PALAUTERAPORTTI KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 1. Kaavaluonnos LIITE 8a

Transkriptio

1 KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA PALAUTERAPORTTI Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville alkaen. Suunnitelma on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan ja sitä voidaan tarvittaessa päivittää. Suunnitelmasta ei ole esitetty yhtään mielipidettä. 1. Kaavaluonnos Valmisteluvaiheen aineisto asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana luonnoksesta saatiin 25 osallisten suullista tai kirjallista mielipidettä ja myöhemmin vielä yksi kirjallinen mielipide. Viranomaislausunnot korvattiin viranomaisneuvottelulla, joka järjestettiin Kaavaluonnoksen nähtävilläolon yhteydessä ja sen jälkeen järjestettiin lisäksi useita ylimääräisiä tiedotus- ja esittelytilaisuuksia ja neuvotteluita, joissa osallisille, kunnan luottamushenkilöille ja keskeisille viranomaisille varattiin mahdollisuus jättää suunnitelmasta kirjallista tai suullista palautetta. Osayleiskaavaluonnos Kohteet ja alueet, joihin luonnoksen nähtävilläoloaikana saatu palaute kohdistui, on merkitty kartalle punaisella rajauksella. Palautteen numerointi viittaa tässä palauteraportissa käytettyyn numerointiin. 1

2 2.1 Yhteinen vastine uusien rakennuspaikkojen määrää ja sijoittumista koskeviin mielipiteisiin Seuraavaan vastineeseen on kirjattu kootusti useimmissa mielipiteissä esitettyjä uudisrakentamisen määrää ja sijoittumista koskevia huomautuksia koskevat perustelut. Uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen jo rakentuneiden alueiden ulkopuolella Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä (yleiskaavan sisältövaatimukset) määrätään, että yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö, rakennetun ympäristön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Yleiskaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava sekä muut laaditut selvitykset ja suunnitelmat. Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevissa valtakunnallisissa alueidenkäytön erityistavoitteissa todetaan, ettei ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön, eikä hyviä ja laajoja metsäalueita tule pirstoa muulla maankäytöllä. Kaavaluonnokseen liittyneen maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen sekä vuonna 2012 laaditun yksityiskohtaisemman maisema-analyysin ja maisemallisten maankäyttösuositusten mukaan Kaasmarkun maisemarakenne on säilynyt erittäin hyvin 1800-luvulta lähtien. Maisemaselvityksen mukaan tyypillisiä piirteitä Kaasmarkun maisemakuvalle ovat mm. maiseman hahmottuminen ja rajautuminen Kaasmarkunjoen rantapuuston ja metsäisten saarekkeiden ympäröiminä osakokonaisuuksina, metsäsaarekkeiden välistä avautuvat näkymät viljelysmaisemaan sekä rakentamisen keskittyminen metsäisille saarekkeille. Selvitysten mukaan peltoaukeat tulee jatkossakin säilyttää avoimina ja metsäsaarekkeista muodostuvat maisemarajat yhtenäisinä. Maisemallisten maankäyttösuositusten osalta suunnittelualue jaettiin neljään luokkaan, joita ovat maiseman kannalta rakentamiseen hyvin, kohtalaisesti, heikosti ja erittäin huonosti soveltuvat alueet. Maankäyttösuositusten reunaehdoiksi on lisäksi otettu mukaan valtatien 11 melualue (noin 170 metriä tien keskilinjan molemmin puolin) sekä joen rantavyöhyke (taajama- ja maisemarakenteesta riippuen noin metriä). Selvityksessä maiseman kannalta hyvin uudisrakentamiseen soveltuvaksi alueeksi arvioitiin Fatiporin itäpuolelle sijoittuva laajahko metsäalue. Maiseman kannalta kohtalaisesti uudisrakentamiseen soveltuviksi alueiksi arvioitiin yksi Fatiporin koillispuolelle sijoittuva pienialaisempi metsäalueen osa, sekä yhteensä viisi Kivialhontien, Kaasmarkuntien ja Alamäentien varsille sijoittuvaa metsäsaareketta. Kaavaluonnoksessa nämä alueet oli osoitettu erillispientalovaltaisiksi alueiksi (AO) sekä maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MY-alueiden rakentamiseen soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös nykyiset avohakkuualueet, joiden osalta maisema korjaantuu puuston kasvaessa ennalleen. Maisemaselvityksen mukaan rakennuspaikkojen lisääminen on mahdollista em. hyvin tai kohtalaisesti rakentamiseen soveltuvilla alueilla. Muut suunnittelualueen rakentamattomat osat arvioitiin joko heikosti tai erittäin huonosti uudisrakentamiseen soveltuviksi. Metsäsaarekkeille sijoittuvan uudisrakentamisen edellytyksenä kuitenkin on, että Kaasmarkun pitkään säilynyt, maakunnallisesti ja valtakunnallisestikin kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemarakenne säilyy myös tulevaisuuden sukupolville. Tästä johtuen maiseman kannalta merkittäviä peltoaukeita ja metsäsaarekkeita ei voida ottaa kokonaan rakentamisen piiriin, ja alueelle laadittavissa yleis- ja asemakaavoissa ne on jatkossakin osoitettava MAja MY-alueiksi. Uusien rakennuspaikkojen määrä suhteessa väestönkehitysarvioon ja maankäytön kehityskuvaan Valtakunnallisten alueidenkäytön erityistavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Voimassa olevan Ulvilan keskustaajaman yleiskaavan yhteydessä hyväksytyn ja koko kaupungin kehittämistä ohjaavan mitoitusselvityksen mukaan väkiluvun ennustetaan vähenevän erityisesti keskustaa- 2

3 jaman ulkopuolisilla alueilla. Koko kaupungin väkiluku on vähentynyt vv noin 490 henkilöllä ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan asukasluku laskee edelleen vuoteen 2030 mennessä vielä noin 420 henkilöllä. Mikäli väestönkehitys on ennustetun mukainen, Kaasmarkun taajaman asukasluku laskee vuoteen 2030 mennessä noin 8 henkilöllä ja Kaasmarkun postinumeroalueen (29310) asukasluku noin 18 henkilöllä. (Tilastokeskuksen määritelmän mukaan taajama on asutus- ja rakennustihentymä. Taajamaksi määrittelyn edellytyksenä on riittävän tiheä rakennuskanta, rakennusten kerrosalamäärä ja vähintään 200 asukasta.) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua koskevissa tavoitteissa pyritään edistämään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueiden käytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, ja olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria tulee hyödyntää kestävällä tavalla taajamarakenteen eheyttämisessä. Suunnittelualueen maankäytön kehityskuva keskittyy toisaalta nykytilanteen säilyttämiseen ja toisaalta kylän hallittuun tiivistämiseen. Osayleiskaavaluonnoksessa jo asemakaavoitetun tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetun alueen ulkopuolelle oli osoitettu yhteensä 31 erillispientaloille ja 38 maatilojen talouskeskuksille tarkoitettua rakennuspaikkaa, joista uusia tai toistaiseksi rakentamattomia oli yhteensä kuusi kappaletta. Lisäksi osayleiskaavaa seuraavan asemakaavoituksen yhteydessä Fatiporin laajennusalueelle on tavoitteena osoittaa noin 30 uutta pientalotonttia. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä on laadittu sekä Tilastokeskuksen väestöennusteeseen perustuva että vallitsevasta kehityssuunnasta poikkeava väestönkehitysarvio, sekä niihin liittyvä asuinkerrosalan lisärakentamisen tarpeen mitoituslaskelma vuoteen 2030 saakka. Laskelmassa on huomioitu asukasluvun muutosten ohella myös asumisväljyyden kasvusta johtuva lisärakentamisen tarve (noin 5 as-km2/hlö), joka arvioitiin alueen nykyisen asumisväljyyden perusteella VTT:n ennustetta suuremmaksi. Mitoituslaskelman perusteella Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestönkehitys synnyttäisi koko Ulvilan kaupungin alueella noin as-k-m2:n, Kaasmarkun taajamassa noin 45 as-k-m2:n ja Kaasmarkun postinumeroalueella noin 105 as-k-m2:n vuotuisen lisärakentamisen tarpeen. Kaasmarkun taajaman ja Kaasmarkun postinumeroalueen osalta tutkittiin lisäksi kaksi ennusteesta poikkeavaa kehityssuuntaa: 0-kehitys, jossa asukasluku pysyisi nykyisellä tasollaan, sekä positiivinen kehitys, jossa kasvua olisi yksi asuntokunta (2,2 hlöä) vuodessa. 0-kehityksessä asuinkerrosalan lisärakentamisen tarve syntyy kokonaan asumisväljyyden kasvusta, joka olisi taajamassa yhteensä noin 69 as-k-m2:ä ja postinumeroalueella noin 161 as-k-m2:ä vuodessa. Positiivisen kehityssuunnan laskelman mukaan lisärakentamisen tarve olisi taajamassa yhteensä noin 190 as-k-m2:ä ja postinumeroalueella noin 282 as-k-m2:ä vuodessa. Yksinomaan asumisväljyyden kasvusta johtuvaa merkittävää lisärakentamistarvetta ei suunnittelualueella todennäköisesti tule missään vaiheessa syntymään. Koska ikääntyvän väestön määrä on Ulvilassa huomattavan suuri ja väestön ikääntyessä myös asuntokuntien koko pienenee, voi kotitalouksien määrä säilyä asumisväljyyden vääjäämättömästä kasvusta johtuen nykyisellään koko ennustejakson ajan. Uusien asuinkäyttöön osoitettavien alueiden tarpeen taustalla ovatkin ensisijaisesti kaupungin ja kylien tavoittelemat uudet asukkaat sekä nykyisten asukkaiden muuttoliike seutukunnan sisällä. Rakennusoikeuslaskelma Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen tehtiin MRL 72 :ssa tarkoitetulle rantavyöhykkeelle sijoittuvia tiloja koskeva ns. emätilatarkastelu ja siihen perustuva rakennusoikeuslaskelma, jonka lopputuloksena voidaan osoittaa kunkin emä- ja lohkotilan mahdollinen käyttämättömän rakennusoikeuden (rakennuspaikkojen) määrä. Tarkastelussa kunkin vuoden 1959 kiinteistöjaon mukaisen emätilan rantaviivan pituus kerrotaan ns. muuntokertoimella, joka ilmaisee kuinka suuri osuus rantaviivasta voidaan ottaa laskelmassa huomioon. Muuntokertoimen suuruus riippuu mm. vesistön laajuudesta sekä rantaviivan muodosta ja kokonaispituudesta. Näin saatu ns. muunnettu rantaviiva kerrotaan viranomaisten kanssa sovitulla mitoitusnormilla, joka ilmaisee kuinka monta asuntoyksikköä voidaan yhdelle muunnetun rantaviivan kilometrille sijoittaa. 3

4 Kaasmarkunjoen rantavyöhykkeellä rantaviivan muuntokertoimeksi tuli 0,25, eli ¼ rantaviivan todellisesta pituudesta voitiin ottaa laskelmassa huomioon. Mitoitusnormiksi sovittiin kunkin emätilan sijainnista riippuen joko 4 tai 6 asuntoyksikköä/rantaviiva-km. Emätilatarkastelun perusteella rantavyöhykkeelle sijoittuvien rakennuspaikkojen enimmäismäärä olisi koko suunnittelualueella yhteensä 17 kpl. Jo rakentuneita rakennuspaikkoja alueella oli kuitenkin jo 44 kpl, eli laskelmaan verrattuna yli 2,5-kertainen määrä. Lisäksi neljällä emätilalla todettiin olevan laskennallista rakennusoikeutta jäljellä vielä yhteensä viiden uuden rakennuspaikan verran. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 44 :n ja 137 :n muutokset Yleiskaavan jatkosuunnittelussa on huomioitava MRL 137 :ään sisältyneen kylä- ja maaseutualueita koskevan 3. momentin poistamista seuranneen siirtymäajan päättyminen ja MRL 44 :ään tehtyjen lisäysten vaikutukset osayleiskaavaan perustuvien rakennuslupien myöntämisedellytyksiin. MRL 44 :n nojalla yleiskaavaa voidaan jatkossa käyttää ainoastaan asuin- ja lomarakentamiseen liittyvien rakennuslupien perusteena. Lisäksi määräyksen voimassaolo on rajoitettu enintään 10 vuoteen kaavan voimaantulosta. Poikkeuksena tästä on MRL 72 :n mukainen rantavyöhykkeelle sijoittuva rakentaminen, jota edellä mainittu 10 vuoden voimassaoloaika ei koske. Rantavyöhykkeen osalta rakennusoikeus on tutkittu em. emätilatarkasteluun perustuvalla rakennusoikeuslaskelmalla. Lainsäädännön muutokset vaikuttavat kaavaluonnoksessa esitettyihin AO-, AM- ja TY-alueiden kaavamääräyksin siten, että mahdollisuus myöntää osayleiskaavaan perustuvia rakennuslupia TY-alueelle poistuu. Lisäksi AO- ja AM-alueiden rakentamista koskevia määräyksiä täydennetään siten, että yleiskaavan ohjausvaikutuksen voidaan katsoa täyttävän MRL:n edellytykset. Suunnittelutarveratkaisut Kaavan luonnosvaiheen nähtävilläoloaikana suunnittelualueella oli voimassa vuonna 2002 voimaan tulleen Ulvilan rakennusjärjestyksen määräys, jonka nojalla koko alue oli MRL 16 :ssä tarkoitettua suunnittelutarvealuetta. Tämän määräyksen voimassaolo on kuitenkin päättynyt , kun MRL 16.3 :n mukainen 10 vuoden määräaika umpeutui. Joissain mielipiteissä esitettiin, että osayleiskaava-alueelle tulisi voida jatkossakin myöntää suunnittelutarveratkaisuihin perustuvia rakennuslupia. Osayleiskaavan voimaantuloa seuraavan 10 vuoden aikana näin ei kuitenkaan voida menetellä, sillä rakentamisen tulee perustua joko voimassa olevan osayleiskaavan tai asemakaavojen perusteella myönnettäviin rakennuslupiin. Mahdollinen kaavoista poikkeava rakentaminen ratkaistaan MRL :n mukaisten poikkeamismenettelyiden kautta. Yhteenveto Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, yleiskaavan sisältövaatimusten ja maisemaselvityksen mukaisesti Kaasmarkun osayleiskaavassa pyritään tiivistämään ja eheyttämään yhdyskuntarakennetta osoittamalla uutta erillispientalovaltaista aluetta jo olemassa olevan Fatiporin asutuskeskittymän välittömään läheisyyteen, sekä vaalimaan maisemaa ja luonnonarvoja säilyttämällä peltoaukeat ja metsäsaarekkeet rakentamattomina ja eheinä. Uudet asuinkäyttöön osoitettavat alueet korvaavat poistuvaa rakennuskantaa, ja tarjoavat vaihtoehtoisen asumisympäristön Ulvilan keskustaajaman asuinalueille. Edellä esitettyjen perusteluiden ja laskelmien pohjalta voidaan todeta, että osayleiskaavaan perustuvien rakennuspaikkojen lisääminen ei ole asukasluvussa tapahtuvien muutosten tai asumisväljyyden kasvun vuoksi tarpeen. Osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen ja kaupunginhallituksen tekemän linjauksen perusteella rakennuspaikkojen määrää päätettiin kuitenkin lisätä. Kaupunginhallituksen linjaukseen perustuvat uudet rakennuspaikat on valittu siten, että tilojen pintaala mahdollistaa vähintään 1 ha:n suuruisten rakennuspaikkojen muodostamisen. Lisäksi kohdealueiden tuli sijoittua vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuville metsäalueille. Nämä kriteerit täyttävien tilojen omistajia on kuultu ennen uusien rakennuspaikkojen lisäämistä kaavaan. 4

5 Uusia rakennuspaikkoja tullaan osoittamaan myös emätilatarkastelun ja rakennusoikeuslaskelman tulosten perusteella. Kokonaisuutena rantavyöhykkeelle sijoittuvien rakennuspaikkojen määrä on kuitenkin jo ylitetty moninkertaisesti, mistä johtuen laskelmaan perustuvat uudet rakennuspaikat tullaan osoittamaan ensisijaisesti rantavyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuville emätilojen osille. Edellä mainittujen uusien rakennuspaikkojen lisäksi maatilojen talouskeskusten alueella tullaan sallimaan sukupolvenvaihdokseen liittyvä uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen erillispientalon lisärakentaminen. Uusien rakennuspaikkojen kokonaismäärän ja sukupolvenvaihdokseen liittyvän toisen asunnon rakentamismahdollisuuden osalta on kuitenkin huomattava, että tehdyt lisäykset ovat merkittävästi alueen väestönkehitysarviosta poikkeavia ja tämän vuoksi myös MRL:n ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastaisia. Vaikka alueen väestönkehitys kääntyisi tilastokeskuksen ennusteeseen verrattuna jopa täysin päinvastaiseksi, pelkästään tavoitteena oleva asemakaavatonttien määrä riittäisi kattamaan uusien rakennuspaikkojen tarpeen vähintään vuoteen 2030 saakka. Osayleiskaavan voimaantuloa seuraavan 10 vuoden määräajan päättymisen jälkeen voidaan suoraan osayleiskaavaan perustuvia rakennuslupia myöntää ainoastaan MRL 72 :ssä tarkoitetulle rantarakentamiselle. Rantavyöhykettä ja asemakaavoitettuja alueita lukuun ottamatta osayleiskaava-alueesta tulee suunnittelutarvealuetta suoraan MRL 16 :n perusteella, jolloin rakentamisen ohjaamisessa tullaan todennäköisesti palaamaan suunnittelutarveratkaisuihin perustuvaan lupamenettelyyn. 2.2 Kooste kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saadusta palautteesta ja siihen laaditut vastineet 1. Elisa Hatanpää on esittänyt, että hänen omistamalleen tilalle Etukallio tulisi osoittaa erillispientalovaltaista aluetta (kaavamerkintä AO) ja alueelle tulisi osoittaa yksi rakennuspaikka. Hatanpää on saanut tilan perintönä vanhemmiltaan siinä tarkoituksessa, että voi rakentaa suvun maille asunnon. Perusteluina hän esittää lisäksi, että rakentamalla tilalle ympäristöön sopivaa rakennuskantaa, edistetään parhaiten myös alueella muutoin esiintyviä erityisiä ympäristöarvoja. Osayleiskaavaluonnoksessa tila on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tilan pinta-ala on yli 1ha, mutta se sijoittuu suurimmaksi osaksi Kaasmarkunjoen rantavyöhykkeelle ja maiseman kannalta heikosti rakentamiseen soveltuvaksi arvioidulle alueelle. MY-alueen kaavamääräystä voidaan kuitenkin muuttaa siten, että alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 2. Aino Haasjoki on esittänyt, että hänen omistamalleen tilalle Takakallio tulisi osoittaa erillispientalovaltaista aluetta (AO) ja alueelle tulisi osoittaa yksi rakennuspaikka. Haasjoki on saanut tilan perintönä vanhemmiltaan siinä tarkoituksessa, että voi rakentaa suvun maille asunnon. Rakennuspaikalle kulku tulisi olemaan Alatien yksityistietä pitkin. Osayleiskaavaluonnoksessa tila on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tilan pinta-ala on yli 1ha, mutta se sijoittuu suurimmaksi osaksi Kaasmarkunjoen rantavyöhykkeelle ja maiseman kannalta heikosti rakentamiseen soveltuvaksi arvioidulle alueelle. MY-alueen kaavamääräystä voidaan kuitenkin muuttaa siten, että alueella sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 3. Matti Setälä esittää omistamaansa tilaa Virtala merkittäväksi AO-merkinnällä. Setälän mukaan sotien jälkeen tehdyssä lohkomisessa tila on osoitettu asuinrakennuksen tontiksi Suoliston kartanon työntekijöitä ajatellen. Vaikka kartanolla ei enää tarvita suuria määriä työntekijöitä, Setälän mukaan alueelle rakentaminen tulisi silti olla mahdollista, jotta voidaan tukea kylän perinteistä rakentumista ja palveluiden säilymistä. Rakennuspaikka on yksi Kylä-Ulvilan kartoittamista Suoliston kylän rakennuspaikoista. 5

6 Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tilan pinta-ala on noin 0,5 ha ja se sijoittuu avoimen peltoaukean reunaan, joka on arvioitu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvaksi. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 4. Anita ja Reijo Kannisto esittävät, että heidän omistamalleen tilalle Leppälahti tulisi osoittaa rakennuspaikka tai kaavamerkinnällä mahdollistaa uudisrakennuksen rakentaminen. Kannistojen suunnitelmissa on rakentaa vanhuudenpäiviksi talo Anita Kanniston syntymäpaikalle tyttären naapuriin. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tilan osayleiskaavan suunnittelualueelle sijoittuvat osat ovat avointa peltoaukeaa, joka on arvioitu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvaksi. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 5. Asta Rintamaa esittää mielipiteessään, että hänen omistamansa tila Hietala osoitetaan maatilojen talouskeskusten (AM) alueeksi, kuten tien eteläpuoleinen alue on osoitettu, ja sille sallitaan myös asuinkäyttöön soveltuvan rakennuksen rakentaminen. Alueella sijaitsee maatilan saunarakennus, jota on tarkoitus laajentaa ympärivuotiseen ja mahdollisesti pysyvään asumiseen. Vastine: AM-aluetta voidaan laajentaa tilalle mielipiteessä esitetyllä tavalla. Lisäksi AMalueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Uutta erillistä rakennuspaikkaa ei kuitenkaan voida osoittaa, koska emätilatarkastelun perusteella tilalla ei ole riittävästi rantaviivan pituuteen perustuvaa laskennallista rakennusoikeutta. Lisäksi ko. tilan kanssa osittain samalle AM-alueelle sijoittuvan tilan laskennallinen rakennusoikeus on jo käytetty. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 6. Eija Kannisto esittää omistamalleen tilalle Tuulihaukka osoitettavaksi rakennusoikeutta vähintään yhdelle uudelle asuinrakennukselle nykyisen maatilakeskuksen lisäksi. Lisäksi hän esittää AM-merkinnän ulottamista koko tilan haka-alueelle. Kannisto katsoo, että tilalle tulisi voida rakentaa myös tilan jatkajan tai vaihtoehtoisesti vanhenevan polven asunto maatilan sukupolvenvaihdosta varten. Vastine: Tilan pinta-ala on yli 1ha, mutta siihen kuuluvat haka- ja peltoalueet on arvioitu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuviksi. Kaavassa osoitettua AM-aluetta voidaan kuitenkin laajentaa jonkin verran etelän suuntaan. Lisäksi AM-alueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen, mutta uutta erillistä rakennuspaikkaa ei voida ko. tilalle osoittaa. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 7. Riku Laukamo vaatii omistamalleen tilalle Joenranta rakennusoikeuden lisäämistä yhdelle asuinrakennukselle nykyisen maatilakeskuksen lisäksi. Perusteluina hän esittää, että tilalle tulisi voida rakentaa sukupolven vaihdosta varten myös tilanjatkajan tai vaihtoehtoisesti myös vanhenevan polven asunto. Vastine: AM-alueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Uutta erillistä rakennuspaikkaa ei kuitenkaan voida osoittaa, koska emätilatarkastelun perusteella tilalla ei ole riittävästi rantaviivan pituuteen perustuvaa laskennallista rakennusoikeutta. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 8. Eija Koivuniemi (perikunnan edustaja) esittää kahden loma-asuntopaikan osoittamista perikunnan tilalle Rantala. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Emätilatarkastelun mukaan tilalla ei ole riittävästi rantaviivan pituuteen perustuvaa laskennallista rakennusoikeutta. Lisäksi tila sijoittuu valtatien 11 melualueelle ja maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvalle peltoalueelle. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 6

7 9. Eila ja Heikki Rotkus esittävät tilan Rotkus alueelle mielipiteen liitteenä olleeseen karttaan merkityille paikoille asuinrakennuspaikkoja, sekä joen rannassa sijaitsevalle tilalle asuinrakennuspaikan lisäksi myös mahdollisuutta rantarakentamiseen. He toivovat rakennuspaikkoja lapsenlapsilleen. Perusteluiksi he esittävät, että Rotkus on yksi Kaasmarkun kantatiloista ja heille on tärkeää Kaasmarkun elinvoimaisuuden ja palveluiden säilyminen. Siksi he näkevät, että väljiä ja erilaisia rakennuspaikkoja tulisi olla tarjolla. Vastine: Emätilatarkastelun mukaan tilan alueella on laskennallista rakennusoikeutta jäljellä yhdelle uudelle rakennuspaikalle, mutta mielipiteessä tarkoitettu paikka Kaasmarkujoen rannalla sijoittuu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Uusi korvaava rakennuspaikka voidaan osoittaa Kaasmarkuntien eteläpuolelle sijoittuvalle tilan palstalle (mielipiteen liitteenä olleessa kartassa kohde nro 1), joka sijoittuu maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuvalle metsäalueelle. Muut osayleiskaavan suunnittelualueelle sijoittuvat tilan palstat eivät tule kyseeseen, koska ne sijoittuvat joko melualueelle, asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle ja/tai maisemaselvityksen mukaan maiseman kannalta erittäin huonosti tai heikosti rakentamiseen soveltuville alueille. AT/s- alueen rajaukseen Haukantien pohjoispäässä (mielipiteen liitteenä olleessa kartassa kohde nro 2) voidaan tehdä mielipiteessä esitetty muutos. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, ja mahdollinen rakennuspaikkojen lisääminen voidaan ratkaista vain asemakaavamuutoksen kautta. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 10. Juhani ja Pirkko Kaukonen esittävät, että Kaasmarkunjoen rannalle sijaitsevalle AM-alueelle ( , Kaukoranta) tulee osoittaa rakentamisoikeus vähintään yhdelle uudelle asuinrakennukselle nykyisen maatilakeskuksen lisäksi. Lisäksi AM-merkintä joen rannalla tulee ulottaa tilan koko Suolistontien ja joen väliselle alueelle. Perusteluiksi he esittävät, että nyky-yhteiskunnassa toivotaan vanhenevan väestön asuvan mahdollisimman pitkään omassa asunnossaan ja näin ollen tarvitaan nuorempien apua. Kahden sukupolven asuntojen läheisyys tukee sukupolvien välistä kanssakäymistä, sosiaalisen turvaverkoston olemassaoloa ja perinteistä maaseutukylän rakennetta. Maatilan sukupolvenvaihdostilanteessa tulee voida rakentaa joko jatkaville nuorille tai vanhemmalle polvelle oma asuntonsa. Kaukoset esittävät mielipiteessään lisäksi, että Haapakumpuun Alamäentien varteen ( , Haapakumpu) on palautettava varastorakennustontti, jonne on ollut suunniteltuna varastorakennus hyvän liikenteellisen sijaintinsa vuoksi. Vastine: AM-alueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Uutta erillistä rakennuspaikkaa ei kuitenkaan voida osoittaa, koska emätilatarkastelun perusteella tilalla ei ole riittävästi rantaviivan pituuteen perustuvaa laskennallista rakennusoikeutta. AM-aluetta voidaan myös laajentaa hieman lännen ja etelän suuntaan, mutta kuitenkin siten, että peltomaisemaa jää avoimeksi myös Suolistontien pohjoispuolelta. Tila sijoittuu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvalle maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA). Aluetta koskevaa kaavamääräystä voidaan kuitenkin muuttaa siten, että MA-alueelle on mahdollista rakentaa maatalouden harjoittamiseen liittyviä talousrakennuksia (esim. varastot, aitat, auto- ja konesuojat). Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 11. Ulvilan Itäinen Maamiesseura I pj Juha Hämäläinen vaatii metsäalueita koskevia MY- ja M- merkintöjä muutettavaksi hyvien metsähoidollisten toimenpiteiden suorittamisen mahdollistamiseksi. Mielipiteen mukaan MY-kaavamääräys johtaa kohtuuttomaan tilanteeseen, eikä MRL:n 128 :n mukaista maisematyölupaa saa ulottaa koskemaan MY-merkittyjä alueita. Alueet ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä, jolloin mahdollisista hakkuista pitää riittää lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen toimittaminen Lounais-Suomen metsäkeskukselle. Alueella on voimassa myös PEFC -sertifikaatti, joka ohjaa metsän hyvään hoitoon. Kannattavan metsätalouden edellytyksenä on puuston uudistaminen päätehakkuuta käyttäen, minkä vuoksi avohakkuukielto tulee poistaa ja korvata maininnalla "metsää on alueella hoidettava PEFC -sertifikaatin vaatimusten mukaisesti". Maamiesseura perustelee vaatimus- 7

8 taan vedoten MRL 39 :ään, jonka mukaan maanomistajille ei saa aiheutua yleiskaavoituksesta kohtuutonta haittaa. Mielipiteessä esitetään lisäksi, että tiloille tulee osoittaa rakentamisoikeus vähintään yhdelle uudelle asuinrakennukselle nykyisen maatilakeskuksen lisäksi. MY-merkintää tulee muuttaa siten, että se mahdollistaa maaseutumaiseen asumiseen tarkoitettujen yksi- tai puolitoistakerroksisten pientalojen rakentamisen. Lisäksi M-, MA- ja MY-merkinnällä varustetuille alueille on mahdollistettava maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentaminen. Maamiesseura perustelee esitystään vireän kylän kehittämisellä, mahdollisuudella maaseutumaiseen rakentamiseen isommille vähintään 5000 m2:n metsäisille tonteille sekä karikkoisten mäkien suotuisilla rakentamisolosuhteilla ja perinteillä. Maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentaminen vain AM-merkityille alueille ei ole kaikkialla mahdollista tilanpuutteen ja maatalousliikenteen järjestelyjen takia. Vastine: MY-alueita koskevaa avohakkuukieltoa voidaan lieventää muuttamalla kaavamääräystä siten, että avohakkuita koskeva kohta poistetaan ja määräykseen lisätään maininta alueella voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisesta toimenpiderajoituksesta. Toimenpiderajoitus tarkoittaa, että maisemaa muuttavia toimenpiteitä kuten maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa. Lupa haetaan kaupungin rakennusvalvontaviranomaiselta ja lupaharkinnassa otetaan huomioon mm. maisemamuutoksen suuruus ja kesto, ympäristö, sijainti ja kaavamerkinnät. AM-alueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Lisäksi M-, MA- ja MY-alueilla voidaan sallia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. Lähes kaikki kaavaan lisättävät uudet rakennuspaikat sijoittuvat kaavaluonnoksessa MY-alueiksi osoitetuille metsäsaarekkeille, jotka vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan kuitenkin soveltuvat kohtalaisesti rakentamiseen. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Mainintaa PECF- sertifikaatin noudattamisesta ei voida lisätä kaavamääräyksiin. Ko. sertifikaatin vaatimuksissa ja kriteereissä kiinnitetään huomiota mm. ekologisesti arvokkaiden elinympäristöjen ja vesien suojeluun, nuorten metsien hoitoon, koulutukseen ja metsänhoidon ohjeisiin sekä luontaiselinkeinojen ja metsätalouden yhteensovittamiseen. Sertifikaatin vaatimukset eivät kuulu maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun, eikä sertifikaatin vaatimuksia ole laadittu arvokkaan kulttuurimaisema-alueen ominaispiirteiden säilymistä koskevien tavoitteiden näkökulmasta. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 12. MTK-Ulvila ry / Mikko Järvinen esittää mielipiteen, joka koskee MY-merkintää. Yhdistyksen mielestä talousmetsien käsittelyn rajaaminen erikseen kaavamääräyksellä saattaa osan kiinteistöistä eriarvoiseen asemaan. Maiseman säilymisen kannalta metsäkeskuksen suorittaman sääntelyn tulisi riittää. Lisäksi yhdistys huomauttaa, että asemakaavavarauksen tuntumaan jää useita toimivia tilakeskuksia, joiden toiminnan jatkuminen tulisi huomioida uuden asutuksen sijoittumisessa. Vastine: MY-alueita koskevaa avohakkuukieltoa voidaan lieventää muuttamalla kaavamääräystä siten, että avohakkuita koskeva kohta poistetaan ja määräykseen lisätään maininta alueella voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisesta toimenpiderajoituksesta. Muutosta koskevat perustelut on esitetty mielipiteestä 11 sekä kohdassa 2.1 annetuissa vastineissa. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Asemakaavoitetuiksi tarkoitetuille tai jo asemakaavoitetuille alueille sijoittuvien tilakeskusten osalta uuden asutuksen suhdetta ja vaikutuksia maa- ja metsätalouden sekä muun tiloilla harjoitettavan toiminnan asettamiin edellytyksiin tutkitaan osayleiskaavaa seuraavan asemakaavoituksen yhteydessä. 13. Kaasmarkun kyläyhdistys ry (50 allekirjoittanutta) esittää mielipiteessään, että Kaasmarkussa tulee olla tarjolla erikokoisia ja erilaisia rakennuspaikkoja. Rakentaminen tulisi olla mahdollista asemakaavoitettavan alueen lisäksi myös koko osayleiskaavan laadinta-alueella 3 km:n säteellä kyläkoulusta. Maaseutumaisen asuinrakentamisen mahdollistavilla merkinnöillä osoitetut rakennuspaikat tulisi sijaita erityisesti metsäsaarekkeilla. Suolistontien ja VT 11:n välisellä alueella täydentävä rakentaminen tulisi sallia. Alueella on yhdistyksen mukaan luontaisia rakennuspaikkoja vain ranta-alueella. Kyläyhdistys on toimittanut mielipiteeseen liittyvän kartan, jossa on esitetty uusia rakennuspaikkoja lisättäväksi yhteensä 28 kpl. Kyläyhdistys esittää myös, että alueille voitaisiin laatia paikallinen rakennusjärjestys, jolla rakentamista voidaan ohjata ja siirtää kustannusvastuuta esim. vesi- ja jätevesihuollosta uudisrakentajille. 8

9 Kyläyhdistys perustelee mielipidettään sillä, että rakentajat ovat kyselleet väljiä (yli 0,5 ha) rakennuspaikkoja kävelymatkan päässä kouluista. Yhdistyksen mukaan väljyys, oma rauha, kävelyetäisyys ja luontoyhteys ovat vahvuustekijöitä, joilla rakentamista tapahtuu heikoista palveluista huolimatta. Lisäksi kyläyhdistys mainitsee, että kylien rakenteeseen on aina kuulunut eri sukupolvien asuminen lähekkäin. Tästä syystä eri sukupolvien rakentaminen omalle maalleen tulee olla mahdollista. Kyläyhdistys perustelee asemakaavoitetun alueen ulkopuolisten rakennuspaikkojen lisäämistä sillä, että asemakaavan laatimiseen kuluu aikaa ja palveluiden turvaaminen on vaikeaa. Lisäksi yhdistys mainitsee, että yhdyskuntarakenne hajautuu kaava-alueen ulkopuolisille alueille, mikäli keskusta-alueelle ei osoiteta rakentamista laajemmin. Kyläyhdistyksen mukaan viemäriverkoston toiminta-alueesta on päätetty eivätkä näin ollen yleiskaava-alueen uudet rakennuspaikat aiheuta viemäriverkoston laajentamispaineita. Joukkoliikenteen reitit kulkevat myös yleiskaava-alueen kautta. Lisäksi Kaasmarkun kyläyhdistys esittää, että VT 11:n alitse tulisi osoittaa kevyen liikenteen yhteys Kyläraitilta Alamäentielle. Perusteluina yhdistys esittää, että alikulku vähentäisi koululaisten ja harrastajien kuljetustarvetta sekä lisäisi liikenneturvallisuutta. Kaasmarkun kyläyhdistys esittää myös, että yleiskaavaluonnoksen maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) ja maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) tulee muuttaa maaseutumaisen uudisrakentamisen ja metsänhoidollisten toimenpiteiden suorittamisen mahdollistaviksi. Avohakkuualueilta MY-merkinnät tulee poistaa tai muuttaa M-merkinnöiksi. Perusteluiksi yhdistys esittää, että parhaat rakennuspaikat sijaitsevat juuri metsäsaarekkeissa, kovalla maapohjalla, tulvarajan yläpuolella. Yhdistys huomauttaa myös, että osa metsäsaarekkeista on hakattu 15 vuoden sisällä paljaiksi. Pellon ja metsän rajassa metsän harventamismahdollisuus on välttämätön, jotta taataan tarpeeksi valoa pellon sadon kasvattamiseen. Yhdistyksen mielestä rakentamisen salliminen metsäsaarekkeissa vähentää painetta pelloille rakentamiseen ja säästää täten avointa peltomaisemaa. Kaasmarkun kyläyhdistyksen mukaan Fatiporin asuntoalueelta tulevan kevyenliikenteen väylän (Karjapolun) jatko kyläkoululle tulisi merkitä kaavaan ja rakentaa lähivuosina. Lisäksi yhdistys esittää, että Rukoushuoneenmäen linkkimastolle tulee osoittaa uusi paikka, ja yleisen uimarannan yhteyteen tulee varata mahdollisuus rantasaunan rakentamiseen. Vastine: Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen alueelle sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen lukumäärää on päätetty lisätä kohdassa 2.1 annetussa yhteisessä vastineessa esitetyllä tavalla. Lisäksi AMalueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Lähes kaikki uudet rakennuspaikat sijoittuvat mielipiteen liitekartalla osoitetuille metsäsaarekkeille, jotka oli kaavaluonnoksessa osoitettu MY-alueiksi, mutta jotka vuonna 2012 laaditun maisemaselvityksen mukaan kuitenkin soveltuvat kohtalaisesti rakentamiseen. M-, MA- ja MY-alueilla voidaan sallia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MY-alueita koskevaa avohakkuukieltoa voidaan lieventää muuttamalla kaavamääräystä siten, että avohakkuita koskeva kohta poistetaan ja määräykseen lisätään maininta alueella voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisesta toimenpiderajoituksesta. Tarkemmat em. muutoksia koskevat perustelut on esitetty mielipiteestä 11 sekä kohdassa 2.1 annetuissa vastineissa. Mielipiteessä esitetty kevyen liikenteen reitti Fatiporin asuntoalueelta kyläkoululle voidaan merkitä kaavakartalle ohjeellisella merkinnällä. Reitin tarkka sijainti ja toteutustapa ratkaistaan kuitenkin vasta alueen asemakaavoituksen ja sitä seuraavan katusuunnittelun yhteydessä. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Rakennusjärjestysten laatimisprosessista ja sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla, mutta useita erillisiä rakennusjärjestyksiä ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti voimassa (pois lukien kuntaliitosten jälkeiset tilanteet, joissa kuntakohtaiset rakennusjärjestykset ovat voimassa uuden yhteisen rakennusjärjestyksen laatimiseen saakka). Lisäksi rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Valtatie 11:n ja Alamäentien liittymän kohdalle ei ole osoitettu maakuntakaavassa eritasoliittymää, eikä eritasoliittymän rakentaminen ei ole tienpitäjän tavoitteena. Nämä seikat sekä asutuksen vähäinen määrä ja alikulkutunneleiden korkea kustannustaso huomioon ottaen esitystä valtatien alittavasta kevyen liikenteen alikulkutunnelista ei voida ottaa huomioon. 9

10 Rukoushuoneen mäellä sijaitseva tietoliikenteen masto sijaitsee DNA Oy:n omistamalla kiinteistöllä. Tietoliikenteen masto on rakennettu vuonna 1985 ja lupamenettely on ollut silloisen lain mukainen. Yhtiön tekninen tuki on ilmoittanut puhelimitse , ettei yhtiöllä ole nykytilaa muuttavia suunnitelmia Kaasmarkun alueella. Linkkimasto sijaitsee tällä hetkellä keskeisellä paikalla ja sen siirtäminen saattaisi aiheuttaa ongelmia matkapuhelinverkkoon ja dataliikenteeseen. Uimarannan alueella on voimassa oleva asemakaava, jossa alue on osoitettu kunnan tarpeisiin varatuksi lähivirkistysalueeksi. Osayleiskaavan VL-aluevaraus ei estä uimarantaa palvelevan saunarakennuksen toteuttamista. Rakennusluvan edellytykset on kuitenkin tutkittava ja ratkaistava asemakaavatasolla joko poikkeamismenettelyn tai kaavamuutoksen kautta. 14. Juha ja Vesa Hämäläinen esittävät, että Suolistontilan kellarin ja juuresvaraston osalta rakennusten säilyttämistä edellyttävä merkintä sr-2(17) tulee poistaa, koska rakennukset ovat huonokuntoisia eikä niitä voi enää käyttää turvallisesti. Maatilojen talouskeskusten alueelle tulee varata mahdollisuus rakentaa uusi asuinrakennus vanhojen lisäksi sukupolvenvaihdosten vuoksi. Lisäksi muualle tilan Mikolanmäki alueelle sekä tiloille Rajapelto, Koskenniemi ja Alakoveli on osoitettava kullekin tilalle 1-2 uutta AO-rakennuspaikkaa. Vaihtoehtoisesti MY- alueiden kaavamerkintää on muutettava siten, että se mahdollistaa maaseutumaiseen asumiseen tarkoitettujen yksi- tai puolitoistakerroksisten pientalojen rakentamisen. Puiden kaatoon vaadittavaa MRL:n 128 :n mukaista lupaa ei heidän mielestään tule ulottaa kaavassa merkityllä AM/s- alueella olevien yksittäisten puiden kaatoon tai talousmetsän harvennushakkuisiin. MY-merkinnän avohakkuita koskeva kielto tulisi kaavamääräyksistä poistaa ja korvata maininnalla "metsää on alueella hoidettava PEFC -sertifikaatin vaatimusten mukaisesti". M-, MA- ja MY-alueille on mahdollistettava maa- ja metsätaloutta palvelevien rakennusten rakentaminen. Rakentaminen on oltava mahdollista myös metsän reunaan tai pellolle, koska rakentaminen vain AM-alueille ei ole kaikkialla mahdollista tilanpuutteen ja maatalousliikenteen järjestelyjen takia. Lisäksi esitetään, että MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa ei saisi ulottaa koskemaan MY-merkittyjä alueita. Alueet ovat tavanomaisessa metsätalouskäytössä, jolloin mahdollisista hakkuista pitää riittää lakisääteisen metsänkäyttöilmoituksen toimittaminen Lounais-Suomen metsäkeskukselle. Esitettyjä muutoksia perustellaan mm. vireän kylän kehittämisellä, mahdollisuudella maaseutumaiseen rakentamiseen isommille vähintään 5000 m2:n metsäisille tonteille sekä karikkoisten mäkien suotuisilla rakentamisolosuhteilla. Hämäläiset pyytävät kirjallista vastinetta mielipiteisiin. Vastine: Esitys kellarin ja juuresvaraston sr-2-merkinnän (kohde nro 17) poistamisesta voidaan ottaa huomioon rakennusten huonon kunnon vuoksi. Tiloista Mikolanmäki, Koskenniemi ja Alakoveli sijoittuu yli 1ha:n suuruisia osia Kaasmarkunjoen rantavyöhykkeen ulkopuolelle ja maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuville alueille. Näille tiloille voidaan lisätä uudet AO-rakennuspaikat kohdassa 2.1 annetussa yhteisessä vastineessa esitetyllä tavalla. Lisäksi AM-alueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Tilalle Rajapelto ei uutta rakennuspaikkaa voida osoittaa, koska tilan osayleiskaavan suunnittelualueelle sijoittuvat osat ovat avointa peltoaukeaa, joka on arvioitu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvaksi. M-, MA- ja MY-alueilla voidaan sallia maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. MY-alueita koskevaa avohakkuukieltoa voidaan lieventää muuttamalla kaavamääräystä siten, että avohakkuita koskeva kohta poistetaan ja määräykseen lisätään maininta alueella voimassa olevasta maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisesta toimenpiderajoituksesta. Tarkemmat em. muutoksia koskevat perustelut on esitetty mielipiteestä 11 sekä kohdassa 2.1 annetuissa vastineissa Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Esitystä maisematyölupaa edellyttävän kohdan poistamisesta MY- tai /s-merkinnällä osoitettujen alueiden kaavamääräyksestä ei voida ottaa huomioon. MRL 128 :n mukaista lupaa koskeva määräys on sisällytetty kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokkaiden rakennettujen ympäristöjen ja maisemallisesti merkittävien metsäalueiden muodostamien kokonaisuuksien kaavamerkintään, jotta ympäristön ja maisemarakenteen arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen tuleville sukupolville voidaan turvata. Vuonna 2008 tehdyssä rakennuskulttuurin inventointityössä on todettu, että Mikolanmäen rakennusryhmällä on maisemallista 10

11 ja kulttuurihistoriallista arvoa. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 15. Jouni Imberg esittää tiloille Markkoo ja Keskimaa osoitettavaksi vähintään kolme uutta rakennuspaikkaa nykyisten kahden lisäksi, jotta maatilan tulevien jatkajien olisi mahdollista rakentaa asuinrakennus kotitilalle. Tilojen MY-merkintä tulee poistaa, koska se estää tilalle tärkeän metsätalouden harjoittamisen ja maatalousrakennusten rakentamisen. Liian lähelle pellon reunaa kasvavat puut ovat haitaksi maanviljelylle ja suurin osa metsistä on hakattu kymmenen vuoden sisällä. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Mielipiteessä mainitut tilat sijoittuvat valtatien pohjoispuolelle erillään muusta taajama- ja kylärakenteesta, ja niistä on jo erotettu useita rakennuspaikkoja. Tilan pinta-ala on noin 3000 m2 ja sillä sijaitsee jo olemassa oleva asuinrakennus. Tila on suurimmaksi osaksi kaavaluonnoksessa osoitettua MA-aluetta, joka on arvioitu maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvaksi. Mielipiteen liitekartalle merkitty MY-alue, olemassa olevat maatalousrakennukset sekä vanha tilakeskus sijoittuvat suurimmaksi osaksi muiden kuin mielipiteessä mainittujen tilojen alueille. AM-alueella voidaan sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Lisäksi M-, MA- ja MY-alueilla voidaan sallia vain maa- ja metsätalouden harjoittamiseen liittyvien talousrakennusten rakentaminen. Muiden perusteluiden osalta viitataan mielipiteestä 11 sekä kohdassa 2.1 annettuihin vastineisiin. 16. Mervi ja Olli Helkkula sekä Irma ja Pauli Kiuru esittävät, että tiloille Lehtiniemi ja Kiurunkuja tulisi osoittaa rakennusoikeus yhdelle uudelle asuinrakennukselle nykyisen maatilakeskuksen lisäksi. Lisäksi he esittävät, että AM-merkintä tulisi ulottaa tilojen koko alueelle nykyisistä rakennuksista Suolistontielle asti. Perusteluina he esittävät, että sukupolvenvaihdoksessa pitää tilan jatkajille tai tilasta luopujille olla mahdollista rakentaa asuinrakennus tuotantorakennusten yhteyteen. Tiloilla on kyseessä aktiivinen erikoiskasvinviljelytila ja tiloja voi mahdollisesti jatkaa kaksi henkilöä seuraavasta sukupolvesta. Uudet rakennukset tulee osoittaa nykyisten rakennusten ja Suolistontien välille. Tällöin niiden etäisyys on riittävä vesistöstä eivätkä ne haittaa peltomaisemaa. Vastine: Emätilakohtaisen rakennusoikeuslaskelman mukaan tiloille ja ei voida osoittaa uutta rantavyöhykkeelle sijoittuvaa rakennuspaikkaa. AM-alueella voidaan kuitenkin sallia sukupolvenvaihdokseen liittyvän uuden asunnon tai toisen yksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentaminen. Maisemaselvityksen mukaan AM-alueeksi esitetyt osat tiloista ja ovat maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvia. Mielipiteen johdosta AM-aluetta voidaan kuitenkin laajentaa siten, että peltomaisemaa jää avoimeksi myös Suolistontien pohjoispuolelta. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 17. Elsa (Liisa) Kiova pyytää rakennuspaikan merkitsemistä osayleiskaavaan AO-merkinnällä tilalle Vastine: Mielipiteessä esitetty AO-aluevaraus voidaan lisätä yleiskaavaan melualueen ulkopuolelle sijoittuvalle tilan osalle. Kyseessä on olemassa oleva rakennuspaikka ja asuinrakennus. 18. Heikki Talvitie esittää Katajamäen ja Haukantien välisen lähivirkistysalueen rajauksen muuttamista siten, että alueelle mahtuisi muutama rakennuspaikka AT/s-alueelle. Lisäksi hän esittää, että paloaseman alue tulisi osoittaa PY-aluevarauksella ja VT 11:n alitse tulisi osoittaa kevyen liikenteen yhteys Kyläraitilta Alamäentielle. Myös traktoriliikenne voisi käyttää tunnelia, jotta valtatien liikenne ei hidastuisi. Vastine: VL- ja AT/s- alueiden rajauksiin voidaan tehdä esityksen mukainen muutos. Lisäksi paloaseman alue voidaan osoittaa julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Uusien rakennuspaikkojen sijoittamista AT/s- alueelle tutkitaan tarkemmin alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Valtatien 11 alittavan kevyen liikenteen alikulun osalta viitataan mielipiteestä 13 annettuun vastineeseen. 11

12 19. Riitta Tuomola pyytää, että hänen omistamansa tila säilytettäisiin edelleen asuntotonttina. Tilalle on tieliittymä Leineperintieltä ja sillä on aiemmin sijainnut asuin- ja talousrakennus. Tuomolan mukaan alueen vesijohto- ja viemäriratkaisut on tehty siten, etteivät ne rajoita tontille rakentamista ja uusi jätevesisuunnitelma on tehty samoista lähtökohdista. Kiinteistöä myös verotetaan tonttimaana. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tilan pinta-ala on noin 2000 m2, ja se sijoittuu Kaasmarkunjoen rantavyöhykkeelle maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvaksi arvioidulle alueelle. Emätilatarkastelun mukaan tilalla ei ole lainkaan rantaviivan pituuteen perustuvaa laskennallista rakennusoikeutta. Tilalla sijainneiden asuin- ja talousrakennusten purkamisesta on kulunut jo niin kauan, ettei uudisrakennusten voida ajatella korvaavan vanhaa poistunutta rakennuskantaa. Leineperintien varsi on tältä kohdin erityisen idyllinen ja viehättävä, ja tilan välittömässä läheisyydessä on useita rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä kohteita kuten viereinen VPK:n kalustosuuli ja Keskisen myllyn maisema. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 20. Teuvo Laine esittää, että Sarimäentien ja Palokunnantien koillispuolelle sijoittuvan AOaluevarauksen idänpuoleinen raja tulisi siirtää pellon reunaan tai vielä enemmän idän suuntaan, jotta alueelle saataisiin asemakaavoitusvaiheessa muutama tontti enemmän. Vastine: Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Mielipiteessä esitetty AOalueen laajennus sijoittuu maisemaselvityksen mukaan maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvalle alueelle. Alueelle tulevaisuudessa sijoittuvien uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen, muoto ja lukumäärä ratkaistaan vasta alueen asemakaavoituksen yhteydessä. Muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 21. Anna ja Mervi Talvitie pyytävät tekemään maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykseen korjauksen koskien joen nimittämistä Kaasmarkussa ja Harjunpäässä. Lisäksi he pyytävät uimarannan alapuolisen tilapäisen pohjapadon kunnostamista oikeiden piirustusten mukaiseksi, jotta vesi ei karkaisi ja Kirkkosillan alla olevat puiset perustukset pysyisivät veden alla lahoamisen estämiseksi. Talvitiet esittävät mielipiteessään, että kylän keskellä oleva linkkimasto tulisi ehdottomasti siirtää pois keskeltä asutusaluetta. Kaavaluonnoksesta puuttuu linkkimaston aluevaraus. Heidän mielestään MYalueiden paljaaksi hakatut ja istutetut alueet tulisi rajata pois nykyisistä MY-alueista. Lisäksi he esittävät, että Rukoushuoneenmäen alueella olevaa VL-aluetta tulee pienentää lähelle ma-rajaa ja merkitä sen eteläpuolinen alue AO-alueeksi. Esityksessään he pyytävät varaamaan tilaa myös lajitellun siemenen pakkaamolle ja lavavarastoinnille Leineperintien varrella olevan kuivurin viereen sekä maatilan tarpeita palvelevalle kw:n tuulivoimalalle MY-alueelle joen eteläpuolelle. Vastine: Rukoushuoneenmäen VL-aluetta voidaan pienentää ja vastaavasti AT/s-aluetta laajentaa valtatien 11 melualueen rajaan asti. Koska AT-alueelle voidaan sijoittaa mm. erillispientaloja, siitä erillisen AO-alueen osoittaminen ei ole tarpeen. Lisäksi AT/s- alueen rajausta voidaan laajentaa Leineperintien varrella olevan kuivurin ja sen eteläpuolisten rakennusten välisellä peltoalueen osalla (tila ). Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa ottamaan ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset huomioon kaikilla kaavatasoilla. Melualueen rajausta ja melun torjunnan toteutustapaa tarkennetaan asemakaavaa laadittaessa mm. asutuksen sijoittumisen sekä muun alueelle osoitettavan toiminnan mukaisesti. Kaavaluonnoksen laatimisen aikaan Harjunpäänjoen kulttuurimaisema-alue kuului valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurimaisema-alueisiin, jotka ovat ympäristöministeriön ja museoviraston tutkimia ja luetteloimia kulttuuriympäristökohteita. Harjunpäänjoen kulttuurimaisema-alue alkaa Harjunpään kallioilta ja Harjunpäänjoen ja Kokemäenjoen rantapelloilta ja jatkuu yhtenäisenä Sunniemen taakse yhtyen sieltä Suosmeren kulttuurimaisemaan ja toisaalta Kuorilan ja Kaasmarkun kylän pelloille. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksessä on mainittu Harjunpäänjoen kulttuurimaiseman aluerajaus, joka käsittää myös osan Kaasmarkun puolelle jäävästä Kaasmarkunjoesta. Kaavaselostuksessa ja liiteaineistossa käytetty nimitys on edellämainitun museoviraston inventoinnin mukainen. Kaavaluonnoksen laatimisen jälkeen valtakunnallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY-alueet) koskeva inventointi on päivitetty. Samassa yhteydessä alueiden arvotusperusteet, luokittelu ja rajaukset ovat muuttuneet. Uusi RKY-alueiden inventointi on tullut voimaan vuonna 2010 ja se 12

13 on huomioitu kaavaluonnokseen liittyneen maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen osittain korvaavassa uudessa, vuonna 2012 laaditussa maisemaselvityksessä. Linkkimastolle ei ole tarpeen osoittaa yleiskaavatasolla omaa aluevarausta. Linkkimasto sijaitsee luonnoksen mukaisella kyläalueella, jonne voi sijoittua mm. asutusta, maatalouden tilakeskuksia, palveluja ja työtiloja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia yhdyskuntateknisten järjestelmien laitteita ja laitoksia. Asemakaavatasolla linkkimastolle tulee oma aluevaraus kuitenkin osoittaa. Linkkimaston siirtämistä koskevan esityksen osalta viitataan mielipiteestä 13 annettuun vastineeseen. Kaasmarkun osayleiskaavassa ei ratkaista tuulivoimaloiden sijoittamista koskevia asioita, eikä mielipiteessä esitetty pohjapadon kunnostaminen ei liity yleiskaavan laatimiseen. MY-alueita koskevan huomautuksen ja muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 22. Ilkka Äijälä on esittänyt kyläalueen (AT/s) rajauksen tarkistamista siten, että alueelle olisi mahdollista rakentaa maatalouselinkeinoon liittyviä rakennuksia (kuivuri ja konehalli). Vastine: Rukoushuoneenmäen AT/s-aluetta voidaan laajentaa valtatien 11 melualueen rajaan asti. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa ottamaan ympäristön häiriötekijöiden, kuten liikennemelun, vaikutukset huomioon kaikilla kaavatasoilla. Melualueen rajausta ja melun torjunnan toteutustapaa tarkennetaan asemakaavaa laadittaessa mm. asutuksen sijoittumisen sekä muun alueelle osoitettavan toiminnan mukaisesti. 23. Tauno Nummelinin perikunta, Maija-Liisa Väliaho ja Anna-Mari Vahe (yhteyshenkilö Pekka Teräväinen) esittävät mielipiteensä osayleiskaavaluonnoksesta omistamansa kiinteistön Villakehruutehdas osalta. Perikunnan pitkän tähtäimen suunnitelmana on ollut peruskorjata kaikki rakennukset noudattaen alueen erityispiirteitä ja rakennushistoriallisia arvoja. Tarpeen on myös saada tehdä tarvittavia uudistustoimenpiteitä sillä silmällä, että kiinteistöä voidaan käyttää tarvittaessa vakituisena asuntona. Näillä perusteilla he toivovat Kaasmarkun osayleiskaavan tukevan heidän pyrkimyksiä kiinteistön ja alueen käytössä. Perikunnan tavoitteena on muuttaa ja korjata päärakennus ja saunahuvila asuinkäyttöön soveltuvaksi. Huvilan viereisen kellarin tiilikaton uusiminen on tarpeen lähiaikoina. Vanha saunarakennus on toiminut vierasmajana. Rakennus on perikunnan mukaan huonokuntoinen. Mielipiteessä esitetään, että saunan rakennusoikeus säilytetään rakennuksen korjaamista tai uuden samanlaisen rakennuksen (vierasmaja) rakentamista varten. Perikunnan mukaan edellä mainittujen varauksien tekemisen lähtökohtana ei ole rakennusmäärien lisääminen, vaan rakennuskannan säilyttäminen ja varautuminen tilanteeseen, jossa rakennuksia tarvitaan ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi he pyytävät varaamaan myös mahdollisuuden lisärakennukseen (ns. vierastaloon) muualta kiinteistön alueelta, jos vanhaa saunarakennusta ei voida käyttää tai rakentaa uutta rakennusta sen tilalle. Perikunta esittää mielipiteessään, että tehdasmiljööstä ei ole jäljellä enää juuri muuta kuin pala kivimuuria, mutta heidän mielestään alueella on kuitenkin merkittävä teollisuushistoriallinen arvo. Alueella on olemassa kaksi tehtaan höyryturbiinien "kuoppaa" aivan vedenrajassa. Perikunnan mielestä ne pitäisi suojella ja korjata. Kunnostaminen tulisi kuitenkin heidän mukaansa tehdä julkisella rahoituksella Museoviraston tai muun vastaavan tahon kautta. Vastine: Luonnonsuojelualueen (SL) rajausta voidaan tarkistaa rannan tuntumassa siten, että saunahuvila ja vanha saunarakennus sijoittuvat AO/s- alueen sisään. Lisäksi vuoden 2010 arkeologisessa inventoinnissa havaitut kiinteät muinaisjäännökset merkitään kaavaan muinaismuistokohteena. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Kesällä 2010 laadittiin Kaasmarkun osayleiskaava-alueen arkeologinen täydennysinventointi, jonka mukaan Kaasmarkunjoen varressa sijaitsevat verkatehtaan rauniot ja kaksi myllyn paikkaa ovat historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Näistä perikunnan omistamalla kiinteistölle joen rantaan ja rantatörmälle sijoittuu mm. tehdasrakennuksen perustuksia, jokitörmän kiveyksiä ja rakennusten kivijalkoja. Muinaismuistolain (295/63) mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoja Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Rauhoitus on automaattinen eikä vaadi erityisiä toimenpiteitä. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka laajuus on vähintään kaksi metriä jäännöksen ulkoreunoista. 13

14 Emätilatarkastelun mukaan tilalla ei ole rantaviivan pituuteen perustuvaa laskennallista rakennusoikeutta jäljellä. Kaavaluonnoksessa tilalle oli osoitettu yksi jo toteutunut rakennuspaikka. Kaavamääräysten mukaan kullekin AO- alueelle sijoittuvalle rakennuspaikalle voidaan rakentaa yksi vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitettu asuinrakennus sekä asuinrakennuksiin liittyviä talousrakennuksia ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman pienimuotoisen palvelu- tai tuotantotoiminnan tiloja. Rakennusoikeus on 15 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 kem 2. Pääkäyttötarkoitukseen liittyvällä /s- merkinnällä osoitetuilla alueilla uudisrakentaminen on sovitettava huolellisesti ympäristöön, olemassa olevan pihapiirin rakennustapaan ja kulttuurimaisemaan. Sr-2- merkinnällä osoitettuja päärakennusta ja saunahuvilaa ei ilman pakottavaa syytä saa purkaa eikä muuttaa siten, että niiden arvokkaat ominaispiirteet tuhoutuvat. Saunahuvilaa tai vanhaa rantasaunaa ei voida rakennusoikeuslaskelman tuloksista sekä alueen käyttötarkoitusmerkinnän yhteydessä määritellystä rakennuspaikkojen ja asuinrakennusten enimmäismäärästä johtuen ottaa asuinkäyttöön. Myöskään uuden rakennuksen rakentamista olemassa olevan rantasaunan paikalle ei voida sallia, koska rakennus sijaitsee muinaismuistokohteeksi osoitettavan verkatehtaan rakennuksen kivijalan jäänteiden päällä. Alueelle voidaan kuitenkin rakentaa muita kuin vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitettuja uudisrakennuksia (esim. saunarakennus tai ominaisuuksiltaan talousrakennusta vastaava tilapäiseen yöpymiseen tarkoitettu vierasmaja), ja kaikissa olemassa olevissa rakennuksissa saa suorittaa korjaus- ja muutostöitä silloinkin, kun rakennuspaikka tai käytetty rakennusoikeus eivät täytä osayleiskaavassa annettuja määräyksiä. Tämä koskee myös sr-merkinnöillä osoitettuja rakennuksia, joita saa korjata ja kunnostaa suojelutavoitteet ja niiden merkitys arvokkaassa kulttuuriympäristössä huomioiden. Arkeologisessa inventoinnissa havaitut historiallisen ajan muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain nojalla suojeltuja ja ne on merkittävä osayleiskaavaan muinaismuistokohteina. Muinaisjäännösten kunnostamiseen ja hoitoon liittyvät asioita ei ratkaista osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä. Museovirasto toimittaa aikanaan maanomistajille rauhoitusilmoitukset selvityksen mukaisista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Mikäli asiaa haluaa kiirehtiä, maanomistaja voi olla yhteydessä suoraan Satakunnan Museoon tai Museovirastoon. 24. Marja Mannelin huomauttaa, etteivät kaavaluonnoksessa esitetyt teiden nimet ole kaikilta osin oikeita. Vastine: Mielipiteessä viitataan ilmeisesti kaavaselostuksessa suunnittelualueen rajausta havainnollistavana karttana käytettyyn otteeseen Ulvilan kaupungin osoitekartasta. Osoitekartassa käytetyn nimistön korjaustarpeita ei käsitellä osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä, mutta mielipide voidaan toimittaa edelleen tiedoksi osoitekartan ylläpidosta vastaaville tahoille. 25. Kari Keitaanniemi esittää, että alueelle tulisi saada lisää uusia rakennuspaikkoja ja ulkoilureitin linjausta tulisi muuttaa Kaasmarkunjoen eteläpuolisella MA-alueella (suullisesti yleisötilaisuudessa annettu mielipide). Vastine: Ulkoilureittimerkinnän sijaintia voidaan muuttaa mielipiteessä esitetyllä tavalla. Ohjeellinen merkintä ei kuitenkaan osoita ulkoilureitin tarkkaa sijaintia, tai vaikuta sitovasti sen toteuttamistapaan. Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. 14

15 2.3 Kooste kaavaluonnoksen nähtävilläoloajan päättymisen jälkeen vastaanotetusta palautteesta ja siihen laaditut vastineet 26. Anna ja Mervi Talvitien päivätyssä kirjeessä ehdotetaan Mäkelän maatilan talouskeskusalueen käyttötarkoituksen muuttamista AM/s alueeksi (kaavaluonnoksessa AT/s-aluetta). Tehtaankujan idänpuoleisten peltojen ja metsän MA-alue sekä Kivialhontien länsipuolelle sijoittuva tyrnipelto tulisi osoittaa maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kylänraitin ja Alamäentien suoraa yhteyttä ei tulisi katkaista. Mielipiteessä pyydetään myös kopiota vuonna 2010 laaditusta arkeologisesta selvityksestä. Lisäksi Talvitiet toistavat kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana jätetyssä mielipiteessä nro 21 tehtyjä esityksiä mm. Tehtaankujan varrella kuivaamorakennuksesta joelle päin tulisi varata alue talousrakennusten rakentamiselle ja myös tämä alue tulisi merkitä AM/s alueeksi, Rukoushuoneen mäessä sijaitsevan lähivirkistysalueen (VL) pienentämisestä ja erillispientalovaltaisen alueen (AO) laajentamisesta, liikennemelun torjumiskeinoista sekä MY-alueiden muuttamisesta maa- ja metsätalousalueiksi (M). Vastine: Kaikki osayleiskaavaluonnoksen mukaiset AT-alueet sijoittuivat asemakaavoitetulle tai asemakaavoitettavaksi tarkoitetulle alueelle, ja niille voidaan asemakaavan laatimisen yhteydessä sijoittaa mm. asutusta, maatalouden tilakeskuksia palvelu- ja myymälärakennuksia ja työtiloja. Mäkelän maatilan talouskeskuksen alueella on voimassa vuonna 1989 voimaan tullut asemakaava, jossa alue on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi. Osayleiskaavaluonnoksen mukaista AT/saluevarausmerkintää ei ole tarpeen muuttaa AM/s-merkinnäksi, mutta AT/s-alueiden rajauksia voidaan laajentaa Leineperintien varrella olevan kuivurin eteläpuolella sekä Rukoushuoneenmäen pohjoisosassa mielipiteestä nro 21 annetusta vastineessa kuvatulla tavalla. Mielipiteessä tarkoitetuilla avoimilla peltoalueilla on merkitystä kylänraitin varren rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaassa miljöössä. Tästä johtuen esitystä Tehtaankujan idänpuoleisten peltojen ja metsän aluevarausmerkinnän muuttamista maisemallisesti arvokkaasta peltoalueesta (MA) tavanomaiseksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) ei voida ottaa huomioon mielipiteessä esitetyllä tavalla. Sen sijaan Tehtaankujan maisema-arvojen tarkastamista koskevan maastokäynnin ja vuoden 2012 maisemaselvityksen perusteella myös Kivialhontien idänpuoleisen peltoalueen aluevarausmerkintä (maa- ja metsätalousvaltainen alue M) tulee em. perustein muuttaa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA). Mielipiteen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Arkeologisen inventoinnin loppuraporttiin voi tutustua Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolla ja Museoviraston internetportaalissa (nba.kulttuuriymparisto.fi). Raportti on nähtävillä myös kaavaan liittyvien hallinnollisten käsittelyiden ja yleisötilaisuuksien yhteydessä. Esitystä Kylänraitin ja Alamäentien suoran liittymän säilyttämisestä ei voida ottaa huomioon. Osayleiskaavalla on suora lainsäädäntöön perustuva ohjausvaikutus mm. yleisten teiden toteuttamista ja liittymäjärjestelyitä koskeviin ratkaisuihin. Varsinais-Suomen ELV-keskus on lausunnossaan edellyttänyt, että osayleiskaavassa varaudutaan Alamäentien ja Kylänraitin liittymien porrastamiseen. Lisäksi lausunnossa todetaan, että sivuun jäävää lyhyttä tiejaksoa voitaneen hyödyntää esim. kevyen liikenteen väylänä, josta on pääsy valtatien pysäkeille. MY-alueita koskevan huomautuksen ja muiden perusteluiden osalta viitataan kohdassa 2.1 annettuun yhteiseen vastineeseen. Valtatien 11 alittavan tunnelin osalta viitataan lisäksi mielipiteistä 13 ja 18 annettuihin vastineisiin. 27. Kaasmarkun kyläyhdistys ry:n, Kaasmarkun muiden yhdistysten ja kyläläisten (yhteensä allekirjoittanutta) päivätyssä kirjeessä edellytetään yleiskaavan suunnittelulta mm. rakennuspaikkojen lisäämisen, vaihtoehtoisten väestökehitysmallien ja riittävän kaavan vaikutusten selvittämisen sekä aidon kyläläisten kuuntelemisen ja osallisuuden huomioimista. Mielipiteen mukaan kaavaluonnoksen mukainen ratkaisu tulee näivettämään kylää ja estämään tarpeellisen lisäasutuksen tulon kylään, eikä siten tule turvaamaan kylän kannalta ensiarvoisen tärkeän koulun säilymistä kylän yhtenä vetovoimatekijänä. Lisäksi esitetään MY-, AM- ja AO- merkintöjen muuttamista siten, että ne mahdollistavat asuinrakentamisen suunnittelutarveratkaisulla laadittavalla osayleiskaava-alueella sekä MA -merkinnän muuttamista siten, että se sallii suunnitellusti maatalousrakennusten rakentamisen. Vastine: Mielipiteen huomioon ottaminen on esitetty Kyläyhdistyksen mielipiteestä nro 13 annetussa vastineessa sekä kohdassa 2.1 annetussa yhteisessä vastineessa. 15