TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R Putoamissuojaus pientalorakentamisessa. Tarja Mäkelä, Hannu Kauranen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-05842-07 27.6.2007. Putoamissuojaus pientalorakentamisessa. Tarja Mäkelä, Hannu Kauranen"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R Putoamissuojaus pientalorakentamisessa Kirjoittajat Tarja Mäkelä, Hannu Kauranen

2

3 Raportin nimi Putoamissuojaus pientalorakentamisessa Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Suojalaite Oy, toimitusjohtaja Martti Humppila puh , Projektin nimi Projektin nume- Ammattimaisen pientalorakentamisen putoamissuojauksen 7103/PIPUKE kehittäminen Raportin laatija(t) Sivujen/liitesivujen luku- Tarja Mäkelä, Hannu Kauranen 53 s s. liitteitä Avainsanat Raportin numero putoamissuojaus, pientalo, vesikattotyö, riskien hallinta VTT-R Tiivistelmä Ammattimaisen pientalorakentamisen putoamissuojauksen kehittäminen hankkeen (PIPUKE) päätavoitteena on ollut nykyistä käyttökelpoisempien putoamissuojausratkaisujen kehittäminen ottaen huomioon kiinteät ja henkilökohtaiset suojausratkaisut sekä pientalorakentamisen olosuhteet ja reunaehdot. Pientalojen putoamisturvallisuuteen on kaivattu lisää tietoa ja valmiiksi mietittyjä toimivia ratkaisuja ja menetelmiä sekä uusia innovaatioita. Putoamissuojauksessa keskitytään tässä oppaassa pientalojen vesikattotöihin. Putoamisturvallisuuden edellytyksenä on, että putoamisturvallisuus on mukana kokonaisvaltaisesti rakentamisprosessissa. Oppaassa on kuvattu putoamissuojausratkaisuja, putoamissuojaussuunnitteluprosessi uudiskohteessa ja vesikattosaneerauksissa, putoamissuojauksen toteutukseen osallistuvat tahot ja heidän tehtävänsä sekä putoamissuojausratkaisujen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen toteutuksessa on tehty tiivistä yhteistyötä mukana olleiden yritysten kanssa. Keskeisinä menetelminä ovat kohdetyömaat, työpaja, kehittämistyö ja testaus. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet toimitusjohtaja Martti Humppila Suojalaite Oy, toimitusjohtaja Kaj Peltonen Vepe Oy Peltonen, yli-insinööri Jussi Markkanen Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola, turvallisuuspäällikkö Seppo Kumpulainen YIT Rakennus Oy, turvallisuuspäällikkö Antti Leino Skanska Oy, työsuojelupäällikkö Mikko Lemmetyinen NCC Rakennus Oy, pääluottamusmies Teppo Rautiainen NCC Rakennus Oy, myyntipäällikkö Jukka Torpakko Rautaruukki Oyj, kehitysinsinööri Santtu Mankki Lemminkäinen Katto Oy, tarkastaja Raimo Santikko Uudenmaan työsuojelupiiri sekä tutkija Tarja Mäkelä VTT. Hankkeen ovat toteuttaneet tutkija Tarja Mäkelä VTT:ltä ja päätoiminen tuntiopettaja Hannu Kauranen Tampereen ammattikorkeakoulusta. Hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet Työsuojelurahasto, Suojalaite Oy, Vepe Oy Peltonen, YIT Oyj, Skanska Oy, NCC Rakennus Oy, Rautaruukki Oyj ja Lemminkäinen Katto Oy. Luottamuksellisuus Tampere Allekirjoitukset Julkinen VTT, PL 1300, Tampere Jakelu: Yritykset, Tekijät Veijo Nykänen asiakaspäällikkö Tarja Mäkelä projektipäällikkö VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella. 2

4 Alkusanat Ammattimaisen pientalorakentamisen putoamissuojauksen kehittäminen hankkeen (PIPUKE) päätavoitteena on ollut nykyistä käyttökelpoisempien putoamissuojausratkaisujen kehittäminen ottaen huomioon kiinteät ja henkilökohtaiset suojausratkaisut sekä pientalorakentamisen olosuhteet ja reunaehdot. Pientalojen putoamisturvallisuuteen on kaivattu lisää tietoa ja valmiiksi mietittyjä toimivia ratkaisuja ja menetelmiä sekä uusia innovaatioita. Putoamissuojauksessa keskitytään tässä oppaassa pientalojen vesikattotöihin. Putoamisturvallisuuden edellytyksenä on, että putoamisturvallisuus on mukana kokonaisvaltaisesti rakentamisprosessissa. Oppaassa on kuvattu putoamissuojausratkaisuja, putoamissuojaussuunnitteluprosessi uudiskohteessa ja vesikattosaneerauksissa, putoamissuojauksen toteutukseen osallistuvat tahot ja heidän tehtävänsä sekä putoamissuojausratkaisujen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen ohjausryhmässä ovat toimineet toimitusjohtaja Martti Humppila Suojalaite Oy, toimitusjohtaja Kaj Peltonen Vepe Oy Peltonen, yli-insinööri Jussi Markkanen Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola, turvallisuuspäällikkö Seppo Kumpulainen YIT Rakennus Oy, turvallisuuspäällikkö Antti Leino Skanska Oy, työsuojelupäällikkö Mikko Lemmetyinen NCC Rakennus Oy, pääluottamusmies Teppo Rautiainen NCC Rakennus Oy, myyntipäällikkö Jukka Torpakko Rautaruukki Oyj, kehitysinsinööri Santtu Mankki Lemminkäinen Katto Oy, tarkastaja Raimo Santikko Uudenmaan työsuojelupiiri sekä tutkija Tarja Mäkelä VTT. Hankkeen ovat toteuttaneet tutkija Tarja Mäkelä VTT:ltä ja päätoiminen tuntiopettaja Hannu Kauranen Tampereen ammattikorkeakoulusta. Raportin liitteenä olevat putoamissuojauksen mallisuunnitelmat on tehnyt insinöörityönään Teijo Tuominen Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet Työsuojelurahasto, Suojalaite Oy, Vepe Oy Peltonen, YIT Oyj, Skanska Oy, NCC Rakennus Oy, Rautaruukki Oyj ja Lemminkäinen Katto Oy. Erityiskiitoksen ansaitsevat hankkeen ohjausryhmä sekä yhteistyöyritysten henkilökunta hyvästä yhteistyöstä ja aktiivisesta osallistumisesta hankkeen toteutukseen. Hankkeen toteuttajat esittävät lämpimät kiitokset myös kaikille hankkeen kehitystyöhön, testaukseen ja muuhun toteutukseen osallistuneille henkilöille. Tämä opas on tarkoitettu sekä rakennuttajien, suunnittelijoiden että varsinaisten rakentajien käyttöön. Tampereella Tarja Mäkelä VTT Hannu Kauranen TAMK 3

5 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Keskeiset käsitteet kuvina Johdanto Taustaa Pientalorakentamisen erityispiirteet Vesikattosaneerauksen erityispiirteet Lainsäädäntö Putoamisvaarojen tunnistus ja riskien arviointi Vaarat uudisrakentamisessa Vaarat vesikattosaneerauksissa Vaarojen poistaminen ja riskin pienentäminen Putoamissuojaussuunnitteluprosessi Rakennusliikkeen putoamissuojaussuunnittelu Vesikattosaneerausten putoamissuojaussuunnittelu Putoamissuojausmenetelmät ja ratkaisujen valinta Kiinteät rakenteet Suojakaiteiden käyttöön liittyvät ongelmat ja virheet Henkilökohtaiset putoamissuojaimet Erityiskysymyksiä Vesikaton esivalmistus maassa Nojatikkaiden käyttö Putoamissuojauksen mallisuunnitelmat Koulutus Yhteenveto ja johtopäätökset Liitteet Kirjallisuutta

6 Keskeiset käsitteet kuvina Kattoristikon rakenne Suojakaide 5

7 Kelautuva tarrain Kiinnitys ankkuripisteeseen Tarrainmekanismi Vaijeri tai hihna Kiinnitys käyttäjän valjaaseen Kelautuvissa tarraimissa köytenä on vaijeri tai hihna, joiden pituus vaihtelee. Useimmiten tarrain on sijoitettava riippuvaan asentoon ja korkeammalle kuin työpiste. Varmista sallittu käyttötapa käyttöohjeesta. Kokovaljas Olkahihnat Kiinnityspiste selän puolella Rintahihna Säätö- ja kiinnityssolkia Vaihtoehtoinen kiinnityspiste etupuolella Reisihihnat 6

8 Kokovaljaassa voi olla köyden kiinnityspiste selässä tai rinnan edessä. Jos valjaassa on vyötärövyö, siinä olevia kiinnityspisteitä ei saa käyttää putoamisen pysäyttämiseen. Uusissa valjaissa putoamisen pysäyttämiseen tarkoitetut kiinnityspisteet on merkitty A-kirjaimella. Työkaluvyö, jota ei ole tarkoitettu putoamisen pysäyttämiseen Kelautuva tarrain Lyhyt liitoshihna, joka helpottaa tarraimen käyttöä EN471 mukainen työkalu- ja varoliivi Kokovaljas liivin sisällä Valjaan voi liittää myös työkalu- tai varoliiviin ja siihen on saatavissa varusteita työkalujen kuljettamiseen. Tässä kokonaisuuteen on liitetty myös pieni kelautuva tarrain. 7

9 Turvaköysi Liukutarrain Turvaköysi ja siinä liikkuva tarrain. Tarrain voi olla myös lukittavissa työasentoon, jolloin köyden varaan voi nojautua. Köyden vapaassa päässä on pääte, joka estää tarraimen luistamisen ulos köydeltä epähuomiossa. Köyden ja tarraimen yhteensopivuus tulee varmistaa. Nykäyksenvaimennin Nykäyksenvaimennuksen avulla pysäytysvoima rajoitetaan enintään 6 kn:iin. Liitoshihna, jossa on sisäänrakennettu vaimennin. Erillinen vaimennin, joka voidaan liittää putoamissuojausjärjestelmään. Vaimennus voidaan liittää myös muihin komponentteihin, kuten kelautuvaan tarraimeen tai liukutarraimeen, jolloin erillistä vaimenninta ei tarvita. 8

10 1. Johdanto 1.1 Taustaa Rakentaminen on toimiala, jolla työpaikkatapaturmia sattuu eniten Suomessa tapaturmataajuudella mitattuna. Rakentamisessa työpaikkatapaturmissa selkeästi yleisin poikkeama eli tapaturmatyyppi on putoaminen, hyppääminen, kaatuminen ja liukastuminen (poikkeamakoodi 50). Vuosina oli uudisrakentamisessa putoaminen, hyppääminen jne. -poikkeaman osuus 28 % ja muussa rakennustoiminnassa, johon korjausrakentaminenkin kuuluu, 22 %. Putoaminen, hyppääminen jne. poikkeaman yleisimmät välittömät aiheuttajat uudisrakentamisessa olivat kulkuväylät, alustat jne 44 %, siirrettävät tikkaat, tuet, rakennustelineet jne (13 %) sekä kiinteät portaat, katot, aukot jne. (10 %)./18 Rakennus- ja asennustyössä vuosina tapahtuneista kuolemaan johtaneista 74:stä putoamistapaturmasta oli tutkimuksen mukaan yli neljäsosassa putoamiskorkeus ollut alle 3 m. Työtavan valinnassa oli yli puolessa tapauksista ongelmia, eli henkilön virheellinen päätös. Putoamistapaturmiin tyypillisesti liittyi hallitsematon liike, horjahdus. Selvästi yleisimmät putoamispaikat olivat kulkutiet ja työnaikaiset telineet sekä katto. Tapausten tapaturmatekijöistä yli puolet liittyi organisatorisiin tekijöihin ja reilu viidennes työympäristöön. Organisatorisista menettelytavoista eniten tapaturmatekijöitä liittyi toimintatapoihin, työnjohtamiseen ja valvontaan sekä työnsuunnitteluun. Yli puolessa tapauksista puuttui kokonaan putoamista estävä suojakaide tai vastaava rakenne ja yli neljäsosassa tapauksista suojakaide oli puutteellinen. Henkilökohtaisia putoamissuojaimia käytettiin vain 3 %:ssa tapauksia, kahdessa kolmasosassa tapauksista niitä ei käytetty ja joka viidennessä tapauksessa ei ollut tarvetta käyttää henkilökohtaisia putoamissuojaimia eli taustalla oli väärän kulkutien tai työmenetelmän käyttö. Joka neljännessä tapauksessa oli kuitenkin työmaalla käytettävissä henkilökohtaiset putoamissuojaimet./16 Työntekijöiden kyselytutkimuksen tuloksista esille nousi laaja tietämättömyys työmaan putoamissuojaussuunnitelman olemassa olosta ja vain reilu kolmannes työntekijöistä oli saanut tietoa työmaan putoamissuojaussuunnitelmasta. Työntekijät suhtautuivat turvallisuusohjeiden noudattamiseen ja henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttöön positiivisesti ja olivat valmiita korjaamaan putoamissuojausta puutteen havaitessaan sekä ilmoittamaan siitä työnjohdolle. Huolestuttavaa oli, että kaksi kolmesta vastaajasta oli valmis käyttämään irtotikkaita työalustana ja reilu 40 % vastaajista ei saanut käyttöönsä tarpeellisia työja suojatelineitä tai työmaan tasoilla ei ole suojakaiteita ja aukoissa aukkosuojia. Kolmannes heistä ei osannut mielestään käyttää henkilökohtaisia putoamissuojaimia ja vain puolet oli saanut opastusta henkilökohtaisten putoamissuojainten käyttöön. Henkilökohtaisten putoamissuojainten käytön esteiksi koettiin käytön hankaluus, työnteon hankaloituminen, huono saatavuus ja se, ettei niitä osata käyttää. Työntekijät kokivat, että työmailla ei keskustella työturvallisuusasioista riittävästi, vaikka työnjohto pitääkin sitä riittävänä. Putoamisturvallisuuden noudattamista ja valvontaa olisi lisättävä. Kyselytutkimuksen tuloksissa oli osissa kysymyksiä suuria työmaakohtaisia eroja./16 9

11 Viime vuosina Suomessa on yleistynyt TR-mittarin käyttö työmaan turvallisuuden havainnoinnissa. Yksi keskeinen asia, mistä tehdään havaintoja, on putoamissuojaus. Työmaalla mahdollisesti havaittavat putoamissuojauksen puutteet ovat aina sellaisia, että ne on korjattava välittömästi. Hyvää turvallisuuskehitystä osoittaa se, että joissain yrityksissä on asetettu erityisesti putoamissuojauksen osalta tavoitteeksi TR-mittauksessa 100 %, eli ei sallita lainkaan puutteita putoamissuojauksessa. Tässä tutkimushankkeessa tutustuttiin yritysten työmaakäytäntöihin pientalokohteissa ja arvioitiin niiden putoamissuojausta sekä siihen liittyviä hyviä käytäntöjä ja ongelmakohtia. Työmaakäytännöt ja tutkimukset osoittavat, että putoamissuojauksessa, sen suunnittelussa, toteutuksessa ja valvonnasta sekä työntekijöiden osaamisessa ja opastuksessa on selvästi kehitettävää. 1.2 Pientalorakentamisen erityispiirteet Pientalojen rakentaminen eroaa joiltain piirteiltään muusta rakentamisesta. Pientalokohteiden neliö- ja kuutiomäärät ovat pienemmät kuin esim. kerrostaloissa ja rakentaminen on matalampaa. Lisäksi aluerakentamisessa erillisiä rakennuksia on paljon ja rakennusalueen käyttö on pirstaleista. Pientalot ovat arkkitehtuuriltaan yksilöllisiä ja monimuotoisia ja niiden kattomuodot usein epäsymmetrisiä ja jyrkkiä. Myös pientalojen rakenneratkaisut poikkeavat monilta osin kerrostaloissa käytetyistä rakenneratkaisuista. Pientaloissa käytetään nykyisin paljon kevennettyjä räystäsrakenteita ja ohennettuja kattotuolien päitä. Lisäksi julkisivuverhous on kevytrakenteinen, mikä ei kestä kuormitusta. Saneerauskohteissa vanhojen rakenteiden kuntoon liittyy aina epävarmuutta, vaikka rakenteet eivät olisikaan kevytrakenteisia. Putoamissuojauskalusto on kehitetty palvelemaan kerrostalorakentamista sekä halli- ja toimitilarakentamista, joten näissä kohteissa saadaan putoamissuojaus hoidettua vakioratkaisuilla tehokkaasti. Pientalokohteissa voidaan käyttää pitkälti samoja suojakaidetyyppejä, mutta pientalon rakenteet eivät välttämättä kestä suojakaidetolpalta tulevia rasituksia. Lisäksi kerrostalorakentamiseen suunniteltujen kaiteiden kiinnitysdetaljit eivät ole yhteensopivia pientalojen rakennedetaljien kanssa. Pientaloissa itse työ, jota varten putoamissuojaus järjestetään, on usein lyhytkestoinen suhteessa suojarakenteiden asentamiseen ja purkamiseen käytettävään aikaan. Suojarakenteiden asentaminen on aina vaarallinen työvaihe. Ammattimainen pientalorakentaminen on usein aluerakentamista. Kohde koostu kymmenistä rakennuksista, joissa samat työvaiheet toistuvat jokaisessa kohteessa. Usein nämä työt ovat yhdessä kohteessa lyhytkestoisia. Esim. jokaisen rakennuksen katolle on rakennettava erikseen kulkutie. Vastaavasti kerrostalokohteessa riittää yksi kulkutie, joka pysyy paikallaan pitkään. Pientalojen aluerakentamiskohteissa työmaa-alue on usein varsin laaja ja vaikeasti rajattavissa. Kunnallistekniikka ja kadut rakennetaan usein samanaikaisesti pientalojen kanssa, vesijohto- ja viemärikaivantoja on paljon. Samoille alueille rakennetaan samanaikaisesti useiden rakennuttajien kohteita. 10

12 Pientalohankkeisiin osallistuu laaja verkosto suunnittelijoita ja toteuttajia. Tyypillistä on, että kukin heistä hoitaa pienen osan koko prosessista, jolloin turvallisuusvastuut toimijoiden rajapinnoissa saattavat olla epäselviä. Osapuolten työturvallisuusvelvoitteet vaihtelevat eri toteutusmuotojen ja sopimussuhteiden mukaan. Pientalotyömailla on tavallista, että kaikista töistä ei tehdä kirjallisia sopimuksia. /2 1.3 Vesikattosaneerauksen erityispiirteet Pientalojen vesikattosaneerauksissa on tyypillistä, että työn tilaajana on kuluttaja tai asunto-osakeyhtiö, jolla ei ole rakennusalan asiantuntemusta. Alalla toimii muutamia suuryrityksiä ja erikoistuneita PK-yrityksiä sekä lukuisia pienurakoitsijoita. Asiakkaalle myydään kokonaispalvelua, minkä vuoksi putoamissuojauksen suunnittelu ja toteutus jäävät yritysten vastuulle. Suuret yritykset teettävät asennustyön usein aliurakkana. Vesikattosaneeraukselle ei tyypillisesti tarvitse hakea rakennuslupaa, työmailla ei ole varsinaista vastaavaa työnjohtajaa eikä kohteilla ole myöskään suunnittelijaa. Vesikattosaneerauksen kesto vaihtelee kohteittain keskimäärin muutamasta päivästä runsaaseen viikkoon. Kiinteän putoamissuojauksen ja kunnollisten nousuteiden rakentaminen vaatii näissä kohteissa runsaasti resursseja suhteessa työn kestoon sekä voi olla teknisesti haasteellista. Putoamissuojausratkaisuja joudutaan tilanteen mukaan soveltamaan työmaalla. Vesikattosaneerauskohteissa vanhan vesikaton rakenteista ja niiden kunnosta ei yleensä ole riittäviä tietoja etukäteen. Toteutussuunnitelmia ei ole ja vaikka olisikin, toteutus poikkeaa suunnitelmista. Suojarakenteiden kiinnitys vanhoihin rakenteisiin on epävarmaa. 1.4 Lainsäädäntö Seuraavassa on esitetty keskeisin putoamissuojaukseen liittyvä lainsäädäntö suorina lainauksina. Työturvallisuuslain (TTL 738/2002) 8 on oleellinen putoamissuojauksen kannalta, sillä se määrittelee työnantajalle yleisen huolehtimisvelvoitteen ja vaarojen torjuntaperiaatteet. 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Huolehtimisvelvollisuuden laajuutta rajaavina tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja ennalta arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei voi vaikuttaa, ja poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voitu välttää huolimatta kaikista aiheellisista varotoimista. 11

13 Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa. Rakennusten käyttöturvallisuudesta on säädöksiä mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus, luvussa 5 Huollon turvallisuus. Rakentamismääräyskokoelmassa annetaan määräykset kulkuteistä, jotka liittyvät säännöllistä käyntiä edellyttäville katolla oleville rakennusosille, kuten savupiipuille ja ilmanvaihtolaitteille. Määräykset koskevat mm. talotikkaita, kattotikkaita ja kattosiltoja. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 50 antavat vaatimuksia rakennuksen käyttöturvallisuudelle. Putoamissuojainten ankkuripisteille on annettu seuraavat vaatimukset (RakMK F2): Rakennus, jonka korkeus ylittää 9 metriä, tulee varustaa turvaköysien kiinnitysrakentein Turvaköysien kiinnitysrakenteet mitoitetaan kestämään niihin kohdistuva kuorma. Niiden tulee olla siten sijoitetut, että kiinnittyminen on turvallista Nuohous tulee voida suorittaa helposti ja turvallisesti. Putoamissuojauksesta säädetään myös valtioneuvoston päätöksellä rakennustyön turvallisuudesta (VNp 629/1994). Putoamissuojausta käsitellään pykälissä 7, 25, 25c, 26, 27 ja Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu (VNp 629/1994) Päätoteuttajan on esitettävä rakennuttajalle tässä pykälässä tarkoitetut rakennustöiden työturvallisuutta koskevat suunnitelmat. Päätoteuttajan on tehtävä ennen rakennustöiden alkua kirjallisesti työturvallisuutta koskevat suunnitelmat, joiden mukaan eri töiden ja työvaiheiden tekeminen sekä ajoitus järjestetään siten, että työt ja työvaiheet voidaan tehdä turvallisesti ja aiheuttamatta vaaraa työmaalla työskenteleville tai muille työn vaikutuspiirissä oleville. Tällöin päätoteuttajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työtehtävistä, työolosuhteista ja työympäristöstä aiheutuvat rakennustyön yleiset vaa- 12

14 ra- ja haittatekijät ottaen huomioon myös rakennuttajan turvallisuusasiakirjan tiedot. Vaara- ja haittatekijät on poistettava asianmukaisesti sekä milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien ja muille työn vaikutuspiirissä olevien turvallisuudelle ja terveydelle. Päätoteuttajan on otettava huomioon suunnittelussa myös turvallisuustoimenpiteet, jotka koskevat liitteessä 2 tarkoitettuja erityisiä turvallisuus- ja terveysvaaroja sisältäviä töitä. 25 Kulkutiet (VNp 629/1994) Kaikille työskentelypaikoille on järjestettävä riittävästi turvallisia, tarkoituksenmukaisia, helposti käytettäviä, soveltuvia ja tarvittaessa selvästi merkittyjä kulkuteitä. Kulkutiet, lattiat, portaat, käytävät ja vastaavat on pidettävä sellaisessa kunnossa, että liukastumis-, kompastumis- ja putoamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Työskentelykohteisiin tulee järjestää turvallinen kulku ottaen huomioon muun muassa kulkukertojen tiheys, työskentelypaikan korkeus ja työskentelyn kesto. Portaat ja kulkutiet on tehtävä vähintään 0,6 metriä leveiksi. Kuljetussiltojen leveyden on oltava vähintään 1,0 metriä. Jos tikkaita käytetään, on niiden käyttö suunniteltava asianmukaisesti. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Nojatikkaita saadaan käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin vastaaviin lyhytaikaisiin, kertaluontoisiin töihin. Nojatikkaiden pituus saa olla enintään 6 metriä. 25c Putoamisen estävät suojarakenteet ja laitteet (VNp 629/1994) Putoamisen estävien suojarakenteiden ja -laitteiden, kuten esimerkiksi suojakaiteiden, on oltava suojausvaikutukseltaan mahdollisimman yhtenäisiä. Jos työn tekeminen edellyttää, että yleisesti vaikuttava putoamisen estävä suojarakenne tai -laite väliaikaisesti poistetaan, on käytettävä muita korvaavia suojatoimia. Työtä ei saa suorittaa ennen kuin nämä suojatoimet on toteutettu. Yleisesti vaikuttava putoamisen estävä suojarakenne tai -laite on palautettava paikalleen heti sen jälkeen, kun kyseinen työ on päättynyt tai keskeytynyt. 26 Suojaaminen putoamiselta (VNp 629/1994) Korkealla tehtävässä työssä on käytettävä putoamisen estävällä suojauksella varustettuja työtasoja tai henkilönostolaitteita, suojaverkkoja tai muita rakenteisiin kiinnitettäviä putoamisen estäviä suojarakenteita. Jos tällaisten laitteiden tai rakenteiden käyttäminen ei työn luonteen vuoksi ole mahdollista, on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia turvavöitä köysineen. Köydet on kiinnitettävä turvallisesti. Sellaisten työtasojen ja kulkuteiden vapailla sivuilla, joilta voidaan pudota 3 metriä korkeammalta, sekä muulloinkin, milloin on olemassa erityinen 13

15 tapaturman tai hukkumisen vaara, on oltava suojakaiteet tai muut suojarakenteet. Telineiden työtasot on varustettava kaiteilla, kun putoamiskorkeus on yli 2 metriä. Tehtäessä valutöitä siirrettävän muotin yläreunalta yli 2 metrin korkeudella, on valua varten järjestettävä kaitein suojattu työtaso. Portaat ja porrastasot on vapailta sivuiltaan varustettava koko pituudeltaan suojakaiteilla. Portaat, joissa ei tarvita suojakaidetta, on tarvittaessa varustettava erillisellä käsijohteella. Putoamisen estämiseksi tehtävissä suojakaiteissa on käytettävä käsi- ja välijohdetta sekä tarvittaessa jalkalistaa. Jalkalistaa on aina käytettävä kulku- ja nousuteiden yläpuolella olevissa suojakaiteissa. Telineiden kaiteissa on oltava jalkalista. Kaiteen korkeuden on oltava vähintään 1 metri. Johteet on sijoitettava siten, ettei minkään johteen alapuolella pystysuora vapaa tila ole 0,5 metriä suurempi. Kaiteet saa korvata myös vastaavan turvallisuuden antavilla muilla suojarakenteilla, kuten tarkoituksenmukaisilla levyillä ja verkoilla. Suojakaiteen ja muun putoamista estävän suojarakenteen lujuudelle asetettavista vaatimuksista säädetään erikseen. Kaikki rakentamisen yhteydessä esiintyvät kuilut ja muut aukot, joihin henkilöt tai tavarat saattavat pudota, on joko suojattava jalkalistallisilla kaiteilla tai suljettava kansilla. Suojakannet on merkittävä selvästi esimerkiksi maalaamalla, jotta ne erottuvat ympäristöstään. Suojakansien siirtyminen paikoiltaan on estettävä. 27 Suojaus putoavilta esineiltä (VNp 629/1994) Milloin työskentelypaikoille ja kulkuteille voi pudota rakennustarvikkeita tai -jätteitä, on suojaksi järjestettävä tarkoituksenmukaisia kaiteita, aitauksia, suojakatoksia tai muita turvallisuuslaitteita. Kulkuaukon yläpuolelle tehtävät suojakatokset on yleensä sijoitettava aukon yläreunan korkeudelle ja niiden on ulotuttava vähintään 1,5 metriä rakenteesta ulospäin sekä 0,5 metriä kulkuaukon molemmille sivuille. Suojakatoksen ulkoreunassa on tarvittaessa oltava suojalevy. Jolleivät turvallisuuslaitteet ole paikoillaan, on vaara-alueelle pääsy estettävä luotettavalla tavalla esimerkiksi vartijaa käyttämällä. 28 Erityismääräykset köysien varassa työskentelyssä ja liikkumisessa (VNp 629/1994) Köysien varassa työskentelyä koskevat määräykset voivat tulla sovellettaviksi erittäin jyrkillä katoilla työskenneltäessä, kun työ edellyttää jatkuvaa putoamissuojaimen varassa kannattelua. Köysityöskentelylle on tiukat vaatimukset. Rakennustyössä työskentelytasoina ja kulkureitteinä tulee käyttää kiinteitä työtasoja, telineitä, henkilönostolaitteita, koneellisesti nostettavia työskentelytasoja tai muita vastaavia työtasoja. Köysien varassa ei saa liikkua ja työskennellä tavanomaisessa rakennustyössä. Ainoastaan poikkeavissa olosuhteissa köysien varassa saa liikkua ja työskennellä, jos edellä mainittujen, turvallisempien työskentelytasojen ja kulkureittien 14

16 käyttö ei ole mahdollista ja jos työn vaarojen selvittäminen ja arviointi osoittaa, että työ voidaan tehdä turvallisesti. Vaarojen arviointi on tehtävä kirjallisessa muodossa ja se on esitettävä päätoteuttajalle. Köysien varassa liikkumiseen ja työskentelyyn on laadittava suunnitelma kirjallisesti ottaen huomioon ainakin seuraavat vaatimukset, joita on noudatettava myös työn suorittamisessa: 1) järjestelmässä on oltava vähintään kaksi erikseen kiinnitettyä köyttä, joista toista käytetään nousemiseen, laskemiseen ja tukena (työköysi) ja toista varmistusvälineenä (varmistusköysi); 2) työntekijöillä on oltava asianmukaiset turvavaljaat, joita heidän on käytettävä, ja heidän on oltava valjaiden avulla kytkettyinä varmistusköyteen; 3) työköydessä on oltava turvamekanismit nousemista ja laskeutumista varten sekä itsestään lukittuva mekanismi, jolla estetään työntekijän putoaminen myös siinä tapauksessa, että hän menettää liikkeidensä hallinnan; varmistusköyden on oltava varustettu liikkuvalla putoamisenestolaitteella, joka liikkuu työntekijän mukana; 4) työntekijän käyttämät työvälineet ja muut tarvikkeet on kiinnitettävä työntekijän turvavaljaisiin tai ne on kiinnitettävä jollakin muulla sopivalla tavalla; 5) työsuunnitelmien mukaista toteuttamista on seurattava; työtä on valvottava asianmukaisesti, jotta työntekijä voidaan hätätilanteessa välittömästi pelastaa; 6) työntekijälle on annettava työskentelyn edellyttämä asianmukainen erityinen opastus ja ohjeet, joihin sisältyvät erityisesti tiedot pelastusmenetelmistä; lisäksi on varmistettava, että työ osataan ohjeiden ja kirjallisten suunnitelmien mukaisesti; ja 7) yhteydenpito eri henkilöiden kesken on toteutettava asianmukaisesti. Työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Työnantajan tulee valvoa käytettävien työvälineiden kuntoa tarkoitukseen soveltuvin keinoin. Suojakaiteen ja muun putoamista estävän rakenteen lujuudesta säädetään STM:n päätöksellä työtelineiden ja putoamista estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä (STMp 156/1998). 15

17 2. Putoamisvaarojen tunnistus ja riskien arviointi Putoamisvaarojen tunnistus aloitetaan jo hankevalmisteluvaiheessa, jolloin rakennuttajan tehtävänä on tunnistaa hankkeeseen liittyviä erityisiä vaaroja. Päätoteuttaja tunnistaa tarkemmin kohteen putoamisvaarat, jotka liittyvät kohteeseen, eri työvaiheisiin, käytettäviin työmenetelmiin, kalustoon ja suojausratkaisuihin rakennustyön valmisteluvaiheessa. Vaarojen tunnistuksessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, tarkistuslistoja ja kokemusperäistä tietoa (liite 3). /1, 2, 11, 12, 14 On syytä muistaa, että vain tunnistettuja vaaroja voidaan torjua. Putoamisvaarojen tunnistuksessa ja riskien arvioinnissa kannattaa tehdä yhteistyötä, jossa ovat mukana sekä rakennuttaja, suunnittelijat että urakoitsijat. Putoamisvaarojen tunnistus on edellytys sille, että kohteen putoamissuojaussuunnittelutarpeet saadaan esille. Ennakoivalla suunnittelulla ja yhteistyöllä päästään parhaisiin lopputuloksiin. Putoamisvaarojen arvioinnissa on vesikattotöissä otettava erityisesti huomioon sääolojen vaikutus turvallisuuteen. Tavoitteena on vaarojen tunnistuksen ja arvioinnin avulla saavuttaa pientalotyömaalla paras mahdollinen turvallisuus. Erityistilanteissa voi asiantuntija-apua pyytää esimerkiksi työsuojeluviranomaisilta. 2.1 Vaarat uudisrakentamisessa Pientalojen rakentamisessa esiintyy kaikkia samoja yleisiä rakennusalan työturvallisuusvaaroja kuin muissakin rakennustyypeissä. Pientalojen rakentamisessa putoamiskorkeus ei ole erityisen suuri, mutta putoamisen aiheuttama työtapaturmavaara ei silti poistu. Matalat rakennuskohteet voivat aikaansaada vääränlaisen mielikuvan, jolloin putoamisvaaran koetaan olevan pieni. Pienikin putoamismatka on vaarallinen ja pahimmassa tapauksessa kohtalokas. Putoamisvaarat on aina selvitettävä tapauskohtaisesti rakentamisvaiheittain osana riskien arviointia. Pientalorakentamisessa tyypilliset rakentamisvaiheet ovat maanrakennus-, perustus-, runko-, vesikatto-, julkisivu- ja sisävalmistusvaihe. Näiden vaiheiden tyypilliset putoamisvaarat on esitetty taulukossa 1. Pientalojen keskeisimmät putoamisvaarat liittyvät vesikattojen rakentamiseen, jonka ensimmäinen vaihe on vesikaton rungon rakentaminen. Yleisimmin vesikaton runko rakennetaan tehdasvalmisteisista kattotuoleista, joiden asentaminen paikalleen ja tukeminen asennustyön ajaksi edellyttävät työskentelyä korkealla. Näihin töihin liittyy aina putoamisvaara varsinkin, jos kunnollisia telineitä tai muuta putoamissuojausta ei ole käytössä tai työ tehdään esim. käyttämällä nojatikkaita ja liikkumalla kattoristikoiden välissä ilman turvaköysiä. Vesikaton rungon rakentamiseen liittyy myös päätyräystäiden tekeminen, mikä tehdään korkealla, hankalissa työasennoissa ja vaativissa sääolosuhteissa. Tyypillisen uudiskohteen vesikattotyön seuraava työvaihe on katteen alusrakenteen tekeminen. Vesikatolle asennetaan laudoitus, aluskate, tuuletusrimat ja ruo- 16

18 delaudoitus katemateriaalin edellyttämän asennustavan mukaisesti. Vesikatolle tehdään umpilaudoitus, kun katemateriaalina käytetään huopaa. Käytettäessä muita katemateriaaleja, asennetaan vesikatolle aluskate ja tuuletusrimat. Aluskatteen levittämisen aikana työntekijä saattaa liikkua vesikatolla pelkkien kattotuolien päällä, mikäli aluskate levitetään kerralla koko katon yli. Kattotuolien väli on tyypillisesti mm, joten tässä vaiheessa on suuri vaara pudota myös kattotuolien välistä. Alusrakenteen jälkeen asennetaan vesikate, jolloin vaarana on putoaminen katon reunoilta. Työntekijä liikkuu alusrakenteen päällä ja saattaa epähuomiossa kulkea vaara-alueelle. Lisäksi kompastumis-, horjahtamis- ja kaatumisvaarat ovat suuria liikuttaessa vinolla alustalla. Valmiin vesikatteen päällä liikuttaessa liukastumisvaara on suuri ja sitä kasvattavat huonot sääolosuhteet ja katon jyrkkyys. Vesikaton varustelu eli pellitykset, vedenpoistojärjestelmien asentaminen sekä kattoturvatuotteiden ja telejärjestelmien ym. asentaminen tehdään usein jälkityönä, jolloin kiinteät suojavälineet on jo poistettu. Vesikaton huolto- ja kunnossapitotöitä ovat esim. nuohous ja räystäskourujen puhdistaminen. Niihin liittyvät samat putoamisvaarat kuin muihinkin vesikattotöihin. Erityisen vaarallista on tehdä nämä työt ilman minkäänlaista putoamissuojausta. Uudiskohteissakin kulkuteiden suunnittelu jää puutteelliseksi ja esim. kulku vesikatolle järjestetään usein nojatikkailla, joiden käyttöön liittyy aina merkittävä putoamisvaara. Kaikkiin vesikaton työvaiheisiin liittyy oleellisena vaarana myös esineiden putoaminen. /3 17

19 Taulukko 1. Pientalorakentamisen tyypilliset putoamisvaarat ja niiden torjuntatoimenpiteet. TYÖVAIHE VAARAT RATKAISUT TOIMENPITEET MAANRAKENNUS JA PERUSTUKSET Peruskaivanto Putkikanaalit Louhinta Putoaminen kaivantoon Korkeat rintaukset Aidat ja kulkuesteet Kulkutiet Kulkusillat Tuenta Aitausten, kulkuteiden ja kaivumassojen sijoitus aluesuunnitelmaan Kaivantojen toteutuksen suunnittelu ALAPOHJA Reunat Aukot Putoaminen holvin reunalta Putoaminen aukkoon. Kaiteet ja jalkalistat Suojakannet Työpukit Kaidetyypit tasopiirustuksiin Aukkojen suojausten suunnittelu Siirreltävät telineet Vierustäyttö ja tasaus RUNKO Reunat Aukot Korkeat huonetilat Siirtymiset Putoaminen holvin reunalta Putoaminen aukkoon. Putoaminen työtasolta. Tavaroiden putoaminen Kaiteet Suojakannet Portaat Työpukit Vierustäyttö ja tasaus Kaidetyypit tasopiirustuksiin Aukkojen suojausten suunnittelu SISÄVALMISTUS Putoaminen työtasolta Työpukit Telinesuunnitelmat Korkeat huonetilat Nojatikkaiden käyttö työskentelyalustana Siirreltävät telineet Kokovaljaat Lavanostimet Nostimien sijoitus aluesuunnitelmaan Nojatikkaiden käyttö kielletään työskentelyalustana JULKISIVUT Julkisivutyö Varustelu Parvekkeet Putoaminen telineeltä tai työtasolta Tavaroiden putoaminen Nojatikkaiden käyttö työskentelyalustana Epätasainen maasto Telineet ja jalkalistat Mastolavat Henkilönostimet Vierustäyttö ja tasaus Putoamissuojaimien käyttö telineiden pystytyksessä Telinesuunnitelmat Nostimien sijoitus aluesuunnitelmaan VESIKATTO Vesikaton runko Kulku katolle ja siirtymiset Katealusta Vesikate Varustelu Huolto ja kunnossapito Nojatikkaiden käyttö kulkutienä Putoaminen katon reunoilta Putoaminen kattorakenteiden välistä Liukuminen jyrkältä katolta Tavaroiden putoaminen Porrastorni, porrastikkaat Askelmatikkaat Kaiteet sivuilla Kaiteet päädyissä Telineet talon ympärillä Kokovaljaat ja köysi/ kelautuva tarrain Oikea työjärjestys Kulkusillat ja kattoturvatuotteet Kaidetyypit tasopiirustuksiin Kaidetyyppien kiinnitysdetaljin suunnittelu Erityiskohtien suunnittelu Turvaköyden kiinnityspisteiden suunnittelu Kattoturvatuotteiden suunnittelu 18

20 2.2 Vaarat vesikattosaneerauksissa Vesikattosaneerausten vaarat poikkeavat jonkin verran uudisrakentamiseen verrattuna (taulukko 2). Saneerauskohteeseen liittyy alkuvaiheessa tehtävä mittaustyö, vesikattorakenteiden mahdollinen purkutyö ja alustan tasaus, joita ei uudiskohteeseen yleensä ole. Saneerauskohteen työvaiheet ovat mittaus, kulkutiet, vanhan katteen purku, tavaroiden nosto ja varastointi katolla, uuden alusrakenteen tekeminen, uuden katteen asennus, vesikaton varustelu sekä huolto ja kunnossapito. Mittausvaiheessa käytetään usein olemassa olevia talotikkaita ja kattosiltoja, joiden kunnosta ei ole varmuutta tai sitten nojatikkaita. Mittaustyöhön liittyy erityisesti jyrkillä katoilla putoamisvaara esim. liukastumisen seurauksena, jos työssä ei käytetä kokovaljaita ja turvaköyttä. Erittäin jyrkillä katoilla voi tulla tarpeelliseksi nojautuminen putoamissuojaimen varaan koko työn ajan. Tällöin putoamissuojaimen tulee soveltua köysityöskentelyyn ja työntekijä on varmistettava kahdella turvaköydellä, joista toinen on varsinainen työköysi ja toinen varmistusköysi. Varmistusköytenä voi toimia myös kelautuva tarrain. Turvaköydet on kiinnitettävä eri ankkuripisteisiin. Tällaisen työn on täytettävä erityiset köysityöskentelyä koskevat yksityiskohtaiset määräykset (VNp 426/ ). Kulku katolle järjestetään usein nojatikkaita käyttäen, jolloin vaarana on putoaminen nojatikkailta tai nojatikkaiden kaatuminen. Mikäli nojatikkaita käytetään työskentelyalustana, mikä on kokonaan kiellettyä tai niitä pitkin kuljetetaan materiaalia, lisääntyvät vaarat oleellisesti. Vanhan katteen purkamisen yhteydessä työntekijä joutuu käyttämään voimaa hankalissa työasennoissa ja käsittelemään suuria kappaleita, jolloin vaarana on sekä putoaminen että putoavat esineet. Myös tavaroiden nostoon ja varastointiin katolla sekä uuden vesikattorakenteen tekemiseen liittyvät putoamisen ja putoavien esineiden aiheuttamat vaarat. Huonot sääolosuhteet, kuten sade, tuuli, lumi ja jää kasvattavat putoamisriskiä huomattavasti. Vesikaton varustelu-, huolto- ja kunnossapitotyöt toteutetaan käytännössä käyttämällä nojatikkaita sekä kulkutienä että työskentelyalustana. Nämä työt pystytään suorittamaan turvallisesti, jos kohteessa pystytään käyttämään henkilönostinta, telineitä tai vesikatto on varustettu turvaköyden kiinnityspisteillä, joihin turvaköyden voi kiinnittää. Saneerauskohteessa vesikatolla ei pääsääntöisesti tällaisia kattoturvatuotteita ole ja henkilönostimen tai telineiden käyttöä rajoittavat kasvillisuus ja maaston muodot sekä muut rakenteet. 19

PIIRUSTUSLUETTELO: Piir. no. Valmistaja Tuote Kaide

PIIRUSTUSLUETTELO: Piir. no. Valmistaja Tuote Kaide PIIRUSTUSLUETTELO: Piir. no. Valmistaja Tuote Kaide 1-01 Vepe Palkit verkkoelementtikaide 1-02 Vepe Palkit puukaide 1-03 Vepe Sandwich-elementit verkkoelementtikaide 1-04 Vepe Sandwich-elementit puukaide

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Rakennusmies putosi betonilattialle maatilan rakennustyömaalla TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 10/07 Tapahtumakuvaus Koneet ja laitteet Työnantajan toimiala Vahingoittuneen ammatti Työympäristö Työtehtävä

Lisätiedot

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 11.4.2014 Sivu 1/6 Tilaaja: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Mustiala Uusi Navetta KVR-URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky PL 230,

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta Turvallisuus osana laatua ja tuottavuutta seminaari 6.6.2012 Tarkastaja Jari Nykänen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Opastinportaali 28.7.2014 Dnro 3597/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINPORTAALIN KÄYTTÖTURVALLISUUS...

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus.

Talonrakennus TOT 24/00. Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Rakennusmies. Talonrakennus. TOT-RAPORTTI 24/00 Rakennusmies putosi betonilattiaan tikkaiden luistettua TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Hallirakennuksessa oli kulku toiseen kerrokseen 4,9 m korkeilla tikkailla. Rakennusmies

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Korkealla työskentely merellä

Korkealla työskentely merellä Työturvallisuusohje 1(8) Korkealla työskentely merellä LISÄTIETOJA Risto Lappalainen Liikennevirasto puh. 029 534 3966 Liikennevirasto PL 33, 00521 Helsinki Puhelin 0295 34 3000 etunimi.sukunimi@liikennevirasto.fi

Lisätiedot

K a t t o t u r v a o pa s

K a t t o t u r v a o pa s t a l o N h a lt i j a N K a t t o t u r v a o pa s o N Ko ta l o s i K at tot u r va l l i s u u s Ku N N o s s a? Nuohooja käy talosi katolla säännöllisesti! - Milloin viimeksi tarkistit, ovatko katon

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

TURVAKAIDEOPAS VALITSE TURVALLISUUS

TURVAKAIDEOPAS VALITSE TURVALLISUUS TURVAKAIDEOPAS VALITSE TURVALLISUUS vepe.fi SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ sivu Hyvä rakennusalan ammattilainen 1-6 Kaiteen osat ja sijoittaminen 7 TUOTTEET Holvinreunakaide 8-9 Pinta-asenteinen turvakaide 10-12

Lisätiedot

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT

Rakentaminen/Metalliteollisuus TOT 14/01. Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT TOT-RAPORTTI Asentaja putosi 4 m kiinnittäessään porrastornin välitasanteelle poikkipalkkia TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT 14/01 Tapahtumakuvaus Aliurakoitsijan johdon ja valvonnan alaisena työskennellyt vuokrattu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 1 2. VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT... 3 3. RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSIA... 3

SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 1 2. VAARAA AIHEUTTAVAT RAKENNUSTYÖT... 3 3. RAKENNUSTYÖN SUORITUSVAATIMUKSIA... 3 Mäntyharjun päiväkoti Turvallisuusasiakirja 1 / 5 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 1 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 1 1.2 Päätoteuttaja... 2 1.3 Urakoitsijat... 2 1.4 Töiden yhteensovitus ja työsuojelu...

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU

TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ. Turun kaupunki. Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU Turun kaupunki TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA Sivu 1/5 Tilaaja: Turun kaupunki, Kiinteistöliikelaitos, Tilapalvelut PL11 20100 TURKU TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1. YLEISTÄ 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 6/10

TOT-TUTKINTA TOT 6/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 6/10 Rakennustyöntekijä putosi lepotasanteelta 3,5 matkan betonilattialle Koulurakennuksen väliseinätyö oli kolmannessa kerroksessa loppusuoralla.

Lisätiedot

VESIKATTOKORJAUS 2012

VESIKATTOKORJAUS 2012 KIINTEISTÖ OY AURORANLINNA KYLÄNVANHIMMANTIE 21 KYLÄNVANHIMMANTIE 21 00640 HELSINKI VESIKATTOKORJAUS 2012 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 + 4 SIVUA 14.03.2012 Insinööritoimisto Konstru Oy Ahventie

Lisätiedot

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö

SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET. Lainsäädäntö SUUNNITTELIJAN, RAKENNUTTAJAN JA PÄÄTOTEUTTAJAN VELVOLLISUUDET 1 Lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 2 VASTUUKAAVIO SUUNNITTELIJAT

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

HATTULAN YHTEISKOULU/LUKION VESIKATTEEN UUSIMINEN

HATTULAN YHTEISKOULU/LUKION VESIKATTEEN UUSIMINEN HATTULAN YHTEISKOULU/LUKION VESIKATTEEN UUSIMINEN TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 3.1 Yleistä Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä

Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Tyyppitapaturma: Työtasolta putoamiset rakennustöissä Yhteenveto 22 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa P-L. & Mattila S. 22.11.2013

Lisätiedot

1/6 TURVALLISUUSASIAKIRJA 3.7.2015. Hattulan seurakunta Parolantie 47 13720 Parola. Hanke: Virastotalon ja seurakuntatalon korjaus vaihe 1

1/6 TURVALLISUUSASIAKIRJA 3.7.2015. Hattulan seurakunta Parolantie 47 13720 Parola. Hanke: Virastotalon ja seurakuntatalon korjaus vaihe 1 1/6 TURVALLISUUSASIAKIRJA 3.7.2015 Hattulan seurakunta Parolantie 47 13720 Parola Hanke: Virastotalon ja seurakuntatalon korjaus vaihe 1 Turvallisuusasiakirja laadittu suunnittelua varten 2/6 Sisällysluettelo:

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1

LAINSÄÄDÄNTÖ 31.1.2012 Pekka v. Hertzen 1 LAINSÄÄDÄNTÖ 1 Lainsäädäntöä Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista 29.5.1986/410

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ

TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ TYÖTURVALLISUUS ANTENNIASENNUSTÖISSÄ Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi (Ohjeen laatinut työryhmä: Martti Kemppi/Martti Kemppi Oy, Alpo Siitonen/Digita Oy, Aapo Vesala/Telekymi Ky, Pekka

Lisätiedot

RIL 142-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet

RIL 142-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet RIL 142-2010 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet 2 RIL 142-2010 RILin julkaisuilla on oma kotisivu, joka löytyy osoitteesta www.ril.fi Kirjakauppa

Lisätiedot

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy

Asunto Oy Helsingin Radiotehdas Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen NCC Rakennus Oy Näin meillä Vastaava työjohtaja Juha Yrjönen Taustaa hankkeelle - Rakennus rakennettiin vuosina 1937-1941 Helvar Oy:n radiotehtaaksi. - Rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan teollisuusrakennuksesta, asuinkäyttöön

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Jukka Tamminen TSP-Safetymedia Oy

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Jukka Tamminen TSP-Safetymedia Oy Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) Jukka Tamminen TSP-Safetymedia Oy 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan maan alla ja päällä sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen ja muun

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Turvallisuusasiakirja (Valtioneuvoston asetus 205 / 2009) 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 5. Yhteisten työpaikkojen tapaturmien ehkäisy Vaaratekijät Yhteisillä työpaikoilla tulee kiinnittää

Lisätiedot

Rakenne- ja elementtisuunnittelun vaikutus työturvallisuuteen

Rakenne- ja elementtisuunnittelun vaikutus työturvallisuuteen Toimitusjohtaja 6.6.2012 Rakenne- ja elementtisuunnittelun vaikutus työturvallisuuteen 1. Onko työturvallisuus kunnossa 2. Suunnittelijan kannalta asiaan vaikuttavat lait ja asetukset 3. Työkaluja ja mahdollisuuksia

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ

TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Rakentamisen prosessit TYÖTURVALLISUUSRISKIEN ARVIOINTI RAKENNUSYRITYKSESSÄ Tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on kehittää rakennusyrityksille toimintatavat rakennustyömaan työriskien arviointiin sekä

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015

VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015 KIINTEISTÖ OY AURORANLINNA RATAVALLINTIE 16 00720 HELSINKI VESIKATTO- JA JULKISIVUKORJAUS 2015 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 + 4 SIVUA 30.01.2015 Insinööritoimisto Konstru Oy Ahventie 4 B 02170

Lisätiedot

Korkealla työskentely ja putoamissuojaus

Korkealla työskentely ja putoamissuojaus Korkealla työskentely ja putoamissuojaus Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Putoamissuojauksen yleiset periaatteet... 2 2.1. Putoamisen estäminen... 2 2.2. Putoamisen pysäyttäminen... 2 3. Suunnittelu... 3 3.1.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10

VANTAAN KAUPUNKI RUUSUKVARTSINKATU, LUMIKVARTSINKATU TYÖTURVALLISUUSLIITE. No 53209 / 10 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 1(5) VANTAAN KAUPUNKI TYÖTURVALLISUUSLIITE No 53209 / 10 25.05.2014 VANTAAN KAUPUNKI 16UBS0001 2(5) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3

Lisätiedot

Muurauspukin käyttöohje

Muurauspukin käyttöohje Muurauspukin käyttöohje Muurauspukin käyttöohje SISÄLTÖ 1. Alkusanat ja ehdot. 2. Turvallisuus vaatimukset. 3. Muurauspukin pystytys. 4. Korotuskehän asennus. 5. Alumiinitason asennus. 6. Seinäkiinnikkeen

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin

Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin Miten sääsuojaukset rakennetaan turvallisesti? RAMIRENT FINLAND OY Jani Bolotin 2014 Ramirent Sääsuoja = usein telineiden varaan rakennettu väliaikainen katto. Runko alumiinia PVC -peite Ei pressuista

Lisätiedot

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007

LIITE 1 (5) TYÖSUOJELUPIIRI Sosiaali- ja terveysministeriö / Työsuojeluosasto 16.1.2007 LIITE 1 (5) TORNINOSTUREIDEN OHJAAMOT JA NIILTÄ EDELLYTETTÄVÄ TURVALLISUUSTASO Torninostureiden ohjaamoiden tulee täyttää työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta

Lisätiedot

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015

2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 1 (5) KAUNIAISTEN KAUPUNKI BREDANNIITYNKUJA, BREDAÄNGSGRÄNDEN TYÖTURVALLISUUSLIITE 6.8.2015 2238/752 2 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 3 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 19.3.2015 KITTILÄN YLÄASTE JULKISIVUREMONTTI YHDYSKÄYTÄVÄN JA TAVARAN VASTAANOTON KOHDALLA TYÖ 1611 TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Työturvallisuusliitteen tarkoitus... 2 1.2 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit

Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Julkisivukorjausten työturvallisuus -ohjekortit Tutkija, dipl.ins. Saija Varjonen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennetekniikan laitos Julkisivuyhdistyksen seminaari JULKISIVU 2007 1. Julkisivukorjausten

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

VAARA VAANII KAIVANNOSSA

VAARA VAANII KAIVANNOSSA VAARA VAANII KAIVANNOSSA 22.5.2015 Vaara Vaanii Kaivannossa Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? TAUSTA Vuonna 2009 turvallisuuslainsäädäntö kiristyi kaivantojen osalta VNa 205/2009 Rakennustyön turvallisuudesta

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

Turvallisesti raksalla

Turvallisesti raksalla Turvallisesti raksalla 1.Työntekijän yleiset velvollisuudet Noudata työssäsi työnantajaltasi tai työmaan päätoteuttajalta saamiasi turvallisuusohjeita. Käytä sinulle luovutettuja henkilökohtaisia suojavarusteita

Lisätiedot

LAATUA JA VAHVUUTTA, JOIHIN VOIT LUOTTAA

LAATUA JA VAHVUUTTA, JOIHIN VOIT LUOTTAA Spandeckkävelysillat ja -työtasojärjestelmät LAATUA JA VAHVUUTTA, JOIHIN VOIT LUOTTAA SPANDECK Spandeck on kevyt, alumiinista valmistettu kävelysilta, työtaso ja telinejärjestelmä, kaikki samassa tuotteessa.

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014

Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 Laihian kunta Tekninen osasto ULKOVALAISTUSTÖIDEN TURVALLISUUSASIAKIRJA 21.5.2014 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 1.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 1.2 Päätoteuttaja 3 1.3 Töiden yhteensovitus

Lisätiedot

KOKONAISURAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

KOKONAISURAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 30.6.2015 Sivu 1/8 Tilaaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy PL 230 13101 Hämeenlinna Hanke: Evo, Asuntola Kivelän saneeraus KOKONAISURAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Hämeen ammattikorkeakoulu Oy PL 230, 13101

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 Talonrakennusteollisuus Uudenmaan piiri ry:n seminaari 26.2.2014 Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Design-Talo lyhyesti 2009 2010 2011 2012 2013E Liikevaihto 33.6 56.2

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 13.5.2015 Sivu 1/5 Tilaaja: Akaan kaupunki Myllytie 3 37800 Akaa Hanke: Arvo Ylpön vanhan kivikoulun lattioiden uusinta. TURVALLISUUSASIAKIRJA VERSIO 1.0 Sivu 2/8 1. YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusasiakirjan

Lisätiedot

Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen

Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen EURAN KUNTA Yrittäjäntien alueen kunnallistekniikan rakentaminen Turvallisuusasiakirja Vitomittaus Oy 19.2.2014 1 Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 2 1.2 Työsuojelusäädöksiä...

Lisätiedot

Katu ja yleisten alueiden käytön infotilaisuus 27.3.2015. Turvallisuusasiat, Mirko Soronen

Katu ja yleisten alueiden käytön infotilaisuus 27.3.2015. Turvallisuusasiat, Mirko Soronen Katu ja yleisten alueiden käytön infotilaisuus 27.3.2015 Turvallisuusasiat, Mirko Soronen Päätoteuttajan velvollisuudet Vna 205/2009 3 Rakennushankkeen osapuolten yleiset velvollisuudet Rakennushankkeessa

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet

Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Tietotili Consulting Oy Rakennusalan uudet ilmoitusvelvollisuudet Veikko Virkki, KHT Auktorisoitu tilitoimisto ja KHT-yhteisö kansainvälisillä valmiuksilla ja nykyaikaisimmilla järjestelmillä Rakennusalan

Lisätiedot

RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA

RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 ASUIN- JA PIHARAKENNUKSEN PURKU-URAKKA, VILLENTIE 5, NAKKILA RAKENNUTTAJAN TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 15.1.2015 2 0. YLEISTÄ 0.1 Työturvallisuusasiakirjan tarkoitus Tämä turvallisuusliite on rakennustyön

Lisätiedot

Siirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET

Siirreltävä teline. Zifa/Uniroll käyttöohje LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET Siirreltävä teline LAYHER -TELINEJÄRJESTELMÄ Zifa/Uniroll käyttöohje RAKENNAMME TURVALLISET TYÖOLOSUHTEET . JOHDANTO Siirreltävät Layher-telineet asennetaan ja puretaan turvallisesti, nopeasti ja yksinkertaisesti.

Lisätiedot

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma

Polvijärven kunta. Kallioniementien peruskorjaus plv. 0-1323. Rakennussuunnitelma Polvijärven kunta Rakennussuunnitelma 08.10.2013 Polvijärven kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2. Turvallisuuskoordinaattori... 3 1.3. Päätoteuttaja...

Lisätiedot

Rakennustyön määräyksiä ja vaaroja

Rakennustyön määräyksiä ja vaaroja Rakennustyön määräyksiä ja vaaroja Kulkutiet sisällä ja ulkona Kulkuteillä ei saa olla kompastumisvaaran tai liukkauden aiheuttajia, kuten sähköjohtoja, jäätä tai muovia lumen alla Työntekijöiden kulku

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

www.sheikki.fi KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET

www.sheikki.fi KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET www.sheikki.fi KATTOSILLAN ASENNUSOHJEET PISKO -KATTOSILLAT Kattosiltoja käytetään seinä- ja lapetikkaiden jatkeena turvallisten kulkuteiden rakentamiseen katoilla sijaitseville huoltokohteille esim. savupiipulle.

Lisätiedot

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät

MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT. Hankkeeseen ryhtyvät MAATILAN RAKENNUSTYÖMAAN TURVALLISUUSJOHTAMISEN TEKIJÄT Hankkeeseen ryhtyvät Maatilan rakennustyömaa on yhteinen työpaikka Yksi kokonaisuutta hallitseva työnantaja Työpaikka, jossa toimii useampi kuin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 26.3.2009/205 1 of 32 04/08/2011 13:56 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2009» 26.3.2009/205 26.3.2009/205 Seurattu SDK 804/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Valtioneuvoston

Lisätiedot

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Neliöpoikkileikkauksinen opastinmasto 28.7.2014 Dnro 3596/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus

Muutokset. Sisällysluettelo 2 (8) KÄYTTÖSUUNNITELMA. Neliöpoikkileikkauksinen opastinmasto 28.7.2014 Dnro 3596/090/2014. Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus 2 (8) Muutokset Kohta Muutettu (pvm) Kuvaus Sisällysluettelo 1 KÄYTTÖTARKOITUS... 3 1.1 Rakennetyyppikohtaiset erityispiirteet... 4 1.2 Käyttö ja sijoittelu... 4 2 OPASTINMASTON KÄYTTÖTURVALLISUUS... 5

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä,

Lisätiedot

TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET

TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET TILAAJAN TAVAT VAINKO LAKISÄÄTEISET VELVOITTEET Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt 28.10.2008 1 Senaatti-kiinteistöt lyhyesti 2007 Kiinteistöomaisuus 5,7 Mrd n. 12 800 rakennusta n. 8,4 milj. m 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Laihian kunta URAKKAOHJELMAN 1.7.2014 1(6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KATUJEN- JA KEVYENLIIKENTEENVÄYLIEN TALVI- JA KESÄHOITO Kokonaishintaurakka SISÄLLYSLUETTELO Laihian kunta URAKKAOHJELMAN 1.7.2014 2(6)

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

LIEKSAN ETELÄPÄÄN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLTOSUUNNITELMA TURVALLISUUSASIAKIRJA

LIEKSAN ETELÄPÄÄN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLTOSUUNNITELMA TURVALLISUUSASIAKIRJA LIEKSA LIEKSAN ETELÄPÄÄN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLTOSUUNNITELMA 7.6.2010 Lieksa 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 1.2 Turvallisuuskoordinaattori... 3 1.3 Päätoteuttaja...

Lisätiedot

ASC-Alumiinitelineet

ASC-Alumiinitelineet ASC-Alumiinitelineet ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ALUMIINITELINEILLE MALLIT: ASC JA EURO VAROITUS! Tämä ohje opastaa ASC-alumiinitelineiden oikeaan ja turvalliseen asennukseen. Käyttäjä on vastuussa ohjekirjan

Lisätiedot

Spandeck. UpRight INSTANT Zip-Up. telinejärjestelmä. Täyttää korkealla tehtävästä työstä annetun direktiivin vaatimukset

Spandeck. UpRight INSTANT Zip-Up. telinejärjestelmä. Täyttää korkealla tehtävästä työstä annetun direktiivin vaatimukset Spandeck telinejärjestelmä Täyttää korkealla tehtävästä työstä annetun direktiivin vaatimukset UpRight INSTANT Zip-Up SPANDECK Spandeck on kevyt, alumiinista valmistettu kävelysilta, työtaso ja telinejärjestelmä,

Lisätiedot

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus

Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus Uudet tehtäväluettelot ja KSE13 -koulutus HJR12, Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen & valvonta 12.2.2014 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Tilaajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän lakisääteisiä

Lisätiedot

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA

SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan

Lisätiedot

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta

Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Tyyppitapaturma: Putoaminen A-tikkailta Yhteenveto 19 tutkitusta vakavasta tapaturmasta TAPS-tietokannasta, tapauksia ei ole rajattu toimialan mukaan. Työtapaturmien tutkinnan kehittäminen Puro V., Rasa

Lisätiedot

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI

METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 1 EUROKOODI 2013 SEMINAARI METSTA, LIV, SKOL etc. Eurokoodiseminaari 2 YLEISTÄ EU:n tasolla eräs perusvaatimuksia on kilpailun esteiden poistaminen sekä tavaroiden

Lisätiedot

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015. Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Perehdyttäminen työturvallisuuteen Yhteinen työpaikka, aliurakointi ja ketjutus 1 YHTEINEN TYÖPAIKKA Työturvallisuuslaki (738/2002) 6. luku 49-54 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valmis telinepaketti omakotityömaalle

Valmis telinepaketti omakotityömaalle Valmis telinepaketti omakotityömaalle Ota peräkärry hinaukseen! www.ramirent.fi www.ramirent.fi Peräkärryn sisältö Telinepaketti koostuu Layher alumiinitelineistä, jotka ovat valmiiksi pakattu peräkärryyn.

Lisätiedot

TOT-TUTKINTA TOT 8/10

TOT-TUTKINTA TOT 8/10 TVL TOT-TUTKINTA Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TOT 8/10 Ahtaaja putosi lastin kiinnitysasemalla paperirullan päältä yli kolmen metrin korkeudesta Ryhmä ahtaajia oli kiristämässä kartonkirullia varustamon

Lisätiedot

JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 23.2.2015 Sivu 1/9 Tilaaja: Kittilän kunta / tekninen osasto Valtatie 15 99100 Kittilä Hanke: Sirkan koulun laajennus JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Asiakirjan versiopäivitykset 23.2.2015, Heikki

Lisätiedot

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY

TURVA- JA SUOJALASIT SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY. www.tasolasiyhdistys.fi. Copyright SUOMEN TASOLASIYHDISTYS RY TURVA- JA SUOJALASIT 2015 Copyright www.tasolasiyhdistys.fi Sisällysluettelo Alkusanat 3 Ympäristöministeriön asetus 4 RakMK osa F2, Lasirakenteet 5 1. Turva- ja suojalaseille julkaistuja standardeja 6

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

PERUSKORJAUS. Työkeskus Kipinä TYÖTURVALLISUUSLIITE

PERUSKORJAUS. Työkeskus Kipinä TYÖTURVALLISUUSLIITE PERUSKORJAUS Työkeskus Kipinä TYÖTURVALLISUUSLIITE 30.1.2015 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 0. YLEISTÄ 0.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 3 0.2 Päätoteuttaja 3 0.3 Töiden yhteensovitus ja työsuojelu 3 0.4 Työsuojelusäädökset

Lisätiedot

Tilaaja: Myrskylän kunta Virastotie 5 07600 Myrskylä. Hanke: TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA

Tilaaja: Myrskylän kunta Virastotie 5 07600 Myrskylä. Hanke: TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Myrskylän kunta Virastotie 5 07600 Myrskylä Hanke: TERVEYSASEMAN PERUSKORJAUS JAETUN URAKAN TURVALLISUUSASIAKIRJA 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 3 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3

Lisätiedot

YL-RAPPU! A - O T S A I N A U T A I M D A J E O U S R J U O A I H H K N K O

YL-RAPPU! A - O T S A I N A U T A I M D A J E O U S R J U O A I H H K N K O ! YL-RAPPU NOUDATA KASAUS- OHJEITA HUOMIO KIRJAN YL-RAPPU KASAUSKIRJA R Fox1-Teline On Suomalainen tuote joka on rakennettu ja suunniteltu EU-Normin EN1004:2004 mukaiseksi. R Johdanto 1.Yleistä YL-RAPPU

Lisätiedot