MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2008

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Kansantalous Kunnallistalouden kehitys OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Perustietoja Mäntsälästä Sijainti ja hallinnollinen asema Väestö Elinkeinorakenne Työllisyys Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Valtuuston kokoonpano vuonna KUNNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja menot KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Konserninrakenne ja omaisuusosuudet Konsernin ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöiden talous tilikaudella Kuntakonsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä tase ja tunnusluvut HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalous Tuloslaskelman toteutuminen Investointiosa Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailussa TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KUNTAKONSERNIN TULOSLASKELMA, RAHOITUSLASKELMA JA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty TASEEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOTVirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty MÄNTSÄLÄN VESI LIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 12. KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT, ARKISTOINTI JA TOSITTEIDEN LAJIT... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden rahoituskriisi ja sitä seurannut taantuma eivät näkyneet kuntataloudessa vielä vuonna Hyvä talous- ja suhdannekehitys on kahtena viime vuotena vahvistanut kuntien taloutta verotulojen kasvaessa keskimäärin 7,0 prosenttia. Mäntsälässä verotulot kasvoivat 13,7 % ja kasvua osaltaan nosti kiinteistöveroprosenttien korotukset. Kuntien keskimääräinen lainakanta kasvoi euroon asukasta kohden ja Mäntsälässä euroon sekä kuntakonsernissa euroon. Toimintakulut kasvoivat keskimääräistä valtakunnallista menokehitystä enemmän. Eniten kulut nousivat perusturvan eri tehtäväalueilla kuten lastensuojelussa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Menokehitys tasaantui koulutoimessa edellisvuoteen verrattuna. Toimintakate kasvoi 12,1 prosenttia ja asukasta kohden 9,5 prosenttia (2007: 4,4 %, 2006: 2,3 %). Mäntsälän vuosikate nousi pari miljoonaa euroa 5,8 miljoonaan euroon ja asukasta kohden 299 euroon. Vuosikatteen muutoksesta 1,3 milj. euroa oli kiinteistöverotulojen lisäyksen sekä rahoitustuottojen mm. Mäntsälän Sähkön osinkotuloutuksen ansiota. Tontinmyyntivoittojen osuus vuosikatteesta supistui 15 %.iin. Kuntien asukaskohtainen vuosikate oli Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan keskimäärin 362 euroa (2007: 382) ja kattoi suunnitelmapoistoista 125 prosenttia. Mäntsälässä vuosikate -% oli 179. Valtakunnallinen vuosikate saavutettiin 1,05 prosenttiyksikköä alhaisemmalla tuloveroprosentilla. Kunnan investoinnit säilyivät edelleen korkealla tasolla ja olivat 10,4 milj. euroa. Investoinneista merkittävimmät olivat terveyskeskuksen laajennus, Hyökännummen päiväkodin laajennus, Kapuli läntisen teollisuusalue sekä lukuisat eri kunnallistekniset hankkeet. Pitemmän aikavälin tarkastelussa vuosina verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet Mäntsälässä 24,3 milj. euroa ja toimintakate puolestaan 25,2 milj. euroa. Verorahoituksen tulovirta on ollut -0,9 milj. euroa käyttötalouden nettokuluja pienempi, mikä tarkoittaa, että investoinnit on jouduttu rahoittamaan velaksi. Kunnan velkamäärä on kuudessa vuodessa kasvanut 25,7 milj. euroa yht. 40,2 milj. euroon ja vuositasolla keskimäärin 4,3 milj. euroa. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä kunnan suhteellinen velkaantuneisuus supistui hivenen 56,4 prosenttiin, mutta ylittää kriisikuntien tunnusluvuksi määritellyn 50 %:n tason. Kuntien keskimääräinen velkaantuneisuus oli vuonna 2007 keskimäärin 43 prosenttia ja Uudellamaalla 40. Palveluiden ja investointien rahoituksen tekee Mäntsälän kaltaisessa kasvukunnassa haasteelliseksi suhteellisen alhainen tulotaso muuhun Keski-Uusimaahan verrattuna. Kunnallisverotettavat tulot asukasta kohden olivat vuonna 2007 Mäntsälässä euroa, kun ne koko maassa olivat 8,5 % ( euroa) ja Uudellamaalla 37,9 % ( euroa) suuremmat. Yhteisöveron osalta tilanne on samankaltainen; Mäntsälä saa noin kolmanneksen valtakunnallisesta kertymästä. Kunnan tulorahoituksen vahvistaminen ja kulujen mitoittaminen käytettävissä oleviin tuloihin pitkäjänteisesti ovat avainasemassa. Palvelurakenteiden uudistaminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Paras hankkeen tavoitteiden mukaisesti ovat avainasemassa kuntapalveluiden tuottavuuden parantamisessa. Mäntsälän kasvun hallinnassa on tärkeää valtuuston kesällä 2007 hyväksymän talouden tasapainottamissopimuksen täytäntöönpano kokonaisuudessaan kunnan velkaantumiskehityksen katkaisemiseksi. Haastavaksi työn tekee kunta- ja palvelurakenneuudistuksen palveluja sekä taloutta koskevat tavoitteet sekä nopeasti heikentynyt taloustilanne, jossa kuntien verotulot voivat suorastaan romahtaa. Väestönkasvu, ikääntyminen, kasvava palvelukysyntä sekä kilpailu osaavasta työvoimasta edellyttävät Mäntsälän palveluissa tuottavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden nostamista, jotta kuntalaisille voidaan jatkossa tarjota kohtuulliset palvelut. Esitän kiitokset luottamushenkilöille, henkilöstölle ja eri yhteistyötahoille, jotka ovat työllään edistäneet Mäntsälän ja sen asukkaiden hyvinvointia haasteellisessa toimintaympäristössä. Mäntsälässä ESKO KAIRESALO kunnanjohtaja 3

4 2. KUNTASTRATEGIAN VÄLIARVIO Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO 2015 Kasvava Mäntsälä on kiinnostava, monipuolisen asumisen kotikunta. Mahdollisuuksien Mäntsälä on hyvä paikka yrityksille, erinomaisten yhteyksien varrella. Mäntsälä on aktiivinen ja uudistuva, hyvien peruspalvelujen kunta. Ilo elää Mäntsälässä. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Mäntsälä kasvaa hallitusti 2. Kunnan talous on tasapainossa 3. Asumiseen on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja 4. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään aktiivisesti. 5. Mäntsälän yhdyskuntarakenne on toimiva 6. Palvelut on kunnossa 7. Seutuyhteistyö on aktiivista ja tuloksellista 4

5 2.1. MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI Mäntsälä kasvaa hallitusti. Kasvu on n. 2 % ( henkeä) vuodessa. Vuonna 2010 Mäntsälässä on asukasta ja vuonna Palvelut mitoitetaan niin, että kasvavalle väestölle turvataan palvelut. Samalla huolehditaan kunnan talouden tasapainottamisesta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Hallittu väestönkasvu Nettoväestönkasvu Tavoite noin 2 % vuodessa ( henkilöä). Tasainen vuosittainen kasvu. Vuonna (2,3 %) Vuonna (1,8 %) Vuonna (2,4 %) Väestönkasvun suunnitelmallinen jakautuminen kunnan alueella Palvelurakenteen ja -tarpeen ennakointi Väestön sijoittuminen Ennustettavuus Kirkonkylän osuus väestönkasvusta 60 %, Etelä-Mäntsälän osuus 30 %, Pohjois-Mäntsälän osuus 10 % Palvelustrategia laaditaan sisältäen eri sektorikohtaiset suunnitelmat viimeistään v Kk 40 % 55 % 56 % 27 % 76 % E.-Mlä 48 % 41 % 40 % 65 % 21 % P-Mlä 12 % 4 % 4 % 8 % 3 % On toteutunut. Suunnitelmallisuus Osayleiskaavat: - v Arola-Jokelanseutu - v Ohkola - v Sälinkää / Sääksjärvi / Hirvihaara - Arola-Jokelanseutu hyväksytty Ohkola luonnos tekeillä Sälinkää käynnistymässä 5

6 2.2. KUNNAN TALOUS ON TASAPAINOSSA Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate on positiivinen vuonna 2006 ja tulos on ylijäämäinen vuonna Samalla kunnan velkamäärä lähtee pienenemään. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Terve, tasapainoinen talous Tulorahoituksen riittävyys Vuosikate/poistot, -% *) Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 investointien priorisointi (taso ja kohteet) Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu tilikauden tulos pysyvästi positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelukaudelle ja kuusivuotiskaudelle päivitetään vuosittain Toteutunut, mutta ei ole riittävä Kasvukunnalle ei riitä, että vuosikate on positiivinen vaan sen on katettava myös osa uusinvestoinneista. Mäntsälän poistotaso on liian pieni pitkistä suunnitelmapoistoajoista johtuen ja osasyy velkaantumiseen. Vuodesta 2009 alkaen tilanne heikkenee oleellisesti. On päivitetty. Lisäksi talouden tasapainottamissopimuksessa valtuusto on päättänyt 40 milj. euron enimmäisinvestointitasosta vuosille Tulorahoitus ja investointitaso eivät ole tasapainossa pitkällä aikavälillä. Lainat/asukas enintään Vuonna 2005 Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Vuonna 2009 Omavaraisuusaste, -% vähintään Vuonna 2006 Vuonna 2007 Vuonna 2008 Kunta Konserni velkamäärä ei kasva 65,0 % 62,5 % 60,0 % Kunta Konserni nousee (2 563 tpe) nousee Mäntsälän velkaantumista ei ole saatu pysähtymään ja velkaantuminen jatkuu! 57,2 44,0 54,8 41,4 53,7 alenee Kuntakonsernin toiminnan Mäntsälän emokonsernin omistajapolitiikka Omistajapoliittiset linjaukset liittyvät kiinteästi Mänt- 6

7 tuloksellisuus määritelty vuonna 2005 ja käyttöönotettu sälän Vuokra-Asunnot Oy:n ja Mäntsälän Sähkö Oy:n mahdollisiin toiminnallisiin järjestelyihin, joiden selvittämisestä sovittiin talouden tasapinottamissopimuksessa Kuuma yhteistyön vuoden 2008 yhtenä painopistealueena oli omistajapolitiikan kehittäminen. Työ jatkuu seuraavalla strategia- ja suunnittelukaudella ASUMISEEN ON TARJOLLA MONIPUOLISESTI VAIHTOEHTOJA Mäntsälässä voi asua monipuolisesti, keskustassa tiiviimmin, kylillä ja haja-asutusalueella väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään, turvallisuuteen kiinnitetään huomiota asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Omakotitalojen lisäksi kuntaan on mahdollista rakentaa myös kerros- ja rivitaloja. Myös vuokra-asuntoja rakennetaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Tonttitarjonnan monipuolisuus Omakotitontit: koko sijainti Rivitalotontit Kerrostalotontit Tiima (tiivis matala) : - Asemanseutu (vaihe 1) - Apponen - Paloaseman pelto Tiima-alueet valmiina: Kaunismäki vuodesta 2006 Männikkö vuodesta 2007 Paloasemanpelto vuodesta 2007 Apponen kaavamuutos hyväksytty 2008 Tarjolla perinteisiä AO-tontteja. Perinteisiä AO-tontteja: Isonniitty, Anttila, Männikkö ja Rajalantie Kunta luovuttaa vähintään 20 AO-tonttia vuosittain eri puolelta kirkonkylää tai Hyökännummea Kunta luovuttanut ja AO-tonttia ja AO-tonttia Kirkonkylän ydinkeskustassa 1-2 kerrostaloa vuodessa Rakennuslupa v kerrostalo ja v kerrostaloa Kylärakentamisen ohjaaminen Arolan-Jokelan-seudun, Ohkolan ja Sälinkään / Sääksjärven / Hirvihaaran osayleiskaavat on hyväksytty Ks. edellä 2.1. Asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöt on hyväksytty viimeistään v Pelisäännöt hyväksytty kesällä

8 Asunto-ohjelman tavoitteiden toteutuminen Asuntotuotantotavoite Asuntotuotanto 220 asuntoa /vuosi. Tuotannosta 5 % ARA ja 7 % vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja Vuonna 2006 valmistui 246, v valmistui 284 ja v valmistui 257asuntoa. Vuokra-asuntotuotantoa ei ollut. Hallintatyyppitavoite Talotyyppitavoite Vuokratuotantoa 26 asuntoa /vuosi. Kirkonkylässä: AO 55 %, AR 23 %, AK 22 % Muualla pientaloja (AO, AR). Ks. edellä AO 82 % 83 % 65 % AR 9 % 17 % 25 % AK 9 % 0 % 10 % Asuinalueiden ja rakennetun ympäristön korkeatasoinen suunnittelu ja toteutus Rakennetun ympäristön laatu Merkittäviin asemakaavoihin liitetään rakentamistapaohjeet Kirkonkylän ydinkeskustan taajamakuvaa kohennetaan. (Keskuskatu 2 ja 3, Huvitie 1) Asemakaavoihin on liitetty rakennustapaohjeet Huvitie 1 rakennuslupa myönnetty 2007 Mäntsälänjoen ympäristön ja keskeisten puistoalueiden toteuttaminen on edennyt. Meluntorjuntaa toteutetaan meluntorjuntaohjelman mukaisesti. Kaunismäkeen ja Männikköön rakennettu meluesteitä Luonnonympäristön laatu Vesihuollon laajentaminen kyläalueille (Mustijoki, Suoni) Ympäristöohjelma valmistuu vuonna Vesiosuuskunnat ovat rakentaneet Suonen, Mustijoen, Ohkolan ja Levannon alueilla uutta verkostoa. Ei ole tehty. Ekologinen jalanjälki selvitys Vesistöjen parantamishankkeita käynnissä (esim. Huntti-, Iso-, Kilpi- ja Sääksjärvi). Parantamishankkeita on käynnissä. 8

9 2.4. YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI Mäntsälä on kehittyvän yrityselämän kunta. Se huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä aktiivisesti. Elinkeinopolitiikan tavoitteena on uusien työpaikkojen saaminen Mäntsälään. Tavoitteena on pysäyttää Mäntsälän työpaikkaomavaraisuuden väheneminen Työllisyydessä Mäntsälä on viiden parhaimman kunnan joukossa Uudellamaalla. Työpaikkojen kasvu on n. 3 % (vähintään 150 uutta työpaikkaa) vuodessa. Tavoitteena on erityisesti kasvuyritysten tunnistaminen ja keinojen löytäminen yrityskoon kasvattamiseksi. Yritysten välistä yhteistyötä lisätään mm. tukemalla yritysklustereiden muodostumista. Kohderyhmänä ovat sekä kaupan että tuotannollisen alan yritykset. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Yritysten ja työpaikkojen määrä Lukumäärä vuodessa Mäntsälässä Keskimäärin 90 uutta yritystä vuosittain (brutto). Työpaikkojen määrässä keskimäärin 3 % kasvu vuosittain (yli 150 työpaikkaa). Uusia yrityksiä perustettu keskimäärin 115 yritystä/vuosi, joten tavoite ylittyy selkeästi. Työpaikkamäärä toteutunee Tokmannin rekrytointien takia vuonna Vuosittain Mäntsälään sijoittuu vähintään 2 yli 5 henkilöä työllistävää yritystä. Työpaikkaomavaraisuuden alenemisen pysäyttäminen siten, että tp-omavaraisuus on vuonna 2008 noin 62 prosenttia Mäntsälä on työllisyydessä viiden parhaimman kunnan joukossa Uudenmaan TE-keskuksen alueella. Mäntsälään sijoittuvien yritysten määrä (2-5 henkeä työllistävät) on toteutunut ennakoidusti ja ylittynyt Työpaikkaomavaraisuus Tokmannin vaikutuksesta tp-omavaraisuus noussee lähelle tavoitetta, mutta ei saavuta 62 % tasoa. Työttömyys on alentunut selkeästi ja saavuttanut vuonna ,5 % tason. Mäntsälä ei sijoitu kuitenkaan Uudenmaan TE-keskusalueella viiden kärkikunnan joukkoon. Työpaikkarakenteen kehitys Perustettavien palvelualojen ja tuotannollisen toiminnan työpaikkojen välinen suhde Palvelualojen osuus 70 % Tuotannollisen toiminnan osuus 30 % Keskeiset kasvavan yritystoiminnan alueet: - rakentaminen - päivittäistavarakauppa - erikoiskauppa - logistiikka - valmistava teollisuus Alustavan arvion mukaan tavoite on saavutettavissa. Keskeiset kasvavan yritystoiminnan alueet ovat logistiikka, päivittäistavarakauppa, rakentaminen, ja tilaa vaativa kauppa. Erikoiskaupalle on ollut luonteista paitsi kasvu niin myös yritysten runsas vaihtuvuus. Tonttitarjonnan monipuolisuus Tilaa vaativan kaupan alueiden tonttitarjonta Tuotannollisen toiminnan alu- Tilaa vaativan kaupan ja tuotannollisen toiminnan osalta kahden vuoden tarvetta vastaava määrä kunnan omistuksessa Pääsääntöisesti tavoitteessa on pysytty. Vuosien osalta kaupan tonttien määrä on kuitenkin ollut selkeästi alle tavoitteen. 9

10 eiden tonttitarjonta olevia tontteja (so kappaleen tonttivaranto). Kuntakuvan luomisessa onnistuminen Vertailu KUUMA-kuntiin /lehdistöseuranta Mäntsälän saama myönteinen julkisuus lehdistössä ylittää KUUMA-kuntien keskiarvon Cision Finlandin tutkimusten mukaan Mäntsälä sai positiivista julkisuutta kokonaisjulkisuudesta joko eniten tai toiseksi eniten Keski-Uudellamaalla vuosina Vuonna 2008 vastaavaa tutkimusta ei ole tehty. Markkinointiaktiivisuus Kunnan markkinointi-suunnitelman päivittäminen vuosittain Kunnan markkinointisuunnitelma on päivitetty vuosittain 2.5. MÄNTSÄLÄN YHDYSKUNTARAKENNE ON TOIMIVA Kasvu suuntautuu pääasiallisesti kunnan keskustaajamaan ja kyläkeskuksiin. Haja-asutusalueilla rakentamista pyritään ohjaamaan. Asumista ohjataan kaavoituksella niin, että kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva kohtuuttomasti asutuksen hajautumisen vuoksi. Tavoitteellisen elinkeinopolitiikan tuloksena Mäntsälään muodostuu useita yritystoiminnan alueita, joille on luontaista - paitsi keskinäinen kilpailu - niin myös verkostoituminen. Asemanseudusta ei muodosteta kilpailevaa keskustaa jo olemassa olevalle ydinkeskustalle. Ydinkeskusta säilyy edelleen kunnan kaupallisena keskuksena. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Maapolitiikan suunnitelmallisuus Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 20 ha/v. Raakamaata on hankittu v ha, v ,5 ha ja ,5 ha Tonttitarjonta Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Kunnalla on vuosittain luovutuksessa n. 20 AO-tonttia vuodesta 2007 lähtien. Kunnalla oli luovutuksessa v AO-tonttia V luovutettavia tontteja oli 22. Painopiste on lähivuosina yhtiömuotoisissa pientaloissa (Kaunismäki, Apponen, Paloaseman pelto) Ks. edellä kohta

11 Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Kerrostalotontteja on tarjolla Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Maapoliittisia keinoja: vapaaehtoiset kaupat maankäyttösopimus lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus Kaikkia muita keinoja on käytetty paitsi rakentamiskehotuksia. Kaavoituksen ohjausvaikutus ja rakentamisen ohjaaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoitusohjelman mukaan. Omakotirakentamisesta yli puolet sijoittuu asemakaava-alueille. Kaavoitusohjelman mukaan on asemakaavoitettu, sen sijaan kylien osayleiskaavoissa on ollut viivettä. Asemakaava-alueille sijoittui omakotirakentamisesta %, % ja %. Asemakaava-alueiden ulkopuolisen rakentamisen pelisäännöt on hyväksytty viimeistään v aikana. Pelisäännöt hyväksyttiin kesällä Taajamien osayleiskaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Kirkonkylän ydinkeskusta säilyy kunnan kaupallisena keskuksena. Maanhankinta on perustunut osayleiskaavoihin samoin asemakaavoitus. Kaupan suuryksiköille on turvattu laajenemismahdollisuudet ydinkeskustassa PALVELUT ON KUNNOSSA Mäntsälä tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat peruspalvelut sekä luo edellytykset kuntalaisten aktiiviselle vapaa-ajalle. Palvelujen kehittämisessä on tärkeää huolehtia kunnan oman palvelutuotannon kehittämisen lisäksi muiden vaihtoehtoisten tuotantotapojen kehittymisestä. Tällaisia ovat mm. seutuyhteistyö, palveluyritykset sekä kolmannen sektorin toimijat. Mäntsälä on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka palveluksessa on ammattitaitoinen, osaava sekä työhönsä motivoitunut, sitoutunut ja tyytyväinen henkilöstö. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Peruspalvelujen laatu ja riittävyys Asiakasjonot ja odotusajat Enintään lainsäädännön edellyttämät odotusajat Pääosin toteutunut lukuun ottamatta hammashoitoa ja eräitä terveydenhuollon palveluja. Palvelutarjonnan vaihtoehtojen monipuolisuus Asiakastyytyväisyyskyselyt valtuustokausittain Asiakastyytyväisyys keskimäärin KUUMAkuntien tasolla Systemaattisia yhteisiä mittauksia ei ole tehty suurista ja merkittävistä avainpalveluista. 11

12 Henkilöstöpolitiikan tuloksellisuus ja kannustavuus Kunnan palvelutuotannon ja henkilöstöresurssien oikea suhde Henkilöstömäärä/asukas KUUMA-kuntien tasolla Henkilöstö 1000 asukasta kohti v. 2007: Mäntsälä 52, Järvenpää 50, Kerava 49, Nurmijärvi 58, Pornainen 47, Tuusula 49. Kunnan tuottamat/muiden tuottamat (yksityiset, kolmas sektori) Keskimäärin 75/25 % (vaihteluväli %) Toteutunut 70 % kunnan tuottamana ja 30 % ostopalveluna. Seutuyhteistyönä toteutetut palvelut Meneillään olevat ja uudet seutuyhteistyöhankkeet toimivat käytännössä Seudullinen talouspalvelukeskus (Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä) aloittanut toiminnan alkaen. Kellokosken terveyskeskuspalvelujen osto alkaen. Onnistunut johtaminen ja esimiestyö Säännölliset kehityskeskustelut vuosittain Sovelletaan yhteneväisiä ja oikeudenmukaisia henkilöstöpoliittisia periaatteita Henkilöstön osallistuminen työn tavoitteiden asetteluun, suunnitteluun, organisointiin ja arviointiin Toteutuu noin 75 %:sti Toteutuu suunnitellusti Toteutuu säännöllisessä välittömässä yhteistoiminnassa Kannustavat palvelussuhteen ehdot TVA-tuloksia ja henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnin tuloksia sovelletaan käytännössä Toteutuu järjestelyvararatkaisuissa TVA otettu käyttöön myös opetusalalla Työssä kehittymisen tukeminen Keskimäärin vähintään 2 koulutuspäivää henkilöä kohden vuodessa Toteutuu suunnitellusti v. 2007: 2,6 pv (ilman vesopäiviä) Hyvä ja avoin työilmapiiri Työilmapiirikartoitus suoritetaan vuoden 2006 aikana Toteutui suunnitellusti; jatkotoimenpiteinä: kysely esimiehille jaksamisesta v esimiesvalmennus vv

13 2.7. SEUTUYHTEISTYÖ ON AKTIIVISTA JA TULOKSELLISTA Mäntsälä on aktiivinen osallistuja KUUMA-alueen tuloksellisessa yhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeinen yhteistyötaho ohjelmakaudella on Keski-Uudenmaan alue ja Helsingin seutu. Elinkeinoelämän kannalta merkittäviä yhteistyötahoja tällä alueella ovat KUUMA yhteistyön lisäksi Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskus Oy Forum, Helsingin kauppakamari, alueen kunnat ja yritykset. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Arviointi: Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Kustannukset / toiminnalliset tulokset Taloussuunnitelmassa selkeät tavoitteet seutuyhteistyölle. Yhteistyötavoitteet kytketty tiiviisti palvelutuotantoon. Käytössä kunnan toiminnalliset ja kustannuspohjaiset mittarit tavoitteiden seurannassa. Pääosin toteutunut. Tavoiteasetantaa ja erityisesti mittareita tulee kehittää kunnan palveluissa ja seutuyhteistyössä edelleen. Kysymys on oppimisprosessista, johon tulee panostaa määrätietoisesti. Seutuyhteistyön tuloksellisuus KUUMA-toimintasuunnitelma v KUUMA-toimintasuunnitelman sisältämät kohteet toteutettu ohjelman mukaisesti. KUUMA-kumppanuus vakiintunut 6 kunnan kesken. KUUMA-toimintasuunnitelman kohteiden toteuttaminen on edennyt varsin hyvin. Käytännön toteuttamisvaihe menossa monessa hankkeessa. KUUMA-kumppanuus on vakiintunutta ja aktiivista 6 kunnan kesken. Helsingin seudun yhteistyö Yhteistyösopimuksen mukainen toiminta alkanut ja vakiintunut sopimuksessa mainituilla painopistealueilla. Yhteistyösopimuksen mukainen toiminta on vakiintunut kohtuullisesti tavoitteiden mukaisesti. Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa Yhteistyö toteutunut eri toimintasektoreilla tapauskohtaisesti muiden toimijoiden kanssa. Tapauskohtaista yhteistyötä toteutettu tavoitteiden mukaisesti. 13

14 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS 3.1. Kansantalous Maailmantalouden useita vuosia jatkunut vahva kasvu päättyi vuoden loppupuolella ja rahoitusmarkkinoilla siirryttiin syyskuun 2008 jälkeen finanssikriisiin pehmeän laskun sijaan. Suomen talouskehitys on ollut euroalueen vahvimpia. BKT:n vuoden lopulla alkaneen jyrkän pudotuksen jatkuminen vuoden 2009 alussa merkitsee erittäin suurinumeroista supistumista. BKT kasvoi vuonna ,9 %, työllisyysaste nousi 70,6 prosenttiin ja työttömyys painui 6,4 prosenttiin. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden loppuun saakka. Uusrekrytoinnit pysähtyivät vuoden puolivälissä ja lomautukset laajenivat nopeasti vuoden lopulla. Työpaikkojen määrän arvioidaan vähenevän yli sadalla tuhannella vuonna 2009 ja työttömyysasteen nousevan 9 prosenttiin. Kuluttajahinnat nousivat 4,1 %. Julkisen talouden rahoitusasema oli 4,1 % ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Heikentyneestä talouskehityksestä huolimatta koko julkisen sektorin velkaantuneisuus aleni edelleen, mutta kääntyy vuonna 2009 alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa vuoden 1997 jälkeen. Kotitalouksien velkataakka kasvoi vuoden loppuun saakka käytettävissä olevia tuloja nopeammin. Asuntokauppa hiljentyi ja luottojen nostot vähenivät. Ulkomaankaupan viisi vuotta jatkunut vahva kasvu pysähtyi syksyllä ja alkoi supistua jyrkästi. Vienti ja tuonti supistuivat -1,1 ja -1,3 %. Vaihtotaseen ylijäämä heikkeni. Keskeisistä vientimarkkinoista mikään ei enää vedä ja naapurimaiden valuuttojen tuntuva heikkeneminen vaikeuttaa markkinatilannetta. Teollisuustuotanto kääntyi vuoden lopulla jyrkkään pudotukseen. Metsäteollisuuden tuotanto on ollut laskevalla uralla jo pitkään. Rakentaminen taittui vuoden puolivälissä ja uudet rakentamiskohteet vähenivät nopeasti. Maa- ja vesirakentaminen säilyi korkealla tasolla. Toimitilarakennuksia valmistuu vielä vuoden 2009 kesään saakka runsaasti. Palvelusektori suoriutui vuodesta 2008 verraten hyvin vaikka palvelutuotanto väheni. Kotimaan kaupan kasvu taittui vuoden lopulla. Kuluttajamielialojen synkistyminen ja heikkenevä työllisyyskehitys rajoittavat vähittäiskaupan kasvua. Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi 5,2 % ja oli vuoden lopulla hidastumisesta huolimatta vielä 5 %. Lyhyiden korkojen (3 kk euribor) vuosikeskiarvo oli 4,8 %, mutta korot lähtivät laskuun siten, että ne putosivat maaliskuussa ,5 prosenttiin. Pitkien korkojen korkotaso (valtion obligaatiot) oli 4,3 prosenttia. Kuntatalous jäi lievästi alijäämäiseksi verotulojen ja valtionosuuksien 7,5 prosentin kasvusta huolimatta. Pitkään jatkuneesta korkeasuhdanteesta huolimatta kuntatalouden velkaantuminen jatkui ja kuntien puskurit taantumaa ja ikääntymisen aiheuttamia haasteita varten ovat heikot. Vuonna 2009 kuntien verotulot supistuvat 5 prosenttia, mikä painaa kuntatalouden selvästi alijäämäiseksi. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja velkaantumisen nopeutumiseen ovat suuret. (Lähde: VM/Suhdannekatsaus ) 3.2. Kunnallistalouden kehitys Talouskasvun jyrkkä heikkeneminen ei näy vielä kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioissa. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntatalous säilyi vahvana vuonna Kasvua vauhditti 7,6 prosentin verotulojen kasvu, mikä osaltaan johtui hyvästä työllisyys- ja ansiotulokehityksestä. Yhteisöverotuotot kasvoivat neljä prosenttia. Kuntien keskinäiset erot verotulojen kehityksessä olivat suuret. Useat korkean verotulojen kasvukunnat ovat haasteellisessa tilanteessa lisääntyvän palvelutuotannon kysynnän vaatimien uusien palvelujen ja investointien rahoittamisessa. Toimintamenot kasvoivat kunnissa yli 7 prosenttia (Mäntsälä 10,8 %). Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten nousulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kunta-alan palkkasumma kasvoi yli 7 prosenttia ja muut henkilöstömenot 5,5 %, Mäntsälässä vastaavasti 7,8 ja 6,3 prosenttia. 14

15 Kuntien yhteenlaskettu vuosikate supistui hieman edellisvuodesta. Negatiivisten vuosikatteiden kuntien lukumäärä supistui 52:sta 44:een ja kuntien keskimääräinen vuosikate 362 euroon per asukas kattoi poistoista 125 % asukkaan kuntien vuosikate on ennusteessa hieman yli 300 /as. Kuntien investoinnit nousivat 8,5 % edellisvuodesta ja säilyvät vuonna 2008 korkealla tasolla. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti. Vuoden 2008 lopussa kuntien lainakanta asukasta kohden oli euroa. 4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS 4.1. Perustietoja Mäntsälästä Mäntsälän kunta perustettiin vuonna 1585, kun siitä muodostettiin Porvoon kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi Mäntsälä tuli vuonna Sijainti ja hallinnollinen asema Mäntsälän kunta sijaitsee Etelä-Suomen läänissä Helsinki - Lahti moottoritien ja Porvoo - Hyvinkää -valtatien risteyskohdassa. Mäntsälä rajoittuu Hausjärven ja Kärkölän, Askolan, Pukkilan, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntiin sekä Hyvinkään, Järvenpään ja Orimattilan kaupunkeihin. Kunnan pinta-ala on 596 km 2, josta vettä on 15 km 2. Etäisyydet Mäntsälästä pääliikenneyhteyksiä pitkin eräisiin kaupunkikeskuksiin ovat seuraavat: Helsinki Riihimäki Lahti Porvoo Hyvinkää Järvenpää 59 km 45 km 44 km 39 km 26 km 24 km Mäntsälän kunta kuuluu: Etelä-Suomen lääniin Porvoon maistraattiin Uudenmaan työsuojelupiiriin Uudenmaan Liittoon Keski-Uudenmaan verotoimistoon Uudenmaan tiepiiriin Uusimaa I, Uusimaa II ja Hämeen telealueisiin Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskukseen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin Kansaneläkelaitoksen Mäntsälän toimistoon Tuusulan käräjäoikeuteen Orimattilan kihlakuntaan Itä- ja Keski-Uudenmaan hätäkeskukseen Uudenmaan sotilaslääniin Uudenmaan ympäristökeskukseen Uudenmaan maanmittaustoimistoon (Porvoo) Keski-Uudenmaan pelastuslaitokseen 15

16 Väestö Kunnan asukasluku oli vuoden 2008 lopussa yhteensä henkilöä. Väkiluku kasvoi vuoden aikana 452 hengellä muutoksen ollessa 2,4 prosenttia. Tulo- ja lähtömuutto säilyi korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1187 henkilöä ja kunnasta pois 903 henkilöä. Syntyneiden määrä nousi 18 lapsella edellisestä vuodesta ja oli 260 lasta. Vuonna 2009 väkiluvun kasvun odotetaan hidastuvan. Taulukko 1. Väestön määrä ikäluokittain suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2002 osuus 2003 osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus Väestön määrä muutos 280 1, , muutos-% 1,7 1,7 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 0 v , , , , , , , ,4 1-5 v , , , , , , , ,3 6 v , , , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , , v , , , , , , , ,1 90- v. 69 0,4 59 0,3 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0, Elinkeinorakenne Mäntsälän työpaikkaomavaraisuus on laskenut 1980-luvulta lähtien, kun Kuuma kunnissa kehitys on pysynyt tasaisena. Kunnan työpaikkojen lukumäärä vuonna 2006 oli 184 työpaikkaa pienempi kuin kuusitoista vuotta sitten vuonna Muualla työssäkäyvien netto-osuus (=pendeli) on samanaikaisesti kasvanut huomattavasti. Mäntsälän elinkeinorakenteesta maa- ja metsätalouden työvoiman osuus on enää 4,3 prosenttia ja maa- ja metsätaloussektorilla Mäntsälän työpaikoista oli 7.2 prosenttia. Palveluelinkeinojen osuus 43,1 prosenttia on noussut selvästi suurimmaksi. Työpaikkojen kokonaislisäys oli vuosina yhteensä 264 työpaikkaa, josta 165 syntyi yhteiskunnallisiin palveluihin, maa- ja metsätaloudesta väheni 114 työpaikkaa ja muille toimialoille syntyi 213 uutta työpaikkaa. Työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla vuosittain keskimäärin 44 työpaikkaa, joista julkiselle sektorille on syntynyt keskimäärin 63 % työpaikoista. Työpaikkaomavaraisuus supistui edellisvuodesta 58,6 prosenttiin. Keski-Uudenmaan kuntien vastaava luku oli 63,5 prosenttia. 16

17 Taulukko 2. Kunnan elinkeinorakenne ja työpaikkaomavaraisuus TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,6 Rakennustoiminta ,6 Kauppa ,0 Liikenne ,7 Palvelut ,8 Tuntematon ,0 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIK AT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,2 Teollisuus ,1 Rakennustoiminta ,1 Kauppa ,6 Liikenne ,2 Palvelut ,1 josta yhteiskunnalliset palvelut ,9 Tuntematon ,7 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 667 työpaikkaa 15,0 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 373 työpaikkaa 28,6 PENDELI TYÖPAIK KAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 67,0 63,4 61,4 59,1 58,6 KUUMA-kunnat 63, 9 64,3 64,8 63,9 63,2 63,5 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen Työllisyys Vuoden 2008 lopussa työttömiä työnhakijoita Mäntsälässä oli 474 työttömyyden ollessa 5,2 prosenttia. Vuotta aiemmin työttömyysaste oli 5,0 ja työttömien määrä 448. Vuoden 2008 keskimääräinen työttömyys laski 0,3 prosenttiyksikköä 4,5 prosenttiin. Uudenmaan TE-keskuksen alueen kunnissa keskimääräinen työttömyys oli 5,0 prosenttia. Koko maassa keskimääräinen työttömyys oli 6,4 prosenttia. Oheisessa kuvassa on esitetty kunnan työttömyysaste verrattuna Uudenmaan TE-keskuksen alueen työttömyysasteeseen. 17

18 Kuva 1. Mäntsälän ja Uudenmaan työttömyysasteet vuosina TYÖTTÖMYYSASTE V MÄNTSÄLÄ JA UUSIMAA (VUOSIKESKIARVOT) Lähde: TE-keskus 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 17,0 Mäntsälä Uusimaa 6,0 4,0 2,0 1,9 7,6 6,6 6,6 6,1 6,2 5,9 5,2 4,8 4,5 0, Kunnan organisaatio ja henkilöstö Kunnan henkilöstö Kunnan henkilömäärä on viime vuonna kehittynyt seuraavasti: Taulukko Palkattu henkilöstö siitä liikelaitoksen henkilöstö Vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat siitä liikelaitoksen henkilöstö Palkattu henkilöstö sisältää kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat (vuonna 2008 yht. 68 ) Seuraavassa taulukossa 2 kunnan henkilöstö on eriteltynä palvelukeskuksittain ja palvelusuhteen laadun mukaisesti ja

19 Taulukko 2. Kunnan henkilöstö palvelukeskuksittain Palvelukeskus Vakinaiset Määräaikaiset/ sijaiset Työllistetyt Kaikki yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä Määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä Hallintopalvelut ,9 % 10,8 % Sosiaali- ja terveyspalvelut ,5 % 26,2 % Sivistyspalvelut ,4 % 28,0 % Tekniset palvelut ,9 % 5,1 % Yhteensä ,4 % 24,6 % Mäntsälän Vesi ,0 % 0,0 % Yhteensä ,4 % 24,3 % Kansal.op. tuntip.opett ,0 % 0,0 % Kaikki yhteensä ,0 % 28,7 % Hallintopalveluihin kuuluvat yleishallinto, maaseututoimi, ruokailupalvelut ja ympäristötoimi. Kansalaisopiston tuntipalkkaiset opettajat ym. kuuluvat sivistyspalveluihin. Taulukko kuvaa läpileikkaustilannetta tosiasiallisesti palvelusuhteessa olleita henkilöitä. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstötilinpäätös, joka antaa mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta yksityiskohtaisempaa tietoa. 19

20 Virasto- ja luottamushenkilöorganisaatio Virasto-organisaatio on esitetty palvelukeskuksittain ja luottamushenkilöorganisaatio lautakunnittain. VIRASTO-ORGANISAATIO K UNNANVIRASTO Kunnanjohtaja HALLINTO- PALVELUKESKUS SIVISTYS- PALVELUKESKUS TEKNINEN- PALVELUKESKUS PERUSTURV A- PALVELUKESKUS Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Tulosalueet Yleishallinto Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Keskitetyt palvelut Elinkeinotoimi Perusopetus Tilapalvelut Perhepalvelut Ruokailupalvelut Muut koulutus- ja Kuntatekniikka Päivähoito ja esiopetus Käyttöomaisuuden informaatiopalvelut Pelastus Terveydenhuolto myyntivoitot Kulttuuri- ja vapaa- Erikoissairaanhoito Maaseututoimi aikapalvelut Koti- ja laitoshoito Ympäristötoimi Kuntoutus- ja vammaispalvelut LUOTTAMUSHENKILÖ-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA - Vaalilautakunnat - Vaalitoimikunta KUNNANHALLITUS MAASEUTU- LAUTAKUNTA PERUSTURVA- LAUTAKUNTA - Valvontajaosto TEKNINEN LAUTAKUNTA - Toimitusjaosto YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA KULTTUURI- JA VAPAA- AIKALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTA- KUNTA - Koulujen johtokunnat LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA - Mäntsälän Vesi 20

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015

Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Ruokolahden kunta Loppuraportti 2015 Tarkastuslautakunta 29.3.2016 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2015 Tarkastuksessa on käyty läpi

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4

Kirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4 N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291

Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015. Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014. Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Kunnanhallitus 291 03.11.2014 Kunnanhallitus 3 12.01.2015 Henkilöstösäästöt 2015 634/02.02.00/2014 Kunnanhallitus 03.11.2014 291 Lautakuntien talousarvioehdotuksessa vuodelle 2015 toimintakate kasvaa -103,7

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ OLENNAISISTA TARKASTUSHAVAINNOISTA

TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ OLENNAISISTA TARKASTUSHAVAINNOISTA Puh. 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki 3076/00.03.00/2016 TILINTARKASTUSMUISTIO PARAISTEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TILINTARKASTUKSEN YHTEYDESSÄ TEHDYISTÄ

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot