MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kansantalous Kunnallistalouden kehitys OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Perustietoja Mäntsälästä Sijainti ja hallinnollinen asema Väestö Elinkeinorakenne Työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Valtuuston kokoonpano vuonna KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konserninrakenne ja omaisuusosuudet Konsernin ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalous Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosa Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailussa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KUNTAKONSERNIN TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TASEEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOTVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty MÄNTSÄLÄN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 12. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT, ARKISTOINTI JA TOSITTEIDEN LAJIT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden rahoituskriisi ja sitä seurannut taantuma eivät näkyneet kuntataloudessa vielä vuonna Hyvä talous- ja suhdannekehitys on kahtena viime vuotena vahvistanut kuntien taloutta verotulojen kasvaessa keskimäärin 7,0 prosenttia. Mäntsälässä verotulot kasvoivat 13,7 % ja kasvua osaltaan nosti kiinteistöveroprosenttien korotukset. Kuntien keskimääräinen lainakanta kasvoi euroon asukasta kohden ja Mäntsälässä euroon sekä kuntakonsernissa euroon. Toimintakulut kasvoivat keskimääräistä valtakunnallista menokehitystä enemmän. Eniten kulut nousivat perusturvan eri tehtäväalueilla kuten lastensuojelussa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Menokehitys tasaantui koulutoimessa edellisvuoteen verrattuna. Toimintakate kasvoi 12,1 prosenttia ja asukasta kohden 9,5 prosenttia (2007: 4,4 %, 2006: 2,3 %). Mäntsälän vuosikate nousi pari miljoonaa euroa 5,8 miljoonaan euroon ja asukasta kohden 299 euroon. Vuosikatteen muutoksesta 1,3 milj. euroa oli kiinteistöverotulojen lisäyksen sekä rahoitustuottojen mm. Mäntsälän Sähkön osinkotuloutuksen ansiota. Tontinmyyntivoittojen osuus vuosikatteesta supistui 15 %.iin. Kuntien asukaskohtainen vuosikate oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 362 euroa (2007: 382) ja kattoi suunnitelmapoistoista 125 prosenttia. Mäntsälässä vuosikate -% oli 179. Valtakunnallinen vuosikate saavutettiin 1,05 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tuloveroprosentilla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla tasolla ja olivat 10,4 milj. euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat terveyskeskuksen laajennus, Hyökännummen päiväkodin laajennus, Kapuli läntisen teollisuusalue sekä lukuisat eri kunnallistekniset hankkeet. Pitemmän aikavälin tarkastelussa vuosina verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet Mäntsälässä 24,3 milj. euroa ja toimintakate puolestaan 25,2 milj. euroa. Verorahoituksen tulovirta on ollut -0,9 milj. euroa käyttötalouden nettokuluja pienempi, mikä tarkoittaa, että investoinnit on jouduttu rahoittamaan velaksi. Kunnan velkamäärä on kuudessa vuodessa kasvanut 25,7 milj. euroa yht. 40,2 milj. euroon ja vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus supistui hivenen 56,4 prosenttiin, mutta ylittää kriisikuntien tunnusluvuksi määritellyn 50 %:n tason. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus oli vuonna 2007 keskimäärin 43 prosenttia ja Uudellamaalla 40. Palveluiden ja investointien rahoituksen tekee Mäntsälän kaltaisessa kasvukunnassa haasteelliseksi suhteellisen alhainen tulotaso muuhun Keski-Uusimaahan verrattuna. Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat vuonna 2007 Mäntsälässä euroa, kun ne koko maassa olivat 8,5 % ( euroa) ja Uudellamaalla 37,9 % ( euroa) suuremmat. Yhteisöveron osalta tilanne on samankaltainen; Mäntsälä saa noin kolmanneksen valtakunnallisesta kertymästä. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen ja kulujen mitoittaminen käytettävissä oleviin tuloihin pitkäjänteisesti ovat avainasemassa. Palvelurakenteiden uudistaminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Paras hankkeen tavoitteiden mukaisesti ovat avainasemassa kuntapalveluiden tuottavuuden parantamisessa. Mäntsälän kasvun hallinnassa on tärkeää valtuuston kesällä 2007 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano kokonaisuudessaan kunnan velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi. Haastavaksi työn tekee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen palveluja sekä taloutta koskevat tavoitteet sekä nopeasti heikentynyt taloustilanne, jossa kuntien verotulot voivat suorastaan romahtaa. Väestönkasvu, ikääntyminen, kasvava palvelukysyntä sekä kilpailu osaavasta työvoimasta edellyttävät Mäntsälän palveluissa tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden nostamista, jotta kuntalaisille voidaan jatkossa tarjota kohtuulliset palvelut. Esitän kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille, jotka ovat työllään edistäneet Mäntsälän ja sen asukkaiden hyvinvointia haasteellisessa toimintaympäristössä. Mäntsälässä ESKO KAIRESALO kunnanjohtaja 3

4 2. KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO 2015 Kasvava Mäntsälä on kiinnostava, monipuolisen asumisen kotikunta. Mahdollisuuksien Mäntsälä on hyvä paikka yrityksille, erinomaisten yhteyksien varrella. Mäntsälä on aktiivinen ja uudistuva, hyvien peruspalvelujen kunta. Ilo elää Mäntsälässä. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Mäntsälä kasvaa hallitusti 2. Kunnan talous on tasapainossa 3. Asumiseen on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja 4. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään aktiivisesti. 5. Mäntsälän yhdyskuntarakenne on toimiva 6. Palvelut on kunnossa 7. Seutuyhteistyö on aktiivista ja tuloksellista 4

5 2.1. MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI Mäntsälä kasvaa hallitusti. Kasvu on n. 2 % ( henkeä) vuodessa. Vuonna 2010 Mäntsälässä on asukasta ja vuonna Palvelut mitoitetaan niin, että kasvavalle väestölle turvataan palvelut. Samalla huolehditaan kunnan talouden tasapainottamisesta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Hallittu väestönkasvu Nettoväestönkasvu Tavoite noin 2 % vuodessa ( henkilöä). Tasainen vuosittainen kasvu. Vuonna (2,3 %) Vuonna (1,8 %) Vuonna (2,4 %) Väestönkasvun suunnitelmallinen jakautuminen kunnan alueella Palvelurakenteen ja -tarpeen ennakointi Väestön sijoittuminen Ennustettavuus Kirkonkylän osuus väestönkasvusta 60 %, Etelä-Mäntsälän osuus 30 %, Pohjois-Mäntsälän osuus 10 % Palvelustrategia laaditaan sisältäen eri sektorikohtaiset suunnitelmat viimeistään v Kk 40 % 55 % 56 % 27 % 76 % E.-Mlä 48 % 41 % 40 % 65 % 21 % P-Mlä 12 % 4 % 4 % 8 % 3 % On toteutunut. Suunnitelmallisuus Osayleiskaavat: - v Arola-Jokelanseutu - v Ohkola - v Sälinkää / Sääksjärvi / Hirvihaara - Arola-Jokelanseutu hyväksytty Ohkola luonnos tekeillä Sälinkää käynnistymässä 5

6 2.2. KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate on positiivinen vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen vuonna Samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Terve, tasapainoinen talous Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate/poistot, -% *) Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 investointien priorisointi (taso ja kohteet) Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu tilikauden tulos pysyvästi positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelukaudelle ja kuusivuotiskaudelle päivitetään vuosittain Toteutunut, mutta ei ole riittävä Kasvukunnalle ei riitä, että vuosikate on positiivinen vaan sen on katettava myös osa uusinvestoinneista. Mäntsälän poistotaso on liian pieni pitkistä suunnitelmapoistoajoista johtuen ja osasyy velkaantumiseen. Vuodesta 2009 alkaen tilanne heikkenee oleellisesti. On päivitetty. Lisäksi talouden tasapainottamissopimuksessa valtuusto on päättänyt 40 milj. euron enimmäisinvestointitasosta vuosille Tulorahoitus ja investointitaso eivät ole tasapainossa pitkällä aikavälillä. Lainat/asukas enintään Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 Omavaraisuusaste, -% vähintään Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Kunta Konserni velkamäärä ei kasva 65,0 % 62,5 % 60,0 % Kunta Konserni nousee (2 563 tpe) nousee Mäntsälän velkaantumista ei ole saatu pysähtymään ja velkaantuminen jatkuu! 57,2 44,0 54,8 41,4 53,7 alenee Kuntakonsernin toiminnan Mäntsälän emokonsernin omistajapolitiikka Omistajapoliittiset linjaukset liittyvät kiinteästi Mänt- 6

7 tuloksellisuus määritelty vuonna 2005 ja käyttöönotettu sälän Vuokra-Asunnot Oy:n ja Mäntsälän Sähkö Oy:n mahdollisiin toiminnallisiin järjestelyihin, joiden selvittämisestä sovittiin talouden tasapinottamissopimuksessa Kuuma yhteistyön vuoden 2008 yhtenä painopistealueena oli omistajapolitiikan kehittäminen. Työ jatkuu seuraavalla strategia- ja suunnittelukaudella ASUMISEEN ON TARJOLLA MONIPUOLISESTI VAIHTOEHTOJA Mäntsälässä voi asua monipuolisesti, keskustassa tiiviimmin, kylillä ja haja-asutusalueella väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään, turvallisuuteen kiinnitetään huomiota asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Omakotitalojen lisäksi kuntaan on mahdollista rakentaa myös kerros- ja rivitaloja. Myös vuokra-asuntoja rakennetaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Tonttitarjonnan monipuolisuus Omakotitontit: koko sijainti Rivitalotontit Kerrostalotontit Tiima (tiivis matala) : - Asemanseutu (vaihe 1) - Apponen - Paloaseman pelto Tiima-alueet valmiina: Kaunismäki vuodesta 2006 Männikkö vuodesta 2007 Paloasemanpelto vuodesta 2007 Apponen kaavamuutos hyväksytty 2008 Tarjolla perinteisiä AO-tontteja. Perinteisiä AO-tontteja: Isonniitty, Anttila, Männikkö ja Rajalantie Kunta luovuttaa vähintään 20 AO-tonttia vuosittain eri puolelta kirkonkylää tai Hyökännummea Kunta luovuttanut ja AO-tonttia ja AO-tonttia Kirkonkylän ydinkeskustassa 1-2 kerrostaloa vuodessa Rakennuslupa v kerrostalo ja v kerrostaloa Kylärakentamisen ohjaaminen Arolan-Jokelan-seudun, Ohkolan ja Sälinkään / Sääksjärven / Hirvihaaran osayleiskaavat on hyväksytty Ks. edellä 2.1. Asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöt on hyväksytty viimeistään v Pelisäännöt hyväksytty kesällä

8 Asunto-ohjelman tavoitteiden toteutuminen Asuntotuotantotavoite Asuntotuotanto 220 asuntoa /vuosi. Tuotannosta 5 % ARA ja 7 % vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Vuonna 2006 valmistui 246, v valmistui 284 ja v valmistui 257asuntoa. Vuokra-asuntotuotantoa ei ollut. Hallintatyyppitavoite Talotyyppitavoite Vuokratuotantoa 26 asuntoa /vuosi. Kirkonkylässä: AO 55 %, AR 23 %, AK 22 % Muualla pientaloja (AO, AR). Ks. edellä AO 82 % 83 % 65 % AR 9 % 17 % 25 % AK 9 % 0 % 10 % Asuinalueiden ja rakennetun ympäristön korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus Rakennetun ympäristön laatu Merkittäviin asemakaavoihin liitetään rakentamistapaohjeet Kirkonkylän ydinkeskustan taajamakuvaa kohennetaan. (Keskuskatu 2 ja 3, Huvitie 1) Asemakaavoihin on liitetty rakennustapaohjeet Huvitie 1 rakennuslupa myönnetty 2007 Mäntsälänjoen ympäristön ja keskeisten puistoalueiden toteuttaminen on edennyt. Meluntorjuntaa toteutetaan meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Kaunismäkeen ja Männikköön rakennettu meluesteitä Luonnonympäristön laatu Vesihuollon laajentaminen kyläalueille (Mustijoki, Suoni) Ympäristöohjelma valmistuu vuonna Vesiosuuskunnat ovat rakentaneet Suonen, Mustijoen, Ohkolan ja Levannon alueilla uutta verkostoa. Ei ole tehty. Ekologinen jalanjälki selvitys Vesistöjen parantamishankkeita käynnissä (esim. Huntti-, Iso-, Kilpi- ja Sääksjärvi). Parantamishankkeita on käynnissä. 8

9 2.4. YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Mäntsälä on kehittyvän yrityselämän kunta. Se huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä aktiivisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen saaminen Mäntsälään. Tavoitteena on pysäyttää Mäntsälän työpaikkaomavaraisuuden väheneminen Työllisyydessä Mäntsälä on viiden parhaimman kunnan joukossa Uudellamaalla. Työpaikkojen kasvu on n. 3 % (vähintään 150 uutta työpaikkaa) vuodessa. Tavoitteena on erityisesti kasvuyritysten tunnistaminen ja keinojen löytäminen yrityskoon kasvattamiseksi. Yritysten välistä yhteistyötä lisätään mm. tukemalla yritysklustereiden muodostumista. Kohderyhmänä ovat sekä kaupan että tuotannollisen alan yritykset. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Yritysten ja työpaikkojen määrä Lukumäärä vuodessa Mäntsälässä Keskimäärin 90 uutta yritystä vuosittain (brutto). Työpaikkojen määrässä keskimäärin 3 % kasvu vuosittain (yli 150 työpaikkaa). Uusia yrityksiä perustettu keskimäärin 115 yritystä/vuosi, joten tavoite ylittyy selkeästi. Työpaikkamäärä toteutunee Tokmannin rekrytointien takia vuonna Vuosittain Mäntsälään sijoittuu vähintään 2 yli 5 henkilöä työllistävää yritystä. Työpaikkaomavaraisuuden alenemisen pysäyttäminen siten, että tp-omavaraisuus on vuonna 2008 noin 62 prosenttia Mäntsälä on työllisyydessä viiden parhaimman kunnan joukossa Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Mäntsälään sijoittuvien yritysten määrä (2-5 henkeä työllistävät) on toteutunut ennakoidusti ja ylittynyt Työpaikkaomavaraisuus Tokmannin vaikutuksesta tp-omavaraisuus noussee lähelle tavoitetta, mutta ei saavuta 62 % tasoa. Työttömyys on alentunut selkeästi ja saavuttanut vuonna ,5 % tason. Mäntsälä ei sijoitu kuitenkaan Uudenmaan TE-keskusalueella viiden kärkikunnan joukkoon. Työpaikkarakenteen kehitys Perustettavien palvelualojen ja tuotannollisen toiminnan työpaikkojen välinen suhde Palvelualojen osuus 70 % Tuotannollisen toiminnan osuus 30 % Keskeiset kasvavan yritystoiminnan alueet: - rakentaminen - päivittäistavarakauppa - erikoiskauppa - logistiikka - valmistava teollisuus Alustavan arvion mukaan tavoite on saavutettavissa. Keskeiset kasvavan yritystoiminnan alueet ovat logistiikka, päivittäistavarakauppa, rakentaminen, ja tilaa vaativa kauppa. Erikoiskaupalle on ollut luonteista paitsi kasvu niin myös yritysten runsas vaihtuvuus. Tonttitarjonnan monipuolisuus Tilaa vaativan kaupan alueiden tonttitarjonta Tuotannollisen toiminnan alu- Tilaa vaativan kaupan ja tuotannollisen toiminnan osalta kahden vuoden tarvetta vastaava määrä kunnan omistuksessa Pääsääntöisesti tavoitteessa on pysytty. Vuosien osalta kaupan tonttien määrä on kuitenkin ollut selkeästi alle tavoitteen. 9

10 eiden tonttitarjonta olevia tontteja (so kappaleen tonttivaranto). Kuntakuvan luomisessa onnistuminen Vertailu KUUMA-kuntiin /lehdistöseuranta Mäntsälän saama myönteinen julkisuus lehdistössä ylittää KUUMA-kuntien keskiarvon Cision Finlandin tutkimusten mukaan Mäntsälä sai positiivista julkisuutta kokonaisjulkisuudesta joko eniten tai toiseksi eniten Keski-Uudellamaalla vuosina Vuonna 2008 vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Markkinointiaktiivisuus Kunnan markkinointi-suunnitelman päivittäminen vuosittain Kunnan markkinointisuunnitelma on päivitetty vuosittain 2.5. MÄNTSÄLÄN YHDYSKUNTARAKENNE ON TOIMIVA Kasvu suuntautuu pääasiallisesti kunnan keskustaajamaan ja kyläkeskuksiin. Haja-asutusalueilla rakentamista pyritään ohjaamaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Tavoitteellisen elinkeinopolitiikan tuloksena Mäntsälään muodostuu useita yritystoiminnan alueita, joille on luontaista - paitsi keskinäinen kilpailu - niin myös verkostoituminen. Asemanseudusta ei muodosteta kilpailevaa keskustaa jo olemassa olevalle ydinkeskustalle. Ydinkeskusta säilyy edelleen kunnan kaupallisena keskuksena. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Maapolitiikan suunnitelmallisuus Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 20 ha/v. Raakamaata on hankittu v ha, v ,5 ha ja ,5 ha Tonttitarjonta Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Kunnalla on vuosittain luovutuksessa n. 20 AO-tonttia vuodesta 2007 lähtien. Kunnalla oli luovutuksessa v AO-tonttia V luovutettavia tontteja oli 22. Painopiste on lähivuosina yhtiömuotoisissa pientaloissa (Kaunismäki, Apponen, Paloaseman pelto) Ks. edellä kohta

11 Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Kerrostalotontteja on tarjolla Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Maapoliittisia keinoja: vapaaehtoiset kaupat maankäyttösopimus lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus Kaikkia muita keinoja on käytetty paitsi rakentamiskehotuksia. Kaavoituksen ohjausvaikutus ja rakentamisen ohjaaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoitusohjelman mukaan. Omakotirakentamisesta yli puolet sijoittuu asemakaava-alueille. Kaavoitusohjelman mukaan on asemakaavoitettu, sen sijaan kylien osayleiskaavoissa on ollut viivettä. Asemakaava-alueille sijoittui omakotirakentamisesta %, % ja %. Asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöt on hyväksytty viimeistään v aikana. Pelisäännöt hyväksyttiin kesällä Taajamien osayleiskaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Kirkonkylän ydinkeskusta säilyy kunnan kaupallisena keskuksena. Maanhankinta on perustunut osayleiskaavoihin samoin asemakaavoitus. Kaupan suuryksiköille on turvattu laajenemismahdollisuudet ydinkeskustassa PALVELUT ON KUNNOSSA Mäntsälä tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut sekä luo edellytykset kuntalaisten aktiiviselle vapaa-ajalle. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää huolehtia kunnan oman palvelutuotannon kehittämisen lisäksi muiden vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittymisestä. Tällaisia ovat mm. seutuyhteistyö, palveluyritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Mäntsälä on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka palveluksessa on ammattitaitoinen, osaava sekä työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Peruspalvelujen laatu ja riittävyys Asiakasjonot ja odotusajat Enintään lainsäädännön edellyttämät odotusajat Pääosin toteutunut lukuun ottamatta hammashoitoa ja eräitä terveydenhuollon palveluja. Palvelutarjonnan vaihtoehtojen monipuolisuus Asiakastyytyväisyyskyselyt valtuustokausittain Asiakastyytyväisyys keskimäärin KUUMAkuntien tasolla Systemaattisia yhteisiä mittauksia ei ole tehty suurista ja merkittävistä avainpalveluista. 11

12 Henkilöstöpolitiikan tuloksellisuus ja kannustavuus Kunnan palvelutuotannon ja henkilöstöresurssien oikea suhde Henkilöstömäärä/asukas KUUMA-kuntien tasolla Henkilöstö 1000 asukasta kohti v. 2007: Mäntsälä 52, Järvenpää 50, Kerava 49, Nurmijärvi 58, Pornainen 47, Tuusula 49. Kunnan tuottamat/muiden tuottamat (yksityiset, kolmas sektori) Keskimäärin 75/25 % (vaihteluväli %) Toteutunut 70 % kunnan tuottamana ja 30 % ostopalveluna. Seutuyhteistyönä toteutetut palvelut Meneillään olevat ja uudet seutuyhteistyöhankkeet toimivat käytännössä Seudullinen talouspalvelukeskus (Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä) aloittanut toiminnan alkaen. Kellokosken terveyskeskuspalvelujen osto alkaen. Onnistunut johtaminen ja esimiestyö Säännölliset kehityskeskustelut vuosittain Sovelletaan yhteneväisiä ja oikeudenmukaisia henkilöstöpoliittisia periaatteita Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin Toteutuu noin 75 %:sti Toteutuu suunnitellusti Toteutuu säännöllisessä välittömässä yhteistoiminnassa Kannustavat palvelussuhteen ehdot TVA-tuloksia ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksia sovelletaan käytännössä Toteutuu järjestelyvararatkaisuissa TVA otettu käyttöön myös opetusalalla Työssä kehittymisen tukeminen Keskimäärin vähintään 2 koulutuspäivää henkilöä kohden vuodessa Toteutuu suunnitellusti v. 2007: 2,6 pv (ilman vesopäiviä) Hyvä ja avoin työilmapiiri Työilmapiirikartoitus suoritetaan vuoden 2006 aikana Toteutui suunnitellusti; jatkotoimenpiteinä: kysely esimiehille jaksamisesta v esimiesvalmennus vv

13 2.7. SEUTUYHTEISTYÖ ON AKTIIVISTA JA TULOKSELLISTA Mäntsälä on aktiivinen osallistuja KUUMA-alueen tuloksellisessa yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeinen yhteistyötaho ohjelmakaudella on Keski-Uudenmaan alue ja Helsingin seutu. Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä yhteistyötahoja tällä alueella ovat KUUMA yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, Helsingin kauppakamari, alueen kunnat ja yritykset. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Kustannukset / toiminnalliset tulokset Taloussuunnitelmassa selkeät tavoitteet seutuyhteistyölle. Yhteistyötavoitteet kytketty tiiviisti palvelutuotantoon. Käytössä kunnan toiminnalliset ja kustannuspohjaiset mittarit tavoitteiden seurannassa. Pääosin toteutunut. Tavoiteasetantaa ja erityisesti mittareita tulee kehittää kunnan palveluissa ja seutuyhteistyössä edelleen. Kysymys on oppimisprosessista, johon tulee panostaa määrätietoisesti. Seutuyhteistyön tuloksellisuus KUUMA-toimintasuunnitelma v KUUMA-toimintasuunnitelman sisältämät kohteet toteutettu ohjelman mukaisesti. KUUMA-kumppanuus vakiintunut 6 kunnan kesken. KUUMA-toimintasuunnitelman kohteiden toteuttaminen on edennyt varsin hyvin. Käytännön toteuttamisvaihe menossa monessa hankkeessa. KUUMA-kumppanuus on vakiintunutta ja aktiivista 6 kunnan kesken. Helsingin seudun yhteistyö Yhteistyösopimuksen mukainen toiminta alkanut ja vakiintunut sopimuksessa mainituilla painopistealueilla. Yhteistyösopimuksen mukainen toiminta on vakiintunut kohtuullisesti tavoitteiden mukaisesti. Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyö toteutunut eri toimintasektoreilla tapauskohtaisesti muiden toimijoiden kanssa. Tapauskohtaista yhteistyötä toteutettu tavoitteiden mukaisesti. 13

14 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Kansantalous Maailmantalouden useita vuosia jatkunut vahva kasvu päättyi vuoden loppupuolella ja rahoitusmarkkinoilla siirryttiin syyskuun 2008 jälkeen finanssikriisiin pehmeän laskun sijaan. Suomen talouskehitys on ollut euroalueen vahvimpia. BKT:n vuoden lopulla alkaneen jyrkän pudotuksen jatkuminen vuoden 2009 alussa merkitsee erittäin suurinumeroista supistumista. BKT kasvoi vuonna ,9 %, työllisyysaste nousi 70,6 prosenttiin ja työttömyys painui 6,4 prosenttiin. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden loppuun saakka. Uusrekrytoinnit pysähtyivät vuoden puolivälissä ja lomautukset laajenivat nopeasti vuoden lopulla. Työpaikkojen määrän arvioidaan vähenevän yli sadalla tuhannella vuonna 2009 ja työttömyysasteen nousevan 9 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat 4,1 %. Julkisen talouden rahoitusasema oli 4,1 % ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Heikentyneestä talouskehityksestä huolimatta koko julkisen sektorin velkaantuneisuus aleni edelleen, mutta kääntyy vuonna 2009 alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen. Kotitalouksien velkataakka kasvoi vuoden loppuun saakka käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Asuntokauppa hiljentyi ja luottojen nostot vähenivät. Ulkomaankaupan viisi vuotta jatkunut vahva kasvu pysähtyi syksyllä ja alkoi supistua jyrkästi. Vienti ja tuonti supistuivat -1,1 ja -1,3 %. Vaihtotaseen ylijäämä heikkeni. Keskeisistä vientimarkkinoista mikään ei enää vedä ja naapurimaiden valuuttojen tuntuva heikkeneminen vaikeuttaa markkinatilannetta. Teollisuustuotanto kääntyi vuoden lopulla jyrkkään pudotukseen. Metsäteollisuuden tuotanto on ollut laskevalla uralla jo pitkään. Rakentaminen taittui vuoden puolivälissä ja uudet rakentamiskohteet vähenivät nopeasti. Maa- ja vesirakentaminen säilyi korkealla tasolla. Toimitilarakennuksia valmistuu vielä vuoden 2009 kesään saakka runsaasti. Palvelusektori suoriutui vuodesta 2008 verraten hyvin vaikka palvelutuotanto väheni. Kotimaan kaupan kasvu taittui vuoden lopulla. Kuluttajamielialojen synkistyminen ja heikkenevä työllisyyskehitys rajoittavat vähittäiskaupan kasvua. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 5,2 % ja oli vuoden lopulla hidastumisesta huolimatta vielä 5 %. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo oli 4,8 %, mutta korot lähtivät laskuun siten, että ne putosivat maaliskuussa ,5 prosenttiin. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 4,3 prosenttia. Kuntatalous jäi lievästi alijäämäiseksi verotulojen ja valtionosuuksien 7,5 prosentin kasvusta huolimatta. Pitkään jatkuneesta korkeasuhdanteesta huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui ja kuntien puskurit taantumaa ja ikääntymisen aiheuttamia haasteita varten ovat heikot. Vuonna 2009 kuntien verotulot supistuvat 5 prosenttia, mikä painaa kuntatalouden selvästi alijäämäiseksi. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja velkaantumisen nopeutumiseen ovat suuret. (Lähde: VM/Suhdannekatsaus ) 3.2. Kunnallistalouden kehitys Talouskasvun jyrkkä heikkeneminen ei näy vielä kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioissa. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous säilyi vahvana vuonna Kasvua vauhditti 7,6 prosentin verotulojen kasvu, mikä osaltaan johtui hyvästä työllisyys- ja ansiotulokehityksestä. Yhteisöverotuotot kasvoivat neljä prosenttia. Kuntien keskinäiset erot verotulojen kehityksessä olivat suuret. Useat korkean verotulojen kasvukunnat ovat haasteellisessa tilanteessa lisääntyvän palvelutuotannon kysynnän vaatimien uusien palvelujen ja investointien rahoittamisessa. Toimintamenot kasvoivat kunnissa yli 7 prosenttia (Mäntsälä 10,8 %). Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten nousulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kunta-alan palkkasumma kasvoi yli 7 prosenttia ja muut henkilöstömenot 5,5 %, Mäntsälässä vastaavasti 7,8 ja 6,3 prosenttia. 14

15 Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui hieman edellisvuodesta. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä supistui 52:sta 44:een ja kuntien keskimääräinen vuosikate 362 euroon per asukas kattoi poistoista 125 % asukkaan kuntien vuosikate on ennusteessa hieman yli 300 /as. Kuntien investoinnit nousivat 8,5 % edellisvuodesta ja säilyvät vuonna 2008 korkealla tasolla. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti. Vuoden 2008 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli euroa. 4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Sijainti ja hallinnollinen asema Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki - Lahti moottoritien ja Porvoo - Hyvinkää -valtatien risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km 2, josta vettä on 15 km 2. Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Porvoon maistraattiin Uudenmaan työsuojelupiiriin Uudenmaan Liittoon Keski-Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan tiepiiriin Uusimaa I, Uusimaa II ja Hämeen telealueisiin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Tuusulan käräjäoikeuteen Orimattilan kihlakuntaan Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen Uudenmaan sotilaslääniin Uudenmaan ympäristökeskukseen Uudenmaan maanmittaustoimistoon (Porvoo) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen 15

16 Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2008 lopussa yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 452 hengellä muutoksen ollessa 2,4 prosenttia. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1187 henkilöä ja kunnasta pois 903 henkilöä. Syntyneiden määrä nousi 18 lapsella edellisestä vuodesta ja oli 260 lasta. Vuonna 2009 väkiluvun kasvun odotetaan hidastuvan. Taulukko 1. Väestön määrä ikäluokittain suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2002 osuus 2003 osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus Väestön määrä muutos 280 1, , muutos-% 1,7 1,7 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 0 v , , , , , , , ,4 1-5 v , , , , , , , ,3 6 v , , , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , ,1 90- v. 69 0,4 59 0,3 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0, Elinkeinorakenne Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on laskenut 1980-luvulta lähtien, kun Kuuma kunnissa kehitys on pysynyt tasaisena. Kunnan työpaikkojen lukumäärä vuonna 2006 oli 184 työpaikkaa pienempi kuin kuusitoista vuotta sitten vuonna Muualla työssäkäyvien netto-osuus (=pendeli) on samanaikaisesti kasvanut huomattavasti. Mäntsälän elinkeinorakenteesta maa- ja metsätalouden työvoiman osuus on enää 4,3 prosenttia ja maa- ja metsätaloussektorilla Mäntsälän työpaikoista oli 7.2 prosenttia. Palveluelinkeinojen osuus 43,1 prosenttia on noussut selvästi suurimmaksi. Työpaikkojen kokonaislisäys oli vuosina yhteensä 264 työpaikkaa, josta 165 syntyi yhteiskunnallisiin palveluihin, maa- ja metsätaloudesta väheni 114 työpaikkaa ja muille toimialoille syntyi 213 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 44 työpaikkaa, joista julkiselle sektorille on syntynyt keskimäärin 63 % työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus supistui edellisvuodesta 58,6 prosenttiin. Keski-Uudenmaan kuntien vastaava luku oli 63,5 prosenttia. 16

17 Taulukko 2. Kunnan elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,6 Rakennustoiminta ,6 Kauppa ,0 Liikenne ,7 Palvelut ,8 Tuntematon ,0 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIK AT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,2 Teollisuus ,1 Rakennustoiminta ,1 Kauppa ,6 Liikenne ,2 Palvelut ,1 josta yhteiskunnalliset palvelut ,9 Tuntematon ,7 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 667 työpaikkaa 15,0 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 373 työpaikkaa 28,6 PENDELI TYÖPAIK KAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 67,0 63,4 61,4 59,1 58,6 KUUMA-kunnat 63, 9 64,3 64,8 63,9 63,2 63,5 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen Työllisyys Vuoden 2008 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 474 työttömyyden ollessa 5,2 prosenttia. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,0 ja työttömien määrä 448. Vuoden 2008 keskimääräinen työttömyys laski 0,3 prosenttiyksikköä 4,5 prosenttiin. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 5,0 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 6,4 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysasteeseen. 17

18 Kuva 1. Mäntsälän ja Uudenmaan työttömyysasteet vuosina TYÖTTÖMYYSASTE V MÄNTSÄLÄ JA UUSIMAA (VUOSIKESKIARVOT) Lähde: TE-keskus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 17,0 Mäntsälä Uusimaa 6,0 4,0 2,0 1,9 7,6 6,6 6,6 6,1 6,2 5,9 5,2 4,8 4,5 0, Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Taulukko Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2008 yht. 68 ) Seuraavassa taulukossa 2 kunnan henkilöstö on eriteltynä palvelukeskuksittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja

19 Taulukko 2. Kunnan henkilöstö palvelukeskuksittain Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,9 % 10,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,5 % 26,2 % Sivistyspalvelut ,4 % 28,0 % Tekniset palvelut ,9 % 5,1 % Yhteensä ,4 % 24,6 % Mäntsälän Vesi ,0 % 0,0 % Yhteensä ,4 % 24,3 % Kansal.op. tuntip.opett ,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,0 % 28,7 % Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, maaseututoimi, ruokailupalvelut ja ympäristötoimi. Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspalveluihin. Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelusuhteessa olleita henkilöitä. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka antaa mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta yksityiskohtaisempaa tietoa. 19

20 Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio on esitetty palvelukeskuksittain ja luottamushenkilöorganisaatio lautakunnittain. VIRASTO-ORGANISAATIO K UNNANVIRASTO Kunnanjohtaja HALLINTO- PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS TEKNINEN- PALVELUKESKUS PERUSTURV A- PALVELUKESKUS Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Yleishallinto Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Elinkeinotoimi Perusopetus Tilapalvelut Perhepalvelut Ruokailupalvelut Muut koulutus- ja Kuntatekniikka Päivähoito ja esiopetus Käyttöomaisuuden informaatiopalvelut Pelastus Terveydenhuolto myyntivoitot Kulttuuri- ja vapaa- Erikoissairaanhoito Maaseututoimi aikapalvelut Koti- ja laitoshoito Ympäristötoimi Kuntoutus- ja vammaispalvelut LUOTTAMUSHENKILÖ-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA - Vaalilautakunnat - Vaalitoimikunta KUNNANHALLITUS MAASEUTU- LAUTAKUNTA PERUSTURVA- LAUTAKUNTA - Valvontajaosto TEKNINEN LAUTAKUNTA - Toimitusjaosto YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTA- KUNTA - Koulujen johtokunnat LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA - Mäntsälän Vesi 20