1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17. No 17 1/2002 Hyyppä on pitkä ja soukka ku possun noukka.

Transkriptio

1 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 0 HYYPPÄLÄÄNEN No 17 1/2002 Hyyppä on pitkä ja soukka ku possun noukka.

2 2 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Missä kyläluudat luuraa? Kyläjuhlassa lähti Hyyppää kiertämään viisi kyläluutaa. Juttu on ollut niin hyvä, että siitä mainittiin jopa Ilkka-lehden pääkirjoituksessa17.2. ja Teuvallakin on nyt luutia pistetty kiertämään. Näin hyvät ideat on mukava pistää kiertoon, sillä me hyyppäläisethän emme tätä ideaa ole keksineet. Kyläluuta on kiertänyt jo ainakin 70-luvulla Sievissä. Meilläkin tämä Hyypän luuta kävi, melkein lähinaapurit toivat. Riston kanssa olimme vintissä makaamassa, kun ovi kävi. Sieltä sitten alas kipitimme ja minä heti päivittelemään, että voi ie millaisen päivän keksitte: kuukauden pölyt ja liat joka paikassa ja viikon tiskit näkyvillä ja pöytä astiaa, lehteä, laskua, lappoa täynnä. Sitten hoksasin, että hei, tämähän on se kyläluuta, joka tulla piipahtaa silloin kun sille sopii! Onneksi kahvi ei ollut aivan loppu ja keksiäkin makean maistuvaksi kaapista löytyi. Vähän sitä pöytää tyhjäsin, kahvit keittelin ja makeat pöytään asettelin ja siinä sitten istuimme me neljä ja juttelimme. Meillä oli mukavaa. Naapureille oli mukavia elämänkokemuksia kerrottavana Lapin matkoilta ja muilta reissuiltaan. Parisuhteittemme saloja naureskelimme ja kaikkea muuta mukavaa. Melkein kymmenen vuotta mekin olemme tässä asuneet, emmekä ole päässeet tuossa naapurissa käymään. Emmekä muuten olleet aiemmin käyneet siinäkään naapurissa, mihin kyläluudan veimme. Siellä taas oli niin siistiä ja monenmoista pöperöä pöytään laittaa, että uhhuh! Kiitos teille molemmille mukavasta iltahetkestä. Ja tulkaa meilläkin poikkeamaan, vaikka ilman luutaa. Putsatkaa nimet varsista pois Kun se kyläluuta tuli meille, oli varressa jo monien nimiä. Sellaistenkin, joiden luo olimme ajatelleet mennä. Muta kun se nimi oli siinä varressa, niin sitten menimme siihen toiseen ajattelemaamme paikkaan. Kyläluutien tarkoitus on kiertää täällä Hyypässä ikuisuuden eli tämä ei ole tällainen hetkellinen juttu. Ja Etu-Hyypästä voi luudan viedä vaikka Perä-Hyyppään, jos haluaa. Tai Jokimäkeen tai vaikka mihinkä. Luuta voi käydä sa- massa talossa vaikka tuhat kertaa. Ja sieltä se sitten viedään tuhat kertaa eri paikkaan. Tarkoitus on, että hän, kelle kyläluuta tuodaan, saa päättää, mihin haluaa sen viedä. Ja siksi on parempi, että luutien varsiin ei kirjoiteta nimiä, missä se on käynyt. Silloin viejän ei tarvitse ajatella, ettei voi mennä piipahtamaan siellä tai siellä, kun siellä on jo käyty. Siis te, joilla luuta on juuri tällä hetkellä, niin yrittäkää putsata ne nimet varresta pois ja viekää sitten sitä eteenpäin. Ohjeita kyläluudille Tarkoituksena siis on elvyttää se tapa, että kun kylässä asutaan, niin talossa voi piipahtaa. Siis sillä lailla, että menee vain johonkin taloon, mielellään sellaiseen, jossa ei ole aiemmin piipahtanut, juttelee sitten vaikka säästä, jos ei muuta keksi, nauttii kupposen kahvia, jos talon asukkailla on juuri silloin aikaa sitä keittää, jättää kyläluudan sinne ja lähtee kotiin. Tämä vierailutuokio voi olla vaikka pitempikin, jos siltä tuntuu sekä viejästä että saajasta. Viikon sisällä on kyläluuta sitten vietävä eteenpäin johonkin muuhun taloon. Se voi olla vaikka toisella puolella Hyyppää eli luutaa ei välttämättä tarvitse kierrättää vain Juonikylässä tai Muurahaisessa tai Piiparissa. Huhuja on liikkunut Kuullut olen, että kyläluudat ovat ihan kiitettävästi kiertäneet. Sellaistakin olen kuullut, että monissa taloissa sitä ei ole vielä lainkaan nähty. Seuraavaa Hyyppälääs-lehteä varten tekisin mielelläni jonkun jutun jonkun kyläluudan poikkemisesta eli sinä, joka olet luutaa viemässä jonnekin, niin ilmoita siitä minulle, niin voisin tulla mukaasi. Saa se luuta meille tulla toisenkin kerran. Vaikka kymmenenkin, sillä meillä on vielä monia paikkoja, joissa Riston kanssa haluaisimme piipahtaa. Sirpa Kautiainen HYYPPÄLÄÄSEN yhteyshenkilöt kylillä: Tuulikki Kujanpää Kauhajärventie 804, KYRÖNLATVA puh Simo Laakso Jokimäentie 835, HYYPPÄ puh Satu Rinta-Könnö Jokimäentie 1025, HYYPPÄ puh Pirjo Tapanainen Reiniöntie 26, KAUHAJOKI puh Otamme mielellämme vastaan lukijoiden mielipiteitä ja kirjoituksia, myöskin lasten/nuorten piirustuksia voimme julkaista. ILMOITUKSET ovat ilmaisia yleishyödyllisille yhdistyksille. MAINOSTILAA yrityksille on tarjolla seuraavin hinnoin: koko sivu (A4) 170 euroa 1/2 sivu 93 euroa 1/4sivu 51 euroa 1/8 sivu 30 euroa 1/16 sivu 17 euroa Yrittäjät ja yhteisöt huom. Täsmäilmoittelua tarvitessanne lehtemme on käytettävissänne! Kylälehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa ja seuraavan numeron materiaali tulee olla toimittajilla elokuun puoliväliin mennessä. Tuliko lehtesi perille? Irtonumeroita on saatavilla Hyypän lähikaupoissa, Muurahaisen luontokeskuksessa ja Etu-Hyypän alueella niitä voi kysellä myös Tapanaisen Pirjolta. Julkaisija: Hyypän kyläseura ry Sivunvalmistus ja painatus: SeT-Print, Kauhajoki 2002

3 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 2 HYYPÄSSÄ TAPAHTUU Toukokuu 2002 Ke1.5. Lintuaamu, Muurahaisen luontomatkailukeskus, Muurahaisen luontotupa Ke 1.5. Runokukko Riekuu klo 14 ja klo Yläasteen auditoriossa, Hyypän teatteri Ke 8.5. Äiti-lapsipiirin 1. kokoontuminen klo 19 Hyypän majalla. Tied. puh La Perinnemaalit tutuiksi -päivä Topi Rinta-Kauhajärvellä ( ) Pyöräilykampanja koko Hyypän alueella touko-elokuun ajan Kesäkuu 2002 Pesisharjoitukset maanantaisin klo 18 Könnön koululla alkaen kesäkuun alusta ja jatkuen heinäkuun loppuun. Su 9.6. Retki Lauhaan, ruokailu Nälkähisessä, järj. Jo-Pa-Ki ry. La La Kyläkauppapäivä Hyypän kaupoissa Kylätori Mäen kaupalla klo Paikalla hyyppäläisiä käsitöitä ym. tekijöitä tuotteineen. Mm. Hanna Ala-Kutsi näyttää, miten pellavasta tehdään lankaa, järj. Hyypän kyläseura ja Mäen kauppa Ke Hirvenjuoksun SM-katsastukset klo 18 Hyypän Majalla Taideleiri Aurinkopolku vuotta täyttäneille Hyypän Helmessä - Leirin vetää taiteilija Anneli Heikkinen - Ilmoittautumiset ja tiedustelut puh (ilm.myöh.) Neljän päivän eräleirejä 8-14 vuotiaille Jarmo Kujanpään johdolla Heinäkuu Koko perheen taidenäyttely Hyypän Helmen tapuliaitassa, vapaa pääsy - Aiheena Usvametsän naavapoluilla: menninkäisiä ja haltiatonttuja - Esillä taiteilija Anneli Heikkisen töitä Pe 5.7. Ma Ke Lavatanssit Kirveshovissa, järj. Kirveshovin Loma Pesiksen haasteottelut Könnön koululla klo 18 alkaen: - Hyypän ala-aste vastaan oppilaiden vanhemmat - Hyyppäläiset yläasteelta ja lukiosta vastaan vanhemmat - Hyypän kyläseuran hallitus vastaan kunnalliset luottamushenkilöt 10. Hyypänlaakson juoksu klo 20 Hyypän Majalla Elokuu Kuvataidenäyttely Varjolassa, järj. Elina Hannula & Jari Ketola Su Hyypän hirvipolku Majalla Ruokamessut Hämes-Havusessa La Ruokamessu Kauhajärven kirkossa klo 15 ja klo 18. Ilmainen linja- autokuljetus klo 15 messuun Hämes- Havusesta. Messun jälkeen kahvitus Tapiolassa. Syyskuu 2002 Su Lauhan Ruskahölkkä Muurahaisten Luontokeskuksessa klo 12. Matkat 18 km ja 8 km, sarjat miehet, naiset sekä kuntosarjat. Tiedustelut: mammantupa.oja@co.inet.fi tai puh Hyypän tapahtumat ajan tasalla netissä osoitteessa hyyppa.kauhajoki.fi PALVELUKSEEN HALUTAAN Kylälehti hakee lehtitalkoisiin toimittajia Tarkoitus olisi saada kirjeenvaihtajia mahdollisimman kattavasti eri puolilta Hyyppää. Palkkaa ei makseta, mutta luontaisetuina saat roppakaupalla paikallistuntemusta sekä kokemusta käytännön lehtityöstä. Jos lehdenteko kiinnostaa, ota yhteyttä johonkuhun meistä yhteyshenkilöistä! (yhteystiedot ohessa). Hyypän kyläseura ry:n johtokunta vuonna 2002 Tiina Hietaranta Jokimäentie 1074, Jokimäki Erkki Kangasniemi Kangasojantie 5, Muurahainen Sirpa Kautiainen Kauhajärventie 91, Juonikylä (sirkau@kauhajoki.fi) Risto Korhola Korhoskyläntie 67, Seppänen-Korhonen , Väinö Luomapuro Jokimäentie 843, Jokimäki Pirkko Mäki Juonikylä k , t Heli Mäki-Juoni Kauhajärventie 72, Juonikylä Satu Rinta-Könnö Jokimäentie 1025, Jokimäki (satuliini@pp.inet.fi) Birgit Rinta-Kauhajärvi Kauhajärventie 841, Kyrönlatva Keijo T Seppälä Leväntie 123, Kauhajärvi , Leila Sillanpää Jokimäentie 943, Jokimäki , Erkki Vilén Hautalankyläntie 319, Juonikylä ,

4 4 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Lauhanvuoren ja Kauhanevan juhlavuosi Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta Lauhanvuoren ja Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuistojen perustamisesta. Tähän mennessä puistot ovat ehtineet palvella kymmeniätuhansia retkeilijöitä, hiihtäjiä, marjastajia ja luonnonrauhasta nauttivia ihmisiä. Lauhan kävijämäärät ovat usean vuoden ajan olleet noin kävijää vuodessa, mikä on paljon tämän kokoisessa puistossa. Puistot ovatkin tärkeä matkailuvaltti Kauhajoen kaupungille ja alueen ihmisille. Viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti Lauhan ympärille on kehittynyt monenlaisia palveluja ja myös Metsähallitus on kehittänyt puiston palveluvarustusta entisestään. Tulevan kesän toiminnassa pyritään huomioimaan juhlavuosi erityisillä tapahtumilla, joihin teillä kyläläisillä on myös mahdollisuus vaikuttaa. Toukokuussa vietetään Euroopan kansallispuistopäivää, jolloin kansallispuistot järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Me juhlimme sitä järjestämällä jo kolmannen kerran linturetken. Tänä vuonna retki on tarkoitus tehdä Kauhanevalle, jossa toivon mukaan nähdään ja kuullaan taas monenlaisia lintuja. Suon linnustosta asiantuntevasti on lupautunut opastamaan Keijo T. Seppälä. Retkelle lähdetään aamuvarhaisella, jolloin on paras aika lintujen tarkkailuun, joten toivotaan hyvää säätä ja paljon aamuvirkkuja kyläläisiä! Uudet tuulet puhaltavat myös Muurahaisessa. Kaupunki etsii Muurahaiseen kesäksi uutta kahvilayrittäjää ja kauan odotetun saunarakennuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa kevään kuluessa. Alueesta on kaivattu myöskin uuden polkureitistön osalta karttaa, jota suunnitellaan parhaillaan, mutta todennäköisesti se ei ehdi vielä ensikesäksi. Aikomuksena on kuitenkin parantaa polkujen viitoituksia ja tehdä edes jonkinlainen karttakopio uusista Muurahaisesta lähtevistä poluista. Viime vuotiseen tapaan Muurahaisessa on tarkoitus pitää vaihtelevia näyttelyitä Metsähallituksen näyttelyn ohessa. Hyyppäläisillä taiteilijoilla olisikin oiva tilaisuus saada töitään esille, erityisesti kaivataan tilaan sopivia töitä, kuten luonto, eläimet, ympäristö yms. Allekirjoittaneeseen voi asian tiimoilta olla yhteydessä joko sähköpostilla tai puhelimitse. Samoihin yhteystietoihin voi ehdottaa tapahtuma/kurssi/retki toiveita, joita mahdollisuuksien mukaan pyritään toteuttamaan. Lauhan juhlavuoden toiminnasta ja tapahtumista tarkempia tietoja löytyy kevään kuluessa Metsähallituksen sivujen kautta jossa on myös paljon muuta hyödyllistä retkeilyyn liittyvää tietoa. Lisäksi paikallisten kauppojen ja kunnanlehden kautta tapahtumista ja näyttelyistä ilmoitellaan alkukesän aikana. Opastustoiminta Metsähallituksen osalta alkaa jo toukokuun alusta, johon mennessä myös ratkaisut Muurahaisen aukioloajoista kesän osalta ovat selvinneet. Lauhassa lunta riittää pitkälle kevääseen asti. Suksitellen pääsee Lauhassakin helposti vierailemaan puiston tuntemattomillekin alueille, erikoisia nähtävyyksiä on esimerkiksi kymmenen vuotta sitten mäntypistiäisen tuhoama lähes 200 hehtaarin kelopuu -alue tai Kuivajärvi. Kevään merkkejä kannattaa muutenkin lähteä aistimaan, sillä luonto tarjoaa parhaillaan paljon kuultavaa, haistettavaa ja nähtävää! Heli Vuorenmaa Metsähallituksen opas 26.4 lähtien puh Vappukiekaisuja cityssä: lastennäytelmä Runokukko Riekuu Yhteiskoulun näyttämöllä klo ja liput 5 e / 3 perhelippu 10 Jo-Pa-Ki ry:n kyläavustajat Tapani Vesanto on lupautunut remonttireiskaksi Hyyppään tänäkin vuonna ja on palkattu kyläavustajaksi huhtikuun puolivälistä alkaen. Työtilaukset hoidat kätevimmin soittamalla Tapanille iltaisin puh Salosen Mirka on tehnyt kyläavustajan hommia jo vuoden päivät ja hänen työsopimuksensa päättyy toukokuun alussa.

5 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 4 Lavatanssikurssi Hyypässä la ruosteessa. Naiset kun on asialla tulosta syntyy. Tanssikurssille hyvät tilat löytyivät Hyypän majalta. Ohjaajaksi meille lupautui tanhujen ym. tanssien parissa viihtynyt Väinö Kreko. Kurssille ilmoittautuneiden määrä yllätti positiivisesti: 37 henkilöä halusi tutustua lavatanssin saloihin. Osanottajat ovat ympäri Kauhajokea ja aina Satakunnasta saakka ja ikähaarukka on välillä vuotta. Kurssia pidetään neljänä sunnuntai-iltana 4 tuntia illassa alkaen Tätä kirjoittaessani ensimmäinen kerta on takanapäin ja kintut arkana. Tunnelma oli aluksi hieman jännittynyt, mutta kun Väinö aloitti alkuveryttelyn ja askelien opettamisen niin johan jännitys katosi. Olimme samassa veneessä kaikki, ei se ole niin helppoa miltä se saattaa näyttää. Ensimmäisenä iltana harjoittelimme valssia ja jenkkaa. Jatkossa tulee myös tango ja jive tutuksi. Täyden kiitoksen saa meidän ohjaajamme. Väinöltä löytyy taitoa, kärsivällisyyttä ja rohkaiseva iloinen asenne. Illan hämärtyessä jokaisen selkä oli hikikarpaloilla, samoin myös majan ikkunat. - Tämähän on kivaa vaikka kylillä on käveltykin hieman ankkamaisesti ekan harjoituskerran jäljiltä. Mutta se paranoo sillä millä on tullukki. Eiku tanssimaan! Marja M. Elämää alkuvuodesta 2002 Tämä alkuvuosi on ollut melkoisten muutosten aikaa. Ensiksikin markkamme vaihtui euroksi. Vielä ainakin tuntuu siltä, että lopun elämääni muutan hinnat markoiksi, mutta asiantuntijat väittävät, että näin ei ole. Hinnat ainakin ovat nousseet, vaikka tilastot näyttäisivät mitä. Aikaisemmin kolme kympillä -tarjoukset ovat nyt kolme kahdella eurolla ja tämähän on prosentuaalisestikin laskien melkoinen korotus. Yleisesti ottaen minusta ainakin tuntuu, että alle euron maksavien tuotteiden hinnat ovat kaikki nousseet tai ainakin hirmuisen vaikea on päässä laskea vertailuhintaa. Tähän on vain nyt totuttava, kun tuli kaikki markat jo palautettua kiertoon ajat sitten. Toinen mullistava asia tulee esille joka päivä. Usein seisoo hämmentynyt ihminen joko kotona tai työpaikalla jätesäiliön tai roskakorien vieressä ja yrittää arvailla, mihin astiaan roskansa laittaa. Laittaako keittiöjätteisiin, kiinteään jätteeseen, paperien keräykseen, metallijätteeseen vai lasien keruuastiaan? Vai kuuluu- Kesä on jo ovella ja sitä on odoteltu pitkin talvea myös Etu- Hyypässä. Pirteässä Etu-Hyypän maa- ja kotitalousnaisten joukossa virisi ajatus lavatansseista. Tanssit kun alkavat melkein yhtä aikaa muuttolintujen tulon kanssa. Ja tanssitaito on monelko peräti ongelmajätteisiin? Jäteastioiden määrää piti lisätä ja jäteopas kädessä pitää katsoa mitä mihinkin laittaa. Nyt pitää lenkkeillä useasti koululle kissanruokaja lasipurkkien kanssa. En vieläkään ymmärrä, että keittiöjätteisiin laitetaan muovipussit ja styroxpakkaukset. Aikaisemminhan ne olivat niin myrkyllisiä, ettei mitenkään voinut uudelleenkäyttää, mutta nyt ne palautuu luontoon käsittelyn jälkeen. Oma karkea ohjeeni on, että kaikki mitä ei tiedä menee karkeajäteastiaan. Jätelaitoksen väkikään ei osannut neuvoa, mihin esim. käytetty kopiokoneen värikasetti kuuluu. Siispä seisoskelemme yhä edelleen hämmentyneitä jäteastioiden vierellä ja toivomme, ettei tule sakkomaksuja vääristä jätteistä. Tarkistuksia kuulemma tehdään. Suuresti epäilen, että metsäalueiden kaatopaikat lisääntyvät ja talojen takamarkiille jää yhä enemmän tavaraa. Tähän mennessä kevät on ollut aikainen. Joutsenet, kurjet, töyhtöhyypät ja kottaraiset ovat jo tulleet. Haravointiakin olen jo aloitellut. Maa oli kyllä jäässä, mutta lunta ei yhtään, joten oli helppo haravoida. Taitaa luvatut isot tulvatkin jäädä tältä keväältä näkemättä. Vielä toki ehtii tulla lunta ja räntää, onhan vasta huhtikuun alku tätä kirjoittaessani. Työssä alkaa pikku hiljaa hiipien tulla päättäjäiskiireet. Vaikka päättäjäiset on joka vuosi, niin aina niissä on silti juhlallinen sävy. Valmistuneet opiskelijat ovat kuin vieraita ihmisiä juhlapuvuissaan. Ihmettelen usein opiskelijan hakiessa todistustaan, että onko oppilaitoksessamme tosiaan ollut kolme vuotta tämäkin opiskelija, kun ulkonäkö poikkeaa niin paljon arkilookista. Hyypän pitkässä kylässäkin vietetään tänä vuonna monet ylioppilasjuhlat ja toivottavasti myös ammattiin valmistuneille järjestetään juhlia. Siispä onnea kaikille tänä keväänä ammattiin valmistuneille ja ylioppilaslakin saaneille sekä muuten lämmintä kesää muille hyyppäläisille! Pirjo Tapanainen

6 6 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Maaseutu kehittyy, jos sitä kehitetään Talkoohengen kuolemasta on turha puhua. Siitä saimme todisteita 29 hyyppäläisen voimin vieraillessamme Keski- Pohjanmaalla. Kaustisen Puumalan kylän marttojen aloittama, viihtyisyyttä ja turvallisuutta parantava kyläkoulun ympäristöhanke johti koulurakennuksen laajentamiseen talkoovoimin. Vähitellen toteutettu laajennus toi uuden liikuntasalin ja keittiön, joiden avulla koululla voidaan varsinaisen koulutyön ohella järjestää erilaisia juhlia ja illanviettoja. -Asiaa mietittiin 2-3 vuotta ja vuonna 1998 aloitimme työt, kertoi Kyläkeidas ry:n edustaja Päivi Känsälä. -Talkootöitä teimme 5600 tuntia ja lisäksi ovat suunnittelutyöt ja tavaroiden haut. Kuka meni traktorin kanssa työmaan ohi, joutui aina töihin. Talkooosuus oli markoissa ja kunta antoi 2 miljoonaa. Omarahoitus- osuutta keräsimme mm. iltamilla, koulun vanhojen valokuvien myynnillä ja toimittamalla pitopalveluja eri tilaisuuksiin. Keittiöön saimme hyväkuntoisia käytettyjä laitteita ja yksi timpuri oli kunnalta täällä töissä. Koulun uusi osa on näyttävä ja sopii erinomaisesti vanhan rakennuksen arkkitehtuuriin. Jo se osoittaa laatuajattelua. Kyläläisten yhteishengen tuotos poikii koko ajan uutta toimintaa kylälle. Henkiin herätellään vanhaa kaustislaista purppuriperinnettä ja perinneruokia vaikka kruunuhäihin. Paikallisen perinteen mukaan miehet toimivat juhlissa tarjoilijoina. Hankkeiden vaikeuksina koettiin väen saaminen yhteiseen toimintaan, toiminnan organisoiminen, hankkeen pitäminen oikean mittaisena ja omarahoituksen järjes- Aila Viertola ja Risto Kautiainen perinnehommissa. Vasemmalla arkkitehti George Woolston. täminen. Homma vaatisi kokemuksen mukaan päätoimisen organisoijan. Tärkeäksi koettiin asian todellinen tarve, koska silloin on voimaa ja halua voittaa vaikeudet. Eri tavalla ajattelevien ihmisten yhteensaattaminen osoittautui hyväksi asiaksi: Erilaiset näkemykset sekä taiteellisuuden ja käytännöllisen ajattelun yhteistyö tuottivat hedelmää. Nuoria arvostetaan Kaustisella kävimme nuorisoseuran talolla, joka sijaitsee paikallisesti korkealla vuorella kylän kupeessa. Meneillään oli nuorten kansantanssiharjoitukset. Saimme nähdä hienon esityksen sekä kahvia ja pullaa lyhyellä varoitusajalla. Saimme myös runsaasti tietoa nuorille järjestetystä toiminnasta. Elämysten talo -hanke tarjoaa nuorille kansantanssiopetusta ja -koulutusta. Kulttuurikaffila - hanke on luonut vapaan foorumin nuorten omien ajatusten toteuttamiseksi niille, joita ei tanssi kiinnosta. Heille on tarjolla laaja-alaista sivistystä, kotiseudulle juurruttamista, itsetunnon kehitystä ja heitä kiinnostavan harrastustoiminnan

7 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 6 kehittämistä. Pääpaino on oman luovuuden löytämisessä ja siitä lähtevässä toiminnassa. Lisäksi on käytännön taitojen paja, jossa tehdään ruokaa ja kattauksia, maalataan ja piirretään. On kevyen musiikin harrastusta, klubi- ja konserttitoimintaa, erilaisten omien tuotosten järjestämistä näyttelyiksi ja tietokone ym. -te toja. Nuoret on huomioitu Kaustisella harvinaisen hyvin. Se on viisasta yhteiskunta- ja maaseutupolitiikkaa. Tervettä rakentamista Matkamme jatkui Koskelan lomatilalle, johon oli katettu herkullinen ja runsas lounas. Koskelat muuttivat ison omakotitalonsa matkailumajaksi. He ovat erikoistuneet invalidien täysylöspitoon, mutta muitakin vieraita on ollut riittämiin. Erikoista on tavallinen sauna ja savusauna saman rakennukset eripäissä. Vetelissä tutustuimme Aidon rakentamisen keskukseen. Arkkitehti George Woolston ja puuseppä Tero Väärämäki selvittivät meille terveellisen talonrakentamisen perusideoita. Ekorakentamisen nimellä kulkeva järkevyys on periaatteessa vanhaa perinnerakentamista, jonka tuotokset kestävät korjaamatta jopa satoja vuosia. Näimme Limingan kirkon katossa lähes 200 vuotta olleen paanun, joka oli lähes uuden veroinen. Woolston selvitti lisäksi talonpoikaisarkkitehtuurin luontosuhteita koskevan väitöskirjansa ideaa sekä esitteli Kaustisella ja Vetelissä tekemiään vanhojen rakennusten korjaus- ja laajennussuunnitelmia. Aidon rakentamisen keskuksen ydin on kolmen miehen yhdistys, joka sai hankkeeseensa Leader-rahoituksen. Hunajaa ja varsijousia Matkamme viimeinen etappi oli Halsua ja emäntinä Halsua+ -hankkeen iloiset naiset. Heillä oli tuotteistettuna Halsua-menu, paikkakunnan cd-rom sekä tyylikäs korusarja, jonka teema, varsijousi, liittyy alueen historiaan. Nämä olivat aiemman Pomo-hankkeen tulosta. Kehitteillä on nyt osuuskunta ja naisten monitoimikeskus. Heidän mottonaan on vanha viisaus: hiljaa hyvää tulee. Tulokset puhuvat puolestaan ja yhteisön luottamus toimijoihin on vähitellen kasvanut. Paikallinen mehiläisten hoitaja Timo Marjusaari kouluttaa hankevaroilla uusia mehiläisten hoitajia. Asia on tärkeä, sillä alan yhdistykseen kuuluvien keskiikä Suomessa on 58 vuotta. Kurssilla on Reissussa oppi aina uutta. Hyvän ruuan jälkeen naurattaa. nyt 16 nuorempaa osallistujaa, joten kotimaista hunajaa saataneen jatkossakin. Alueellinen kehitysyhdistys Pirityiset ry on ollut vahva tekijä halsualaisten hankemaailmassa. Se painottaa arkielämää lähellä olevien toimintojen kehittämistä. Paikallisen voimanaisen Iris Jurvansuun mukaan pitkät hankkeet ovat tärkeitä, jotta saataisiin pysyviä työpaikkoja. Nuorten mukaan saamisen hän koki myös merkittävänä. Kuuluisana hevospitäjänä Halsualla on mahdollisuuksia maineensa hyödyntämiseen eri tavoin. Ja sitä ollaankin jo tekemässä. Se mikä tällä reissulla eniten vakuutti, oli hankeihmisten luja usko tulevaisuuteen. Muuttotappioista ja maaseudun autioitumispuheista huolimatta jaksavat aktiiviset ihmiset ideoida uutta, kehittää entistä ja paiskia töitä oman ja yhteisen tulevaisuuden eteen. Eikä sitä tehdä hampaat irvessä, vaan elämisen ja tekemisen riemusta. -RK- Erkki Vilén, Juhani Rotola-Pukkila, Eila Ala-Kutsi ja Aura Salo ihmettelevät hirsimestari Seppo Kalliokosken selitystä, ettei talon rakentamiseen tarvita muita kuin etualalla olevat työkalut.

8 8 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 ON KEVÄT ON LINNUT ON LIIKKUVAT AJATUKSET HELISEVÄÄ HOPEAA TIHKUVAT LAULUT LEIKKAAVAT SPEKTRIN PISTEESSÄ AURINGON KULTAINEN NARSISSI ODOTTAA KESÄÄ KISSAN KOSIMA-ÄRHELLYS PELOTTAA LINNUT TAIVAS VERKKOONTUU PILVEEN ALKAA HILJALLEEN SATAA KOHTA METSÄN KEIJUT TUOVAT KOIVUNMAHLAA SEN KERTOI PUNAPÄINEN KÄPYTIKKA AUERTAA ETÄÄLLÄ NÄKYY SAARI PIENELLÄ TYTÖLLÄ KAHVIPANNU JA LUUTA KELTAINEN TULILATVA IKKUNALLA ANTAA LÄMPÖÄ - PUHALLUKSEN KESÄSTÄ LAPSEN EDESSÄ PUNAINEN VADELMAVATI KOKOT PALAVAT ILLALLA PIENI TYTTÖ AURINKOA SILMISSÄÄN SILITTÄÄ MUSTAA KISSAA HANHIPARVI MATKAA ROHKEIN SIIVIN POHJOISEEN ON RAKENTAJAENKELEILLÄ KIIRE KUULETKO PANIN HUILU SOI LUONNOTTARET TANSSIVAT TIEN VIERELLÄ PAJUNKISSALAPSET NAURAVAT LUOMA PURJEHTII POIS TALVISEN METSÄN SYLISTÄ PIENI AJATUSLAIVA NOKASSAAN METSÄSSÄ LIEKEHTIVÄT AURINGON TULISILMÄT TAIKOVAT PIAN LEHDET LEPÄÄVÄT VIELÄ UNESSA SOUTAVAT TUULET KYLMYYTEEN TOTTUNUT ALKAA LAULAA ON UNELMIEN AIKA SINISEN HÄMYN AIKA PILVILAIVAT AUKI MUISTOJEN KUKAT TIELLÄ KULLEROT KAKSI YKSINÄISTÄ NOKKOSPERHOSTA KIITÄÄ VALKEISTUVAT PILVET SULOTTARET SIVELEVÄT HUNAJALLA SILMUT MARMORIKISSAT SULAVAT Sirkka-Liisa Taskinen Hiljaa hyvää tuleepi, kirjoitettiin koulussa äidinkielen vihkoon. Muistan kuinka opettaja vielä tähdensi mitä kaikkea hyvää se hiljaa tarkoitti. Niissä kirjoituksissa oli aina joku hyvä elämänohje, joista jäi monia mieleen. Tämä meidän kyläkirjahankkeemme ei kovin kovalla vauhdilla ole vielä loppuaan kohden mennyt, mutta ei me sitä teekään hätäpäissämme vaan hiljaa ja pyrimme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Odotuksessa on paljon materiaalia, mutta työssäolevat henkilöt eivät niin nopeasti ehdi paneutua sellaisiin vanhoihin asioihin, jotka ovat jo vähän unohtuneetkin. Niinpä moni tarvitsee muistoilleen varmuutta. On kyllä ilo tehdä tätä kirjaa ja kyllä se aikanaan valmistuu. Toivomme vaan, että siitä tulisi mahdollisimman mielenkiintoinen, ja ainakin se näyttää siltä. Ompa tullut jo Joensuusta asti tiedusteluja ja kysytty, että kai kirjoja sitten tulee olemaan riittävästi, että voi os- Kyläkirjatoimikunnan kuulumisia taa. Näin kyläkirjan ensimmäiset varaukset on jo tehty. Kun selailin noita papereita, joita itselläni on melkoinen määrä ja Leppäpuskan Taneli antoi myös aikamoisen nipun keräämiään asioita, ja toimikunnan jäsenillä on jokaisella paljon materiaalia, tuntuu siltä, että alku on melko pitkällä jo. Mutta vielä kaipaisi kaikenlaisia tarinoita, isoisästä ja isoäidistä, sekä muistoja koulumatkoista. Teillä arvoisat lukijat niitä varmaan on jokaisella. Mielenkiintoisia olisivat myös muistot polkupyörillä kulkeneista kauppiaista pikku tavaroineen. Valokuvia kannattaa yhä toimittaa kirjatoimikunnan jäsenille, sillä niistä tulee tosi paljon tietoa. Onkin vähän suunnitelmissa, että jospa tehtäisiin samassa yhteydessä valokuvista Hyyppä valokuvina -teos, sillä keräämämme valokuvat ovat jo tuhansissa. Mutta lisää saa tulla koko ajan, ja kaikki pysyvät tallessa. Kesän aikana pyrimme haravoimaan tämän Hyypän alueen niin että saisimme mahdollisimman kattavan kirjan kauniista Hyypästämme, sen asukkaista ja elämän vaiheista. Ollaan yhteistyössä kirjatoimikunnan kanssa, ja jos toimikunnan jäsen ei ole sinulta huomannut pyytää materiaalia niin ota häntä hiasta ja sano, että minullakin olisi kirjaan jotain. Näin se toimii parhaiten. Toivotan lukijoille lämmintä ja hyvää kevättä! Anna-Liisa

9 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 8 Perinnemaalit tutuksi Topi on vankasti perinnemaalien asialla. Perinnemaalien käyttöä ja soveltuvuutta tehdään tunnetuksi Rinta- Kauhajärvellä, Hyypän koulun vieressä. Tapahtuman aikana keitetään punamultaa, sekoitetaan maitomaalia sekä petroolimaalia. Halukkaat voivat koemaalata eri maalityypeillä. Kauhajoella on 200-vuotinen maalinvalmistusperinne, joka yhä jatkuu vanhoilla tekopaikoilla. Löytyyhän Kauhankylästä mm. Maaliuuninmäki, jossa punamultaa on poltettu. Maaleja on tehty myöskin Nummijärvellä, Kiviluomankylässä ja Korhoskylässä. Näistä kertoo Aulis Ojajärvi kirjassaan Punamullan valmistuksesta Kauhajoella (1945). -Perinnemaalien kestävyys ja helppo uusintamaalaus ovat kiistattomia tosiasioita, Topi Rinta-Kauhajärvi kertoo. -Maalauksen hintaan täytyy huomioida myös kestävyys, se kuinka usein uusintakäsittely joudutaan pohjatöineen tekemään. Ei riitä, että pinta on kerran hyvännäköinen, täytyy ajatella pitemmälle. Lisäksi perinnemaalit ovat luontoystävällisiä ja turvallisia niin seinille kuin maalarillekin ja pitkäikäisiä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. -RK- Joheka team - mikä ihme se sellainen on? Alkuvuodesta -02 rupesi Ratsastustalli Jo-He-Ka:n talliporukassa kytemään ajatus omasta yhdistyksestä. Niin syntyi Joheka team helmikuulla -02. Perustavassa kokouksessa johtokuntaan valittiin 6 jäsentä ja lisäksi 3 alle 15-vuotiasta nuorisojäsentä. Jäsenmäärä lähentelee jo kolmeakymmentä, joista osa kuuluu myös Lakeuden Ratsastajiin, koska Joheka team ei ole Suomen Ratsastajainliittoon kuuluva yhdistys. Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, eikä jäsenmaksukaan ole suuri, vain 4 euroa. Joheka team on hevos-, ratsastus- ja kuntourheilu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ratsastus- ja hevosurheilua, hevostaitoja sekä tukea monipuolista liikuntaa. Toiminta pyritään pitämään monipuolisena huomioiden kaikki mainitut osa-alueet. Tulossa on Kevätrieha, Patikkaretki sekä liikunta- ja ensiapukoulutusta. Yhdistyksen tarkoituksena on järjestää kaikille jäsenilleen hyödyllistä toimintaa. Johtokunnan jäsenet yhteistoimin pyörittävät myös Lakeuden Ratsastajien hevoskerhoa. Luonnollisesti Joheka teamissa puuhaillaan harjoitusratsas- tuskilpailuja kesäksi, mutta ensimmäisenä on vuorossa tallikisat 9.5, jolloin kaikilla on mahdollisuus osallistua edes kerran kilpailuihin. Harjotuskilpailut, kuten muutkin tapahtumat järjestetään pääosin Ratsastustalli Jo-He-Ka:ssa, Hyypässä. Joheka teamin suunnitelmiin kuuluu myös pitää kesän aikana leirikioskia Jo- He-Ka:ssa, joka on tietysti avoin kaikille ohi kulkeville makean nälkäisille... Joheka teamin porukka pyrkii osallistumaan aktiivisesti talkootöihin, niin Hyypän kyläseuran, kuin muidenkin seurojen tapahtumissa ja tietysti isolla joukolla. Joten Joheka -teamiläisiä tullaan näkemään useissa tapahtumissa, enemmän tai vähemmän hevosiin liittyvissä tehtävissä. Jäseniä palkitaan aktiivisuudesta, erityisesti junioreita, järjestämällä retkiä yms kerätyillä varoilla, jolloin talkootyö on paljon mukavampaa, kun siitä saa jotain hyötyä itselleen. Hyvää kesää kaikille hyyppäläisille toivottaa Joheka team Jos haluat liittyä Joheka teamiin jäseneksi soita Ratsastustalli Jo-He-Kaan puh Joheka team Könnönkyläntie 199, Hyyppä

10 10 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Hyyppä vuoden 2001 eteläpohjalainen kylä Hyyppää juhlittiin Jussi Lahtinen kiitteli kyläläisiä. -Hyypässä on havaittavissa tietynkaltainen yhteenkuuluvuus, sanotaan sitä vaikka Hyyppä-hengeksi. Se kertoo, että Hyypässä on hyvä asua ja se on uskottava, koska muuttotappio täällä on keskiarvoa pienempi, totesi totesi E-P:n kylät ry:n puheenjohtaja Jussi Lahtinen puheessaan Hyypän majalla, jossa juhlittiin Hyypän valintaa vuoden 2001 eteläpohjalaiseksi kyläksi. -Luontoäiti on uskonut hyyppäläiset paljon vartijoiksi, sijaitsevathan täällä Hyypänlaakso ja Lauhan kupeet. Hyyppäläiset ovat ottaneet monessa suhteessa asiat yhteisvastuulliseen hoitoonsa. Lahtinen kehui kyläseuran aikaansaannoksia. Vuoden kyläksi nimittämisen perustaksi hän nimesi vankan pohjan kylätoiminnan suunnittelulle antaneen kyläkyselyn, sen pohjalta toteutetun kattavan kyläsuunnitelman SWOT -analyysin pohjalta, edustavan ja hyvin toteutetun kylälehden Hyyppälääsen, laadukkaan Hyypän kylässä -esitteen palveluhakemistoineen ja tapahtumakalentereineen, kyläkirjan, Tapiolan peruskorjauksen, sekä hyvin tehdyt kotisivut internetissä. Lisäksi tulivat vielä hanketoiminta yksin ja kumppaneiden kanssa sekä moninainen yhteistyö elinkeinotoiminnoissa, yhteisöissä ja julkishallinnon kanssa. Lahtinen korosti, ettei kyläseura ole kenenkään kilpailija, vaan kylän yhdistysten kokoava voima. Myöskään vuoden kyläksi valinta ei ole kylien kilpailuttamista toisiaan vastaan, vaan tapahtumalla haetaan toimintoja, joita voi esimerkkeinä kertoa toisille kylille. muuttamassa enemmän ihmisiä kuin täällä on tarjolla taloja ja tontteja. -Muuttotappiota oli viime vuonna 15 henkilöä. Tulijoita olisi, mutta heille ei löydy asuntoja, se on haaste kyläläisille. Elinkeinoasiamies Ilppo Karesola toi hyyppäläisille Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän onnittelut. Hän toi myös vaimonsa, opettaja Ritva Karesolan kanssa terveiset Suomen vuoden 2001 kylästä, Kannuksen Eskolasta, jonka kylätoiminnassa he ovat olleet aktiivisesti mukana ennen Karijoelle muuttoaan. -Kylätoiminta 500 asukkaan Eskolassa alkoi luvun alussa. EU toi osal- Ilppo Karesoja kertoi hyviä esimerkkejä kylän kehittämisestä. Tulijoita olisi, asuntoja ei Kyläseuran puheenjohtaja Sirpa Kautiainen kiinnitti avauspuheessaan huomiota siihen, että Hyyppään olisi Juha Pohjonen toivoo kyliin lisää vauvoja. Hyyppä vuoden 2001 eteläpohjalainen kylä

11 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro Hyyppä vuoden 2001 eteläpohjalainen kylä Ilmari ja Aleksi Kamila hakivat Sirpa Kautiaiselta kyläluudan. Viime vuonna Hyyppään muuttivat mm. Marja ja Alpo Ala-Jokimäki, Sinikka ja Jarmo Pihlajamäki, Terhi ja Marko Mäki-Könnö, Minna Talja, jota Joonas Heiniluoma edusti ja Sari Anola-Pukkila. taan siihen uutta virikettä. Se opetti toimimaan hankepohjalta ja pakotti miettimään asioita uudelta kannalta, Ilppo Karesola kertoi. -Opittiin, että kyläyhdistyksen kassa täytyy olla kunnossa. Toiminta hyytyy, jos kaikki tehdään talkoilla. Me aloimme järjestää tapahtumat niin, että saimme niiden tuloilla kulut peittoon ja vähän voittoakin. Puolen miljoonan markan budjetilla saimme asiat luistamaan. Eskolassa onkin monenlaista tapahtumaa, mm. vuosittain 200 koiraa omistajineen paikalle keräävä koiravaljakoiden SM-kisat. Lisäksi he tienaavat palkkaamalla pitkäaikaistyöttömiä, joiden työtä myydään mm. Kannuksen kaupungille. Kyläyhdistys hoitaa myös lasten iltapäivähoidon kylällä. -Kylillä löytyy myös monenlaisia taitajia. Heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää. Kun ihmiset kokevat, että heitä tarvitaan, he lähtevät mielellään mukaan. Myös ruikuttajia riittää joka paikassa, mutta heihin on vain muiden totuttava, Ritva Karesola totesi. E-P:n kyläasiamies ja teemavastaava Juha Pohjonen muistutti kyläläisiä naapurisuhteiden tärkeydestä. Hänen mukaansa kylätoiminta on parhaimmillaan, kun vallalla on piipahtamiskulttuuri. Kun ei tarvitse varata kyläilyaikaa naapurista, vaan sinne voi piipahtaa vaikka ohikulkiessa. Pohjonen muistutti, että nyt on työn aika. Rahaa on tarjolla EU:sta vielä viisi vuotta, sitten se loppuu. Markku Anttila, Heikki Yli-Korhonen, Esko Mäki-Könnö, Orvokki Anola-Pukkila, Anna-Liisa Kangasniemi ja Ulla Kuuttila näyttelivät sujuvasti. Kyläluudat lähtivät kierrokselle Kyläkirjatoimikunnan työryhmä antoi kyläjuhlaan viihteellistä vauhtia. Orvokki Anola-Pukkila, Anna-Liisa Kangasniemi, Ulla Kuuttila, Esko Mäki-Könnö, Heikki Yli-Korhonen ja Markku Anttila esittivät mainion musiikillisen kuvaelman, joka kirvoitti val- Hyyppä vuoden 2001 eteläpohjalainen kylä

12 12 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Hyyppä vuoden 2001 eteläpohjalainen kylä Yhteislauluja johtivat Terttu Haarala, Pirkko Aro-Panula ja Birgit Rinta-Kauhajärvi. Terttu Haarala roolipuvussaan. taisat aplodit. Nuorempaa taidetta edusti Joonas Heiniluoma. Hän lauloi ja soitti kitaralla oman mm. sävellyksensä. Friisiläislehmän Friidu, eli Terttu Haarala hauskutti jutuillaan ja omaperäisella laulullaan. Juha Pohjosen kuuluttamaa piipahtamiskulttuuria edesauttamaan lähti kyläjuhlasta viisi kyläluutaa. -Niiden tarkoitus on saada ihmiset käymään kylässä siellä, missä ei vielä ole tullut käytyä, Sirpa Kautiainen selvitti. -Luudan kanssa kylään tullut jättää luutansa sinne ja sieltä se viedään kyläreissulla taas uuteen paikkaan viikon sisällä. Luudat tutustuttavat näin kyläläisiä toisiinsa pitkin Hyyppää. Saimme tämän idean Valtimosta ja toivomme että muutkin kylät innostuisivat sitä. Juhlassa muistettiin myös perinteisesti Hyypään edellisvuonna muuttaneita, sekä yritystoiminnan kylässä aloittaneita. Hyypän juhlaan osallistui reilusti yli sata henkilöä. Tunnelma oli iloinen ja loi uskoa tulevaisuuteen. Monikaan ei varmasti osannut odottaa Hyypästä vuoden eteläpohjalaista kylää, yksi yllättyjistä oli kunnanhallituksen jäsen Heikki Järviluoma. -Kun en ole ollut aktiivisesti mukana kylän kehittämisessä, en osannut tällaista odottaa. Kyläläisten kannattaa tuoda hankkeitaan ja aloitteitaan myös kaupungin hallinnon suuntaan. Ulla ja Raimo Kuuttila joivat kahviaan tyytyväisinä. He tunsivat ylpeyttä siitä, että asuvat tällaisessa kylässä. Tupa täynnä väkeä. -RK- Joonas Heiniluoma soittaa ja säveltää. Hyyppä vuoden 2001 eteläpohjalainen kylä

13 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro METTÄSIENIHANKE Sieniharrastajat, huomio! Sienet ovat erittäin tärkeä luonnosta saatava ravinnonlähde. Ne sisältävät vitamiineja, kivennäisaineita ja kuituja. Ruokasieniä viljellään ympäri maailmaa ja vuotuinen tuotanto kasvaa jatkuvasti. Siitä huolimatta sienten lajimäärä on hyvin pieni. Suurin osa metsäsienistämme kuuluu sienijuuri- eli mykorritsasieniin, jotka elävät kiinteässä symbioosissa elävän isäntäpuunsa kanssa esim. herkkutatti ja kantarelli. Ne muodostavat ns. ektomykorritsan, jossa sieni peittää lyhytjuuria usein paksunakin rihmastovaippana. Mykorritsasienet elävät sekä nuorissa että vanhoissa metsissä. Suupohjan ammatti-instituutti hallinnoi LEADER+ -rahoitteista METTÄSIENIHANKETTA Tätä hanketta on edeltänyt esiselvitys metsäsienten kasvattamismahdollisuuksista, jonka teki Kuopion yliopisto. Sen jälkeen aloitettiin LEADER II -rahoitteinen Metsäsienihanke, jossa aloitettiin sienirihmasto kasvatus laboratorio-olosuhteissa ja samalla aloitettiin männyn taimien aseptinen kasvatus siemenistä, jotka olivat samalta alueelta kuin sienet. Tämän jälkeen sienirihmastoa siirrettiin männynjuuristoon aseptisissa olosuhteissa. Tarkoituksena oli saada aikaan symbioosi sienen ja männynjuuriston kanssa. Jonka vaikutuksesta syntyy sienen itiöemä, joka on sienen maanpäällinen osa eli sieni, jota me olemme tottuneet keräämään. Tämä hanke päättyi kesäkuussa Hankkeen loppuraporttia voi käydä lukemassa osoitteesta: /projektit. Lokakuussa alkoi uusi METTÄSIENIHANKE, jossa jatketaan edelleen sienirihmaston kasvattamista ja symbioosikokeita. Hankkeessa kehitellään myös kasvihuonekasvatusta männyn taimille, joihin sienirihmastoa on siirretty. Hankkeen aikana on myös tarkoitus suunnitella kenttäkokeet ensi kesää varten. Kenttäkokeissa tutkitaan kasvuolosuhteiden vaikutusta itiöemien muodostumiseen. Luodaan sieniharrastajien verkosto, ja kartoitetaan sienimaastoja ja sieniesiintymiä Hyypän alueella. Hankkeen punaisena lankana on luoda Suupohjan alueelle uutta yritystoimintaa luova tuote: männyntaimi, jossa on valmiina männynherkkutatin sienirihmasto ja näin taattu sienisato sekä sienten jatkojalostuksen kehittäminen Hanke etsiikin nyt mm. hyyppäläisiä sieniharrastajia, jotka tietävät hyviä herkkutattipaikkoja. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Riitta Uusi-Kokkoon p Sieni terveisin Riitta Uusi-Kokko Projektipäällikkö P Hyyppä-tuotteita on nyt kaupoissa Ennen joulua Mäen ja Leppäpuskan kyläkauppoihin sekä Hyypän Helmeen tuli myyntiin hyyppäläisten käsityöläisten tuotteita. Tarkoituksena on, että näitä tuotteita on kaupoissa olemassa jatkuvasti. Tietenkin myös tuotevalikoima saa laajentua. Kauppiaiden ja käsityöläisten kanssa on yhdessä luotu säännöt, millä ehdoilla tuotteet ovat myynnissä. Ne ovat nämä: - Tuotteet ovat myyntitilillä, eli kauppa tilittää tekijälle tuotteista rahat sitten, kun niitä on myyty. Kuinka usein tilittäminen tapahtuu, on myyjän ja tekijän välillä sovittavissa. - Myyjä saa tuotteesta 20% myyntipalkkion. Sääntöihin kuuluu se, että vaikka joku hakisi tuotteen tekijän kotoa, niin myyntihinta on sama sekä kaupassa että tekijältä suoraan ostettaessa. - Myyjä ja tekijä sopivat keskenään, miten tuotteita tuodaan myyntiin lisää - Myyjä pitää tuotteet mahdollisimman hyvin esillä Lisää tuotteita Teetkö sinä jotakin sellaista tuotetta, joka kävisi myyntiin Hyypässä? Mikäli näin on, niin olethan yhteydessä yllämainittuihin kauppoihin saadaksesi tuotteesi myyntiin. Vie lahjaksi Kesä on tulossa ja hyyppäläiset reissaavat sukulaisissa ja ystävien luona. Mikä onkaan sen parempi tuliainen kuin sellainen tuote, missä on Hyyppä viimeistä piirtoa myöten läsnä. Muualta saapuville turisteille paras muisto matkasta on tietenkin paikallinen tuote. TOYOTA

14 14 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Hyypän teatteri esitti railakan näytelmän Hyypän teatterin esittämä näytelmä Runokukko Riekuu keräsi Tapiolan saliin runsaasti katsojia. Näytelmä esitettiin yleisölle kolme kertaa ja väkeä riitti jokaiseen näytökseen tuvan täydeltä. Esitys myös parani vanhetessaan, kun alkujännitys alkoi hellittää. Rooleihin uskallettiin jo viimeisessä näytöksessä heittäytyä aiempaa hieman paremmin. Kaiken kaikkiaan toivoisi ryhmän jatkavan harrastustaan, jotta heitä nähtäisiin kylällä jatkossakin. Runokukko Riekuu on mielestään suuri taiteilija, runontekijä ja laulaja. Hän kyllästyy isäntännältään saamaansa huonoon ruokaan ja paljoon työhön ja lähtee maailmalle. Matkalla hän tapaa rotukoira Babin, joka on myös karkuteillä, koska häntä haukuttiin lihavaksi. Kaupunkiin saavuttuaan he vapauttavat Moskovan sirkuksesta huutokaupalla myydyn apina Nikolai Nuorallatanssijan, jota uusi isäntä tanssittaa maksusta yleisölle. Kolmikko aikoo tienata elantonsa tanssimalla ja laulamalla kaupungin torilla, mutta esitys kaatuu torimyyjien kateuteen. He joutuvat putkaan, josta onnistuvat Nikolai Nuorallatanssijan taidoilla pakenemaan ja päättävät lähteä levottomasta kaupungista maaseudun rauhaan Riekuun entiseen kotiin. Kirjailija Markku Hattulan näytelmä nostaa esiin monta kysymystä ystävyydestä, vapaudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sekä tarkastelee ihmisten ja eläinten suhdetta. Näytelmän ihmiset ovat ahneita oman etunsa tavoittelijoita, mutta myös muutokseen kykeneviä, kuten kanalanomistaja Einari (Olavi Kangasniemi), joka muuttaa elämäntapaansa ja asenteitaan Riekuun lähdettyä, koska ikävöi tätä. Näytelmän eläimet puo- Rotukoira Babi (Birgit Rinta-Kauhajärvi), torikauppias (Jaana Rinta-Kauhajärvi) ja tarjoilija (Katariina Viertola) lepäävät harjoitusten lomassa. Runokukko Riekuu (Sirpa Kautiainen), Rotukoira Babi ja apina Nikolai Nuorallatanssija (Aila Viertola) putkassa. lestaan heijastelevat ihmisen heikkouksia ja hyveitä vanhan eläinsatutradition malliin. Hattulan teksti on vakavasta teemastaan huolimatta hauska. Vahva yhteiskunnallinen paatos tasoittuu älykkäällä huumorilla. Riekuu on omahyväinen ja ärhäkkä suustaan ja samalla hyväksyntää kaipaava herkkä sielu. Runot ja laulut, joita Riekuu suoltaa ilmoille väliin vimmaisellakin vauhdilla, ovat verbaalisesti kekseliäitä ja sujuvia. Riekuu on näytelmän kantava hahmo, jota Sirpa Kautiainen tulkitsee herkullisesti. Nikolai Nuorallatanssijan viileä ylhäisyys ja itsetietoisuus nousevat hyvin esiin Aila Viertolan esittämänä. Birgit Rinta- Kauhajärven tulkitsema Babi on puolestaan uskottavan järkevä jalat maassa -tyyppi, kuten kunnon koiran tulee ollakin. Putkavahtia näytellyt Minna Talja olisi ansainnut isomman roolin. Lähes kaikki esiintyjät olivat ensi kertaa teatteriareenalla. Siihen nähden esitys onnistui ihan kohtuullisesti, vaikka epätasaisuutta ja jonkinlaista hapuiluakin nähtiin. Kiitoksen ansaitsevat myös Juha Heiniluoma, Joonas Heiniluoma ja Minna Talja mainiosta musiikista, joka on merkittävä osa näytelmää, sekä viimeksi mainittu taitavasta maskeerauksesta. Anja Muurimäen, Sari Kauniston, Ompelimo Mittamekon sekä ryhmän tekemät puvut olivat osuvia. Näytelmässä esiintyivät lisäksi: Aimo Leppilammi, Terttu Haarala, Jaana Rinta-Kauhajärvi, Katariina Viertola. Ryhmä oli itse tehnyt lavasteet. Ohjaajana oli Markku Nurmi, joka myös vastasi valoista ja kuiskaajana toimi Marianna Viertola. Risto Kautiainen

15 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro Poliisi (Joonas Heiniluoma) ja poliisiaseman päivystäjä (Minna Talja) raahaavat Punanenäistä apinapiiskuria (Aimo Leppilammi) putkaan. Runokukko Riekuu ja hänen isäntänsä Einari (Olavi Kangasniemi) löytävät yhteisen sävelen. Nyt se on sitten tehty Paljon saimme aikaan pienessä ajassa, kuten ohjausryhmä viimeisessä kokouksessaan totesi. Hyyppä huomennakin-hankkeessa valmistui Hyypän kylässä-esite palveluhakemistoineen ja tapahtumakalentereineen. Ruokamessuilla oli meillä oma Astu Hyyppään-osasto. Oheistapahtumina järjestimme tanssit Tapiolassa sekä ruokamessun Kauhajärven kirkossa. Messu järjestetään myös tänä vuonna ja Ruokamessut-organisaatio järjestää sinne kuljetuksen Hämes-Havusesta. Myös jatkosuunnitelmaa on pähkäilty ja seuraavat asiat ovat nousseet esiin: 1. Hyypän matkailupakettien kehittäminen, yrittäjäverkoston luominen ja yhteinen messuosallistuminen Suomessa järjestettäville eri messuille 2. Luontomatkailukeskuksen ja Tapiolan kylätalon toimintojen kehittäminen 3. Hyyppä-tapahtumaviikon järjestäminen kesällä 2003 Investointihankkeina esiin on noussut linja-autopysäkkien ja Hyyppäopasteiden lisäksi: 1. Joen rannasta pusikoiden raivaus ja kaikkien kuljettava luontopolku 2. Tapiolan pihan maisemointi ja kirkkotien koristelu. Käytännössä jatko etenee todennäköisesti siten, että vuosi 2002 käytetään omarahoitusosuuden keräämiseen ja neuvotteluihin Hyypän eri yhdistysten kanssa siitä, kuka tekee ja mitä tekee näistä kokonaisuuksista. Tänään kysellessäni Kauhajoen kaupungilta, onko Luontomatkailukeskukseen ollut yrittäjäksi hakijoita, vastaus oli, että yhtään hakemusta ei ole tullut. Siinä meillä on yksi erittäin tarpeellinen kehittämishanke. Koska suunnitteleminen on myös prosessi, varmaan näihinkin suunnitelmiin tulee muutoksia. Mikäli sinulle nousee ideoita joko näistä teemoista tai muusta, niin ilmoita Sirpalle ( tai ). Linja-autopysäkit Ohessa on kuva, millainen tulee olemaan Hyypän linja-autopysäkin malli. Eikös olekin hieno. Ympäri Hyyppää näitä on tarkoitus tehdä vajaa 20 kappaletta. Nyt tarvittaisiin yhteyshenkilöitä eri kyliin kokoamaan puutavaraa ja miettimään, miten käytännössä linja-autopysäkkien rakentamisen toteutamme. Sinä ihana, innostunut, ideaa hyvänä pitävä, nokkela ja muutenkin kaikin puolin upea ihminen (sitähän me kaikki olemme), ole yhteydessä Sirpaan. Loppuraportteja Mikäli sinua kiinnostaa tutustua lähemmin hankkeeseemme, voit pyytää luettavaksi hankkeen loppuraportit ja muun siitä tehdyn materiaalin. Ne ovat tällä hetkellä Sirpalla. Sirpa Kautiainen

16 16 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Ennen vanhaan Soli siihen aikahan kun ei ollu palio muita kirioja kun alamanakka ja raamattu. Puhuttihin vain näläkävuosista, ruottinvallan ja venäjänvallan aijasta, pirtuaijasta, torppariaijaasta, talavisota-aijasta, jatkosota-aijasta. Ja sitte oli nuo rahanvaihtoaijat, kuten sota-aikana rahan leikkaaminen. Silloon milioonasta tuli kymmenentuhatta, kun kaks nollaa otettihin pois perästä. Nyt sitte ei omasta rahasta puhuta kohta mitää, euroosta vain. Saa nyt nähärä kuinka kauvan vanhat ihimiset höpäjää Suomen markoosta. Ainaki moni tykkää puhua niistä senki takia, kun niitä markkoja oli palio enempi kun näitä euroja nyt. Tuntuu niinkun rikkahammalta puhua isoommista summista. Toinen asia, jota oon ihimetelly on se, kun meikäläänenki alakaa olla siinä iäs, jotta vanhat asiat muistaa paremmin kun uudet asiat. Rupiaa puhumahan vanhoosta mennysistä asioosta, ainaki kun rookaa vahnoja tuttujansa. Mullei tuu mielehen sellaanen kun tuloo monella vanhalla, varsinki naispuolisella, eli kotia lähtö sen jäläkehen kun on ollu asumas kotua pois. Tottahan se hyvä on, jotta nuoremmillekki kerrotahan sellaasista mennyhistä asioosta, jokka ei oo tieros muuta kun muistin varaasesti. Ilimoosta ennustaminen perustuu vanhoolla alamunakan kuun kiertomerkkiihin, ja sen takia alamunakka oli melekeen joka huushollis. Soli vasituuses naulas ja ripustettu lankalenkistä. Siitä sitte leikattihin aina kuluma pois sitä mukaa kun kuukausi vaihtuu. Kesällä tiettihin minkämoinen talavi tuloo: Talavi ei tuu taaksensa kattomatta. Antti ei aja aisoolla, jos Simo ei tee siltoja. Lokakuun talavi pitää, marraskuun ei koskaa. Sellaanen on heinäkuu kun on tammikuu. Eli nyt ennustaas heinäkuun lopulle sateeta ja tuluvia. Yksi tärkiä merkkipäivä oli palamusunnuntai: Jos on aurinkoonen päivä, tuloo hyvä ohoravuosi, jos sataa, tuloo lakovuosi. Raiskantuuli tuloo aina helemikuulla, josta laskettihin yhyreksän viikkua sulahanvetehen eli näin ennustettihin kevääntulo. Mutta emmä ny teitä enempää vaivaa näillä merkkipäiviillä, mutta pankaa ny kumminki mielehennä onko näis mitää perää. Sitte vielä rakkauresta, kun nykyysin puhutahan vain seksistä. Ei ennen siitä saanu puhua julukisesti mitää ja teheräkki vain salaa. Kyllä se kiinnostaa, varsinki nuoria. Multaki kerran kysyy yks kouluflikka rakkauren asioosta: - Tiedäksä pappa mitä se oikia rakkaus on? - Niin tarkootakko sinä sitä, kun joku poika rakastaa sua tai sinä jotaki poikaa? Kun rakkautta on niin monen moista. - No mä ajattelin, kun mä tykkään siitä poijasta enkä oikeen tierä onko se rakkautta vai jotaan muuta. Mä sanoon, jotten minäkää oikeen oo saanu seleville mitä kaikkia siihen kuuluu, kun en oo sillä lailla rakastanu kun oikeen pitääs. Jostaki kiriasta kerran luin tästä asiasta tietua, joka sekää ei mun mielestä ollu joka kohorasta seleventävää. Rakkauresta siinä sanottihin kumminki jotensakki näin: Se on päivänkakkaroota ja mettäheinän tuoksua, kun leppälintu ensimmääsen kerran kevähällä laulaa ja sitä kuunteloo syrän ja korvat auki. Tai jos yöllä kammarissa herää ja kuunvalo on ikkunanmuotoosena lattialla, ja tuloo hypättyä yöpairasnansa sängystä ja tanssittua siinä valos kunnes on aiva hengetöön, menöö takaasi sänkyhyn ja poraa tyynyn likoosen märiäksi. Sitä se rakkaus on - eikä siinä oo järien häivää. No, järkiä ei ollu siinäkää kun joku poika luuli, jotta rakkaus olis jotain apulantaa. Kumminki luullahan, jotta rakkaurella olis jotain yhteyttä himoelämän kans. Sitä se ei nyt kumminkaa kyllä oo. - En tuosta kyllä tullu hullua hurskahammaksi, sanoo flikka. - En kuule minäkää viä oo selevillä, mutta kai sen pitää jokahitten itte nähärä. Liika moni menöö hakoteille, kun uskoo toisten neuvoja. Häpiänkää tähäre ei tällä kertaa tästä aiheesta enempää. Mukavia kevätpäiviä vain teille kaikille. M.T Lasse J. Laine Suomen luonto-opas Maamme yleisimmät kasvit, nisäkkäät, linnut, kalat, matelijat ja hyönteiset samoissa kansissa. Yli 730 lajia, yli 800 kuvaa. WSOY. PS. Osa kuvista otettu Hyypässä - ilolla palveleva uudistunut erikoisliike KAUHAJOKI Puh Fax

17 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro VI KURAHÖLKÄN TULOKSET Pojat alle 16v (4,5 km): 1. Hautala Jani Kristiinankaup. 16:29, 2. Hautala Joni Kristiinankaup. 18:12, 3. Soini Heikki Kauhajoki 19:02, 4. Savilahti Marko Kauhajoki 19:09, 5. Palonkoski Henri Hyyppä 22:47, 6. Kielinen Rauno Kauhajoki 23:26, 7. Soini Tapio Kauhajoki 23:31, 8. Marjomäki Saku Hyyppä 30:55, 9. Perälä Sami Kauhajoki 32:47 Tytöt alle 16v (4,5 km): 1. Pukkila Heidi Kauhajoki 21:24, 2. Soini Johanna Kauhajoki 21:39, 3. Heittola Sanna Kainasto 21:50, 4. Rinta-Halkola Essi Päntäne 22:20, 5. Junttila Iira Hyyppä 24:41, 6. Pukkila Henna Kauhajoki 25:10, 7. Saaranluoma Laura Karijoki 26:46, 8. Korkeamäki Jonna Mieto 27:50, 9. Marjomäki Mira Hyyppä 33:20, 10. Halmes Heidi Karijoki kesk. Miehet yl (8,5 km): 1. Siltakorpi Jouni Kurikka 30:24, 2. Pantti Tommi Vaasa 31:30, 3. Pantti Jani-Pekka Harja 34:49, 4. Myllyniemi Sami Nummela 34:52, 5. Ojala Jani Hyyppä 35:24, 6. Nevala Juhani Kauhajoki 35:36, 7. Mäki-Pantti Hannu Hyyppä 36:03, 8. Koskiaho Jukka Kristiinankaup. 36:31, 9. Niemi-Aro Jaakko Aronkylä 37:37, 10. Marjomäki Timo Hyyppä 37:53, 11. Hyövälti Antti Kurikka 37:58, 12. Nevala Seppo Teuva 38:08, 13. Rinta-Möykky Leo Kauhajoki 38:59, 14. Nevala Pasi Teuva 39:15, 15. Mäki- Filppula Juha Kauhajoki 39:41, 16. Hietakangas Matti Kauhajoki 39:45, 17. Heittola Seppo Kainasto 40:39, 18. Vierula Ari Hyyppä 40:52, 19. Leppälä Markku Honkajoki 41:37, 20. Ala- Jokimäki Juha Kauhajoki 41:46, 21. Vilen Erkki Hyyppä 42:21, 22. Korpela Tapio Mieto 44:00. Naiset yl (8,5km): 1. Halmes Pirjo Karijoki 35:30, 2.Mäki-Ontto Annukka Kurikka 38:04, 3. Uusitalo Monica Kristiinankaup. 39:20, 4. Hyövälti Tarja Kurikka 40:46, 5. Panttila Irma Hyyppä 41:27, 6. Rantamäki Anita Kauhajoki 43:58, 7. Soini Terttu Kauhajoki 49:23, 8. Salonen Anne Mieto 50:25. Miehet yli 50v (8,5km): 1. Panttila Tuomo Hyyppä 32:22, 2. Rantamäki Veikko Kauhajoki 35:30, 3. Harju Kalevi Harja 37:15, 4. Parkkola Reijo Turku 37:41, 5. Raivio Matti Harja 37:47, 6. Kuusela Jorma Äystö 39:00, 7. Oksa Kalevi Merikarvia 42:53, 8. Männistö Unto Kauhajoki 51:19, 8. Hyövälti Erkki Kurikka, 8. Ojala Markku Teuva Kuntohölkkä ilman aikaa: Rantamäki Pentti (Kauhajoki), Tapani Nevala (Kirkonkylä), Aatto Talvi (Pukkilankylä), Stig Eriksson (Turku), Pertti Vepsä (Nakkila), Ilari Junttila, Hanna Pihlajamäki, Kaarina Hautala (Karvia), Arvo Hautala (Karvia), Pulmu Pihlajamäki (Nummijärvi), Terhi Luomapuro, Lenita Viljanen, Veikko Ala-Jokimäki (Kauhajoki), Mirja Loukko (Koskenkylä), Liisa Antila (Koskenkylä), Tuuli Mantila, Seija Nevala (Teuva), Mervi Metsä (Seinäjoki), Kauno Viitala (Kauhajoki), Matti Rinta-Paavola (Kurikka), Mauno Marjomäki (Kurikka), Maj-Lis Vilén, Simo Multisilta, Leena Kivinen (Honkajoki), Matti Multisilta, Anders Sjögren (Pjelax), Göran Nyström (Kristiinankaup.), Eija Ala-Pantti, Iisa Seppälä, Heino Riippi (Peltola), Pasi Mattila (Kauhajoki), Alpo Takkula (Kainasto), Sirpa Kielinen (Kauhajoki), Antti Korpela (Luomankylä), Ulla Kuuttila, Janne Rinta-Könnö, Antti Köykkä, Tuomo Luomapuro (Kauhajoki), Hanna Köykkä Kuntoilu pyöräillen ilman aikaa: Päivi Yli-Heikkuri, Sanni Pellonniemi, Lauri Hangasoja, Helga Luoma, Anssi Mäki-Pantti, Milla-Emma Mäki-Pantti, Esa Hietaranta, Pirkko Uusi-Pantti, Voitto Uusi-Pantti, Roosa Viljanen, Heidi Viljanen, Sakari Männistö, Pentti Mantila, Janina Vilén, Kirsti Jyrkiäinen-Anttila, Markku Anttila, Erkki Nieminen, Harri Lehtimäki, Marja Seppänen

18 18 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 1/2002 Tulevia liikuntatapahtumia Maratooni - uusi liikuntatapahtuma tulossa Syksyllä klo järjestetään Hyypässä uusi liikuntatapahtuma, I Hyypän Laakso-Maratoni, jonka lähtöpaikkana ja kilpailukeskuksena toimii Jokimäen koulu. Reitti kiertää kahtena 21,1 kilometrin kierroksena laakson molemmilla puolilla.puolimaratonilla kierretään yksi kierros ja maratonilla (42,195km) kaksi kierrosta. Huoltopisteitä reitin varrelta löytyy 5 kappaletta, joten janoisena ei reittiä tarvitse kiertää. Molemmilla matkoilla on niin kilpasarjat kuin kävely- ja hölkkäsarjatkin. Kävelijät voivat lähteä matkaan tuntia ennen juoksijoita eikä maaliin tulolla ole aikarajaa. Erikoisuutena kilpailussa on pariskuntaviesti, joka on jaettu kahteen sarjaan: yhteenlasettu ikä alle tai yli 100v. Viestissä nainen juoksee ensimmäisen kierroksen ja mies toisen. Nopeimmalle pariskunnalle on luvassa upea kiertopalkinto jonka saa omaksi kolmesta kiinnityksestä. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat JoPaKi ry, Hyypän Urheilijat ry, Hyypän Kyläseura ry sekä Hyypän ja Piiparin koulujen vanhempainyhdistykset monien tukijoiden avustuksella. Nyt on hyvä aika aloittaa kuntoilu ja valmistautuminen itsensä voittamiseen syksyllä järjestettävässä tapahtumassa. Moni on jo laittanut tavoitteeksi selvittää puolimaratoni läpi kävellen ja hölkäten. Ja te kyläläiset jotka ette aio osallistua tapahtumaan tulkaa isolla joukolla reitin varrelle kannustamaan osallistujia matkan läpiviemiseen. Jokainen urheilija taatusti nauttii saamastaan kannustuksesta ja huomiosta reitin varrella. Lisätietoja antaa Timo Marjomäki, puh. (06) tai Pyöräilykampanja alkaa jo 1.5. Viimekesäinen polkupyöräilykampanja sai hyyppäläiset todella liikkumaan, sillä suorituksia kertyi huimat 5588 kpl. Yli 1000 suorituksen paikkoina kärkikolmikossa olivat Hyypän maja, Jokimäen koulu ja Kiviluoman th. Kävijämäärät nousivat Kauhajärven ja Lauhan th:n suorituslaatikoilla kun taas Piiparissa oli hienoinen pudotus edellisvuoteen verrattuna. Hyypän Urheilijoiden lahjoittama polkupyörä arvottiin viime syksynä kyläseuran järjestämien tanssien yhteydessä Tapiolassa. Tuija Mäensivu, illan solisti, toimi arvonnan onnettarena. Polkupyörän voitti toistamiseen Pekka Kallio-Könnö, jolle pyörän luovutus oli jo tuttu juttu. Tulevana kesänä pyöräilykampanja jatkuu ja suorituslaatikot löytyvät entisiltä paikoiltaan. Tapahtuman alkua on aikaistettu, joten eikun kuntoilemaan ! Pyöräilyterveisin Marko Mäki-Könnö. Hyypän kyläseuran jäseneksi: no totta kai! Hyypän kyläseura ry on Hyypässä se yhdistys, joka kokoaa yhteen koko Hyypän alueen asukkaat. Sen toiminta on ollut vireätä jo muutaman vuoden ajan. Se tarjoaa kaikille hyyppäläisille vaikutus-, tekemis- ja kehittämiskanavan Hyyppää koskevissa asioissa. Viimeinen voiman ponnistus on ollut Hyyppä huomennakin-hanke, mitä Hyypän kyläseura ry on hallinnoinut. Se on koonnut yhteen melkein 200 ihmistä eri puolilta Hyyppää. Tämä Hyyppäläänen-lehti on yksi niistä monista Hyypän kyläseura ry:n tekemisistä. Tämähän jaetaan joka talouteen Hyypässä. Hyypän kyläseura ry:n toiminnalla oli myös iso merkitys siinä, että Hyyppä valittiin vuoden 2001 eteläpohjalaiseksi kyläksi. Oletko sinä ja perheesi jo Hyypän kyläseura ry:n jäsen? Niitä on tällä hetkellä noin 200. Haluatko olla jäsenmaksullasi tukemassa Hyypän kyläseura ry:n toimintaa? Ajatteletko, että edes jotakin hyödyllistä se on tehnyt? Tervetuloa jäseneksi Hyypän kyläseura ry:een!!! Jäsenmaksun suuruus vuodelle 2002 on 2 euroa/henkilö ja 5 euroa/talous. Jäsenmaksun voit maksaa esim. Mäen kaupalle, jollekin kyläseuran johtokunnan jäsenelle (näet tästä lehdestä nimet yhteystietoineen) tai pankkiin tilillemme:sop Merkitse yhteystietoihin nimesi, osoitteesi ja sana jäsenmaksu Tervetuloa mukaan kehittämään Hyyppää! Uusi kyläavustaja apunasi Hyypän kyläseura ry:n uutena kyläavustajana on aloittanut Airi Potila. Häntä voi pyytää vaikka mihin kotitaloustyöhön tms jokainen hyyppäläinen. Ehtona on Hyypän kyläseura ry:n jäsenyys. Jäsenmaksun voi maksaa suoraan Airalle. Airaa voi kysellä töihin puhelinnumerosta: Airan työpanos maksaa 4 euroa tunnilta. Se maksetaan suoraan Airalle. Kylätori taas tänä kesänä Viime vuonna Hyypän kyläseura ry ja Mäen kauppa yhdessä järjestivät Mäen kaupan pihalla kylätorin. Se oli tosi tykätty sekä käsityöläisten että vierailijoiden parissa. Siksi se järjestetään taas uusiksi valtakunnallisena kyläkauppapäivänä eli la Mäen kaupan pihassa. Käsityöläinen ja muut tuotteiden tekijät, ja ruokapuolen ihmiset, ilmoitathan tulostasi Pirkko Mäelle ( ) mennessä, niin voimme aloittaa torin markkinoimisen sen jälkeen. Tällä hetkellä yksi ohjelmanumero on jo tiedossa: Hanna Ala-Kutsi tulee näyttämään, miten pellava-kasvista saa lankaa tehtyä. Varmasti myös muita työnäytöksiä tulee olemaan. Lisätietoja saa joko Pirkko Mäeltä ( ) tai Sirpa Kautiaiselta ( tai )

19 1/2002 HYYPPÄLÄÄNEN nro Hyypän kylät esittäytyvät Kiviluomankylä Kiviluomankylän MKS:n 50-vuotisjuhla Kiviluomankylän maa- ja kotitalousseuran 50-vuotista toimintaa juhlittiin viime itsenäisyyspäivänä Markku ja Päivi Kiviluoman kodissa. Markku vastaanotti vieraat rentoon tapaansa kehottaen käymään peremmälle keittiön kautta. Siellä odotti hirvisoppa, jonka emäntä apulaisineen oli varta vasten juhlaväelle tarjottavaksi valmistanut. Seura perustettiin 50 -luvun alussa, ja nimi oli tuolloin Kiviluoman PVY, ja elettiin aikaa, jolloin lähes joka talosta löytyi jonkin sortin kotieläimiä. Maaseudun muutosten myötä pienviljelijäyhdistysten rinnalle alettiin perustaa kotitalousseuroja. Myöhemmin näiden yhdistysten kattojärjestöt päättivät yhdistää voimansa ja niin Kiviluomankin PVY:stä tuli maa- ja kotitalousseura, joka yhä on voimissaan. Ja voima on yhteistyössä, kuten Markku totesi tervetuliaspuheessaan. Järjestökentän terveiset juhlaväelle toi Kauhajoen maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtaja Tuula Niemiaro. Hän esitti vastauksia kysymykseen, miten mukaan toimintaan saadaan nuoria naisia. Tuula kehotti myös miehiä osallistumaan ahkerammin järjestettäville kursseille. Juhlaväen joukossa oli monia, jotka olivat toiminnassa mukana jo seuran alkuaikoina. Eerikki Anola-Pukkila esitteli seuran historiikin varsin seikkaperäisesti. Viljankuivaamotoiminta on ollut seuran taloudellinen selkäranka, ja kuivaamo on kokenut monia muutoksia ja parannuksia vuosien mittaan. Seuralla on myös ollut lainata monenmoisia tarvekaluja niitä tarvitseville. Myös yhteisiä kokoontumisia muisteltiin, ja niistä Anola- Pukkilan Orvokki kertoili mm. pakinan muodossa, ja naistoimikunnan puheenjohtaja Salme Rotola-Pukkila lukemalla otteita vanhoista vieraskirjoista. Aika oli myös vapaan sanan ja puheenvuoron käytti Pentti Ala-Pantti. Musiikki sai myös sijansa juhlassa yhteislaulujen lisäksi. Talon Päivi-tytär soitti pianoa ja viulukin soi kauniisti hänen käsissään. Reippaan potpurin esitti poikatrio, joka oli ehkä koottu ihan tätä tilaisuutta silmällä pitäen: Kalle Kiviluoma ja Joni Hietikko lauloivat Heiniluoman Joonaksen säestäessä kitarallaan. Tuo sana potpuri muuten tarkoittaa sitä, että lauletaan pätkiä eri kansanlauluista koosteena, näin tiesi Joonas kertoa kun asiaa häneltä myöhemmin tiedustelin. Tilaisuuden lopuksi Kiviluoman Mikko sai kunnian jakaa jokaiselle paikalla olleelle naiselle ruusun kullekin. Mutta yhdelle miehellekin oli salaa päätetty antaa ruusu, mutta hän tuli- * Salaojan kaivut * Kaivukonetyöt * Salaojaputket ja -tarvikkeet * Säätösalaojakaivot SUUPOHJAN KAIVUPALVELU OY Jokimäentie Kauhajoki Puh tai si saamaan sen vain mikäli tunnistaisi itsensä seuraavasta, noin 50 vuotta sitten tapahtuneesta: Hän oli silloin 2-3 vuotias ja istui tuvan lattialla, kun sisään astui kotitalousneuvoja. Neuvoja meni oitis pojan luo leperrellen ja alkoi kutitella hänen jalkapohjiaan. Poika oli siihen tokaissut, että Alä ämmä perk... taatana kutittele!. Ja vastaanottaja löytyi tällekin ruusulle. -SL- HYYPÄN TAKSI HELENA KUUSISTO Rauskantie Kauhajoki Puh (06) TAKSI MARKKU ANTTILA Puh tai PS. Ensi kesän asiointiliikenne jatkunee viime kesäiseen tapaan.

20 20 HYYPPÄLÄÄNEN nro 17 K EXTRA MÄEN KAUPPA Ma-Pe 9 18 Juonikylä, puh La 9 14 KEITTIÖT KYLPPÄRIT ERIKOISKALUSTEET MITTAUS SUUNNITTELU ASENNUS HIETARANTA OY Kauhajärventie 7, KAUHAJOKI Puh Fax TERVETULOA TUTUSTUMAAN! 1/2002 Hyypän Antiikkiliike Ostetaan jatkuvasti wanhoja huonekaluja entisöitäväksi ja erittäin huonoja waraosiksi. Helmi Kahvila puh kahvila puh antiikkiliike Sepäntie 750, HYYPPÄ Myös asiamiesposti ja lääkekaappi -MARKKU LEPPÄPUSKA K Kyrönlatva, puh Kauhajoki, puh Kiitokset ilmoittajille!