Siiki-Mutalan luontoselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Siiki-Mutalan luontoselvitys"

Transkriptio

1 1 Täydennetty luontoselvitys Siiki-Mutalan luontoselvitys Tammelan kunta

2 2 Täydennetty luontoselvitys SIIKI-MUTALAN LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT Lähtötiedot ja maastotyöt Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö 4 3. MAISEMA 4 4. KASVILLISUUS 5 5. LIITO-ORAVAT 9 6. ALUEEN LINNUSTO 9 7. MUU ELÄIMISTÖ YHTEENVETO JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET LÄHTEET 11

3 3 Täydennetty luontoselvitys JOHDANTO Tämä luontoselvitys liittyy Tammelan kunnan Siiki-Mutalan alueen asemakaavan laatimiseen. Kaava-alue on kooltaan noin 14 ha. Siiki-Mutalan alue sijaitsee Mustialan maatalousoppilaitoksen länsipuolella Kaukjärven kylässä. Luontoselvityksessä on hyödynnetty olemassa olevaa tietoainesta sekä kerätty uutta tietoa maastokäynnin yhteydessä. Luontoselvityksen laati FM Seija Väre SITO Oy:stä. 2. AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 Lähtötiedot ja maastotyöt Selvitysalue on merkitty oranssilla.. Kuva 1 Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan tiedot suojelukohteista

4 4 Täydennetty luontoselvitys Alueelta ei aikaisemmin ole tehty luontoselvityksiä. Ympäristöhallinnon Hertta tietokannan mukaan Siiki - Mutalan alueen vieressä on Mustialan Portaan - Kaukolanharjun arvokas maisemakokonaisuus MAO kooltaan ha. Kaavoitettava alue ei kuitenkaan suoraan rajoitu maisema-alueeseen. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004 maisema-alue ulottuu Kaukjärven kylän ja Tammelan taajaman länsipuolelta Kaukolanharjulle ja Portaan kylään saakka. Mustialan - Kaukjärven kylämaisema sekä Mustialan maatalousoppilaitoksen alue muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Alue kuuluu maisema-alueeseen, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeisiin alueisiin Kaava-alueiden luontoselvitysten maastoinventointi tehtiin Inventointiin käytettiin noin 4 tuntia. Kartoituksen teki FM Seija Väre. Kaava-alue kuljettiin jalkaisin kattavasti läpi lukuun ottamatta piha-alueita. Liito-oravien esiintymistä selvitettiin arvioimalla mahdollisesti olevat potentiaaliset reviirit. Linnustoa selvitettiin käyntikerralla etukäteissuunnitelman mukaisesti. Maastossa havainnoitiin luonnonoloja, kasvillisuutta eläinlajistoa ja tiesoista tehtiin tarvittavat muistiinpanot. Maastokäynneillä kiinnitettiin erityistä huomiota luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden lajien ja kohteiden löytämiseen. - luonnonsuojelulain 46 tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain 27 erityisesti suojeltavat lajit - luonnonsuojelulain 29 suojellut luontotyypit - Luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen IV lajit - vesilain 15 ja 17 tarkoittamat luonnontilaiset kohteet - metsälain 10 erityisen tärkeät elinympäristöt - perinneympäristöt - luonnon arvoalueet 2.2 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2004 Siiki-Mutalan alue kuuluu Kaukjärven kyläasutuksen ja kylämäisen maaseutuasutuksen alueeseen, jolla on arvokas rakennettu miljöö. Kaavamerkinnän ATs mukaan kyläalue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Mustialan - Kaukjärven alue kuuluu Kanta-Hämeen maakuntakaavan maisema-alueeseen, joka on kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue. Kaukjärven osayleiskaavassa 2001 asemakaava-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta, jolla rakennuspaikan koko on vähintään 2000 m2 suuruinen (AP-1) ja peltoalueet ovat maatalousaluetta (MA). 3. MAISEMA

5 Täydennetty luontoselvitys Suunnittelualue sijaitsee Mustiala - Porras- Kaukolanharjun valtakunnallisella kulttuurimaisema-alueella. Alue on vesistöjen ja harjujen luonnehtimaa kulttuurimaisema-aluetta. Siiki Mutalan alue on laajan peltoalueen reunassa, Kaukjärveen loivasti viettävällä rinteellä. Avointen peltoaluetta kehystää pohjoisessa metsä. Peltoalueen maaperä on savea. Kaukjärventien varrella on pieni avokallioalue, jonka ympärillä on moreenikumpare. Selvitysalueen pohjoisosassa pellon reunasta nouseva rinne on kallion päälle kerrostunutta soramoreenia. Mustialan maatalousoppilaitos sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella metsäalueen takana. Sen arvokas rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Kaukjärven kylän asutus on luvulta, jolloin järven rantapeltoja on ryhdytty viljelemään. 5 Kulttuurimaiseman ja rakennuskannan inventoinnissa Siiki - Mutalan alueella on mainittu: - Kaukjärven rannan peltomaisema, maisemallisesti merkittävä peltoalue - Rantapalstojen alue - Tarri, Ollila ja Ojansyrjä, tilakeskusten ja omakotikiinteistöjen aluetta, jossa pieniä pelto ja niittyalueita sekä idässä metsää. Kaukjärventien varrella on maisemallisesti arvokas kalliojyrkänne. Tarrin päärakennus on mansardikattoinen, kaksi kerroksinen rakennus. Talolle johtaa maisemallisesti arvokas koivukuja. Ollilan talon ja valtatien välissä on peltoalue, josta on pienten lehtipuu- ja katajasaarekkeiden kirjomaa hakaa. Alueella laidunnetaan lampaita. Suurin osa alueesta on tasaista peltoa, eteläosistaan viljeltyä ja pohjoisosasta niittynä. Pellon puolella on kalliometsäsaareke sekä asuttuja, lehteviä tonttialueita. Luoteiskulmalla metsä jatkuu itään ja pohjoiseen katkaisten yhteyden Mustilan arvokkaaseen maisema-alueeseen. Tärkeä säilytettävä näkymäsuunta on länteen kohti Kaukjärveä. Kaukjärven luonto- ja maisemaselvityksessä (Häyhä) todetaan että, Kaukjärven maisema on Tammelan ja koko Lounais-Hämeen edustavimpia alueita, jossa kulttuurimaisema yhdistyy sopusointuisesti luonnonmaiseman elementtien kanssa. Maisemallisia erityiskohteita ovat perinteinen kylärakenne, vanhan rakennuskanta ja metsäisten rinteiden reunustama järvimaisema. 4. KASVILLISUUS Kasvillisuuskuvioista kerrotaan lyhyesti lajistosta ja kohteen tilasta. Kuvauksissa pääpaino on luonnonvaraisilla lajeilla. Peltoja, pihoja tai yksityistalojen välittömässä läheisyydessä kasvillisuutta ei kartoitettu.

6 6 Täydennetty luontoselvitys Kuva 2 Täydennetyn luontoselvityksen aluerajaus Siiki-Mutalan alueen kasvillisuus on tavanomaista kulttuurin ja viljelyn vaikutuksessa olleen alueen kasvillisuutta. Pohjoisosan metsäalue on hakattu ja sinne rakennetaan omakotitaloja. Peltoaukea (1) on jäänyt pois viljelystä ja kasvaa nyt niittykasvillisuutta: nurmipuntarpää, nurmirölli, harakankello, valko- ja puna-apila, peltolemmikki, niittyhumala, pelto-orvokki, peltosaunio, paimenmatara, sian- ja ojakärsämö, ahdekaunokki, tähtisara, niittynätkelmää, hiirenvirnaa ja aitovirna. Selvitysalueen pohjoinen metsä on hakattu (2) muutama vuosi sitten. Alueelle on vedetty useita tien pohjia ja kaivaustyöt perustusten tekemistä varten on tehty pellon reunassa. Pensaskasvillisuus on koivun ja pihlajan taimia sekä vaahteraa, paatsamaa ja pajua. Kuusivaltainen metsäalue (3) on tuoretta kangasta. Pellon reunassa ja metsän keskellä kasvaa sekapuuna koivua. Pensaskerros puuttuu, mutta aluskasvillisuus on rehevää ketunleipää, oravanmarjaa. Paikoin kosteammilla paikoilla kasvaa, valkovuokkoa, hiirenporrasta, sananjalkaa, mesiangervoa, rentukkaa, niittykellukkaa, kurjenpolvea. Länsipuolen valoisammissa kohdissa kasvaa myös pensaita, koivua, pihlajaa, paatsamaa ja vadelmaa. Kaukjärventien eteläpuoleinen peltoalue (4) on viljelty. Peltojen ympärillä on rakennettuja tontteja ja piha-alueita. Pelto-oja eteläosassa on perattu Sen varrella ei ole pensaita tai luonnonkasvillisuutta. Metsikössä (5) kasvaa vanhaa, järeää mäntyä ja kuusta. Pensaskerroksessa kasvaa

7 7 Täydennetty luontoselvitys pihlajaa, aluskasvillisuudessa on käenkaalia, mustikkaa, oravanmarjaa tuoreen kangasmetsän lajistoa. Kalliolla on pihlajaa ja komeita katajia. Kallio ja kookas puusto ovat maisemallisesti arvokkaita. Kallion päällä on pieni keto, joka kasvaa ahosuolaheinää, kallioimarretta, kalliokieloa, ahokeltanoa, ahomansikkaa ja karvakiviyrttiä (Woodsia ilvensis). Pellon keskellä sijaitsevassa purolaaksossa (6) tien eteläpuolella kasvaa koivua, raitaa, harmaaleppää ja kuusta, pensaskerroksessa on vaahtera, paatsamaa ja punainen viinimarja ja lehtokuusamaa. Aluskasvillisuudessa on heinäkasveja, mesiangervo, kivikonalvejuuri, nokkonen, rentukka ja valkovuokko. Tien pohjoispuolella ojan reunoilla kasvaa pelto-ohdaketta, pietaryrttiä, pujoa ja karhunputkea. Kaukjärventien silta puron yli on rakennettu kivipaasista. Piha-alueella tien varressa kasvaa vanha, kookas vaahtera.

8 8 Täydennetty luontoselvitys Metsänreuna on kerroksellinen koivu, raita, pihlaja, leppä vaahterantaimia, metsikön keskellä kasvaa kuusta ja mäntyä. Tarrin Ollilan ja Ojansyrjän maatilakeskuksien piha-alueet ja ympäröivät pellot (7).

9 9 5. LIITO-ORAVAT Täydennetty luontoselvitys Liito-orava (Pteromus volans) on mainittu EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) ja Suomen luonnonsuojelulain 49.1 nojalla sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Kaikki lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat automaattisesti suojeltuja eikä kielto edellytä erillistä viranomaispäätöstä tullakseen voimaan. Liito-oravaurosten ja -naaraiden reviirit ovat hyvin erikokoisia. Naaraalla elinalue voi olla 8,3 ha ja koiraalla jopa 60 ha. Elinpiirillä on todettu olevan ydinalue, johon liito-oravan oleskelu ja liikkuminen keskittyy. Ydinalueella ravintoa tarjoavien lehtipuiden tiheys on usein suuri. Toinen tärkeä tekijä on kolopuiden, erityisesti vanhojen haapojen, esiintyminen. Ravinnon ja pesäpaikkojen runsaus ovat tärkeitä erityisesti naaraille, joiden reviirit ovat pienempiä ja kesällä sillä on poikaset huollettavanaan. Koiraat liikkuvat laajoilla alueilla erityisesti keväällä. Selvitysajankohta oli liian myöhäinen liito-oravan havainnointiin. Kasvillisuus oli jo varhaisen kesän vuoksi sulkeutunutta. Papanat häviävät kasvillisuuden sekaan ja sade liuottaa tuoreet jätökset. Kasvillisuuden perusteella etsittiin kuitenkin potentiaalisia liito-oravalle soveltuvia haapaa ja kuusta kasvavia metsikköjä, jotka voidaan tarkistaa tarvittaessa seuraavana keväänä. Siiki-Mutalan alueella pohjoisosan metsä oli hakattu ja länsiosassa asutuksen ympäröimä yksilajinen kuusikko ei tarjonnut haapaa tai leppää ravintopuiksi. Alueella ei löytynyt elinpiiriksi sopivia metsikköjä eikä muita merkkejä liito-oravien reviirialueista. 6. ALUEEN LINNUSTO Siiki-Mutala Hiirihaukka (Buteo buteo) Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Kuovi (Numenius arquata) Kalalokki (Larus canus) Sepelkyyhky (Columba palumbus) Kiuru (Alauda arvensis) Räystäspääsky (Delichon urbica) Niittykirvinen (Anthus pratensis) Västäräkki (Motacilla alba) Punarinta (Erithacus rubecula) Pensastasku (Saxicola rubetra),silmälläpidettävä laji Räkättirastas (Turdus pilaris) Mustarastas (Turdus merula) Punakylkirastas (Turdus iliacus) Lehtokerttu (Sylvia borin) Pensaskerttu (Sylvia communis) Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Talitiainen (Parus major) Sinitiainen (Parus caeruleus) Hömötiainen (Parus montanus) Kottarainen (Sturnus vulgaris), silmälläpidettävä laji Harakka (Pica pica) Varis (Corvus corone) Peippo (Fringilla coelebs) Viherpeippo (Carduelis chloris) Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pajusirkku (Emberiza schoeniclus)

10 10 Täydennetty luontoselvitys Alueelta ei löytynyt linnuston kannalta merkittäviä kohteita. Lajisto on tavanomaista asutuksen viereisten metsä- ja peltoalueiden lajistoa. Kottarainen ja pensastasku ovat lintudirektiivin I liitteen laji, silmälläpidettävä Kottarainen viihtyy asutuksen lähialueella, joten rakentaminen ei lajin esiintymiseen vaikuta. Kottaraisille ovat tärkeitä sopivien pesäkolojen ja ruokailualueiden säilyminen. Viljelytapojen muuttuessa ja laidunnuksen loputtua kottaraisen ravintona käyttämien hyönteisten määrät ovat vähentyneet. Pensastasku suosii peltojen reunavyöhykkeitä, joutomaa-alueita ja niittyjä, joita taajaman reunoilla on runsaasti. 7. MUU ELÄIMISTÖ Siiki-Mutalan alueella on tavanomaista metsälajistoa. 8. YHTEENVETO JA MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Taajamarakenteen kannalta asemakaava-alue sijaitsee tukeutuen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja rakennuskantaan Kaukjärven kylän reunamilla. Maisema kannalta Siiki-Mutalan alueella on tärkeää rakentamisen sopeuttaminen perinteiseen kylärakenteeseen ja nykyiseen rakennuskantaan sekä näkymien säilyttäminen järvimaisemaan. Siiki-Mutalan alueella kartoituksessa ei löytynyt luonnonsuojelulain 29 :ssä lueteltuja suojeltavia luontotyyppejä eikä EU:n luontodirektiivin II, IV ja V-liitteen lajeja mukaisia lajeja. Kasvillisuus ja linnusto alueella ovat tavanomaisia metsä- ja peltoalueille eivätkä aiheuta rajoituksia alueiden käytölle. Arvokkaimmat lajit olivat Siiki-Mutalan alueella kottarainen ja pensastasku. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä tai merkkejä liito-oravan esiintymisestä ei alueella ollut. Luonnonolosuhteet eivät aseta rajoituksia Siiki-Mutalan alueen kaavoittamiselle tai rakentamiselle.

11 11 9. LÄHTEET Täydennetty luontoselvitys Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö Mietintö 66/1992. Häyhä T (päiväämätön) Kaukjärven luonto- ja maisemaselvitys. Tammela Kanta-Hämeen maakuntakaava Kaukjärven osayleiskaava, Tammela. Kunnanvaltuuston hyväksymä Kulttuurimaisema- ja rakennuskantainventointi (2001) Kaukjärvi, Tammela Kuppikivi, Hämäläinen kulttuuriympäristö. Kanta-Hämeen maakuntakaavan selvityksiä Lounais-Hämeen ja Rengon muinaisjäännökset 2007 Hämeen maakuntamuseo, Museoviraston selvityksiä Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museovirasto, Ympäristöministeriö. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.

12 SIIKI-MUTALAN ASEMAKAAVA-ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET Huom! Rakennustapaohjeessa on annettu välineitä alueen rakentumiseksi kokonaisuudeksi, joka ottaa huomioon vanhan kyläympäristön ja täydentää sitä. Rakennustapaohjeen ja sen noudattamisen lisäksi olennaista on rakennushankekohtaisen ammattitaitoisen suunnittelijan panos kokonaisuuden. Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki

13 1. YLEISTÄ Siiki-Mutalan kaava-alue on Mustialan ja Kaukjärven välisellä merkittävällä maisema-alueella, joka asettaa erityisvaatimuksia alueen uudelle rakennuskannalle. Laajennuksen myötä rajauksen länsipuoleiset alueet alkavat jo liittyä kiinteästi Kaukjärven kyläkeskukseen. Alueella on nykyisin Ojansyrjän (Mutala), Tarrin ja Ollilan tilat. Mutalan vanha tila on ollut tien varressa, kallion kupeessa. Vanhin asutus on ollut Kaukjärven rannalla aluerajauksen ulkopuolella, tästä pohjoiseen on rakennettu 1900-luvun lopulla muutama uusi asuinrakennus. Peltoaukea Kaukjärven suuntaan Mustialan ja Kaukjärven yhdistävä tie kulkee alueen ja peltojen halki. Tie on hiekkapintainen kylätie ja säilynyt varsin perinteisenä kylätienä hyvien ja huonoine puolineen. Alueen eteläreunalla ja osin läpi kulkeva tie rajautuu eteläpuoleltaan paria alueen asuintonttia lukuun ottamatta Kaukjärven rannan peltoaukeamaan, joka on maakuntakaavassa osoitettu merkittäväksi avoimeksi peltoaueeksi. Pohjoispuolelta tie rajautuu peltojen ja metsäsaarekkeiden muodostamaan asumiselle edulliseen rajapintaan, joka maakuntakaavassa onkin osoitettu kokonaisuudessaan kylämäisen asumisen alueeksi. Alueen koilliskulmassa on metsää, jonne uutta asuinrakentamista on jo rakennettu, samoin Kaukjärven yksityistien eteläpuolella on kaksi tonttia, jotka on jo aikaa rakennettu ja joitten yhteyteen kaavassa sijoitetaan uutta rakentamista. Aluerajauksen pohjoisosan metsäalueille on sijoittunut maatilojen asuinrakennuksia ja muuta rakennuskantaa. Alueen keskellä on metsäinen kallioalue, jonka länsireunalla on kaksi vanhaa maatilan pääkeskusta (Mutala). Aluerajauksen eteläpuolella on paitsi Kaukjärven rannan asuinrakennuksia / maatilakeskuksia, niin ennen kaikkea Kaukjärven rannan avoin peltomaisema. Alueen rakennuskanta vaihtelee 1900-luvun taitteen rakennuskannasta aivan viime vuosina rakennettuihin asuinrakennuksiin. Vanhat rakennukset ovat pienten tai suurempien tilojen päärakennuksia ja muita pihapiirin rakennuksia, uudet ovat lähinnä tavanomaista omakotiasumista. Uusi asuinrakentaminen tulisikin olla hallitummin kylämaisemaa täydentävää, etenkin peltoalueisiin liittyviltä osin. Tässä mallia voidaan katsoa alueella olevista vanhoista identiteettirakennuksista: alueen keskellä, tien varrella, on kaksi vanhaa perinteistä päärakennusta vanhoine piharakennuksineen. Lisäksi alueen pohjoisosassa on Tarrin osayleiskaavassa säilytettäväksi osoitettu maatilan päärakennus, lisäksi Ilolan ja Ollilan vanhojen tilojen rakennuskantaa on alueen pohjoisosassa vielä jäljellä. Vasemmalla uutta asuinrakentamista, oikealla Kaukjärven rannan asutukseen liittyvää. Pohjoisosan maatilarakentamista Vanhaa maatilarakentamista Mutalan tontilla Näkymä uusien asuinrakennusten risteyksestä kohti luodetta ja uutta asuinaluetta Lisätietoja: Siiki-Mutalan rakennuskannan inventointi 2008, Miika Tuki, Tammelan kunta Uutta asuinrakentamista koillisosassa

14 2. RAKENTAMISEN SIJOITTUMINEN MAISEMAAN Vaikka yksittäisen tontin rakentaminen lähteen ensisijaisesti hankkeeseen ryhtyvän yksittäisen ihmisen / perheen omista mieltymyksistä ja toiveista, koostuu maisema kuitenkin kaikista näistä alkujaan yksittäisistä rakennuskohteista. Koska Siiki- Mutalan alue sijoittuu merkittävään maisema-alueeseen, on tällaisella alueella rakennuskannan muodostaman kokonaisuuden vaikutus vielä tavanomaista suurempi - kaava-alueen näennäisen yksittäisillä toimenpiteillä vaikutusta myös suurempaan kokonaisuuteen eli Kaukjärven perinnemaisemaan. Oma vaikutuksensa on jokseenkin kaikella toiminnalla, jota alueen rakentaminen saa aikaan, aina tonttien kaavallisesta sijoittelusta pienempiin yksityiskohtiin rakentamisessa. Onnistuneen alueen muodostumiseksi vaaditaan yhteistyötä niin kaavoittajan, rakennusvalvonnan ja alueella rakentavien yksittäisten ihmisten välillä, sillä etenkin suuren avoimeen peltomaisemaan voidaan saada suurta haittaa aikaan jo yksittäisen rakennusten sijoittelussa. Vanhat kyläalueet ovat rakentuneet aikojen kuluessa itsestään, vailla sen kummemmin kaavoitusta kuin rakennusvalvontaakaan. Rakennusten sijoittumista on ohjannut selkeä pyrkimys sijoittaa etenkin päärakennukset parhaimpaan mahdolliseen rakennuspaikkaan maastollisesta, talousrakennukset on sijoitettu päärakennuksen yhteyteen samaan pihapiiriin sekä olemaan mahdollisimman helposti käytettävissä että myös suojaamaan pihapiiriä mm. sään vaikutuksilta. Rakennuspaikaksi on usein valikoitunut etelä- tai lounaisrinne pieneltä kukkulalta, eteläpuolella aukeava peltomaisema ja pohjoispuolelta suojana metsäisiä alueita. Kylätien varteen rakennukset ovat Siiki-Mutalan alueella sijoittuneet väljästi ja lähes sattumanvaraisen oloisesti edellä mainituista syistä. Uusia rakennuspaikkoja muodostettaessa ei voida enää noudattaa samaa luonnollista rakennuspaikkojen itsekseen muodostumisen periaatetta, sillä määrät ovat suuremmat ja vanhaan aikaan verrattuna rakennusten ja tyylien kirjo on kasvanut samaa tahtia kuin ihmisten omat mieltymykset ovat eriytyneet entisaikaan rakentamista ohjasi materiaalin saatavuuden vähyys, jonka seurauksena rakennuskannasta tuli jokseenkin samantyylistä automaattisesti. Jotta alueesta muodostuisi tasapainoinen osa vanhaa kulttuurimaisemaa, on sen rakentumista ohjattava kaavoituksella ja rakennusvalvonnan ohjaamisella parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kaavassa on tontteja muodostettu mahdollisimman samoihin kohtiin, johon niitä oletettavasti olisi muodostunut haettaessa parhaita mahdollisia rakennuspaikkoja eli pelto- ja metsäalueiden reunavyöhykkeille. Tonteille rakennuskantaa on ohjattu sijoittumaan siten, että päärakennus ja talousrakennukset muodostavat väljää kylälle ominaista pihapiiriä. Ohjeellisesta rakennusten sijoituspaikasta saa rakennuslupavaiheessa poiketa vain perustellusta syystä ja huomioida tällöin tarkasti myös toteutuneet naapuritonttien rakennuskannan sijoittelut. Kaupunkimaisille alueille ominaista kaavamaista rakennusten sijoittumista on rikottu sijoittamalla niin asuin- kuin talousrakennuksiakin näennäisen sattumanvaraisesti. Asuinrakennuksen hallitsevaa asemaa on korostettu sillä, että talousrakennusten harjakorkeus ja runkosyvyys eivät saa ylittää asuinrakennuksen harjakorkeutta ja runkosyvyyttä. Siiki-Mutalan sijoittuminen Kaukjärven ja valtatien 10 välille (lännensuuntaan Kaukjärven kylä, itäänpäin Mustiala) Oikeassa alareunassa Mutalan vanhan torpan paikka Ilmakuvassa on nähtävissä, kuinka rakennuskanta sijoittuu vapaasti puuston ja pensaikon rajaamiin saarekkeisiin siten, että näkymät avoimeen maisemaan säilyvät..

15 3. PIHAPIIRI JA YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN Kyläalueella on aivan yhtä olennaista rakennuskannan lisäksi pihojen ja rakennusten lähiympäristön muodostaminen. Kylämäinen rakentaminen alueella on ollut vehreää, väljää ja hengittävää kaikki vanhat rakennuspaikat ovat auenneet peltomaisemaan ja tätä on pidetty kaavan laadinnassa ohjenuorana pohjoisen metsäisiä alueita lukuun ottamatta. RAKENNUKSILLA PIHAPIIRIN RAJAAMINEN Tonttien asuinrakennukset on kaavassa sijoitettu väljästi tontin sisälle, sillä alueelle ei ole ollut ominaista tien rajaaminen rakennuskannalle. Talousrakennuksilla on muodostettu pihapiiriä siten, että talousrakennus ja asuinrakennus yhdessä muodostavat suojaisan pihan, joka aukeaa pääsääntöisesti etelän suuntaan. Alueella olevia maatiloja lukuun ottamatta talousrakennukset ovat alisteisia päärakennukselle (ks. 2. Rakentamisen sijoittuminen maisemaan). ISTUTUKSET Kaavassa on lähdetty siitä, että suurin osa pihasta on istutettua aluetta, jossa tulee suosia luonnollisia pihapiirejä ja välttää kaupunkiympäristöstä tuttuja tiukan geometrisesti rajattuja istutuksia ja laatoitettuja alueita. Suositeltavia kasveja ovat perinteiset maaseutuympäristöön soveltuvat puu-, pensas ja kukkalajit. Eksoottisia kasveja tulisi käyttää harkiten. Pihojen rajaamisessa luonnollisesti kasvavat pensaat ja puut ovat suositeltavia. Olemassa olevia hyväkuntoisia puita suositellaankin otettavaksi pihapiirien muodostamisen lähtökohdaksi. Tonteille tulisi myös istuttaa puustoa, esimerkiksi perinteiset omenapuutarhat ovat suositeltavia. Kaavassa on rakennusalan ja Kaukjärven yksityistien välille osoitettu istutettava vyöhyke, joka suojaa pihapiiriä niin ajoneuvomelulta kuin hiekkapintaisen tien pölyhaitoiltakin. Istutuksina voidaan käyttää puita tai pensaita. Perinteisessä pihapiirissä asuinrakennuksen (1) lisäksi pihaa rajaavat talousrakennukset, jotka yleisimmin sijoittuvat joko asuinrakennusta vasten (A) tai pihapiirin sivullereunalle (B). AITAAMINEN Tontit saa aidata pensasaidoin, vaikkakin parempi vaihtoehto on suojata pihapiirit vaihtelevalla kasvillisuudella kuten pensaiden ja puuston yhdistelmillä. Kasvillisuuden muodostaman näkösuojan lisäksi myös puuaidat ovat mahdollisia. Aidan korkeus ei saisi kuitenkaan olla korkeampi kuin 1,2 m. Pihapiiri on pehmeästi rajattu luonnollisesti kasvavilla pensailla ja puilla. MAASTON MUOKKAAMINEN Voimakkaita täyttöjä ja leikkauksia tulee tontilla välttää ja sovittaa rakentaminen maastoon. Suurempia korkeuseroja omaaville tonteille kaavassa on mahdollistettu myös kellarillinen vaihtoehto. PINNOITTEET Pihan pinnoittamisessa tulee käyttää alueen luonteeseen soveltuvia materiaaleja. Luonnollisesti maastonmuotoja ja pihapiiriä seuraavia hiekka/sorapintaisia kulkuja tulee suosia ja pinnoitettuja geometrisiä kulkuja käyttää harkiten. Pihojen asfaltointi ei kuulu kylämäiseen ympäristöön, vaan pinnoittamisessa on käytettävä liuske- tai betonikiviä. Pihapiiriä suositellaan pinnoitettavaksi vain vähäisessä määrin kulkujen ja oleskelupaikkojen osalta. Nykyiset pihapiirit ovat liian geometrisia ja säännöllisiä sopiakseen sellaisenaan vanhaan kyläympäristöön.

16 4. RAKENNUKSET Rakennuksia käsittelevät ohjeet koskevat varsinaisen asuinrakennuksen lisäksi myös tontille rakennettavia autotalleja ja huolto- yms. rakennuksia. Yleisesti ottaen materiaali-, väri-, rakennustapa- ja detaljiratkaisuissa tulee suosia hillittyä ja rauhallista rakentamistapaa, josta muodostuu miellyttävä ja yhtenäinen, vanhaa kyläympäristöä täydentävä asuinalue. Tämä on haasteellinen tehtävä niin kaavoitukselle kuin rakennusvalvonnallekin, sillä asuinrakennustyyppien monipuolinen tarjonta on myös lisännyt tyylien kirjavuutta rakennettaessa vanhaan ympäristöön on rakentajan kuitenkin oltava valmis tinkimään tietyistä asioista kuten rakennuksen monimuotoisuudesta tai liiallisesta koristelusta sekä sovitettava rakennuksen materiaalit ja värit olemassa olevaan ympäristöön. Vanhoja aitta- ja talousrakennuksia olisi hyvä ottaa osaksi uusiakin pihapiirejä ja niitä kunnostaa perinteisillä tavoilla ja materiaaleilla. Liian rakennettu katutila ei sovellu kyläympäristöön. MUOTO Rakennukset tulee muodoltaan ja malliltaan olla perinteiseen kyläympäristöön sopivia ja harjakattoisia. Rakennusten runkosyvyys tulisi olla 8-12 metriä. Rakennukseen saa sijoittaa kuisteja ja erkkereitä, edellyttäen että ne sopivat kylämiljööseen. KERROSKORKEUS Rakennusten kerroskorkeus on suurimmaksi osaksi kaavaalueella I u 2/3, mikä mahdollistaa nykyajalle ominaisesti hivenen vanhaa ns. puolitoistakerroksista rakennusta isomman rakennusoikeuden ullakkokerroksessa. Tällainen ratkaisu sopii perinnemaisemaankin ja maastoon joka on suhteellisen tasainen (suurimmalle osalle kaava-alueesta). Tonteilla, joilla on suurempia korkeuseroja, on kaavassa osoitettu mahdollisuus rakentaa ½ k I u ½ eli tämä sallii paremmin maastoon sovittamisen. Vanhojen maatilojen ja niitten vanhan rakennuskannan läheisyydessä kerroskorkeus on kaavassa I u ½. Harkitut yksityiskohdat mittakaavassa ja materiaaleissa (pystyrimalaudoitus ja kolmiorimahuopa) mahdollistavat julkisivujen käsittelyä myös nykyaikaisemmin ammattitaitoisen suunnittelijan toimesta. PERUSTUKSET Rakennuksen näkyvä sokkeli tulisi olla korkeintaan metrin korkea. Kellarillisissa ratkaisuissa tulee julkisivulaudoitus ulottaa myös kellarin seinän osalle, jotta sokkeli ei muodostu liian hallitsevaksi. KATTO Rakennusten pääasiallinen kattokaltevuus on astetta. Vanhojen maatilojen ja niitten vanhan rakennuskannan läheisyydessä kattokaltevuus astetta. Kattomuotona rakennuksissa tulee olla harjakatto, myös mansardikatto sallitaan. Kuisteissa ja erkkereissä kattomuotona voi olla myös lapekatto. Räystäiden tulee olla avoimet ja niiden alapinnan katon lappeen suuntaisia. IKKUNOINTI Rakennuksen ikkunoinnissa voidaan ammattitaitoisen suunnittelijan toimesta huomioida nykyasumisen vaatimukset. Kun mittakaava on väärä ja muodonanto liian rönsyilevä, ei pelkkä harjakatto asiaa juurikaan auta. Avoin räystäs sopii perinteiseen maisemaan ja tuo keveyttä rakennuksen ulkoasuun.

17 5. MATERIAALIT JA VÄRIT Sovitettaessa rakennusta kylämiljööseen olennaista on sijoituspaikan ja rakennuksen mallin lisäksi rakennuksessa käytetyt materiaalit ja niitten väritys kirkkaat värit ja kiiltävät materiaalit saattavat loistaa kauaskin ja muodostaa häiriötekijän maisemaan. Usein nimenomaan värisävy ja materiaalin kiilto ovat olennaisempia maiseman kannalta kuin itse materiaali, vaikka lähemmin katsoessa sekin on olennaista muodostettaessa kylämiljöötä. Myös värien valinnassa on vältettävä räikeyttä ja tätä kautta muodostuvaa kirjavuutta. JULKISIVUT Korttelit AO / peltoalueet Nämä korttelit sijoittuvat kaava-alueella peltoalueille tai sen reunavyöhykkeelle. Kaavassa näihin on määrätty pääjulkisivumateriaaliksi peittomaalattu lauta. Suositeltavia ovat vaakasuuntainen lautapaneeli tai pystyrimalaudoitus. Lomalaudoitusta ei suositella. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Väreinä on sallittu vaaleat perinnesävyt. Perinteisellä sävyllä maalattu rimalaudoitus soveltuu kylämäiseen ympäristöön. Korttelit AO/s ja AM/s Nämä korttelit sijoittuvat kaava-alueella peltoalueille tai sen reunavyöhykkeelle. Kaavassa näihin on määrätty pääjulkisivumateriaaliksi peittomaalattu lauta. Suositeltavia ovat vaakasuuntainen lautapaneeli tai pystyrimalaudoitus. Lomalaudoitusta ei suositella. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Väreinä on sallittu vaaleat perinnesävyt sekä puna/keltamultasävyt. Etenkin talousrakennuksissa puna/keltamultasävy tulisi suosia, myös käsittelemätön pinta käy. Korttelit AO / metsäalueet Nämä tontit sijoittuvat kaava-alueen metsäisille tausta-alueille. Kaavassa on esitetty sitovana pääasiallisena julkisivumateriaalina tiili tai peittomaalattu lauta. Muita materiaaleja saa käyttää vähäisessä määrin. Väreinä on sallittu lämpimät värisävyt kuten punainen, ruskea ja keltainen. Perinteiset punamultamaalilla käsitellyt hirrestä tehdyt aitat sopivat hyvin uuteenkin pihapiiriin ja tuovat historiallista kerrostumaa niin alueelle kuin tontillekin. KATOT Katemateriaali on määritetty saumapeltikate, huopakate ja tiilikate. Katoissa suositellaan käytettäväksi aitoja materiaaleja jäljitelmäratkaisujen sijasta eli esimerkiksi tiilikattoa peltisen jäljitelmän sijaan. Erityisesti katemateriaaliksi suositellaan perinteisiä kylämiljööseen sopivia materiaaleja kuten saumapeltikatetta ja kolmiorimahuopakatetta. Vanhoissa hirsisissä aittarakennuksissa voisi käyttää myös aitoa pärekattoa. Maatilojen talousrakennuksissa materiaalivaihtoehtoja on useampia ja niiden soveltuminen maisemaan arvioidaan rakennuslupavaiheessa. Kattoväreiksi on määritetty tummanharmaa, musta, tummanruskea tai tummanpunainen. Vanhoja talousrakennuksia voidaan myös säilyttää harmaantuneina. Yläpuolisen kuvan kaltaisten rakennusten kattoa uusittaessa voitaisiin harkita myös perinteistä pärekattoa, jollaisen tekijöitä seudulla on vielä olemassa (kuva Saaren kansapuiston Myllypirtti).

18

19 Rakennusinventointi Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Rno: Mutala Tontti Mustialan torppa Mutala esiintyy jo 1800-luvun kartoissa, ainoana tilana, joka alueella on erikseen mainittu. Sittemmin Mutala jaettiin kahteen osaan, jolloin toisen osan päärakennus pihapiireineen rakennettiin vanhasta Mutalasta itään, nykyisen uusien asuinrakennusten alueen sijoille. Vanha osa ja sen pihapiiri jäi edelleen vanhoille sijoilleen kallion kupeeseen (ks kartta). Aivan pihapiirin eteläpuolelta kulkee Kaukjärventie. Päärakennus on pääty tien suuntaan, sen vastapäätä on sauna/liiterirakennus. Muut talousrakennukset sijoittuvat kauemmas tiestä. Asuinrakennus rak 1 a Mutalan tilan nykyinen päärakennus on suullisen perimätiedon mukaan rakennettu keväällä Hirsirunkoinen puolitoistakerroksinen rakennus on melko alkuperäisessä asussa, tosin uusi kuisti on rakennettu 1900-luvun puolivälissä ja samoihin aikoihin uusittu kate tiileksi. Ulkoverhous on pystyrimalautaa, perustukset lohkokiveä. Ikkunat ovat vanhat puiset ruutuikkunat, jotka aukeavat ulospäin. Kuistin osalla ikkunat ja ovet ovat kuistin rakennusvuoden mukaisesta 1900-luvun puolivälistä. Rakennus on hyvässä kunnossa ja muodostaa talousrakennuksineen perinteisen maalaispihapiirin hedelmätarhoineen Kaukjärventien varteen. Pihapiiriin liittyy naapuritontin hirsinen aitta. rak 1 a Siiki-Mutalan asemakaavan selvitykset tammelan kunnan kaavoitus, puh miika tuki

20 Rakennusinventointi Tammelan kunta Hakkapeliitantie Tammela puh Rno: Mutala Talousrakennukset: Tontin talousrakennukset ovat melko sekalaisia perinteisiä 1900-luvun alun / puolenvälin talousrakennuksia. Tontin asuinrakennusta vastapäätä olevassa talousrakennuksessa on ilmeisesti ollut saunatilat. Muut talousrakennukset ovat maatilan varastorakennuksia. Rakennukset ovat rankorakenteisia ja lautaverhottuja, perustustapana on pääsääntöisesti nurkkakivet. Kattomateriaalit vaihtelevat tiilen ja aaltopellin välillä. saunarakennus rak 1 c Pohjoiseen menevän yksityistien toisella puolella, eri tontilla mutta samaan pihapiiriin kuuluvana on hirsinen aitta, joka on alkuperäisessä asussaan, vaikkakin kattomateriaali on uusittu aaltopelliksi. varastorakennus rak 1 d hirsinen aitta rak 1 b varastorakennuksia rak 1 d varastorakennus rak 1 f Siiki-Mutalan asemakaavan selvitykset tammelan kunnan kaavoitus, puh miika tuki

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys

Kaukjärven luontoselvitys 22.9.2008. Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Kaukjärven luontoselvitys Kaukjärven teollisuusalueen asemakaava Luontoselvitys Tammelan kunta Kaukjärven luontoselvitys 2 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1 LUONTOSELVITYS 1 1. JOHDANTO 3 2. LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys

Luontoselvitys 07.07.2007. Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Luontoselvitys Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys Tammelan kunta Luontoselvitys 2 Rauhaniemen asemakaava-alueen luontoselvitys... 1 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit 133-163 Tekniset palvelut, kaavoitustoimi 2003 korjattu 8.1.2004 Yleistä Rakennustapaohjeet koskevat Kuivatjärven Golfpuiston alueen kortteleita 133-163.

Lisätiedot

LETKUN OSAYLEISKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET LUONNOS

LETKUN OSAYLEISKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET LUONNOS LETKUN OSAYLEISKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET LUONNOS Huom! Rakennustapaohjeessa on annettu välineitä alueen rakentumiseksi kokonaisuudeksi, joka ottaa huomioon vanhan kyläympäristön ja täydentää sitä. Rakennustapaohjeen

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos

Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Korttelin 252 tonttien 7 ja 8 sekä leikkikentän ja Iisaksentien katualueen asemakaavamuutos Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 8.12.2014 268 OAS- ja luonnosvaiheen nähtävilläolo 12.2.-22.2. ja 2.3.-23.3.2015

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET PUSULAN KAUKELANTIEN TONTTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET Nummi-Pusulan kunta Arkkitehtitoimisto A+ 6.5.2008 2 RAKENNUSTAPAOHJEET 1. YLEISTÄ Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista niin että Pusulan

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170 JA OSA KORTTELISTA 160 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI / SUUNNITTELUTOIMISTO 28.1.2013 - 1 - RAKENTAMISOHJE KÄPYLÄ KORTTELIT 158, 159, 161, 162, 169,170

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO ITÄ - AK: 15-010 11.3.2008 RAKENTAMISTAPAOHJEET Ohjeet koskevat tonttia: 1558-15 Tälle tontille voi rakentaa 1-1½kerroksisen asuin- tai asuntolaraken- nuksen, jossa on puujulkisivut. 2- kerroksinen osuus rakennuksen alasta saa olla enintään 50%. Ullakon

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS (päivitetty 17.11.2014) Linnakankaan osa-alue 112 026 Korttelit 26274-26285 Tontin varaajan/ haltijan tulee toimittaa tämä ohje pääsuunnittelijalle. Ennen suunnitteluun ryhtymistä

Lisätiedot

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58. 1 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AO-korttelialueen tonteilla talousrakennus saa olla enintään 50 m2. AP-korttelialueella

Lisätiedot

SIIKI-MUTALAN ASEMAKAAVA

SIIKI-MUTALAN ASEMAKAAVA SIIKI-MUTALAN ASEMAKAAVA 6.5.2011 Tammelan kunnan kaavoitus Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavalla muodostuu Tammelan kunnan (834) Kaukjärven

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA RANTA-HOVIN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 71, MAA-JA METSÄTALOUSALUE JA LÄHIVIRKISTYSALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.3.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS

KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET

VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET VESILAHDEN KUNTA NARVAN KAAKKOISEN ALUEEN RAKENNUSTAPAOHJEET NARVAN KAAKKOISEN ASEMAKAAVA ALUE koskee Vesilahden kunnan Narvan kylän tilan 4-74 (Poukka 2) aluetta Karholantien itäpuolella sekä Narvan osakaskunnan

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet - Rivitalo tai paritalo. - Kuvassa esitetty massoittelun perusratkaisu (valittu kerroskorkeus vaikuttaa massaan). - Ulokkeet ja sisäänvedot julkisivussa ovat

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rakentamistapaohjeet (4. alue) PAIMION KAUPUNKI TEKNINEN JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2 1. YLEISTÄ - Rakennuttajia kehotetaan ottamaan yhteyttä rakennusvalvontaan jo tontin

Lisätiedot

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121 LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harjunpään asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Harjunpään (25.) kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Hämeenkosken kunta Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1510012986 7.11.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä

Lisätiedot