Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi. Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 2011 INVENTOINTIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi. Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 2011 INVENTOINTIRAPORTTI"

Transkriptio

1 Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 2011 INVENTOINTIRAPORTTI

2 2 Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi INVENTOINNIN TAVOITTEET Porin Oluttehtaan toiminta päättyi vuonna Alueen uutta käyttöä suunnitellaan, ja rakennusinventointi sekä rakennusten arvottaminen tarvitaan vireillä olevan asemakaavan muutoksen perusselvitykseksi. Suunnittelualueen ympärillä on vireillä kehittämishankkeita, joista keskeisin on Porin Jokikeskus-hanke. Porin Oluttehtaan alue on harvinainen siksi, että tontilla harjoitettiin 2000-luvulle saakka teollista toimintaa aivan ydinkeskustassa, ruutukaava-alueen sydämessä. Tuotannon pitkä historia ja vuorovaikutus muun kaupunkirakenteen kanssa tulisi huomioida alueen tulevaa käyttöä suunniteltaessa. Porin Oluttehtaan rakennusperinnön merkitys on kertoa Porin juurista vanhana teollisuuskaupunkina. Rakennusinventoinnin tavoitteena on selvittää alueen rakennushistoria ja sen yhteys teolliseen toimintaan alueella, tutkia ja dokumentoida alueen rakennukset sekä määritellä ja arvioida kohteiden, rakennusten ja aluekokonaisuuden arvot. Näkymä Kokemäenjoelta tehdasalueelle. SR INVENTOINNIN TOTEUTUS Inventoinnin on teettänyt Satakunnan Museo osana Pisara-hanketta. Omarahoitusosuus Porin kaupungilta. Inventoijana toimi FM Anna Lyyra-Seppänen ajalla ja vastaavana tutkijana Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin. Tutkimusavustajana toimi osan museologian harjoittelija Sanna Raatikainen. Inventointi on tyypiltään kattava kokonaisinventointi, jossa menetelminä on käytetty kenttätutkimusta ja havainnointia, valokuvausta, kartta- ja arkistotyöskentelyä. Arkistomateriaalina on hyödynnetty Porin kaupungin rakennusvalvonnan arkistoa sekä Satakunnan Museon valokuvakokoelmaa. Pohjamateriaalina on Satakunnan Museon teollisuusinventointi vuodelta 1987, jonka arkistolähteinä olivat Porin maistraatin rakennuspiirustukset (TMA) ja Vakuutusyhtiö Tarmon ainaispalovakuutukset (Kansallisarkisto) Tutkimuskirjallisuus kattaa arkkitehtuurin ja rakennushistorian, kulttuuriympäristötiedon,

3 3 teollisuushistorian ja paikallishistorian teoksia. Raportin kuvat: Anna Lyyra-Seppänen, Liisa Nummelin ja Sanna Raatikainen. INVENTOINTIALUEEN HISTORIA JA RAKENTUMINEN Rakennusinventointi koskee Oy Sinebrychoff Ab:n omistamaa tonttia n:o Porin asemakaava-alueella, Teljän kaupunginosassa. Inventoitava alue on jaettu tontin muodostumishistorian perusteella kahteen kohteeseen: Oluttehtaan muu tehdasalue (13 rakennusta) Vanha Sähkölaitos (3 rakennusta) Alueella on yhteensä inventoitu 16 rakennusta. Kohde 1: Oluttehtaan muu tehdasalue Kohde 2: Vanha sähkölaitos, Hallituskatu 20 ALUEEN HISTORIA Olut Suomessa Oluenvalmistuksen historia Suomessa periytyy keskiajalle. Oluen pano on kuulunut linnojen, kartanoiden ja virkatalojen, isojen ja pienempien maatilojen taloudenpitoon oleellisena osana. Olutta valmistettiin erityisesti Ruotsin suurvalta-ajan armeijassa, jossa tavoitteena oli ehkäistä sotilaiden keripukkia. Vuonna 1622 säädettiin laki, joka määräsi kaupunkeihin viranomaisten valvomat oluttuvat. Suomen ensimmäinen teollinen panimo perustettiin Helsingissä Porin ensimmäinen oluttehdas tunnetaan vuodelta 1847, mutta sen toiminta lakkasi Porin paloon luvun alussa maassamme toimi satakunta panimoa. Suuremmissa kaupungeissa oli useita kilpailevia oluentekijöitä. Porissa toimi 1900-luvun taitteessa kuusi panimoa. Määräysten

4 4 kiristyessä panimoteollisuus keskittyi voimakkaasti, ja kehitys kiihtyi 1920-luvulta lähtien kun jakeluverkostot laajenivat. Paikallisista oluista tuli koko maassa tunnettuja merkkejä. Porin Oluen vaiheet Porin Oluttehtaan alku ajoittuu vuoden 1852 kaupunkipalon jälkeisiin vuosiin. Bayerilainen Oluttehdas (Bayerska Ölbryggeribolag) sai toimiluvan Oluenvalmistus nykyisellä Sinebrychoffin tontilla oli mitä ilmeisimmin jo alkanut, sillä 1853 mainitaan useissa lähteissä tehtaan perustamisvuodeksi. Yritys on siis pitkäaikaisin Porissa toiminut oluttehdas. Nimi viittaa uuteen saksalaisperäiseen valmistusmenetelmään, joka rantautui tuolloin Suomeen. Tuotanto käynnistyi vanhassa sokeritehtaan rakennuksessa, joka oli rakennettu tontille jo Tehdas työllisti panimomestarin ja kuusi työntekijää. Bayerilainen Oluttehdas yhdistyi vuonna 1898 samanikäisen Bäckmanin olutpanimon kanssa. Nimeksi tuli Bäckmans Ölbryggeri Ab. Yhtiö hankki omistukseensa myös 1895 perustetun Asplundin panimon, jolloin yhtiöllä oli kaikkiaan kolme toimipaikkaa ja 20 työntekijää. Tamperelainen Oy Pyynikin oluttehtailija Sulo Salmelin osti Bäckmanin olutpanimon osakekannan vuonna Hän hankki omistukseensa myös Satakunnan Mallasjuoma Oy:n eli entisen Grönvallin panimon. Yritykset yhdistettiin, ja 1928 syntyi Porin Oluttehdas Oy. Bäckmanin panimo jatkoi oluenvalmistusta ja Mallasjuoma keskittyi talouskaljaan ja virvoitusjuomiin osoitteessa Torikatu 16. Porin Oluttehtaan tunnetuinta merkkiä, Karhu-olutta, on valmistettu 1920-luvulta saakka luvulla Porin Oluttehdas Oy osti lisää tonttimaata naapureiltaan, ja kaikki tehtaan toiminnot siirrettiin samalle paikalle. Vuosikymmenten mittaan Porin Oluttehtaan tuotanto laajeni kattamaan viisi tonttia kahdessa vierekkäisessä korttelissa. Sahojen, konepaja- ja tekstiiliteollisuuden kaupungissa juomateollisuus nousi keskisuureksi alaksi. Vuonna 1938 Porin teollisuustyöntekijöistä vain kaksi prosenttia oli elintarviketeollisuudessa, mutta 1950 osuus oli kahdeksan prosenttia. Vuonna 1970 Porin Oluttehdas oli kaupungin seitsemänneksi suurin tehdas 562 työntekijällään luvulla tehtaan toiminta laajeni huomattavasti. Käymis- ja varastotankkien tilavuus ja varastokapasiteetti kolminkertaistuivat muutamassa vuodessa. Vuonna 1972 Porin Oluttehdas siirtyi Sinebrychoff Oy:n omistukseen. Kaupan myötä Sinebrychoff kaksinkertaisti tuotekapasiteettinsa. Porissa uudistettiin ja kasvatettiin voimakkaasti tuotantoa 1970-luvulla. Koneistuksen myötä työntekijämäärä laski 330:een. Porin Oluttehdas Oy sulautui kokonaan emoyhtiöön vuonna 1980, ja tehdas toimi Sinebrychoff Oy:nä vuoteen 2009 saakka. Tuolloin työntekijöitä oli 31. Pullotus Porin panimossa lopetettiin 2006, ja Karhu-olutta ryhdyttiin kuljettamaan tankeilla Keravalle pullotettavaksi. Kokonaan oluenvalmistus loppui Porissa syyskuussa Tontin muodostuminen Inventoinnin kohteena oleva tontti 412 käsittää vuoden 1852 asemakaavassa olleet tontit 49, 50, 53, 54, 55 ja 56. Entisellä tontilla 53 sijaitsee Hotelli Otava, joka ei ole mukana inventoinnissa. Näistä on maakauppojen ja yhdistämisten myötä muotoutunut nykyinen tontti 412, joka kattaa suuren osan Teljän kaupunginosan nykyisestä korttelista numero 9. Porin Oluttehtaan toiminta käynnistyi tontilla numero 54. Vuonna 1942 tehdas osti tontin numero 55. Tontin puurakenteiset talot toimivat yhtiön käytössä asuinrakennuksina 1970-luvun alkuun

5 5 asti, jolloin ne purettiin. Vuonna 1961 Oluttehtaan kolme tonttia, 49, 54 ja 55, yhdistettiin tontiksi numero 358. Oluttehdas osti myös tontin numero 50, johon jo aiemmin oli sijoitettu tehtaan rakennuksia. Vuonna 1978 tältä tontilta purettiin kivinen apteekkarin talo, nk. Nybergin talo, ja tilalle rakennettiin uusi varastohalli. Tapauksesta kehittyi Porin ensimmäinen rakennussuojelukiista. Vuonna 1984 koko tehdasalue yhdistettiin yhdeksi tontiksi numero 412. Sinebrychoff oli hankkinut myös tontin halki kulkeneen osan Annankatua, joten tehdasalue levittäytyi yli ruutukaavan korttelirajojen. Alueen rakennuskannan kuvaus Oluttehtaan rakennuskanta on varsin kerroksellista. Suuresta massasta on erotettavissa muutamia rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia kausia. Kaudet rakennuksittain, katso liitteet 1 ja LUVUN PUU- JA KIVITALOT Panimon perustamisaikaa, 1800-luvun puoliväliä, edustavat toisaalta kokonaisuutena hyvin säilynyt Puukonttori, toisaalta vain osittain säilyneet ja muotoaan muuttaneet kivitalojen osat eli laboratorioksi muutettu Vanha panimo alueen keskellä sekä Käymiskellari Valtakadun varrella. Näistä Puukonttori sisältää vielä kaksi kerrostumaa: hahmoltaan autenttisen 1800-luvun kaupunkitalon sekä sisätilojen kattavasti 1960-luvun liikerakentamisesta edustavan sisustuksen. Vanha panimo oli 1960-luvulle saakka keskeinen tuotantorakennus ja osa Annankadun katumaisemaa. Vanhat porilaiset muistanevat talon länsipäädyssä "Bayerska Ölbryggeriet" - seinämaalauksen. Sittemmin rakennus on kuorrutettu ja puhkottu uudisosilla ja korjauksilla joka puolelta niin ettei alkuperäisestä kaupunkikuvallisesta asemasta tai rakennusosista ole paljoakaan jäljellä. Käymiskellari on sisätiloiltaan sulautunut ympäröiviin rakennuksiin, mutta Valtakadun puoleinen julkisivu on edelleen autenttinen pala 1800-luvun ruutukaupungin maisemaa. 2. FUNKTIONALISTINEN TEHDASRAKENTAMINEN Funktionalistista kautta edustavat Uusi panimo (1938) ja Jäähdytyskeskus (1949), molemmat Jaakko Tähtisen suunnittelemia. Lisäksi ryhmään kuuluu Muuntamo (1938, Bertel Strömmerin mallipiirustuksen mukaan). Funktionalistinen rakennusvaihe ajoittuu tehtaan historiassa kauteen, jolloin Suomessa oli luovuttu kieltolaista ja oluen ja virvoitusjuomien kysyntä oli kasvussa. Toisaalta sotavuodet aiheuttivat materiaali- ja työvoimapulaa. Funktionalismi virisi Suomessa jo 1920-luvun lopulla tehden läpimurron 1930-luvulla. Tyylisuuntaus juurtui joka tasolle: julkisiin hallintorakennuksiin ja laitoksiin, liikerakennuksiin, asuintaloihin ja teollisuusrakentamiseen. Erityisesti teollisuusrakennuksissa funktionalistiset muodot jatkuivat myös 1940-luvulla. (Standertskjöld 2008). Porin oluttehtaan alueella Uusi panimo ja Jäähdytyskeskus toteuttavat selkeästi funktionalistisen rakentamisen tavoitteita: riisuttu, varma muoto ja eleettömät julkisivut, jotka palvelevat ennen kaikkea tuotantorakennuksen toimintaa. Muotoa täydentävät kevyet, lähes olemattomat yksityiskohdat ja rapattu pinta. Molemmissa rakennuksissa on lisäksi panimorakentamiselle

6 6 ominaiset alakerroksen suuret ikkunat, jotka muistuttavat aikakauden liikerakentamista näyteikkunoineen. 3. MODERNI TEOLLISUUSRAKENTAMINEN 1950-luvun ja 1960-luvun rakennuskantaa on rakennusten lukumäärissä katsoen Oluttehtaan tontilla eniten. Jaksoon kuuluvat Kivikonttori (1955) sekä Käymisosasto (1959), Pullotusosasto (1960/1966), Lajitteluosasto (1960) ja Tuotevarasto (1960). Tehtaan toiminta laajeni huomattavasti 1960-luvun alussa, ja rakennusmassat sen mukana. Rakennusten runkosyvyys kasvoi ja betonista valetun pilari-palkki -rakenteen ansiosta sisätilat saattoivat olla korkeaa vapaata tilaa. Toisaalta rakennuksia sijoitettiin vanhojen rakennusten lomaan ja kiinni toisiinsa täyttämään tehdasalueen aukkoja. Pihapiirimäisestä erillisten rakennusten ryhmästä alkoi muodostua yksi suuri tehdas. Oluttehtaan kasvukauden rakennuskannassa näkyvät modernin teollisuusrakentamisen keskeiset piirteet: Muotoina laatikkomainen, vaakasuuntainen rakennusmassa ja pulpettikatto. Julkisivuaiheina nauhaikkunat ja ikkunoiden pystyrivit, yksityiskohtina mm. lasitiili-ikkunoita ja kaakelointeja. Pintamateriaaleina vuorottelivat puhtaaksimuurattu punatiili, vaalea rappaus ja peltikorostukset. 4. UUDEMPI SUURTUOTANTORAKENTAMINEN Viimeisin Oluttehtaan rakennushistoriallisista kausista ajoittuu 1970-luvulta eteenpäin, jolloin porilaista olutta vietiin yhä kauemmas ja tuotantokoneistoa uusittiin automaattisemmaksi. Voidaan puhua massatuotannon kaudesta, sillä tarvittiin paljon varastotilaa tuotteille sekä halleja kookkaille automaattilinjastoille luvulta alkaen Oluttehtaan alue muuttui sulkeutuneeksi, kun tontin koillis- ja lounaiskulmiin rakennettiin suuret, ikkunattomat varastohallit (Tuotevaraston laajennus 1978 Hallituskadulle ja Annanhalli Valtakadulle 1984) peittämään näkymää kaupungilta tehtaalle ja päinvastoin. Suurtuotantorakentamisen kauteen kuuluvat myös Täyttöhalli (1973) kauas kaupunkikuvassa näkyvät Käymis- ja varastotankit (1972). Lisäksi monia vanhoja rakennuksia jatkettiin lisäosin, mm. Uuden panimon sivutuoteosasto ja Muuntamon lisärakennus. Aikakauden rakennuskanta Oluttehtaalla on massiivista eikä erityisen paikkaan sitoutunutta. Kylmät, ei-luonnolliset materiaalit julkisivuissa (kevytbetonielementit, profiilipelti) korostavat rakennusten tehtävää olla tuotannon suojana ja tilana vailla omaa arkkitehtonista sanomaa. Suunnittelijoina Tähtinen ja Küttner Teollisuusympäristöjä ovat Suomessa suunnitelleet monet huomattavat arkkitehdit. Teollisuusrakentaminen on usein ollut edelläkävijänä uusissa rakennustekniikoissa ja suuntauksissa (Putkonen 1989). Porin Oluttehtaalla on nähtävissä kahden tunnetun arkkitehdin, Jaakko Tähtisen ja Olaf Küttnerin kädenjälki. Näistä erityisesti Küttner oli leimallisesti paikallinen suunnittelija. Jaakko Tähtinen ( ) oli valtakunnallisesti tunnettu, monipuolinen arkkitehti. Hän toimi pitkään Tampereen kaupunginarkkitehtinä. Tähtinen suunnitteli niin liike- ja teollisuusrakennuksia, julkisia rakennuksia kuin asuintaloja koko maahan. Porissa hänen tunnetuimpia töitään ovat

7 7 elokuvateatteri Kino ja Porin konepajan valimo. Tähtisen tyyli kehittyi klassistisesta ja funktionalistisesta ilmaisusta riisutun moderniksi muotokieleksi. Porin Oluttehtaan alueen rakennuksista Jaakko Tähtisen suunnittelemia ovat Uusi panimo vuodelta 1938 ja Jäähdytyskeskus vuodelta Molemmat rakennukset ovat selkeän funktionalistisia, soveltaen panimorakentamisen parhaita perinteitä. Olaf Küttner ( ) oli merkittävä porilainen arkkitehti, jonka tuotantoa on paljon Satakunnassa. Küttner toimi 1960-luvulta lähtien Porin kaupunginarkkitehtinä. Hänen perustamansa arkkitehtitoimisto toimii Porissa edelleen pojan, arkkitehti Michael Küttnerin johdolla. Olaf Küttner on suunnitellut lukuisia rakennuksia Poriin ja lähialueille. Hänen töitään ovat muun muassa Pihalavan kirkko (1957), Teljän kirkko, palo- ja poliisiasema (1961), Kaanaan vesitorni (1961), sairaanhoito-oppilaitoksen asuntola (1962) ja Satakunnan Museo (1973). Tämän lisäksi hän muun muassa suunnitteli laajennuksen Porin kauppahalliin sekä kaupungintalon korjauksen Porin Oluttehtaalla Olaf Küttnerista tuli tehtaan mittavan laajennuskauden pääsuunnittelija 1950-luvun lopulta alkaen. Hänen suunnittelemiaan tuotantorakennuksia ovat Käymisosasto vuodelta 1959, heti sen jälkeen 1960 rakennetut Lajitteluosasto, Pullotusosasto ja Tuotevarasto sekä Uusi pullotusosasto vuodelta Lisäksi hän laati muutossuunnitelmia ja laajennuksia miltei kaikkiin käytössä olleisiin vanhempiin tehdasrakennuksiin, kuten Vanhaan panimoon (1961), Käymiskellareihin (1964), Uuteen panimoon (1967) ja Tuotevarastoon (1967). Viimeiseksi 1973 Küttner suunnitteli vielä piha-alueen alumiiniset varastotankit. Maisemallinen asema Porin Oluttehtaan alue sijoittuu kiinteästi keskustan ruutukaava-alueen yhteyteen, joskaan ei täysin noudata alkuperäistä korttelijakoa eli vuoden 1852 palon jälkeisessä asemakaavaa (G. TH. Chiewitz). Tässä asemakaavassa korttelit raatihuoneelta länteen olivat aiempaa suurempia ja kadut leveämpiä. Raatihuoneen ympäristön ja joenrannan korttelit määrättiin kivestä rakennettaviksi ja raatihuoneen edusta muutettiin puistoksi. Nykyisin Kivi-Porina tunnettu, kaupungin virastojen ja asumisen käyttöön jääneiden kortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Museovirasto, RKY). Tehtaan asema kaupunkimaisemassa periytyy 1800-luvulta, jolloin tuotantorakennukset vielä sijoitettiin asutuksen ja julkisten rakennusten lomaan. Tämä oli tyypillistä erityisesti varhaisvaiheen panimoille, joita ei juuri erottanut tavanomaisista kaupunkitaloista. (Amper 2003). Porin Oluttehdaskin aloitti käsityövaltaisena panimona, mutta oli lopettaessaan jo massiivista elintarviketeollisuutta. Alueen sijainti aivan Kivi-Porin ja raatihuoneen puiston tuntumassa, keskellä ruutukaava-aluetta, luo puhuttelevan kontrastin teollisuusrakentamisen ja hallinto-, liikeja kulttuurirakennusten välille. Oluttehtaan julkisivut ovat hyvin kerroksellisia. Valtakadun katulinjassa seuraavat vieri vieressä 1970-luvun elementtihalli, 1800-luvun matala kivitalo ja funktionalistisena kohoava tehdasrakennuksen pääty. Näkymää täydentää hotelli Otava, joka on asemakaavassa suojeltu ja toimii ikään kuin nivelenä tehdasalueen ja raatihuoneen puiston välillä. Hallituskadun katunäkymässä vuorottelevat entisen sähkölaitoksen jyhkeä kivitalo (suojeltu asemakaavassa), avoin piha-alue portteineen, tehdasalueen vanhinta rakentamista edustava puutalo sekä siihen välittömästi liittyvät umpinaiset tehdasrakennusten päädyt ja luvuilta. Maisema jatkuu saumattomasti teatteritalon lisärakennukseen ja siitä kohti teatterin

8 8 kulmaa ja raatihuoneen puistoa. Hallituskadun pohjoispuolella, vastapäätä Oluttehdasta, on Satakunnan Museo, jonka rakennus edustaa 1970-luvun arkkitehtuuria. Oluttehtaalta ulospäin maisema avautuu kahdessa kohdassa. Lastauspiha hotelli Otavan takana avautuu kahdesta kohtaa Valtakadulle. Hallituskadulla maisemallisesti tärkeä solmukohta on nykyinen tehtaanportin paikka, joka siis on entinen Annankadun ja Hallituskadun risteys. Tältä paikalta avautuu merkityksellinen maisema: itään kohti raatihuonetta, Kokemäenjoen rantaan päin historiallisen asutuksen maisemiin sekä joen yli Kirjurinluodolle. Oluttehtaan tontti oli rakennettua kaupunkialuetta jo kaupungin ensimmäisen, Olof Mörtin mittauskartan 1696 mukaan. Tontin piha-alueella sijaitsivat koulu ja köyhäintalo. Koilliskulmalla sijaitsi kirkkopuisto kalmistoineen. (Mökkönen 2002). Valtakadun puolella Oluttehtaan alue liittyy Kivi-Porin arvorakennuksiin. SR Hallituskadun puoleiselta portilta avautuu näkymä Kokemäenjoelle. AL

9 9 ARVIOINTI Inventoinnissa on käytetty seuraavia, Satakunnan Museon inventointiohjeistosta sovellettuja arvomääritteitä ja arvoluokkia. Lähtökohdat Kohteessa: Oluttehtaan muu tehdasalue Porin Oluttehtaan alueen rakennusperintö on arvokas osa Porin kaupunkikuvaa sekä kaupungin elinkeino- ja kulttuurihistoriaa. Tehdasalueen muotoutuminen viestii suomalaisen puukaupungin kehityksestä: 1800-luvun pienimuotoinen teollisuus (kuten elintarviketeollisuus tuolloin) syntyi kaupunkiasutuksen lomaan, jopa muistuttamaan sitä. Vasta alkaessaan siirtyä keskustan ulkopuolelle, pois vanhalta ruutukaava-alueelta, tuotannon paikat kehittyivät omaksi rakentamisen tyypikseen. Oluttehtaan tontti on kokenut muodonmuutoksen tyypillisistä asuinkortteleista eriytyneeksi tuotantorakentamisen alueeksi keskellä vanhaa ruutuasemakaavaa. Tontin rakennushistoriallinen kokonaisuus edustaa havainnollisesti teollisuusrakentamisen eri aikakausia. Koska kiinteistö on ollut saman teollisuudenalan käytössä yli 150 vuotta, on tontin rakennushistoria myös kertomus suomalaisen panimoteollisuuden kehityksestä. Kohteessa: Vanha Sähkölaitos Porin Oluttehtaan alueen rakennusperintö on arvokas osa Porin kaupunkikuvaa sekä kaupungin elinkeino- ja kulttuurihistoriaa. Siihen sisältyvä vanhan sähkölaitoksen rakennuskokonaisuus on kunnallisen energiantuotannon varhaishistoriaa. (Putkonen 2005). Kohteen rakennukset kertovat eri-ikäisestä ja -toimintaisesta teollisuusrakentamisesta. Arvoluokat Molempien kohteiden rakennukset on arvioitu seuraavien luokkien ja perusteiden nojalla. Arvoluokat rakennuksittain, katso liitteet 1 ja 3. A Erityisen merkittävä rakennus. Kaupunkikuvallisesti tärkeä. Edustaa piirteiltään selkeästi rakennusaikaansa ja on hyvin säilynyt. Sietää heikosti muutoksia. Säilytettävä. B Merkittävä rakennus. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä osa alueen kokonaisuutta ja rakennusperintöä. Sietää kohtuullisesti muutoksia. Säilyttäminen suositeltavaa. C Tavanomainen rakennus, joka kuuluu alueen kerrokselliseen historiaan. Sietää muutoksia. Säilyttäminen ei välttämätöntä. Arvot Rakennus voidaan määritellä arvokkaaksi: rakennushistoriallisesti rakennustaiteellisesti säilyneisyyden kannalta kaupunkikuvan kannalta historiallisen merkityksen kautta

10 10 Arvojen perustelut Autenttisuus: rakennuskautensa todistusvoimainen edustaja Säilyneisyys: rakennusajankohdalle tai tärkeimmille muutosvaiheille ominaiset, autenttiset rakennusosat, alkuperäiset julkisivut Rakennushistoriallinen arvo: ajan rakennustekniikan ja rakennustavan tyypillinen edustaja Rakennustaiteellinen arvo: edustaa selvästi tiettyä tyyliä tai on tunnetun / paikallisesti merkittävän arkkitehdin suunnittelema Kaupunkikuvallinen arvo: liittyy tärkeänä elementtinä kaupunkirakenteeseen, edustaa mittasuhteiltaan ja sijaintinsa perusteella rakennusaikaansa, rakennuksella on ympäristöön positiivinen vaikutus Historiallinen arvo: elinkeinohistoriallisesti merkittävät tuotantorakennukset, sosiaalihistoriallisesti ja paikallisesti merkittävä tehdasyhteisö KOHDETIEDOT Kohde: Oluttehtaan muu tehdasalue Historia Ks. Alueen historia Kuvaus Ks. Alueen kuvaus Tehdasalue luoteesta. AL Lähiympäristö ja pihapiiri Perinteisesti oluttehtaan pihapiiriin on liittynyt paljon oheistiloja tuotantoa tukemaan. On tarvittu lämpö- ja sähkökeskuksia, asuintaloja piharakennuksineen, lastauspaikkoja, portteja, autotalleja ja

11 11 eläinsuojia (Amper 2003). Porin Oluttehtaan pihamaisemakin on ollut monipuolinen, mutta nyttemmin pelkistynyt tuotannon keskityttyä täysin sisätiloihin ja muiden toimintojen, kuten asumisen, siirryttyä pois tehdastontilta. Johtuen tehtaan rakentumisesta tontti kerrallaan oli tehdasalueella erotettavissa neljä eri pihapiiriä aina 1960-luvulle asti: Puukonttorin ja Uuden panimon välinen piha, Vanhan panimon ympäristö, kuormauspiha hotelli Otavan takana sekä vanhan sähkölaitoksen ja kivikontorin välinen piha (kuuluu inventointikohteeseen Vanha sähkölaitos). Nykymuodossaan tontti on rakennettu hyvin tiiviisti. Rakennukset kiinnittyvät toisiinsa ilman vapaata ulkotilaa välissä. Asuinrakennusten purkamisen ja tuotantorakennusten kasvun myötä pihapiirit ovat pelkistyneet kahdeksi avoimeksi tilaksi, Hallituskadun puoleiseen isoon liikennepihaan, jota voi pitää tehdasalueen pääsisäänkäyntinä sekä Valtakadun puoleiseen kuormauspihaan, jolla liikenne on vähentynyt huomattavasti pullotuksen lopettamisen jälkeen Nämä kaksi pihapiiriä eivät ole yhteydessä toisiinsa. Perinteisesti oluttehtaan pihapiiriin on liittynyt paljon oheistiloja tuotantoa tukemaan. On tarvittu lämpö- ja sähkökeskuksia, asuintaloja piharakennuksineen, lastuspaikkoja, portteja, autotalleja ja eläinsuojia (Amper 2003). Porin Oluttehtaan pihamaisemakin on ollut monipuolinen, mutta nyttemmin pelkistynyt tuotannon keskityttyä täysin sisätiloihin ja muiden toimintojen, kuten asumisen, siirryttyä pois tehdastontilta. Johtuen tehtaan rakentumisesta tontti kerrallaan oli tehdasalueella erotettavissa neljä eri pihapiiriä aina 1960-luvulle asti: Puukonttorin ja Uuden panimon välinen piha, Vanhan panimon ympäristö, kuormauspiha hotelli Otavan takana sekä vanhan sähkölaitoksen ja kivikontorin välinen piha (kuuluu inventointikohteeseen Vanha sähkölaitos). Nykymuodossaan tontti on rakennettu hyvin tiiviisti. Rakennukset kiinnittyvät toisiinsa ilman vapaata ulkotilaa välissä. Asuinrakennusten purkamisen ja tuotantorakennusten kasvun myötä pihapiirit ovat pelkistyneet kahdeksi avoimeksi tilaksi, Hallituskadun puoleiseen isoon liikennepihaan, jota voi pitää tehdasalueen pääsisäänkäyntinä sekä Valtakadun puoleiseen kuormauspihaan, jolla liikenne on vähentynyt huomattavasti pullotuksen lopettamisen jälkeen Nämä kaksi pihapiiriä eivät ole yhteydessä toisiinsa. Rakennukset 1 Annanhalli (Tyhjäpäällystevarasto) 2 Jäähdytyskeskus 3 Käymis ja varastotankit 4 Käymiskellari 5 Käymisosasto 6 Lajitteluosasto 7 Porttirakennus 8 Pullotusosasto 9 Puukonttori 10 Tuotevarasto 11 Täyttöhalli 12 Uusi panimo 13 Vanha panimo (Laboratorio) Kohde: Vanha sähkölaitos

12 12 Sähkölaitoksen piha tehtaan portilta. AL Historia Porin kaupungin ensimmäinen sähkölaitos aloitti toimintansa syksyllä Perustajana toimi O. V. Backman. Vuonna 1905 laitos siirtyi nimellisesti Carstén & Snellmanin asianajotoimiston haltuun, kunnes Porin kaupunki osti sen Hallituksen puheenjohtajana aloitti kunnallisneuvos O. Lilius ja teknillisenä johtajana insinööri H. A. Waselius. Waselius syntyi 1879 ja toimi vuodesta 1905 myös Porin teollisuuskoulun johtajana. Sähkölaitoksen koneistoon kuului kolme 75 hevosvoiman turbiinikonetta dynamoineen ja lauhdutusvesipumppuineen sekä kaksi höyrykattilaa. Sähkölaitos toimi itsenäisenä liikeyrityksenä, vaikka olikin kaupungin omistama. Sähkövirran tilaajia oli vuoden 1910 lopussa 213. Johtoverkkoon oli tuolloin yhdistettynä mm lamppua, 29 sähkömoottoria ja 21 sähkötuulettajaa. Keskimääräinen virrankullutus tunnissa asukasta kohden oli 1,13 wattia. (Finlands handel, sjöfart och industri 1911). Kuvaus Kuvaus Vanhan sähkölaitoksen tontin kokonaisuuteen kuuluvat Sähkölaitoksen päärakennus, siihen läheisesti liittyvä muuntamo sekä Kivikonttori, joka alunperin toimi sähkölaitoksen autotallina. Rakennukset muodostavat tontin luoteiskulmaan (vanha tontti nro 56) pihapiirin, joka tosin nykytilassa on katkaistu verkkoaidalla. Kaupunkikuvaan näkyvät Sähkölaitoksen jyhkeä tiilijulkisivu ja Kivikonttorin pitkänomainen ja kevyt, ikkunoilla ryyditetty hahmo. Muuntamo on piha-alueen helmi, jonka soisi pääsevään näkyviin peittävien lisärakennusten takaa. Kolme eri ikäistä rakennusta ovat edustavia esimerkkejä teollisen rakentamisen eri kausista ja suuntauksista. Sähkölaitoksen linnamainen päärakennus edustaa perinteikästä voimalaitosten kivirakentamista, muuntamo klassismilla höystettyä funktionalistista tyyppirakentamista ja Kivikonttori varmaotteista 1950-luvun modernismia.

13 13 Lähiympäristö ja pihapiiri Vanhan sähkölaitoksen kortteli muodostaa Sähkölaitoksen päärakennuksen ja Kivikonttorin välille pihapiirimäisen tilan, jota Muuntamo täydentää. Tila on nykykäytössä jaettu kahtia pysäköintialueen verkkoaidalla. Pihan pohjoislaidalla toimii ravintolan terassi. Porttialueen ja sisääntulojen uudistuttua piha olisi mahdollista muotoilla yhdeksi kokonaisuudeksi. Naapurina lännessä sijaitsee Satamaidon tontti, missä on toimivaa meijeriteollisuutta jakautuneena useaan rakennuksen. Maamerkkinä on pyöreä punatiilipiippu, joka on ainoa pystyssä oleva piippu tällä teollisuuspaikalla. Oluttehtaan kolme eriaikaista piippua on purettu. Sähkölaitoksen rakennuksista (päärakennuksesta ja Kivikonttorin itäpäädystä) on verraten avoimet näkymät kohti Hallituskatua, Etelärantaa ja Kokemäenjokea, mikä tulisi hyödyntää alueen uuskäytössä. Kivikonttorista lisäksi näkymät vanhan sähkölaitoksen pihaan ja Muuntamolle. Rakennukset 14 Kivikonttori 15 Muuntamo 16 Vanha sähkölaitos RAKENNUSTIEDOT Inventointialueen rakennuksista raporttiin on koottu seuraavat tiedot: historia, kuvaus ja arviointi. Kattavat tiedot löytyvät Pakki-inventointitietokannasta. Sisätilojen kuvaus on tässä raportissa vain arvoluokan A rakennuksista. 1 Annanhalli (Tyhjäpäällystevarasto) Historia Annanhallin nimitys johtuu siitä, että rakennus on rakennettu Annankadun pohjoispään päälle. Aiemmin Annankatu kulki tehdasalueen läpi, joskin portein suljettuna. Kun tämä varastohalli rakennettiin, tehdasalueen vanha sijoittuminen ruutukaavaan rikkoontui. Panimotoimintaan on perinteisesti liittynyt paljon lastausta, välivarastointia ja kuormausliikennettä. Porin Oluttehtaallakin osa näistä toiminnoista tehtiin pitkään ulkona luvulle saakka tontin Annakadun puoleinen osa täyttyi kuljetusta tai siirtoa odottavista SR

14 14 olutkoreista luvulla piha-alueella rakennettiin peltikuorinen kuljetin ja katos, jotka purettiin Annahallin tieltä. Suomessa luotiin palatutuspullojärjestelmä jo 1950-luvulle, ja suuren palautusprosenttinsa vuoksi se on ollut merkittävä osa oluen ja virvoitusjuomien tuotantotapaa luvulla palautuspullojärjestelmää laajennettiin, joten Annanhallin tyyppinen käsittelytila oli välttämätön lisä tehtaan toimintoihin. Hallin käyttö varastona loppui 2006, kun oluen pullotus Porissa päättyi. Tämän jälkeen hallissa hoidettiin päivittäin Karhu-oluen kuljetusautojen täyttö, jota varten rakennettiin ajoluiska. Porin oluttuotannon lakattua 2009 rakennusta on käytetty satunnaisesti yleisötapahtumien pitopaikkana. Kuvaus Viileä varastotila, jonka käyttö tuotannossa ollut ensisijaisesti tyhjien pakkausten eli kierrätyspullojen välivarastointi. Valtakadun puoleinen julkisivu täysin umpinainen. Pihan puolella pohjoissivulla neljä ovea: kuorma-autojen lastausta varten neljä metallista nosto-ovea, joista kahdella lastauskatokset ja suojat sekä yksi metallinen käyntiovi. Hallin kyljessä luoteispuolella on katos, joka yhdistää Annanhallin kiviseen konttorirakennukseen. Katoksen alla lastaustasanne betonista. Arviointi ARVOLUOKKA C Tavanomainen rakennus, joka kuuluu alueen kerrokselliseen historiaan. Sietää muutoksia. Säilyttäminen ei välttämätöntä. Varastohalli edustaa yleistä teollisuuden massatuotannon ajan varastorakentamista vailla erityistä sidosta oluttuotantoon tai paikalliseen teollisuusrakentamiseen. Rakennus on kaupunkikuvallisesti hallitseva, koska se rikkoo ruutukaavan korttelijaottelun. Sijainti Annankadun päällä peittää Oluttehtaan alueen alkuperäisen jäsentelyn ja näkymät tehdasalueen läpi. Rakennuksen säilyttäminen ei välttämätöntä.

15 15 2 Jäähdytyskeskus Historia Jäähdytyskeskus on keskeinen osa panimon tuotantoprosessia. Panimoteollisuudessa hyvin ilmastoituja viilennettyjä tiloja on tarvittu mm. vierteen jäähdyttämiseen tai maltaiden idätykseen. Usein näihin tiloihin liittyy säleikköinen ilmanvaihtotorni, jollainen jäähdytyskeskuksenkin takana on ollut. Jäähdytyslaitteissa käytettiin ammoniakkia. Rakennus on tamperelaisen arkkitehti Jaakko Tähtisen ( ) suunnittelema. Tähtisen muuta tuotantoa Porissa ovat mm. elokuvateatteri Kino ja Porin konepajan valimo. Oluttehtaan jäähdytyskeskus valmistui vuonna Se sijoitettiin täydentämään tehtaan muuta rakennuskantaa, julkisivu Valtakadulle päin. Rakennuksen kellariin sijoitettiin lauhduttaja, jonka ammoniakkiallas on vielä näkyvissä. Ensimmäisen huoneen ison ikkunan takana sijaitsi konehuone. Sijoittelu viestii rakennusajankohdan teollisuusestetiikasta, jonka mukaan ajanmukaista koneistusta haluttiin esitellä ulospäin. Ensimmäiseen kerrokseen kuului myös hiivahuone. Toisessa kerroksessa olivat vierresäiliöt, joiden ilmanvaihtoa varten ikkunaseinällä on suuri tuuletusritilä. Oluttehtaan lopettaessa rakennuksessa toimi laitosmiesten sosiaalitila ensimmäisen kerroksen suuren ikkunan takana ja tarvikevarasto entisessä lauhduttajakellarissa sekä hiivahuone ja varastoullakko. Kuvaus Rakennus edustaa funktionalismin ajan mitoitusta ja tyyliä, vaikka onkin vasta toisen maailmansodan jälkeen rakennettu. (On mahdollista, että rakennusta suunniteltiin jo 1938, kun Uusi panimo rakennettiin, mutta sota-aika on saattanut siirtää toteutusta.) Suuri ikkunapinta ja voimakas pystysuuntaisuus kertovat puolestaan panimorakentamisen perinteestä. Katujulkisivu Valtakadulle on hengeltään hyvin alkuperäisidean mukainen. Katolle lisätty myöhemmin kevyt metallinen reunakaide ja kaksi lippusalkoa. Edustava katujulkisivu on suunniteltu tehtaan käyntikortiksi Valtakadulle päin, ja kadulle antava ensimmäisen kerroksen suuri ikkuna avaa pienen rakennuksen kohti katutilaa. Pihajulkisivu itään on eleetön, rakennus toimii ikään kuin viereisen lajitteluosaston jatkeena ja päätepisteenä. AL

16 16 Rakennus sijaitsi alunperin kahden yksikerroksisen satulakattoisen kivitalon välissä, joista lännenpuoleinen autotallirakennus (Käymiskellari) on säilynyt ainakin julkisivunsa osalta. Kapearunkoinen jäähdytyskeskus työntyy kuin lippulaivaksi tontin sisäosista katulinjaan muodostaen mielenkiintoisen kontrastin säilyneen autotallirakennuksen ja läheisen hotelli Otavan kanssa. Rakennuksen mittasuhteet ovat keveät ja ylöspäinpyrkivät, mikä yhdistää jäähdytyskeskuksen toiseen Jaakko Tähtisen suunnittelemaan funktionalistiseen panimorakennukseen tontilla eli Uuteen panimoon. Myös sisätilojen väritys on samanlainen. Sisätilat Jäähdytyskeskuksen kellariin sijoitettiin lauhduttaja, jonka ammoniakkiallas on vielä näkyvissä. Ensimmäisen huoneen ison ikkunan takana sijaitsi konehuone. Sijoittelu viestii rakennusajankohdan teollisuusestetiikasta, jonka mukaan ajanmukaista koneistusta haluttiin esitellä ulospäin. Ensimmäiseen kerrokseen kuului myös hiivahuone. Toisessa kerroksessa olivat vierresäiliöt, joiden ilmanvaihtoa varten ikkunaseinällä on suuri tuuletusritilä. Rakennuksen sisätilat jatkavat kuutiomaista muotoilua. Tärkeimpänä tilana on konehuone, korkea ja edustava huonetila viimeistellyin yksityiskohdin. Lisäksi keskeinen on porrashuone kiviportaineen ja maalattuine metallikaiteineen. Ensimmäisessä kerroksessa on suuri lasitiili-ikkuna porrashuoneesta konehuoneeseen. Porrashuoneen seinissä on käytetty samaa kaakelia kuin konehuoneessa. Turkoosinsiniset kaakelit ovat ilmeisesti alkuperäiset. Oluttehtaan lopettaessa rakennuksessa toimi laitosmiesten sosiaalitila ensimmäisen kerroksen suuren ikkunan takana ja tarvikevarasto entisessä lauhduttajakellarissa sekä hiivahuone ja varastoullakko. Konehuone (nyk. taukotila) ja porrashuone. LN Arviointi ARVOLUOKKA A Erityisen merkittävä rakennus. Kaupunkikuvallisesti tärkeä. Edustaa piirteiltään selkeästi rakennusaikaansa ja on hyvin säilynyt. Sietää heikosti muutoksia. Säilytettävä. Jäähdytyskeskus on muodoiltaan ja materiaaleiltaan aidon funktionalistinen rakennus. Hyvin säilynyt. Historiallisesti tärkeä osa tehtaan toimintaa. Kaupunkikuvassa rakennus sijoittuu tehdasalueen käyntikortiksi kohti Valtakatua. Sisätilojen huonejako ja materiaalit ovat autenttiset.

17 17 3 Käymis- ja varastotankit AL Historia Käymis- ja varastointitankit asennettiin vuosina 1972 ja Keskioluen myynniin vapauttaminen lisäsi oluen kysyntää, ja vastikään Porin oluttehtaan omistajaksi tullut Sinebrychoff kasvatti voimakkaasti tehtaan tuotantokapasiteettia. Korkeita tankkeja asennettiin Puukonttorin ja Uuden panimon väliin kahteen riviin (6+5 kpl) sekä 3 kpl Käymisosaston eteläsiiven eteen. Myöhemmin Käymisosaston ja Uuden panimon väliin asennettiin yhteensä 6 jalustalle sijoitettua matalampaa tankkia sekä yksi matala tankki Uuden panimon edustalle. Kuvaus Pystysuuntaiset, sylinterinmuotoiset tankit leimaavat Porin Oluttehtaan julkisivua. Ne kertovat, mitä tuotannon alaa tehdas edustaa ja toimivat tontin maamerkkeinä. Hallituskadulle päin toiseksi reunimmaisen tankin yläosaan on kiinnitetty pyöreän kyljen muotoa seuraava "Porin Olut" -kyltti, joka on voimakkaasti kaupunkikuvassa näkyvä elementti. Arviointi ARVOLUOKKA C Tavanomainen rakennus, joka kuuluu alueen kerrokselliseen historiaan. Sietää muutoksia. Säilyttäminen ei välttämätöntä. Inventointiajankohdan tietojen mukaan tankit tullaan purkamaan tontilta ja ne myydään muualle tuotantokäyttöön.

18 18 4 Käymiskellari Historia Rakennus kuuluu alunperin tontilla sijainneiden asuinrakennusten ryhmään. Se rakennettiin katusiiveksi tontin laidassa pohjois-eteläsuunnassa sijainneeseen, kauppias I. Carströmin omistamaan taloon, joka sittemmin purettiin uusien panimorakennusten tieltä. Katuvarren kivitaloa on käytetty ulkorakennuksena erilaisiin tarkoituksiin. Rakennukseen kuului 8 huonetta, mm. rengin kamari, kauppakonttori, vaunuvaja ja talli. Vuosisadan lopussa rakennuksen itäpäädyssä sijaitsi kauppapuoti, josta oluttehtaan tuotteita myytiin kaupunkilaisille. Ilmeisesti tähän liittyen yhden julkisivuikkunan paikalla on ollut käyntiovi Valtakadulle. Oven paikka on muuttunut toiseksi viimeisen ikkunan kohdalta kolmanneksi viimeisen kohdalle, nykyinen oviaukko on vuodelta Vuonna 1927 rakennus uusittiin autotalleiksi rakennusmestari V. E. Kylä-Tuomolan piirustuksin, jotka hyväksyttiin tammikuussa Keskiosaan sijoitettiin autotalli ja korjaamo. Rakennuksen länsipäädyssä oli edelleen hevostalli sekä itäpäädyssä asuntohuone ja keittiö. Ajoliikenteen kannalta rakennuksen sijainti pihapiirin laidassa Valtakadun varrella oli mitä sopivin luvulla panimot keskittyivät ja niiden myyntialueet laajenivat. Porissakin kaksi panimoa yhdistyi 1928 Porin Olueksi, jolla oli sama omistaja kuin tamperelaisella Pyynikillä. Kustannuksia laskettaessa päädyttiin suosimaan edullisempaa kuorma-autokuljetusta rautatien sijasta (Turunen 2002, Bonsdorff 1997). Oluttehdas hankki useita omia kuorma-autoja. Kun Kivikonttori autotalleineen oli valmistunut 1955, ja viimeistään uuden Tuotevaraston valmistuttua 1964 kävi autotallitila tarpeettomaksi ja myös ahtaaksi uusille autoille. Rakennus uudistettiin käymiskellareiksi Olaf Küttnerin piirustusten mukaan. Tässä muutoksessa huonetila ja kellarikerros täytettiin varastotankeilla, joita sijoitettiin vaakatasoon kahteen kerrokseen yhteensä 20 kpl. Myöhemmin, laakatankkien siirryttyä kokonaan maanalaisiin tiloihin, rakennuksessa on toiminut mm. tehtaan korjaamo. AL

19 19 Kuvaus Rakennus on tyypillinen 1800-luvun puolivälin kaupunkikivitalo. Ikkunat ja kattolinja muodostavat pitkän ja ehyen katujulkisivun. Sisäänkäynnit ovat sijainneet pihan puolella. Ikkunat olivat alunperin kuusiruutuiset, ja yläosan tiiliholvaus oli näkyvissä. Ikkunat on uusittu T-ikkunoiksi todennäköisesti 1920-luvulla. Profiloitu välilista ja kattolista tekevät julkisivusta viimeistellyn ja kaupunkimaisen. Väritys rakennusajankohdan mukainen: hillitty vaalea rappaus valkoisen korostuksin. Rakennuksen kivijalka on aavistuksen paksumpi ja korkeampi itäpäädyssä (kolmen ikkunavälin verran). Arviointi ARVOLUOKKA A Erityisen merkittävä rakennus. Kaupunkikuvallisesti tärkeä. Edustaa piirteiltään selkeästi rakennusaikaansa ja on hyvin säilynyt. Sietää heikosti muutoksia. Säilytettävä. Kaupunkikuvassa tämä pitkänomainen, aivan katulinjassa sijaitseva rakennus yhdistää tehdasalueen Kivi-Porin kaupunkikivitaloihin. Historiallisesti rakennus on vanhinta oluttehtaasta säilynyttä rakennusperintöä. Koska rakennuksen sisätilat ovat muuttuneet ja sulautuneet tehtaan uudempiin rakenteisiin, on arvon perusteena julkisivun autenttisuus. Arvoluokka A ja säilyttäminen koskee siten rakennuksen katujulkisivua ja katon lapetta Valtakadulle. Rakennus on säilynyt autenttisena vain katujulkisivunsa osalta. Seinän ulkolinjaan sijoitetut, puukehyksiset pystyikkunat ovat tärkeässä asemassa julkisivun ilmeen säilymisen kannalta, joten niiden muodon ja materiaalin säilyttäminen on tärkeää. 5 Käymisosasto Käymisosaston pulpettikattoinen pääty Hallituskadulle Tuotevaraston ja Puukonttorin välissä. SR Historia Rakennus on ensimmäinen osa Oluttehtaan suurta laajennusta 1960-luvun alussa. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat Pullotusosaston varhaisempi osa, Lajitteluosasto ja Tuotevaraston ensimmäinen rakennusvaihe. Rakennuksen tieltä purettiin hirsinen ulkorakennus.

20 20 Uudisrakennuksen pohjoissiipeen sijoitettiin litran vetoisia varastotankkeja kolmeen kerrokseen yhteensä 25 kpl sekä eteläsiipeen painetankit ja käymisaltaat. Keskiosan erkkerissä olivat humalavarasto (1. krs), hiivahuone (2. krs) ja pukutilat kellarissa. Vuonna 1973 erkkerin ensimmäinen kerros uusittiin jäähdytyslaitokseksi ja muuntamoksi, josta on suoraan käynti ulos suuri osa pohjoissiiven varastotankkien tilalle rakennettiin vedenkäsittelylaitos ja pesukeskus. Rakennus oli toiminnassa vuoteen 2009 saakka. Kuvaus Rakennus on muodoltaan epäsymmetrinen: suoraan katuun rajoittuva pohjoispääty jatkuu tontin sisäosiin laajentuen 6-kulmaiseksi erkkeriksi länteen päin. Erkkeristä etelään jatkuva siipi on erittäin kapearunkoinen, käytävämäinen osa kohti muita rakennuksia. Polveileva rakenne korostaa rakennuksen suunnittelua tuotannon sujuvuuden ehdoilla. Nykytilassa rakennuksen hahmo erottuu tontilta vain heikosti, koska sen pihajulkisivu on lähes kokonaan varasto- ja käymistankkien peittämä ja takasivu taas sulautuu kiinni Tuotevarastoon. Alunperin rakennus on rajannut pihapiirimäisen tilan Puukonttorin ja Uuden panimon välille. Rakennuksen julkisivuaiheet ovat vaimentuneet: ikkunajono erkkerin eteläoven päällä ei juurikaan näy tukkeutuneella piha-alueella, erkkerin 2. kerroksen ikkuna on peitetty ulkoa peltilevyllä ja pohjoissivun ikkunat muurattu umpeen. Pohjoissivulle on myös avattu aukko nosto-ovelle. Myös erkkerin 1. kerrokseen on tehty rautaovi muuntamoon. Rakennuksen ulkomateriaalit vaihtelevat: rappauspinta, puhtaaksi muurattu punatiili ja peltiräystäät ovat kaikki tyypillisiä 1960-luvun modernin teollisuusrakennuksen pintoja. Arviointi ARVOLUOKKA B Merkittävä rakennus. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä osa alueen kokonaisuutta ja rakennusperintöä. Sietää kohtuullisesti muutoksia. Säilyttäminen suositeltavaa. Käymisosasto edustaa julkisivuaiheidensa ja materiaaliensa puolesta vahvasti 1960-luvun modernia teollisuusrakentamista. Erikoinen tilaohjelma kertoo teollisuusrakentamisen sopeutumisesta tuotannon vaatimuksiin. Kaupunkikuvassa rakennuksella on merkitystä tontin sisällä sisäpihan muodostajana sekä osana Hallituskadun katulinjaa. Rakennuksen julkisivussa on mahdollista tehdä palauttavia toimenpiteitä esimerkiksi ikkunoiden esiin saamiseksi. Tankkien purku rakennuksen edustalta tulee parantamaan rakennuksen näkyvyyttä tontilla.

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori 1 KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Tarvontori Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Valtakatu 1 Kohdetyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti Kohdeluokka: ei määritelty Ajoitus: 1972, muutoksia

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2

Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Varuskuntaravintola määrä-ala 10951 m 2 Rakennukset myydään siinä kunnossa, kuin se ostohetkellä on. Rakennuksesta on tehty rakennustekninen kunto-arvio vuonna 2002-2003. Tehdyistä toimenpiteistä ei ole

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava.

Ajaton klassikko. Tapiolan Aura Revontulentie 7, Espoo, Tapiola. Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Kiinteistö-Tapiola Oy Ajaton klassikko Toimitila, joka säilyttää tyylinsä. Modernisti muuntautuva, ajattoman edustava. Pääkonttoritason toimitila Tapiolassa jo tänään huomisen arvoalueella Tapiolan Aura

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT

RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT RAKENNUSSUUNNITTELUTEHTÄVIEN VAATIVUUSLUOKAT OHJE Ohje kuvaa, kuinka rakennussuunnittelutehtävien vaativuusluokkia sovelletaan Helsingissä uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa, sekä kaupunkitilaan

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen

Rakennuslupa. Lisätietoja rakentamisesta ja luvista: www.valkeakoski.fi Tekniset palvelut Rakentaminen 8.5.2007 RAKENNUSTAPAOHJEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN TONTEILLE Tontti nro 3-22-6 Kauppilankatu 14 Tontti nro 3-32-5 Maijaniitynkatu 25 Tontti nro 4-51-3 Jyräänkatu 5 Tontti nro 4-26-8 Hakakatu 10 Tontti

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

2/9 3/9 4/9 5/9 6/9 7/9 8/9 9/9 LIITE 1 Seuraavat tiedot ovat suoria lainauksia Länsi-Pakkalan yleissuunnitelmasta 17.10.2012, jonka ovat laatineet Serum arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

LOGISTIIKKAKIINTEISTÖN EVALUOINTI. Hakkilankaari 1 11.6.2007

LOGISTIIKKAKIINTEISTÖN EVALUOINTI. Hakkilankaari 1 11.6.2007 LOGISTIIKKAKIINTEISTÖN EVALUOINTI Hakkilankaari 1 11.6.2007 Sijainti ja tontti Vantaa, Hakkilan teollisuusalue Sijainti logistiikan kannalta hyvä Pääliikenneyhteydet Lahden, Porvoon ja Tuusulan moottoritiet,

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013)

RAKENTAMISTAPAOHJE RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS KAUNIAISTEN KAUPUNKI. 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) Arkkitehtitoimisto L-N Oy, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy RATATYÖLÄISTEN KORTTELIN (KESKUSTA 2) ASEMAKAAVAMUUTOS RAKENTAMISTAPAOHJE KAUNIAISTEN KAUPUNKI 27.09.2012 (tarkistettu 2.4.2013) 2 Sijainti

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5

LO OTA HUPISAARET. ASEMAPIIRUSTUS 1:500 bruttoala: 1 445m tilavuus: 7 670m3 L O O T A 2/5 +5,7 5 TEATTERIAUKIO +7,0 +7,9 +6,1 P +5,5 L O O T A / ajanmukaistaa Hupisaarten kesäteatterin nykyaikaiseksi ja monipuoliseksi esitystaiteiden keskukseksi ja oululaisten kesäiseksi olohuoneeksi. Rakennus on kutsuva ja hyvin havaittavissa päälähestymisreitiltä

Lisätiedot

PINTAKALLISTUSSELVITYS

PINTAKALLISTUSSELVITYS 27.7.2011 PINTAKALLISTUSSELVITYS Kimokujan koulu Kimokuja 5 01200 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) PÄÄKONTTORI, Konalankuja 4, 00390 HELSINKI

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT

KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT KESKUSTAKIRJASTON YLEISSUUNNITELMA KESKUSTAKIRJASTON HANKESUUNNITELMA LIITE 5, VIITESUUNNITELMAT Keskustakirjaston arkkitehtuuri perustuu rakennuspaikan ja tulevaisuuden kirjastototoimintojen kohtaamiseen

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö kaupunginhallitus 21.6.2011 26.4.2011 Lasse Majuri vs. kaavoituspäällikkö RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET ASEMANSEUTU I:N ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot