Kh 332, , liite nro 1 Kv 95, , liite nro 1 SODANKYLÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 Kh 332, , liite nro 1 Kv 95, , liite nro 1 SODANKYLÄN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA Sodankylän arvot Toiminta-ajatus Visio Sodankylän menestyksen peruspilarit Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamusja viranhaltijajohtaminen Tasapainoinen talous 2. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS Väestö Työpaikat ja työllisyys HENKILÖ TALOUS Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Sodankylän kuntatalous Taloustilanne nyt 4.4 Kuntastrategian taloustavoitteet ja miten niissä on taloussuunnitelmassa onnistuttu 15 - Vuosikate ja velkaantuminen 17 Taseen alijäämää Veroprosentit Tuottavuuden parantaminen, laadun varmistaminen ja kustannusten hallinta Palvelustrategiat 5. SODANKYLÄN KUNNAN ORGANISAATIOKAAVIO TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT Talousarviorakenne Sitovuustaso Käyttösuunnitelmat Investointiosan rakenne Varaukset Rahaston käyttö Muuta talousarvioon vaikuttavaa Tuloslaskelma ja rahoitusosa Verotulot 2

3 Valtionosuudet Toimintakate Vuosikate Satunnaiset erät Antolainat Talousarviolainat Velkaantuminen Tulos- ja rahoituslaskelma Nettomenot toimi- ja tulosalueittain 7. KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖJEN TAVOITTEET LIITE 1 Merkittävimpien tytäryhteisöjen taloussuunnitelmat Taulukko kunnan konserniin kuuluvista yhteisöistä 74 LIITE 2 Kunnan virat ja toimet

4 1. KUNTASTRATEGIA 1.1 Sodankylän arvot Kunnanvaltuuston hyväksymän kuntastrategian mukaan: Kunnan arvoperustan muodostaa kolme arvoa, joiden sisältöä on selkeytetty kunkin osalta luetelmamerkein. Asiakaslähtöisyys Pohjoisuus olemme kuntalaisia varten, mutta asiakkaita myös toinen toisillemme yhteistyökyky ja esimerkillisyys avoimuus ja luottamus läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus vahva sodankyläläinen kulttuuri ilmasto, luonto ja sijainti optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin Kestävä kehitys talous ja talouden kokonaisvaltainen ymmärrys keskittyminen kunnan perustehtäviin vastuullisuus ja kunnioittaminen sitoutuneisuus 1.2 Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän seuraavasti: Sodankylän kunta järjestää hyvinvointi- ja peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytykset monipuoliselle elinkeinoelämän kehittymiselle. 4

5 1.3 Visio 2020 Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää. Ohjaava visio on ilmaistu seuraavasti: Olemme kasvava, kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa ihmisten on turvallista elää. Meillä on monipuolinen elinkeinorakenne, Jäämerenkäytävä sekä korkeakoulutasoista, kansainvälistä arktista ja avaruustutkimusta sekä koulutusta. 1.4 Sodankylän menestyksen peruspilarit Kehittämistyötä on koottava ja huomiota keskitettävä jokapäiväisen arkityön lisäksi joihinkin sellaisiin perustavaa laatua oleviin kokonaisuuksiin, joissa kunnan on ehdottomasti onnistuttava menestyäkseen. Ilman tärkeysjärjestystä Sodankylän menestystekijöiksi valikoituvat seuraavan kuvan asiakokonaisuudet. Myönteisen kuntakuvan puolesta ponnistelu ja viestiminen on yhteinen teema kaikissa menestystekijöissä. Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö Tasapainoinen talous Myönteinen kuntakuva (imago) otetaan huomioon kaikissa peruspilareissa Menestyvä Sodankylä Monipuolinen elinkeinoelämä Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilöja viranhaltijajohtajaminen 5

6 2. VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 2.1 Väestö Sodankylän kunnan asukasmäärä kasvoi ja luvuilla aina vuoteen 1995 saakka. Vuonna 1996 väkiluku kääntyi lisääntyneen poismuuton takia selvään laskuun. Vuonna 2010 väestön väheneminen näyttää pysähtyvän ja tulevina vuosina on perusteltua odottaa kunnan väestömäärän voimakkaasti kasvavan. Väestön ikärakenteessa lasten ja nuorten osuus kuitenkin vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa johtuen ns. suurten ikäluokkien ikääntymisestä. Taulukko: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina , asukasta ja arvio vuosina , asukasta, Lähde: Tilastokeskus Yhteensä arv arv arv arv

7 Taulukko: Sodankylän kunnan väestö iän mukaan vuosina %:na ja ja arvio vuosina , Lähde: Tilastokeskus ,6 10,3 65,9 10,9 6, ,1 10,2 66,0 10,9 6, ,6 10,0 65,8 11,4 7, ,6 9,5 66,0 11,3 7, ,5 9,0 66,1 11,5 7, ,4 8,4 66,1 11,5 8, ,7 8,0 65,8 11,4 9, arv. 5,6 7,9 64,7 12,3 9, arv. 5,6 7,7 63,9 12,5 10, arv. 5,9 7,0 63,2 13,0 10, arv. 5,9 6,8 62,1 13,7 11,5 Malmintutkimuksen, kaivosrakentamisen, matkailun ja yksityisten palvelujen ansiosta Sodankylään on syntynyt uusia työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta. Näin väestön väheneminen on saatu pysähtymään. Tämä selittää miksi kunnan ilmoittaman väestön todellisen määrän ja toisaalta Tilastokeskuksen arvion välinen erotus kasvaa. Tässä talousarviokirjassa esitetyissä taulukoissa / asukas käytetään tilinpäätösvuosien ( ) tiedoissa Tilastokeskuksen ilmoittamaa väestön määrää ja talousarvioja taloussuunnitteluvuosissa ( ) kunnan omaa ennustetta. Kaavio: Väkiluku vuosina , asukasta ja arvio vuosina , asukasta, Lähde: Tilastokeskus

8 Taulukko: Väestönmuutos Sodankylässä vuosina , asukasta Lähde: Tilastokeskus ja kunnan ennuste VUOSI SYNTYNEET SYNTYNEIDEN MUUTTO- VÄESTÖN- VÄKILUKU ENEMMYYS TASE LISÄYS Kunnan ennuste arv arv arv arv Taulukko: Sodankylän kunnan väestö kylittäin vuosina , asukasta Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yhteensä asukkaita Pohjoisosa Vuotso (Purnumukka) Lokka Petkula (Madetkoski) Moskuvaara Kersilö Rajala Sattanen Itäosa Kelujärvi (Puolakkav.) Siurunmaa Orajärvi Kirkonkylä (+ymp.) Järvikylät Jeesiö Vaalajärvi Riipi Hinganmaa (Kaarto) Syväjärvi (Heinäperä) Sassali Uimaniemi (Murtomaa) Kierinki Kukasjärvi Unari Eteläosa Aska Lismanaapa Torvinen Vuojärvi Seipäjärvi Raudanjoki Luosto * * * * * *

9 Taulukko: Väestön pääasiallinen toiminta Sodankylässä Työpaikat ja työllisyys Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät 565 Työvoiman ulkopuolella olevat vuotiaat Opiskelijat, koululaiset 709 Eläkeläiset Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 40 Muut 264 Työpaikkojen määrä on Sodankylässä pysynyt kutakuinkin samansuuruisena kuten seuraavasta taulukosta ilmenee. Tilastokeskus on uudistanut työpaikkojen toimialaluokituksen (TOL2008). Taulukko: Työpaikat Sodankylässä toimialoittain vuosina , kpl, %:na Lähde: Tilastokeskus kpl % kpl % kpl % Työpaikat yhteensä Maa-, metsä- ja kalatalous , , ,3 Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu- ja 101 3,0 96 2, ,4 lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto Teollisuus 185 5, , ,8 Rakentaminen 181 5, , ,6 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus- ja varastointi; , , ,6 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä 40 1,2 41 1,2 32 1,0 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 25 0,7 25 0,7 25 0,7 Kiinteistöalan toiminta 55 1,6 50 1,5 46 1,4 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; , , ,4 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julkinen hallinto ja maanpuolustus; Pakollinen , , ,8 sosiaalivak.; Koulutus; Terveys- ja sosiaalipalv. Muut palvelut 180 5, , ,9 Toimiala tuntematon 39 1,2 36 1,1 35 1,0 9

10 Taulukko: Työttömien määrä Sodankylässä vuosina Lähde: Lapin TE-keskus Työttömiä työnhakijoita Työttömyysaste, % 20,3 20,1 17,7 13,7 11,8 13,2 11,6 3. HENKILÖSTÖ PALKKOJEN JAKAUMA VUOSINA (ilman sosiaalikuluja) TP 2010 TA 2011 KÄYTTÖ 2011 ARVIO Luottamushenkilöiden palkkiot Viranhaltijain kk-palkat Työsuhteisten kk-palkat Erilliskorvaukset Sairaus- ja äitiyslomasijaiset Vuosilomasijaiset Muut sijaiset Asiantuntijapalkkiot Tunti- ja urakkapalkat Jaksotetut palkat Yhteensä Henkilöstömenojen kehitys näkyy oheisesta taulukosta, jossa vertailutiedot ovat vuodesta 2011 lähtien. Vuosi Henkilöstömenot Asukas- Palkat/ Henkilöstöluku asukas menot/ Sos. vuoden asukas Palkat maksut Yhteensä lopussa TP TA TA Keskiarvo

11 Taulukko kunnan toimialoittain täytetyistä viroista ja toimista Taulukossa hallintokuntien esittämät henkilöstötarpeet. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan virkojen ja toimien perustamisesta päättää kunnanhallitus ja virkojen/toimien nimikemuutoksista päättää ao. lautakunta. Kunnan virat ja toimet yhteensä Virkojen/ Täyttä- Täytetty Uudet Täytetty toimialoittain toimien mättä 2011 virat/toimet 2012 kok.määrä HALLINTO- JA KEHITTÄMISPALV. 87,1 19,6 68,5 1 69,35 PERUSPALVELUT 253, , ,5 SIVISTYSPALVELUT 216,5 23, TEKNISET PALVELUT Toimialat yhteensä 640,1 58, ,85 Vuosina eli seuraavien viiden vuoden aikana kunnan nykyisestä henkilöstöstä tulee Kuntien Eläkevakuutuksen arvion mukaan jäämään erilaisille eläkkeille 150 henkilöä. Vuodesta 2012 lähtien vanhuuseläkeiän täyttävien määrä lisääntyy huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna. 11

12 Vuosina prosentuaalisesti suurimpina ammattiryhminä Kuntien Eläkevakuutuksen eläkepoistumassa ovat: - perus- ja lähihoitajat (21 henkilöä, 18,6 % ammattiryhmän henkilöstömäärästä, % kunnan vuoden 2011 vakinaisesti täytetyistä viroista/toimista). - ruokapalveluhenkilöstö (9, 27,9 %, 1,5 %) - kiinteistönhoitajat (7, 37,4 %, 1,2 %) - kodinhoitajat ja kotiavustajat (6, 37,1 %, 1,0 %) - kirjastotyöntekijät (5, 28,4 %, 0,9 %) 4. TALOUS 4.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 hyvin. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi ja Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista hyvistä tunnelmista huonompaan suuntaan. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut esillä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkaantumisen nopea kasvu. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot vuodelle 2011 olivat keväällä toiveikkaat ja arviot liikkuivat 3-4 prosentissa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Syksyn 2011 ennusteissa on yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvu hidastuu 1,0-2,8 prosenttiin vuonna 2012 vuodesta Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan 3,3 %. Kuluttajahintojen nousuvauhdin ennustetaan hidastuvan vuonna 2012 ja asettuvan 1,4-3,3 prosenttiin. Ennustelaitosten arvioissa on siis merkittäviä eroja kuten hajonta osoittaa. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä 2011 johti siihen, että Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Euroalueen talouskasvun heikkeneminen on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Tämän jälkeen töllisyystilanne on heikentynyt ja työttömyysasteen ennakoidaan olevan 2011 n. 8 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyyden arvioidaan hiukan parantuvan ja työttömyysasteen olevan 7,5 %. Valtiontalous on reilusti alijäämäinen ja kuntatalouden alijäämän olevan hiukan pienempi. Kasvunäkymiä varjostavat syksyllä 2011 erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainvälisen talouden näkymät. Pienenä avoimena taloutena Suomen kansantalous on hyvin altis ulkoisille häiriöille. 12

13 4.2 Kuntatalous Kuntatalouden tila koheni v selvästi, kun kuntien verotulojen kasvu oli huomattavasti ennakoitua nopeampaa ja menojen kasvu pysyi suhteellisen maltillisena. Kuntasektorin rahoitusasema parani, mutta pysyi kuitenkin alijäämäisenä. Kuntien verotulojen voimakas kasvu perustui useisiin tekijöihin, erityisesti myönteiseen työllisyyskehitykseen, kuntien toteuttamiin kunnallisverotuksen ja kiinteistöverotuksen korotuksiin sekä tilapäiseen kuntien yhteisöveron jako-osuuden korotukseen. Vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 4,5 %, vielä keväällä 2011 peruspalveluohjelmassa kasvuksi ennakoitiin 6 %. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan suhteellisen maltillisesti. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkiä korjatakseen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekä yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Jos kuntien toimintamenot kasvavat maltillisesti eli n. 4 %, kuntien vuosikate paranee hieman vuonna 2011 ja kattaisi käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen hyvästä kehityksestä huolimatta kuntien lainakanta kuitenkin kasvaa kuten vuonna 2010, kun nettoinvestointien ennakoidaan pysyvän korkealla. Syksyllä 2011 julkaistussa peruspalveluohjelmassa kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan vuonna 2012 vajaalla prosentilla. Tämä on seurausta hallitusohjelman verolinjauksista ja veropohjien kasvun hidastumisesta talouskasvun heiketessä. Kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 %. Kustannustennousu jäänee 3 prosenttiin ja volyymin kasvua on noin prosentti. Kuntien vuosikatteen arvioidaan heikkenevän edellisestä vuodesta verotulojen heikon kehityksen vuoksi. Peruspalveluohjelmassa todetaan, että kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. 4.3 Sodankylän kuntatalous Kunnan taloudellinen tilanne on vaihdellut merkittävästi viime vuosina. Vaihteluun ovat vaikuttaneet lähinnä valtion harkinnanvaraiset rahoitusavustukset, omaisuuden myyntitulot, osinkotulot sekä verotilitysten muutokset. Vuonna 2009 tulos oli ,84 alijäämäinen. Taloudellinen tilanne koheni huomattavasti vuonna 2010, jolloin tilikauden ylijäämäksi muodostui ,52 euroa. Vuoden 2009 taseeseen oli kertynyt ylijäämää ,50 euroa, joten vuoden 2010 tase osoitti kunnalla olevan ylijäämää yhteensä ,00 euroa. Kunnan tulokehitys vuonna 2010 oli epätavallisen hyvä. Verotulojen nousu oli 5,6 % ja käyttötalouden valtionosuuksien kasvu 19,6 %. Vastaavasti kunnan palvelutuotannon 13

14 nettokustannukset eli toimintakate nousi maltillisesti 3,6 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu oli euroa ja toimintakatteen kasvu euroa. Tarkistetussa talousarviossa vuonna 2011 on tilikauden ylijäämäksi arvioitu enää euroa, joten vuoden 2011 taseeseen muodostunee ylijäämää euroa. Vuonna 2011 taloudellista tilannetta heikentää valtionosuuksien lasku vuodesta 2010 sekä palvelutuotannon nettokustannusten 5,1 % kasvu, joka ylittää valtakunnallisesti ennakoidun 4 %:n kasvun. Peruspalveluohjelman kasvuoletuksilla kunnan taloudellinen tilanne tulee heikkenemään suunnittelukaudella. Kun taloussuunnitelmassa otetaan huomioon vuonna 2013 kaivoksille tuleva kiinteistövero, kunnan taloudellinen tilanne säilyy nykytasolla ja vuosittain muodostuu pieni ylijäämä. Vuosikate jää kuitenkin pieneksi kunnassa suunniteltuihin investointeihin nähden, joten investointien rahoittamiseksi kunta joutuu ottamaan lisää velkaa. Vuonna 2011 kunnan lainamäärä on 16,7 milj.euroa ja suunnittelukauden lopussa 2014 se taloussuunnitelman mukaan tullee olemaan 27,6 milj.euroa. Taloudellisen liikkumavaran kasvattamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi kunnassa on rohkeasti toteuttava rakenteellisia muutoksia, joilla kustannusten kasvua hillitään ja joilla nostetaan palvelutuotannon tuottavuutta. Tulevina vuosina jää nähtäväksi, miten kehittyvä ja laajeneva kaivostoiminta lisää kunnan tuloja. Ratkaisevaa on se kuinka moni työntekijä valitsee Sodankylän vakinaiseksi kotikunnakseen ja näin verotulot kohdistuvat Sodankylään. Kaivokset sinänsä lisäävät kiinteistöveroa. Taulukko: Kertynyt yli- alijäämä , /asukas, Sodankylä, as. kunnat, Lappi, koko maa, Lähde: Suomen Kuntaliitto Kertynyt yli-/alijäämä, /as Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa 14

15 Sodankylä as. kunnat Lappi Koko maa Kuntastrategian taloustavoitteet ja miten niissä on taloussuunnitelmassa onnistuttu Valtuusto hyväksyi kuntastrategian vuosille Kuntastrategiassa yhdeksi kunnan menestyksen peruspilariksi valittiin Tasapainoinen talous. Muut kolme peruspilaria ovat: Muuntautumiskykyinen palveluorganisaatio ja palvelutuotannon yhteistyö, Monipuolinen elinkeinoelämä ja Osaava ja kehittyvä henkilöstö sekä laadukas luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtaminen. Tasapainoinen talous Päämäärät 2012 Toimenpiteet Tavoitteet Sopeuttamisohjelman 2008 Investoinnit korkeintaan vuosikatteen päivittäminen ja toteuttaminen suuruisia Omaisuuden inventointi Oikea palvelurakenne muuttuville Palveluiden, niiden kysynnän tarpeille ja palvelutuotannon rakentei- den selvitys. Muutos, joustot, sopimukset. Päätökset riittävän ajoissa. Kustannustietoisuus kaikille Koulutus tasoille Sopivien mittareiden kehittäminen. Oikeat sitovuustasot, delegointi. Talouden suunnittelu- ja toiminnanohjausjärjestelmää uudistetaan siten, että: 1. Talouden resurssiohjausta tehostetaan 2. Järjestelmän tuottaman informaation laatua ja ymmärrettävyyttä parannetaan. Hallittu riskinotto Kunnanvaltuuston erillinen päätös elinkeinoperusteisen ja kunnan strategiaan perustuvan hankkeen rahoituksen järjestämiseksi. Vuosikate suuri => Ei velkaa. Taseessa ei alijäämää Vero-%:t korkeintaan Lapin keskiarvossa. Tarpeeton omaisuus realisoidaan Palvelustrategia Palvelu järjestetään oikeaan aikaan oikeassa paikassa oikealla tavalla. Ensin esimiehet (2010), sitten koko henkilöstö ( ). Tuottavuuden parantaminen ja laadun varmistaminen. Kustannukset hallintaan. Suunnitelmallinen valmius on olemassa. 15

16 Seuraavassa tarkastellaan kuntastrategian talouden hoidolle asettamien tavoitteiden toteutumista talousarviossa 2012 ja taloussuunnitelmassa Vuosikate ja velkaantuminen Vuoden 2012 vuosikate ei kata investointikustannuksia. Vuosikate on euroa ja nettoinvestoinnit euroa. Tämä johtaa kunnan velkamäärän rajuun kasvuun. Velka nousee 21,5 milj.euroon vuoden ,7 milj.eurosta. Suunnitteluvuosina erityisesti v investoinnit pysyvät korkealla tasolla, joten niitä on mahdoton toteuttaa velkaantumatta. Velan oton määrään kunta voi vaikuttaa kasvattamalla vuosikatetta, joka onnistuu taas pienentämällä palvelutuotannon kustannuksia tai hillitsemällä niiden kasvua ja/tai korottamalla veroprosentteja. Omaisuuden myynnillä taas lisätään kassavaroja ja parannetaan tulosta, mikäli kauppahinta ylittää tasearvon. Taseen alijäämää Kunnalla on taseessaan ylijäämää vuonna euroa ja vuonna euroa edellyttäen, että talousarvio 2011 toteutuu arvioidun mukaisesti. Vuoden 2012 talousarvio osoittaa ylijäämää euroa, joten toteutuessaan kunnan taseessa 2012 on ylijäämää euroa. Taloussuunnitelma vuosille on laadittu lokakuussa 2011 julkistetun VM:n Peruspalvelubudjetin kehitysarvioiden mukaan. Kun taloussuunnitelmassa on vuodelle 2013 arvioitu merkittävä kaivosrakentamisesta aiheutuva kiinteistöveron kasvu, osoittaa taloussuunnitelma vuosittain ylijäämää. Veroprosentit Vuoden 2011 veroprosentit ovat: Sodankylässä Lapissa Kunnallisvero 19,50 20,04 Yleinen kiinteistövero 0,90 1,08 Vakituisen asunto 0,32 0,40 Muiden asuinrakennusten 0,92 0,99 Voimalaitos 2,85 Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 Kuntastrategiassa tavoitteeksi on asetettu pitää Sodankylän veroprosentit korkeintaan Lapin keskiarvoissa. Veroprosentit ovat tavoitteen mukaisia. Palvelustrategiat Koko organisaation tuottavuusohjelman laadinnasta on luovuttu ja päätetty edetä palvelujen parantamiseen, kustannusten hallintaan ja kustannustietoisuuteen toiminnoittain. Vuonna 2011 laaditaan perusturvan toimialalla perusterveyspalveluita ja vanhus- 16

17 työtä koskeva palvelustrategia. Koska työ on talousarviota laadittaessa kesken, ei siitä sisälly vielä toimenpiteitä ja esityksiä vuoden 2012 talousarvioon. Ruokapalvelut on toimittanut valtuustoon tuottavuusohjelman, jonka käsittely on marraskuussa Kiinteistönhoito, siivoustyö ja ruokapalvelu -toiminnoista laaditaan ulkopuolisen tahon toimesta myös selvitys siitä, tuleeko toiminnot mahdollisesti yksityisen yrityksen tekeminä edullisemmiksi vai kalliimmiksi kuin kunnan tuottamina. Työ valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä. Selvitystyön mahdollisesti aiheuttamat toimet valmistellaan v Tarkoituksena on jatkaa edelleen suunnittelukaudella eri palvelukokonaisuuksien tuottamisen kehittämishankkeita ja palvelustrategioiden laadintaa erillisillä päätöksillä kuntastrategian tavoitteiden mukaisesti. 17

18 5. SODANKYLÄN KUNNAN ORGANISAATIO LÄHTIEN KUNNANVALTUUSTO 35 valtuutettua Tarkastusltk 5 jäsentä KUNNANHALLITUS 9 jäsentä KUNNANJOHTAJA Kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt VIRASTON JOHTORYHMÄ Hallinto-ja kehittämispalveluiden toimiala Perusturvapalveluidentoimiala Sivistyspalveluiden toimiala Teknisten palveluiden toimiala Kunnanhallitus 9 jäsentä Perusturvaltk 11 jäsentä Sivistysltk 11 jäsentä Tekninen ltk 9 jäsentä Kylä- ja korttelitmk 5-7 jäsentä Koulujen johtok. 5-9 jäsentä Ympäristöltk 9 jäsentä Keskusvaaliltk 5 jäsentä 18

19 6. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 6.1 Talousarviorakenne Kunnan talousarviossa on oltava käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätöksessä. Käyttötalousosassa asetetaan toimialueittain toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, sekä osoitetaan näiden tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Investointiosassa on esitetty hankekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Investointimenot ja -tulot on budjetoitu arvioidun rahankäytön ja tulokertymän mukaan. Tuloslaskelmaosassa on esitetty kokonaismenot ja -tulot vähennyslaskukaavan mukaisena laskelmana, joka päättyy tilikauden tulokseen. Lisäksi tuloslaskelmaosassa on esitetty tilikauden tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Rahoitusosassa osoitetaan suunnitteluvuoden arvioidut rahan lähteet ja arvioitu rahan käyttö. Vuoden 2012 talousarviossa käyttötalouden vastuualuejako on seuraava: Toimielin (lautakunta) Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Vastuualue Tarkastustoimi Vaalit Hallinto- ja talouspalvelut Kehittämispalvelut Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Vanhusten palvelut Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta Koulutus ja opiskelu Vapaa-ajan palvelut Sompion kirjasto Lasten päivähoito 19

20 Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Tekninen toimi Tilapalvelut Pelastuspalvelu Asuntotoimi Ympäristötoimi Perusturvalautakunnan alaisessa toiminnassa Muistineuvola on siirretty Vanhusten palvelut vastuualueelta Perusterveydenhuolto vastuualueelle vuonna Vuoden lukuihin on tehty määrärahamuutokset, joten luvut ovat vertailukelpoiset. 6.2 Sitovuustaso Talousarvion sitovuustaso valtuustoon nähden on toimielintaso. Valtuusto päättää vastuualueen nettomenoista ja vastuualueen tavoitteista. Toimielintasolla sitovuustaso on laaditun ja hyväksytyn käyttösuunnitelman mukainen. Kunnanhallituksella ja lautakunnilla on oikeus toimielintasolla siirtää määrärahoja vastuualueelta toiselle edellyttäen, että vastuualueen tavoitteet saavutetaan valtuuston päättämällä tavalla. Investointiosan sitovuustaso valtuustoon nähden on hanke- ja hankeryhmäkohtainen nettomeno. Hanketta ei voida toteuttaa ilman valtuuston lupaa, jos investointiohjelmaan merkittyä tuloa ei saadakaan. 6.3 Käyttösuunnitelmat Vuoden 2012 talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen jälkeen laaditaan ko. käyttösuunnitelmat tammikuun 2012 loppuun mennessä. 6.4 Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. 20

21 Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Niissä esitetään kokonaiskustannusarvio koko suunnittelukaudelle, jonka valtuusto hyväksyy taloussuunnitelmassa. Jos hankkeen tai hankkeen osan toteutuminen viivästyy talousarvioon arvioidusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitelmavuosille. 6.5 Varaukset Kirjanpitolain 17 :ssä luetelluista vapaaehtoisista varauksista tulee kunnassa kysymykseen lähinnä investointivaraus. Investointivaraus voidaan tehdä vain tilikauden ylijäämäisestä tuloksesta. 6.6 Rahaston käyttö (Elinkeino- ja kehittämisrahasto) Kunnanvaltuusto päättää rahaston kartuttamisesta tilinpäätöksen yhteydessä. Rahastoon siirretään varoja vain ylijäämäisestä tuloksesta. Rahastoon ohjataan valtuuston päätöksellä varoja omaisuuden luovutusvoitoista ja osinkotuloista. Kunnanvaltuusto päättää talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä rahaston varojen käyttämisestä kehittämistoimiin. Talousarvioon varataan palkkoihin, avustuksiin, investointeihin sekä muihin menoihin menevät osuudet noudattaen talousarvion laadinnasta annettuja ohjeita. Elinkeino- ja kehittämisrahaston varojen käytöstä päättää kunnanhallitus euroon asti euron ylittävältä osalta varojen käytöstä päättää valtuusto. 6.7 Muuta talousarvioon vaikuttavaa Seuranta Toimialat antavat kunnanhallitukselle ja -valtuustolle kolmannesvuosittain (huhtikuu, elokuu ja tilinpäätös) raportit talousarvion toteutumisesta sekä tuloksista. Kunnanhallitukselle ja lautakunnille annetaan kuukausittain raportit talousarvion toteutumisesta. Jos jollakin vastuualueella nettomeno uhkaa ylittyä, on hallintokuntien ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin ylityksen estämiseksi. Ensisijaisesti kunnanhallituksen ja lautakuntien on hoidettava uhkaavat ylitykset toimivaltaansa kuuluvilla toimenpiteillä. Mikäli kunnanhallitus tai lautakunta ei määrärahojen riittävyysongelmaa pysty ratkaisemaan toimivaltansa puitteissa, on se tuotava hallituksen ja valtuuston käsittelyyn mahdollisimman pian kuitenkin viimeistään syyskuun 2012 loppuun mennessä. 21

22 6.8 Tuloslaskelma ja rahoitusosa Tuloveroprosentti vuodelle 2012 on 19,50 %. Verotulojen vertailu vuosilta TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TALOUSARVIO KUNNALLISVERO KIINTEISTÖVERO YHTEISÖVERO VEROT YHTEENSÄ Verotulojen vertailu vuosilta /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI KOKO MAA Valtionosuudet Valtionosuuksien vertailu vuosilta /asukas Sodankylä, Lappi, koko maa SODANKYLÄ LAPPI KOKO MAA