MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kansantalous Kunnallistalouden kehitys OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Perustietoja Mäntsälästä Sijainti ja hallinnollinen asema Väestö Elinkeinorakenne Työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Valtuuston kokoonpano vuonna KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konserninrakenne ja omaisuusosuudet Konsernin ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalous Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosa Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailussa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KUNTAKONSERNIN TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TASEEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOTVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty MÄNTSÄLÄN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 12. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT, ARKISTOINTI JA TOSITTEIDEN LAJIT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden rahoituskriisi ja sitä seurannut taantuma eivät näkyneet kuntataloudessa vielä vuonna Hyvä talous- ja suhdannekehitys on kahtena viime vuotena vahvistanut kuntien taloutta verotulojen kasvaessa keskimäärin 7,0 prosenttia. Mäntsälässä verotulot kasvoivat 13,7 % ja kasvua osaltaan nosti kiinteistöveroprosenttien korotukset. Kuntien keskimääräinen lainakanta kasvoi euroon asukasta kohden ja Mäntsälässä euroon sekä kuntakonsernissa euroon. Toimintakulut kasvoivat keskimääräistä valtakunnallista menokehitystä enemmän. Eniten kulut nousivat perusturvan eri tehtäväalueilla kuten lastensuojelussa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Menokehitys tasaantui koulutoimessa edellisvuoteen verrattuna. Toimintakate kasvoi 12,1 prosenttia ja asukasta kohden 9,5 prosenttia (2007: 4,4 %, 2006: 2,3 %). Mäntsälän vuosikate nousi pari miljoonaa euroa 5,8 miljoonaan euroon ja asukasta kohden 299 euroon. Vuosikatteen muutoksesta 1,3 milj. euroa oli kiinteistöverotulojen lisäyksen sekä rahoitustuottojen mm. Mäntsälän Sähkön osinkotuloutuksen ansiota. Tontinmyyntivoittojen osuus vuosikatteesta supistui 15 %.iin. Kuntien asukaskohtainen vuosikate oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 362 euroa (2007: 382) ja kattoi suunnitelmapoistoista 125 prosenttia. Mäntsälässä vuosikate -% oli 179. Valtakunnallinen vuosikate saavutettiin 1,05 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tuloveroprosentilla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla tasolla ja olivat 10,4 milj. euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat terveyskeskuksen laajennus, Hyökännummen päiväkodin laajennus, Kapuli läntisen teollisuusalue sekä lukuisat eri kunnallistekniset hankkeet. Pitemmän aikavälin tarkastelussa vuosina verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet Mäntsälässä 24,3 milj. euroa ja toimintakate puolestaan 25,2 milj. euroa. Verorahoituksen tulovirta on ollut -0,9 milj. euroa käyttötalouden nettokuluja pienempi, mikä tarkoittaa, että investoinnit on jouduttu rahoittamaan velaksi. Kunnan velkamäärä on kuudessa vuodessa kasvanut 25,7 milj. euroa yht. 40,2 milj. euroon ja vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus supistui hivenen 56,4 prosenttiin, mutta ylittää kriisikuntien tunnusluvuksi määritellyn 50 %:n tason. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus oli vuonna 2007 keskimäärin 43 prosenttia ja Uudellamaalla 40. Palveluiden ja investointien rahoituksen tekee Mäntsälän kaltaisessa kasvukunnassa haasteelliseksi suhteellisen alhainen tulotaso muuhun Keski-Uusimaahan verrattuna. Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat vuonna 2007 Mäntsälässä euroa, kun ne koko maassa olivat 8,5 % ( euroa) ja Uudellamaalla 37,9 % ( euroa) suuremmat. Yhteisöveron osalta tilanne on samankaltainen; Mäntsälä saa noin kolmanneksen valtakunnallisesta kertymästä. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen ja kulujen mitoittaminen käytettävissä oleviin tuloihin pitkäjänteisesti ovat avainasemassa. Palvelurakenteiden uudistaminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Paras hankkeen tavoitteiden mukaisesti ovat avainasemassa kuntapalveluiden tuottavuuden parantamisessa. Mäntsälän kasvun hallinnassa on tärkeää valtuuston kesällä 2007 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano kokonaisuudessaan kunnan velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi. Haastavaksi työn tekee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen palveluja sekä taloutta koskevat tavoitteet sekä nopeasti heikentynyt taloustilanne, jossa kuntien verotulot voivat suorastaan romahtaa. Väestönkasvu, ikääntyminen, kasvava palvelukysyntä sekä kilpailu osaavasta työvoimasta edellyttävät Mäntsälän palveluissa tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden nostamista, jotta kuntalaisille voidaan jatkossa tarjota kohtuulliset palvelut. Esitän kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille, jotka ovat työllään edistäneet Mäntsälän ja sen asukkaiden hyvinvointia haasteellisessa toimintaympäristössä. Mäntsälässä ESKO KAIRESALO kunnanjohtaja 3

4 2. KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO 2015 Kasvava Mäntsälä on kiinnostava, monipuolisen asumisen kotikunta. Mahdollisuuksien Mäntsälä on hyvä paikka yrityksille, erinomaisten yhteyksien varrella. Mäntsälä on aktiivinen ja uudistuva, hyvien peruspalvelujen kunta. Ilo elää Mäntsälässä. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Mäntsälä kasvaa hallitusti 2. Kunnan talous on tasapainossa 3. Asumiseen on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja 4. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään aktiivisesti. 5. Mäntsälän yhdyskuntarakenne on toimiva 6. Palvelut on kunnossa 7. Seutuyhteistyö on aktiivista ja tuloksellista 4

5 2.1. MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI Mäntsälä kasvaa hallitusti. Kasvu on n. 2 % ( henkeä) vuodessa. Vuonna 2010 Mäntsälässä on asukasta ja vuonna Palvelut mitoitetaan niin, että kasvavalle väestölle turvataan palvelut. Samalla huolehditaan kunnan talouden tasapainottamisesta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Hallittu väestönkasvu Nettoväestönkasvu Tavoite noin 2 % vuodessa ( henkilöä). Tasainen vuosittainen kasvu. Vuonna (2,3 %) Vuonna (1,8 %) Vuonna (2,4 %) Väestönkasvun suunnitelmallinen jakautuminen kunnan alueella Palvelurakenteen ja -tarpeen ennakointi Väestön sijoittuminen Ennustettavuus Kirkonkylän osuus väestönkasvusta 60 %, Etelä-Mäntsälän osuus 30 %, Pohjois-Mäntsälän osuus 10 % Palvelustrategia laaditaan sisältäen eri sektorikohtaiset suunnitelmat viimeistään v Kk 40 % 55 % 56 % 27 % 76 % E.-Mlä 48 % 41 % 40 % 65 % 21 % P-Mlä 12 % 4 % 4 % 8 % 3 % On toteutunut. Suunnitelmallisuus Osayleiskaavat: - v Arola-Jokelanseutu - v Ohkola - v Sälinkää / Sääksjärvi / Hirvihaara - Arola-Jokelanseutu hyväksytty Ohkola luonnos tekeillä Sälinkää käynnistymässä 5

6 2.2. KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate on positiivinen vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen vuonna Samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Terve, tasapainoinen talous Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate/poistot, -% *) Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 investointien priorisointi (taso ja kohteet) Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu tilikauden tulos pysyvästi positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelukaudelle ja kuusivuotiskaudelle päivitetään vuosittain Toteutunut, mutta ei ole riittävä Kasvukunnalle ei riitä, että vuosikate on positiivinen vaan sen on katettava myös osa uusinvestoinneista. Mäntsälän poistotaso on liian pieni pitkistä suunnitelmapoistoajoista johtuen ja osasyy velkaantumiseen. Vuodesta 2009 alkaen tilanne heikkenee oleellisesti. On päivitetty. Lisäksi talouden tasapainottamissopimuksessa valtuusto on päättänyt 40 milj. euron enimmäisinvestointitasosta vuosille Tulorahoitus ja investointitaso eivät ole tasapainossa pitkällä aikavälillä. Lainat/asukas enintään Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 Omavaraisuusaste, -% vähintään Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Kunta Konserni velkamäärä ei kasva 65,0 % 62,5 % 60,0 % Kunta Konserni nousee (2 563 tpe) nousee Mäntsälän velkaantumista ei ole saatu pysähtymään ja velkaantuminen jatkuu! 57,2 44,0 54,8 41,4 53,7 alenee Kuntakonsernin toiminnan Mäntsälän emokonsernin omistajapolitiikka Omistajapoliittiset linjaukset liittyvät kiinteästi Mänt- 6

7 tuloksellisuus määritelty vuonna 2005 ja käyttöönotettu sälän Vuokra-Asunnot Oy:n ja Mäntsälän Sähkö Oy:n mahdollisiin toiminnallisiin järjestelyihin, joiden selvittämisestä sovittiin talouden tasapinottamissopimuksessa Kuuma yhteistyön vuoden 2008 yhtenä painopistealueena oli omistajapolitiikan kehittäminen. Työ jatkuu seuraavalla strategia- ja suunnittelukaudella ASUMISEEN ON TARJOLLA MONIPUOLISESTI VAIHTOEHTOJA Mäntsälässä voi asua monipuolisesti, keskustassa tiiviimmin, kylillä ja haja-asutusalueella väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään, turvallisuuteen kiinnitetään huomiota asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Omakotitalojen lisäksi kuntaan on mahdollista rakentaa myös kerros- ja rivitaloja. Myös vuokra-asuntoja rakennetaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Tonttitarjonnan monipuolisuus Omakotitontit: koko sijainti Rivitalotontit Kerrostalotontit Tiima (tiivis matala) : - Asemanseutu (vaihe 1) - Apponen - Paloaseman pelto Tiima-alueet valmiina: Kaunismäki vuodesta 2006 Männikkö vuodesta 2007 Paloasemanpelto vuodesta 2007 Apponen kaavamuutos hyväksytty 2008 Tarjolla perinteisiä AO-tontteja. Perinteisiä AO-tontteja: Isonniitty, Anttila, Männikkö ja Rajalantie Kunta luovuttaa vähintään 20 AO-tonttia vuosittain eri puolelta kirkonkylää tai Hyökännummea Kunta luovuttanut ja AO-tonttia ja AO-tonttia Kirkonkylän ydinkeskustassa 1-2 kerrostaloa vuodessa Rakennuslupa v kerrostalo ja v kerrostaloa Kylärakentamisen ohjaaminen Arolan-Jokelan-seudun, Ohkolan ja Sälinkään / Sääksjärven / Hirvihaaran osayleiskaavat on hyväksytty Ks. edellä 2.1. Asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöt on hyväksytty viimeistään v Pelisäännöt hyväksytty kesällä

8 Asunto-ohjelman tavoitteiden toteutuminen Asuntotuotantotavoite Asuntotuotanto 220 asuntoa /vuosi. Tuotannosta 5 % ARA ja 7 % vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Vuonna 2006 valmistui 246, v valmistui 284 ja v valmistui 257asuntoa. Vuokra-asuntotuotantoa ei ollut. Hallintatyyppitavoite Talotyyppitavoite Vuokratuotantoa 26 asuntoa /vuosi. Kirkonkylässä: AO 55 %, AR 23 %, AK 22 % Muualla pientaloja (AO, AR). Ks. edellä AO 82 % 83 % 65 % AR 9 % 17 % 25 % AK 9 % 0 % 10 % Asuinalueiden ja rakennetun ympäristön korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus Rakennetun ympäristön laatu Merkittäviin asemakaavoihin liitetään rakentamistapaohjeet Kirkonkylän ydinkeskustan taajamakuvaa kohennetaan. (Keskuskatu 2 ja 3, Huvitie 1) Asemakaavoihin on liitetty rakennustapaohjeet Huvitie 1 rakennuslupa myönnetty 2007 Mäntsälänjoen ympäristön ja keskeisten puistoalueiden toteuttaminen on edennyt. Meluntorjuntaa toteutetaan meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Kaunismäkeen ja Männikköön rakennettu meluesteitä Luonnonympäristön laatu Vesihuollon laajentaminen kyläalueille (Mustijoki, Suoni) Ympäristöohjelma valmistuu vuonna Vesiosuuskunnat ovat rakentaneet Suonen, Mustijoen, Ohkolan ja Levannon alueilla uutta verkostoa. Ei ole tehty. Ekologinen jalanjälki selvitys Vesistöjen parantamishankkeita käynnissä (esim. Huntti-, Iso-, Kilpi- ja Sääksjärvi). Parantamishankkeita on käynnissä. 8

9 2.4. YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Mäntsälä on kehittyvän yrityselämän kunta. Se huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä aktiivisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen saaminen Mäntsälään. Tavoitteena on pysäyttää Mäntsälän työpaikkaomavaraisuuden väheneminen Työllisyydessä Mäntsälä on viiden parhaimman kunnan joukossa Uudellamaalla. Työpaikkojen kasvu on n. 3 % (vähintään 150 uutta työpaikkaa) vuodessa. Tavoitteena on erityisesti kasvuyritysten tunnistaminen ja keinojen löytäminen yrityskoon kasvattamiseksi. Yritysten välistä yhteistyötä lisätään mm. tukemalla yritysklustereiden muodostumista. Kohderyhmänä ovat sekä kaupan että tuotannollisen alan yritykset. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Yritysten ja työpaikkojen määrä Lukumäärä vuodessa Mäntsälässä Keskimäärin 90 uutta yritystä vuosittain (brutto). Työpaikkojen määrässä keskimäärin 3 % kasvu vuosittain (yli 150 työpaikkaa). Uusia yrityksiä perustettu keskimäärin 115 yritystä/vuosi, joten tavoite ylittyy selkeästi. Työpaikkamäärä toteutunee Tokmannin rekrytointien takia vuonna Vuosittain Mäntsälään sijoittuu vähintään 2 yli 5 henkilöä työllistävää yritystä. Työpaikkaomavaraisuuden alenemisen pysäyttäminen siten, että tp-omavaraisuus on vuonna 2008 noin 62 prosenttia Mäntsälä on työllisyydessä viiden parhaimman kunnan joukossa Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Mäntsälään sijoittuvien yritysten määrä (2-5 henkeä työllistävät) on toteutunut ennakoidusti ja ylittynyt Työpaikkaomavaraisuus Tokmannin vaikutuksesta tp-omavaraisuus noussee lähelle tavoitetta, mutta ei saavuta 62 % tasoa. Työttömyys on alentunut selkeästi ja saavuttanut vuonna ,5 % tason. Mäntsälä ei sijoitu kuitenkaan Uudenmaan TE-keskusalueella viiden kärkikunnan joukkoon. Työpaikkarakenteen kehitys Perustettavien palvelualojen ja tuotannollisen toiminnan työpaikkojen välinen suhde Palvelualojen osuus 70 % Tuotannollisen toiminnan osuus 30 % Keskeiset kasvavan yritystoiminnan alueet: - rakentaminen - päivittäistavarakauppa - erikoiskauppa - logistiikka - valmistava teollisuus Alustavan arvion mukaan tavoite on saavutettavissa. Keskeiset kasvavan yritystoiminnan alueet ovat logistiikka, päivittäistavarakauppa, rakentaminen, ja tilaa vaativa kauppa. Erikoiskaupalle on ollut luonteista paitsi kasvu niin myös yritysten runsas vaihtuvuus. Tonttitarjonnan monipuolisuus Tilaa vaativan kaupan alueiden tonttitarjonta Tuotannollisen toiminnan alu- Tilaa vaativan kaupan ja tuotannollisen toiminnan osalta kahden vuoden tarvetta vastaava määrä kunnan omistuksessa Pääsääntöisesti tavoitteessa on pysytty. Vuosien osalta kaupan tonttien määrä on kuitenkin ollut selkeästi alle tavoitteen. 9

10 eiden tonttitarjonta olevia tontteja (so kappaleen tonttivaranto). Kuntakuvan luomisessa onnistuminen Vertailu KUUMA-kuntiin /lehdistöseuranta Mäntsälän saama myönteinen julkisuus lehdistössä ylittää KUUMA-kuntien keskiarvon Cision Finlandin tutkimusten mukaan Mäntsälä sai positiivista julkisuutta kokonaisjulkisuudesta joko eniten tai toiseksi eniten Keski-Uudellamaalla vuosina Vuonna 2008 vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Markkinointiaktiivisuus Kunnan markkinointi-suunnitelman päivittäminen vuosittain Kunnan markkinointisuunnitelma on päivitetty vuosittain 2.5. MÄNTSÄLÄN YHDYSKUNTARAKENNE ON TOIMIVA Kasvu suuntautuu pääasiallisesti kunnan keskustaajamaan ja kyläkeskuksiin. Haja-asutusalueilla rakentamista pyritään ohjaamaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Tavoitteellisen elinkeinopolitiikan tuloksena Mäntsälään muodostuu useita yritystoiminnan alueita, joille on luontaista - paitsi keskinäinen kilpailu - niin myös verkostoituminen. Asemanseudusta ei muodosteta kilpailevaa keskustaa jo olemassa olevalle ydinkeskustalle. Ydinkeskusta säilyy edelleen kunnan kaupallisena keskuksena. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Maapolitiikan suunnitelmallisuus Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 20 ha/v. Raakamaata on hankittu v ha, v ,5 ha ja ,5 ha Tonttitarjonta Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Kunnalla on vuosittain luovutuksessa n. 20 AO-tonttia vuodesta 2007 lähtien. Kunnalla oli luovutuksessa v AO-tonttia V luovutettavia tontteja oli 22. Painopiste on lähivuosina yhtiömuotoisissa pientaloissa (Kaunismäki, Apponen, Paloaseman pelto) Ks. edellä kohta

11 Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Kerrostalotontteja on tarjolla Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Maapoliittisia keinoja: vapaaehtoiset kaupat maankäyttösopimus lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus Kaikkia muita keinoja on käytetty paitsi rakentamiskehotuksia. Kaavoituksen ohjausvaikutus ja rakentamisen ohjaaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoitusohjelman mukaan. Omakotirakentamisesta yli puolet sijoittuu asemakaava-alueille. Kaavoitusohjelman mukaan on asemakaavoitettu, sen sijaan kylien osayleiskaavoissa on ollut viivettä. Asemakaava-alueille sijoittui omakotirakentamisesta %, % ja %. Asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöt on hyväksytty viimeistään v aikana. Pelisäännöt hyväksyttiin kesällä Taajamien osayleiskaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Kirkonkylän ydinkeskusta säilyy kunnan kaupallisena keskuksena. Maanhankinta on perustunut osayleiskaavoihin samoin asemakaavoitus. Kaupan suuryksiköille on turvattu laajenemismahdollisuudet ydinkeskustassa PALVELUT ON KUNNOSSA Mäntsälä tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut sekä luo edellytykset kuntalaisten aktiiviselle vapaa-ajalle. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää huolehtia kunnan oman palvelutuotannon kehittämisen lisäksi muiden vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittymisestä. Tällaisia ovat mm. seutuyhteistyö, palveluyritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Mäntsälä on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka palveluksessa on ammattitaitoinen, osaava sekä työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Peruspalvelujen laatu ja riittävyys Asiakasjonot ja odotusajat Enintään lainsäädännön edellyttämät odotusajat Pääosin toteutunut lukuun ottamatta hammashoitoa ja eräitä terveydenhuollon palveluja. Palvelutarjonnan vaihtoehtojen monipuolisuus Asiakastyytyväisyyskyselyt valtuustokausittain Asiakastyytyväisyys keskimäärin KUUMAkuntien tasolla Systemaattisia yhteisiä mittauksia ei ole tehty suurista ja merkittävistä avainpalveluista. 11

12 Henkilöstöpolitiikan tuloksellisuus ja kannustavuus Kunnan palvelutuotannon ja henkilöstöresurssien oikea suhde Henkilöstömäärä/asukas KUUMA-kuntien tasolla Henkilöstö 1000 asukasta kohti v. 2007: Mäntsälä 52, Järvenpää 50, Kerava 49, Nurmijärvi 58, Pornainen 47, Tuusula 49. Kunnan tuottamat/muiden tuottamat (yksityiset, kolmas sektori) Keskimäärin 75/25 % (vaihteluväli %) Toteutunut 70 % kunnan tuottamana ja 30 % ostopalveluna. Seutuyhteistyönä toteutetut palvelut Meneillään olevat ja uudet seutuyhteistyöhankkeet toimivat käytännössä Seudullinen talouspalvelukeskus (Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä) aloittanut toiminnan alkaen. Kellokosken terveyskeskuspalvelujen osto alkaen. Onnistunut johtaminen ja esimiestyö Säännölliset kehityskeskustelut vuosittain Sovelletaan yhteneväisiä ja oikeudenmukaisia henkilöstöpoliittisia periaatteita Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin Toteutuu noin 75 %:sti Toteutuu suunnitellusti Toteutuu säännöllisessä välittömässä yhteistoiminnassa Kannustavat palvelussuhteen ehdot TVA-tuloksia ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksia sovelletaan käytännössä Toteutuu järjestelyvararatkaisuissa TVA otettu käyttöön myös opetusalalla Työssä kehittymisen tukeminen Keskimäärin vähintään 2 koulutuspäivää henkilöä kohden vuodessa Toteutuu suunnitellusti v. 2007: 2,6 pv (ilman vesopäiviä) Hyvä ja avoin työilmapiiri Työilmapiirikartoitus suoritetaan vuoden 2006 aikana Toteutui suunnitellusti; jatkotoimenpiteinä: kysely esimiehille jaksamisesta v esimiesvalmennus vv

13 2.7. SEUTUYHTEISTYÖ ON AKTIIVISTA JA TULOKSELLISTA Mäntsälä on aktiivinen osallistuja KUUMA-alueen tuloksellisessa yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeinen yhteistyötaho ohjelmakaudella on Keski-Uudenmaan alue ja Helsingin seutu. Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä yhteistyötahoja tällä alueella ovat KUUMA yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, Helsingin kauppakamari, alueen kunnat ja yritykset. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Kustannukset / toiminnalliset tulokset Taloussuunnitelmassa selkeät tavoitteet seutuyhteistyölle. Yhteistyötavoitteet kytketty tiiviisti palvelutuotantoon. Käytössä kunnan toiminnalliset ja kustannuspohjaiset mittarit tavoitteiden seurannassa. Pääosin toteutunut. Tavoiteasetantaa ja erityisesti mittareita tulee kehittää kunnan palveluissa ja seutuyhteistyössä edelleen. Kysymys on oppimisprosessista, johon tulee panostaa määrätietoisesti. Seutuyhteistyön tuloksellisuus KUUMA-toimintasuunnitelma v KUUMA-toimintasuunnitelman sisältämät kohteet toteutettu ohjelman mukaisesti. KUUMA-kumppanuus vakiintunut 6 kunnan kesken. KUUMA-toimintasuunnitelman kohteiden toteuttaminen on edennyt varsin hyvin. Käytännön toteuttamisvaihe menossa monessa hankkeessa. KUUMA-kumppanuus on vakiintunutta ja aktiivista 6 kunnan kesken. Helsingin seudun yhteistyö Yhteistyösopimuksen mukainen toiminta alkanut ja vakiintunut sopimuksessa mainituilla painopistealueilla. Yhteistyösopimuksen mukainen toiminta on vakiintunut kohtuullisesti tavoitteiden mukaisesti. Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyö toteutunut eri toimintasektoreilla tapauskohtaisesti muiden toimijoiden kanssa. Tapauskohtaista yhteistyötä toteutettu tavoitteiden mukaisesti. 13

14 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Kansantalous Maailmantalouden useita vuosia jatkunut vahva kasvu päättyi vuoden loppupuolella ja rahoitusmarkkinoilla siirryttiin syyskuun 2008 jälkeen finanssikriisiin pehmeän laskun sijaan. Suomen talouskehitys on ollut euroalueen vahvimpia. BKT:n vuoden lopulla alkaneen jyrkän pudotuksen jatkuminen vuoden 2009 alussa merkitsee erittäin suurinumeroista supistumista. BKT kasvoi vuonna ,9 %, työllisyysaste nousi 70,6 prosenttiin ja työttömyys painui 6,4 prosenttiin. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden loppuun saakka. Uusrekrytoinnit pysähtyivät vuoden puolivälissä ja lomautukset laajenivat nopeasti vuoden lopulla. Työpaikkojen määrän arvioidaan vähenevän yli sadalla tuhannella vuonna 2009 ja työttömyysasteen nousevan 9 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat 4,1 %. Julkisen talouden rahoitusasema oli 4,1 % ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Heikentyneestä talouskehityksestä huolimatta koko julkisen sektorin velkaantuneisuus aleni edelleen, mutta kääntyy vuonna 2009 alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen. Kotitalouksien velkataakka kasvoi vuoden loppuun saakka käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Asuntokauppa hiljentyi ja luottojen nostot vähenivät. Ulkomaankaupan viisi vuotta jatkunut vahva kasvu pysähtyi syksyllä ja alkoi supistua jyrkästi. Vienti ja tuonti supistuivat -1,1 ja -1,3 %. Vaihtotaseen ylijäämä heikkeni. Keskeisistä vientimarkkinoista mikään ei enää vedä ja naapurimaiden valuuttojen tuntuva heikkeneminen vaikeuttaa markkinatilannetta. Teollisuustuotanto kääntyi vuoden lopulla jyrkkään pudotukseen. Metsäteollisuuden tuotanto on ollut laskevalla uralla jo pitkään. Rakentaminen taittui vuoden puolivälissä ja uudet rakentamiskohteet vähenivät nopeasti. Maa- ja vesirakentaminen säilyi korkealla tasolla. Toimitilarakennuksia valmistuu vielä vuoden 2009 kesään saakka runsaasti. Palvelusektori suoriutui vuodesta 2008 verraten hyvin vaikka palvelutuotanto väheni. Kotimaan kaupan kasvu taittui vuoden lopulla. Kuluttajamielialojen synkistyminen ja heikkenevä työllisyyskehitys rajoittavat vähittäiskaupan kasvua. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 5,2 % ja oli vuoden lopulla hidastumisesta huolimatta vielä 5 %. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo oli 4,8 %, mutta korot lähtivät laskuun siten, että ne putosivat maaliskuussa ,5 prosenttiin. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 4,3 prosenttia. Kuntatalous jäi lievästi alijäämäiseksi verotulojen ja valtionosuuksien 7,5 prosentin kasvusta huolimatta. Pitkään jatkuneesta korkeasuhdanteesta huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui ja kuntien puskurit taantumaa ja ikääntymisen aiheuttamia haasteita varten ovat heikot. Vuonna 2009 kuntien verotulot supistuvat 5 prosenttia, mikä painaa kuntatalouden selvästi alijäämäiseksi. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja velkaantumisen nopeutumiseen ovat suuret. (Lähde: VM/Suhdannekatsaus ) 3.2. Kunnallistalouden kehitys Talouskasvun jyrkkä heikkeneminen ei näy vielä kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioissa. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous säilyi vahvana vuonna Kasvua vauhditti 7,6 prosentin verotulojen kasvu, mikä osaltaan johtui hyvästä työllisyys- ja ansiotulokehityksestä. Yhteisöverotuotot kasvoivat neljä prosenttia. Kuntien keskinäiset erot verotulojen kehityksessä olivat suuret. Useat korkean verotulojen kasvukunnat ovat haasteellisessa tilanteessa lisääntyvän palvelutuotannon kysynnän vaatimien uusien palvelujen ja investointien rahoittamisessa. Toimintamenot kasvoivat kunnissa yli 7 prosenttia (Mäntsälä 10,8 %). Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten nousulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kunta-alan palkkasumma kasvoi yli 7 prosenttia ja muut henkilöstömenot 5,5 %, Mäntsälässä vastaavasti 7,8 ja 6,3 prosenttia. 14

15 Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui hieman edellisvuodesta. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä supistui 52:sta 44:een ja kuntien keskimääräinen vuosikate 362 euroon per asukas kattoi poistoista 125 % asukkaan kuntien vuosikate on ennusteessa hieman yli 300 /as. Kuntien investoinnit nousivat 8,5 % edellisvuodesta ja säilyvät vuonna 2008 korkealla tasolla. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti. Vuoden 2008 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli euroa. 4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Sijainti ja hallinnollinen asema Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki - Lahti moottoritien ja Porvoo - Hyvinkää -valtatien risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km 2, josta vettä on 15 km 2. Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Porvoon maistraattiin Uudenmaan työsuojelupiiriin Uudenmaan Liittoon Keski-Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan tiepiiriin Uusimaa I, Uusimaa II ja Hämeen telealueisiin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Tuusulan käräjäoikeuteen Orimattilan kihlakuntaan Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen Uudenmaan sotilaslääniin Uudenmaan ympäristökeskukseen Uudenmaan maanmittaustoimistoon (Porvoo) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen 15

16 Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2008 lopussa yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 452 hengellä muutoksen ollessa 2,4 prosenttia. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1187 henkilöä ja kunnasta pois 903 henkilöä. Syntyneiden määrä nousi 18 lapsella edellisestä vuodesta ja oli 260 lasta. Vuonna 2009 väkiluvun kasvun odotetaan hidastuvan. Taulukko 1. Väestön määrä ikäluokittain suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2002 osuus 2003 osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus Väestön määrä muutos 280 1, , muutos-% 1,7 1,7 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 0 v , , , , , , , ,4 1-5 v , , , , , , , ,3 6 v , , , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , ,1 90- v. 69 0,4 59 0,3 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0, Elinkeinorakenne Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on laskenut 1980-luvulta lähtien, kun Kuuma kunnissa kehitys on pysynyt tasaisena. Kunnan työpaikkojen lukumäärä vuonna 2006 oli 184 työpaikkaa pienempi kuin kuusitoista vuotta sitten vuonna Muualla työssäkäyvien netto-osuus (=pendeli) on samanaikaisesti kasvanut huomattavasti. Mäntsälän elinkeinorakenteesta maa- ja metsätalouden työvoiman osuus on enää 4,3 prosenttia ja maa- ja metsätaloussektorilla Mäntsälän työpaikoista oli 7.2 prosenttia. Palveluelinkeinojen osuus 43,1 prosenttia on noussut selvästi suurimmaksi. Työpaikkojen kokonaislisäys oli vuosina yhteensä 264 työpaikkaa, josta 165 syntyi yhteiskunnallisiin palveluihin, maa- ja metsätaloudesta väheni 114 työpaikkaa ja muille toimialoille syntyi 213 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 44 työpaikkaa, joista julkiselle sektorille on syntynyt keskimäärin 63 % työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus supistui edellisvuodesta 58,6 prosenttiin. Keski-Uudenmaan kuntien vastaava luku oli 63,5 prosenttia. 16

17 Taulukko 2. Kunnan elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,6 Rakennustoiminta ,6 Kauppa ,0 Liikenne ,7 Palvelut ,8 Tuntematon ,0 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIK AT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,2 Teollisuus ,1 Rakennustoiminta ,1 Kauppa ,6 Liikenne ,2 Palvelut ,1 josta yhteiskunnalliset palvelut ,9 Tuntematon ,7 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 667 työpaikkaa 15,0 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 373 työpaikkaa 28,6 PENDELI TYÖPAIK KAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 67,0 63,4 61,4 59,1 58,6 KUUMA-kunnat 63, 9 64,3 64,8 63,9 63,2 63,5 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen Työllisyys Vuoden 2008 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 474 työttömyyden ollessa 5,2 prosenttia. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,0 ja työttömien määrä 448. Vuoden 2008 keskimääräinen työttömyys laski 0,3 prosenttiyksikköä 4,5 prosenttiin. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 5,0 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 6,4 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysasteeseen. 17

18 Kuva 1. Mäntsälän ja Uudenmaan työttömyysasteet vuosina TYÖTTÖMYYSASTE V MÄNTSÄLÄ JA UUSIMAA (VUOSIKESKIARVOT) Lähde: TE-keskus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 17,0 Mäntsälä Uusimaa 6,0 4,0 2,0 1,9 7,6 6,6 6,6 6,1 6,2 5,9 5,2 4,8 4,5 0, Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Taulukko Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2008 yht. 68 ) Seuraavassa taulukossa 2 kunnan henkilöstö on eriteltynä palvelukeskuksittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja

19 Taulukko 2. Kunnan henkilöstö palvelukeskuksittain Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,9 % 10,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,5 % 26,2 % Sivistyspalvelut ,4 % 28,0 % Tekniset palvelut ,9 % 5,1 % Yhteensä ,4 % 24,6 % Mäntsälän Vesi ,0 % 0,0 % Yhteensä ,4 % 24,3 % Kansal.op. tuntip.opett ,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,0 % 28,7 % Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, maaseututoimi, ruokailupalvelut ja ympäristötoimi. Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspalveluihin. Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelusuhteessa olleita henkilöitä. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka antaa mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta yksityiskohtaisempaa tietoa. 19

20 Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio on esitetty palvelukeskuksittain ja luottamushenkilöorganisaatio lautakunnittain. VIRASTO-ORGANISAATIO K UNNANVIRASTO Kunnanjohtaja HALLINTO- PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS TEKNINEN- PALVELUKESKUS PERUSTURV A- PALVELUKESKUS Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Yleishallinto Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Elinkeinotoimi Perusopetus Tilapalvelut Perhepalvelut Ruokailupalvelut Muut koulutus- ja Kuntatekniikka Päivähoito ja esiopetus Käyttöomaisuuden informaatiopalvelut Pelastus Terveydenhuolto myyntivoitot Kulttuuri- ja vapaa- Erikoissairaanhoito Maaseututoimi aikapalvelut Koti- ja laitoshoito Ympäristötoimi Kuntoutus- ja vammaispalvelut LUOTTAMUSHENKILÖ-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA - Vaalilautakunnat - Vaalitoimikunta KUNNANHALLITUS MAASEUTU- LAUTAKUNTA PERUSTURVA- LAUTAKUNTA - Valvontajaosto TEKNINEN LAUTAKUNTA - Toimitusjaosto YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTA- KUNTA - Koulujen johtokunnat LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA - Mäntsälän Vesi 20

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 2. KUNTASTRATEGIA VUOSILLE 2009-2012... 4 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 16 3.1. Kansantalous... 16 3.2. Kunnallistalouden

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57 MÄNTSÄLÄN 2010 KUNTA Tilinpäätös Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnanjohtajan katsaus... 4 2. Kuntastrategia vuosille 2009 2012... 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys...15 3.1. Kansantalous...15

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN MÄÄRÄRAHAYLITYKSET LIITE 1. T=tulot, M=menot, N=netto, V=valmistus omaan käyttöön

VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖKSEN MÄÄRÄRAHAYLITYKSET LIITE 1. T=tulot, M=menot, N=netto, V=valmistus omaan käyttöön Tulosalue A. KÄYTTÖTALOUSOSA 10 Hallintopalvelut : 11 Yleishallinto T 1 294 994 1 294 994 1 446 354 151 360 Kunnan maksuosuus valtiolle verotuskustannuksiin ylittyi 35 000 euroa ja oli yht. 515 000 euroa.

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Kunnanhallitus 83 24.03.2014 Tarkastuslautakunta, vaalikausi 29 23.04.2014 2013-2016 Kunnanvaltuusto 52 16.06.2014 Mäntsälän vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 13/02/2014

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta.

Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. TILINPÄÄTÖS 2012 Yleistä Väestö Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 9 717, muutosta edellisvuoteen oli + 37 asukasta. Ikärakenne 31.12.2011 (vuoden 2012 tietoja ei vielä ole saatavissa) Ikä Henkilöä 2011

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015. 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Konserniyhteisöjen tavoitteet 2015 2.5 Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 VISIO VUOSILLE 2009-2020: LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot