ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS. luonnos , ,

Transkriptio

1 ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS luonnos , , Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax

2 Raportissa käytetyt kuvat: :n, ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Kannen taustakuva: Alavieskan kunnan valokuva-albumi. Liitteet: Liite 1. Koulun pohjapiirrokset 1:400, alkuperäinen huonejako Liite 2. Koulun säilyneisyyskaaviot kerroksittain 2

3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 1 KOULURAKENNUKSEN JA ASUNTOLAN HISTORIA Koulurakennus Asuntolarakennus 9 2 RAKENNUSTEN MUUTOSVAIHEET Koulurakennuksen muutokset Asuntolarakennuksen muutokset ja nykytila 13 3 NYKYTILA Koulurakennuksen ulkoasu Käytävät ja porrashuoneet Opetustilat, salit ja luokkahuoneet Varastotilat, tekniset tilat ja kellari Merkittävimmät säilyneet rakennusosat Ikkunat ja ovet Portaat ja kaiteet Lattiat Kalusteet 24 4 YHTEENVETO Arvio säilyneisyydestä Huomiotavat asiat asemakaavaa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa 26 5 LÄHTEET 28 6 LIITTEET 29 3

4 JOHDANTO Alavieskan entinen Kirkonkylän ala-asteen koulurakennus on jäänyt vaille käyttöä uuden koulurakennuksen valmistuttua Kirkonkylälle Rakennuksen purkaminen on todettu kalliiksi ja rakennuksen taajamakuvallinen merkitys on hiljalleen ymmärretty. Kunta etsii rakennukselle uutta käyttötarkoitusta ja myös uutta omistajaa. Koulun alueen asemakaavamuutos on tullut vireille kesäkuussa Tämän rakennushistoriallisen selvityksen tarkoituksena on tuoda tietoa rakennuksen arvoista kaavatyötä varten. Selvitys on tehty kesäkuussa Arkisto- ja maastotyöt toteutettiin Koulurakennuksen sisätilat ja ulkopuoli käytiin läpi valokuvaten ja muistiinpanovälinein. Tilat tarkastettiin silmämääräisesti ja yleispiirteisesti. Asuntolan osalta tarkastettiin ainoastaan koulun iltapäiväkerhon tilat, ei asuntoja eikä kellarikerrosta. Työtä on ohjannut ja tarkastanut Alavieskan kunnan viranhaltijana tekninen johtaja Pekka Joki- Erkkilä. Arkistotyössä on auttanut toimistosihteeri Jaana Pudas ja arkistosihteeri Liisa Konu. Selvityksen on laatinut konsulttina oululainen, jossa työhön on osallistunut arkkitehti Annaelina Isola. Koulun alueen asemakaavamuutosta laatii arkkitehti Iikka Ranta samasta konsulttitoimistosta. PERUSTIETOLOMAKE Kohteen nimi Alavieskan kirkonkylän ala-aste ja asunnot Pääsuunnittelija Arkkitehti L. E. Hansen Urakoitsija(t) Oulun Onninen Oy (lvi-työt) ja rakennustyöt kunnan omana tuntityönä. Työnjohtaja kunnan rakennusmestari Olavi Keränen Rakennuttaja Alavieskan kunta Suunnitteluajankohta 1951 Rakennuslupa , kouluhallituksen hyväksyntä Käyttöön otto 1953 Alkuperäinen käyttötarkoitus Muutokset Kansakoulun lisärakennus ja opettajien asuntola 1966: Vanha kansakoulu (valm. 1916) puretaan pihapiiristä 1973: Opettajien asuntolan saunan ja erityisopetuksen luokan kunnostus 19XX: Koulukirjaston muuttaminen luokkatilaksi (musiikkiluokka) muutoksia porrasjärjestelyissä 1974: Laboratorioluokan rakentaminen ja erityisopetusluokan lisätyöt muutoksia porrasjärjestelyissä 1979: Opettajien sos. tilojen saneeraus 1986: Vesijohto- ja patteriverkoston uusiminen 1992: Wc-tilojen rakentaminen aulatiloihin (ala-aulaan 3 kpl, yläaulaan 4 kpl). Entisistä wc-tiloista englanninluokka 1993: Antennityöt 1995: Liikuntasalin katon muutostyöt ja valaistus 1998: Uusi sisäänkäynti ja välituntikatos länsipuolelle : Metallityöluokka ja veistosali luokkatilaksi, käytävän uudet wc:t sekä varasto- ja valvojan tilojen kunnostus 2001: Liittäminen kaukolämpöön : Koulun peruskorjauksen suunnittelu, tarjouspyynnöt, tarjoukset. Korjaus ei toteutunut. 2004: Kuntotarkastus (VTT) 4

5 Nykyinen käyttötarkoitus Omistus Kaavatilanne Kohteen koko Kohteen rakennusoikeus/jäljellä oleva rakennusoikeus Suojelutilanne Selvityksen sisältö ja tarkoitus Työn tavoite ja käytetty aika Mitä kohteessa on tutkittu 2009: Uuden Kirkonkylän koulun rakentaminen 2011: Asuntolan tiilikaton muuttaminen peltikatteeksi 2012: Asuntolan ulkorappauksen ja kalkkimaalauksen uusiminen 2013: Ensimmäinen vuokralainen entiseen ala-asteen koulurakennukseen Koulurakennus on pääosin tyhjillään, osin vuokrattuna yritykselle ja bändin harjoitustilaksi. Asuntolassa 3 asuntoa ja iltapäiväkerhon tilat Alavieskan kunta Asemakaava YO, kerrosluku III, e=0,50, 30 %. Asemakaavan muutos vireillä 2019 k-m 2, tilavuus 7428 m 3 (koulu) ja 3263 m 3 (asuntola) -- 1 Ei suojeltu Entisen koulurakennuksen ja siihen liittyvän asuntolarakennuksen rakennushistoriaa on selvitetty yleispiirteisesti asemakaavan muutoksen tueksi. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa koulurakennukselle uusi käyttötarkoitus sekä määritellä mahdollisesti säilytettäviä asioita. Työn tavoitteena on tarjota tietoa kohteesta asemakaavan muutoksen lähtötiedoiksi. Maastotyöt 2h, arkistotyöt 4h, raportointi ja johtopäätökset 34 h. Silmämääräisesti ja valokuvaamalla on tutkittu kohteessa säilyttämisen arvoisia rakennusosia, detaljeja sekä taajamakuvallisia arvoja. Arkistolähteistä on selvitetty kohteen muutosvaiheet pääpiirteissään. 1 Rakennusoikeuden määrittely on vaikeaa vain tämän rakennuksen osalta, koska rakennus sijaitsee asemakaavassa samalla tontilla uuden ja laajennetun koulurakennuksen kanssa. 5

6 Kuva 1. Kansakoulurakennus arviolta 1960-luvulla. Lähde: Alavieskan kunnan albumi, kuvaaja tuntematon. 1 KOULURAKENNUKSEN JA ASUNTOLAN HISTORIA Alavieskan Kirkonkylän entinen koulurakennus rakennettiin alkujaan lisärakennukseksi vanhalle kaksiopettajaiselle kansakoululle, joka kärsi tilanpuutteesta. Vanha kansakoulu oli valmistunut Kirkonkylälle Se kärsi tilanpuutteesta jo 1920-luvulla, jolloin ongelmaa paikattiin jakamalla koulupiiri uudelleen siten, että Etelärannan alue sai oman koulupiirin ja oman koulun Suurten ikäluokkien tullessa sotien jälkeen kouluikään, tilanpuute oli Kirkonkylän koululla pian uudelleen niin vaikea, että opetustiloja oli vuokrattu eri puolilta kirkonkylää, mm. pappilasta. Tämän lisäksi opettajille ei ollut tarjolla asuntoja. Tuolloin alun perin 2-opettajaisessa ja kaksiluokkaisessa koulussa oli jo n. 180 oppilasta ja 5 opettajaa. Kirkonkylän koulun lisätilojen rakentamiseksi joutui kunta ostamaan lisämaata. Uuden koulun suunnitteli arkkitehti L. E. Hansten Helsingistä vuonna Kouluhallitus hyväksyi suunnitelmat Koulurakennus Alavieskan kunnan osavuosikertomuksessa (kesältä 1952) kerrotaan rakennustöiden aloitetun vuoden 1951 syyskuussa. Opettajien asuntolan perustukset olivat valmistuneet vuoden 1951 loppuun mennessä. Talven aikana oli kaivettu kuoppa koulurakennuksen perustuksia varten ja perustustyöt valmistuivat juhannukseksi Seinien muuraus käynnistyi heti juhannuksen jälkeen. Työmaalla työskenteli tuolloin työmiestä kunnan palkkaamana. Muurauksessa käytetyistä punatiilistä on saatavissa ristiriitaista arkistotietoa. Kunnan arkistossa olevan vuoden 1952 kunnan osavuosikertomuksen mukaan tiilet on hankittu Nivalasta ja Raudaskylästä. 2 Kunnan arkistosta löytyy kuitenkin alkuperäisiä tarjous- ja sopimusasiakirjoja, joiden mukaan tiilet on toimittanut alavieskalainen Urho Pudas. 3 Kuva 2. Muuraajia koulun lisärakennuksen työmaalla ja ruokatauolla. Vasemman puoleisen kuvan taustalla näkyy kirkko (lähde: Alavieskan Jutila, Olli Paavonpojasta Reeta Antintyttäreen , Jutilan sukuseura, Vaasa 1995). 2 Ote Alavieskan kunnan vuosikertomuksesta, Alavieskan kunnan arkisto. 3 Tarjous tiilistä sekä sopimus tiilten toimittamisesta , Alavieskan kunnan arkisto. Tiiliä on tilattu kappaletta hintaan 14,85 mk/kpl. 6

7 LVI-urakoinnista vastasi oululainen Onninen Oy. Urakoitsija asensi vesi- ja viemäriverkoston runkolinjat rakennukseen keväällä 1952 ja toimitti muita lvi-tarvikkeita paikalle työmaan edetessä. 4 Kansakoulun lisärakennuksen lopputarkastus pidettiin yhdessä opettajien asuntolarakennuksen lopputarkastuksen kanssa marraskuun 18. päivänä vuonna Tarkastuksessa todettiin, että kesken on vielä mm. porraskäytävien kaiteiden puisten käsijohteiden kiinnittäminen, keskusradion ja keskuskellolaitteiden yhdistäminen sekä aidan rakentaminen koulupihan ja puutarhan ympärille. Nuokin työt olivat valmistumassa tarkastuspöytäkirjan mukaan pian, vaikka syksy oli jo pitkällä. Koulurakennus valmistui kaksikerroksisena, minkä lisäksi rakennuksessa oli kellarikerros, jossa varastotilojen lisäksi oli lämpökeskus ja oppilaiden wc-tilat. Tilat on massoiteltu kahteen siipeen, joista kirkon lähellä sijaitsee korkeampi liikuntasalin käsittävä osa. Tämän eteläpuolella on pitempi ja matalampi osa, jossa varsinaiset luokkahuoneet sijaitsivat. Tilat porrastuvat eri siivissä siten, että lattiatasojen korkeusero on puoli kerrosta. kellarikerros 1. kerros 1. wc-tilat 2. varasto 3. polttoainevarasto 4. keskuslämmitys 5. sähköpääkeskus 6. opettajainhuone 7. keittola 8. kodinhoito 9. maalaustila 10. veistosali 11. metallityöt 12. aula 13. kokoelmahuone/luokka 14. kirjasto 15. puku- ja pesutilat 16. talonmiehen asunto 17. luokkahuone 19. voimistelusali 20. näyttämö 2. kerros 4 Ote Alavieskan kunnan vuosikertomuksesta, Alavieskan kunnan arkisto. 7

8 Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi alun perin opettajainhuone, keittola, kodinhoitohuone sekä metallityö-, veisto- ja maalaustyösalit niihin liittyvine varastotiloineen. Korkeamman osan pohjakerroksessa sijaitsi kokoelmahuone, kunnallinen kirjasto, oppilaiden pukuhuoneet sekä talonmiehen asunto. Toisessa kerroksessa oli 4 luokkahuonetta lähes 40 m pitkän käytävän varrella. Korkeammassa osassa oli voimistelusali/juhlasali näyttämö- ja varastotiloineen. Näyttämön yläpuolella on tila näyttämötekniikalle. Vesikaton alla oli tuulettuva ullakkotila. Koulurakennuksen seinät rakennettiin punatiilestä muuraamalla massiiviseksi seinärakenteeksi. Perustukset valettiin betonista ja kellarikerroksessa osassa tiloista oli punatiilestä muurattu verhomuuraus. Seinät rapattiin niin ulko- kuin sisäpuolelta ja maalattiin kalkkimaalilla. Ulkoseinän sävy oli alkujaan vaalea, lähes valkoinen. Osa väliseinistä erityisesti luokkahuoneiden välillä rakennettiin puurunkoisina. Välipohjat ovat alalaattapalkistolla varustettuja koolattuja puulattioita tai betonisella kansilaatalla rakennettuja välipohjia. Aula- ja käytävätilojen lattiat sekä porrasaskelmat valettiin mosaiikkibetonista (graniittimosaiikkia). Luokkahuoneiden lattiat olivat pääasiassa lautaa. Pesu- ja pukuhuoneiden lattiat olivat marmorimosaiikkia. Välipohjatäytteet ovat olkea ja purua. 5 Katteena kansakoulun lisärakennuksessa oli betonitiilikate. Kuva 3. Kansakoulurakennus 1960-luvulla. Lähde: Alavieskan kunnan valokuva-albumi, kuvaaja tuntematon. 5 Alavieskan kirkonkylän kansakoulun uutisrakennuksen työselitys; arkkitehti L. E. Hansten, 8

9 1.2 Asuntolarakennus Alavieskan kunnan osavuosikertomuksessa (kesältä 1952) kerrotaan, että rakennustyöt on aloitettu vuoden 1951 syyskuussa. Opettajien asuntolan perustukset olivat valmistuneet vuoden 1951 loppuun mennessä. Muuraustyöt aloitettiin vuoden 1952 toukokuussa ja rakennus oli saatu vesikattovaiheeseen saman vuoden syyskesällä. 6 Asuntolarakennukseen valmistui kaksi neljän huoneen ja keittiön käsittävää asuntoa ja kaksi kaksiota. Asuntojen yhteydessä oli parvekkeet. Isommissa asunnoissa oli keittiöt, jotka varustettiin sähköliesillä, palvelijan huoneet, olohuoneet, joista oli käynti parvekkeelle sekä kaksi kookasta makuuhuonetta. Kaksioiden keittiöissä oli myös sähköliedet. Kaksioiden olohuoneista oli käynti parvekkeelle ja viereen jäi makuuhuone. Kellarikerrokseen tulivat opettajien sauna- ja varastotilat. Asuntolarakennuksen lopputarkastus pidettiin yhdessä kansakoulun lisärakennuksen lopputarkastuksen kanssa marraskuun 18. päivänä vuonna Tarkastuksessa todettiin, että kesken on vielä mm. kaiteiden käsijohteiden kiinnittäminen sekä aidan rakentaminen koulupihan ja puutarhan ympärille. Nuokin työt olivat valmistumassa pöytäkirjan mukaan pian syksyn myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Asuntolan runko rakennettiin kuten koulurakennuskin kaksinkertaisesta punatiilimuurauksesta, kellarikerroksen ollessa betonista. Katteena oli alun perin betonitiili. Kuva 4. Asuntola nykyisin. 6 Ote Alavieskan kunnan osavuosikertomuksesta, Alavieskan kunnan arkisto. 9

10 2 RAKENNUSTEN MUUTOSVAIHEET Alavieskan Kirkonkylän kansakoulu ja siihen liittyvä opettajien asuntola ovat vuosikymmenten kuluessa kokeneet muutoksia. Asuntolarakennuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, ja se on säilynyt pääasiassa asuinkäytössä tähän päivään saakka. Asuintiloja on kunnostettu, mutta huonejakoa ei ole juurikaan muutettu. Koulurakennuksen muutokset ovat olleet suurempia, ja niissä heijastuu opetustyön sisällöllinen ja toiminnallinen muutos. Luokkahuoneiden käyttötarkoituksia on muutettu, tilat ovat saaneet monitoimitilojen luonteen alkuperäiset yhteen tarkoitukseen laaditun tilaohjelman sijaan. Kirjasto on muuttanut pois koulun tiloista. Pääosa muutoksista on tapahtunut koulun ulkoseinien sisäpuolelle, eivätkä ne näy ulospäin. Ainoastaan uusi välituntikatos koulun kentän puolella on muuttanut koulun ulkoasua. Tässä selvityksessä keskitytään koulurakennuksen muutosvaiheisiin. Asuntolan muutokset mainitaan vain pääpiirteissään. 2.1 Koulurakennuksen muutokset Heti valmistumisen jälkeen ei uudelle kansakoululle ole arkistotietojen mukaan tehty korjauksia. Arkistoista löytyvät hankintamenot liittynevät koulun opetusvälineiden ja kalusteiden hankintoihin (vuosina ) 7. Vanha Kirkonkylän 2-luokkainen kansakoulurakennus oli tarkoitus siirtää Tolosen kouluksi lisärakennuksen valmistuttua, mutta kun Tolosen koulupiiri yhdistyi Taluskylän koulupiiriin 8, jäi rakennus vaille käyttöä ja se purettiin vuonna Purkaminen liittyy keski- ja kansalaiskoulun rakentamiseen vuosina Myöskään 1960-luvulla uuden Kirkonkylän kansakoulurakennuksen korjauksista ei ole merkintöjä kunnan arkistossa 9. Vuodelta 1973 on arkistomerkintä Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. Jälkityö- ja huomattavimmat korjauskustannukset, jonka mukaan erityisopetuksen luokka on kunnostettu kellaritilaan, entiseen polttoainevarastoon. Seuraavana vuonna on rakennettu laboratorio(?)luokka ja tehty erityisopetusluokan lisätöitä. Rakennustyöt ovat ilmeisesti sisältäneet muutoksia porrasjärjestelyissä. Pääsisäänkäynnin vierestä kirjastoon ollut kulkuyhteys on muutettu siten, että erityisluokaksi muutettuun kellaritilaan kuljetaan kyseisen ulko-oven kautta ja entiseen kirjastotilaan kulku on jäänyt ainoastaan pääaulan ja pääportaikon kautta. Entinen kirjastotila on viimeksi ollut musiikkiluokkana. Vuodelta 1979 löytyy arkistomerkintä opettajien sosiaalitilojen saneerauksesta. 7 Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. 8 Isomaa Matti: Alavieska, kotiseutuni, Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. Jälkityö- ja huomattavimmat korjauskustannukset. 10

11 2. kerros 1. kerros kellari 11

12 Rakennuksen lämmitysjärjestelmää on muutettu alkuperäisestä kahteen otteeseen luvun puolessa välissä alkuperäinen puulämmitys on muutettu öljylämmitykseksi, ja tuolloin rakennettiin uusi savupiippu rakennuksen pohjoispuolelle, erilleen rakennuksesta. Alkuperäinen piippu on yhä osana rakennuksen pihan puolen julkisivua. Vuonna 2001 rakennus liitettiin kaukolämpöön. Öljykattilat on säilytetty varajärjestelmänä luvun merkittävimmät muutostyöt ovat olleet vesijohto- ja patteriverkoston uusiminen luvun alussa oppilaiden wc-tilat, joihin kulku oli alun perin välituntipihan kautta, muutettiin kielten opetuksen tiloiksi. Englannin luokkahuonetta on sen jälkeen jouduttu kunnostamaan useaan otteeseen, sillä osittain maan alla sijaitsevaa tilaa vaivaa kosteusongelma. Korvaavat wc-tilat rakennettiin 1992 koulun aulatiloihin siten, että ala-aulaan rakennettiin kolme ja yläaulaan 4 wc:tä luvun puolivälissä kunnostettiin liikuntasalin sisäkattoa ja parannettiin valaistusta. Vuonna 1998 rakennettiin uusi sisäänkäynti aulasta koulun länsipuolelle eli kentän puolelle. Samalla seinustalle rakennettiin välituntikatos. Entinen talonmiehen asunto on muutettu käsityöluokaksi vuonna 19XX. Sittemmin tilat on vuokrattu yritykselle (vuoden 2013 alussa) ja yritys toimii tiloissa myös tämän selvityksen laatimisen aikaan luvun alussa tehtiin muutoksia 1-kerroksen luokkatiloissa, kun metallityöluokka ja veistosali yhdistettiin monitoimiluokkatilaksi ja käytävän uudet wc:t sekä varasto- ja valvojan tilat kunnostettiin. Samaan aikaan kunnostettiin uudet opettajainhuoneen tilat entisiin 1-kerroksen luokkatiloihin ja entinen opettajainhuone jäi varastoksi. Jo tuolloin koulun sisäilmaongelmat nousivat esiin ja kunnassa käynnistettiin pian Kirkonkylän koulun peruskorjauksen suunnittelu. Kunta teetti VTT:llä kuntotutkimuksen koulun kosteusvaurioista vuonna Koulun korjaussuunnittelu eteni aina tarjouspyyntövaiheeseen, kunnes saatujen tarjousten perusteella pystyttiin arvioimaan koulun korjauskustannuksia. Samaan aikaan kunnassa pohdittiin kouluverkoston rakenteellista muuttamista ja päädyttiin sivukylien koulun lakkauttamiseen. Koulurakennuksen korjaus ei toteutunut, sillä korjauskustannukset nousivat korkeiksi ja Kirkonkylään tarvittiin myös uusia koulutiloja korvaamaan suljettavia kyläkouluja. Kunta päätti rakentaa kokonaan uudet koulutilat, jotka valmistuivat entisen koulurakennuksen eteläpuolelle, samaan pihapiiriin vuonna

13 2.2 Asuntolarakennuksen muutokset ja nykytila Asuntolarakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä, eikä tiloihin ole juurikaan tehty muutoksia. Asuntojen ulko-ovet on uusittu jossain vaiheessa. Vuodelta 1973 on arkistomerkintä Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. Jälkityö- ja huomattavimmat korjauskustannukset, jonka mukaan opettajien asuntolan saunatiloja on kunnostettu. Asuntolan alkuperäinen betonitiilikate on poistettu ja katteeksi on vaihdettu konesaumattu peltikate vuonna 20XX. Uusimpia kunnostustöitä on ollut vuosi sitten (2012) entisen opettajien asuntolan ulkorappauksen ja kalkkimaalauksen uusiminen. Nykyisin asuntola ei toimi enää opettajien asuntolana, vaan kunnan vuokra-asuntoina. Alemman kerroksen isompi asunto on muutettu koulun iltapäiväkerhon käyttöön. Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäisenä ja on vasta uusitun rappauksen ja maalauksen ansiosta rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta. Ikkunat ja ulko-ovi on säilynyt alkuperäisenä, mikä antaa rakennukselle viehättävän ja autenttisen ilmeen. Asuntokohtaiset ulko-ovet on uusittu. Kuva 5. Asuntolan sisäänkäynti. 13

14 3 NYKYTILA Entinen koulurakennus on nykyisin tyhjillään. Vailla käyttöä se on ollut uuden koulun valmistumisesta saakka eli vuodesta Rakennuksessa pidetään lämmitys päällä. Tarkastushetkellä useat luokkahuoneiden ilmanvaihtoventtiileistä (niin ikkunoiden tuloilmaventtiilit kuin poistoilmaventtiilit hormien yhteydessä) olivat kiinni ja niitä availtiin. Kunta on päätynyt rakennuksen säilyttämiseen, vaikka uuden koulun rakentamisen aikaan keskusteltiin myös rakennuksen purkamisesta. Rakennuksella on tärkeä taajamakuvallinen merkitys. Entisen opettajien asuntolan nykytilasta kerrotaan edellä kappaleessa 2.2. Koulun lähes kaikkia tiloja on muutettu tai kunnostettu jossain vaiheessa. Koulurakennukselle tyypilliseen tapaan oppilaiden käyttämien tilojen pinnat altistuvat kovalle kulutukselle jopa tahalliselle rikkomiselle. Sen tähden alkuperäisenä säilyneitä osia on hyvin vähän. Huonekajo on kokenut muutoksia, mutta paikoin huonejako on alkuperäinen tai hyvin lähellä alkuperäistä. 3.1 Koulurakennuksen ulkoasu Entisen kansakoulun (myöh. Kirkonkylän ala-aste) ulkoasu on säilynyt lähellä alkuperäistä. Muutoksia on tehty ainoastaan lännen puoleiselle julkisivulle, jonne uudet ulko-ovet ja tuulikaappi sekä välituntikatos on lisätty vuonna Kuva 6. Välituntikatos rakennettiin koulun länsiseinustalle vuonna Kuva 7. (Alla vasemmalla) Koulurakennuksen ulkoasussa muutokset ovat olleet vähäisiä. Huomio kiinnittyy maalauksen huonoon kuntoon. Maalaustyön aikainen virhe tai jossain vaiheessa käytetty väärä maalityyppi on aiheuttanut maalin hilseilyn. Kate on alkuperäinen. Kuva 8. (Alla oikealla) Välituntikatokseen johtavat uudet ovet ovat alumiinirakenteiset. 14

15 Koulurakennuksen ikkunoiden ulkopuitteet ovat alkuperäiset, mutta sisäpuitteet on uusittu luvulla ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunoiden osalta sekä porrashuoneissa. Ikkunat ovat ulkopuolelta huonokuntoiset ja kaipaavat kunnostamista. Kellarikerroksessa sekä ullakolla ikkunat ovat alkuperäiset. Kuva 9. (vasemmalla) Kellariin ja entiseen vahtimestarin asuntoon johtavan ulko-oven tyylikäs katos. Kuva 10. (Oikealla) Ikkunat kaipaavat ulkopuolelta kunnostamista. Myös ulkoseinän maalaus ja rappaus ovat rapistuneet. Asuntolarakennuksen vastaavat ikkunat on kunnostettu ja ne vaikuttavat hyväkuntoisilta. Myös asuntolarakennuksen ikkunoiden sisäpuitteet on uusittu. Kuva 11. Hyväkuntoinen asuntolarakennus. 15

16 3.2 Käytävät ja porrashuoneet Koulurakennuksen aulat, käytävät ja porrashuoneet on alkujaan rakennettu kestävämmistä rakennusmateriaaleista kuin esim. luokkatilojen lattiapinnat. Tämän vuoksi alkuperäisinä säilyneitä rakennuksen sisäpintoja ovat ainoastaan mosaiikkibetoniset käytävien lattiapinnat sekä portaikot. Myös näiden tilojen muut pinnan (seinät ja katot) ovat muuttuneet alkuperäisestä. Kuva 12. Toisen kerroksen käytävä. Luokkahuoneiden ovet ja valaistus on uusittu. Katossa on akustointilevyt. Käytävän perällä näkyy myöhemmin lisätty siivouskomero. Vaikuttavinta pitkässä käytävässä on näkymät ikkunoista Kirkkovainiolle. Kuva 13. (Alhaalla vasemmalla) Vahtimestarin asunnon porraskäytävä. Kuva 14. (Alhaalla oikealla) Koulurakennuksen eteläinen porrashuone. Värimaailman alkuperäistä ilmettä ei ole tässä selvityksessä tutkittu. Työselityksessä väritys on määritelty hillityn vaaleaksi.. 16

17 3.3 Opetustilat, salit ja luokkahuoneet Luokkahuoneiden pintoja on uusittu erityisen paljon. Lattiapinnat on uusittu moneen otteeseen mm. homeongelmien vuoksi. Seinäpinnat on maalattu usein ja kattoon on asennettu akustointilevyjä ja uutta valaistusta. Toisen kerroksen luokkatilojen huonejako on säilynyt alkuperäisenä kiintokomeroita ja kateedereja myöten. Ensimmäisessä kerroksessa sen sijaan luokkahuoneiden käyttötarkoitusta on muutettu ja huonejakokin on muuttunut. Liikuntasalia on kunnostettu mm. sisäkaton rakenteet, valaistus ja salitekniikka on uusittu salin yhteydessä olevien tuoli- ja välinevarastoiden lattiapinta on alkuperäinen. Kuva 15. Luokkahuoneiden pintoja on uusittu vaikka tilajako on säilynyt alkuperäisenä. Kattoihin on lisätty akustointilevyjä, lattiat ovat pääosin muovimattoa. Kuva 16. Kaikissa toisen kerroksen luokkahuoneissa on säilynyt kateederit. 17 Kuva 17. Liikuntasalin katto ja valaistus on uusittu 1990-luvulla. Salin tekniikka mahdollistaa monipuolisen käytön erilaisiin esityksiin.

18 Koulun opetustilat ovat vuosikymmenten kuluessa laajentuneet alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan toisenlaisiin tiloihin. Alkuperäinen kirjasto on toiminut viimeksi musiikkiluokkana. Kirjaston alkuperäinen sisäänkäyntiporras on poistettu ja tilaan kuljetaan entisen opettajanhuoneen kautta tai entisestä oppilaiden pukuhuoneesta puhkaistun oven kautta. Myös alun perin polttoainevarastoksi kellariin tarkoitettu tila on otettu opetuskäyttöön erityisluokaksi 1970-luvulla. Tuolloin kirjaston kulkuyhteys muutettiin kuluksi erityisluokkaan, jonne alkujaan oli käynti ainoastaan kellarikerroksen käytävän puolelta. Erityisluokka on nykyisin bänditilana. Kuva 18. Erityisluokka on tehty kellarin varastotilaan. Nykyisin tila on bändin harjoituskämppänä. Entisestä vahtimestarin asunnosta on tehty käsityöluokka, ja nykyisin tila on yrityksen käytössä. vahtimestarin asunnon keittiökaapistot ovat säilyneet alkuperäisinä, ks. kappale Entiset kellarin wc-tilat on myös muutettu opetustilaksi, englannin luokaksi, 1990-luvulla. Kellaritiloihin tehtyjen opetustilojen kosteusongelmat ovat olleet hankalia. Kuva 19. Entiset tyttöjen ja poikien wc-tilat on yhdistetty kieltenopetustilaksi. Opetustilana kellari on ollut haasteellinen kosteusongelmien vuoksi. Entiset sisäovet ovat paikoillaan. Myös molempien vessojen porrasaskelmat ovat paikoillaan, vaikka toisen wc:n ulko-ovi onkin suljettu. 18

19 3.4 Varastotilat, tekniset tilat ja kellari Sekundäärisissä tiloissa, kuten varastoissa, kellarikerroksessa yleensä ja teknisissä tiloissa, muutokset ovat olleet melko vähäisiä. Tilat ovat kalkittuja tai ohuesti rapattuja tiilipintaisia huonetiloja, joissa on betonilattiat. Vanhat väliovet ovat säilyneet kellarissa lakuperäisinä. Kuva 20. Kellarin käytävätilaa. Kuva 21. Pannuhuoneessa vanhat lämmitysuunit on säilytetty varajärjestelminä (yllä ja alla vasemmalla). Kuva 22. Kuva yllä oikealla; kellari kärsii jatkuvasta kosteudesta. Liukuovi hakesiiloon. Vasemmalla öljysäiliö. 19

20 3.5 Merkittävimmät säilyneet rakennusosat Vaikka koulurakennusta on uusittu sisäpinnoiltaan, on alkuperäisinä säilyneitä tiloja ja rakennusosiakin runsaasti. Merkittävimmät alkuperäisinä säilyneet tilat ovat portaikot ja ylemmän kerroksen luokkahuoneiden käytävä. Näiden lisäksi on paljon rakennusosia, kuten väli- ja ulko-ovia, ikkunoita, komeroita ja kaiteita, jotka ovat säilyneet alkuperäisinä Ikkunat ja ovet Koulurakennuksen ikkunat ovat pääasiassa epäsymmetrisesti jaoteltuja ja neliruutuisia. Juhlasalin ikkunat ovat luonnollisesti kookkaampia 8-ruutuisia ja ullakon ja kellarin ikkunat puolestaan pienempiä (pitkillä sivuilla kaksiruutuisia, päädyissä pyöreitä tai puolipyöreitä). Komeita funkishenkisiä ikkunajaotteluja on päätyihin sijoittuvissa porrashuoneissa. Kuten edellä on mainittu ikkunoiden sisäpuitteet ovat pääosin uusittu, mutta alkuperäisessä asussa olevia ikkunoita on vielä muutamia jäljellä kellarikerroksessa ja ullakolla. Kuva 23. Matalamman siipiosan ullakon päätyikkuna (yllä vasemmalla) ja kellarikerroksen käytävän alkuperäinen ikkuna. 20

21 Koulurakennuksessa on myös erityisen hyvin säilyneitä ulko- ja väliovia. Lasilliset ulko-ovet ovat tummiksi petsattuja tammiovia. Kuva 24. Pääsisäänkäynnin alkuperäiset tammiovet on petsattu tummiksi. Oikealla on entinen kirjaston sisäänkäynti, josta nykyisin on kulku kellarissa sijaitsevaan entiseen erityisluokkaan(nykyisin bändikämppä). Myös sisäänkäyntikatos ja sen alla oleva kivinen (graniittia) ulkoportaikko ovat alkuperäiset. Kuva 25. Vasemmalla alun perin kirjaston tamminen ulko-ovi, keskellä varaston koivuvaneriovi 1. kerroksen käytävän varrelta ja oikealla yksi kolmesta pääsisäänkäynnin tuulikaapin mäntyisestä sisäovesta. 21

22 Kuva 26. Kellarin väliovet ovat alkuperäisiä peiliovia. Myös maalaus lienee alkuperäinen Portaat ja kaiteet Koulurakennuksen hyvin säilyneistä rakennusosista on mainittava myös sisätilojen portaat. Ala-aulan pääportaikko on komea yhä, vaikka aulatiloja on pienennetty wc-tilojen sijoittelulla ja aula nykyisellään toimii varastotilana. Pääportaikon askelmat ovat mosaiikkibetonia ja kaiteet ovat metalliset pinnakaiteet. Profiililtaan pyöreät käsijohdepuut on kauniisti taivutettu. Kuva 27. Pääportaikko ala-aulasta. 22

23 Kuva 28. Porrasaskelmat ovat hyvin säilyneet mosaiikkibetoniset. Käsijohde on kauniisti taivutettu. Eteläpäädyn portaikossa kaiteen pinnat ovat punaiset. Kuva 29. Yläaulan kaide tekee mutkan ikkunan edessä. 23

24 3.5.3 Lattiat Alkuperäiset mosaiikkibetonilattiat ovat säilyneet ylemmän kerroksen käytävällä ja osin alemman kerroksen käytävälläkin. Aulan mosaiikkibetonilattia on säilynyt ainoastaan ylätasolla, mutta alatasolla lattia on uusittu 2000-luvulla kivilaattalattiaksi. Kuva 30. Pääaulassa lattia on uusittu Kalusteet Koulurakennuksessa on jäljellä jonkin verran alkuperäisiä kiinto- ja irtokalusteita. Pääosa kalusteita on uusittu ja nykyisin koulu toimii muilta koulukiinteistöiltä tuotujen kalusteiden varastona. Luokkahuoneissa ja kansliassa on jäljellä kiinteät komerot ja niiden alkuperäiset lakatut viilupintaiset laakaovet. Rehtorin kanslian eteisessä on myös alkuperäinen naulakko. Kuva 31. Rehtorin kanslian naulakko ja komeropari luokkahuoneesta. 24

25 Kuva 32. Käytävillä olevat vesikalusteet (juoma-automaatit ja altaat) on uusittu jossain vaiheessa. Ensimmäisen kerroksen käytävästä erotetussa varastotilassa on kaunis vitriinikaappi ja karttateline. Kuva 33. Entiset vahtimestarin asunnon alkuperäiset keittiökaapistot ovat säilyneet. Ne ovat toimineet käsityöluokan kalusteina ja nyt yrityksen keittiötilassa. 25

26 4 YHTEENVETO Alavieskan kansakoulun lisärakennukseksi alkujaan rakennettu koulurakennus on säilynyt monin osin alkuperäisessä asussa. Sen ulkopuolelle ei ole tehty juurikaan muutoksia, ja rakennus on asettunut kirkonkylän rakennetussa kulttuuriympäristössä paikoilleen. Rakennusta pidettiin sen valmistuttua jopa liian komeana pienen paikkakunnan kirkonkylälle, mutta tämän päivän taajamakuvaan se istuu erottamattomana osana. Hyvin hoidettu asuntolarakennus on myös taajamakuvallisesti tärkeä. Koulu- ja asuntolarakennuksen sijainti vuonna 1948 valmistuneen kirkon vieressä on taajamakuvallisesti merkittävä. Rakennukset muodostavat yhdessä kirkon luoteispuolella sijaitsevan Kalliomäen liikerakennuksen kanssa vahvan jälleenrakennuskauden kerrostuman. 4.1 Arvio säilyneisyydestä Koulurakennuksen ulkoasu on säilynyt pääosin alkuperäisenä. Sisätiloissa muutokset ovat olleet suurempia. Keskeisinä säilytettävinä ja osin ennallistettavina asioina nousevat esiin aulatila, portaikot sekä ovet ja alkuperäiset ikkunat. Pääosa opetustiloista on muutettu niin käyttötarkoitukseltaan kuin pintamateriaaleiltaan moneen kertaan, eikä niissä ole alkuperäisiä pintoja tai rakennusosia jäljellä. Koulun sisäilmaongelmat ovat edellyttäneet monia korjaustöitä, joiden jäljet erottuvat selvästi. Lopullisesti kosteusongelmia ei koululla ole ratkaistu ja tulevassa käytössä tämä korjaustarve on otettava huomioon. 4.2 Huomiotavat asiat asemakaavaa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa Koulurakennuksen käyttötarkoitus voi tulevaisuudessa olla moninainen. Tilat ovat helposti muokattavissa erilaisiin tarkoituksiin. Rakennuksen laajentaminen ei ole ensisijaisesti suositeltavaa sen taajamakuvallisesti merkittävän ja selkeäpiirteisen hahmon vuoksi. Tila rakennuksen ympärillä tulee säilyä koulun käytössä ja urheilukäytössä. Ja toisaalta, kun rakennusta ei ole sen koulutoiminnan aikana muutettu, ei ole perusteltua muuttaa sitä nytkään, kun rakennus saa uusia käyttötarkoituksia. Rakennuksen selkeä, funktionalistinen hahmo on taajamakuvallisesti merkittävä, ja se on pyrittävä sellaisena säilyttämään. Asemakaavassa rakennukselle voisi antaa suojelumääräyksen, jonka tarkoituksena on säilyttää ulkoasu alkuperäisellään. Myöhempiä lisäyksiä, joita tulisi poistaa ja siten palauttaa rakennus alkuperäiseen asuun, ei ulkoasussa juuri ole. Tarpeettomaksi jäävä erillinen savupiippu koulun pohjoissivulla voisi olla tällainen poistettava elementti. Asemakaavamääräyksiä, jotka puuttuvat rakennuksen sisätiloihin tulee harkita. Aulatilan palauttaminen entiseen väljyyteen poistamalla wc-tilat olisi perusteltua, mutta mikäli käyttötarkoitus ei ole julkinen, eivät palauttavat toimenpiteetkään pääse julkisesti esille. Rakennuksessa säilyneet alkuperäiset ovet ja ikkunat ovat kauniita, mutta niiden säilyttämiseksi annettavien määräyksien sitovuutta ja sisältöä tulee harkita tarkoin. Tärkeintä olisi saada rakennukselle uusi, sopiva käyttötarkoitus, ei jäädyttää sitä koulumuseoksi. 26