Kotkaniemen kehittämishanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotkaniemen kehittämishanke"

Transkriptio

1 Kotkaniemen kehittämishanke Esiselvitysraportti Anna-Kaisa Ek Kaisa Munukka Erikoismuseot ja linnat Museovirasto

2 2 Kuvailu Tekijät Anna-Kaisa Ek, Kaisa Munukka Nimike Kotkaniemen kehittämishanke esiselvitysraportti Tiivistelmä Raportissa on selvitetty Kotkaniemen alueen sekä kotimuseon nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia. Kehittämishankkeen avulla pyritään kehittämään P.E. Svinhufvudin kotimuseota monipuolisempaan käyttöön etsimällä sille uusia toimintamuotoja, jotka houkuttelisivat yleisöä. Keskeisenä painopistealueena hankkeessa on ollut kulttuurimatkailu. Hankkeen aikana on kartoitettu potentiaalisia yhteistyökumppaneita P.E. Svinhufvudin kotimuseolle matkailuun ja museotoimintaan liittyen. Kotkaniemi on Luumäellä sijaitsevat presidentti P.E. Svinhufvudin kotimuseo, jossa on vuodesta 2000 esitelty Svinhufvudin elämää. Kotkaniemessä on hyvin varhaisessa vaiheessa nostettu P.E. Svinhufvudin puoliso, Ellen merkittävään rooliin näyttelyissä ja opastuksilla. Ellen Svinhufvud oli merkittävä Marttojen jäsen sekä Lottajärjestön aktiivi. Tämän hankkeen tavoitteena on toimia esiselvitysvaiheena laajemmalle Kotkaniemen kehittämishankkeelle, jossa pyritään kehittämään P.E. Svinhufvudin kotimuseota Museoviraston alaisuudessa toimivana kulttuurimatkailukohteena. Kehittämishanke on jaettu kolmeen osaan. Tämä raportti koskee pääasiallisesti Museotoiminnan kehittämistä toisaalta matkailun toisaalta museaalisesta näkökulmasta. Raportissa käydään läpi myös rakennusten toiminnallisia muutostarpeita. Rakennusten historiallinen selvitys sekä Maisema- ja ympäristöselvitys on teetetty ulkopuolisilla arkkitehdeillä. Ympäristö- ja rakennusselvitykset valmistuvat vasta tämän hankkeen jälkeen. Jotta Kotkaniemestä saataisiin kehitettyä houkutteleva kohde matkailijoille, sen rakennuksia ja ympäristöä tulisi kohentaa. Tässä raportissa on selvitetty millaisia tiloja tulevat toiminnot tarvitsisivat ja miten nykyisiä tiloja voitaisiin hyödyntää tulevaisuudessa. Erityisesti matkailun näkökulmasta olisi tärkeää saada Kotkaniemen puutarha ja ympäristö kunnostettua viehättäväksi ulkoilualueeksi. Keskeisinä tuloksina esiselvitysvaiheessa nousivat matkailulliset teemat, joiden avulla Kotkaniemen toimintaa voidaan lähteä kehittämään. Teemat nivoutuvat sekä alueen kulttuurihistoriaan että luontomatkailuun. Ne löytyivät pääosin P.E. ja Ellen Svinhufvudin henkilöhistorioista. Keskeisiksi teemoiksi nousivat luonto ja rauha sekä käsityöt ja itse tekeminen. Asiasanat Kotkaniemi, Luumäki, Kulttuurimatkailu, Museotoiminnan kehittäminen

3 3 Sisällysluettelo 1. Hankkeen kuvaus Hankkeen taustaa Aiemmat selvitykset Kotkaniemen historiaa Toimintaympäristö Sijainti Matkailutarjonta Alueen matkailun kehittäjät Matkailu ympäryskunnissa Matkailijamäärät Etelä-Karjalassa Museotoiminta Kotkaniemessä Museovieraat Museonhoito Kiinteistönhoito Museotoiminnan kehittäminen Museopedagogia Näyttelytoiminta Oheisohjelma Museopalvelut Kotkaniemessä hyödynnettävät teemat Kotkaniemi historiallisena matkakohteena Hyvinvointimatkailu Lähimatkailu Kannuste- ja kokousmatkailu Puutarhamatkailu Käsityömatkailu Maaseuturetken kohde... 37

4 4 5.8 Kivijärven matkailulliset mahdollisuudet Kotkaniemessä Pyöräilymatkailun mahdollisuudet Kotkaniemessä Geokätkennän mahdollisuudet Kotkaniemessä Kotkaniemen matkailullinen kehittäminen Kotkaniemi matkanjärjestäjien ohjelmassa tällä hetkellä Kotkaniemen matkailullisia kohderyhmiä Matkailutuotteistaminen Ehdotuksia Kotkaniemen omiksi tuotepaketeiksi Yksilömatkailijoiden tavoittaminen Tapahtumat Verkostoituminen ja yhteistyö Kotkaniemen yhteistyö ja yhteiset tuotteet alueen majoituspalveluiden sekä ravintoloiden kanssa Yhteistyö alueen kulttuuri- ja matkailutoimijoiden kesken Museo- ja näyttely-yhteistyö Sidosryhmät Rakennusten käyttö ja ympäristön kehittäminen Museotilat Ulkoalueet Markkinointi Loppupäätelmät Lähteet... 70

5 5 1. Hankkeen kuvaus Tämä hanke on toiminut esiselvitysvaiheena laajemmalle Kotkaniemen kehittämishankkeelle. Tämän vaiheen tavoitteena on ollut tehdä esiselvitys ja alustava suunnitelma Kotkaniemen alueen sekä P.E. Svinhufvudin kotimuseon kehittämiseksi. Tarkoituksena on ollut selvittää Kotkaniemen toimintaedellytykset ja kehittämismahdollisuudet eri näkökulmista. Erityisenä painopistealueena on ollut kulttuurimatkailu. Kehittämishankkeen tarkoitus on kehittää Kotkanimen museota monipuolisempaan käyttöön, jotta sen toiminta olisi turvattu myös tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelma voi toimia pilottihankkeena, josta voidaan ottaa mallia myös muiden museoiden kehittämiseen. Mukana hankkeessa ovat Museoviraston lisäksi Luumäen kunta, Etelä-Karjalan liitto, P.E. Svinhufvudin muistosäätiö, Etelä-karjalan maakuntamuseo sekä ELY-keskus rahoittajana. Mahdollisesti hankkeeseen saadaan mukaan matkailualan sekä muita paikallisia toimijoita kulttuuri- ja matkailualalta sekä yhdistyksiä. ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EAKR-rahoitusta. Hankkeen kokonaisrahoitussumma on euroa, josta EAKR:n ja valtion osuus on 70 %, kunnan 11.3 % sekä muun julkisen rahoituksen osuus %. Kehittämissuunnitelman tekevät kaksi suunnittelijaa, joista toinen on erikoistunut kulttuurimatkailuun ja siihen liittyvien palveluiden tuotteistamiseen ja toinen tuntee museoalan ja museoasiakkaille suunnatun palvelutarjonnan. Suunnittelijoiden päätehtävänä on selvittää Kotkaniemen museon kulttuurimatkailun mahdollisuudet ja laatia alustava ja innovatiivinen suunnitelma museon kehittämiseksi. Kehittämishankkeeseen kuuluu kolme osatehtävää, jotka ovat: 1. Museotoiminnan kehittäminen 2. Rakennuksen kulttuurihistoriallisten ja toiminnallisten muutostarpeiden selvitys 3. Maisema- ja ympäristöselvitys. Museotoiminnan kehittämisestä vastaa Museoviraston Erikoismuseot ja linnat yksikkö. Kahden muun osatehtävän vastaavana tahona on Museoviraston Kiinteistön johto ja rakennuttaminen yksikkö. Rakennusten kulttuurihistoriallisten ja toiminnallisten muutostarpeiden selvitys sekä maisema- ja ympäristöselvitys kilpailutettiin sopivilla arkkitehtitoimistoilla. Kilpailutuksen tuloksena nämä molemmat selvitykset laatii työyhteenliittymä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli Oy ja arkkitehdit Vilhelm Helander ja Juha Leiviskä. Nämä selvitykset on tarkoitus laatia samanaikaisesti museotoiminnan kehittämishankkeen kanssa. 1.2 Hankkeen taustaa Museon ylläpidosta vastaa Museoviraston Kansallismuseon alaisuudessa toimiva Erikoismuseot ja linnat - yksikkö. Yksikön alaisuudessa toimivia muita erikoismuseoita ovat Cygnaeuksen galleria, Hvitträsk, Seurasaaren ulkoilumuseo, Suomenlinna-museo, Tamminiemi, Alikartano, Kuusiston kartano, Louhisaaren kartanolinna, Paikkarin torppa, Pukkilan kartanomuseo, Urajärven kartanomuseo, Yli-Lauroselan kartanomuseo ja Anjalan Kartanomuseo. Lisäksi yksikkö vastaa Olavinlinnan ja Hämeen linnan toiminnasta. Museovirasto laati vuonna 2010 Museoviraston kiinteistöstrategian. Strategiassa tarkoituksena oli etsiä uusia ratkaisumalleja viraston hallussa olevan arvokkaan kiinteistökannan hallintaan ja hoitoon sekä niiden esittelyyn ja museotoimintaan. Strategiassa Kotkaniemi kuului luovutettaviin kiinteistöihin, jolla tarkoitettiin, että strategisena lähtökohtana on kiinteistöjen siirtäminen muiden toimijoiden hallintaan. Kiinteistöstrategian ehdotus aiheutti Luumäellä vastustusta ja muun muassa Luumäen kunta teki aloitteen Kotkaniemen säilymisen puolesta. Museovirasto päätti pitää kiinteistön toistaiseksi omistuksessaan ja siirsi sen Kiinteistöstrategiassa arvioitaviin kiinteistöihin, jolla tarkoitetaan sitä, että siirtäminen muiden hallintaan on mahdollista, mutta kiinteistön kehittämismahdollisuudet myös Museoviraston hallinnassa on

6 6 tutkittava tarkoin ja kohteiden säilymisedellytyksiä luovuttamisen yhteydessä on harkittava pitkällä aikajänteellä. Museovirasto sai Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta EAKR -rahoitusta museon toiminnan kehittämiseksi, jolloin Kotkaniemi-hanke lähti käyntiin. (Museoviraston kiinteistöstrategia 2010: 19 20) Kotkaniemen kehittämishankkeen tavoitteena on säilyttää kohteen omistus ja museotoiminta Museovirastolla. Hankkeen avulla Kotkaniemestä kehitetään monipuolista Suomen itsenäisyyden ajan kulttuurimatkailukohdetta ja pyritään sitouttamaan yhteistyökumppaneita toiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon. Kehittämishankkeen keskeinen tavoite on luoda Kotkaniemeen sellaiset puitteet, että sen palvelutaso, kiinnostavuus ja käyttäjämäärä saadaan lisääntymään. 1.3 Aiemmat selvitykset Museovirasto on vuonna 2003 tehnyt Kotkaniemestä rakennushistoriallisen selvityksen. Selvityksen kirjoittajana toimi FM Satu Frondelius. Frondelius selvitti Kotkaniemen rakennushistoriaa, erityisesti sen päärakennuksen osalta. Lisäksi osaltaan käsitellään tilan ympäristöä ja muita rakennuksia. Frondelius keskittyi selvityksessään erityisesti rakennusvaiheen ja P.E. Svinhufvudin aikaan. (Frondelius 2003). Vuonna 2010 Svinhufvudin muistosäätiö tilasi FT Vesa Määtältä selvityksen Kotkaniemen museon kehittämiseksi. Määttä pohtii selvityksessään muun muassa millaisia näyttelyitä mahdollisesti Kotkaniemessä nähtäisiin tulevaisuudessa, kahvila, kokous- ja seminaarikäyttöä Kotkaniemessä ja millaisia mahdollisuuksia nykyaikainen museotoiminta voi Kotkaniemeen tuoda. (Määttä 2010). 1.4 Kotkaniemen historiaa Kotkaniemen päärakennuksen on alun perin rakennuttanut hovioikeuden asessori ja Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé. Päärakennusta on mahdollisesti ryhdytty rakentamaan Perimätiedon mukaan suunnittelija on ollut Lars Sonck. Thomén veljenpojan Walter Thomén osuutta suunnitteluun on myös pohdittu. Päärakennuksen eteläpuolella sijaitsi pienempi hirsirakennus, joka tuhoutui tulipalossa 1960-luvulla. Siinä sijaitsivat tuomiokunnan arkisto sekä asuintiloja tuomariharjoittelijoille. Näiden rakennusten lisäksi alun perin tontilla oli navetta, aittoja, renkitupa sekä muita talousrakennuksia. (Frondelius 2003) Thomén kuoltua perikunta myi Kotkaniemen uudelle Lappeen tuomiokunnan tuomarille Pehr Evind Svinhufvudille vuonna P.E. Svinhufvud toi Kotkaniemeen mukanaan perheensä. Svinhufvudin mukana muuttaneeseen perheeseen kuului puoliso Ellen, tämän äiti Alma Timgren sekä perheen kuusi lasta, tosin vanhimmat lapset olivat jo osittain muuttaneet opiskelemaan. (Frondelius 2003). Svinhufvud teki heti muuttonsa jälkeen maahankintoja, ja Kotkaniemen pinta-ala nousi 100 hehtaariin. (Määttä 2010) P.E. Svinhufvud oli karkotettuna Siperiaan vuosina Tuona aikana Ellen Svinhufvud piti Kotkaniemessä täysihoitolaa säilyttääkseen tilan omistuksen. Karkotuksen jälkeen Svinhufvudit asuivat enimmäkseen muualla Pehr Evindin töiden vuoksi. Vuonna 1937 Svinhufvudit palasivat Kotkaniemeen lopullisesti. P.E. Svinhufvud kuoli vuonna 1944 ja Ellen vuonna Tilaa hoidettiin edelleen maatilana ja Veikko Svinhufvud vaimoineen aloitti täysihoitolatoiminnan päätoimisesti Veikko Svinhufvudin poika, Jorma, vaimoineen jatkoivat täysihoitolan pitoa luvulta aina vuoteen 1999, jolloin Kotkaniemi siirtyi Museovirastolle. (Frondelius 2003). P.E. Svinhufvudin kotimuseo avattiin yleisölle vuonna 2000 (Määttä 2010). Sirkka Svinhufvud ryhtyi museonhoitajaksi. Museovirastolle siirtymisen jälkeenkin Jorma ja Sirkka Svinhufvud asuivat vielä joitain vuosia

7 7 päärakennuksessa kunnes muuttivat 1960-luvun omakotitaloksi muutettuun navettarakennukseen. (Svinhufvud 2011a) Kotkaniemi oli P.E. ja Ellen Svinhufvudin aikaan suuri maalaistalo. Ellen Svinhufvud kasvatti tilalla kanoja, lampaita, kaneja ja tarhakettuja. Hän myös hoiti Kotkaniemessä suurta puutarhaa, jossa kasvatettiin monipuolisia hyötyvihanneksia sekä lukuisia kukkia. (Määttä 2010). Ison puutarhan hoitoon ei kuitenkaan ollut resursseja ja nykyään puutarha on käytännössä kokonaan hävinnyt. Kuva 1. Kotkaniemi P.E. ja Ellen Svinhufvudin aikaan.

8 8 2. Toimintaympäristö Kotkaniemen toimintaympäristö vaikuttaa siihen millaiseen suuntaan kohdetta kannattaa ja voi lähteä kehittämään. Toimintaympäristöön kuuluvat muun muassa Kotkaniemen rakennukset ja ympäristö, alueen matkailutarjonta ja matkailun kehittäminen alueella, Kotkaniemen sijainti sekä alueen matkailijamäärät ja niiden muutos. Museovirasto omistaa kaiken maa-alan ja muut rakennukset paitsi entisestä navetasta tehdyn omakotitalon. Sen omistaa museonhoitaja Sirkka Svinhufvud puolisonsa Jorma Svinhufvudin kanssa. Taloa ympäröivä tontti on vuokrattu useiksi kymmeniksi vuosiksi Svinhufvudeille. P.E. Svinhufvudin kotimuseon näyttelytilat toimivat päärakennuksen alakerroksissa. Päärakennuksessa näyttelytiloja ovat presidentin työhuone, sali, förmaaki, verantahuone, makuuhuone, ruokasali, lasiveranta sekä eteishalli. Lipunmyynti ja museokauppamyynti tapahtuvat eteishallissa. Yleisö-WC löytyy hallista lipunmyynnin vierestä. Valtaosa päärakennuksesta ei ole yleisölle avointa tilaa. Sirkka ja Jorma Svinhufvud asuivat keittiön ympärillä olevissa huoneissa vielä 2000-luvun alun. Nyt entiset asuinhuoneet toimivat varastoina. Keittiön yhteyteen on rakennettu päärakennuksessa asuneelle perheelle wc ja kylpyhuone. Keittiötä on uusittu moneen otteeseen, alkuperäistä siellä on jäljellä vain leivinuuni. Rakennuksen yläkertaan nousee portaat sekä keittiön ulko-oven vierestä että eteisaulasta. Ensimmäiset johdattavat kylmälle ullakolle ja jälkimmäiset yläaulaan. Aulasta pääsee viiteen täysihoitolan ajan makuuhuoneeseen. Niistä neljä on varastona ja yksi toimii museonhoitajan työhuoneena. Aulasta ullakolle johtavan käytävän varrella on kaksi WC:tä sekä kylpyhuone, joiden sisustukset ovat purettu. Ullakon keittiön puoleisessa päädyssä on vielä kaksi huonetta, jotka ovat olleet kesämakuuhuoneina talon lapsilla. 2.1 Sijainti P.E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi sijaitsee vuonna 1647 perustetussa Luumäen kunnassa, Toikkalan kylässä. Luumäki on osa Etelä-Karjalan maakuntaa ja Itä-Suomen lääniä. Luumäki sijaitsee 38 kilometrin päässä Lappeenrannasta sekä 49 kilometrin päässä Kouvolasta sekä 73 kilometrin päässä Imatralta. Luumäen naapurikuntia ovat Hamina, Lappeenranta, Kouvola, Lemi, Miehikkälä ja Savitaipale. Kunnan pinta-ala on 860 km², josta vesistöä on 110 km². Luumäen kuntakeskus on Taavetti. Kunnan väkiluku oli vuonna (Luumäki, tilastotietoa 2011). Luumäen läpi kulkee Loviisasta Kajaaniin johtava valtatie 6 itä-länsisuunnassa. Tie kulkee Luumäen kohdalla pääasiassa Salpausselän harjua pitkin (Luumäki 2011, tilastotietoa 2011). Luumäen pohjoispuolella sijaitsee 75 km² kokoinen Kivijärvi (Pien-inkeroinen et al. 1998).

9 9 Kuva 2. Kotkaniemen sijoittuminen lähikuntiin nähden. (Maanmittauslaitos, Käyttölupa MML/VIR/TIPA/5001/11. Copyright Maanmittauslaitos 2011.) Kotkaniemi sijaitsee Kivijärven rannalla, valtatie 6 varressa. Valtatieltä Kotkaniemeen on matkaa noin 250 metriä. Kotkaniemestä on matkaa Taavettiin noin 16 kilometriä ja Lappeenrantaan 23 kilometriä. Lähin lentokenttä sijaitsee Lappeenrannassa, josta lentävät lentoyhtiöt Ryanair sekä AirBaltic. (Finavia 2011). Lähin juna-asema on Lappeenrannassa. Lappeenrannasta kulkevat junat Helsingin ja Joensuun suuntaan. Oikoradan myötä vuonna 2006 VR lakkautti kaiken liikenteen Taavetista (Ikkunapaikalla 2006). Kotkaniemen kohdalla, valtatie 6 varressa, on vanha pikavuoropysäkki, mutta nykyään bussit eivät pysähdy siinä. Päivässä pysähtyy 19 vuoroa Luumäen motellin pysäkillä, joka sijaitsee nykyisen Kivijärven Helmi - hotellin läheisyydessä. Tältä pysäkiltä matkaa Kotkaniemeen on noin 2,5 kilometriä. Välillä ei kuitenkaan ole kävelytietä ja 6-tie on vilkkaasti liikennöity, joten käveleminen pysäkiltä Kotkaniemeen on vaarallista. Lappeenrannasta bussimatka Kotkaniemeä lähimmälle pysäkille kestää pikavuorolla noin 20 minuuttia ja vakiovuorolla puoli tuntia. Linja-autoyhteyksiä on myös muualle Suomeen. Kouvolan rautatieasemalta bussimatka Kotkaniemeä lähimmälle pysäkille kestää noin 55 minuuttia. (Matkahuolto 2011). Kuutostielle, Lappeenrannan ja Luumäen välille, on suunniteltu uutta linjausta. Uusi linjaus kulkisi Luumäen kohdalla junaradan viertä ja Kotkaniemi jäisi näin ollen syrjään päätieltä. Parannuksen yhteydessä perusliikenne siirrettäisiin uudelle väylälle ja hidas ja kevyt liikenne kulkisivat vanhalla rinnakkaisella tiellä Kotkaniemen ohi. Lappeenrannan puoleinen liittymä vanhalle 6-tielle sijoittuisi Kotkaniemen läheisyyteen. (Liikennevirasto 2011.)

10 Matkailutarjonta Vuonna 2010 Luumäellä sijaitsi noin 3000 kesämökkiä, joten Luumäen voidaan sanoa olevan hyvin kesämökkirikas kunta (Tilastokeskus 2011). Kotkaniemen lisäksi suuri osa Luumäen nähtävyyksistä sijaitsee valtatie 6 varrella tai lähettyvillä. Taavetin linnoitus on yksi Luumäen merkittävimmistä nähtävyyksistä. Se on Venäjän keisarikunnan luvulla vaihteessa rakentama linnoitus. Sitä on viime vuosina kunnostettu Museoviraston toimesta, ja nykyisin siellä järjestetään muun muassa erilaisia tapahtumia. Luumäellä sijaitsee myös osa Salpalinjaa. Salpalinjan rakentaminen aloitettiin talvisodan jälkeen. Kokonaisuudessaan Salpalinja ulottuu Suomenlahdelta Sallan ja Savukosken alueelle. Luumäellä on Salpalinjasta jäljellä valtatie 6 molemmin puolin betonisia ase- sekä majoituskorsuja. Lisäksi alueella on panssarikaivantoeste ja linnoitteita. Salpalinjan läheisyydessä, valtatie 6 varressa on levähdyspaikka, jossa on myös Salpalinjan opasteita. Näiden lisäksi Luumäellä sijaitsee esihistoriallisia kalliomaalauksia. (Luumäki,matkailijan Luumäki 2011.) Luumäki koostuu Taavetin lisäksi monista pienistä kylistä, ja yksi näistä, Kannuskoski, on myös nähtävyys sinänsä. Kannuskoski on elävä kylä, josta voi löytää myllymiljöötä sekä maatila- ja mökkimajoitusta. Lisäksi Luumäen käytöstä poistetulla asemalla sijaitsee Wäinö Aaltosen tekemä Oikeustaistelun muistomerkki. (Luumäki, matkailijan Luumäki 2011.) Luumäki sijaitsee luonnonkauniilla alueella, ja kunnassa voikin harrastaa luontoon liittyviä aktiviteetteja. Kunnan alueella kulkee Saimaan ja Kymijoen yhdistävä Väliväylän melontareitti. Luumäellä reitti kulkee Kivijärven ja Huopaisenvirran kautta Kannuskoskelle. Taukopaikkoja reitin varrella Luumäellä on Huopasenvirran, Haukkasaaren sekä Uitonsaaren, kohdalla, ja näistä löytyvät laavut ja rantautumispaikat melojille. Luumäellä Taavetista alkaa myös Huopasenvirran ulkoilureitti, joka kulkee Huopasenvirran laavun kautta ja jatkuu Kätökankaan metsästysmajalle. (Luumäki, matkailijan Luumäki 2011.) Aktiviteettipalveluita Luumäellä tarjoaa muun muassa tapahtumapalveluita järjestävä luumäkeläinen Salpasafarit. Yksityisten kesämökkien lisäksi Luumäellä on mökkimajoitusta tarjoavia yrittäjiä kuten Kannuskoskella sijaitseva maatilamatkailu Tuhannen tarinan talo sekä Nahkurin maatila. Majoitusta tarjoavat myös mm. Mirjan Matkakoti B&B, Palvaanjärven loma, Parolan hovi, Taavetin lomakeskus & Camping, sekä hotelli Kivijärven Helmi. (Luumäki, matkailijan Luumäki 2011.) Suurin osa Luumäellä matkanneista on suomalaisia ja venäläisiä, mutta silloin tällöin vierailee myös keskieurooppalaisia. Loma-aikoina Luumäen majoituskapasiteetti on oikeastaan aina täynnä, mutta hiljaisimpina aikoina on tyhjää. (Matkailuyrittäjäilta 2011.) 2.3 Alueen matkailun kehittäjät Matkailutoiminnot tarvitsevat kehittämistä ja yhteistyötä. Usein matkailua kehitetään erilaisilla hankkeilla ja projekteilla sekä alueellisella yhteistyöllä. Seuraavassa kappaleessa esitellään erilaisia toimijoita, jotka ovat olleet kehittämässä matkailua Luumäellä. Luumäen kunta Luumäellä matkailullisista asioista vastaa kaupungin sivistystoimi. Kesäisin kunnassa on matkailuneuvonta, joka sijaitsee Taavetin linnoituksen yhteydessä. Muina aikoina matkailuneuvontaa antaa kunnan puhelinvaihde. (Luumäki 2011.) Luumäellä järjestetään yrittäjäiltoja, joissa matkailu on yksi osa-alue. Näitä yrittäjäiltoja järjestetään pari kertaa vuodessa. Myös matkailuyrittäjille on järjestetty yhteisiä tapaamisia.

11 11 Luumäen yrittäjät Luumäen yrittäjäyhdistys on Suomen yrittäjäyhdistyksen paikallisjärjestö ja toimii Luumäen yrittäjien etujärjestönä. Laajempana aluejärjestönä toimii Etelä-Karjalan yrittäjät. Yhdistyksen tarkoituksena on olla asiantuntijana ja vaikuttajana sekä parantaa yritysten ja yrittäjien kannattavan toiminnan edellytyksiä kunnassa. Yhdistys myös järjestää retkiä kotimaassa ja ulkomailla, tapahtumapäiviä, koulutustilaisuuksia ja muuta virkistystoimintaa yrittäjille. Noin joka toinen vuosi järjestetään Luumäki messut. (Luumäen yrittäjät 2011.) Goluumäki Luumäellä toteutettiin vuosina matkailuyrittäjien hanke, jonka alullepanijana ja hallinnoijana oli Luumäen Yrittäjät. Käytännössä hankkeessa toimi tukiryhmä, johon kuului edustajia siinä mukana olevista matkailuyrityksistä sekä Luumäen kunnasta ja Länsi-Saimaan Kehittämisyhdistyksestä. Hankkeeseen valittiin myös hankevetäjä, joka tosin vaihtui hankkeen aikana. Hankkeeseen lähti mukaan 16 yrittäjää. Alun pitäen hankkeen tarkoituksena oli käynnistää uudenlaisen yhteistyön verkostoitumalla ja tuotteistamalla yritysten palveluita, ja samalla kehittää alueen matkailua ja imagoa hyödyntämällä alueen historiaa. Samalla myös suunniteltiin yhteisiä markkinointimenetelmiä. Tapaamisten perusteella todettiin, että yrittäjäyhteistyö on vielä niin alussa, ettei vielä ole toimivia edellytyksiä matkailupakettien kokoamiselle. Kuitenkin todettiin, että muun muassa Luumäen historia sopii tulevien pakettien aiheeksi tulevaisuudessa. Hankkeessa siirryttiin keskittymään enemmän yhteismarkkinointiin. (Luumäen matkailun kehittäminen 2011) Hankkeen tiimoilta valmistuikin hanke-esite sekä lisäksi matkailukartta. Esitettä on ollut jaossa muun muassa messuilla, tapahtumissa, 6-tien varren yrityksissä, Taavetin alueen yrityksissä ja hankkeessa mukana olevissa yrityksissä, Luumäen yrittäjien infopisteessä, kunnan matkailuinfossa sekä Taavetin torin infossa. Lisäksi sitä on toimitettu lähikaupunkien matkailuinfoihin ja jaettu GoSaimaan järjestämillä Minimessuilla Pietarissa. Hanke julkaisi myös internet-sivut ja linkki näille löytyy esimerkiksi Lappeenrannan seudun yrityspalveluiden internet-sivuilta sekä Luumäen kunnan sivuilta. Esite ja internet-sivut ovat kolmella kielellä suomeksi, ruotsiksi ja venäjäksi. Hankkeen tiimoilta pystytettiin Luumäen Rantsilanmäelle tienvarsimainostaulu. (Luumäen matkailuyrittäjäilta 2011.) Vielä tällä hetkellä sivua ylläpitää yrittäjäyhdistys, mutta jatkossa on tarkoitus, että ylläpidosta vastaa kunta. Kunta valmis ylläpitämään sivustoa, mutta kunnalla ei ole resursseja ottaa yhteyttä yrittäjiin vaan yrittäjien itsensä tulee toimittaa kunnalle päivitetty aineisto (Heimala 2011). Myös Kotkaniemi on näkyvillä Gosaimaa-sivustolla alueen nähtävyytenä ja Kotkaniemen museohoitaja Sirkka Svinhufvud on ollut mukana matkailuyrittäjätapaamisissa. (Svinhufvud 2011b) Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys on alueen paikallinen Leader-ryhmä. Sen toiminta-alueena ovat Lappeenrannan kaupungin maaseutualueet sekä Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren kunnat. Alueen asukkaat ovat perustaneet maaseudun kehittämisyhdistyksen, jota kutsutaan paikalliseksi toimijaryhmäksi, ja se laatii alueen tarpeisiin perustuvan kehittämisohjelman, ja hankkii sille rahoituksen. Toimintaryhmä toteuttaa kehittämisohjelmaa rahoittamalla ohjelman mukaisia maaseudun kehittämishankkeita. Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys toteuttaa laatimaansa Näinikkääkehittämisohjelmaa, jonka toimintavuodet ovat Tavoitteena on tukemalla mikroyrittäjyyttä,

12 12 elinkeinollista kehittämistä ja kylien kehittämistä parantaa maaseudun asukkaiden elämänlaatua (Länsi- Saimaan kehittämisyhdistys ry 2011) Kehittämisohjelmassa yksi strateginen ydintavoite on, että paikallinen matkailutarjonta on aitoa ja laadukasta sekä kiinteä osa Saimaan alueen matkailukokonaisuutta. Matkailun liittyvinä tavoitteina vuoteen 2013 mennessä on imagomarkkinointi yritysten kanssa eli alueen vetovoimaisuus tulee saada esiin ja Saimaa tunnetuksi; matkailu- ja ohjelmapalvelujen tulee olla helposti saavutettavissa sekä tärkeää on teemapohjainen tuotteistaminen eli aidot kylämatkailukohteet. (Näinikkää Länsi-Saimaan kehittämisohjelma ) Lappeenrannan seudun yrityspalvelut Lappeenrannan Seudun yrityspalvelut on Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Savitaipaleen, Suomenniemen ja Taipalsaaren omistama seudullinen elinkeinoyhtiö. Sen tarkoituksena on huolehtia alueen yrittäjien ja matkailijoiden palveluista ja tavoitteena saada seudulle lisää uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Yhtiö tarjoaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville valmiita palvelupaketteja ja räätälöityjä kehitysprojekteja. Yhtiölle kuuluu myös uusien matkailutuotteiden kehittäminen ja koordinointi. Se hoitaa myös Lappeenrannan seudun matkailuneuvontaa. Matkailullista matkailutarjontaa yhtiö kehittää auttamalla alueen yrityksiä ideoinnissa, yhteistyöverkostojen kehittämisessä, palvelukokonaisuuksien kokoamisessa ja toiminnan alkuvaiheen koordinoinnissa. Lappeenrannan seudun yrityspalvelut on suurimpana osakkaana Etelä-Karjalan Matkailu Oy:ssä. (GoSaimaa 2011; Lappeenrannan Seudun yrityspalvelut 2011.) GoSaimaa GoSaimaa on Etelä-Karjalan Matkailu Oya.n perustama sähköinen palvelu. Sen pääasiallinen tehtävä on edistää matkailua Etelä-Karjalassa markkinoimalla matkailupalvelutuottajien tarjontaa (Gosaimaa 2011). Tämän tyyppisen yhteismarkkinoinnin avulla myös pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus saada laajempia markkinointitoimenpiteitä ja päästä ulkomaanmarkkinoille. GoSaimaan avulla halutaankin kasvattaa matkustajamääriä ja matkailutuloja Etelä-Karjalassa. Ydintoimijat Gosaimaassa ovat Imatran kylpylä, Holiday Club Resorts, Restel, Miriensis, YIT Rakennus, Imatran seudun kehitysyhtiö ja Lappeenrannan seudun yrityspalvelut (Gosaimaa Oy 2010). Myös Luumäen kunta ja Goluumäki ovat jollain tasolla mukana Gosaimaan toiminnasta. Maksua vastaan kunta näkyvyyttä Gosaimaa sivustolla. 2.4 Matkailu ympäryskunnissa Koska matkailijat harvoin välittävät kuntarajoista, on Kotkaniemen kohdalla tärkeää tarkastella matkailua lähistöllä sijaitsevissa kunnissa. Luumäen sijainnin kannalta tärkein matkailullinen kohde on Lappeenranta. Lappeenranta tarjoaa matkailijoille paljon niin kulttuuriin kuin luontoonkin perustuvia nähtävyyksiä. Itse nähtävyyksistä tärkein on varmasti vuonna 1949 rakennettu Lappeenrannan linnoitus, jonka alueella nykyään sijaitsee muun muassa Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo, useita käsityöläispuoteja sekä ortodoksinen kirkko. Lappeenrannassa toimii myös useita Saimaan risteilyjä tarjoavia yrityksiä, ohjelma- ja aktiviteettipalveluita tarjoavia yrityksiä, opastettuja kierroksia sekä kylpylä- ja hyvinvointipalveluita. Lappeenrannassa on myös neljä suurta hotellia ja muita pienempiä majoitusvaihtoehtoja. Lappeenrantaan Rauhan alueelle on rakentumassa Saimaa Gardens lomakeskus, joka tarjoaa noin 8000 uutta vuodepaikkaa. Alueelle on valmistunut Holiday Club Saimaa kylpylähotelli, golfkenttä, kauppakeskus sekä kesäasuntoja.

13 13 Nykyään Lappeenrantaan kuuluva Ylämaa on myös mielenkiintoinen matkailukohde. Ylämaan tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Jalokivikylä sekä Jalokivimuseo. Lisäksi Ylämaalla sijaitsee Pätärin talo- ja kotiseutumuseo ja myös siellä kulkee Salpalinja. (Ylämaa 2010.) Etelä-Karjalassa sijaitsee myös toinen, historiallisesti merkittävä matkailukaupunki, Imatra. Imatran merkittävin nähtävyys on Imatrankoski, joka on myös yksi Suomen ensimmäisistä matkailunähtävyyksistä. Muita merkittäviä nähtävyyksiä ovat Imatran voimalaitos sekä Imatran Valtionhotelli. GoSaimaa vastaa myös Imatran matkailumarkkinoinnista. Muista matkailupalveluista ja matkailuneuvonnasta vastaa Imatran seudun kehitysyhtiö. (Kehy 2011). Myös muissa Etelä-Karjalan kunnissa Lemillä ja Parikkalassa sijaitsee matkailunähtävyyksiä ja matkailuyrityksiä. Parikkalassa on mahdollisuuksia erityisesti luontomatkailuun kuten esimerkiksi Siikalahden luonnonsuojelualuella. Lemillä voi tutustua luontonähtävyyksiin ja kulkea muun muassa itsenäisyyden polkua pitkin (Lemi 2011; Etelä-karjalan Maakuntaportaali, Parikkala 2011). Lemillä suosittu matkailuvaltti on perinteisellä tavalla valmistettu lammas, särä, jonka ansiosta vuosittain alueella vierailee kymmeniä tuhansia matkailijoita. Särää tarjoavat Säräpirtti Kippurasarvi, jossa valmistetaan särää ympäri vuoden ja palveluja on tarjolla ryhmille, kokouksiin sekä juhliin sekä Kotiseutuyhdistyksen Särätupa, joka tarjoaa särää tilauksesta maaliskuusta joulukuuhun (Säräpirtti Kippurasarvi 2011; Lemin Särä 2011). Luumäen naapurikaupungin Kouvolan matkailutarjontaan kuuluvat muun muassa Tykkimäen huvipuisto, Kaunisnurmen museokortteli, Repoveden kansallispuisto sekä UNESCO:n maailmanperintökohde Verlan pahvitehdas. Myös Museoviraston toinen erikoismuseokohde, tällä hetkellä suljettuna oleva Anjalan kartanomuseo sijaitsee nykyisen Kouvolan alueella. Kouvolassa matkailutoiminnasta vastaa kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation. (Kinno 2011.) 2.5 Matkailijamäärät Etelä-Karjalassa Kuten kuvasta 2 nähdään Etelä-Karjalassa yöpymisten määrä on viimeisen vuosikymmenen aikana pysynyt melko tasaisena. Alimmillaan se on ollut vuonna 2003, jolloin vierailijoita oli ja korkeimmillaan vuonna 2010, jolloin yöpymisiä oli Etelä-Karjalan matkailijayöpymisten rakenteessa on kuitenkin tapahtunut muutosta sen verran, että kotimaisten matkailijoiden määrä on ollut laskusuhdanteessa kun puolestaan ulkomaalaisten määrä on vuodesta 2004 alkaen ollut melko kovassakin nousussa. Vuoden 2009 lama näkyy kokonaismäärässä ja ulkomaalaisten osalta selvästi, mutta jo vuonna 2010 tilanne korjaantunut. Eniten ulkomaalaisia yöpyjiä saapui Venäjältä. Heidän määränsä on ollut hurjassa nousussa lukuun ottamatta vuotta 2009.

14 14 Kuva 3. Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä Etelä-Karjalassa (Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. 2011a) Kuva 4. Venäläisten yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä Etelä-Karjalassa Tilastokeskuksen PX-Web tietokannat. (2011b)

15 15 3. Museotoiminta Kotkaniemessä Kotkaniemi siirtyi Museoviraston hallintaan vuonna Sitä ennen tila oli ollut täysihoitolana 27 vuotta. Vuonna 2000 Kotkaniemi avattiin P.E. Svinhufvudin kotimuseona ja museonhoitajana alkoi toimia Sirkka Svinhufvud, rakennuksen edellinen asukas. Museo on pääasiassa ollut avoinna kesäkuun alusta elokuun puoleen väliin ja talvisin ryhmille tilauksesta. Kävijätilastojen perusteella marras- ja joulukuisin ei ole käynyt museovieraita. Talvikaudella museonhoitaja muun muassa pitää yhteyttä eri yhteistyötahoihin. Kesällä 2011 oli museo avoinna välisenä aikana keskiviikosta sunnuntaihin Näiden aukioloaikojen lisäksi museo on avoinna ryhmille etukäteistilauksesta. Liput museoon maksavat aikuisilta neljä euroa, alennusryhmiltä kuten opiskelijoilta, ja eläkeläisiltä kolme euroa ja alle 18 -vuotiaille museo on ilmainen. Aukioloaikoina opastusmaksu on 22 ja aukioloaikojen ulkopuolella 44. Koululaisryhmille opastushinta on 22. Vuonna 2012 aikuisten lipun hinta nousee viiteen euroon. Museokauppa-, kahvio- ja lipputulot ovat miltei kaksinkertaistuneet vuosien 2008 ja 2010 välillä. Kuitenkin kiinteistönhoito ja palkkakustannukset ovat nousseet, eivätkä tulot näin ollen riitä kattamaan kuin pienen osan kohteen menoista. Kotkaniemen museohoitajan Sirkka Svinhufvudin mukaan kävijät viipyvät museossa pitkään, kolmesta neljään tuntia. Museovieraat tulevat vierailulle aina pääovesta. (Svinhufvud 2011b). Ensimmäisenä he kulkevat lasikuistin läpi sisään. Lasikuistille on sijoitettu muutama kuva Kotkaniemestä ja alueen kaavakuva P.E. ja Ellen Svinhufvudin aikaan. Eteisessä, portaikon vieressä on lipunmyyntipiste, joka toivottaa kävijän tervetulleeksi. Samassa yhteydessä on myös wc. Pysyvä näyttely on koostettu kolmesta alkuperäisestä interiöörikokonaisuudesta, jotka kuvaavat Svinhufvudien elämää Kotkaniemessä. Täydellisinä ovat säilyneet kolme interiöörikokonaisuutta eli työhuoneen, salin ja makuuhuoneen sisustukset. Näistä työhuoneen ja makuuhuoneen kalusteet ovat edelleen Luumäen kunnan omistuksessa. Niitä esiteltiin Luumäen linnoitus- ja kotiseutumuseon tiloissa. Kun Museovirasto avasi Svinhufvudin kotimuseon, kalustekokonaisuudet sijoitettiin Kotkaniemeen. (Värtinen, 2011) Kuvat 5-6. makuuhuoneen ja salin interiöörit ovat säilyneet kokonaisina. Oikealla puolella sisääntulosta on Ukko-Pekan työhuone. Eteishallia vastapäätä on sali, jonne on sijoitettu Ukko-Pekan ja Ellenin kalusto. Salin toisessa päädyssä on kaksi huonetta vaihtuville näyttelyille ja toisessa

16 16 päädyssä Ukko-Pekan ja Ellenin makuuhuone. Ruokasalissa on esillä Ellenin maalaamia posliiniastioita ja tauluja, joista yksi esittää Svinhufvud-suvun kantatilaa Ruotsissa. Sinne on sijoitettu myös P.E. ja Ellen Svinhufvudin ruokasalin kalusto. Kuva 7. Oikealla sisääntulosta on Ukko-Pekan työhuone. Nykyisin pöydän takana seisoo P.E. Svinhufvudin muistosäätiön teettämä Ukko-Pekkaa kuvaava vahanukke. Kotkaniemen päärakennuksessa on asunut kolme sukupolvea Svinhufvudeja, ja rakennuksessa on pidetty täysihoitolatoimintaa ensin P.E. Svinhufvudin karkotuksen aikana ja sitten 50-luvun puolesta välistä alkaen siihen, kun Museovirasto sai kohteen haltuunsa. Päärakennuksessa on asuttu 2000-luvun alkuun saakka. Tästä syystä siihen on tehty useita remontteja ja etenkin pinnat ovat muuttuneet vuosien saatossa. Näin ollen säilyneet interiöörikokonaisuudet edustavat eri aikakausia kuin näyttelyhuoneiden seinä- ja lattiapinnat. (Värtinen 2011) Kesällä 2007 Kotkaniemessä ryhdyttiin järjestämään vaihtuvia näyttelyitä. Ensimmäinen oli P.E. Svinhufvudin henkilöhistoriaan ja Suomen historiaan liittyvä näyttely Itsenäisyys, leipä ja järjestys. Näyttelyn kokosivat Kansallismuseon henkilökunta sekä Kotkaniemen museonhoitaja sekä kesätyöntekijät. Samana vuonna Kotkaniemessä ryhdyttiin myymään Ellen Svinhufvud -kakkua. Ensimmäinen näyttely oli esillä kaksi vuotta. Kesäksi 2009 kerättiin näyttely Ellen Svinhufvudista, jonka syntymästä oli tuolloin kulunut 140 vuotta. Samana vuonna Kotkaniemi sai uudet opastekyltit 6-tien varteen. Kyltteihin tuli aiemman Kotkaniemi -tekstin sijaan P.E. Svinhufvudin kotimuseo. Vuosikertomuksen mukaan nämä houkuttelivat kävijöitä seuraavana kesänä. (Kotkaniemen vuosikertomukset ). Keväällä 2011 kerättiin näyttely Pieniä tarinoita suurmiehestä P.E. Svinhufvudin syntymän 150-vuotis juhlavuoden

17 17 kunniaksi. Näyttelyssä Svinhufvudista näytetään hyvin henkilökohtainen kuva lastenlasten kertomusten kautta. Näyttelyn pohjana on käytetty keväällä 2011 tehtyjä lastenlasten haastatteluja, joista valokuvataiteilija Elina Brotherus on koostanut dokumentin. (Svinhufvud 2011b) Kotkaniemen vuoden 2007 toimintakertomuksessa sanotaan, että Kotkaniemessä opastukset aloitetaan kertomalla suvun aateloinnista sekä suvun saapumisesta Suomeen. Näiden jälkeen siirrytään kertomaan P.E. Svinhufvudin elämästä. Opastetun kierroksen jälkeen museovierailla on mahdollisuus nauttia Ellen Svinhufvud -kakkua ja kahvia lasiverannalla. (Kotkaniemen vuosikertomus 2007) Museonhoitajan mukaan kävijät tulevat valtaosaltaan tutustumaan Kotkaniemeen nimenomaan Svinhufvudin kotina ja näin ollen odottavat näkevänsä interiöörikokonaisuuksia ja kuulevansa tarinoita perheen elämästä maalaistalossa. Kaikki vieraat opastetaan näyttelyyn heidän niin halutessaan. Opastuksilla museonhoitaja pyrkii ottamaan huomioon ryhmän tarpeet ja toiveet. Hän myös pyrkii tavoittamaan kunkin ryhmän kiinnostuksen kohteet. Erilaisia opastuksia ei tarjota esimerkiksi internetsivuilla eikä tarjolla ole niin sanottuja erikoisopastuksia. Asiansa tunteva museonhoitaja pystyy suhteuttamaan asian kuulijakuntaansa. Pääosin oppaina on toiminut talon entisiä asukkaita ja muuten läheisessä suhteessa kohteeseen olleita henkilöitä. Näin ollen heille Svinhufvudin ja Kotkaniemen historia on ennestään tuttu. Jos opas on tullut talon ulkopuolelta, tarinoita on pyritty jakamaan, jotta opas osaisi elävöittää kierrostaan. (Svinhufvud 2001c) 3.1 Museovieraat Kotkaniemen kävijämäärä oli vuonna ja kolme vuotta aiemmin vuonna 2007 se oli Ilmaiskävijöiden määrä on laskenut 20 ja jopa 25 prosentista 19 prosenttiin. Lasten ja koululaisten määrä on pysynyt näinä vuosina miltei samana. Vuonna 2009 kävijöitä oli huomattavasti vähemmän kuin muina vuosina ja 2008 koululaisten määrä oli yli kaksinkertainen muihin vuosiin verrattuna. Opastettavia ryhmiä kävi 51 vuonna 2010 eli 17 vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin vuonna Koululaisryhmien määrä on laskenut vuodesta 2008 puoleen eli kuudesta ryhmästä kolmeen. Tämän hetkisistä museovieraista on vaikea muodostaa selkeätä kävijäprofiilia, sillä viimeisimmän kävijäkyselyn analyysissä ikäjakaumaa ei ole tarkasteltu. Lipunmyynnin perusteella voidaan arvioida, että eläkeläiset olisivat suurin kävijäryhmä, seuraavaksi täysi-ikäiset, alle 18-vuotiaita käy kaikkein vähiten. Naisia kävijöistä on suurin osa eli 65 %. Museonhoitajan mukaan yksittäiset vierailijat ovat ikäluokaltaan laidasta laitaan. Ryhmämatkalaiset ovat pääasiassa eläkeläisiä.

18 18 Kuva 8. Kotkaniemen kävijät Kävijämäärä vuonna 2011 on noin 2600 ihmistä. Kävijämäärissä on museon aukeamisesta alkaen ollut melko paljon hajontaa. Kävijäennätykset sijoittuvat museon alkuvuosiin, jolloin vuonna 2001 kävijöitä oli 3154 ja Tämän jälkeen kävijämäärät alkoivat pikkuhiljaa laskea, kunnes vuonna 2010 ne taas nousivat ja vuonna 2011 kävijämäärä on reilusti kaksinkertaistunut paria vuotta aikaisempaan. Vuonna 2009 Kotkaniemessä on ollut alhaisin kävijämäärä. Museovierailijoiden vähentyminen tuolloin on todennäköisesti johtunut huonosta matkailuvuodesta koko Etelä-Karjalan alueella ja oikeastaan laajasti koko maailmassa johtuen taantumasta. 3.2 Museonhoito Kaikilla Museoviraston erikoismuseoilla on joko vakituinen tai määräaikainen museonhoitaja. Museonhoitaja vastaa museon avoinnapidosta, markkinoinnista, toiminnan kehittämisestä sekä museorakennuksen päivittäisestä ylläpidosta. Kotkaniemi, kuten muut erikoismuseokohteet kuuluvat Suomen kansallismuseon Erikoismuseot ja linnat yksikön alaisuuteen. Kiinteistönhoitoon liittyvät asiat kuuluvat Kulttuuriympäristön hoito-osastolle. Museotoimintaan liittyvistä asioista päättää Kansallismuseon Erikoismuseot ja linnat -yksikkö. Avoinnapitotehtäviin kuuluvat lipunmyynnin lisäksi museokaupan hoito sekä opastukset ja muu oheisohjelma. Lisäksi museonhoitaja toimii omalla alueellaan kohteen sidosryhmien yhdyshenkilönä. Museonhoitaja kirjoittaa vuosikertomuksen ja laatii toimintasuunnitelman. Niissä kirjataan kehittämistarpeet, kuten museokaupan uudet tuoteideat ja muuhun toimintaan tai yleisönpalveluun liittyvät tarpeet. Museonhoitaja pitää yllä kävijätilastoja ja kirjaa ylös kävijöiden toiveita ja tarpeita. Museonhoitaja vastaa myös rakennuksen päivittäiseen tai kausihuoltoon liittyvistä tehtävistä. Kotkaniemen nykyinen museonhoitaja on naimisissa P.E. Svinhufvudin pojanpojan, Jorma Svinhufvudin, kanssa ja tuntee näin ollen Kotkaniemen ja Svinhufvudien suvun historiaa hyvinkin tarkkaan. Museonhoitaja asui pitkään Kotkaniemen päärakennuksessa ja piti siinä täysihoitolaa. (Svinhufvud 2011b) Hänen kertomuksensa Kotkaniemestä ovat useimmiten henkilökohtaisia. Vierailijat ovat pitäneet hänen

19 19 tyylistään opastaa, sillä he pystyvät samastumaan Svinhufvudien elämään tilalla, kun kuulevat siitä sukulaisen kertomana. Museovirastossa on tiedostettu, että resurssien puutteessa joidenkin Museovirastolle päätyneiden museoiden kohtaloksi on ollut jäädä paikallismuseoiden kaltaisiksi kohteiksi eikä niissä välttämättä työskentele museoammatillista henkilökuntaa. Museokohteiden toimintaa ohjataan Kansallismuseosta käsin ammattilaisten voimin, mutta pieni määrä henkilöitä työskentelee hyvin monen eri kohteen parissa. Näin ollen yhden kohteen kehittämiseen ei ole suunnata paljoa museoammatillista työvoimaa. Tämä kannattaa nostaa kohteen voimavaraksi. Opetusministeriön rahoittamassa Paikallismuseotoiminnan kehittämishankkeen väliraportissa todetaan, että paikallismuseoiden toimintamuodot ovat hyvin joustavia ja niissä voidaan kokeilla helposti uusia toimintamalleja. (OKM 2011:17, s.10) 3.3 Kiinteistönhoito Museonhoitaja on vastuussa museokohteen hoidosta. Jos hän huomaa rakennuksessa korjaustarpeita, hän raportoi siitä Kulttuuriympäristön hoito -osaston Kiinteistönjohto ja rakennuttaminen -yksikölle. Museoviraston kohteiden kiinteistönhuollosta ja maisemanhoidosta vastaa Kulttuuriympäristön hoito - osaston Hoito ja saavutettavuus -yksikkö (Hosa). Korjausrakentamiseen liittyviä tehtäviä hoitaa saman osaston Kiinteistönjohto ja rakennuttaminen yksikkö (Kira). Kulttuuriympäristön hoito -osaston mukaan kaikki kiinteistönhuolto ja korjaustoiminta on ulkoistettu. Hoito ja saavutettavuus -yksikkö vastaa työllistettyjen avulla enää niittotöistä ja puuston karsimisesta. Museoviraston erikoismuseokohteissa puutarhoja hoitavat pääsääntöisesti paikalliset yritykset ja yhdistykset. Yli-Lauroselan kartanossa puutarhan hoidosta huolehtii 4h-yhdistys ja Seurasaaren ulkomuseon ulkoalueita hoitaa Seurasaaren ystävät Ry. Kulttuuriympäristön hoito -osasto näkee, että tulevaisuudessa myös Kotkaniemessä puutarhanhoito voisi olla ulkoistettu. Kiinteistönhoidon kohdallakin nousee esille Svinhufvud-suvun läheisyys tilaa kohtaan. Edellinen tilan omistajapariskunta, eli museonhoitaja miehensä kanssa, asuu pihapiirissä. Pariskunta asui päärakennuksessa vielä ensimmäiset vuodet tilan siirryttyä Museoviraston hallintaan. Kotkaniemen aktiivinen valvonta hoituu helposti, koska museonhoitaja asuu pihapiirissä. Museonhoitajan tontin vuokraaika on pitkä, joten on epätodennäköistä, että seuraava museonhoitaja asuisi museorakennuksen välittömässä läheisyydessä. Passiivinen valvonta alueella säilyy niin kauan kun naapurirakennuksessa asutaan. Museonhoitajan vaihtuessa tulee ratkaistavaksi kiinteistön aktiivinen valvonta ja huolto. Kohteen tulevaisuutta tulee pohtia myös korjausrakentamisen kannattavuuden näkökulmasta. Jos kohde peruskorjataan ja osin restauroidaan, siihen täytyy löytyä toimija, jolla on kiinnostus pitää kohteen kuntoa yllä ja huoltaa sitä säännöllisesti. Museovirastolla saattaa tulevaisuudessa olla tähän yhä vähemmän resursseja.

20 20 4. Museotoiminnan kehittäminen Kotkaniemen näyttelyt ovat keskittyneet P.E. ja Ellen Svinhufvudin henkilöhistoriaan sekä sukuhistoriaan. Nykyisessä näyttelyssä on esillä mm. Svinhufvudien sukupuu. Hän oli presidenttinä merkittävä mies, epävarmoina aikoina toi turvaa Suomen kansalle ja oli keskeisenä hahmona luomassa itsenäisyyttä. Tulevaisuudessa on kulttuuriperintökohteissakin mietittävä niiden ylläpidon kannattavuutta. Pitkään museo- ja kulttuuriperintökohteita on totuttu pitämään yllä alijäämäisillä budjeteilla. Kuitenkin vaikuttaa siltä, että kulttuurille suunnattuja määrärahoja ja tukia jaetaan yhä vähemmän. Näin ollen tulevaisuudessa tulee pohdittavaksi taloudellisen kannattavuuden lisääminen ja talkoo- ja järjestötyön lisääntyminen. Kotkaniemen houkuttelevuutta tulee pohtia myös matkailullisesta näkökulmasta. Museotoiminta ei yleisesti ole kannattavaa, joten sitä ei kannattane kohteessa laajentaa. Sen sijaan museotoiminta tuo muulle, esimerkiksi kahvilatoiminnalle, lisäarvoa. Matkailijoiden houkuttelemiseksi kohteeseen olennaista on keskittyä palveluiden kehittämiseen. Kun matkailijat löytävät kohteen, paikallisetkin löytävät ne uudella tavalla. Luumäellä on olemassa ylpeys omasta kunnasta, historiasta ja asemasta itsenäisyyden muistomerkkien ketjuna, mutta nämä ylpeyden aiheet pitäisi osata tuotteistaa niin, että ulkopuolisetkin näkisivät kohteiden arvon. Erikoismuseot ja linnat -yksikkö näkee, että hyvin säilyneet interiöörikokonaisuudet ovat tulevaisuudessakin yleisön nähtävillä Kotkaniemessä. Vaikka interiöörit ovat olleet aiemmin esillä Luumäen Kotiseutu- ja Linnoitusmuseossa, ne sopivat paremmin esiteltäväksi alkuperäisiin tiloihinsa Kotkaniemeen. Puitteita, kuten seinä- ja lattiapintoja, täytyy restauroida, sillä useiden remonttien myötä mm. osa tapeteista on 1970-luvulta. Interiöörinäyttelyiden lisäksi toivotaan jatkossakin tilaa vaihtuville näyttelyille. Museotoiminta voisi olla vain osa Kotkaniemen toimintaa tulevaisuudessa. Museovirasto voisi keskittyä vastaamaan näyttelystä ja rakennuksista, jos kohteen muista toiminnoista vastaamaan otettaisiin yrittäjä. Yritystoimintamahdollisuuksia kohteessa olisi useita. Esimerkiksi kahvila- ja hyvinvointipalvelut olisivat sellaisia, jotka eivät uhkaisi kohteen säilyvyyttä eivätkä olisi ristiriidassa sen historiallisen taustan kanssa. Etelä-Karjalan alueella yritystoiminnasta kulttuuriperintö- ja museokohteissa on niin tuoreita esimerkkejä, että niiden kannattavuudesta ja kohteen säilymisestä on näiden esimerkkien valossa hankala kommentoida. Kotkaniemen kehittämishankkeen puitteissa tehdyissä haastatteluissa kommentoitiin eri tahoilta sitä, ettei Kotkaniemi saisi ajautua pelkästään henkilö- tai sukuhistorialliseksi museoksi. Näyttelyiden teemoja pitäisi käsitellä laajemmin, jotta se tavoittaisi mahdollisimman erilaisia kohderyhmiä. Eri sidosryhmillä oli erityyppisiä näkemyksiä siitä mihin suuntaan museotoimintaa pitäisi viedä. Tulevan museon keskeiseksi teemaksi toivottiin valtiollista aspektia: Svinhufvud valtion päämiehenä, presidentti-instituutio, Kotkaniemen historia osana itsenäistyvää Suomea ja sisällissodan tapahtumien ketjua. Toisaalta esitettiin myös näkemyksiä siitä, ettei valtiollista historiaa tuotaisi esille P.E. Svinhufvudin kautta, vaan P.E. ja Ellen Svinhufvud esitettäisiin esimerkkeinä tuon ajan henkilöistä: miten he toimivat itsenäistyvässä Suomessa ja valtiollisessa murrosvaiheessa? (Haastattelut Partanen, Luoto 2011; P.E. Svinhufvudin muistosäätiö 2011; Kostet 2011) Suomalaisille vuoden 1917 tapahtumat ja niiden esittäminen ovat vaikeita. Vielä ei ole keksitty miten niistä kerrotaan kansakuntana. P.E. Svinhufvudin muistosäätiön puheenjohtaja Martti Häikiö on ehdottanut tapahtumien esittämistä kolmen vuoden ketjuna 1917, 1918 ja Tapahtumien tulevina juhlavuosina ( ) tapahtumia voitaisiin tuoda eri keinoin ja eri näkökulmista. Myös Venäjällä oli samaan aikaan

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus

Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Miten sinne pääsee? Paikallismuseoiden markkinointi ja saavutettavuus Kotkan paikallismuseo seminaari 27.4. Riina Nurmio, maakuntatutkija Etelä-Karjalan museo Potentiaalisista kävijöistä pitää saada kävijöitä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan!

Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Tule mukaan kumppaniksi Bioaikaan! Bioaika-tapahtumakiertue on koko metsäsektorin yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle ja Suomen nuorille. Kiertueen ytimen muodostaa pyörillä - ja biopolttoaineella -

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö

Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Case Lappeenranta Mirka Rahman, Markkinointi- ja asiakaspalvelupäällikkö Matkailuneuvonta osa kaupungin asiakaspalvelua 2 Matkailutoiminta ja markkinointi on yhteistyötä VisitLappeenranta sivut & i-näytöt

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Vuolenkosken kyläyhdistys ry

Vuolenkosken kyläyhdistys ry Vuolenkosken kyläyhdistys ry PÖYTÄKIRJA Kylätoimikunnan kokous 2/2015 Aika: 16.2.2015 klo 18.00 Paikka: Kyläpiste, Vuolenkoskentie 1430 Liite: Läsnäolijat 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

Padasjoen elinkeinopolitiikan tavoitteet 2017 2020 Elinkeinopoliittinen ryhmä on ehdottanut elinkeinopoliittista tavoitetta ja toimenpiteitä vuosille 2017-2020. Näiden työstäminen lopulliseen muotoon on

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys.

Yhteyshenkilö Satu Sikanen Hankinnan kohteena on Etelä-Karjalan maakunta-areenaa koskeva esiselvitys. TARJOUSPYYNTÖ 1. HANKINTAYKSIKKÖ Etelä-Karjalan liitto Kauppakatu 40 D 53100 Lappeenranta ekarjala.fi/liitto Yhteyshenkilö Satu Sikanen satu.sikanen@ekarjala.fi 0400 661318 2. HANKINTAMENETTELY Kyseessä

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Rautjärven sotahistoria- hanke

Rautjärven sotahistoria- hanke Liite 1 74 HANKESUUNNITELMA Laadittu 4.3.2016 Rautjärven sotahistoria- hanke 1. Hakijan yhteystiedot Rautjärven kunta Projektijohtaja, Juha-Pekka Natunen Simpeleentie 12, 56800 SIMPELE 040 581 8040 juha-pekka.natunen@rautjarvi.fi

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Tetriniemi) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon

DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon DigiAurorapalapeli saavutettavuus kuntoon Kohteena Lappi - Lapin matkailun fyysisen ja digitaalisen saavutettavuuden kehittäminen Liisa Mäenpää Lapin matkailuparlamentti 6.10.2016 Finnish Lapland Tourist

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere

50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere 50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere Ohjelmaryhmien vetäjät tutustumassa esiintymisareenaan! Tapahtumatiedote 2/2012 20.3.2012 Sisältö: 1. Tapahtumarannekkeiden ja ruokailujen tilaamisella

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016

Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden viikko-ohjelma 11.1. 15.4.2016 Lapland Hotel Sirkantähden talven viikko-ohjelmassa nautitaan luonnon rauhasta, uusista kokemuksista, yhdessä tekemisestä ja Lapin tarinoista!

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2013 Tammikuun työllikatsaus 1/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.2.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus tammikuu 2013 Kaakkois-Suomen asukkaista oli tammikuun lopussa työttömänä 20114

Lisätiedot

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa. 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa 30.8.2014 MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja Esityksen sisältö Metsähallituksen luontopalvelut Suomen

Lisätiedot

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu

Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen Kiskontien Kimpan avoin kokous. Aika: kello 18 Tuohikoto, Tuohittu Kiskontien Kimppa MUISTIO 1 (2) Jaana Joutsen 12.6.2014 Kokous: Kiskontien Kimpan avoin kokous Läsnä: 12 osallistujaa Aika: 4.6.2014 kello 18 Paikka: Tuohikoto, Tuohittu KOKOUKSESSA POHDITTUJA ASIOITA

Lisätiedot