CLEANTECH avain. Yhteistoiminta-alueen CLEANTECH raportti PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A210 * 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CLEANTECH avain. Yhteistoiminta-alueen CLEANTECH raportti PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A210 * 2014"

Transkriptio

1 CLEANTECH avain Yhteistoiminta-alueen CLEANTECH raportti 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A210 * 2014

2 Sisällysluettelo 1. Tausta ja tarkoitus 3 Etelä-suomen yhteistoiminta-alue: uusimaa, kanta-häme ja päijät-häme 3 Yhteistoiminta-alueen liiketoimintaohjelman tarkoitus 4 2. Cleantech-kasvuyritykset ja verkostot 6 INKA-ohjelma ja kasvusopimukset 8 Tavoitteita ja toimenpiteitä 8 3. Cleantech-koulutuksen ja -osaamisen kehittäminen 10 Yhteistoiminta-alueen mahdollisia yhteisiä hanketeemoja Kestävä rakentaminen 13 Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke rakennuskannan energiatehokkuus 17 Hankkeen toimenpiteet 18 Tavoitteet 18 Osahankkeet 19 Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja Materiaalitehokkuuden edistäminen 21 Yhteistoiminta-alueen mahdollisia hanketeemoja Biojalostuksesta lisäarvoa 24 Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke biojalostuksesta lisäarvoa 30 Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä 32 Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä 35 Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja Rahoitusmahdollisuudet 37 Horisontti ohjelma 37 COSME-ohjelma 38 EUROSTARS 38 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma ja toimintalinjat 39 Toimintalinjat ja niiden erityistavoitteet 39 ERASMUS+-ohjelma 40 Maaseutuohjelma LIFE+-ohjelma 40 Luova Eurooppa -ohjelma 41 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma 41 Suomalaiset julkiset ja yksityiset rahoitusorganisaatiot Yhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Cleantech-ohjelmia ja hankkeita Lähteet 49

3 1. Tausta ja tarkoitus Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa muodostavat laajan cleantech-kehitysalueen, jossa sijaitsee huomattava osa koko maan cleantech-osaamisesta, -teollisuudesta ja -kasvumahdollisuuksista. Cleantech-liiketoimintaohjelman toteuttamisesta päätettiin kolmen maakunnan Siivet ja juuret tulevaisuustarkastelun tuloksena alkuvuodesta Kyseessä on yksi viidestä maakuntien yhteistoiminta-alueiden ohjelmasta, joiden osalta yhteistyötä on koordinoitu vuoden 2013 aikana. Yhteistoiminta-alueen cleantech-liiketoimintaohjelman laadinta on Päijät-Hämeen liiton vetovastuulla, osittain koska cleantech-oske-verkoston koordinoinnista on vastannut Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Cleantech-liiketoimintaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti maakuntaohjelmien kanssa, ja ohjelman toimenpiteitä sisällytetään kunkin maakunnan maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien toimenpiteiksi. Cleantech-yhteistoiminta-alueen (YTA) liiketoimintaohjelma painottaa alueen osaamisen kehittämistä, mittaamismenetelmien parantamista, edelläkävijämarkkinoiden avauksia, resurssitehokkuuden syventämistä, uusiutuvan energian kasvavaa hyödyntämistä ja älykkäiden kaupunkiekosysteemien kehittämistä. Ekotehokkaita edelläkävijäratkaisuja löytyy esimerkiksi uudenlaisista kierrätystekniikoista ja jätteiden sivuvirtojen hyödyntämisestä. Edelläkävijämarkkinoilla pyritään nopeuttamaan innovaatioiden kaupallistamista luomalla yrityksille edellytykset tuoda markkinoille uusia palvelukokonaisuuksia ja teknologisia ratkaisuja. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue: Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme Osaamiskeskusohjelma (OSKE) oli valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka toiminta-ajatuksena oli korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmalla suunnattiin paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Tavoitteena oli parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamiseen keskittyvän yritystoiminnan sekä tutkimustoiminnan vuorovaikutusta siten, että se johtaa yritystoiminnan kasvuun. Osaamiskeskusohjelman yhtenä tehtävänä oli tukea ympäristöteknologiaklusterin kehittymistä dynaamiseksi ja vahvaksi uudistuvan liiketoiminnan klusteriksi. Kansallista osaamiskeskusohjelmaa toteutti 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta. Ympäristöteknologian osaamisklusterit muodostivat alueellisia klustereita ja niitä koordinoivia osaamiskeskuksia: Kuopion seudun osaamiskeskus, Kuopio Innovation Lahden seudun osaamiskeskus, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Oulun seudun osaamiskeskus, Business Oulu Uudenmaan osaamiskeskus, Culminatum Innovation / Green Net Finland ry Nykyisellä ohjelmakaudella ( ) otettiin käyttöön klusteriperustainen toimintamalli, joka kokoaa eri puolille Suomea hajaantunutta osaamista ja osaajia. Suomen Cleantech Cluster kattaa noin 60 prosenttia Suomen cleantech-yritysten ja 80 prosenttia alan tutkimuksesta. Klusteri sisältää yli 400 yritystä Suomen johtavien yliopistojen ja tutkimuskeskusten lisäksi. Klusteriyhteistyö on jo tuottanut monia innovatiivisia ratkaisuja, jotka liittyvät energian, veden ja ilman laatua parantaviin yrityslähtöisiin kehittämishankkeisiin. Klusterin toiminnan tuloksena on luotu yli 500 uutta työpaikkaa Suomen cleantechsektorille. Klusteri koordinoi myös kattavia suomalaisia tutkimushankkeita teknologian aloilla, joilla Suomessa on huippuluokan cleantech-osaa- 3

4 mista ja mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti. Klusterin vaikutuksesta cleantech-yrityksien kansainvälistymistä edistettiin Suomen lähialueilla, EU-kumppanien kanssa, Venäjällä, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Intiassa. OSKE-ohjelman kautta alan yritys- ja järjestökentän toimijat ovat alkaneet löytää toisiaan ja yhteistyön arvioidaan tiivistyneen. Kuopion seutu on keskittynyt ilmastonmuutokseen, ilmanlaatuun ja terveyteen sekä ympäristöinformatiikkaan. Lahden seutu kehittää cleantech-koordinaatiota, pääomasijoitustoiminnan kehittämisen malleja ja kansainvälistymisen ohjelmia. Oulun seudun kansalliset hankkeet liittyvät katalyyttiseen ilmanpuhdistukseen ja veden puhdistukseen. Helsingin seudun toimenpiteet ovat liittyneet ympäristön tilan seurantaan ja energiatehokkuuteen ja puhtaan energian tuotantoon kaupunkiympäristössä. Energiatehokkuus kaupunkiympäristössä tarkoittaa järkevää energiankäyttöä mm. rakennuksissa ja liikenteessä. Energiankäytön optimointiin käytetään materiaali- ja laitetekniikoiden lisäksi ympäristömonitorointidataa. Suomalais-venäläinen vesialan osaamiskeskus International Advanced Water Technologies Centre IAWTC, pietarilainen Vodokanalyhtiö ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (nykyisin LADEC) perustivat vesialan osaamiskeskuksen Pietariin vuoden 2010 lopussa. Lahden ympäristön OSKE rahoitti keskuksen koulutussuunnitelman tekemisen ja kartoitti suomalaiset vesialan toimijat. Yhteisenä tavoitteena on saada aikaan pysyvä vesialan osaamiskeskus, jolla varmistetaan pitkäaikainen kehitys Itämeren alueella. Vuoden 2011 aikana koulutuksiin osallistui yli henkilöä; mm. Luoteis-Venäjän vesilaitosten johtoa, asiantuntijoita, laboratorioiden henkilökuntaa. Koulutuskeskus toimii venäläisten, suomalaisten ja muiden pohjoisen ulottuvuuden alueiden vesiasiantuntijoiden kohtauspaikkana. Koulutuksessa jaetaan parhaita käytäntöjä, painotetaan investointeja puhtaan veden saannin varmistamiseksi sekä esitellään vesisektorin teknologioita. Hanketta on kehitetty eteenpäin Etelä-Suomen EAKR-rahoituksen turvin vuosina ja hanke tukee suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Mahdollisuuksia Cleantech-hankkeille on paljon: Julkiset investoinnit paremmin alan referensseiksi Uudet toimintamallit yhteistyöhön kaupunkien, veturi- ja pk-yritysten välillä Elinkaarikustannusperusteiset päätöksentekojärjestelmät Tuettava kansainvälisten arvoketjujen syntymistä mm. Pohjoismaissa Uusimaa ja Etelä-Suomi yhteistyöhön voimakkaaksi ja kohti Pietarin markkinoita Itämerihankkeet vesialan kehittämiseen Teollisuuden energiatehokkuusosaaminen myös julkisen sektorin käyttöön Kiinan markkinoille entistä fokusoidummalla strategialla Kansallisesti hyödynnettävä paremmin pääkaupunkiseudun investointipotentiaalia Varmistettava Etelä-Suomen cleantech-alan klusterityön jatkuvuus 1 Yhteistoiminta-alueen liiketoimintaohjelman tarkoitus Yhteistoiminta-alueen cleantech-raportin yleistavoitteena on parantaa cleantech-alan liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää perinteisen liiketoiminnan uudistamista yhteistoiminta-alueella kolmen eri sektorin toimenpiteillä. Määrällisenä tavoitteena on lisätä alan verkoston pk-yritysten liikevaihtoa sekä kasvattaa työllisten määrää ja luoda uusi kasvuyrityksiä. Kotimaisena tavoitteena on kasvattaa suomalaisten cleantech-referenssien määrää, sillä kansainvälisillä markkinoilla läpilyönti edellyttää usein vahvoja kotimarkkinareferenssejä. Cleantech-raportin keskeisenä tavoitteena on lisäksi tunnistaa cleantechiin ja ympäristöteknologiaan liittyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia, joita ollaan edistämässä, ja esittää toimijoille väyliä päästä mukaan suunniteltuihin toimenpiteisiin ja hankesuunnitelmiin. Hankkeen pohjana ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) cleantechin strateginen ohjelma (CSO) sekä maakuntaliittojen maakuntasuunnitelmatyö. Yhteistoiminta-alueen Siivet ja Juuret -tulevaisuustarkastelutyön tuloksena kolme maakuntaa päätti vuodenvaihteessa yhteisistä johtoteemoista ja tulevaisuu- 1 Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry, Cleantech-työseminaari, Lahti 4

5 teen suuntautuvista yhteisistä ohjelmista. Kanta- Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme päättivät valita yhteisiksi johtoteemoiksi kestävän arjen ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Cleantech sisältää perinteisen ympäristöliiketoiminnan osa-alueiden lisäksi muita osa-alueita, kuten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian. Cleantechia löytyy myös metsäteollisuudesta sekä rakennus- ja metalliteollisuudesta. Lyhyesti cleantech kattaa siis ilmaan, veteen ja maahan kohdistuvien päästöjen hallinnan puhtaammat teknologiat ja tuotteet kestävän tuotannon luonnonvarojen säästön. Cleantech sisältää paljon yhteisiä tekijöiltä muilta liiketoiminnan osa-alueilta, joten sen mittaaminen ja vertailu on usein työlästä. Cleantechalan kokoa ja kasvua on seurattu mm. käyttämällä apuna Tilastokeskuksen tekemää ympäristöliiketoimintaa pää- ja sivutoimisesti harjoittavien yritysten seurantaa ja täydentämällä tätä Cleantech Finlandin tuottamalla cleantech-alaa kuvaavilla indikaattoritiedoilla. Tilastokeskuksen ja Cleantech Finlandin tilastotiedot eroavat mm. vuoden 2010 osalta seuraavasti: Tilastokeskus esittää ympäristöliiketoiminnan yhteenlasketun liikevaihdon olleen 4,6 miljardia euroa. Cleantech Finlandin laajempi määritelmä antaa vuoden 2010 liikevaihdoksi noin 18 miljardia euroa. Tämän vuoksi mm. Cleantechin strategisen ohjelman indikaattorit loppuraportti suosittelee molempien tietojen ottamista huomioon. Ympäristöliiketoiminnan tilastointia arvioidaan uudelleen koko Euroopassa. Tilastokeskuksen ja Cleantech Finlandin tilastotietoja yhdistämällä cleantechistä voidaan saada varsin kattava kuva. Näiden lisäksi tai näiden kanssa rinnakkain voidaan käyttää Global Cleantech Index selvitystä, joka arvioi 18 maan cleantech-toimintaa 15 erillistä indikaattoria käyttäen. Ernst & Young julkaisee lisäksi Country Attractiveness -tutkimusta, joka mittaa maiden houkuttelevuutta sijoituskohteena uusiutuvien energiamuotojen osalta. Yalen yliopiston laatima Environmental performance Index mittaa 132 maan ympäristöasioiden tilaa. 2 Cleantechin tilastoinnin haasteista ja käytettävistä indikaattoreista antaa hyvän kuvan Gaia Consulting Oy:n Cleantechin strategisen ohjelman indikaattorit loppuraportti Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella keskitytään lähivuosina muun muassa cleantech-klusterin ja Venäjälle suuntautuvan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Maakuntahallitukset (Kanta- Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) kokoontuivat Hämeenlinnassa, jossa cleantech-yhteishankeaihiot esiteltiin. Cleantech-esitys perustui kolmeen hankeaihioon, joista on järjestetty alustavia keskustelutilaisuuksia Helsingissä, Forssassa sekä Lahdessa ja joille on jo olemassa hankeintressejä. Hanketeemat on esitelty myös työ- ja elinkeinoministeriön strategiselle johtajalle Mari Pantsar-Kalliolle. Keskusteluiden jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle lähetettiin YTAalueen cleantech-hankeaihioihin perustuva tukihakemus. Tukihakemuksella haettiin valtion 70 %:n rahoitusosuutta yhteisen koordinaation osalta. Koordinaation rahoitusta haetaan kaudelle yhteensä euroa, joka jakautuu euron osuuksiin kullekin osahankkeelle. Hankeaihiot ovat YTA-alueen yhteisiä teemoja, joiden kautta on pyritty löytämään yhteisiä tekijöitä ja yhteistyölle uusia avauksia. Osahankkeiksi valikoitui YTA-alueen cleantech-vahvuuksien kautta kolme teemaa: Rakennuskannan energiatehokkuus Biojalostuksesta lisäarvoa Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvuntekijöinä Tässä raportissa esitellään kolme YTA-alueen yhteistä hanketeemaa, Rakennuskannan energiatehokkuus, Biojalostuksesta lisäarvoa sekä Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvuntekijöinä. Näiden lisäksi raportissa esitellään muita hankeaihioita, joiden ympärille YTA-alueen cleantech-yhteistyötä voidaan suunnitella edelleen. 2 Cleantechin strategisen ohjelman indikaattorit loppuraportti

6 2. Cleantech-kasvuyritykset ja verkostot Suomessa cleantech-toimiala kattaa noin yritystä ja työllistää noin henkeä. Alan liikevaihto oli vuonna 2012 Suomessa 24,6 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen 2011 verrattuna kasvua kertyi 15 %. Vuodelle 2013 Cleantech Finland ennustaa cleantech-alan liikevaihdon kasvavan 25,6 miljardiin euroon. Suomalaiset yritykset ovat vahvoja erityisesti energiatehokkuutta, uusiutuvia energiaratkaisuja sekä puhtaita prosesseja koskevissa ratkaisuissa. Suomen cleantech-alan liikevaihdosta 10 suurinta cleantech-alan yritystä muodostaa noin 80 % koko alan liikevaihdosta. 3 Energiatehokkuutta koskevat ratkaisut (tuotanto, siirto, jakelu) muodostavat noin 36 % koko cleantech-alan liikevaihdosta. Valtaosa Suomen cleantech-alan liikevaihdosta tulee viennistä, vaikka suurin osa (87 %) vihreitä tuotteita ja palveluita myyvistä yrityksistä toimii ainoastaan kotimaan markkinoilla. 4 Vuonna 2012 tärkeimpiä vientikohteita olivat Saksa, Kiina ja Ruotsi. Cleantech Finland arvioi, että lähitulevaisuudessa Kiinan, Venäjän ja Brasilian osuudet vientikohteina tulevat nousemaan. Kasvukohteina tulevat lisäksi nousemaan mm. Intia, Yhdysvallat sekä Iso-Britannia. 5 Suomen talouden kehittymisen keskeinen haaste on nopeasti kasvavien yritysten vähäinen määrä ja niiden hidas siirtyminen kansainvälisille markkinoille. Suomessa on alkavia yrityksiä varsin paljon, mutta yritysten kasvu ja kansainvälisille markkinoille eteneminen on osoittautunut vaikeaksi. Cleantech-alan pullonkaulaksi on osoittautumassa uusien ideoiden ja innovaatioiden muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi. Uusia ja parempia cleantech-ratkaisuja ja palveluita kehitetään jatkuvasti, mutta näiden kehitystulosten siirtäminen käytäntöön vaatii lisää panostusta innovatiivisten markkinoiden luomiseen ja kehittämiseen. Cleantech-ala vaatii jatkuvaa kattavaa yhteistyötä ja kansainvälistä, yritysten strategista ennakointia laajempaa ennakointiosaamista. Laajemmassa ennakoinnissa merkittävä rooli on ympäristöministeriöllä, Finprolla sekä sektoritutkimuslaitoksilla. Ennakointiselvitysten pääpainon tulisi olla cleantech-pk-yrityksissä, jotka ovat voimakkaasti viennistä riippuvaisia ja joiden menestyksen ratkaisee se, miten hyvin globaalissa liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia pystytään ennakoimaan. Tärkeiksi tulevaisuuden muutostekijöiksi cleantech-yritykset kokevat mm. EU:n energia- ja ilmastopaketin vaikutukset, uudet ilmanpäästöjen rajoittamiseen liittyvät EU-direktiivit, Kiinan ja USA:n ympäristölainsäädännön kehittymisen lähitulevaisuudessa, kiinteistöjen energia ja ympäristötehokkuuteen liittyvien standardien ja lainsäädännön muutokset EU:ssa, markkinoiden kehitysnäkymät EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa sekä yritysten toimialaa koskevat uudet standardit ja teknologiat sekä investoinnit EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa. 10 suurinta cleantechalan yritystä ovat: Wärtsilä, Metso, Neste Oil, Outotec, Kemira, YIT, ABB, Kuusakoski, Outokumpu ja Cargotec Strategisen cleantech-ohjelman tavoitteena on luoda vähintään uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja yli kaksinkertaistaa suomalaisten cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nykyisestä 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Cleantechin strategista ohjelmaa toteutetaan viiden strategisen avainteeman kautta. Ohjelman strategisia avainteemoja ovat: Strateginen vaikuttaminen Kestävä kaivannaistoiminta Puhdas energia Cleantechin rahoitus Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Team Finland toimintamalli tuo yhteen eri alojen keskeiset toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyön tavoitteena on luoda selkeä, joustava ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa Team Finland -toimintakenttään kuuluvia hankkeita toteutetaan yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Tavoitteena on mm. parantaa valtion organisaatioiden 3 Cleantech industry in Finland esitys. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller. Toukokuu Pk-yritysten resurssitehokkuutta ja vihreitä markkinoita koskeva Flash Eurobarometri -tutkimus Cleantech industry in Finland esitys. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, toukokuu

7 palvelukonseptia yritysten suuntaan sekä ulkomailla että kotimaassa. Cleantech-yritysten palvelun kehittäminen on ratkaisevaa viennin kehittämiseksi erityisesti EU:n ulkopuolisiin maihin. Cleantechin strateginen ohjelma toimii aktiivisesti viennin lisäämiseksi erityisesti maailman suurimmille cleantech-markkinoille Kiinaan. Keskeistä on myös Team Finland mallin kehittäminen mm. Venäjällä, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Cleantechin strateginen ohjelma pyrkii lisäämään yhteistyötä Suomessa toimivien cleantech-toimijoiden, kuten Cleantech Finlandin ja cleantech-klusterin kesken. Lahden Seudun kehitys Oy organisoi vuosittain cleantech-yrityksille ja alan kansainvälisille pääomasijoittajille Cleantech Venture Day tapahtuman. Perinteisesti Lahdessa järjestettyyn pääomasijoittajien ja yritysten yhteiseen cleantechsijoittajatapahtumaan on osallistunut keskimäärin 60 kansainvälistä sijoittajatahoa ja satakunta rahoitusta etsivää yritystä. Ympäristö ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen ovat Lahden kaupungin elinkeinostrategian tärkeimpiä painopistealueita. Lahden kaupungin Green City hanke on EAKR-rahoitteinen kehitysohjelma, jonka tavoitteena on edistää ekologisesti kestävän kehityksen päämäärien saamista kaupungin toiminnan ytimeen. Helsingin kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelma on kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä ohjelma. Siinä esitetään kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet sekä keskeiset toimenpiteet, joilla kaupunki pyrkii kohti kestäviä toimintatapoja. Ohjelma sisältää ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteita. Helsingin ensimmäinen kestävän kehityksen yleisindikaattorien kokoelma valmistui vuonna Indikaattoreita on tämän jälkeen täydennetty mm. vuonna

8 INKA-ohjelma ja kasvusopimukset Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä seitsemästä kaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Nämä ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Nyt valitut kaupunkiseudut tuottavat 2/3 maamme bruttokansantuotteesta. Kasvusopimusmenettelyn piiriin haki myös muita kaupunkeja sekä kaupunkiverkostoja. Hallitus päätti myös, että se tukee näitä hakijoita erilaisin toimenpitein. INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Vetovastuukaupunkien lisäksi teemoihin valittiin kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensimmäisenä, kumppanit seuraavina): Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus verkosto: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Älykäs kaupunki kokonaisuuden tarkoituksena on luoda uusia markkinoita, joilla menestytään innovaatiokilpailussa. Osa-alueita ovat esim. älykäs liikkuminen, älykäs kaupunkirakenne sekä älykäs rakentaminen ja asuminen. Tämä tarkoittaa mm. tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudistuvan teollisuuden tarkoituksena on nostaa valmistavan teollisuuden kilpailukykyä ja vastata meneillään olevan rakennemuutoksen haasteisiin uudistumisella ja yhteistyöllä. INKA-ohjelmien valtion rahoitus on vuosittain yhteensä 10 milj. euroa ja kaupunkiseutujen osuus vastaavasti 10 milj. euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna Tavoitteita ja toimenpiteitä I. Liiketoiminnan kasvupilotit eli kotimarkkinoiden cleantech-preferenssien kasvattaminen Hankekuvaus: Pk-yritysten potentiaalin kaupallistaminen on edelleen cleantech-alalla suuri haaste. Usein kasvu ja kansainvälisille markkinoille murtautuminen riippuvat menestyksestä kotimarkkinoilla. Ympäristötietoisuuden kasvattamiseen suunnattuja odotuksia kohdistetaan yrittäjiin, poliittisiin päättäjiin, koulutusjärjestelmään sekä julkiseen sektoriin. Cleantechtuotteiden ja palveluiden etuja pyritään selventämään kilpailutusprosessia silmällä pitäen. Hankkeessa voidaan harkita myös kuluttajille suunnattua Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueen yhteistä cleantechmenestystarinakampanjaa. Kampanjalla ja asennemuokkauksella vaikutetaan kuluttajien hankintoihin ja tulevien kuluttajien asenteisiin. II. Venäjän markkinoille suuntautuva aktiivinen toiminta Hankekuvaus: Ympäristöliiketoiminta on Etelä-Suomessa erittäin voimakkaasti kasvava ala. Venäjän markkinoilla cleantech-liiketoiminnalle on potentiaalia mm. kiristyvän ympäristölainsäädännön seurauksena, minkä vuoksi kysyntä energiaa säästäville ja mm. jätevesien puhdistukseen liittyville ratkaisuille kasvaa. Culminatun Innovation Oy:n hallinnoiman EAKR-rahoitteisen ESYLEP-hankkeen päättyessä on tärkeää jatkaa hyvin käynnistynyttä vienninedistämistyötä tällä alalla. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa eri Venäjä-hankkeiden keskinäistä yhteistyötä sekä verkottaa cleantech-alan toimijoita, niin että pienet ja suuret toimijat pääsevät solmimaan toisiaan hyödyttäviä yhteistyösuhteita. Hankkeen keskiössä ovat yritysten keskinäisen yhteistyön edistäminen ja yritysryhmien muodostaminen. Tavoitteena on löytää käytännöllisiä malleja, ratkaisuja sekä kädestä pitäen ohjausta Venäjän muista toimialoista poikkeavien haastei- 8

9 den edessä. Hankkeen tuloksena organisoidaan biotekniikan ja jätteenkierrätystoimialan match making tapaamisten sarja yhdessä alan yritysten kanssa. Hanke edistää Suomen ja Venäjän cleantech-toimijoiden välistä vuoropuhelua ja kasvattaa suomalaisten yritysten läsnäoloa Venäjän kasvavilla ympäristöteknologian markkinoilla. Suomalaisten cleantech-alan yritysten profiilin nostoa jatketaan tuomalla esiin venäläisille cleantech-alan suomalaisia menestystarinoita ja innovaatioita. Venäjällä cleantech-toimialan kasvumahdollisuudet ovat suuret yritysten kohtaamista käytännöntason vaikeuksista huolimatta. Jätehuoltomarkkinoilla kysyntää on mm. teknologioiden lisäksi erityisesti jätehuollon kokonaisratkaisuille, jotka mahdollistaisivat alueellisen jätehuollon uudistamisen. ESYLEP-hankkeen aikana on tullut esiin, että Venäjällä ekotietoisuus kasvaa alhaalta ylös. Venäjän tavoitteena on saavuttaa 46 %:n kierrätystaso vuoteen 2025 mennessä. Suurissa kaupungeissa kierrätys ja jätteiden hallinta on vielä varsin vaatimattomalla tasolla, eräänä syynä tähän on koulutetun työvoiman puute. 6 6 Esylep-hankkeen loppuseminaari , Finlandia-talo, Helsinki ja ESYLEP-hankkeen raportti Suuntana Venäjä 9

10 3. Cleantech-koulutuksen ja -osaamisen kehittäminen Puhtaiden teknologioiden ja ympäristöasioiden näkökulma on entistä paremmin alettu ottaa huomioon yliopistojen koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulujen eri opintokokonaisuuksissa ympäristöala on laajasti mukana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille on myös laadittu kattavia ympäristöalan yhteistyömuotoja. Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmassa on mm. kolme pääainevaihtoehtoa: ympäristöteknologia, vesitekniikka ja ympäristöjohtaminen. Samoin ympäristöalan linkittyminen kansainvälistymiseen on otettu huomioon eri oppilaitosten koulutusohjelmissa. Cleantech-toimialan kehittymisen kannalta nähdään kuitenkin usein, että opetuksessa eivät ole riittävän vahvasti mukana liiketoiminnan tai teollisuuden kehittämisen erityispiirteet tai ympäristöalan yrittäjyysvalmennus. Uuden liiketoiminnan suunnittelua pidetään myös usein yhtä tärkeänä kuin elinkeinoelämän toiminnan edistämistä. Elinkeinoelämän mielestä korkeakoulut voisivat aktivoida uutta liiketoimintaa keskittymällä innovaatioihin, spinoffeihin sekä erilaisiin startup-toimintamalleihin. Korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden puolelta on useaan otteeseen tuotu esiin ajatus yhteiskehittelytoimintamallien soveltamisesta sekä erilaisten teknologiatiimien perustamisesta. Ympäristöalan ja ympäristöteknologian opetusta on ehdotettu kehitettäväksi esimerkiksi yhteistyössä kauppakorkeakoulujen kanssa. Se mahdollistaisi mm. markkinointiosaamisen kehittämisen ympäristöalalla. Aalto-yliopiston Aalto PRO:n täydennyskoulutus on järjestänyt vuoden 2013 aikana ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutuksia, joissa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus soveltaa kurssilla hankkimaansa osaamista ympäristöalan yhteistyöyrityksessä. Pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämisessä ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli käytännönlähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta. Korkeakoulujen roolia Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä selvittäneiden kyselyjen perusteella korkeakoulut näkevät tavoitteenaan lisätä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä kehittämällä alueen elinkeino- ja innovaatioympäristöä. Aikuis- ja täydennyskoulutukset sekä korkeakoulujen suunnittelemat uudet toimintamallit puolestaan edistävät työllistymistä alueella. Elinkeinoympäristöön ja yritysten innovaatiotoimintaan kohdistettuja vaikutuksia voidaan edistää madaltamalla yritysten yhteydenottokynnystä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Yritysten toiminnan kehittäminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa mahdollistaa osaltaan yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen. Useat korkeakoulut ovat tuoneet esiin vaikutuksen alueen kärkialaan tai osaamisalaan. Usein nämä alat on valittu myös korkeakoulujen painopistealueiksi. Uusien yhteistyö- ja toimintamallien kehittäminen mm. tekniikan alan koulutukseen edellyttää yhteistyötä yrityselämän ja muiden toimijoiden kanssa. Myös oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää. HAMK on esimerkiksi tiivistänyt yhteistyötään biotalouden alalla Helsingin yliopiston kanssa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään oppimisen edellytyksiä mm. yhteisten opintojaksojen avulla. Korkeakoulut tekevät keskinäisen yhteistyön lisäksi yhteistyötä tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän sekä julkisten palvelujen yhteisissä liittoutumisissa. Aluevaikuttavuus on yksi keskeisimmistä syistä verkostojen perustamiseen ja niiden rahoittamiseen. Kumppanuuksia hyödynnetään erityisesti innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa sekä kehitystoiminnassa. Useissa korkeakouluissa on käynnissä kumppanuuksia edistäviä kehittämishankkeita, joiden avulla yhteistoimintaa sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa pyritään saamaan entistä säännöllisemmäksi ja järjestelmällisemmäksi. Yrittäjyys on mukana korkeakoulujen toiminnassa oppiaineena, tutkimuskohteena, tarjottavien palvelujen kohteena, verkostotoimintojen teemana sekä kasvavassa määrin korkeakoulujen omien toimintojen määritelmänä ja lopputuloksena. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulut yhteiskunnan vaikuttajina loppuraportissa todetaan, että vaikka yrittäjyyden ympärille on rakennettu näkyviä järjestelmiä ja organisaatioita, korkeakoulujen omien toimintojen yrittäjyys tai yrittäjyyden tukeminen ei ole vieläkään tavoittanut potentiaalista maksimiaan. Yrittäjämäistä toimintatapaa ei osata yhdistää korkeakoulujen arkitoimintaan ja se nähdään yksilön erillisenä toimintana, jossa korostuvat yksinkertaiset menetelmät ja tuotantoon keskittyminen. 7 Ympäristöalan koulutuksen kehittämiseksi on ehdotettu erityisen cleantech-akatemian perusta- 7 Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:

11 mista ympäristöalan yritysten elinkeinotoimintaa silmällä pitäen. Ympäristöalan ammattikoulutuksen opetuksessa yrittäjyys ja teollisuusnäkökohta ovat myös olleet kehittämiskohteena. Lahden ammattikorkeakoulun Hämeen ELY-keskuksen osarahoittamassa Cleantech-insinöörit-ESRhankkeessa havaittiin, että cleantech-alan kasvuun ja koulutuksen integrointiin tarvitaan toimivat yrityssuhteet tekniikan alan opettajien ja alueen yritysten välillä, sillä kehittäminen perustuu yhteistyöhön yrityselämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Koska cleantechissä on kyse useista perinteiset elinkeinorajat ylittävästä kilpailukykytekijästä, tulee perinteiset toimiala- ja koulutusohjelmarajat ylittää. Cleantech tulisi siis ottaa huomioon eri alojen koulutusohjelmien opetuksessa. Lahden ammattikorkeakoulu on valinnut pedagogiseksi strategiaksi integroivan pedagogiikan, jossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja opetus yhdistyvät. Tämä tarkoittaa projektimuotoista oppimista, mikä tekniikassa tarkoittaa esimerkiksi PBL (Problem Based Learning) -oppimista. Lahden ammattikorkeakoulu on kuulunut vuodesta 2010 CDIO (Conceive Design Implement Operate) -verkostoon, jonka tavoitteena on niin ikään edistää insinöörien oppimista yritysprojektien ja oikeiden asiakastoimeksiantojen avulla. Opinnäytetyöt ja projektityöt ovat sekä tärkeä osa tekniikan alan TKI-työtä että mahdollisuus kehittää ja pitää ajan tasalla opintosuunnitelmaa. 8 Cleantech-koulutusohjelmien suunnittelussa on otettava huomioon alueen työelämän kehittämisen painopisteet ja tarpeet. Koulutusohjelmien sisällön kehittämisessä tärkeää on työelämän osaamisja kehittämistarpeisiin pohjautuva yritysyhteistyö. Cleantech-innovaatioiden tekeminen ja cleantechyritysten tarpeisiin perustuva tuotekehitys edellyttävät koulutuksellisten toimintamallien uudistumista. Ympäristön ja puhtaiden teknologioiden osuutta voidaan edelleen kasvattaa eri koulutusohjelmien suunnittelussa ja profiloinnissa. Opintosuunnitelmiin tulisi liittää työelämältä saadut tiedot työelämäosaamisen tarpeista ja muista tarpeista. SmartCityHub - Alusta älykkäiden ympäristöratkaisujen kehittämiseksi hanke keskittyy ekotehokkaan ja älykkään rakentamisen, asumisen ja liikenteen ratkaisuihin sekä vesi- ja jätehuollon teknologioihin ja osaamiseen. Hankkeen tavoitteena on löytää sopivia työkaluja yliopistojen spinoff-yritysten osaamisen vauhdittamiseen. Esimerkkinä on SmartWater-pilotti, jonka tavoitteena on löytää yrityksille tulevaisuuden liiketoiminta-aihioita osana ecocity-konseptia. Yhteistoiminta-alueen mahdollisia yhteisiä hanketeemoja I. Cleantech-liiketoimintakoulutus myyntiosaamisen kehittäminen Hankekuvaus: Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ympäristöalaa opiskelevien opiskelijoiden valmiuksia toimia cleantech-toimialan yrityksissä ja kehittää yrittäjyyteen valmistavia taitoja. Malliksi voisi sopia esimerkiksi kaupallisen toimijan järjestämä valmistava koulutus, joka ei kilpaile julkisen koulutuksen kanssa. Hankkeesta tehdään esiselvitys, jossa kartoitetaan tarkemmat koulutustarpeet. Opetusvälineeksi laaditaan ympäristöosaamista, teknologiaa ja teollisuutta sekä yrittäjyyttä käsittelevä wwwtietopaketti opettajille sekä oppilaille. Cleantechin erityispiirteet huomioon ottavan koulutuksen suunnittelu perustuu yhteistyöhön yrityselämän ja muiden toimijoiden kanssa. Työelämältä saadut työelämäosaamisen osaamistarpeet sisällytetään opintosuunnitelmiin. II. Asiakaslähtöinen tuotekehitys (Cleandesign) Hankekuvaus: Yhteistoiminta-alue on osa kansallista Finnish Design Center konseptia, ja se vastaa erityisesti muotoiluosaamisen yrityslähtöisestä hyödyntämisestä. Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna ja Lahti kehittävät yhdessä Muotoilun metropoli yhteistyöalustaa. Yhteisverkostoissa tuotetaan ja kasvatetaan kansainvälisiä design-markkina-avauksia sekä keskitytään muotoiluliiketoiminnan kehittämiseen. Muotoilun yhteistyöverkosto tukee ja hyödyntää mm. muotoilun metropoliyhteistyötä sekä ylimaakunnallisia esim. kestäviin hankintoihin ja resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita. Valtio tukee omalta osaltaan Lahden teollisen muotoilun ekosysteemin vahvistumista mm. kansallisen muotoiluohjelman toteuttamisen kautta sekä ammattikorkeakoulujen ja yhteishankkeiden kautta. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n strategisten kärkien cleantechin ja muotoilun asiakas- 8 Cleantech insinöörikoulutuksessa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa

12 lähtöisen liiketoiminnan kehittäminen perustuu kumppanuuksiin. Tavoitteena on rakentaa teollisen muotoilun ja cleandesign-tuote-ekosysteemiä ja kasvattaa asiakas- ja käyttöliittymäymmärrystä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Design-yhteistyötä LADEC on harjoittanut mm. sport&design ja Suomi 100 vuotta -teemoihin liittyen. Designkumppaneita ovat olleet Muotoile Suomi ohjelma, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Lapin yliopisto. Cleandesign-termillä tarkoitetaan ympäristöä vähemmän kuormittavien nk. puhtaiden teknologioiden ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun yhdistämistä. 12

13 4. Kestävä rakentaminen Energiatehokkaan rakentamisen markkinoiden muodostumiseen vaikuttaa EU-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Direktiivin mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 jälkeen. Uusien julkisten rakennusten osalta tavoite astuisi voimaan vuoden 2019 alusta. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita myös korjausrakentamisen energiatehokkuuden sääntelyn kehittämiseen. 9 Energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaita energian kulutuksen vähentämiseen niin, että 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää energiatehokkuutta sekä tuotannossa että loppukäytössä. Direktiivi sisältää sektorikohtaisia velvoitteita niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Lisäksi direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta sertifiointijärjestelmiin, tiedottamiseen ja koulutukseen sekä energiamarkkinatoiminnan edistämiseen kohdistettuja toimia. Rakentamisessa on meneillään uusien teknisten prosessien kehittämisen ja jalkauttamisen aika. Rakentamiseen liittyviin muutoksiin vaikuttavat EU-säädösten ja direktiivien voimaantulo sekä uudet ohjeet ja uusien mallien ja menetelmien käyttöönotto. Viranomaiset sekä erilaiset instituutiot pyrkivät vauhdittamaan muutosta. Seuraavan laajemman rakennusalaa koskevan muutoksen arvioidaan liittyvän muutoksiin elämäntavoissa. Kuluttajat alkavat entistä suuremmassa määrin vaikuttaa rakennetun ympäristön syntyyn ja odottavat asunnoltaan kestäviä kokonaisratkaisuja. ERA17-hankkeen Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt raportin mukaan vuonna 2007 rakennusten käyttö aiheutti 32 %, rakentaminen 6 % ja liikenne 19 % hiilidioksidipäästöistämme. Näin rakennetun ympäristön osuus on karkeasti 60 % suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä. Teollisuuden osuus on 30 %. 10 Matalaenergiatalolla tarkoitetaan taloa, jonka lämmitysenergian tarve on puolet pienempi kuin sellaisessa talossa, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleiden uusien rakentamismääräysten matalaenergiataloja koskevat vaatimukset tiukentuivat. Uusien rakentamismääräysten ohjeiden mukaan matalaenergiarakennusta suunniteltaessa tulisi laskennallisten lämpöhäviöiden olla enintään 85 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Passiivienergiatalo ei yleisen määritelmän mukaan tarvitse lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. Suomessa passiivienergiatalon tavoitteeseen eli tilaan, jossa lämmitysenergiaa ei tarvita lainkaan, ei ole ylletty kustannustehokkaasti, vaikka koetaloja on kehitetty. Nollaenergiatalo voidaan määritellä useilla eri tavoilla, mutta Suomen ilmastoon sopii VTT:n mukaan parhaiten tapa, joka perustuu energian kokonaiskulutukseen. Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään samaa kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä. Rakennuksen energiantarve pitää minimoida siten, että vuositasolla nettoenergia on 0 kwh/m². Plusenergiatalo tuottaa energiaa yli oman tarpeen eli energiaa jää myytäväksi. Tämä taso voidaan saavuttaa mm. energiantarpeen minimoinnilla, lämpöhäviöiden pienentämisellä, energiatehokkailla laitteilla ja passiivisella aurinkolämmityksellä. Energiaa tuotetaan aurinkosähköllä ja polttokennoilla. 11 Rakennuksen energiatehokkuutta käsiteltäessä tulee kiinnittää huomiota käytetyn energian määrän lisäksi siihen, miten energia on tuotettu ja mitä käytetystä energiasta hyödytään. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaista rakennustoimintaa. Käsite ekologisesti kestävä rakentaminen alleviivaa kestävän rakentamisen ekologista ulottuvuutta. Ekologinen rakentaminen tai ekorakentaminen ovat vanhempia käsitteitä samalle asialle. Kestävä rakentaminen sisältää useita teemoja, joista usein korostuu energiatehokkuus. Kestävän rakentamisen keskeisten teemojen tulisi kattaa taloudellisuuden lisäksi ainakin sosiaaliset ja tekniset ratkaisut. Nämä tekijät on usein tiedostettu suunnittelutyössä ja monissa hankkeissa. Haasteena on se, miten nämä eri tekijät saadaan sovitettua yhteen rakennusosassa, rakennusten käytössä, korttelikokonaisuuksissa tai kokonaisissa kaupunginosaratkaisuissa. Kaikki kestävät ratkaisut, myös rakennusteollisuudessa, vaativat eri osapuolien osaamisen ja voimavarojen yhdistämistä. Kestävällä rakentamisella tavoitellaan pitkäaikaisia energia- ja ympäristötehokkaita rakennuksia ja rakenteita, jotka ovat turvallisia, viihtyisiä, muunneltavia, helposti huollettavia sekä arvonsa säilyttäviä. Kestävässä rakentamisessa suunnitteluvaiheen ratkaisut korostuvat. Suunnittelussa ja raken- 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta, annettu Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä Rakennuslehti Määritelmäviidakko 13

14 tamisessa tehtyjä ratkaisuja on vaikea muuttaa rakennuksen käytön aikana tai muutostyöt ovat kalliita. Kestävä rakentaminen edellyttää elinkaariajatteluun siirtymistä, jossa elinkaarella tarkoitetaan kaikkia rakentamisen vaiheita maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta rakennuksen purkuun ja purkumateriaalien lajitteluun asti. Yksittäisten rakennusmateriaalien ja osien arvioinnista tulee siirtyä arvioimaan koko rakennuksen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Itse rakentaminen on vain yksi osa rakennuksen elinkaarta. Rakennusmateriaalien valinta heijastuu koko rakennuksen elinkaaren arviointiin. Materiaaleilta odotetaan kestävyyttä ja ominaisuuksien säilyvyyttä, rakennuttajalta taas taitoa yhdistellä erilaisia materiaaleja oikein. Luonnonvarojen tehokkaan käytön perustana ovat suunnitteluvaiheessa valitut oikeat materiaalit ja tuotteet sekä materiaalihukan ja jätemateriaalin määrän vähentäminen tai materiaalin uusiokäyttö ja kierrätys. Elinkaariajattelussa korostuu myös rakennuksen oikea käyttö ja huolto. Rakennuksen tekniikan lisääntyessä ja asukkaiden vaihtuessa käyttäjien käytännön opastuksen merkitys kasvaa. Elinkaarilaskenta olisi saatava sisällytettyä rakentamiseen liittyvään päätöksentekoon. Tehtävä on haasteellinen pelkästään senkin takia, että käytännössä eri ihmiset vastaavat usein rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä. Kestävä rakentaminen on haaste myös, kun tarkastellaan arkkitehdin ja insinöörin ammatteja. Minkälaisia valmiuksia heillä on suunnitella ja toteuttaa suunnittelijoina ja rakennuttajina kestäviä ratkaisuita? Koulutuksessa tarvitaan taitojen kehittämisen lisäksi uusia valmiuksia kohdata ja ratkaista erityisesti korjausrakentamiseen liittyviä hankalia neuvottelutilanteita. Kestävässä rakentamisessa, kuten muillakin kestävän elämäntavan osa-alueilla, tekniset ratkaisut ovat harvoin olleet kestävien valintojen esteenä. Esteet muodostuvat ihmisen toiminnasta. Tässä toiminnassa ekotehokkuus ja elinkaariajattelu ovat vain eräitä tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon uudis- ja korjausrakentamisessa. Uusien rakennusten odotetaan automaattisesti soveltuvan erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisille käyttäjille. Vanhojen rakennusten osalta tilanne on toinen. Lopputulokselta odotetaan mm. sitä, että se kunnioittaa vanhaa kohdetta ja vahvistaa samalla alueen omaleimaisuutta, mutta soveltuu kuitenkin uusiin käyttötarkoituksiin. Uudiskohteilta ja korjausrakentamiselta odotetaan lisäksi taloudellisesti ja energiatehokkaasti toimivaa vesi-, jäte- ja energiahuoltoa sekä sujuvia liikenneyhteyksiä. Suomessa rakennuskanta uusiutuu noin yhden prosentin vuodessa; noin puolet nykyisestä asuntokannasta on käytössä vielä vuonna Tästä johtuen voidaan arvioida jo, että tavoiteltaessa rakennusten ympäristövaikutusten vähentämistä ja rakennettujen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista merkittävää parannusta ei saavuteta keskittymällä ainoastaan uusien rakennusten ympäristötehokkuutta koskeviin toimenpiteisiin. Uusien rakennusten energiatehokkuustoimenpiteiden lisäksi tulee keskittyä olemassa olevan rakennuskannan korjaus- ja lisärakentamisratkaisuihin. Ennen vuotta 2010 valmistuneen rakennuskannan koko elinkaaren energiankulutus jakautuu karkeasti seuraavasti: rakennus- ja tuotantovaihe % ja käyttövaihe %. Käytönaikainen kulutus jakautuu puolestaan edelleen seuraavasti: tilojen lämmitys 50 %, sähkönkulutus 30 % ja lämpimän käyttöveden lämmittäminen 20 %. Energia- ja ekotehokkuutta määritettäessä huomiota tulee kiinnittää myös rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutukseen ja päästöihin. Ne nousevat keskeiseen asemaan energia- ja ekotehokkuutta määritettäessä, erityisesti kun rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiatehokkaan rakentamisen liiketoimintamahdollisuudet liittyvät energiatehokkaampaan uudisrakentamiseen sekä korjausrakentamisen yhteydessä tehtäviin energian käytön tehostamistoimenpiteisiin. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, että rakentamisen energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota ja tietotaitoa kylmien olosuhteiden rakentamisesta sekä mittaamisjärjestelmistä on kertynyt. Kansainvälisesti tai EU:n sisällä suomalaisilla ei kuitenkaan ole niin paljon näyttöä energiatehokkaasta rakentamisesta kuin voitaisiin odottaa. Osittain tähän vaikuttaa se, että monissa maissa rakentaminen on varsin säädeltyä. Kestävän kehityksen näkökulman ottaminen huomioon rakentamisessa laajentaa nykyisiä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Riskinkantokykyisille isoille yrityksille sopivien elinkaarihankkeiden 12 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikka: kohti vähäpäästöistä Suomea

15 toteuttamisen tai uudenlaisten verkostojen luomisen lisäksi kestävä rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös pienille paikallisille yrityksille. Asumiseen ja rakentamiseen liittyvän kiinnostuksen ja tiedottamisen lisääntyessä energiatehokkuusdirektiivit luovat kysyntää mm. seuraaville teknologioille ja ratkaisuille sekä palveluille: Energiatehokkuutta edistävät rakennusmateriaalit, lämmöneristeet, energiatehokkaat ikkunat ja vaipat Talotekniikan laitteet, lämmönvaihtimet, lämpöpumput, lämmön talteenotto ja muut energiatehokkaat LVI-laitteet Rakennusten hallintaan ja monitorointiin liittyvät palvelut ja ohjelmistot, korjausrakentamisen ratkaisut, mallinnus- ja simulointipalvelut, prosessien laadunhallinta, huolto ja kunnossapito Energiatehokkaan korjausrakentamisen edistämiseksi tarvitaan määräyksiä ja taloudellisia kannustimia. Kunnat voivat edistää kehitystä kaavoi- 17 tustoiminnan avulla antamalla mahdollisuuksia ja lisärakentamisessa keskeistä hankkeen käynnistymiselle on asukasnäkökulman ottaminen huomi- Rakennusten hallintaan ja monitorointiin liittyvät palvelut ja ohjelmistot, lisä- ja täydennysrakentamiseen. Julkisten rakennuttajien tulee laadunhallinta, toimia energiatehokkuuden huolto ja kunnossapito sekä oon jo suunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa yhä korjausrakentamisen ratkaisut, mallinnus- ja simulointipalvelut, prosessien korjausrakentamisen osalta suunnannäyttäjinä. suuremmalle osalle asunto-osakeyhtiöistä tulee Energiatehokkaan korjausrakentamisen edistämiseksi tarvitaan määräyksiä ja taloudellisia kannustimia. Kunnat voivat edistää kehitystä kaavoitustoiminnan avulla antamalla mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamiseen. Julkisten rakennuttajien Asuntoyhteisöjen tulee toimia korjauskustannukset energiatehokkuuden , sekä korjausrakentamisen (milj. euroa) osalta suunnannäyttäjinä. Asuntoyhteisöjen korjauskustannukset , (milj. euroa) Asunto-osakeyhtiöt Aravavuokratalot Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot yhteensä yhteensä ,5 223,9 1171,4 347, ,3 202,8 1160,1 414, ,3 193,1 1119,4 391, ,7 275,2 1175,9 343,4 Lähde: Lähde: Asuntoyhteisöjen korjaukset. Tilastokeskus Kiviainesten saanti alueellisista kohteista on kasvihuonepäästöjen, kuljetuskustannusten sekä liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeää. Kiviainesta tarvitaan kaikkeen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Raaka-aineiden paikallista saantia voidaan parantaa mm. edistämällä kierrätystä ja hallintaa kulutuksen pienentämiseksi. Kierrätyksen tehostamisen lisäksi tulee arvioida uusien maantäyttöaineiden käyttöä rakentamisessa. Lahden Seudun Kehitys LADEC oy:n hallinnoimassa MABUhankkeessa on mm. arvioitu tuhkan uusiokäyttöä tierakentamisessa. Täydennysrakentamisella ja ympäristön parantamisella voidaan nostaa alueen kiinteistöjen arvoa ja lisätä mielenkiintoa aluetta kohtaan. Lisärakennushankkeet voivat tarjota asunto-osakeyhtiöille lisäksi keinon rahoittaa osan korjausrakentamisesta. VTT:n tutkimuksessa Asuntoyhtiöiden uudistava korjausrakentaminen ja lisärakentaminen todetaan. että lisärakennushankkeet voivat edetä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia taloyhtiöille ja rakennusliikkeille. Korjaustoiminnassa Uusiutuvia energiamuotoja yleisesti ja liikennettä erityisesti koskevien tavoitteiden Uusiutuvia avulla energiamuotoja pyritään saavuttamaan yleisesti EU:n ja liikennettä erityisesti vuoteen koskevien 2020 mennessä tavoitteiden vähintään avulla pyri- 20 prosentilla toehtoja vuoden ja toimintamalleja 1990 tasosta. korjaamisen Tavoitteita ja uudel- tavoitteet, eteen joilla tilanne, kasvihuonepäästöjä jossa joudutaan vähennetään harkitsemaan vaihtään saavuttamaan vahvistetaan EU:n parantamalla tavoitteet, joilla energiatehokkuutta kasvihuonepäästöjä ennusteista vähennetään ja vähentämällä vuoteen 2020 fossiilisten mennessä polttoaineiden mista samanaikaisesti. kulutusta. Taloyhtiöiden nykyisellä leenrakentamisen 20 prosentilla vuotta välillä 2020 tai molempien koskevista toteutta- vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. korjaustoiminnan etenemisvauhdilla ei asuinrakennuksen Kiviainesten saanti alueellisista kohteista on kasvihuonepäästöjen, Tavoitteita kuljetuskustannusten vahvistetaan parantamalla sekä liikenteen energiatehokkuutta tarvitaan 20 prosentilla kaikkeen vuotta rakentamiseen 2020 koskevista ja kunnossapitoon. vän nopeasti. Raaka-aineiden paikallista sujuvuuden kannalta energiataloutta tärkeää. saada Kiviainesta kehitettyä riittä- ennusteista saantia ja vähentämällä voidaan parantaa fossiilisten mm. polttoaineiden kulutusta. pienentämiseksi. Kierrätyksen tehostamisen lisäksi tulee arvioida uusien edistämällä kierrätystä ja hallintaa kulutuksen maantäyttöaineiden käyttöä rakentamisessa. Lahden Seudun Kehitys LADEC oy:n hallinnoimassa MABU-hankkeessa on mm. arvioitu tuhkan uusiokäyttöä tierakentamisessa. Täydennysrakentamisella ja ympäristön parantamisella voidaan nostaa alueen kiinteistöjen arvoa ja lisätä mielenkiintoa aluetta kohtaan. Lisärakennushankkeet voivat 15 tarjota asunto-osakeyhtiöille lisäksi keinon rahoittaa osan korjausrakentamisesta. VTT:n tutkimuksessa Asuntoyhtiöiden uudistava korjausrakentaminen ja lisärakentaminen todetaan. että lisärakennushankkeet voivat edetä, jos ne ovat

16 Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannukset Lähde: Asunto-osake yhtiöiden korjaukset Asunto-osakeyhtiöiden Tilastokeskus korjauskustannukset Arvo (milj. euroa) 18 Arvo (milj. euroa) Vuosikorjaukset Perusparannukset Korjaukset yhteensä Kiinteistöjen energiaratkaisujen uudistamisen esteeksi muodostuvat usein kannattavienkin Vuosikorjaukset Perusparannukset hankkeiden investointikustannukset. Jo muutaman vuoden takaisinmaksuaika Korjaukset yhteensä koetaan usein liian pitkäksi. Taloudellisesti kannattavien energiainvestointien Lähde:Asunto-osake ohi saattavat yhtiöiden usein korjaukset myös Tilastokeskus kiilata muut välttämättömät korjaushankkeet. Hankkeitten nopeuttamiseen voidaan vaikuttaa mm. vaihtoehtoisilla Kiinteistöjen rahoitusmenetelmillä energiaratkaisujen sekä pitkäjänteisellä uudistamisen esteeksi muodostuvat usein kannattavienkin suunnittelulla. Taloyhtiöiden hankkeiden ja pienempien investointikustannukset. Jo muutaman vuoden kuntien takaisinmaksuaika korjausrakentamista koetaan vaikeuttaa usein myös asiantuntemuksen liian pitkäksi. Taloudellisesti kannattavien energiainvestointien puute. Pienemmissä ohi saattavat kunnissa usein myös kiilata muut välttämättömät ratkaisuna korjaushankkeet. voi olla energiakatselmusten Hankkeitten nopeuttamiseen ulkoistaminen sekä investointien toteutus alaan erikois- voidaan vaikuttaa mm. vaihtoehtoisilla rahoitusmenetelmillä sekä pitkäjänteisellä suunnittelulla. Taloyhtiöiden ja pienempien tuneiden yritysten avulla. kuntien korjausrakentamista vaikeuttaa myös asiantuntemuksen puute. Pienemmissä kunnissa ratkaisuna voi olla energiakatselmusten ulkoistaminen sekä investointien toteutus alaan erikoistuneiden yritysten avulla. Talonrakennusyritysten uudis- ja korjausrakentaminen 2012 Talonrakennusyritysten uudis- ja korjausrakentaminen 2012 Yritysten urakat toimialoittain (milj. euroa) 2012 Uudisrakentaminen Talonrakentaminen Lähde: Rakennusyritysten korjaukset. Tilastokeskus Lähde: Rakennusyritysten korjaukset. Tilastokeskus Erikoistunut rakennustoiminta Yhteensä Korjausrakentaminen Talonrakentaminen Koko talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Yhteensä Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Yhteensä Kuntien kiinteistöissä on merkittävä energiansäästöpotentiaali, johon olisi taloudellisessa mielessä järkevää kiinnittää huomiota. Energiakatselmuksissa löydettävien investointien takaisinmaksuaika on pääsääntöisesti alle kymmenen vuotta, 16 ja useissa tapauksissa investointien vuosituotto on jopa yli kymmenen prosenttia. Motivan arvion mukaan kunta-alalla voitaisiin säästää lämmityksessä noin 15 prosenttia ja sähkönkulutuksessa vajaat 10 prosenttia. HINKU-kunnista löytyy lukuisia

17 Kuntien kiinteistöissä on merkittävä energiansäästöpotentiaali, johon olisi taloudellisessa mielessä järkevää kiinnittää huomiota. Energiakatselmuksissa löydettävien investointien takaisinmaksuaika on pääsääntöisesti alle kymmenen vuotta, ja useissa tapauksissa investointien vuosituotto on jopa yli kymmenen prosenttia. Motivan arvion mukaan kunta-alalla voitaisiin säästää lämmityksessä noin 15 prosenttia ja sähkönkulutuksessa vajaat 10 prosenttia. HINKU-kunnista löytyy lukuisia esimerkkikohteita, joissa energiakustannuksia ja päästöjä on leikattu puoleen tai jopa enemmänkin. HINKU-foorumi on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennykseen sitoutuneita kuntia, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita. Kestävän rakentamisen monitorointiin on kehitelty useita arviointityökaluja helpottamaan rakentamisesta aiheutuvan hiilijalanjäljen arviointia. K-EASY-hankkeen tuloksena suunniteltu MALTTI - matalahiilisen aluerakentamisen tukityökalu on koekäytössä. Sovelluksella pystyy simuloimaan alueen hiilijalanjälkeä jopa 50 vuoden aikavälillä. MALTTI-projekti käynnistyi keväällä 2012 ja päärahoittajana on toiminut EAKR. Maltti-sovelluksen avulla toivotaan pystyttävän vähentämään alueiden rakentamisen ja käytön aikaisia hiilijalanjälkipäästöjä ottamalla huomioon hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät jo suunnitteluvaiheessa. Kestävän rakentamisen osalta Suomessa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä rakentamisessa ja kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja palveluja. Tilastojen mukaan n. 40 % vuotuisista rakennuskuutioista valmistuu puurunkoisiin rakennuksiin. Yli puolet kaikista julkisivuneliömetreistä on puuta. Monikerroksisen puurakentamisen kehittäminen on ollut kuitenkin verrattain vähäistä, eikä Suomessa ole erikoistuttu puurakentamiseen eikä sen osaamista ole kehitetty siinä määrin kuin voitaisiin olettaa, vaikka asukkaiden kokemukset puurakentamisesta ovat yleensä olleet positiivisia. Arkkitehti- ja insinööritoimistoissa on puurakentamisen hallitsevia ammattilaisia. Puukerrostalorakentaminen ei arkkitehdin näkökulmasta edellytä erityisosaamista. Oleellista on tuntea puukerrostalon runkorakenteet, runkoon liittyvät tuoteosat ja teollisuuden tarjonta. Puurakentamiseen erikoistuneita insinööritoimistoja on kuitenkin vielä varsin vähän. Puisen toimistotalon suunnittelu edellyttää arvioiden mukaan tällä hetkellä puolitoistakertaista suunnittelutyöpanosta. Suuret rakennusurakoitsijatoimijat ovat keskittyneet betonielementtirakentamiseen. Perinteisesti myös rakennusalalla suunnittelusta ja rakennustoiminnasta päättävien koulutuksessa pääpaino on ollut betonissa. Suomessa rakennusurakoitsijakunta on jakautunut suuriin kansallisiin toimijoihin ja lukuisiin pieniin rakennusliikkeisiin. Suurten kansallisten kerrostalo-, toimistotalo- ja liikerakentamista hallitsevien rakentajien tuotannossa puun käyttö on minimaalista. 13 Teollisen puukerrostalorakentamisen käynnistämisen yhteydessä esille on noussut tarve tehostaa puurakentamisosaamista ja kehittää puurakentamiseen liittyviä suunnitteluprosesseja mm. puuelementtien suojaamisesta ja pintakäsiteltyjen rakennusosien käsittelystä. Puurakentamisen koulutusta on viime vuosina päivitetty, jotta kasvavaan kysyntään voitaisiin tulevaisuudessa vastata. Puun käyttöä rakentamisessa opetetaan pääosin osana rakentamisen opetusta. Se, miten paljon puun käyttöä rakennusmateriaalina opetuksessa painotetaan, vaihtelee edelleen oppilaitoksittain. Petri Heinon kansallisessa Puurakentamisen osaaminen ja osaajat kartoituksessa ehdotetaan puurakentamisen opetuksen edistämistä tarjoamalla opiskelijoille enemmän aihealueen harjoitustöitä, harjoittelupaikkoja, ekskursioita, diplomityöaiheita sekä tohtoriopiskelijarahoitusta. Muutokset vievät kuitenkin aikaa, eivätkä suuret muutokset esimerkiksi tuotannossa ole mahdollisia kovin nopeasti. Puurakentamisen yleistymiseen vaikuttavat osaamisen kehittämisen lisäksi tarvittava kalusto ja yleinen asenne puurakentamista kohtaan. Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke rakennuskannan energiatehokkuus Rakennuskannan energiatehokkuus -osion tavoitteena on ohjata julkista päätöksentekoa ja investointeja voimakkaammin olemassa olevien asuinalueiden sekä niiden rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ottamalla huomi- 13 Puurakentamisen osaaminen ja osaajat: kansallinen kartoitus

18 oon sekä asumiseen, liikkumiseen että palveluihin liittyvä energiankulutus. Tämänhetkinen tavoite on, että alueen kaupunkien oma rakennuskanta käyttää vuonna 2020 energiaa 25 % vähemmän kuin vertailuvuonna Vastaava tavoite tulisi laajentaa koskemaan koko alueen rakennuskantaa. Tässä teemassa koordinaatio organisoi tukitoiminnon energiatehokkuuden parantamiseksi. Se edistää vuoropuhelua hankintapuolen ja energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoajien välillä ja hankkeistaa toiminnan. Toimenpiteitä ovat: 1) kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten toimijoiden kokoaminen klinikkatyöhön energiatehokkuuden parantamiseksi, tarvittavien selvitysten koordinointi sekä keskeisten energiatehokkuussaneeraushankkeiden niputtaminen yhteisiksi kokonaisuuksiksi, 2) markkinavuoropuhelun mahdollistaminen energiatehokkuuden parantamiseksi, 3) uusien rahoitusmallien kehittäminen investointeihin ja 4) liiketoimintamallin ja sopimustekniikan kehittäminen, jotta saadaan energiasäästö mitattua ja laskutettua. Toiminnan avulla aikaansaadut investoinnit sekä käyttötoiminnot tuottavat liiketoiminnan merkittävän kasvupotentiaalin energiatehokkuuden toimialalla toimiville yrityksille. Osallistuvat kaupungit muokkaavat omien kiinteistöjensä SEAP-toimenpiteet kokonaisuuksiksi. Pilottikohteita ovat esim. PKS Myllypuro ja Metropolian kampusalueen kokonaiskehittäminen. Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke koskee asuinkerrostalojen ja rivitalojen uudistavaa korjausrakentamista. Vanhoissa rakennuksissa on toimivuuteen liittyviä puutteita heikon kunnon ja korkean energiakulutuksen lisäksi. Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden lisäksi monissa lähiöissä on hyödyntämätöntä perusrakentamisen kapasiteettia. Täydennysrakentamisen hyötyjen esitteleminen asukkaille ja taloyhtiöille on usein haastavaa. Lisärakentaminen ei ole tuttua, ja lisärakentamisenhankkeiden käynnistäminen taloyhtiöissä ei ole yleistä eikä sitä tunneta vielä kovin hyvin ullakkorakentamisen yleistymisestä huolimatta. Hankkeen toimenpiteet Kartoitetaan toimivia maakunnallisia taloteknisiä malleja, joilla pystytään vastaamaan lisärakentamiseen liittyvään vuorovaikutuksellisuuden ja yhteiskehittämisen haasteeseen. Maakunnittain valittavista kohteista tuodaan esiin ja perustellaan täydennysrakentamisen toteuttamisvaihtoehdot sekä se, miten vaihtoehdot toteutuessaan toisivat alueelle ja sen asukkaille eniten lisäarvoa. Toteuttamisvaihtoehtojen esittämiseen voidaan käyttää mm. 3D-malleja, joilla voidaan visualisoida verkossa ja erilaisissa tilaisuuksissa, miltä alue ja talo näyttävät eri paikoista katsottuina ja eri vuorokauden ja vuodenaikoina. Energiatehokkuuden kehittämisen toteutuminen vaatii kannattavuutta, jota edistää mm. täydennysrakentaminen. Energiatehokkuutta kohtaan tunnettu kiinnostus on kasvanut. Hankkeessa painotetaan kuitenkin energiatehokkuuden osalta sitä, että energiatehokkuudessa ei ole kyse ainoastaan pienemmästä energiakulutuksesta, vaan myös asumisen laatua ja arvokehitystä edistävästä asiasta. Tavoitteet Osion tavoitteena on tehostaa kaupunkialueiden kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että alueiden vetovoimaisuus ja energiatehokkuus lisääntyvät samanaikaisesti. Osiossa pyritään parantamaan alueiden viihtyisyyttä ja sosiaalista toimivuutta, luomaan pohjaa kiinteistöjen arvonnousulle ja paikallisen yritystoiminnan kasvulle. Kokonaisuutena rakennusten energiatehokkuuden parantamisella pienennetään asumisen kustannuksia, vähennetään tuontienergian tarvetta ja vahvistetaan samalla Suomen kauppatasetta. Osion keskeisiä toimenpiteitä ovat: 1. kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten toimijoiden kokoaminen yhteiseen klinikkatyöhön 2. päätöksentekijöiden tukeminen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä suunnitteluja kaavoitusratkaisuissa 3. markkinavuoropuhelu tehostaminen energiatehokkuuteen liittyvissä hankinnoissa 4. uusien referenssien ja pilottien luominen pkyrityksille 5. uusien liiketoiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen energiatehokkuusinvestointeihin 6. energiansäästön kokonaisvaltaisen mittauksen ja laskennan kehittäminen. 18

19 Osahankkeet I Hankinnat: Elinkaarikustannusperusteisten mallien käyttö julkisissa hankinnoissa Osahankkeen tavoitteena on luoda yhteistyössä alueen kaupunkien kanssa yhteinen toimintamalli, joka ohjaa kaupunkien kiinteistökehitystä elinkaarikustannusperusteisesti ja tukee alan huippuosaamisen hyödyntämistä siinä. Samalla luodaan edellytykset alueen yrityksille kehittää, demonstroida ja kaupallistaa omia kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyviä tuotteitaan ja palvelujaan. II Korjaus- ja täydennysrakentaminen: Lisäkerrokset ja muuntojoustavuus Osahankkeen tavoitteena on tukea olemassa olevien asuinalueiden korjaus- ja täydennysrakentamista kehittämällä uusia liiketoiminta- ja rahoitusmalleja. Tällöin keskeisessä roolissa ovat kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyvät kaavoitusratkaisut sekä asuinaluekohtaiset pysäköintipaikkavaatimukset. Kaupungeilla on hyvät edellytykset tukea esimerkiksi puisiin lisäkerroksiin perustuvaa täydennysrakentamista sekä olemassa olevien rakennusten energiatehokkuussaneerauksia omilla kaavoitukseen liittyvillä ratkaisuillaan. Lisä- ja täydennysrakentamisen rahoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi kaavamuutoksella toteutetun lisärakennusoikeuden myyntiä. Kaavamääräyksiin liittyvät muutokset antavat myös mahdollisuuden ratkaista pysäköintipaikkojen määrän aiheuttama konkreettinen pullonkaula, joka rajoittaa tehokkaasti esimerkiksi lisäkerrosten rakentamista. Osahankkeessa tavoitellaan myös kaupunkialueiden kansainvälistä yhteistyötä energiatehokkuusratkaisuissa suoraan kaupunkien (esim. Pietari) välisenä yhteistyönä sekä esimerkiksi Horizon ohjelman kautta. III Uudet asuinalueet: Uusien asuinalueiden sekä niiden energiaratkaisujen suunnittelussa tulee asettaa tähtäimeksi vuoden 2050 kaupunkirakenne. Tällöin esimerkiksi nollaja plusenergiarakentaminen sekä uusiutuvat alueelliset energialähteet ja energiaomavaraisuus nousevat merkittävään rooliin. Lähitulevaisuudessa toteutettavien kaavoitusratkaisujen tulee tukea tätä kehitystä. IV Kaupunkisuunnittelun uudet työkalut: Osahankkeessa tullaan hyödyntämään vahvasti uusimpia kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia, kuten 3D-mallinnusta sekä suunnitteluratkaisujen visualisointia. Tämä antaa hyvät edellytykset osallistaa alueen asukkaat, yrittäjät sekä julkisten ja yksityisten palveluiden tuottajat mukaan suunnittelutyöhön. Heille voidaan tarjota vuorovaikutteiset työkalut tutustua toteutettaviin ratkaisuihin ennakolta sekä mahdollisuudet myös kehittää suunnitelmia aktiivisesti yhdessä suunnittelijoiden ja tutkijoiden kanssa. Osahankkeen myötä voidaan myös toteuttaa alueellisia energian kokonaiskäyttöön liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon valaistuksen, liikkumisen sekä lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi myös asukkaiden käyttämien palvelujen vaikutus alueen kokonaisenergiankulutukseen. Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja I. Elinkaarimallin ottaminen huomioon kuntien julkisissa rakennusmateriaalihankinnoissa Hankekuvaus: Suomen hankintajärjestelmä on melko hajautettu. Myös kunnilla on omia yhteishankintamenettelyjään, ja usein hankinnat tapahtuvat kuntayhtymien tai muiden kuntien yhteisten organisaatioiden kautta. Julkinen sektori voi edistää kestävien innovatiivisten rakennusmateriaalien hankintoja erilaisilla kannustimilla, kuten verotuksella tai kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksella. Julkisen sektorin roolina nähdään usein toimiminen edelläkävijänä uusien kestävien hankintatoimintamallien kehittämisessä. Valtioneuvosto edellyttää, että kaikissa valtion julkisissa hankinnoissa tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka edistää energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntää uusia cleantech-ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Valtion hankintayksiköt ottavat energia- ja ympäristönäkökulman huomioon viimeistään vuonna II. Korjausrakentaminen/lisärakentaminen, uudet lisäkerrokset puusta, muunneltavuuden ottaminen huomioon korjausrakentamisessa Hankekuvaus: Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä Suomessa. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen 19

20 laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa puurakentamisen osuus kasvaa lähivuosina nopeasti ja puun käytön mahdollisuudet lisääntyvät. Puurakentamisessa pullonkaulaksi ovat osoittautumassa puukerrostalosuunnittelijoiden osaaminen sekä puurakentamiseen soveltuvien työkalujen puute. Nykyiset 3D-mallinnusohjelmat eivät ole puulle kovinkaan sopivia. Puurakentamiseen ei ole vielä syntynyt betoniteollisuuden kaltaista yhtenäistä avointa kaikkien käytettävissä olevaa BES-järjestelmää. Jos Suomessa halutaan saavuttaa EU:n asettamat rakentamisen päästötavoitteet, on päästävä kiinni korjausrakentamiseen luvuilla tehdyt talot ovat tulossa päivitysvaiheeseen tai kokonaan tiensä päähän. Korjausrakentaminen tulee pian suuremmaksi markkinaksi kuin uudisrakentaminen, ellei laajoja aluekokonaisuuksia päätetä rakentaa kokonaan uudelleen. Suomen ensimmäinen puupohjaisista tilaelementeistä rakennettu 6-kerroksinen talo on harjakorkeudessaan Seinäjoella ja 8-kerroksiset talot rakentuvat vastaavalla konseptilla ensi vuonna Helsingin Jätkäsaareen. Puuelementtien kysyntä on tällä hetkellä kasvussa ja suunta näyttää edelleen ylöspäin. Puurakentamista on mahdollista edistää esimerkiksi tarkistamalla rakennusmääräyksiä ja standardeja. III. Uudet asuinalueet ekokaupungeiksi/ ekokyliksi Hankekuvaus: Uusien asuinalueiden suunnittelu, joissa arvostetaan ympäristöä, sosiaalista tasa-arvoisuutta sekä osallistavuutta. Useita kaupunkikehityksen malleja on kokeiltu ja kokeillaan useissa Euroopan maissa yksittäisissä kaupungeissa tai kaupunkien välisissä projekteissa. Esimerkkinä on Porvoon Skaftkärrpilottihanke. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään asukkaan asuinalue. Alueelle kehitettiin energiakaava, jossa energiatehokkuus otettiin mukaan kaavoitusprosessiin. Skaftkärrin alueen suunnittelu- ja innovaatiotyö tehtiin laajassa yhteistyössä viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, rakennuttajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Hankkeeseen oli sisällytetty Living lab osa, jolla luotiin puitteet vuorovaikutukselle, kehitystyölle ja sähkön kulutuksen vähentämiselle älykkäällä ja helppokäyttöisellä ohjausjärjestelmällä. 20

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen Kestävää kasvua ja työtä ohjelma 2014 2020 Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Jussi Lehtinen EAKR rahoituksen jakautuminen ohjelmakaudella 2014 2020, Kymenlaakso Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen n. 28

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin?

Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Miten valtio vauhdittaa investointeja puhtaisiin ratkaisuihin? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus PARIISIN ILMASTOKOKOUS JA PUHTAAT RATKAISUT SUOMELLE 25.11.2015, Pikkuparlamentin auditorio Puhdas ratkaisu

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

EAKR rahaston tilannekatsaus

EAKR rahaston tilannekatsaus EAKR rahaston tilannekatsaus Riitta Kallström 7.10.2016 Hankehaku 2014 Etelä-Suomen yhteiset teemat: 1. Pohjoinen kasvuvyöhyke innovaatioalustana 2. Biotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet Maakunnalliset

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä

EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta. Pääviestit tiivistettynä EK:n näkemyksiä Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta Pääviestit tiivistettynä Sisältö Edessä olevat päätökset Suomessa ja EU:ssa Suomen rooli ilmasto-ongelman ratkaisijana Energiapäätösten merkitys Suomelle

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot