Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi. Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 2011 INVENTOINTIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi. Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 2011 INVENTOINTIRAPORTTI"

Transkriptio

1 Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi Inventointiraportti Anna Lyyra-Seppänen 2011 INVENTOINTIRAPORTTI

2 2 Porin Oluttehtaan alueen rakennusinventointi INVENTOINNIN TAVOITTEET Porin Oluttehtaan toiminta päättyi vuonna Alueen uutta käyttöä suunnitellaan, ja rakennusinventointi sekä rakennusten arvottaminen tarvitaan vireillä olevan asemakaavan muutoksen perusselvitykseksi. Suunnittelualueen ympärillä on vireillä kehittämishankkeita, joista keskeisin on Porin Jokikeskus-hanke. Porin Oluttehtaan alue on harvinainen siksi, että tontilla harjoitettiin 2000-luvulle saakka teollista toimintaa aivan ydinkeskustassa, ruutukaava-alueen sydämessä. Tuotannon pitkä historia ja vuorovaikutus muun kaupunkirakenteen kanssa tulisi huomioida alueen tulevaa käyttöä suunniteltaessa. Porin Oluttehtaan rakennusperinnön merkitys on kertoa Porin juurista vanhana teollisuuskaupunkina. Rakennusinventoinnin tavoitteena on selvittää alueen rakennushistoria ja sen yhteys teolliseen toimintaan alueella, tutkia ja dokumentoida alueen rakennukset sekä määritellä ja arvioida kohteiden, rakennusten ja aluekokonaisuuden arvot. Näkymä Kokemäenjoelta tehdasalueelle. SR INVENTOINNIN TOTEUTUS Inventoinnin on teettänyt Satakunnan Museo osana Pisara-hanketta. Omarahoitusosuus Porin kaupungilta. Inventoijana toimi FM Anna Lyyra-Seppänen ajalla ja vastaavana tutkijana Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelin. Tutkimusavustajana toimi osan museologian harjoittelija Sanna Raatikainen. Inventointi on tyypiltään kattava kokonaisinventointi, jossa menetelminä on käytetty kenttätutkimusta ja havainnointia, valokuvausta, kartta- ja arkistotyöskentelyä. Arkistomateriaalina on hyödynnetty Porin kaupungin rakennusvalvonnan arkistoa sekä Satakunnan Museon valokuvakokoelmaa. Pohjamateriaalina on Satakunnan Museon teollisuusinventointi vuodelta 1987, jonka arkistolähteinä olivat Porin maistraatin rakennuspiirustukset (TMA) ja Vakuutusyhtiö Tarmon ainaispalovakuutukset (Kansallisarkisto) Tutkimuskirjallisuus kattaa arkkitehtuurin ja rakennushistorian, kulttuuriympäristötiedon,

3 3 teollisuushistorian ja paikallishistorian teoksia. Raportin kuvat: Anna Lyyra-Seppänen, Liisa Nummelin ja Sanna Raatikainen. INVENTOINTIALUEEN HISTORIA JA RAKENTUMINEN Rakennusinventointi koskee Oy Sinebrychoff Ab:n omistamaa tonttia n:o Porin asemakaava-alueella, Teljän kaupunginosassa. Inventoitava alue on jaettu tontin muodostumishistorian perusteella kahteen kohteeseen: Oluttehtaan muu tehdasalue (13 rakennusta) Vanha Sähkölaitos (3 rakennusta) Alueella on yhteensä inventoitu 16 rakennusta. Kohde 1: Oluttehtaan muu tehdasalue Kohde 2: Vanha sähkölaitos, Hallituskatu 20 ALUEEN HISTORIA Olut Suomessa Oluenvalmistuksen historia Suomessa periytyy keskiajalle. Oluen pano on kuulunut linnojen, kartanoiden ja virkatalojen, isojen ja pienempien maatilojen taloudenpitoon oleellisena osana. Olutta valmistettiin erityisesti Ruotsin suurvalta-ajan armeijassa, jossa tavoitteena oli ehkäistä sotilaiden keripukkia. Vuonna 1622 säädettiin laki, joka määräsi kaupunkeihin viranomaisten valvomat oluttuvat. Suomen ensimmäinen teollinen panimo perustettiin Helsingissä Porin ensimmäinen oluttehdas tunnetaan vuodelta 1847, mutta sen toiminta lakkasi Porin paloon luvun alussa maassamme toimi satakunta panimoa. Suuremmissa kaupungeissa oli useita kilpailevia oluentekijöitä. Porissa toimi 1900-luvun taitteessa kuusi panimoa. Määräysten

4 4 kiristyessä panimoteollisuus keskittyi voimakkaasti, ja kehitys kiihtyi 1920-luvulta lähtien kun jakeluverkostot laajenivat. Paikallisista oluista tuli koko maassa tunnettuja merkkejä. Porin Oluen vaiheet Porin Oluttehtaan alku ajoittuu vuoden 1852 kaupunkipalon jälkeisiin vuosiin. Bayerilainen Oluttehdas (Bayerska Ölbryggeribolag) sai toimiluvan Oluenvalmistus nykyisellä Sinebrychoffin tontilla oli mitä ilmeisimmin jo alkanut, sillä 1853 mainitaan useissa lähteissä tehtaan perustamisvuodeksi. Yritys on siis pitkäaikaisin Porissa toiminut oluttehdas. Nimi viittaa uuteen saksalaisperäiseen valmistusmenetelmään, joka rantautui tuolloin Suomeen. Tuotanto käynnistyi vanhassa sokeritehtaan rakennuksessa, joka oli rakennettu tontille jo Tehdas työllisti panimomestarin ja kuusi työntekijää. Bayerilainen Oluttehdas yhdistyi vuonna 1898 samanikäisen Bäckmanin olutpanimon kanssa. Nimeksi tuli Bäckmans Ölbryggeri Ab. Yhtiö hankki omistukseensa myös 1895 perustetun Asplundin panimon, jolloin yhtiöllä oli kaikkiaan kolme toimipaikkaa ja 20 työntekijää. Tamperelainen Oy Pyynikin oluttehtailija Sulo Salmelin osti Bäckmanin olutpanimon osakekannan vuonna Hän hankki omistukseensa myös Satakunnan Mallasjuoma Oy:n eli entisen Grönvallin panimon. Yritykset yhdistettiin, ja 1928 syntyi Porin Oluttehdas Oy. Bäckmanin panimo jatkoi oluenvalmistusta ja Mallasjuoma keskittyi talouskaljaan ja virvoitusjuomiin osoitteessa Torikatu 16. Porin Oluttehtaan tunnetuinta merkkiä, Karhu-olutta, on valmistettu 1920-luvulta saakka luvulla Porin Oluttehdas Oy osti lisää tonttimaata naapureiltaan, ja kaikki tehtaan toiminnot siirrettiin samalle paikalle. Vuosikymmenten mittaan Porin Oluttehtaan tuotanto laajeni kattamaan viisi tonttia kahdessa vierekkäisessä korttelissa. Sahojen, konepaja- ja tekstiiliteollisuuden kaupungissa juomateollisuus nousi keskisuureksi alaksi. Vuonna 1938 Porin teollisuustyöntekijöistä vain kaksi prosenttia oli elintarviketeollisuudessa, mutta 1950 osuus oli kahdeksan prosenttia. Vuonna 1970 Porin Oluttehdas oli kaupungin seitsemänneksi suurin tehdas 562 työntekijällään luvulla tehtaan toiminta laajeni huomattavasti. Käymis- ja varastotankkien tilavuus ja varastokapasiteetti kolminkertaistuivat muutamassa vuodessa. Vuonna 1972 Porin Oluttehdas siirtyi Sinebrychoff Oy:n omistukseen. Kaupan myötä Sinebrychoff kaksinkertaisti tuotekapasiteettinsa. Porissa uudistettiin ja kasvatettiin voimakkaasti tuotantoa 1970-luvulla. Koneistuksen myötä työntekijämäärä laski 330:een. Porin Oluttehdas Oy sulautui kokonaan emoyhtiöön vuonna 1980, ja tehdas toimi Sinebrychoff Oy:nä vuoteen 2009 saakka. Tuolloin työntekijöitä oli 31. Pullotus Porin panimossa lopetettiin 2006, ja Karhu-olutta ryhdyttiin kuljettamaan tankeilla Keravalle pullotettavaksi. Kokonaan oluenvalmistus loppui Porissa syyskuussa Tontin muodostuminen Inventoinnin kohteena oleva tontti 412 käsittää vuoden 1852 asemakaavassa olleet tontit 49, 50, 53, 54, 55 ja 56. Entisellä tontilla 53 sijaitsee Hotelli Otava, joka ei ole mukana inventoinnissa. Näistä on maakauppojen ja yhdistämisten myötä muotoutunut nykyinen tontti 412, joka kattaa suuren osan Teljän kaupunginosan nykyisestä korttelista numero 9. Porin Oluttehtaan toiminta käynnistyi tontilla numero 54. Vuonna 1942 tehdas osti tontin numero 55. Tontin puurakenteiset talot toimivat yhtiön käytössä asuinrakennuksina 1970-luvun alkuun

5 5 asti, jolloin ne purettiin. Vuonna 1961 Oluttehtaan kolme tonttia, 49, 54 ja 55, yhdistettiin tontiksi numero 358. Oluttehdas osti myös tontin numero 50, johon jo aiemmin oli sijoitettu tehtaan rakennuksia. Vuonna 1978 tältä tontilta purettiin kivinen apteekkarin talo, nk. Nybergin talo, ja tilalle rakennettiin uusi varastohalli. Tapauksesta kehittyi Porin ensimmäinen rakennussuojelukiista. Vuonna 1984 koko tehdasalue yhdistettiin yhdeksi tontiksi numero 412. Sinebrychoff oli hankkinut myös tontin halki kulkeneen osan Annankatua, joten tehdasalue levittäytyi yli ruutukaavan korttelirajojen. Alueen rakennuskannan kuvaus Oluttehtaan rakennuskanta on varsin kerroksellista. Suuresta massasta on erotettavissa muutamia rakennushistoriallisia ja arkkitehtonisia kausia. Kaudet rakennuksittain, katso liitteet 1 ja LUVUN PUU- JA KIVITALOT Panimon perustamisaikaa, 1800-luvun puoliväliä, edustavat toisaalta kokonaisuutena hyvin säilynyt Puukonttori, toisaalta vain osittain säilyneet ja muotoaan muuttaneet kivitalojen osat eli laboratorioksi muutettu Vanha panimo alueen keskellä sekä Käymiskellari Valtakadun varrella. Näistä Puukonttori sisältää vielä kaksi kerrostumaa: hahmoltaan autenttisen 1800-luvun kaupunkitalon sekä sisätilojen kattavasti 1960-luvun liikerakentamisesta edustavan sisustuksen. Vanha panimo oli 1960-luvulle saakka keskeinen tuotantorakennus ja osa Annankadun katumaisemaa. Vanhat porilaiset muistanevat talon länsipäädyssä "Bayerska Ölbryggeriet" - seinämaalauksen. Sittemmin rakennus on kuorrutettu ja puhkottu uudisosilla ja korjauksilla joka puolelta niin ettei alkuperäisestä kaupunkikuvallisesta asemasta tai rakennusosista ole paljoakaan jäljellä. Käymiskellari on sisätiloiltaan sulautunut ympäröiviin rakennuksiin, mutta Valtakadun puoleinen julkisivu on edelleen autenttinen pala 1800-luvun ruutukaupungin maisemaa. 2. FUNKTIONALISTINEN TEHDASRAKENTAMINEN Funktionalistista kautta edustavat Uusi panimo (1938) ja Jäähdytyskeskus (1949), molemmat Jaakko Tähtisen suunnittelemia. Lisäksi ryhmään kuuluu Muuntamo (1938, Bertel Strömmerin mallipiirustuksen mukaan). Funktionalistinen rakennusvaihe ajoittuu tehtaan historiassa kauteen, jolloin Suomessa oli luovuttu kieltolaista ja oluen ja virvoitusjuomien kysyntä oli kasvussa. Toisaalta sotavuodet aiheuttivat materiaali- ja työvoimapulaa. Funktionalismi virisi Suomessa jo 1920-luvun lopulla tehden läpimurron 1930-luvulla. Tyylisuuntaus juurtui joka tasolle: julkisiin hallintorakennuksiin ja laitoksiin, liikerakennuksiin, asuintaloihin ja teollisuusrakentamiseen. Erityisesti teollisuusrakennuksissa funktionalistiset muodot jatkuivat myös 1940-luvulla. (Standertskjöld 2008). Porin oluttehtaan alueella Uusi panimo ja Jäähdytyskeskus toteuttavat selkeästi funktionalistisen rakentamisen tavoitteita: riisuttu, varma muoto ja eleettömät julkisivut, jotka palvelevat ennen kaikkea tuotantorakennuksen toimintaa. Muotoa täydentävät kevyet, lähes olemattomat yksityiskohdat ja rapattu pinta. Molemmissa rakennuksissa on lisäksi panimorakentamiselle

6 6 ominaiset alakerroksen suuret ikkunat, jotka muistuttavat aikakauden liikerakentamista näyteikkunoineen. 3. MODERNI TEOLLISUUSRAKENTAMINEN 1950-luvun ja 1960-luvun rakennuskantaa on rakennusten lukumäärissä katsoen Oluttehtaan tontilla eniten. Jaksoon kuuluvat Kivikonttori (1955) sekä Käymisosasto (1959), Pullotusosasto (1960/1966), Lajitteluosasto (1960) ja Tuotevarasto (1960). Tehtaan toiminta laajeni huomattavasti 1960-luvun alussa, ja rakennusmassat sen mukana. Rakennusten runkosyvyys kasvoi ja betonista valetun pilari-palkki -rakenteen ansiosta sisätilat saattoivat olla korkeaa vapaata tilaa. Toisaalta rakennuksia sijoitettiin vanhojen rakennusten lomaan ja kiinni toisiinsa täyttämään tehdasalueen aukkoja. Pihapiirimäisestä erillisten rakennusten ryhmästä alkoi muodostua yksi suuri tehdas. Oluttehtaan kasvukauden rakennuskannassa näkyvät modernin teollisuusrakentamisen keskeiset piirteet: Muotoina laatikkomainen, vaakasuuntainen rakennusmassa ja pulpettikatto. Julkisivuaiheina nauhaikkunat ja ikkunoiden pystyrivit, yksityiskohtina mm. lasitiili-ikkunoita ja kaakelointeja. Pintamateriaaleina vuorottelivat puhtaaksimuurattu punatiili, vaalea rappaus ja peltikorostukset. 4. UUDEMPI SUURTUOTANTORAKENTAMINEN Viimeisin Oluttehtaan rakennushistoriallisista kausista ajoittuu 1970-luvulta eteenpäin, jolloin porilaista olutta vietiin yhä kauemmas ja tuotantokoneistoa uusittiin automaattisemmaksi. Voidaan puhua massatuotannon kaudesta, sillä tarvittiin paljon varastotilaa tuotteille sekä halleja kookkaille automaattilinjastoille luvulta alkaen Oluttehtaan alue muuttui sulkeutuneeksi, kun tontin koillis- ja lounaiskulmiin rakennettiin suuret, ikkunattomat varastohallit (Tuotevaraston laajennus 1978 Hallituskadulle ja Annanhalli Valtakadulle 1984) peittämään näkymää kaupungilta tehtaalle ja päinvastoin. Suurtuotantorakentamisen kauteen kuuluvat myös Täyttöhalli (1973) kauas kaupunkikuvassa näkyvät Käymis- ja varastotankit (1972). Lisäksi monia vanhoja rakennuksia jatkettiin lisäosin, mm. Uuden panimon sivutuoteosasto ja Muuntamon lisärakennus. Aikakauden rakennuskanta Oluttehtaalla on massiivista eikä erityisen paikkaan sitoutunutta. Kylmät, ei-luonnolliset materiaalit julkisivuissa (kevytbetonielementit, profiilipelti) korostavat rakennusten tehtävää olla tuotannon suojana ja tilana vailla omaa arkkitehtonista sanomaa. Suunnittelijoina Tähtinen ja Küttner Teollisuusympäristöjä ovat Suomessa suunnitelleet monet huomattavat arkkitehdit. Teollisuusrakentaminen on usein ollut edelläkävijänä uusissa rakennustekniikoissa ja suuntauksissa (Putkonen 1989). Porin Oluttehtaalla on nähtävissä kahden tunnetun arkkitehdin, Jaakko Tähtisen ja Olaf Küttnerin kädenjälki. Näistä erityisesti Küttner oli leimallisesti paikallinen suunnittelija. Jaakko Tähtinen ( ) oli valtakunnallisesti tunnettu, monipuolinen arkkitehti. Hän toimi pitkään Tampereen kaupunginarkkitehtinä. Tähtinen suunnitteli niin liike- ja teollisuusrakennuksia, julkisia rakennuksia kuin asuintaloja koko maahan. Porissa hänen tunnetuimpia töitään ovat

7 7 elokuvateatteri Kino ja Porin konepajan valimo. Tähtisen tyyli kehittyi klassistisesta ja funktionalistisesta ilmaisusta riisutun moderniksi muotokieleksi. Porin Oluttehtaan alueen rakennuksista Jaakko Tähtisen suunnittelemia ovat Uusi panimo vuodelta 1938 ja Jäähdytyskeskus vuodelta Molemmat rakennukset ovat selkeän funktionalistisia, soveltaen panimorakentamisen parhaita perinteitä. Olaf Küttner ( ) oli merkittävä porilainen arkkitehti, jonka tuotantoa on paljon Satakunnassa. Küttner toimi 1960-luvulta lähtien Porin kaupunginarkkitehtinä. Hänen perustamansa arkkitehtitoimisto toimii Porissa edelleen pojan, arkkitehti Michael Küttnerin johdolla. Olaf Küttner on suunnitellut lukuisia rakennuksia Poriin ja lähialueille. Hänen töitään ovat muun muassa Pihalavan kirkko (1957), Teljän kirkko, palo- ja poliisiasema (1961), Kaanaan vesitorni (1961), sairaanhoito-oppilaitoksen asuntola (1962) ja Satakunnan Museo (1973). Tämän lisäksi hän muun muassa suunnitteli laajennuksen Porin kauppahalliin sekä kaupungintalon korjauksen Porin Oluttehtaalla Olaf Küttnerista tuli tehtaan mittavan laajennuskauden pääsuunnittelija 1950-luvun lopulta alkaen. Hänen suunnittelemiaan tuotantorakennuksia ovat Käymisosasto vuodelta 1959, heti sen jälkeen 1960 rakennetut Lajitteluosasto, Pullotusosasto ja Tuotevarasto sekä Uusi pullotusosasto vuodelta Lisäksi hän laati muutossuunnitelmia ja laajennuksia miltei kaikkiin käytössä olleisiin vanhempiin tehdasrakennuksiin, kuten Vanhaan panimoon (1961), Käymiskellareihin (1964), Uuteen panimoon (1967) ja Tuotevarastoon (1967). Viimeiseksi 1973 Küttner suunnitteli vielä piha-alueen alumiiniset varastotankit. Maisemallinen asema Porin Oluttehtaan alue sijoittuu kiinteästi keskustan ruutukaava-alueen yhteyteen, joskaan ei täysin noudata alkuperäistä korttelijakoa eli vuoden 1852 palon jälkeisessä asemakaavaa (G. TH. Chiewitz). Tässä asemakaavassa korttelit raatihuoneelta länteen olivat aiempaa suurempia ja kadut leveämpiä. Raatihuoneen ympäristön ja joenrannan korttelit määrättiin kivestä rakennettaviksi ja raatihuoneen edusta muutettiin puistoksi. Nykyisin Kivi-Porina tunnettu, kaupungin virastojen ja asumisen käyttöön jääneiden kortteleiden alue kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (Museovirasto, RKY). Tehtaan asema kaupunkimaisemassa periytyy 1800-luvulta, jolloin tuotantorakennukset vielä sijoitettiin asutuksen ja julkisten rakennusten lomaan. Tämä oli tyypillistä erityisesti varhaisvaiheen panimoille, joita ei juuri erottanut tavanomaisista kaupunkitaloista. (Amper 2003). Porin Oluttehdaskin aloitti käsityövaltaisena panimona, mutta oli lopettaessaan jo massiivista elintarviketeollisuutta. Alueen sijainti aivan Kivi-Porin ja raatihuoneen puiston tuntumassa, keskellä ruutukaava-aluetta, luo puhuttelevan kontrastin teollisuusrakentamisen ja hallinto-, liikeja kulttuurirakennusten välille. Oluttehtaan julkisivut ovat hyvin kerroksellisia. Valtakadun katulinjassa seuraavat vieri vieressä 1970-luvun elementtihalli, 1800-luvun matala kivitalo ja funktionalistisena kohoava tehdasrakennuksen pääty. Näkymää täydentää hotelli Otava, joka on asemakaavassa suojeltu ja toimii ikään kuin nivelenä tehdasalueen ja raatihuoneen puiston välillä. Hallituskadun katunäkymässä vuorottelevat entisen sähkölaitoksen jyhkeä kivitalo (suojeltu asemakaavassa), avoin piha-alue portteineen, tehdasalueen vanhinta rakentamista edustava puutalo sekä siihen välittömästi liittyvät umpinaiset tehdasrakennusten päädyt ja luvuilta. Maisema jatkuu saumattomasti teatteritalon lisärakennukseen ja siitä kohti teatterin

8 8 kulmaa ja raatihuoneen puistoa. Hallituskadun pohjoispuolella, vastapäätä Oluttehdasta, on Satakunnan Museo, jonka rakennus edustaa 1970-luvun arkkitehtuuria. Oluttehtaalta ulospäin maisema avautuu kahdessa kohdassa. Lastauspiha hotelli Otavan takana avautuu kahdesta kohtaa Valtakadulle. Hallituskadulla maisemallisesti tärkeä solmukohta on nykyinen tehtaanportin paikka, joka siis on entinen Annankadun ja Hallituskadun risteys. Tältä paikalta avautuu merkityksellinen maisema: itään kohti raatihuonetta, Kokemäenjoen rantaan päin historiallisen asutuksen maisemiin sekä joen yli Kirjurinluodolle. Oluttehtaan tontti oli rakennettua kaupunkialuetta jo kaupungin ensimmäisen, Olof Mörtin mittauskartan 1696 mukaan. Tontin piha-alueella sijaitsivat koulu ja köyhäintalo. Koilliskulmalla sijaitsi kirkkopuisto kalmistoineen. (Mökkönen 2002). Valtakadun puolella Oluttehtaan alue liittyy Kivi-Porin arvorakennuksiin. SR Hallituskadun puoleiselta portilta avautuu näkymä Kokemäenjoelle. AL

9 9 ARVIOINTI Inventoinnissa on käytetty seuraavia, Satakunnan Museon inventointiohjeistosta sovellettuja arvomääritteitä ja arvoluokkia. Lähtökohdat Kohteessa: Oluttehtaan muu tehdasalue Porin Oluttehtaan alueen rakennusperintö on arvokas osa Porin kaupunkikuvaa sekä kaupungin elinkeino- ja kulttuurihistoriaa. Tehdasalueen muotoutuminen viestii suomalaisen puukaupungin kehityksestä: 1800-luvun pienimuotoinen teollisuus (kuten elintarviketeollisuus tuolloin) syntyi kaupunkiasutuksen lomaan, jopa muistuttamaan sitä. Vasta alkaessaan siirtyä keskustan ulkopuolelle, pois vanhalta ruutukaava-alueelta, tuotannon paikat kehittyivät omaksi rakentamisen tyypikseen. Oluttehtaan tontti on kokenut muodonmuutoksen tyypillisistä asuinkortteleista eriytyneeksi tuotantorakentamisen alueeksi keskellä vanhaa ruutuasemakaavaa. Tontin rakennushistoriallinen kokonaisuus edustaa havainnollisesti teollisuusrakentamisen eri aikakausia. Koska kiinteistö on ollut saman teollisuudenalan käytössä yli 150 vuotta, on tontin rakennushistoria myös kertomus suomalaisen panimoteollisuuden kehityksestä. Kohteessa: Vanha Sähkölaitos Porin Oluttehtaan alueen rakennusperintö on arvokas osa Porin kaupunkikuvaa sekä kaupungin elinkeino- ja kulttuurihistoriaa. Siihen sisältyvä vanhan sähkölaitoksen rakennuskokonaisuus on kunnallisen energiantuotannon varhaishistoriaa. (Putkonen 2005). Kohteen rakennukset kertovat eri-ikäisestä ja -toimintaisesta teollisuusrakentamisesta. Arvoluokat Molempien kohteiden rakennukset on arvioitu seuraavien luokkien ja perusteiden nojalla. Arvoluokat rakennuksittain, katso liitteet 1 ja 3. A Erityisen merkittävä rakennus. Kaupunkikuvallisesti tärkeä. Edustaa piirteiltään selkeästi rakennusaikaansa ja on hyvin säilynyt. Sietää heikosti muutoksia. Säilytettävä. B Merkittävä rakennus. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä osa alueen kokonaisuutta ja rakennusperintöä. Sietää kohtuullisesti muutoksia. Säilyttäminen suositeltavaa. C Tavanomainen rakennus, joka kuuluu alueen kerrokselliseen historiaan. Sietää muutoksia. Säilyttäminen ei välttämätöntä. Arvot Rakennus voidaan määritellä arvokkaaksi: rakennushistoriallisesti rakennustaiteellisesti säilyneisyyden kannalta kaupunkikuvan kannalta historiallisen merkityksen kautta

10 10 Arvojen perustelut Autenttisuus: rakennuskautensa todistusvoimainen edustaja Säilyneisyys: rakennusajankohdalle tai tärkeimmille muutosvaiheille ominaiset, autenttiset rakennusosat, alkuperäiset julkisivut Rakennushistoriallinen arvo: ajan rakennustekniikan ja rakennustavan tyypillinen edustaja Rakennustaiteellinen arvo: edustaa selvästi tiettyä tyyliä tai on tunnetun / paikallisesti merkittävän arkkitehdin suunnittelema Kaupunkikuvallinen arvo: liittyy tärkeänä elementtinä kaupunkirakenteeseen, edustaa mittasuhteiltaan ja sijaintinsa perusteella rakennusaikaansa, rakennuksella on ympäristöön positiivinen vaikutus Historiallinen arvo: elinkeinohistoriallisesti merkittävät tuotantorakennukset, sosiaalihistoriallisesti ja paikallisesti merkittävä tehdasyhteisö KOHDETIEDOT Kohde: Oluttehtaan muu tehdasalue Historia Ks. Alueen historia Kuvaus Ks. Alueen kuvaus Tehdasalue luoteesta. AL Lähiympäristö ja pihapiiri Perinteisesti oluttehtaan pihapiiriin on liittynyt paljon oheistiloja tuotantoa tukemaan. On tarvittu lämpö- ja sähkökeskuksia, asuintaloja piharakennuksineen, lastauspaikkoja, portteja, autotalleja ja

11 11 eläinsuojia (Amper 2003). Porin Oluttehtaan pihamaisemakin on ollut monipuolinen, mutta nyttemmin pelkistynyt tuotannon keskityttyä täysin sisätiloihin ja muiden toimintojen, kuten asumisen, siirryttyä pois tehdastontilta. Johtuen tehtaan rakentumisesta tontti kerrallaan oli tehdasalueella erotettavissa neljä eri pihapiiriä aina 1960-luvulle asti: Puukonttorin ja Uuden panimon välinen piha, Vanhan panimon ympäristö, kuormauspiha hotelli Otavan takana sekä vanhan sähkölaitoksen ja kivikontorin välinen piha (kuuluu inventointikohteeseen Vanha sähkölaitos). Nykymuodossaan tontti on rakennettu hyvin tiiviisti. Rakennukset kiinnittyvät toisiinsa ilman vapaata ulkotilaa välissä. Asuinrakennusten purkamisen ja tuotantorakennusten kasvun myötä pihapiirit ovat pelkistyneet kahdeksi avoimeksi tilaksi, Hallituskadun puoleiseen isoon liikennepihaan, jota voi pitää tehdasalueen pääsisäänkäyntinä sekä Valtakadun puoleiseen kuormauspihaan, jolla liikenne on vähentynyt huomattavasti pullotuksen lopettamisen jälkeen Nämä kaksi pihapiiriä eivät ole yhteydessä toisiinsa. Perinteisesti oluttehtaan pihapiiriin on liittynyt paljon oheistiloja tuotantoa tukemaan. On tarvittu lämpö- ja sähkökeskuksia, asuintaloja piharakennuksineen, lastuspaikkoja, portteja, autotalleja ja eläinsuojia (Amper 2003). Porin Oluttehtaan pihamaisemakin on ollut monipuolinen, mutta nyttemmin pelkistynyt tuotannon keskityttyä täysin sisätiloihin ja muiden toimintojen, kuten asumisen, siirryttyä pois tehdastontilta. Johtuen tehtaan rakentumisesta tontti kerrallaan oli tehdasalueella erotettavissa neljä eri pihapiiriä aina 1960-luvulle asti: Puukonttorin ja Uuden panimon välinen piha, Vanhan panimon ympäristö, kuormauspiha hotelli Otavan takana sekä vanhan sähkölaitoksen ja kivikontorin välinen piha (kuuluu inventointikohteeseen Vanha sähkölaitos). Nykymuodossaan tontti on rakennettu hyvin tiiviisti. Rakennukset kiinnittyvät toisiinsa ilman vapaata ulkotilaa välissä. Asuinrakennusten purkamisen ja tuotantorakennusten kasvun myötä pihapiirit ovat pelkistyneet kahdeksi avoimeksi tilaksi, Hallituskadun puoleiseen isoon liikennepihaan, jota voi pitää tehdasalueen pääsisäänkäyntinä sekä Valtakadun puoleiseen kuormauspihaan, jolla liikenne on vähentynyt huomattavasti pullotuksen lopettamisen jälkeen Nämä kaksi pihapiiriä eivät ole yhteydessä toisiinsa. Rakennukset 1 Annanhalli (Tyhjäpäällystevarasto) 2 Jäähdytyskeskus 3 Käymis ja varastotankit 4 Käymiskellari 5 Käymisosasto 6 Lajitteluosasto 7 Porttirakennus 8 Pullotusosasto 9 Puukonttori 10 Tuotevarasto 11 Täyttöhalli 12 Uusi panimo 13 Vanha panimo (Laboratorio) Kohde: Vanha sähkölaitos

12 12 Sähkölaitoksen piha tehtaan portilta. AL Historia Porin kaupungin ensimmäinen sähkölaitos aloitti toimintansa syksyllä Perustajana toimi O. V. Backman. Vuonna 1905 laitos siirtyi nimellisesti Carstén & Snellmanin asianajotoimiston haltuun, kunnes Porin kaupunki osti sen Hallituksen puheenjohtajana aloitti kunnallisneuvos O. Lilius ja teknillisenä johtajana insinööri H. A. Waselius. Waselius syntyi 1879 ja toimi vuodesta 1905 myös Porin teollisuuskoulun johtajana. Sähkölaitoksen koneistoon kuului kolme 75 hevosvoiman turbiinikonetta dynamoineen ja lauhdutusvesipumppuineen sekä kaksi höyrykattilaa. Sähkölaitos toimi itsenäisenä liikeyrityksenä, vaikka olikin kaupungin omistama. Sähkövirran tilaajia oli vuoden 1910 lopussa 213. Johtoverkkoon oli tuolloin yhdistettynä mm lamppua, 29 sähkömoottoria ja 21 sähkötuulettajaa. Keskimääräinen virrankullutus tunnissa asukasta kohden oli 1,13 wattia. (Finlands handel, sjöfart och industri 1911). Kuvaus Kuvaus Vanhan sähkölaitoksen tontin kokonaisuuteen kuuluvat Sähkölaitoksen päärakennus, siihen läheisesti liittyvä muuntamo sekä Kivikonttori, joka alunperin toimi sähkölaitoksen autotallina. Rakennukset muodostavat tontin luoteiskulmaan (vanha tontti nro 56) pihapiirin, joka tosin nykytilassa on katkaistu verkkoaidalla. Kaupunkikuvaan näkyvät Sähkölaitoksen jyhkeä tiilijulkisivu ja Kivikonttorin pitkänomainen ja kevyt, ikkunoilla ryyditetty hahmo. Muuntamo on piha-alueen helmi, jonka soisi pääsevään näkyviin peittävien lisärakennusten takaa. Kolme eri ikäistä rakennusta ovat edustavia esimerkkejä teollisen rakentamisen eri kausista ja suuntauksista. Sähkölaitoksen linnamainen päärakennus edustaa perinteikästä voimalaitosten kivirakentamista, muuntamo klassismilla höystettyä funktionalistista tyyppirakentamista ja Kivikonttori varmaotteista 1950-luvun modernismia.

13 13 Lähiympäristö ja pihapiiri Vanhan sähkölaitoksen kortteli muodostaa Sähkölaitoksen päärakennuksen ja Kivikonttorin välille pihapiirimäisen tilan, jota Muuntamo täydentää. Tila on nykykäytössä jaettu kahtia pysäköintialueen verkkoaidalla. Pihan pohjoislaidalla toimii ravintolan terassi. Porttialueen ja sisääntulojen uudistuttua piha olisi mahdollista muotoilla yhdeksi kokonaisuudeksi. Naapurina lännessä sijaitsee Satamaidon tontti, missä on toimivaa meijeriteollisuutta jakautuneena useaan rakennuksen. Maamerkkinä on pyöreä punatiilipiippu, joka on ainoa pystyssä oleva piippu tällä teollisuuspaikalla. Oluttehtaan kolme eriaikaista piippua on purettu. Sähkölaitoksen rakennuksista (päärakennuksesta ja Kivikonttorin itäpäädystä) on verraten avoimet näkymät kohti Hallituskatua, Etelärantaa ja Kokemäenjokea, mikä tulisi hyödyntää alueen uuskäytössä. Kivikonttorista lisäksi näkymät vanhan sähkölaitoksen pihaan ja Muuntamolle. Rakennukset 14 Kivikonttori 15 Muuntamo 16 Vanha sähkölaitos RAKENNUSTIEDOT Inventointialueen rakennuksista raporttiin on koottu seuraavat tiedot: historia, kuvaus ja arviointi. Kattavat tiedot löytyvät Pakki-inventointitietokannasta. Sisätilojen kuvaus on tässä raportissa vain arvoluokan A rakennuksista. 1 Annanhalli (Tyhjäpäällystevarasto) Historia Annanhallin nimitys johtuu siitä, että rakennus on rakennettu Annankadun pohjoispään päälle. Aiemmin Annankatu kulki tehdasalueen läpi, joskin portein suljettuna. Kun tämä varastohalli rakennettiin, tehdasalueen vanha sijoittuminen ruutukaavaan rikkoontui. Panimotoimintaan on perinteisesti liittynyt paljon lastausta, välivarastointia ja kuormausliikennettä. Porin Oluttehtaallakin osa näistä toiminnoista tehtiin pitkään ulkona luvulle saakka tontin Annakadun puoleinen osa täyttyi kuljetusta tai siirtoa odottavista SR

14 14 olutkoreista luvulla piha-alueella rakennettiin peltikuorinen kuljetin ja katos, jotka purettiin Annahallin tieltä. Suomessa luotiin palatutuspullojärjestelmä jo 1950-luvulle, ja suuren palautusprosenttinsa vuoksi se on ollut merkittävä osa oluen ja virvoitusjuomien tuotantotapaa luvulla palautuspullojärjestelmää laajennettiin, joten Annanhallin tyyppinen käsittelytila oli välttämätön lisä tehtaan toimintoihin. Hallin käyttö varastona loppui 2006, kun oluen pullotus Porissa päättyi. Tämän jälkeen hallissa hoidettiin päivittäin Karhu-oluen kuljetusautojen täyttö, jota varten rakennettiin ajoluiska. Porin oluttuotannon lakattua 2009 rakennusta on käytetty satunnaisesti yleisötapahtumien pitopaikkana. Kuvaus Viileä varastotila, jonka käyttö tuotannossa ollut ensisijaisesti tyhjien pakkausten eli kierrätyspullojen välivarastointi. Valtakadun puoleinen julkisivu täysin umpinainen. Pihan puolella pohjoissivulla neljä ovea: kuorma-autojen lastausta varten neljä metallista nosto-ovea, joista kahdella lastauskatokset ja suojat sekä yksi metallinen käyntiovi. Hallin kyljessä luoteispuolella on katos, joka yhdistää Annanhallin kiviseen konttorirakennukseen. Katoksen alla lastaustasanne betonista. Arviointi ARVOLUOKKA C Tavanomainen rakennus, joka kuuluu alueen kerrokselliseen historiaan. Sietää muutoksia. Säilyttäminen ei välttämätöntä. Varastohalli edustaa yleistä teollisuuden massatuotannon ajan varastorakentamista vailla erityistä sidosta oluttuotantoon tai paikalliseen teollisuusrakentamiseen. Rakennus on kaupunkikuvallisesti hallitseva, koska se rikkoo ruutukaavan korttelijaottelun. Sijainti Annankadun päällä peittää Oluttehtaan alueen alkuperäisen jäsentelyn ja näkymät tehdasalueen läpi. Rakennuksen säilyttäminen ei välttämätöntä.

15 15 2 Jäähdytyskeskus Historia Jäähdytyskeskus on keskeinen osa panimon tuotantoprosessia. Panimoteollisuudessa hyvin ilmastoituja viilennettyjä tiloja on tarvittu mm. vierteen jäähdyttämiseen tai maltaiden idätykseen. Usein näihin tiloihin liittyy säleikköinen ilmanvaihtotorni, jollainen jäähdytyskeskuksenkin takana on ollut. Jäähdytyslaitteissa käytettiin ammoniakkia. Rakennus on tamperelaisen arkkitehti Jaakko Tähtisen ( ) suunnittelema. Tähtisen muuta tuotantoa Porissa ovat mm. elokuvateatteri Kino ja Porin konepajan valimo. Oluttehtaan jäähdytyskeskus valmistui vuonna Se sijoitettiin täydentämään tehtaan muuta rakennuskantaa, julkisivu Valtakadulle päin. Rakennuksen kellariin sijoitettiin lauhduttaja, jonka ammoniakkiallas on vielä näkyvissä. Ensimmäisen huoneen ison ikkunan takana sijaitsi konehuone. Sijoittelu viestii rakennusajankohdan teollisuusestetiikasta, jonka mukaan ajanmukaista koneistusta haluttiin esitellä ulospäin. Ensimmäiseen kerrokseen kuului myös hiivahuone. Toisessa kerroksessa olivat vierresäiliöt, joiden ilmanvaihtoa varten ikkunaseinällä on suuri tuuletusritilä. Oluttehtaan lopettaessa rakennuksessa toimi laitosmiesten sosiaalitila ensimmäisen kerroksen suuren ikkunan takana ja tarvikevarasto entisessä lauhduttajakellarissa sekä hiivahuone ja varastoullakko. Kuvaus Rakennus edustaa funktionalismin ajan mitoitusta ja tyyliä, vaikka onkin vasta toisen maailmansodan jälkeen rakennettu. (On mahdollista, että rakennusta suunniteltiin jo 1938, kun Uusi panimo rakennettiin, mutta sota-aika on saattanut siirtää toteutusta.) Suuri ikkunapinta ja voimakas pystysuuntaisuus kertovat puolestaan panimorakentamisen perinteestä. Katujulkisivu Valtakadulle on hengeltään hyvin alkuperäisidean mukainen. Katolle lisätty myöhemmin kevyt metallinen reunakaide ja kaksi lippusalkoa. Edustava katujulkisivu on suunniteltu tehtaan käyntikortiksi Valtakadulle päin, ja kadulle antava ensimmäisen kerroksen suuri ikkuna avaa pienen rakennuksen kohti katutilaa. Pihajulkisivu itään on eleetön, rakennus toimii ikään kuin viereisen lajitteluosaston jatkeena ja päätepisteenä. AL

16 16 Rakennus sijaitsi alunperin kahden yksikerroksisen satulakattoisen kivitalon välissä, joista lännenpuoleinen autotallirakennus (Käymiskellari) on säilynyt ainakin julkisivunsa osalta. Kapearunkoinen jäähdytyskeskus työntyy kuin lippulaivaksi tontin sisäosista katulinjaan muodostaen mielenkiintoisen kontrastin säilyneen autotallirakennuksen ja läheisen hotelli Otavan kanssa. Rakennuksen mittasuhteet ovat keveät ja ylöspäinpyrkivät, mikä yhdistää jäähdytyskeskuksen toiseen Jaakko Tähtisen suunnittelemaan funktionalistiseen panimorakennukseen tontilla eli Uuteen panimoon. Myös sisätilojen väritys on samanlainen. Sisätilat Jäähdytyskeskuksen kellariin sijoitettiin lauhduttaja, jonka ammoniakkiallas on vielä näkyvissä. Ensimmäisen huoneen ison ikkunan takana sijaitsi konehuone. Sijoittelu viestii rakennusajankohdan teollisuusestetiikasta, jonka mukaan ajanmukaista koneistusta haluttiin esitellä ulospäin. Ensimmäiseen kerrokseen kuului myös hiivahuone. Toisessa kerroksessa olivat vierresäiliöt, joiden ilmanvaihtoa varten ikkunaseinällä on suuri tuuletusritilä. Rakennuksen sisätilat jatkavat kuutiomaista muotoilua. Tärkeimpänä tilana on konehuone, korkea ja edustava huonetila viimeistellyin yksityiskohdin. Lisäksi keskeinen on porrashuone kiviportaineen ja maalattuine metallikaiteineen. Ensimmäisessä kerroksessa on suuri lasitiili-ikkuna porrashuoneesta konehuoneeseen. Porrashuoneen seinissä on käytetty samaa kaakelia kuin konehuoneessa. Turkoosinsiniset kaakelit ovat ilmeisesti alkuperäiset. Oluttehtaan lopettaessa rakennuksessa toimi laitosmiesten sosiaalitila ensimmäisen kerroksen suuren ikkunan takana ja tarvikevarasto entisessä lauhduttajakellarissa sekä hiivahuone ja varastoullakko. Konehuone (nyk. taukotila) ja porrashuone. LN Arviointi ARVOLUOKKA A Erityisen merkittävä rakennus. Kaupunkikuvallisesti tärkeä. Edustaa piirteiltään selkeästi rakennusaikaansa ja on hyvin säilynyt. Sietää heikosti muutoksia. Säilytettävä. Jäähdytyskeskus on muodoiltaan ja materiaaleiltaan aidon funktionalistinen rakennus. Hyvin säilynyt. Historiallisesti tärkeä osa tehtaan toimintaa. Kaupunkikuvassa rakennus sijoittuu tehdasalueen käyntikortiksi kohti Valtakatua. Sisätilojen huonejako ja materiaalit ovat autenttiset.

17 17 3 Käymis- ja varastotankit AL Historia Käymis- ja varastointitankit asennettiin vuosina 1972 ja Keskioluen myynniin vapauttaminen lisäsi oluen kysyntää, ja vastikään Porin oluttehtaan omistajaksi tullut Sinebrychoff kasvatti voimakkaasti tehtaan tuotantokapasiteettia. Korkeita tankkeja asennettiin Puukonttorin ja Uuden panimon väliin kahteen riviin (6+5 kpl) sekä 3 kpl Käymisosaston eteläsiiven eteen. Myöhemmin Käymisosaston ja Uuden panimon väliin asennettiin yhteensä 6 jalustalle sijoitettua matalampaa tankkia sekä yksi matala tankki Uuden panimon edustalle. Kuvaus Pystysuuntaiset, sylinterinmuotoiset tankit leimaavat Porin Oluttehtaan julkisivua. Ne kertovat, mitä tuotannon alaa tehdas edustaa ja toimivat tontin maamerkkeinä. Hallituskadulle päin toiseksi reunimmaisen tankin yläosaan on kiinnitetty pyöreän kyljen muotoa seuraava "Porin Olut" -kyltti, joka on voimakkaasti kaupunkikuvassa näkyvä elementti. Arviointi ARVOLUOKKA C Tavanomainen rakennus, joka kuuluu alueen kerrokselliseen historiaan. Sietää muutoksia. Säilyttäminen ei välttämätöntä. Inventointiajankohdan tietojen mukaan tankit tullaan purkamaan tontilta ja ne myydään muualle tuotantokäyttöön.

18 18 4 Käymiskellari Historia Rakennus kuuluu alunperin tontilla sijainneiden asuinrakennusten ryhmään. Se rakennettiin katusiiveksi tontin laidassa pohjois-eteläsuunnassa sijainneeseen, kauppias I. Carströmin omistamaan taloon, joka sittemmin purettiin uusien panimorakennusten tieltä. Katuvarren kivitaloa on käytetty ulkorakennuksena erilaisiin tarkoituksiin. Rakennukseen kuului 8 huonetta, mm. rengin kamari, kauppakonttori, vaunuvaja ja talli. Vuosisadan lopussa rakennuksen itäpäädyssä sijaitsi kauppapuoti, josta oluttehtaan tuotteita myytiin kaupunkilaisille. Ilmeisesti tähän liittyen yhden julkisivuikkunan paikalla on ollut käyntiovi Valtakadulle. Oven paikka on muuttunut toiseksi viimeisen ikkunan kohdalta kolmanneksi viimeisen kohdalle, nykyinen oviaukko on vuodelta Vuonna 1927 rakennus uusittiin autotalleiksi rakennusmestari V. E. Kylä-Tuomolan piirustuksin, jotka hyväksyttiin tammikuussa Keskiosaan sijoitettiin autotalli ja korjaamo. Rakennuksen länsipäädyssä oli edelleen hevostalli sekä itäpäädyssä asuntohuone ja keittiö. Ajoliikenteen kannalta rakennuksen sijainti pihapiirin laidassa Valtakadun varrella oli mitä sopivin luvulla panimot keskittyivät ja niiden myyntialueet laajenivat. Porissakin kaksi panimoa yhdistyi 1928 Porin Olueksi, jolla oli sama omistaja kuin tamperelaisella Pyynikillä. Kustannuksia laskettaessa päädyttiin suosimaan edullisempaa kuorma-autokuljetusta rautatien sijasta (Turunen 2002, Bonsdorff 1997). Oluttehdas hankki useita omia kuorma-autoja. Kun Kivikonttori autotalleineen oli valmistunut 1955, ja viimeistään uuden Tuotevaraston valmistuttua 1964 kävi autotallitila tarpeettomaksi ja myös ahtaaksi uusille autoille. Rakennus uudistettiin käymiskellareiksi Olaf Küttnerin piirustusten mukaan. Tässä muutoksessa huonetila ja kellarikerros täytettiin varastotankeilla, joita sijoitettiin vaakatasoon kahteen kerrokseen yhteensä 20 kpl. Myöhemmin, laakatankkien siirryttyä kokonaan maanalaisiin tiloihin, rakennuksessa on toiminut mm. tehtaan korjaamo. AL

19 19 Kuvaus Rakennus on tyypillinen 1800-luvun puolivälin kaupunkikivitalo. Ikkunat ja kattolinja muodostavat pitkän ja ehyen katujulkisivun. Sisäänkäynnit ovat sijainneet pihan puolella. Ikkunat olivat alunperin kuusiruutuiset, ja yläosan tiiliholvaus oli näkyvissä. Ikkunat on uusittu T-ikkunoiksi todennäköisesti 1920-luvulla. Profiloitu välilista ja kattolista tekevät julkisivusta viimeistellyn ja kaupunkimaisen. Väritys rakennusajankohdan mukainen: hillitty vaalea rappaus valkoisen korostuksin. Rakennuksen kivijalka on aavistuksen paksumpi ja korkeampi itäpäädyssä (kolmen ikkunavälin verran). Arviointi ARVOLUOKKA A Erityisen merkittävä rakennus. Kaupunkikuvallisesti tärkeä. Edustaa piirteiltään selkeästi rakennusaikaansa ja on hyvin säilynyt. Sietää heikosti muutoksia. Säilytettävä. Kaupunkikuvassa tämä pitkänomainen, aivan katulinjassa sijaitseva rakennus yhdistää tehdasalueen Kivi-Porin kaupunkikivitaloihin. Historiallisesti rakennus on vanhinta oluttehtaasta säilynyttä rakennusperintöä. Koska rakennuksen sisätilat ovat muuttuneet ja sulautuneet tehtaan uudempiin rakenteisiin, on arvon perusteena julkisivun autenttisuus. Arvoluokka A ja säilyttäminen koskee siten rakennuksen katujulkisivua ja katon lapetta Valtakadulle. Rakennus on säilynyt autenttisena vain katujulkisivunsa osalta. Seinän ulkolinjaan sijoitetut, puukehyksiset pystyikkunat ovat tärkeässä asemassa julkisivun ilmeen säilymisen kannalta, joten niiden muodon ja materiaalin säilyttäminen on tärkeää. 5 Käymisosasto Käymisosaston pulpettikattoinen pääty Hallituskadulle Tuotevaraston ja Puukonttorin välissä. SR Historia Rakennus on ensimmäinen osa Oluttehtaan suurta laajennusta 1960-luvun alussa. Samaan kokonaisuuteen kuuluvat Pullotusosaston varhaisempi osa, Lajitteluosasto ja Tuotevaraston ensimmäinen rakennusvaihe. Rakennuksen tieltä purettiin hirsinen ulkorakennus.

20 20 Uudisrakennuksen pohjoissiipeen sijoitettiin litran vetoisia varastotankkeja kolmeen kerrokseen yhteensä 25 kpl sekä eteläsiipeen painetankit ja käymisaltaat. Keskiosan erkkerissä olivat humalavarasto (1. krs), hiivahuone (2. krs) ja pukutilat kellarissa. Vuonna 1973 erkkerin ensimmäinen kerros uusittiin jäähdytyslaitokseksi ja muuntamoksi, josta on suoraan käynti ulos suuri osa pohjoissiiven varastotankkien tilalle rakennettiin vedenkäsittelylaitos ja pesukeskus. Rakennus oli toiminnassa vuoteen 2009 saakka. Kuvaus Rakennus on muodoltaan epäsymmetrinen: suoraan katuun rajoittuva pohjoispääty jatkuu tontin sisäosiin laajentuen 6-kulmaiseksi erkkeriksi länteen päin. Erkkeristä etelään jatkuva siipi on erittäin kapearunkoinen, käytävämäinen osa kohti muita rakennuksia. Polveileva rakenne korostaa rakennuksen suunnittelua tuotannon sujuvuuden ehdoilla. Nykytilassa rakennuksen hahmo erottuu tontilta vain heikosti, koska sen pihajulkisivu on lähes kokonaan varasto- ja käymistankkien peittämä ja takasivu taas sulautuu kiinni Tuotevarastoon. Alunperin rakennus on rajannut pihapiirimäisen tilan Puukonttorin ja Uuden panimon välille. Rakennuksen julkisivuaiheet ovat vaimentuneet: ikkunajono erkkerin eteläoven päällä ei juurikaan näy tukkeutuneella piha-alueella, erkkerin 2. kerroksen ikkuna on peitetty ulkoa peltilevyllä ja pohjoissivun ikkunat muurattu umpeen. Pohjoissivulle on myös avattu aukko nosto-ovelle. Myös erkkerin 1. kerrokseen on tehty rautaovi muuntamoon. Rakennuksen ulkomateriaalit vaihtelevat: rappauspinta, puhtaaksi muurattu punatiili ja peltiräystäät ovat kaikki tyypillisiä 1960-luvun modernin teollisuusrakennuksen pintoja. Arviointi ARVOLUOKKA B Merkittävä rakennus. Kulttuurihistoriallisesti tärkeä osa alueen kokonaisuutta ja rakennusperintöä. Sietää kohtuullisesti muutoksia. Säilyttäminen suositeltavaa. Käymisosasto edustaa julkisivuaiheidensa ja materiaaliensa puolesta vahvasti 1960-luvun modernia teollisuusrakentamista. Erikoinen tilaohjelma kertoo teollisuusrakentamisen sopeutumisesta tuotannon vaatimuksiin. Kaupunkikuvassa rakennuksella on merkitystä tontin sisällä sisäpihan muodostajana sekä osana Hallituskadun katulinjaa. Rakennuksen julkisivussa on mahdollista tehdä palauttavia toimenpiteitä esimerkiksi ikkunoiden esiin saamiseksi. Tankkien purku rakennuksen edustalta tulee parantamaan rakennuksen näkyvyyttä tontilla.

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi

Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi 17.12.2007 Tampereen Postitalo -rakennushistoriallinen katsaus inventoinnin pohjaksi XI 174-1(Kyttälän kaupunginosa) osoite: Rautatienkatu 21 omistaja: kiinteistöosakeyhtiö Kansalliset Liikekiinteistöt

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmuseon johtokunta Ypkyy/2 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (6) Kaupunginmun johtokunta 60 Kaupunginmun johtokunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta Kluuvi Kameeli b-kortteli Lausunto Kaupunginmun johtokunta antoi seuraavan

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO 10.8.2014 Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY Perustiedot Osoite: Kuokkalantie 3, Nurmijärvi Arvioitu valmistumisaika: 1945 Suunnittelija: Rakennusmestari Niilo

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Pirtinniemi ja ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Ortodoksinen kirkko 88 Kansalaisopisto 89 Pirtinniemen hautausmaa 90 Tapuli 91 Pirtinniemen

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP

postin ympäristössä on kaksi tyyliltään ja mittakaavaltaan siihen sopivaa rakennusta, Veikkola ja SYP 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLLIETIELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni 1. 1.or 1 on 3. Kohde 2. Kunta Var kaus F28yiosti 4. Kylä/Rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

M A K A S I I N I KAUPUNKIKUVA Sijainti ruutukaavassa sekä suhde vanhaan kaupungintaloon antavat lähtökohdan Porvoon uuden kaupungin virastotalon kaupunkikuvalliselle ratkaisulle. Uusi rakennus asettuu

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Osuuskauppa, Tavaratalo Sokos

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Osuuskauppa, Tavaratalo Sokos KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Osuuskauppa, Tavaratalo Sokos Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Vanha Rauma) Sijainti: Karjalankadun, Nortamonkadun ja Pipanpolun rajaama kortteli, 26100 RAUMA Kiinteistötunnus:

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113.

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113. V KESKI-LAHTI 104 8 VI pi+111.6 +105.11 pi ajo ku(87) rak 105 1 po +105.36 1ap/ys200 83 ai rak rak ppp ju 88 rak +105.5 86 17 pi +109.5 pv-1 kaukolämpö +134.8 k+101.5 ma/p II (K17/t 86-88) ik Iu2/3 160

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Jokaisen Oma Ympäristö

Jokaisen Oma Ympäristö 1 Jokaisen Oma Ympäristö Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku / syyskuu 2010 KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä 2 Hanna Pöysälä, Käsityökoulu Peukku KULTTUURIKÄVELY PEUKUN lähiympäristössä Käsityökoulu

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

-FORTUNAN PUUTTAVA KULMA

-FORTUNAN PUUTTAVA KULMA Museorakennus sijaitsee Turun ydinkeskustassa, historiallisessa Fortunakorttelissa. Fortuna on kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokas kortteli, jonka historia alkaa 1600-luvulta. Fortuna on historiansa

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA

MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYDÄÄN TEOLLISUUS KIINTEISTÖ HUMPPILASTA NOIN 16.600 m 2 + KYLMÄÄ HALLITILAA MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Humppilantie 43, Humppila, sijaitseva entinen talotehdas. Tontti muodostuu useasta tilasta ja on

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19

A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 A-2619 Asemakaavamuutos Rautatienkatu 19 Keskustan kaavoituskohteiden k id yleisötilaisuus i 4.6.2014 kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio gsm 050 387 8708 marja.mustakallio@lahti.fimustakallio@lahti

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot