MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA 2015-2020"

Transkriptio

1 Keimo Tarra Sali Soltti Nummenkylä Inkainen Markkinen Näppinen peltoaukeat puronvarsilehdot Lieviö Kahvimaa Pariisi liito-oravat Nummenkylä kohosuo ilvekset Muijala lähteiköt tummahorsma mäntymetsät kalliot Lohjanharju masmalo 1125 Nälköönlampi MUIJALAN, LIEVIÖN, NUMMENKYLÄN JA KAHVIMAAN KYLÄSUUNNITELMA Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry Muijalan asukasyhdistys ry

2 Kyläsuunnitelma-alueen kartta Tämä kyläsuunnitelma on Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän muodostaman alueen yhteinen suunnitelma. Muijalan asukasyhdistys ry, Lohjanportin kyläyhdistys ry ja Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Koonnut: Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän kyläsuunnitteluryhmä Taitto: Lohjan kylät ry / Läntistä lähidemokratiaa -hanke Painopaikka: Lohjan painotuote Oy

3 Sisältö Johdanto 4 Perustietoa alueesta 5 Kyläsuunnitelmaprosessi 5 Kyläkysely 5 Ympäristö 6 Maankäyttö ja kaavoitus 6 Liikenneyhteydet 7 Tietoliikenneyhteydet 8 Rakennettu ympäristö 8 Luonto ja maisema 10 Kaupalliset ja julkiset palvelut 13 Koulut ja päiväkodit 14 Kirjastopalvelut 16 Lohjanportin seurakuntakoti 16 Yhdistys- ja harrastustoiminta 17 Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä 20 Kylien nykytilanne ja kehittäminen 22 Alueen vahvuudet 23 Kehittämisalueet 24 Yhteisöllisyys ja aktiivisuus 24 Lähipalvelut 25 Turvallisuus 26 Lähiympäristö 27 Maankäyttö ja kaavoitus 28 Toimenpiteet 29 Kylien historiaa 31 Muijala 31 Lieviö 35 Kahvimaa 39 Nummenkylä 43 Yritystoimintaa 44 Liikenneyhteyksiä 47 Lähteet 50 Liitteet 51 Liite 1 Kyläsuunnitelmaprosessi Liite 2 Maankäyttö ja kaavoitus Liite 3 SWOT-analyysi

4 Johdanto Kyläsuunnitelma on asukkaiden itsensä laatima kuvaus koko alueen nykytilasta ja tulevaisuuden kehittämistarpeista. Se on oman alueen asukkaille tarkoitettu kooste siellä asuvien toiveista ja tarpeista. Alueella asuvat ovat yhteisönsä asiantuntijoita, joiden osaaminen ja kokemus voivat olla avuksi myös Lohjan laajentuneen ja kasvaneen kaupungin suunnittelu- ja kehittämistyössä. Kyläsuunnitelman voi toivoa olevan käytännön väline lähidemokratian kehittämisessä ja juurruttamisessa kaupunkiin. Siitä nousee esille myös kehittämisideoita, jotka kylien asukkaat ja yhdistykset voivat yhdessä toteuttaa. Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän yhteinen kyläsuunnitelma kokoaa yhteen Lohjan kaupungin koillisen kulman. Tämä laaja alue koostuu Muijalan kaupunginosasta sekä Muijalan, Lieviön ja Nummenkylän kylistä. Kahvimaa Lohjan puolella on Lieviön pohjoisin osa. Tämän kyläsuunnitelman alueella on yhteistä menneisyyttä sekä tulevaisuuden kehittämisnäkymiä. Alueen asukkaat ja yhdistykset ovat myös viimeisen vuosikymmenen aikana löytäneet toisistaan kumppaneita tilanteissa, joissa aluetta koskevat suunnitelmat koettiin sen kehitystä ja asumisen laatua heikentäviksi. Kun toiminta oman asuinalueen hyvinvoinnin puolesta on vuosien kamppailun jälkeen johtanut myönteiseen lopputulokseen, voi tämän nähdä asukkaille mahdollisuutena siitä, että yhteistyöllä voi vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Kyläsuunnitelmatyöhön on saatu arvokasta tukea Lohjan Kylät ry:n Läntistä demokratiaa -hankkeelta ja sen koordinaattoreilta Jenna Härmältä ja Kati Sointukankaalta kyläsuunnitelman työstämisen eri vaiheissa. Tästä lämmin kiitos heille. Kiitos myös niille alueemme aktiivisille asukkaille, jotka osallistuivat kyläsuunnitelman esittelytilaisuuteen sekä niille, jotka vastasivat tekemäämme kyläkyselyyn ja siten arvioivat alueemme hyviä puolia ja kehittämistarpeita. Kyläsuunnitelman kirjoitusvaiheeseen on saatu hyödyllistä tietoa monilta alueemme historiaa ja luontoa tuntevilta henkilöiltä. Tähän kyläsuunnitelmaan on asukkaiden kyläsuunnitelmaillassa ja kyläkyselyssä esille tuomien ajatusten ja kehittämistarpeiden lisäksi koottu aineistoa alueen historiasta ja arvokkaista luontokohteista. Tämä siitä syystä, että alue on nopeasti kasvanut ja muuttovoittoinen. Työryhmä on pitänyt tärkeänä tarjota asukkaille mahdollisuuden tutustua alueensa historiaan ja sen kehitykseen vuosikymmenten kuluessa. Alueen asukkaat ovat monessa yhteydessä tuoneet esille asumisviihtyvyyden sekä ympäröivän luonnon merkityksen ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Siksi kyläsuunnitelmaan haluttiin myös liittää alueen mielenkiintoiset, monimuotoiset ja arvokkaat luontokohteet. Muijalassa Kyläsuunnitelman laatinut työryhmä Mari Grönmark, Lieviön Kahvimaa Ritva Kaukinen, Lohjanportin kyläyhdistys ry Hannu Kukkonen, Muijala Marjo-Riitta Salmela, Muijalan asukasyhdistys ry Virva Terho, Muijala Paavo Virtanen, Lieviön Pienviljelijäyhdistys ry Sirkka Warvas, Lieviön Kahvimaa Jari Åström, Muijalan kylä 4

5 Perustietoa alueesta Muijalan, Lieviön (sisältää Kahvimaan) ja Nummenkylän alue on pinta-alaltaan yhteensä 2746 ha eli noin 27 km². Vuonna 2014 näiden kylien alueella asui yhteensä 2095 asukasta. Näistä Muijalassa 1342, Lieviöllä 349, Nummenkylässä 213 ja Kahvimaalla 191. Muuttoliike Muijalan kaupunginosan (taajaman) alueelle oli voimakasta 1990-luvulla ja vv kasvu oli 26 % luvun lopulla muuttajat olivat lähes yksinomaan nuoria perheitä. Myös alueen muissa osissa asukasmäärä on kasvanut. Väestön määrä koko alueella on vv kasvanut 513 henkilöllä eli noin neljänneksellä. Koko väestöstä vuotiaiden osuus oli 32 % ja 65+ osuus 8 %. Vuoteen 2000 verrattuna nuorempien osuus on pysynyt samana, mutta ikääntyvien osuus on noussut 2 %. Kyläsuunnitelma-alueen kylät sijaitsevat Lohjanharjun kupeessa, sen eteläpuolella. Kylien kantatalot mainitaan asiakirjoissa jo 1500-luvulla ja peltoja on viljelty paljon aikaisemmin. Aina 1900-luvun puoliväliin saakka maanviljelys oli alueen pääelinkeino luvulla valmistunut Hanko-Hyvinkää junarata tarjosi työpaikkoja, helpotti kulkemista ja asemalle Ventelään syntyi yrityksiä. Alueen teollistuminen alkoi 1950-luvulla, kun Minerit Oy rakennutti tehtaan Muijalan ja Nummenkylän rajalle. Elinkeinot monipuolistuivat ja yhä useammalla oli pientilan lisäksi työpaikka kodin ulkopuolella. Hanko-Hyvinkää tien varrelle syntyi eri alojen palveluja luvulta lähtien alueen asukasmäärä on kasvanut ja monet asukkaat käyvät nykyään työssä pääkaupunkiseudulla. Kyläsuunnitelmaprosessi Tämän vuoden maaliskuussa Muijalan asukasyhdistys ry ja Lohjanportin kyläyhdistys ry pyysivät hallitustensa yhteiseen kokoukseen Lohjan Kylät ry:n Läntistä lähidemokratiaa -hankkeen koordinaattorin kertomaan kyläsuunnitelmasta ja sen laatimisesta. Kokouksessa sovittiin, että Muijalan, Lieviön, Kahvimaan ja Nummenkylän alueen kaikille asukkaille järjestetään esittelytilaisuus kyläsuunnitelmasta. Esittelytilaisuudessa koottiin myös asukkaiden näkemyksiä alueen nykytilasta ja kehittämiskohteista (liite 3). Lopuksi perustettiin kyläsuunnitelmatyöryhmä, jonka jäsenet edustavat alueen eri osia ja yhdistyksiä. Kyläsuunnitelman kirjoittamisesta muodostui useita kuukausia kestänyt prosessi (liite 1), joka koostui alueen asukkaille tehdystä kyläkyselystä ja varsinaisen kylässuunnitelman työstämisestä. Kyläkysely toteutettiin asukkaille touko-kesäkuussa 2014, kyselyn tuloksista saadut raportit analysoitiin ja keskeiset tulokset liitettiin kyläsuunnitelmaan. Kyläsuunnitelma on työstetty ryhmätyönä ja kokoontumisten välillä ryhmän jäsenet keräsivät aineistoa sekä kirjallisiin lähteisiin tutustuen, vanhoja valokuvia tutkien, että haastattelemalla asukkaita. Näistä ryhmän jäsenet koostivat tekstiä kukin tahoillaan. Kokouksissa tutustuttiin yhdessä aineistoihin ja sovittiin jatkotyöskentelystä. Kokousten välillä kommentoitiin aineistoa sähköpostitse. Työryhmä on työskentelynsä aikana saanut runsaasti tietoa alueen eri osista ja on virinnyt entistä suurempi kiinnostus koko alueeseen, sen historiaan, luontoon ja Lohjan kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden kuviin. Kyläkysely Kyläkysely jaettiin alueen kotitalouksiin paperiversiona (n. 820 kpl), jonka saatekirjeessä toivottiin vastaamista sähköisen linkin kautta. Samainen saatekirje oli nähtävillä myös alueen ilmoitustauluilla. Lomakevastauksille oli varattu jättöpaikoiksi Lohjanportin K-kauppa sekä Muijalan koulun, Nummenkylän päiväkodin ja Lieviön seuratalon postilaatikot. Missä asuntosi / kiinteistösi sijaitsee? Vastaajien määrä: 139 5

6 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 139 alueen asukasta. Vastausprosentti oli 17. Vastanneista suurin osa vastasi sähköisesti. Vastanneista 62 % asuu Muijalassa, 22 % Lieviöllä, 6 % Kahvimaalla ja 9 % Nummenkylässä. Kyselyyn vastanneiden jakauma vastaa hyvin alueen asukkaiden jakautumista laadittavan kyläsuunnitelman alueille. Vastaajista miehiä on 37 % ja naisia 63 %. Kyselyyn vastanneista kotitalouksista 49 % on 1-2 jäsenen kotitalouksia ja yli puolet on lapsiperheitä. Vähintään kolmen lapsen kotitalouksien osuus on 12 %. Perheiden lapsista 57 % on alle 12-vuotiaita. Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaaja alueella vakituinen vai vapaa-ajan-asukas. Vastaajista vain 4 oli vapaa-ajan-asukkaita ja näistä enemmistö Lieviöltä. Kaikista kyselyyn vastanneista 20 % on alueen syntyperäisiä asukkaita ja valtaosa asukkaista on siis muuttanut alueelle. Muijalan asukkaista 12 % vastanneista, Nummenkylän-Kahvimaan asukkaista 20 % ja Lieviön asukkaista 33 % on syntyperäisiä. Alueen muuttaneista suurin osa, 77 % on muuttanut alueelle Lohjan ulkopuolelta, erityisesti pääkaupunkiseudulta Espoosta ja Helsingistä sekä Vihdin Nummelasta. Alueen vetovoimana toimivat kaikilla vastanneilla erityisesti asuminen, luonto ja ympäristö sekä liikenneyhteydet. Lieviöläisten vastauksissa korostui erityisesti ympäristö ja muijalalaisten vastauksissa puolestaan liikenneyhteydet. Viimeksi mainittu selittynee työssäkäyvien suurella määrällä ja pitkillä työmatkoilla. Ympäristö Maankäyttö ja kaavoitus Kaavajärjestelmä on kolmitasoinen siten, että yleispiirteinen kaava ohjaa tarkemman kaavan laatimista. Ylimmällä tasolla kaikkea kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Seudulliset kysymykset ja maankäytön maakunnalliset strategiat päätetään maakuntakaavassa, jonka laatii maakunnan kuntia edustava maakunnan liitto. Kaupunki laatii yleis- ja asemakaavat. Ympäristöministeriössä syksyllä 2014 vahvistettavana olevassa 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu ratayhteydet Espoo-Vihti-Lohja taajamaradalle ja Espoo-Salo oikoradalle, tiivistettävää aluetta Muijalan aseman ympäristöön taajaman itäpäähän ja Nummenkylään työpaikkatoimintojen reservialuetta. Pohjois-eteläsuuntainen viheryhteystarve on siirretty Nummenkylästä Muijalan suuntaan. Lieviön kylä on osoitettu maakuntakaavassa (2006) osaksi maakunnallista kyläverkostoa, johon ohjataan määrältään merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista. Kylän sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jossa tavoitteena on ympäröivää haja-asutusaluetta tiiviimpi rakentaminen. Kylän suunnittelussa on otettava huomioon liikenteen ja vesihuollon järjestäminen, ekologiset yhteydet sekä kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet. Jos olet muualta muuttanut, mikä sinut houkutteli tänne asumaan? (Voit rastia useamman vaihtoehdon). Vastaajien määrä: Lohjan maankäytön rakennemalli on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennemalli kuvaa maankäytön tavoitetilaa ja kehitystä. Lisäksi siinä on esitetty suositeltavan maankäytön lisäksi suunnittelun reunaehtoja ja ohjauskeinoja. Rakennemallissa nauhataajaman itäpäähän Muijalassa on osoitettu Länsiradan asema vaikutusalueineen. Moottoritien molemmin puolin on osoitettu työpaikka-alueita ( E18 Yrityslohja ). Nauhataajaman ja työpaikka-alueen sekä Siuntion rajaan saakka ulottuvan maaseutulohjan väliin jäävälle vyöhykkeelle on osoitettu nauhataajaman lie-

7 vealue, joka muodostaa taajamaosayleiskaavassa osoitetun nauhataajaman laajenemisvaran. Lieviön kylä on merkitty erillisenä maakunnallisesti merkittävänä nauhataajaman läheisenä kylänä. Lohjan taajamaosayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja uudelleen oikaisuvaatimuksen jälkeen Taajamaosayleiskaava ei ole vielä lainvoimainen, koska valitusten käsittely on kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Lieviö-Pauni maaseutualueiden osayleiskaavan (sisältää myös osan Muijalasta) laatiminen sisältyy Lohjan kaupungin kaavoitusohjelmaan Suunnittelualueella on voimassa rakennus- ja toimenpidekielto saakka. Muijalan taajama-alueella on voimassa eri vuosikymmeninä vahvistuneita asuin-, palvelu- ja teollisuusalueiden asemakaavoja. Viimeisin asemakaava on vahvistunut vuonna Nummenkylässä on vireillä työpaikka-alueen asemakaavan laatiminen kaupungin omistamalla alueella. Asemakaava on ollut ehdotuksena nähtävillä keväällä (Liite 2). Alueen maankäytön kehittämisessä olemassa olevan asutuksen huomioiminen nähdään tärkeimmäksi asiaksi. Maankäyttöä tulisi siis kehittää asukaslähtöisesti. Vastaajat painottivat luontoon liittyviä elementtejä maankäytön kehittämisessä. Asukkaiden näkemysten mukaan tärkeitä asioita ovat luonnon ja maiseman hoito, vihervyöhykkeiden- ja käytävien säilyttäminen sekä eläinten ja kasvien elinympäristön turvaaminen. Vapaa-ajanvietto- ja virkistysmahdollisuuksien kehittäminen koetaan myös keskeisiksi alueen maankäyttöä kehitettäessä. Teiden parantamista piti tärkeänä 54 % vastanneista ja Lieviöllä tieverkoston parantaminen nousi kehittämisen kärkiasiaksi. Maankäytön kehittämisessä tulee panostaa seuraaviin asioihin... Vastaajien määrä 138 Kyselyssä kysyttiin myös alueen talouksien vesihuollosta. Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon alueen kiinteistöistä kuuluu 54 % ja Muijalan alueella 85 %. Haja-asutusalueella 71 % asukkaista hoitaa vesihuollon itsenäisesti ja haluaa tehdä niin jatkossakin. Tulevaisuudessa kunnalliseen verkostoon haluaisi ehkä liittyä 29 % haja-asutusalueen vastaajista, mikäli esim. hinta on kohtuullinen. Liikenneyhteydet Alueellamme on hyvät liikenneyhteydet niin pääkaupunkiseudulle kuin Hangon ja Hyvinkäänkin suuntaan. Helsinki-Turku moottoritie, valtatie 1, E18 avattiin alkuvuonna 2009 kokonaisuudessaan liikenteelle ja tuolloin valtatiestä 1 tuli vähintään nelikaistainen. Hanko-Hyvinkää tie, valtatie 25, Nummenkylän-Muijalan kohdalla 1125, on Hangosta Hyvinkäälle ja siitä edelleen Mäntsälään johtava valtatie. Lempolasta Muijalaan 7 km:n moottoritieosuus on osa E18:aa, valtatie 1:tä ja valtatie 25:tä. Muu tiestö muodostuu katuverkosta sekä paikallis- ja yksityisteistä. Lisäksi aluetta halkoo Hanko Hyvinkää junarata, jota pitkin kulkevat tavarakuljetukset. 7

8 Kevyen liikenteen väylät seuraavat valtateitä 1125 ja 25 sekä Muijalannummentietä. Nummenkylän kohosuon yli kulkee myös kevyen liikenteen väylä. Valtaosa (62 %) työssä käyvistä vastanneista alueen asukkaista suuntaa työmatkansa yli 21 kilometrin päähän (esim. Espoo, Helsinki). Muijalalaisista työmatkalaisista noin kolmasosalla matkan pituus on yli 40 km. Työssäkäyvistä suurin osa kulkee töihin omalla autolla. Vaikka linja-autoa käytetään kyselyn vastausten mukaan vähän, liityntäpysäköintipaikat ovat kuitenkin arkipäivisin täynnä. Liityntäpysäköintipaikat helpottavat pitkämatkalaisten linja-auton käyttöä. Kimppakyyditkään eivät ole suosittuja. Kävellen tai pyörällä voivat kulkea ne, jotka käyvät alueella tai sen läheisyydessä töissä. Voidaan sanoa, että alueelle on muutettu asumaan ja työtä tehdään toisaalla. Miten kuljet työmatkasi? Vastaajien määrä: 103 Tietoliikenneyhteydet Vastanneista 53 % oli tyytyväisiä tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen. Muijalalaisista 67 % oli tyytyväisiä, mutta sen sijaan tilanne haja-asutusalueilla on päinvastainen. 71 % vastaajista ei ollut tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen ja nopeuteen, koska yhteydet pätkivät ja nopeus vaihtelee. Välillä toimii, välillä ei!. Huonona asiana koettiin myös se, että 4G ei toimi alueella. Kyselyyn vastaajat toivovat alueelle valokuitua. Oletko tyytyväinen tietoliikenneyhteyksien nopeuteen ja varmuuteen? Vastaajien määrä: 126 Rakennettu ympäristö Lieviön, Kahvimaan, Nummenkylän ja Muijalan kylän alue on maaseutumaista ja pientalovaltaista. Tontit ovat kookkaita. Usein niille on mahdollista rakentaa pienyrittäjyyteen liittyviä rakennuksia. Kylissä sijaitsee myös maatiloja, joiden pihapiirissä on talous- ja piharakennuksia. Kylien maisema on muuttunut uudisrakentamisen myötä. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät laajat peltoaukeat ovat kuitenkin monin paikoin edelleen jäljellä. Muijalan taajama on laajan haja-asutusalueen reunalle, metsäiseen Lohjanharjun kupeeseen, nopeasti kasvanut asuinalue, jolta puuttuu selkeä keskus luvuilla Mineraalitehdas rakennutti kaksi asuinaluetta työntekijöilleen. Ensin rakennettiin Honkanummen kolme rivitaloryhmää tehtaan itäpuolelle ja myöhemmin Uusniityn alueen tehtaan länsipuolelle. Uusniittyyn Mineriitintien varrelle rakennettiin mm. 3 4-kerroksisia kerrostaloja, joista osa on luhtitaloja ja joissa on käytetty pintamateriaalina osittain mineriittiä. Sinne rakennettiin myös ns. kytkettyjä omakotitaloja (Neidonpolku), joissa julkisivulinja on yhtenäinen ja yksityiset pihat ovat talojen takana. Kaupunki alkoi myydä omakotitalotontteja 1980-luvun loppupuolella ja muutama kortteli kerrallaan taloja nousi lisää. Kesällä 1997 Muijalassa järjestetyt Suomen ensimmäiset yksityiset asuntomessut, Lohjan Pientalomessut, vauhdittivat rakentamista ja alueen laajenemista. Suurin osa uudesta rakennuskannasta on yhden perheen omakotitaloja. Nälköönkujalla on kaksikerroksisia rivitaloja. Asemakaavamääräysten mukaisesti uudet asuinrakennukset ovat sävyltään vaaleita. Lohjan kaupunki on laatinut asemakaavan (2011) erillispientaloille ja rivitaloille Muijalannummentien varrelle, koulun välittömään läheisyyteen, n. 420 asukkaalle, mutta tontit eivät ole vielä myynnissä. 8

9 Lieviön peltoaukeaa Edessä Nummenkyläntie ja taustalla Muijalantie (Paavo Virtanen). Luhtitalo Uusniityn alueella Vanhan Turuntien ja Kahvimaantien risteys (Ritva Kaukinen.) Uusniityn ensimmäisiä omakotitaloja edessä ja taustalla uudempaa rakennuskantaa. 9

10 Luonto ja maisema Uutta rakennuskantaa taajama-alueella Vanhan Muijalantien varrella, entisellä Sydänmaan pellolla. Lohjan monimuotoiset luonnonolosuhteet, eteläinen sijainti, pitkä kasvukausi sekä kalkkiperäinen ja ravinteikas maaperä ovat luoneet suotuisat elinolosuhteet rikkaalle ja monipuoliselle kasvillisuudelle, joka on yksi tärkeimmistä Suomessa. Lohjanharju ja Lohjanjärvi, erilaiset lehdot, kalkkikalliot, lähteiköt ja rannat tarjoavat kasvupaikan myös harvinaisille ja uhanalaisille kasveille, jotka tosin ovat kärsineet maankäytön muuttumisen ja rakentamisen myötä. Lieviön peltoaukeat edustavat vuosisataista viljelymaisemaa. Laaja peltoaukeanäkymä Muijalasta Pauniin asti ja Nummenkylän peltoaukeat ovat maisemallisesti arvokkaita. Muijalan taajama taas on rakentunut Lohjanharjun liepeille. Näiden kylien alueelta löytyy myös reheviä puronvarsilehtoja, karuja kallioita, lähteikköjä, suota ja metsiä. Omakotitaloja haja-asutusalueella Lieviöllä 2014 (Ritva Kaukinen). Kyläkyselyn mukaan alueen vastaajat pitävät tärkeinä siistejä ja roskaamattomia yhteisiä alueita ja nostivat sen kärkeen. Ulkoilukäyttöön soveltuvia metsäalueita pidettiin toiseksi tärkeimpänä sekä kokonaisraportissa että Muijalan osalta. Kaikille merkityksellisiä ovat hoidetut rakennukset ja pihat. Muijalan kaupunginosan kaupunkimaisesta rakenteesta johtuen vastaajat korostivat raivattujen ja hoidettujen puistoalueiden ja kadunvarsien merkitystä. Lieviöllä puolestaan nousivat esille vanhojen rakennusten ja niiden pihapiirien säilyttäminen sekä Nummenkylässä ja Kahvimaalla avoimet peltomaisemat. 10 Masmalo (luontoportti.com) Mitkä ovat asuinalueesi kannalta tärkeitä maisemallisia elementtejä, joita tulee ensisijaisesti säilyttää? Vastaajien määrä: 139

11 Eläimistöä Eläinten kanta-arviot ovat vuosittain maaliskuussa toteutettavan maalaskennan tuloksia. Laskennan mukaan seuran alueella on hirviä 5-10, valkohäntäpeuroja /-kauriita 10-20, metsäkauriita saman verran ja saukkoja 2. Saukot liikkuvat Siuntionjokeen laskevia puroja pitkin ja vierailevat mielellään kalaisissa lammissa. Karhu- ja susihavaintoja on harvakseltaan. Kyseessä on yleensä nuori vaeltava yksilö. Ilveksiä on alueella vakituisesti. Ilvespentueeseen kuuluu 1-4 jälkeläistä. Tiedot laskennasta toimitetaan riistakeskukselle, joka käyttää tietoja esimerkiksi metsästyslupia myönnettäessä. Alue on hirvieläimille hyvää vasomisaluetta. Vasat syntyvät pääsääntöisesti toukokuussa. Vasoja syntyy 1-2, joskus jopa kolmoisvasat. Muita alueella asustavia eläimiä ovat kettu, supikoira, mäyrä, näätä, minkki, hilleri, orava, liito-orava, metsäjänis, rusakko, kärppä ja lumikko. Metsäkanalinnuista pyy on yleisin, teerikanta on viime vuosina voimistunut, mutta metso on harvinaisuus. Vesilintujen, kuten esim. heinäsorsien määrä on yleisesti ottaen vähentynyt, vaikka metsästyspainetta ei ole. Vesi- ja kanalintukantoihin vaikuttavat varislintukanta sekä pienpedot. Muista linnuista voi mainita esimerkiksi syksyisin alueella usein saalistavan maakotkan. Laulujoutsenia ja kurkia pesii alueella, kuten myös eri haukka- ja pöllölajeja. Arvokkaat luontokohteet Lohjanharju Lempolan ja Muijalan välillä on Natura 2000-aluetta, joka kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Lohjanharju on tärkeää pohjavesialuetta ja se on paitsi geologisesti, myös kasvitieteellisesti arvokas. Kasvillisuuden osalta arvokkaimmat alueen osat ovat harjun valoisat ja jyrkemmät paisterinteet. Tavallisempien lajien lisäksi alueella tavataan mm. sikojuurta, häränsilmää, nuokkukohokkia ja kelta- ja sarjatalvikkia. Lohjanharjulla tien 1125 pientareilla Muijalassa kasvaa harvinainen, hernekasveihin kuuluva masmalo, Anthyllis vulneraria, joka on koko maassa rauhoitettu. Lohjanharjun liepeillä on myös lähteikköjä, mm. Muijalan lähteet. Lohjanharjun pirunpelto Jääkauden synnyttämiä, muinaisia rantakivikoita kutsutaan myös pirunpelloiksi. Kivikkoa ympäröi mäntyvaltainen kangasmetsä. Nälköönlampi on paikallisesti arvokas suolampi, jonka rannalla on vaivaiskoivun ainoa tunnettu kasvupaikka Lohjalla. Siellä kasvaa myös silmälläpidettävä pikkuliuskasammal ja itärannan suolla melko harvinainen neulasjäkälä. Muijalan lähteiköt ovat tarjonneet elinpaikan uhanalaiselle tummahorsmalle, Epilobium obscurum. Se on mereinen kasvi, jolle jatkuvasti virtaava lähdepitoinen vesi on elinehto. Tummahorsman ainoa selkeä alkuperäisesiintymä on Muijalassa, mutta sen tila on kriittinen ihmisen toimien, mm. rakentamisen, seurauksena. Keimonkallio on jyrkkärinteinen karu kallio, jolla kasvaa mäntymetsää keloineen ja kilpikaarnaisine puineen. Siellä kasvaa myös esim. kalliokohokki. Perässuo ja sen laskupuro ovat maakunnallisesti arvokas, monipuolinen suoalue laskupuroineen. Suokokonaisuus on suurelta osin isovarpurämettä ja avoimia nevalaikkuja sekä ruohoisia korpia. Isovarpurämeen männyillä kasvaa uhanalaista vaarantuneeksi luokiteltua takkuhankajäkälää. Perässuota on ojitettu, mikä on kuivattanut suota ja muuttanut sen luonnontilaisuutta. Koivulan ja Kiviahteen välisessä metsässä virtaa Perässuolta alkava kirkasvetinen ja hiekkapohjainen puro, joka on alajuoksulta säilynyt uomaltaan lähes luonnontilaisena. Ympäröivä metsä on suurimmaksi osaksi hakattua, mutta puron varrella kasvaa runsaasti erilaisia kasvilajeja. Nummenkylän maakunnallisesti arvokas lähteikkö ja puronrinne sijaitsevat rautatien ja teollisuusalueen välissä. Lehtokuusikossa on pieni lähdehetteikkö, jossa kasvaa harvinaista sammallajistoa. Arvolan kallio ja lehto on paikallisesti arvokas kallioalue ja sen lajistoon kuuluu harvinaisia sammalia ja jäkäliä kuten luutasammal, korpilukko ja kätköhyytelöjäkälä. Arvolan lehto on pääosin kuusivaltaista lehtoa, mutta lisäksi alueella on parin aarin haapavaltainen käenkaali-oravanmarjalehto. Lehdossa kasvaa mm. pähkinäpensas, tammi, lehmus, näsiä, lehto-orvokki ja mustakonnanmarja. 11

12 Nummenkylän kohosuo on maakunnallisesti arvokas ja Lohjan ainoa kunnon keidassuo. Suo on osin ojitettu ja sen pohjoisosan yli on tehty kevyen liikenteen väylä, jota pitkin osa lapsista tulee kouluun hyvien kelien aikana. Suo on suurimmaksi osaksi kanervarahkarämettä ja isovarpurämettä. Moottoritien rakentamisen seurauksena pintaveden korkeus alueella on noussut. Risubackajoen haara ja Itänurkan puro Kalliojärvestä Risubackajokeen laskeva puro on maisemallisesti hieno, paikoin jopa 30 m syvä purokanjoni, jossa on kasvillisuudeltaan edustavia lähteisiä saniaislehtokorpia. Puron länsipuoli on säilynyt luonnontilaisena, mutta itäpuoli on pääosin hakattu puuttomaksi. Itänurkan puronvarsi on rehevä ja lajistollisesti kiintoisa. Pohjoisosassa on iäkästä kuusikkoa. Puronvarressa kasvaa monipuolista lehtokasvillisuutta mm. saniais-, mesiangervo-, lehtokorte- ja käenkaalioravanmarjalehtoa. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. syyläjuuri, kotkansiipi, lehtoleinikki, näsiä, imikkä ja lehto-orvokki. Rinteet ovat lehtomaista, tuoretta kangasta. Alueen eteläosassa on myös paikoitellen tammea. Harvinaista kaislasaraa kasvaa eteläosan puronvarsiniityillä ja ylempänä kosteassa lehdossa. Esiintymät ovat lajin lounaisimmat kasvupaikat Suomessa. Furumon kuusikko on kuusivaltaista, puolilehtomaista metsää, jossa kasvaa kaksi kasviharvinaisuutta: saunionoidanlukko ja jalkasara. Pariisin lehdossa, paikallisesti arvokkaassa kosteassa puronvarsilehdossa kapealla puronvarrella, on kosteaa lehtoa ja rinteellä käenkaali-oravanmarjalehtoa sekä lehtomaista kangasta. Lehdossa kasvaa mm. jalkasara, näsiä, tesma, kotkansiipi, purolitukka ja lehtotähtimö. Iisakssonin kallion laella on kalliomännikköä. Kilpikaarnaisten iäkkäiden mäntyjen lisäksi siellä on keloja. Kalliokasvillisuuteen kuuluvat esim. mäkitervakko, karvakiviyrtti, jäykkärölli, ketoorvokki, isomaksaruoho sekä viime aikoina voimakkaasti taantunut kissankäpälä. Hevoskallion lehto on kuusivaltainen tuore lehto, mutta sen itärinteellä moottoritien varressa sijaitsee nuorta lehtimetsää kasvava tuore lehto. Lajistoon kuuluvat mm. kivikkoalvejuuri, sinivuokko, mustakonnanmarja, vuohenputki, rönsyleinikki ja nokkonen. Lehtopensaista tavataan esim. taikinamarjaa, lehtokuusamaa ja näsiää. Sammalistossa kasvavat mm. tyypilliset lehtolajit isomyyränsammal, lehtonokkasammal ja lehtohaivensammal. Perätalon lehdossa kasvaa kuusivaltainen tuore käenkaali-oravanmarjatyypin lehto. Kuusikko on hoidettua. Kasvistossa tavataan esim. sinivuokkoa, käenkaalia ja harvinaista jalkasaraa sekä vaateliasta lehtonokkasammalta. Hermannin kallioihin kuuluu kaksi erillistä kallioista aluetta, joissa molemmissa kasvaa luonnontilaista kalliomännikköä. Pohjoisemman kallion avoimia kalliopintoja peittää mm. sisämaassa vain korkeimmille kallioille keskittyvä kalliotierasammal ja runsaana esiintyvä mäkitervakko. Sekä kallion itä- että länsireunalla on korkea jyrkänne. Eteläisempi kallioalue erottuu ympäristöstään korkeampana. Sen laella kasvaa metsää (mm. keloja) ja avointa kalliopintaa on vähän. Kalliokasvistoon kuuluvat esim. mäkitervakko, kalliokielo ja isomaksaruoho. Mäen laella on pieni rämesoistuma. Mäen ympärillä on jyrkänteitä ja seinämissä portaittaisuutta, ylikaltevia pintoja ja louhikoita. Nummenkylän kataja Tämän suuren katajan korkeus vuonna 1999 oli n. 9 m ja ympärysmitta 70 cm. Se on paikallisesti arvokas luonnonmuistomerkki. Nummenkylän ja Muijalan radanvarren perhosesiintymät Hiekkainen puoliavoin radanvarsi on valtakunnallisesti arvokas perhoskohde. Alueella kasvaa kuiviin olosuhteisiin erikoistuneita ja perhosten suosimia kasveja kuten ajuruohoa, karvaskallioista, kissankäpälää, nuokkukohokkia ja ketomarunaa. Liito-oravat Nummenkylässä, Lieviön Isakssonin kallioalueella, Lieviön hakamaalla ja Radioaseman etelän- ja idänpuolella on mahdollisia luonnonsuojelulain 72a mukaisia liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka tulee ottaa huomioon maankäyttösuunnitelmissa. Liito-oravan reviirialueella on usein suojaavaa tiheää kuusikkoa ja isoja haapoja pesä-ja ruokailupuiksi. 12

13 Kaupalliset ja julkiset palvelut Alueelta puuttuu kaupallinen keskus. Päivittäistavarakauppaa ja postia lukuun ottamatta useimmat muut palvelut ja tuotteet pitää käydä ostamassa muualta, esimerkiksi Lempolasta tai Nummelasta. Alueella oli pankkiautomaatti, mutta se poistettiin. Pk-yritysten tarjoamia ja muita palveluita on pääosin teollisuusalueilla (ks. kohta Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä). Ruokakauppa K-market Lohjanportti ja Posti ovat suosituimpia lähipalveluja. Kyselyyn vastanneista alueen ruokakaupassa asioi 91 % ja kaupan yhteydessä olevassa postissa 78 %. Polttoaineen jakelupisteitä käyttää 57 % alueen vastanneista. Ravintolaa ja matonpesupaikkaa (Muijala, Katekaari) käytetään ahkerasti. Alueen asukkaista 36 % käyttää paikallisia kampaamopalveluja ja 30 % autokorjaamopalveluja. Liikuntapaikat lähialueella ovat suosittuja. Avoimissa vastauksissa muutama alueen asukkaista pitää lähipalveluina myös Nummelan palveluja. Mitä jo olemassa olevia Lohjan alueella sijaitsevia lähipalveluja käytät? Vastaajien määrä:

14 Koulut ja päiväkodit Muijalan koulu Takaniityntie 26, LOHJA Muijalan koulu aloitti toimintansa elokuussa Koulu rakennettiin jo olemassa olevan Muijalan päiväkodin yhteyteen ja ensimmäisenä toimintavuotena koulussa työskentelivät luokat 1 ja 2 sekä esiopetusluokka. Oppilasmäärä kasvoi nopeasti ja ensimmäiset sisäpuoliset muutostyöt jouduttiin tekemään jo vuonna Koulurakennuksen ensimmäinen laajennusosa valmistui seuraavana vuonna ja toinen laajennus v Siinä välissä pihalle pystytettiin kahden luokkahuoneen tilaelementti, joka on edelleen käytössä. Koulu on nykyisin 1-6 luokat käsittävä aluelähikoulu ja sen oppilasmäärä on noin 180 oppilasta. Syksyllä 2006 Nummenkylän koulu liitettiin hallinnollisesti Muijalan koulun yhteyteen. Lohjan kunta oli mukana Opetushallituksen Akvaario-hankkeessa 1990-luvulla, jolloin keskusteltiin paljon tiedonkäsityksestä ja oppimisesta sekä eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Samalla tutustuttiin erilaisiin tapoihin tehdä koulutyötä. Näistä kokemuksista saatiin rohkeutta ja ideoita etsiä mahdollisuuksia, kun vuonna 1995 alettiin suunnitella uutta koulua Muijalan kasvavalle asuntoalueelle. Muijalan koulurakennuksen suunnittelun lähtökohtana oli, miten rakennus voisi parhaiten tukea oppimista ja miten koulurakennuksen käyttöä voisi laajentaa monikäyttöisemmäksi. Lokakuussa 1996 opettajatiimi esitteli arkkitehti Liisa Virpiön suunnittelemaa Muijalan koulua Tukholmassa OECD:n koulurakentamisen seminaarissa Under One Roof?, missä pohdittiin koulurakennusten muuttuvaa ja laajenevaa roolia yhteiskunnassa. Workshopissa kiinnitettiin huomiota ja pidettiin tärkeänä sitä, miten opettajien ajatuksia tulevaisuuden kouluksi oli otettu huomioon ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä oli toteutettu koulun suunnitteluvaiheesta lähtien. Muijalan koulu rakennettiin tähden- tai mutterinmuotoiseksi rakennukseksi, missä luokkatilat avautuvat viuhkamaisesti ilman yhtä väliseinää koulun keskeiseen kirjastotilaan. Näin arkkitehti näkemyksellään ja pohjaratkaisuillaan oli tarjonnut rakenteellista tukea opettajatiimin toivomalle avoimuudelle ja yhteistyölle. Ja kirjasto koulun sydämessä korosti oppimisen ja tiedon merkitystä, mistä koulu toimintansa alkumetreillä sai palkinnonkin. Koulurakennus herätti suunnitteluvaiheesta lähtien sekä innostusta että kädenvääntöä. Kouluun ja sen toimintaan on käynyt vuosien mittaan tutustumassa runsaasti uutta koulua ja saneraamista suunnittelevaa kouluväkeä eri puolelta Suomea. Ulkomaisia vieraita on käynyt useista Euroopan maista sekä Japanista ja Australiasta asti. Koulun opetussuunnitelmaa alettiin laatia yhtä aikaa koulurakentamisen kanssa ja siinä oli mukana myös esiopetuksen näkökulma. Yhteistyötä esiopetuksen kanssa tehdään edelleen säännöllisesti. Varhennettua englannin opetusta on tarjottu koko koulun toiminnan ajan ensimmäisestä luokasta lähtien ja oppimisympäristöjen laajentuessa koulun TVT-opetusta on kehitetty jatkuvasti. Muijalan koulu on sekä osallistunut valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin että pilotoinut niitä, joista uusimpana Lukuinto-hanke. Muijalan koulu 14 Työskentelyä robottikerhossa (Marjo-Riitta Salmela)

15 Muijalan koulun yhteisöllinen toimintakulttuuri on kannustanut opettajia yhdessä kehittämään edelleen opetustaan ja etsimään uusia toimintamalleja. Koulussa on käynyt vierailijoita opetusta seuraamassa ja Muijalan opettajat ovat käyneet myös kouluttamassa muita. Muijalan asukkaat tervehtivät iloisina omaa kouluaan; lapset saivat koulunsa ja asukkaat kaipaamansa kokoontumis- ja harrastuspaikan. Näin koulu kokoaa kattonsa alle erilaisia toimijoita ja toteuttaa yhteisöllisyyden ideaa. Muijalan päiväkoti Takaniityntie 26, LOHJA Muijalan päiväkoti avasi ovensa elokuun toisena päivänä vuonna 1993 ja sen avajaisia juhlittiin Päiväkodin on suunnitellut arkkitehti Liisa Virpiö-Mattila. Muijalan päiväkodissa oli tuolloin kaksi sisarusryhmää, 32 kokopäiväistä hoitopaikkaa. Muijalan koulu rakennettiin Muijalan päiväkodin viereen vuonna Tämän myötä aloitettiin yhteistyö päiväkodin ja koulun kanssa ja päiväkotikin sai käyttöönsä toimivat liikuntatilat. Muuttoliike Muijalaan oli voimakasta erityisesti 1990-luvun lopulla ja niinpä päiväkotia on jouduttu laajentamaan useampaan kertaan vastaamaan kasvanutta kysyntää. Ensimmäinen laajennus, seimiosasto Mintut, valmistui vuonna 2001 ja toinen laajennus tehtiin vuonna 2005, jolloin osasto Mustikat valmistui 3-5 -vuotiaiden käyttöön. Muijalan päiväkoti on nykyään 66-paikkainen. Siellä toimivat ryhmät 1-3 -vuotiaille (seimi) ja 3-5 -vuotiaille sekä esiopetusryhmä, jossa on myös päivähoito. Muijalan päiväkoti. (Marjo-Riitta Salmela) Päiväkoti Onnen Omena, laajennus vuonna Laajennuksen suunnitteli arkkitehti Yrjö J. Warvas (Sirkka Warvas) Päiväkoti Onnen Omena Sipinkuja 1, LOHJA Muijalan pula päivähoitopaikoista helpotttui, kun yksityinen päiväkoti Onnen Omena aloitti toimintansa elokuussa Päiväkodin suunnitteli Arkkitehtuurisuunnittelu Päivi Pylkkönen-Palm. Päiväkodissa oli hoitopaikat 36 lapselle. Päiväkotia laajennettiin vuonna Laajennuksen jälkeen päiväkotiin saatiin kokonaistilaa 646 m². Nykyään Onnen Omenakin on kaupungin omistama 66-paikkainen päiväkoti. Siellä toimivat ryhmät 1-3 vuotiaille (seimi) ja 3-5 vuotiaille. Onnen Omenassa ei järjestetä esikouluopetusta, vaan esikouluikäiset siirtyvät läheisen Muijalan päiväkodin tai oman asuinalueensa esiopetusryhmiin. Piha-aluetta laajennetaan Nummenkylän koulu Nummenkyläntie 113, LOHJA Nummenkylän kolmeopettajainen kyläkoulu sijaitsee Lohjanharjun kupeessa Turku-Helsinki -moottoritien välittömässä läheisyydessä n. 12 km Lohjan keskustasta Helsinkiin päin. Oppilaita koulussa on nykyisin n. 60. Koulun ympärillä on haja-asutusaluetta ja monien mahdollisuuksien metsä. Nummenkylässä koulutyö aloitettiin tammikuussa Koulurakennuksen valmistumisen 50-vuotisjuhlia viettiin syksyllä v Koulu on paitsi ympäröivän haja-asutusalueen lasten opinahjo, myös kyläläisille tärkeä kokoontumis- ja harrastuspaikka. Koulurakennukseen on saatu 15

16 tilavampi liikuntasali, joka on myös iltakäytössä. Alueen asukkaita on ilahduttanut myös muutama vuosi sitten koulun yhteyteen liitetty tilaelementtirakennus, jossa toimii Metsätähdet päiväkoti. Hallinnollisesti Nummenkylän koulu liitettiin Muijalan kouluun v Koulua ympäröivä luonto ja erityisesti lähimetsä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Niinpä vuosien varrella koululla on toiminut luontokerho ja jo perinteeksi ovat muodostuneet vuosittaiset metsäretket luvulla Nummenkylässä oppilaat tutustuivat suomalaiseen kansanperinteeseen monessa eri muodossa. He esiintyivät taidokkailla musiikkiesityksillään oman koulun ja kylän juhlissa ja osallistuivat myös valtakunnallisiin tapahtumiin. Ulottuivatpa heidän esiintymismatkansa Norjan Lillehammeriin ja Ruotsiin saakka. Nummenkylän oppilaiden oppimisympäristönä ovat olleet myös leirikoulut ja englannin kielen opiskelu alkoi varhennettuna Lohjan ensimmäisten koulujen joukossa 1990-luvulla. Kirjastopalvelut Lähikirjasto on Mäntynummen kirjasto. Lisäksi koko alueella kiertää kirjastoauto Saima. Alueen vastaajista 28 % ja Muijalan vastaajista 34 % käyttää kirjastoauton palveluja. Auto pysähtyy reiteillään aikataulun mukaisesti mm. Muijalan ja Nummenkylän kouluilla ja näin päiväkotien ja koulujen oppilaat voivat lainata kirjoja autosta. Kouluja ja päiväkoteja varten kirjastoautoon hankitaan erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja sekä tietokirjallisuutta. Autossa olevan kokoelman lisäksi asiakkaita palvellaan aineistovarauksilla, joita toimitetaan muista kirjastoista. Lohjan kaupungin kirjastoauto Saima. Lohjanportin seurakuntakoti Hammarintie 4, LOHJA Nummenkylän koulu ja taustalla vasemmalla Metsätähdet päiväkoti (Ritva Kaukinen). Metsätähdet päiväkoti Nummenkyläntie 113, LOHJA Metsätähdet päiväkodissa toimii sisarusryhmä. Ryhmässä tarjotaan myös esiopetusta. Koska Metsätähdet päiväkoti on Nummenkylän koulun vieressä, tämä tarjoaa hyvät mahdollisuudet päiväkodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tarve seurakunnan monitoimitilalle lähti asutuksen lisääntyessä eritoten uusien lapsiperheiden muuttaessa Muijalan alueelle. Alueella ei tuolloin ollut kaupungin tarjoamia tiloja lapsille eikä nuorisolle. Seurakunnan päiväkerhokin toimi kerrostalossa. Rakennuksen suunnittelun tavoitteena oli luoda mahdollisimman kodikas, lämminhenkinen ja monenlaiseen käyttöön soveltuva muunneltava monitoimitila. Palautteen mukaan käyttäjäkunta on ollut lopputulokseen erittäin tyytyväinen sekä toiminnallisuuteen että tilojen käyttötehokkuuteen. Lisäksi vierailijat ovat kiinnittäneet huomion juuri luonnonläheiseen väri- Lohjanportin seurakuntakoti. (Sirkka Warvas). 16

17 maailmaan sekä materiaaleihin. Rakennukselle asetettu tavoite on hyvin toteutunut. Rakennus on monitoimitila, joka valmistunut vuonna 2003 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö J. Warvas. Suunnittelutyön tilaajana, valvovana ja tarkkana rakennuttajana toimi seurakunnan kiinteistöpäällikkö Sakari Jaakkola. Kerrosala rakennuksessa on 558,5 m2, huoneistoala 559,5 m2, tontin pinta-ala 4287 m2. Sisätilat: Sali/kerhotila, jaettavissa kahteen osaan, päiväkerhotilat, takahuone, keittiö, diakoniatoimisto / papin vastaanottotila, sosiaali- ja wc-tilat, sekä tekniset tilat. Seurakuntakodin toiminnasta esimekkeinä ovat muutamat harrastekerhot ja piirit. Lisäksi seurakuntasalia vuokrataan erilaisiin perhetapahtumiin, kuten esimerkiksi kastetilaisuuksiin ja muistotilaisuuksiin. Tilan nykyisen käytön laajentamisesta voi keskustella eri työmuotojen kanssa sen mukaan, minkälaisesta ja millaiselle kohderyhmälle järjestetystä (nuorisolle, lapsille, perheille suunnattu) toiminnasta on kyse. Tulevat peruskorjaukset: lämmitysjärjestelmän muuttaminen maalämmölle tai kaasulle. Yhdistys- ja harrastustoiminta Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry Lohjan riistanhoitoyhdistykseen kuuluu seitsemän metsästysseuraa. Lohjan Itäinen metsästysyhdistys ry on yksi näistä. Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua, ampumaurheilua ja kenneltyötä. Tehtäviin kuuluu myös poliisin avustaminen eläinkolareissa. Metsästysyhdistys toimii Paunin, Immulan, Muijalan, Lieviön, Nummenkylän ja Kahvimaan (osa) alueilla. Metsästysyhdistyksellä on käytössään n ha metsästysaluetta. Yhdistys on toiminut yli 60 vuotta. Lohjanportin kyläyhdistys ry Lohjanportin kyläyhdistys ry:n toiminta alkoi1980-luvun alussa. Yhdistyksen toimintaalueena on Lieviö, Nummenkylä, Kahvimaa sekä Muijala, johon kuuluvat Muijalannummen, Uusniityn ja Honkanummen taajama-alueet. Kyläyhdistys on toiminta-alueensa edustajana yhteydessä mm. eri viranomaisiin ja antaa lausuntoja sekä tekee aloitteita aluettaan koskevissa asioissa. Yhdistys huolehtii Lohjanportin liputuksesta. Kyläyhdistyksen asioista päättää keväisin ja syksyisin pidettävän kaikille avoimen kyläkokouksen valitsema kylätoimikunta. Yhdistys ei peri jäsenmaksua. Toiminnasta tiedotetaan mm. yhdistyksen ylläpitämillä ilmoitustauluilla. Lieviön pienviljelijäyhdistys ry Lieviön pienviljelijäin yhdistyksen perustava kokous pidettiin Lieviön kansakoululla. Yhdistyksen 90-vuotisjuhlia vietettiin marraskuussa Yhdistyksessä tärkeää toimintaa olivat erilaisten kurssien ja koulutuksen järjestäminen isännille ja emännille maataloudessa ja kotitalouksien hoidossa. Ohjelmalliset iltamat sekä erilaiset kilpailut jäsenistölle olivat tärkeitä tapahtumia yhdistyksen alkutaipaleella. Nykyisinkin erilaisten kurssien, juhlien ja iltamien järjestäminen on merkittävä osa yhdistyksen toimintaa. Ohjelmallisiin iltamiin yhdistyksen näytelmäkerho on kirjoittanut ja esittänyt kylistä kertovia näytelmiä. Yhdistyksen oma seuratalo on toiminut vuosikymmenet tällaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Yhdistyksessä on n. 200 jäsenmaksun maksavaa jäsentä, joista pääosa asuu Lieviön, Muijalan, Nummenkylän ja Kahvimaan alueella, eli kyläsuunnitelman alueella. Lieviön seuratalo (Muijalantie 374, LOH- JA) vihittiin käyttöön Talon omistaja, vuonna 1924 toimintansa aloittanut Lieviön pienviljelijäyhdistys päätti sotien jälkeen vuonna 1946 panna vireille tontin hankinnan omaa juhlataloa varten. Se olikin tarpeen, sillä yhdistyksen toiminta oli vilkasta ja tarvittiin paikka, johon 17

18 Muijalan asukasyhdistys ry Muijalan asukasyhdistyksen perustava kokous pidettiin Muijalan päiväkodissa. Kasvavalle uudelle Muijalan taajama-alueelle kaivattiin omaa yhdistystä, joka järjestäisi toimintaa eriikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille sekä olisi kehittämässä asuinalueen viihtyisyyttä ja edunvalvontaa. Lisäksi pidettiin tärkeänä kehittää yhteistyötä jo alueella toimivan Lieviö-Muijala- Nummenkylä kylätoimikunnan kanssa. Lieviön pienviljelijäyhdistyksen seuratalo kuvattuna vuonna (Ritva Kaukinen). kokoontua. Siihen saakka oli kokoonnuttu jäsenten kodeissa ja isompiin juhliin siivottiin jokin kylän ladoista. Talossa on juhlasali, näyttämötilat, keittiö- ja tarjoilutila sekä eteistila. Taloon mahtuu henkilöä. Yhdistyksen oman käytön lisäksi taloa vuokrataan yksityiskäyttöön. Valmistumisestaan lähtien talo on ollut ahkerassa käytössä. Siellä on vuosien varrella kokoonnuttu kokousten, kurssien, juhlien ja urheilun merkeissä. Ennen television yleistymistä 50- ja vielä 60-luvullakin talossa kävi kiertävä elokuvateatteri. Toiminta ja talon ylläpito perustuu talkootyöhön. Vuosikymmenten ajan on yhdistyksen riveistä löytynyt tekijöitä, kun on tarvittu. Talo on tärkeä kokoontumispaikka, jossa sukupolvien perinne elää vahvana. Tansseja järjestetään säännöllisesti kesäaikaa lukuun ottamatta, joka on suosittua aikaa mm. hääjuhlien pitoon. Talo sopii hyvin erilaisten perhejuhlien pitopaikaksi. (http://palvelut.lohja.fi/lohjankesa). Seuratalon ylläpito vaatii jäsenistöltä paljon talkootyötä, jotta seuratalo pysyisi kunnossa luvulla talossa on kunnostettu alkuperäiset ikkunat, yksi lahovaurioitunut seinä sekä maalattu ulkoseinät. Lisäksi on kunnostettu, maalattu ja lakattu talon alkuperäiset lautalattiat. Viimeisin remontti oli heinäkuussa 2014 uusittu tiilikatto. Vanha aktiivisessa käytössä oleva talo kaipaa jatkossakin uusimista, mm. talon sähköt ja keittiö, jotta se täyttäisi käyttäjien tarpeet. Lisätietona mainittakoon, että kylällä on ilmeisesti toiminut Lieviön VPK, koska seuratalon ulkorakennuksesta oli vuokrattu sille varastotilaa palokalustolle Asukasyhdistyksen toimintamuodot ovat vakiintuneet tavoitteiden suunnassa. Vuosittain järjestetään kadun-ja tienvarsien siivoustalkoot, Muijalan Markkinat, koko perheen liikuntatapahtuma ja lasten joulutapahtuma. Asukasyhdistyksellä on Muijalan koululla liikuntasalivuoroja, joiden vetäjinä on alueen aktiivisia asukkaita. Lapsia tuetaan mm avustamalla koululaisille järjestettäviä tapahtumia. Muutaman kerran vuosien mittaan on järjestetty yhteislauluiltoja, lastenteatteria Perttilä Seuran kanssa, kotiseuturetki ja elojuhlat Lohjanportin kyläyhdistyksen kanssa sekä te toja alueen historiasta ja kompostoinnista. Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistyksen kanssa yhteistä toimintaa on ollut Muijalan koulun toiminnan alusta lähtien. Alueen maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen on annettu useita lausuntoja. Lisäksi Muijalan asukasyhdistys on 1990-luvun loppupuolelta saakka eri yhteyksissä tuonut esille huolensa nuorisotilojen puuttumisesta Muijalassa. Yllättävien vastoinkäymisten kohdatessa alueen asukkaat ja yhdistykset ovat yhdessä puolustaneet oman alueensa asumisviihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä tulevaisuuden kehittymisnäkymiä kaupungissa. Monen vuoden valitusprosessi taajaman läheisyyteen suunnitellun louhoksen epäämiseksi on lisännyt asukkaiden kiinnostusta ja tietämystä maankäytöstä ja kaavoituksesta, kunnallisesta päätöksenteosta ja lähidemokratiasta. Muijalan asukasyhdistys tiedottaa toiminnastaan koteihin jaettavalla tiedottella, ilmoitustauluilla ja facebookissa. Tapahtumista tiedotetaan myös paikallislehden ja ilmaisjakelulehtien tapahtumapalstoilla. Asukasyhdistys toimii talkooperiaatteella ja toivoo lisää aktiivisia toimijoita joukkoonsa. 18

19 Muijalan Jäänmurtajat ry Muijalan Jäänmurtajat ry. ylläpitää Nälköönlammen avantouintipaikkaa Muijalassa. Uintipaikalla on sauna ja lämmin pukuhuone. facebook-sivullamme lisää. (http://www.avantouimarit.net/) Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistys ry Muijalan päiväkodin vanhempainyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Toiminnasta tiedotetaan yhdistyksen facebook-sivuilla. Muijalan Martat ry Muijalan Martat perustettiin elokuussa Martat kokoontuvat iltaisin kerran kuussa Lohjanportin Seurakuntakodissa. Toiminnasta tiedotetaan oman facebook-ryhmän kautta. Toimintaa on suunniteltu jäsenistön toiveiden pohjalta. Lokakuussa Martat lahjoittivat tekemänsä keppihevoset Muijalan koulun välituntilainaamoon. Te loissa on mm. ruoanlaittoa, käsitöitä, puutarhanhoitoa ja rentoutusta. Lisäksi Martat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia yhdessä alueen muiden yhdistysten kanssa. Partiolippukunta Muijalan Menninkäiset ry Muijalan Menninkäiset kuuluu Uudenmaan Partiopiirin Hiidenalue-Lohja alueeseen. Sen toiminta alkoi syksyllä (http://fi.scoutwiki.org/ Muijalan_Menninkäiset). Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry Muijalan Mutterikoulun vanhempainyhdistys ry perustettiin Toiminnassa pyritään kodin ja koulun vuorovaikutuksen lisäämiseen ja kouluyhteisön hyvinvointiin. Yhdistyksen tehtäviä ovat: seurata Lohjan opetustoimen kehitystä ja siihen vaikuttaminen kerätä varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin, retkiin ja tapahtumiin tehdä yhteistyötä alueen muiden yhdistysten kanssa yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämiseksi (Muijalan koulun koulutiedote, net/veraja/lohja/) Nummenkylän koulun vanhempainyhdistys ry Nummenkylän koulun vanhempainyhdistyksen tavoitteena on edistää koulun ja kotien välistä yhteistyötä järjestämällä sählykerhoa sekä tapahtumia eri teemoilla. Vanhempainyhdistys on myös kerännyt varoja koulun tarvikehankintoihin, stipendeihin ja retkiin. Jäsenistö koostuu koululaisten ja esikoululaisten vanhemmista ja huoltajista. (Nummenkylän koulun koulutiedote, net/veraja/lohja/) Nummenkylän Martat ry Nummenkylän Martat ry on 1961 perustettu, pieni ja vireä yhdistys. Kokoonnumme kerran kuussa, useimmiten Nummenkylän koululla. Toimintamme on hyvin vaihtelevaa: käsitöitä, askartelua, ruuanlaittoa, terveyden- ja välillä kauneudenkin vaalintaa, retkiä niin luontoon kuin teatteriinkin. Pohjois-Siuntion Martat ry Pohjois-Siuntion Marttayhdistys ry perustettiin , (vuodesta 2007 Pohjois-Siuntion Martat ry). Silloin elettiin niin Siuntiossa kuin muuallakin sodanjälkeistä niukkuuden aikaa. Monet Pohjois-Siuntion asukkaista olivat joutuneet jättämään kotinsa ja maansa Suomen uuden rajan taakse. Martat ovat olleet yli viidenkymmen vuoden ajan läsnä tavalla tai toisella siuntiolaisten elämässä. Yhdistys täytti 50 vuotta 2009 ja toimii edelleen. 19

20 Valtaväylien aluetoimikunta Valtaväylien aluetoimikunta on yksi kahdeksasta uuden Lohjan lähidemokratiamallin mukaisesti keväällä 2013 käynnistetystä aluetoimikunnasta. Lähidemokratiamallin tavoitteita ovat kotiseutuhengen ja identiteetin vahvistaminen, kunnan eri osien asukkaiden edunvalvonta ja luoda mahdollisuus tuoda esiin tärkeitä asioita sekä yhdistystoiminnan ja alueellisen toimeliaisuuden edistäminen. Alueiden kylä- tai asukasyhdistykset, järjestöt tai vastaavat muodostavat omalta alueeltaan aluetoimikunnan, joka on toimikaudeltaan valtuustokauden mittainen. Aluetoimikunta järjestää kokouksia ja asukasiltoja, jotka ovat tarkoitettu myös kesäasukkaille. Aluetoimikuntien yläpuolella toimii alueiden johtokunta. Aluetoimikunnat nimeävät kukin kaksi edustajaa alueiden johtokuntaan. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ottaen kantaa mm. talousarvion valmisteluun. Valtaväylien aluetoimikunnassa on edustajat Lieviön pienviljelijäyhdistyksestä, Lohjanportin kyläyhdistyksestä ja Muijalan asukasyhdistyksestä. (https://sites.google.com/site/valtavaylienaluetoimikunta/). Alueella toimii lukusia yhdistyksiä. Yhdistysten toiminta on riippuvaista aktiivisista toimijoista. Alueen vastaajista 62 % ei kuulu mihinkään alueen yhdistyksistä. Kyselyn mukaan eniten asukkaat toimivat Muijalan asukasyhdistyksessä ja Lieviön pienviljelijäyhdistyksessä. Muu harrastustoiminta Alueella on runsaasti erilaisia liikuntapaikkoja. Liikuntaa voi harrastaa mm. Muijalan ja Nummenkylän koulujen liikuntasaleissa, joissa kokoontuu erilaisia harrastuspiirejä. Lohjan asemalta alkava ulkoilureitti kulkee Muijalan hiihtomaan eli Muijalan kuntoradan kautta Nälköönlammelle. Hiihtomaassa on myös laavu. Nälköönlammella on kaupungin yleinen uimaranta ja sauna. Muijalan koulun piha-alue on lähiliikuntapaikka, jossa on mahdollisuus harrastaa aktiivista liikuntaa koulupäivän aikana ja sen ulkopuolella. Koulun läheisyydessä on Muijalan urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo sekä pieni frisbeegolf-rata. 20 Nummenkylän koululla on urheilukenttä. Muijalan teollisuusalueella II on kuplahalli jalkapallon pelaajille. Lisäksi alueella on kevyen liikenteen väyliä ja metsäpolkuja. Metsät tarjoavat oivallisen mahdollisuuden liikkumiseen, marjojen keräämiseen ja sienestämiseen. Leikkipuistoja on kolme. Muijalan leikkipuisto Mineriitintiellä, Ojalanpellon leikkipuisto sekä Kajopuisto Kajokujan ja Uusniitynkujan kulmauksessa. (http://karttapalvelu. lohja.fi). Kahvimaalla ja Lieviöllä toimii yksityisiä hevostalleja, jotka tarjoavat mm. ratsastustunteja ja hevosten ylläpitoon vuokrakarsinoita. Aasilla ratsastusta tarjoaa myös Kahvimaalla toimiva lemmikkipalvelu Metsärinteen Aasit. Koiraharrastajille on Lägi-Areena (Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat ry.) Pysäkkitiellä ja Lohjan koirakeskus Oy Sampokujalla. Kyselyn mukaan alueen asukkaat tuntevat kokoontumispaikkoina hyvin julkiset rakennukset sekä ulkoliikuntapaikat. Parhaiten asukkaat tuntevat alueen kaksi koulua (Muijalan koulu 72 % ja Nummenkylän koulu 57 %) sekä Muijalan kentän ja kaukalon. Nummenkyläläisille ja kahvimaalaisille tutuin kokoontumispaikka on Nummenkylän koulu. Lieviöläiset tuntevat parhaiten kylän seuratalon ja koko alueen asukkaista 38 %:lle se on tuttu. Puolelle vastaajista Lohjanportin seurakuntakoti kokoontumispaikkana on tuttu. Leikkipuistotkin ovat asukkaiden tiedossa. Yritystoimintaa ja yrittäjyyttä Vaikka alue on iso ja suurelta osin maaseutumainen, montaa maatalousyritystä ei ole. Karjatiloja ei ole enää yhtään vaan tilat ovat pääasiassa kasvinviljelytiloja. Perinteisesti tiloilla on ollut pääasiassa omaan käyttöön monipuolista puutarhaviljelyä. Hevosharrastuksen lisääntymisen myötä alueella on myös muutamia hevostiloja. Jotkut asukkaat kasvattavat kotitarpeiksi mm. siipikarjaa ja harrastavat mehiläistenhoitoa tai kalankasvatusta. Koiranomistajille alueella on lemmikkipalveluja. Koko kyläsuunnitelma-alueella on runsaasti eri alojen yrityksiä. Hanko-Hyvinkää tien varrella on mm. useita autoliikkeitä, Cafetoria roastery kahvinpaahtimo ja antiikkiliike Fasaani. Lisäksi

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015

E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla. Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 E18 käytävän solmukohtien kehittäminen Lohjalla Liite 1 Nykytilan kuvaus 14.4.2015 HAARJÄRVI 20 Haarjärvi Suojelualueet Liito-oraville tärkeitä pienialaisia metsiä liittymän ympärillä joka ilmansuunnassa.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015. KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) Maankäyttöpalvelut 30.3.2015 KAPULI IId-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223d Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi

Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Kyläkyselyn 2001 tulosten raportointi Lavajärven - Komin seutu Hanhijärvenkulma - Joenkulma - Komi - Kirmonkulma - Lavajärvi - Myllykulma - Majamaankulma - Sorvajär vi - Viitaankulma Yleistä kyselystä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1(7) MÄNTSÄLÄ KIVAPIHAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 476 OSA JA 478 OSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOSALUE PROJ.NRO 221 Asemakaavan muutos Suunnittelualue käsittää Linnalan yritysalueen

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011

Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi, Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Kylä 2011 Piipsjärvi sijaitsee Oulaisten kaupungin pohjoisosassa ja on kaupungin suurin kylä. Kylä on noin 800 oulaistelaisen kotikylä. Asutus on keskittynyt pääasiassa

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos

Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos Metsänhoitajankuja 6 asemakaavan muutos nro 002200 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 16.9.2013 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

KAAVOITUSOHJELMA vv

KAAVOITUSOHJELMA vv LAIHIAN KUNTA 1 KAAVOITUSOHJELMA vv. 2016 2018 1. ASEMAKAAVOJEN MUUTOKSET JA LAAJENNUKSET Asemakaavojen muutoksia ja laajennuksia laaditaan tarpeiden, osayleiskaavan, raakamaan hankinnan ja määrärahojen

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot