CLEANTECH avain. Yhteistoiminta-alueen CLEANTECH raportti PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A210 * 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CLEANTECH avain. Yhteistoiminta-alueen CLEANTECH raportti PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A210 * 2014"

Transkriptio

1 CLEANTECH avain Yhteistoiminta-alueen CLEANTECH raportti 1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A210 * 2014

2 Sisällysluettelo 1. Tausta ja tarkoitus 3 Etelä-suomen yhteistoiminta-alue: uusimaa, kanta-häme ja päijät-häme 3 Yhteistoiminta-alueen liiketoimintaohjelman tarkoitus 4 2. Cleantech-kasvuyritykset ja verkostot 6 INKA-ohjelma ja kasvusopimukset 8 Tavoitteita ja toimenpiteitä 8 3. Cleantech-koulutuksen ja -osaamisen kehittäminen 10 Yhteistoiminta-alueen mahdollisia yhteisiä hanketeemoja Kestävä rakentaminen 13 Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke rakennuskannan energiatehokkuus 17 Hankkeen toimenpiteet 18 Tavoitteet 18 Osahankkeet 19 Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja Materiaalitehokkuuden edistäminen 21 Yhteistoiminta-alueen mahdollisia hanketeemoja Biojalostuksesta lisäarvoa 24 Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke biojalostuksesta lisäarvoa 30 Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä 32 Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke julkiset hankinnat ja investoinnit kasvun tekijöinä 35 Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja Rahoitusmahdollisuudet 37 Horisontti ohjelma 37 COSME-ohjelma 38 EUROSTARS 38 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma ja toimintalinjat 39 Toimintalinjat ja niiden erityistavoitteet 39 ERASMUS+-ohjelma 40 Maaseutuohjelma LIFE+-ohjelma 40 Luova Eurooppa -ohjelma 41 Kansalaisten Eurooppa -ohjelma 41 Suomalaiset julkiset ja yksityiset rahoitusorganisaatiot Yhteenveto ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi Cleantech-ohjelmia ja hankkeita Lähteet 49

3 1. Tausta ja tarkoitus Kanta-Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa muodostavat laajan cleantech-kehitysalueen, jossa sijaitsee huomattava osa koko maan cleantech-osaamisesta, -teollisuudesta ja -kasvumahdollisuuksista. Cleantech-liiketoimintaohjelman toteuttamisesta päätettiin kolmen maakunnan Siivet ja juuret tulevaisuustarkastelun tuloksena alkuvuodesta Kyseessä on yksi viidestä maakuntien yhteistoiminta-alueiden ohjelmasta, joiden osalta yhteistyötä on koordinoitu vuoden 2013 aikana. Yhteistoiminta-alueen cleantech-liiketoimintaohjelman laadinta on Päijät-Hämeen liiton vetovastuulla, osittain koska cleantech-oske-verkoston koordinoinnista on vastannut Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy. Cleantech-liiketoimintaohjelmaa on laadittu samanaikaisesti maakuntaohjelmien kanssa, ja ohjelman toimenpiteitä sisällytetään kunkin maakunnan maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien toimenpiteiksi. Cleantech-yhteistoiminta-alueen (YTA) liiketoimintaohjelma painottaa alueen osaamisen kehittämistä, mittaamismenetelmien parantamista, edelläkävijämarkkinoiden avauksia, resurssitehokkuuden syventämistä, uusiutuvan energian kasvavaa hyödyntämistä ja älykkäiden kaupunkiekosysteemien kehittämistä. Ekotehokkaita edelläkävijäratkaisuja löytyy esimerkiksi uudenlaisista kierrätystekniikoista ja jätteiden sivuvirtojen hyödyntämisestä. Edelläkävijämarkkinoilla pyritään nopeuttamaan innovaatioiden kaupallistamista luomalla yrityksille edellytykset tuoda markkinoille uusia palvelukokonaisuuksia ja teknologisia ratkaisuja. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue: Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme Osaamiskeskusohjelma (OSKE) oli valtioneuvoston määräaikainen erityisohjelma, jonka toiminta-ajatuksena oli korkeatasoisen osaamisen hyödyntäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Ohjelmalla suunnattiin paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Tavoitteena oli parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen osaamiseen keskittyvän yritystoiminnan sekä tutkimustoiminnan vuorovaikutusta siten, että se johtaa yritystoiminnan kasvuun. Osaamiskeskusohjelman yhtenä tehtävänä oli tukea ympäristöteknologiaklusterin kehittymistä dynaamiseksi ja vahvaksi uudistuvan liiketoiminnan klusteriksi. Kansallista osaamiskeskusohjelmaa toteutti 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta. Ympäristöteknologian osaamisklusterit muodostivat alueellisia klustereita ja niitä koordinoivia osaamiskeskuksia: Kuopion seudun osaamiskeskus, Kuopio Innovation Lahden seudun osaamiskeskus, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Oulun seudun osaamiskeskus, Business Oulu Uudenmaan osaamiskeskus, Culminatum Innovation / Green Net Finland ry Nykyisellä ohjelmakaudella ( ) otettiin käyttöön klusteriperustainen toimintamalli, joka kokoaa eri puolille Suomea hajaantunutta osaamista ja osaajia. Suomen Cleantech Cluster kattaa noin 60 prosenttia Suomen cleantech-yritysten ja 80 prosenttia alan tutkimuksesta. Klusteri sisältää yli 400 yritystä Suomen johtavien yliopistojen ja tutkimuskeskusten lisäksi. Klusteriyhteistyö on jo tuottanut monia innovatiivisia ratkaisuja, jotka liittyvät energian, veden ja ilman laatua parantaviin yrityslähtöisiin kehittämishankkeisiin. Klusterin toiminnan tuloksena on luotu yli 500 uutta työpaikkaa Suomen cleantechsektorille. Klusteri koordinoi myös kattavia suomalaisia tutkimushankkeita teknologian aloilla, joilla Suomessa on huippuluokan cleantech-osaa- 3

4 mista ja mahdollisuudet menestyä kansainvälisesti. Klusterin vaikutuksesta cleantech-yrityksien kansainvälistymistä edistettiin Suomen lähialueilla, EU-kumppanien kanssa, Venäjällä, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Intiassa. OSKE-ohjelman kautta alan yritys- ja järjestökentän toimijat ovat alkaneet löytää toisiaan ja yhteistyön arvioidaan tiivistyneen. Kuopion seutu on keskittynyt ilmastonmuutokseen, ilmanlaatuun ja terveyteen sekä ympäristöinformatiikkaan. Lahden seutu kehittää cleantech-koordinaatiota, pääomasijoitustoiminnan kehittämisen malleja ja kansainvälistymisen ohjelmia. Oulun seudun kansalliset hankkeet liittyvät katalyyttiseen ilmanpuhdistukseen ja veden puhdistukseen. Helsingin seudun toimenpiteet ovat liittyneet ympäristön tilan seurantaan ja energiatehokkuuteen ja puhtaan energian tuotantoon kaupunkiympäristössä. Energiatehokkuus kaupunkiympäristössä tarkoittaa järkevää energiankäyttöä mm. rakennuksissa ja liikenteessä. Energiankäytön optimointiin käytetään materiaali- ja laitetekniikoiden lisäksi ympäristömonitorointidataa. Suomalais-venäläinen vesialan osaamiskeskus International Advanced Water Technologies Centre IAWTC, pietarilainen Vodokanalyhtiö ja Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy (nykyisin LADEC) perustivat vesialan osaamiskeskuksen Pietariin vuoden 2010 lopussa. Lahden ympäristön OSKE rahoitti keskuksen koulutussuunnitelman tekemisen ja kartoitti suomalaiset vesialan toimijat. Yhteisenä tavoitteena on saada aikaan pysyvä vesialan osaamiskeskus, jolla varmistetaan pitkäaikainen kehitys Itämeren alueella. Vuoden 2011 aikana koulutuksiin osallistui yli henkilöä; mm. Luoteis-Venäjän vesilaitosten johtoa, asiantuntijoita, laboratorioiden henkilökuntaa. Koulutuskeskus toimii venäläisten, suomalaisten ja muiden pohjoisen ulottuvuuden alueiden vesiasiantuntijoiden kohtauspaikkana. Koulutuksessa jaetaan parhaita käytäntöjä, painotetaan investointeja puhtaan veden saannin varmistamiseksi sekä esitellään vesisektorin teknologioita. Hanketta on kehitetty eteenpäin Etelä-Suomen EAKR-rahoituksen turvin vuosina ja hanke tukee suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymistä ja kasvua. Mahdollisuuksia Cleantech-hankkeille on paljon: Julkiset investoinnit paremmin alan referensseiksi Uudet toimintamallit yhteistyöhön kaupunkien, veturi- ja pk-yritysten välillä Elinkaarikustannusperusteiset päätöksentekojärjestelmät Tuettava kansainvälisten arvoketjujen syntymistä mm. Pohjoismaissa Uusimaa ja Etelä-Suomi yhteistyöhön voimakkaaksi ja kohti Pietarin markkinoita Itämerihankkeet vesialan kehittämiseen Teollisuuden energiatehokkuusosaaminen myös julkisen sektorin käyttöön Kiinan markkinoille entistä fokusoidummalla strategialla Kansallisesti hyödynnettävä paremmin pääkaupunkiseudun investointipotentiaalia Varmistettava Etelä-Suomen cleantech-alan klusterityön jatkuvuus 1 Yhteistoiminta-alueen liiketoimintaohjelman tarkoitus Yhteistoiminta-alueen cleantech-raportin yleistavoitteena on parantaa cleantech-alan liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää perinteisen liiketoiminnan uudistamista yhteistoiminta-alueella kolmen eri sektorin toimenpiteillä. Määrällisenä tavoitteena on lisätä alan verkoston pk-yritysten liikevaihtoa sekä kasvattaa työllisten määrää ja luoda uusi kasvuyrityksiä. Kotimaisena tavoitteena on kasvattaa suomalaisten cleantech-referenssien määrää, sillä kansainvälisillä markkinoilla läpilyönti edellyttää usein vahvoja kotimarkkinareferenssejä. Cleantech-raportin keskeisenä tavoitteena on lisäksi tunnistaa cleantechiin ja ympäristöteknologiaan liittyviä toimenpiteitä ja suunnitelmia, joita ollaan edistämässä, ja esittää toimijoille väyliä päästä mukaan suunniteltuihin toimenpiteisiin ja hankesuunnitelmiin. Hankkeen pohjana ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) cleantechin strateginen ohjelma (CSO) sekä maakuntaliittojen maakuntasuunnitelmatyö. Yhteistoiminta-alueen Siivet ja Juuret -tulevaisuustarkastelutyön tuloksena kolme maakuntaa päätti vuodenvaihteessa yhteisistä johtoteemoista ja tulevaisuu- 1 Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry, Cleantech-työseminaari, Lahti 4

5 teen suuntautuvista yhteisistä ohjelmista. Kanta- Häme, Uusimaa ja Päijät-Häme päättivät valita yhteisiksi johtoteemoiksi kestävän arjen ja kansainvälisen kilpailukyvyn. Cleantech sisältää perinteisen ympäristöliiketoiminnan osa-alueiden lisäksi muita osa-alueita, kuten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian. Cleantechia löytyy myös metsäteollisuudesta sekä rakennus- ja metalliteollisuudesta. Lyhyesti cleantech kattaa siis ilmaan, veteen ja maahan kohdistuvien päästöjen hallinnan puhtaammat teknologiat ja tuotteet kestävän tuotannon luonnonvarojen säästön. Cleantech sisältää paljon yhteisiä tekijöiltä muilta liiketoiminnan osa-alueilta, joten sen mittaaminen ja vertailu on usein työlästä. Cleantechalan kokoa ja kasvua on seurattu mm. käyttämällä apuna Tilastokeskuksen tekemää ympäristöliiketoimintaa pää- ja sivutoimisesti harjoittavien yritysten seurantaa ja täydentämällä tätä Cleantech Finlandin tuottamalla cleantech-alaa kuvaavilla indikaattoritiedoilla. Tilastokeskuksen ja Cleantech Finlandin tilastotiedot eroavat mm. vuoden 2010 osalta seuraavasti: Tilastokeskus esittää ympäristöliiketoiminnan yhteenlasketun liikevaihdon olleen 4,6 miljardia euroa. Cleantech Finlandin laajempi määritelmä antaa vuoden 2010 liikevaihdoksi noin 18 miljardia euroa. Tämän vuoksi mm. Cleantechin strategisen ohjelman indikaattorit loppuraportti suosittelee molempien tietojen ottamista huomioon. Ympäristöliiketoiminnan tilastointia arvioidaan uudelleen koko Euroopassa. Tilastokeskuksen ja Cleantech Finlandin tilastotietoja yhdistämällä cleantechistä voidaan saada varsin kattava kuva. Näiden lisäksi tai näiden kanssa rinnakkain voidaan käyttää Global Cleantech Index selvitystä, joka arvioi 18 maan cleantech-toimintaa 15 erillistä indikaattoria käyttäen. Ernst & Young julkaisee lisäksi Country Attractiveness -tutkimusta, joka mittaa maiden houkuttelevuutta sijoituskohteena uusiutuvien energiamuotojen osalta. Yalen yliopiston laatima Environmental performance Index mittaa 132 maan ympäristöasioiden tilaa. 2 Cleantechin tilastoinnin haasteista ja käytettävistä indikaattoreista antaa hyvän kuvan Gaia Consulting Oy:n Cleantechin strategisen ohjelman indikaattorit loppuraportti Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueella keskitytään lähivuosina muun muassa cleantech-klusterin ja Venäjälle suuntautuvan liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Maakuntahallitukset (Kanta- Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa) kokoontuivat Hämeenlinnassa, jossa cleantech-yhteishankeaihiot esiteltiin. Cleantech-esitys perustui kolmeen hankeaihioon, joista on järjestetty alustavia keskustelutilaisuuksia Helsingissä, Forssassa sekä Lahdessa ja joille on jo olemassa hankeintressejä. Hanketeemat on esitelty myös työ- ja elinkeinoministeriön strategiselle johtajalle Mari Pantsar-Kalliolle. Keskusteluiden jälkeen työ- ja elinkeinoministeriölle lähetettiin YTAalueen cleantech-hankeaihioihin perustuva tukihakemus. Tukihakemuksella haettiin valtion 70 %:n rahoitusosuutta yhteisen koordinaation osalta. Koordinaation rahoitusta haetaan kaudelle yhteensä euroa, joka jakautuu euron osuuksiin kullekin osahankkeelle. Hankeaihiot ovat YTA-alueen yhteisiä teemoja, joiden kautta on pyritty löytämään yhteisiä tekijöitä ja yhteistyölle uusia avauksia. Osahankkeiksi valikoitui YTA-alueen cleantech-vahvuuksien kautta kolme teemaa: Rakennuskannan energiatehokkuus Biojalostuksesta lisäarvoa Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvuntekijöinä Tässä raportissa esitellään kolme YTA-alueen yhteistä hanketeemaa, Rakennuskannan energiatehokkuus, Biojalostuksesta lisäarvoa sekä Julkiset hankinnat ja investoinnit kasvuntekijöinä. Näiden lisäksi raportissa esitellään muita hankeaihioita, joiden ympärille YTA-alueen cleantech-yhteistyötä voidaan suunnitella edelleen. 2 Cleantechin strategisen ohjelman indikaattorit loppuraportti

6 2. Cleantech-kasvuyritykset ja verkostot Suomessa cleantech-toimiala kattaa noin yritystä ja työllistää noin henkeä. Alan liikevaihto oli vuonna 2012 Suomessa 24,6 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen 2011 verrattuna kasvua kertyi 15 %. Vuodelle 2013 Cleantech Finland ennustaa cleantech-alan liikevaihdon kasvavan 25,6 miljardiin euroon. Suomalaiset yritykset ovat vahvoja erityisesti energiatehokkuutta, uusiutuvia energiaratkaisuja sekä puhtaita prosesseja koskevissa ratkaisuissa. Suomen cleantech-alan liikevaihdosta 10 suurinta cleantech-alan yritystä muodostaa noin 80 % koko alan liikevaihdosta. 3 Energiatehokkuutta koskevat ratkaisut (tuotanto, siirto, jakelu) muodostavat noin 36 % koko cleantech-alan liikevaihdosta. Valtaosa Suomen cleantech-alan liikevaihdosta tulee viennistä, vaikka suurin osa (87 %) vihreitä tuotteita ja palveluita myyvistä yrityksistä toimii ainoastaan kotimaan markkinoilla. 4 Vuonna 2012 tärkeimpiä vientikohteita olivat Saksa, Kiina ja Ruotsi. Cleantech Finland arvioi, että lähitulevaisuudessa Kiinan, Venäjän ja Brasilian osuudet vientikohteina tulevat nousemaan. Kasvukohteina tulevat lisäksi nousemaan mm. Intia, Yhdysvallat sekä Iso-Britannia. 5 Suomen talouden kehittymisen keskeinen haaste on nopeasti kasvavien yritysten vähäinen määrä ja niiden hidas siirtyminen kansainvälisille markkinoille. Suomessa on alkavia yrityksiä varsin paljon, mutta yritysten kasvu ja kansainvälisille markkinoille eteneminen on osoittautunut vaikeaksi. Cleantech-alan pullonkaulaksi on osoittautumassa uusien ideoiden ja innovaatioiden muuttaminen kannattavaksi liiketoiminnaksi. Uusia ja parempia cleantech-ratkaisuja ja palveluita kehitetään jatkuvasti, mutta näiden kehitystulosten siirtäminen käytäntöön vaatii lisää panostusta innovatiivisten markkinoiden luomiseen ja kehittämiseen. Cleantech-ala vaatii jatkuvaa kattavaa yhteistyötä ja kansainvälistä, yritysten strategista ennakointia laajempaa ennakointiosaamista. Laajemmassa ennakoinnissa merkittävä rooli on ympäristöministeriöllä, Finprolla sekä sektoritutkimuslaitoksilla. Ennakointiselvitysten pääpainon tulisi olla cleantech-pk-yrityksissä, jotka ovat voimakkaasti viennistä riippuvaisia ja joiden menestyksen ratkaisee se, miten hyvin globaalissa liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia pystytään ennakoimaan. Tärkeiksi tulevaisuuden muutostekijöiksi cleantech-yritykset kokevat mm. EU:n energia- ja ilmastopaketin vaikutukset, uudet ilmanpäästöjen rajoittamiseen liittyvät EU-direktiivit, Kiinan ja USA:n ympäristölainsäädännön kehittymisen lähitulevaisuudessa, kiinteistöjen energia ja ympäristötehokkuuteen liittyvien standardien ja lainsäädännön muutokset EU:ssa, markkinoiden kehitysnäkymät EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa sekä yritysten toimialaa koskevat uudet standardit ja teknologiat sekä investoinnit EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa. 10 suurinta cleantechalan yritystä ovat: Wärtsilä, Metso, Neste Oil, Outotec, Kemira, YIT, ABB, Kuusakoski, Outokumpu ja Cargotec Strategisen cleantech-ohjelman tavoitteena on luoda vähintään uutta puhtaan teknologian työpaikkaa ja yli kaksinkertaistaa suomalaisten cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nykyisestä 20 miljardista 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. Cleantechin strategista ohjelmaa toteutetaan viiden strategisen avainteeman kautta. Ohjelman strategisia avainteemoja ovat: Strateginen vaikuttaminen Kestävä kaivannaistoiminta Puhdas energia Cleantechin rahoitus Kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Team Finland toimintamalli tuo yhteen eri alojen keskeiset toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyön tavoitteena on luoda selkeä, joustava ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa Team Finland -toimintakenttään kuuluvia hankkeita toteutetaan yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Tavoitteena on mm. parantaa valtion organisaatioiden 3 Cleantech industry in Finland esitys. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller. Toukokuu Pk-yritysten resurssitehokkuutta ja vihreitä markkinoita koskeva Flash Eurobarometri -tutkimus Cleantech industry in Finland esitys. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, toukokuu

7 palvelukonseptia yritysten suuntaan sekä ulkomailla että kotimaassa. Cleantech-yritysten palvelun kehittäminen on ratkaisevaa viennin kehittämiseksi erityisesti EU:n ulkopuolisiin maihin. Cleantechin strateginen ohjelma toimii aktiivisesti viennin lisäämiseksi erityisesti maailman suurimmille cleantech-markkinoille Kiinaan. Keskeistä on myös Team Finland mallin kehittäminen mm. Venäjällä, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Cleantechin strateginen ohjelma pyrkii lisäämään yhteistyötä Suomessa toimivien cleantech-toimijoiden, kuten Cleantech Finlandin ja cleantech-klusterin kesken. Lahden Seudun kehitys Oy organisoi vuosittain cleantech-yrityksille ja alan kansainvälisille pääomasijoittajille Cleantech Venture Day tapahtuman. Perinteisesti Lahdessa järjestettyyn pääomasijoittajien ja yritysten yhteiseen cleantechsijoittajatapahtumaan on osallistunut keskimäärin 60 kansainvälistä sijoittajatahoa ja satakunta rahoitusta etsivää yritystä. Ympäristö ja siihen liittyvän liiketoiminnan kehittäminen ovat Lahden kaupungin elinkeinostrategian tärkeimpiä painopistealueita. Lahden kaupungin Green City hanke on EAKR-rahoitteinen kehitysohjelma, jonka tavoitteena on edistää ekologisesti kestävän kehityksen päämäärien saamista kaupungin toiminnan ytimeen. Helsingin kaupungin kestävän kehityksen toimintaohjelma on kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä ohjelma. Siinä esitetään kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet sekä keskeiset toimenpiteet, joilla kaupunki pyrkii kohti kestäviä toimintatapoja. Ohjelma sisältää ympäristöasioiden ja ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tavoitteita. Helsingin ensimmäinen kestävän kehityksen yleisindikaattorien kokoelma valmistui vuonna Indikaattoreita on tämän jälkeen täydennetty mm. vuonna

8 INKA-ohjelma ja kasvusopimukset Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä seitsemästä kaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Nämä ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Nyt valitut kaupunkiseudut tuottavat 2/3 maamme bruttokansantuotteesta. Kasvusopimusmenettelyn piiriin haki myös muita kaupunkeja sekä kaupunkiverkostoja. Hallitus päätti myös, että se tukee näitä hakijoita erilaisin toimenpitein. INKA-ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelmaan valittiin viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Vetovastuukaupunkien lisäksi teemoihin valittiin kumppaneiksi seitsemän muuta kaupunkiseutua (vastuukaupunki ensimmäisenä, kumppanit seuraavina): Biotalous: Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki Kestävät energiaratkaisut: Vaasa, Lappeenranta ja Pori Tulevaisuuden terveys: Oulu, Kuopio, pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus verkosto: Tampere, Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku Kyberturvallisuus: Jyväskylä Älykäs kaupunki kokonaisuuden tarkoituksena on luoda uusia markkinoita, joilla menestytään innovaatiokilpailussa. Osa-alueita ovat esim. älykäs liikkuminen, älykäs kaupunkirakenne sekä älykäs rakentaminen ja asuminen. Tämä tarkoittaa mm. tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä kaikessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Uudistuvan teollisuuden tarkoituksena on nostaa valmistavan teollisuuden kilpailukykyä ja vastata meneillään olevan rakennemuutoksen haasteisiin uudistumisella ja yhteistyöllä. INKA-ohjelmien valtion rahoitus on vuosittain yhteensä 10 milj. euroa ja kaupunkiseutujen osuus vastaavasti 10 milj. euroa. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna Tavoitteita ja toimenpiteitä I. Liiketoiminnan kasvupilotit eli kotimarkkinoiden cleantech-preferenssien kasvattaminen Hankekuvaus: Pk-yritysten potentiaalin kaupallistaminen on edelleen cleantech-alalla suuri haaste. Usein kasvu ja kansainvälisille markkinoille murtautuminen riippuvat menestyksestä kotimarkkinoilla. Ympäristötietoisuuden kasvattamiseen suunnattuja odotuksia kohdistetaan yrittäjiin, poliittisiin päättäjiin, koulutusjärjestelmään sekä julkiseen sektoriin. Cleantechtuotteiden ja palveluiden etuja pyritään selventämään kilpailutusprosessia silmällä pitäen. Hankkeessa voidaan harkita myös kuluttajille suunnattua Etelä- Suomen yhteistoiminta-alueen yhteistä cleantechmenestystarinakampanjaa. Kampanjalla ja asennemuokkauksella vaikutetaan kuluttajien hankintoihin ja tulevien kuluttajien asenteisiin. II. Venäjän markkinoille suuntautuva aktiivinen toiminta Hankekuvaus: Ympäristöliiketoiminta on Etelä-Suomessa erittäin voimakkaasti kasvava ala. Venäjän markkinoilla cleantech-liiketoiminnalle on potentiaalia mm. kiristyvän ympäristölainsäädännön seurauksena, minkä vuoksi kysyntä energiaa säästäville ja mm. jätevesien puhdistukseen liittyville ratkaisuille kasvaa. Culminatun Innovation Oy:n hallinnoiman EAKR-rahoitteisen ESYLEP-hankkeen päättyessä on tärkeää jatkaa hyvin käynnistynyttä vienninedistämistyötä tällä alalla. Hankkeen tavoitteena on vauhdittaa eri Venäjä-hankkeiden keskinäistä yhteistyötä sekä verkottaa cleantech-alan toimijoita, niin että pienet ja suuret toimijat pääsevät solmimaan toisiaan hyödyttäviä yhteistyösuhteita. Hankkeen keskiössä ovat yritysten keskinäisen yhteistyön edistäminen ja yritysryhmien muodostaminen. Tavoitteena on löytää käytännöllisiä malleja, ratkaisuja sekä kädestä pitäen ohjausta Venäjän muista toimialoista poikkeavien haastei- 8

9 den edessä. Hankkeen tuloksena organisoidaan biotekniikan ja jätteenkierrätystoimialan match making tapaamisten sarja yhdessä alan yritysten kanssa. Hanke edistää Suomen ja Venäjän cleantech-toimijoiden välistä vuoropuhelua ja kasvattaa suomalaisten yritysten läsnäoloa Venäjän kasvavilla ympäristöteknologian markkinoilla. Suomalaisten cleantech-alan yritysten profiilin nostoa jatketaan tuomalla esiin venäläisille cleantech-alan suomalaisia menestystarinoita ja innovaatioita. Venäjällä cleantech-toimialan kasvumahdollisuudet ovat suuret yritysten kohtaamista käytännöntason vaikeuksista huolimatta. Jätehuoltomarkkinoilla kysyntää on mm. teknologioiden lisäksi erityisesti jätehuollon kokonaisratkaisuille, jotka mahdollistaisivat alueellisen jätehuollon uudistamisen. ESYLEP-hankkeen aikana on tullut esiin, että Venäjällä ekotietoisuus kasvaa alhaalta ylös. Venäjän tavoitteena on saavuttaa 46 %:n kierrätystaso vuoteen 2025 mennessä. Suurissa kaupungeissa kierrätys ja jätteiden hallinta on vielä varsin vaatimattomalla tasolla, eräänä syynä tähän on koulutetun työvoiman puute. 6 6 Esylep-hankkeen loppuseminaari , Finlandia-talo, Helsinki ja ESYLEP-hankkeen raportti Suuntana Venäjä 9

10 3. Cleantech-koulutuksen ja -osaamisen kehittäminen Puhtaiden teknologioiden ja ympäristöasioiden näkökulma on entistä paremmin alettu ottaa huomioon yliopistojen koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulujen eri opintokokonaisuuksissa ympäristöala on laajasti mukana. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille on myös laadittu kattavia ympäristöalan yhteistyömuotoja. Hämeen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelmassa on mm. kolme pääainevaihtoehtoa: ympäristöteknologia, vesitekniikka ja ympäristöjohtaminen. Samoin ympäristöalan linkittyminen kansainvälistymiseen on otettu huomioon eri oppilaitosten koulutusohjelmissa. Cleantech-toimialan kehittymisen kannalta nähdään kuitenkin usein, että opetuksessa eivät ole riittävän vahvasti mukana liiketoiminnan tai teollisuuden kehittämisen erityispiirteet tai ympäristöalan yrittäjyysvalmennus. Uuden liiketoiminnan suunnittelua pidetään myös usein yhtä tärkeänä kuin elinkeinoelämän toiminnan edistämistä. Elinkeinoelämän mielestä korkeakoulut voisivat aktivoida uutta liiketoimintaa keskittymällä innovaatioihin, spinoffeihin sekä erilaisiin startup-toimintamalleihin. Korkeakoulujen ja julkisten toimijoiden puolelta on useaan otteeseen tuotu esiin ajatus yhteiskehittelytoimintamallien soveltamisesta sekä erilaisten teknologiatiimien perustamisesta. Ympäristöalan ja ympäristöteknologian opetusta on ehdotettu kehitettäväksi esimerkiksi yhteistyössä kauppakorkeakoulujen kanssa. Se mahdollistaisi mm. markkinointiosaamisen kehittämisen ympäristöalalla. Aalto-yliopiston Aalto PRO:n täydennyskoulutus on järjestänyt vuoden 2013 aikana ympäristöyritysten kansainvälistymiskoulutuksia, joissa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus soveltaa kurssilla hankkimaansa osaamista ympäristöalan yhteistyöyrityksessä. Pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan kehittämisessä ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli käytännönlähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta. Korkeakoulujen roolia Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn edistämisessä selvittäneiden kyselyjen perusteella korkeakoulut näkevät tavoitteenaan lisätä Suomen kansainvälistä kilpailukykyä kehittämällä alueen elinkeino- ja innovaatioympäristöä. Aikuis- ja täydennyskoulutukset sekä korkeakoulujen suunnittelemat uudet toimintamallit puolestaan edistävät työllistymistä alueella. Elinkeinoympäristöön ja yritysten innovaatiotoimintaan kohdistettuja vaikutuksia voidaan edistää madaltamalla yritysten yhteydenottokynnystä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Yritysten toiminnan kehittäminen yhteistyössä korkeakoulujen kanssa mahdollistaa osaltaan yritysten kasvun sekä kansainvälistymisen. Useat korkeakoulut ovat tuoneet esiin vaikutuksen alueen kärkialaan tai osaamisalaan. Usein nämä alat on valittu myös korkeakoulujen painopistealueiksi. Uusien yhteistyö- ja toimintamallien kehittäminen mm. tekniikan alan koulutukseen edellyttää yhteistyötä yrityselämän ja muiden toimijoiden kanssa. Myös oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä tulee kehittää. HAMK on esimerkiksi tiivistänyt yhteistyötään biotalouden alalla Helsingin yliopiston kanssa. Yhteistyöllä pyritään kehittämään oppimisen edellytyksiä mm. yhteisten opintojaksojen avulla. Korkeakoulut tekevät keskinäisen yhteistyön lisäksi yhteistyötä tutkimuslaitosten, elinkeinoelämän sekä julkisten palvelujen yhteisissä liittoutumisissa. Aluevaikuttavuus on yksi keskeisimmistä syistä verkostojen perustamiseen ja niiden rahoittamiseen. Kumppanuuksia hyödynnetään erityisesti innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa sekä kehitystoiminnassa. Useissa korkeakouluissa on käynnissä kumppanuuksia edistäviä kehittämishankkeita, joiden avulla yhteistoimintaa sidosryhmien ja kumppaneiden kanssa pyritään saamaan entistä säännöllisemmäksi ja järjestelmällisemmäksi. Yrittäjyys on mukana korkeakoulujen toiminnassa oppiaineena, tutkimuskohteena, tarjottavien palvelujen kohteena, verkostotoimintojen teemana sekä kasvavassa määrin korkeakoulujen omien toimintojen määritelmänä ja lopputuloksena. Korkeakoulujen arviointineuvoston Korkeakoulut yhteiskunnan vaikuttajina loppuraportissa todetaan, että vaikka yrittäjyyden ympärille on rakennettu näkyviä järjestelmiä ja organisaatioita, korkeakoulujen omien toimintojen yrittäjyys tai yrittäjyyden tukeminen ei ole vieläkään tavoittanut potentiaalista maksimiaan. Yrittäjämäistä toimintatapaa ei osata yhdistää korkeakoulujen arkitoimintaan ja se nähdään yksilön erillisenä toimintana, jossa korostuvat yksinkertaiset menetelmät ja tuotantoon keskittyminen. 7 Ympäristöalan koulutuksen kehittämiseksi on ehdotettu erityisen cleantech-akatemian perusta- 7 Korkeakoulut yhteiskunnan kehittäjinä. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:

11 mista ympäristöalan yritysten elinkeinotoimintaa silmällä pitäen. Ympäristöalan ammattikoulutuksen opetuksessa yrittäjyys ja teollisuusnäkökohta ovat myös olleet kehittämiskohteena. Lahden ammattikorkeakoulun Hämeen ELY-keskuksen osarahoittamassa Cleantech-insinöörit-ESRhankkeessa havaittiin, että cleantech-alan kasvuun ja koulutuksen integrointiin tarvitaan toimivat yrityssuhteet tekniikan alan opettajien ja alueen yritysten välillä, sillä kehittäminen perustuu yhteistyöhön yrityselämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Koska cleantechissä on kyse useista perinteiset elinkeinorajat ylittävästä kilpailukykytekijästä, tulee perinteiset toimiala- ja koulutusohjelmarajat ylittää. Cleantech tulisi siis ottaa huomioon eri alojen koulutusohjelmien opetuksessa. Lahden ammattikorkeakoulu on valinnut pedagogiseksi strategiaksi integroivan pedagogiikan, jossa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI) ja opetus yhdistyvät. Tämä tarkoittaa projektimuotoista oppimista, mikä tekniikassa tarkoittaa esimerkiksi PBL (Problem Based Learning) -oppimista. Lahden ammattikorkeakoulu on kuulunut vuodesta 2010 CDIO (Conceive Design Implement Operate) -verkostoon, jonka tavoitteena on niin ikään edistää insinöörien oppimista yritysprojektien ja oikeiden asiakastoimeksiantojen avulla. Opinnäytetyöt ja projektityöt ovat sekä tärkeä osa tekniikan alan TKI-työtä että mahdollisuus kehittää ja pitää ajan tasalla opintosuunnitelmaa. 8 Cleantech-koulutusohjelmien suunnittelussa on otettava huomioon alueen työelämän kehittämisen painopisteet ja tarpeet. Koulutusohjelmien sisällön kehittämisessä tärkeää on työelämän osaamisja kehittämistarpeisiin pohjautuva yritysyhteistyö. Cleantech-innovaatioiden tekeminen ja cleantechyritysten tarpeisiin perustuva tuotekehitys edellyttävät koulutuksellisten toimintamallien uudistumista. Ympäristön ja puhtaiden teknologioiden osuutta voidaan edelleen kasvattaa eri koulutusohjelmien suunnittelussa ja profiloinnissa. Opintosuunnitelmiin tulisi liittää työelämältä saadut tiedot työelämäosaamisen tarpeista ja muista tarpeista. SmartCityHub - Alusta älykkäiden ympäristöratkaisujen kehittämiseksi hanke keskittyy ekotehokkaan ja älykkään rakentamisen, asumisen ja liikenteen ratkaisuihin sekä vesi- ja jätehuollon teknologioihin ja osaamiseen. Hankkeen tavoitteena on löytää sopivia työkaluja yliopistojen spinoff-yritysten osaamisen vauhdittamiseen. Esimerkkinä on SmartWater-pilotti, jonka tavoitteena on löytää yrityksille tulevaisuuden liiketoiminta-aihioita osana ecocity-konseptia. Yhteistoiminta-alueen mahdollisia yhteisiä hanketeemoja I. Cleantech-liiketoimintakoulutus myyntiosaamisen kehittäminen Hankekuvaus: Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa ympäristöalaa opiskelevien opiskelijoiden valmiuksia toimia cleantech-toimialan yrityksissä ja kehittää yrittäjyyteen valmistavia taitoja. Malliksi voisi sopia esimerkiksi kaupallisen toimijan järjestämä valmistava koulutus, joka ei kilpaile julkisen koulutuksen kanssa. Hankkeesta tehdään esiselvitys, jossa kartoitetaan tarkemmat koulutustarpeet. Opetusvälineeksi laaditaan ympäristöosaamista, teknologiaa ja teollisuutta sekä yrittäjyyttä käsittelevä wwwtietopaketti opettajille sekä oppilaille. Cleantechin erityispiirteet huomioon ottavan koulutuksen suunnittelu perustuu yhteistyöhön yrityselämän ja muiden toimijoiden kanssa. Työelämältä saadut työelämäosaamisen osaamistarpeet sisällytetään opintosuunnitelmiin. II. Asiakaslähtöinen tuotekehitys (Cleandesign) Hankekuvaus: Yhteistoiminta-alue on osa kansallista Finnish Design Center konseptia, ja se vastaa erityisesti muotoiluosaamisen yrityslähtöisestä hyödyntämisestä. Pääkaupunkiseutu, Hämeenlinna ja Lahti kehittävät yhdessä Muotoilun metropoli yhteistyöalustaa. Yhteisverkostoissa tuotetaan ja kasvatetaan kansainvälisiä design-markkina-avauksia sekä keskitytään muotoiluliiketoiminnan kehittämiseen. Muotoilun yhteistyöverkosto tukee ja hyödyntää mm. muotoilun metropoliyhteistyötä sekä ylimaakunnallisia esim. kestäviin hankintoihin ja resurssitehokkuuteen liittyviä hankkeita. Valtio tukee omalta osaltaan Lahden teollisen muotoilun ekosysteemin vahvistumista mm. kansallisen muotoiluohjelman toteuttamisen kautta sekä ammattikorkeakoulujen ja yhteishankkeiden kautta. Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n strategisten kärkien cleantechin ja muotoilun asiakas- 8 Cleantech insinöörikoulutuksessa. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut, osa

12 lähtöisen liiketoiminnan kehittäminen perustuu kumppanuuksiin. Tavoitteena on rakentaa teollisen muotoilun ja cleandesign-tuote-ekosysteemiä ja kasvattaa asiakas- ja käyttöliittymäymmärrystä erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Design-yhteistyötä LADEC on harjoittanut mm. sport&design ja Suomi 100 vuotta -teemoihin liittyen. Designkumppaneita ovat olleet Muotoile Suomi ohjelma, Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto sekä Lapin yliopisto. Cleandesign-termillä tarkoitetaan ympäristöä vähemmän kuormittavien nk. puhtaiden teknologioiden ja käyttäjälähtöisen teollisen muotoilun yhdistämistä. 12

13 4. Kestävä rakentaminen Energiatehokkaan rakentamisen markkinoiden muodostumiseen vaikuttaa EU-direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta. Direktiivin mukaan kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 jälkeen. Uusien julkisten rakennusten osalta tavoite astuisi voimaan vuoden 2019 alusta. Direktiivi velvoittaa jäsenvaltioita myös korjausrakentamisen energiatehokkuuden sääntelyn kehittämiseen. 9 Energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaita energian kulutuksen vähentämiseen niin, että 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi edellyttää energiatehokkuutta sekä tuotannossa että loppukäytössä. Direktiivi sisältää sektorikohtaisia velvoitteita niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Lisäksi direktiivi edellyttää jäsenvaltioilta sertifiointijärjestelmiin, tiedottamiseen ja koulutukseen sekä energiamarkkinatoiminnan edistämiseen kohdistettuja toimia. Rakentamisessa on meneillään uusien teknisten prosessien kehittämisen ja jalkauttamisen aika. Rakentamiseen liittyviin muutoksiin vaikuttavat EU-säädösten ja direktiivien voimaantulo sekä uudet ohjeet ja uusien mallien ja menetelmien käyttöönotto. Viranomaiset sekä erilaiset instituutiot pyrkivät vauhdittamaan muutosta. Seuraavan laajemman rakennusalaa koskevan muutoksen arvioidaan liittyvän muutoksiin elämäntavoissa. Kuluttajat alkavat entistä suuremmassa määrin vaikuttaa rakennetun ympäristön syntyyn ja odottavat asunnoltaan kestäviä kokonaisratkaisuja. ERA17-hankkeen Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt raportin mukaan vuonna 2007 rakennusten käyttö aiheutti 32 %, rakentaminen 6 % ja liikenne 19 % hiilidioksidipäästöistämme. Näin rakennetun ympäristön osuus on karkeasti 60 % suomalaisten kasvihuonekaasupäästöistä. Teollisuuden osuus on 30 %. 10 Matalaenergiatalolla tarkoitetaan taloa, jonka lämmitysenergian tarve on puolet pienempi kuin sellaisessa talossa, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset. Vuoden 2010 alusta voimaan tulleiden uusien rakentamismääräysten matalaenergiataloja koskevat vaatimukset tiukentuivat. Uusien rakentamismääräysten ohjeiden mukaan matalaenergiarakennusta suunniteltaessa tulisi laskennallisten lämpöhäviöiden olla enintään 85 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä. Passiivienergiatalo ei yleisen määritelmän mukaan tarvitse lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. Suomessa passiivienergiatalon tavoitteeseen eli tilaan, jossa lämmitysenergiaa ei tarvita lainkaan, ei ole ylletty kustannustehokkaasti, vaikka koetaloja on kehitetty. Nollaenergiatalo voidaan määritellä useilla eri tavoilla, mutta Suomen ilmastoon sopii VTT:n mukaan parhaiten tapa, joka perustuu energian kokonaiskulutukseen. Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian ylijäämä on vähintään samaa kuin käytetyn uusiutumattoman energian määrä. Rakennuksen energiantarve pitää minimoida siten, että vuositasolla nettoenergia on 0 kwh/m². Plusenergiatalo tuottaa energiaa yli oman tarpeen eli energiaa jää myytäväksi. Tämä taso voidaan saavuttaa mm. energiantarpeen minimoinnilla, lämpöhäviöiden pienentämisellä, energiatehokkailla laitteilla ja passiivisella aurinkolämmityksellä. Energiaa tuotetaan aurinkosähköllä ja polttokennoilla. 11 Rakennuksen energiatehokkuutta käsiteltäessä tulee kiinnittää huomiota käytetyn energian määrän lisäksi siihen, miten energia on tuotettu ja mitä käytetystä energiasta hyödytään. Kestävällä rakentamisella tarkoitetaan kestävän kehityksen mukaista rakennustoimintaa. Käsite ekologisesti kestävä rakentaminen alleviivaa kestävän rakentamisen ekologista ulottuvuutta. Ekologinen rakentaminen tai ekorakentaminen ovat vanhempia käsitteitä samalle asialle. Kestävä rakentaminen sisältää useita teemoja, joista usein korostuu energiatehokkuus. Kestävän rakentamisen keskeisten teemojen tulisi kattaa taloudellisuuden lisäksi ainakin sosiaaliset ja tekniset ratkaisut. Nämä tekijät on usein tiedostettu suunnittelutyössä ja monissa hankkeissa. Haasteena on se, miten nämä eri tekijät saadaan sovitettua yhteen rakennusosassa, rakennusten käytössä, korttelikokonaisuuksissa tai kokonaisissa kaupunginosaratkaisuissa. Kaikki kestävät ratkaisut, myös rakennusteollisuudessa, vaativat eri osapuolien osaamisen ja voimavarojen yhdistämistä. Kestävällä rakentamisella tavoitellaan pitkäaikaisia energia- ja ympäristötehokkaita rakennuksia ja rakenteita, jotka ovat turvallisia, viihtyisiä, muunneltavia, helposti huollettavia sekä arvonsa säilyttäviä. Kestävässä rakentamisessa suunnitteluvaiheen ratkaisut korostuvat. Suunnittelussa ja raken- 9 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta, annettu Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Sitran selvityksiä Rakennuslehti Määritelmäviidakko 13

14 tamisessa tehtyjä ratkaisuja on vaikea muuttaa rakennuksen käytön aikana tai muutostyöt ovat kalliita. Kestävä rakentaminen edellyttää elinkaariajatteluun siirtymistä, jossa elinkaarella tarkoitetaan kaikkia rakentamisen vaiheita maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta rakennuksen purkuun ja purkumateriaalien lajitteluun asti. Yksittäisten rakennusmateriaalien ja osien arvioinnista tulee siirtyä arvioimaan koko rakennuksen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Itse rakentaminen on vain yksi osa rakennuksen elinkaarta. Rakennusmateriaalien valinta heijastuu koko rakennuksen elinkaaren arviointiin. Materiaaleilta odotetaan kestävyyttä ja ominaisuuksien säilyvyyttä, rakennuttajalta taas taitoa yhdistellä erilaisia materiaaleja oikein. Luonnonvarojen tehokkaan käytön perustana ovat suunnitteluvaiheessa valitut oikeat materiaalit ja tuotteet sekä materiaalihukan ja jätemateriaalin määrän vähentäminen tai materiaalin uusiokäyttö ja kierrätys. Elinkaariajattelussa korostuu myös rakennuksen oikea käyttö ja huolto. Rakennuksen tekniikan lisääntyessä ja asukkaiden vaihtuessa käyttäjien käytännön opastuksen merkitys kasvaa. Elinkaarilaskenta olisi saatava sisällytettyä rakentamiseen liittyvään päätöksentekoon. Tehtävä on haasteellinen pelkästään senkin takia, että käytännössä eri ihmiset vastaavat usein rakentamisesta ja rakennuksen käytöstä. Kestävä rakentaminen on haaste myös, kun tarkastellaan arkkitehdin ja insinöörin ammatteja. Minkälaisia valmiuksia heillä on suunnitella ja toteuttaa suunnittelijoina ja rakennuttajina kestäviä ratkaisuita? Koulutuksessa tarvitaan taitojen kehittämisen lisäksi uusia valmiuksia kohdata ja ratkaista erityisesti korjausrakentamiseen liittyviä hankalia neuvottelutilanteita. Kestävässä rakentamisessa, kuten muillakin kestävän elämäntavan osa-alueilla, tekniset ratkaisut ovat harvoin olleet kestävien valintojen esteenä. Esteet muodostuvat ihmisen toiminnasta. Tässä toiminnassa ekotehokkuus ja elinkaariajattelu ovat vain eräitä tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon uudis- ja korjausrakentamisessa. Uusien rakennusten odotetaan automaattisesti soveltuvan erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisille käyttäjille. Vanhojen rakennusten osalta tilanne on toinen. Lopputulokselta odotetaan mm. sitä, että se kunnioittaa vanhaa kohdetta ja vahvistaa samalla alueen omaleimaisuutta, mutta soveltuu kuitenkin uusiin käyttötarkoituksiin. Uudiskohteilta ja korjausrakentamiselta odotetaan lisäksi taloudellisesti ja energiatehokkaasti toimivaa vesi-, jäte- ja energiahuoltoa sekä sujuvia liikenneyhteyksiä. Suomessa rakennuskanta uusiutuu noin yhden prosentin vuodessa; noin puolet nykyisestä asuntokannasta on käytössä vielä vuonna Tästä johtuen voidaan arvioida jo, että tavoiteltaessa rakennusten ympäristövaikutusten vähentämistä ja rakennettujen kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista merkittävää parannusta ei saavuteta keskittymällä ainoastaan uusien rakennusten ympäristötehokkuutta koskeviin toimenpiteisiin. Uusien rakennusten energiatehokkuustoimenpiteiden lisäksi tulee keskittyä olemassa olevan rakennuskannan korjaus- ja lisärakentamisratkaisuihin. Ennen vuotta 2010 valmistuneen rakennuskannan koko elinkaaren energiankulutus jakautuu karkeasti seuraavasti: rakennus- ja tuotantovaihe % ja käyttövaihe %. Käytönaikainen kulutus jakautuu puolestaan edelleen seuraavasti: tilojen lämmitys 50 %, sähkönkulutus 30 % ja lämpimän käyttöveden lämmittäminen 20 %. Energia- ja ekotehokkuutta määritettäessä huomiota tulee kiinnittää myös rakennusmateriaalien valmistuksen energiankulutukseen ja päästöihin. Ne nousevat keskeiseen asemaan energia- ja ekotehokkuutta määritettäessä, erityisesti kun rakennusten energiatehokkuus paranee. Energiatehokkaan rakentamisen liiketoimintamahdollisuudet liittyvät energiatehokkaampaan uudisrakentamiseen sekä korjausrakentamisen yhteydessä tehtäviin energian käytön tehostamistoimenpiteisiin. Suomen ilmasto-olosuhteet ovat vaikuttaneet siihen, että rakentamisen energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota ja tietotaitoa kylmien olosuhteiden rakentamisesta sekä mittaamisjärjestelmistä on kertynyt. Kansainvälisesti tai EU:n sisällä suomalaisilla ei kuitenkaan ole niin paljon näyttöä energiatehokkaasta rakentamisesta kuin voitaisiin odottaa. Osittain tähän vaikuttaa se, että monissa maissa rakentaminen on varsin säädeltyä. Kestävän kehityksen näkökulman ottaminen huomioon rakentamisessa laajentaa nykyisiä ja luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Riskinkantokykyisille isoille yrityksille sopivien elinkaarihankkeiden 12 Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikka: kohti vähäpäästöistä Suomea

15 toteuttamisen tai uudenlaisten verkostojen luomisen lisäksi kestävä rakentaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös pienille paikallisille yrityksille. Asumiseen ja rakentamiseen liittyvän kiinnostuksen ja tiedottamisen lisääntyessä energiatehokkuusdirektiivit luovat kysyntää mm. seuraaville teknologioille ja ratkaisuille sekä palveluille: Energiatehokkuutta edistävät rakennusmateriaalit, lämmöneristeet, energiatehokkaat ikkunat ja vaipat Talotekniikan laitteet, lämmönvaihtimet, lämpöpumput, lämmön talteenotto ja muut energiatehokkaat LVI-laitteet Rakennusten hallintaan ja monitorointiin liittyvät palvelut ja ohjelmistot, korjausrakentamisen ratkaisut, mallinnus- ja simulointipalvelut, prosessien laadunhallinta, huolto ja kunnossapito Energiatehokkaan korjausrakentamisen edistämiseksi tarvitaan määräyksiä ja taloudellisia kannustimia. Kunnat voivat edistää kehitystä kaavoi- 17 tustoiminnan avulla antamalla mahdollisuuksia ja lisärakentamisessa keskeistä hankkeen käynnistymiselle on asukasnäkökulman ottaminen huomi- Rakennusten hallintaan ja monitorointiin liittyvät palvelut ja ohjelmistot, lisä- ja täydennysrakentamiseen. Julkisten rakennuttajien tulee laadunhallinta, toimia energiatehokkuuden huolto ja kunnossapito sekä oon jo suunnitteluvaiheessa. Tulevaisuudessa yhä korjausrakentamisen ratkaisut, mallinnus- ja simulointipalvelut, prosessien korjausrakentamisen osalta suunnannäyttäjinä. suuremmalle osalle asunto-osakeyhtiöistä tulee Energiatehokkaan korjausrakentamisen edistämiseksi tarvitaan määräyksiä ja taloudellisia kannustimia. Kunnat voivat edistää kehitystä kaavoitustoiminnan avulla antamalla mahdollisuuksia lisä- ja täydennysrakentamiseen. Julkisten rakennuttajien Asuntoyhteisöjen tulee toimia korjauskustannukset energiatehokkuuden , sekä korjausrakentamisen (milj. euroa) osalta suunnannäyttäjinä. Asuntoyhteisöjen korjauskustannukset , (milj. euroa) Asunto-osakeyhtiöt Aravavuokratalot Kerrostalot Rivi- ja ketjutalot yhteensä yhteensä ,5 223,9 1171,4 347, ,3 202,8 1160,1 414, ,3 193,1 1119,4 391, ,7 275,2 1175,9 343,4 Lähde: Lähde: Asuntoyhteisöjen korjaukset. Tilastokeskus Kiviainesten saanti alueellisista kohteista on kasvihuonepäästöjen, kuljetuskustannusten sekä liikenteen sujuvuuden kannalta tärkeää. Kiviainesta tarvitaan kaikkeen rakentamiseen ja kunnossapitoon. Raaka-aineiden paikallista saantia voidaan parantaa mm. edistämällä kierrätystä ja hallintaa kulutuksen pienentämiseksi. Kierrätyksen tehostamisen lisäksi tulee arvioida uusien maantäyttöaineiden käyttöä rakentamisessa. Lahden Seudun Kehitys LADEC oy:n hallinnoimassa MABUhankkeessa on mm. arvioitu tuhkan uusiokäyttöä tierakentamisessa. Täydennysrakentamisella ja ympäristön parantamisella voidaan nostaa alueen kiinteistöjen arvoa ja lisätä mielenkiintoa aluetta kohtaan. Lisärakennushankkeet voivat tarjota asunto-osakeyhtiöille lisäksi keinon rahoittaa osan korjausrakentamisesta. VTT:n tutkimuksessa Asuntoyhtiöiden uudistava korjausrakentaminen ja lisärakentaminen todetaan. että lisärakennushankkeet voivat edetä, jos ne ovat taloudellisesti kannattavia taloyhtiöille ja rakennusliikkeille. Korjaustoiminnassa Uusiutuvia energiamuotoja yleisesti ja liikennettä erityisesti koskevien tavoitteiden Uusiutuvia avulla energiamuotoja pyritään saavuttamaan yleisesti EU:n ja liikennettä erityisesti vuoteen koskevien 2020 mennessä tavoitteiden vähintään avulla pyri- 20 prosentilla toehtoja vuoden ja toimintamalleja 1990 tasosta. korjaamisen Tavoitteita ja uudel- tavoitteet, eteen joilla tilanne, kasvihuonepäästöjä jossa joudutaan vähennetään harkitsemaan vaihtään saavuttamaan vahvistetaan EU:n parantamalla tavoitteet, joilla energiatehokkuutta kasvihuonepäästöjä ennusteista vähennetään ja vähentämällä vuoteen 2020 fossiilisten mennessä polttoaineiden mista samanaikaisesti. kulutusta. Taloyhtiöiden nykyisellä leenrakentamisen 20 prosentilla vuotta välillä 2020 tai molempien koskevista toteutta- vähintään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. korjaustoiminnan etenemisvauhdilla ei asuinrakennuksen Kiviainesten saanti alueellisista kohteista on kasvihuonepäästöjen, Tavoitteita kuljetuskustannusten vahvistetaan parantamalla sekä liikenteen energiatehokkuutta tarvitaan 20 prosentilla kaikkeen vuotta rakentamiseen 2020 koskevista ja kunnossapitoon. vän nopeasti. Raaka-aineiden paikallista sujuvuuden kannalta energiataloutta tärkeää. saada Kiviainesta kehitettyä riittä- ennusteista saantia ja vähentämällä voidaan parantaa fossiilisten mm. polttoaineiden kulutusta. pienentämiseksi. Kierrätyksen tehostamisen lisäksi tulee arvioida uusien edistämällä kierrätystä ja hallintaa kulutuksen maantäyttöaineiden käyttöä rakentamisessa. Lahden Seudun Kehitys LADEC oy:n hallinnoimassa MABU-hankkeessa on mm. arvioitu tuhkan uusiokäyttöä tierakentamisessa. Täydennysrakentamisella ja ympäristön parantamisella voidaan nostaa alueen kiinteistöjen arvoa ja lisätä mielenkiintoa aluetta kohtaan. Lisärakennushankkeet voivat 15 tarjota asunto-osakeyhtiöille lisäksi keinon rahoittaa osan korjausrakentamisesta. VTT:n tutkimuksessa Asuntoyhtiöiden uudistava korjausrakentaminen ja lisärakentaminen todetaan. että lisärakennushankkeet voivat edetä, jos ne ovat

16 Asunto-osakeyhtiöiden korjauskustannukset Lähde: Asunto-osake yhtiöiden korjaukset Asunto-osakeyhtiöiden Tilastokeskus korjauskustannukset Arvo (milj. euroa) 18 Arvo (milj. euroa) Vuosikorjaukset Perusparannukset Korjaukset yhteensä Kiinteistöjen energiaratkaisujen uudistamisen esteeksi muodostuvat usein kannattavienkin Vuosikorjaukset Perusparannukset hankkeiden investointikustannukset. Jo muutaman vuoden takaisinmaksuaika Korjaukset yhteensä koetaan usein liian pitkäksi. Taloudellisesti kannattavien energiainvestointien Lähde:Asunto-osake ohi saattavat yhtiöiden usein korjaukset myös Tilastokeskus kiilata muut välttämättömät korjaushankkeet. Hankkeitten nopeuttamiseen voidaan vaikuttaa mm. vaihtoehtoisilla Kiinteistöjen rahoitusmenetelmillä energiaratkaisujen sekä pitkäjänteisellä uudistamisen esteeksi muodostuvat usein kannattavienkin suunnittelulla. Taloyhtiöiden hankkeiden ja pienempien investointikustannukset. Jo muutaman vuoden kuntien takaisinmaksuaika korjausrakentamista koetaan vaikeuttaa usein myös asiantuntemuksen liian pitkäksi. Taloudellisesti kannattavien energiainvestointien puute. Pienemmissä ohi saattavat kunnissa usein myös kiilata muut välttämättömät ratkaisuna korjaushankkeet. voi olla energiakatselmusten Hankkeitten nopeuttamiseen ulkoistaminen sekä investointien toteutus alaan erikois- voidaan vaikuttaa mm. vaihtoehtoisilla rahoitusmenetelmillä sekä pitkäjänteisellä suunnittelulla. Taloyhtiöiden ja pienempien tuneiden yritysten avulla. kuntien korjausrakentamista vaikeuttaa myös asiantuntemuksen puute. Pienemmissä kunnissa ratkaisuna voi olla energiakatselmusten ulkoistaminen sekä investointien toteutus alaan erikoistuneiden yritysten avulla. Talonrakennusyritysten uudis- ja korjausrakentaminen 2012 Talonrakennusyritysten uudis- ja korjausrakentaminen 2012 Yritysten urakat toimialoittain (milj. euroa) 2012 Uudisrakentaminen Talonrakentaminen Lähde: Rakennusyritysten korjaukset. Tilastokeskus Lähde: Rakennusyritysten korjaukset. Tilastokeskus Erikoistunut rakennustoiminta Yhteensä Korjausrakentaminen Talonrakentaminen Koko talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Yhteensä Talonrakentaminen Erikoistunut rakennustoiminta Yhteensä Kuntien kiinteistöissä on merkittävä energiansäästöpotentiaali, johon olisi taloudellisessa mielessä järkevää kiinnittää huomiota. Energiakatselmuksissa löydettävien investointien takaisinmaksuaika on pääsääntöisesti alle kymmenen vuotta, 16 ja useissa tapauksissa investointien vuosituotto on jopa yli kymmenen prosenttia. Motivan arvion mukaan kunta-alalla voitaisiin säästää lämmityksessä noin 15 prosenttia ja sähkönkulutuksessa vajaat 10 prosenttia. HINKU-kunnista löytyy lukuisia

17 Kuntien kiinteistöissä on merkittävä energiansäästöpotentiaali, johon olisi taloudellisessa mielessä järkevää kiinnittää huomiota. Energiakatselmuksissa löydettävien investointien takaisinmaksuaika on pääsääntöisesti alle kymmenen vuotta, ja useissa tapauksissa investointien vuosituotto on jopa yli kymmenen prosenttia. Motivan arvion mukaan kunta-alalla voitaisiin säästää lämmityksessä noin 15 prosenttia ja sähkönkulutuksessa vajaat 10 prosenttia. HINKU-kunnista löytyy lukuisia esimerkkikohteita, joissa energiakustannuksia ja päästöjä on leikattu puoleen tai jopa enemmänkin. HINKU-foorumi on keväällä 2013 perustettu ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto, joka kokoaa yhteen päästövähennykseen sitoutuneita kuntia, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavia yrityksiä sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijoita. Kestävän rakentamisen monitorointiin on kehitelty useita arviointityökaluja helpottamaan rakentamisesta aiheutuvan hiilijalanjäljen arviointia. K-EASY-hankkeen tuloksena suunniteltu MALTTI - matalahiilisen aluerakentamisen tukityökalu on koekäytössä. Sovelluksella pystyy simuloimaan alueen hiilijalanjälkeä jopa 50 vuoden aikavälillä. MALTTI-projekti käynnistyi keväällä 2012 ja päärahoittajana on toiminut EAKR. Maltti-sovelluksen avulla toivotaan pystyttävän vähentämään alueiden rakentamisen ja käytön aikaisia hiilijalanjälkipäästöjä ottamalla huomioon hiilijalanjälkeen vaikuttavat tekijät jo suunnitteluvaiheessa. Kestävän rakentamisen osalta Suomessa on erinomaisia mahdollisuuksia lisätä puun ja puubiomassan käyttöä rakentamisessa ja kehittää niistä aivan uusia tuotteita ja palveluja. Tilastojen mukaan n. 40 % vuotuisista rakennuskuutioista valmistuu puurunkoisiin rakennuksiin. Yli puolet kaikista julkisivuneliömetreistä on puuta. Monikerroksisen puurakentamisen kehittäminen on ollut kuitenkin verrattain vähäistä, eikä Suomessa ole erikoistuttu puurakentamiseen eikä sen osaamista ole kehitetty siinä määrin kuin voitaisiin olettaa, vaikka asukkaiden kokemukset puurakentamisesta ovat yleensä olleet positiivisia. Arkkitehti- ja insinööritoimistoissa on puurakentamisen hallitsevia ammattilaisia. Puukerrostalorakentaminen ei arkkitehdin näkökulmasta edellytä erityisosaamista. Oleellista on tuntea puukerrostalon runkorakenteet, runkoon liittyvät tuoteosat ja teollisuuden tarjonta. Puurakentamiseen erikoistuneita insinööritoimistoja on kuitenkin vielä varsin vähän. Puisen toimistotalon suunnittelu edellyttää arvioiden mukaan tällä hetkellä puolitoistakertaista suunnittelutyöpanosta. Suuret rakennusurakoitsijatoimijat ovat keskittyneet betonielementtirakentamiseen. Perinteisesti myös rakennusalalla suunnittelusta ja rakennustoiminnasta päättävien koulutuksessa pääpaino on ollut betonissa. Suomessa rakennusurakoitsijakunta on jakautunut suuriin kansallisiin toimijoihin ja lukuisiin pieniin rakennusliikkeisiin. Suurten kansallisten kerrostalo-, toimistotalo- ja liikerakentamista hallitsevien rakentajien tuotannossa puun käyttö on minimaalista. 13 Teollisen puukerrostalorakentamisen käynnistämisen yhteydessä esille on noussut tarve tehostaa puurakentamisosaamista ja kehittää puurakentamiseen liittyviä suunnitteluprosesseja mm. puuelementtien suojaamisesta ja pintakäsiteltyjen rakennusosien käsittelystä. Puurakentamisen koulutusta on viime vuosina päivitetty, jotta kasvavaan kysyntään voitaisiin tulevaisuudessa vastata. Puun käyttöä rakentamisessa opetetaan pääosin osana rakentamisen opetusta. Se, miten paljon puun käyttöä rakennusmateriaalina opetuksessa painotetaan, vaihtelee edelleen oppilaitoksittain. Petri Heinon kansallisessa Puurakentamisen osaaminen ja osaajat kartoituksessa ehdotetaan puurakentamisen opetuksen edistämistä tarjoamalla opiskelijoille enemmän aihealueen harjoitustöitä, harjoittelupaikkoja, ekskursioita, diplomityöaiheita sekä tohtoriopiskelijarahoitusta. Muutokset vievät kuitenkin aikaa, eivätkä suuret muutokset esimerkiksi tuotannossa ole mahdollisia kovin nopeasti. Puurakentamisen yleistymiseen vaikuttavat osaamisen kehittämisen lisäksi tarvittava kalusto ja yleinen asenne puurakentamista kohtaan. Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke rakennuskannan energiatehokkuus Rakennuskannan energiatehokkuus -osion tavoitteena on ohjata julkista päätöksentekoa ja investointeja voimakkaammin olemassa olevien asuinalueiden sekä niiden rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ottamalla huomi- 13 Puurakentamisen osaaminen ja osaajat: kansallinen kartoitus

18 oon sekä asumiseen, liikkumiseen että palveluihin liittyvä energiankulutus. Tämänhetkinen tavoite on, että alueen kaupunkien oma rakennuskanta käyttää vuonna 2020 energiaa 25 % vähemmän kuin vertailuvuonna Vastaava tavoite tulisi laajentaa koskemaan koko alueen rakennuskantaa. Tässä teemassa koordinaatio organisoi tukitoiminnon energiatehokkuuden parantamiseksi. Se edistää vuoropuhelua hankintapuolen ja energiatehokkaiden ratkaisujen tarjoajien välillä ja hankkeistaa toiminnan. Toimenpiteitä ovat: 1) kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten toimijoiden kokoaminen klinikkatyöhön energiatehokkuuden parantamiseksi, tarvittavien selvitysten koordinointi sekä keskeisten energiatehokkuussaneeraushankkeiden niputtaminen yhteisiksi kokonaisuuksiksi, 2) markkinavuoropuhelun mahdollistaminen energiatehokkuuden parantamiseksi, 3) uusien rahoitusmallien kehittäminen investointeihin ja 4) liiketoimintamallin ja sopimustekniikan kehittäminen, jotta saadaan energiasäästö mitattua ja laskutettua. Toiminnan avulla aikaansaadut investoinnit sekä käyttötoiminnot tuottavat liiketoiminnan merkittävän kasvupotentiaalin energiatehokkuuden toimialalla toimiville yrityksille. Osallistuvat kaupungit muokkaavat omien kiinteistöjensä SEAP-toimenpiteet kokonaisuuksiksi. Pilottikohteita ovat esim. PKS Myllypuro ja Metropolian kampusalueen kokonaiskehittäminen. Yhteistoiminta-alueen yhteinen hanke koskee asuinkerrostalojen ja rivitalojen uudistavaa korjausrakentamista. Vanhoissa rakennuksissa on toimivuuteen liittyviä puutteita heikon kunnon ja korkean energiakulutuksen lisäksi. Kaupunkien ja niitä ympäröivien alueiden lisäksi monissa lähiöissä on hyödyntämätöntä perusrakentamisen kapasiteettia. Täydennysrakentamisen hyötyjen esitteleminen asukkaille ja taloyhtiöille on usein haastavaa. Lisärakentaminen ei ole tuttua, ja lisärakentamisenhankkeiden käynnistäminen taloyhtiöissä ei ole yleistä eikä sitä tunneta vielä kovin hyvin ullakkorakentamisen yleistymisestä huolimatta. Hankkeen toimenpiteet Kartoitetaan toimivia maakunnallisia taloteknisiä malleja, joilla pystytään vastaamaan lisärakentamiseen liittyvään vuorovaikutuksellisuuden ja yhteiskehittämisen haasteeseen. Maakunnittain valittavista kohteista tuodaan esiin ja perustellaan täydennysrakentamisen toteuttamisvaihtoehdot sekä se, miten vaihtoehdot toteutuessaan toisivat alueelle ja sen asukkaille eniten lisäarvoa. Toteuttamisvaihtoehtojen esittämiseen voidaan käyttää mm. 3D-malleja, joilla voidaan visualisoida verkossa ja erilaisissa tilaisuuksissa, miltä alue ja talo näyttävät eri paikoista katsottuina ja eri vuorokauden ja vuodenaikoina. Energiatehokkuuden kehittämisen toteutuminen vaatii kannattavuutta, jota edistää mm. täydennysrakentaminen. Energiatehokkuutta kohtaan tunnettu kiinnostus on kasvanut. Hankkeessa painotetaan kuitenkin energiatehokkuuden osalta sitä, että energiatehokkuudessa ei ole kyse ainoastaan pienemmästä energiakulutuksesta, vaan myös asumisen laatua ja arvokehitystä edistävästä asiasta. Tavoitteet Osion tavoitteena on tehostaa kaupunkialueiden kokonaisvaltaista kehittämistä siten, että alueiden vetovoimaisuus ja energiatehokkuus lisääntyvät samanaikaisesti. Osiossa pyritään parantamaan alueiden viihtyisyyttä ja sosiaalista toimivuutta, luomaan pohjaa kiinteistöjen arvonnousulle ja paikallisen yritystoiminnan kasvulle. Kokonaisuutena rakennusten energiatehokkuuden parantamisella pienennetään asumisen kustannuksia, vähennetään tuontienergian tarvetta ja vahvistetaan samalla Suomen kauppatasetta. Osion keskeisiä toimenpiteitä ovat: 1. kaupunkien, yritysten ja tutkimuslaitosten toimijoiden kokoaminen yhteiseen klinikkatyöhön 2. päätöksentekijöiden tukeminen energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävissä suunnitteluja kaavoitusratkaisuissa 3. markkinavuoropuhelu tehostaminen energiatehokkuuteen liittyvissä hankinnoissa 4. uusien referenssien ja pilottien luominen pkyrityksille 5. uusien liiketoiminta- ja rahoitusmallien kehittäminen energiatehokkuusinvestointeihin 6. energiansäästön kokonaisvaltaisen mittauksen ja laskennan kehittäminen. 18

19 Osahankkeet I Hankinnat: Elinkaarikustannusperusteisten mallien käyttö julkisissa hankinnoissa Osahankkeen tavoitteena on luoda yhteistyössä alueen kaupunkien kanssa yhteinen toimintamalli, joka ohjaa kaupunkien kiinteistökehitystä elinkaarikustannusperusteisesti ja tukee alan huippuosaamisen hyödyntämistä siinä. Samalla luodaan edellytykset alueen yrityksille kehittää, demonstroida ja kaupallistaa omia kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyviä tuotteitaan ja palvelujaan. II Korjaus- ja täydennysrakentaminen: Lisäkerrokset ja muuntojoustavuus Osahankkeen tavoitteena on tukea olemassa olevien asuinalueiden korjaus- ja täydennysrakentamista kehittämällä uusia liiketoiminta- ja rahoitusmalleja. Tällöin keskeisessä roolissa ovat kaupunkirakenteen tiivistämiseen liittyvät kaavoitusratkaisut sekä asuinaluekohtaiset pysäköintipaikkavaatimukset. Kaupungeilla on hyvät edellytykset tukea esimerkiksi puisiin lisäkerroksiin perustuvaa täydennysrakentamista sekä olemassa olevien rakennusten energiatehokkuussaneerauksia omilla kaavoitukseen liittyvillä ratkaisuillaan. Lisä- ja täydennysrakentamisen rahoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi kaavamuutoksella toteutetun lisärakennusoikeuden myyntiä. Kaavamääräyksiin liittyvät muutokset antavat myös mahdollisuuden ratkaista pysäköintipaikkojen määrän aiheuttama konkreettinen pullonkaula, joka rajoittaa tehokkaasti esimerkiksi lisäkerrosten rakentamista. Osahankkeessa tavoitellaan myös kaupunkialueiden kansainvälistä yhteistyötä energiatehokkuusratkaisuissa suoraan kaupunkien (esim. Pietari) välisenä yhteistyönä sekä esimerkiksi Horizon ohjelman kautta. III Uudet asuinalueet: Uusien asuinalueiden sekä niiden energiaratkaisujen suunnittelussa tulee asettaa tähtäimeksi vuoden 2050 kaupunkirakenne. Tällöin esimerkiksi nollaja plusenergiarakentaminen sekä uusiutuvat alueelliset energialähteet ja energiaomavaraisuus nousevat merkittävään rooliin. Lähitulevaisuudessa toteutettavien kaavoitusratkaisujen tulee tukea tätä kehitystä. IV Kaupunkisuunnittelun uudet työkalut: Osahankkeessa tullaan hyödyntämään vahvasti uusimpia kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia, kuten 3D-mallinnusta sekä suunnitteluratkaisujen visualisointia. Tämä antaa hyvät edellytykset osallistaa alueen asukkaat, yrittäjät sekä julkisten ja yksityisten palveluiden tuottajat mukaan suunnittelutyöhön. Heille voidaan tarjota vuorovaikutteiset työkalut tutustua toteutettaviin ratkaisuihin ennakolta sekä mahdollisuudet myös kehittää suunnitelmia aktiivisesti yhdessä suunnittelijoiden ja tutkijoiden kanssa. Osahankkeen myötä voidaan myös toteuttaa alueellisia energian kokonaiskäyttöön liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon valaistuksen, liikkumisen sekä lämmityksen ja jäähdytyksen lisäksi myös asukkaiden käyttämien palvelujen vaikutus alueen kokonaisenergiankulutukseen. Yhteistoiminta-alueen muita mahdollisia hanketeemoja I. Elinkaarimallin ottaminen huomioon kuntien julkisissa rakennusmateriaalihankinnoissa Hankekuvaus: Suomen hankintajärjestelmä on melko hajautettu. Myös kunnilla on omia yhteishankintamenettelyjään, ja usein hankinnat tapahtuvat kuntayhtymien tai muiden kuntien yhteisten organisaatioiden kautta. Julkinen sektori voi edistää kestävien innovatiivisten rakennusmateriaalien hankintoja erilaisilla kannustimilla, kuten verotuksella tai kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksella. Julkisen sektorin roolina nähdään usein toimiminen edelläkävijänä uusien kestävien hankintatoimintamallien kehittämisessä. Valtioneuvosto edellyttää, että kaikissa valtion julkisissa hankinnoissa tavoitteena on kokonaisratkaisu, joka edistää energia- ja ympäristötavoitteita sekä hyödyntää uusia cleantech-ratkaisuja kokonaistaloudellisesti parhaalla tavalla. Valtion hankintayksiköt ottavat energia- ja ympäristönäkökulman huomioon viimeistään vuonna II. Korjausrakentaminen/lisärakentaminen, uudet lisäkerrokset puusta, muunneltavuuden ottaminen huomioon korjausrakentamisessa Hankekuvaus: Puurakentaminen on jo nyt kilpailukykyistä Suomessa. Puurakentaminen vaatii kuitenkin edelleen 19

20 laajaa kehitystyötä, suunnittelun parantamista sekä työmaaprosessien yksinkertaistamista ja nopeuttamista. Korjausrakentamisessa ja energiatehokkaassa rakentamisessa puurakentamisen osuus kasvaa lähivuosina nopeasti ja puun käytön mahdollisuudet lisääntyvät. Puurakentamisessa pullonkaulaksi ovat osoittautumassa puukerrostalosuunnittelijoiden osaaminen sekä puurakentamiseen soveltuvien työkalujen puute. Nykyiset 3D-mallinnusohjelmat eivät ole puulle kovinkaan sopivia. Puurakentamiseen ei ole vielä syntynyt betoniteollisuuden kaltaista yhtenäistä avointa kaikkien käytettävissä olevaa BES-järjestelmää. Jos Suomessa halutaan saavuttaa EU:n asettamat rakentamisen päästötavoitteet, on päästävä kiinni korjausrakentamiseen luvuilla tehdyt talot ovat tulossa päivitysvaiheeseen tai kokonaan tiensä päähän. Korjausrakentaminen tulee pian suuremmaksi markkinaksi kuin uudisrakentaminen, ellei laajoja aluekokonaisuuksia päätetä rakentaa kokonaan uudelleen. Suomen ensimmäinen puupohjaisista tilaelementeistä rakennettu 6-kerroksinen talo on harjakorkeudessaan Seinäjoella ja 8-kerroksiset talot rakentuvat vastaavalla konseptilla ensi vuonna Helsingin Jätkäsaareen. Puuelementtien kysyntä on tällä hetkellä kasvussa ja suunta näyttää edelleen ylöspäin. Puurakentamista on mahdollista edistää esimerkiksi tarkistamalla rakennusmääräyksiä ja standardeja. III. Uudet asuinalueet ekokaupungeiksi/ ekokyliksi Hankekuvaus: Uusien asuinalueiden suunnittelu, joissa arvostetaan ympäristöä, sosiaalista tasa-arvoisuutta sekä osallistavuutta. Useita kaupunkikehityksen malleja on kokeiltu ja kokeillaan useissa Euroopan maissa yksittäisissä kaupungeissa tai kaupunkien välisissä projekteissa. Esimerkkinä on Porvoon Skaftkärrpilottihanke. Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään asukkaan asuinalue. Alueelle kehitettiin energiakaava, jossa energiatehokkuus otettiin mukaan kaavoitusprosessiin. Skaftkärrin alueen suunnittelu- ja innovaatiotyö tehtiin laajassa yhteistyössä viranomaisten, energiantuottajien, energiankäytön kehittäjien, rakennuttajien, laitevalmistajien ja muiden yritysten sekä tulevien asukkaiden kanssa. Hankkeeseen oli sisällytetty Living lab osa, jolla luotiin puitteet vuorovaikutukselle, kehitystyölle ja sähkön kulutuksen vähentämiselle älykkäällä ja helppokäyttöisellä ohjausjärjestelmällä. 20

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku, 16.5.2014 Tavoitteena vähähiilinen talous Vähähiilisyyden näkyvä rooli uudella rakennerahastokaudella:

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013

INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020. Aiehaku. Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit Ohjelma 2014-2020 Aiehaku Pirjo Kutinlahti Elinkeino- ja innovaatio-osasto 13.5.2013 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatuksena on synnyttää osaamislähtöistä

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012

Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet suomalaisille toimijoille Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Kajaani 1.11.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan energian ohjelma Menestyvän

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista

Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Ympäristöanalytiikka: Visio suomalaisen laboratoriotoiminnan mahdollisuuksista Lauri Hietaniemi Green Net Finland ry Kemian päivät 28.05.2009 Green Net Finland ry ympäristöteknologian verkosto-organisaatio

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa INKA-ohjelman kevätseminaari 17.3.2015 Vaasa Ville Valovirta Innovaatio, käyttöönotto ja leviäminen 25.3.2015 2 Seuranta- ja arviointimalli Panokset Toiminta

Lisätiedot

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.

Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech. Työkaluja innovatiivisiin hankintoihin Juha Kauppinen kehitysjohtaja, Miktech Oy Juha.kauppinen@miktech.fi 0440 361 616 www.miktech.fi Huippuostajat-seminaari 28.8.2013, Helsinki Osken tuloksilla edelläkävijämarkkinoille

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab

ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015. Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab ÄLYKÄS KAJAANI 6.5.2015 Anna-Kaisa Valkama Program Director Oy Merinova Ab Esityksen sisältö EnergyVaasa tästä on kyse Vaasan valinnat Kestävät energiaratkaisut INKA kasvun tukena Case Wasa Station EnergyVaasa

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020

MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 MAASEUDUN KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET HÄMEESSÄ OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 Biotalous Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisessä ja rakennerahastot (EAKR ja ESR) rahoittajana 19.3.2015 aluekehityspäällikkö Juha

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

INKA- Älykäs kaupunki

INKA- Älykäs kaupunki INKA- Älykäs kaupunki Tilannekatsaus Northern Glow 29.8.2014 Matti Matinheikki Älykäs kaupunki teema Tulevaisuuden talot & tilat työpaketti Yritystoiminnan pilottialusta ja palvelutoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot