Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma Teknologiaohjelmaraportti 16/2003 Loppuraportti

2 Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma Loppuraportti Pekka Jauhiainen Teknologiaohjelmaraportti 16/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

4 Esipuhe Kaivannaisteollisuudella on suuri merkitys kansantaloudessa. Kaivannaisteollisuuden asiakastoimialat työllistävät yli henkilöä. Tämän päivän yhteiskunta ei voisi toimi ilman kaivannaisteollisuutta. Rakennuskiviteollisuus kaivannaisteollisuuden osana sijoittuu rakennusteollisuuden ja teollisuusmineraalialan välimaastoon. Suomalainen kiviteollisuus rakentuu kahden kivijalan varaan: graniittien ja muiden kovien kivien louhinta ja jalostus sekä vuolukivituotteiden tuotanto. Suomi on graniittien tuottajana hyvin tunnettu ja suomalainen vuolukiviteollisuus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen toimiala. Rakennuskiviteollisuuden sosiaalis-taloudellinen vaikutus on selvästi suurempi kuin sen vähäisestä vaikutuksesta Suomen kansantalouteen voisi päätellä. Rakennuskiviteollisuuden merkitys korostuu sillä, että ala on selviytynyt erinomaisesti rakentamisen lamavuosista. Kiviteollisuudella on huomattavan suuri merkitys paikallisyhteisöjen taloudessa. Tästä on vuolukiviteollisuus malliesimerkki. Rakennuskivialalla markkinatuntemus ja yritysten verkottumiskyky ovat tärkeämpiä kuin metallinlouhinta- ja teollisuusmineraalialoilla. Pk-yritysvaltaisella alalla yritysten yhteistyö ja toimialakohtainen strateginen suunnittelu korostuvat. Yritysten yhteistyön avulla pienten yritysten vähäiset resurssit yhdistyvät koko alan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. KIVI-teknologia- ja kehittämisohjelma on ohjelman alusta lähtien pyrkinyt yhdistämään kivialan yritykset yhteisten ja yhdessä hyväksyttyjen toimialakohtaisten tavoitteiden taakse ovatpa nämä koskeneet tutkimustoimintaa, koulutusta, markkinointia tai kansainvälistä yhteistyötä. Tässä on onnistuttu. Yritysten sitouttamisessa tavoitteisiin on alan toimialajärjestö, Kiviteollisuusliitto ry, ollut avainasemassa. KIVI-ohjelma on tiivistänyt kiviteollisuuden sekä tutkimus- ja koulutusyhteisöjen yhteistyötä. Kivialan yritysten ja erityisesti rakentamisen alueella toimivien asiakasyritysten yhteistyö on lisääntynyt samalla kun kiviteollisuus on ohjelman myötä rakentanut uusia asiakaspalvelukonsepteja. KIVI-ohjelma on Tekesin muihin teknologiaohjelmiin verrattuna siten poikkeava, että ohjelman toiminta-alue on ollut huomattavasti laajempi kuin yleensä teknologiaohjelmissa. Ohjelman osana on toteutettu mm. koulutus- ja kansainvälistymishankkeita. Tekesin lisäksi ohjelman hankkeita ovat rahoittaneet kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö ja työministeriö. KIVI-ohjelma on luonut uuden teknologiaohjelmakonseptin.

5 Tekes kiittää kaikkia ohjelman valmisteluun ja toteutukseen osallistuneita henkilöitä, yrityksiä, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä rahoittajia hyvästä yhteistyöstä. Erityisesti on syytä kiittää ohjelman johtoryhmää sen arvokkaasta panoksesta ohjelman strategisessa suuntaamisessa ja kivialan yritysten sitouttamisessa alan kehitystyöhön. Helsingissä huhtikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Luonnonkiviteollisuuden teknologiaohjelman valmistelu käynnistettiin Kiviteollisuusliiton ja Tekesin sopimuksella vuonna Noin kahden vuoden valmisteluvaiheen jälkeen Tekes päätti käynnistää Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelman (KIVI) alkuvuodesta Ohjelman kestoajaksi päätettiin neljä vuotta eli vuoden 2002 loppuun. Ohjelman budjetti oli 60 miljoonaa markkaa eli noin 10 miljoonaa euroa. Ohjelman koordinoinnista on vastannut Kiviteollisuusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Jauhiainen. Ohjelmalle määriteltiin neljä päätavoitetta: 1. Kiviteollisuuden liikevaihdon kaksinkertaistaminen 1,6 miljardiin markkaan (269 miljoonaan euroon) vuoden 2005 loppuun mennessä. 2. Kivituotteiden viennin lisäys siten, että vuonna 2005 vienti ylittää miljardi markkaa (168 miljoonaa euroa) ja sen osuus liikevaihdosta on yli 60 prosenttia. Tällöin lopputuotteiden viennin osuus kokonaisviennistä on kaksi kolmasosaa. 3. Kivialalle luodaan toimiva tutkimus-, koulutusja kehityskulttuuri. 4. Suomalainen kiviteollisuus on alansa johtava informaatioteknologian hyödyntäjä maailmassa. KIVI-ohjelma jaettiin viiteen osa-alueeseen, joille määriteltiin ohjeelliset rahoitusosuudet: tehokas ja ympäristöystävällinen louhinta (15 %) tehokas ja teknologisesti edistynyt tuotanto ja jakelu (15 %) uudet tuotteet ja rakennustekniset menetelmät (30 %) kiviteollisuuden kansainvälistyminen (30 %) alan tunnetuksi tekeminen ja työvoiman saannin turvaaminen (10 %). KIVI-ohjelman hankkeiden rahoittajina ovat teollisuuden itsensä ja tutkimuslaitosten lisäksi toimineet Tekes, kauppa- ja teollisuusministeriö, ympäristöministeriö ja työministeriö. Tekesin rooli on ollut keskeinen. Ohjelman toiminta-alue on ollut laaja lähtien louhinnan kehittämisestä päätyen kivialan koulutukseen ja kivituotteiden kansainvälisen kysynnän lisäämiseen. KIVI-ohjelmassa on toteutettu 55 hanketta, joista Tekesin rahoittamia yrityshankkeita on 33 ja tutkimushankkeita 10. Muiden rahoittajien tai teollisuuden itsensä rahoittamia ja ohjelmaan laskettuja hankkeita oli 12. Tekesin rahoituksella toteutettujen hankkeiden kokonaisbudjetti oli 5,43 miljoonaa euroa. Näistä yrityshankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli 4,31 miljoonaa euroa ja tutkimushankkeiden 1,12 miljoonaa euroa. Yrityshankkeisiin on kohdennettu Tekesin rahoitusta 2,17 miljoonaa euroa. Tutkimushankkeisiin on myönnetty Tekesin rahoitusta 0,59 miljoonaa euroa. KIVI-ohjelman muiden kuin Tekes-rahoitteisten hankkeiden yhteenlaskettu budjetti oli 2,46 miljoonaa euroa. Näihin hankkeisiin on julkista tukea kohdennettu 0,77 miljoonaa euroa. Kaikki KIVI-ohjelmaan luettavat hankkeet yhteenlaskien on ohjelman toteutunut budjetti 7,89 miljoonaa euroa. Hankkeisiin myönnetyn julkisen tuen määrä oli 3,53 miljoonaa euroa. KIVI-ohjelman toteutunut rahoitus on jakaantunut osa-alueittain seuraavasti: Tehokas ja ympäristöystävällinen louhinta 20,90 % Tehokas ja teknologisesti edistynyt tuotanto ja jakelu 3,80 % Uudet tuotteet ja rakennustekniset menetelmät 30,00 % Kiviteollisuuden kansainvälistyminen 22,00 % Alan tunnetuksi tekeminen ja työvoiman saannin turvaaminen 23,30 %

7 Rahoitus on suunniteltua enemmän kohdentunut louhinnan kehittämiseen ja alan tunnetuksi tekemiseen ja työvoiman saannin turvaamiseen. Tuotantomenetelmien kehittämisessä on selvästi poikettu alaspäin suunnitellusta. Myös kansainvälistymiseen on kohdentunut vähemmän kuin ohjelman alussa kaavailtiin. Tavoitteiden toteutuminen KIVI-ohjelman tavoitteet asetettiin vuoden 2005 loppuun. Tämän vuoksi tavoitteiden toteutumisesta ei vielä voida tehdä lopullisia päätelmiä. Tavoitteena on luonnonkiviteollisuuden liikevaihdon nostaminen vuoden 2005 loppuun mennessä 269 miljoonaan euroon. Alan liikevaihto kasvoi hyvin aina vuoteen 2001, jolloin liikevaihto oli 215 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 liikevaihto laski 206 miljoonaan euroon pääasiassa vientimarkkinoiden supistuneen kysynnän vuoksi. Liikevaihtotavoitteen saavuttaminen on edelleen mahdollista mutta se riippuu kansainvälisten markkinoiden kehittymisestä. Kivialan viennin kasvutavoite on haastava. Viennin olisi noustava vuoden 2005 loppuun 168 miljoonaan euroon. Kivitoimialan viennin arvo kasvoi vuosien 1998 ja 2001 välillä ollen suurimmillaan vuonna 2001, jolloin viennin arvo oli yli 76 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 viennin arvo laski noin 70 miljoonaan euroon. Syynä oli etenkin Saksan viennin romahtaminen, joka taas johtui pitkälti Saksan rakentamisen ja talouden taantumasta. Vientitavoitteen toteutuminen edellyttäisi viennin arvon kasvamista yli 30 miljoonaa euroa vuosittain, mikä on vaikeaa. Viennin osuus alan liikevaihdosta on viime vuodet ollut 35 prosentin luokkaa. Hyvä kotimaan kysyntä on vaikuttanut viennin suhteelliseen liikevaihto-osuuteen. Lopputuotteiden osuus viennistä on ollut prosenttia vuosina Viennin osuus nousi jo 57 prosenttiin vuonna 2001, mutta ulkomaan kysynnän hiipumisen seurauksena lopputuotteiden viennin osuus laski 52 prosenttiin vuonna Tavoitteen toteutuminen (kaksi kolmasosaa viennistä lopputuotteita) vaikuttaa vuoden 2002 tilanteen perusteella vaikealta mutta ei mahdottomalta. Ohjelman tavoitteena oli luoda kivialalle toimiva tutkimus-, koulutus- ja kehityskulttuuri. Tavoitteen toteutumista on vaikea mitata. Ohjelman hankkeisiin on osallistunut toistakymmentä tutkimuslaitosta. Monet hankkeista ovat sellaisia, joissa tutkimuslaitokset ja yritykset ovat toimineet läheisessä yhteistyössä. Kiviteollisuusliiton organisoimana kaikki sen jäsenyritykset ovat olleet tutkimushankkeissa mukana. Geologian tutkimuskeskus on perustanut maan ensimmäisen rakennuskiviteollisuuteen erikoistuvan professuurin. Alalle on luotu uusi koulutuskonsepti ja teollisuus on perustanut laajapohjaisen kehitysyhtiön Stone Pole Oy:n jatkamaan systemaattista kehitystyötä. Yhtiö ylläpitää maan ensimmäistä luonnonkiviin keskittyvää testauslaboratoriota ja vastaa kesällä 2003 avattavan Suomen Kivikeskuksen operatiivisesta toiminnasta. Yhtiö verkottuu ulkomaisten tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Kivikeskukseen tulee muun muassa näyttävä Geotietokeskus ja koulutustiloja. Keskus palvelee koulutusta, tutkimusta ja yleensä kivitietouden levittämistä. KIVI-ohjelman tavoite tutkimus-, koulutus- ja kehityskulttuurin kohenemisesta on toteutunut. Neljäs ohjelman tavoite liittyi informaatioteknologian hyödyntämiseen. Kiviteollisuusliitto on toteuttanut kiviportaalin ja sen osana maailman laajimman sähköisen kivikirjaston. Portaalissa on laaja suunnittelijoille tarkoitettu osuus ja tärkeimmistä kivituotteista on tehty GDL-objektit, jotka suunnittelija voi hakea internetin kautta omaan suunnittelujärjestelmäänsä. Tiettävästi vastaavaa internetin kautta toimivaa järjestelmää ei ole muualla toteutettu. Jatkossa tuoteobjekteihin liitetään elinkaaritietoa. KIVI-ohjelman yhteydessä on myös selvitetty kivialan sähköisen kaupankäynnin edellytyksiä.

8 KIVI-ohjelman tuloksena suomalainen kiviteollisuus on astunut informaatioteknologian hyödyntäjänä eturiviin ja ohjelman tavoitteen voi sanoa toteutuneen. KIVI-ohjelma on nostanut luonnonkiviteollisuuden tutkimuksen ja kehitystoiminnan näkökulmasta uudelle tasolle. Ilman kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelmaa alan myönteisen kehittymisen edellytykset olisivat heikommat. KIVIohjelma on lisännyt kivialan tunnettuutta ja suomalaisen kiviteollisuuden kansainvälistä arvostusta. Alan yrittäjien luottamus omaan osaamiseensa on kasvanut. Ala toimii aikaisempaa asiakaslähtöisemmin ja yhtenäisemmin koko alan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kivialan yritysten itsensä ja asiakkaiden näkemykset alan tulevaisuudesta ovat myönteiset. KIVI-ohjelma on ollut alku luonnonkiviteollisuuden myönteiselle kehittymiselle. Alan itsensä tehtävä on jatkaa alkuun saatua kehitystyötä. Edellytykset kiviteollisuuden kasvulle ja menestykselle ovat olemassa.

9 Abstract Preparations for launching a technology programme for the natural stone industry were started when an agreement was concluded between the Finnish Natural Stone Association and Tekes, the National Technology Agency in Following a two-year preparatory stage, Tekes made a decision to launch the KIVI technology and development programme in early The planned duration of the programme was four years, in other words, until the end of The budget for STONE totalled FIM 60 million (approximately EUR 10 million). The programme was coordinated by Pekka Jauhiainen, Managing Director of the Finnish Natural Stone Association. Four basic programme objectives were determined: 1. To double industry turnover to FIM 1.6 billion (EUR 269 million) by the end of To increase end-product exports to more than 60 per cent of turnover, i.e. to a level exceeding FIM one billion (EUR 168 million), by Exports would then account for two-thirds of total industry exports. 3. To establish a new research, education and development culture within the sector. 4. To make the Finnish stone industry the leader in utilizing information technology worldwide. STONE was subdivided into five operative sectors, for which preliminary funding allocations were determined as follows: efficient and environmentally acceptable quarrying (15%) efficient and technologically advanced production and distribution (15%) new products and building methods (30%) international cooperation in the stone-working industry (30%) public awareness of the industry; ensuring a viable labour market (10%) Besides the industry and research institutes, Tekes, the Ministry of Trade and Industry, the Ministry of the Environment and the Ministry of Labour have also funded projects under the STONE programme. Tekes had a key role here. The programme was implemented across a wide area, ranging from development projects to improving quarrying, from education in the stone sector to increasing international demand for stone products. A total of 55 projects were carried through under STONE, including 33 company projects and 10 research projects funded by Tekes. There were 12 other projects in the programme, funded by other financiers or by the industry. The total budget for Tekes-funded projects was EUR 5.43 million, of which company projects accounted for 4.31 million and research projects for 1.12 million. Tekes has spent a total of EUR 2.17 million on funding company projects and EUR 0.59 million on research projects. The total budget for projects funded by other financiers amounted to EUR 2.46 million. EUR 0.77 million in public contributions have been channelled into these projects. Counting all the projects under the STONE programme, the actual budget for the programme was EUR 7.89 million. Public contributions to the projects amounted to EUR 3.53 million. The breakdown of the actual funding of the STONE programme is as follows: Efficient and environmentally acceptable Quarrying 20.90% Efficient and technologically advanced production and distribution 3.80% New products and building methods 30.00%

10 International cooperation in the stone-working industry 22.00% Public awareness of the industry; ensuring a viable labour market 23.30% More finances than planned have been targeted at upgrading quarrying operations, promotion of the industry and securing the supply of labour. Resources spent on upgrading production methods clearly did not come up to expectations. Fewer resources were channelled into internationalisation than was planned at the start of the programme. Realization of targets The targets of the STONE programme were set for review at the end of Therefore, no final conclusions can be drawn yet on how well they have been realized. The target is to increase industry turnover to EUR 269 million by the end of Turnover did show brisk growth until 2001, at which point it stood at EUR 215 million. In 2002, however, turnover fell back to EUR 206 million, mainly on account of poorer demand in export markets. It is still possible to reach the target, but this is largely dependent on international market trends. The export growth target in the natural stone sector is challenging. Exports should reach EUR 168 million by the end of Exports in the stone sector did grow in the period , reaching a peak in 2001 with more than EUR 76 million. In 2002, however, exports fell to approximately EUR 70 million. This was largely due to dwindling exports to Germany, which again was largely a result of the recession in the German economy and the decline in construction. The export target requires exports to grow more than EUR 30 million in value annually, which will be hard to achieve. Exports have accounted for approximately 35 per cent of turnover in the past few years. Good domestic demand has reduced the contribution of exports to turnover. End products accounted for per cent of exports in The export contribution already reached 57 per cent in 2001, but fell to 52 per cent in 2002 on account of weakening demand abroad. Realization of this target (end products to account for two thirds of total industry exports) seems difficult but not impossible in light of the 2002 situation. The programme aims at establishing a new research, education and development culture within the sector. It is difficult to evaluate whether this target has been achieved. A dozen research institutes have been cooperating in projects under the programme. Research institutes and companies have worked closely together on a number of projects. All member companies of the Finnish Natural Stone Association have been partners in at least some research projects. The Geological Survey of Finland has established the first professor s chair in Finland specializing in the building stone industry. A new educational concept has been created in the stone sector, and the industry has established a broad-based development company, Stone Pole Oy, to continue the systematic development work. The company runs the first Finnish testing laboratory specializing in natural stone and is responsible for the operations of Suomen Kivikeskus (Finland s Stone Centre), to be opened in summer The company is also networking with foreign research and development organizations. Suomen Kivikeskus will have an impressive Geological Information Centre as well as training premises; it is designed to serve educational and research needs and to assist in spreading information about natural stone. The programme target of establishing an improved research, education and development culture has thus been realized. The fourth programme target related to utilization of information technology. The Finnish Natural Stone Association has built up a stone portal and, as part of it, the world s largest electronic stone library. The portal contains a large section directed to designers: GDL objects have been made of the

11 most important stone products, and designers can retrieve them via the Internet and enter them in their own design systems. As far as is known there are no corresponding systems operating via the Internet in operation anywhere else. Life-cycle information will be attached to the products in the future. The background necessary for electronic commerce in the stone industry has also been studied under the project. As a result of the STONE programme, the Finnish stone industry has entered the vanguard of information technology, and the programme target has obviously been reached. The STONE programme has elevated the natural stone industry to a new level from the point of view of research and development. Without the Finnish stone industry s technology and development programme, the prospects for the industry to develop favourably would be less. STONE has given publicity to the stone sector and added to the international prestige of the Finnish stone industry. Entrepreneurs in the field now have more confidence in their competence. The industry is operating in a more customer-oriented way than before and is working more consistently towards common targets. Companies and customers alike have a positive view of the future of the industry. The STONE programme has given the natural stone industry a boost towards favourable development. It is up to the industry itself to continue this positive work. The stone industry now has the right conditions for growth and success.

12 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Abstract 1 KIVI-teknologia- ja kehittämisohjelma Tausta Esiselityshanke Valmisteluhanke Ohjelman päätavoitteet Ohjelman budjetti, aikataulu ja osa-alueet Toteutunut rahoitus Ohjelman hallinto Koordinointiprojekti Luonnonkiviteollisuus toimialana Kiviteollisuus osana kaivannaisteollisuutta Kivialan liikevaihto ja henkilöstö Kivialan vienti Kivialan tuonti Tutkimushankkeet Luonnonkiviteollisuuden ympäristötietojärjestelmän kehittäminen ja elinkaari eli ns. LYKE-hanke Jännitystilan huomioiminen rakennuskiven louhinnassa Laatupoikkeamien kartoitus ja tuotannonohjaus, Laatukivi-projekti Laatupoikkeamien kartoitus ja tuotannonohjaus, Kamikatse-projekti Rakennuskivilouhimoiden sivukiven käyttö kaupunkipäällysteissä Luonnonkiviset tasokiveykset -projekti Luonnonkivilaatoitustuotteet: kiinnitys- ja saumausaineiden vaatimukset, ns. Kivikisa-hanke Timanttivaijerisahaus kivialalla Kivituotteiden sähköisen kauppapaikan ja logistiikan esiselvityshanke, ekivi Kivialan kansainvälistymisohjelma Yrityshankkeet Muut kehityshankkeet Kovan kiven koulutusohjelma Kivistudio Kiviportaali ja Kivicad-hanke...42

13 5.4 EY-tuomioistuimen sivukivipäätöksen seuraukset Prosessilietteen hyötykäytön kehittäminen Kansainvälistymishankkeet KIVI-ohjelman vaikuttavuus ja tulosten hyödyntäminen Ohjelman määrällisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman laadullisten tavoitteiden toteutuminen Ohjelman arviointiprosessi Kivialan tulevaisuuden näkymät Kivialan yritysten näkemykset alan tulevaisuudesta Kivialan asiakkaiden näkemykset alan tulevaisuudesta...54 Liitteet 1 KIVI-ohjelmaan osallistuneet tutkimuslaitokset KIVI-ohjelmaan osallistuneet yritykset KIVI-ohjelmaan liittyvät julkaisut KIVI-ohjelman tilaisuudet Kartta Suomen rakennuskivilouhimoista...67 Tekesin teknologiaohjelmaraportteja...68

14 1 KIVI-teknologia- ja kehittämisohjelma 1.1 Tausta Suomalainen luonnonkiviteollisuus tunnetaan maailmalla erittäin korkealaatuisista graniiteistaan, joita on yli sadan vuoden ajan viety jatkojalostettavaksi ympäri maailmaa ja 1900-lukujen vaihteen Suomessa myös luonnonkiven työstäminen osattiin ja kiveä käytettiin näkyvästi erityisesti arvorakennuksissa. Tällöin myös vuolukiviteollisuus eli kukoistuskauttaan. Kansallisromanttinen kausi synnytti arvokkainta rakennusperintöämme edustavat kivirakennukset. Luonnonkivirakentaminen seuraa arkkitehtuurin kansainvälisiä suuntauksia ja talouden suhdanteita. Aikakausina, jolloin rakentamisen päähuomio kiinnittyy asuntojen ja sosiaalisten kohteiden tuotantoon luonnonkivirakentaminen rajoittuu harvoihin julkisiin kohteisiin. Tämän vuoksi erityisesti sotavuosien jälkeisinä voimakkaan asuntotuotannon kausina kivirakentaminen jäi vähäiseksi. Suppea kotimainen kysyntä ei antanut pohjaa kivialan nopealle kehittymiselle vaan pääpaino oli pelkän kivimateriaalin tuottamisessa kansainvälisille markkinoille. Luonnollisena seurauksena suomalainen louhintateknologia kehittyi kansainvälisesti edistykselliseksi kun taas kiven työstöteknologiassa, alan koulutuksessa ja kiveen liittyvässä tutkimustoiminnassa kehitys oli verkkaisempaa. Kiviteollisuuden kehitys kääntyi myönteiseksi 1980-luvulla. Luonnonkivien käyttö kotimaassa kasvoi liikerakentamisen laajentuessa. Kivituotteita valmistavat yritykset investoivat uusimpaan työstöteknologiaan ja kiveen käyttöön liittyvä rakennustekninen kehitystyö käynnistyi mm. Valtion teknillisessä tutkimuskeskuksessa. Voimakkaan sysäyksen koko luonnonkivialan kasvulle antoi 1980-luvun alussa uudelleen Juuan Nunnanlahdessa herätetty vuolukiviteollisuus, joka laajentui erittäin nopeasti ja 1990 luvuilla kiviteollisuus laajeni nopeasti. Suomalaisen graniitin kysyntä maailman markkinoilla oli kasvavaa. Kiviteollisuus selviytyi vähin vaurioin Suomen talouden lamavuosista 1990-luvulla. Supistunut kotimainen kysyntä pystyttiin hyvin kompensoimaan kasvavalla viennillä ja ala pystyi moniin muihin teollisiin toimialoihin verrattuna säilyttämään hyvin työpaikkansa luvulla kiihtyi keskustelu teollisuuden ympäristövastuista. Ympäristölainsäädännön jatkuva kiristyminen alkoi uhata kiviteollisuuden toiminnan perusedellytystä kivimateriaalin saatavuutta. Uusien louhintalupien saaminen vaikeutui ja kehitys näytti vievän kohti entistä tiukempia lupaehtoja. Samalla kuitenkin vaatimukset kestävän kehityksen mukaisesta rakentamisesta voimistuivat ja niinpä kiven käyttö erityisesti ympäristörakentamisessa jatkoi kasvuaan. Positiiviset kasvuennusteet ruokkivat kivituotteiden tuonnin lisääntymistä erityisesti halvan työvoiman ja olemattoman ympäristövastuun maista luvun puolivälin jälkeen kiviteollisuus oli tilanteessa, jossa kiven niin kotimaiset kuin kansainväliset kysyntäennusteet olivat erittäin myönteisiä mutta teollisuuden perustaa uhkasi kivimateriaalin saatavuuden vaikeutuminen ja kiristyvä tuonnin uhka. Tässä tilanteessa Kiviteollisuusliiton hallitus päätti, että teollisuuden on otettava itseään koskeva kehitys omiin käsiinsä. Kiviteollisuuden sisäinen kehitystarvekeskustelu lähti ensisijaisesti kivimateriaalin saatavuuden turvaamisen tarpeesta. Keskusteluissa Teknologian kehittämiskeskuksen Tekesin kanssa päädyttiin kuitenkin siihen, että alan kehittämistarpeet selvitetään laajemmin. Kehitystyö käynnistyi esiselvityshankkeella vuonna 1997 ja jatkui teknologiaohjelman valmisteluhankkeella, jonka tuloksena Tekes käynnisti alkuvuodesta 1999 KIVI-teknologia- ja kehittämisohjelman. 1

15 1.2 Esiselvityshanke Kiviteollisuusliiton hakemuksesta Tekes käynnisti Kiviteollisuuden kehittämisohjelman esiselvitysprojektin Projekti päättyi Projektin vetäjäksi valittiin Kiviteollisuusliiton toimitusjohtaja DI Pekka Jauhiainen. Tekesin edustajana hankkeessa oli alkuvaiheessa yksikön päällikkö Jorma Pietiläinen ja hänen siirryttyään Kotini Europa Oy:n toimitusjohtajaksi Tekesin edustajaksi tuli teknologia-asiantuntija Erkki Jääskeläinen. Projektille asetettiin johtoryhmä, johon kuuluivat: toimitusjohtaja Tapani Elomaa, Tampereen Kovakivi Oy, puheenjohtaja toimitusjohtaja Velimies Rautimo, SKT-Granit Oy toimitusjohtaja Jouko Rautanen, Loimaan Kivi Oy toimitusjohtaja Tommi Kainu, Taivassalon Graniitti Oy yksikönpäällikkö Jorma Pietiläinen, Tekes ( saakka) teknologia-asiantuntija Erkki Jääskeläinen, Tekes ( alkaen) kehityspäällikkö Taavetti Mutanen, Uudenmaan TE-keskus (KTM) kehityspäällikkö Asko Saarinen, Kera Oy (Finnvera Oyj) johtaja, FT Elias Ekdahl, Geologian tutkimuskeskus (keväästä -98 alkaen). Johtoryhmä asetti projektille syksyllä 1997 kolme toimialakohtaista työryhmää toimialakohtaisten kehittämistavoitteiden ja konkreettisten kehitysprojektien valmistelemiseksi. Työryhmät olivat: louhintaryhmä, rakennuskiviryhmä ja hautakiviryhmä. Työryhmien sihteerinä toimi Pekka Jauhiainen. Louhintaryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Tommi Kainu, Taivassalon Graniitti Oy toimitusjohtaja Heikki Palin, Palin Granit Oy toimitusjohtaja Jarmo Hiltunen, Suomen Kiviteollisuus Oy toimitusjohtaja Jouni Okko, Ylämaan Graniitti Oy aluejohtaja Kari Pääkkönen, Geologian tutkimuskeskus louhintapäällikkö Timo Rossi, Tulikivi Oy myyntipäällikkö Unto Ahtola, Tamrock Oy. Louhintaryhmä asetti itselleen yksittäisten kehityshankkeiden valmisteluryhmiä, joissa oli mukana myös muita kuin louhintaryhmän jäseniä. Hankkeiden valmisteluun osallistui kymmeniä henkilöitä yrityksistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Rakennuskiviryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Tapani Elomaa, Tampereen Kovakivi Oy toimitusjohtaja Velimies Rautimo, SKT-Granit Oy toimitusjohtaja Tapio Laari, Suomen Graniittikeskus Oy toimitusjohtaja Jyrki Jaakkola, Peipohjan Kiviveistämö Oy toimitusjohtaja Eero Pekuri, A.W. Liljeberg Oy tuotantopäällikkö Eero Pietarila, OK Graniitti Oy. Yksittäisten kehittämishankkeiden suunnitteluun osallistui muitakin henkilöitä yrityksistä, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Hautakiviryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: toimitusjohtaja Jouko Rautanen, Loimaan Kivi Oy toimitusjohtaja Seppo Reivinen, Suomen Kivivalmiste Oy toimitusjohtaja Eino Lovikka, Kaavin Kivi Oy toimitusjohtaja Anita Inkerö, Kivita Ky kivisuunnittelija Anne Hirvilahti, Kivitaide Oy toimitusjohtaja Sisko Konttila, Nivalan Kivi Oy myyntipäällikkö Ilpo Ruuskanen, Peipohjan Kiviveistämö Oy. Projektin osana teetettiin kiviteollisuuden asiakastutkimukset Innolink Oy:llä. Tutkimuksissa haastateltiin noin 500 henkilöä, joista noin 350 oli rakentamisen ammattilaisia kuten arkkitehteja. Lisäksi haastateltiin kuluttajia (omakotitalon rakentajia). Molemmista kohderyhmistä tehtiin erilliset raportit. 2

16 Projektin aikana haettiin perustietoa kehittämistoimenpiteiden pohjaksi myös ulkomailta. Kontaktien hakemisessa mm. Italiaan ja Espanjaan käytettiin Tekesin avustamana kansainvälistä IRC-verkostoa. Kiviteollisuusliiton kanavia käytettiin kontaktien ja tiedon hankintaan Saksasta. Projektin yhteydessä tehtiin tutustumismatka Italiaan, jolloin vierailtiin yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa. Hankkeesta tiedotettiin Italian IRC-verkoston johtajille pidetyn luennon yhteydessä Projektin asiantuntijana käytettiin TkT Pekka Peuraa, jonka kokemukset puurakentamisen teknologiaohjelmasta ohjasivat KIVI-teknologiaohjelman suunnittelua. Hän myös luennoi projektin johtoryhmälle, työryhmille ja Kiviteollisuusliiton hallitukselle järjestetyssä hanketta koskevassa seminaarissa. Esiselvitysprojektin aikaavievin osa oli projektin vetäjän toteuttama laaja yrityshaastattelukierros. Haastattelut tehtiin loppuvuoden 1997 ja alkuvuoden 1998 aikana kohderyhmän ollessa kivialan yritykset, kivialan teknologiayritykset, tutkimuslaitokset sekä korkeakoulut ja muut oppilaitokset. Haastatteluja tehtiin noin 60 yrityksessä tai yhteisössä ja haastateltavia oli noin 100. Esiselvitysprojektiin päätettiin alusta lähtien kytkeä vahva tiedotus. Tällä pyrittiin mm. sitouttamaan alan yritykset odotettavissa olevaan teknologiaohjelmaan. Henkilökohtaisten haastattelujen lisäksi hankkeesta tiedotettiin Kiviteollisuusliiton jäsenistölle jäsentiedotteissa, liiton järjestämissä kokouksissa ja koulutustapahtumissa. Tiedottamisen kannalta oli tärkeää puhelimessa käydyt lukuisat keskustelut niin alan yritysten kuin mm. tutkimuslaitosten ja konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Hankkeeseen kuului myös alan suhdannekatsauksen tekeminen ja tilastollisen perustiedon kerääminen. Projektin vetäjä laati raportin kivialan tutkimus- ja koulutuspalveluista. Esiselvitysvaiheen tavoitteena oli tuottaa kivialaa koskevat tilastot siten, että ne perustuvat yrityksiltä saatuihin tietoihin. Tässä ei aivan onnistuttu vaan tilastollinen analyysi jouduttiin tekemään virallisten tilastojen, haastattelujen ja projektin vetäjän henkilökohtaisen tietämyksen perusteella. Eräänä syynä yritysten haluttomuuteen tietojen antamisessa oli alan suppeudesta johtuva pelko tietojen leviämisestä kilpailijoiden käsiin ja ehkä merkittävämpänä syynä se, ettei kysyttyjä tietoja ollut yrityksistä helposti saatavissa yritysten puutteellisen sisäisen tiedonkeräysjärjestelmän vuoksi. Syynä saattoi olla yksinkertaisesti myös yritysten ajanpuute. Projektin tuloksena luonnonkiviteollisuus käytiin kehittämistarpeiltaan läpi laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. Lukuisat yrityskohtaiset haastattelut sekä työryhmissä tehty työ käynnistivät konkreettisen kehitystyön monissa yrityksissä. Lukuisiin yrityksiin istutettiin ajatus yrityksen systemaattisesta kehittämisestä, joka ennemmin tai myöhemmin johtaa myös konkreettisten hankkeiden käynnistämiseen ja siten koko alan kehittymiseen. Erityisen myönteisenä on pidettävä sitä, että alan keskeisten yritysten johto osallistui aktiivisesti työryhmissä tapahtuvaan suunnittelutyöhön. Rakennuskivi- ja louhintaryhmissä voitiin käydä avointa keskustelua alan kehittämistarpeista ja yhteistyömahdollisuuksista siitäkin huolimatta, että saman pöydän ääressä istuivat kilpailevien yritysten edustajat. On myös syytä huomata, ettei yritysten edustajille maksettu kokouksiin osallistumisesta kokouspalkkioita tai matkakorvauksia. Esiselvitysprojekti aktivoi korkeakouluja ja muita oppilaitoksia sekä tutkimuslaitoksia kiviteollisuuteen liittyvään kehitystyöhön. Tällöin luotiin pohja seuraavien vuosien myönteiselle kehitykselle, jonka tuloksena kivialan koulutusjärjestelmä muokkautui entistä paremmin teollisuuden tarpeita palvelevaksi. Esiselvitysvaihe loi pohjan myös kivialan tutkimustoiminnan aktivoimiselle. Esiselvitysvaiheen aikana kävi ilmi yritysten hyvin vähäinen tietämys Tekesin toiminnasta ja rahoitusmuodoista ja yleensäkin kehittämistoiminnan rahoitusperusteista. Näin ollen yrityskohtaisissa keskusteluissa jouduttiin käyttämään varsin paljon aikaa julkisen rahoitustoiminnan perusperiaatteiden ja erityisesti teknologiaohjelmien selvittämiseen ja eräänlaisen epätietoisuudesta johtuvan varovaisuuden voittamiseen. Kun tämän kynnyksen yli päästiin oli yritysten osallistuminen esim. työryhmätyöskentelyyn kiitettävää. 3

17 Hautakivisektorin kireä kilpailutilanne ja eräät sisäiset ristiriidat vaikeuttivat tämän sektorin kehittämistä koskevan myönteisen ilmapiirin syntymistä. Projektin lopputuotteena syntyi suunnitelman kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelman toteuttamiseksi. 1.3 Ohjelman valmisteluhanke Esiselvitysvaihe käynnisti lukuisten yrityskohtaisten ja laajempien tutkimushankkeiden suunnittelun. Hankkeet liittyivät luonnonkiviteollisuuden kaikkiin osa-alueisiin aina kivivarojen etsinnästä lopputuotteiden kansainväliseen markkinointiin. Esiselvitysvaiheen johtopäätöksenä syntyi vahva näkemys siitä, että luonnonkiviteollisuuden kehittämistarpeet ovat paljon laajemmat kuin Tekes-rahoitteisissa teknologiaohjelmissa yleensä. Tämän vuoksi esiselvityshanketta jatkettiin alkaen KIVI-ohjelman valmisteluhankkeena, jonka tavoitteena oli konkreettisten tutkimushankkeiden käynnistäminen ja KIVI-ohjelman rahoituspohjan varmistaminen. Oli nimittäin selvää, että alan laajat kehittämistarpeet edellyttävät muidenkin rahoittajien kuin Tekesin osallistumista ohjelman toteutukseen. Ohjelman rahoituspohjan varmistamiseksi järjestettiin neuvottelu, jossa olivat Tekesin, Kera Oy:n, KTM:n, Työministeriön ja Ympäristöministeriön edustajat. Projektin vetäjä kävi lisäksi henkilökohtaisesti neuvotteluja eri rahoittajien kanssa. Ohjelmasuunnitelma esiteltiin kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäelle ja mm. Eduskunnan varapuhemiehelle Kerttu Törnqvistille. Pääministeri Lipposelle esitettiin, että valtioneuvosto nimeäisi vuoden 1999 Kiven vuodeksi. Valtioneuvoston kanslian kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin siihen, että teemavuosi voisi olla aikaisintaan vuonna Eduskuntavaalit keskeyttivät teemavuoden valmistelun eikä asia vaalien jälkeen enää edennyt päätösasteelle. Valmisteluprojekti oli suoraa jatkoa ns. esiselvitysprojektille. Esiselvitysprojektin yhteydessä perustetut eri kiviteollisuuden toimintasektoreita edustavat työryhmät ja hankkeen johtoryhmä jatkoivat työskentelyään. Työryhmissä määriteltiin konkreettisia kehittämishankkeita. Erityisen aktiivisia olivat louhintatyöryhmä ja sen alainen ns. Kalliosta blokiksi -ryhmä. Kansainvälistymiseen liittyvästä hankekokonaisuudesta käytiin neuvotteluja Finpro:n kanssa. Alustavien neuvottelujen jälkeen hankevalmistelu siirtyi Finpro:lle, jonka toimesta haastateltiin alan vientiyritysten johtoa ja järjestettiin yhteinen suunnittelukokous. Ns. Tehdas 2000 hankeajatusta esiteltiin sekä VTT:lle että TKK:lle ja myöhemmin myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululle. Hankeajatus ei koskaan kantanut riittävän pitkälle. Eräänä syynä oli se, etteivät tutkimus- ja oppilaitokset löytäneet sellaista hankkeen toteutuskonseptia, jonka yritykset olisivat kokeneet yrityksen reaalimaailmasta lähteväksi. Jalostuslaitosten sahauksen ja hionnan sivutuotteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen tähtäävä hanke käynnistettiin. Mukana on kuusi alan yritystä ja Geologian tutkimuskeskus. Konsulttityönä käynnistettiin sivutuotteiden kehittämiseen tähtäävä esiselvitys. Kaikkiaan valmisteluvaiheen aikana vuonna 1998 käynnistettiin kahdeksan yritys- tai yritysryhmäkohtaista hanketta. Louhintatoiminnan vaikutusten tutkimukseen liittyvä hankekokonaisuus (ns. LYKE-hanke) aloitettiin Kiviteollisuusliiton ja sen jäsenyritysten, Tekesin, ympäristöministeriön ja GTK:n rahoituksella. Samaan aihealueeseen liittyen käynnistettiin hankevalmistelu laajapohjaisen eurooppalaisen tutkimushankkeen toteuttamiseksi osana EU:n viidettä puiteohjelmaa. Asiaa esiteltiin mm. Euroopan kiviteollisuuden kattojärjestön Euroroc:in hallituksen puheenjohtajalle ja pääsihteerille. Työministeriön rahoituksen turvin käynnistettiin valtakunnallinen ns. kovan kiven koulutusohjelma. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Outokummun kivi- ja tekniikkakeskus. 4

18 Hankkeen vetäjä kävi useissa eri puolella maata järjestetyissä tilaisuuksissa kertomassa ohjelman valmistelusta. Valmistelutilanteesta informoitiin Kiviteollisuusliiton hallitusta sen kokouksissa ja jäsenistöä jäsenkirjeillä sekä vuosikokouksissa. Kansainvälisiä kontakteja luotiin mm. Norjaan, Italiaan, Puolaan, Saksaan, Espanjaan ja Skotlantiin. Louhintaryhmän kokouksessa vieraili Norjasta PhD Magne Martinsen. Hankkeen vetäjä vieraili Puolassa tutustumassa sikäläiseen kiviteollisuuteen ja rakentamisen markkinanäkymiin samoin kuin Italiassa ja Saksassa kivialan messuihin yhdessä Tekesin teknologia-asiantuntijan Erkki Jääskeläisen kanssa. Hankkeeseen liittyvän ns. Kalliosta blokiksi -ryhmän edustajista Unto Ahtola (Tamrock Oy) ja Kari Pääkkönen (GTK) vierailivat Trondheimin yliopistossa mahdollisen tutkimusyhteistyön käynnistämiseksi. Syksyllä 1998 järjestettiin Helsingissä kansainvälinen seminaari, jossa pohjustettiin varsinaista teknologiaohjelmaa. Seminaariin osallistui runsaat 100 kuulijaa. Luennoitsijat olivat Suomesta, Espanjasta, Italiasta ja Saksasta. Seminaarin jälkiseurauksena englanninkielisessä laajasti kansainvälisiin kivi- ja arkkitehtipiireihin jaettavassa Roc Maquina -lehdessä oli noin 40 sivuinen Suomen kiviteollisuutta ja valmisteilla olevaa teknologiaohjelmaa hyvin myönteisesti esittelevä artikkelikokonaisuus. Varsinaisen valmisteluprojektin kustannusarvio alittui selvästi. Tekesin Erkki Jääskeläisen kanssa sovittiin, että valmisteluprojektia jatketaan kunnes myönnetty määräraha on käytetty. Tästä johtuen valmisteluprojekti päättyy kaksi kuukautta suunniteltua myöhemmin. 1.4 Ohjelman päätavoitteet KIVI-ohjelman valmisteluprosessin tuloksena ohjelman päätavoitteet määriteltiin seuraavasti: 1. Kiviteollisuuden liikevaihdon kaksinkertaistaminen 1,6 miljardiin markkaan (269 miljoonaan euroon) vuoden 2005 loppuun mennessä. 2. Kivituotteiden viennin lisäys siten, että vuonna 2005 vienti ylittää miljardi markkaa (168 miljoonaa euroa) ja sen osuus liikevaihdosta on yli 60 prosenttia. Tällöin lopputuotteiden viennin osuus kokonaisviennistä on kaksi kolmasosaa. 3. Kivialalle luodaan toimiva tutkimus-, koulutusja kehityskulttuuri. 4. Suomalainen kiviteollisuus on alansa johtava informaatioteknologian hyödyntäjä maailmassa. 1.5 Ohjelman budjetti, aikataulu ja osa-alueet Tekes teki KIVI- teknologia- ja kehittämisohjelman käynnistyspäätöksen alkuvuodesta Ohjelman budjetiksi päätettiin 60 mmk (n.10 miljoonaa euroa) ja kestoksi neljä vuotta eli vuoden 2002 loppuun. Kokonaisbudjetista julkisten rahoittajien osuus oli 50 %. Julkisesta rahoituksesta Tekesin rahoitusosuus oli 17 miljoonaa markkaa (n. 3 miljoonaa euroa). Tämän lisäksi Tekes varautui rahoittamaan kehityshankkeita lainarahoituksella kysynnän mukaan. Ohjelman alusta lähtien tavoitteena oli rahoittaa kehityshankkeita kiviteollisuuden ja Tekesin lisäksi myös kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön, ympäristöministeriön ja muiden erityisrahoittajien tuen avulla. KIVI-ohjelma jaettiin viiteen osa-alueeseen, joille määriteltiin ohjeelliset rahoitusosuudet (rahoitusosuudet suluissa): tehokas ja ympäristöystävällinen louhinta (15 %) tehokas ja teknologisesti edistynyt tuotanto ja jakelu (15 %) uudet tuotteet ja rakennustekniset menetelmät (30 %) kiviteollisuuden kansainvälistyminen (30 %) alan tunnetuksi tekeminen ja työvoiman saannin turvaaminen (10 %). Tehokas ja ympäristöystävällinen louhinta Tähän osa-alueeseen kuuluivat kehityshankkeet, joilla parannettiin louhinnan suunnittelua, louhintateknologiaa ja -menetelmiä sekä louhimoiden hyötysuhdetta. 5

19 Kehityskohteena oli erityisesti louhintaprosessin kokonaishallinta. Osa-alueeseen hyväksyttiin myös sellaisia hankkeita, joissa kehitetään ympäristön kannalta myönteistä louhintaa ja louhinnan laatujärjestelmiä. Tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2005 louhimoiden keskimääräinen saantoprosentti on selvästi korkeampi kuin vuonna 1998 ja että teollisuudella on kirjattu ympäristöstrategia. Edelleen tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2005 Suomi on graniitin ja vuolukiven louhintateknologian johtava maa. Tehokas ja teknologisesti edistynyt tuotanto Tähän osa-alueeseen kuuluivat kehityshankkeet, joilla parannettiin kivenjalostuslaitosten tuotantoprosesseja ja -teknologiaa sekä laadunvarmistusta. Osa-alueeseen sisällytettiin myös hankkeet, jotka tähtäsivät alan yritysten erikoistumiseen ja verkottumiseen sekä tuotteiden jakelujärjestelmien kehittämiseen. Huomion kohteena oli mm. muotokappaleiden ja muiden vaikeasti työstettävien tuotteiden tuotannon kehittäminen. Uudet tuotteet ja rakennustekniset menetelmät Osa-alueeseen kuuluivat kehityshankkeet, joissa tuotteistettiin luonnonkivituotteita tai kehitettiin täysin uusia tuotteita ja tuotemalleja kaikille kivenjalostuksen sektoreille. Lisäksi siihen kuuluivat hankkeet, joissa kehitettiin luonnonkiven rakennusteknistä käyttöä ja suunnittelu-toteutus-menettelyn käyttöönottoa. Erityisen huomion kohteena oli louhinnassa syntyvän sivukiven tuotteistaminen. Osa-alueeseen kuuluivat myös hankkeet, joissa kehitettiin kiven louhinta- ja jalostuskoneita ja -laitteita sekä muuta alan teknologiaa. Kiviteollisuuden kansainvälistyminen Osa-alueeseen kuuluivat hankkeet, joilla lisättiin Suomen luonnonkivien ja kivituotteiden sekä koko alan kansainvälistä tunnettuutta. Lisäksi osa-alueeseen kuuluivat hankkeet, joilla lisättiin suomalaisten kivien ja kivituotteiden vientiä sekä yritysten ja tutkimuslaitosten kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteeksi asetettiin suomalaisen kiviteollisuuden aseman vahvistaminen erityisesti Itämeren alueella. Alan tunnetuksi tekeminen ja työvoiman saannin turvaaminen Osa-alueeseen kuuluivat kehityshankkeet, joilla luonnonkiveä tehtiin tunnetuksi materiaalina ja joilla lisättiin niin kuluttajien kuin rakentamisen ammattilaisten ja opiskelijoiden tuotetietoutta ja mielenkiintoa kivialaa kohtaan. Alueeseen sisällytettiin myös hankkeita, joilla vahvistettiin yritysten omia ja ulkopuolisia asiantuntijaresursseja, samoin kuin koulutuksen kehityshankkeita, joilla turvattiin teollisuuden tarvitseman ammattitaitoisen työvoiman saanti. Erityisen huomion kohteena oli informaatioteknologian käyttö niin tiedottamisessa kuin koulutuksessa. 1.6 Toteutunut rahoitus KIVI-ohjelmasta on Tekesin tuella rahoitettu 33 yrityshanketta, joista kaksi ohjelman koordinointihanketta. Tutkimushankkeiden lukumäärä on 10. Yrityshankkeiden yhteenlaskettu budjetti on 3,43 miljoonaa euroa ja tutkimushankkeiden 1,12 miljoonaa euroa. Näin ollen ohjelmasta Tekesin tuella toteutettujen hankkeiden budjetti on 4,56 miljoonaa euroa. Em. yrityshankkeisiin on kohdennettu julkista tukea avustuksina 1,65 miljoonaa euroa ja lainoina n euroa. Yrityshankkeisiin sisältyy ostoja tutkimuslaitoksilta yhteensä euron arvosta. Tutkimushankkeisiin on myönnetty julkista tukea avustuksina euroa. Ohjelman käynnistyessä patoutunut tutkimus- ja kehitystarve purkautui. Vuonna 2000 monet edellisenä vuonna aloitetut hankkeet jatkuivat eikä uusia hankkeita käynnistynyt montaakaan. Vuonna 2001 hankkeiden lukumäärä taas lisääntyi kun taas vuosi 2002 oli hankkeiden syntymisen näkökulmasta vaatimattomampi. Kehityshankkeiden syntymisen ja yritysten liiketoiminnan välillä on selvä yhteys. Mikäli normaali yritystoiminta on kiihkeää 6

20 4 000 KIVI-ohjelmaan hyväksyttyjen hankkeiden kokonaisbudjetit vuosittain T-hankkeet Y-hankkeet Kuva 1. KIVI-ohjelmaan hyväksyttyjen Tekes-rahoitteisten hankkeiden budjetit vuosittain. tahtovat kehityshankkeet jäädä jalkoihin ja siirtyä tulevaisuuteen. Tämä voitiin todeta esimerkiksi vuonna Kivialan yrityksistä harvassa on varsinaista kehityshenkilöstöä joten on luonnollista, että yrityksen arkisen liiketoiminnan hoitaminen on etusijalla. KIVI-ohjelmaan on laskettu mukaan muitakin alaan liittyviä kehittämishankkeita kuten kansainvälistymishankkeita ja koulutushankkeita. Näitä hankkeita on 12 kpl, joiden yhteenlaskettu budjetti on 2,47 miljoonaa euroa. Näihin hankkeisiin on julkista tukea kohdennettu euroa. Kaikki KIVI-ohjelmaan luettavat hankkeet yhteenlaskien on ohjelman toteutunut budjetti n. 8 miljoonaa euroa. Hankkeisiin myönnetyn julkisen tuen määrä on 3,6 miljoonaa euroa. Hankkeiden lukumäärä on 55. KIVI-ohjelman käynnistyessä ohjelmalle määriteltiin tavoiterahoitusjakauma osa-alueittain. Painopistealueiksi määriteltiin uudet tuotteet ja alan kansainvälistyminen. Taulukko 1. KIVI-ohjelman Tekes-rahoitteisten hankkeiden budjetit osa-alueittain. Kivi-ohjelman rahoituksen jakauma sektoreittain / Tekes-hankkeet Suunniteltu rahoitus Toteutunut rahoitus Tehokas ja ympäristöystävällinen louhinta 15 % 31,23 % Tehokas ja teknlogisesti edistynyt tuotanto ja jakelu 15 % 5,57 % Uudet tuotteet ja rakennustekniset menetelmät 30 % 44,97 % Kiviteollisuuden kansainvälistyminen 30 % 15,35 % Alan tunnetuksi tekeminen ja työvoiman saannin turvaaminen 15 % 2,88 % 100,00 % 7

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014

Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Horisontti 2020 mistä on kyse? Marja Nykänen 19.11.2014 Seuraavaksi aiheena: Mikä? Puiteohjelmien kunniakas historia Miksi? Kenelle Horisontti 2020 sopii? Mitä? Horisontin hankerahoituksen filosofia ja

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Sisällysluettelo KIVITEOLLISUUS VUONNA 2015...2 YLEISTÄ TOIMINNASTA...4 EDUNVALVONTA...4 TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA...5 KOULUTUSTOIMINTA...6 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA...6 KANSAINVÄLISET

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -

Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Kansainvälistyvä Keski-Suomi

Kansainvälistyvä Keski-Suomi Kansainvälistyvä Keski-Suomi 18.4.2008 Ritva Nirkkonen toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Osuus, % Keski-Suomen teollisuuden

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Teollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25

Lisätiedot

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013

Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella. Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Miten hyödynnän kv-opiskelijoita kansainvälistymisen alkutaipaleella Ari Koski & Zaki Khan 22.8.2013 Mistä kysymys? Onko yrityksesi ottamassa ensi askeleita kansainvälistymisessä tai suuntaamassa uusille

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012

Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 26.1.2012 1 Pk- ja kansainvälistymisrahoitus KiVi seminaari Mikkeli 25.1.2012 Finnveran rahoitus kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille vuonna 2010 Rahoituskanta 902,1 milj. vientitakuiden vastuukanta 201,2

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA?

EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? EKOSYSTEEMIT INVEST IN TYÖKALUNA? Mitä Invest in -tapahtumat ovat? M&A T&K&I toimintaa GREEN FIELD Jackpot Pääomasijoitus Tutkimus -rahaa Grants Uusi tuotannollinen yritys suomeen Green Field Yritysosto

Lisätiedot

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013

Nanso Group Venäjän kasvuohjelma. Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group Venäjän kasvuohjelma Jussi Tolvanen 24.1.2013 Nanso Group lyhyesti Nanso Group on 91 vuotta sitten perustettu vaatetusalan perheyhtiö Nanso Groupilla on vahva brändiportfolio, jonka brändeillä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4

AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 AFCEA 3.11.2009 PVTO2010 Taistelija / S4 -Jukka Lotvonen -Vice President, Government Solutions -NetHawk Oyj NetHawk Government Solutions PRIVILEGED Your Wireless Forces NetHawk in Brief - Complete solutions

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010

WorkPlace Pirkanmaa. Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista. Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 WorkPlace Pirkanmaa Kansainvälisiä osaajia korkeakouluista työelämään Kansainvälisten koulutusohjelmien tapaaminen 16.12.2010 Instituutin projektitoiminta: Instituutin rooli on suunnitella ja hallinnoida

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Perspectives on the future

Perspectives on the future Perspectives on the future Pemamek Oy Perustettu 1970 Loimaalle Established 1970 in Loimaa, Finland Pemamek Oy Henkilöstömäärä 130 Liikevaihto EUR 40 miljoonaa (2011) Vientiin yli 90% vuotuisesta tuotannosta,

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Toimintakertomus 2014. Sisällysluettelo

Toimintakertomus 2014. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo KIVITEOLLISUUS VUONNA 2014... 2 YLEISTÄ TOIMINNASTA... 3 EDUNVALVONTA... 3 TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA... 4 KOULUTUSTOIMINTA... 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA... 5 KANSAINVÄLISET YHTEYDET...

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Tuli Creating Business from Research

Tuli Creating Business from Research Tuli Creating Business from Research move! 2040 Säätytalo 6.8.2010 Sami Heikkiniemi Työkaluja eri suunnilta - Toisen tarpeesta omaksi liiketoiminnaksi Esitykseni 1. Tuli-ohjelmasta 2. Eväitä kilpailuun

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma

Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma Tekesin innovaatiorahoitus ja Green Growth ohjelma - Tuomo Suortti/Tekes 22.11.2012 DM 1036318 Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

Eurostars - rahoitusta kansainvälistyville pk-yrityksille

Eurostars - rahoitusta kansainvälistyville pk-yrityksille Eurostars - rahoitusta kansainvälistyville pk-yrityksille Kirsi Vähä-Pietilä Tekes Eurostars-rahoitusohjelma pk-yrityksille 2007-2013 EUREKAn ja EU:n yhteinen ohjelma Tällä hetkellä mukana 33 maata Itävalta,

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki

Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet. 22.3.2012 Timo Koskimäki Tavaroiden ulkomaankauppatilastojen tulkinnan haasteet 22.3.2012 Timo Koskimäki 1 Sisältö Johdannoksi Esimerkit Mikro: Kännykän arvonlisän komponentit Makro: Suomen kauppatase ja viestintäklusteri Kauppatilastojen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Mestaruussarjaan 9.12.2010

Mestaruussarjaan 9.12.2010 Kainuu Maakuntasarjasta Mestaruussarjaan Ota Koppi seminaari 9.12.2010 Eastwood Vuonna 2008 elokuussa startannut monimaakunnallinen puutuotealan kehittämisohjelma Mukana 4 maakuntaa Kainuu (Kainuun Etu

Lisätiedot

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy

Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka. Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy Kilpailukyky, johtaminen ja uusi tietotekniikka Mika Okkola, liiketoimintajohtaja, Microsoft Oy k Agenda Kansallinen kilpailukyky: Tietoalojen kasvu ja kilpailukyky Liiketoiminnan odotukset tietohallinnolle:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES

UX NÄKÖKULMA - KONECRANES UX NÄKÖKULMA - KONECRANES Johannes Tarkiainen Industrial Design Manager KONECRANES NUMEROINA LAITTEET TOIMINTOJA LÄHES 60 % 11 800 TYÖNTEKIJÄÄ 600 TOIMIPISTETTÄ ERI PUOLILLA MAAILMAA 50 MAASSA LIIKEVAIHDOSTA

Lisätiedot