotettiin 86 (75) % kaikista laskuista verkkolaskuina. 70

74 SENAATTI-KIINTEISTÖT Toimialan kehittämiseen osallistuminen Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on toimia alan edelläkävijänä sekä pelisääntöjen ja toimintamallien edistäjänä ja rakentajana. Senaattikiinteistöjen kehitys- ja innovaatiotyön tavoitteena on ymmärtää asiakkaan tarpeita ja alan kehitystä ja luoda edistyksellisiä ratkaisuja. Yhteistyö ja verkostoituminen alan toimijoiden kanssa on aktiivista. Vuoden 2014 keskeiset tapahtumat Aktiivinen toimiminen kansainvälisissä vertaisverkostoissa, alan toimialajärjestöissä ja osallistuminen toimialan hankkeisiin ja ohjelmiin. Muutosjohtamisen asiantuntijapalvelun kehittäminen yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelman laajentaminen. Korjausrakentamisen uusien menetelmien kehittäminen kansainvälisessä EU-hankkeessa. "Senaatti-kiinteistöt osallistui aktiivisesti toimialansa ohjelmiin, hankkeisiin ja verkostoihin sekä lukuisiin kehitys- ja verkottumistilaisuuksiin vuonna 2014." Uusia pelisääntöjä alan toimijoiden kanssa Senaatti-kiinteistöt pyrkii kehitystyössään avoimeen yhteisöllisyyteen alan toimijoiden kanssa. Sidosryhmät kutsutaan mukaan kehittämiseen ja Senaatti-kiinteistöt jakaa myös itse avoimesti heille oman kehitystyönsä tuloksia. Senaatti-kiinteistöjen kehitystoimintaa ohjaa ja koordinoi strategia, kehittäminen ja tiedonhallinta - yksikkö. Sen tehtävänä on koordinoida erityisesti tulevaisuuden toimintaa luotaavia projekteja, ottaa kantaa toimintaprosessien ja muiden yksiköiden kehittämisehdotuksiin ja henkilöstöltä tuleviin aloitteisiin. Kehittämistoiminta perustuu Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintastrategiaan ja arvoihin. Senaattikiinteistöillä on kehitys- ja innovaatiopolitiikka, jossa on neljä Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintastrategiasta johdettua painopistealuetta: Ympäristö ja energia. Investointiprosessin tietomallintaminen. Tiedolla johtaminen sekä. Ratkaisuliiketoimintaan liittyen palveluiden tuotteistaminen. Senaatti-kiinteistöjen liiketoiminnan kannalta tärkeät kehittämisen aihealueet ovat useasti myös koko kiinteistö- ja rakennusalalle keskeisiä, kuten asiakaskokemuksen 71

75 SENAATTI-KIINTEISTÖT parantaminen, rakennuttamisprosessin uudistaminen, energiaseurannan ja -tehokkuuden parantaminen sekä sisäilman laatu. Yhteiskuntavastuun näkökulmasta keskeisiä kehityskohteita olivat myös tilankäytön tehokkuuden parantaminen ja talousrikollisuuden torjuntaan tarkoitettujen toimenpiteiden kehittäminen ja toteuttaminen käytännössä yhdessä verottajan kanssa. Senaatti-kiinteistöillä on vuosittain 1-2 omaa Tekes-rahoitteista kehityshanketta. Toimintavuonna päättyi RYM Oy:n tutkimusohjelmien hankkeet. Näissä mittavissa hankkeissa tutkittiin uusia tietomallipohjaisia investointiprosesseja sekä uusia työn tekemisen tapoja ja ympäristöjä. Näiden lisäksi Senaattikiinteistöt on mukana yhdessä EU-hankkeessa sekä noin kymmenessä tutkimus- ja kehityshankkeessa, joiden toteutuksesta vastaa ulkopuolinen taho, esimerkiksi tutkimuslaitos. Toiminnan kehittämiseen ilman oman henkilöstön kuluja käytettiin kertomusvuonna 1,5 milj. euroa (1,6), mikä on 0,2 % (0,2) liikevaihdosta. Aktiivinen osallistuminen ja verkostoituminen toimialalla Senaatti-kiinteistöt on vuonna 2014 osallistunut aktiivisesti toimialansa ohjelmiin, hankkeisiin ja verkostoihin sekä lukuisiin kehitys- ja verkottumistilaisuuksiin. Esimerkkeinä Finnish Green Building Council (FiGBC) ja KTI Oy:n toimialan benchmarking-selvitykset. Senaattilaiset ovat toimineet useammassa toimialan johto- ja seurantaryhmässä, joista esimerkkeinä ovat Raklin ja Rakennustietosäätiön hallitukset sekä toimialajärjestöjen toimikunnat. Työterveyslaitoksen Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat -teema-alueen seurantaryhmän puheenjohtajuus, RYM-SHOK:n tutkimusohjelman Model Nova -työpaketin veturiyrityksenä toimiminen sekä kansainvälisten vertaisverkostojen johtoryhmien jäsenyydet. 72

76 TYÖYMPÄRISTÖT Työympäristöt Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme yhteistyössä vastuullisen kumppaniverkostomme kanssa työympäristöjä, joiden avulla työn suorituskyky paranee ja valtion tilakustannukset alenevat. "Visionamme on, että Suomen valtio on uuden ajan työympäristöjen ja työnteon tapojen edelläkävijä." Valtakunnalliset konseptit Senaatti-kiinteistöt on tarjonnut asiakkailleen konseptointihankkeita asiantuntijapalveluna vuodesta 2007 lähtien. Konseptien avulla muodostuu toiminnallisesti, visuaalisesti ja tilarakenteeltaan mahdollisimman yhdenmukaisia ratkaisuja eri paikkakunnille. Ne tuovat myös tehokkuutta ja säästöjä. Sisäilma Sisäilman laatu on asiakkaiden työviihtyvyyteen ja terveyteen oleellisesti vaikuttava tekijä. Senaattikiinteistöt käytti vuonna 2014 sisäilmakorjauksiin ja ennakoiviin toimenpiteisiin yhteensä noin 26 miljoonaa euroa. CASE: Tullin työympäristökehittäminen Asiakaslähtöinen ja dynaaminen Tulli saa monipuoliseen toimintaansa tukea muutoksesta, jossa lähes kaikki pääkaupunkiseudun toiminta keskitetään saman katon alle Pasilaan. CASE: Turvallisuussopimukset Senaatti-kiinteistöt on yhdessä sidosryhmäkumppaniensa kanssa laatinut turvallisuussopimusmalleja, joilla pyritään yhtenäistämään valtion turvallisuuden hallintaan liittyviä menettelytapoja ja valtion hankinnoissa toimittajille asetettavia vaatimuksia. 73

77 TYÖYMPÄRISTÖT Työympäristöjen kehittäminen Senaatti-kiinteistöt tuottaa valtion toimitilastrategian mukaisesti tilaratkaisuja ja palveluja, joilla tuetaan asiakkaiden toimintaa kustannustehokkaasti ja joilla varmistetaan valtion kokonaisedun ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuuden toteutuminen. Senaattikiinteistöjen työympäristökehittämisen asiantuntijapalvelut ovat keskeisessä roolissa tilojen toimivuuden varmistamisessa ja muutosten läpiviemisessä. Työympäristöjen kehittäminen Keskeiset tekemiset vuonna 2014 Kertomusvuonna oli käynnissä useita laajoja työympäristökehittämisen projekteja eri asiakkaiden kanssa. Muutosjohtamisen palvelua asiakkaiden ylimmän johdon tueksi kehitettiin edelleen ja toteutettiin useissa asiakasprojekteissa. Tietotyön suorituskyvyn kehittäminen ja sen tuottavuuden mittaaminen nostettiin keskeisiksi teemoiksi työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluissa. Työympäristökehittämisen osaamista vahvistettiin rekrytoimalla muutosjohtamisen ja tietotyön tuottavuuden asiantuntijat. Panostettiin Senaatti-kiinteistöjen omaan työympäristökehittämisen osaamiseen yhteisten ja aluekohtaisten työympäristökehittämisen koulutusten muodossa. Toimitila- ja työympäristökonsepteja kehitettiin usean valtakunnallisen asiakkaan kanssa. Edistettiin työympäristökehittämisen osaamista ja asiantuntijapalveluiden kehittämistä useissa tutkimusprojekteissa mm. työympäristökehittämisen projektien asiakaskokemukseen ja työympäristöjohtamiseen liittyen. "Senaatti-kiinteistöjen omissa toimitiloissa toteutettiin mittava työympäristömuutos, jossa siirryttiin monitilaympäristöön." Senaatti-kiinteistöt on kehittänyt pitkälle tuotteistettuja työvälineitä asiakkaiden työympäristöjen tehostamiseen ja uudistustarpeisiin. Lähestymistapa on ratkaisukeskeinen, asiantuntijapalveluihimme kuuluu työympäristökehittämisen (tavoitteet - analyysi kehittäminen jalkauttaminen) ohella myös tuki organisaatiolle muutoksen läpiviemiseksi ja tietotyön suorituskyvyn kehittämiseksi. Työympäristöjen kehitysprojekteissa tarkastellaan työympäristöjä aina kokonaisuutena paitsi 74

78 TYÖYMPÄRISTÖT fyysisen, myös virtuaalisen ja sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Senaatti-kiinteistöt tuottaa työympäristöpalveluja asiakkailleen sekä omien asiantuntijoidensa voimin että yhteistyössä kumppaniverkostonsa kanssa. Tietotyön suorituskyvyn kehittäminen ja tuottavuuden mittaaminen Tietoisuuden lisääminen uusista työnteon tavoista ja uuden työympäristöajattelun omaksumisen edistäminen Senaatti-kiinteistöjen asiakaskunnassa on otettu vuoden 2015 tavoitteiksi uudessa strategiassa. Näihin voidaan vaikuttaa konkreettisesti työympäristökehittämisen keinoin. Myös valtion uusi toimitilastrategia linjaa mm. tilankäytön tehokkuuteen ja monitilaympäristöihin liittyviä asioita, joilla on suora vaikutus työympäristökehittämisen asiantuntijapalvelujen sisällön painopisteisiin. Tietotyön suorituskykyä kehittämällä on mahdollista tehostaa organisaation toimintaa ja saavuttaa merkittäviä hyötyjä pienentyvistä resursseista huolimatta. Kaikissa vuonna 2015 käynnistyvissä työympäristökehittämisen projekteissa on mm. tarkoitus toteuttaa tietotyön suorituskykyä mittaava kysely ennen työympäristökehittämistä vallitsevan tilanteen kartoittamiseksi ja dokumentoimiseksi. Toteutunut muutos osoitetaan toisella vastaavalla kyselyllä, kun asiakasorganisaatio on työskennellyt uudessa työympäristössä noin vuoden ajan. Näin saadaan kerrytettyä tärkeää tietoa uusien työnteon tapojen ja monitilaympäristöjen vaikutuksista. Ratkaisuprosessin mittareita on tarkoitus täydentää asiakasprojekteissa myös muilta osin monitilaympäristömuutosten vaikutuksia kuvaavalla määrällisellä ja laadullisella mittaristolla, joka on kehitetty työympäristötiimin alaisessa mittaritiimissä vuoden 2014 aikana, ja jota pilotoitiin Senaatti-kiinteistöjen omassa työympäristömuutoksessa Helsingin Lintulahdella. Konkreettisia tuloksia Senaatti-kiinteistöjen omissa toimitiloissa Helsingin Lintulahdenkadulla toteutettiin mittava työympäristömuutos, jossa siirryttiin työskentelemään perinteisestä avokonttorista monitilaympäristöön, jossa on erilaisia työtiloja työteon eri tarpeisiin ja vaiheisiin. Mitatut tulokset Helsingin Lintulahdella osoittivat, että työympäristömuutoksen ansiosta Työssä suoriutuminen on parantunut 11 % Tilankäyttö on tehostunut 34 % Tilakustannukset pienentyneet 26 % Kokouskustannukset pientyneet 5 % Hiilijalanjälki puolestaan on pienentynyt 14 % Energiankulutus 22 % Myös mm. tilojen käyttöasteita ja tietotyön suorituskykyä on mitattu Vuoden 2015 aikana muutosjohtamisen asiantuntijapalvelua syvennetään edelleen ja tarjotaan asiakkaille yhdistettynä tietotyön suorituskyvyn kehittämiseen. Yleispätevän työympäristön kehittäminen Tämän strategiakauden tavoitteeksi on myös asetettu valtion yleispätevän työympäristökonseptin kehittäminen ja pilotointi. Siinä tullaan paitsi luomaan pohja uusia työnteon tapoja tukevalle fyysiselle, virtuaaliselle ja sosiaaliselle valtionhallinnon työympäristölle, myös hakemaan ratkaisumalleja mm. käyttäjäpalveluiden ja kalustehankintojen suhteen. Kertomusvuoden työympäristökehittämisen asiakasprojektit Kertomusvuonna oli käynnissä useita laajoja työympäristökehittämisen projekteja eri asiakkaiden kanssa. Tukesille laadittiin Helsingin ja Tampereen toimipaikkoja koskeva yhteinen työympäristökonsepti henkilöstöä laajasti osallistavalla menetelmällä. Tavoitteiksi asetettiin uusien työnteon 75

79 TYÖYMPÄRISTÖT tapojen kehittäminen monitilaympäristön tukemana sekä tuntuva tilankäytön tehostaminen ja sitä kautta saavutettavat kustannussäästöt. Geodeettiselle laitokselle Masalaan tehtiin uusia työnteon tapoja ja monitilaympäristön toteutusmahdollisuuksia tutkimustyöpainotteisessa organisaatiossa kartoittava työympäristökehittämisen projekti. Geodeettinen laitos liitettiin osaksi Maanmittauslaitosta vuoden 2015 alusta. Säteilyturvakeskuksen (STUK) Roihupellon toimitalon toiminnallisuuden ja tilankäytön kapasiteettia sekä työympäristöpilotin toteutusmahdollisuuksia tarkasteltiin erilaisten vaihtoehtoisten tulevaisuusskenaarioiden kautta työympäristökehittämisen keinoin. Valtorille haettiin keskitettyä toimitilaratkaisua pääkaupunkiseudulta työympäristökehittämisen projektin tukemana. Ratkaisussa päädyttiin sijoittamaan Valtorin toimitilat Helsingin Lintulahdelle Senaatti-kiinteistöjen naapuriin. Valtiovarainministeriön työympäristön kehittämisen tarkoituksena on luoda yhdessä ministeriön kanssa sen toimintaa tukeva monitilaympäristö valtioneuvoston linnan perusparannettavaan historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Ulkoasiainministeriössä työympäristökehittämisen tarkoituksena on asettaa pitkän tähtäimen tavoitteet ministeriön työympäristön kehittämiselle, tutkia vaihtoehtoja eri toimintojen sijoittamiselle Katajanokalle ja tunnistaa mahdollisuuksia tehostaa tilankäyttöä valtion toimitilastrategian mukaisesti. Lisäksi tarkoitus on tuottaa työympäristömuutoksen roadmap yhteistyössä ministeriön johdon kanssa. Osana muutosta yksi osasto pilotoi uusia nimeämättömiin työpisteisiin perustuvaa monitilaympäristöä. Työ- ja elinkeinoministeriö keskittää toimintonsa kahteen perusparannettavaan kohteeseen. Ministeriötä tuetaan työpajoilla, joissa tunnistetaan tulevaisuuden työnteon tapoja ja ideoidaan, miten työympäristöllä voidaan tukea niitä. Työn tuloksena syntyy työympäristökonsepti, joka ohjaa tilojen käyttöä ja kalustusta. Oikeusministeriön työympäristöä kehitetään siten, että ministeriö voi sijoittua nykyistä yhtenäisempiin tiloihin Eteläesplanadi 10:een. Tavoitteena on tehostaa tilankäyttöä ja pienentää toimitilakustannuksia. Tilankäytön tehostamiseksi tutkitaan vaihtoehtoisia tapoja siirtyä nykyisestä yksilötyöhuoneisiin perustuvasta ratkaisusta pääosin monitilatoimistoon. Puolustusministeriölle suunniteltiin työympäristöpilottia Kaartin korttelin toimitaloon. Arppeanumin työympäristökehittämisessä rakennushistoriallisesti merkittävä arvokiinteistö muutetaan museosta nykyaikaiseksi nimeämättömiin työpisteisiin perustuvaksi monitilaympäristöksi valtioneuvoston kanslian käyttöön. Tila tarjotaan asiakkaalle valmiiksi kalustettuna. THL:lle toteutettiin työympäristökehittämisen projekti Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen kanssa yhteisille ruumiinavaustoiminnoille. Tulli, SYKE, Fimea ja Evira hakevat laboratorioiden tilankäytön synergiaa yhteisessä laboratorioiden synergiahankkeessa, joka eteni vuoden 2014 aikana yhteisen tahtotilan ja tavoitteiden määrittelyn osalta. Uudenmaan TE-toimistossa toteutettiin yhdessä asiakkaan johdon kanssa muutosvalmennuksia useissa toimipisteissä, joissa siirryttiin valtakunnallisen toimitila- ja työympäristökonseptin mukaiseen uuteen työympäristöön. Uudenmaan ELY-keskuksessa kehitettiin työtapoja ja yhteistyötä monitilaympäristössä toteuttamalla henkilöstötyöpajoja. Celia-kirjaston työympäristökehittämisen projektissa tarkasteltiin kirjaston muuttuneiden tavoitteiden ja toiminnan vaikutuksia työtapoihin ja työympäristöön. 76

80 TYÖYMPÄRISTÖT Konseptit Tulevaisuuden toimintamallit ja niihin liittyvät tila- ja teknologiaratkaisut kehitetään ja kuvataan valtakunnallisissa konseptihankkeissa. Linjauksia ja ratkaisuja sovelletaan käytäntöön laajoissa toimipisteverkostoissa. Kehittäminen tapahtuu tarpeen pohjalta räätälöidyssä prosessissa yhteistyössä kilpailutetun kumppaniverkoston kanssa, moniammatillisessa yhteistyössä. Projektit ovat systemaattisesti johdettuja, tavoitteellisia, sidosryhmiä osallistavia ja ne tuotetaan yhteistyössä laaja-alaisen kumppani- ja asiantuntijaverkoston avulla. Verkoston osaamisalueita ovat mm. työpsykologia ja johtaminen, organisaation toiminnan ja prosessien kehittäminen, arkkitehti- ja sisustussuunnittelu, asiakaskokemuksen kehittäminen, graafinen suunnittelu, palvelumuotoilu, tieto- ja viestintäteknologia, hajautetun organisaation, monipaikkaisen ja liikkuvan työn kehittäminen sekä työympäristöjohtaminen. Senaatti-kiinteistöt on tarjonnut asiakkailleen ydintoiminnan tarpeista lähteviä konseptointihankkeita asiantuntijapalveluna vuodesta 2007 lähtien. Yhteiset hankkeet ovat usein syventäneet asiakassuhdetta ja johtaneet jatkotoimeksiantoihin. Konseptit ja niihin liittyvät suunnitteluohjeet kiteyttävät strategisen tahtotilan ydintoiminnalle, tulevaisuuden työympäristölle ja toimitiloille: fyysisille tiloille ja kalusteille, tilankäytölle ja toimintatavoille, informaatio- ja kommunikaatiovälineille (ICT) sekä visuaalisille elementeille ja symboleille. Konseptoinnin piirissä ovat olleet kaikenlaiset tilatyypit: toimistotyyppiset tilat, asiakaspalvelutilat sekä erikoistilat kuten istuntosalit ja vankilat. Uutena asiana on asiakaspalvelun konseptoinnissa käyntiasiakaspalvelutilojen lisäksi huomioitu muutkin asiakaspalvelukanavat kuten verkkoympäristö, puhelin, posti ja etäpalvelu. Käytäntöön vietynä konseptit tuottavat mittakaavaetuja, kuten tilamuutosten läpiviennin tehokkuutta, nopeutta, helppoutta sekä kustannusten säästöä. Lisäksi konseptien avulla muodostuu toiminnallisesti, visuaalisesti ja tilarakenteeltaan mahdollisimman yhdenmukaisia ratkaisuja eri paikkakunnille. Esimerkiksi virastojen asiakkaat ja sidosryhmät hyötyvät konsepteista tasalaatuisemman palvelun ja asiakaskokemuksen muodossa. "Koulutustilaisuuksia järjestettiin tukemaan senaattilaisia valmistuneiden konseptien käyttöönottamiseksi kaikissa toimitilahankkeissa." 77

81 TYÖYMPÄRISTÖT Kertomusvuoden konseptointihankkeita Vuoden 2014 aikana yhteistyö jatkui Työ- ja elinkeinopalveluiden, Maanmittauslaitoksen, Oikeushallinnon, Verohallinnon, Poliisihallinnon, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Aluehallinnon ja ASPA 2014-hankkeen kanssa konseptien kehittämisen, edelleen kehittämisen sekä niiden käytäntöön soveltamisen merkeissä eri puolilla Suomea lukuisissa hankkeissa. Merkittävä asia oli Puolustus- ja turvallisuus toimialan ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyönä käynnistynyt Vankilakonsepti-kehityshanke. Tutkimuksen mukaan konseptit ovat kestäviä Valtakunnallisten konseptien tieteellistä taustaa vahvistava RYM Oy:n Built Environment Process Reengineering (PRE) -ohjelman New Ways of Working hanke päättyi loppukeväällä Tutkimuksessa tehtiin tärkeä havainto siitä, että konseptien taustalla olevat tavoitteet ovat kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Tutkimushankkeessa luotiin kestävän työympäristöjohtamisen viitekehys, joka helpottaa konseptien kestävyyden systemaattista tarkastelua ja kehittämistä. Jotta konseptien mukaiset kestävät ratkaisut saadaan toimimaan, on tutkimuksen mukaan valtionhallinnossa panostettava erityisesti ICTlaitteiden ja ohjelmistojen hankintaan ja niiden tehokkaaseen käyttöön. Tästä näkökulmasta ICT:n käyttöön syvennyttiin erityisesti Oikeushallinnon hallinnonalalla tehden löydöksiin perustuvia suosituksia ja laatimalla tiekartta. Tutkimushankkeen puitteissa tutkittiin myös Senaatti-kiinteistöjen oman työympäristön ja siihen liittyvän muutoksen vaikutusta tietotyön suorituskykyyn SmartWoW-kyselyn avulla. Tampereen Yliopiston NOVI-tutkimusyksikön kanssa kehitettiin myös työympäristömuutoksen vaikutusten mittaristo ja tunnistettiin muutosten euro-vaikutukset resurssien käytön tehostumisen myötä. Tietotyöhön ja sen suorituskyvyn mittaamiseen liittyvän ymmärryksen lisääntymisen myötä tunnistettiin myös tarve vahvistaa tätä näkökulmaa Senaatin asiantuntijapalveluissa tilaratkaisujen yhteydessä. Konseptien toimeenpanovaiheen työkalut käytössä Konseptikirjasto, sähköinen arkisto, vakiinnutti asemansa yhteistyöverkoston osapuolten käytössä. Konseptikirjasto ratkaisee tehokkaan ja ajantasaisen tiedonhallinnan sekä tiedon jakamisen tarvetta. Projektipankki sisältää konseptin ja suunnitteluohjeiden lisäksi esimerkiksi konseptin toteutettavuusarviolomakkeen, koulutusmateriaalia, valokuvia kohteesta ennen ja jälkeen muutoksen. Train The Trainer - toimintamallia markkinoitiin valtakunnallisten konseptien muutoksen johtamisen läpivientimalliksi. Mallissa asiakasta autetaan kehittämään itselle kyvykkyys uudistavien työympäristöhankkeiden läpiviemiseksi organisaatiossaan ja toimipisteverkostossaan. Mallin vahvuuksia ovat kustannustehokkuus ja jatkuva sisäinen yhteistyö ydintoiminnan, tilahallinnon, henkilöstöhallinnon ja tietohallinnon välillä. Hankkeiden läpiviennin tarkistuslistoja ja muutoksen tukimateriaalia hyödynnettiin tukemaan hallittuja konseptien toimeenpanoprosesseja. Koulutustilaisuuksia järjestettiin tukemaan senaattilaisia valmistuneiden konseptien käyttöönottamiseksi kaikissa toimitilahankkeissa. Koordinaatioryhmä toimintamallia sovellettiin joissain asiakkuuksissa osapuolten yhteistyön johtamiseksi konseptien toimeenpanossa. Mallin tarkoituksena on varmistaa, että osapuolet yhteistyössä kykenevät viemään konseptin linjaukset käytäntöön ja tuottamaan ne hyödyt, joita konsepteissa tavoitellaan. Työympäristömuutosten läpiviennin tukemiseksi ja merkittävien käyttäjämäärien osallistamiseksi ideoitua verkkopohjaista Idea-portaalia tutkittiin toteutettavuuden näkökulmasta. 78

82 TYÖYMPÄRISTÖT "Vankilakonseptikehityshanke käynnistyi Senaatti-kiinteistöjen ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyönä." Vankilakonseptihankkeessa kuunnellaan myös vankeja Yhteistyö Rikosseuraamuslaitoksen vankilakonseptin kehittämiseksi käynnistyi ja työ on edennyt hyvin. Konseptoinnin avulla luodaan yhtenäiset toimintalähtöiset ohjeet sille, miten vankiloita suunnitellaan ja miten vankeusprosessi niissä etenee. Valmiissa konseptissa esitetään ratkaisupaketit suunnitteilla oleville valvonnan intensiivisyystasoille (A1, A2, S1, S2). Ratkaisupaketit pohjautuvat eri käyttäjäroolien arjen toimintakonsepteihin. Vankilakonseptin perimmäisenä tavoitteena on vaikuttavuus eli rikosten uusimisriskiin vähentävästi vaikuttaminen. Uusi vankilakonsepti mahdollistaa hallitun ja turvallisen siirtymisen avoimempaan vankilamalliin, lisää hallitusti vangin kuntouttavaa omatoimisuutta, vaatii uudenlaista toiminta- ja johtamiskulttuuria,jotta hyödyt saadaan käytäntöön, jättää työntekijöille enemmän aikaa vangin kohtaamiseen, säästää kustannuksissa ja tehostaa tilankäyttöä. Tulevaisuudessa vankila on, vapauden menetysrangaistuksen lisäksi, vangeille oppimisympäristö sille, miten toimia yhteiskunnassa rikoksettomasti. Tekniikan hyödyntäminen arjessa vähentää vartijoiden valvonnan rutiinityötä mikä jättää enemmän aikaa vangin kohtaamiseen arjessa ja mahdollistaa vangin omatoimisuutta hallitusti. Työhön osallistuu laaja joukko rikosseuraamuslaitoksen johtoa, asiantuntijoita sekä vankiloissa työskentelevää henkilöstöä että rikostuomiotaan suorittavia vankeja. Myös sidosryhmien ajatuksia on kuultu kehittämisvaiheessa. Konsepti valmistuu keväällä 2015, jonka jälkeen käynnistyy pilotointivaihe. TE-palvelujen asiakaskokemusta kehitetään asiakkaita ja henkilöstöä osallistamalla Syksyn 2014 ja kevään 2105 aikana tehdään käytännönläheistä kehitystyötä tiiviissä yhteistyössä TE-toimistojen henkilöstön, henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä TEM:n asiantuntijoiden kanssa. Jokaisella 15 TE-toimistolla on oma edustajansa projektin kannalta keskeisessä ryhmässä. TE-palvelusta kehitetään sekä henkilö- että yritysasiakkaan näkökulmasta yhtenäistä, vaivatonta ja vaikuttavaa palvelulinjasta tai - kanavasta riippumatta. Asiakaskokemuksen kehittämisen työmenetelmiä ovat asiakkaita ja henkilöstöä osallistavat luotaintehtävät, haastattelut, havainnoinnit, kyselyt, työpajat ja asiakasraadit. Projektin tuloksena syntyy asiakaslähtöisten palvelujen kehittämisen osaamista työ- ja elinkeinohallintoon, palveluidentiteetti eli sisäinen asiakaskokemuksen kehittämisen motto, Apuri eli asiakaskohtaamisten käsikirja, asiakaspalvelutilan digitaalinen motivointiseinä, jossa esitellään brändiä tukevaa viestintämateriaalia, työympäristöja toimitilakonseptin sovellusohjeet eri koon tilanteisiin, TE-palveluiden kehityshankkeiden asiakaskokemuksen tarkistuslista, käyntiasiakasopastekonsepti sekä kielellisiä, tyylillisiä ja visuaalisia ratkaisuehdotuksia TEpalvelut.fi sivustolle. Meneillään oleva vaihe on TEM:n ja Senaattikiinteistöjen yhteistyössä käynnistämä jatkotyö vuonna 2012 alkaneelle 79

83 TYÖYMPÄRISTÖT monikanavaisen asiakaskokemuksen kehitystyölle (toteutettiin World Design Capital 2012 hankkeena). Vaihe valmistuu kevään 2015 lopussa. Työn taustalla on TE-palvelujen valtakunnallinen toimitila- ja työympäristökonsepti, joka valmistui kesäkuussa Työ jatkui heti syksyllä TEpalvelujen asiakaskokemuksen analysoinnilla palvelumuotoilua hyödyntäen. Edelleen kehittämisen tavoitteena oli aiempaa asiakaslähtöisemmin arvioida, tunnistaa kehittämiskohteita ja kehittää asiakaskokemusta kaikissa palvelukanavissa kasvokkain ja etäyhteydellä, puhelimessa sekä verkossa asioitaessa. TE-palvelujen asiakkaiden kokemuksiin pureutuva kehityshanke kiteytyi TEpalvelujen asiakaskokemuksen kehittämisehdotukset raportiksi syksyllä Hankkeessa asiakaskokemusta tutkittiin ja kehitettiin käyttäjäkeskeisesti palvelumuotoilun, graafisen suunnittelun ja tilasuunnittelun menetelmin. Keskeisiä löydöksiä olivat muun muassa tarve yhtenäistää TE-palvelujen brändi sekä alkaa johtaa palvelujen asiakaskokemuksen kehittämistä koordinoidusti. Yhteistyössä TEM:n ja TE-palvelujen asiantuntijoiden kanssa tuotettu työympäristö- ja toimitilakonseptin muutosprosessin hallintaa parantava Muutoksen tukimateriaali-pakettia hyödynnetään hallinnon sisäisissä koulutustilaisuuksissa sekä toimitilahankkeiden henkilöstölle järjestettävissä työpajoissa. Konseptin mukaisia toimitilahankkeita oli vuoden 2014 aikana toteutuksessa mm. Pasilassa, Itäkeskuksessa, Porvoossa, Raaseporissa, Vaasassa, Joensuussa ja Varkaudessa. Työ- ja elinkeinotoimisto auttaa työpaikan saamisessa, järjestää neuvontaa koulutuksesta ja hoitaa työttömien työnhakijoiden sosiaalisia etuja. Työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita ovat työnhakijat ja työtä tarjoavat työnantajat. TE-palvelujen toimipisteissä työskentelee noin 4000 työntekijää. Aluehallintovirastojen konseptia pilotoidaan huolella Viranomaislausunnot voivat Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa syntyä tähän malliin: asiantuntijat siirtyvät tiimitilasta pienen vetäytymishuoneen sohville. Näyttötaulu seinällä näyttää tekstin, jota luonnostellaan yhdessä, ja lausunto on valmis yhdellä istumalla. Näin lausunnot valmistuvat nopeammin kuin ennen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätoimipaikka Oulussa toimii AVIen toimitila ja työympäristökonseptin pilottihankkeena ja kokemusten kerääjänä. Pilottia pääsevät testaamaan kaikki Pohjois-Suomen AVI:n työntekijät. Pilotin suunnittelun tavoitteena oli luoda eri arkkityyppejä toimistotyön lähiympäristöiksi, jotka vastaavat aluehallintovirastojen kunkin eri yksikön tulevaisuuden tarpeisiin. Pilottitilan toteuttamisen ja jälkiarvioinnin tavoitteena on luoda käytännössä testattu suunnitteluohje, joka ohjaa vahvasti kaikkien AVI -työympäristöhankkeiden toteuttamista. Aluehallintovirastojen valtakunnallisen toimitilakonseptin kehittäminen tehdään yhteistyössä Valtiovarainministeriön ja Aluehallintovirastojen kanssa. Aluehallintovirastot hoitavat lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Jokaisella aluehallintovirastolla on tietty maantieteellinen toimialue, joka käsittää yhden tai useamman maakunnan. Aluehallintovirastojen vastuualueita ovat peruspalvelut, oikeusturva ja luvat; työsuojelu; ympäristöluvat; pelastustoimi ja varautuminen sekä opetus- ja kulttuuritoimi. luehallintovirastoissa on noin 1300 työntekijää. Asiointipisteistä julkisia palveluja yhden luukun periaatteella Valtakunnallisen toimitilakonseptin tavoitteena on tukea asiakaslähtöistä ja tehokasta tapaa tuottaa julkisia palveluja Asiointipisteiden 80

84 TYÖYMPÄRISTÖT kautta. Asiakaspalvelu 2014 hankkeen tavoitteena on, että asiakkaat saavat julkisen hallinnon asiakaspalvelut yhteisistä Asiointipisteistä koko maassa yhdenvertaisesti ja kohtuuetäisyydellä asuinpaikastaan. Palvelut voidaan tuottaa näin myös tehokkaasti ja taloudellisesti. Hankkeen taustalla ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman yhteispalvelun kehittämistä koskevat linjaukset. Asiointipiste on kunnan ylläpitämä julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelupiste, jota on kokeiltu syyskuusta 2014 alkaen viidellä paikkakunnalla: Mikkelissä, Oulun Kiimingissä, Paraisilla, Pelkosenniemellä ja Saarijärvellä. Pilotoinnin arviointi- ja seurantaraportti valmistuu kesäkuussa Pilotoinnin havaintojen perusteella tehdään tarvittavat muutokset hallituksen esitysluonnokseen laiksi julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella Asiointipisteessä voi hoitaa yhdellä käynnillä monia asioita, jotka muuten vaatisivat asiointia useiden viranomaisten kanssa. Asiointipisteistä saa aina vähintään Kelan, Poliisin lupahallinnon, Verohallinnon, maistraatin, TE-toimiston ja kunnan palveluja. Etäpalvelu täydentää Asiointipisteen tarjontaa antamalla mahdollisuuden asioida viranomaisen asiantuntijan kanssa verkkoyhteyden avulla. Asiointipisteiden valtakunnallinen toimitilakonsepti kehitetään apuvälineeksi kaikille kunnille sekä palveluntarjoajille. Konsepti toimii suosituksena tilaratkaisujen toteutussuunnittelijoille sekä apuvälineenä tiloja käyttävän organisaation toiminnan kehittämiselle. Konsepti kattaa mm. käyntiasiakkaan kokemuspolun, palvelutilan vyöhykkeet, tilatyypit, tilojen käytön, tietoteknologiaan liittyvät pääperiaatteet sekä tunnelman, visuaalisen ilmeen ja opasteet. hallinnon yhteisen asiakaspalvelun pilotointityöryhmä ohjaa työtä. Myyrmäen pilotti testasi Verohallinnon valtakunnallisen toimitila- ja työympäristökonseptin Kiitellyn Myyrmäen pilotin oppeja otettiin haltuun ja konseptia ja suunnitteluohjeita tarkistettiin sen perusteella koko vuoden 2014 ajan. Tarkistettua konseptia ja suunnitteluohjetta sovellettiin verohallinnon toimitilahankkeisiin mm. Turussa, Vaasassa, Hämeenlinnassa ja Oulussa. Vahvaa tukea hankkeille antoi verohallinnon oma Toimitilapalvelut-yksikkö. Verohallinnon konseptin keskeisiä tavoitteita ovat resurssien käytön tehostaminen, osaamisen jakamisen kehittäminen ja vuorovaikutteisten työtapojen käyttöönotto, sekä työhyvinvoinnin, turvallisuuden ja viihtyvyyden kehittäminen. Kehittämisvaiheessa konsepti linkittyi tiiviisti verohallinnon meneillään oleviin strategisiin toiminnan kehittämishankkeisiin, nykyaikaisten tieto- ja kommunikaatioteknologioiden käyttöönottoon, prosessien ja työkulttuurin kokonaisuudistukseen sekä toimipisteverkoston muutokseen. Konsepti linjaa kullekin työntekijälle oman työpisteen kuitenkin tilaa hyvin tehokkaasti hyödyntäen. Lopputulos on mitä modernein tietotyön työympäristö tarvittavine välineineen. Vuoden loppupuolella ryhdyttiin valmistelemaan verohallinnon asiakaspalvelukonseptia. Verohallinto kerää suurimman osan Suomen veroista ja veronluonteisista maksuista. Verotulot ovat julkisen talouden merkittävin tulonlähde. Niillä ylläpidetään ja kehitetään yhteiskunnan palveluja. Verohallinnon yksiköt ovat henkilöverotus, yritysverotus, veronkanto sekä ydintoiminnan tukiyksiköt. Verohallinnossa on noin 5000 työntekijää. Työ tehdään valtiovarainministeriön ja Senaattikiinteistöjen yhteistyönä. Julkisen 81

85 TYÖYMPÄRISTÖT Maanmittauslaitoksen monipaikkaista työtä tukeva työympäristöratkaisu Ouluun Monessa suhteessa edelläkävijänä toimivan Maanmittauslaitoksen työympäristökonseptin toimeenpanovaihe alkoi Oulun pilotti kohteen suunnittelun ja rakentamisen merkeissä. Lisäksi vuoden 2014 aikana käynnistettiin Porin ja Hämeenlinnan hankkeet. Pilotti Oulussa toteuttaa keväällä 2013 vahvistettua Maanmittauslaitoksen valtakunnallista monipaikkaisen työn toimitila- ja työympäristökonseptia. Pidemmällä aikajänteellä kaikki Maanmittauslaitoksen toimipaikat uudistetaan konseptin mukaisiksi niin, että ne tukevat Maanmittauslaitoksen uuden organisaatiomallin toteuttamista, uudistuvia työtapoja ja asetettu 15 m2/htv tilatehokkuustavoite toteutuu. Konseptin linjauksen mukaan työpisteitä ratkaisussa on n. 80 % henkilöstön määrästä. Maanmittauslaitoksen valtakunnallinen asiakaspalvelukonsepti valmistui vuonna 2009 ja muodostaa kokonaisuuden monipaikkaisen työn työympäristökonseptin kanssa. Asiakaspalvelutilat sisältyvät tilatehokkuustavoitteeseen. Konseptin mukaisesti työympäristössä on monipuolisesti erilaisia paikkoja eri työnteon tilanteita ja tarpeita varten. Henkilöstöllä on liikkuvuuden mahdollistavat työvälineet ja jokainen voi vapaasti valita paikan, joka kulloisellekin työtehtävälle parhaiten sopii. Valtionhallinnon edelläkävijänä linjaukseksi sovittiin, että kenelläkään ei ole henkilökohtaista työpistettä, sen sijaan on erilaisia alueita toisaalta keskittymiselle, toisaalta yhteistyölle. Lisäksi työtä tehdään toimipaikan ulkopuolella: ennen kaikkea eri toimitusten yhteydessä asianosaisten luona, maastossa ja kotona. Uutuusarvoa konseptia kehitettäessä oli myös sillä, että työssä hyödynnettiin palvelumuotoilun osaajia ja menetelmiä monipaikkaisen työn työntekijäkokemuksen kehittämisessä. Maanmittauslaitoksella on lisäksi käytössään omat sisäisesti laaditut monipaikkaisen työn periaatteet. Oulun pilotin kokemuksia arvioidaan vuoden 2015 ajan ja opit siirretään seuraaviin Maanmittauslaitoksen toimitilahankkeisiin. Yli 200-vuotias Maanmittauslaitos tekee erilaisia maanmittaustoimituksia kuten esimerkiksi lohkomisia ja tilusjärjestelyjä sekä tuottaa karttaaineistoja ja edistää niiden yhteiskäyttöä. Maanmittauslaitos turvaa maanomistuksen ja luototusjärjestelmän ylläpitämällä kiinteistöjen lainhuutoja ja kiinnityksiä sekä muita kiinteistöjen tietoja rekistereissään. Keskeisiä tehtäviä ovat myös paikkatiedon tutkimus ja soveltaminen sekä tietojärjestelmien kehittämistehtävät. Maanmittauslaitoksella on toimipaikkoja 37 paikkakunnalla ympäri Suomen, Maarianhaminasta Ivaloon. Työntekijöitä Maanmittauslaitoksessa on yhteensä noin "Kehityshankkeet ovat usein syventäneet asiakassuhdetta ja johtaneet jatkotoimeksiantoihin." Turku ja Tampere ensimmäisiä Oikeushallinnon konseptin käyttöönotossa Turun oikeustalon asiakaspalvelutilojen ja Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimiston pilotit valmistuivat. Kotkassa ja Joensuussa konseptia testattiin toteutussuunnitteluvaiheessa, peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteissa. Konseptin toimeenpanovaihe jatkui lisäksi useissa konseptin soveltamistilanteissa mm. Kuopiossa, Lahdessa ja Hämeenlinnassa. Laajin Suomessa kehitetty valtionhallinnon työympäristöihin liittyvä konseptointihanke valmistui syksyllä 2013 ja kattaa oikeushallinnon henkilöstön työtilat, asiakaspalvelutilat ja 82

86 TYÖYMPÄRISTÖT istuntosalit. Konseptin kehittämisessä hyödynnettiin myös tutkimusta. Oikeushallinto osallistui Senaatin asiakkaana RYM Oy:n PRE (Built Environment Process Re-engineering) New Ways of Working hankkeeseen. Tutkijat perehtyivät uusien työnteon tapojen mahdollisuuksiin ja niihin liittyvien tieto- ja vuorovaikutusteknologisten ratkaisujen käyttöönottoon oikeushallinnossa. Konseptin tavoitteena on edistää oikeushallinnon tilojen yhdenmukaista ja kustannustehokasta suunnittelua ja toteutusta, myötävaikuttaa toiminnan tehostumiseen ja kehittymiseen siten, että tilat tukevat mahdollisimman hyvin toiminnan vaatimuksia, sekä edistää vuokrakustannusten alentamista. Konseptin linjauksen mukaan jokaisella työntekijällä on oma työpiste, osalla oma työhuone. Konseptia toteutetaan osana oikeushallinnon toimitila- ja hankejohtamisen toimintamallia. Konsepti toimii ohjeena tilaratkaisuissa sekä tukee tiloja käyttävän organisaation toiminnan kehittämistä. Konsepti linjaa oikeushallinnon noin 9500 työntekijän työympäristöä ja kattaa kaikki oikeushallinnon sektorit: tuomioistuimet, syyttäjänviraston, oikeusaputoimistot, ulosottoviraston ja yhdyskuntaseuraamustoimistot. Vuoden 2014 aikana huomio kohdistui muutoksen konseptin toimeenpanon tarpeisiin. ELY-keskukset muutoksessa Vuonna 2014 ELY-keskuksille toteutettiin konseptin mukaisesti tilat Rovaniemelle ja Ouluun. ELY-keskusten konseptin taustalla on strateginen tavoite tehdä toiminnasta entistä asiakaslähtöisempää. Asiakaskokemusta ja toimintatapoja halutaan parantaa, yksiköiden välistä yhteistyötä tehostaa sekä työhyvinvointia lisätä. (liikenne- ja viestintäministeriö), ympäristö ja luonnonvara (ympäristöministeriö). ELY-keskuksissa on noin 3500 työntekijää. Poliisitalokonsepti käytössä mm. Joensuussa ja Kotkassa Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ennaltaehkäisee rikoksia sekä selvittää näitä ja saattaa nämä syyteharkintaan. Poliisihallinnossa työskentelee n työntekijää. Vuoden 2011 lopussa valmistuneessa konseptissa on kuvattu poliisitalon eri tilaryhmät ja vyöhykkeet sekä niiden mitoitus- ja suunnitteluperiaatteet. Ratkaisuja tarkemmin kuvaavissa, vuonna 2013 valmistuneissa suunnitteluohjeissa on esitetty toiminnan kannalta keskeisten tilaryhmien sisäiset ratkaisuperiaatteet, tilamitoitus sekä kalustus ja varustus. Suunnitteluohjetta täydennettiin ja päivitettiin syksyllä Vuoden 2014 aikana Poliisitalokonsepti ja sen suunnitteluohjeet olivat käytössä kaikissa poliisihallinnon toimitilaratkaisuissa ja rakennushankkeissa mm. Lappeenrannan poliisitalohankkeessa, Lahden pääpoliisiasemahankkeessa ja Oulun pääpoliisiasemahankkeessa. Varsinaisina pilottikohteina toimivat Joensuun oikeus- ja poliisitalo ja Kotkan poliisitalo. Poliisitalokonseptin suunnitteluohjeita hyödynnettiin niin yksittäisten tilojen muutostöiden suunnittelussa kuin kokonaisten poliisitalojen tilasuunnittelussa ja kustannusarvioiden laatimisessa. ELY-keskuksia on 15. Niiden vastuualueet ovat elinkeinot, työvoima ja osaaminen (työ- ja elinkeinoministeriö), liikenne ja infrastruktuuri 83

87 TYÖYMPÄRISTÖT Esteettömyys Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on, että asiakkaiden käytössä olevat kiinteistömme ovat kaikille kävijöille ja työntekijöille mahdollisimman esteettömiä ja saavutettavia toiminta- ja viestintäympäristöjä. Senaatti-kiinteistöjen ohjelmallisella esteettömyystyöllä on jo kymmenen vuoden historia. Vuonna 2004 vahvistettiin ensimmäinen esteettömyysstrategia. Siitä lähtien on kehitetty kartoitustoimintaa ja toteutettu monenlaisia pienempiä ja suurempia toimenpiteitä. Vuonna 2013 uusittiin Senaatti-kiinteistöjen sisäinen esteettömyysohjeistus. Sitä täydennettiin ensimmäistä kertaa konkreettisilla suunnittelutavoitteilla, joissa pyritään jopa viranomaismääräyksiä parempaan tasoon. "Kertomusvuonna ajankohtainen rakennushanke oli THL:n uusi toimitalo." Esteettömyyskartoitukset ovat jo vakiintunut osa rakennushankkeiden esiselvityksiä. Erityisen tärkeitä ammattitaitoiset kartoitukset ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kiinteistöissä, jossa suojelunmääräysten ja esteettömyystavoitteiden yhteensovittaminen on vaativa tehtävä. Suunnittelun lähtötiedoksi tarvitaan monenlaista faktaa olemassa olevasta rakennuksesta. Museovirastolta siirtyneet kiinteistöt ovat erityisen haastavia esteettömyyden kannalta, ovathan esimerkiksi linnat alun perin tarkoitettu mahdollisimman hankalaksi viholliselle päästä sisälle. Senaatti-kiinteistöt jatkaa Museovirastossa aloitettua työtä kohteiden saamiseksi kaiken kansan ulottuville. THL: Tavoitteena esimerkillinen esteettömyys Kertomusvuonna ajankohtainen rakennushanke oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusi päärakennus, joka valmistuu Tilkanmäen kampukselle Helsinkiin. Hankkeen tavoitteena on ollut esimerkillisen saavutettavat toimitilat ja esteetön työympäristö. Esteettömyys on ollut mukana kattavasti kaikessa suunnittelussa. THL:n ja Senaatti-kiinteistöjen omien asiantuntijoiden lisäksi suunnitteluun on osallistunut normaalia enemmän alan asiantuntijoita ja kumppaneita. Toimitilojen käyttöönoton jälkeen alkuvuonna 2015 järjestetään esteettömyyskatselmus, jonka tuloksia hyödynnetään esteettömän lopputuloksen viimeistelyyn. Säännölliset koulutukset Senaatti-kiinteistöt järjestää säännöllisesti esteettömyteen liittyvää koulutusta hankehenkilöstölle. Vuosittainen esteettömyyskoulutus päätettiin tänä vuonna toteuttaa elämyksellisellä tavalla. Hankepäivien aikana oli senaattilaisilla mahdollisuus kokeilla Avaava Oy:n Ikäpukua, joka tuo käyttäjälleen melkoisia näkö-, kuulo- ja liikkumishaittoja. Lisäksi Kuuloliitto ja Qulu Oy olivat järjestäneet tietoiskun ja kokeilumahdollisuuden kuulolaitteita ja induktiosilmukasta. Omakohtainen kokemus muokkaa asenteita tehokkaammin kuin teoreettinen tieto tai määräykset. 84

88 TYÖYMPÄRISTÖT Ikäpuku tuo käyttäjilleen melkoisia näkö-, kuulo- ja liikkumishaittoja. 85

89 TYÖYMPÄRISTÖT Turvallisuus Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on valtion toimitilastrategian mukaisesti tarjota asiakkailleen turvalliset ja terveelliset toimitilat. Turvallisuusratkaisujen tulee olla tarkoituksenmukaisia ja oikeantasoisia. Valtion tulee pyrkiä yhtenäistämään palveluntuottajille asetettavia turvallisuusvaatimuksia ja niihin liittyviä menettelyjä yhdenmukaisilla turvallisuussopimusmalleilla. Yhtenevät turvallisuusvaatimukset edistävät myös tilojen järkevää yhteiskäyttöä. Turvallisuuden johtaminen, kehittäminen ja varmistaminen on Senaatti-kiinteistöissä jatkuva prosessi. Turvallisuustoimintaa johdetaan turvallisuuden johtoryhmän toimesta, joka ohjaa turvallisuuteen liittyvien projektien toteutumista, ylläpitää tilannekuvaa turvallisuustilanteesta ja - tasosta sekä tekee aloitteita ja koordinoi toimenpiteitä turvallisuuden kehittämiseksi. Ryhmä seuraa sidosryhmiin liittyvien turvallisuusmenettelyjen ja -prosessien toimivuutta, valvoo uusien toimitilojen turvaratkaisuja, vastaa jatkuvuussuunnittelusta sekä antaa ohjeita toiminnan kehittämiseen. "Tietoturvallisuus oli Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 turvallisuuden kehittämisen painopisteenä." Turvallisuuspolitiikan pääasiallisia kohteita ovat: Henkilöstön turvallisuus Kiinteistö- toimitilaturvallisuus Tietoturvallisuus Varautuminen Rakennusten tekniset ratkaisut suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat tilojen käyttäjien turvallisen toiminnan sekä tukevat kestävää kehitystä. Näitä ratkaisuja ovat muun muassa paloturvallisuuden ratkaisut, turvallisuusvalvonnan mahdollisuudet, kiinteistöön kuuluvat tietoliikenteen perusratkaisut sekä jätehuollon järjestelyt. Asiakkaita myös opastetaan käyttämään tiloja turvallisesti ja asianmukaisesti. Kiinteistöturvallisuuden tavoitteena on kiinteistön toimintojen ja energiahuollon turvaaminen ja varmentaminen. Senaatti-kiinteistöllä on lupa harjoittaa vartioimisliiketoimintaa ja tarjoaa osana käyttäjäpalveluitaan myös vartioimisliikeluvanvaraisia palveluita. Vuosi 2014 Tietoturvallisuuteen liittyvät näkökohdat ovat nousseet viime vuosina merkittävään asemaan muun muassa toimintojen digitalisoitumisen myötä, ja niihin liittyvät toimenpiteet olivat edelleen Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 turvallisuuden kehittämisen painopisteenä. Myös turvallisuussopimuksiin liittyvät kysymykset olivat ajankohtaisia ja sopimusten kehittäminen yksi kertomus vuoden keskeisistä tekemisistä. 86

90 TYÖYMPÄRISTÖT Turvallisuussopimusten tyypillisiä aihealueita ovat mm. tietojen salassapito, pääsy asiakkaan suojattaviin tietoihin ja tietojen asianmukainen käsittely, pääsy asiakkaan tiloihin, henkilöiden hyväksyttämiseen ja turvallisuusselvittämiseen liittyvät menettelyt, vaitiolositoumuskäytännöt, toimittajan tilojen suojaus, alihankkijoiden käyttämiseen liittyvät menettelyt, tarkastukset ja raportointi sekä sopimusrikkomuksiin menettelyt ja sanktiot. Keskeiset tavoitteet ja tekemiset vuonna 2014 Turvallisuuden johtoryhmän toimintasuunnitelman keskeiset tavoitteet saavutettiin. Turvallisuustavoitteet sisällytettiin Senaattikiinteistöjen uuteen strategiaan. Riskiarviointeja ja auditointeja tehtiin useille palvelutoimittajille ja eri järjestelmäkokonaisuuksille. Jatkuvuus- ja valmiusharjoituksia sekä koulutusta suunniteltiin ja järjestettiin kertomusvuonna ja niitä jatketaan myös vuonna Turvaposti-palvelu otettiin käyttöön turvallista verkkoviestintää varten. Suojelujohtaminen palvelua pilotoitiin onnistuneesti vuoden aikana. Turvallisuusasiantuntijapalvelua käytti tilaratkaisuissaan useat asiakkaat ja TEpalveluiden turvallisuuskonseptia kehitettiin. Turvallisuusjärjestelmät ja -ratkaisut palvelun tuotteistuksen kuvaus valmistui vuoden aikana ja palvelun käyttöönotto suunnitellaan alkavaksi vuoden 2015 aikana. Rakennettiin yleinen valtion toimijoiden välinen turvallisuussopimusmalli. Vuoden 2015 tavoitteet Vuoden 2015 keskeiset turvallisuuden kehittämiseen valitut tavoitteet tukevat Senaattikiinteistöjen strategiaa. Painopistetavoitteiksi turvallisuudelle asetetaan: Kyberturvallisuuden kehittäminen ja siihen liittyen varautumissuunnitelman ja viranomaisyhteistyön käynnistäminen. Turvallisuussopimuksien uudistaminen valituille asiakkaille.turvallisuusasiantuntemukseen perustuvien palveluiden edelleen tuotteistaminen sekä puitesopimusten tekeminen turvallisuusauditoitujen konsulttien kanssa. Senaatti-kiinteistöt toteuttaa edellisten lisäksi useita turvallisuuden kehittämishankkeita vuoden 2015 aikana sekä ylläpitää ja kehittää vuosikellon mukaista turvallisuuden johtamisjärjestelmäänsä. 87

91 TYÖYMPÄRISTÖT Sisäilma Sisäilman laatu on asiakkaiden työviihtyvyyteen ja terveyteen oleellisesti vaikuttava tekijä. Laadukas sisäilmasto vaikuttaa tilojen käyttäjien hyvinvointiin ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Terveellinen työympäristö edistää myös kiinteistönomistajan tavoitteiden saavuttamista. Huono sisäilma on merkittävä kansantaloudellinen ja kiinteistöomistajalle liiketaloudellinen ongelma. Hyvät sisäolosuhteet toimitiloissa on Senaattikiinteistöjen keskeinen tavoite, jota edistetään muun muassa moniammatillisessa ja toimintansa vakiinnuttaneessa sisäympäristöklinikka SYKLIssä. Senaatti-kiinteistöt käytti vuonna 2014 sisäilmakorjauksiin ja ennakoiviin toimenpiteisiin yhteensä noin 26 miljoonaa euroa. Kunnossapidon sisäilmakorjauksiin käytettiin noin 9 miljoonaa ja investointeihin liittyviin sisäilmakorjauksiin käytettiin noin 17 miljoonaa euroa. "Senaatti-kiinteistöt panostaa sisäilmastoasioiden hoidossa erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin." Hyvä työympäristö on: Turvallinen Taloudellinen Ympäristöystävällinen Kannustava Terveellinen ja toimiva Senaatti-kiinteistöjen tavoitteina sisäilmakysymysten hallitsemiseksi on: Ehkäistä ennalta sisäilmaongelmat. Torjua uusien kosteusvaurioiden syntyminen uudisja korjausrakentamisessa. Vähentää terveyshaittoja ja taloudellisia menetyksiä järjestelmällisesti. Yhtenäistää menettelytavat sisäympäristöongelmien todentamiseen ja korjaustarpeen arvioimiseen terveellisen ja turvallisen rakennuskannan edistämiseksi. Sisäympäristöklinikka SYKLI Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2010 perustaman sisäympäristöklinikka SYKLIn tehtävänä on tukea Senaatti kiinteistöjen sisäistä työskentelyä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. SYKLIn rooli on koordinoiva ja konsultoiva. SYKLIn asiantuntijajäsenet muodostuvat Senaatti-kiinteistöjen ja Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijoista sekä alueiden ja toimialojen sisäilmayhdyshenkilöistä. Kehitystiimi työskentelee lähtökohtaisesti virtuaalisen työympäristön avulla. SYKLI kokoontui kertomusvuonna yhdeksän kertaa. Vuoden 2014 keskeiset tekemiset Syklin keskeiset tavoitteet kohdentuivat kertomusvuonna kolmelle osa-alueelle, 88

92 TYÖYMPÄRISTÖT jotka olivat sisäilmaongelmien ennakoiva ratkaiseminen, koulutus ja ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoisiin osallistuminen. Senaatti-kiinteistöt panostaa sisäilmastoasioiden hoidossa erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin. Ennakoivaa toimintaa tukevia toimenpiteitä vuodelle 2014 olivat: Rakennuskohtaiset sisäilmaongelmien hanketiedot ohjelmoitiin vuoden 2014 alusta lähtien GM:ään (Granlund Manager). Ennakoivan sisäilmaryhmän toiminnan pilotointia ulkoministeriön toimitiloissa Katajanokalla jatkettiin. Sisäilmakonsulttien käyttöä rakennushankkeissa lisättiin. Linoleumi-lattiakokeilu, Pasilassa Tullin tiloissa, jossa tehtiin mattovalmistajan kanssa hoitotakuusopimus, joka sisältää myös koulutustilaisuudet siivoojille ja heidän esimiehilleen. Kertomusvuonna sisäilmastoon liittyviä koulutuksia järjestettiin hankevastuuhenkilöille ja kiinteistöpäälliköille ja Senaatin omistamissa tiloissa työskenteleville siivoojille, esimiehille ja palvelusuunnittelijoille. Siivoojille järjestettiin toistakymmentä koulutustilaisuutta eri puolilla Suomea sisäilman ja siivouksen yhteydestä. Koulutuksessa käsiteltiin Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuasioita, miten siivous vaikuttaa sisäilmaan ja mitä siivoojan tulee seurata sisäilmaongelmien havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi. Senaatti-kiinteistöt oli mukana edellisvuosien tapaan ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoissa. Vuoden 2015 tavoitteet SYKLIn toimintaa uudistetaan vuoden 2015 aikana. Senaatti-kiinteistöihin palkataan vuoden 2015 alusta sisäilma-asiantuntija. Hänen tehtävänään on kehittää sisäilmatoimintaa uudistamalla Senaatti-kiinteistöjen sisäilmaohjeet ja toimintamallit tarvittavilta osin ja tukea entistä paremmin ennakoivaa toimintaa. Rakennuskohtaiset sisäilmaongelmien hanketiedot Granlund Manageriin (GM). Sisäilmakonsultti mukaan vähintään viiteen rakennushankkeeseen. 89

93 CASE: OULUN AVI KEHITTÄÄ JA TESTAA UUDENLAISTA TYÖYMPÄRISTÖÄ Oulun AVI kehittää ja testaa uudenlaista työympäristöä Työ tehdään uudella tavalla, kun tilat antavat siihen mahdollisuuden. Kehitteillä olevasta aluehallintovirastojen työympäristö- ja toimitilakonseptista on saatu myönteisiä kokemuksia Oulussa Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa. Konseptia pilotoidaan suojellussa luvun rakennuksessa. Pilotti alkoi syksyllä Erillisten työhuoneiden sijaan käytössä on monitilaympäristö. Keskittymistä vaativa työ tehdään vetäytymishuoneissa, lisäksi on huoneita kokouksia ja videopalavereita varten. Asiakkaita otetaan vastaan julkisella vyöhykkeellä, varsinaisiin työtiloihin pääsee vain henkilöstö. Tämän tarkoitus on parantaa tietosuojaa. Työympäristö vaikuttaa siihen, miten työ tehdään. "Viranomaislausunnot voivat Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa nyt syntyä tähän malliin: asiantuntijat siirtyvät tiimitiloista pienen vetäytymishuoneen sohville. Monitori näyttää seinältä tekstin, jota luonnostellaan yhdessä, 90

94 CASE: OULUN AVI KEHITTÄÄ JA TESTAA UUDENLAISTA TYÖYMPÄRISTÖÄ ja lausunto on valmis yhdellä istumalla. Näin lausunnot valmistuvat nopeammin kuin ennen, kertoo johtaa Jukka Erkkilä aluehallintoviraston hallintopalveluista. Aiemmin pidettiin ensin pohjapalaveri, sitten kukin laati osuutensa lausunnosta ja sitä hiottiin ja kierrätettiin vielä kaikilla. Mikään ei estä muokkaamasta käytäntöjä perinteisessäkin toimistossa, mutta uudenlaiset työtilat avaavat silmiä muutokselle. Osaksi toimitilastrategiaa Ylitarkastaja Mikko Saarinen valtiovarainministeriöstä sanoo, että pilotoinnin tulosten valmistuttua siitä tulee osa aluehallintovirastojen toimitilastrategiaa. Asiantuntijapalveluna konseptointihankkeen tuottaa Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Anne Sundqvist yhteistyössä asiakkuusvastaava Petri Porkan kanssa. Valmis konsepti säästää aluehallintovirastoissa suunnittelu-, hankinta- ja kalustekustannuksia. Muutoksella tavoitellaan myös uudenlaisia työtapoja sekä säästöä vuokrakustannuksiin. Tilankäyttö tehostuu, esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pilottitiloissa on nyt 22 työpistettä entisten 12:n sijaan. Valtion toimitilastrategiassa tavoitteena on 18 neliömetriä työtilaa henkilöä kohti. Ylijohtaja Terttu Savolainen kertoo, että esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa tilaa on linjaukseen nähden enemmän. Kaikki työntekijät testaavat pilotissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kaikki työntekijät käyvät kukin kolme kuukautta työskentelemässä pilottitiloissa. Kokemuksia on selvitetty käyttäjäkyselyllä. Johtaja Jukka Erkkilä kertoo, että palautteen mukaan työnteko on tehostunut ja vuorovaikutus toimii entistä paremmin. Myös tilojen toimivuutta ja ergonomiaa kehuttiin. Avoimia tiimitiloja kohtaan koettiin alussa ennakkoluuloja, eniten pelättiin melua ja työrauhan heikkenemistä. Toimintatapoja etukäteen sopimalla ja vetäytymistiloja hyödyntämällä työtilat saatiin rauhallisiksi. "Muutos tehtiin projektimuotoisena ja henkilöstö sai osallistua. Ihmisiä mm. haastateltiin ja henkilöstötyöpajoissa oli henkilöstön edustajat eri toiminnoista." Jukka Erkkilä, aluehallintovirasto 91

95 CASE: ARPPEANUMIN TOIMITILAMUUTOS Arppeanumin toimitilamuutos Entinen yliopistomuseo Arppeanum Senllmaninkatu 3:ssa Helsingissä muutetaan monitilatoimistoksi vuonna "Monitilaratkaisu asettui Arppeanumiin melko vaivattomasti" Valtion uudessa toimitilastrategiassa on asetettu selvä tavoite tilankäytön merkittävälle tehostamiselle ja monitilatoimisto nähdään yhtenä tärkeimpänä keinona saavuttaa tavoite. Suojeltujen rakennusten ei strategian mukaan tarvitse saavuttaa asetettuja tehokkuustavoitteita sellaisenaan, mutta tähän ei ole määritelty tarkempia laskentamalleja. Usein tarvet tilatehokkuuden parantamiseen tulee asiakkaalta. Monitilatoimistoa on nyt pilotoitu muutamassa suojellussa rakennuksessa. Muutokset tällaisissa kohteissa tulee harkita aina tapauskohtaisesti ja arvioida onko kustannustehokkaampaa hakea jokin muu ratkaisu kuin hyvin suuritöinen uudistus tilatehokkuuden saavuttamiseksi. 92

96 CASE: ARPPEANUMIN TOIMITILAMUUTOS Suuri osa Arppeanumin huoneista on tilavia näyttelysaleja, mutta pohjoispäädystä löytyy myös pienempiä huoneita. Rakennuksen edellinen peruskorjaus on valmistunut Monitilaratkaisu asettui Arppeanumiin melko vaivattomasti. Erityisen arvokas, teräsrakenteinen porrashuone pystyttiin sulkemaan muutosten ulkopuolelle kokonaan. Suurten salien kaikuisuutta pehmennetään sekä kokolattiamatolla, paksuilla verhoilla että akustoivalla alakatolla, mutta tilarakenne säilyy sellaisenaan, samoin ilmanvaihtoratkaisu pääpiirteissään. Eteläpäädyn saleihin sijoitetaan muutamia irrallisia puhelin- ja neuvotteluhuoneita. Muutostyöt on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 aikana. 93

97 CASE: TULLIN TYÖYMPÄRISTÖKEHITTÄMINEN Tullin työympäristökehittäminen Asiakaslähtöinen ja dynaaminen Tulli saa monipuoliseen toimintaansa tukea muutoksesta, jossa lähes kaikki pääkaupunkiseudun toiminta keskitetään saman katon alle Pasilaan. Tavoitteena olivat säästöt ja uudenlaisten toimintatapojen luominen. Kuten monessa muussakin valtionhallinnon virastossa, Suomen tullissa käydään läpi tiukkoja uudistuksia. Tullin valtavassa muuttohankkeessa muuttuvat sekä tilat että toimintatavat. Tulli lähti nelisen vuotta sitten Senaatti-kiinteistöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa etsimään sopivimpia malleja, joilla saadaan fiksulla tavalla organisaatiota kehitettyä ja mahdollistetaan uuden työn tekemisen muodot. 94

98 CASE: TULLIN TYÖYMPÄRISTÖKEHITTÄMINEN On hienoa saada toiminnat ja ihmiset yhteen tehokkaammin, järkevämmin ja taloudellisemmin." Hannu Lappi, Tulli Ensimmäisenä haasteena oli riittävän isojen tilojen löytäminen, johon Tullin toiminnot kymmenestä eri toimipisteestä voitaisiin keskittää. Senaattikiinteistöt toimi Tullin asiantuntijana ja sopiva tilaratkaisu, joihin uutta työympäristöä lähdettiin kehittämään, löytyi Pasilan virastotalosta. Tilojen suunnittelu Senaatti-kiinteistöjen kanssa yhteistyössä laaditun työympäristökonseptin pohjalta aloitettiin saman tien. Tullin henkilöstö on saanut olla mukana uusien tilojen suunnittelussa erilaisissa työpajoissa, ja heidän tarpeitaan on kuunneltu projektissa tarkalla korvalla. säästöjä puolisen miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat vielä säästöt erilaisissa tukitoiminnoissa ja logistiikassa. On hienoa saada toiminnat ja ihmiset yhteen tehokkaammin, järkevämmin ja taloudellisemmin. Myös henkilöstön hyvinvointia muutto lisää oleellisesti. Mainio ja helposti saavutettava sijainti Pasilan ytimessä, parannukset sisäilmaan ja akustiikkaan, uudet, modernit tilat ja kalusteet lisäävät taatusti työssä viihtyvyyttä, toteaa johtaja Hannu Lappi Tullista. Tullin toimitilojen muutto on monivuotinen, tarkkaan harkittu ja huolella toteutettu työympäristön muutos, jonka tuloksena koko toiminta tehostuu. Tullin uuden tilaratkaisun säästöt: Vuokrattua tilaa ennen noin m², nyt noin m². Säästöt vuokrissa 0,5 miljoonaa euroa vuodessa. Palvelut Senaatti-kiinteistöiltä: Tilahankinta Vuokraus Työympäristön kehittäminen Lue Tullin koko tarina Kontrahti 3/2014. Muutto Pasilaan tehostaa tilankäyttöä, mikä tuo pelkästään vuokrakuluissa 95

99 CASE: SELKEYTTÄ JA TEHOA TURVALLISUUSSOPIMUKSELLA Selkeyttä ja tehoa turvallisuussopimuksella Senaatti-kiinteistöt on yhdessä sidosryhmäkumppaniensa kanssa laatinut turvallisuussopimusmalleja, joilla pyritään yhtenäistämään valtion turvallisuuden hallintaan liittyviä menettelytapoja ja valtion hankinnoissa toimittajille asetettavia vaatimuksia. "Sopimusten tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa toimintaa." Senaatti-kiinteistöjen turvallisuuspäällikkö Tuomas Lehmusmetsä Senaatti-kiinteistöjen turvallisuussopimusmallien perustana ovat valtioneuvoston tietoturva-asetus ja VAHTI-ohje 2/2013, jossa on määritelty valtion hankintoja koskevat turvallisuussopimusmallit. Ne velvoittavat palveluntoimittajia suojaamaan ja turvaamaan toimitilansa, asiakirjansa ja tiedonhallintansa. 96

100 CASE: SELKEYTTÄ JA TEHOA TURVALLISUUSSOPIMUKSELLA Kun asiakas tekee kanssamme turvallisuussopimuksen, me huolehdimme toimitilojen tietoturva-asioista kiinteistöön liittyvän palvelutuotannon osalta. Asiakkaat ovat edelleen velvollisia suojaamaan salassapidettävät tietonsa ja asiakirjansa oman toiminnan osalta, Lehmusmetsä sanoo. Senaatti-kiinteistöt huolehtii puolestaan, että alihankintana toteutetuissa palveluissa noudatetaan turvallisuussopimuksen periaatteita ja velvoitteita. Käyttöön uusien hankintojen yhteydessä Senaatti-kiinteistöissä turvallisuussopimuksia otetaan käyttöön uusien hankintojen yhteydessä. Valtion toimijoiden välinen turvallisuussopimusmalli valmistunee kesään mennessä. Siirtymäaika valtioneuvoston asetuksesta koskien tietoturvallisuutta on puolestaan täyttymässä ja mennessä toimitiloja koskevat perustason vaatimukset on viimeistään toteutettava. Turvallisuuskysymyksistä on tullut luonteva osa vuoropuhelua, kun uusia tiloja suunnitellaan tai entisiä muunnetaan toimivammiksi. Tiedon turvaamisen merkitys on korostunut, kun niin monet tietopalvelut ovat joutuneet erilaisten kyberhyökkäysten kohteeksi. Luottamus valtion tarjoamia tietopalveluja kohtaan ei saa horjua. Turvallisuusasioiden pitäisikin olla proaktiivisesti osa kaikkien valtionhallinnon toimijoiden kokonaisvaltaista riskienhallintaa, Lehmusmetsä sanoo. 97

101 CASE: MONITILAYMPÄRISTÖ TOI SELVÄT SÄÄSTÖT Monitilaympäristö toi selvät säästöt Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorin siirtyminen monitilaympäristöön vuoden 2014 alusta paransi tilatehokkuutta 34 prosenttia. Nyt se on 14,9 m²/htv. Tähän päästiin luopumalla kokonaan yhdestä kerroksesta. Tilakustannuksissa säästettiin 26 prosenttia. Energian kulutus on vähentynyt viidenneksen ja hiilijalanjälki on 14 prosenttia aiempaa pienempi. Kolmen kuukauden kuluttua muutoksesta tehdyn SmartWow-analyysin mukaan senaattilaiset ovat tyytyväisiä uuteen työympäristöönsä. - Monitilaympäristöstä näyttää löytyvän aina hyvin tila keskittymistä ja hiljaisuutta vaativaan työhön. Myös neuvotteluhuoneita muodollisiin ja epämuodollisiin palavereihin koetaan olevan tarpeeksi, kertoo johtava asiantuntija Reetta Ripatti Senaatti-kiinteistöistä. Keskeytysten ei ole koettu lisääntyneen monitilaympäristössä. 98

102 CASE: MONITILAYMPÄRISTÖ TOI SELVÄT SÄÄSTÖT - Keskeytyksellisyys on toisaalta nykyaikaisen tietotyön ominaisuus, ja pääosa siitä syntyy digitaalisten kanavien kautta. Se ei siis riipu niinkään fyysisestä työympäristöstä, tietotyön tuottavuuden asiantuntija Heljä Franssila Senaattikiinteistöistä selventää. Senaattilaiset hyödyntävät ahkerasti uusia sähköisiä työtapoja, kuten Lync-pikaviestinpalvelua ja sähköisiä ryhmätyötiloja. Niiden käyttöönottoa helpotti ICT-ajokortti, joka jokaisen piti suorittaa. Lintulahtelaiset antoivat itselleen arvosanaksi itse koetusta tuottavuudesta 8 +. Osan mielestä työaikaa ei pystytä käyttämään oikeanlaisten asioiden tekemiseen tai työryhmiä ei koeta riittävän tehokkaaksi. - Työskentelemme tyypillisesti useissa erilaisissa projekteissa ja hankkeissa yhtä aikaa. Siksi saattaa tuntua, ettei omaan ajankäyttöön voi aina riittävästi vaikuttaa, Ripatti pohtii. Silti senaattilaiset kokevat saavansa aikaiseksi hyviä tuloksia suhteessa tavoitteisiinsa ja osaavansa hoitaa työtehtävänsä tehokkaasti ja laadukkaasti. SmartWow-analyysin toteutti Tampereen teknillinen yliopisto. Se liittyy RYM Oy:n Built Environment Process Re-Engineerint (PRE) ohjelman New Ways of Working hankkeeseen, johon myös Senaattikiinteistöt osallistuu. 99

103 KIINTEISTÖVARALLISUUS Kiinteistövarallisuus Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on lähes rakennusta. Huolehdimme valtion kiinteistövarallisuudesta yhteiskuntavastuullisesti ja luomme osaamisellamme arvoa yhteiskunnalle. Tavoitteenamme on, että kiinteistöjen ylläpito toteutetaan optimaalisin kustannuksin volyymietu huomioiden ja saavutamme asetetut kulutustavoitteet. Kiinteistöjen ylläpito Senaatti-kiinteistöt hoitaa ja ylläpitää valtion kiinteistövarallisuutta siten, että kiinteistöjen arvo ja käytettävyys säilyvät. Ylläpidolla on tärkeä rooli toimitilojen sisäilman laadun varmistamisessa ja energiankulutuksen vähentämisessä. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinnit ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Keskeisenä painopisteenä on ollut energiatehokkuuden kehittäminen. CASE: Rakennushistorialliset selvitykset Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt teetti kymmenkunta selvitystä hallinnoimistaan arvokiinteistöiksi luokitelluista kohteistaan. Tavoitteena on että kaikista suojelluista tai merkittävistä kohteista tehdään rakennushistoriaselvitys. CASE: Ainola juhlakuntoon Säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä kotimuseo Ainola haluttiin loistokuntoon Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Museo valmistuu keväällä

104 KIINTEISTÖVARALLISUUS Investoinnit Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Valtion linjausten mukaisesti uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota sopivaa tilaa hyödynnetään myös yksityisten markkinoiden vapaita toimitiloja. Investointeja ohjaavat käyttäjien tarpeet, elinkaariedullisuus ja tilojen toimivuus. Valokeilassa vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt panosti erityisesti rakennuttamisen tehostamiseen liittyviin toimenpiteisiin. Uudistetun investointiprosessin käyttöönoton jalkautumista tehostettiin tuottamalla uusia malliasiakirjoja ja koulutuksella. "Investointien keskeisenä painopisteenä on energiatehokkuuden kehittäminen." Investointimme ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Investointien keskeisenä painopisteenä on energiatehokkuuden kehittäminen. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet toteutetaan rakentamista koskevien säädösten vaatimustasoa paremmin. Hankkeita ohjataan kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, missä keskeistä on viihtyisien ja terveellisten sisäolosuhteiden toteutuminen sekä materiaali- ja hiilitehokkuus. Investointien toteuttamisesta päätetään liiketaloudellisin perustein. Edellytämme aina asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ja tulokset Vuoden 2014 investointimenot olivat 233,8 (198,7) milj. euroa, mikä vastasi 37 prosenttia liikevaihdosta. Korjausinvestointien osuus oli 60 (62) prosenttia. Rakennuttamisen tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä olivat: 1. Kärkihanketoiminnan edelleen kehittäminen toteutuksessa olevista hankkeista saadun kokemuksen perusteella. 2. Uudistetut rakennuttamisen- ja suunnittelun tehtäväluettelot (RT-kortit) otettiin käyttöön. 3. Hankkeiden johtamiseen ja ohjaamiseen käytetty malli sekä siihen liittyvät malliasiakirjat päivitettiin vastaamaan uusia tehtäväluetteloita, lisäksi laadittiin uusia malliasiakirjoja toiminnan tehostamiseksi. 4.Senaatti-kiinteistöjen hankevastaavien ja kiinteistöpäälliköiden koulutustilaisuudet 2014 (kärkihankemalli, talousrikollisuus, konkurssi, kosteudenhallinta, tietoturvallisuus, hanke- ja ylläpitopäivät). 101

105 KIINTEISTÖVARALLISUUS 5. Rakentamisen tiedonantovelvollisuuden mukainen urakkatietojen anto verottajalle käynnistettiin onnistuneesti syyskuussa Senaatti-kiinteistöt oli mukana yhteistyössä RALA:n kanssa "Luotettava laatutyömaa" ja RAKLI:n yhteishankkeessa "Kuivat rakennukset". Uusina kehityshankkeina osallistutaan mm. Talonrakennushankkeen kulku-, Käyttöönotonkehitys- ja Hyvät käytännöt tilamuutoksissa -hankkeisiin. Investointiprosessilla pidetään projektit hallinnassa Investointiprosessissa on määritelty Senaattikiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat. Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on: Yhtenäistää toimintatapoja. Hallita projektia tehokkaasti ja kustannustietoisesti asiakkaat huomioon ottaen. Jalkauttaa hyviä toimintamalleja. Kehittää uusia yhtenäisiä toimintamalleja. Kertomusvuonna kehitettiin eteenpäin käyttöön otettua isojen ja vaativien uudisrakennus- ja peruskorjausrakennushankkeiden projektinjohtomallia, ns. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssimallia. Tässä mallissa haetaan tiiviimpää yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa ja siinä on uudistettu riskin- ja vastuunjako. Tavoitteena on hankkeiden laadun, budjetin ja aikataulun pitävyyden varmistaminen. Mallissa on luovuttu perinteisistä sanktioista ja niiden tilalle tarjotaan palkitsemista. Allianssimallilla on tarkoitus toteuttaa jatkossa kaikki suuret investoinnit ja arviolta tällaisia hankkeita on yhtäaikaisesti vuosittain käynnissä kappaletta. Ensimmäiset allianssimallilla toteutetut hankkeet valmistuvat vuonna Kärkihankemallin mukaista Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikön vahvempaa mukana oloa hankkeessa lisätään asteittain yli 5 miljoonan euron hankkeissa vuodesta 2015 alkaen. Potentiaali energiatehokkuusparannuksiin arvioidaan kaikissa hankkeissa Senaatti-kiinteistöt selvittää aina perusparannusja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia on parantaa rakennuksen energiataloutta rakennus- ja taloteknisin toimenpitein. Lisäksi vaihtoehtoisten parannuskeinojen lisäkustannukset ja hyödyt arvioidaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa. Senaatti-kiinteistöt asettaa energiatehokkuustavoitteet uudis- ja peruskorjauskohteille yhdessä sisäilmastoa ja energiankulutuksen seurantajärjestelmiä koskevien tavoitteiden kanssa. Tilatehokkuudella on suuri vaikutus energian ominaiskulutukseen Uudisrakennushankkeet toteutetaan huomattavasti säädösten minimivaatimuksia paremmin. Vuoden 2017 jälkeen käyttöön otettavien rakennusten on täytettävä lähes nollaenergiavaatimuksia koskevat tavoitteet. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen. Erityisestä syystä (esim. tekniset, toiminnalliset tai taloudelliset syyt tai suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä alhaisempi tavoite. Korjaushankkeissa korostetaan tilatehokkuuden parantamista, millä on saavutettavissa työntekijää kohden laskettuna erittäin suuri energian ominaiskulutuksen väheneminen. Kun tiloja vuokrataan ulkopuolisilta tahoilta valtionhallinnon käyttöön, tulee vuokrattavien tilojen olla vähintään energialuokassa D. Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä energiamittauksiin Senaatti-kiinteistöjen mittarointistrategian mukaisesti. 102

106 KIINTEISTÖVARALLISUUS Rakennushankkeissa ympäristötavoitteet asetetaan pääasiassa PromisE-luokituksen avulla. Investoinnit vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt päättää investointiensa toteuttamisesta liiketaloudellisin perustein ottaen huomioon valtion kokonaisedun ja edellyttää myös asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Vuokrien hinnoittelun periaatteista päättää Senaatti-kiinteistöjen hallitus. Suurimmat kertomusvuonna valmistuneet investoinnit toimialoittain: Puolustus ja turvallisuus yhteensä 122 milj. euroa KASPK, Kasarmin 4 peruskorjaus, Vekarajärvi. Vaalimaan rajanylityspaikan kevyen ja raskaan liikenteen eriyttämisen vaatimat uudisrakennukset. KarPr, urheilutalon peruskorjaus, Vekarajärvi. Kansallismuseon huolto- ja varastotilat, Helsinki. Sairilan koulukodin asuntolat, Mikkeli. Varastokirjaston laajennus, Kuopio. Toimistot yhteensä 37 milj. euroa Lapin ELY-keskuksen toimitilojen perusparannus, Rovaniemi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimitilat (K5 rakennus), Oulu. Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston muutostyöt (K7 rakennus), Oulu. Kiinteistökehitys ja -myynti 5,5 milj. euroa Investoinnit jakaantuvat usealle pienelle hankkeelle ja rahastosuorituksille. Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 68 milj. euroa 103

107 KIINTEISTÖVARALLISUUS Kiinteistöjen ylläpito Senaatti-kiinteistöt hoitaa ja ylläpitää valtion kiinteistövarallisuutta siten, että kiinteistöjen arvo ja käytettävyys säilyvät. Tavoitteena on toteuttaa kiinteistöjen ylläpito optimaalisin kustannuksin volyymietu huomioiden ja saavuttamaan asetetut kulutustavoitteet. Ylläpidolla on myös tärkeä rooli toimitilojen sisäilman laadun varmistamisessa ja energiankulutuksen vähentämisessä. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitoprosessi kehittää ja vastaa Senaatti-kiinteistöjen ylläpitotoiminnoista ja asiakkaille tarjottavista ja tuotettavista käyttäjäpalveluista, joita ovat muun muassa puhtauspalvelut, aulapalvelut, toimistopalvelut ja turvallisuuspalvelut. Ylläpitoprosessin yhtenä tehtävänä on löytää alan parhaat käytännöt ja ottaa ne käyttöön kattavasti Senaatti-kiinteistöissä. Tavoitteena on, että oma ylläpitohenkilöstö keskittyy ydintoimintoihin eli asiakaspalveluun ja palveluverkoston johtamiseen. Puite- ja kumppanuussopimusten avulla pyritään vähentämään toimittajien ja laskujen määrää. Pitkäjänteistä kiinteistöhoitoa Senaatti-kiinteistöt arvioi kiinteistökantansa vuosittain, jotta ylläpidon toimenpiteet kohdistetaan oikein. Arvioinnin perusteella laaditaan keskipitkän aikavälin suunnitelmat kiinteistöjen ylläpidolle ja hoidolle sekä vuosisuunnitelma, jolla varmistetaan kiinteistöjen käytettävyys, energiatehokkuus, terveellisyys, turvallisuus ja taloudellisen arvon säilyminen. "Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitomenot olivat 213 milj. euroa." Tavoitteisiin kustannustehokkaasti Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitomenot olivat 176 milj. euroa. KTI:n benchmarking tutkimuksen mukaan Senaatti-kiinteistöt käytti vuonna 2013 (vuoden 2014 tulokset saatavissa toukokuussa) kiinteistöjen korjauksiin 53 % enemmän kuin tutkimuksessa mukana olleet vertailuyritykset. Senaatti-kiinteistöt pystyi kuitenkin muun muassa suuren ostovolyyminsa ansiosta toteuttamaan ylläpitokulut kustannustehokkaasti. KTI:n vertailun mukaan Senaatti-kiinteistöjen hoitokustannukset ilman korjauksia olivat yli 10 % edullisemmat kuin muilla vertailuyrityksillä. Vuoden 2014 tavoitteet ja tekemiset Virtuaalinen kiinteistö -kehityshanke eteni suunnitelmien mukaisesti. Ideana on esittää kiinteistöjen käyttäjille kiinteistön teknisistä järjestelmistä kerättyä tietoa, kuten tilatehokkuutta, energiankulutusta ja veden kulutusta, helposti ymmärrettävässä, visuaalisessa muodossa. Käyttäjäsähköprojekti laajeni 97 kohteeseen kertomusvuoden aikana. Tavoitteena oli saada 100 kohdetta mukaan. Käyttäjäsähkökohteiden sähkönkulutuksen lasku oli vuoden 2014 aikana noin 2,6 prosenttia. Kiinteistönhoidon palvelukuvaukset päivitettiin ja kaikki kiinteistöt siirrettiin Granlund Manager huoltokirjaan. 104

108 KIINTEISTÖVARALLISUUS Yli sata kohdetta (kiinteistöä) on liitetty kiinteistöhoitoliikkeiden rakennusautomaation etävalvontapalveluihin. Kertomusvuonna pilotoitiin Senaatti-kiinteistöjen etähallintakonseptia, joka on osa kiinteistöhoidon puitesopimusta, ja laadittiin rakennuttamista varten ohje, jossa kuvataan etähallintakonseptin vaatimukset rakennusautomaatiolle. Kilpailutettiin kiinteistöhoidon kuusivuotinen Palkki IV-puitesopimus. Uudistettiin palkkio-sanktiomallia entistä motivoivammaksi ja kehitettiin siihen uusi mittari, joka kuvaa palvelupyyntöjen käsittelyn onnistumista. Järjestettiin toistakymmentä siivous- ja sisäilmakoulutusta ympäri Suomea, ja niihin osallistui Senaatin yhteistyökumppaneita siivoojista palveluesimiehiin. Koulutuksen teemana oli yhteiskuntavastuullisuus ja siivouksen vaikutus sisäilman laatuun. Koulutuksessa painotettiin myös palveluhenkilöstön keskinäisen yhteistyön ja viestinnän tärkeyttä kiinteistön ylläpidossa. Käyttäjäsähköprojekti tuotti tulosta Käyttäjäsähköprojektin tavoitteena on kannustaa kiinteistöjen käyttäjiä sähkönsäästöön. Vuoden 2014 lopussa mukana projektissa oli yhteensä 97 kohdetta sisältäen tutkimuslaitokset. Tutkimuslaitokset ovat päässeet sähkön säästössä samalle viivalle muiden kiinteistöjen kanssa, vaikka yksittäisiä poikkeamia esiintyy edelleen johtuen tutkimusprosessien vaihtelusta. Käyttäjäsähköprojektin kohdemäärä ei enää tulevaisuudessa merkittävästi kasva. Käyttäjäsähkökohteiden sähkönkulutuksen lasku oli vuoden 2014 aikana noin 2,6 prosenttia. Euromääräisesti tämä merkitsee noin euron säästöä sähkökustannuksissa. Projekti alusta (2010) alkaen on saavutettu lähes 1 milj. euron säästö. Tavoitteisiin pääsemisestä palkitaan Senaatti-kiinteistöjen toimintatapa kiinteistöjen ylläpidossa perustuu operatiiviseen kumppanuuteen alan palveluntuottajien kanssa. Kiinteistönhoidossa Senaatti-kiinteistöillä on alkaen neljä valtakunnallisesti toimivaa palveluntuottajaa, joiden kesken Senaattikiinteistöt kilpailuttaa kiinteistöjensä kiinteistönhoidon. Kumppanuuden tavoitteena on syventää eri osapuolten välistä kehittämisyhteistyötä ja tehostaa toimintamalleja laadun parantamiseksi ja kustannustason hallitsemiseksi. Kumppaneiden kanssa Senaatti-kiinteistöillä on käytössä palkkio-sanktio-sopimusmalli, jossa määritellään tavoitteet kokonaisenergiankulutukselle, laadulle ja käyttäjätyytyväisyydelle sekä uutena palvelupyyntöjen käsittelyn onnistumiselle. Kertomusvuonna kehitettiin Palkki-kumppaneiden kanssa kiinteistöjen energiahallintaa ja kuvattiin energiahallinnan prosessit kiinteistönhoidon puitesopimukseen. Kehitystyön tuloksena merkittävimmät Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöt on liitetty Palkki-kumppaneiden rakennusautomaation etähallintakeskuksiin, jotka havainnoivat ja optimoivat kiinteistön olosuhteita sekä laitteiden ja järjestelmien tilaa. Tavoitteena on parantaa käyttäjätyytyväisyyttä ja energiatehokkuutta. Panostukset laatuun Kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöt kehitti käyttäjäpalveluihin liittyviä laadunhallintamalleja ja kannustimia yhteistyössä asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja kuntien kanssa. Kehitystyötä jatketaan edelleen. Yhteistyössä Hanselin kanssa järjestettiin koulutustilaisuus talousrikollisuuden torjunnasta ja Senaatin turvallisuussopimuksiin liittyvistä ehdoista Hanselin käyttäjäpalveluiden puitesopimustoimittajille. Ylläpitoprosessin keskeiset tavoitteet vuonna 2015 Palkki-työryhmän tavoitteet vuodelle 2015 Puitesopimuksen ensimmäinen vaihe kilpailutetaan ja kiinteistöhoidon uudistettu toimintamalli otetaan käyttöön. 105

109 KIINTEISTÖVARALLISUUS Kiinteistönhoitokumppanuudesta siirrytään ylläpitokumppanuuteen yhteistyötä syventämällä ja kehittämällä sisäolosuhteiden ja energiankulutuksen kokonaisvastuullista toimintamallia. Kiinteistönhoitoyritysten roolia energiaasiantuntijana ja sisäilma-asioiden ammattilaisena vahvistetaan. Kehitetään kohdekohtaisten asioiden raportointimallia. Päivitetty palkkio-sanktio-sopimusmalli otetaan käyttöön kaikissa Senaatti-kiinteistöjen ja kumppaneiden välisissä kohdekohtaisissa sopimuksissa. Teknisen tiedonhallinnan työryhmän tavoitteet vuodelle 2015 Virtuaalinen kiinteistö -kehityshankkeen tavoitteena on parantaa asiakastyytyväisyyttä. Laaditaan konseptin jalkautussuunnitelma ja aloitetaan sen valtakunnallinen käyttöönotto. Käynnistetään 10 uutta käyttäjäsähköprojektia. Ylläpidon olosuhde- ja energiatyöryhmän tavoitteita Otetaan käyttöön kiinteistöjen sisäolosuhdeseuranta. Kehitetään toimintamalli sisäolosuhdetiedon ja energiatiedon keräämiseen. Kehitetään energian tuntimittaustiedon käyttöliittymiä ja raportointia. Käyttäjäpalvelutyöryhmän tavoitteita Puhtauspalveluiden valvonnan käyttöönotto huoltokirjaan laajenee valtakunnalliseksi. Otetaan laadunvalvonta osaksi palkkiosanktiojärjestelmää. Palkkio-sanktio sopimusmalli kehitetään käyttäjäpalveluihin. Siivoojien koulutukseen laaditaan sisäilmaosiot. Käyttäjäpalvelusopimuksien kehittäminen jatkuu Senaatissa sekä Hanselissa, aiheina turvallisuusehtojen yhtenäistäminen, harmaa talous, kestävä kehitys ja sanktiot. Jätehuolto-, pelastussuunnitelma-, turvallisuusja talousrikollisuutta koskevan työryhmän tavoitteet vuodelle 2015 Kehitetään kiinteistöjen jätetietojen hallintaa. Tuetaan turvallisuussopimusmallien käyttöönottoa ylläpidossa. Selvitetään mahdollisuutta sähköiseen pelastussuunnitteluun. Osallistutaan edelleenvuokrakohteiden turvallisuusasioiden kehittämiseen ylläpidon osalta. Osallistutaan Senaatin talousrikollisuuden torjunnan ja turvallisuustarkastusten ja auditointien koordinointiyhteistyöhön. 106

110 KIINTEISTÖVARALLISUUS Myynti ja kehittäminen Senaatti-kiinteistöt tekee vuodessa noin kiinteistökauppaa, mutta neljä viidesosaa myyntituloista tulee muutamien arvokohteiden kaupoista. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Senaattikiinteistöt on myynyt valtion kiinteistövarallisuutta yhteensä noin 700 miljoonalla eurolla. Myyntitoimintaan keskittyneen toimialan perustaminen Senaatti-kiinteistöihin vuonna 2005 tehosti kiinteistöjen kehittämistä ja myyntiä oleellisesti. Valtion omaisuus myydään aina käyvällä hinnalla. Tarvittaessa haetaan päätöksenteon tueksi hintaarvio ulkopuoliselta riippumattomalta asiantuntijalta. "Kiinteistökehityshankkeita oli käynnissä yhteensä 80 vuonna 2014." Suurimman myyntiryhmän muodostavat virastotalot, tiehallinnon tukikohdat ja hallit, rajaasemat, varuskunnat ja rautatiekiinteistöt. Avointa myyntitoimintaa Senaatti-kiinteistöt on julkinen toimija, joka noudattaa myynneissä avointa ja syrjimätöntä menettelyä. Kohteet myydään pääsääntöisesti tarjousten perusteella. Senaatti-kiinteistöjen myytävät kohteet ovat esillä - sivustolla, ja myytävistä kohteista ilmoitetaan aina julkisesti. Senaatti-kiinteistöjen hallitus päättää kiinteistökaupoista viiteen miljoonaan euroon saakka. Sen jälkeen toimivalta siirtyy maan hallitukselle, ja yli 10 miljoonan euron kaupoista päättää eduskunta. sivustolle on koottu tietoa valtion toimintatavoista kiinteistökaupoissa. Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ja tulokset Vuoden 2014 aikana Senaatti-kiinteistöt myi valtiolle tarpeetonta kiinteistöomaisuutta yhteensä 72 (60) miljoonan euron arvosta. Kiinteistökehityshankkeita oli käynnissä yhteensä 80. Merkittävimpiä olivat Helsingissä Keski-Pasila, Otaniemen alue, Autokomppanian korttelialue, Ruskeasuon korttelialue, Tuusulassa Hyrylän varuskunta-alue, Tampereella Ratapihankadun alue ja Oulussa Raksilassa rautatieaseman alue. Lahden Hennalan alueen kehittäminen yhteistyössä Lahden kaupungin ja Lahden kehitys Oy Ladecin kanssa käynnistettiin loppuvuonna. Suurimpia myytyjä kohteita: Suurimmat myydyt kohteet olivat Arla-instituutti (21,2 milj. euroa), Hippostalo virastotalo, Tampere, (12,1) ja Neulamäen varikkoalue (5,8). Nämä suurimmat myyntikohteet tuottivat myyntivoittoa yhteensä noin 23 milj. euroa. Kertomusvuonna myytiin myös lukuisia pieniä Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon kohteita. Lakkautetuista varuskuntien alueista on myyty Kauhavan, Kontiorannan ja Keuruun alueet rakennuksineen sekä joukko uudistuksen yhteydessä puolustusvoimien käytöstä vapautuneista saarista. 107

111 KIINTEISTÖVARALLISUUS 108

112 KIINTEISTÖVARALLISUUS Arvokiinteistöt Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on n. 470 suojeltua rakennusta. Vuonna 2014 tähän joukkoon liittyivät Museovirastolta siirtyneet museoja nähtävyyskohteet. Huolehdimme yhteisen kansallisomaisuutemme arvon säilymisestä ja tilojen kehittymisestä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja toimimme suojeluun liittyvissä asioissa tiiviissä yhteistyössä Museoviraston kanssa. Vuoden 2014 tavoitteita ja tekemisiä Museoviraston museo- ja nähtävyyskohteiden hallinnansiirto Senaatti-kiinteistöille saatiin päätökseen ja kohteille laadittiin korjausohjelma, jota on lähdetty toteuttamaan rivakasti. Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston kumppanuusryhmässä laadittiin mm. ohjeistukset Senaatin arvokohteiden korjaushankkeille ja käynnistettiin Senaatin rakennusten kokonaisarviointi suojelunäkökulmasta. Senaatti-kiinteistöt kilpailutti rakennushistoriakonsultit ja restaurointiarkkitehdit. Senaatti-kiinteistöt osallistui syksyllä 2014 Museoviraston koordinoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on Valtion rakennusperinnön vaalimisoppaan uusiminen. "Senaatti-kiinteistöt osallistui syksyllä 2014 Museoviraston koordinoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on Valtion rakennusperinnön vaalimisoppaan uusiminen." Yhdessä suojellen Arvokohteiden hoitamista yhteistyössä Museoviraston kanssa ohjaa lainsäädäntö, sillä valtion rakennukset on tavallisimmin suojeltu ns. asetuksella valtion rakennuksista. Vaikka asetus sinänsä on lakkautettu, noudatetaan sen määräyksiä nykyisen rakennussuojelulain perusteella. Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita ja määräyksiä suojelusta. Suojelu koskee koko rakennusta, ei vain yksittäisiä tiloja, pintoja tai julkisivua. Muutokset ovat mahdollisia, kunhan ne sovitetaan rakennuksen historiaan ja ominaispiirteisiin. 109

113 KIINTEISTÖVARALLISUUS Museovirastoon otetaan yhteyttä hyvissä ajoin ennen korjaushankkeen alkua. Tietyistä vaiheista pyydetään kirjallinen lausunto ja arvokkaimmissa kohteissa Museoviraston asiantuntijat osallistuvat myös työmaakokouksiin ja mallikatselmuksiin. Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston kumppanuusryhmä kokoontuu neljästi vuodessa käymään läpi ajankohtaisia hankkeita ja toiminnan kehittämistarpeita. Ryhmässä on edustajat kaikilta Senaatin toimialoilta, jotta tieto kulkisi kattavasti. Vuonna 2014 kumppanuusryhmässä laadittiin mm. ohjeistukset Senaatin arvokohteiden korjaushankkeille ja käynnistettiin Senaatin rakennusten kokonaisarviointi suojelunäkökulmasta. Senaatti-kiinteistöt osallistui syksyllä 2014 Museoviraston koordinoimaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on Valtion rakennusperinnön vaalimisoppaan uusiminen. Tapaamiset muiden valtio-omistajien kanssa olivat erittäin antoisia. Monitilaa suojeltuun rakennukseen Nykyajan työympäristöjen ja suojelutavoitteiden yhteensovittaminen on välillä haastavaa. Viime vuosina eräs tällainen kysymys on ollut uuden monitilatoimiston aiheuttamat muutokset suojelluissa rakennuksissa. Monitilatoimistolla tarkoitetaan nykyaikaista työympäristöä, jossa erityyppiselle työnteolle on varattu erilaisia ja erikokoisia tiloja: avoimia tiloja tavalliseen työskentelyyn, pienempiä vetäytymishuoneita puheluihin, eri kokoisia neuvottelu- ja ryhmätyötiloja jne. Nimettyjä, omia työpisteitä ei välttämättä ole ja tietotekniset ratkaisut vapauttavat työskentelemään missä vain. Käytännössä tämä tarkoittaa aina tilamuutoksia ja teknisten järjestelmien uusimista. Suojelun näkökulmasta tästä seuraa alkuperäisen tilarakenteen rajujakin muutoksia, kun esimerkiksi kantavia väliseinä avataan ja vetäytymistiloja "kopitetaan". Suurten salien riittävä akustointi muuttaa tilojen luonnetta. Ilmanvaihto joudutaan yleensä uusimaan ja tehostamaan, koska samoihin tiloihin sijoitetaan laskennallisesti paljon suurempi määrä työntekijöitä. Monitilatoimistoa on nyt pilotoitu muutamassa suojellussa rakennuksessa. Entinen yliopistomuseo Arppeanum muuttuu monitilaympäristöksi. 110

114 CASE: AINOLA JUHLAKUNTOON Ainola juhlakuntoon Säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen perheensä kotimuseo Ainola haluttiin loistokuntoon Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Päärakennus on jo aiemmin saatu kunnostettua, kun mm. sen tiilikatto uusittiin vuonna Ainola sai arvoisensa museopalvelut vuonna 2011, kun Aulis Blomstedtin suunnittelema huoltorakennus peruskorjattiin kahvilaksi ja museomyymäläksi. Syksyllä 2014 uusittiin Ainolan pysäköintialue osana laajempaa tienrakennusprojektia. Ankea asfalttikenttä sai uudet reunakivet ja istutukset, mm. Sibeliuksen pianosarjan innoittamat "viisi puuta". Talven aikana on Ainolan soma pieni sauna ollut konservointityömaana. Tiilikatto kunnostetaan, hirsirunkoa kengitetään ja sisäpintoja ehostetaan. Tavoitteena on sama kuin koko Ainolassa: säilyttää se siinä asussa, missä se oli Ainon kuoltua Näin määritellään Ainolan museon perustamisen säädekirjassa. Keväällä 2015 Ainola on valmis ottamaan juhlavieraat vastaan, mutta juhlan jälkeen jatkuu taas normaali museon arki: pieniä hellävaraisia kunnostustoimenpiteitä tasaisella tahdilla. 111

115 CASE: MUSEOVIRASTON KOHTEET Museoviraston kohteet Kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirtyivät Museovirastolta museo- ja nähtävyyskohteet. Näistä strategisiksi määriteltyjä eli valtiolla pysyväksi säilytettäviä ovat kolme keskiaikaista linnaa (Turun linna, Hämeen linna ja Olavinlinna), sekä museokohteet Hvitträsk, Cygnaeuksen galleria, Tamminiemi, Ainola, Alikartano, Runebergin koti, Paikkarin torppa, Louhisaari, Kuusiston kartano, Piispa Henrikin muistohuone, Yli-Laurosela, Lyytikkälä ja Lamminaho. Museo- ja nähtävyyskohteet yhteistyöllä kuntoon Senaatti-kiinteistöillä on vakiintuneet hyvät toimintamallit arvokiinteistöjen hoitoon, mm. rakennushistoriaselvityksiä teetetään aina ennen peruskorjauksia. Museokohteet toivat kuitenkin mukanaan uusia haasteita. Selvityksiä ja tutkimuksia tehdään jokaisesta pienestäkin korjauksesta, alkuperäisiä rakennusosia säilytetään viimeiseen saakka ja kaikki korjaukset dokumentoidaan huolellisesti. Museon alkuperäinen idea ja perustamisen syy pidetään tiukasti mielessä. "Senaatti-kiinteistöillä on vakiintuneet hyvät toimintamallit arvokiinteistöjen hoitoon." Tutustuminen kohteisiin on aloitettu tilaamalla kuntoarvioita, laatimalla pitkän tähtäimen korjausohjelmia ja monenlaisia selvityksiä. Siirtymävaihetta on koordinoinut ohjausryhmä, jossa on edustajat sekä Senaatti-kiinteistöistä että Museovirastosta. Kiinteistö- ja rakennuttajapäälliköiden apuna toimivat Museoviraston restauroinnin asiantuntijat. Lisäksi vuonna 2014 kilpailutettiin Senaatille rakennushistoriakonsultit ja restaurointiarkkitehdit puitesopimuksella. Kullekin museokohteelle on nimetty oma konsulttinsa, joka vastaa kohteen kulttuurihistoriallisen arvon säilymisestä kokonaisuutena, tutkii ja suunnittelee. Ensimmäinen vuosi on sujunut hienosti ja odotettuja korjauksia on saatu yhteistyöllä rivakasti käyntiin. Innokkaita senaattilaisia on pitänyt pikemminkin jarrutella, sillä korjauksia ehtii tekemään tulevinakin vuosina. Vangit muureilla Valtiolla on pitkä historia vankityön käytöstä rakennus- ja korjaushankkeissa. Nykyäänkin avovankilat pyrkivät yhteistyöhön valtion ja kuntien organisaatioiden kanssa, koska työnteko ja opiskelu voivat avata vangeille mahdollisuuden työllistyä vapautumisen jälkeen. Esimerkiksi Suomenlinnan muurien korjaus tapahtuu pääasiassa vankityönä. Museovirastolla on ollut yhteistyötä avovankiloiden kanssa viime vuosina niin Hämeen linnassa kuin Olavinlinnassakin. Hämeen linnassa on kunnostettu vuodesta 2012 lähtien linnaa ympäröivää vallihautaa. Olavinlinnassa vankityönä 112

116 CASE: MUSEOVIRASTON KOHTEET on tehty muurien korjausta. Kummassakin kohteessa mukana on ollut ammattiurakoitsija ohjaamassa työtä ja tekemässä vaativimmat korjaustyöt. Linnoissa työskentelevät avovangit opiskelevat samalla rakennusalan tutkintoa. Senaatti-kiinteistöt on jatkanut vankilayhteistyötä molemmissa linnoissa. Tästä on katsottu olevan sekä molemminpuolista hyötyä että yleisempää yhteiskunnallista merkitystä. 113

117 CASE: TUTKIMUKSIA JA KORJAUKSIA LINNOISSA Tutkimuksia ja korjauksia linnoissa Kertomusvuonna tehtiin tutkimuksia ja korjauksia Turun ja Hämeen linnoissa, Olavinlinnassa sekä Cyknaeuksen ja Hvitträskin museokohteissa. Olavinlinnan muurinkorjaus jatkuu vielä vuosia. Turun linnassa käynnistettiin mittavat tutkimukset ja selvitykset sen siirryttyä Senaatin haltuun. Julkisivuissa havaittiin vaurioita, jotka tosin olivat olleet jo tiedossa aikaisemminkin, rahaa ei vain ollut riittänyt niiden korjaamiseen. Linnan laajan arkiston pohjalta on tehty tilakohtainen korjaushistoriaselvitys tulevien korjausten taustatiedoksi. Olavinlinnan muurinkorjaus jatkuu vielä vuosia. Tänä vuonna telineet jouduttiin rakentamaan veden päältä, mikä vaati melkoisia paalutuksia. Telineitä pystytettiin myös Kirkkotornin peltikatteen uusimisen vuoksi. Pohjoispatterilla jatkettiin tykkitasanteiden vedeneristysten korjauksia. Hämeen linnan vankilamuseota pitkään vaivannut alapohjan kosteusvaurio pystyttiin 114

118 CASE: TUTKIMUKSIA JA KORJAUKSIA LINNOISSA vihdoin tutkimaan ja suunnittelemaan kunnolla. Varsinaiset korjaustyöt käynnistyvät kesällä Cygnaeuksen gallerian peltikatto uusittiin syksyllä Selvityksissä kävi ilmi, että vanha katto oli osittain jopa 1800-luvun lopusta, minkä vuoksi katto dokumentoitiin huolellisesti ennen purkamista ja siitä otettiin paloja talteen. Hvitträskissä aloitettiin paanuseinien tervauskierros. Puutarhan luonnonkivirakenteiden vaurioita kartoitettiin ja suunniteltiin tulevia korjauksia. 115

119 CASE: RAKENNUSHISTORIALLISET SELVITYKSET Rakennushistorialliset selvitykset Rakennusten historiaa tutkimalla selviää mielenkiintoisia tarinoita menneiden aikakausien ihanteista ja työtavoista. Ennen kaikkea selvitykset kuitenkin tarjoavat hyödyllistä tietoa mahdollisia korjaushankkeita ajatellen. Viime vuosina myös uudemmista rakennuksista on tehty rakennushistoriaselvityksiä. Espoossa sijaitsevasta, vuonna 1975 valmistuneesta Hanasaaren kulttuurikeskuksesta tehtiin vastikään rakennushistoriallinen selvitys. Rakennushistoriaselvitykset (RHS) ovat 2000-luvulla vakiinnuttaneet asemansa valtion kohteissa. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt teetti kymmenkunta selvitystä hallinnoimistaan arvokiinteistöiksi luokitelluista kohteistaan. Tavoitteena on että kaikista suojelluista tai merkittävistä kohteista tehdään rakennushistoriaselvitys. - Rakennuksen historiasta dokumentoidun tiedon avulla pyritään antamaan omistajille, käyttäjille ja suunnittelijoille tietoa muun muassa suojelupäätöstä, peruskorjausta, restaurointia tai kuntotutkimusta varten. Näin toimenpiteet osataan suunnitella ja kohdentaa oikein. Lisäksi selvityksiä tehdään kohteista, joista Senaatti-kiinteistöt luopuu. Uusi omistaja saa tietoa rakennuksesta ja viranomaiset pystyvät arvioimaan sen suojelutarpeen, kertoo Senaattikiinteistöjen rakennuttajapäällikkö ja arvokiinteistöistä vastaava Selja Flink. Vain parhaat valitaan kumppaneiksi Senaatti-kiinteistöt kilpailutti kuluneena keväänä rakennushistoriallisten selvitysten puitesopimuksensa Museoviraston kanssa yhteistyössä. Kilpailutuksen pohjalta yhteistyökumppaneiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valikoitui kymmenen erittäin kokenutta rakennushistoriakonsulttia. 116

120 CASE: RAKENNUSHISTORIALLISET SELVITYKSET Vuonna 2014 valmistuneet rakennushistoriaselvitykset: Mariankatu 11. Rakennushistoriallinen selvitys Ratakatu 3. Rakennushistoriallinen selvitys Helsinki ISBN (nid.) ISBN (PDF). Virastotalo Albertinkatu 25 Bulevardi 21. Rakennushistoriaselvitys ISBN (nid.). ISBN (PDF). Ilmavoimien Teknillinen koulu, Halli. Rakennushistoriaselvitys. Lapinlahti ISBN (nid.). ISBN (PDF). Pioneerirykmentti, Keuruu. Rakennushistoriaselvitys. Lapinlahti ISBN (nid.). ISBN (PDF). Toimistorakennus, Sepänkatu 9, Kuopio. Rakennushistoriaselvitys. Lapinlahti ISBN (nid.). ISBN (PDF). Otaniemen keskeinen kampusalue. Kulttuuriympäristöselvitys. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 8/2014. Espoo ISBN (nid.). ISBN (PDF). Antinkatu 1, entinen Valtioneuvoston kirjapainotalo Helsingissä. Suppea rakennushistoriaselvitys. Helsinki ISBN (nid.). ISBN (PDF). Arppeanum, entinen Keisarillisen Aleksanterin yliopiston laboratorio- ja museorakennus. Suppea rakennushistoriaselvitys. Helsinki ISBN (nid.). ISBN (PDF). Vantaan Jokiniemi, entinen Ånäs in Suomen maanviljelys-taloudellinen koelaitos. Vanhimman rakennuskannan rakennushistoriaselvitys. Helsinki ISBN (nid.). ISBN (PDF). Selvitys Utin kasarmi- ja leirialueiden rakennusvaiheista ja nykytilanteesta Maaherran makasiini - rakennushistoriaselvitys. Helsinki ISBN (nid.). ISBN (PDF). 117

121 CASE: SKINNARVIKIN PADON KORJAUS Skinnarvikin padon korjaus Skinnarvikin varikkoalueella korjattiin kesällä 2014 vanha luonnonkivirakenteinen pato, jolla ei sinänsä enää ole muuta käyttöä kuin tuoda sen alapuolella olevaan uimalampeen vettä. Pato on alun perin rakennettu ilmeisesti 1900-luvun alussa Skinnarvikissä toimineen lasitehtaan sähköntuotantoon. Muurin alustava korjaussuunnitelma oli laadittu jo vuonna Padon rakenne koostuu massiivisista luonnonkivilohkareista. Patomuurin sisusta oli valettu betonista, joka oli jo lähes kokonaan rapautunut pois. Muurin päällä kasvoi sankka pusikko ja vesi virtasi muurin läpi monesta paikasta. Muurin alustava korjaussuunnitelma oli laadittu jo vuonna Valitettavasti sen laatija rakennesuunnittelija Eero Kotkas kuoli ennen kuin korjaushanke ehti kunnolla käynnistyä syksyllä Eero Kotkas oli Suomen ainoita perinteisiin luonnonkivirakenteisiin perehtyneitä konstruktöörejä ja häntä jäätiin restaurointipiireissä kovasti kaipaamaan. Ky. Sen työntekijät viettivät ikimuistoisen kesän kaukana sivistyksestä, välillä mudassa ryömien. Työ aloitettiin pumppaamalla patoallas tyhjäksi ja poistamalla muurin sisältä hapertunut betoni. Muuri täytettiin uudelleen kivenlohkareilla ja vedenalaisbetonilla, jota meni lopulta kg. Patoluukkujen toimintaa ihmeteltiin joukolla ja lopulta hahmotettiin, että toinen luukku on ollut säätöluukku ja toinen tyhjennysluukku. Koska kunnon tietoja vesimääristä eri vuodenaikoina ei ollut, päädyttiin molemmat luukut tekemään säädettäviksi. Alun perin luukut olivat olleet puuta, mutta nyt ne tehtiin ruostumattomasta teräksestä. Museaalinen ajattelu jäi käytännöllisyyden jalkoihin, koska pato sijaitsee suljetulla varuskunta-alueella eikä puuluukkujen huoltoon ole tähänkään saakka ollut resursseja. Joulun alla rakennuttajalla meni kahvi väärään kurkkuun, kun varikolta tuli viesti, että juuri korjattu pato vuotaa. Onneksi selvisi, että säätämällä luukkuja vesi saatiin taas kulkemaan oikeaa reittiä. Patotyömaalle löytyi urakoitsijaksi pitkän linjan kivifirma Kivityö Kari Helenius 118

122 CASE: KESKITETTY VALVONTA LAITTAA ENERGIAHUKAN KURIIN Keskitetty valvonta laittaa energiahukan kuriin Senaatti-kiinteistöt on tehnyt ISS:n kanssa pitkään yhteistyötä ja hyödyntänyt kumppaninsa tarjoamaa Energiahallintakeskuksen palveluita. Nyt Senaatti-kiinteistöt ulottaa etävalvonnan lähes kaikkiin merkittäviin kiinteistöihin ympäri Suomea. 119

123 CASE: KESKITETTY VALVONTA LAITTAA ENERGIAHUKAN KURIIN Energiahallintakeskuksessa alan ammattilaiset valvovat 24/7, että etähallintapalveluun kytkettyjen kiinteistöjen sisäolosuhteet pysyvät halutulla tasolla, automaatiojärjestelmät ja kiinteistötekniset laitteet toimivat ja että lämmön, sähkön ja veden käyttö on optimaalista. Energianhallintakeskus myös tarkistaa säännöllisesti taloteknisten järjestelmien toiminnan, raportoi asiakkaalle ja ehdottaa mahdollisia kehitys- tai säästökohteita. Energiaa kuluu vähemmän, asiakastyytyväisyys paranee ja kustannussäästöjä syntyy. Tehokkaalla talotekniikalla ja taloteknisten laitteiden paremmalla hallinnalla pienennetään kiinteistön hiilijalanjälkeä ja ehkäistään esimerkiksi sisäilmaja kosteusongelmia. Valvonnan kohteina on muun muassa virastotaloja, toimistorakennuksia, museoita ja tutkimuslaitoksia. Ensimmäiset Senaattikiinteistöjen kohteet liitettiin palveluun jo vuonna 2004 ja vuosina päätettiin laajentaa ratkaisua koskemaan valtakunnallisesti kaikkia ISS:n kokonaispalveluratkaisun piiriin kuuluvia kiinteistöjä. Senaatti-kiinteistöjen Energiahallintakeskuksen palveluista saamat kokemukset ovat hyviä. Etävalvontaan on liitetty jo yli sata Senaattikiinteistöjen kohdetta. Mukaan on tarkoitus liittää kaikki soveltuvat kohteet. 120

124 CASE: ISOSAAREN IDYLLINEN KEIDAS Isosaaren idyllinen keidas Puolustusvoimauudistus etenee suunnitellun marssijärjestyksen mukaisesti. Uudistuksen myötä Senaatti-kiinteistöt on myynyt valtaosan tyhjiksi jääneitä varuskuntia ja toimitiloja. Ajankohtainen myyntiin tuleva kohde on Helsingin edustalla sijaitseva Isosaaren idyllinen keidas. Valtion kiinteistöstrategian mukaisesti Senaattikiinteistöt myy sellaista omaisuutta, jolle valtiolla ei ole enää käyttöä. Yksi näistä kohteista on sotilaskäytöstä vapautuva 76 hehtaarin Isosaari Helsingin edustalla. Armeijan jäljiltä saaressa on 30 rakennusta, muun muassa seitsemän rivitaloa ja kaunis funkisruokala 1930-luvulta. Osa olemassa olevista rakennuksista soveltuu sellaisenaan ympärivuotiseen käyttöön. Isosaari sopisikin hyvin esimerkiksi ravintola- ja matkailualaan liittyvään yritys- ja elinkeinotoimintaan. Tätä palveleva lisärakentaminen saarelle on mahdollista. Lisäksi nähdään tärkeäksi, että saarella olisi myös ympärivuotista vapaa-ajan asumista. Ennen kuin saari voidaan vapauttaa myyntiin ja avata ulkopuolisille, täytyy alue saada varmasti turvalliseksi. 121

125 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Osaava henkilöstö yhdessä kumppaniverkoston kanssa takaavat laadukkaan toiminnan. Pyrimme monin eri tavoin varmistamaan, että henkilöstöllämme on edellytykset onnistua työssään. Haluamme olla tasa-arvoinen työpaikka, taata henkilöstöllemme laadukkaan esimiestyön ja panostaa henkilöstömme ammattitaidon ja osaamisen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Henkilöstömäärän kehitys Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa on 281 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstö kasvoi 8 henkilöllä. Osaamisen kehittäminen Senaatti-kiinteistöt panostaa vahvasti henkilöstönsä koulutukseen. Tavoitteena on moniosaaminen ja osaamisen kasvattaminen asiantuntemusta jakamalla. Henkilöstö osallistui aktiivisesti strategian uudistamiseen Strategiatyö kiinnosti henkilöstöä ja senaattilaiset antoivat kertomusvuonna vahvan panostuksensa strategian uudistamiseen muun muassa erilaisissa työryhmissä, joihin osallistui yli puolet työntekijöistä. CASE: Kilometrikisassa poljettiin yli kilometriä Senaatti-kiinteistöt kannustaa työntekijöitään hyppäämään auton sijaan pyörän selkään. 122

126 HENKILÖSTÖ Henkilöstö Senaatti-kiinteistöjen palveluksessa on 281 henkilöä. Edellisvuoteen verrattuna henkilöstö kasvoi 8 henkilöllä. Henkilöstön määrä kasvoi maltillisesti Kertomusvuonna vahvennettiin työympäristö- ja tietotyön tuottavuusosaamista. Rakennuttamistehtäviä kotiutettiin edellisvuotta vähemmän. Edelleen noin 90 prosenttia työtehtävistä ostetaan toimittajakumppaneilta. Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöstä suurin osa eli 95 prosenttia on vakituisia. Vuonna 2014 työntekijöistä 267 oli vakituisia, joista naisia oli 131 ja miehiä 136. Määräaikaisia työntekijöitä oli 14, joista naisia oli 9 ja miehiä 5. Vuonna 2014 työntekijöistä 270 oli kokoaikaisia, joista naisia oli 133 ja miehiä 137. Osa-aikaisia työntekijöitä oli 11, joista naisia 7 ja miehiä 4. Henkilöstön keski-ikä on 47,5 vuotta eli nuorennusta edelliseen vuoteen verrattuna on hieman. Vajaa puolet henkilöstöstä on 50-vuotiaita tai sitä vanhempia. Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä

127 HENKILÖSTÖ Henkilöstön jakautuminen alueittain 9 % 10 % 17 % 65 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lukumäärä Etelä-Suomi 182 Länsi-Suomi 47 Itä-Suomi 28 Pohjois-Suomi

128 HENKILÖSTÖ Henkilöstömäärä ikäryhmittäin Henkilöstömäärä Henkilöstömäärä Henkilöstön tulovaihtuvuus pieneni viime vuoteen verrattuna. Uusrekrytoinnit suunnattiin työympäristö- ja tietotyön tuottavuuden osaamisen hankkimiseen sekä asiakasrajapinnan vahventamiseen. Toiselle työnantajalle siirtyi yhdeksän vakituisessa työsuhteessa ollutta henkilöä ja vuoden aikana jäi eläkkeelle 13 henkilöä. Senaatti-kiinteistöissä aloitti työuransa 24 uutta vakituista henkilöä (17 miestä ja 7 naista). Luvussa on mukana myös yhden määräaikaisen työntekijän vakinaistaminen. Eläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi suurena ja kehitys jatkuu vielä parina tulevana vuotena sellaisena. Eläkkeelle jäämisikä nousi ja oli keskimäärin 64,7 vuotta. 125

129 HENKILÖSTÖ Vaihtuvuuden ikäjakauma Alle < 30 vuotiaita vuotiaat >50 vuotiaat Tulleet Lähteneet Alle < 30 vuotiaita vuotiaat >50 vuotiaat Tulleet Lähteneet Vaihtuvuus alueittain Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tulleet Lähteneet Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tulleet Lähteneet

130 HENKILÖSTÖ Vaihtuvuus sukupuolittain Miehiä Naisia Tulleet Lähteneet Miehiä Naisia Tulleet 17 7 Lähteneet 16 6 Uusien työntekijöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Ulkoisten rekrytointien määrä oli edellisvuotta huomattavasti pienempi. Suurin osa oli korvausrekrytointeja. Senaatti-kiinteistöistä jää eläkkeelle jatkossakin vuosittain kymmeniä henkilöitä. Eläköitymiseen ja resurssien hallintaan varauduttiin strategian yhteydessä uudistetulla resurssisuunnitelmalla jota tukevat jo aiemminkin tehdyt vuosittaiset yksikkökohtaiset suunnitelmat. Resurssisuunnittelussa korostui eläköitymisten ennakoiva kartoittaminen ja resurssivajeen tunnistaminen. Tasa-arvoinen työyhteisö Vuoden 2014 lopussa Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöstä 49,8 prosenttia oli naisia ja 50,2 prosenttia miehiä, naisia oli 140 ja miehiä 141. Johtoryhmän jäsenten keski-ikä oli 53,6 vuotta ja kuudestatoista jäsenestä kaksi oli naisia. Senaattikiinteistöjen hallituksen jäsenten keski-ikä oli 57,3 vuotta ja sen kuudesta jäsenestä kolme oli naisia. Suurin osa miehistä työskentelee johto- tai asiantuntijatason tehtävissä. Naisista 46 prosenttia työskentelee toimeenpanevissa tehtävissä. Rekrytoinnissa pyritään henkilöstön tasapainoiseen sukupuoli- ja ikärakenteeseen sekä toiminnan kannalta parhaaseen osaamis- ja koulutusrakenteeseen. 127

131 HENKILÖSTÖ Henkilöstö henkilöstöryhmän ja sukupuolen mukaan Johtotason työt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt miehet naiset Johtotason työt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt miehet naiset Senaatti-kiinteistöissä on laadittu tasaarvosuunnitelma, jonka tavoitteita seuraa ja valvoo yt-neuvottelukunta. Toiminnan ja tehtävän luonne sekä vaatimukset huomioiden Senaattikiinteistöissä toimitaan niin, ettei kukaan joudu eriarvoiseen asemaan sukupuolen, uskonnon, iän, raskauden, vanhempainloman, asevelvollisuuden tai muun vastaavan seikan vuoksi. Rekrytoinnissa pyritään henkilöstön tasapainoiseen sukupuoli- ja ikärakenteeseen sekä toiminnan kannalta parhaaseen osaamis- ja koulutusrakenteeseen. Uusista tulokkaista 70,8 prosenttia oli miehiä ja 29,2 prosenttia naisia. Rekrytoitujen keski-ikä oli 40 vuotta, vaihdellen alle 30 vuotiaista yli 50 vuotiaisiin. Palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja siinä suoriutumiseen. Koko henkilöstö on tulospalkkion piirissä, ja kaikilla on mahdollisuus saada omaan tuloskorttiinsa henkilökohtaisia tavoitteita. Tuloskortin tavoiteasetantaa ja painotuksia muutettiin niin, että tuloskorttiin asetetaan jokaiselle strategialähtöisiä tavoitteita (Senaatti-kiinteistöjen tulospuusta johdetun yksikön tulospuun mukaisia tavoitteita) vähintään 60 %. Ne eivät voi kuitenkaan olla Senaattikiinteistöjen oman liiketoiminnan eurotulosmittareita. Tuloskortissa enintään 20 % painoarvolla voi olla eurotulosmittareita (perinteiset tulosmittarit) oman vastuualueen liiketoiminnan tuloksesta. Suoritusarvioinnin uudistuksessa painopiste siirtyi vuosittaisen työssä suoriutumisen sijaan aitoon kokonaissuoriutumisen arviointiin. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2015 Laaditaan Senaatti-kiinteistöjen tasoinen koulutussuunnitelma osana strategiaprosessia, jossa täsmentyy, mitä liiketoiminnan kannalta keskeisiä osaamisia on omassa henkilöstössä oltava ja missä määrin. Tämän myötä täsmennetään resurssisuunnitelmaa 128

132 HENKILÖSTÖ ja käynnistetään uuden osaamiskartoitustyökalun suunnittelu. Kilpailutetaan henkilöstötutkimuksen ja verkkooppimisympäristön toteuttajat sekä suorituksen johtamiseen (varsinkin tuloskorttiprosessin) tietojärjestelmä, joka mahdollistaa myös kehityskeskusteluprosessin tehostamisen. Jatketaan suorituksen johtamisen tietojärjestelmän Hyrrän laajentamista poissaolojen, lomien, työsuhdetietojen käsittelyyn sekä koulutus/kurssitietojen hallinnointiin ja rekrytointiin. Toteutetaan kohdennetut ASKI-valmennukset henkilöstölle ja toimintatavan muutoksen hallittu läpivienti. Tehostetaan toimittajaverkoston ohjausta sekä tehostetaan ja virtaviivaistetaan samalla myös toimintamalleja ja viedään työprosesseja sähköiseen muotoon. Monipaikkaisessa työympäristössä työskentelyn ja tietotyön tuottavuuden kehittäminen on vuoden 2015 keskeinen tavoite: tavoitteena on luoda toimiva hr-verkosto valtionhallinnossa, jossa voidaan pilotoida työnteon uusia tapoja ja keinoja nostaa suorituskykyä. 129

133 HENKILÖSTÖ Työhyvinvointi Senaatti-kiinteistöt edistää työssä pysymistä laajalla ja ennakoivalla työhyvinvointitoiminnallaan sekä panostamalla esimiesten kehittämiseen. Työhyvinvointiin panostetaan ennakoivasti Työterveyshuolto ottaa henkilöön yhteyttä, kun henkilö on ollut yhtäjaksoisesti sairaana 30 päivää. Kaikkien pitkien sairauspoissaolojen päättyessä pidetään töihinpaluuneuvottelu, johon osallistuvat henkilön itsensä lisäksi ainakin työterveyslääkäri, esimies ja henkilöstöosaston (HRK) edustaja). Kertomusvuonna otettiin käyttöön myös tehostettu työkyvyn arviointiprosessi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi Senaatti-kiinteistöissä on turvattu mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja tekemiseen, hyvät kehittymismahdollisuudet sekä mahdollisuus osallistua liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön omistautuneisuus hyvällä tasolla Senaatti-kiinteistöt on jo vuodesta 1997 seurannut säännöllisesti henkilöstönsä työtyytyväisyyttä. Vuoden 2014 kyselyn mukaan henkilöstön kokonaistyytyväisyys on lievästi keskimääräistä korkeampi suhteessa vertailuyrityksiin, mutta edellisvuoden sisäisiin tuloksiin verrattuna laskussa lähes kaikilla osa-alueilla, lukuun ottamatta osaamisen kehittämistä. Vuonna 2014 siirryttiin People Power -tutkimukseen. Samassa yhteydessä siirryttiin mittaamaan tyytyväisyyden sijaan omistautuneisuutta. Omistautuneisuus kertoo, kuinka myönteisesti henkilöstö suhtautuu omaan työhönsä, organisaatioon ja sen edustamiin arvoihin sekä kuinka valmis se on tarvittaessa tekemään ylimääräisiä ponnistuksia organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Omistautuneisuudella on tutkitusti suuri vaikutus todelliseen suoritustasoon ja näkyy korkeana korrelaationa sairauspoissaoloihin, henkilöstön vaihtuvuuteen, asiakastyytyväisyyteen ja taloudelliseen tuloksen tekoon. People Power -indeksi (henkilöstön kokonaistyytyväisyys) on 69,5 (hyvä). Vertailuaineistona Suomen asiantuntijanormi 2014, 67,5. Henkilöstön omistautuneisuus on lievästi korkeammalla tasolla kuin suomalaisissa organisaatioissa yleisesti. Organisaation johtamiskulttuuri korostuu erityisen positiivisena asiana. Myös työmotivaatioon liittyvät asiat saavat selkeästi tavanomaista parempaa palautetta. Lievästi tavanomaista kriittisemmin on suhtauduttu yrityksen toimintakulttuuriin. Omistautuneisuutta ylläpitävinä ja edistävinä tekijöinä nousevat esiin mm. Työnantajan vahva tuki ammatilliselle kehittymiselle. Suhteellisen haastavaksi ja mielenkiintoiseksi koettu työ. Keskimääräisen hyviksi koetut osallistumis- ja aloitteentekomahdollisuudet työyksiköissä. Jokseenkin kohtuullisiksi koetut yhtiön viimeaikainen kehitys sekä tulevaisuuden 130

134 HENKILÖSTÖ näkymien valoisuus. Yhtiö kohtelee työntekijöitä myös verrattain tasapuolisesti. Omistautuneisuutta heikentävinä/vaarantavina tekijöinä nousevat esiin mm. Osaamisen jakamisen aktiivisuus työyksiköissä ei vastaa kaikilta osin odotuksia. Työ koetaan jossain määrin stressaavaksi. Senaatti-kiinteistöillä on pitkät perinteet henkilöstön osallistamisesta toiminnan kehittämiseen, kuten strategiaprosessiin. Kertomusvuonna strategian tekemiseen osallistui eri työpajojen ja työryhmien kautta yli puolet henkilöstöstä. Henkilöstö on myös mukana erilaisissa palvelujen kehitystiimeissä ja prosessien kehitystyöryhmissä. Laadukas esimiestyö on avain hyvinvointiin työpaikalla Henkilöstön työhyvinvointi varmistetaan hyvällä johtamisella. Esimiestyöskentelymme peruspilareita ovat rehellisyys, luottamus ja kunnioitus. Esimiehemme toimivat esikuvina, kannustavina valmentajina, jotka innostavat ja pyrkivät avoimeen vuorovaikutukseen sekä selkeään ja sitouttavaan tavoitteiden asettamiseen. Esimiestyötä tuetaan Senaattikiinteistöissä valmennuksellisin keinoin, joiden lisäksi esimiehillä on käytössään tarvittavat työkalut. Kertomusvuonna esimiesten käyttöön saatiin suorituksen johtamisen tietojärjestelmä, jolla saadaan yhteen tietojärjestelmään, sähköiseen prosessiin tuloskorttien laadinta ja seuranta, kehityskeskustelut, suoritusarvioinnit sekä tehtävän vaativuuden arvioinnit. Myös rekrytointiprosessi hoidetaan järjestelmän kautta. Hyrrä-järjestelmässä on myös koko henkilöstön käytössä kursseille ilmoittautumiset, henkilötiedot, poissaolojen ja lomien käsittely. Tämä tuo nopeutta ja tehokkuutta asioiden käsittelyyn. Jokainen Senaatti-kiinteistöjen työntekijä on kaksi kertaa vuodessa tehtävän kehityskeskustelun piirissä. Keväällä siihen sisältyy myös suoritusarviointi. Esimiehisyys on hyvällä tasolla Esimiestyötä arvioidaan vuosittain henkilöstötutkimuksessa. Esimiehisyyden tunnusluku laski hieman 3,9:ään asteikolla 1-5. Seurantamittari on ollut jo pitkään Senaattikiinteistöjen strategisia seurattavia mittareita, jonka avulla esimiesten ja alaisten välisen yhteistyön on huomattu vahvistuvan. Organisaation johtamiskulttuuri korostuu erityisen positiivisena asiana. Myös työmotivaatioon liittyvät asiat saavat selkeästi tavanomaista parempaa palautetta. Erityisesti vertailuyrityksiä paremmin oli perehdyttäminen, palkitsemisen oikeudenmukaisuus työssä, henkilöstön kuuleminen päätöksenteossa, yhtiön strategian ja näkymien hyvä viestiminen, muutosten hyvä toteuttaminen ja luottamus yhtiön ylimpään johtoon. Osallistava strategiaprosessi on myös keino tukea ja parantaa työhyvinvointia. Henkilöstö pääsee osallistumaan yritystason tavoitteiden asettamiseen tulospuu-menetelmällä. Jokainen yksikkö laatii oman tulospuunsa, josta sitten johdetaan tuloskortin tavoitteet. Tulospuu on graafinen tapa esittää keskeiset tekemiset seuraavalle vuodelle. Kertomusvuonna strategian tekemiseen osallistui puolet henkilöstöstä, mikä näkyi henkilöstötutkimustuloksissakin. 131

135 HENKILÖSTÖ Esimiehisyyden taso / / Esimiehisyys, pistettä / / Esimiehisyys, pistettä 3,91 3,98 4,09 4,00 4,00 4,00 4,00 3,9 Joustavuutta työntekoon Senaatti-kiinteistöissä on otettu käyttöön uudenlaisia työnteon käytäntöjä, joilla on vaikutusta myös työhyvinvointiin. Lintulahdella toimitaan monipaikkaisessa työympäristössä, jossa vain pienellä osalla henkilöstöä on nimetty työpiste. Myös muilla paikkakunnilla on toteutettu vastaavanlaiseen työympäristöön siirtymisiä. Työn tekeminen on liikkuvaa, ja esimies johtaa tiimejään virtuaalisesti. Henkilöstöllä on edelleen mahdollisuus etätyöhön. Matkustamista on voitu vähentää ja työpäiviä lyhentää lisäämällä videoneuvotteluja ja Lync-palavereja. Lintulahdella toimiva SPYT-tiimi on säännöllisesti seurannut uusien tilojen käyttöä ja kehittänyt työympäristöä saaduilla palautteilla. Ennakoivalla työterveyshuollolla ehkäistään poissaoloja Senaatti-kiinteistöt panostaa ennakoivaan työterveyshuoltoon ja työkyvyn ylläpitoon järjestämällä muun muassa erilaisia liikuntakampanjoita, kuten vuosittaisen Terveyden tori -tapahtuman, jossa käsitellään ajankohtaisia terveyteen liittyviä asioita ja tarjotaan mahdollisuus erilaisiin mittauksiin. Vapaaehtoiset kuntotestit järjestetään kolmen vuoden välein. Ikävuositarkastuksia on 30 ikävuodesta eteenpäin ja eläkkeelle jäämisen kynnyksellä. Senaattikiinteistöistä tuli savuton työpaikka vuoden 2011 alusta. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus työfysioterapeutin konsultointiin omassa työpisteessään. Sairauspoissaolot ja tapaturmat vähäisiä Senaatti-kiinteistöjen työntekijät olivat vuoden aikana sairauden takia poissa keskimäärin 6,6 päivää. Sairauspoissaoloprosentti oli 2,66. Henkilöstöstä 43,1 prosenttia ei ollut vuoden aikana lainkaan poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi. Työterveyshuolto ottaa henkilöön yhteyttä, kun henkilö on ollut yhtäjaksoisesti 132

136 HENKILÖSTÖ sairaana 30 päivää. Kaikkien pitkien sairauspoissaolojen päättyessä pidetään töihinpaluuneuvottelu, johon osallistuvat ainakin työterveyslääkäri, henkilö itse, esimies ja HRK:n edustaja. Neuvottelussa keskustellaan työhön paluusta ja mahdollisista toimenpiteistä, joita tehdään onnistuneen töihin paluun takaamiseksi. Työkyvyn arviointiprosessia on tehostettu ja kolmikantapalaverit on otettu käyttöön. Sairauspäivien kehittyminen ja ennakoivan työterveyshuollon kustannukset Ennakoivan työterveyshuollon kustannukset, euroa Sairauspäivät (sairaus, tapaturma, lapsen sairaus) Ennakoivan työterveyshuollon kustannukset, euroa Sairauspäivät (sairaus, tapaturma, lapsen sairaus) Senaatti-kiinteistöjen työn luonteen vuoksi tapaturmat ovat vähäisiä. Tapaturmia sattui vuoden aikana yksitoista kappaletta. Kolme tapaturmaa sattui töissä ja kahdeksan työmatkalla. Tapaturmataajuus, eli poissaoloja aiheuttaneiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohti oli 7,30. Sekä sairaanhoidon että ennakoivan työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet. Sairauspäivien määrä on noussut selvästi. Nousuun on vaikuttanut muutama pitkä sairauspoissaolo. Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista. 133

137 HENKILÖSTÖ Osaamisen kehittäminen Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on moniosaaminen ja osaamisen kasvattaminen asiantuntemusta jakamalla sen sijaan, että kaikki suuntautuisivat kapea-alaiseksi asiantuntijaksi. Valokeilassa vuonna 2014 Perehdyttämiseen panostettiin uudistamalla Tulokas-tapahtumien sisältö, Senettiin Tulokassivut uusia työntekijöitä sekä Tervetuloa-kirje käytännön opastukseksi ensimmäisille viikoille uudelle tulokkaalle. Osaamisen kehittämisindeksiluku kasvoi edelleen. Kyvykäs organisaatio projektin työnä kehitettiin kokouskulttuuria koulutuksilla ja teematietoiskuilla sekä valjastamalla esimiehiä haastamaan oman kokouskäyttäytymisensä. Työympäristöosaamisen koulutukseen panostettiin, valmennusta oli eri ammattiryhmille kaikille pakollisesta verkkokurssista syventäviin lähipäiviin. Esimiehille järjestettiin edelleen koulutusta monipaikkaisen työympäristön haasteisiin sekä opastusta haastaviin työyhteisön tilanteisiin puuttumiseen, varsinkin virtuaalijohtamisen teemasta. Lintulahti- muutosprojektin SPYT- tiimi toimi osallistavasti edelleen kehittäen monitilaympäristöämme. "Senaatti-kiinteistöt panostaa vahvasti henkilöstönsä koulutukseen." Henkilöstö korkeasti koulutettua Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöstä jopa 63,7 prosentilla on korkeakoulututkinto. Senaattikiinteistöissä kannustetaan moniosaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen, joiden merkitys korostuu myös resurssi- ja osaamisstrategiassa. Uusien senaattilaisten koulutus oli pääsääntöisesti korkeakoulutasoista. 134

138 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjakauma koulutusasteittain Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alin korkeakouluaste Ylin korkeakouluaste Lukumäärä miehet Lukumäärä naiset Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alin korkeakouluaste Ylin korkeakouluaste Lukumäärä miehet Lukumäärä naiset

139 HENKILÖSTÖ Koulutuksen jakautuminen henkilöstöryhmien kesken 8 % 23 % 69 % Johtotason työt Asiantuntijatyöt Toimeenpanevat työt Lukumäärä Johtotason työt 141,75 Asiantuntijatyöt 1 252,55 Toimeenpanevat työt 417,3 Avointa ja aktiivista sisäistä viestintää Senaatti-kiinteistöillä on useita tapoja tiedon ja osaamisen siirtämiseen: Perehdyttämispäivät uusille työntekijöille. Palautehaastattelu koeajan sisällä jokaiselle uudelle tulokkaalle. Mentorointi ja coaching jatkuvaan oppimiseen. Lähtödokumentti-toimintamalli eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden hiljaisen tiedon dokumentoimiseksi. Lähtöhaastattelukäytäntö. Laaja-alaiseen asiantuntijuuteen kannustaminen Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on moniosaaminen ja osaamisen kasvattaminen asiantuntemusta jakamalla sen sijaan, että kaikki suuntautuisivat kapea-alaiseksi asiantuntijaksi. Pääpaino on tiimimäisessä toimintatavassa. Senaatti-kiinteistöt panostaa vahvasti henkilöstönsä koulutukseen. Kertomusvuonna koulutuspäiviä oli 6,5 päivää henkilöä kohden, kun keskimäärin koulutuspäiviä on ollut 5,8 päivää henkilöä kohden viimeisen 14 vuoden aikana. Koulutuksen jakatuminen naisten ja miesten kesken vuonna 2014 oli seuraava: Naiset yhteensä 870,75 koulutuspäivää eli keskimäärin 6,22 päivää / henkilö. Miehet yhteensä 940,85 koulutuspäivää eli keskimäärin 6,67 päivää / henkilö. Koulutuksen jakautuminen eri henkilöstöryhmittäin vuonna 2014 oli seuraava: Johtotason työt 8,86 päivää/henkilö. Asiantuntijatyöt 6,49 päivää/henkilö. Toimeenpanevat työt 5,80 päivää/henkilö. Henkilöstö osallistuu johdon ohella kehitysprojekteihin, -tiimeihin ja prosessiryhmiin. 136

140 HENKILÖSTÖ Henkilöstöä kannustetaan myös osallistumaan alan kehittämiseen maksamalla palkkiot ulkopuolella pidetyistä luennoista ja julkaistuista artikkeleista. Vuonna 2015 koulutuksissa panostetaan erityisesti asiakasosaamiseen, työympäristöosaamiseen ja tietotyön tuottavuuteen sekä suorituskyvyn parantamiseen, hankeosaamiseen, projektiosaamiseen, tehokkaaseen kokoustamiseen ja monipaikkaisen työskentelyn omaksumiseen. Lisäksi kokeillaan perehdyttämisessä myös eri yksiköissä tapahtuvaa, tehtävän kannalta olennaista, työharjoittelujaksoa. 137

141 CASE: KILOMETRIKISA Kilometrikisa Senaatti-kiinteistöt kannustaa työntekijöitään hyppäämään auton sijaan pyörän selkään. Pyöräily on päästötöntä, äänetöntä, kohottaa kuntoa ja on ennen kaikkea terveellinen tapa liikkua. Myös kertomusvuonna Senaatti-kiinteistöt tarjosi työntekijöilleen polkupyörien keväthuollon toimipaikoillaan. Lintulahdella on lisäksi kaksi polkupyörää henkilöstön lainattavissa. Senaattilaiset osallistuivat tänäkin vuonna valtakunnalliseen Kilometrikisaan, jossa 19 senaattilaista polki yhteensä kilometriä. Polttoainesäästöt olivat litraa eli yhteensä noin euroa ja hiilidioksidipäästöjä säästyi kiloa. 138

142 VASTUULLISET HANKINNAT Vastuulliset hankinnat Hankintatoimi perustuu Senaatti-kiinteistöjen liiketoimintastrategian ja valtion hankintastrategian linjauksiin. Tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää. Tavoitteena on yhtenäisesti ja yhteiskuntavastuullisesti toimiva toimittajaverkosto, jonka avulla saavutetaan mittakaavaetuja ja kustannustehokkuutta. Tiedonantovelvollisuus verottajalle Senaatti etulinjassa Heinäkuun alussa tuli voimaan laki tiedonantovelvollisuudesta, jonka mukaan verottajalle on ilmoitettava kuukausittain työmaakohtaisesti tiedot rakennusurakoista, työntekijöistä, työnantajista ja työsuhteista. Senaatti-kiinteistöissä tehtiin tarvittavat toimenpiteet ja ohjeistukset ja raportointi käynnistettiin onnistuneesti syyskuussa Talousrikollisuuden torjunnassa edistyttiin Senaatti-kiinteistöt haluaa olla edelläkävijä talousrikollisuuden torjunnassa. Toimintavuoden aikana tehtiin talousrikollisuuden tarkastusiskut 17 investointikohteeseen ja kunnossapitokohteeseen. 139

143 VASTUULLISET HANKINNAT Vastuulliset hankinnat Senaatti-kiinteistöjen hankintatoimi perustuu liiketoimintastrategian ja valtion hankintastrategian linjauksiin. Tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä. Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ja tulokset Senaatti-kiinteistöt on perustanut vuoden 2014 alussa hankintatiimin hankintatoimen aseman vahvistamiseksi. Hankintakategorioihin liittyvät hankintasuunnitelmat ovat valmistuneet ja hankintaohje on uusittu. Lisäksi on toteutettu seuraavat hankintatointa tehostavat toimenpiteet: Hankintojen johtamismallia hankkeissa on selkeytetty vahvistamalla investointi- ja rakennuttamisyksikköä merkittävästi ja lisäämällä omaa osallistumista suurten rakennushankkeiden johtamiseen. Hankintatoimen sähköistämisessä hankintajärjestelmän käyttö kasvoi merkittävästi kertomusvuonna ja ostosopimustenhallinnan vaatimusmäärittely saatiin valmiiksi. Senaatti-kiinteistöissä käynnistettiin rakentamiseen liittyvän laajennetun tiedonantovelvollisuuden tietojen ilmoittaminen Verohallinnolle. Talousrikollisuuden torjuntaan liittyvä ohjeistoa on kehitetty työmaatarkastuksista saadun palautteen perusteella. Yhteistyötä Hanselin kanssa on syvennetty. Kestävät hankinnat Valtioneuvoston hankintastrategian mukaan vuonna 2015 kaikissa valtion keskushallinnon hankinnoissa on otettava huomioon ympäristönäkökulma. Senaatti-kiinteistöjen kestävät hankinnat liittyvät ennen kaikkea investointeihin, 140

144 VASTUULLISET HANKINNAT eli uudisrakentamiseen ja peruskorjauksiin, joissa kiristyvät energiavaatimukset asettavat uudenlaisia tavoitteita muun muassa rakennusten suunnittelulle. Senaatti-kiinteistöillä on käytössään ekologisen rakennuttamisen -menetelmä, jonka keskeisiä osia ovat hankkeelle tarveselvitysvaiheessa tehtävä ympäristöselvitys ja hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. Menettelytapaohjeet uusitaan vuoden 2015 aikana. Ympäristötavoitteista tärkeimpiä ovat: Rakennuksen energiankulutus Tilojen muunneltavuus Tilatehokkuus "Senaatti-kiinteistöt on aktiivisesti edistänyt kestävän kehityksen toimintamalleja hankintatoimessaan." Myös sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät, rakennusmateriaalien terveellisyys ja rakennuksen huollettavuus sekä korjattavuus otetaan huomioon hankinnoissa. Käytettäville materiaaleille asetetaan sisäilmaolosuhteisiin, elinkaareen, energiatehokkuuteen ja kierrätettävyyteen liittyviä vaatimuksia. Samoin ylläpidossa on asetettu vastaavia vaatimuksia muun muassa ilmastoinnin suodattimille. säännöksiä, jotka ohjaavat varsin yksityiskohtaisesti hankintamenettelyä, siihen liittyvää ilmoittamista, määräaikoja ja päätöksentekoa. Keskeisinä periaatteina ovat tarjoajien tasapuolinen kohtelu ja syrjimättömyyden vaatimus sekä kilpailumenettelyn läpinäkyvyys. Kilpailutuksissa pyritään jatkossa huomioimaan entistä paremmin ympäristönäkökohdat. Sähköiset toimintamallit hankintatoimeen Senaatti-kiinteistöt on edistänyt aktiivisesti kestävän kehityksen toimintamalleja hankintatoimessaan, joista on kerrottu tarkemmin Kumppanit -osiossa. Hankintoihin liittyvät riita-asiat Senaatti-kiinteistöillä oli vuoden lopussa vireillä kaksi hankinta-asiaa markkinaoikeudessa ja yksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hallintooikeudessa oli vireillä yksi ympäristölupaa koskeva asia. Käräjäoikeudessa vireillä oli kaksi riita-asiaa. Merkittävä käräjäoikeudessa vireillä oleva riita-asia oli Senaatti-kiinteistöjen ja Uudenmaan Mestari- Rakentajat Oy:n välinen Nanotalon urakkaa koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin 2,4 miljoonaa euroa. Muut tuomioistuimissa vireillä olevat asiat ovat taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä. Muista kuin tuomioistuimissa vireillä olevista riitaasioista merkittävimpiä ovat Senaatti-kiinteistöjen ja YIT Rakennus Oy:n sekä Caverion Oy:n välinen urakkaa koskeva riita, jossa erimielisyyden suuruus on noin 1,5 miljoonaa euroa. Neuvottelut asian ratkaisemiseksi olivat vuoden lopussa kesken. Rakennuksille asetetaan käyttöikätavoite ja laaditaan rakennusosakohtainen käyttöikäsuunnitelma. Ympäristötavoitteiden toteutumista arvioidaan sekä suunnitteluvaiheessa että käyttöönoton yhteydessä. Kestävät kilpailutuskäytännöt ohjaavat hankintoja Valtion liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt noudattaa julkisia hankintoja koskevia 141

145 VASTUULLISET HANKINNAT Toimitusketjun hallinta Yhteiskuntavastuullisesti toimiva toimittajaverkosto on nostettu yhdeksi Senaatti-kiinteistöjen uuden strategian keskeiseksi tavoitteeksi. Senaatti-kiinteistöissä oli vuoden 2014 loppuun asti voimassa hankintastrategia, jonka lähtökohtana on ollut Valtion hankintastrategia ja Senaattikiinteistöjen strategia. Hankintastrategian tehtävä on ollut määrittää hankintatoimen periaatteet, päämäärät ja tavoitteet sekä hankintatoimen johtamis- ja toimintamalli Senaatti-kiinteistöissä. Vuoden 2015 aikana kehitetään hankintojen johtamis- ja ohjausmallia siten, että hankintastrategiasta luovutaan ja Senaattikiinteistöille kehitetään hankintapolitiikka. linjauksista. Senaatti-kiinteistöjen hankintatoimea hoitaa hankintatiimi, joka koostuu hankintakategorioiden asettamista edustajista. Hankintatiimin tehtävänä on hankintatoimen ohjaaminen ja kokonaissuunnittelu hankintapolitiikan, hankintaohjeen ja muun ohjeistuksen avulla. Hankinnan kategoriaryhmien vastuulla on kategoriasuunnitelmien ylläpito ja toteuttaminen sekä toiminnan kehittäminen kategorioissa. Hankintakategorioita ja toimitusketjuja on viisi kappaletta. Senaatti-kiinteistöjen johtoryhmä päättää hankintatoimen johtamisesta ja keskeisimmistä 142

146 VASTUULLISET HANKINNAT Senaatti-kiinteistöjen tavoitteet hankinnoissa ovat hankintastrategian mukaisesti: Toimittajuuden hallinnan kehittäminen, mm. puitekumppanuuksien käytön lisääminen. Yhteistyön lisääminen valtion yhteishankintayksikkö Hanselin kanssa. Hankintatoimen tehokkuuden parantaminen ja seurannan kehittäminen. Hankintamenettelyjen monipuolistaminen. Hankintaosaamisen kehittäminen. Kestävän kehityksen huomioiminen hankinnoissa. Talousrikollisuuden torjuminen. Turvallisuuden ja tietoturva-asioiden huomioiminen. Hankintaa tukevien järjestelmien kehittäminen. Hankintatoimen riskienhallinta on osa jatkuvaa toimintaa. Vuosittain arvioidaan keskeisimmät hankintojen riskit, joille tehdään toimenpidesuunnitelma ennaltaehkäisemiksi. Vuonna 2014 tärkeimmiksi arvioidut riskit eivät realisoituneet ja suunnitellut toimenpiteet toteutettiin. Vuoden 2015 keskeisimmät riskit liittyvät talousrikollisuuteen, yleiseen taloustilanteeseen ja sopimustenhallintaan. Toimittajien valinta ja valintakriteerit Senaatti-kiinteistöt noudattaa julkisena toimijana hankinnoissaan hankintalakia. Senaattikiinteistöjen kumppanuudet ovat pääosin operatiivisia 2 4 vuoden välein kilpailutettavia puite- tai vuosisopimuksia, jotka ovat sekä valtakunnallisia että alueellisia. Kilpailutuksissa 143

147 VASTUULLISET HANKINNAT valintakriteereinä käytetään sekä hintaa että laatua. Lisäksi toimittajilta edellytetään Senaattikiinteistöjen talousrikollisuuden torjuntaohjeessa määriteltyjä vaatimuksia, jotka koskevat mm. tilaajavastuulain edellyttämien selvitysten toimittamista, henkilötunnisteiden käyttämistä ja urakoitsijoiden ketjuttamista. Senaatti-kiinteistöjen toimittajille tehdään turvallisuusselvitykset asiakkaan toiminnan niin vaatiessa. Senaatti-kiinteistöt on ollut edelläkävijänä alallaan talousrikollisuuden torjunnassa ja ohjeistuksen kehittämisessä. Ohjeistukset ovat julkisia ja kaikkien hyödynnettävissä. Lue Talousrikollisuuden torjuntaohjeistus Senaatti-kiinteistöjen kotisivuilta. Senaatti-kiinteistöjen toimittajuuden hallinnasta on kerrottu myös seuraavissa osioissa: Kumppanit Vastuulliset hankinnat Puitesopimuskumppanuudet Kumppanit Vastuulliset hankinnat Toimittajien lukumäärät Kumppanit Vastuulliset hankinnat Työvoimaintensiteetti Työllisyysjalanjälki 144

148 VASTUULLISET HANKINNAT Talousrikollisuuden torjunta Merkittävänä kiinteistö- ja rakennusalan toimijana ja vaikuttajana Senaatti-kiinteistöt haluaa olla edelläkävijä myös talousrikollisuuden torjunnassa. Kyse on paitsi taloudellisista näkökulmista, myös laatuun ja turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä. Harmaan talouden torjunta on ollut myös yksi tämän hallituskauden kärkihankkeista. Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ja tekemiset: Talousrikollisuuden torjunta osaksi normaalia toimintaa. Työmaiden tarkastustoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Tiivis yhteistyö aluehallinto- ja veroviranomaisten kanssa työmaiden valvonnan tehostamiseksi. Aiheeseen liittyvien koulutusten järjestäminen. 17 työmaatarkastusta vuoden aikana. Ohjeistusten päivittäminen. "Senaatti-kiinteistöt on tehnyt yhteistyötä aluehallinto- ja veroviranomaisten kanssa työmaiden valvonnan tehostamiseksi." Aktiivista koulutustoimintaa talousrikollisuuden torjuntaan Senaatti-kiinteistöt on järjestänyt kertomusvuonna talousrikollisuuden torjuntaan ja Senaattikiinteistöjen toimintatapoihin liittyvää koulutusta Senaatti-kiinteistöjen omille hankevastuuhenkilöille ja rakennuttajakonsulttikumppaneille. Talousrikollisuuden torjuntakoulutuksen lisäksi verottajan tiedonantovelvollisuudesta järjestettiin useampi koulutuspäivä kertomusvuoden aikana. Senaatti-kiinteistöt järjesti myös aiheeseen liittyviä tietoiskuja sisäisillä hanke- ja ylläpitopäivillä. Toiminta talousrikollisuuden torjunnassa on selkeästi parantunut Tarkastustoiminta laajennettiin rakennushankkeiden lisäksi kunnossapitoon aiemmin investoinneissa ja käyttäjäpalveluissa tehtyjen tarkastusten lisäksi. Toimintavuoden aikana tehtiin talousrikollisuuden tarkastusiskut 17 investointikohteeseen ja kunnossapitokohteeseen. Tämän lisäksi tehtiin 3 tarkastusta käyttäjäpalvelukohteeseen. Tulosten perusteella Senaatti-kiinteistöjen toimintaohjeita ja urakkasopimuksien sopimuslausekkeita tarkennettiin. Tarkastusten perusteella todetuista laiminlyönneistä on lähetetty sopimusten mukaiset sanktiot. Havaintona tarkastusten perusteella voidaan todeta, että urakoitsijoiden toiminta talousrikollisuuden torjunnassa on selkeästi parantunut edellisvuoteen verrattuna. Tarkastetuista työmaista suurin osa selvisi vähäisin huomautuksin ja kahdeksassa ei havaittu puutteita ollenkaan. Kahdessa kohteessa havaittiin merkittävissä määrin sopimuksen vastaista toimintaa. 145

149 VASTUULLISET HANKINNAT Sisäistä osaamista talousrikollisuuden torjunnassa vahvistettiin ja toimintaa tehostettiin nimeämällä ja kouluttamalla alueelliset tarkastajat. Talousrikollisuuden torjunta ja torjuntaan liittyvät tarkastukset ovat vakiintuneet osaksi Senaattikiinteistöjen perustoimintoja. Tarkastukset tehtiin sisäisen tarkastuksen ja alueyksiköiden toimesta. Lisäksi on päivitetty talousrikollisuuden torjuntaohjeistus ja saatu valmiiksi yhtenäiset turvallisuussopimusmallit. Turvallisuussopimusmalleista pidetään koulutusta toimittajille vuoden 2015 aikana. "Tarkastetuista kohteista suurin osa selvisi vähäisin huomautuksin." Rakennustyön tiedonantovelvollisuus käynnistyi yhteistyössä verottajan kanssa Rakentamiseen liittyvä laajennettu tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle astui voimaan Senaatti-kiinteistöihin perustettiin ICT:n kärkihankeprojekti varmistamaan tiedonannon onnistuminen. Projektissa selvitettiin yhteistyössä verottajan kanssa sähköistä tiedonsiirtoa Senaatti-kiinteistöjen ja verottajan välillä. Kärkiprojektin yhteydessä Senaattikiinteistöissä on tehty tarvittavat toimenpiteet ja ohjeistukset raportointivelvollisuuden täyttämiseksi. Raportointi käynnistettiin onnistuneesti syyskuussa Myös työmaalla työskentelevät aliurakoitsijat ovat paremmin hallussa. Senaatti-kiinteistöt on laatinut talousrikollisuuden torjuntaan erillisen toimenpideohjelman, jossa asetetaan toimittajille vaatimuksia muun muassa lakisääteistä tiukemmista pätevyyksistä sekä rajoituksia urakoiden ketjuttamiselle. Vuoden 2015 tavoitteet Vuonna 2015 luodaan ja lanseerataan talousrikollisuuden torjunnan yritystason auditointimalli ylläpidon PALKKI-kumppaneille. Työmaatarkastusten määrä kaksinkertaistetaan edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2015 tavoitteena on 30 työmaatarkastusta. Talousrikollisuuden torjuntaohjeet pidetään ajantasalla ja toimintatapa vakiintuu osaksi Senaatti-kiinteistöjen jokapäivistä toimintaa. Toimintatapansa mukaisesti Senaatti-kiinteistöt: Vaatii tilaajavastuulain mukaiset selvitykset kaikilta urakoitsijoita. Jatkaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Vaatii urakoitsijoilta RALA-pätevyyttä tai vastaavaa. Vaatii sakot maksettaviksi sopimusten vastaisista urakoiden ketjuttamisista tai muista laiminlyönneistä. Edellyttää urakoitsijoille liittymistä Tilaajavastuu.fi - palveluun. Isommilla työmailla edellytetään sähköistä kulunvalvontaa. Senaatti-kiinteistöt on tehnyt yhteistyötä aluehallinto- ja veroviranomaisten kanssa työmaiden valvonnan tehostamiseksi. Rakentamiseen liittyvän laajennetun tiedonantovelvollisuuden käyttöönotto kesällä 2014 on selkeästi ryhdistänyt toiminta isoilla työmailla ja vauhdittanut sähköisen kulunvalvontaan siirtymistä. Nyt tiedetään keitä työmaalla työskentelee ja liikkuu. 146

150 YMPÄRISTÖASIAT Ympäristöasiat Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut valtion linjan mukaisiin energiansäästötavoitteisiin sekä toimimaan edelläkävijän roolissa energia-asioissa julkisena organisaationa. Senaatti-kiinteistöillä on merkittävä tehtävä asiakkaidensa toimitilojen ympäristötehokkuuden parantamisessa. Kasvihuonekaasujen päästöt vähenivät Senaatti-kiinteistöt on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä pitkällä aikavälillä huomattavasti mm. energiansäästötoimenpiteillä ja tilatehokkuuden parantamisella. Vuoden 2020 tavoite on alitettu jo selvästi Green Office Green Office ympäristöjärjestelmän avulla Senaattikiinteistöt pyrkii aktivoimaan niin omaa henkilöstöään kuin Senaatti-kiinteistöjen tiloja käyttäviä ihmistä. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaista 17 on liittynyt Green Office -ympäristöjärjestelmään. CASE: Vankiloiden energiansäästö Senaatti-kiinteistöt ja Rise ovat yhteistyössä aloittaneet vankiloissa energiasäästötoimenpiteiden toteuttamisen. Energiasäästötoimenpiteet ovat tuottaneet hyvää tulosta. CASE: Jeeran tuulivoimala Senaatti-kiinteistöt pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ja kokeilee myös uusia päästöttömiä energiamuotoja. Koulutuskeskuksen Jeera-asuntolassa Inarissa on meneillään mielenkiintoinen kokeilu, jossa testataan aurinko- ja tuulivoimalaa. 147

151 YMPÄRISTÖASIAT Ympäristöohjelmat Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt asetti tavoitteet ja toimenpideohjelman viidelle keskeiselle ympäristövaikutusten alueelle. Lue kunkin osion omalta sivulta, kuinka ohjelmat etenevät. 1. Sähköenergian kulutuksen vähentäminen Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukaisesti vähentää ylläpitämien kiinteistöjen sähköenergian kokonaiskulutusta yksi prosentti vuosittain, kun vertailutasona on vuoden 2010 kokonaiskulutuksen taso. Pitkän aikavälin tavoitteena on vuoden 2016 loppuun mennessä saavuttaa 6 %:n vähennys vuoden 2010 sähköenergian kokonaiskulutuksen tasosta. Lue lisää: Energian- ja vedenkulutus 2. Lämpöenergian kulutuksen vähentäminen 6 % vuoden 2016 loppuun mennessä Pitkän aikavälin tavoitteena on vuoden 2016 loppuun mennessä saavuttaa 6 %:n vähennys vuoden 2010 lämpöenergian kokonaiskulutuksen tasosta. Tavoitteena on kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen mukaisesti vähentää Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kiinteistöjen lämpöenergian kokonaiskulutusta yksi prosentti vuosittain, kun vertailutasona on vuoden 2010 kokonaiskulutuksen taso. Senaatti-kiinteistöt on perustanut energiatiimin hallinnoimaan energiansäästötavoitteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Energiatiimin muodostamisen perusteet sekä sen tavoitteet määriteltiin Senaatti-kiinteistöjen strategiassa Kielletyksi tulevista kylmäaineista luopuminen Tavoitteena oli luopua haitallisten ja kiellettävien kylmäaineiden käytöstä vuoden 2014 loppuun mennessä. Toimenpiteet kielletyksi tulevien kylmäaineiden käytöstä luopumiseksi suunniteltiin ja aikataulutettiin alueittain. Otsonikerrokselle erittäin haitallisten CFCyhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on nykyisin kiellettyä. Otsonikerrokselle vähemmän haitallisten, mutta ilmastonlämpenemistä voimakkaasti edistävien HCFC-yhdisteiden käyttö kylmälaitteiden huollossa loppuu vuonna Lue lisää: Jätteet ja kylmäaineet 4. Sisäilmaongelmien hallinta Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on sisäilmaongelmien tehokas, ennakoiva hallinta. Tavoitteita on käsitelty tarkemmin raportin osiossa Sisäilmasto. Lue lisää: Sisäilmasto 5. Pilaantuneiden maa-alueiden (PIMA) hallinta Tavoitteena on yhdenmukaisten toimintatapojen kehittäminen ja ylläpitäminen pilaantuneiden maiden hallinnoimiseksi ja kunnostamiseksi. Lue lisää: Pilaantuneet maa-alueet Lue lisää: Energian- ja vedenkulutus 148

152 YMPÄRISTÖASIAT Energian- ja vedenkulutus Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut valtion linjan mukaisiin energiansäästötavoitteisiin sekä toimimaan esimerkkinä julkisena organisaationa. Lyhyen tähtäimen tavoitteena Senaatti-kiinteistöillä on EU:n energiatavoitteista johdettu Suomen valtion linjan mukainen energiansäästötavoite, joka alentaa sekä sähkö- että lämpöenergian kulutusta toimistotaloissa kuusi prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoden 2016 loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden vedenkulutus laski viime vuodesta 4 prosentilla. Vuonna 2014 vedenkulutus oli keskimäärin 310 litraa bruttoneliömetrille ja kokonaisvedenkulutus 1,25 miljoonaa kuutiota. Tavoitteena energiankulutuksen pienentäminen Senaatti-kiinteistöt on tehnyt pitkäjänteistä työtä energiankulutuksen vähentämiseksi. Senaattikiinteistöt on määrittänyt välitavoitteekseen vähentää energiankulutusta prosentin edelliseen vuoteen verrattuna, jotta EU:n energiatavoitteista johdettuun Suomen valtion linjan mukaiseen energiansäästötavoitteeseen päästään vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi Senaattikiinteistöt on sitoutunut kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen allekirjoittamalla toimitilayhteisöjen energiansäästön toimenpideohjelman (TETS). Vuoden 2017 jälkeen valmistuvat uudisrakennukset tehdään lähes nollaenergiarakennuksiksi ja peruskorjattaville rakennuksille asetetaan tavoitteeksi 15 prosenttia parempi energiatehokkuus kuin korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritelty energiankulutuksen vaatimus. Tavoitteiden toteumasta on kerrottu lisää otsikon Rakentamisen ympäristövaikutukset alla. Ylläpitoprosessi seuraa Senaatti-kiinteistöjen energiansäästötavoitteiden toteutumista operatiivisella tasolla. Energia-asioiden kehittämisestä Senaatti-kiinteistöissä vastaa investointiprosessin alaisuudessa toimiva, vuonna 2011 perustettu energiatiimi. Lämmön ja sähkön ominaiskulutukset vähentyivät Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen lämmön ominaiskulutus oli 119 kwh/brm², joka on 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna Tämä tarkoittaa sitä, että lämmönkulutuksen osalta energiansäästötavoite saavutettiin. 149

153 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämmön ominaiskulutus Lämmön ominaiskulutus, kwh/brm² Lämmön ominaiskulutuksen tavoite, kwh/brm² Lämmön ominaiskulutus, kwh/brm² 232,3 124,3 125,3 123,5 121,8 119,3 Lämmön ominaiskulutuksen tavoite, kwh/brm² 131,2 123,1 124,1 122,3 120,6 116,8 Lämmön ominaiskulutuslukemat perustuvat Granlund Managerissa seurannan kohteena olevaan kiinteistökantaan, jolla seurataan jatkuvasti seurannan kohteena olevan kiinteistökannan energiankulutusta. Esitetty Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Käytetyt paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut ovat Ilmatieteenlaitoksen vuosittain laskemia ja julkaisemia. Energiansäästön välitavoitteena on vähentää Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kiinteistöjen sähkö- ja lämmitysenergian kokonaiskulutuksia kutakin yksi prosentti vuosittain. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen sähkön ominaiskulutus oli 88 kwh/brm², joka on 2 prosenttia pienempi kuin vuonna Sähkönkulutuksen osalta säästötavoite saavutettiin. 150

154 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden sähkön ominaiskulutus Sähkön ominaiskulutus, kwh/brm² Sähkön ominaiskulutuksen tavoite, kwh/brm² Sähkön ominaiskulutus, kwh/brm² 30,4 93,9 92,5 90,7 90,0 88,2 88,3 Sähkön ominaiskulutuksen tavoite, kwh/brm² 93,9 93,0 91,6 89,8 89,1 88,3 Sähkön ominaiskulutuslukemat perustuvat Granlund Managerissa seurannan kohteena olevaan kiinteistökantaan, jolla seurataan jatkuvasti seurannan kohteena olevan kiinteistökannan energiankulutusta. Energiansäästön välitavoitteena on vähentää Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kiinteistöjen sähkö- ja lämmitysenergian kokonaiskulutusta kutakin yksi prosentti vuosittain. Energian kokonaiskulutuksessa laskua Koko Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökannan kokonaisenergiankulutus väheni 4 prosenttia vuodesta Kiinteistökannan kokonaisalaan suhteutettu ominaiskulutus oli 1,76 GJ/brm2 vuonna Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus (suora- ja epäsuora) vaihtelee vuosittain johtuen mm. kiinteistökannassa tapahtuvista muutoksista sekä rakentamisen volyymeista. Lue lisää Senaattikiinteistöjen energiatehokkuustyöstä Vankiloiden energiansäästö ja Jeera -case-esimerkkien alta. 151

155 YMPÄRISTÖASIAT Energian kokonaiskulutus Suora energiankulutus/senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät aluelämpölaitokset, TJ Epäsuora energiankulutus/senaatti-kiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö, TJ Epäsuora energiankulutus/häviöt sähkön- ja lämmöntuotannossa, TJ Epäsuora energiankulutus/rakentaminen*, TJ Suora energiankulutus/senaatti-kiinteistöjen ylläpitämät aluelämpölaitokset, TJ Epäsuora energiankulutus/senaatti-kiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä kulutettu sähkö ja lämpö, TJ Epäsuora energiankulutus/häviöt sähkön- ja lämmöntuotannossa, TJ Epäsuora energiankulutus/rakentaminen*, TJ * Rakentamisen energiankulutus on arvioitu rakentamismääriin perustuen. Senaatti-kiinteistöt noudattaa kokonaisenergiankulutuksen raportoinnissa GRI:n suosituksen mukaista jakoa suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen. GRI:n mukaan suora energiakulutus viittaa energiaan, joka sisältyy raportoivan organisaation toiminnallisiin rajoihin ja on näin ollen organisaation hallittavissa. Suora energia voidaan kuluttaa raportoivan organisaation toimesta tai siirtää toiselle kuluttajalle. Senaattikiinteistöt ei siirrä energiaa toiselle kuluttajalle. Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, joissa öljyllä tuotettiin noin 50 TJ ja maakaasulla noin 7 TJ lämpöenergiaa. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä ja kaukolämmöstä, pääomavuokrakohteiden aluelämmöstä sekä näiden tuotannon häviöistä ja rakentamisen energiankulutuksesta. Ostettua sähköä Senaatti-kiinteistöissä käytettiin 2147 TJ ja epäsuoraa lämpöä 2878 TJ. Epäsuorasta lämmöstä aluelämpölaitoksissa tuotettiin uusiutuvilla (hake, puupelletti, halko) energialähteillä 154 TJ ja uusiutumattomilla (öljy, maakaasu, turve) 430 TJ, loput 2294 TJ ostettiin alueellisilta kaukolämmöntuottajilta. Rakentamisessa energiankulutuksesta 1,84 TJ oli ostettua sähköä, 1,66 TJ ostettua kaukolämpöä, 0,02 TJ tuotettiin öljyllä ja 0,28 TJ tuotettiin nestekaasulla. Senaatti-kiinteistöt osti kaukokylmää noin 18 TJ. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus vastasi 0,5 prosenttia Tilastokeskuksen ilmoittamasta Suomen energian kokonaiskulutuksesta (2013). 152

156 YMPÄRISTÖASIAT "Tulevaisuudessa vedenkulutuksen seurantaa pyritään kehittämään entistä kattavammaksi." Vedenkulutus laski viime vuodesta Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on pitää ylläpidetyn kiinteistökannan ominaisvedenkulutus enintään edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2014 vedenkulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 4 prosentilla, joten tavoite saavutettiin reilusti. Vuonna 2014 vedenkulutus oli keskimäärin 310 litraa bruttoneliömetrille ja kokonaisvedenkulutus 1,25 miljoonaa kuutiota. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden veden ominaiskulutus Veden ominaiskulutus, l/brm² Veden ominaiskulutuksen tavoite, l/brm² Veden ominaiskulutus, l/brm² Veden ominaiskulutuksen tavoite, l/brm² Vedenkulutuksen raportointi perustuu Granlund Managerissa seurannan kohteena olevaan kiinteistökantaan. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä käytetty vesi tulee pääosin kunnallisista vesijohtoverkostoista ja jätevedet johdetaan pääasiassa kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Kunnallisten jätevesiverkostojen ulkopuolella Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on 80 pienjätevedenpuhdistamoa (vuonna 2013 noin 85 kpl). Suuri osa näistä on vähällä käytöllä tai niitä ei enää käytetä lainkaan. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä ei kierrätetä vettä. Jätevesihuollon vaatimuksia koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaan olemassa olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien on täytettävä uudet vaatimukset vuoteen 2014 mennessä. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ja käytössä jatkossakin pysyvät jätevesijärjestelmät on kartoitettu ja paria yksittäistä kartoitustyön alla olevaa kohdetta lukuun ottamatta, ne täyttävät asetuksen vaatimukset. Uusien ja yksittäisten 153

157 YMPÄRISTÖASIAT vanhojen pienpuhdistuksen piirissä olevien kohteiden osalta asetuksen vaatimukset pyritään täyttämään vuoden 2015 aikana. Lisäksi Senaattikiinteistöjen Pohjois- ja Länsi-Suomen alueella on käytöstä poistettuja kohteita, jotka eivät enää täytä vaatimuksia. Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista. 154

158 YMPÄRISTÖASIAT Päästöt ilmaan Senaatti-kiinteistöt on onnistunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä pitkällä aikavälillä huomattavasti mm. energiansäästötoimenpiteillä ja tilatehokkuuden parantamisella. Kasvihuonekaasupäästöt laskivat viime vuodesta hieman Senaatti-kiinteistöjen ympäristövaikutusten avainindikaattorina ovat kasvihuonekaasupäästöt. Senaatti-kiinteistöt pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä Suomen valtion päästövähennystavoitteen mukaisesti 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoden 2020 loppuun mennessä. Senaatti-kiinteistöjen osalta tämä tarkoittaa tason 53,3 kg CO₂e/brm² saavuttamista vuoteen 2020 mennessä. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämään kiinteistökantaan suhteutetut kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 olivat 42,0 kg CO₂e/brm². Ominaispäästöt ovat siis vähentyneet 4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna ja alittavat vuoden 2020 tavoitteenkin jo 21 prosentilla. "Senaatti-kiinteistöjen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt vähenivät edelleen. Vuoden 2020 tavoite on alitettu jo selvästi." Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Senaatti-kiinteistöjen pitkäjänteisen energiansäästön ja alueellisten energiantuotantolaitosten saneerausten ansiosta. Varsinkin kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutus ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on pienentynyt selkeästi vuodesta Lisäksi rakentamisen ympäristövaikutusten ohjaus sekä vaarallisten kylmäaineiden hallinta ovat tukeneet tavoitteen saavuttamista. Pitkäjänteistä työtä energian säästämiseksi Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet myös Senaatti-kiinteistöjen pitkäjänteisen energiansäästön ja alueellisten energiantuotantolaitosten saneerausten ansiosta. Varsinkin kiinteistöjen lämmitysenergian ominaiskulutus ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on pienentynyt selkeästi vuodesta

159 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaiskasvihuonekaasupäästöt Senaatti-kiinteistöjen CO₂e/brm² päästötavoite Ominaispäästöt, kg CO₂e/brm² Senaatti-kiinteistöjen CO₂e/brm² päästötavoite 57,0 56,6 56,3 55,9 55,5 53,3 Ominaispäästöt, kg CO₂e/brm² 74,6 61,3 57,0 59,3 43,8 42,0 Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettyjen kohteiden kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu energiankulutuksen seurantaansekä tietoon käytetyistä energialähteistä ja kylmäaineista. Ominaispäästöjen laskennan energiankulutustiedot sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämän rakennuskannan kulutuksen. Päästökertoimet määräytyvät energialähteiden mukaisesti ja niiden oikeellisuudesta vastaavat viimekädessä energiantuotantolaitokset. Lue lisää aiheesta raportointiperiaatteet tekstistä. Perusvuodeksi, eli vuodeksi johon päästöjä verrataan, Senaatti-kiinteistöt on valinnut vuoden Pääosa Senaatti-kiinteistöjen päästöistä syntyy energiankulutuksen kautta. Näin ollen on luontevaa verrata päästöjä vuoteen 2005, jolloin voimaan tulleen energiapalveludirektiivin (2006/32/EY) myötä on määritetty Suomen valtion energiansäästötavoite. Lue lisää aiheesta energiankulutus tekstistä. Senaatti-kiinteistöt on raportoinut päästöjä jo vuonna 2005 samoilla laskentaperiaatteilla kuin nykyään, joten päästöt ovat suhteellisen hyvin verrattavissa toisiinsa. Päästölaskenta ei huomioi vuosittaisia kiinteistökannassa tapahtuvia eroja, joilla kuitenkin on vaikutusta päästöjen kokonaismäärään. Osasyynä vuoden 2013 suureen muutokseen on laskennan päästökertoimien päivittäminen Senaatti-kiinteistöjen sähkönhankinnasta vastaavan Hanselin päästökertoimiin. Hansel hankkii yli puolet energiastaan uusiutuvista energianlähteistä, josta osa on sertifioitua vesisähköä. Sertifioidun vesisähkön johdosta Hanselin kautta hankitun sähkön päästökerroin on selkeästi aikaisempien vuosien laskentaa parempi. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen energian kokonaiskulutuksesta sekä ylläpidettyjen kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt olivat noin t CO₂e. Senaatti-kiinteistöjen osuus Tilastokeskuksen ilmoittamista Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä 156

160 YMPÄRISTÖASIAT on noin 0,6 prosenttia (Suomen kokonaiskasvihuonekaasupäästöt perustuvat vuoden 2013 tietoon). Senaatti-kiinteistöjen kasvihuonekaasupäästöt Suorat/ Aluelämpölaitosten polttoaineet sekä kylmäaineiden käyttö, t CO₂e Epäsuorat 1/ Ostetun sähkön ja lämmön tuotanto, t CO₂e Epäsuorat 2/ Pääomavuokrakohteissa kulutetun sähkön ja lämmön tuotanto sekä rakentaminen, t CO₂e Suorat/ Aluelämpölaitosten polttoaineet sekä kylmäaineiden käyttö, t CO₂e Epäsuorat 1/ Ostetun sähkön ja lämmön tuotanto, t CO₂e Epäsuorat 2/ Pääomavuokrakohteissa kulutetun sähkön ja lämmön tuotanto sekä rakentaminen, t CO₂e * Rakentamisen energiankulutus on arvioitu rakentamismääriin perustuen. ** Sähkönkokonaiskulutuksen pieneminen johtuu kiinteistökannan muutoksista. Senaatti-kiinteistöt käyttää raportoinnissaan kansainvälisen Global Reporting Initiative (GRI) mukaista jakoa suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen, sekä Greenhouse gas protokollan mukaiseen jakoon kasvihuonekaasupäästöistä. Suorat kasvihuonekaasupäästöt katsotaan jaon mukaan olevan sellaisia, joihin organisaatio voi suoraan omalla toiminnallaan vaikuttaa. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt puolestaan ovat sellaisia, johon organisaation toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta. Epäsuoria päästöjä voidaan jakaa vielä kategorioihin sen mukaan, kuinka monen "välikäden" kautta organisaation on mahdollista vaikuttaa päästöjen syntymiseen. Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien aluelämpölaitosten päästöt sekä Senaattikiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteiden kylmäainetäytöistä aiheutuvat päästöt. Epäsuorat eli välilliset päästöt muodostuvat rakennuksiin ostettavan energian tuotannosta ja rakentamisesta. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 1 sisältää Senaattikiinteistöjen ylläpitämiin kiinteistöihin 157

161 YMPÄRISTÖASIAT ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 2 sisältää Senaatti-kiinteistöjen pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta aiheutuvat päästöt, sekä rakentamisen aiheuttamat päästöt. typenoksidipäästöt (NOx) ja rikkidioksidipäästöt (SO₂). Lisäksi alla olevassa taulukossa on esitetty pienhiukkaspäästöt, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja aiheuttavat mm. hengityselinsairauksia. Myös muut päästömäärät laskivat Senaatti-kiinteistöt raportoi ilmastonmuutosta aiheuttavien hiilidioksidipäästöjen lisäksi maaperän ja vesistöjen happamoitumista aiheuttavat Senaatti-kiinteistöjen energiankäytöstä aiheutuvat rikkidioksidin, typen oksidien sekä hiukkasien ominaispäästöt 0,13 0,10 0,07 0,05 0,03 0, Typen oksidit, kg/brm² Rikkidioksidi, kg/brm² Hiukkaset, kg/brm² Typen oksidit, kg/brm² 0,104 0,093 0,097 0,086 0,083 Rikkidioksidi, kg/brm² 0,095 0,084 0,082 0,076 0,074 Hiukkaset, kg/brm² 0,012 0,010 0,008 0,008 0,008 Senaatti-kiinteistöjen SO₂-, NOx- ja hiukkaspäästöjen laskenta perustuu Granlund Manager -tietokannan energiankulutustietoihin sekä parhaaseen tietoon energiantuotannon päästöistä. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 päästölaskennan lämmöntuotannon SO₂-, NOx- ja hiukkaspäästöjen päästöprofiilit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen alueiden mukaisten energiantuottajien toimittamiin tietoihin sekä Suomen keskimääräiseen kaukolämmön tuotannon päästöprofiiliin (Energiateollisuus ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin. 158

162 YMPÄRISTÖASIAT Hiilijalanjäljen laskenta auttaa seuraamaan ympäristötavoitteita Senaatti-kiinteistöt tarjoaa kaikille asiakkailleen hiilijalanjäljen laskentapalvelua osana Hallinnon tilahallinnan tietopalvelua. Toimitilojen tarkoituksenmukaisella käytöllä voidaan pienentää tilakustannuksia sekä säästää energiaa ja ympäristöä. HTH:n hiilijalanjäljen laskentapalvelu auttaa asettamaan ympäristötavoitteita sekä seuraamaan niiden toteutumista. Tietojärjestelmästä löytyy toimitilojen käytön sähkön- ja lämmönkulutustiedot sekä hiilidioksidipäästöt. Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista. 159

163 YMPÄRISTÖASIAT Pilaantuneet maa-alueet Senaatti-kiinteistöt panostaa jatkuvasti ympäristöriskien tunnistamiseen ja havaittujen ympäristövahinkojen korjaamiseen. Ympäristöriskien torjunta ja ympäristövahinkojen korjaaminen ovat merkittäviä kustannusten aiheuttajia. Ympäristövastuullisen toiminnan tavoitteena on säästää sekä ympäristöä että rahaa, ja oikeilla toimenpiteillä puhdistettavan maan arvoa voidaan myös lisätä. Vuoden 2014 keskeisiä tekemisiä Pilaantuneiden maiden kunnostukseen ja niihin liittyviin selvityksiin käytettiin vuonna 2014 noin 1,7 milj. euroa. Summa on lähes kolminkertainen vuoteen 2013 verrattuna. Vuonna 2014 pilaantuneiden maa-alueiden rekisteriin päivitettiin uudet kohteet. Vuoden 2015 tavoitteena on uudistaa rekisteri ja siirtyä systemaattisempaan hallintaan. Kokonaisvaltaista vastuuta pilaantuneista maa-alueista Senaatti-kiinteistöjen on oltava riittävän selvillä hallinnassaan olevien alueiden tilasta, alueilla harjoitetusta toiminnasta ja toiminnan aiheuttamista riskeistä maa-alueille sekä pohjavedelle. Ollessaan vastuussa pilaantuneen alueen puhdistamisesta Senaatti-kiinteistöt selvittää pilaantumisen laajuuden ja puhdistustarpeen, puhdistaa alueen ja huolehtii mahdollisista tarkkailuvelvoitteista. Kun maa-alueita myydään tai vuokrataan, Senaatti-kiinteistöt varmistaa, että asianmukaiset merkinnät tehdään aluetta koskeviin kauppakirjoihin ja vuokrasopimuksiin. jossa kohteet jaetaan riskiluokkiin 1 3 sen mukaan, kuinka todennäköinen ja merkittävä ympäristön pilaantumisriski on. Riskiluokkaan 1 kuuluvissa kohteissa on todennäköinen tai tiedossa oleva merkittävä riski, kun taas riskiluokkaan 3 kuuluvissa kohteissa ei ole tunnistettua riskiä tai riski on vähäinen ja rajattavissa oleva. Merkittävän riskin kohteisiin kuuluvat lähinnä Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen entiset varikkoalueet. Esimerkkejä tämän tyyppisistä kohteista ovat muun muassa Luumäen entinen ratapölkkykyllästämö ja Keski-Pasilan entinen ratapiha-alue. Senaatti-kiinteistöt ylläpitää rekisteriä pilaantuneille maille tehtävistä toimista sekä seuraa kirjanpidossaan pilaantuneiden maaalueiden kunnostuksesta aiheutuvia kustannuksia. Rekisterillä hallinnoidaan tällaisten maa-alueiden tunnistukseen, kartoitukseen ja puhdistukseen liittyviä dokumentteja. Riskiluokitus pilaantuneiden maiden hallinnan tukena Pilaantuneiden maa-alueiden hallintaan on jo useita vuosia käytetty riskiluokitusta, 160

164 YMPÄRISTÖASIAT Jätteet ja kylmäaineet Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyi vuonna 2014 jätettä yhteensä noin tonnia, joka on noin 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 ja joka vastaa noin 3,5 kilogrammaa huoneistoneliötä kohden. Senaatti-kiinteistöjen jäteraportointia kehitettiin vuonna 2013 ja työtä on jatkettu edelleen vuonna Jätelain muutos mahdollisti Senaattikiinteistöjen siirtymisen kunnallisen jätehuollon piiriin. Tästä johtuen esimerkiksi Etelä-Suomen alueella aloitettiin yhteistyö HSY:n kanssa, joka toimittaa pääkaupunkiseudulla keräämänsä sekajätteen Vantaalla sijaitsevaan jätevoimalaan, jossa sekajätteestä tuotetaan energiaa. 161

165 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä ja hyötykäyttöön päätyneen jätteen osuus Hyötykäytetty, kg/m² Hyötykäytetty, materiaalina kg/m² Korjaus 2013 hyötykäytetty materiaaleina, kg/m² Hyötykäytetty energiana, kg/m² Korjaus 2013 hyötykäytetty energiana, kg/m² Loppusijoitus kaatopaikalle, kg/m² Korjaus 2013 loppusijoitus kaatopaikalle, kg/m² Hyötykäytetty, kg/m² 2,1 2,7 2,8 Hyötykäytetty, materiaalina kg/m² 1,503 1,718 Korjaus 2013 hyötykäytetty materiaaleina, kg/m² 0,342 Hyötykäytetty energiana, kg/m² 0,598 0,725 Korjaus 2013 hyötykäytetty energiana, kg/m² 0,135 Loppusijoitus kaatopaikalle, kg/m² 1,1 1,1 1,0 0,742 0,974 Korjaus 2013 loppusijoitus kaatopaikalle, kg/m² 0,168 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätekertymä perustuu kaikilta toiminta-alueilta kerättyihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin. Vuoden 2014 raportoinnin yhteydessä myös vuoden 2013 jätetiedot tarkentuivat ja kuvaajaa on päivitetty vuoden 2013 jätemäärien osalta. Jätelaskennan jätetiedot vastaavat Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää kiinteistökantaa. Vantaalla otettiin maaliskuussa 2014 käyttöön jätevoimala, joka tuottaa sekajätteestä kaukolämpöä ja sähköä. HSY:n ilmoittamat polttoaineeksi päätyneet jäteosuudet on otettu huomioon laskennassa Senaatti-kiinteistöjen Etelä- Suomen sekajätemäärien osalta. Vastaavia jätepolttovoimaloita on käytössä myös Itä- ja Länsi-Suomessa, mutta niiden energiantuotannossa hyödyntämiä jätemääriä ei ole ollut saatavilla. Näin ollen osa Senaattikiinteistöjen sekajätemäärästä on todellisuudessa hyödynnetty energiantuotannossa. Jätteen hyötykäyttöaste materiaalina oli 50 prosenttia ja energiana 21 prosenttia vuonna Seuraavassa kuvassa on esitetty jätteiden kokonaisjätemäärän jakautuminen eri jätejakeisiin. 162

166 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyneet jätteet lajeittain, tn 1,8 % 0,1 % 21,2 % 28,5 % 15,8 % 19,6 % 13,0 % Jätteet energiantuotantoon -poltto Biojäte -kompostointi Keräyspahvi- ja kartonki -kierrätys Keräyspaperi -kierrätys Sekajäte -kaatopaikka Vaaralliset jätteet -kierrätys Muut* -kierrätys *mm. lasi, metalli tn Jätteet energiantuotantoon -poltto Biojäte -kompostointi Keräyspahvi- ja kartonki -kierrätys Keräyspaperi -kierrätys Sekajäte -kaatopaikka Vaaralliset jätteet -kierrätys 13 Muut* -kierrätys *mm. lasi, metalli 172 Jätteiden hyötykäyttötavat riippuvat paikallisten jätteenkäsittelylaitosten käytössä olevista käsittelymenetelmistä ja -kapasiteetista. Vantaalla otettiin maaliskuussa 2014 käyttöön jätevoimala, joka tuottaa sekajätteestä kaukolämpöä ja sähköä. HSY ilmoittamat polttoaineeksi päätyneet jäteosuudet on otettu huomioon laskennassa Senaatti-kiinteistöjen Etelä- Suomen sekajätemäärien osalta. Vastaavia jätepolttovoimaloita on käytössä myös Itä- ja Länsi-Suomessa, mutta niiden energiantuotannossa hyödyntämiä jätemääriä ei ole ollut saatavilla. Näin ollen osa Senaatti-kiinteistöjen sekajätemäärästä on todellisuudessa hyödynnetty energiantuotannossa. Jätelajittelun tehostamista yhteistyössä vuokralaisten kanssa Jätteiden tehostettuun lajitteluun kannustaa myös Senaatti-kiinteistöjen omissa toimipisteissä ja osalla asiakkaista käytössä oleva Green Office ympäristöjärjestelmä. Jätemäärien vähentämiseksi esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen omissa toimipisteissä on luovuttu kokonaan työpistekohtaisista jäteastioista. Lintulahden toimipisteessä on voitu tästä johtuen poistaa käytöstä myös yksi jätepaalain. 163

167 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöt vastaa vuokralaisten toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vuokralaiset huolehtivat oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä, kuten tietosuojapaperista ja vaarallisista jätteistä, joiden määrätietoja ei ole Senaatti-kiinteistöjen käytettävissä. Kylmäaineiden ympäristölle haitalliset päästöt vähenivät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä kylmäaineita on käytössä taloteknisissä laitteissa noin 11 tonnia. Eniten käytetty kylmäaine kohteissa on HFC-yhdiste R-407c, jonka osuus on 42 prosenttia kaikista käytetyistä kylmäaineista. HFCyhdisteet R-134a, R-404a ja R-410a ovat myös paljon käytettyjä ja yhdessä R-407c-kylmäaineen kanssa ne vastaavat 82 prosentista kaikista käytössä olevista kylmäaineista. "Kylmäaineiden käytön haitalliset vaikutukset ovat laskeneet reilusti edellisiin vuosiin verrattuna." Otsonikerrosta tuhoavaa vaikutuksensa vuoksi HCFC-yhdisteiden (esimerkiksi R-22) käyttö kylmälaitteissa on asteittain kielletty. Vuoden 2014 ajan oli vielä sallittu huollossa lisätä kylmälaitteisiin kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä. Vuoden 2015 alusta alkaen HCFC-aineita sisältävät laitteet saavat edelleen olla käytössä, mutta vuototai rikkoutumistapauksessa niihin ei saa lisätä kylmäainetta. HCFC-aineita on Senaattikiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa käytössä vielä noin kiloa, eli noin 11 prosenttia käytössä olevista kylmäaineista. Yleisin näistä on R-22- kylmäaine, jota on käytössä noin 980 kiloa, eli noin 9 prosenttia kaikista käytössä olevista kylmäaineista. R-22-kylmäaineen käyttö kuitenkin väheni verrattuna edelliseen vuoteen, eikä sitä lisätty laitteisiin ollenkaan. Senaattikiinteistöjen tavoitteena oli kaikkien otsoniasetuksessa kiellettyjen kylmäaineiden vaihtaminen vuoden 2014 aikana. Tavoitteeseen ei vielä päästy, koska vaihtaminen ei ollut tarkoituksenmukaista kaikissa kohteissa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi lähiaikoina peruskorjaukseen menevät kiinteistöt, joissa otsonikerrokselle haitallista kylmäainetta käyttävät laitteistot on kannattava vaihtaa vasta peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi Senaattikiinteistöjen hallintaan vuoden aikana tulleessa kiinteistökannassa on ollut käytössä näitä kylmäaineita, joten niiden osalta vaihtamista ei ole ehditty vielä suorittaa. Kylmäaineiden käytön haitalliset vaikutukset ovat laskeneet reilusti edellisiin vuosiin verrattuna, johtuen havaittujen kylmäainevuotojen vähäisyydestä. Kylmäaineiden otsonia tuhoavaa ominaisvaikutusta kuvataan niiden ODP-arvoilla (Ozone Depleting Potential), joka arvioi aineen vaikutusta otsonikerroksen ohenemiseen suhteessa freoniin (CFC-11). ODP-arvojen avulla eri kylmäaineiden haitalliset vaikutukset voidaan ilmaista yhdellä luvulla yksikössä kg CFC-11 ekvivalenttia. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä aiheutuva otsonivaikutus on vähentynyt olemattomaksi, koska otsonihaitallisen kylmäaineiden vuotoja ei todettu. Aineiden vaikutusta ilmastonmuutosta aiheuttavaan kasvihuoneilmiöön suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen kuvataan aineen GWParvolla (Global Warming Potential). Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen käyttämistä kylmäaineista aiheutuneet päästöt GWP-arvoilla painotettuna olivat 780 tonnia CO2 ekvivalenttia. Suhteessa edelliseen vuoteen kylmäaineista aiheutuneiden päästöjen määrä puolittui. Muut ilmaston lämpenemistä aiheuttavat päästöt on käsitelty päästöt ilmaan -osiossa. 164

168 YMPÄRISTÖASIAT Kylmäaineiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten suhde käytössä olevaan kylmäainemäärään Käytössä oleva määrä, t ODP-painotetut päästöt, kg CFC-11 ekv GWP-painotetut päästöt, t CO₂ ekv Käytössä oleva määrä, t ODP-painotetut päästöt, kg CFC-11 ekv GWP-painotetut päästöt, t CO₂ ekv Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön tiedot perustuvat alueorganisaation yksiköiltä kerättäviin kylmäaineraportteihin, joista ilmenee alueella vuoden aikana tehdyt kylmäaineiden lisäykset ja vaihdot. Alueyksiköt keräävät tiedot myös kylmäaineiden täytöistä sopimuskumppaneilta. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteisiin täydennettiin noin 370 kiloa kylmäaineita laitteistoissa tapahtuvien vuotojen takia, joka vastaa noin 3 prosenttia käytössä olevasta kylmäainemäärästä. Kylmäainevaihtoja ei ilmoitettu vuodelle Kylmäaineiden otsonihaitallisuuden ja kasvihuonehaitallisuuden laskenta perustuu kylmäaineille määriteltyihin (IPCC:n määritelmät ja Ashrae ) ODP (ozone depleting potential)- ja GWP (global warming potential) -kertoimiin. ODP kuvaa kylmäaineen otsonihaitallisuutta suhteessa CFC-11 kylmäaineen otsonia tuhoavaan vaikutukseen ilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. GWP kuvaa kylmäaineen vaikutusta ilmastonlämpenemiseen suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. Otsonikerrokselle erittäin haitallisten CFCyhdisteiden (esimerkiksi R-12) käyttö kylmälaitteiden huollossa on nykyisin kielletty. Myös merkittävän kasvihuonehaitallisuuden omaavien HCFC-kylmäaineiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on täysin kielletty alkaen. HCFC - kylmäaineiden (esimerkiksi R-22) käyttö oli vuonna 2014 vielä sallittu huolloissa, mutta ainoastaan toisesta laitoksesta talteenotetulla R-22 kylmäaineella. Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista. 165

169 YMPÄRISTÖASIAT Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on nostettu valtion kiinteistöstrategiassa keskeiseksi tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillinnän ja kulttuuriympäristön vaalimisen rinnalle. Senaatti-kiinteistöt huolehtii osaltaan Suomen luonnon monimuotoisuuden säilymisestä hallinnoimissaan ihmisten luomissa ympäristöissä sekä luonnonsuojelualueilla. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa korostetaan luontoarvojen nostamista keskeiseksi kaikkialle yhteiskuntaan sekä uusien toimijoiden saamista mukaan luonnon puolesta tehtävään työhön. Uuden rakennushankkeen alkaessa Senaattikiinteistöt ottaa alueen luontoarvot huomioon arvioimalla luontoselvitysten tarpeellisuuden. Vastaava arviointi tehdään myös kiinteistöjen myyntien yhteydessä. Näiden perusteella laaditaan ympäristöselvitys ja määritellään ympäristötavoitteet, jotka kirjataan osaksi hankesuunnitelmaa. Myös maa-alueiden käyttötarkoituksen muuttuessa Senaatti-kiinteistöt kartoittaa luontoarvot osana riskienhallintaa. Vuonna 2014 tehtiin Arla-instituutin myyntiin liittyvä luontoselvitys. Alueella on uhanalaiseksi luontotyypiksi luokiteltuja kallioketoja ja rehevä puronvarsimetsikkö, jossa on iäkästä puustoa, sekä paikallisesti merkittäviä pienialaisia luontokohteita. Alueelta ei ole havaittu uhanalaisia lajeja. Senaattikiinteistöt on antanut suositukseksi säilyttää arvokkaat alueet nykytilassa. "Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on useita kymmeniä koskiensuojelulailla suojeltuja sekä Natura verkostoon kuuluvia maa-alueita." Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen: Ilmastonmuutoksen uhkan torjuminen parantamalla kiinteistöjen energia- ja materiaalitehokkuutta. Luontoselvitysten tekeminen tunnistetuissa kohteissa ennen ympäristöä muuttaviin rakennushankkeisiin ryhtymistä. Alueiden hoitosuunnitelmissa huomioidaan luonnonympäristön umpeenkasvamisen uhka. Perustiedon hankkiminen luonnon monimuotoisuudesta Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevilla alueilla. Luonnonsuojelualueita Senaattikiinteistöjen hallinnassa Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on useita 166

170 YMPÄRISTÖASIAT kymmeniä koskiensuojelulailla suojeltuja sekä Natura verkostoon kuuluvia maa-alueita. Lukumäärällisesti suuresta luonnonsuojelualueiden hallinnasta huolimatta esimerkiksi Suomen Natura verkostoon kuuluvista 5 milj. hehtaarin maaalueista vain 0,03 % on Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimia. Kaksi suurinta kiinteistökokonaisuutta, Satakunnan vankila ja Niinisalon varuskunta-alue muodostavat yhteensä jo 80 % Senaattikiinteistöjen hallinnoimista Natura alueista. Lisäksi Senaatti-kiinteistöt hallinnoi useita kymmeniä pieniä Natura verkostoon kuuluvia alueita muilla varuskunta- ja vankila-alueilla sekä esimerkiksi Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusalueilla. 167

171 YMPÄRISTÖASIAT 168

172 YMPÄRISTÖASIAT 169

173 YMPÄRISTÖASIAT Vastuujako valtiolla Metsähallitus vastaa valtion luontoalueista ja Senaatti-kiinteistöjen vastuulla on valtion rakennettu kiinteistöomaisuus. Varuskunta-alueilla vastuut jakautuvat saman periaatteen mukaisesti ja toimijat tekevät alueilla tiivistä yhteistyötä josta esimerkkinä. Senaatti-kiinteistöt ja puolustusvoimat ovat tehneet yhteistyötä puolustusvoimien ilmasto-ohjelman kanssa. Esimerkiksi Dragsvikissa on tehty hoito-ohjelman mukaiset raivaustyöt. Lue aiheesta lisää täältä. 170

174 YMPÄRISTÖASIAT Rakentamisen ympäristövaikutukset Senaatti-kiinteistöjen yhtenä kestävän kehityksen tavoitteena on uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ympäristökuormituksen minimointi. Lisäksi on huomioitu ns. sekarakentamishankkeet, joissa on sekä uudisrakentamista että peruskorjausta. Uusille investointihankkeille tehdään aina tarveselvitys, jonka osana on ympäristöselvitys sekä hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet. "Senaatti-kiinteistöt noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien ympäristöja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa." Rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön Jätelaki pyrkii ennaltaehkäisemään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden uudelleenkäyttöä, kierrättämistä ja muuta hyödyntämistä. Valtioneuvoston asetus (VNa 179/2012) jätteistä edellyttää rakennusja purkujätteiden erilliskeräystä. Asetuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteestä, poislukien maamassat ja vaaralliset jätteet, hyödynnetään vähintään 70 painoprosenttia muutoin kuin energiana tai polttoaineen valmistuksessa. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa syntyneistä jätteistä ja niiden hyötykäytöstä kerättiin järjestelmällisesti tietoja. Syntyneet ominaisjätemäärät olivat uudisrakennushankkeissa 36 kg/brm², peruskorjaushankkeissa 61 kg/brm² sekä sekarakentamishankkeissa 48 kg/brm². Suurimmat ominaisjätemäärät uudisrakentamisessa syntyivät puu- ja rakennussekajätteistä. Korjausrakentamisen puolella vastaavat olivat betoni- ja tiilijäte ja sekahankkeiden puolella betoni ja rakennussekajäte. 171

175 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2014 alkaneiden rakennushankkeiden jätemäärien suhteelliset osuudet uudis-, korjaus- ja ja sekarakennushankerakentamisessa Uudisrakentaminen, tn 1 % 4 % 2 % 27 % 46 % 19 % 2 % Rakennussekajäte Betoni Tiilet Puu Betonin ja tiilen seokset Metallit Energiajäte tn Rakennussekajäte 257,72 Betoni 180,52 Tiilet 19,16 Puu 448,26 Betonin ja tiilen seokset 8,08 Metallit 35,52 Energiajäte 21,11 172

176 YMPÄRISTÖASIAT Korjausrakentaminen, tn 0,0 % 6,1 % 1,4 % 0,2 % 12,8 % 3,1 % 0,0 % 19,0 % 26,6 % 30,8 % Rakennussekajäte Betoni Tiilet Betonin ja tiilen seokset Puu Lasi Muovi Metallit Erityisaineet Sähkö ja elektroniikka tn Rakennussekajäte 494,07 Betoni 690,49 Tiilet 799,32 Betonin ja tiilen seokset 81,06 Puu 333,52 Lasi 4,58 Muovi 36,35 Metallit 157,54 Erityisaineet 1,00 Sähkö ja elektroniikka 0,10 173

177 YMPÄRISTÖASIAT Sekarakennushankkeet, tn 1,4 % 0,1 % 0,2 % 9,4 % 10,8 % 20,8 % 0,1 % 1,1 % 15,0 % 0,4 % 30,2 % 10,6 % Rakennussekajäte Betoni Tiilet Betonin ja tiilen seokset Puu Lasi Muovi Bitumiseokset Metallit Erityisaineet Kipsi Energiajäte tn Rakennussekajäte 177,07 Betoni 256,60 Tiilet 90,24 Betonin ja tiilen seokset 3,60 Puu 127,56 Lasi 8,96 Muovi 0,50 Bitumiseokset 92,22 Metallit 79,54 Erityisaineet 1,52 Kipsi 1,00 Energiajäte 11,67 Jätteiden ominaismäärät perustuvat Senaattikiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan, johon vuoden 2014 aikana raportoitiin 16 korjaushanketta, 10 uudishanketta, sekä 5 sekahanketta. Kuvaajien tiedot perustuvat korjaus-, uudis- ja sekahankkeista raportoituihin jätemääriin. Senaatti-kiinteistöjen seurannassa olevien rakennushankkeiden syntynyt kokonaisjätemäärä oli tonnia ilman maamassoja, josta 68 prosenttia hyödynnettiin valtioneuvoston jäteasetuksen mukaisesti muutoin kuin energiana. Energiahyötykäytön osuus oli 19 prosenttia ja loput 13 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle. Senaatti-kiinteistöjen työmailla lajiteltiin 174

178 YMPÄRISTÖASIAT jätteitä yhteensä 17 eri jätejakeeseen. Rakennusjätteiden kokonaislajitteluaste ilman maamassoja ja vaarallisia aineita vuonna 2014 oli 84 prosenttia. Maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä tonnia. Rakentamisen ympäristövaikutukset Senaatti-kiinteistöjen valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus vuonna 2014 oli noin brm², josta uudisrakentamisen osuus oli noin brm², korjausrakentamisen noin brm² ja sekahankkeiden brm². Valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus laski 36 prosentilla verrattuna vuoteen Senaatti-kiinteistöt on vuonna 2014 kerännyt järjestelmällisesti tietoa myös rakennushankkeiden energian ja veden ominaiskulutuksista. Senaattikiinteistöjen raportointiin osallistuneiden uudisrakennushankkeiden energian ominaiskulutus oli 30 kwh/brm² ja veden ominaiskulutus 13 l/brm². Korjaushankkeissa energiaa kului keskimäärin 11 kwh/brm² ja vettä 10 l/brm². Sekarakennushankkeissa vastaavasti 3 kwh/brm² ja veden ominaiskulutus 4 l/brm². Rakentamisen laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 olivat uudishankkeissa tnco₂e, korjaushankkeissa tnco₂e ja sekahankkeissa tnco₂e. Lue lisää Raportointiperiaatteet tekstistä. Valtioneuvosto asettaa energiatavoitteita rakennushankkeille Senaatti-kiinteistöjä sitoo valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Hankekohtainen energiatehokkuuden ohjaus vaihtelee rakennushankkeissa. Ohjaukseen Senaatti-kiinteistöt käyttää suomalaista PromisEympäristöluokitustyökalua, jossa tavoitteet asetetaan käyttäjien terveyden, luonnonvarojen käytön, ekologisten seurausten ja ympäristöriskien hallintaan. Hankkeen on mahdollista saavuttaa tavoitteet A (paras), B, C, D tai E (huonoin). Yleisesti tavoitteena Senaattikiinteistöillä on saavuttaa C-luokka kokonaisarvioinnissa. Tarkempia tavoitteita asetetaan energiatehokkuudelle. Uudisrakennushankkeissa Valtioneuvoston periaatepäätöksellä linjattu tavoite on lähes nollaenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Rakennuksen energiaratkaisujen ohjauksessa toimitaan Senaatti-kiinteistöjen energiankäytön tehokkuusperiaatteiden mukaisesti. Turvallisuutta työmaalla seurataan tarkasti Senaatti-kiinteistöt seuraa rakennustyömaidensa turvallisuuden tasoa TR-mittausten eli työturvallisuuden havainnointimenetelmän avulla. Keskitettyyn raportointiin osallistuneiden rakennushankkeiden TR-taso oli uudishankkeissa keskimäärin 94,7 prosenttia, korjaushankkeissa 93,7 prosenttia ja sekahankkeissa 91,1 prosenttia. Viime vuonna seurantaan osallistuneilla työmailla tapahtui yhteensä 17 tapaturmaa ja 41 läheltä piti - tilannetta. Vuonna 2014 alettiin seurata uutena mittarina Senaatti-kiinteistöjen työmailla tehtyjä työntekijätunteja, joiden perusteella voitiin laskea Senaatti-kiinteistöjen työmaiden tapaturmataajuus. Vuoden 2014 tapaturmataajuus oli 42 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. 175

179 YMPÄRISTÖASIAT Green Office Jokapäiväinen ympäristötyö on osa Senaatti-kiinteistöjen jatkuvaa tavoitetta pienentää toimistojensa ekologista jalanjälkeä. Green Office - ympäristöjärjestelmän avulla Senaatti-kiinteistöt pyrkii aktivoimaan niin omaa henkilöstöään kuin Senaatti-kiinteistöjen tiloja käyttäviä ihmistä. Senaatti-kiinteistöjen ja WWF:n yhteistyösopimuksen ansiosta asiakasorganisaatiot saavat alennusta järjestelmän liittymis- ja vuosimaksuista. Senaatti-kiinteistöt järjestää myös asiakkailleen Green Office -verkosto tapaamisen kerran vuodessa, jossa käsitellään ajankohtaisia ympäristöasioita. Vuonna 2014 tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa Kumpulassa. Senaatin ylläpidon asiantuntijat auttavat myös tarvittaessa tilojen käyttäjiä Green Office -tavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden määrittelemisessä sekä tarvittavien tietojen, kuten energiankulutuslukujen raportoinnissa. Senaatti-kiinteistöjen asiakkaista 17 on liittynyt Green Office -ympäristöjärjestelmään. Liikematkustamisen aiheuttamat päästöt vähentyneet Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työhön liittyvän lentomatkustamisen kilometrit vähenivät vuodesta 2013 vuoteen 2014 noin 22 prosenttia. Henkilöstön työaikana tapahtuvasta lentomatkustamisesta aiheutui matkanjärjestäjä SMT:n laskennan mukaan kasvihuonekaasupäästöjä noin 18 % vähemmän kuin vuonna 2013, yhteensä noin 89 CO₂e tonnia. Henkilöstöön suhteutettuna tämä vastaa 318 CO₂e kg/hlö. Myös henkilöautolla tehty liikematkustus on vähentynyt vuonna Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työhön liittyvien ajomatkojen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2014 noin 250 tonnia. Senaattikiinteistöjen henkilöstöön suhteutettuna tämä vastaa noin 0,8 CO₂eqt/hlö. Työsuhdeautoille on asetettu vuonna 2012 CO₂-päästöraja 150 g/km ja työsuhdeautojen päästöjen keskiarvo vuonna 2014 on ollut 125 g/km. Senaatti-kiinteistöjen Lintulahden toimipisteen henkilöstöllä on käytössään yhteismatkakortit, joilla on mahdollisuus maksaa työaikana joukkoliikennevälineillä tehtäviä työmatkoja pääkaupunkiseudulla. Lisäksi henkilöstön käytössä on kaksi polkupyörää lähialueille suuntautuvia työmatkoja varten. Henkilöstöä kannustetaan käyttämään Lync - pikaviestintäohjelmaa sekä videoneuvottelujärjestelmiä matkustamisen sijaan. Vuonna 2014 etäneuvottelulaitteiden määrää on lisätty. Tämä on osaltaan johtanut liikematkustuskilometrien vähenemiseen ja Senaatti-kiinteistöjen ja asiakkaiden käymien videoneuvottelujen käytön lisääntymiseen 2,5 prosentilla. Senaatti-kiinteistön henkilöstön käyttämän Lync-pikaviestintäohjelman käyttö on lisääntynyt 91 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Junien käyttö työmatkoihin lisääntyi Senaatti-kiinteistöjen henkilöstöä kannustetaan käyttämään raideliikennettä varsinkin lyhyillä matkoilla. Senaatti-kiinteistöjen 176

180 YMPÄRISTÖASIAT henkilöstö teki vuonna 2014 työmatkoja junalla noin kilometriä, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Junalla kulkemisesta aiheutui yhteensä noin neljä tonnia päästöjä hiilidioksidiekvivalentteina. Raideliikenne on ympäristöystävällinen vaihtoehto erityisesti henkilöautoliikenteeseen verrattuna. Raideliikenteen sähkörataosuuksien osalta junaliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt henkilön kulkemaa kilometriä kohden ovat murto-osa henkilöautojen päästöihin verrattuna. Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työmatkat ja niistä aiheutuneet päästöt, km Tieliikenne: suorat päästöt* Tieliikenne muut: km-korvaukset Raideliikenne Lentoliikenne Tieliikenne: suorat päästöt* Tieliikenne muut: km-korvaukset Lentoliikenne Raideliikenne

181 YMPÄRISTÖASIAT Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työmatkat ja niistä aiheutuneet päästöt, tn CO₂e Tieliikenne: suorat päästöt* Tieliikenne muut: km-korvaukset Raideliikenne Lentoliikenne Tieliikenne: suorat päästöt* 141 Tieliikenne muut: km-korvaukset 112 Lentoliikenne 89 Raideliikenne 4 *Senaatti kiinteistöjen hallinnoimat ajoneuvot Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista. 178

182 CASE: VANKILOIDEN ENERGIANSÄÄSTÖ Vankiloiden energiansäästö Senaatti-kiinteistöjen vankilakohteissa aloitetut energiasäästötoimenpiteet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Vankiloissa veden-, sähkön- ja lämmönkulutus on selkeästi korkeampi verrattuna uusiin vastaaviin rakennuksiin. Senaatti-kiinteistöt ja Rise ovat yhteistyössä aloittaneet vankiloissa energiasäästötoimenpiteiden toteuttamisen. Energiankulutus on yksi tapa karsia kustannuksia. Säästöjen lisäsi tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin pidemmän aikavälin tavoitteet. Tekniikka hoitaa oman osansa energiankulutuksesta, mutta voimme kaikki vaikuttaa omalla käytöksellämme syntyviin säästöihin." Risen toimitilapäällökkö Kauko Niemelä Vankiloille asetetut viiden 179

183 CASE: VANKILOIDEN ENERGIANSÄÄSTÖ prosentin energiansäästötavoitteet veden-, sähkön- ja lämmönkulutuksessa saavutettiin vuonna Raporttien mukaan lämmön ominaiskulutus on laskenut viime vuodesta 8,6 prosenttia, vedenkulutus 7 prosenttia ja sähkön ominaiskulutus 5,7 prosenttia. Tulokset ovat olleet odotettua paremmat. Lisää säästöjä on edelleen saavutettavissa taloteknisillä toimenpiteillä, ylläpitoa tehostamalla ja käyttötottumuksia muuttamalla. Vankiloiden energiaselvitykset aloitettiin Sörnäisten ja Jokelan vankiloiden pilottikohteilla, joiden avulla luotiin malli vankilakohteiden energiaselvitysten ja energian säästötoimenpiteiden kartoittamiseksi. - Kävimme läpi 20 vankilakohdetta ja arvioimme, miten taloteknisillä korjausinvestoinneilla ja ylläpidon toimenpiteillä vankiloiden kokonaisenergiankulutus ja energiakustannukset saataisiin laskuun, kertoo Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Timo Keskikuru. Vankiloissa otettiin käyttöön Senaatti-kiinteistöjen ylläpitoprosessin mukainen energiaseuranta, sillä luotettava mittarointi on kaiken lähtökohta. Tekniikan lisäksi kiinnitettiin huomiota käyttötottumuksiin. - Tekniikka hoitaa oman osansa energiankulutuksesta, mutta voimme kaikki vaikuttaa omalla käytöksellämme syntyviin säästöihin. Ovien ja ikkunoiden sulkeminen, valojen sammuttaminen, liiallinen tuuletus, ilmastoinnin ja veden käytön tarkkailu vaikuttavat lopputulokseen, toteaa Risen toimitilapäällikkö Kauko Niemelä. Myös vankilakohteiden kiinteistöhoitajia kannustetaan energiaseurantaan esimerkiksi palkitsemalla tavoitteisiin pääsemisestä. Syntyneet säästöt käytetään Risen perustoiminnan rahoittamiseen, mikä edesauttaa vankiloiden ydintoimintojen pyörittämistä. Esimerkkejä keinoista, joita käytettiin energiankulutuksen vähentämiseksi: Ilmanvaihdon ohjaus- ja käyntiajanmuutokset. Taloteknisten järjestelmien etävalvonnalla kulutusta voidaan seurata systemaattisemmin. Läsnäoloon ja liiketunnistimeen perustuva valaistuksen ohjausjärjestelmä. Suihkut painonapilla toimiviksi ja vesikalusteiden vaihto vähemmän kuluttaviin malleihin. Ikkunat suljettuina talviaikana. Läsnäoloon ja liiketunnistimeen perustuva valaistuksen ohjausjärjestelmä. Lue koko tarina Vankiloiden energiasäästötoimenpiteistä Kontrahti 4/

184 CASE: JEERAN TUULIVOIMALA Jeeran tuulivoimala Senaatti-kiinteistöt pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta ja kokeilee myös uusia päästöttömiä energiamuotoja. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Jeera-asuntolassa Inarissa on meneillään mielenkiintoinen kokeilu, jossa testataan aurinko- ja tuulivoimalaa. Jeerassa otettiin käyttöön vuonna 2013 aurinkosähköjärjestelmä. Aurinkosähkö on toiminut hienosti ja tuotto-odotukset ovat täyttyneet. Kesäkuukausina tuotto ylittää asuntolan kulutuksen ja ylimääräinen sähkö pystytään hyödyntämään kiinteistön muissa rakennuksissa. Aurinkosähköä täydentämään otettiin vuoden 2014 helmikuussa lisäksi käyttöön 5 kilowatin tehoinen tuulivoimala. Voimalan tarkoitus on täydentää aurinkosähköjärjestelmää, sillä tuulivoimala tuottaa parhaiten sähköä juuri silloin, kun aurinko ei paista. Voimalan sähköntuotto on kuitenkin jäänyt vähäiseksi ensimmäisen toimintavuoden aikana toistuvien teknisten ongelmien ja vikojen vuoksi. Tuulivoimalan toimittajan tavoite on saada laitteisto pysyvästi kuntoon alkuvuoden 2015 aikana, mutta haasteita on kuitenkin vielä voitettavana. Tuulivoimalaprojektista saatuja kokemuksia pystytään hyödyntämään jatkossa kun suunnitellaan uusiutuvan energian rakentamista. 181

185 CASE: DRAGSVIK LUONTOSELVITYS Dragsvik luontoselvitys Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot Oy ovat teettäneet Tammisaaren Dragsvikin varuskunta-alueen noin 10 hehtaarin ranta-alueesta päivitetyn luontoselvityksen. Senaatti-kiinteistöt ja Kruunuasunnot Oy ovat teettäneet Tammisaaren Dragsvikin varuskuntaalueen noin 10 hehtaarin ranta-alueesta päivitetyn luontoselvityksen (aiemmat vuosilta ) ja uuden hoitosuunnitelman Kesällä 2014 alueella selvitettiin mm. lahopuuston kovakuoriaiskantaa. Alueen merkittäviä luontotyyppejä ovat runsaasti myös lahopuuta sisältävät tervaleppälehto ja luhta-alueet sekä jalopuusekametsät, jotka tarjoavat elinolosuhteita erityisesti hyönteisille, linnuille ja lepakoille. Dragsvikin rantaan kuuluu myös vanhaa kulttuuribiotooppia ja ihmisen mukanaan tuomia kasvilajeja. Alueella on kolme lepakkolajia (viiksisiippa, vesisiippa ja pohjanlepakko) ja on mahdollista että alueella elää myös piilotteleva korvayökkö. Perhosselvityksen mukaan alueella on tavattu 865 perhoslajia josta 8 on uhanalaisia ja 28 silmälläpidettäviä. Uhanalaisia kovakuoriaisia ei ole selvityksissä löydetty. Pesimälinnustoon kuuluu 28 lajia. Alueella viihtyy useita tikkalajeja ja huomion arvoiset lehtopöllö, kaulushaikara ja uhanalainen rastaskerttunen. Aluetta uhkaa osittainen umpeen kasvaminen erityisesti kulttuuribiotooppialueilla. Hoitotoimina on vuonna 2014 tehty pensaiden ja nuorten puiden poistamista laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti. 182

186 TALOUDELLISET TULOKSET Taloudelliset tulokset Taloudellinen vastuu Senaatti-kiinteistöissä tarkoittaa kiinteistövarallisuuden tehokasta ja tuottavaa käyttöä sekä arvon säilyttämistä. Toiminnassa painottuu valtion kokonaisedun toteutuminen. Taloudellisen vastuun toteutumista tukevat Senaattikiinteistöjen hyvä hallintotapa, eettiset periaatteet sekä sisäisen tarkastuksen toimintaohje. Verojalanjälki Senaatti-kiinteistöt kuvaa verojalanjälkensä osana yhteiskuntavastuuraporttia ja avointa toimintaa. Verojalanjäljessä on kuvattu olennaiset Senaattikiinteistöjen maksamat välilliset ja välittömät verot sekä työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset. Työllistämisjalanjälki Senaatti-kiinteistöt työllistää merkittävän määrän rakennus- ja kiinteistöalan toimijoita. Senaattikiinteistöjen työllistämisjalanjäljen koko on henkilötyövuotta. Tilinpäätös Senaatti-kiinteistöjen hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 on luettavissa pdf-tiedostona. Kustannustehokkuus Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena on tuottaa asiakkailleen tarjoamat palvelut ja työympäristöratkaisut kustannustehokkaasti valtion kokonaisetu huomioiden. 183

187 TALOUDELLISET TULOKSET Taloudelliset tavoitteet ja tulokset Senaatti-kiinteistöjen keskeiset tavoitteet liittyvät kiinteistöjen ja työyhteisöjen asiantuntijuusaseman lujittamiseen, tasaisten vuokratulojen ylläpitämiseen ja tuloksekkaaseen kiinteistökauppaan. Tavoitteita saavutettiin vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöt saavutti kertomusvuonna taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteensa. Vuokraustoiminnan tuloksen osalta jäätiin hieman budjetista. Tämä johtui kiinteistöomaisuuteen tehdyistä arvonalentumista. Myyntitoiminnan tulos ylitti budjetoidun. Palveluiden tulos ylitti hieman budjetoidun. Käyttäjäpalveluiden kysyntä kasvoi selvästi. Valtiovarainministeriö asettaa Senaattikiinteistöille vuosittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksena Senaattikiinteistöt rahoittaa toimintansa itse, eikä se kuulu valtion budjettitalouden piiriin. Keskeiset tunnusluvut, milj. euroa Muutos-% Liikevaihto *) ,0 Liiketoiminnan muut tuotot *) ,6 Tulos ,1 - Tulos -% liikevaihdosta 21,9 20,7 Tase ,2 Lainat ,2 Investoinnit ,7 Investointien osuus liikevaihdosta, % Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,2 3,9 Oman pääoman tuotto, % 4,5 4,0 Omavaraisuusaste, % 63,9 66,0 Nettovelkaantumisaste, %

188 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokrattava pinta-ala, 1000 m² ,8 Kiinteistöomaisuuden vajaakäyttöaste, % 6,1 4,7 Keskimääräinen neliövuokra, e/m²/kk **) 14,63 14,13 3,6 Henkilöstön lkm ,9 *) Liikekaavaan tehtiin muutos vuoden 2014 alusta. Myyntivoitot ja vakuutuskorvaukset edellisiltä tilikausilta esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, sisältyivät aiemmin liikevaihtoon. Aiemmat vuodet muutettu vertailukelpoisiksi. **) Toimitilavuokrasopimukset, kokonaisvuokrakohteet. Neliövuokratieto on ko. vuoden kuukausien keskiarvo. Tulos ja liikevaihto Liikevaihto, milj. euroa Tulos, milj. euroa Liikevaihto, milj. euroa Tulos, milj. euroa

189 TALOUDELLISET TULOKSET Liikevaihto työntekijää kohden Liikevaihto/Henkilötyövuodet, milj. euroa Henkilötyövuodet Liikevaihto/Henkilötyövuodet, milj. euroa Henkilötyövuodet 263,9 249,4 236,9 254,7 269,5 Arvonalentumiset heikensivät vuokraustoiminnan tulosta Vuokraustoiminnan tulos oli 105,2 (81,6) milj. euroa, ja se alitti hieman budjetoidun. Tämä johtui lähinnä kiinteistöomaisuuteen tehdyistä arvonalentumista. Vuokraustoiminnan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 5,8 %. Suuri kasvu johtui mm. vuodelle 2014 kirjatuista vuokratuottojen kertakorvauksista, noin 12 milj. euroa. Rahoitus- ja ylläpitokulut toteutuivat suunniteltua pienempinä. Kiinteistökaupoista hyvää tulosta Kiinteistöjen myyntitoiminnan tulos oli 23,8 (29,5) milj. euroa. Myynnin tulos ylitti budjetoidun tuloksen 10,6 milj. eurolla. Toimitilojen ja työympäristön asiantuntijuudelle oli kysyntää Senaatti-kiinteistöjen palvelut asiakkaille muodostuvat toimitilojen käyttäjäpalveluista ja työympäristöjen kehittämiseen liittyvistä strategisen tason asiantuntijapalveluista. Palveluiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Asiantuntijapalveluiden tavoitteena on valtioasiakkaiden kanssa yhteistyössä tehostaa työympäristöä ja parantaa tilankäytön tehokkuutta. Senaatti-kiinteistöjen palveluiden myynnin tulos ylitti hieman budjetoidun ja oli kertomusvuonna 0,8 (0,9) milj. euroa. Käyttäjäpalveluiden kysyntä kasvoi selvästi. Yliopistokiinteistöyhtiöiden osingot Yliopistojen kiinteistöt siirtyivät Senaattikiinteistöiltä omiin yhtiöihin vuoden 2010 alussa. Senaatti-kiinteistöjen omistusosuus yhtiöissä on 1/3. Yliopistokiinteistöyhtiöt maksoivat kertomusvuonna Senaatti-kiinteistölle osinkoa 7,4 (10,5) milj. euroa. Tuloutus valtiolle Senaatti-kiinteistöt tulouttaa vuosittain omistajalleen eli valtiolle voiton tuloutuken. Tuloutuksessa huomioidaan myös kiinteistöjen myynneistä saadut tuotot. Senaatti-kiinteistöt 186

190 TALOUDELLISET TULOKSET maksoi kertomusvuonna tuloutusta 140 (120) milj. euroa. Sijoitetun pääoman tuotto ja omavaraisuusaste Senaatti-kiinteistöjen koko toiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 4,2 (3,9) %. Vuokraustoiminnan sijoitetun pääoman tuotto oli 3,5 (3,0) %. Omavaraisuusaste laski hieman edellisvuodesta ja oli 63,9 (66,0) %. Omavaraisuusaste on edelleen erinomainen. Nettovelkaantumisaste oli 52 (49) %. Omavaraisuus- ja nettovelkaantumisaste Omavaraisuusaste, % Nettovelkaantumisaste, % Omavaraisuusaste, % 63,8 64,9 65,3 66,0 63,9 Nettovelkaantumisaste, %

191 TALOUDELLISET TULOKSET SIPO-% ja OPO-% SIPO-% OPO-% SIPO-% 3,8 4,8 4,3 3,9 4,2 OPO-% 3,8 5,0 4,4 4,0 4,5 Senaatti-kiinteistöt maksaa velaksi valtiolta hallinnansiirtoina saamistaan kiinteistöistä lainanlyhennyksiä ja korkoa. Korolliset velat (valtio- ja rahalaitoslainat) olivat vuoden lopussa 1 655,9 (1 502,7) milj. euroa. Lainoista valtion lainaa oli 364,5 (339,7) milj. euroa ja rahoituslaitoksilta 1 291,4 (1 163,1) milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt lyhensi kertomusvuoden aikana valtion lainoja yhteensä 80,0 (72,3) milj. euroa ja muita lainoja 211,7 (214,7) milj. euroa. Valtiolainojen korkoja maksettiin 20,0 milj. euroa ja rahoituslaitosten lainojen korkoja 15,5 milj. euroa, yhteensä 35,5 (36,3) milj. euroa. Takausmaksuja valtiolle maksettiin 6,7 (6,1) milj. euroa. Vuoden aikana otettiin rahoituslaitoksilta uutta lainaa 340 milj. euroa. 188

192 TALOUDELLISET TULOKSET Vieraan pääoman takaisinmaksuaika Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, vuosia Vieraan pääoman takaisinmaksuaika, vuosia 5,9 5,0 4,5 4,7 4,8 189

193 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokraus ja myynnit Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 vuokraustoiminnan liikevaihto oli 609,2 (576,1) milj. euroa. Liikevaihto kasvoi 5,8 % vuodesta Liikevaihto sisälsi vuokrasopimusten kertakorvauksia noin 12 (3) milj. euroa. Ilman näitä liikevaihto kasvoi 4,3 %. Vakaata kasvua liikevaihdossa Noin toimitilavuokrasopimusta. Vuokrattavia tiloja 6,4 milj. neliötä. Eniten sopimuksia puolustus ja turvallisuus toimialalla. Vuokratuloista lähes puolet Etelä-Suomen alueelta, pääosin pääkaupunkiseudulta. "Senaatti-kiinteistöjen vuokratason on todettu sijoittuvan hieman markkinoiden keskitason alapuolelle." 190

194 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokraustoiminnan liikevaihto ja vuokrakate Vuokraustoim. liikevaihto, milj. euroa Vuokrakate, milj. euroa Vuokraustoim. liikevaihto, milj. euroa Vuokrakate, milj. euroa

195 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokraustoiminnan liikevaihdon jakautuminen alueittain 11 % 18 % 45 % 26 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi milj. euroa Etelä-Suomi 274 Länsi-Suomi 161 Itä-Suomi 108 Pohjois-Suomi

196 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokraustoiminnan liikevaihdon jakautuminen toimialoittain 5 % 29 % 33 % 33 % Toimistot Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Puolustus ja turvallisuus Kiinteistökehitys ja -myynti milj. euroa Toimistot 174 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 203 Puolustus ja turvallisuus 202 Kiinteistökehitys ja -myynti 30 Markkinoiden seuraaminen mahdollistaa kohtuulliset vuokrat Senaatti-kiinteistöjen vuokrat ovat kohtuullisia käyvän hinnoittelun mukaisia. Vuokratason pitää kattaa investoinnit rahoituskuluineen, kiinteistöjen kunnossapito ja korjaukset, pitkän aikavälin inflaatio ja riskit. Senaatti-kiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin. Senaatti-kiinteistöt seuraa säännöllisesti markkinavuokria eri puolilla Suomea ja eri toimialoilla. Senaatti-kiinteistöjen vuokratason on todettu muun muassa KTI:n benchmarkingselvitysten mukaan sijoittuvan toimistotiloissa hieman markkinoiden keskitason alapuolelle. 193

197 TALOUDELLISET TULOKSET Keskimääräiset neliövuokrat toimialoittain ja alueittain Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot euroa/kk Etelä-Suomi 9,99 9,38 10,87 11,21 20,40 19,63 16,38 16,43 Länsi-Suomi 7,53 8,25 12,90 12,36 10,43 10,43 13,59 13,27 Itä-Suomi 8,03 7,19 12,08 11,78 8,72 8,34 13,51 13,32 Pohjois-Suomi 6,20 6,86 11,65 11,26 11,46 11,22 10,75 10,50 Toimiala yht. 8,18 7,97 12,08 11,78 17,01 16,40 14,31 14,12 Senaatti-kiinteistöjen eri toimialojen välillä vuokratasoissa on eroja, mikä johtuu muun muassa siitä, että rakennukset eroavat toisistaan iältään, arkkitehtuuriltaan, kunnoltaan, käyttötarkoitukseltaan ja sijainniltaan. Käyttöaste hyvällä tasolla Toimitilojen vajaakäyttöaste nousi hieman edellisestä vuodesta ja pysyi kuitenkin edelleen hyvällä tasolla 6,1 (4,7) %. Vuodenvaihteessa Senaatti-kiinteistöillä oli noin (2 600) voimassa olevaa toimitilavuokrasopimusta. Valtionhallintoon kuuluvien asiakkaiden osuus vuokraustoiminnan ja palveluiden liikevaihdosta joulukuussa oli 94,2 %. Liikelaitoksena Senaatti-kiinteistöt voi vuokrata ja tarjota palveluitaan ensisijaisesti valtionhallinnolle. 194

198 TALOUDELLISET TULOKSET Vajaakäyttöaste Vajaakäyttöaste, % Vajaakäyttöaste, % 3,9 3,6 3,6 4,7 6,1 Vajaakäyttöaste toimialoittain Kiinteistökehitys ja -myynti, % Puolustus ja turvallisuus, % Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, % Toimistot, % Kiinteistökehitys ja -myynti, % 41,7 Puolustus ja turvallisuus, % 1,7 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, % 4,7 Toimistot, % 5,0 195

199 TALOUDELLISET TULOKSET Kasvua asiantuntija- ja käyttäjäpalveluiden myynnissä Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna palveluita 16,0 (14,0) milj. eurolla. Myytävät palvelut muodostuvat asiantuntijapalveluista ja käyttäjäpalveluista. Palveluiden myynti kasvoi 14,7 % edellisvuodesta. Palveluiden myynnin kehittyminen (vert.vuodet ei sis. sähkökauppaa) Palveluiden liikevaihto, milj. euroa Palveluiden liikevaihto, milj. euroa 6,9 8,9 10,1 14,0 16,0 Kiinteistöjä myytiin tavoitteiden mukaisesti Kiinteistöomaisuuden myynnit toteutuivat pitkälti ennakoidusti. Senaatti-kiinteistöt myi kertomusvuonna kiinteistöomaisuutta 72,3 (60,7) milj. eurolla ja osti 1,8 (1,1) milj. eurolla. Myyntivoitot olivat 35,3 milj. euroa ja myyntitappiot 6,4 milj. euroa. 196

200 TALOUDELLISET TULOKSET Kiinteistöjen myynnin kehittyminen Myynnit, milj. euroa Myynnit, milj. euroa 95,4 112,7 80,4 60,7 72,3 Suurimmat myydyt kiinteistöt Arla-instituutti, Espoo Hippos-talo, Tampere Neulamäen varikkoalue, Kuopio 197

201 TALOUDELLISET TULOKSET Kiinteistöomaisuus avainluvut Senaatti-kiinteistöt on Suomen suurin toimitilakiinteistöjen omistaja. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevien rakennusten pääoma-arvo muodostaa merkittävän osan maamme kansallisvarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöt vastaa hallinnassaan olevan kiinteistövarallisuuden arvon ja käytettävyyden säilymisestä ja kehittämisestä. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevan kiinteistöomaisuuden tasearvo vuoden lopussa oli 4,6 (4,5) miljardia euroa. Yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden kiinteistöomaisuuden arvo oli 321 milj. euroa. Vuokrattava pinta-ala vuoden lopussa oli 6,4 (6,4) milj. neliömetriä ja rakennusten määrä noin (10 400). Tämän lisäksi edelleenvuokrakohteita oli vuoden lopussa 116 kpl. 198

202 TALOUDELLISET TULOKSET Kiinteistöomaisuus toimialoittain 7 % 23 % 38 % 32 % Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot milj. euroa Kiinteistökehitys ja -myynti 286 Puolustus ja turvallisuus 1637 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 1374 Toimistot

203 TALOUDELLISET TULOKSET Kiinteistöomaisuus alueittain 10 % 18 % 48 % 25 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi milj. euroa Etelä-Suomi 2045,46 Länsi-Suomi 1068,45 Itä-Suomi 763,67 Pohjois-Suomi 418,84 200

204 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokrattava pinta-ala alueittain 15 % 28 % 20 % 37 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi milj. m² Etelä-Suomi 1,8 Länsi-Suomi 2,4 Itä-Suomi 1,3 Pohjois-Suomi 1,0 201

205 TALOUDELLISET TULOKSET Vuokrattava pinta-ala toimialoittain 16 % 8 % 17 % 59 % Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot milj. m² Kiinteistökehitys ja -myynti 0,5 Puolustus ja turvallisuus 3,7 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 1,1 Toimistot 1,0 202

206 TALOUDELLISET TULOKSET Kiinteistöjen hoitokulujen jakautuminen, milj. euroa Korjaukset Vuokrat Kiinteistövero Käyttö ja huolto Lämmitys Sähkö Vesi ja jätevesi Muut hoitokulut Jätehuolto Siivous Ulkoalueiden hoito Vakuutukset Korjaukset 61,2 Vuokrat 46,0 Kiinteistövero 26,6 Käyttö ja huolto 26,1 Lämmitys 25,1 Sähkö 15,3 Vesi ja jätevesi 3,5 Muut hoitokulut 2,7 Jätehuolto 2,6 Siivous 1,3 Ulkoalueiden hoito 1,2 Vakuutukset 1,0 203

207 TALOUDELLISET TULOKSET Investoinnit avainluvut Senaatti-kiinteistöjen investoinnit muodostuvat kiinteistöjen peruskorjauksista ja uudisrakentamisesta. Senaatti-kiinteistöt päättää investointiensa toteuttamisesta liiketaloudellisin perustein ja edellyttää myös asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Senaatti-kiinteistöt rahoittaa investoinnit vuokratuloilla ja lainarahoituksella. Investointeja peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen Senaatti-kiinteistöjen investoinnit olivat kertomusvuonna 233,8 (198,7) milj. euroa, mikä oli 37 % liikevaihdosta. Eduskunnan vuodelle 2014 asettama investointikehys oli 300 milj. euroa, joten investointikehys alittui 66,2 milj. eurolla. Alittuminen aiheutui pääosin mm. joidenkin hankkeiden käynnistymisen viivästymisestä. "Investoinnit 37 % liikevaihdosta vuonna 2014." Senaatti-kiinteistöjen investoinnit kohdistuivat kiinteistöjen peruskorjauksiin ja uudisrakentamiseen sekä toiminnan kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Suurin osa investoinneista on peruskorjauksia, joiden osuus oli noin 60 (62) %. Investointimenot olivat suurimmat Etelä-Suomen alueella, 93,3 (71,2) milj. euroa. Toimialoista eniten investoi puolustus ja turvallisuus -toimiala, 122,7 (106,1) milj. eurolla. Myös investointien osuus suhteessa kokonaisliikevaihtoon oli toimialalla suurin eli 60,6 (56,2) %. 204

208 TALOUDELLISET TULOKSET Investoinnit ja liikevaihto Liikevaihto, milj. euroa Investoinnit, milj. euroa Liikevaihto, milj. euroa Investoinnit, milj. euroa Uusinvestoinnit ja peruskorjaukset Perusparannusinvestoinnit, milj. euroa Uudisrakennusinvestoinnit, milj. euroa Perusparannusinvestoinnit, milj. euroa Uudisrakennusinvestoinnit, milj. euroa

209 TALOUDELLISET TULOKSET Investointien osuus liikevaihdosta Kiinteistökehitys ja -myynti, % Puolustus ja turvallisuus, % Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, % Toimistot, % Kiinteistökehitys ja -myynti, % 18 Puolustus ja turvallisuus, % 60,4 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, % 32,9 Toimistot, % 20,2 206

210 TALOUDELLISET TULOKSET Investointien kehitys Investoinnit yhteensä, milj. euroa Investoinnit yhteensä, milj. euroa

211 TALOUDELLISET TULOKSET Investointien jakautuminen toimialoittain 16 % 2 % 29 % 53 % Kiinteistökehitys ja -myynti Puolustus ja turvallisuus Ministeriöt ja erityiskiinteistöt Toimistot milj. euroa Kiinteistökehitys ja -myynti 5,51 Puolustus ja turvallisuus 122,6 Ministeriöt ja erityiskiinteistöt 68,42 Toimistot 36,96 208

212 TALOUDELLISET TULOKSET Investointien jakautuminen alueittain 10 % 40 % 27 % 23 % Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi milj. euroa Etelä-Suomi 93 Länsi-Suomi 54 Itä-Suomi 63 Pohjois-Suomi

213 TALOUDELLISET TULOKSET Yhteiskunnalliset rahavirrat Senaatti-kiinteistöjen toiminta vaikuttaa monin tavoin sen eri sidosryhmien taloudelliseen hyvinvointiin. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu Senaatti-kiinteistöjen ja keskeisten toimijoiden väliset rahavirrat. 210

214 TALOUDELLISET TULOKSET Kokonaisostojen kehittyminen ml. investoinnit Kokonaisostot, milj. euroa Kokonaisostot, milj. euroa

215 TALOUDELLISET TULOKSET Verojalanjälki Senaatti-kiinteistöt kuvaa verojalanjälkensä osana yhteiskuntavastuuraporttia ja avointa toimintaa. Senaatti-kiinteistöt toimii Suomessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Senaattikiinteistöjen verojalanjäljessä on kuvattu olennaiset Senaattikiinteistöjen maksamat välilliset ja välittömät verot sekä työntekijöiden palkoista pidätetyt ennakonpidätykset. Senaatti-kiinteistöt on hakeutunut arvonlisäverovelvolliseksi kiinteistöliiketoiminnasta. Senaatti-kiinteistöt ei ole tuloveronalainen tuloista, jotka se saa valtion tarpeita palvelevasta käytöstä. Senaatti-kiinteistöt on tuloverovelvollinen kunnille ja seurakunnille tulosta, jonka se saa yksityishenkilöiltä, osakeyhtiöiltä ja säätiöiltä, yhdistyksiltä yms. Tuloveroprosentti vuonna 2014 oli 7,67 %. Tästä ohjautuu kunnille 93 % ja seurakunnille 7 %. Tuloverojen määrä vuonna 2014 oli 1,3 milj. euroa. Senaatti-kiinteistöt ei ole verovelvollinen kiinteistömyyntien myyntivoitoista. Selkeästi suurimmat Senaatti-kiinteistöjen maksamat verot ovat arvonlisävero ja kiinteistövero. Senaatti-kiinteistöt tekee aktiivista työtä liittyen talousrikollisuuden torjuntaan ja veronkiertoon, mikä on strateginen linjaus ja missä työssä Senaatti-kiinteistöt on halunnut olla ja on edelleen edelläkävijöitä. Verojalanjälki muodostuu kolmesta pääalueesta: 1. Välittömät verot (esim. tulovero, erilaiset työnantajamaksut, ajoneuvoverot, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne.). 2. Välilliset verot (verot, jotka yhtiö maksaa osana palvelun/tuotteen hintaa, mutta jonka myyjä tilittää, esim. vakuutusmaksuvero, autovero jne.). 3. Tilitetyt verot (esim. ennakonpidätykset, lähdeverot, arvonlisäverot). Senaatti-kiinteistöt maksaa kaikki veronsa Suomeen. Senaatti-kiinteistöillä ei ole erillistä verostrategiaa. Vastuu veroasioista on Senaattikiinteistöjen talousyksiköllä. 212

216 TALOUDELLISET TULOKSET 213