Vesuri-ryhmän v rahoittamien hankkeiden tulokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesuri-ryhmän v. 2007-2013 rahoittamien hankkeiden tulokset"

Transkriptio

1 Vesuri-ryhmän v rahoittamien hankkeiden tulokset

2 Sisällysluettelo Lukijalle 3 Hanke- ja yritystukien tulokset kunnittain 4 5 Jämsän hanketuet Länkipohjan kesätoriyhdistys ry 6 Jämsän Ravi ry 7 Suinulan Kyläyhdistys ry 7 Jämsänkosken Metsästysyhdistys ry 8 Jämsän Seudun Moottorikerho ry 9 Jokilaakson Mäkiseura ry 10 Karppijärvi yhdistys ry 10 Pietilän kyläyhdistys ry 11 Jämsän kaupunki 12 Toijalanrannan asukasyhdistys ry 12 Porkkalan Kyläyhdistys ry, osatoteuttaja Porkkalan Riistapojat ry 13 Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy 14 Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy 14 Turkin kyläseura ry 15 Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry 15 Jämsek Oy Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry 18 Arvenmäki Asemamäki asukasyhdistys ry 19 Jämsän 4H-yhdistys ry 20 Eläkeliiton Längelmäen yhdistys ry 21 Vekkulan kyläyhdistys ry 21 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 22 Längelmäen kehitys ry 22 Keuruun hanketuet Pihlajaveden kyläyhdistys ry 23 Riihon kyläyhdistys ry 23 Keuruun Liesjärven Kyläseura ry 24 Pohjoisjärven Riistamiehet ry 24 Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry 25 Haapamäen Elokuvakerho 25 Keuruun 4H-yhdistys ry, osatoteuttaja Petäjäveden 4H-yhdistys ry 26 Jukojärven Veikot ry 26 Kulttuuriyhdistys Korpikirjasto ry 27 Keuruun kaupunki 28 Haapamäen Kyläyhdistys ry 29 Säynätsalon Erätoverit ry 33 Korpilahden Satama Oy 33 Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry, osatoteuttaja Ylä-Muuratjärvi Seura ry 34 Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry 34 Metsätorpanmaa - yhdistys ry 35 Kuhmoisten hanketuet Harmoisten Nuorisoseura ry 36 Päijälän Kristillinen Yhdistys ry 36 Kuhmoisten 4H-yhdistys ry 37 Kuhmoisten kunta 37 Ruolahden Nuorisoseura ry 38 Multian hanketuet Sahrajärven Nuorisoseura ry 39 Multian Jyske ry 39 Petäjäveden hanketuet Ylä-Kintauden Kyläyhdistys ry 40 Kuivasmäki-Kumpu kyläyhdistys ry 41 Metsäkulma Seura ry 41 Petäjäveden kunta, osatoteuttaja Multian kunta 42 Petäjäveden Yrittäjät ry 42 Jykes Oy 43 Alueelliset hankkeet Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA ry 44 Maaseudun Sivistysliitto 44 Alueiden väliset hankkeet Päijälän Seudun Metsästysseura ry 45 Virtain kaupunki 45 Sysmän 4H-yhdistys ry 45 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (Toimintalinja 2) Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus ry 46 Petäjäveden Vanhan Kirkon Säätiö 46 Leader Vesuri-ryhmä Korpilahden hanketuet Moksin Kyläseura ry 30 Muuratpartio ry 30 Oittilan Hirvimiehet ry 31 Putkilahden Kyläseura ry 32 Taitto ja paino: M-Print Oy Vilppula, 2014 Yhteistyössä: Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 2

3 Sirpa Jenni Jorma Matti Jaakko Eetu Arvo Jenni Tapio Kari Veli-Matti Valto Tämä julkaisu esittelee Leader Vesuri-ryhmän ohjelmakauden rahoittamien hankkeiden ja yritystukien tulokset ja vaikutukset. Matti Markku Marja Antti Eija Paikallista MoTo-maaseudun kehittämisohjelmaa toteutettiin Jämsässä, Keuruulla, Jyväskylän Korpilahdella, Kuhmoisissa, Multialla ja Petäjävedellä. Jaakko Kirsi Päivi Ari Tuomo Tuula Tomi Kyösti Pertti Jukka Hannu Paula Jarmo Veikko Ohjelmakauden keskeisimmät tulokset: Jaana Mauri Eeva Antero Jukka Pekka Mika Katja Jorma Paula Tuomo Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 23,33 htv Uusia rakennuksia 996,5 m² Perusparannettuja rakennuksia m² Kylien kehittämissuunnitelmia 17 kpl Kylien kyläkyselyitä 10 kpl Talkootyön arvo hankkeissa h / Tuula Janne Tiina Merja Mia Hanna Kalle Jouko Ulla Kaarina Matti Heidi Saara Elina Julkaisu on kirjoitettu syksyllä Hankkeiden toteutusaika päättyy joulukuun lopussa Lopulliset luvut saadaan vasta, kun hankkeet ovat päättyneet. Mukaan on otettu ne hankkeet, jotka on toteutettu ja niille on maksettu hanketukea. Heikki Paavo Arja Samuel Tapio Laura Anneli Seppo Anna Veikko Arja Veikko Leena Ilari Anitta Marjo Minna Kirsi Matti Kymmenet henkilöt ovat olleet tekemässä julkaisua, heistä osa on nimetty paloihin. Maaseudun kehittäminen tarvitsee monta tekijää, siihen voi jokainen tavallaan osallistua. Palapelimme ei ole koskaan valmis, ilman yhtä ei ole toista. Työ elinvoimaisen maaseudun hyväksi jatkuu. Risto Anne Esko Juha- Pekka Pertti 3

4 Hanke- ja yritystukien tulokset kunnittain Tällä sivulla on esitelty ohjelmakauden hanketukien tulokset ja vaikuttavuus kunnittain. Viereiseltä sivulta löytyvät alueemme yritystukea saaneet yritykset, nimen perässä oleva luku on tukipäätöksessä hyväksytty kustannusarvio. Kaaviossa on esitelty ohjelmakauden yritystukien tulokset ja vaikuttavuus kunnittain. Mukaan on otettu vain ne hankkeiden toteuttajat ja yritykset, joille on myös maksettu tukea. Sivuilla 44 ja 45 kerrotaan usean kunnan alueilla toteutetuista alueellisista ja alueiden välisistä hankkeista. Hanketukien kustannusarvio yhteensä Rakennetut rakennukset yhteensä 31 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 834 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 4,87 htv Laadittuja/päivitettyjä kylien kehittämissuunnitelmia 8 Kyläkyselyjä 8 Talkootyön arvo Investointihankkeita 5 ja kehittämishankkeita 8 Keuruu Hanketukien kustannusarvio yhteensä Perusparannetut rakennukset yhteensä 340 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 0,12 htv Laadittuja/päivitettyjä kyläsuunnitelmia 5 Kyläkyselyjä 2 Talkootyön arvo Investointihankkeita 1 ja kehittämishankkeita 1 Multia Petäjävesi Hanketukien kustannusarvio yhteensä Rakennetut rakennukset yhteensä 31 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 546 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 1,58 htv Laadittuja/päivitettyjä kylien kehittämissuunnitelmia 4 Talkootyön arvo Investointihankkeita 3 ja kehittämishankkeita 5 Hanketukien kustannusarvio yhteensä Rakennetut rakennukset yhteensä 690,5 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 2357 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 12,96 htv Talkootyön arvo Investointihankkeita 19 ja kehittämishankkeita 12 Hanketukien kustannusarvio yhteensä Perusparannetut rakennukset yhteensä 500 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 0,36 htv Talkootyön arvo Investointihankkeita 4 ja kehittämishankkeita 1 Jämsä Kuhmoinen Korpilahti Hanketukien kustannusarvio yhteensä Rakennetut rakennukset yhteensä 232 m² Perusparannetut rakennukset yhteensä 207 m² Hankkeiden ajaksi syntyneet työpaikat 3,44 htv Talkootyön arvo Investointihankkeita 6 ja kehittämishankkeita 3 4

5 Jämsän yrityshankkeet: Riihinen Päivi Lehtola Jouni Kullervo Simulaattorimaailma Oy Hirsibaari Katja Linden Jokilaakson Merkintä ja Eläinlääkäri Riikka Kolhinen Sari Inkiläinen Lounaskahvila Vehnäleipä Ay Jämsän Konekellari Ky LJ-Huolto Oy Jokilaakson Lasitus Koskinen Antti Fysioterapia Maarit Kerkkonen Tamminen Juha Kalervo MSM-asennus Oy Konepalvelu K. Laitinen Oy Koneurakointi Veljekset Långstöm ay Tikkaus ja Tarvike Katja Minkkinen Haggrén Maa- ja Vesi Oy JN Soodapuhallus Oy MinnaWood Janpack ky Autohuolto Ari Anttila Oy Seena`s Tone HSV Group Oy ja Tmi Eräopaspalvelu Talvi Villa Hiidenmäki Oy Maatalousyhtymä Niinijärvi Hietanen Kaisa Roivas Anni Kaisa Caprea Oy Korpilahden yrityshankkeet: Sarpaja Emalipuu Ulla Huttunen ja Arto Salminen ay Salon Kiviteollisuus Oy ja Hieronta- ja kotipalvelu Auringonkukka T:mi Piritta Kohvakka Ulla Pirkkanen Oy Tmi R-Ruoka Marja Komppa Kuhmoisten yrityshankkeet: Tmi Virtalähde Analog Audio Kuhmoisten Talonmiespalvelu ja Metallityö L. Pitkäniemi Perä-Pohjolan Paja Koirakiven Tilan Sora Kuhmoinen Päijän Marine Oy Mikan mökki - ja kiinteistöpalvelu Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala Sarin Kotikahvila Tmi Autopaja Seppo Koskinen a 1 kpl Käynnistystukia 1 kpl PETÄJÄVESI Yritystukea maksettu yhteensä 1 yritykselle Uudet työpaikat 1 htv Säilytettyjä työpaikkoja 1 htv MULTIA Yritystukea maksettu yhteensä 9 yritykselle Uusia naisyrityksiä 2 Uudet työpaikat 3,5 htv, joista 1 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 12,5 htv a 10 kpl Kehittämistukia 3 kpl Käynnistystukia 2 kpl a 29 kpl Kehittämistukia 5 kpl Käynnistystukia 1 kpl a 10 kpl JÄMSÄ Yritystukea maksettu yhteensä 31 yritykselle Uusia yrityksiä 17, joista naisyrityksiä 7, miesyrityksiä 10 Uudet työpaikat 22 htv, joista 0,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 22,05 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 6,55 htv Rahoitetut yritystuet v KUHMOINEN Yritystukea maksettu yhteensä 10 yritykselle Uusia miesyrityksiä 1 Uudet työpaikat 2,5 htv, joista 1,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 11,4 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 4 htv a 28 kpl Kehittämistukia 6 kpl Käynnistystukia 3 kpl KEURUU Yritystukea maksettu yhteensä 33 yritykselle Uusia yrityksiä 8, joista naisyrityksiä 3, miesyrityksiä 3 ja nuorten yrityksiä 2 Uudet työpaikat 15,5 htv, joista 2,5 htv alle 25-vuotiaille nuorille Säilytettyjä työpaikkoja 36,2 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 2,3 htv KORPILAHTI Yritystukea maksettu yhteensä 7 yritykselle Uusia miesyrityksiä 2 Uudet työpaikat 5,6 htv Säilytettyjä työpaikkoja 11 htv Hankkeen ajaksi syntyneitä työpaikkoja 1,6 htv a 6 kpl Kehittämistukia 1 kpl Käynnistystukia 3 kpl Keuruun yrityshankkeet: Studio Esko Oy Keuruun metsäpalvelu Tamminiemi Antti Tuomas Keuruun Eläinklinikka Oy Masan Kone Ky Keurusseudun Paintball Kalmakoski Kommandiittiyhtiö Seppo Sivula Keuruun Hius- ja Kauneusklinikka/Hiushovi Toiminimi Kirsi Pekola Keuruun KuntoStudio Keuruun perinneleipuri Oy IT- mainospalvelu Keuruun Keilakeskus Oy Keuruun Sport Center J.M. Koskinen Onni-Tonni Oy Pänkäläinen Juha Petri Tmi Jyrki Kekälinen De-Fra Translation D-RakSu Hanhiniemi Tero Pekka Café Raija Stunt Freaks Team Oy Keuruun Koneistus Oy Pixelmafia Oy Harjula Seppo Timo Sakari Sähkötarkastus Timo Tanhuala Tmi Niina Salminen Jyväskyläntien ykköspalvelut VP-Louhinta Jari Palva-aho Oy Tmi Ilkka Pummila TP Toimistopalvelut Oy Finnish Tattoo Multian yrityshankkeet: Nevalan Lomamökit ja Sisä-Suomen Kuvapäät Oy Aurinkoaitta Kynttiläpaja Kalevantuli Metsolan kartano Millitec Oy Multian Kone- Ja Urakointipalvelu Oy Metsolan Pihapiiri Oy Avoin yhtiö Aspin korjaamo Petäjäveden yrityshankkeet: Petäjäveden kiinteistöhuolto Jorma Kotamäki

6 KEURUU Länkipohjan kesätoriyhdistys ry Länkipohjan kesätorin kahviorakennus Torikahvilasta hyötyvät kyläläiset, kesä-asukkaat ja ulkopaikkakuntalaiset Omat tilat helpottavat järjestelyitä Länkipohjan kesätoriyhdistys on järjestänyt Längelmäen entisessä kuntakeskuksessa kesäisin toritapahtumia ja pitänyt torikahvilaa vuokratiloissa. Tilat myytiin ulkopuoliselle. Tuen avulla ostettiin kylällä sijaitseva kioski, joka remontoitiin. Kahvila on erittäin tärkeä ja keskeinen osa toritapahtumaa. Varsinainen kahvilatila on suuri terassi, jonka yhteydessä sijaitsee töllipörssi, sieltä voi käydä katsomassa mm. paikkakunnan esitteet ja myytävät talot. Kahvila on avoinna toritapahtumien ajan 15 kertaa kesässä. Kahvilan ylläpitäjinä ovat eri yhdistykset. Kahvion tuotto on niille merkittävä tulonlähde. Torikahvilan sanotaan olevan jo oleellinen osa Länkipohjaa. Kesätori tuo lauantaisin henkilöä Länkipohjan keskustaan. Kahvilassa on järjestetty mm. juhlia ja konsertteja. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Kesätorikahvila on elämys, se on tärkeä osa toritoimintaa JÄMSÄ 6 Länkipohjan kesätoritapahtuma

7 Jämsän Ravi ry Jämsän ravirata-alueen kehittäminen Luotiin paremmat harjoitteluolosuhteet ja mahdollistettiin yleisötapahtumien järjestäminen Kilpakorvessa Parannettiin ravirata-alueen turvallisuutta ja yleisilmettä, vähennettiin liikenteen aiheuttamaa häiriötä radalle Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden välillä Jämsän Ravi ry:n tavoitteena oli investointituen avulla edistää Jämsän seudun hevosharrastajien yhteistyötä luomalla entistä paremmat harjoitteluolosuhteet ja mahdollisuudet yleisötapahtumien järjestämiseksi Kilpakorvessa. Hankkeessa raviradan etukaarteen ja takasuoran vanha kuusi- ja vaneriaita korvattiin uudella lauta-aidalla 300 metrin matkalta. Etusuoralla oleva aita maalattiin ja radan ympäristöä siistittiin. Raviradan kunto ja kehittämiskohteet arvioitiin asiantuntijavoimin, tämä sisälsi mm. maaperätutkimuksia, salaojituksen toimivuuden arviointia sekä alueen kartoittamista. Rata-alueella oleva ratsastuskenttä peruskorjattiin; kentän pohjamateriaali uusittiin, se aidattiin ja valaistus laitettiin kuntoon. Toimenpiteillä parannettiin Kilpakorven ravirata-alueen yleisilmettä ja sen käytettävyyttä erilaisiin hevosurheilutoimintoihin sekä yleisötilaisuuksiin. Aitojen uusimisella ja maalaamisella parannettiin yleisilmettä, turvallisuutta ja vähennettiin liikenteen aiheuttamaa häiriötä radalle. Radan kunnon arviointi antaa tulevaisuudessa mahdollisuudet kustannustehokkaaseen Suinulan Kyläyhdistys ry Valokuituverkko Suinulaan Valokuituverkosta hyötyvät kylän asukkaat, yhdistykset ja yritykset Suinulaan saatiin nykyaikaiset ja toimivat tietoliikenneyhteydet Valokuituverkolla parannettiin asumisen laatua, kylä on houkutteleva uusien asukkaiden saamiseksi ja oikein kohdistettuun rataremonttiin, uusi aluekartta tukee alueen käyttöä ja uudistamista. Ratsastuskentän kunnostus laajensi rata-alueen käyttöä, kun aiemmin raviurheiluun painottunut Kilpakorpi sai rinnalleen myös ratsastustoimintaa omalla siihen tarkoitetulla alueella. Hankkeen myötä myös muu yhteistyö seurojen ja hevosurheilulajien välillä lisääntyi ja ravien talkootoimintaan saatiin paljon uusia kasvoja. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Jämsän Suinulaan rakennettiin valokuituverkko. Hankkeen alussa selvitettiin kuituverkkoon liittyvien kiinteistöjen määrä ja sijainti sekä tehtiin toiminta-alueen rajaus. Valokuituverkon rakentamiseen kuului runkoverkon rakentaminen, tilaajaverkon rakentaminen pihapiirin asti, aktiivilaitteet ja tarvikkeet. Liittyjiä valokuituverkkoon oli 31 kappaletta, joista yksi on kymmenen asunnon rivitaloasunto-osakeyhtiö. Verkko saavutti 40 taloutta. Hankkeella luotiin nykyaikainen ja toimiva tietoliikenneyhteys kyläläisille sekä kylällä toimiville yhdistyksille ja yrityksille, se paransi asumisen ja yrittämisen laatua. Kustannusarvio: Kilpakorven ravirata JÄMSÄ KEURUU Kehittämistuki Valokuituverkon rakentaminen Jämsän Suinulaan. 7

8 Jämsänkosken Metsästysyhdistys ry Manskiven metsäkämpän entisöinti Manskivi 2, sauna ja liiteri Metsäkämpällä voidaan järjestää kursseja, koulutuksia ja perhejuhlia Lahtivaja Manskiven sauna Manskiven metsäkämppä entisöitiin, rakennettiin kota, lahtivaja, liiteri ja sauna Manskiven metsäkämppä kunnostettiin ja laajennettiin ympäristö- ja kulttuurikohteeksi sekä yleisiksi kokoontumistiloiksi ja retkikohteeksi JÄMSÄ KEURUU Jämsänkosken Metsästysyhdistys kunnosti ja laajensi tuen avulla Manskiven metsäkämpän rakennukset ympäristö- ja kulttuurikohteeksi sekä yleisiksi kokoontumistiloiksi ja retkikohteeksi. Metsäkämppä entisöitiin ulkoa ja sisältä. Kämppään uusittiin katto, maalattiin ulkoseinät, ikkunat ja ovet kunnostettiin. Sisäpuolelta uusittiin mm. takka, keittiökalusteet, pöydät ja tuolit. Tuen avulla rakennettiin lahtivaja ja kota. Tiloja käyttävät esim. partiolaiset ja koiraharrastajat. Metsäkämpässä voi järjestää kursseja, koulutuksia ja perhejuhlia. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Vanhat ja pahasti jo ränsistyneet liiteri ja sauna poltettiin sijoilleen, uudet tilat rakennettiin jatkohankkeessa. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Manskiven metsäkämppä Manskiven kota ja sauna. 8

9 Jämsän Seudun Moottorikerho ry - Huoltorakennuksen siirtäminen ja saneeraaminen Haaralankankaalle Jämsän Seudun Moottorikerhon tavoitteena oli nostaa alueen tasoa rakentamalla huoltorakennus Haaralankankaalle. Kerho järjestää vuosittain useita kilpailuja motocrossissa, endurossa ja crosscountryssä. Kerho ylläpitää harrastajilleen ilmaista harjoitusrataa ja enduroreittejä Haaralankankaalla. Huoltorakennuksen rakentaminen auttaa kaikkien harrastajaryhmien toimintaa. Huoltorakennus rakennettiin viipaleparakeista, jotka lahjoitti UPM:n Kaipolan tehdas. Rakennuksessa on keittiö-, WC-, pukuhuone-, suihku-, sauna-, kokoontumis-, toimisto-, varastotilat ja katos. Investoinnin jälkeen kerhon on helpompi järjestää kilpailuja, huoltorakennus mahdollistaa myös arvokisojen järjestämisen. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä mm. Jämsän ammattiopiston kanssa; toisen luokan opiskelijat ja opettaja rakensivat rakennuksen pohjat ja sokkelit. Oppilaitoksesta oli työharjoittelussa myös neljä opiskelijaa kuukauden ajan. Huoltorakennus parantaa alueen vetovoimaisuutta, käyttäjämäärä lisääntyy ja toiminta laajenee entisestään. Investoinnilla Haaralankankaan huoltorakennus Haaralankankaalla voidaan harrastaa monipuolisesti ja järjestää kursseja, koulutuksia ja kokouksia Huoltorakennus mahdollistaa arvokisojen järjestämisen. Enduron Euroopan mestaruuskisojen osakilpailut kesällä 2015 Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Yhteistyö lisääntyi eri yhdistysten ja toimijoiden välillä taataan kuntalaisille, junioreille ja harrastajille hyvät olosuhteet. Hanke edistää alueella moottoripyöräurheilua, ulkoilua, maastopyöräilyä, suunnistusta, koiraharrastusta, moottorikelkkailua, hiihtoa ja mönkijäharrastusta. Huoltorakennusta vuokrataan myös kurssien, kokousten ja koulutusten pitopaikaksi. JÄMSÄ KEURUU 9

10 Jokilaakson Mäkiseura ry Oinaalan Mäkihyppykeskuksen kunnostus Jokilaakson Mäkiseura on alueen ainut mäkihyppytoimintaa pyörittävä urheiluseura. Oinaalan Mäkihyppykeskuksessa on neljä hyppyrimäkeä. Hyppääminen on ollut talvella mahdollista lähes päivittäin. Vuosien varrella mäkihyppy on kehittynyt yhä suuremmassa määrin ympärivuotiseksi harrastukseksi. Lauhtuneet talvet ovat lyhentäneet talvihyppykautta ja korostaneet siten kesähyppäämisen merkitystä. Mäkiseura sai investointitukea K43-mäen muovittamiseen, alamäen turva-aitojen ja kastelujärjestelmän rakentamiseen. K43-mäen muovittamisen yhteydessä muovin toimittajalta tuli ehdotus kokeilla veloituksetta muoviruohomattoa K15-mäen muovittamiseen. Kokeilu oli onnistunut ja hankkeessa muovitettiin muoviruohomatolla myös K5- ja K25-mäet. K43-, K25- ja K5-mäet muovitettiin, rakennettiin K43-alamäen turva-aidat ja kastelujärjestelmä Muovittamisen jälkeen Oinaalassa mäkihyppyharrastus on ympärivuotista toimintaa. Koko Suomessa on vain muutamia tämän kokoluokan muovitettuja hyppyrimäkiä, joten hyppääjiä tulee ympäri maata. Muovimäki on parantanut Jämsän seudun mäkihyppytoiminnan puitteita oleellisesti. Se täydentää nuorison urheilumahdollisuuksia alueella. Hyppyritoiminnan muuttuessa ympärivuotiseksi lajin houkuttelevuus kasvaa ja saadaan uusia harrastajia lajin pariin. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hyppyrimäen muovittaminen mahdollistaa lajin harrastamisen ympärivuotisesti Hyppääjän kehittyminen vaatii lajin ympärivuotisen harrastamisen JÄMSÄ KEURUU Karppijärvi yhdistys ry Karppijärven kunnostaminen Karppijärvi sijaitsee Jämsän luoteisreunalla 22 km keskustasta Mänttään päin, järven pinta-ala on 27 ha ja keskisyvyys alle 1,5 metriä. Kaunis, kalaisa ja rauhallinen järvi on vuosikymmenten ajan tarjonnut erinomaiset puitteet monipuoliselle virkistyskäytölle; uimiselle, veneilylle, melonnalle, kalastukselle ja metsästykselle. Ajan myötä kasvusto oli vallannut jo melkein puolet järven pinta-alasta ja kasvusto näytti edelleen leviävän. Karppijärvi yhdistys kunnosti järven ruoppaamalla, jotta järven happitasapaino ja luonnollinen virtaus saatiin paranemaan. Tavoitteena oli myös järven rehevöitymisen pysäyttäminen Karppijärven kunnostus Karppijärvi kunnostettiin ruoppaamalla, jotta järven happitasapaino ja luonnollinen virtaus saatiin paranemaan ja liikakasvuston poistaminen. Kunnostamistoimenpiteet aloitettiin leikkaamalla kasvimassaa pois, jotta järvestä saatiin ruoppauskelpoinen. Järven pohjaa ruopattiin tuen avulla yhteisessä käytössä olevilta ja veden virtauksen kannalta keskeisiltä kohdilta. Hankkeen aikana ruopattiin omarahoitteisesti maanomistajien vene- ja uimarantoja 0-20 m rannasta. Järven yläpuoliseen puroon rakennettiin saostusallas ja järven alapäähän pohjapato kalatietä varten. Hankkeen vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Kasvimassan leikkausta Karppijärvestä 10

11 Pietilän kyläyhdistys ry Kulttuuri kukoistakoon Sähkökoskella Pietilän kaupunginosassa Sähkökosken ulkoilualueella on teatterikatsomo, maauimala, sauna ja kota, joita ylläpitää Pietilän kyläyhdistys. Vuosina hankerahoituksen avulla rakennettiin saunarakennus, kota, teatterikatsomo, liiteri ja varasto sekä raivattiin Sähkökosken maauimala. Ulkoilualuetta kehitettiin investointituen avulla vuosina kattamalla näyttämöalue, rakentamalla parkkialue ja kunnostamalla tieosuutta. Jätevesijärjestelmä muutettiin asentamalla lokasäiliö. Maauimalaan tehtiin veden virtausmuutos. Näyttämön kattaminen suojaa esiintyjien soittimia ja äänentoistolaitteita sateelta sekä parantaa akustiikkaa. Parkkipaikan rakentamisella lisättiin turvallisuutta, kun autot saatiin pois teiden varsilta. Maauimalan virtausmuutoksella veden lämpötila nousi, lokasäiliön asentamisen jälkeen jätevesijärjestelmä on lakisääteinen ja ympäristöystävällinen. Sähkökosken ulkoilualue on kyläläisten ja muiden asukkaiden käytössä, saunarakennus on kesäaikaan lähestulkoon joka viikonloppu varattu, talvella maauimalassa on avantouinti mahdollisuus kaksi kertaa viikossa. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Näyttämölle rakennettiin katos, joka suojaa esiintyjien soittimia ja äänentoistolaitteita Lisättiin turvallisuutta Parannettiin ulkoilualueen viihtyvyyttä Jätevesijärjestelmä muutettiin ympäristöystävälliseksi JÄMSÄ KEURUU Teatterinäyttämön katos 11

12 Jämsän kaupunki Ulkoilureitistöjen täydentäminen Vuodesta 1999 lähtien on pohjoisella Pirkanmaalla sekä Jämsän alueella toteutettu pitkäjänteistä ulkoilureittiverkoston kokoamista. Aikaisempien hankkeiden tuloksena alueelle on saatu lähes 300 km hiihto- ja patikkareittejä ja yli 200 km moottorikelkkaurastoa/monitoimiurastoa. Hanke alkoi osana Snowconnection -projektia ja jatkui alkaen osana Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Ulkoilureitistöjen rakentamistöiden koordinointihanketta. Edellä mainittujen sateenvarjohankkeiden myötä saatiin toteutettua laaja lähes koko Tampereen pohjoisen puolen Pirkanmaan sekä läntisen/ eteläisen Keski-Suomen alueen moottorikelkkailun runkourasto. Hankkeella tuettiin laajalla alueella matkailuyritysten ja muiden pienyritysten toimintaedellytyksiä parantamalla suurten matkailukeskusten asiakasvirtojen levittäytymistä ympäristöalueelle. Urille tehtiin maankäyttösopimukset, jotka kirjattiin Maanmittauslaitoksessa. Reitistöä rakennettiin välille Halli kantatie 58/raja 26 km ja Jämsä-Kuhmoinen 35 km. Reitistö soveltuu osittain myös patikointiin sekä maastopyöräilyyn. Rakennettiin reitistöä välille Halli-kantatie 58/raja 26 km ja Jämsä-Kuhmoinen 35 km luonnossa liikkumisen ympäri vuoden. Urat palvelevat moottorikelkkailijoiden lisäksi myös patikoijia, maastopyöräilijöitä, vaeltajia, marjastajia, sienestäjiä, lintubongareita, kalastajia ja metsästäjiä. Talviaikaan hiihtäjät, patikoijat, lumikenkäkävelijät ja potkukelkkailijat voivat hyödyntää uria. Toimenpiteet lisäävät paikallisen väestön ja vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuuksia nauttia ympäröivästä luonnosta. Maanomistajat voivat hyödyntää infrastruktuuria tilanhoitotöissään. Kustannusarvio: Reitistö palvelee moottorikelkkailijoiden lisäksi pyöräilijöitä, patikoijia ja muita luonnossa liikkuvia kesäisin ja talvisin Tuki matkailu- ja pienyritysten toimintaedellytyksiä KEURUU JÄMSÄ Alueen uraverkosto täydentyi kokonaisuudeksi ja uutta uraa valmistui kaikkiaan 61 km. Urat ovat hyvin pohjattuja, merkittyjä ja opastettuja. Ne mahdollistavat turvallisen ja miellyttävän Toijalanrannan asukasyhdistys ry Toijalanrannan asukasyhdistyksen rantasauna ja kokoontumispaikka Toijalanrantaan rakennettiin rantasauna, grillikatos ja puuvaja, lisäksi alueelle rakennettiin kuivakäymälä Jämsän ammattiopiston oppilastyönä. Rantaan siirrettiin vanha uimalaituri läheiseltä käytöstä poistetulta uimarannalta. Hankkeen tuloksena Toijalanrannassa on viihtyisä ja lapsiturvallinen rantasauna grillikatoksineen ja käymälöineen. Kiinteistö tarjoaa tukikohdan asuinalueen yhteistyön rakentumiseen, yhteisten tapahtumien järjestämiseen ja yhteisen hengen luomiseen. Hankkeessa parannettiin alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä. Rantasaunaa käyttävät yksityiset henkilöt, partiolaiset, koululaiset ja urheiluvalmennettavat kokoustiloina. Saunalla pidetään useita tapahtumia mm. hölkkäkisoja. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Toijalanrantaan rakennettiin rantasauna, liiteri ja grillikatos Toijalanrannan kokoontumispaikka Rantasaunalla järjestetään tapahtumia ja tiloja vuokrataan yksityiseen käyttöön Hanke paransi alueen vetovoimaisuutta ja viihtyisyyttä 12

13 Porkkalan Kyläyhdistys ry, osatoteuttaja Porkkalan Riistapojat ry Kylätalon rakentaminen Luoteis-Koskenpäälle Porkkalan kylätalon kalustehankinnat Porkkalan kylälle rakennettiin yhteiset kokoontumistilat Kylätalon rakentaminen aktivoi kyläyhteisöä Kokoontumistilat mahdollistavat monipuolisen toiminnan järjestämisen, kylä pysyy vireänä ja kiinnostavana Luoteis-Koskenpäälle rakennettiin Porkkalan Kyläyhdistyksen ja Porkkalan Riistapoikien toimesta kylätalo, varastorakennus, jätevesijärjestelmä, kaivo ja tie tontille sekä lahtivaja, jonka yhteyteen taukotupa. Investointitukea ei myönnetty lahtivajan rakentamiseen. Lahtivaja taukotupineen on Riistapoikien ja kylätalo Porkkalan Kyläyhdistyksen hallinnassa. Varastorakennus on yhdistysten yhteinen. Vuonna 2007 perustettu kyläyhdistys teki kyläsuunnitelman. Suurimpana ongelmana kyläläiset kokivat yhteisten kokoontumistilojen puuttumisen. Kylätalon rakentamisella pyritään pitämään luoteinen Koskenpää asuttuna ja kiinnostavana alueena vakituiselle ja vapaa-ajan asumiselle. Tiloissa järjestetään erilaisia kursseja, kokouksia sekä perhejuhlia. Kylätalo ja taukotupa toimivat myös tukikohtana omatoimisille matkailijoille ja retkeilijöille. Taukotupa toimii esim. pienryhmätilana, jota voivat hyödyntää hiihto-, pa- tikka, moottorikelkka- ja mönkijäreittien käyttäjät sekä muut halukkaat. Hankkeen päätyttyä kylälle saatiin toimivat tilat monipuolisen toiminnan järjestämiseen ja siten erilaisten toimintojen kehittämiseen. Kyläyhteisö toimii aktiivisemmin. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Porkkalan kyläyhdistys sai investointitukea myös kylätalon kalustehankintoihin. Kylätalo varustettiin niin, että tilojen käyttö monipuoliseen toimintaan on mahdollista ja tilat ovat vuokrattavissa yksityistilaisuuksiin. Kustannusarvio: JÄMSÄ KEURUU Porkkalan kylätalo 13

14 Jämsänjokilaakson Jäähalli Oy Jämsän jäähallin pukutilojen saneeraus, yleisilmeen kohotus ja rakenteiden kunnostus Jämsänjokilaakson Jäähallin omistavat paikalliset jääurheiluseurat, yksityiset osakkeenomistajat, Jämsän kaupunki ja paikalliset yritykset. Jämsän jäähallia remontoitiin investointituen avulla. Varsinaisen jäähallin runkorakenteet on hallin rakentamisen yhteydessä paalutettu. Pukukopit on rakennettu myöhemmin ja sen yhteydessä paalutusta ei ole suoritettu, tästä johtuen pukukopit suihkutiloineen olivat painuneet. Peseytymistilojen kohdalla vaarana oli, että kosteus pääsee ajan myötä runkorakenteisiin. Jäähalliin tehtiin kuntokartoitus. Hallin pesu- ja pukutilat, kahvio sekä hallin seinät remontoitiin, pelaajakäytävää korotettiin ja päällystettiin. Hallia uudistettiin rakentamalla tuulikaapit eteiseen sekä tekemällä varastosta valvomo, tila lämpöeristettiin ja lattiaa suoristettiin. Säilytyskaappeja tuli lisää. Jäähalliyhtiö uusi hankkeen ulkopuolella omalla rahoituksellaan laidat ja paransi ilmanvaihtoa. Remontin jälkeen jäähalli on hygieeninen urheilupaikka, jossa voi harrastaa turvallisesti. Hallin käyttöaste lisääntyi ja monipuolistui. Yhteistyö lisääntyi eri tahojen kanssa ja seurat ovat aktivoituneet parantamaan omia toimintojaan. Jäähallia käyttävät jääurheilijat, koululaiset, yksityiset henkilöt ja yleisurheilijat. Jämsänjokilaakson halli on ainoa Jämsässä, joka on auki ympärivuoden. Kesällä halli toimii mm. yrittäjien juhlapaikkana, konserttipaikkana sekä messujen ja näyttelyiden pitopaikkana. Kahviota vuokrataan kokoustiloiksi. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Remontin jälkeen jäähalli on turvallinen ja hygieeninen harrastuspaikka Jäähallin pesu- ja pukutilat, kahvio sekä hallin seinät remontoitiin. Hallia uudistettiin rakentamalla tuulikaapit ja lisäämällä säilytystilaa Hallin käyttöaste nousi ja monipuolistui sekä yhteistyö lisääntyi JÄMSÄ Yleishyödyllinen kehittäminen I KEURUU Koskenpään Kehittämisyhtiö Oy Rakennusmahdollisuuksien selvittäminen Koskenpäällä Kartoitettiin asunto- ja tonttitilanne Koskenpäällä ja järjestettiin kaksi yleisötilaisuutta Kiinnostus Koskenpäätä kohtaan lisääntyi Yksi omakotitalo myytiin toiminta-alueelta, lisäksi myytiin muutama kiinteistö toiminta-alueen ulkopuolelta Kehittämishankkeessa hankevetäjä kartoitti asunto- ja tonttitilanteen Koskenpäällä, toiminta-alue oli yksi kilometri suuntaansa kylän keskustasta. Tarkoituksena oli etsiä yksityisten maanomistajien ja yhteiskunnan hallussa olevia rakennustontteja ja selvittää maanomistajien halukkuus uusien tonttien myyntiin ja asumattomien talojen uudelleen asuttamiseen. Koskenpäällä järjestettiin kaksi maaseuturakentamiseen ja maankäytön suunnitteluun liittyvää yleisötilaisuutta. Kylähankkeesta kirjoitettiin mm. Jämsän seutuun. Juttu sai Etelä-Suomessa asuvat veljekset myymään Koskenpäällä omistamansa kotitalon. Uudet asukkaat ovat remontoineet taloa sekä tehneet laajennusosan. Lisäksi myytiin muutama kiinteistö toiminta-alueen ulkopuolelta. Ostajien ja myyjien näkemykset hintatasosta eivät aina kohdanneet. Tonttien myyntiä vaikeutti osaltaan myös se, että perikuntien oli vaikea luopua omistamistaan kiinteistöistä. Yksityisten maanomistajien suhtautuminen hankkeeseen oli pääosin hyvin positiivinen ja kiinnostus Koskenpäätä kohtaan lisääntyi. Kustannusarvio: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,25 htv 14

15 Turkinkyläseura ry Kylätalon kunnostushanke Parannettiin toimintaedellytyksiä Piha-alueen laajentamisella lisättiin turvallisuutta Investointituen avulla rakennettiin kylätaloon uusi peltikatto. Alkuperäinen tiilikatto oli jo niin huonokuntoinen, että vaarana oli vesivuoto kattorakenteisiin. Hirsirakennuksen painaumien myötä katon lappeet olivat menneet notkolleen. Samalla rakennettiin isompi piha-alue sorapäällysteisenä. Suurten tapahtumien aikana lämminvesivaraaja oli liian pieni ja entisen 30 l tilalle vaihdettiin 100 litrainen varaaja. Toimenpiteillä varmistettiin kylätalon säilyminen myös tulevaisuudessa Toimenpiteillä varmistettiin kylätalon säilyminen käyttökuntoisena sekä parannettiin toimintaedellytyksiä. Kylätalo toimii yhteisten tilaisuuksien järjestämispaikkana, opintopiirien ja kerhojen työtiloina sekä aktiivisesti toimivan harrastajateatterin näyttämönä. Piha-alueen turvallisuus lisääntyi laajennuksen myötä. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Turkinkylän kylätalo Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry Särkikankaan moottoriradan kehittäminen Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat omistaa maa-alueen, jossa toimii Särkikankaan moottorirata. Kilparataa sekä alueen rakennuksia on vuosien varrella kunnostettu seuran omin voimin. Investointituen avulla rataa asfaltoitiin lisää m², hevosenkenkämutkaa muutettiin paremmin ajettavaksi ja lähtösuoraa pidennettiin. Samoihin kohtiin asennettiin uudet ratakaiteet. Hankkeessa laajennettiin varikkoaluetta 1,5 ha ja alueelle rakennettiin varikkokatos jätehuoltoa varten. Varikkoalueen laajentamisen yhteydessä puustoa kaadettiin 1 ha alueelta, soraa ja mursketta liikutettiin alueella yhteensä m³. Urheiluseura sai sponsoritukea eritavoin. Investoinneilla mahdollistettiin myös SM-tason kisojen järjestäminen Särkikankaalla Moottoriradan käyttö harjoittelutarkoitukseen lisääntyi kilpailijoiden, yksityisten ja myös nuorten alle ajokorttiikäisten henkilöiden keskuudessa Parannettiin radan ja parkkialueen turvallisuutta Rata on monipuolisessa käytössä. Sinne pääsevät myös ulkopuoliset pientä käyttökorvausta vastaan. Rata on suljettu alue, jossa jokaisella sekä nuorella että aikuisella on mahdollisuus opetella ajoneuvon hallintaa ja käyttäytymistä ilman että siitä olisi vaaraa ulkopuolisille. Erityisesti nuorille tämän kaltainen harrastus on tärkeä ja auttaa monen tulevan kuljettajan liikennekäyttäytymiseen. Autokoulut ovat radan mahdollisia käyttäjiä. Mäntän Seudun Eräpirkat ovat käyttäneet rata-aluetta suunnistukseen. Urheiluautoilijat tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Moottoriradalla järjestetään 4 5 kisaa vuodessa esim. jokamiesluokassa, autocrossissa, src-luokassa, rokkirallissa, sprinteissä ja rallissa. Toimenpiteet mahdollistavat jopa SM-tason kilpailujen saamisen, SM-kisat jokamiesluokassa järjestettiin Särkikankaalla yhteistyössä Oriveden Seudun Urheiluautoilijoiden kanssa Kisojen kokonaishenkilömäärä viikonloppuna oli Toimenpiteiden jälkeen ajoharjoittelu on lisääntynyt ja kävijämäärät kisoissa ovat kasvaneet. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Kuva: Olli Huttunen JÄMSÄ KEURUU Särkikankaan moottorirata 15

16 Jämsek Oy Himos-alueen ja Jämsän seudun reitistösuunnitelman laatiminen ja reitistöpoolin perustaminen Jämsek Oy toteutti kolme investointihanketta ja yhden elinkeinojen kehittämishankkeen. JÄMSÄ Elinkeinojen kehittäminen I KEURUU Hankkeessa laadittiin Himos-alueen ja Jämsän seudun reitistön kehittämis- ja investointisuunnitelma, jossa kartoitettiin olemassa olevien reitistöjen kunto, laajuus, kehittämistarpeet sekä vireillä olevat reitistöhankkeet. Reitistön laajennukset suunniteltiin Himos-alueella ja maaseudulla sijaitsevien matkailuyritysten, heidän asiakkaiden sekä paikallisten asukkaiden tarpeet huomioon ottaen ja linkittyen Himos-matkailukeskukseen. Hankkeen toisen osan tavoitteena oli käynnistää uudelleen jo aikaisemmin perustetun Himosvuoren latuosuuskunnan toiminta. Tässä työssä Jämsek ja Himoksen laatujohtoryhmä oli merkittävästi käytännön työssä mukana. Osuuskunnalle luotiin toiminta- ja rahoitusmalli. Himosvuoren latuosuuskunnan tehtävänä on reitistöjen kunnossapidosta ja ylläpidon kustannuksista sopiminen sekä poolin koordinaation järjestäminen. Tämän pohjalta Jämsek toteutti vielä kolme hanketta. Hankkeen jälkeen tehtiin Himos ulkoilureitistön kokonaissuunnitelma. Himos-alueen reittikarttojen suunnittelu ja uusiminen Ulkoilureitistöjä markkinoidaan asiakkaiden käyttöön, niistä pitää olla paikkaansa pitävät ja ajantasalla olevat kartat, jotta eksymisiltä ja muilta ylimääräisiltä hankaluuksilta vältytään. Hankkeessa uusittiin Himoksen alueen latu-, kävely- ja pyöräilyreittien kartat. Himos-alueella olevat suuret info-taulut päivitettiin ja kaksi isoa karttaa tehtiin Jämsän keskustan alueelle. Hanke tuotti laadukkaat ulkoilureitistökartat, jotka helpottavat aktiviteettien saavutettavuutta ja markkinointia ja parantavat turvallisuutta. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä Parannettiin yksityisten henkilöiden ja asiakkaiden mahdollisuutta ulkoiluaktiviteettien käyttöön, monipuolistettiin harrastusmahdollisuuksia Kustannusarvio: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,54 htv Kehitettiin elinkeino- ja palvelualoja, lisättiin liikevaihdon sekä tuottavuuden kasvua Kehitettiin ulkoilureitistöjä asiakkaiden ja yritysten tarpeisiin huomiota karttojen käytettävyyteen useampien reittien saamiseksi samalle karttalehdelle. Kunnossa olevat reitistöt ovat maaseutumatkailuyrityksille ja kärkiyritys Himokselle lisäarvoa tuottava elementti kohteen markkinoinnissa koti- ja ulkomaisille asiakkaille. Kustannusarvio: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,25 htv 16

17 Himos-alueen ulkoilureitistöjen kunnostus ja laajennus Reitistöt kartoitettiin, jokaisella osa-alueella todettiin tarvetta kunnostus- ja parannustoimenpiteisiin. Hankkeessa saatiin alueen hiihtolatujen pohjat parempikuntoisiksi ja helpommiksi huoltaa. Latureittiä rakennettiin 4,5 km Länsi-Himoksesta kansanopistolle, josta yhteys Jämsän keskustan latureitteihin saavutettiin. Uusi patikkareitti kolmen huipun lenkki tehtiin rinnealueelle. Lenkki käyttää hyväkseen jo olemassa olevia kävelypolkuja ja rinteiden siirtymä- ja huoltoreittejä. Reitti on 5 km:n mittainen. Reitti on myös käytettävissä vaativaan maastopyöräilyyn. Jämsänniemen pyöräilyreitistö kartoitettiin olemassa olevista maastoteistä ja piirrettiin kartalle, ne löytyvät internetistä. Reitistössä on sekä kestopäällyste- että hiekkatietä. Alueen reitistöjen viitoitus uusittiin. Käytettävyys parani ratkaisevasti. Se tukee matkailuyritysten toimintaa alueella ja mahdollistaa luontoaktiviteettien paremman tavoitettavuuden niin matkailuyritysten asiakkaille kun paikallisille asukkaillekin. ulkoilumahdollisuudet lisääntyivät. Hanke loi Himos-alueelle hyvän perusreitistön, josta on helppo jatkaa lisärakentamista. Hankkeissa kehitettiin yhteistyömalli matkailukeskuksen ja pienyrittäjien kesken. Hanke paransi omalta osaltaan Himos-alueen asiakkaiden mahdollisuutta ulkoiluaktiviteettien käyttöön ja lisäsi viihtyvyyttä ja ajankäyttöä Jämsän seudulla. Harrastusmahdollisuuksien monipuolisuus ja ympärivuotisuus on tärkeä valintaperuste vapaa-ajan viettopaikkaa valittaessa. Paikallisten asukkaiden Himos-alueen ulkoilureitistöjen täydentäminen Hankkeessa rakennettiin ja kunnostettiin ulkoilureittien taukopaikkoja, kaksi uutta laavua tehtiin reitistöjen yhtymäkohtiin. Ensimmäinen rakennettiin Patalahden pohjoisrannalle Patapirtin läheisyyteen ja toinen Myllyjärven rantaan. Kolmas kohde oli Pykälän hiihto- ja patikkareitin varrella oleva luonnonkaunis kivilaavu, johon tehtiin kunnostustyö. Taukopaikat ovat hiihtäjien, retkiluistelijoiden, patikoijien, melojien ja moottorikelkkailijoiden käytettävissä. Lisäksi tehtiin Himoksen lähialueen Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,5 htv pyöräilyreittien laajennus kattamaan alueet Himos, Juokslahti, Morva, Haavisto, Jämsänkoski ja Jämsä. Hankkeessa syntyi 75 km merkittyä pyöräreitistöä. Hanke piti sisällään reitin suunnittelun ja pyöräilyopasteiden tuottamisen. Hankkeessa oli tarkoitus rakentaa moottorikelkkauraa, mutta se jäi pois maanomistajien vastustuksen takia. Retkeilyreiteille tuli hankkeen myötä kaksi uutta taukotupaa ja yksi vanha kunnostettiin. Pyöräilyreitti laajeni kaksinkertaiseksi ja kattaa kokonaisuudessaan Himoksen pohjoiset alueet. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,66 htv JÄMSÄ KEURUU 17

18 Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Jämsän Voimavara järjestöverkosto esiselvitys Jämsän Voimavara Yhdessä Enemmän Yhteistyö lisääntyi, järjestettiin yhdistysmessut. Vuoropuhelu järjestöjen ja kaupungin välillä Perustettiin Jämsän Voimavara yhdistys JÄMSÄ Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Yhdistysten tilaratkaisut, periaatelinjaus kaupungille Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry oli hallinnoijana molemmissa Jämsässä toteutetuissa hankkeissa. Esiselvityksen tavoitteena oli lisätä järjestöjen toimintaedellytyksiä luomalla Jämsään järjestöjen yhteistyöverkosto ja lisäämällä jämsäläisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Esiselvityksessä tiivistettiin maaseudun ja taajamien välistä kanssakäymistä. Hankkeessa järjestettiin kuusi tilaisuutta Jämsän taajamissa, tilaisuuksiin osallistui 75 järjestön edustajaa. Tilaisuuksien tarkoituksena oli selvittää yhdistysten tarpeet ja näkemykset kehittämiskohteista, jotka lisäisivät järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhteistyöverkoston toteutumista. Hankkeen tavoitteena oli saada järjestöjen ja kaupungin välille pelisäännöt, joiden kautta järjestöt ja kaupunki voisivat käydä vuoropuhelua. Kaupunki nimesi yhteyshenkilön asiantuntijatyhmään. Jämsän Voimavara -kehittämishanke käynnistyi esiselvityksen jälkeen. Tavoitteena oli yhteistyön lisääntyminen, yhdistysten yhteisten tilojen etsiminen sekä järjestöjen ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen lisääminen. Yhteistyön lisäämiseksi hankkeessa järjestettiin yhdistysmessut v Messuyhteistyö jatkui hankkeen päättymisen jälkeen. Talkoovoimin sekä hankkeessa koetun yhteistyön puitteissa järjestettiin toiset yhdistysmessut v Messut järjestetään tulevaisuudessa Jämsän Voimavara ry:n toimesta vuorovuosin Akuliinan Hyvän Tuulen Messujen kanssa. Hankkeen toisena tavoitteena olivat yhdistysten tilatarpeet, tärkeimpinä pidettiin kokoontumistiloja, säilytystiloja arkistoille sekä tiloja toiminnan pyörittämiseen. Neuvotteluja tiloista käytiin hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen, niitä tarjottiin kaupungin toimesta, mutta ne eivät vastanneet yhdistysten tarpeita. Periaatelinjaus on olemassa pysyvästä tilasta pidemmällä ajanjaksolla, kaupunki huomioi järjestäjien tarpeet tilaratkaisuja tehdessään. Kolmantena tavoitteena oli luoda toimiva malli järjestöjen ja kaupungin välille, kuulla kuntalaisia sekä ottaa heidät mukaan päätöksentekoon. Yhdistysmessuilla perustettiin yhdistysten yhdistys Jämsän Voimavara, jonka tarkoituksena on toimia Jämsän kaupungin alueella olevien yhdistysten, yhteisöjen ja kylien asukkaiden yhteistyöelimenä ja aluekehittäjänä. Tilojen ja vuoropuhelun osalta etsintä ja opettelu jatkuu, halu hyvään vuoropuheluun on herännyt; rahoitusta on haettu osallisuuden, kuntavaikuttamisen ja vuoropuhelun kehittämiseksi. Esiselvityshanke Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,5 htv Kehittämishanke Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,25 htv Yhdistysmessujen suunnittelua Yhdistysmessut v

19 Arvenmäki-Asemamäki asukasyhdistys ry Jämsänjoki virtaa! Jämsänjoki on vuosisatojen ajan ollut keskeinen osa jämsäläistä elämää, mutta sen merkitys ja käyttö oli vuosikymmenien aikana vähentynyt. Hankkeessa jokivarren asukkaat, yhdistykset, yrittäjät ja muut toimijat lähtivät edistämään joen tunnettuutta. Jämsänjoella järjestettiin hankkeen aikana liki sata jokitapahtumaa, joissa oli yhteensä osallistujia lähes Tarjolla oli kulttuuri- ja luontotapahtumia, lauluiltoja, jokitansseja, niittotalkoita, markkinoita, työnäytöksiä ja valtakunnallisia harrastetapahtumia. Tärkein tapahtuma oli Regatta-tapahtuma, jossa 35 Päijänteen höyrylaivaa ja vanhaa laivaa kokoontui Jämsään, se oli valtakunnallisesti ensimmäinen yhteisregattatapahtuma Suomessa. Se keräsi Jämsänjoen ja sataman varrelle kävijää. Heinäkuussa 2012 järjestettyihin Jokikarnevaaleihin saapui kävijää. Jämsänjoelle saatiin kaksi valtakunnallisesti kiinnostavaa tapahtumaa; Suomi Meloo kanoottiviesti ja Meripelastuskisat, joihin osallistui joukkueita ulkomailta ja Jämsänjoki sai näiden myötä myös valtakunnallista näkyvyyttä. Paikallisten arvostus jokea kohtaan kasvoi Kehitettiin Jämsänjoen ympäristöä ja sen virkistys- ja matkailukäyttöä Hanke aktivoi paikkakuntalaiset kehittämään omaa aluettaan Hankkeen aikana valmistui Jämsänjoen maisemanhoito- ja kunnostussuunnitelma, lisäksi jokivarren yhdeksääntoista luonto- ja vierailukohteeseen tehtiin infotaulut, jotka opastavat jokivarren matkailijan kohteen luontoon, historiaan ja tarinoihin. Hankkeessa kerättiin tietoa ja tiedotettiin joen ympäristöasioista, monelle tieto joen uimakelpoisuudesta oli uusi asia. Hanke aktivoi paikkakuntalaiset itse kehittämään omaa aluetta, virkistyskäytön lisääntymisellä oli suora vaikutus jokivarren asukkaiden elämänlaatuun. Asukkaiden kielteiset asenteet jokea kohtaan muuttuivat hankkeen myötä myönteisiksi ja positiiviksi. Paikallisten keskuudessa arvostus jokea kohtaan kasvoi ja jokivarsi nähdään nyt mahdollisuutena, jonka eteen jokivarren ihmiset ovat itse valmiita toimimaan. Aktiivinen tiedottaminen ja uusien palveluiden tarjonta joen varrella lisäsi joen virkistyskäyttöä. Jämsänjoki virtaa!-hanke valittiin valtakunnallisessa Maaseutugaalassa Tampereella Parhaat käytännöt kilpailun, Leader- oiva paikallistekosarjan voittajaksi. Valinnan perusteina oli mm. se, että hanke on parantanut alueen tunnettuutta, edistänyt matkailua ja yhteisöllisyyttä sekä yli kuntarajojen tehtävää yhteistyötä. Regatta-tapahtuma Lisäksi hanke nosti esille luonnonvarojen merkitystä. Hanke voitti myös yleisön suosikki- tittelin. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 2,1 htv Yhteislaulutilaisuus Yleishyödyllinen kehittäminen JÄMSÄ KEURUU 19

20 Jämsän 4H-yhdistys ry Tuulesta temmattua Vanhempia aktivoitiin ja toimimaan oman alueen lasten ja nuorten hyväksi Jämsän 4H-yhdistyksen toiminta-aluetta oli aikaisemmin Jämsän kanta-alue. Kuntaliitosten myötä alueeseen liittyi Länkipohja, Kuorevesi ja Jämsänkoski. Tuulesta temmattua kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää toimintaa edellä mainituille sekä Jämsän kanta-alueen ulkopuolisille alueille. Hankkeessa saatiin lapsille ja nuorille, erityisesti pojille vilkasta ja uutta toimintaa. Aikuiset saatiin toimimaan oman alueen lasten ja nuorten hyväksi. Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden kanssa. Keppihevoskurssin aikana järjestettiin ensimmäinen keppihevoslähtö Jämsän Raveissa. Vuonna 2014 järjestettiin neljäs keppihevoslähtö, mukana oli 40 lasta. Hankkeen avulla saatiin toimiva vapaaehtoisverkosto, myös miehistä saatiin tuunausryhmän kautta uusia ohjaajia. Luotiin hyvä vapaaehtoisverkosto Hankkeessa saatiin uutta ja pysyvää toimintaa Länkipohjan, Jämsänkosken ja Kuoreveden alueille Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,25 htv Tekemisen meininkiä Kuvituskuva JÄMSÄ Yleishyödyllinen kehittäminen Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Nuoret tutustuivat eduskuntaan Nuoria aktivoitiin toteuttamaan toimintaa omalla kylällä Tekemisen meininkiä -kehittämishankkeessa aktivoitiin vuotiaita nuoria päätöksentekoon ja vaikuttamaan omiin asioihin. Samalla haluttiin muuttaa täällä ei ole mitään asennetta. Hankkeen tavoitteena oli saada nuoret toimimaan itse hyvinvointinsa eteen sekä auttaa nuoria löytämään mahdollisuudet vaikuttaa oman kylänsä asioihin. Hankkeessa järjestettiin monenlaista tekemistä kylissä ja taajamissa. Kylille koottiin nuorten omia ryhmiä, jotka järjestivät toimintaa kylille tekemisen meiningillä. Nuoret aktivoituivat Keskipisteessä Tavoitteena oli saada Länkipohjan kylätilasta kaikkien yhteinen olohuone ja saada kyläläiset osallistumaan asioiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kylätilalle haluttiin vilkasta toimintaa kaikenikäisille. Toimintaa kehitettiin järjestämällä erilaisia te toja, kerhoja, koulutusta yms. Kylätilalla järjestettiin mm. kesätyöinfo nuorille ja työnantajille. Nuoria koulutettiin siivous- ja ohjelmapalvelutehtäviin. Kylätilan siivous hoituu edelleen nuorten voimin. Hanke oli mukana tilojen varausjärjestelmän luomisessa. Varauskalenteri on käytössä ja löytyy internetistä. Kerhotoiminta ja aikuisten Tuherra ja tuunaa -ryhmä ovat jääneet elämään. Kylätilan nuorten puoli tuunattiin hankkeen puitteissa viihtyisäksi. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,16 htv Hankkeen aikana perustetut ryhmät toimivat edelleen osallistumaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja käsittelyyn. Nuoret pääsivät tutustumaan eduskuntaan, he saivat tietoa päätöksenteosta kunnissa, Suomessa ja maailmalla. Lisäksi he saivat tietoa omista vaikuttamismahdollisuuksista. Nuorille kerrottiin MAHIS-rahoituksesta ja Itse tehty-rahasta. Nuoret ovat tutustuneet rahoitukseen ja osaavat sitä nyt myös hakea. Useat hankkeen aikana syntyneistä ryhmistä toimivat edelleen, mm. elokuvaryhmästä kehittyi yksi toimintamuoto 4H-yhdistykseen. Yhteistyötä tehtiin ja tehdään edelleen usean eri toimijan kanssa. Yhteistyö lisääntyi myös vanhempien kanssa, he osallistuivat hankkeeseen toimijoina ja ohjaajina. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,8 htv Nuorille saatiin toimintaa ja työtehtäviä Laadittiin vuorolistat vapaaehtoisrinkeihin Kylätilan nuorten puoli tuunattiin viihtyisäksi 20

21 Eläkeliiton Längelmäen yhdistys ry Länkipohjan Symppis Länkipohjan Symppis suunnitteli ja kehitti maaseudun asukkaiden, erityisesti ikäihmisten palveluja ja mielekästä toimintaa sekä aktivoi yksinäisiä ihmisiä mukaan. Hankkeessa parannettiin kylän virkeyttä ja eloisuutta, tehtiin luottamuksellista ja pitkäjänteistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa ja annettiin monipuolisia virikkeitä arjen jaksamiseen. Ikäihmisiä ohjattiin ja autettiin julkisten palveluiden hakemisessa sekä levitettiin tietoa alueella toimivista kotipalvelu- ja muista palveluja tuottavista yrityksistä ja yhdistyksistä. Hankkeen aikana Symppiksen vuokratiloissa on ollut mm. SPR:n Terveyspiste, vertaistukiryhmät, tuolijumppa, ruokailumahdollisuus, Jämsän ao:n kanssa yhteisyössä toteutettuja Hankkeella pyrittiin luomaan edellytykset toiminnan jatkumiselle Yhteistyö lisääntyi eri yhdistysten ja toimijoiden välillä käsi- ja jalkahierontoja, omaishoitajaryhmän kokoontumisia, kädentaito- ja askartelupäiviä. Tuki ikäihmisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä Yhteistyötä on tehty usean eri yhdistyksen ja toimijan kanssa. Toiminnalla on ollut suuri merkitys ikäihmisten hyvinvointiin. Länkipohjassa väestö ikääntyy nopeasti, yksinäisiä naisia ja miehiä on paljon. Hankkeen aikana palveluja pystyttiin tuomaan Jämsän ydinkeskustasta omalle kylälle, ikäihmiset kokivat tämän asian tärkeänä. Länkipohjan Symppis Vekkulan kyläyhdistys ry Tarinoiden ja turvan Vekkula Tarinoiden ja turvan Vekkula kehittämishankkeessa kerättiin Vekkulan kylän asukkaiden taloista kuvat ja tarinat, ne koottiin ja tallennettiin nettikirjaksi. Vanhenevan väestön mukana tulee häviämään tietoa ja taitoa, jotka haluttiin tallentaa jälkipolville. Hankkeessa vanhat kaitafilmit ja vhs-nauhat tallennettiin digitaaliseen muotoon. Hankkeessa lisättiin Vekkulan kylän turvallisuutta, tehtiin toimintaohjeet, jotka jaettiin kaikkiin talouksiin. Toimintaohjeista löytyvät tärkeät yhteystiedot. Pelastushenkilökunnan kanssa tehtiin lista tarkastettavista asioista, kylälle perustettiin henkilön VAPEPA- ryhmä, jossa on 3 4 henkilön ydinporukka. Turvallisuusosioon kuului myös selvitys kylällä olevasta kalustosta ja majoituspaikoista hätätilanteiden varalle. Hankkeen aikana järjestettiin turvallisuusiltoja poliisin ja pelastusviranomaisten kanssa. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,1 htv Kehittämistoimenpiteiden jälkeen Vekkula saa hätätapauksissa avun nopeammin ja omalta kylältä saa tarvittaessa apujoukkoja ja välineitä. Pelastuslaitos löytää paremmin oikeaan osoitteeseen. Vekkulan kylän historian löytää nyt internetistä. Sitä voivat hyödyntää yksityiset henkilöt, koulut ja yhteisöt. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,3 htv Kylän historia tallennettiin nettikirjaksi Yleishyödyllinen kehittäminen JÄMSÄ KEURUU Toimenpiteistä hyötyivät kylän asukkaat, mökkiläiset, Vekkulasta kotoisin olevat, muualla asuvat henkilöt, Suomen maaseudusta ja perinteestä kiinnostuneet, koulut ja oppilaitokset sekä lähialueen maatilamatkailuyritykset Kylän turvallisuus parani 21

22 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Huopa on Huippua Huopateollisuus on Jämsän jokilaakson erikoisuus; alueella on edelleen toiminnassa neljä huopatehdasta, ainoina Suomessa. Hankkeen tavoitteena oli huopateollisuuden näkyvyyden lisääminen ja huopatuotteiden saattaminen alueen asukkaiden tietoisuuteen. Yhteistyö huopatehtaiden ja huovuttajien kesken oli jo ennen hanketta hyvää ja sitä vahvistettiin edelleen hankkeen aikana tiedottamalla huopatehtaiden palveluista huovuttajille. Käsityöläiset hankkivat materiaalia huopatehtailta ja he käyttivät tehtaiden koneita apuna materiaalin käsittelyyn sekä tuotteiden viimeistykseen. Ohjelmatarjonta oli laajaa. Eritasoisia huovutuskursseja järjestettiin hankkeen aikana paljon. Huopatuotteiden näkyvyyttä lisättiin järjestämällä huopanäyttelyitä eri puolelle Suomea, Jämsän kesään tuotiin kansainvälistä huopaa. Kesällä 2008 kansainvälinen huopanäyttely oli laajin koskaan Suomessa järjestetty huopanäyttely. Näyttelyssä oli tuotteita 41 ulkomaalaiselta taiteilijalta. Hankkeen aikana järjestettiin yhteistyössä Suomen huopayhdistys Filtin kanssa 11 huopanäyttelyä; osa Jämsässä, osa muualla Suomessa. Huopanäyttelyt ovat villan, huovan ja huopatuotteiden parasta näkyvyyttä ja tunnettuutta niin kotimaassa kuin ulkomailla Suomen huopayhdistys Filtti (perustettu v 1998) on koonnut ja kokoaa edelleen huovuttajat verkostoon; tätä kautta tieto kulkee huopatehtaiden, kehräämöiden, villantuottajien ja materiaalimyyjien sekä huovuttajien, huopaharrastajien, opettajien ja taiteilijoiden välillä Huopa elää ja voi hyvin ja näkyy Jämsässä kursseina, näyttelyinä ja paikkakunnan lahjatavaramyymälöissä tuotteina JÄMSÄ Elinkeinojen kehittäminen KEURUU Hankkeessa osallistuttiin erilaisiin tapahtumiin Jämsän alueella mm. Hyvän Tuulen Messuille. Kustannusarvio: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 1,3 htv Esiselvityshankkeen tavoitteena oli laatia Längelmäen satama-alueelle masterplan selvitys, jotta alueen kehittämismahdollisuudet saataisiin selville mahdollisia kehittämishankkeita varten. Masterplan piti sisällään selvitykset ja kartoitukset mm. laitureista ja muista veneilijöiden tarvitsemista satamapalveluista, polttoaineen jakelupisteestä, hotelli-ravintola- ja liikerakennusten sijoittelusta ja havainnekuvista, liikennejärjestelyistä, vesi- ja viemärisuunnittelusta, sauna- ja huoltorakennusten suunnitteluista, uimarannan ruoppauksesta ja pengertämisestä, Sahaniemen laajentamisesta ja mahdollisista vesistövaikutuksista. Kuvia huopanäyttelyistä Längelmäen kehitys ry Länkipohjan satama-alueen kehittäminen Kustannusarvio: Masterplan selvitys Kehittämismahdollisuudet selvitettiin kuvituskuva 22

23 Pihlajaveden kyläyhdistys ry Pihlajaveden kylän olohuone Parannettiin kylän vetovoimaisuutta ja kyläläisten yhtenäisyyttä Pihlajaveden kyläyhdistys remontoi ja maalasi kauppalan ja rakensi keittiön. Tilasta muodostui kyläläisten yhteinen olohuone, joka mahdollistaa jatkossa yhdistysten elinkeinotoiminnan. Ensisijaisena tavoitteena oli kylän yhteisöllisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Yhteiset tilat mahdollistavat harrastus- ja viriketoimintojen ylläpitämisen ja lisäämisen tarjoamalla ympärivuotisia kokoontumis- ja harrastetiloja. Hankkeen avulla säilyy kirjaston toiminta kylällä. Hankkeella parannettiin kylän vetovoimaisuutta ja lisättiin kyläläisten yhtenäisyyttä. Tilat mahdollistavat harrastus- ja viriketoimintojen ylläpitämisen Kyläläisten käyttöön remontoitiin yhteiset kokoontumis- ja kokoustilat Yhteinen kokoontumistila vahvistaa kyläidentiteettiä ja parantaa tiedonkulkua. Tiloissa toimiva kylän infopiste lisää kylän tunnettuutta tuomalla esiin kylän omat nähtävyydet ja paikalliset tuotteet. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Pihlajaveden kauppala Riihon kyläyhdistys ry - Tornihanke Tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet (tornilla järjestettävät tapahtumat) Luonnonvoimavarojen hyödyntäminen ja matkailun edistäminen Keurusseudulla Kylän elinvoimaisuus, yhteisöllisyys ja talkoohenki voimistuivat Riihon kyläyhdistys rakensi Riihon kylän Himmaanmäelle 21 metriä korkean näköalatornin. Rakennusmateriaalina oli kuparikyllästetyt mäntypylväät sekä Siperian lehtikuusi, jota meni yhteensä 74 m³. Tornin virallinen käyttölupa saatiin ja ensimmäisten puolentoista kuukauden aikana tornilla vieraili kävijää. Jo ennen valmistumista tornilla oli kolme eri tapahtumaa, joissa kävijöitä oli 200. Himmaanmäellä järjestetään erilaisia tapahtumia, kokoontumisia, kokouksia ym. Hankkeella lisätään kylän elinvoimaisuutta, yhteisöllisyyttä, talkoohenkeä, yhdessä tekemistä, virkistymistä ja tarjotaan ihmisille erilainen mahdollisuus nauttia luonnon keskellä tapahtuvasta toiminnasta. Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Himmaanmäen näköalatorni 23

24 Keuruun Liesjärven Kyläseura ry Liesjärven kylätalon ulkovuoraus Liesjärven Kyläseura osti vuonna 2005 koulutoiminnan loputtua koulukiinteistön, josta muodostui kyläläisten yhteinen kylätalo. Kyläseura haki investointitukea kylätalon remontointiin, tuen avulla ulkovuoraus uusittiin pohjamaalatulla paneelilla, tehtiin sadevesijärjestelmät sekä vaihdettiin lämmityskattila huonokuntoisen tilalle. Katolle asennettiin myös kattotikkaat sekä uusittiin valaistusta. Remontoinnin avulla kokoontumispaikka säilyy tulevaisuudessakin Yhteistyö lisääntyi eri toimijoiden välillä Kylän identiteetti vahvistui Hankkeen myötä kylän identiteetti vahvistui ja erilaisten toimijoiden yhteistyö lisääntyi. Kylän ja kaupungin välinen kyläverkostoituminen edistyy. Kylätalo on ollut monipuolisessa käytössä ja hankkeessa tehdyillä toimenpiteillä saadaan pidettyä eri toiminnot myös tulevaisuudessa Liesjärvellä. Kylätalolla pidetään kokouksia, näyttelyitä ja mm. hirvipeijaisia. Taloa vuokrataan erilaisia juhlatilaisuuksia varten. Kansalaisopiston kursseja pidetään kolme kertaa viikossa. Talolla on kuntosali ja yhteistyötä tehdään mm. Keuruun Kisailijoiden kyläosaston Liesjärven Lujan kanssa. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Liesjärven kylätalo Pohjoisjärven Riistamiehet ry Kota-hanke KEURUU KEURUU Pohjoisjärven Riistamiehet saivat investointitukea kodan rakentamiseen. Etelä-Keuruun kylä on virkeä, siellä ei ole ollut yhteistä kokoontumistilaa. Kotaa käytetään kokousten pitopaikkana, taukopaikkana, metsästystapahtumien kokoontumis- ja tehtävänjakopaikkana. Tilaa voivat käyttää myös yksityiset henkilöt. Kodassa järjestetään mm. kauneimmat joululaulut vuosittain, tilaisuuteen on osallistunut n. 60 henkilöä. Kota toimii kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkana. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Kota on kaikkien vapaassa käytössä taukopaikkana Etelä-Keuruun yhdistysten yhteistyö lisääntyi 24 Etelä-Keuruun kylälle rakennettiin Rona-kota. Kota sai niemensä Rona-alueesta. Yhteinen kokoontumispaikka

25 Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura ry Männistön kasvojen kohotus - MKK Keuruun Pohjoislahden Nuorisoseura remontoi omistamansa nuorisoseurantalo Männistön. Talo sijaitsee Etelä-Keuruulla 1 km päässä toimivasta kyläkoulusta. Hankkeessa hankittiin kaksi ilmalämpöpumppua öljylämmityksen tueksi, ulko-ovet kunnostettiin ja peltikatto maalattiin. Hankkeessa kunnostettiin myös pelikenttä. Toimenpiteillä lisättiin v rakennetun nuorisoseurantalon käyttöikää. Seurantalossa järjestetään mm. hirvipeijaisia, joulumyyjäisiä, näytelmäpiirin esityksiä ja harjoituksia sekä kesäjuhlia. Käyttäjiä ovat nuorisoseura, kyläyhdistys, koulu ja Iso Kirja koulutus- ja konferenssikeskus. Männistöä vuokrataan lisäksi yksityisille henkilöille juhlapaikaksi. Kustannusarvio: Talkootyönarvo: Pelikenttä uusittiin palvelemaan paremmin kyläläisiä Seurantalossa järjestetään monenlaisia tapahtumia Männistö - nuorisoseurantalo Etelä-Keuruulla Haapamäen elokuvakerho ry Nettisivut luovuusleirille Haapamäen elokuvakerho esittää kotimaisia elokuvia ja järjestää elokuva-alan koulutusta. Kursseilla on perehdytty elokuvan tekemisen eri vaiheisiin; käsikirjoittamiseen, kuvaamiseen ja editointiin ja tehty lyhytelokuvia, dokumentteja ja musiikkivideoita. Haapamäen elokuvakerho loi internet -sivut luovuusleirejä varten. Kohderyhmänä olivat aikuiset ja nuoret kuvallisen ilmaisun harrastajat. Internet-sivusto käännettiin englanniksi ja venäjäksi. Hankkeessa hyödynnettiin toimijoiden kokemusta, kuvataideleirikokemusta ja kansainvälisiä suhteita. Sivustolla tiedotetaan mm. taide- ja elokuvatapahtumista. Kustannusarvio: Talkootyön arvo: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,16 htv Remontilla lisättiin nuorisoseurantalon käyttöikää Kansainvälinen tiedotus- ja keskustelusivusto Yleishyödyllinen kehittäminen I KEURUU Haapamäen suoja 25

26 Keuruun 4H-yhdistys ry, osatoteuttaja Petäjäveden 4H-yhdistys ry Esiselvityshanke nuorten kansainvälisyyshankkeeseen Esiselvityshankkeen päätavoitteena oli löytää Keuruun ja Petäjäveden 4H-yhdistyksille toisesta EU maasta yhteistyökumppani. Kansainvälisyys on yksi 4H-yhdistysten toiminta-alueista, Keuruun ja Petäjäveden yhdistyksissä kv-toimintaa ei ollut ennen esiselvitystä lainkaan. Esiselvityshankkeen aikana löytyi kolme potentiaalista yhteistyökumppania Tanskasta, Latviasta ja Ruotsista. Yhteistyö jäi vain keskusteluasteelle eikä jatkohanke toteutunut. Esiselvityshankkeessa ei saatu varsinaisia tuloksia aikaan, hankkeen jälkeen Keuruulla alkoi kansainvälisyystoiminta. Nuorten osaaminen lisääntyi Nuorten kansainvälisyystoiminta aloitettiin Joka vuosi Keuruulta lähtee nuoria nuorisovaihtoon IFYE vaihto-ohjelman kautta ja nuoria osallistuu pohjoismaisille leireille. Lisäksi yksi nuori on ollut Au pair nuorisovaihdon kautta Hollannissa. Kustannusarvio: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,08 htv Kuvituskuva KEURUU Yleishyödyllinen kehittäminen KEURUU Jukojärven Veikot ry Juko la vita II Jukojärven Veikot ry:n Juko la Vita II -kehittämishankkeessa toteutettiin kaksi eri osaa; kaavaselvitys ja ralliautoilun harjoitus- ja testauserikoiskokeiden tuotteistaminen. Kaavaselvityksessä laadittiin yhteistyössä Keuruun kaupungin maankäyttöviranomaisten kanssa kyselylomake ja tarvittava kartta-aineisto kaavaselvityksen tekemistä varten. Hankkeessa käytiin läpi kiinteistöittäin maankäyttötarpeet ja tonttien myyntihalukkuus. Selvityksestä tehtiin yhteenveto, elokuussa 2013 Keuruun kaupunki vahvisti osayleiskaavan. Kaupunki ja maanomistajat rakentavat infraa Jukojärvelle. Ralliautoilun harjoitus- ja testauserikoiskokeiden tuotteistamisen osuudessa laadittiin turvallisuussuunnitelmat 7 tieosuudelle, tiet ovat eri puolilla Keurusseutua. Kaavaselvityksen myötä Keuruun kaupunki vahvisti osayleiskaavan Jukojärvelle Laadittiin turvallisuussuunnitelmat Kustannusarvio: Hankkeen ajaksi syntyneet työpaikat: 0,16 htv 26 Seurantalo Veikkola Jukojärvellä

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN

HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN HANKESUUNNITELMA 2.4.2009 PESÄMÄEN MONITOIMIALUEEN JATKOKEHITTÄMINEN Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 TAUSTAA Honkajoen Pesämäen monitoimialueelle on toteutettu isot kehittämistoimet vuosien

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020

JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 TOIMINTAA, NEUVONTAA JA RAHOITUSTA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI JyväsRiihen Leader-rahoitus 2014-2020 Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry JyväsRiihi ry Kaikille avoin maaseudun kehittämisyhdistys o Liittymisjäsenmaksu

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.

Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12. Kuusiokuntien Kehittämisyhdistys Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1. - 31.12.2013 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA

Lisätiedot

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry

Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Härmänmaan ja Järviseudun kehittämisyhdistys AISAPARI ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2012 Summat tuhansina euroina HANKE NRO HANKKEEN

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34

Espoon kaupunki Pöytäkirja 34 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2359/10.03.01/2013 34 Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvitys Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh. (09) 816 52111 Tapio Taskinen, puh. (09) 816 52118 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Konginkankaan IDEAILTA

Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan IDEAILTA Konginkankaan kyläsuunnitelma 2010-2015 2009 Vihreän väylän kehittämishanke Mt 637 matkailulliseksi maisematieksi - 2013 Leader-hanke käynnistetty 12/2010 hakijana ja hallinnoijana

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä

Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 1 Eriksnäsin asukasyhdistyksen toimintakertomus 2009 syksy -2010 kesä 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 3 2. HALLITUS 4 3. JÄSENET 4 4. TALOUS 4 5. TOIMINTA 5 5.1 SYYSJUHLA 5 5.2 LASKIAISRIEHA 5 5.3 KEVÄTKIRPPIS

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.

Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin. Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5. Keurusselkä elää! elämystestausturvallisuusklusterilla eteenpäin Keurusselän luoteisrannan toiminnallinen kehittämissuunnitelma 4.5.2015 Keurusselän luoteisrannan aluekehittämissuunnitelma Invest in Keuruu

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014)

YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) YhteisöLeader (päivitetty 1.10.2014) Hakija Projektin nimi Kuvaus Hailuoto Hailuodon 4H-yhdistys Liminka Luovon kesäkirppis Järjestetään itsepalvelukirpputori Hailuodon vanhalla alakoululla heinäkuussa.

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Plagenin uimaranta ja kioski

Plagenin uimaranta ja kioski Plagen Hangon kaupunki tarjoaa yrittäjän vuokrattavaksi ja ylläpidettäväksi: Plagenin uimaranta ja kioski Plagenin rannan keskeinen sijainti Hangossa, suotuisat luonnon olosuhteet, alueen valtakunnallisestikin

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi

Hankesuunnittelua 7.5.2015. Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Hankesuunnittelua 7.5.2015 Eija Hanhimäki, kunnanvaltuutettu, Petäjävesi Ylä-Kintaus on vireä, maaseudun kylä Petäjäveden kunnan Jyväskylän puoleisella alueella Kohtuullinen matka moniin taajamiin: Petäjävesi

Lisätiedot

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta

Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakselin tukemia Yrityshankkeita 2007-2013 Leader-rahoitusta Ykkösakselilta Ykkösakseli ry on paikallinen Leader-ryhmä, joka myöntää tukea paikallisiin yleishyödyllisiin ja elinkeinotoimintaa kehittäviin

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Kaffilarock 2011 Hevosvoimaa Kyrönmaalle Laihianjoen ranta-alueiden maiseman hoito

Kaffilarock 2011 Hevosvoimaa Kyrönmaalle Laihianjoen ranta-alueiden maiseman hoito Hankkeen nimi: Kaffilarock 2011 Hallinnoija: Amplisonic Oy Aika: 31.5.2011 31.12.2011 Kustannusarvio: 13 276 euroa Toimenpide: 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Tiivistelmä: Rock-tapahtuman

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA

... yhdessä... TOIMINTASUUNNITELMA 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014... yhdessä... JYVÄSKYLÄN LATU RY TOIMINTASUUNNITELMA 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 1. YLEISTÄ Jyväskylän Ladun tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kuntoa ja

Lisätiedot

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä

Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Ajankohtaista Salon yritysalueiden kehittämisestä Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää Projektisuunnittelija Sarita Humppi Yritysalueiden kehittäminen Yhteistyön vahvistaminen

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia

Angelniemen kyläkyselyn tuloksia Angelniemen kyläkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, VASTAAJAT (118 vast.) Vartsalan suunta 3 % Toppjoen suunta 13 % Saaren puolella 45 % Kokkilan taajama 29 % Pöylän suunta 10 % Vastausaktiivisuus Lähettyjä

Lisätiedot

Mansikan teemahaut syksyllä 2015

Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Mansikan teemahaut syksyllä 2015 Miksi teemahakuja? Mahdollistaa myös pienempien hankkeiden tukemisen (normaalisti Mansikan ns. minimituki 5000, jota pienempiä tukia ei saa myöntää) Erillinen, tiettyyn

Lisätiedot

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin

Lisätiedot

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille.

Kutsutut: Kutsu lähetetty tiedoksi laajalla jakelulla. Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Läntisten kaupunginosien paikallisen kehittämisryhmän, (Lännen Bulevardin Kehrä) työpaja keskiviikkona 12.11.2014 klo 17.00-19.30 Aiheena: Läntisten kaupunginosien asukastilojen tulevaisuus ja uudet mallit

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I

Kylätalo seiniä ja palveluja. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalo seiniä ja palveluja Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kansalaiskunta hanke 2.9.2014 Laitilan kylätaloilta Yhdistysiltamat part I Kylätalojen nykytila Mikä on kylätalo? Seurantalo, vanha

Lisätiedot

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta

4. Raportti, eli yksityiskohtainen kuvaus hankkeen toiminnasta HANKKEEN LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Voimistelu- ja Urheiluseura Kilpi ry 2. Hankkeen nimi ja hankenumero Yhteistyöllä maaseutu voimavaraksi - YTY, 4921 3. Lyhyt yhteenveto hankkeesta Voimistelu-

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013

TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 TOIMINTAKERTOMUS v. 2013 33.toimintavuosi Niemisen kyläyhdistys Niemiskyläntie 1096 88900 KUHMO puh. 050-554 5873 SISÄLTÖ Yleistä, jäsenistö, johtokunta Kylätalo Tervakeskus Tietokeskus Kylällä järjestetyt

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila

Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila HANKESUUNNITELMA Luonto- ja eräkeskuksen hankekuvaus: Kokoontumis- ja yöpymistila Pajusen Eräilijät ry. 1. Pajusen Eräilijät ry. Pajusen Eräilijät ry. on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU

Päijänteen KUHAUISTELU-CUP. Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! MAGELLAN - KUHAUISTELU Päijänteen KUHAUISTELU-CUP 2010 Kilpailukeskus Korpilahden täysin uudistuneessa satamassa - tule, koe ja ihastu! HARVIA - KUHAUISTELU Lauantai 19.6.- Sunnuntai 20.6. Jyväskylä, Korpilahden satama klo.

Lisätiedot

Perustietoja Ähtäristä

Perustietoja Ähtäristä Perustietoja Ähtäristä asukasluku 6182 pinta-ala 906 km² 169 järveä elinkeinorakenne: alkutuotanto 10 %, jalostus 26 %, palvelut 64 % valtakunnallisesti tunnettu matkailusta 200 000 kävijää/v E-P:n toiseksi

Lisätiedot

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä

POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005. 1. Yleistä POHJOIS-KUOREVEDEN VESIOSUUSKUNTA 8.3.2006 TOIMINTAKERTOMUS 2005 1. Yleistä Pohjois-Kuoreveden vesiosuuskunnalle vuosi 2005 oli vilkkaan rakentamisen aikaa. Toisaaalta osuuskunnan jo valmistuneilla alueilla

Lisätiedot

Bussiin nousulista ==============

Bussiin nousulista ============== 1/6 Bussiin nousulista ============== Grp. Metallin ao. 148 r.y. Päivitetty lista 28.1.2009 Virkistysviikonloppumatka Kuusamoon 31.1. - 1.2.2009 (la-su/2 pv) "Holiday Club Kuusamon tropiikki" Bussi nro

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä

Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailun kehittäminen Muonion järvillä Kalastusmatkailuseminaari, Tampere, 26.11.2009, Markku Kuortti & Tiina Tarkkonen, Osuuskunta Tunturi-Lapin Lumo, Muonio Muonio Noin 230 km napapiirin pohjoispuolella

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki Rakennusvalvonta MYÖNNETYT LUVAT 28.04.2015 28.03.2015-28.04.2015 11:27:35 1 (5)

Lappeenrannan kaupunki Rakennusvalvonta MYÖNNETYT LUVAT 28.04.2015 28.03.2015-28.04.2015 11:27:35 1 (5) 28.03.2015-28.04.2015 11:27:35 1 (5) 405-2015-23 405-2015-49 405-2015-84 405-2015-89 405-2015-95 405-2015-103 405-2015-107 405-2015-114 405-24-3-1 KÄYTTÖVESILINJOJEN UUSIMINEN, VESIMITTAREIDEN ASENNUS

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA. KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA KYSELY 18. 31.5.2015 Vastauksia 27/67 kpl Oletteko kokeneet Kyläavustajatoiminnan tarpeelliseksi omalla alueellanne Kyllä 27 100 % Ei 0 0 % Kyläavustajatoiminnan onnistuminen

Lisätiedot

Forssan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimi MYÖNNETYT LUVAT 12.05.2015 08.04.2015-12.05.2015 08:08:09 1 (5)

Forssan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimi MYÖNNETYT LUVAT 12.05.2015 08.04.2015-12.05.2015 08:08:09 1 (5) 08.04.2015-12.05.2015 08:08:09 1 (5) 061-2015-89 061-2015-88 061-2015-87 061-2015-91 13.04.2015 061-2015-80 061-2015-81 061-2015-82 61-15-733-2 Puiden kaataminen tontilta 61-8-219-7 61-5-129-3 Tontilta

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj.

Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Angelniemen kyläyhdistys ry. Jari P. Laiho Pj. Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659 Ensimmäinen Angelniemen kunnallislautakunnan kokous helmikuun 13. päivänä 1870 Kunta itsenäistyi

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU

Liikunnan kehittämissuunnitelma 2011 2020 Liite 5. TAVOITE TOIMENPIDE-EHDOTUKSET TULEVAISUUS TOTEUTUS/VASTUUTAHO AIKATAULU 1 Ohjausryhmän hyväksymä päivitys 11.12.2014 1. TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ LIIKUNTA Kouluikäisten liikunnan lisääminen Suositus: Koululaiset kulkevat koulumatkat pyörällä tai kävellen Sivistyslautakunta antaa

Lisätiedot

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015

SM-esikilpailu. Yksilökilpailut. Lumijoki, 27.06.2015 SM-esikilpailu Lumijoki, 27.06.2015 Yksilökilpailut M 1. Kuitunen Lasse 21 Keski-Pohja 300 (20:06) 240 (-24m/+6m) 582 (97) 1122 2. Marttila Petri 1 Oulu 278 (23:41) 288 (-1m/-5m) 546 (91) 1112 3. Tapani

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa?

Kylätalot käyttöön. Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Kylätalot käyttöön Mitä kaikkea olisi huomioitava talon vuokraustoiminnassa? Anna Kulmakorpi 9.10.2013 Kylätalo-opas idea Kylätalot kuntoon hankkeesta, tarve kyselyn pohjalta toteutus 2011 KyläNyt-hankkeessa,

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta

Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Kyläturvallisuus ja kylien pelastusryhmätoiminta Infotilaisuus Keski-Karjalan kylätoimijoille Kitee 24.4.2014 Tuomo Eronen Rautjärvi 30.7.2010 Pohjois-Karjalan KYLÄOHJELMA 2014 Pohjois-Karjalan KYLÄOHELMA

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Vammaisneuvosto 15.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 17 Rajamäen uimahallin esittely ja tutustuminen 4 18 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 5 19 Valtakunnalliset

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 MAASEUTUJAOSTON KOKOUS KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 PÖYTÄKIRJA N:o 1/2002 KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo 9.00 12.15 Paikka: Kukkaismäen maaseutumatkailutila, Jämsän Juokslahti,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010

Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 Sisällys 1. Tarkoitus 2. Yleistä Suomen Tanssipelaajat ry - 2010 Suomen Tanssipelaajat ry - Toimintasuunnitelma 2010 3. Vastuuhenkilöroolit 2010 4. Kilpailut 2010 4.1. Suomen kilpailut 4.2. Ulkomaiden

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI

LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI LIITTYMINEN SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖN JÄSENJÄRJESTÖKSI SUOMEN HOSTELLIJÄRJESTÖ - On vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö. - Suomen Hostelljärjestö ja verkoston yli 40

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot