Toolilainen 1/2009. Hallituksen uudet kasvot, s. 6. Strategiat ja arki eivät kohtaa, s. 22. Polttokennosta vaihtoehto? s. 26

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toolilainen 1/2009. Hallituksen uudet kasvot, s. 6. Strategiat ja arki eivät kohtaa, s. 22. Polttokennosta vaihtoehto? s. 26"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen1/2009 Hallituksen uudet kasvot, s. 6 Strategiat ja arki eivät kohtaa, s. 22 Polttokennosta vaihtoehto? s. 26 Toolilainen 1/2009 1

2 Sivu 16 Sisällysluettelo Pääkirjoitus...3 Ledaren...4 Päätoimittajalta...5 TOOLin hallitus palvelee jäsenistöä...6 Aikaa on eniten maailmassa...8 Tekniikan alan opetus ja ammattikorkeakoulut...10 Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit oppivat toistensa työtavoista...12 Solvaukset ja uhkailu eivät saa olla opettajan työn luontaisetuja...14 Vanhat toimistot asunnoiksi - haasteena ääneneristys...16 Rakennustyyliä ja -tekniikkaa vuosisatojen takaa...18 Tili tuli, tili meni riippuvuus on vakavampi juttu...20 Ammattikorkeakoulun toimintastrategiat ja arkitodellisuus törmäyskurssilla...22 Matemaattisten aineiden opettajien talvipäivät Kalajoen Hiekkäsärkillä...24 Polttokennoilla pitkälle...26 Universal Design: Technology for everyone D bodyscannerin visioita...30 Palkkasihteeri vastaa...32 Pakina...33 Kirjat...34 Sivu 18 IV- ja putkikuilun tekeminen vuonna 1929 rakennettuun kerrostaloon ei ole helppo nakki. Vierailulla kylämuseossa Bukarestissa. Sivu 20 Avantouinnistakin voi tulla riippuvaiseksi. 2 1/2009 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Onnistumista organisoimaan OOL on toiminut vuosikymmeniä teknillisten oppilaitosten sekä ammattikorkea- T koulujen tekniikan ja liikenteen alan työsuhde- ja ammatillisten etujen kehityksen kulmakivenä. Tämä kulmakivi on tukenut omalta osaltaan suomalaisen yhteiskunnan taloudellisen hyvinvoinnin rakentumista. Opetustoimintaan osallistuvien henkilöiden ammattitaito on tuottanut osaavaa henkilöstöä organisaatioihin, jotka ovat toimineet kansainvälisillä tai kotoisilla markkinoilla kilpailupaineiden alaisina. ppilaitoksissa ollaan nyt tilanteessa, Ojossa perinteisiä rakenteita kyseenalaistetaan. Parin viime vuoden aikana on suunniteltu ja osittain myös toteutettukin laajoja rakennemuutoksia, joiden vaikutukset ovat epäilemättä suurempia tekniikan alan ammattikorkea koulujen henkilöstön osalta kuin ne muutokset, jotka koettiin ammatti korkeakoulujen esiinmarssin myötä kymmenisen vuotta sitten. TOOLin linjauksien mukaan jäsenistön asema on turvattava nopeissa muutostilanteissa. Samalla järjestö haluaa olla kehittämässä jäsenistönsä tuella tekniikan ja liikenteen alan ammatti korkeakoulutusta. Valtakunnallisesti ja paikallisesti tulee löytää moneen kysymykseen vastauksia. Kehitystyön ehdottomasti tärkeimpänä seikkana tulee muistaa se, että suomalaisen insinööri- ja rakennusmestarikoulutuksen tulee kilpailla ensisijaisesti laadulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammattikorkeakoulujen perustyössä pitää saada aikaan laadukkaita tuloksia. erusteesien mukaan laadukkaat työsuo- saavutetaan sellaisen osaavan Pritukset henkilöstön avulla, jolla on halua ja asianmukaiset työolosuhteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Näiden perusteesien viitoittamalla tiellä tulee edetä ammattikorkeakouluissa tekniikan ja liikenteen alalla, mikäli kansallista selviytymisstrategiaa on tarkoitus noudattaa. Ensinnäkin, ammattikorkeakoulujen tulee pystyä houkuttelemaan alansa parasta ainesta opetustehtäviin. Houkuttelevuuden tulisi olla vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin se oli teknillisten oppilaitosten aikana. Riittävän teoreettisen tietämyksen lisäksi opettajalta tulee edellyttää oikeaa ammatillista osaamista. Näiden asiantuntijan perusominaisuuksien ohella opettajan pitää omata myös pedagogisia taitoja ja olla valmis jatkuvasti kehittämään näitä taitojaan. Toiseksi, oppilaitoksen arkisten toimintatapojen pitää tukea opetushenkilöstön halua saavuttaa työyhteisön tavoitteiden mukaisia tuloksia. Hyvällä johtamisella ja ilmapiirillä on mahdollista saada asiantuntijaorganisaatiossa laadukkaita lopputuloksia. Opettajan hyvä motivaatio näkyy opiskelijoiden keskuudessa. Mutta myös huono työilmapiiri heijastuu oppimisprosesseihin. Sen minkä ilotta oppii, surutta unohtaa. Kolmanneksi, hyvää osaamista ja motivaatiota pitää pystyä täydentämään turvaamalla työnteon muiden edellytysten täyttyminen. Yleissivistävät museot eivät riitä tekniikan koulutusalalla. ulevaisuuteen suuntautuneita laborato- ja projektiympäristöjä tulee pystyä Triotarjoamaan sekä opiskelu- että tutkimusja kehitystarkoituksiin. Samoin opetuksen suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen, kuten myös tulosten arviointiin on varattava opetustoimintaa toteuttaville riittävästi aikaa. vatko opetushallinnon viranomaiset se- oppilaitosten omistajien edustajat ja Okä johtavassa asemassa työskentelevät henkilöt todella valmiita kehittämään tekniikan ja liikenteen alan ammatti korkeakoulujen toimintaa? Itse uskon siihen, että ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla työskentelevät opettajat sekä laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit haluavat tehdä työnsä hyvin. Järjestönä TOOL haluaa, että ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alalla organisoidaan onnistumista! Yhteistyöterveisin Hannu Räsänen Toolilainen 1/2009 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Till organisering av att lyckas OOL har i tiotals år verkat som hörnsten Tför utvecklingen av de tekniska läroanstalternas och yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektors yrkes- och anställningsmässiga förmåner. Denna hörnsten har för egen del stött uppbyggnaden av det finska samhällets ekonomiska välfärd. Yrkeskunskapen hos de personer som deltagit i undervisningsarbetet har producerat kunnig arbetskraft till organisationer som har verkat på internationella och nationella marknader under konkurrenspress. läroanstalterna står man nu inför en situation I där man ifrågasätter traditionella strukturer. Under de två senaste åren har man planerat och delvis också genomfört stora strukturomvandlingar, vilkas verkningar utan tvivel är större för tekniksektorns yrkeshögskolepersonal än de förändringar som man erfor vid införandet av yrkeshögskolor för ett tiotal år sedan. Enligt TOOL:s linjedragningar bör medlemskårens ställning tryggas i snabba situationsförändringar. Samtidigt vill organisationen med hjälp av sina medlemmar vara med och utveckla teknik- och k o m m u n i k a t i o n s s e k t o r n s yrkeshögskoleutbildning. Nationellt och lokalt måste man hitta svar på många frågor. Man bör minnas att den väsentligaste faktorn att tävla med inom den finska ingenjörs- och byggmästarutbildningen är kvalitet. I praktiken betyder detta, att man måste åstadkomma kvalitetsmässigt goda resultat i yrkeshögskolornas grundverksamhet. nligt grundteserna når man högkvalitativa Earbetsresultat med sådan personal, som har kunskap, vilja och lämpliga arbetsförhållanden för att nå målen. Om man tänker följa den nationella överlevnadsstrategin bör man följa den av dessa teser utstakade vägen inom yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor. Först och främst måste yrkeshögskolorna kunna locka sitt områdes bästa substans till undervisning. Attraktionskraften borde vara minst på samma nivå som på institutens tid. Utom tillräcklig teoretisk kunskap borde läraren förutsättas ha rätt yrkesmässigt kunnande. Därutöver bör läraren ha pedagogiska färdigheter och vara beredd att utveckla dem kontinuerligt. För det andra bör läroanstaltens v e r k s a m h e t s f o r m e r s t ö d a undervisningspersonalens lust att nå de gemensamma målen. Med gott ledarskap och en god anda kan man nå kvalitetsmässigt goda resultat i en kunskapsorganisation. Lärarens goda motivation syns bland de studerande. Men även en dålig anda återspeglas i inlärningsprocessen. Det man lär sig utan glädje glömmer man utan att sörja. För det tredje bör man kunna komplettera bra kunnande och motivation med att säkra de övriga förutsättningarna för arbetet. Allmänbildande muséer räcker inte inom den tekniska utbildningen. an bör kunna erbjuda laboratorie- och Mprojektmiljöer med framtidsinriktning både för för studie- och forsknings- och utvecklingsändamål. Tillräckligt tid bör också reserveras för planering, förberedande och förverkligande av undervisning, liksom även resultatutvärdering, för dem som skall fullfölja undervisningen. r utbildningsstyrelsens tjänstemän samt Äläroanstalternas ägarrepresentanter och ledande personer verkligen beredda att utveckla verksamheten i teknik- och kommunikationssektorns yrkeshögskolor? Själv tror jag att de lärare som arbetar i yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor liksom laboratorie- och praktikingenjörerna vill göra sitt jobb bra. Som organisation vill TOOL att man organiserar ett lyckande inom yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor! Med samarbetshälsningar Hannu Räsänen 4 1/2009 Toolilainen

5 Päätoimittajalta Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Vuosi on jälleen vaihtunut, Toolin puheenjohtajisto vaihtui ja hieman yllättäen uusi vuosi toi myös uuden opetusministerin. Monet tahot odottavat edessä olevina vaikeina aikoina toolilaisilta toimijoilta innovatiivisuutta ja aiempaa suurempaa aloitteellisuutta maamme insinöörikoulutuksen kehittämisessä. Vanhat toimintamallit eivät enää riitä uusissa yhä nopeammin muuttuvissa toimintaympäristöissä. Vaatimus toolilaisten roolin tärkeydestä insinöörikoulutuksemme kehittäjinä on oikeutettu ja perusteltu. TOOL on kuitenkin ensisijaisesti ammatijärjestö, jonka tehtävänä on turvata jäsenkuntansa oikeudenmukainen kohtelu työmarkkinoilla niin palkka- kuin muissakin virkaehtosopimuskysymyksissä. Insinöörikoulutuksen opettajien ammatillisen aseman turvaminen on sitäpaitsi pitkällä tähtäimellä myös opetuksen laadusta vastaavien edun mukaista. Tekujen opettajuuden tulee tulevaisuudessa jälleen olla kilpailukykyinen vaihtoehto teollisuusuran rinnalla. Muu- Uudet tekijät remmissä toin ei alan opettajien, eikä siis myöskään koulutuksen taso, voi säilyä nykyisellään suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kansainvälisen talouden vaikeat ajat tai opetusministerin vaihtuminen eivät toivottavasti romuta niitä lupauksia, jotka edellinen opetusministeri ehti antaa insinöörikoulutukseen ja sen opetukseen panostamisen suhteen. Opiskelijamäärien suhteessa opetushenkilöstön määrään annamme tällä hetkellä insinöörikoulutukssa liian suurta tasoitusta pahimmille kilpailijoillemme. Opetusmininisterinä Sari Sarkomaa ehti luvata tuon suhdeluvun korjautuvan nykyisestä (jopa 1:30) lähemmäs kansainvälistä kärkitasoa (tavoitteena Suomessa 1:10). Tuossa yhteydessä luvattiin, että insinöörikoulutuksen rahoitus opiskelijaa kohti kaksinkertaistuu vuoteen 2015 mennessä. Monet tahot ammattikorkeakoulujen ulkopuolella (mm. Teknillisen koulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän väliraportti ja tuon työryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Jukka Mäkelä) näkevät vähäisen opettajamäärän yhdeksi perussyyksi tämän päivän insinöörikoulutuksemme heikkoon lopputulokseen. Keskeyttäneitä on liikaa, opiskeluajat venyvät liian pitkiksi eikä valmistuneiden laatukaan ainakaan kaikilta osin yllä takavuosien tasolle. Insinöörikoulutuksen opetusmenetelmissä ja työelämäyhteyksien sekä mm. työelämälähtöisten oppimisprojektien hyödyntämisessä on paljon kehitettävää. Siihen TOOL ja toolilaiset haluavat antaa oman merkittävän panoksensa. Kaikki me haluamme varmasti olla kehittämässä insinöörikoulutusta ja sen opetusta sekä oppimisympäristöjä. Nykyiset resurssit vain antavat siihen kovin niukasti mahdollisuuksia. Oppia pitäisi ottaa kansainvälisesti menestyvistä huippuyksiköistä. Esimerkiksi opetus sekä tutkimus- ja tuotekehitystoiminta eivät voi olla toisistaan erillisiä saarekkeita. Niillä tulee olla vahva keskinäinen yhteys ja opetusta tukeva synergia. Jukka Kurenniemi JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki telefax Nordea Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Jukka Kurenniemi Lumikonkatu 1 A Tampere TOIMITUSSIHTEERIT Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli Mirka Toivola TOIMITUSKUNTA Kauko Kallio Vuokko Peltoniemi Hannu Räsänen Mirka Toivola TILAUSHINTA 22 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Marita Saarela , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2009 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Jukka Kurenniemi TAKAKANSI: Toolilainen 1/2009 Jukka Kurenniemi 5

6 Hannu Räsänen TOOLin hallitus palvelee jäsenistöä TOOLin hallituksen työskentely jatkuu uudella kokoonpanolla tänä vuonna. Hallituksen jäsenet haluavat esittäytyä myös Toolilaisen välityksellä. Tarkoituksena on saada lisää vuorovaikutusta jäsenistön ja hallitustyöskentelyyn osallistuvien välille. TOOLin hallituksen jäsenet Harri Miettinen, Pasi Repo, Sampsa Kupari, Markku Perttunen, Reijo Mäkelä, Hannu Räsänen, Juha-Pekka Lindqvist ja Ritva Lampela sekä kokoukseen varajäsenvuorossa osallistunut Kristian Rintala kokoontuneena ryhmäkuvaan. Perustietoja ja -näkemyksiä Hallitus toteuttaa TOOLin valtuuston vahvistamia linjauksia. Mutta millä eväillä ja asenteilla TOOLin hallituksen jäsenet työskentelevät? Tähän kysymykseen haettiin vastauksia neljän teeman avulla: 1) Tehtäväkenttä oppilaitoksessa? 2) Henkilökohtainen tausta? 3) Mitä TOOLissa tärkeää/pitäisi tehdä? 4) Vapaa-ajan harrastuksia? Hallituksen jäseniltä pyydettiin ytimekkäitä vastauksia. Sampsa Kupari 1) Sähkötekniikan lehtori, Sähkötekniikan koulutusohjelma, Metropolia amk. 2) Helsingin teknilliseen oppilaitokseen vuonna Runsaasti työkokemusta teollisuuden sähkö- ja energia-alalta, myös USA:sta (Atlantasta), Portugalista ja Egyptistä. DI-tutkinto vuodelta 1985 TKK:n Sähköosastolta niin, että lyhyt ammattiaine Koneosaston energiataloudesta ja voimalaitosopista. 3) Edunvalvonnan pitää pystyä turvaamaan se, että ammattikorkeakouluissa tekniikan alalla annetaan riittävän laadukasta opetusta. Näin saadaan osaltaan Suomen talous nousuun. Kun tehtävänä on tuottaa hyviä insinöörejä, pitää oppilaitoksissa kehittää elinkeinoelämän kanssa järkeviä opetussuunnitelmia, tarjota riittävästi opetusta, panostaa laitteistoihin ja kehittää harjoittelutoimintaa. Resursseja on suunnattava ensisijaisesti ydintehtäviin. 4) Moottoripyöräily, veneily, Myllykoski-antropologia ja lähialueiden taloushistoria. Ritva Lampela 1) Lehtori, Tuotantoala (joka sisältää tekniikan koulutusalan), Rovaniemen amk. Opetusaineina mm englannin kieli, siviilioikeus ja kulttuurien välinen viestintä. Tekniikan yksikön luottamusmiehenä vuodesta 1997 ja Kuntayhtymän pääluottamusmiehenä kolmen viime vuoden aikana. Hallituksen jäsenenä OAJ:n Rovaniemen paikallisyhdistyksessä ja Lapin alueyhdistyksessä. 2) FM Oulun yliopistosta ja OTK Lapin yliopistosta. Työkokemusta aikuiskoulutuksesta kansalaisopistossa kielien ja oikeustieteiden alalta. 3) TOOLiin kuuluminen ja toiminta tärkeätä tekniikan alan identiteetin ja yhteistyön kannalta. Edunvalvontatyö on ammatti- järjestön ydinasia. Järjestäytymisaste ja aktiivinen toiminta tukee parhaalla mahdollisella tavalla edunvalvontatyötä. 4) Ammattiyhdistystoiminta ja lukeminen, kuten myös vapaa-aika Wilman kanssa (walesinspringerspanieli). Juha-Pekka Lindqvist 1) Laboratorioinsinööri, Auto- ja kuljetustekniikan autolaboratorio, Turun amk. Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien alaosaston varapuheenjohtaja, vuodesta 2008 TOOL Turku ry:n puheenjohtajana. 2) Maaliskuusta 2006 laboratorioinsinöörinä, tätä ennen projekti-insinöörinä vuoden 1999 syksystä, ja tätä ennen 2,5 vuotta katsastusinsinöörin tehtävissä. Juha-Pekka on opiskellut 1/2009 Toolilainen 6

7 niin, että hän on valmistunut teknikoksi Mikkelissä ja insinööriksi Turussa. 3) Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit pitää saada opetusalan VES-kirjausten piiriin. TOOL on ja sen pitää olla yhdysside eri toimipisteissä työskentelevien tekniikan opettajien välillä. Edunvalvonnan ohella virkistystoiminta on kiintoisa ja tärkeä osa TOOLin paikallista toimintaa. 4) Automatkailu, kalastus, Saksan Bundesliiga sekä itävaltalainen ja saksalainen gastronomia. Harri Miettinen 1) Rakennustuotannon lehtori, Rakennustuotannon suuntautumisvaihtoehdon vastaava, Ratekon RET-kursseilla työmaanäyttöjen vastaanottaja, Tampereen amk. Opetusaineina mm. betonitekniikka, rakentamisen työturvallisuus, laadunvarmistus ja tuotannon projektityöt alkaen TOOL Tampereen puheenjohtajana. Toimintaa myös aikoinaan neljä vuotta laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien alaosaston sihteerinä ja kaksi vuotta puheenjohtajana. 2) 2004 lähtien lehtorina ja sitä ennen 1994 lähtien laboratorioinsinöörinä. Insinöörin paperit Tampereelta 1982 ja DI:n TTY:lta ) TOOL on vaikutuskanava paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Vaikka oppilaitokseen tultaisiinkin töihin teollisuudesta, tarvitaan opettajien järjestö TOOL. Tekniikan koulutusala on ollut perinteisesti vaativa koulutusala, monenmoisia tasapäistämisen paineita on koettu tekniikan alalla muiden koulutusalojen taholta. Vahvan ammatillisen otteen tulee näkyä tekniikan koulutusalalla. 4) Opiskelu, Viipurin harrastaminen, Tampereen Ilves ja englantilainen jalkapallo. Lisäksi ranskanbulldog odottaa kotona lenkittäjäänsä. Reijo Mäkelä 1) Koneensuunnittelun yliopettaja, Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma, Toolilainen 1/2009 Vaasan amk/tl. Vuodesta 1992 tekniikan ja liikenteen luottamusmies sekä vuodesta 2006 Vaasan ammatillisten opettajien pääluottamusmies. 2) Opettajana Vaasassa 1982 lähtien, tätä ennen suunnittelijana ja tuotekehittelijänä lämpöpumppuja valmistavassa yrityksessä sekä suunnittelijana Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Jylhävaaran konepajalla. DI-tutkinto vuodelta 1976 koneosastolta ja TkL-tutkinto turvallisuustekniikan osastolta Tampereen teknillisestä korkeakoulusta. 3) TOOLin pitää edistää ammattikorkeakoulujen tekniikan alan yhteistyötä ja ajaa jäsentensä etuja. Koska edunvalvonta on siirtymässä yhä enemmän paikalliseksi toiminnaksi, on entistäkin tärkeämpää, että uusia jäseniä liittyy toimintaan ja jäsenistö on aktiivisesti mukana asioita hoitamassa. 4) Ulkoilu, vanhojen ajoneuvojen harrastaminen ja kunnostaminen sekä erilaiset muut rakennusprojektit. Pasi Repo 1) Fysikan lehtori ICTtulosalueella, Jyväskylän amk. Puheenjohtajana TOOL Jyväskylässä 2005 alkaen ja aktiivisesti mukana OAJ:n toiminnassa Jyväskylän alueella. 2) 2001 alkaen päätoimisena opettajana, tätä ennen määräaikaisuuksia. FMtukinto 1995 Jyväskylän yliopistosta ja samasta oppilaitoksesta FT-tutkinto 2001 teoreettisen fysiikan alalta. 3) TOOLin tulee kasvaa yhä vahvemmaksi neuvottelukumppaniksi sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Pitää pystyä olemaan haluttu neuvottelukumppani työnantajapuolenkin kannalta. TOO- Lin toimintaan tulee saada oma-aloitteisia ja aktiivisia jäseniä. Järjestäytymisasteen merkitys tulee pystyä tuomaan selkeästi esille. 4) Säännöllinen vaellusmatkailu Lapissa ja pyöräily. Markku Perttunen 1) Matemaattisten aineiden lehtori, Oulun seudun amk. Päätoiminen pääluottamusmies. TOOLin varapuheenjohtaja. 2) Oulun teknillisen oppilaitokseen 1998, sitä ennen optiikan opetustoimintaa (optikkokoulutus) ja terveysteknologiaa. FM 1987 Oulun yliopistosta. 3) Olennaisin asia on edunvalvonnan kehittäminen. Yhä enemmän asioita on sovittava paikallisesti. Paikallisen edunvalvontajärjestelmän (luottamusmiehet, alaosastot) on oltava huippuvireessä. Mitä suurempi osuus tekniikan opettajista kuuluu liittoon, sitä enemmän on vaikutusvaltaa. 4) Liikunta, kuntosali ja lenkkeily. Lisäksi kolikoiden keräily. Romaaneja tulee luettua suunnilleen yksi viikossa. Sekä tietysti Oulun Kärpät. Hannu Räsänen 1) Tuotantotalouden yliopettaja Tieto- ja viestintätekniikan klusterissa, Metropolia amk. TOOLin puheenjohtaja ja Metropolia amk:n pääluottamusmies. EVTOLin ja EV- TEKin pääluottamusmiehenä vuodesta 1996 Metropolian käynnistymiseen asti. 2) 1992 alkaen Espoon- Vantaan teknillisessä oppilaitoksessa ja 2008 lähtien Metropoliassa. Ennen EVTOLia koulutuspäällikkönä TKK:lla 1988 alkaen ja sitä ennen Nokialla (pääkaupunkiseudulla) projekti- ja järjestelmäpäällikkönä seitsimisen vuotta. Tuotantotalouden DI-tutkinto vuonna 1982 Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta sekä vuonna 1988 TkL-tutkinto ja 1996 TkT-tutkinto Tuotantotalouden laitokselta TKK:lta Otaniemestä. 3) TOOL vaikuttaa edunvalvonnallisiin, koulutuspoliittisiin ja järjestöihin liittyviin asioihin - tavoitteena jäsenkunnan aseman kehittäminen. Tulee löytää keinoja, joilla järjestön jäsenet (ja varsinkin ne jäsenkelpoiset, jotka eivät ole vielä liittyneet TOOLiin) osallistuvat toimintaan aktiivisesti myös muulloin kuin varsinaisissa ongelmatilanteissa. Liian usein näyttää siltä, että mitään ei ole saatu aikaan, mutta unohdetaan se, millaiset työolosuhteet oppilaitoksissa olisivat ilman edunvalvontatyötä. Liittymällä järjestöön ja toimimalla yhteisössä voi saada muutosta aikaan. 4) Kuntoilu, metsätyöt ja purjehdus. Paikallisuus, järjestäytymisaste ja jäsenistön aktiivinen toiminta TOOLin hallituksen jäsenten taustat näyttävät täydentävän melkoisen sopivasti toisiaan. Toisistaan poikkeavat profiilit heijastavat TOOLin jäsenistön kirjoa sillä erolla, että luottamusmiehenä tai alaosaston puheenjohtajana toimiminen on varsin säännönmukaista hallituksen jäsenille. Luottamustehtävät näyttävät kasaantuvan. Jäsenistön aktiivisuuden lisääminen onkin yksi järjestön perusasioita. Yhteisyydellä ja yhteistyöllä tulisi olla entistäkin suurempi merkitys nyt. Työsuhteiden ehdoista sovitaan jatkossa yhä enemmän paikallisella, jopa henkilökohtaisella tasolla myös oppilaitossektorilla. Palvellakseen yhä paremmin jäsenistöä TOOLin hallitustyöskentelyyn osallistuvat haluavat palautetta järjestön toiminnasta. 7

8 Helinä Hirvikorpi Aikaa on maailmassa eniten - Mitä on eniten maailmassa? 4-vuotias Joel kysyi. - Aikaa, vastasin ja jäin katsomaan pienokaisen ilmettä. Hän räpytteli epäuskoisesti silmiään ja arveli sitten: Ilmaa on eniten. Olin poiminut vastauksen pohjalaisesta sananlaskusta: Aikaa on enin maailmassa. Kuitenkin työelämässä juuri ajasta tuntuu olevan puute. Rastor ja monet muut kouluttajat järjestävät ajanhallintakursseja. Time manager oli kova sana ennen kommunikaattoreita, jotka kalenteroivat olemiset ja tekemiset. Ajanhallintakurssit liitetään johtamistyöskentelyyn, itsensä johtamiseen. Hyvällä on aina aikaa. Olin lukenut tuon lauseen jostakin ja sanoin sen ääneen eräässä kokouksessa. Sain teräviä katseita osakseni. Kuinka joku voi sanoa noin julmasti ihmisille, jotka jo työskentelevät kiireensä äärirajoilla. Mutta niin se on: hyvä osaa järjestellä, systematisoida, priorisoida. Aika on ihmisen tärkein luonnonvara. Miksi emme kunnioita sitä niin paljon, ettemme tärvelisi aikaa henkihieveriin? Niin teemme silloin, kun se ei mielestämme riitä. Lundin teknillisen korkeakoulun professori Bodil Jönsson sanoo pohtineensa aikaa parikymmentä vuotta. Hän ihmettelee, mihin ihminen käyttää sen ajan, jonka hän säästää tekniikan lumon avulla. "Ihmisestä voi tulla hyvä tai huono luonnonvara riippuen siitä, miten hän hallitsee suhdettaan aikaan", Jönsson kirjoittaa kirjassaan 10 ajatusta ajasta. Jönsson puhuu ajatushuollosta. Ajatuksille on annettava aikaa. Valitettavasti korviemme väliin on iskostunut käsitys, että tyhjyyteen tuijottava henkilö, joka ei näytä tekevän mitään, ei myöskään tee mitään. Ajattelua ei lasketa. Muutamissa edistyksellisissä työkulttuureissa uuden tuumailu vaikka jalat pöydällä on sallittua - ainakin siitä palkkansa ansaitseville tutkimus- ja tuotekehittelijöille. Pidämmekö aikaa etenevänä vai syklisenä ilmiönä? Bodil Jönsson esittää esimerkin, miten kreikkalaiset pitivät aikaa eteenpäin suuntautuvana, päämäärähakuisena. Nykyisin korostamme syytä ennen vaikutusta. os pieni lapsi kysyi an- Kreikassa: Miksi "Jtiikin tuossa maassa on tammenterho, hänelle vastattiin: Tammenterho on maassa siksi, että siitä voi kasvaa tammi. Tämä on päämäärähakuinen selitysmalli. Kun meidän aikamme lapsi kysyy samaa, hänelle vastataan: Katsohan tuonne ylös, siinä kasvaa tammi. Tammenterho on pudonnut puusta." Jönsson osoittaa, että aikamme käyttövoima, tekniikka, perustuu vanhaan kreikkalaiseen ajatusmalliin: tehdään jotakin, jotta. Varsin moni parannus lähtee siitä olettamuksesta, että se säästää aikaa. Länsimaisen työkulttuurin itsestäänselvyys on kiire, ajan puute. Pitäisi tehdä vähemmän, että ehtisi paremmin. Mutta meidän pitää tehdä yhä enemmän, yhä tehokkaammin ja siltikään emme ehdi tarpeeksi. Se on kirjoittamaton sopimus, jonka olemme hyväksyneet, että olisimme tuottavia. Että olisimme hyväksyttyjä. Jos ei ole kiire, on vähän niin kuin sairas, epäilyttävä henkilö työyhteisössä. Eräässä suomalaisfirmassa työskenteli yli 30 vuotta lähettinä aivoista vammautunut mies. Hän pystyi tekemään lähetin työnsä moitteettomasti, kunhan ohjeet olivat selkeät. Hänellä oli pari vakiokysymystä, joilla hän haki kontaktia muihin työntekijöihin vastaan tullessaan. Tärkein niistä oli kysymys: "Onko Teillä kiire?" Jos siihen vastasi: on, seurasi jatkokysymys: kuinka kiire? Hänkin oli havainnut, että tultuaan hyväksytyksi työelämässä on ylläpidettävä kiirefobiaa. Menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ajan komponentteina määrittävät ihmiselämän jatkumon. Mutta voi, miten onkaan vaikeaa elää nykyisyydessä! Aina odotamme jotakin tulevaa, viikonloppua, kesälomaa, sitä kun lapset ovat isoja. Elämän hahmottaminen tässä ja nyt on vaativaa. Aivojen tärkeä ominaisuus onkin ennakoida, aistia mitä tulee seuraavaksi. Miksi lapsuuden kesät olivat niin pitkiä ja tuntuivat miltei päättymättömiltä? Bodil Jönsson huomauttaa, että niitä ei oltu paloiteltu jaksoihin lapsen mielessä. Ei ollut viikonloppu Kuhmossa, viikko Kreetalla, kaksi viikkoa mökillä. Nykyisinhän kesässä on tosi vähän viikonloppuja. Aika on ohjelmoitu valmiiksi annospaloiksi, siksi se kuluu nopeasti, kun uusi ajan annospala on aina odotuslistalla. 8 1/2009 Toolilainen

9 Aristoteles esitti, ettei aikaa ole ilman liikettä tai muutosta. Olisipa hän tiennyt, miten oikeassa hän onkaan muutoksessa. Jatkuva muutos on työelämässä aikamme mantra. On oltava myös kaiken aikaa kaikkialla kaikkien kanssa ja tavoitettavissa. Vai onko? Työelämään on iskostunut tuo toimintatapa ja harva uskaltaa vastustaa sitä. Kun ajasta on jatkuva puute, yritämme säästää aikaa. Mihin käytämme säästetyn ajan? Uusiin tehtäviin, lisätehtäviin. Täyteen ahdettu kalenteri huutaa priorisointeja. "Aikaan liittyy vastuu. Siksi kalenteri on täynnä", virkamies huomauttaa. Mutta ei hänkään raivaa itselleen valmisteluaikaa. Työ on kokouksesta toiseen juoksemista, valmisteluaika puuttuu. Industrialismi on lähes päättynyt aikakausi. Silti työelämän lainalaisuudet tulevat sieltä. On ajanseurantajärjestelmät ja tarkat työajat. Informaatioyhteiskunnassa työ on kuitenkin yhä useammin rajaamatonta. Emme aloita ja lopeta ajattelemista, työ tulee harvoin konkreettisesti valmiiksi. Ihmisellä on tarve koettaa hallita ja mitata aikaa koko ajan myös työssään. Peppi Pitkätossu osasi oivallisen taidon: bara vara. Joutilaisuus tekisi hyvää, mutta silloin olisi oltava sinut itsensä kanssa. Muutoin ahdistuu. Vanhemmat ihmiset tapasivat kysyä, kuinka saat aikasi kulumaan? Jos ei tehnyt jotakin konkreettista käsillään, piti saada aika kulumaan. Sellaista tavoitetta ei tarvitse nykyään asettaa. Ajanviete eli viihde pitää siitä huolen. Tosin yksinäistä vanhusta saattaa ahdistaa sekin, jos aikaa on liikaa eikä tiedä mitä sillä yksin tekisi. Ennen ihmiset elivät auringon ehdoilla. Kello oli vielä 1700-luvulla pelkkä statussymboli, kuin kännykkä monissa maissa vielä 2000-luvun alussa. Isälläni, maanviljelijällä, ei ollut kalenterissa merkintää: aloita heinän korjuu. Hän tiesi suurin Toolilainen 1/2009 piirtein, että ennen heinäkuun puolta väliä työ on aloitettava, mutta säät määräsivät tempon. Ja niin määrättynä kesäaamuna alkoi kuulua niittokoneen raksutus vinttikamariin. Luonto saneli ajankäytön siinä työyhteisössä. Neljän tunnin työviikko Aika kuvaa nykyisin matkaa. Suurkaupunkien liepeillä puhumme: sinne on puolen tunnin ajomatka. Emme sano: sinne on 40 kilometriä. Työaika on kaupan. Suomalaiset paperitehtaiden työntekijät ovat myyneet työaikansa työnantajille niin hyvin, että Elämä kusee, luki kirkon pihassa olevan hiekoituslaatikon kyljessä. Elämä ei ollut hallinnassa nuorella grafiitintekijällä. Ensin ajankäyttökirjallisuutta ilmestyi tehokkuuden takaamiseksi. Miten käyttää aikaa tehokkaasti työhön, projekteihin tai opiskeluun. Esimerkiksi Jouko Nissinen ja Eero Voutilainen: Tehokkuutta ajankäyttöön tai Risto Pelin: Ajankäytön opas. Miten opin hallitsemaan aikaani ja elämääni. Tästä on tehty myöhemmin kumppanin Anja Pelinin kanssa uudempi painos omakustanteena. Sitten kirjoissa alettiin käsitellä aikaa, kuin vihollista. Se ei ryökäle riitä. Ja ajan hallinta onkin elämän hallintaa. Ei pidä riistää itseään, vaan pyrkiä sopusointuun. Kun aika ei riitä, jonkun mielestä taustalla on puutteellisesti muotoillut tavoitteet. Sisäisen kehityksen haastavuus heitettiin kehiin seuraavaksi. Alettiin epäillä, hallitseeko elämääni joku muu kuin minä. Jörg Knoblauch: Ajanhallinta. Tai Juhani Väkiparta ja Alexandre Feldman: Life management: Hallitse itse elämääsi. Työnteon rajat tulisi nähdä, aikaa hallitaan vallankäytöllä ja itsellä pitäisi olla se valta, opettaa Helena Ahonen kirjassaan Kuka komentaa kelloasi. Menestys, sehän on ykköspontimena amerikkalaisessa kirjallisuudessa, kuten Hyrum W. Smith: The 10 natural laws of successful time and life management: proven strategies for increased productivity and inner peace. Eli lisää tuottavuutta ja sisäistä rauhaa samassa paketissa. Mutta kakista uusin virtaus on nettiaikakauden keksintö: perusta nettiyritys, kasvata ja myy se isolle toimijalle. Amerikkalainen Timothy Ferries kirjoitti kirjan 4 tunnin työviikko, Unohda yhdeksästä viiteen -elämä, asu missä haluat ja ryhdy uusrikkaaksi. Hänen mukaansa uusrikas voi olla myös työntekijä, joka järjestää itse omat aikataulunsa etätyössä ja tekee 90 % työstä kymmenesosassa entisestä ajasta. Muulloin hiihtelee ja retkeilee kaksi viikkoa kuukaudessa. Timothy Ferries saarnaa: unohda ajanhallinta. Moni on puuhakas mutta ei tehokas. Tehtävä ei muutu tärkeäksi vaikka siihen kuluisi paljon aikaa. Tekemällä vähemmän voi saada enemmän. Laadi lyhyt tehtäväluettelo ja hylättävien asioiden luettelo. Ferries on yltiöpäisen innostunut asiastaan ja jakelee neuvoja puurtamisesta vapautumiseen ja elämästä nauttimiseen. Amerikkalaiseen tapaan kirja pulppuaa puhetta hauskaa harhaa. Grafiitinpiirtäjän elämä sillä tuskin oikenee. Artikkeli on julkaistu alun perin TalentPool-lehdessä, ovat miltei osa-aikatyössä kokoaikatyön palkalla. Aika ei petä. Se vajuu uskollisesti kuin hiekka tiimalasissa. Jos ihminen elää yli 80-vuotiaaksi, hänellä on vuorokautta käytettävissään ja siitä on kulunut jo suuri osa, kun hän havahtuu tuon huomaamaan. Unkarilainen runoilija Sandor Petófi vertasi ajan kulumista: "Vvuodet pyrähtävät lentoon kuin lintuparvi laukauksen äänen kuultuaan. 9

10 Seppo Pahlman Tekniikan Alojen Foorumi TAF Seminaari Helsingin Messukeskuksessa Tekniikan alan opetus ja Perjantaina tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä kun Finlandia-talossa julkistettiin visio uusista koulutusjärjestelyistä nimeltä ammattikorkeakoulu. Tuolloin opetusministeriössä toiminut korkeakoulupolitiikan johtoryhmä esitti, että korkea-asteen opetusta vahvistetaan perustamalla yliopistojen ja korkeakoulujen rinnalle ammattikorkeakouluja. Tällä syntyvällä koulutusmallilla nostettaisiin koulutuksen tasoa ja päästäisiin yksinkertaisempaan koulutusrakenteeseen ja muun muassa lyhyempiin koulutusaikoihin. Hankkeen voi perustellusti katsoa kuuluvan koulutuskentän suuriin muutoksiin, jotka alkoivat 1960-luvun peruskoulusta ja jatkuivat ja 80- luvuilla peruskoulun jälkeisen koulutuksen kokonaisuudistuksena. Tavoitteet A mmattikorkeakouluille asetetut tavoitteet muuttuivat sen 20-vuotisen historian aikana. Ammatillisen koulutuksen tason nostamisen ja koulutuksen kansainvälisen vertailtavuuden ohella esiin nostettiin sellaisia korkealentoisilta kuulostavia tavoitteita kuin alueellinen kehitystyö sekä rooli pienten ja keskisuurten yritysten kehitystyössä. Tekniikan koulutuksen asema A mmattikorkeakouluille asetetut tavoitteet olivat ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden kannalta ehdottoman myönteisiä, joskin ylimitoitettuja. Insinöörikoulutuksen kannalta asia ei ollut lainkaan näin yksiselitteinen. Alusta lähtien oli varsin selvää, että kun aikaisemmin esillä olleiden in- sinöörikorkeakoulujen sijasta maahamme muodostetaankin ammattikorkeakouluja, jotka ovat sekä hyvin monialaisia että hyvin monenkirjavista elementeistä kokoonsaatettuja, niin ratkaisu kääntyy tekniikan koulutusalan asemaa vastaan. Huolestuttavana tekniikan opetuksen parissa työskentelevät pitivät erityisesti sitä, että näin yhteiskunnan taholta tuleviin odotuksiin ei kyetä vastaamaan. Ammattikorkeakoulujen vakinaistaminen Suomessa ei koskaan käyty syvällistä ammattikorkeakoulukeskustelua. Kehityskauden alussa järjestettiin kokeilu, joka oli varsin muodollinen. Nimittäin jo kesken kokeilukauden, itse asiassa kokeilukauden puolivälissä 1994, ammattikorkeakouluja ryhdyttiin vakinaistamaan. Vakinaistaminen tapahtui oppilaitosten itsearvioinnin perusteella. Mikään ulkopuolinen asiantuntijataho ei siis kiertänyt tulevissa ammattikorkeakouluissa todelliseen tilanteeseen tutustumassa. Voidaan kai sanoa, että jo tässä vaiheessa tehtiin mahdolliseksi niin sanottu kulissiajattelu. Tärkeätä oli miltä asiat saatiin näyttämään, ei substanssi. Tällä tavalla kehitelty ammattikorkeakoulujärjestelmä sai luonnollisesti kritiikkiä usealta taholta, varsinkin yliopistomaailmasta. Epäilykset koskivat muun muassa opettajien pätevyyttä ja korkeakoulujen aloituspaikkojen suurta määrää suhteessa tarjolla oleviin työelämän tehtäviin. Puhuttiin koulutusinflaatiosta, tulevista pettymyksistä ja turhautumisesta. Epäiltiin myös henkisten resurssien riittävyyttä näin suureen korkeakoulutussuhteeseen. Teknikkokoulutuksesta luopuminen Teknillisen koulutuksen kenttään ammattikorkeakoulut toivat monia ongelmia. Eräänä sellaisena näyttäytyi teknikkokoulutuksen jättäminen ainoana opistoasteen koulutuksena kokonaan ammattikorkeakoulujen kokeiluvaiheen ja myöhemmin ammattikorkeakoulujen ulkopuolelle. Tilanne oli tekniikan väelle täysin käsittämätön. Opettajien koulutustasoon ja oppilaitosten varustetasoon liittyvät perusteet eivät antaneet pienintäkään aihetta epäillä teknikkokoulutuksen asemaa muiden opistoasteisten tutkintojen rinnalla. Kaiken lisäksi samaan aikaan eräitä kouluasteen tutkintoja oltiin nostamassa ammattikorkeakouluun. Koulutusalojen erilaisuus Ammattikorkeakoulun koulutusalojen diversiteetti, 1/2009 Toolilainen 10

11 ammattikorkeakoulut erilaisuus, on erittäin suuri jo historiansa perusteella. Erilaisuuteen vaikuttavat luonnollisesti opettajien ja opiskelijoiden taustat, niin myös opetusryhmien koot, opetustavat, opetussisällöt jne. Poikkeamat oppimistavoissa ja sen myötä lähiopetuksen suhteellisessa osuudessa ovat huomattavia ja tämä tuo ongelmia yhtenäisen rahoitusjärjestelmän käyttöön. Suurista koulutusaloista, joita ovat kauppa ja hallinto, sosiaali ja terveys sekä tekniikka ja liikenne, tekniikan ja liikenteen keskeyttämisluvut ovat ylivoimaisesti suurimmat. Kun verrataan aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärää neljä vuotta myöhemmin valmistuneiden lukumäärään on hävikki lähes 50 %. Tästä on seurauksena rahoituksen leikkautuminen ja siitä vuorostaan seuraa opetuksen leikkaaminen, joka lisää keskeyttämisiä. Ikävä takaisinkytkentä on valmis. On perusteltua ajatella, että insinöörikoulutuksen suuret keskeyttämisluvut ovat rahoitusperusteeseen nähden sekä seuraus että syy. Kummassakin tapauksessa asetelma toimii tekniikan koulutusalan vahingoksi. Teknillisten oppilaitosten aikaan insinöörikoulutuksen keskeyttämisaste oli erittäin pieni, muutaman prosentin suuruinen. Opetuksen ja ohjauksen rooli oppimisen osatekijänä vaihtelee suuresti riippuen opittavien asioiden luonteesta. Käsitykseni mukaan tekniikan koulutusalan kannalta on vahingollista, että opetuksen ja ohjauksen määrää linjaavia päätöksiä tekevät usein henkilöt, jotka eivät tunne teknillisen eivätkä myöskään matemaattisluonnontieteellisen oppiaineksen omaksumisen problematiikkaa. Toolilainen 1/2009 Ammattikorkeakoulujen kokeiluvaihetta ja alkutaivalta yleensäkin leimasi ja leimaa edelleenkin kilpailu ja kikkailu erilaisilla uudistuksilla. Tämä tapahtuu usein lopputuloksen kustannuksella. Jatkuviin uusien ajatusten kokeiluihin ei kuitenkaan olisi varaa, ellei kokeilun tuloksia kyetä hyödyntämään tulokselliseksi toiminnaksi. Opiskelijat edellyttävät, että he saavat riittävän ammattitaidon ja hyvät kehittymisedellytykset opintojensa myötä, riippumatta mihin aikaan ja missä ammattikorkeakoulussa he opiskelevat. Työnantajat edellyttävät, että valmistuneet henkilöt ovat osaavia ammattilaisia. A mmattikorkeakouluopintojen osalta on sanottava, että tutkimuksia koulutuksen tuloksellisuudesta on aivan liian vähän. Monet havainnot kuitenkin osoittavat, että osaaminen on puutteellista ja jopa selvästi huonompaa kuin ennen ammattikorkeakouluvaihetta. Kehittämistä kehittämisen vuoksi? Edellä esitettyä tason laskua on vaikea hyväksyä siksikin, että ammattikorkeakouluista on tullut oikeita korkeakouluja siinä mielessä, että ne ovat mittavia resurssikeskittymiä. Esimerkiksi suunnitteluun, kehittämiseen ja kansainvälisyyteen on panostettu rajusti. Miten nämä panostukset heijastuvat valmistuvan opiskelijan osaamiseen on kuitenkin hyvin epäselvää. Kehittäminen kehittämisen vuoksi on kyseenalainen tavoite. Markkinointi - toisen oppilaitoksen voitto on toisen tappio Eräs uusi ja omituinenkin resursseja kuluttava toiminto on oppilaitosten massiivinen markkinointi. Ammattikorkeakoulut ovat jatkuvasti esillä erityyppisissä tiedotusvälineissä: televisiossa, radiossa, lehdistössä, ulkomainoksissa jne. Kovin rationaalista tämä toiminta ei ole sillä kysymyshän on nollasummapelistä. Toisen oppilaitoksen voitto on toisen tappio. Resurssien siirrot ja moninkertainen hallintoporras Resurssien siirto pois opetustoiminnasta on tosiasia. Lukuvuoden opetusperiodejakin on lyhennetty ja opetuksellisten päivien määrää vähennetty. Yli kuukauden mittainen opetustauko vuodenvaihteessa ja muut opetuspäiviä syövät järjestelyt ovat kansantaloudellista tuhlausta. Tällaisten ratkaisujen seurauksena opiskeluajat pitenevät tai oppikurssit kapenevat entisestään. Raimo Sailaksen esittämä vaatimus opiskeluaikojen lyhenemisestä ei tällä menolla toteudu. Teen tässä poikkeaman yliopistomaailmaan. Sailas sanoo yliopistojen rahoituksesta, että valtion tuottavuusohjelmalla rahoitusta ei vähennetä, vaan tavoitteena on tehostaa toimintoja erityisesti hallinnossa. Tälle tielle on suunnattava myös ammattikorkeakouluissa. Tähän saakka on toimittu päinvastaisesti. Ammattikorkeakouluthan synnytettiin monien ammatillisten oppilaitosten yhdistämisellä, jolloin näihin koalitioihin syntyi jo tässä yhteydessä moninkertainen hallintoporras. Lähes poikkeuksetta tätä jo sinänsä paksua hallintoa on edelleen vahvistettu uusia työnimikkeitä avaamalla. Jatkuvasti esitetty ja viime aikoina lisäpainoa saanut vaatimus on, että suomalaisten yritysten on menestyttävä globaalissa kilpailussa. Odotukset kääntyvät tällöin painokkaina teknillisen osaamisen suuntaan. Tosiasia kuitenkin on, että ammattikorkeakouluja ei perustettu insinöörikoulutuksen tason nostamiseksi. Eri yhteyksissä on tullut esiin kokonaan toisenlaisia syitä, muiden koulutusalojen tason nostamisen ohella pyrittiinkin kustannusten säästöön. Tämä on kohdellut pahimmin juuri tekniikan koulutusalaa, kun globalisaation näkökulmasta asetelman tulisi olla tekniikan alaa suosiva. Mikä on tämän päivän insinöörikoulutuksen taso? Aikanaan suomalainen insinöörikoulutus luokiteltiin kansainvälisesti erittäin korkealle. Eurooppalaisen insinöörijärjestöjen kattojärjestön FEANI:n luokituksessa tutkinnot sijoittuivat korkeimpaan mahdolliseen luokkaan diplomi-insinöörin tutkintojen kanssa. Viime vuosina asiaa ei ole selvitetty eikä siitä liiemmin ole rohjettu keskustellakaan. Nyt olisi aika tutkia tämän päivän tilanne. Matematiikan ja luonnontieteiden kouluosaamista nostettava E delleen pitäisi ryhtyä perusteelliseen selvitystyöhön mitenkä matematiikan ja luonnontieteiden kouluosaaminen saadaan nostetuksi nykyistä merkittävästi korkeammalle tasolle. Se olisi taatusti suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan etu, jopa sen elinehto. Suomi vuonna 2025 on ratkaisevasti sidoksissa siihen minkälaisia tekniikan alan osaajia tänään ja huomenna koulutamme. 11

12 Hannu Räsänen Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit TOOLin Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien alaosasto järjesti jäsenistölleen perinteisesti tänäkin vuonna kokoontumisen tammikuussa vuosikokouksen yhteydessä. Tapaamiselle näytti olevan todellista tarvetta myös tällä kerralla. Vuosikokoukseen osallistuneiden laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien aktiivisuus tulee hyvin esiin. Ammattikunta joutuu työskentelemään päivittäin melkoisen omatoimisesti hajanaisesti sijaitsevissa työpisteissä. Tapaamisen aikana keskusteluissa tuli useampaan kertaan esille, että jopa saman oppilaitoksen laboratorioinsinöörien välillä on aivan riittämättömästi keskinäistä vuorovaikutusta. Toimintokohtaiset organisaatio- ja toimipisterakenteet oppilaitoksissa ovat eristäneet hyödyllistä yhteistyötä. Tekniikan alan eri koulutusohjelmien laboratorioissa kohdataan tilanteita, joissa voidaan oppia hyviä toimintatapoja kollegalta. Keskusteluissa sovittiinkin keskinäisistä vierailuista eri laboratorioita edustavien henkilöiden välillä. Assistenttiyhdistyksellä aloitettiin Kokoukseen osallistunut Veikko Veneranta oli yksi niistä 24 henkilöstä, jotka perustivat allekirjoituksillaan Tampereella teknillisten oppilaitosten opettajaliitto ry:n assistenttialaosaston. Tuolloin olivat yhteistyön tarpeet kuulemma vähintäänkin yhtä suuria. Teknillisten oppilaitosten laboratorioissa työskentelevät henkilöt kokivat asemansa ja edunvalvonnallisten tavoitteiden edellyttävän kiinteätä kanssakäymistä. Toiminta on siten jatkunut jo liki 30 vuotta, kun nyttemmin Laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien alaosaston nimellä toimiva yhdistys on koonnut ammattikunnan edustajia kehittämään työolojaan. Tavoitteita riittää On vaikeata ymmärtää sitä, että yhä samankaltaiset seikat hiertävät laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien työsuhteiden kehittämisessä. Toki valtakunnan tasolla on saatu sovittua keskeisistä virka- ja työsuhteen ehdoista myös laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien osalta, mutta ammattikorkeakoulun vakiintuminen on tuonut uudelleen avoimia asioita esiin. Vaikka tekniikan ja liikenteen alalla on selkeä tarve laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien tehtäväkentän työpanokselle, niin ammattikunnan aseman määrittelyyn liittyy luvattoman paljon epäselvyyksiä. Useassa yhteydessä on vedottu siihen, että tekniikan ja liikenteen alalla ei voi olla tällaista ammattikuntaa, kun vastaavaa henkilöryhmää ei ole muillakaan koulutusaloilla. Tasapäistämisen tarve on ollut mitä ilmeisimmin keskeisin syy siihen, että laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien työsuhteiden ehtoja ei ole vieläkään määritelty tai määrittelyt ovat kovin puutteellisia valtakunnallisissa ammattikorkeakouluja koskevissa virka- ja työehtosopimuksissa. 12 1/2009 Toolilainen

13 oppivat toistensa työtavoista Myös tehtäväkenttää riittää Laboratorioinsinöörien suorittama opetusta tukeva projekti-, kehitys- ja tutkimustyö yhdessä elinkeinoelämän kanssa on mitä mainioin esimerkki siitä työelämälähtöisestä yhteistyöstä, jonka merkitystä korostetaan juhlapuheissa. Maksullinen palvelutoiminta erityisasiantuntijana kuuluu myös monien laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin tehtäväkenttään. Samoin juhlapuheissa tuodaan esiin myös työharjoittelun tarpeellisuus. Lisäksi laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit ovat toimineet joustavasti erilaisissa opetustehtävissä. Ammattikunnan erikoisosaamiselle on löytynyt luonnollinen tarve tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Projekti-insinöörin tai -päällikön tehtävänimikkeet ovat yleistyneet ammattikorkeakouluissa laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien tehtävänimikkeiden rinnalla. Keinotekoinen tehtävänimikkeillä leikittely ei saa olla menettelytapa kiertää virka- ja työsuhteisiin liittyviä asioita. Laajasta tehtäväkentästä huolimatta tulee taata tietyt yhtenäiset vähimmäisehdot työn tekemiselle. Jatkoa luvassa Alaosaston johtokuntaan valittiin yksimielisesti Juha-Pekka Lindqvist, Tapani Järvenpää, Marjut Kulmala, Renja Kivikoski ja Jukka Niemensivu. Tapani Järvenpää jatkaa laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien alaosaston puheenjohtajana. Toolilainen 1/2009 Ote teknillisten oppilaitosten opettajaliitto ry:n assistenttialaosaston perustamisasiakirjasta. Tapani jatkaa johtokunnan puheenjohtajana vielä seuraavankin vuoden. Juha-Pekka puolestaan valittiin viime marraskuussa TOOLin valtuustossa TOOLin hallitukseen kahden vuoden toimikaudelle. Tapani ja Juha-Pekka toimivat toistensa henkilökohtaisina varahenkilöinä sekä alaosaston johtokunnassa että TOOLin hallituksessa. Yhdistyksellä on tarkoituksena muistaa kolmekymmentävuotista toimintaansa työnteon merkeissä on suunniteltu opintomatka Tallinnaan. Matkan ohjelma on ammatillisesti suuntautunut. Jokaisen laboratorio- ja harjoitteluinsinöörin tuleekin ottaa matkasuunnitelma esiin esimiehensä kanssa käytävissä kehityskeskusteluissa. Matkalla on tarkoitus oppia uusia asioita tulevan lukuvuoden tarpeisiin. 13

14 mpäristökoulutusta itotutkin- u l u t u s arjalassa luonnonhoitotutkinnon. Myös suurin osa yrittäjistä ja kuljettajista on käynyt luon- Mirka Toivola Karjalan hankinta-alue järjesti ympäristökoulutusta toimihenkilöilleen touko-kesäkuussa yhteistyössä metsäkeskusten kanssa. Koulutuksen tarkoituksena oli lisätä varmuutta metsälain erityisen arvokkaiden elinympäristöjen tulkinnassa ja kohteiden rajauksissa. Perustiedot ympäristöasioiden suhteen Karjalassa ovat kunnossa, sillä kaikki toimihenkilöt ovat suorittaneet tai suorittamassa Solvaukset ja uhkailu eivät saa olla opettajan työn luontaisetuja Koulutus sai toimihenkilöiltä erittäin vilkasta keskustelua käytännön toimintaan liittyen. Hakkuiden rajaus erityisesti pienvesikohteiden ympärillä oli asia, joka puhutti eniten. Koulutus sai toimihenkilöiltä erittäin positiivisen vastaanoton ja maastossa käydyt keskustelut tuntuivat tuovan lisävarmuutta metsälakikohteiden tulkintaan ja rajauksiin. Avaintoimijoita puunkorjuussa oman henkilöstön Mitä teet jos sinua uhataan? Anna-Liisa Myllysen johtaamisen lisäksi - tiivisen Laiton uhkaus (Rikoslaki 25:7) Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Eliane Anjos ta kiinnosti erityisesti Metsähallituksen menetelmät assa plantaasiemme yritysvastuuasioita ratkovaa Veli-Matti Aaltosen kommentti: Ase voi olla myös kynä, viivoitin tai pesäpallomaila. Laiton uhkaus voidaan toteuttaa myös tietokoneella tai tekstiviestillä. On tärkeää säästää viestit, jotta niitä voidaan tutkia. Uhkaukset pitää ilmoittaa poliisille ja ilmoittamiskynnyksen tulee olla matala, jotta ilmiö saadaan kitkettyä ja opettajat pysyvät henkisesti työkunnossa. Sillä ei ole merkitystä, onko uhkaaja itse ymmärtänyt tekevänsä laittoman uhkauksen ja tosissaan tarkoittanut sitä. Olennaista on se, miten uhkauksen kohde on käsittänyt asian. Oppilailla saattaa olla sellainen käsitys, että opettajaa ja luokkakavereitakin saa uhkailla mielin määrin ilman seurauksia. Tällainen asennoituminen merkitsee kuitenkin jopa rikokseksi katsottavan toiminnan sallimista. ja yhteen. Brasili- kokoamassa poro- myös poroerotusaidoilla a ja tapasimme s poromiehiä, h jotka olivat Esimerkiksi Lappeenrannan Poliisi noudattaa koulu-uhkauksissa nollatoleranssia. Uhkaaja otetaan kiinni ja toimitetaan mielenterveyslain mukaan lääkärin arvioitavaksi. Mieti jo ennakolta, mitä tekisit, jos joutuisit päällekarkauksen kohteeksi, neuvoo asiantuntija Veli-Matti Aaltonen Kaakkois-Suomen Pelastusalan liitto ry:stä. Oppilaitos ei ole mikään ajanviettopaikka. Epämääräisiin harhailijoihin tuleekin kiinnittää huomiota ja käyttää tarvittaessa isännän oikeutta: Keskustelun voi aloittaa kohteliaasti kysymällä, kuinka voin auttaa. Ellei henkilö pysty esittämään asiaansa uskottavasti, häntä tulee ystävällisesti pyytää poistumaan. Kyseessä voi olla rikosta suunnitteleva, huumeita käyttävä tai sairas ihminen. Vierailimme päivittämään ympäristöhaasteitamme. Tällä kertaa Suomen puunhankinta toimi tilaisuuden isäntänä. paikallisten asukkaiden tarm porotalouden äntaj joka turvaa usein m maapuissa viihtyvät v käävät. alueen suojeluun. Talousmetsässä kääpien ympärille oli merkattu suoja-alue, Vaaran tunnusmerkkejä Asiantuntija Veli-Matti Aaltonen antaa neuvoja uhkaavan henkilön tunnistamiseksi: Määrittele aluksi henkilön vaarallisuus, äläkä missään nimessä aliarvioi sitä. Onko hän epäsiisti, onko hänellä arpia, piikinjälkiä tai ylenmäärin tatuointeja? Liikehtiikö hän uhkaavasti tai rauhattomasti, pälyilevästi? Onko hänen katseensa pistävä Stora Enson puunhankinnan ympäristövastaavat eli GFET* kokoontuu muutaman kerran vuodessa nähdä kuuluisia uhanalaisia kääpiä, joihin järjestöt usein vetoavat halutessaan taan ja puustoltaan. Erityisesti oli kiinnostavaa ja kasvolihakset kireällä? Hikoileeko hän tai onko hänellä pakkoliikkeitä? Käyttääkö hän voimistuvaa ääntä, katkeileeko puhe ja onko siinä uhkaava, kylmä sävy? Esimerkiksi amfetamiinin käyttäjät ovat levottomia, heidän pupillinsa ovat kapeat ja pinna kireällä. Ennen hyökkäystä Etukumara asento ja käsien puristuminen nyrkkiin ovat alkavan hyökkäyksen tunnusmerkkejä. Säilytä etäisyys äläkä jää paikoillesi istumaan. Pidä asento sellaisena, että pystyt lähtemään pakoon ja mieti valmiiksi pakoreitti. Pidä kämmenet avoimina ja kädet lantion korkeudella. Se on rauhoittavaa kehonkieltä. Älä tee äkkinäisiä liikkeitä. Yritä vaivihkaa poistaa lähettyviltä kaikki sellainen, jolla voi vahingoittaa. Jos hänellä on jokin ase se voi olla vaikka sakset tai karttakeppi pyydä panemaan se pöydälle tai pois. Hyvä, jos saat väliinne jonkin esteen, vaikkapa pöydän tai tuolin. Yritä laukaista tilanne puhumalla, sillä niin kauan kun ihminen puhuu, hän ei hyökkää. Pyri rauhallisesti selvittämään, mitä henkilö haluaa, ja pelaa näin aikaa. Puhumalla hän voi purkaa pahimman kiukkunsa. Myötäile äläkä puhu päälle. Voit sanoa esimerkiksi Selvitetään yhdessä tämä meidän ongelma tai Ymmärrän sinua, varmaan asia on näin. Jos hän syyttää sinua, anna vähän periksi. Voit sanoa esimerkiksi: Sori, ymmärsin asian väärin. Älä hymyile. Pyri siihen, että uhkaava henkilö poistuu omasta tahdostaan eli ei menetä kasvojaan. Ei haittaa, vaikka hän tuntee poistuvansa voittajana, kunhan tilanne saadaan laukeamaan. Varmista, että hän on todella poistunut ja tee ilmoitus hätänumeroon. Jos mahdollista, katso, mihin suuntaan hän lähti, ja kerro se poliisille. 1/2009 Toolilainen 14 vierailu Ympäristövastaavat Lapissa

15 Jos et tunne henkilöä, paina mieleen tärkeimmät tuntomerkit: pituus, ruumiinrakenne, vaatetus, hiukset ja erityispiirteet. Jos kuitenkin joudut hyökkäyksen kohteeksi, huuda apua, pyri saamaan itsesi irti otteesta ja pakene paikalta. Voit esimerkiksi heittää jotakin kasvoille tai potkaista arkaan paikkaan. Hyökkäykseen on syy On väärin ajatella, että väkivalta leimahtaa äkillisesti eikä siihen voi varautua. Toki on tilanteita, joissa väkivalta on ilmennyt nopeasti, mutta yleensä uhkaavat tilanteet ovat ennakoitavissa. Ei myöskään kannata ajatella, että väkivaltaiselta henkilöltä pitää ottaa heti luulot pois, jotta hän ei kuvittele hallitsevansa tilannetta. Tällainen asenne ja käytös voi johtaa nopeaan väkivallan purkautumiseen. Uhkaavaan käytökseen voi olla monia eri syitä. Ehkä kyseisen henkilön tahto ei ole toteutunut, ehkä häntä on kohdeltu huonosti tai ehkä on tehty jokin hänen kannaltaan kielteinen päätös. Taustalla voi olla vanha kauna tai aiempi konflikti. Syynä voi olla myös kulttuurien yhteentörmäys. Koulusurmaajat ovat oma lukunsa Koulusurmaajat ovat olleet määrätietoisia koneita, joiden kanssa ei voi lainkaan kommunikoida eikä edes kan- Toolilainen 1/2009 nata sitä yrittää. Jos joku liikkuu ampuma-aseen kanssa, pitää vain suojautua eikä neuvotella. - Pakene tai väistä, kun kyseessä on koulusurmaaja, sanoo poliisipsykologi Lasse Nurmi. Asiantuntija Veli-Matti Aaltosen mukaan koulujen turvallisuussuunnitelmat tulisi hioa yhdessä paikallisen poliisin kanssa. Voidaan sopia esimerkiksi niin, että rehtori johtaa tilannetta suojaisesta paikasta ja pitää yhteyttä hätäkeskukseen tai poliisin kenttäjohtajaan. Opettajat toimivat ryhmien johtajina. Kun hätäilmoitus on tehty, puhelin on pidettävä vapaana, jotta siihen voidaan tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kauhajoen kouluammuskelun jälkeen poliisin tietoon on tullut 200 uhkausta ja rikosilmoituksia on tehty noin 160. Suurinta osaa on tutkittu laittomana uhkauksena. Valtaosa tapauksista on ollut sellaisia, että uhkaus on tehty hetken mielijohteesta. Osa on kuitenkin ollut konkreettisia. Sisäasianministeriön poliisiylitarkastaja Robin Lardot uskoo ilmiön jonkin verran tasaantuvan mutta epäilee, ettei uhkauksista enää päästä kokonaan eroon. Enkelin silta Pärnun ja Tarton matka Pärnu ja Tartto kutsuvat TOOLin veteraaneja ystävineen konserttipitoiselle matkalle keväiseen Viroon Kokoonnumme Helsingin Länsisatamassa perjantaina 8.5. klo 9.30 NYHOLMIN tutun bussin luona. Tavarat heitämme bussiin. TALLINK STAR lähtee klo Laivalla säätelemme vielä ohjelman yksityiskohtia. Majoitumme Pärnussa LEGEND-hotelliin. Illalla nautimme Viron kansallisen mieskuoron (EESTI RAHVUSMEESKOOR) konsertin Pärnun upeassa konserttitalossa. Lauantaina siirrymme VILJANDin kautta Tarttoon ja majoitumme DORPAT-hotelliin. Illalla panemme "ykköset" päälle ja menemme VANEMUINE-teatterin konserttisaliin kevätkauden juhlalliseen, samppanjalla maustettuun loppukonserttiin (VANEMUISE SUMFONIAORKESTER, VANEMUISE TEATRI OOPERIKOOR, TARTU NOORTEKOOR ja BEETHOVENI sÿmfonia nr. 9). Sunnuntaina TALLINK SUPERSTAR tuo meidät Helsinkiin klo Matkan kokonaishinta (kuljetukset bussilla, laivaliput, hotellit aamiaisella ja konserttiliput) on 235 euroa. TERVETULOA KEVÄTKUKKAISEEN VIROON! Ilmoittautuminen mennessä. Matti Komi puh tai Turun Matkatori, puh. (02) tai 15

16 John Wikström Vanhat toimistot asunnoiksi haasteena ääneneristys Kiinteistö Oy Köydenpunoja sijaitsee Helsingin Kampissa Köydenpunojankadun ja Kalevankadun kulmauksessa. Talo on rakennettu kahdessa vaiheessa, vuosina 1929 ja kiinteistön liike- ja toimistotiloista saneerattiin 35 asuntoa, joiden huoneistoala on yhteensä 3,320 neliötä. Valmis keittiö. IV-konehuoneen ja asuinhuoneen välinen seinä on toteutettu kolmella erillisellä seinärakenteella, jossa on yhteensä 250 mm mineraalivillaa ja 8 kpl 13 mm:n kipsilevyä. Läpiviennit tiivistetty palouretaanilla. Asuinhuoneistojen välille tuli saada nykymääräysten vaatima ääneneristys. Ääneneristysvaatimukset aiheuttivat eniten päänvaivaa vanhassa, vuonna 1929 rakennetussa osassa. Äänen sivutiesiirtymä Vanhan lattian kautta tapahtuu vaakasuunnassa voimakas äänen sivutiesiirtymä, joka heikentää ilmaääneneristysluvun alle 50 db:n, kun välipohja liittyy uuteen ulkoseinään. Niinpä vanhan lattian päälle rakennettiin kelluva lattia. Alalaatan alapuolelle tehtiin joustavasti ripustettu kipsilevyalakatto, jotta sivutiesiirtymä vaakasuunnassa saatiin estetyksi. Alakatot ja kelluvat lattiat tehtiin yhtenäisinä aina kunkin huoneiston kohdalla. Työjärjestys Ääneneristävyyden kannalta työjärjestys oli tärkeää: Ensin tehtiin huoneistojen väliset seinät, ja sen jälkeen niitä vasten asennettiin kelluvat lattiat ja joustavasti ripustetut alakatot. Näin toimien sivuttaissiirtymä huoneistojen välillä edelleen väheni. Huoneiston välisen seinän ääneneristyksen kannalta Uusi kattorakenne on koolaus, 50 mm mineraalivilla, Gyproc Oy:n akustinen jousiranka ja 2 kpl 13 mm kipsilevy N. Rakenteella saavutetaan nykymääräysten edellyttämä askeläänitasoluku 53 db. oleellista on, että seinän puoliskojen rangat eivät ole kiinni toisissaan. Siksi rankojen väliin jätettiin 10 mm:n ilmaväli. Rankoja ei saanut rakentaa samoille kiskoille, vaan seinän puoliskoilla tuli olla omat kiskot. Askeläänieristys Maanvarainen laatta ohuena kivirakenteena aiheuttaa huoneistojen välillä vastaavan sivutiesiirtymän kuin alalaatat ja ylälaatat välipohjissa. Maanvarainen laatta oli katkaistava huoneistoja erottavan väliseinän kohdalla, koska sen on oltava irti kaikista ympäröivistä seinärakenteista riittävän askeläänieristyksen saavuttamiseksi. 16 1/2009 Toolilainen

17 Tiivistys elastisella kitillä Tiivistys elastisella kitillä Kylpyhuoneen lattia ennen kaatovalua. Lämmityskaapeli, valuverkko, rakennuspaperi, 30 mm kova askeläänivilla ja tarvittaessa täyttö kevytsoralla. Valmis kylpyhuone ja sauna Vaneri ja lauta sahataan poikki Kiskon alla EPDM-kumikaista Kiskon päällä EPDM-kumikaista IV-kuilu asianmukaisesti palo- ja äänieristetty. Ilmanvaihtokanavien äänieristys Huoneistoja yhdistäviin ilmanvaihtokanaviin asennettiin äänenvaimentimet, jotta ääni ei siirry kanavan ilmatilan kautta huoneistosta toiseen. Märkätiloihin kelluva betonilaatta Myös märkätiloissa tuli estää sivutiesiirtymä. Tätä Toolilainen 1/2009 varten märkätiloihinkin rakennettiin kelluva betonilaatta, ja väliseinät rakennettiin sen päältä. Kelluva laatta on kauttaaltaan irrotettu ympäröivistä rakenteista. Alalaatan alle tehtiin ääntä eristävä alakatto, ja LVI-asennukset tehtiin sen alle. Kun lv-asennuksissa käytettiin valurautaviemäriä, todettiin sen ääneneristävyyden olevan riittävä. Sähköasennukset tehtiin pääosin ääntä eristävän alakaton sisälle. Seinä-, lattia- ja kattorakenteen liittymät. Kaikki ääneneristykset oli rakennettava huoneistojen puolella, koska porrashuone ja julkisivut ovat museoviraston suojelemia. Kirjoittaja on Kiinteistö Oy Köydenpunojan saneerausprojektin työmaapäällikkö. 17

18 Kauko Kallio Rakennustyyliä ja -tekniikkaa Oman asunnon hankkiminen on kautta aikojen ollut uuden perheen ensimmäisiä suuria tekosia. Monenlaisissa korsuissa ja katoksissa on öitä nukuttu ja lemmenleikkejä harjoitettu niin meillä kuin muuallakin. Vanhoja asumuksia on näytillä melkein jokaisessa kaupungissa ja pitäjässä ja kaikissa maissa. Viime syksynä osui kohdalle pienen vinkin perusteella hieno, keskimääräistä monipuolisempi ja hyvin rakennettu kylämuseo Bukarestin pohjoisreunalla. Muzuel Satului on sen nimi ja se pitää sisällään erilaisia asumuksia, katoksia, aitoja, varastoja, kirkkoja, työtiloja ym. rakenteita aina keskiajalta asti. Noin sata erilaista rakennusta antaa mainion kuvan sikäläisistä rakennustavoista ja tyyleistä menneiltä vuosisadoilta. Mielenkiintoiseksi paikan tekee myös se, että alue on jaettu eri maakuntien osiin. Niinpä talot kuvastavatkin eri maakun- tien omia tapoja tehdä mm. katot, aidat, seinärakenteet sekä ulko-ja sisämaalaukset. Sikäläisistä ammattikunnista työkaluineen ovat esillä tärkeimmät eli viinin valmistus ja öljyn puristaminen hammasrattaineen, puristimineen ja kuljettimineen. Ja kaikki puusta vuoleskeltu. Olipa joukkoon mahtunut myös paikallisen Klondyken työvälinevalikoima eli kullan huuhtomiseen tarvittavat rännit ja huuhteluveden nosto- ja jakelujärjestelmät. Puuta nekin alusta loppuun. Voin suositella vierailua ja vertailla kyseisen kylän rakennuskulttuuria vaikkapa jättimäiseen parlamenttitaloon, minkä rakentamisen aloitti kansalaisten vihaama ja aikanaan lynkkaama johtaja Ceaucescu. 1/2009 Toolilainen 18

19 vuosisatojen takaa Toolilainen 1/

20 Juha Hakala Tili tuli, tili meni riippuvuus on vakavampi juttu Kyhätessäni tätä juttua, eksyin Suomi24:n keskustelupalstalle. Google vei minut sinne. Palstalta sattui silmiini aiheen peliriippuvuus alta viesti, joka oli otsikoitu Tili tuli, tili meni. Tämä viesti oli luettu vajaan parin kuukauden aikana kertaa. Vastauksia viestiin oli kertynyt 161. le, mutta on ihmisiä, joilla on todettu riippuvuus vaikkapa chilimausteeseen tai avantouintiin. Me voimme naureskella taipumuksillemme ja todeta leikkisän kepeästi olevamme koukussa puiden kokoamiseen tai mesettämiseen, mutta jokaisella mielihalulla on myös takarajansa. Kyse on rajasta, jonka ylitettyämme meidän pitäisi havahtua. Missä sitten on raja? Ehkä raja tulee vastaan silloin, kun naapuruston adressi tavoittaa julkisivulautakunnan, tai kun tontti alkaa olla niin kertakaikkisen täynnä puupinoja, ettei sinne mahdu enää edes pyykkitelinettä. Tai, kuten pelaajamme totesi: tili tuli ja tili meni. Havahtua pitäisi myös silloin, kun tietokoneelle kömmitään ensimmäisenä aamulla, ja myös silloin, kun yöunet jäävät aivan liian lyhyiksi surffailun takia. Riippuvuus on haitallista, kun myös läheisemme. Näin pitkälle edenneeseen riippuvuuteen liittyy usein myös häpeää ja salailua. Miten riippuvuus syntyy? Riippuvuuden synty on mutkallinen selitettävä sen takia, että ihmispsyyke on kertakaikkisen mutkikas. Mitään synnynnäistä "riippuvuuspersoonallisuutta" ei psykologien mukaan ole olemassa, mutta alttiutemme riippuvuuteen saattaa vaihdella. Mieli on rakennettu siten, että tunnemme joistakin asioista erityistä mielihyvää jotkut saavat säväreitä enemmän kuin toiset ja myös eri asioista. Mielihyvän tunteen voi saada aikaan esimerkiksi suklaa, nikotiini, alkoholi, huumeet, pelaaminen, netti, seksi tai vaikkapa lääkkeet. Se oli ylivoimaisesti luetuin ja myös ylivoimaisesti kommentoiduin viestiketju tässä aihealueessa. Viestiketjun aloittanut kirjoittaja totesi olevansa vastaansanomattomasti koukussa. Hän oli koukussa nettipeleihin. Hän oli koukussa jopa niin, että seuraavan palkkapäivän tili oli jo sovittu aiemmin tehtyjen pelivelkojen maksuun. Viestinsä lopuksi kirjoittaja totesi ahdistuneen itseironisesti: Kiva pelata. Me tiedämme, että tällaista tapahtuu, mutta mikä saa meidät toimimaan näin? Kyse on riippuvuudesta, tai kuten erityisesti 2000-luvulla on sanottu, addiktiosta. Riippuvuus saa alkunsa siitä, että jokin tapa alkaa hallita elämää häiritsevässä määrin. Kun riippuvuus vahvistuu, se alkaa aikatauluttaen häiritä ihmisen arkea ja säädellä hänen unensa määrää. Addiktion tuntee siitä, että arjen rutiineista pinnataan, tiskivuori kasvaa ja sisimpään hiipii hermostunut levottomuus tai jopa aggressio, ellei riippuvuuden tuottanutta tapaa voidakaan toteuttaa. Netti kaatui, APUA! Missä Soneran vikapartio kuppaa? Tili tuli, tili meni Addiktiot saattavat koskea meitä kaikkia. Ne saattavat myös koskea mitä kummallisimpia asioita. Suklaa - tai Cokisriippuvuus ovat tuttuja useil- pakonomaisesta taipumuksesta ei yrityksistä huolimatta ole päästy eroon. Riippuvuus on vakavaa laatua, kun mukana alkaa olla epäeettistä toimintaa tai, kun kuvioon ovat sekoittuneet P syykkinen mielihyvän tunne saa aikaiseksi fyysisen reaktion, eli joidenkin välittäjäaineiden (mm. dopamiinin) vapautumista aivojen mielihyväkeskuksessa. Joskus koettu mielihyvän tunne jää muistiin. Tästä syntyy halu ja jopa suora- 20 1/2009 Toolilainen

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) Opetuslautakunta NAL/1 14.10.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (5) 214 Oikaisuvaatimus koskien tuntiopettajan määräaikaista virkasuhdetta (turvallisuusala, aikuiskoulutus, työavain 25-439-14) HEL 2014-005591 T 01 01 01 01 Päätös

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä?

MITÄ HYÖDYN. OAJ:n jäsenyydestä? MITÄ HYÖDYN OAJ:n jäsenyydestä? Miksi kannattaa olla ammattijärjestön jäsen? Konkreettiset taloudelliset jäsenedut on jokaisen helppo ymmärtää, mutta mitä muuta jäsenmaksulla saa? OAJ:n tärkein tehtävä

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.

Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta. Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10. Insinöörikoulutuksen tulevaisuus työelämän kehittymisen näkökulmasta Wiipurista Kotkaan 250 vuotta tekniikan ja merenkulun koulutusta 16.10.2008 2 Tutkintojen sisällöistä ja tavoitteista (A352/2003): Ammattikorkeakoulututkinnot

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu

Kokonaisarviointi ja henkilökohtaisen peruspalkan määräytyminen (AVAINTES) case Kareliaammattikorkeakoulu Jaana Tolkki Jaana Tolkki on työskennellyt Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkönä kolme vuotta. Hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja opetuksen kehittämispäällikkönä.

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien

Kunnan. vähimmäispalkat. 1.2.2010 lukien Kunnan vähimmäispalkat 1.2.2010 lukien Kuntien kalleusluokitus I kalleusluokan kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen,

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

1 OAJ Pääkaupunkiseutu

1 OAJ Pääkaupunkiseutu 1 OAJ Pääkaupunkiseutu TOIMINTASUUNNITELMAESITYS Johdanto OAJ:n Pääkaupunkiseudun alueyhdistys edustaa pääkaupunkiseudun kaikkia niin suomenkuin ruotsinkielisiä opettajaryhmiä eli lastentarhanopettajia

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Johan Hahkala Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Jäsenet 1. Ami-säätiö 2. Axxell Utbildining Ab. 3. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 5. Etelä-Savon

Lisätiedot

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN

SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN SIKATILOJEN TYÖNANTAJAOSAAMINEN 2.10.2012 14.2.2013 Rekrytointi REKRYTOINTI Työnantajakuva? Työn sisällöt? Osaava työvoima? Työn kannustearvo (palkkaus/palkitseminen)? Työvoiman liikkuvuus/pysyvyys? Mitä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot