OLEMASSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT BIOMASSOJA HYÖDYNTÄVÄT LAITOKSET JA NIIDEN ENERGIATUOTANTOPOTENTIAALI VARSINAIS-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OLEMASSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT BIOMASSOJA HYÖDYNTÄVÄT LAITOKSET JA NIIDEN ENERGIATUOTANTOPOTENTIAALI VARSINAIS-SUOMESSA"

Transkriptio

1 Pure Biomass TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Olli Neuvonen, Tuomas Liuksiala, Juha-Matti Välimaa, Tomi Lahtinen, Tommi Heinonen, Olli Suominen OLEMASSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT BIOMASSOJA HYÖDYNTÄVÄT LAITOKSET JA NIIDEN ENERGIATUOTANTOPOTENTIAALI VARSINAIS-SUOMESSA Pure Biomass

2 Pure Biomass (AMK) Tiivistelmä TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Syksy 2012 Olli Neuvonen, Tuomas Liuksiala, Juha-Matti Välimaa, Tomi Lahtinen, Tommi Heinonen, Olli Suominen OLEMASSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT BIOMASSOJA KÄYTTÄVÄT LAITOKSET JA NIIDEN ENERGIANTUOTANTOPOTENTIAALI VARSINAIS-SUOMESSA PURE BIOMASS TUTKIMUSPAJA Raportti on tehty osana Pure Biomass- hanketta, jonka tarkoitus on luoda yleistä ymmärrystä biomassan käytön taloudellisista ja teknisistä hyödyistä energian tuotannossa, perustuen tutkimuksiin biomassan saatavuudesta, teknis-taloudellisista näkökulmista ja ympäristönsuojelusta. Pure Biomass (Potential and competitiveness of biomass as energy source in Central Baltic Sea Region) on yhteistyöhanke, jossa on yhteistyökumppaneita Suomessa ja Latviassa. Raportin on tehnyt tutkimuspaja, joka koostui kuudesta Turun Ammattikorkeakoulun energia- ja polttomoottoritekniikan opiskelijasta. Pajan päälimmäisenä tarkoituksena on selvittää Varsinais-Suomen alueelta löytyvät biomassaa käyttävät laitokset, yritysten suunnitelmat biomassalaitosten rakentamiseksi sekä biomassojen ja jätteiden energiaksi muuttamiseksi käytettävät teknologiat. Tutkimme myös uusia tapoja muuttaa biomassat energiaksi ja raportissa on esitelty myös merkittäviä laitoksia määritellyn alueen ulkopuolelta. Biomassojen käyttö energian tuotantoon on yleistä Suomessa sen edullisuuden, saatavuuden ja sen tarjoaman omavaraisuuden takia. Varsinais- Suomen alueelta löytyy yhteensä 20 biomassoja polttavaa laitosta, jotka tuottavat lähinnä kaukolämpöä. Laitosten yhteenlaskettu teho on 229,2 MW. Varsinais-Suomeen on suunnitteilla neljä biomassoja polttavaa laitosta, joiden yhteenlaskettu suunniteltu teho on MW, eli nykyinen kapasiteetti yli kaksinkertaistuisi jos suunnitelmat toteutuvat. Turun alue kaipaa uutta ratkaisua kaukolämmön toteutukselle, ja siihen biopolttoaineet tarjoavat hyvän vaihtoehdon. ASIASANAT:

3 Pure Biomass (AMK) Abstract TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Fall 2012 Olli Neuvonen, Tuomas Liuksiala, Juha-Matti Välimaa, Tomi Lahtinen, Tommi Heinonen, Olli Suominen PURE BIOMASS WORKSHOP - EXISTING AND PLANNED POWER PLANTS AND THEIR ENERGY PRODUCTION POTENTIAL IN SOUTHERN FINLAND This report has been made as a part of Pure Biomass project, which aims to build the public understanding about the economic and technical benefits on the use of biomass for energy production, based on studies of biomass availability, technical-economic aspects and environmental protection. Pure Biomass (Potential and competitiveness of biomass as energy source in Central Baltic Sea Region) is a collaborated project that has collaborates in Finland and Latvia. The report has been made by a research workshop consisting of six students from Turku University of Applied Sciences studying Energy- and Combustion Motor technology. The main objectives of the research workshop was to investigate power plants using biomass, planned power plants using biomass and screening for technologies used transforming biomass and biowaste to energy under the are of Southern Finland. New ways of transforming biomasses to energy were also researched and a few major power plants are presented as examples outside the defined geographical area. Using biomass in energy production is common in Finland due to its cost-efficiency, availability and by the self-sufficiency it offers. There are several power plants in Southern Finalnd using biomass as their fuel, mainly producing district heat. There are 20 power plants using biomass in Southern Finland that are mainly producing district heat. The combined power of the power plants is 229,2MW. Four power plants are planned in Southern Finland which have combined planned power of MW, meaning that the current capacity would more than double in the future. The area of Turku needs a new solution for district heat and biofuels offer a strong option. KEYWORDS:

4 SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN MÄÄRITTELY Tehtävä Tavoitteet Rajaus Varsinais-Suomi Biomassat Laitokset 8 2 BIOENERGIAN NYKYTILANNE SUOMESSA Puupolttoaineet Biokaasu Tulevaisuus Lämpö- ja voimalaitokset Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Polttomoottorit ja kaasuturbiinit Höyryvoimalaitokset Välittäjäaineisiin liittyvät tekniikat Polttokennot Pienet lämpökeskukset Energiayrittäjyys Lämpölaitoskohteet ja polttoaineet Polttoaineet Lämpöyrittäjien yritysmuodot Luvat Energiantuotannon tuet Investointituki biokaasulaitoksen rakentamiseen Sähkön tuotantotuki Kotimaan markkinat 25 3 LAITOSTYYPIT Leijupetikattila Kiertoleijupetitekniikka Leijukerrospoltto Arinakattilat 29

5 3.2.1 Ilmajäähdytteinen arinakattila Vesijäähdytteinen arinakattila Pyörivän arinan polttotekniikkaa 31 4 OLEMASSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT LAITOKSET VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLA Turku Energia Orikedon biolämpökeskus Orikedon jätteenpolttolaitos Kakolan jätevedenpuhdistamo Pansion satama-alueelle sijoittuva biovoimalaitos Polttotekniikka Käytettävät polttoaineet, niiden hankinta, käsittely ja varastointi Varissuon Lämpö Oy Hesburger, Kaarinan biopolttoainetehdas, varasto ja tuotantolaitos Someron Lämpö Oy Vapo Oy (Salo) Perniön kunta Liedon Lämpö Oy Paimion Lämpökeskus Oy Loimaan Kaukolämpö Oy Pöytyän Lämpökeskus Oy Kosken Aluelämpö Oy Biovakka Oy, Vehmaa Vehmaan Energia Taivassalon Lämpö Oy Tutkimus järviruo on talvilaadun hyödyntämismahdollisuuksista Biolinja Oy (Uusikaupunki) 43 5 MERKITTÄVÄT LAITOKSET SUOMESSA Lahti Energia Oy: Kymijärvi II, Lahti Alholmens Kraft 2, Pietarsaari Vaskiluodon biokaasulaitos, Vaskiluodon Voima 45 LÄHTEET 46

6 1 PROJEKTIN MÄÄRITTELY Pure Biomass (Potential and competitiveness of biomass as energy source in Central Baltic Sea Region) on yhteistyöhanke, jossa on yhteistyökumppaneita Suomessa ja Latviassa. Hankkeen tarkoitus on luoda yleistä ymmärrystä biomassan käytön taloudellisista ja teknisistä hyödyistä energian tuotannossa, perustuen tutkimuksiin biomassan saatavuudesta, teknis-taloudellisista näkökulmista ja ympäristönsuojelusta. 1.1 Tehtävä Tutkimuspajan tarkoituksena on selvittää Varsinais-Suomen alueelta löytyvät biomassaa käyttävät laitokset, yritysten suunnitelmat biomassalaitosten rakentamiseksi sekä biomassojen ja jätteiden energiaksi muuttamiseksi käytettävät teknologiat. Tutkimuspaja tutkii myös uusia tapoja muuttaa biomassat energiaksi ja raportissa on esitelty myös merkittäviä laitoksia määritellyn alueen ulkopuolelta. 1.2 Tavoitteet Selvittää Varsinais-Suomen alueella olevat biomassaa hyödyntävät laitokset mahdollisimman perusteellisesti ja tuottaa materiaalia joka on helposti käytettävissä ja tehtävänannon mukaista. PURE BIOMASS 6

7 1.3 Rajaus Varsinais-Suomi Tutkimusalueena on Varsinais-Suomen maakunta (Kuva 1). Kuva 1. Varsinais-Suomi (Google 2012) Biomassat Projektin määrityksen mukaan käsiteltäviä biomassoja ovat Puubiomassa PURE BIOMASS 7

8 Jätteet Turve Lanta ja lietteet Peltokasvit ja viljelemätön biomassa Järviruoko Teollisuuden sivuvirrat Vähempiarvoinen kala Tulevaisuuden biomassat Laitokset Raportissa esiteltävät laitokset ovat enimmäkseen isoja, peruskuormaa tuottavia laitoksia niiden helpomman löytämisen takia. Pienempien laitosten omistajat eivät välttämättä mainosta laitoksen olemassaoloa muuta kuin paikallisesti, joten niiden löytäminen on haastavaa ottaen huomioon projektin resurssit. PURE BIOMASS 8

9 2 BIOENERGIAN NYKYTILANNE SUOMESSA Bioenergian asema markkinoilla on parantunut merkittävästi viime vuosina. Sen osuus Suomen energiankulutuksesta on runsaat 25 % sisältäen puun, turpeen ja kierrätyspolttoaineet. (Finbioenergy ry 2012) Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1.) on kuvailtu Suomen sähköntuotannon rakennetta. Taulukko 1. Suomen sähköntuotannon rakenne. (Energianet 2012) TWh TWh TWh TWh TWh Ei-fossiiliset energialähteet Vesivoima 10,1 10,8 14, ,5 Tuulivoima 0 0 0,1 1 3 Biovoima 2,7 5 9, Ydinvoima 6,6 18,1 21, Yhteensä 19,4 33, ,5 Osuus 50 % 66 % 68 % 73 % 74 % Fossiiliset energialähteet Hiili 11,4 9 8,2 8 8 Turve 2 2,8 3,5 4 5 Kaasu 1,6 4,4 8, Öljy 4,2 1,6 1,3 1,5 1,5 Yhteensä 19,2 17,8 21,4 23,5 27,5 Osuus 50 % 34 % 32 % 27 % 26 % Kokonaistuotanto 38,6 51,7 67,4 85,5 106 Nettotuonti 1,2 10,7 11, Kokonaiskulutus 39,8 62,3 79,3 95,5 110 Voimalaitosteho (MW) PURE BIOMASS 9

10 Osuus (%) Kuvaaja 1. Energian kokonaiskulutus energianlähteittäin (Tilastokeskus 2012) Puun pienpoltto Teollisuuden puutähteet Metsäteollisuuden jäteliemet Puupolttoaineet Turve Vesi- ja tuulivoima Puupolttoaineet Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2011 oli tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 386 TWh (401 TWh vuonna 2010), 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä johtui teollisuustuotannon alenemisesta ja lämpimästä loppuvuodesta Yksittäisistä energialähteistä määrällisesti eniten lisääntyivät sähkön nettotuonti ja ydinenergian kulutus, kun taas fossiilisten polttoaineiden (öljytuotteet, hiili ja maakaasu) sekä turpeen käyttö vähentyi. Puuperäisiä polttoaineita käytettiin vuonna 2011 yhteensä 86 TWh, yli viidennes energian kokonaiskulutuksesta. Puun kulutus väheni edellisvuodesta 3 prosenttia metsäteollisuuden jäteliemien (mustalipeä) ja puun pienkäytön vähenemisestä johtuen. Metsäteollisuuden jäteliemiä käytettiin energiantuotannossa 37 TWh ja kiinteitä puupolttoaineita 49 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului lämpö- ja voimalaitoksissa 32 TWh (16,8 milj. m³) ja pientaloissa (liike-, kauppa-, toimistoym. rakennukset) 17 TWh (6,7 milj. m³). Puupolttoaineet ovat Suomessa toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen. Metsäteollisuuden tehdaspolttoaineista puu kattaa 75 prosenttia ja teollisuuden kaikkien toimialojen tehdaspolttoaineista yli 40 prosenttia. (TEM 2012) PURE BIOMASS 10

11 Kuva 2. Energian kulutus (TWh) Suomessa energialähteittäin vuonna (TEM 2012) Lämpö- ja voimalaitoksissa käytettiin kiinteitä puupolttoaineita vuonna 2011 ennätykselliset 16,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Käyttö lisääntyi edellisvuodesta 0,8 miljoonaa kuutiometriä eli 5 prosenttia. Kiinteiden puupolttoaineiden energiasisältö oli 32 terawattituntia (TWh), liki 40 prosenttia kaikesta puuenergiasta ja 8 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Lämpö- ja voimalaitoksissa poltettiin metsähaketta 6,8 miljoonaa kuutiometriä, 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotepuun käyttö pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Eniten poltettiin kuorta, 6,6 miljoonaa kuutiometriä. Saha- ja levyteollisuuden jätepuusta valmistettua puutähdehaketta kului 0,9 miljoonaa kuutiometriä (-6 %), erilaisia puupuruja, - lastuja ja -pölyjä yhteensä 1,9 miljoonaa kuutiometriä (+10 %). (TEM 2012) PURE BIOMASS 11

12 2.2 Biokaasu Biokaasusta tuotettiin vuonna 2011 lämpöä 366 gigawattituntia (GWh) ja sähköä 151 GWh. Biokaasulla tuotettu energiamäärä (517 GWh) on 1 prosentti Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian tuotannosta. Biokaasun hyödyntämisessä on parannettavaa, vaikka minimitavoitteeseen, eli 75 prosenttiin tuotetusta biokaasun kokonaisenergiamäärästä, päästiinkin. Vuonna 2011 ylijäämäpoltossa tuhlattiin energiaa 138 GWh. Ylijäämäpoltettu kaasu poltetaan soihdussa, jolloin kaasun energiasisältö hukataan, mutta toisaalta vältetään haitalliset metaanipäästöt. Metaanipitoisuus tarkoittaa metaanin osuutta biokaasun kaasuseoksen sisällöstä. Suurin osa loppupitoisuudesta on hiilidioksidia, josta ei energiaa saada. Vuonna 2011 kaatopaikkalaitoksilla kerättiin biokaasua talteen 102 milj. m³. Biokaasua tuotettiin melkein täsmälleen sama määrä kuin vuonna Kaasun suhteellinen hyötykäyttö kuitenkin lisääntyi merkittävästi, määrän ollessa 32 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Pumpatusta biokaasusta 77,2 milj. m³ käytettiin sähkön ja lämmön tuotantoon. Energiaa kaatopaikoilta pumpatusta biokaasusta tuotettiin 314,5 GWh. Reaktorilaitoksia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteitä käsittelevät laitokset, maatilojen laitokset sekä niin sanotut yhteismädätyslaitokset, joissa voidaan käsitellä useita erilaisia raaka-aineita. Vuonna 2011 Suomessa oli tällaisia laitoksia yhteensä 41, joista maatilalla toimivia laitoksia oli 13. Kaatopaikkakaasua kerättiin lisäksi 38 kaatopaikalla, eli kaikkiaan Suomessa on 79 biokaasulaitosta. Suomessa on tällä hetkellä suunnitteilla 33 biokaasulaitoshanketta, joista 15 on yhteismädättämöjäja 17 maatilalaitoksia. Maa- ja metsätalousministeriön toteuttamien tukihakujen (syksy 2008 ja kesä 2010) kautta jätettiin yhteensä 43 biokaasulaitoksen rakentamiseen tähtäävää suunnitelmaa. Vuonna 2009 myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 15 kappaletta ja 7 kappaletta vuonna Suomessa on tällä hetkellä aktiivisesti vireillä 39 biokaasulaitoshanketta ja rakenteilla kolme. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2009 ja 2010 rahoittamista 22 hankkeesta on aktiivisesti vireillä enää 3 hanketta. (TEM 2012) PURE BIOMASS 12

13 2.3 Tulevaisuus Energiasektorin liiketoimintojen integrointi esimerkiksi jäte- tai vedenjakeluliiketoiminnan kanssa käyttäen uusien teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia tarjoaa synergiahyötyjen kautta tavan lisätä kannattavuutta. Tutkimus- ja kehitystyöpanoksilla tähdätään Suomessa myös jätteiden kierrätyksen integrointiin, niin että materiaalien kierrätys maksimoidaan ja kaikki ei-kierrätettävät palavat komponentit käytetään tehokkaasti energian tuotannossa. Tämä on tehokas tapa selvitä tulevista kaatopaikkamääräyksistä. Tärkeimmät energian tuotannon teknologiat, joihin tutkimus- ja kehityspanokset tulisi Suomessa suunnata ovat: Leijukerrosteknologia (poltto ja kaasutus) biomassoille sekä seospolttoaineille (ml. jätepolttoaineet) Kaasutusteknologia mustalipeälle ja biomassoille Biopolttonesteiden valmistus ja käyttö Hajautettu energiantuotanto: pienet CHPlaitokset, tuulivoima, järjestelmäintegrointi Uudet CHP-ratkaisut: korkea rakennusaste, pieni kokoluokka, kaukojäähdytys Integroidut ratkaisut: Urban Mill-konsepti, monituotelaitokset Bioenergia on keskeinen osa Suomen tulevaisuuden energiaratkaisua, joten monet kehitettävistä teknologioista liittyvät bioenergian entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Bioenergiaosaaminen tarjoaa suomalaisille yrityksille myös hyviä mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Suomen vahva informaatio- ja tietoliikennetekniikan osaaminen auttaa puolestaan kehittämään laitosten käyttöön ja verkkoon liitynnälle ratkaisuja, jotka mahdollistavat hajautetun sähkön ja lämmön yhteistuotannon entistä pienemmässä kokoluokassa. Esimerkkinä integroiduista ratkaisuista on Urban Mill -konsepti, jossa voidaan edullisesti yhdistää yhdyskunnan ja kierrätyspaperitehtaan sähkön ja lämmön tuotanto sekä kiinteiden jätteiden materiaali- ja energiahyötykäyttö. (VTT 2012) PURE BIOMASS 13

14 Kuva 3. Esimerkki pienen kokoluokan paperitehtaan integrointi paikalliseen energian tuotantoon ja jätehuoltoon Urban Mill- konsepti (Metso) PURE BIOMASS 14

15 Kuva 4. Energian tuotantoteknologioiden kehitysnäkymiä Suomessa. 2.4 Lämpö- ja voimalaitokset Öljyn hinnan kallistumisen vuoksi pienten bioenergialla toimivien lämpölaitosten määrä on voimakkaassa kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävät toimet edellyttävät lähivuosina uusiutuvan energian käytön merkittävää lisäämistä, joten öljyä käyttäviä laitoksia tullaan jatkossakin muuttamaan tai uusimaan bioenergialla toimiviksi. Pienen kokoluokan yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa (pien-chp) sähköntuotantoteho on tyypillisesti 1-2 MW (MWe), jolloin lämpöteho on 3-5 MWh. Tällä hetkellä biokaasun polttaminen kaasuturbiinissa tai polttomoottorissa on toimivin ratkaisu tuottaa sähköä ja lämpöä pien-chp-laitoksessa. Lämpöyrittäjät tuottavat lämpöenergiaa paikallisesti. Lämmön ostajana on useimmiten kunta, joka voi näin hyödyntää omalta alueelta saatavaa uusiutuvaa PURE BIOMASS 15

16 energiaa. Lämpöyrittäjät tuottavat myymänsä energian yleensä pienissä lämpökeskuksissa, joissa käytetään polttoaineena haketta tai pellettiä tai näiden eriasteista seosta. Pääpolttoaineena on usein omista metsistä tai lähiseudulta hankittu puu. Lämpöyrittäjätoiminta on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. Vuoden 2009 alussa lämpöyrittäjien hoitamia lämpöyrityskohteita oli noin 400 kappaletta. Kaikkiaan mahdollisia lämpöyrityskohteita arvioidaan olevan Suomessa noin kpl (Motiva 2012). 2.5 Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Pienen kokoluokan sähkön- ja lämmöntuotannolla (Pien-CHP) tarkoitetaan yleensä pienvoimalaa, jonka sähköntuotantoteho on 1-2 MW (MWe). Lämpöteho on tällöin 3-5 MWh. Joskus pien-chp-laitoksen ylimmäksi nimellistehoksi katsotaan 10 MW. Yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon etuna on korkea kokonaishyötysuhde, jolloin sähköntuotannon osuus vaihtelee 30 % molemmin puolin käytetystä tekniikasta riippuen. Pien-CHP tuotetaan pääosin neljällä eri perustekniikalla: Polttomoottorit ja kaasuturbiinit Höyryturbiinit ja muut höyryvoimalaitteet Muut välittäjäaineisiin liittyvät tekniikat Polttokennot Näistä tekniikoista yhdessä erilaisten polttoaineiden kanssa syntyy suuri määrä erilaisia ja eri kehitysvaiheessa olevia voimalaitosratkaisuja. Jotkut niistä ovat hyvin toimivia ja toiset pitkän kehitystyön jälkeen juuri kaupallistamisvaiheen saavuttamassa. Lisäksi on lupaavia tekniikoita, jotka tarvitsevat vielä suuria kehityspanoksia ja uusia materiaaliratkaisuja. Seuraavassa esitellään joitakin uusiutuvaan energiaan perustuvia toimivia tai lupaavia pien-chp-ratkaisuja. (Motiva 2012) PURE BIOMASS 16

17 2.5.1 Polttomoottorit ja kaasuturbiinit Sähkön ja lämmön tuottaminen biokaasulla polttomoottorissa tai kaasuturbiinissa on tällä hetkellä toimivin pien-chp-ratkaisu. Anaerobisessa biokaasureaktorissa tuotettu kaasu on helppo puhdistaa polttomoottori- tai kaasuturbiinikelpoiseksi. Näin toimivia erikokoisia biokaasuvoimalaitoksia on kauan ollut käytössä jätevedenpuhdistamojen lietebiokaasureaktorien yhteydessä. Suurimmissa jätevedenpuhdistamoissa ja kaatopaikoilla biokaasun tuotanto on tasaista, joten sähkön ja lämmön kaupallinen, tai oma hyödyntäminen on helppo ratkaista. Maatilojen karjanlannalla ja peltobiomassoilla tuotettu kaasuenergia on melko yksinkertaisilla ratkaisuilla muunnettavissa sähköksi ja lämmöksi. Kaasun käyttö kesäkaudella on ongelma. Maatilan sesonkiluonteinen suuri sähkön ja lämmön kulutuksen vaihtelu vaikeuttaa biokaasulaitoksen järkevää suunnittelua. Maatilan CHP-laitoksen ongelma on lämmön hyödyntäminen. Etäisyys taajaman lämpöverkkoon on liian pitkä ja oma käyttö vähäistä. Yksi mahdollisuus voisi olla kaasun johtaminen lähitaajaman CHP-laitokseen, joka syöttäisi biokaasulla tuotetun sähkön ja lämmön omiin paikallisiin verkkoihinsa. Kaasuturbiinilaitos mikroturbiineilla on uutta Suomessa kehitettyä teknologiaa, joka on tällä hetkellä laajemmassa käytössä Keski-Euroopassa. Vastavirtakaasutukseen, kaasun tehokkaaseen puhdistamiseen ja sen moottorikäyttöön perustuu suuri 2-20 MW polttoainetehon Novel-CHP-laitos Kokemäellä. Uuden laitoksen koeajovaihe on päättymässä vuonna Myötävirtakaasutukseen (häkäpönttö) perustuvia pieniä sähkön ja lämmön tuotantoyksiköitä on Suomessa kehitystyön alla useampia. (Motiva 2012) Höyryvoimalaitokset Höyryvoimalaitokset ovat yleisesti käytössä suuren kokoluokan energiantuotannossa. Pieniä höyryturbiini-, höyrykone- ja -moottorivoimaloita, n. 1 MWe, on otettu käyttöön viime vuosina. Uudenaikaisten höyrymoottorien kanssa on ollut teknisiä ongelmia. Tavallisesti näissä pien-chp-laitoksissa lämpöenergia tuotetaan hakekattilalla. (Motiva 2012) PURE BIOMASS 17

18 2.5.3 Välittäjäaineisiin liittyvät tekniikat Höyryn ohella muita keinoja lämpöenergian muuttamiseksi sähköksi ja lämmöksi välittäjäaineen avulla ovat Stirling-moottori ja orc-teknologia. Stirling-moottori on vanha keksintö, mutta sen käyttöä CHP-laitoksissa tutkitaan ja kokeillaan vasta nyt. Tehdyt laitokset ovat kokoluokaltaan kwe. Lämmittämiseen voidaan käyttää kaikkia tarjolla olevia biopolttoaineita mutta myös auringon lämpöä. ORC-laitoksessa hyödynnetään orgaanisen välitysaineen muutosta nesteolomuodon ja kaasun välillä. Keski- ja Etelä-Euroopassa on rakennettu joitakin kokeilu- ja esimerkkikohteita. Laitoskoko vaihtelee välillä kwe. (Motiva 2012) Polttokennot Polttokennot ovat edelleen intensiivisen tutkimuksen ja kehittämisen kohteena varsinkin autojen energialähteeksi. Paikallisen sähkön ja lämmön tuottamiseen on olemassa laitoksia, joiden käyttöaineena on vety. Maa- ja biokaasun käyttöön kehitetään laitoksia, joilla voidaan päästä jopa kiinteistökohtaisiin energiantuotantoyksiköihin. Polttokennoratkaisujen ongelmana on vielä laitosten korkea hinta. Häkäkaasun pienimuotoiseen (hiilimonoksidi-chp) tuottamiseen perustuvia sähkön ja lämmön tuotantoyksikköjä kehitetään myös. Mallina ovat häkäpönttöautoissa käytettävät myötävirtakaasuttimet. Myötävirtakaasutinta ei voida rakentaa suureksi tuotantoyksiköksi. (Motiva 2012) 2.6 Pienet lämpökeskukset Pienten bioenergialla toimivien lämpölaitosten määrä on voimakkaassa kasvussa. Öljyn hinnan kallistumisen vuoksi öljyä käyttäviä laitoksia muutetaan toimimaan bioenergialla tai vanhat öljykattilat korvataan bioenergiaa käyttävillä kattiloilla. Omakotikokoluokan kattiloita suuremmat biopolttoainekattilat (noin 100 kw-1 MW) ovat pienten lämpökeskusten lämmönlähteitä. Niillä tuotetaan energiaa yksittäiseen suureen rakennukseen tai pienen alueverkon kautta usean rakennuksen tai teollisuushallin lämmittämiseen. PURE BIOMASS 18

19 Tämän kokoluokan biopolttoainekattila on saneerauskohteissa syrjäyttänyt usein öljykattilan, joka yleensä kytketään biopolttoainekattilan rinnalle vara- ja huippuenergiakattilaksi. Pienet lämpökeskukset varustetaan lähes poikkeuksetta riittävän suurella varastosiilolla ja lämmöntuotantoa valvovalla, etäluettavalla automatiikalla, jolloin keskuksen käyttökustannukset pysyvät kohtuullisina. Lämpökeskuksen tärkeimmät elementit ovat: polttoainevarasto siirtojärjestelmineen; kattila ja sen polttoaineen syöttölaitteisto; ohjaus- ja valvontainstrumentointi; ja liitynnät lämpöverkkoon. Lisäksi tarvitaan varajärjestelmän kattila tai sähkövastus lämpökeskuksen koosta riippuen. Lämpöyrittäjien myymä energia keskimäärin vähän yli puoli megawattia per lämpökeskus tuotetaan yleensä pienissä lämpökeskuksissa. Polttoaineena näissä laitoksissa käytetään yleensä haketta tai pellettiä tai näiden eriasteista seosta. Pelletin etuja on matala kosteus sekä helppo varastointi- ja siirtokäsiteltävyys. Haittapuolena on ollut viime aikojen voimakas pelletin hinnan nousu. Hakkeen laatuvaatimus korostuu pienimmissä lämpölaitoskattiloissa, joiden kuljetin- ja syöttöjärjestelmät eivät siedä ylisuuria paloja ja puusäleitä, vaan tasalaatuista haketta ja kattilan mitoituksen mukaista kosteutta. Jälkimmäiset vaatimukset koskevat sinänsä kaikkia hakelaitoksia. Hakkeen ja pelletin sekoittamisella voidaan tehostaa lämmön tuottamista talven huippukuormituksen aikana, tai parantaa (laitokselle satunnaisesti tulleen) huonompilaatuisen hakkeen lämmöntuottokykyä. (Motiva 2012) PURE BIOMASS 19

20 2.7 Energiayrittäjyys Lämpöyrittäjät tuottavat ja myyvät hankkimillaan biopolttoaineilla tuotettua lämpöä. Lämpöyrittäjä on tavallisesti maatalousyrittäjä tai yrittäjien muodostama ryhmä kuten osuuskunta tai osakeyhtiö. Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi- Suomessa (erit. energiaosuuskunnat), mutta uusia laitoksia otetaan käyttöön eniten Etelä-Suomessa, jossa osakeyhtiömuotoiset yritykset ovat yleisimpiä. Lämpöyrittäjä tekee kunnan tai muun asiakkaan kanssa sopimuksen yhden tai useamman kiinteistön lämmittämisestä biopolttoaineilla. Yrittäjä saa korvauksen työstään tuottamansa lämpömäärän perusteella. Vuoden 1993 alussa maassamme oli vain kolme lämpöyrittäjää. Lämpöyrittämisen tutkiminen ja kehittäminen aloitettiin tuolloin osana valtakunnallista Bioenergian tutkimusohjelmaa. Ensimmäinen kysely lämpöyrittämisen laajuuden selvittämiseksi tehtiin vuonna 1996 lähettämällä kyselykaavake kaikkiin kuntiin. Vuoden 1996 lopussa lämpöyrittäjät hoitivat 36 lämpölaitosta. Lämpöyrittämisen kehittämistä jatkettiin vuonna 2001 käynnistyneessä Lämpöyrittäjä Suomi -hankkeessa. Vuodesta 2002 alkaen lämpöyrittämisen laajuutta ja kehitystä on seurattu vuosittain siten, että uusien laitosten tiedot on koottu yhteen pääosin puuenergianeuvojien keräämistä tiedoista. Lämpöyrittäjien määrä on 2000-luvulla edelleen lisääntynyt merkittävästi. Lämpöyrittäjien hoitamien lämpölaitosten lukumäärä on reilussa 15 vuodessa kasvanut muutamasta laitoksesta jo yli neljään sataan. Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli toiminnassa ainakin 490 lämpöyrittäjien hoitamaa lämpölaitosta. Laitosten lukumäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 35 laitoksella eli kahdeksan prosenttia. Lämpöyrittäjien hoitamien laitosten yhteenlaskettu kattilateho kasvoi 34 megawattia eli 14 prosenttia. Kattilateho oli yhteensä 284 megawattia ja keskimäärin 0,58 megawattia. Lämpölaitosinvestoinnin tai pääosan siitä teki lämpöyrittäjä jo kahdessa kolmesta uudesta laitoksesta. Yrittäjän tehdessä valintaa laitostekniikasta pitäisi pystyä varautumaan alalla tapahtuviin muutoksiin seuraavan 10 tai 15 vuoden aikana. Todennäköisiä muutoksia ovat ainakin varalla käytettävän öljyn ja PURE BIOMASS 20

21 biopolttoaineiden laitoshinnan nousu sekä sähkön kallistuminen. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) Lämpölaitoskohteet ja polttoaineet Kunnat ovat lämpöyrittäjien tärkein asiakasryhmä. Yksityisten asiakkaiden määrä ja osuus lisääntyvät kuitenkin jatkuvasti. Vuonna 2009 yksityisten asiakkaiden osuus oli jo viidesosa kaikista lämpöyrittäjien asiakkaista. Vuoden 2010 lopussa lämpöyrityksiä oli vähemmän kuin laitoksia, sillä osa yrityksistä huolehti useammasta laitoksesta. Uusista laitoksista 21 oli aluelämpölaitoksia. Loput 335 laitosta olivat kiinteistökohtaisia laitoksia. Näistä 44 prosenttia lämmitti koulukiinteistöjä ja vajaa kolmannes yksityisiä kiinteistöjä. Kiinteistökohtaiset laitokset ovat yleisimpiä Eteläja Länsi-Suomessa. Lämpöyrittäjien hoitamien laitosten yhteenlaskettu kpa-kattilateho kasvoi edellisestä vuodesta 34 megawattia eli 14 prosenttia. Kiinteistökohtaisten lämpökeskusten kattilateho oli vuoden 2010 lopussa keskimäärin 0,37 megawattia ja aluelämpölaitosten yksi megawatti. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) Polttoaineet Lämpöyrittäjät käyttivät vuonna 2010 lämmöntuotannossaan kaikkiaan lähes 1,3 miljoonaa irtokuutiometriä kiinteitä biopolttoaineita. Puupolttoaineiden määrä oli noin irtokuutiometriä. Valtaosassa lämpöyrittäjien hoitamista lämpölaitoksista käytettiin pääpolttoaineena metsähaketta. Sen osuus oli noin 90 prosenttia laitosten kiinteiden polttoaineiden käyttömäärästä. Hake tehtiin yleisimmin markkinakelvottomasta runkopuusta. Metsähakkeen käyttömäärä kasvoi 14 ja sahauspintahakkeen käyttö 55 prosenttia edeltäneestä vuodesta. Haketta kului keskimäärin yli irtokuutiometriä laitosta kohden. Loput olivat lähinnä pala- ja jyrsinturvetta. Lisäksi poltettiin viljan lajittelujätettä ja markkinakelvotonta viljaa sekä ruokohelpeä yhteensä muutamia tuhansia irtokuutiometrejä. Lisä- tai varalämmönlähteenä lämpölaitoksissa oli yleensä polttoöljy. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) PURE BIOMASS 21

22 2.7.3 Lämpöyrittäjien yritysmuodot Yksittäiset yrittäjät vastaavat lämmöntuotannosta 170 laitoksessa, joiden kpakattilateho on yhteensä 69 megawattia ja keskimäärin 0,41 megawattia. Useamman yrittäjän muodostamat yrittäjärenkaat vastasivat lämmöntuotannosta 40 lämpölaitoksessa. Osakeyhtiö- tai osuuskuntamuotoiset lämpöyritykset tuottavat noin 55 prosenttia kaikesta lämpöyrittäjien tuottamasta lämmöstä. Niiden hoitamioen lämpölaitosten keskimääräinen kattilateho on lähes kaksinkertainen yksittäisten yrittäjien ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten kattilatehoon verrattuna. Tyypillisesti ne huolehtivat aluelämpölaitoksista luvulla sekä osakeyhtiöiden että osuuskuntien hoidossa olevien laitosten osuus on noussut ja yrittäjärenkaiden hoitamien laitosten osuus vastaavasti laskenut. Lämpöyrittäminen on yleisintä Länsi-Suomessa, jossa sijaitsee kaksi viidestä lämpölaitoksesta. Pienpuun sekä pienpuuhakkeen hinta nousi rajusti vuoden 2009 lopulla ja alkuvuonna Rraaka-aineen hinta nousi lyhyessä ajassa pahimmillaan prosenttia. Kova pakkastalvi lisäsi kuivan ja laadukkaan hakkeen tarvetta. Lämmöntoimitussopimuksessa lämmön hinta pyritään usein sitomaan hakkeen hinnan sijasta lämpöasiakkaalle paremmin sopivaan indeksiin. Se muodostaa yrittäjälle taloudellisen riskin, jos raaka-aineen saatavuudessa on ongelmia. Yrittäjän tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että puuvarastot riittäisivät koko lämmityskauden ajaksi. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) 2.8 Luvat Energian tuotanto, käsittely ja varastointi voivat aiheuttaa vahinkoa ympäristölle. Toiminnan luonne, tuotannon volyymit ja sijainti vaikuttavat merkittävästi sen toteutumistodennäköisyyteen eli vaaran suuruuteen ja vaikutuksiin. Lupamenettelyt pyrkivät varmistamaan, että toiminnan riskit ovat tiedostettuja, niihin on varauduttu ja niiden merkitys on ennakoitu. Lupamenettelyt suojelevat ihmisiä, vesistöä, ilmastoa ja maaperää. PURE BIOMASS 22

23 Biokaasulaitokselta, jossa käsitellään jätettä, edellytetään ympäristölupaa. Yli tonnia vuodessa käsittelevän laitoksen ympäristölupa-asian käsittelee aluehallintovirasto, muutoin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) edellytetään, jos jätettä käsittelevän biokaasulaitoksen kapasiteetti on vähintään tonnia jätettä vuodessa tai jos elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) niin päättää. Ympäristölupaa edellytetään kattila- tai voimalaitokselta, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellytetään, jos laitoksen suurin polttoaineteho on vähintään 300 megawattia tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä. Yli 50 megawatin laitoksen ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto ja sitä pienempien laitosten ympäristölupa-asiat käsitellään kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) 2.9 Energiantuotannon tuet Investointituki biokaasulaitoksen rakentamiseen Biokaasu- ja muille innovatiivisille kasvihuonekaasuja vähentäville laitoksille voidaan myöntää investointitukea (energiatuki). Bioenergiatuotannon avustukset -momentin investointitukien tavoitteena on edistää biomassan käyttöä energian tuotannossa. Erityisesti halutaan edistää biokaasulaitosten rakentamista alueille, joilla on paljon kotieläimiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Tuen avulla arvioidaan syntyvän 6 10 suurehkoa biokaasulaitosta erityisesti alueilla, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Energia (Investointi) tukea myönnetään vuonna 2010 kaikkiin tukeen oikeutettuihin laitosinvestointeihin noin 110,6 miljoonaa euroa. Vuodelle 2012 tukea on varattu 156,9 miljoonaa euroa. Julkisen avustuksen yhteenlaskettu osuus ei saa ylittää 45 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista. PURE BIOMASS 23

24 Syksyllä 2008 järjestettiin tähän momenttiin liittyvä biokaasulaitosten investointitukien haku. Avustusta myönnettäessä etusijalle asetettiin hankkeet, jotka käyttävät raaka-aineena lantaa ja kasviperäistä biomassaa. Eduksi katsottiin myös laitoksen kapasiteetin suuruus, investoinnin toteuttamisen nopea aikataulu, sekä laitoksen sijainti alueilla, joilla on paljon kotielämiä ja jotka ovat äkillisen rakennemuutoksen seutukuntien kunnissa. Myös oppilaitosten yhteydessä sijaitsevia hankkeita rahoitettiin. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 16 hankkeelle ja avustusten kokonaissumma oli noin 8,5 miljoonaa euroa. Tukitaso oli lähes kaikissa hankkeissa 35 prosenttia. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) Sähkön tuotantotuki Kiinteä sähkön tuotantotuki loppuu vuoden 2012 alussa. Hallitus antoi esityksen lakimuutokseksi, jolla oikeus kiinteään sähkön tuotantotukeen loppuisi vuoden 2012 alussa. Tukea maksetaan vielä vuonna 2011 tuotetusta sähköstä. Tukea on maksettu syöttötariffijärjestelmän ulkopuolella olleesta uusiutuvan sähkön tuotannosta. Laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (1396/2010) astui voimaan tukien tasoa lukuun ottamatta. Valtioneuvoston asetuksella (258/2011) vahvistettiin tukien tasoa koskevien säädöksien astuminen voimaan Tuki on ollut tuulivoimalla ja metsähakkeella tuotetusta sähköstä 6,9 euroa megawattitunnilta ja biokaasulla ja vesivoimalla tuotetusta sähköstä 4,2 euroa. Tuen lopettaminen tuo valtiolle vuosittain 4,5 miljoonan euron säästöt vuodesta 2013 alkaen. Tämä vähennys on noin 2 prosenttia uusiutuvan energian tuotantoja investointitukien kokonaisuudesta. Tukileikkaus on osa hallitusohjelmassa sovittua 25 miljoonan euron vähennystä uusiutuvan energian tukiin vuoteen 2015 mennessä. Leikkaus päätettiin vuoden 2012 talousarvioesityksen ja valtiontalouden vuosien kehysten valmistelun yhteydessä toteuttaa nopeutetussa aikataulussa. Uusiutuvan energian keskeisimpään tukimekanismiin, syöttötariffiin ei ole tulossa leikkauksia. Arvion mukaan kiinteällä tuella tuettavasta sähköstä vuonna 2011 selvästi yli 90 prosenttia eli 25 terawattituntia olisi metsähakkeella tuotettua PURE BIOMASS 24

25 sähköä. Tästä lähes kaikki tulee jatkossa saamaan syöttötariffin. Vuoden 2009 alun jälkeen käyttöön otetut tuulivoimalat ja biokaasuvoimalat ovat myös voineet hakea syöttötariffijärjestelmään siirtymäkautena, joka päättyi syyskuun lopussa. Nyt annettavan lakiehdotuksen nojalla tämä siirtymäkausi olisi vielä voimassa 2012 maaliskuun loppuun. Syöttötariffijärjestelmään hyväksytyille tuulivoimaloille, biokaasuvoimaloille ja puupolttoainevoimaloille maksetaan tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotuksen mukaista tukea. Tavoitehinta tuotannolle on 83,5 euroa/megawattitunti. Tuulivoimarakentamisen nopean liikkeellelähdön takaamiseksi tavoitehinta tuulivoimasähkölle on kolmena ensimmäisenä vuotena 105,3 euroa/mwh. Järjestelmään kuuluvissa metsähakevoimaloissa tuotetusta sähköstä maksetaan päästöoikeuden hinnan mukaan muuttuvaa tukea. Voimalaitos voi saada tukea 12 vuoden ajan. (Bioenergian verkkopalvelu 2012) 2.10 Kotimaan markkinat Maamme pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia sekä bioenergian käytön lisääminen tukevat toisiaan. Tavoitteena on fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen. Metsäteollisuus hyödyntää tehokkaasti biopolttoaineita energiantuotannossaan. Yhdyskuntien biolämmöntuotantoon on kehitetty korkealuokkaista teknologiaa ja osaamista. Myös sahat ovat kiinnostuneita CHPtuotannon (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) mahdollisuudesta. Sähköntuotannossa energiayhtiöitä kiinnostavat biopolttoaineiden hyvät seospoltto- ominaisuudet ja vihreä imago. Tulisija- ja pienkattilateknologia on kehittynyt huomattavasti, mikä näkyy lisääntyneenä käyttökiinnostuksena. Myös ilmaston ja ympäristön suojeluvaateet sekä Euroopan unionin RES direktiivin tavoitteet vaativat biopolttoaineiden voimakasta ja nopeaa lisäämistä. Bioenergian käytön myönteiset vaikutukset ympäristö- ja ilmastokysymyksiin ovatkin Suomelle ratkaisevan tärkeitä. Bioenergia ei vielä yllä taloudellisella kilpailukyvyllään perinteisten energiamuotojen tasolle, mutta bioenergian hinta halpenee teknologisen kehityksen myötä. Toisaalta fossiilisten polttoaineiden hinnan kallistuminen ei ole vain hetkellinen trendi, joten bioenergian hintakilpailukyky paranee tulevaisuudessa. Huolestuminen ilmastonmuutoksesta, ympäristönsuojelun voimistuneet vaatimukset, ekologisen valistuneisuuden kasvu, uusien teknologioiden tulo PURE BIOMASS 25

26 markkinoille, bioenergian myönteisyys ja hyvä imago sekä toisaalta sähkömarkkinoiden vapautuminen ja samalla kilpailun laajentuminen koko EU:n sisällä tulevat vaikuttamaan voimakkaasti energiantuotantojärjestelyihin vuoteen 2010 mennessä. EU:n Suomelle asettama 38 prosentin uusiutuvien energialähteiden käyttötavoite vuoteen 2020 mennessä avaa kotimarkkinoilla toimiville yrityksille uusia markkinoita. Edellisenä 12 vuotena uusiutuvien energioiden käyttöä on lisätty yhteensä 30 terawattituntia. Tätä kehitystä auttoi merkittävästi metsäteollisuuden tuotannon nopea kasvu. Nyt seuraavina 9 vuotena uusiutuvan energian lisäystarve on hieman suurempi, mutta lisäys on toteutettava muiden markkinatoimijoiden toimesta, ilman metsäteollisuuden kasvun vetoapua. Suomessa rakennusten öljylämmityksessä on bioenergialla korvattavaa kapasiteettia yli 10 terawattitunnin edestä. Tämän kapasiteetin osittainenkin korvaaminen lisää uusiutuvanenergian osuutta, enimmillään jopa 3 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta. Tämä lisää bioenergiaraaka-aineiden markkinapotentiaalia merkittävästi. Lisäksi julkisilla investointitukijärjestelmillä on edistetty ja nopeutettu merkittävästi bioenergiainvestointeja ja tätä kautta edistetty uusiutuvien energiamuotojen kysyntää. Myös näin laajenee tarvittavien palvelujen ja raaka-aineiden kysyntä markkinoilla tulevina vuosina. Sitovan 10 prosentin käyttövelvoitteen saavuttaminen liikennepolttonesteissä edellyttää alkuvaiheessa myös laajaa tuontia kotimarkkinoiden laajenevan tuotannon ohella. Biomassan laajamittainen energiakäyttö tulee myös aiheuttamaan markkinoilla niukkuutta, jolloin käytettävän bioenergiaraaka- aineen hinta nousee ja tämä luo mahdollisuuksia koko sektorin laajamittaisemmallekin kehittämiselle. Lisäksi bioenergian laajenevien käyttötavoitteiden sitominen elintarvike- ja metsäteollisuuden sivutuotteita ja jätteitä raaka-aineinaan käyttävien toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineiden tuotantotekniikoiden laajamittaiseen käyttöönottoon luo merkittäviä mahdollisuuksia kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. (TEM 2010) PURE BIOMASS 26

27 3 LAITOSTYYPIT 3.1 Leijupetikattila Leijukerroskattila on biopolttoaineiden polttoon kehitetty lämpökeskusten ja - voimaloiden kattilatyyppi. Leijukerroskattilassa tulipesän alaosasta syötetään ilmavirta, joka saa tulipesässä pidettävän hiekan, tuhkan ja polttoaineen leijumaan. Palaminen tapahtuu näin muodostuvassa pedissä. Polttoaineen jatkuva sekoittuminen tehostaa lämmön ja kaasujen siirtoa. Leijukerrostekniikka ei aseta polttoaineen laadulle mainittavia laatuvaatimuksia. Polttotekniikan etuna on mahdollisuus käyttää myös kosteita ja matalan lämpöarvon omaavia polttoaineita. Biopolttoaineet kuten kuori, hake, sahausjäte ja turve sopivat erityisen hyvin juuri leijukerrospolttoon. Lisäksi seospolttoaineena voidaan käyttää muun muassa kierrätyspolttoainetta, yhdyskuntajätettä tai lietettä. Poltettava materiaali pitää kuitenkin murskata niin pieneksi, että leijutus onnistuu. (Wikipedia, Leijukerroskattila) Kiertoleijupetitekniikka Ominaispiirteet Petimateriaalilla suuri lämpökapasiteetti Tehokas polttoaineen ja ilman sekoittuminen Soveltuu myös kosteille ja suuren tuhkapitoisuuden polttoaineille Teknisiä tietoja Polttolämpötila o C Säätöalue 40 % % Tehoalue MW Käytettävyys tavallisesti yli 98 % Hyvä palamishyötysuhde Pienet päästöt Rikinsidonta helppoa kalkkikivisyötöllä tulipesään PURE BIOMASS 27

28 Vähäinen huollontarve (Finbio ry) Kuva 5. Kiertoleijupetilaitos Leijukerrospoltto Ominaispiirteet Lähes kaikille kiinteille polttoaineille Korkea hyötysuhde, vähäinen huolto Miehittämätön käyttö Teknisiä tietoja Tehoalue 3-50 MW Polttoaineen lämpöarvo > 7 MJ/kg Säätöalue % (Finbio ry) PURE BIOMASS 28

29 3.2 Arinakattilat Kiinteiden jätteiden polton yleisin perustekniikka on ollut pitkään arinapoltto. Arinapoltossa ei tarvita esikäsittelyä. Arinatekniikka kestää jätteen kosteuden, lämpöarvon ja tuhkapitoisuuden vaihtelua. Tulipesässä on myös kostean palamisen alueet. Nämä alueet ovat kuivumis-, palamis- ja polttovyöhyke. Tulipesän rakenne pyritään suunnittelemaan niin, että eri vyöhykkeiden kaasut sekoittuvat ja palavat hyvin arinan yläpuolella yli 800 C lämpötilassa. Kattilasta savukaasut menevät puhdistukseen, mutta ennen sitä tyypillisesti savukaasut johdetaan tulipesästä lämmöntalteenottokattilaan esijäähdytettyinä. Arinat ovat joko ilma- tai vesijäähdytteisiä. Arina on joko lievästi vino tai tasainen pysty- tai vaakasuorassa kattilassa. Arinan liike voidaan tuottaa värinällä, pyörivillä rullilla tai mekaanisilla sekoittimilla. (Joentausta 2011, 12) Ilmajäähdytteinen arinakattila Ilmajäähdytteisen arinan vankka rakenne on osoittautunut luotettavaksi. Riippuen jätteiden ominaisuuksista, se on edullisin ratkaisu pääomaa ja ylläpitokustannuksia vertailtaessa. Perinteisissä ilmajäähdytteisissä järjestelmissä, primääri-ilma käytetään palamiseen ja arinan jäähdyttämiseen. Ilmajäähdytteinen arina on suunniteltu niin, että erityisesti muotoiluilla ilmakanavilla parannetaan arinan jäähdytystä. Primääri-ilma virtaa jätepetiin arina palkeissa olevien aukkojen kautta. Ilmapurkausaukot ovat suunnattu alaspäin, jolloin saadaan minimoitua tukokset ja vähentää lentotuhkan sekoittumista uuniin. (Joentausta 2011, 13) Vesijäähdytteinen arinakattila Korkean lämmön aiheuttama arinapalkkien kuluminen jätteenpolttojärjestelmissä on viime vuosina kasvanut jätteiden lämpöarvon nousun johdosta. Tämä lyhentää palkkien käyttöikää huomattavasti. Näiden ongelmien ratkaisuksi vesijäähdytteinen arina otettiin käyttöön. Se on osoittanut suurta kustannustehokkuutta kestävyydessään yli käyttötunnilla. Vesijäähdytyksen ansiosta terminen kuluminen vähenee. Pidempi käyttöikä, joka vähentää PURE BIOMASS 29

30 huomattavasti kustannuksia huoltotöiden ja huoltojen osalta. Arinan toimii eri jätelajeilla sekä korkean lämpöarvon polttoaineilla hyvin. Korkean lämpökuorman kestävä arina soveltuu varsinkin niille jätteille, joissa on korkeat lämpöarvot. Vesijäähdytteinen arina mahdollistaa optimaalisen polton ja lisää arinapalkkien käyttöikää. Paremman prosessin ohjauksen vuoksi kaikilla vyöhykkeillä voidaan ilmavirtoja säädellä tarkasti täyttäen tarkan palamisen vaatimukset tai tarvittaessa ilmavirran voi säätää hyvin pieneksi. Tämä ei ole mahdollista perinteisillä vesijäähdytteisillä arinoilla, jotka vain jäähdyttävät palamisilman. Primäärisen palamisilman sijaan yksittäiset arinan palkit jäähdytetään vedellä. Lämpöä otetaan palotilassa talteen, saadulla lämmöllä voidaan esilämmittää palamisilmaa tai syöttää sitä kaukolämpöjärjestelmään. Tällä saavutetaan suuri energiatehokkuus sekä kattilan alhaiset käyttö- ja ylläpitokustannukset. Vesi tulee yksittäisistä arinan palkeista alakautta putkistoa läpi. Arinan palkkeihin upotettu jäähdytysjärjestelmä jäähdyttää lämmölle rasittuneen arinan pinnan. Lämmitetty vesi jäähdytetään lämmönvaihtimella. (Joentausta 2011, 18) PURE BIOMASS 30

31 3.3 Pyörivän arinan polttotekniikkaa Ominaispiirteet Patentoitu tekniikka Yksinkertainen, tilaa säästävä ja luja Tehdasvalmisteiset modulit Vähäinen perustustyön tarve Teknisiä tietoja Tehoalue 1-20 MW (polttoaineen lämpöarvo yli 5,5 MJ/kg) Säätöalue 20 % (10%) -> 100 % Korkea hyötysuhde koko säätöalueella Automaattinen, monipuolinen säätöohjelmisto, kaukokäyttöön soveltuva Kuoren, sahapurun, hakkeen kosteus alle 65 % Polttoainetta ei tarvitse esikäsitellä (Finbio ry) PURE BIOMASS 31

32 Kuva 6. Pyörivän arinan polttotekniikka. Kuva 7. MW Powerin valmistama Biopower -kattila PURE BIOMASS 32

33 4 OLEMASSA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT LAITOKSET VARSINAIS- SUOMEN ALUEELLA Varsinais-Suomen alueelta löytyi yhteensä 20 biomassoja polttovaa laitosta, joiden yhteenlaskettu teho on 229,2MW (Taulukko 2). Lisäksi neljä laitosta on tällä hetkellä rakenteilla tai suunnitteilla, näiden yhteenlaskettu teho on arviolta MW. Taulukko 2. Olemassa olevat laitokset Olemassa olevat laitokset Teho (MW) Orikedon biolämpökeskus 52,0 Orikedon jätteenpolttolaitos 22,0 Kakolan jätevedenpuhdistamo 21,0 Varissuon Lämpö Oy 12,4 Someron Lämpö Oy 4,8 Vapo Oy 38,0 Vapo Oy 34,0 Vapo Oy 8,0 Perniön Kunta 3,0 Liedon Lämpö Oy 5,5 Paimion Lämpökeskus 9,0 Paimion Lämpökeskus 0,3 Loimaan Kaukolämpö Oy 8,0 Pöytyän Lämpökeskus Oy 2,0 Kosken Aluelämpö Oy 1,85 Biovakka Oy 4,0 Vehmaan Energia 1,0 Vehmaan Energia 0,8 Taivassalon Lämpö Oy 1,2 Biolinja Oy 0,35 Yhteensä 229,2 PURE BIOMASS 33

34 Taulukko 3. Suunnitteilla olevat laitokset Suunnitteilla tai rakenteilla olevat laitokset Teho (MW) Arvioitu valmistuminen Pansion biovoimalaitos 250 tai Orikedon biolämpökeskus 52 Loimaan Kaukolämpö Oy Mynämäen hakevoimalaitos Turku Energia Taulukko 4. Vuonna 2011 käytetyt biopolttoaineet. (Energiateollisuus 2012) Polttoaine Tuotettu energia Palaturve 18,6GWh Metsäpolttoaineet 168,8GWh Teollisuuden polttoaineet 71,4GWh Biokaasu 7,0GWh Lämpöpumpulla talteen otettu energia 180,9GWh Orikedon biolämpökeskus Leijukerro skattila, jonka teho on 40MW. Varustettu savukaasulauhduttimella jonka lämmöntalteenottoteho on enintään 12MW. Polttoaineina hakkuutähteet, sahateollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteet. (Kunnossapito 2/2006) Toimitiloissa varaus toiselle vastaavalle laitokselle, jolle on juuri myönnetty ympäristölupa. (Turku Energia 2009) Orikedon jätteenpolttolaitos Kaksi arinapolttoon perustuvaa 11MW kattilaa, yhteisteho 22MW. Käyttää polttoaineenaan asuinkiinteistöjen polttokelpoisia jätteitä. Tuotti vuonna GWh kaukolämpöä. (Turku Energia 2011, 8) PURE BIOMASS 34

35 Kuva 8. Orikedon jätteenpolttolaitoksen prosessit. (Turku Energia 2011, 27) Kakolan jätevedenpuhdistamo Jäteveden hukkalämpöä hyödyntävä Kakolan lämpöpumppulaitos tuottaa sekä kaukolämpöä että kaukojäähdytystä turkulaisille kiinteistöille. Vuosittainen lämpöenergia 160GWh, lämpöpumppulaitoksen teho 21MW kaukolämpöä, 14,5MW kaukojäähdytys. (Turku Energia 2012) Pansion satama-alueelle sijoittuva biovoimalaitos Turku Energia suunnittelee sähköä ja lämpöä tuottavan voimalaitoksen rakentamista Turun Pansion satama-alueelle. Tarkoituksena on selvittää energiantuotantovaihtoehtoja nykyisen Naantalissa tapahtuvan kivihiilipohjaisen tuotannon korvaamiseksi. Turku Energian tavoitteena on kasvattaa sen sähkö- ja lämpöomavaraisuutta kestävällä tavalla uusiutuvia tai vähäpäästöisiä energiamuotoja hyödyntäen. Tällä hetkellä valtaosa Turussa käytettävästä kaukolämmöstä tuotetaan Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin kivihiilivoimalaitoksessa. Naantalin voimalaitoksen käyttöikä on päättymässä kuluvan vuosikymmenen lopulla, minkä vuoksi Turku Energia on ryhtynyt kartoittamaan vaihtoehtoisia energiantuotantoratkaisuja. PURE BIOMASS 35

36 Selvitystyö liittyy samaan kokonaisuuteen, johon kuuluvat myös seudulliset maakaasu- ja jätteenpolttolaitosratkaisut. Maakaasuputken tulosta Turun seudulle ei ole tehty päätöksiä ja siksi Turku Energia on ryhtynyt selvittämään monipolttoainevoimalaitoksen rakentamista. Alustavien selvitysten perusteella yksi vaihtoehto on tässä YVA-menettelyssä arvioitava Pansion satama-alueelle sijoitettava biomassapolttoaineisiin perustuva sähköä ja lämpöä tuottava voimalaitos. Suunniteltu voimalaitos korvaisi Naantalin voimalaitoksen kaukolämmön tuotantoa joko osittain tai kokonaan. Lisäksi voimalaitoshanke tukisi Turku Energian tavoitteita tuottaa vähäpäästöistä energiaa. Toteutusvaihtoehtoina on kaksi voimalaitoskokoluokkaa: Vaihtoehto 1: Polttoaineteholtaan 250 MW:n voimalaitos (CFB, leijupeti) Vaihtoehto 2: Polttoaineteholtaan 450 MW:n voimalaitos (CFB, leijupeti) Voimalaitosvaihtoehtojen sijainti ja tekniset ominaisuudet ovat samoja. Voimalaitoksen polttoaineina käytetään pääosin puuta ja turvetta sekä mahdollisesti kivihiiltä. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistynyt keväällä 2010 YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVAohjelma jätetään yhteysviranomaiselle kesäkuussa Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään vuoden 2010 kesäkuun ja joulukuun välisenä aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle alkuvuodesta 2011, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyisi yhteysviranomaisen lausuntoon alkukesästä Tavoitteena on, että voimalaitoksen käyttöönotto tapahtuu vuosien aikana. (Turku Energia 2012) PURE BIOMASS 36

37 Taulukko 5. Voimalaitoksen kokoluokkavaihtoehtojen pääarvot. (Turku Energia 2012) Polttotekniikka Voimalaitos perustuu niin sanottuun kiertopetitekniikkaan (kiertoleijutekniikka), jossa polttoaine johdetaan kuplivaan tai kiertävään hiekkakerrokseen, jolloin lämpötila jakaantuu tasaisesti, palaminen on tehokasta ja päästöjen hallinta helpottuu. Kiertopetipolton periaatekaavio on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 8). Polttotekniikasta johtuen polttoaine on ennen polttoa murskattava oikeaan palakokoon. Käsittelyn jälkeen polttoaine syötetään kattilan tulipesän pohjalla olevan hiekkakerroksen päälle. Hiekkakerroksen alta puhalletaan kuumaa ilmaa, joka yhdessä polttoaineen palamisen kanssa saa hiekkapolttoaineseoksen voimakkaaseen liikkeeseen. Tulipesän yläosassa savukaasut ja hiekka erotetaan toisistaan ja hiekka palautetaan tulipesän pohjalle. Kiertopetitekniikan etuja ovat mm. hyvä sieto vaihteleville polttoaineen lämpöarvoille, vähäinen terminen typenoksidien syntyminen ja tehokas polttoprosessin hyödyntämismahdollisuus savukaasujen esikäsittelyssä. (Turku Energia 2012) PURE BIOMASS 37

38 Kuva 8. Kiertopetipolton periaatekaavio. (Turku Energia 2012) Käytettävät polttoaineet, niiden hankinta, käsittely ja varastointi Voimalaitoksen polttoaineina käytetään puuta ja turvetta sekä mahdollisesti kivihiiltä. Kevyttä polttoöljyä käytetään käynnistykseen sekä tukipolttoaineena. Tavoitteena on käyttää enimmäkseen uusiutuvia puupolttoaineita. Polttoainevalikoimassa halutaan kuitenkin pitää muitakin polttoaineita polttoaineen saatavuuden varmistamiseksi sekä teknisten käyttöominaisuuksien vuoksi. Lopullinen polttoainejakauma riippuu polttoaineiden saatavuudesta ja se voi vaihdella vuosittain voimalaitoksen käytön aikana. Polttoainejakaumaa ohjaa myös muun muassa polttoaineiden hintojen vaihtelu sekä päästökauppa ja muut ohjauskeinot, jotka pääsääntöisesti ohjaavat uusiutuvien polttoaineiden osuuden lisäämiseen. Tässä YVA-menettelyssä päästö- ja kuljetuslaskelmien ja muun arvioinnin pohjana käytetään kahta keskimääräistä polttoainejakaumaa (prosenttiosuudet polttoaineenergiasta): a) Puu 70 %, turve 30 % PURE BIOMASS 38

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa

Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet

Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Uusiutuvan energian velvoitepaketti ja metsäenergiatuet Metsäneuvosto 8.12.2010 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian tulevaisuuden näkymät Tampere 05.09.2012 Toimialapäällikkö Markku Alm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa vuonna 2011, % (suluissa prosenttiosuuden muutos vuodesta

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Kohti vähäpäästöistä Suomea Uusiutuvan energian velvoitepaketti Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästötöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut: Energiatehokkuus

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen

Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009

Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin. Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Kotimainen kokonaistoimitus sahateollisuuden tarpeisiin Jussi Räty, MW Power Suomen Sahat Bioenergiaseminaari 2009 Tämä on MW Power Metson ja Wärtsilän omistama yhteisyritys, omistussuhde Metso 60% ja

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva

Tekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014. Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Astrum-keskus 2.12.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Yritykset ja toimipaikat 871 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2013. laskua edelliseen vuoteen verrattuna 3 prosenttia

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009

Kivihiili turvekattiloissa. Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto 11.2.2009 Kivihiili turvekattiloissa Matti Nuutila Energiateollisuus ry Kaukolämmön tuotanto Sisältö Turve / bio / kivihiili tilastoja Turve ja kivihiili polttoaineominaisuuksia Polttoteknisiä turve / kivihiili

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot