Oamkin yhtiöittäminen loppusuoralla. Arktisen alueen asiantuntija-apua Oulusta. Mustavaaran kaivoshanke aikataulussa

Transkriptio

1 Oulun Kauppakamarilehti 3/2013 Oamkin yhtiöittäminen loppusuoralla Arktisen alueen asiantuntija-apua Oulusta Mustavaaran kaivoshanke aikataulussa Uutta virtaa ja luovaa energiaa oppilaitosyhteistyöllä

2 Paikallinen toimisto palveluksessasi Oulu: Uusikatu 53, p Rovaniemi: Koskikatu 27 b 502, p KHT-tilintarkastajat: Risto Hyvönen, Milla Karjalainen, Jari Karppinen, Marjo Karppinen, Juhani Rönkkö, Kari Spårman ja Tuomas Koivumäki KHT-, JHTT-tilintarkastaja: Tiina Mikkonen-Brännkärr Venäjän kaupan asiantuntija: Heli Pellikka Veroasiantuntijat: Pirkko Hiltunen, Pirkko Hautamäki ja Maritta Virtanen Lakimiehet: Kirsi Putkonen, Ulla Riekki ja Kaija Pulkkinen Ulkomaankomennusten asiantuntija: Helinä Haapasalo KHT-tilintarkastaja: Ari Tauriainen KHT-tilintarkastaja: Tanja Pajulampi KHT, JHTT-tilintarkastaja: Anne Räisänen Kajaani: Teknologiapuisto, p. (08) KHT-tilintarkastaja: Eero Huusko EY Assurance Tax Transactions Advisory 2013 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved. Toimivaa ja kotoisaa keittiö/kylpyhuone/kodinhoito/liukuovet/säilytys topi-keittiot.fi

3 JULKAISIJA Oulun kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA Jaakko Okkonen VASTAAVA TOIMITTAJA Armi Lahdenkauppi TOIMITUSNEUVOSTO Harri Kynnös Armi Lahdenkauppi Tuomas Lohi Kari Mattila Timo Mehtälä Alpo Ohtamaa Sisko Sammallahti Satu Turunen Paavo Vasala TOIMITTAJAT Kari Arokylä Armi Lahdenkauppi Hannele Lamusuo OSOITTEENMUUTOKSET Oulun kauppakamari/paula Männikkö Puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Oulun Viestintätaito Oy Ojakatu 2, Oulu TAITTO Marja Sarkkinen Kauppakamarilehti Sitoutumaton elinkeinoelämän äänenkannattaja Pohjois-Suomessa 3/ Pääkirjoitus 6 Oamkin yhtiöittäminen loppusuoralla 8 Talous- ja tutkimusfoorumin anti yllätti osallistujat positiivisesti 10 MKK tarjoaa Oulussa arktisen alueen asiantuntija-apua 15 Koulutusvaliokunta etsii aitoja ratkaisuja yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseksi 19 Tutustu seutumme kouluttajien syksyn koulutustarjontaan 28 Uutta virtaa ja energiaa oppilaitosyhteistyöllä! 30 Tj-koululta eväitä kasvujohtamiseen 32 Pääomasijoittajalla tärkeä rooli yritysten pääomahuollossa PAINO Joutsen Median Painotalo 34 BusinessOulun yritysmatkoilta kontakteja ja yhteistyötä JAKELU Yrityksiin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ISSN

4 Technology Morning + e-healthy Afternoon Registration Open! Oulu jalkautuu Tukholmaan Yhteistyömahdollisuus avoinna yrityksille! Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Oulu hakee yrityksille kumppanuuksia tänä syksynä paikan päältä Tukholmasta, Skandinavian pääkaupungista. Oulu jalkautuu Tukholmaan tekemään tunnetuksi toimivaa kaupunkikonseptiaan ja kahta merkittävintä kehityksen kärjessä olevaa ekosysteemiään - OuluHealthia terveydenhuollon innovaatioympäristönä ja ICT-osaamista. Yhteistyömahdollisuus on avoin yrityksille. Lentoyhteydet Oulun ja Tukholman välillä antavat hyvän pohjan yhteistyölle kasvava liikematkailu takaa myös reitin säilymisen. Technology Morning & Healthy Afternoon, , Stockholm CCC, Drottningatan 71 B, Stockholm Päivän ohjelman teemoja: sen tarjoamia kumppanuuksia. ja kehittyviä kumppanuuksia. ICT:n, suunnittelun ja tutkimuksen organisaatioihin. Oulun tunnettuutta ICT-osaamiskeskittymänä. kehityksessä. mahdollisuuden verkottua oululaisten ICT-toimijoiden kanssa. Oulu Jalkautuu Tukholmaan -tapahtuma ajoittuu erinomaisesti, sillä seuraavana päivänä on Tukholmassa myös kaksi muuta alan tapahtumaa: Mobile Future Stockholm sekä Allt för Hälsan. Tapahtuman nettisivu: Linkit: & Lisätiedot: hanna.mattila@businessoulu.com / OULU HEALTH

5 Vastikkeellisuutta ja vetovoimaa Ministeri Risikko avasi elokuussa keskustelun sosiaaliturvan kehittämisestä vastikkeellisempaan suuntaan, ja hetihän siihen puututtiin vasemmalta siiveltä. Ministeri on oikeassa. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi ja muutoinkin on aika tarkastella, kuinka hyvinvointiyhteiskunnan rakennemuutoksiin voitaisiin vastata. Sosiaaliturvan kehittäminen ei varmaankaan merkitsisi pelkästään tiukempaa otetta osoitetun työn vastaanottamisen tai opiskelun aloittamisen suhteen. Sen pitäisi tarkoittaa myös joustavuutta byrokratiaan: miten henkilö voisi olla esimerkiksi työnhakijana kortistossa ja samalla hänellä olisi kuitenkin mahdollisuus tarttua lyhytaikaisempiinkin työtilaisuuksiin putoamatta epävarmaan tilanteeseen. Kehittäminen ei siis tarkoita yleisellä tasolla yksilön aseman heikentymistä vaan päinvastoin: se antaisi uusia joustavampia mahdollisuuksia päästä elämässä eteenpäin. Yhteiskunnan kannalta se näkyisi menojen pienenemisenä ja verotulojen kasvuna. Toivottavasti tässä asiassa ei heti kaivauduta liian syvälle poliittisiin poteroihin. Nyt olisi paikallaan tehdä selvitys erilaisten sosiaalitukien piirissä olevista ihmisistä ja saada sitä kautta käytännönläheinen näkemys nykyisen järjestelmän hyvistä ja huonoista puolista. Tätä tietoa löytyy varmasti TE-toimistoista. Jos em. kysymyksessä päästään eteenpäin, seuraavaksi olisi työpaikoilla syytä analysoida oman alansa vetovoimaa. Tähän asiaan paneutuminen koituisi lopulta työnantajien eduksi. Suhdanteet vaihtelevat; elinkeinoelämä onkin elänyt viime vuodet melkoista muutosten aikaa. Muutosten keskellä pitäisi kuitenkin in syventyä miettimään myös tulevaisuuden osaajatarpeita ja sitä, miten eri alojen vetovoimaa voidaan pitkässä juoksussa varmistaa. Uskallan väittää, että jos nuorten suuntaan ei ole aktiivinen, ei myöskään kannata yllättyä siitä, että he hakeutuvat opiskelemaan omasta näkökulmasta väärille suuntautumisvaihtoehdoille. Miten vetovoimaa voi sitten parantaa? Se ei ole avaruustiedettä eikä vaadi ajallisesti isoja uhrauksia. Koulujen juuri käynnistyttyä kannattaa ottaa yhteyttä tä oman alan kannalta kiinnostavaan oppilaitokseen ja kertoa yhteistyöhalusta ta nuorten kanssa. Näin avautuu mahdollisuuksia käydä oppitunneilla puhumassa, a, ottaa oppilasryhmä käymään yrityksessä, teettää harjoitus- tai lopputyö, käynnistää t&k-hanke tai jokin selvitystyö... Tämän lisäksi kannattaa vierailla Oulussa sa syksyllä järjestettävissä lukuisissa tilaisuuksissa, joissa tapaa eri-ikäisiä nuoria ja heidän opettajiaan. Näitä tilaisuuksia ovat muun muassa Eteenpäin-messut, oppi-pilaitosten omat pesti- ja rekrypäivat ja erilaiset työvoimaviranomaisten tilaisuudet. Vetovoimavaikuttaminen tulisi aloittaa viimeistään yläasteikäisille. Vain näin varmistat hyvät tulokset edestäsi. Tarvitaan siis yhdessä tekemistä vastikkeellisuuden ja vetovoiman eteen! Oulussa Esa Pellikainen varatoimitusjohtaja Oulun kauppakamari Kuva: Timo Heikkala

6 Oamkin yhtiöittäminen loppusuoralla Ammattikorkeakoulujen rahoituksen supistuminen huolestuttaa Ensi vuoden alku tuo Oulun seudun ammattikorkeakoululle mukanaan niin hyvää kuin huonoakin. Hyvää on, että pitkään valmistellun yhtiöittämisen palaset ovat loksahtaneet kohdalleen ja koulu pääsee aloittamaan toimintansa osakeyhtiömuodossa. Huonoa taas on, että valtio leikkaa reippaasti ammattikorkeakoulujen rahoitusta. Tämä tekee ison loven myös Oamkin kukkaroon. Oamkin rehtori Jouko Paaso myöntää, että koulun kääntäminen osakeyhtiöksi on ollut melkoisen iso ponnistus. Työ on pitänyt sisällään monenlaista uudistamista, sopeuttamista ja valmistelua. Nyt kaikki osat alkavat olla kasassa. Viimeinen isompi rutistus oli ratkaisun löytäminen Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n osakepääoman rahoitukseen, hän toteaa. Vuodenvaihteessa muuttuu paitsi yhteisömuoto myös Oamkin virallinen nimi: Oulun seudun ammattikorkeakoulu lyhenee Oulun ammattikorkeakouluksi. Paaso taas on jatkossa paitsi rehtori myös Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja. Rahoitusleikkausten johdosta koulun resurssit pitää pystyä optimoimaan ja tehokkuutta on pakko lisätä, hallituksen puheenjohtaja Timo Levo toteaa. Rahoitusleikkaukset harmittavat Yhtiöittämisprosessin valmistumisen tuomaa iloa himmentävät ammattikorkeakoulujen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset. Rehtori Paaso laskee valtiovallan leikkaavan kuluvalla hallituskaudella ammattikorkeakoulujen rahoitusta kaikkiaan 18 prosentilla eli 170 miljoonalla eurolla. Oamkissa tämä tarkoittaa budjetin pienenemistä 63 miljoonasta noin 57 miljoonaan euroon vuoteen 2016 mennessä. Tämä taloushaaste on valtava. Näin isojen leikkausten sattuminen tähän hetkeen on ikävää siksikin, että yhtiömuotoiselle toiminnalle pitäisi saada vahva alku, hän harmittelee. Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Levo päätyökseen Oulun Osuuspankin toimitusjohtaja on yhtä lailla huolissaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että Oamkin täytyy tuottaa yhtä paljon tutkintoja pienemmällä rahoituksella. Se on vaikea yhtälö. Koulun resurssit on kyettävä optimoimaan ja tehokkuutta on pakko lisätä, hän pohtii. Kymmenen miljoonan euron osakepääoma Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n osakepääoma on tässä vaiheessa kymmenen miljoonaa euroa. Pääoman merkitsevät Osekkin eli Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kymmenen jäsenkuntaa. Merkinnän on tarkoitus tapahtua syyskuun 20. päivään mennessä. Yhtiön hallituksella on lisäksi valtuudet tehdä myöhemmin miljoonan euron suuruinen suunnattu osakeanti, jonka myötä osakkaiksi voi tulla muitakin kuntia tai mahdollisesti myös muita yhteisöjä.

7 Rehtori Jouko Paaso harmittelee valtiovallan ammattikorkeakouluille kohdistamia rahoitusleikkauksia. Näin isojen leikkausten sattuminen juuri tähän hetkeen on harmilista siksikin, että yhtiömuotoiselle toiminnalle pitäisi saada vahva alku. Kiinnostusta osakkuutta kohtaan on ollut eri puolilla, Paaso kertoo. Siirtyminen osakeyhtiömuotoon on iso periaatteellinen muutos, mutta koulutukseen se ei rehtori Paason mukaan suoraan vaikuta. Opiskelija tuskin edes huomaa koko yhtiöittämistä. Ei se ainakaan opetuksen ja oppimisen laatua huononna. Koulutus jatkuu ihan ennallaan. Teemme tietysti kaikkemme, että sen laatu ajan mittaan vain paranee ja tähän meillä on myös hyvät edellytykset, hän huomauttaa. Yrityskokemusta hallitukseen Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Levo sanoo toimivansa viisijäsenisessä hallituksessa ennen kaikkea yrityselämän edustajana. Toivon että pystyn tuomaan Oamkiin talouselämästä tuttua johtamista, kustannustehokkuutta ja tavoitteellisuutta, hän toteaa. Levo korostaa, että Oamkin opetuksesta ja hallinnosta vastaa varsinaisesti rehtori Paason johtama koulun sisäinen hallitus. Toki johtokaksikko kuitenkin miettii koulutukseen liittyviä kysymyksiä myös yhdessä. Itse haluaisin kovasti olla edistämässä Oamkin muutosvalmiutta. Yhteiskunnassa tapahtuu nopeita ja isoja liikkeitä, joihin pitää reagoida äkkiä. Opiskelijalta kestää noin neljä vuotta valmistua. Tässä ajassa maailma ehtii muuttua paljon. Siksi syntyy helposti kohtaanto-ongelmia koulutuksen ja yhteiskunnan kulloisenkin tarpeen välille, varoittelee Levo. Kuva: Jussi Tuokkola Kohtaanto-ongelma ratkaistava Kohtaanto-ongelman ratkaiseminen on Timo Levon mielestä olennaisen tärkeää, koska Oamkin päätehtävä on tuottaa osaavia työntekijöitä yrityselämän ja julkisen sektorin tarpeeseen. Koulutus on viritettävä sellaiseksi, että se tämän vaatimuksen täyttää. Nyt täytyy pystyä näkemään, millaisen koulutuksen saaneita ihmisiä tulevaisuudessa tarvitaan. Sellaista koulutusta meidän taas ei pidä järjestää ollenkaan, jonka käytyään opiskelijat eivät työllisty. Tämä on suorastaan yksi osa yhteiskuntavastuun kantamista, Levo korostaa. Kaiken kaikkiaan Oamkin haasteet ja vaatimukset eivät jatkossa ainakaan pienene, mutta sen valmiudet vastata niihin ovat onneksi varsin hyvässä kunnossa. Timo Levo löytää opinahjosta paljon vahvoja ominaisuuksia: se on kovasti parantanut tehokkuuttaan, henkilökunta on ammattitaitoista ja sitoutunutta, toiminta on keskittynyt muutamaan vahvaan kampukseen ja toimitilat ovat varsin nykyaikaiset. Myös Oamkin koko se on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista tuo tietynlaista vääntövoimaa.

8 Oulun alue ja saksalainen Baden-Württembergin osavaltio kohtasivat alkukesästä Oulussa pidetyssä talous- ja tutkimusfoorumissa. Erityisesti foorumissa käsiteltiin terveydenhuoltoa ja terveysteknologiaa. 3 x Oulu ja Baden-Württemberg Baden-Württemberg on Saksan johtava terveysteknologian keskittymä: osavaltion alueella on yli alan yritystä, jotka työllistävät noin ihmistä ja keräävät 4,2 miljardin euron liikevaihdon. Innokas Medical Oy:n toimitusjohtaja Jouni Ihme, Saksan kunniakonsuli ja foorumia järjestäneen työryhmän puheenjohtaja Matti Pörhö sekä Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen ovat kaikki tyytyväisiä suomalais-saksalaiseen tapahtumaan. Baden-Württembergin terveysteknologia yllätti Lääkintälaitteita kehittävälle ja valmistavalle Innokas Medical Oy:lle Baden-Württemberg on kiinnostava markkina-alue. Yrityksen toimitusjohtaja Jouni Ihme sanoo toki tienneensä, että saksalaisten yritysten asema lääkintälaitteiden maailmanmarkkinoilla on vankka. Silti toimialan vahvuus Baden-Württembergissä yllätti hänet. Yhdysvallat, Japani ja Saksa ovat lääkintälaitteiden maailmanmarkkinoilla suurimmat tekijät. Sitä en aikaisemmin tiennyt, että juuri Baden-Württembergiin on rakentunut näin iso alan keskittymä, hän myöntää. Innokas Medical tarjoaa tuotekehitys- ja valmistuspalveluja lääkintälaitteita markkinoiville yrityksille. Se kehittää ja valmistaa tuotteen, mutta asiakasyritys myy ja markkinoi sitä omalla tuotenimellään. Innokas Medical on tehnyt itseään tunnetuksi Saksassa jo usean vuoden ajan. Tuloksiakin on syntynyt muutaman asiakkaan verran. Saksa on silti yksi niistä markkina-alueista, joilla yritys haluaa ehdottomasti vielä kasvaa. Kesäkuisen talous- ja tutkimusfoorumin antiin Jouni Ihme on hyvin tyytyväinen. Tilaisuus toi esille niitä mahdollisuuksia, joita Baden-Württembergin ja Oulun alue puolin ja toisin yrityksille tarjoavat. Myös yritysten väliset tapaamiset olivat hyödyllisiä. Pääsimme keskusteluissa ihan konkreettiselle tasolle ja jatkamme yhteydenpitoa syksyllä, hän toteaa. Foorumissa löytyi myös lääkintälaitteita koskeva yhteinen huolenaihe. Laitteiden sähkö- ja potilasturvallisuutta käsittelevästä IEC standardista on parhaillaan valmisteilla kolmas versio. Sen sisällössä on kohtia, joihin alan yritykset eivät ole tyytyväisiä. Oulun-tapaamisessa oli mukana Saksan terveysteknologian yritysten liiton BVMedin edustaja. BVMed ja Suomen terveysteknologian liitto FiHTA pyrkivätkin yhteisellä kannantotolla vaikuttamaan standardin sisältöön. Hyvät suhteet jo parikymmentä vuotta Saksan kunniakonsuli Matti Pörhö kehuu Baden-Württembergin ja Oulun välisiä suhteita poikkeuksellisen lämpimiksi. Erinomaisena todisteena tästä hän pitää talous- ja tutkimusfoorumiin osallistuneen saksalaisdelegaation poikkeuksellista arvovaltaisuutta. Ryhmää johti Baden-Württembergin maapäiväpresidentti Guido Wolf. Tämä kertoo, että Saksassa arvostetaan tätä työtä, korostaa Matti Pörhö. Pörhölle jäi tapahtumasta kokonaisuudessaan erittäin hyvä mieli.

9 Kuva: Maiju Torvinen Lääkintälaitteita kehittävälle ja valmistavalle Innokas Medical Oy:lle Baden-Württemberg on kiinnostava markkina-alue. Saksa on yksi niistä markkina-alueista, joilla haluamme ehdottomasti kasvaa. Kesäisen foorumin anti oli meille erinomainen, sanoo toimitusjohtaja Jouni Ihme. Kun katselin ja kuuntelin yritysten puheenvuoroja ja seurasin niiden matchmaking-tapaamisia, niin ymmärsin, että tämä on juuri oikeanlaista konkreettista toimintaa, hän iloitsee. Kunniakonsuli Pörhö korostaa, että niin oululaisilla kuin saksalaisillakin on suuri halu tarttua yhteistyön synnyttämiin mahdollisuuksiin. Yksi lupaavista yhteistyön aloista on terveysteknologia, johon foorumi keskittyikin. Ei minullakaan ollut aikaisemmin käsitystä siitä, kuinka paljon Baden-Württembergissa on tämän alan toimintaa. Mutta on sitä paljon täällä meilläkin. Ja meillä on runsaasti myös langattoman teknologian asiantuntemusta. Yhdistämällä osaamisiamme voimme parantaa molempien osapuolten kilpailukykyä ja kisata menestyksekkäästi maailmanmarkkinoilla, hän pohtii. Toki myös muut alat tarjoavat hyviä mahdollisuuksia. Nostaisin esille vaikkapa energia-alan, vaikka Suomen ja Saksan energiapoliittiset linjaukset ovatkin erisuuntaisia. Mutta ihan vain yksi esimerkki: toimittivathan saksalaiset yritykset paljon keskeisiä laitteistoja Laanilan ekovoimalaitokseen tänne Ouluun, hoksauttaa Pörhö. Ensi vuonna tavataan Saksassa Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen on niin ikään tyytyväinen talous- ja tutkimusfoorumissa aikaansaatuihin tuloksiin. Tapahtuma oli niin onnistunut, että seuraavan foorumin järjestämisestä tehtiin päätös saman tien. Ensi vuonna tilaisuus pidetään Saksassa. Sen teemaa ei vielä ole lopullisesti ratkaistu, mutta cleantech on varsin vahva vaihtoehto, hän ennakoi. Okkonen korostaa, että paitsi yritykset, myös yliopistot ja ammattikorkeakoulut pääsivät foorumissa virittelemään suhteitaan ja yhteistyötään. Oulun kauppakamari itsekin löysi uusia tuttavuuksia. Tuttlingenin kauppakamarin kanssa yhteisenä huolena oli muun muassa lääkintälaitteita koskeva IEC standardi, jonka sisältöön ne yhteistuumin pyrkivät vaikuttamaan. Yhteistyö Tuttlingenin kanssa jatkuu varmasti nyt kun kumppanuus on saatu hyvälle alulle, toimitusjohtaja Okkonen myhäilee.

10 Katariina Ala-Rämi ja Risto Rova vastaavat Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Oulun yksiköstä. Arktisen alueen asiantuntija-apua Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus (MKK) rantautui Ouluun keväällä. Turun yliopiston asiantuntijaorganisaation etäpisteessä on päästy hyvään vauhtiin arktisen merenkulun ja logistiikan kasvun edistämiseksi. Tavoitteenamme on löytää yhteistyötä ja tutkimushankkeita arktiselle alueelle. Verkottuminen Pohjois-Norjaan ja -Ruotsiin on jo käynnissä. Haemme hankeyhteistyötä, joka edistäisi ei vain Perämeren satamia ja merenkulun yrityksiä vaan toisi mahdollisuuksia monille toimialoille, kertoo erikoissuunnittelija Katariina Ala-Rämi MKK:n Oulun toimipisteestä. MKK Oulussa painottuvat tutkimustyö niin koulutuslaitosten kuin elinkeinoelämänkin kanssa, yritysten tarpeisiin räätälöity koulutus sekä verkottuminen pohjoisen toimijoiden kanssa. Jo nyt MKK:lla on haussa useita hankkeita. Lähtökohtana ovat alueelliset erityiskysy mykset, mutta toiminta on luonteeltaan kansainvälistä. Kansainvälisen toiminnan lähtökohta na on ensisijaisesti yhteistyö Pohjoismaiden kanssa, mutta myös Pohjois-Venäjälle. Meidät on otettu positiivisesti vastaan ja elinkeinoelämän piirissä on hyvin ymmärretty, että voimme olla oiva väylä arktisen alueen potentiaalin parantamiseksi, Ala- Rämi kiittää. Täsmäkoulutusta tarpeeseen Turun Merenkulkualan keskuksen toiminta Oulussa alkoi toukokuussa. Koulutuskysymyksissä asiantuntija-apua tarjoaa koulutussuunnittelija Risto Rova.

11 Marraskuussa järjestämme mittavan merenkulun seminaarin, jossa esittäydymme laajalti alueen yrityksille ja tutkimusyhteisöille. Koulutustapahtuma meillä on tulossa yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa. Keskus on järjestänyt koulutusta pohjoisessa jo vuosikymmeniä, mutta merenkulun ja logistiikan yritysten kasvun myötä Turusta oli syytä jalkautua Ouluun. MKK:n Oulun täydennyskoulutukset järjestetään seminaariluonteisina täsmä- ja yritysten tilauskoulutuksina sekä lyhytkursseina. Myös puolitoistavuotinen oppisopimuskoulutus on mahdollista. Koulutuksessa tärkeänä osana ovat myös merenkulun turvallisuuskysymykset, jotka tuovat haasteellisen ja tärkeän näkökulman niin kansallisella kuin kansainväliselläkin toimintakentällä. Tukea laajalle toimialakirjolle Katariina Ala-Rämi muistuttaa, että satamat ja merenkulku tai siihen liittyvä logistiikka kokonaisuudessaan eivät ole ainoat toimialat, jotka MKK Oulun toiminnasta voivat hyötyä. Arktisen alueen mahdollisuudet ovat laajat monilla toimialoilla. Tiedostamme Oulun haasteet ja pyrimme ottamaan myös vapaana olevien ict-osaajien tilanteen toimintamme osaksi. Pohjoisen alueen mahdollisuudet ja Oulun seudun osaajapotentiaalin yhdistäminen ovat meillä mietinnässä. Merenkulun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Oulun toimipisteen ovet ovat avoinna yrityksille ja yhteisöille, oli sitten kyse tutustumisesta, koulutustarpeesta tai vain toimialojen verkottumisesta. Toimipiste löytyy Linnanmaalta yliopiston suojista. Pohjoisen erityispiirteet esiin Merenkulun koulutus- ja tutkimuskeskuksen johtaja Eija Velin sanoo, että MKK:n Oulun toimipiste lisää merenkulun tutkimustoiminnan ymmärrystä alueellisesti ja tuo siten lisäarvoa valtakunnallisesti. Velinin mukaan Oulun toiminta korostuu sitä taustaa vasten, että arktisten alueiden mahdollisuudet ovat nousseet niin vahvasti esiin kansainvälisestikin. Arktiset olot ja pohjoinen ulottuvuus ovat erityispiirteitä, joista toivon meidän saavan lisätietämystä Oulun toimipisteen kautta. Jokaisella alueella on omat painotuksensa merenkululle ja logistiikalle. Nyt meillä on suora yhteys pohjoisen talvimerenkulkuun, jäämurtoon ja pohjoisen satamien omaleimaisuuteen ja vaatimuksiin.

12 Mustavaaran kaivoshanke aikataulussa Uusvanha kaivos aloittamassa tuotannon neljän vuoden kuluttua Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten Taivalkosken seudulla jylläsivät isot voimat. Alueen kallioperään syntyi magnetiittigabroa, josta Mustavaaran Kaivos Oy nyt suunnittelee kaivavansa esille vanadiinia, rautaa ja titaania. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, on kaivos täydessä työn touhussa vajaan neljän vuoden kuluttua. Taivalkosken kunnanjohtaja ja Mustavaaran Kaivos Oy:n hallituksen jäsen Jukka Mikkonen on enemmän kuin innoissaan. Mustavaaran kaivosta koskeva esiselvitys päätyi myönteiseen tulokseen. Parhaillaan on menossa tarkempi kannattavuusselvitys, mutta Mikkonen uskoo jo nyt, että kaivos rikastamoineen ja sulattoineen avataan vuodenvaihteen tienoilla elleivät erilaiset lupaprosessit syystä tai toisesta mutkistu. Ihan uudesta asiasta ei Mustavaarassa ole kysymys. Alueella toimi vuosina Rautaruukin omistama kaivos, josta ei tosin paljon ole jäljellä. Sen rakennukset on purettu ja avolouhoksen alue maisemoitu. Kaivoksen kohtaloksi koitui aikoinaan vanadiinin alhaiseksi painunut maailmanmarkkinahinta. Vanadiinin kysyntä kasvussa Vanadiini on Mustavaaran henkiin herätettävänkin kaivoksen tärkein tuote, mutta nyt sen hinta- ja kysyntäkehitykseen on Jukka Mikkosen mielestä täysi syy suhtautua luottavaisesti. Vanadiinia käytetään suurlujuusteräksien valmistuksessa ja muun muassa kemianteollisuudessa. Jatkossa sille näyttää olevan paljon tarvetta myös esimerkiksi sähköautojen akuissa. Maailmanmarkkinoilla vanadiinista on pikemminkin puutetta kuin ylitarjontaa, hän toteaa. Mikkosen mukaan Mustavaaran kaivoksen kannattavuutta koskevat laskelmat on tehty hyvin varovaisesti. Herkkyysanalyyseissä on todettu, että kaivoksen toiminta

13 pysyisi kannattavana, vaikka sen tuotteiden hinnat markkinoilla laskisivat kolmekymmentä prosenttia. Mustavaaran malmivarat riittäisivät nykytiedon valossa tilkitsemään maailman vanadiinitarvetta pitkäksi aikaa. Tähän mennessä tehdyt selvitykset ovat keskittyneet vanhan kaivoksen alueelle. Sieltä löydetyt malmivarat kestävät 30 vuotta, mutta parempaakin saattaa olla luvassa. Vanhan kaivoksen ympärillä on alueita, joilla olosuhteet ovat ihan samanlaiset kuin kaivosalueella. Tarkoituksemme onkin tutkia myös toiminnan laajentamismahdollisuuksia. Mustavaarasta saattaa tulla sadan vuoden projekti, pohtii Mikkonen. Rauta tukee kannattavuutta Kaivoksen taloudellista selkärankaa lujittaa harkkoraudan valmistaminen. Tarkoituksena on, että kaivoksen malmista tuotetaan vuosittain noin tonnia rikastetta, josta syntyy noin tonnia rautaa sekä noin tonnia vanadiinia. Titaanin osuus jää näillä näkymin varsin pieneksi, eikä sitä olekaan huomioitu kannattavuustarkasteluissa. Taivalkosken kunnalle ja koko Pohjois-Suomelle Mustavaaran kaivoksella olisi huomattava taloudellinen merkitys. Avolouhoksena toteutettava kaivos, sen yhteyteen rakennettava rikastamo ja Ouluun tai Raaheen nouseva sulatto muodostavat yhteensä miljoonan euron suuruisen investointipaketin. Vakituisia työpaikkoja syntyisi suoraan noin 300. Taivalkoskelle näistä sijoittuisi Lisäksi täytyy muistaa kaivoksen kerrannaisvaikutukset. Yleensä lasketaan, että yhtä kaivostyöpaikkaa kohti syntyy 2-3 muuta työpaikkaa esimerkiksi alihankintaan ja palveluelinkeinoihin, Mikkonen huomauttaa. Varsin hyväpalkkaiset kaivostyöpaikat ja niiden mukana seuraavat verotulot olisivat tietysti tervetulleita Taivalkoskelle, mutta kunnanjohtaja Mikkonen korostaa myös kaivoksen henkistä merkitystä. Kaivosta on täällä odotettu jo kauan. Hankkeen toteutuminen avaisi monia henkisiä lukkoja. Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä. Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme tai katso Kajaanin aluekonttori Kauppakatu 1, Kajaani Oulun aluekonttori Asemakatu 37, Oulu Rovaniemen aluekonttori Maakuntakatu 10, Rovaniemi

14 PERHE- JA KASVUYRITYKSET Innostuksesta menestykseen Kasvua kansainvälistymisestä vai yrityskaupoin? Perhepiiristäkö yrityksen jatkaja? Olemme helposti lähestyttävä kumppani, joka löytää haasteisiisi selkeät ratkaisut. Toimimme lähelläsi, 16 paikkakunnalla Suomessa. Kuuntelemme, sparraamme ja jaamme innostuksesi. kpmg.fi MONIMUTKAISESTA YKSINKERTAISTA Meidän tehtävämme monimutkaisessa talouden maailmassa on olla Suomen selkokielisin ja ymmärrettävin tilitoimisto. Me hyödynnämme moderneja sähköisiä työkaluja, jotka valjastamme niin omaan kuin asiakkaidemmekin käyttöön. Me uskomme tehokkaisiin prosesseihin mikä näkyy plussana laadussa ja miinuksena palveluidemme hinnassa. Meiltä saat erityisasiantuntijan palvelut pk-yrittäjän vero- ja talouskysymyksiin.

15 Kuva: Jouni Ylisuutari Eteenpäin-messut ovat hyvä nuorten ja yrittäjien kohtaamispaikka, sanoo Keijo Kaukko. Yhteisen näkemyksen puolesta Kauppakamarin koulutusvaliokunta tavoittelee entistä parempaa elinkeinoelämän ja koulutusjärjestelmän vuorovaikutusta. Sen päätehtävänä on etsiä ratkaisuja, joilla koulutuksissa voitaisiin ripeästi vastata yrityksistä tulleisiin osaamistoiveisiin. Asioita voidaan kaikilla aloilla edistää, jos meillä on aitoa yhteistyötä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Jos viestejä osataan kuunnella ja keskustelua käydä samalla kielellä, voidaan koulutusta edistää elinkeinoelämän tarpeisiin joustavasti, sanoo koulutusvaliokunnan puheenjohtaja, Oulun seudun ammattiopiston (Osao) Pudasjärven yksikön koulutuspäällikkö Keijo Kaukko. Räätälöidyt aikuiskoulutukset ja täsmäkoulutukset ovat ripeästi toteutettavia. Perustutkintoon johtavien koulutusten osalta suunnitelmat lyödään usein lukkoon vähintään vuotta aikaisemmin ennen kuin koulutus alkaa. Uusien osaajien valmistumista joudutaan siis yleensä odottamaan neljä vuotta. Jatkuu seuraavalla sivulla

16 Tapio Immonen esitteli osaamistaan Taitaja-messuilla. Keijo Kaukko toivoo, että yrittäjät olisivat seuraamassa kisoja nähdäkseen nuorten osaamisen korkean tason. Tutkintokoulutus on opetussuunnitelmilla säädelty prosessi. Sitä on vaikeampaa muokata tai nopeuttaa, ellei koulutettavalla ole aiempaa tutkintoa tai työkokemusta. Tähän meidän on valiokunnassa yritettävä etsiä uudenlaisia ratkaisuja. Kaukko uskoo, että uusia malleja löytyy, kunhan oppilaitoksissakin kuunnellaan yritysten toiveita ja yritykset esittävät niitä kouluttajille. Lähtökohtana on oltava, että koulutuskysymyksissä ei yrittäjälle tyrkytetä valmiita malleja, vaan oikeasti haetaan yhdessä työelämälähtöisesti uusia tapoja saada osaajia. Kehittämiskohteita Palvelu- ja myyntiosaaminen ja asiakasymmärrys kaikilla aloilla Yrittäjyys ja asenne niin yritysten kasvun kuin yritysten syntymisen edellytyksenä Esimiesten vuorovaikutustaidot Projektityöskentely, projektipäällikköosaaminen Ammattikorkeakoulusta valmistuvien työelämäosaamisen korostaminen teoriaosaamisen rinnalla ja oikea käsitys työuran etenemisestä Kieli-, viestintä- ja kommunikointiosaaminen Kansainvälistyminen kaikilla aloilla Haussa automaatio-osaajia ja myyjiä Koulutusvaliokunnan tämän hetken akuuteimmat tehtävät liittyvät teollisuuteen, rakentamiseen ja palvelualoihin. Teollisuuteen tarvittaisiin lisää kaivos- ja energia-alan koulutusta. Pätevät automaatio-osaajat taas olisivat iso apu tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Kone- ja metalliala kaipaa lisää CNC-osaajia: asentajia, koneistajia ja hitsaajia. Myös tieto- ja viestintäteknologian poikkitieteelliselle osaamiselle ja rf-osaamiselle olisi kysyntää. Rakennusalalle pitäisi löytää suunnittelun ammattilaisia ja uusien suunnittelutyökalujen hallitsijoita. Materiaalihallinnan opetusta ei myöskään ole riittävästi. Pohjois-Suomen osalta kaipaisimme etenkin hirsirakentamisen taitajia, Kaukko sanoo. Palvelusektorilla palvelualttius ja myyntiosaaminen korostuvat selkeästi koulutustoiveissa. Me suomalaisethan osaamme tehdä tuotteita, mutta myynti on meille vaikeampaa. Kouluissa pitäisi entistä enemmän seuloa myyntihenkisiä ihmisiä markkinointiosaajiksi.

17 Taitaja-kilpailut ovat hyvä paikka nähdä, millaista erinomaista osaamista nuorista ammattilaisista löytyy. Kuvassa Niki Metsävainio ilmastointiasentamistehtävässä. Harjoitteluun uusia keinoja Työssäoppimisen merkitystä ei voi vähätellä. Käytännön oppiminen luo osaajia. Isoissa yrityksissä harjoittelu toimii valtavan hyvin, mutta osassa pieniä yrityksiä resurssipula estää perehdyttämisen uusiin työtehtäviin. Tähänkin tarvitsemme uudenlaisia menetelmiä. Yksi keino harjoittelun tehostamiseksi voisi olla sahateollisuudessa käytössä oleva laajennettu malli, jossa työssäoppimisjakso on puolen vuoden sijaan vuosi. Näin yritykset pystyvät enemmän täsmäopettamaan työtehtäviin tulevia työntekijöitä. Tällöin työssäoppiminen olisi iso osa koulutusta ja yritysten kannattaisi satsata siihen, Kaukko muistuttaa. Huomio markkinointiin ja vientiin Laajojen irtisanomisten ja yksiköiden lopettamispäätösten jälkeen Oululla on vapailla markkinoilla eri alojen tieto- ja viestintäteknologian osaajia. Heidän vahvan ammattitaitonsa hyödyntäminen uudessa toimintaympäristössä vaatii uudelleenkouluttautumista. Markkinointi ja vientiosaaminen on edelleen vähän huonoissa kantimissa. Osaajien kaupallinen osaaminen, vientitaidot, markkinointi, brändäys jne. ovat osa-alue, joka kaipaa kehittämistä, sanoo kauppakamarin koulutusvaliokunnan jäsen, Nokia Siemens Networksin kehittämispäällikkö Sari Teppola. Myös yrityksissä on havahduttu uuden toimintaympäristön uusiin haasteisiin. Lähes kaikille yrityksille yhteinen osaamistarve on globaalissa, virtuaalisessa ympäristössä toimiminen. Yhteistyö ja yritysten eritystarpeiden huomioiminen on Teppolankin mielestä edellytys ja onnistumisen tae koulutukselle. Meidän on järjestettävä koulutusta, joka on avointa kaikille työttömille työnhakijoille ja yritysten henkilöstölle.

18 HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Ansiomerkkejä myönnetään työelämässä ansioituneille työntekijöille työvuosista, elämäntyöstä tai rautaisesta teosta yrityksen hyväksi. Lisätiedot ja hakemukset: Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, Helsinki, p Väriä maailmaan Lekatie Oulu

19 Koulutettu pärjää kilpailussa Tutustu alueemme oppilaitosten koulutustarjontaan seuraavilla sivuilla!

20 HHJ-Puheenjohtajakurssi 1. jakso: to klo , Hotelli Scandic, Oulu 2. jakso: pe klo , Hotelli Scandic, Oulu Lisätiedot: Riitta Schroderus p , Ilmoittautumiset: Jaana Aunola p , SYKSY 2013 Henkilöstöhallinto Määräaikaiset työsuhteet ja yt-laki, Oulu Johtaminen ja esimiestyö Liikkeenjohdon päätöksenteko ja taloudellisten riskien hallinta, Oulu Esimies ja työsuhteen ehdot sekä esimiehen oikeudet ja velvollisuudet, Oulu Controllerin valmennuspäivä: Tuloslaskelman ja taseen hyödyntäminen yrityksen johtamisessa,oulu 28. ja HHJ-Puheenjohtajakurssi, Oulu Hyväksytty Hallituksen Jäsen (HHJ) Oulu Ylivieska 1. jakso jakso jakso Ryhmätyö jakso Kansainvälistyminen Kansainvälistyvän yrityksen ABC, Oulu Ajankohtaista rembursseista, Oulu Taloushallinto Talousassistentin valmennuspäivä, Oulu Kirjanpidon ajankohtaispäivä, Oulu Arvonlisäverotuksen ajankohtaispäivä, Oulu Työnantajan korvaamat matkat palkkaa vai verovapaata tuloa?, Oulu Kauppakamarin Veropäivä 2013, Oulu Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Ylivieska Käyttöomaisuus ja arvopaperit kirjanpidossa ja verotuksessa, Oulu Ajankohtaista arvonlisäverotuksesta, Kajaani Kauppakamarin Veropäivä 2013, Ylivieska Ennakkoperintä 2014, Ylivieska Ennakkoperintä 2014, Oulu Matkaseminaarit Taloushallinnon Eloseminaari Tallinnassa Sihteeri- ja Assistenttipäivät 2013 Tallinnassa Seminaarimatka Singaporeen Esimiespäivät Vierumäellä Talous ja Vero -laivaseminaari Työsuhdepäivät Naantalissa Tavoite: Luoda pohja pk-yrityksen hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle Kurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja ryhmädynamiikkaa. Puheenjohtajan tulisi toimia vastaavasti kuten orkesterinjohtaja tai luotsi. Hänellä tulee olla kyky kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. Toimiva hallitus on osakeyhtiön voimavara ja suunnan näyttäjä! Sisältö: Luodaan pohja pk-yritysten hallituksen puheenjohtajan käytännön työlle Hallituksen ydintehtävät ja tehokkuudet Yrityksen strategia sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmä Kokouksen johtaminen ja työjärjestys Liiketoiminnan kehittäminen ja toimitusjohtajan katsaus Hallituksen ja puheenjohtajan vuorovaikutussuhteet Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut Laajuus: Kurssi koostuu yhdestä kokonaisesta päivästä ja yhdestä iltapäivästä. Kohderyhmä: Kurssi sopii sekä hallitusten puheenjohtajille että puheenjohtajiksi aikoville. Pohjatiedot: Kurssille osallistuvilta edellytetään HHJ-kurssin käymistä tai vastaavien tietojen hallitsemista. Osallistumismaksu: jäsenhinta 900 (+ alv 24 %), ei-jäsenhinta (+ alv 24 %). Maksuun sisältyy ohjelman mukainen luento, materiaali ja tarjoilu. Muutokset mahdollisia. Kauppakamarin Veropäivät 2013 Oulu klo 9 16, Scandic Hotel Oulu Ylivieska klo 9 16, Ylivieskan ammattiopisto Kajaani ajankohta tarkentuu myöhemmin Oulun kauppakamarin vuosittainen taloushallinnon ammattilaisten ajankohtaistapahtuma kokoaa keskeiset lakimuutokset ja uudistukset sekä muut veroasiat tiiviiksi, käytännönläheiseksi päiväksi. Yritys- ja osinkoverotuksessa tapahtuu paljon muutoksia. Yhteisöveroprosenttia alennetaan ja veronhuojennusten voimassaoloaikaa lyhennetään. Poisto-oikeutta sekä korkojen vähennysoikeutta rajoitetaan ja edustusmenojen vähennysoikeus lakkaa kokonaan. Osinkoverotukseen tulee merkittäviä muutoksia. Veropäivässä käydään läpi kaikki muutoshankkeet. Mukana on myös muita ajankohtaisia verosuunnitteluun liittyviä teemoja. Asiantuntijana/asiantuntijoina toimivat johtaja, KLT Terhi Järvikare, Keskuskauppakamari ja OTT, veroasiantuntija Pauli K. Mattila. Järvikare on toiminut Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaavana johtajana vuodesta Hänellä on pitkä kokemus valtiovarainministeriön vero-osastolta yritys- ja osinkoverotuksen sekä veropolitiikan valmistelusta. Mattila työskenteli Keskuskauppakamarissa päävastuualueenaan verotus. Hän on toiminut yli 20 vuotta erilaisissa verolainsäädäntöön liittyvissä tehtävissä joko työryhmien jäsenenä tai näiden kuulemana asiantuntijana.