Travel Without Guilt Kuluttajakäyttäytymisen huomioiva kestävä matkailu Pohjois-Savossa-valmennus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Travel Without Guilt Kuluttajakäyttäytymisen huomioiva kestävä matkailu Pohjois-Savossa-valmennus 8.4. 6.5.2013"

Transkriptio

1 Travel Without Guilt Kuluttajakäyttäytymisen huomioiva kestävä matkailu Pohjois-Savossa-valmennus Kati Hienonen Merja Strengell

2 2 Tiivistelmä... 3 Esipuhe Kestävä matkailu Johdanto Kestävä kehitys liiketoiminnassa Johtopäätökset Kuluttajakäyttäytymisen huomioiminen kestävien matkailupalveluiden ideoinnissa Johdanto Ennakointi ja käyttäjätieto liiketoiminnassa Johtopäätökset Palvelumuotoilu kestävien matkailupalveluiden ideoinnissa Johdanto Palveluideat, palvelunäytteet ja palvelukonseptit liiketoiminnassa Johtopäätökset Tulevaisuuden käyttäjäryhmät Palvelukonseptien kestävyyden arviointi Johdanto Taloudellinen näkökulma Ympäristönäkökulma Sosiaalinen kestävyys Johtopäätökset TWG -kysyntälähtöinen, erikoisaloja yhdistävä toimintamalli Johdanto TWG toimintamalli TWG valmennuksen toteuttaminen ja toimintamallin soveltaminen Savonia ammattikorkeakoulussa Kuluttajakäyttäytymisen huomioiva kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Pohjois-Savossa Johdanto Toimenpide-ehdotukset Vaihtoehto A - Opintokokonaisuus Vaihtoehto B Yritysten työpajat Vaihtoehto C Alueen tai yritysklusterin kehitysohjelma Lähteitä Kirjallisuutta Internetsivustoja Liitteet... 34

3 3 Tiivistelmä Travel without guilt (TWG)-valmennus on Perhosvaikutus Oy:n tuottama koulutuskokonaisuus, jossa asiantuntijat ohjaavat ennakoimaan ja tunnistamaan kuluttajakäyttäytymisen muutokset matkailupalveluiden kehittämisessä sekä arvioimaan palveluita kestävän matkailun vaatimukset ja tunnusmerkit huomioiden. TWG-valmennuksen tavoitteena on tunnistaa edelläkävijäryhmiä, joiden kulutuskäyttämisessä kestävän matkailun näkökulmilla on merkittävä ohjaava vaikutus ja joiden tarpeisiin uudet kestävän matkailun palveluratkaisut vastaisivat. Valmennuksessa yhdistetään kolmea näkökulmaa matkailun palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistyöhön; kuluttajatrendien ennakointia ja palvelumuotoilua sekä kestävää kehitystä. Vuorovaikutteinen ja iteratiivinen käsittelytapa tuotekehitystyössä lisää ideoiden määrää, tuo esiin piilossa olevia kuluttajatarpeita, parantaa lopputulosta ja nopeuttaa suunnitteluprosessia sekä auttaa tunnistamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kun tavoitellaan Pohjois-Savon maakunnallista erotettavuutta on tärkeä löytää työkaluja, joiden avulla voidaan rakentaa Pohjois-Savosta vetovoimainen ja tulevaisuuden kysyntään vastaava matkailukohde. Ennakoimalla kysyntää, huomioimalla käyttäjät suunnitteluprosessissa sekä ottamalla mukaan kestävän kehityksen vaatimukset jo ideointivaiheessa pystytään nopeuttamaan vastuullisuuteen liittyvän potentiaalin tunnistamista sekä löytämään kokonaan uudenlaisia, omaan osaamiseen liittyviä vastuullisia palveluratkaisuja. Pohjois-Savon matkailun kärkiteemat (spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings) eivät ohjaa kehitystyötä vaan toteavat lähtötilanteen. Sen sijaan valmennuksessa tunnistetuista käyttäjäprofiileista oli mahdollista hahmotella kohdassa 3.3 esitettyjä Pohjois-Savon kestävien matkailupalveluiden tulevaisuuden käyttäjäryhmiä. TWG-ohjelman kokemusten perusteella esitetään kolme mallia kestävän matkailun kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Ehdotukset lähtevät siitä, että koulutusorganisaatiot yhteistyössä toimivat veturina tarjoten korkeatasoista opetusta, koulutus- ja konsultointipalveluita ja foorumin, jossa alueen toimijat voivat yhdistää voimansa. Ehdotusten lähtökohtana on TWG-ohjelman aikana syntynyt näkemys siitä, miten kestävää matkailua voidaan Pohjois-Savossa kehittää. Käytetyllä menetelmällä on mahdollista lyhyessä ajassa saada aikaan paitsi edelläkävijälähtöisiä palvelukonseptiaihioita myös tutustua kahden erilaisen ilmiön, kuluttajakäyttäytymisen (muuttumisen) ja kestävän matkailun, hyödyntämiseen tuotekehityksessä. Esimerkkeinä tästä ovat kohdassa 8 osallistujien töiden yhteenvedot. Jokaisessa raportin otsikon osassa on lisäksi suositukset-osio, jonka tarkoituksena on koota yhteen valmennuksen eri kokonaisuuksien; ennakoinnin, palvelumuotoilun ja kestävän kehityksen arvioinnin oivalluksia ja vinkkejä alueen matkailun kehittämisen. Valmennukseen osallistui Pohjois-Savon matkailualan yrityksiä: Metsäkartano, TAHKOcom ja Tahko Safarit aikataulujensa sallimissa puitteissa. Pullonkaulana Pohjois-Savossa on yritysten mukaan saaminen. Ehdotetut kehitystoimet tähtäävät siihen, miten alueelle luodaan jatkuva kestävän matkailun prosessi TWG-konsepti lähtökohtana ja työkaluna. Tavoitteena on realistinen toteutus ja toimeenpano, joka voidaan käynnistää nykyisillä resursseilla ja johon alueen toimijoilla on realistiset mahdollisuudet lähteä mukaan.

4 4 Esipuhe Suomalaisten matkailualan toimijoiden kilpailukyky kestävän matkailun markkinoilla kärsii sirpaloituneesta tarjonnasta, pitkien välimatkojen aiheuttamista liikkumisen ympäristövaikutuksista sekä kansainvälisten markkina-alueiden etäisyydestä. Koska vastuullisten matkailupalveluiden tarjoaminen on Suomelle strateginen kysymys, kannattaa matkailupalveluiden tarjontaa pohtia mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kestävä kehitys tarvitsee siten muita ilmiöitä voimistuakseen ihmisten haluttavaksi toimintamalliksi. Kun vastuullisuus osataan pukea vapaaehtoiseksi haluttavuustekijäksi, on kestävällä matkailullakin mahdollisuus saavuttaa leimahduspiste, jossa tietyt ihmiset ja elämäntyylit auttavat sen levittäytymisessä. Pohjois-Savolla on ainutlaatuinen mahdollisuus tulla halutessaan asiakaslähtöisen kestävän matkailun suunnannäyttäjäksi, edellyttäen että rakentamistyö toteutetaan tulevaisuuden nousevia käyttäjätarpeita ajatellen ja kokonaisvaltaisen kestävyyden tiukkenevat vaatimukset huomioiden. Silloin ollaan rakentamassa matkailuliiketoimintaa kestävälle pohjalle, joka on erottautumis- ja menestyskeino yhä kilpaillummalla toimialalla. Travel without guilt (TWG)-ohjelma on Perhosvaikutus Oy:n Savonia-ammattikorkeakoululle tuottama koulutuskokonaisuus, joka kuuluu Savonia-ammattikorkeakoulun GreenSavohankkeeseen. Valmennuksessa yhdistetään kolmea näkökulmaa matkailun palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistyöhön; kuluttajatrendien ennakointia ja palvelumuotoilua sekä kestävää kehitystä. Vuorovaikutteisen ja iteratiivisen käsittelytavan tarkoituksena on lisätä tuotekehitystyössä ideoiden määrää, tuoda esiin piilossa olevia kuluttajatarpeita, parantaa lopputulosta, nopeuttaa suunnitteluprosessia sekä auttaa tunnistamaan kehitettävän kohteen uusia liiketoimintamahdollisuuksia. TWG-ohjelman Savonia-ammattikorkeakoulun pilottihankkeeseen valittiin 10 Savoniaammattikorkeakoulun Y-tiimin opiskelijaa. Opiskelijatiimin tarkoituksena oli kehittää yhteistyötahoille Tahkon ja Kuopion alueelle kestävän matkailun palvelukonsepteja sekä arviointimalli, jonka avulla syntyneitä konsepteja voidaan vertailla huomioiden kestävän matkailun vaatimukset. Opiskelijoiden lopputöiden yhteenvedot ovat liitteinä. Niissä käytettyjä internetistä löydettyä kuvamateriaalia on tekijänoikeudellisista syistä jätetty pois. Lopputöissä ei päästy käsittelemään yritysesimerkkejä. TWG-valmennus koostui viidestä lähiopetuspäivästä välisenä aikana sekä pidetystä loppuseminaarista. Yhteistyöyrityksillä oli mahdollisuus osallistua koulutukseen, etenkin aloituspäivä, palvelumuotoilutyöpajapäivä sekä loppuseminaari olivat suositeltavia osallistumispäiviä. Kouluttajina TWG-valmennuksessa toimivat trendianalyytikko Kati Hienonen, diplomi-insinööri Merja Strengell sekä palvelumuotoilija Mikko Koivisto. Valmennuksesta laadittiin oheinen loppuraportti ja sen yhteenvetona kuluttajakäyttäytymisen huomioiva kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Pohjois-Savoon. Vaihtoehtoisia etenemistapoja tuloksien edelleen kehittämiseen on esitetty raportin yhteenvedossa luvussa 6.

5 5 1 Kestävä matkailu 1.1 Johdanto Pyrkimys kestävään matkailu on maailmanlaajuinen ilmiö, joka perustuu laajempaan megatrendiin; huoleen maapallon kestokyvyn rajoista ja luonnonvarojen riittävyydestä. Kestävällä matkailulla tarkoitetaan yleisimmin seuraavien periaatteiden (esim. UNWTO; mukaista toimintaa: Luonnonvaroja käytetään optimaalisesti vaarantamatta ekologisia prosesseja, perinteisiä elinympäristöjä ja luonnon monimuotoisuutta Paikallisen kulttuurin omaleimaisuutta ja kulttuuriperintöä (rakennettu ympäristö, elintapa, arvot) kunnioitetaan sekä pyritään lisäämään kulttuurien välistä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Varmistetaan pitkällä tähtäimellä taloudellisti mielekäs toiminta, joka tarjoaa pysyviä työ- ja ansaintamahdollisuuksia sekä tukee yhteiskunnan palvelutuotantoa ja mm. köyhyyden poistamista. Yritykselle ja matkailukohteelle ostajatahon esittämien vaatimusten huomioimisen lisäksi kestävän matkailun periaatteiden omaksumiseen voi olla useita muitakin syitä. TWG-ohjelmassa pyritään tarkastelemaan myös näitä syitä, joita ovat esimerkiksi nykyisten tuotteiden kehittäminen, markkinoinnin tehostaminen ja kustannussäästöjen tavoittelu. TWG-ohjelmassa tunnistetaan edelläkävijäryhmiä, joiden kulutuskäyttämisessä kestävän matkailun näkökulmilla on merkittävä ohjaava vaikutus ja joiden tarpeisiin uudet kestävän matkailun palveluratkaisut vastaavat. Synnytettyjen palvelukonseptien kestävyyden kehittämisen päämäärät johdetaan näiden kuluttajien tarpeista. Olennaista on, että lähtökohtana on sitoutuminen kestävän matkailun kehittämiseen ja tavoitetila johdetaan kuluttajien (ja yhteiskunnan) odotuksista, ei yrityksen, alueen tai tuotteen/palvelun nykytilasta. Teeman käsittelyssä pyrittiin kokonaisvaltaiseen ilmiön tarkasteluun ryhmässä. Prosessissa uutta tietoa sovellettiin kestävän matkailun konkreettisiin ongelmiin, jotta tiedon käyttöarvo konkretisoitui joko valmennuksen aikana tai kotitehtävien ratkaisussa. Tavoitteena oli, että opiskelijat toimivat aktiivisina ongelmanratkaisijoina ja kokoavat annetuista aineksista omaan käyttötilanteeseen ja - tarpeeseen soveltuvan kokonaisuuden. Valmennuksessa ei sen sijaan pyritty valmiiden arviointityökalujen läpikäyntiin ilman aitoa ongelmanasettelua ja yhteyttä yritystoimintaan. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu lyhyesti käytettyjä menetelmiä, arvioitu saavutettuja tuloksia ja niiden soveltuvuutta laajemman kehitystyön pohjaksi. Raportin lukuun kuusi on koottu Pohjois- Savon matkailun kärkiteemojen kokonaisvaltaiseen kestävyyden kehittämissuunnitelman muotoon tärkeimmät suositukset jatkotyöskentelylle.

6 6 1.2 Kestävä kehitys liiketoiminnassa Yhteiskuntavastuu ja vastuullisuus liiketoiminnassa ovat uusia käsitteitä ja niiden sisältö muuttuu, kun käsitykset ja mielipiteet muuttuvat. Paikallisesti ja alueellisesti pinnalla ovat erilaiset teemat, kuten esimerkiksi Aasian matkailussa työntekijöiden oikeudet, lapsityövoima, ihmiskauppa ja seksiturismi. -aloitteita. Suurin haaste on, miten periaatteet saadaan k Kun yritys haluaa ottaa yritysvastuun toimintansa osaksi, on tarkoituksenmukaista käyttää lähtökohtana jotakin yleisesti tunnettua normistoa tai standardia. Näiden etuna ovat esimerkiksi yhteisen kielen (termien) ja toimintatapojen omaksuminen, viestinnän helpottuminen ja vastuullisuuden tason arvioinnin helpottuminen. Standardeja, ohjeistoja ja muita työkaluja on runsaasti tarjolla, valikoimasta löytyy kotimaisia, pohjoismaisia ja kansainvälisiä aloitteita. Näitä on kerätty raportin lopussa olevaan lähdeluetteloon. Yrityksen yhteiskuntavastuu ja vastuullinen toiminta edistävät kestävää kehitystä. Olennaista on ymmärtää, avastuun tarkastelun ja toteuttamisen tavoitteena on. Myös esimerkiksi maailman tunnetuin ympäristöjohtamisjärjestelmästandardi ISO edellyttää, että yritys sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen. Yrityksen on julkistettava ympäristöpolitiikka, joka määrittelee mitä ympäristönsuojelun osa-alueita yritys jatkossa parantaa ja millaisia ympäristönsuojeluun liittyviä periaatteita se kannattaa. Liiketoiminnan kestävyyden katsotaan usein perustuvan TBL triple bottom line periaatteelle (lue lisää esim. Smith, Sharics, 2011). TBL käsittää taloudellisen (economical), ympäristöllisen (environmental) ja sosiaalisen (social) kestävyyden. Tämä ns. kolmoishyödyn periaate muodostaa tuotteen tai palvelun kestävyyden arvioinnin lähtökohdan myös TWG-valmennuksessa. TWG-valmennuksen ensimmäisessä harjoituksessa arviointiin Tahkon alueen palveluita ekologisen kestävyyden ja saavutettavuuden näkökulmasta. 1.3 Johtopäätökset Ilmiöpohjainen lähestymistapa on vaativa, mutta tehokas tapa käsiteltäessä laajoja kokonaisuuksia. Teoriaosuuden toimivuutta edistäisi osallistujien yhtenäinen lähtötaso. Toisaalta eri tieteenalojen kohtaaminen on eduksi. Yritysten edustajille koko päivän investoiminen valmennukseen on iso satsaus. Yrityksille voisi tarjota konsultoivampaa lähestymistapaa aiheeseen, jolloin heille olisi tarjottavana olisi oma teoriaosuus / koulutus. Vaihtuva osallistujajoukko ei ole optimaalinen, vaan ryhmän tulisi pysyä tiiviinä koko prosessin ajan, jotta jatkuva iteratiivinen vuorovaikutus eri lähestymistapojen (kuluttajalähtöisyys ja kestävä matkailu) säilyisi työskentelyssä.

7 7 Suositukset Kun yritys haluaa ottaa yritysvastuun toimintansa osaksi, on tarkoituksenmukaista käyttää lähtökohtana jotakin yleisesti tunnettua normistoa tai standardia. Olennaista on valita lähestymistapa, joka soveltuu yrityksen (yhteisön) tilanteeseen ja tavoitteisiin. Hyvä apuväline nopeuttaa kehitystä ja tavoitteiden saavuttamista. Huono valinta hidastaa niitä ja luo turhaa ja kallista byrokratiaa. Yhteiskuntavastuun tarkastelun ja toteut. Lähtökohtana on sitoutuminen kestävän matkailun kehittämiseen ja tavoitetila johdetaan kuluttajien (ja yhteiskunnan) odotuksista, ei yrityksen, alueen tai tuotteen/palvelun nykytilasta.

8 8 2 Kuluttajakäyttäytymisen huomioiminen kestävien matkailupalveluiden ideoinnissa 2.1 Johdanto Kestävässä kuluttamisessa otetaan yksinkertaisimmillaan huomioon ekologinen ja sosiaalinen vastuu ostopäätöstä tehdessä. Kuluttaja ei kuitenkaan toimi rationaalisesti, vaan eteen voi tulla tilanne, jossa pitää ratkaista esimerkiksi eettisen tai ekologisen tuotteen välillä. Kuluttaja ei esimerkiksi tee ostopäätöstään pelkästään sertifikaattien perusteella, vaan muiden tekijöiden, kuten tuotteen tai palvelun houkuttelevuuden perusteella. Matkailuun liittyvään ostopäätökseen liittyy monia erilaisia muuttujia, kuten esimerkiksi hinta, säätyyppi ja tekeminen kohteessa. Matkailun tuomilla uusilla kokemuksilla vahvistetaan ylipäätään omaa identiteettiä. Näiden muiden motivaatiotekijöiden tunnistaminen onkin oleellista, kun pohditaan kestävän matkailun tuotteistamista kuluttajaa kiinnostavalla tavalla. TWG-valmennuksen tavoitteena oli tunnistaa sellaisia edelläkävijöitä, joiden kulutuskäyttämisessä kestävän matkailun näkökulmilla on merkittävä vaikutus. Tärkeää myös oli, että he osasivat liittää kestävään matkailuun persoonallisia haluttavuustekijöitä kuten uuden oppiminen tai kulttuurinen näkökulma. Usein uusia palveluja suunniteltaessa lähdetään liikkeelle olemassa olevasta asiakastarpeesta. Tämä johtaa helposti siihen, että suunnitellaan pelkästään olemassa oleviin palveluihin parannuksia eikä osata reagoida kehittyviin ilmiöihin juuri silloin, kun markkinat alkaisivat olla kiinnostuneita uudentyyppisestä tarjonnasta. Luomalla uusia yhteistyömalleja ja palvelukonsepteja sekä lisäämällä alaan liittyvää verkostoitumista on suomalaisilla matkailualan toimijoilla mahdollisuus saada merkittävä jalansija kestävän matkailun markkinoilla kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävässä matkailussa on kysymys vielä nousevasta trendistä, joka on siirtymässä varhaisista omaksujista: ekoradikaaleista ja Reilunkaupan tuotteiden ostajista city-vihreiden kautta varhaiseen enemmistöön. Varhaisten omaksujien rinnalle on noussut Lohas kuluttajien (Lifestyle of health and sustainability) ryhmä. Lohas-kuluttajia on Suomessa yli miljoona Tripod-tutkimuslaitoksen keväällä 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan. On siis ajan kysymys, milloin kestävä matkailu leimahtaa matkailuilmiöksi, mutta ilmiönä siihen pitää liittyä muitakin houkuttelevuustekijöitä kuin ekologisuus ja eettisyys.

9 9 Kuva 1. Kestävän kuluttajuuden omaksuminen (muokattu Everett Rogersin mallista, 1983). 2.1 Ennakointi ja käyttäjätieto liiketoiminnassa TWG-valmennuksessa opiskelijoiden kanssa tehdyt kuluttajakäyttäytymisen ennakoinnin harjoitteet pyrkivät avaamaan ymmärrystä nousevan kulutuskysynnän takana olevasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä. Edelläkävijäpersoonan tunnistamista harjoiteltiin Tulevaisuuspyörän (kuva 2) avulla. Tulevaisuuspyörää käytetään tulevaisuuden tutkimuksen menetelmänä silloin, kun halutaan tarkastella havaitun ilmiön vaikutuksia yhteiskunnalliseen muutokseen, nouseviin arvoihin ja uusiin elämäntyyleihin.

10 10 Kuva 2. Tulevaisuuspyörä (Glenn, 2004) Tunnistettujen käyttäjäpersoonien motivaatiotekijöiden, sosiaalisen statuksen ja mieltymyksien kartoittamiseen käytettiin haastattelua. Haastattelut purettiin annetun ohjeen (kuva 3) mukaan käyttäjäpersoonakortteihin. Edelläkävijäksi määriteltiin henkilö, joka toiminnallaan on ratkaissut uuteen ilmiöön liittyviä ongelmia tai toteuttaa siihen liittyvää elämäntyyliä.

11 11 Kuva 3. Käyttäjäpersoonakortti (Kuvitus: Sohvi Valkonen, teksti: Tuula H. Pitkänen) 2.3 Johtopäätökset Tehty haastatteluharjoite antoi viitteitä siitä, minkälaisia tuloksia käyttäjiä osallistamalla voidaan saada. Opiskelijoiden tuottamasta parinkymmenen haastateltavan joukosta pystyttiin löytämään yhteisiä nimittäjiä, jotka auttoivat tulevaisuuden käyttäjäprofiilien jäsentämisessä. Käyttäjälähtöisyys ja edelläkävijäkuluttajien osallistaminen tarjoavat mahdollisuuden kysyntälähtöiseen ajatteluun ja antaa kestävälle matkailulle rungon. Kysynnän vahvistumiseen tarvitaan kuitenkin leviävää tarttuvaa käytöstä, leimahduspistettä. Kestävä kehitys tarvitsee siten muita ilmiöitä voimistuakseen ihmisten haluttavaksi toimintamalliksi. Kun vastuullisuus osataan pukea vapaaehtoiseksi haluttavuustekijäksi, on kestävällä matkailullakin mahdollisuus saavuttaa leimahduspiste, jossa tietyt ihmiset ja elämäntyylit auttavat sen räjähdysmäisessä menestymisessä. Keskusteltaessa oikeasta ajoituksesta, on tärkeä saada kuva yrityksen olemassa olevista tuotteista ja palveluista sekä näkemys suunnasta, johon yritys haluaa mennä.

12 12 Suositukset Suurin osa ihmisistä ei tee valintoja ekologisin perustein, sen vuoksi edelläkävijöiden kestävyyteen liittyvien muiden motivaatiotekijöiden tunnistaminen on oleellista, kun halutaan rakentaa kysyntälähtöisiä kestävää matkailupalveluja. Lyhyehkössä ajassa todellisten edelläkävijöiden tunnistaminen oli haasteellista. Opiskelijoiden tuottamasta parinkymmenen haastateltavan joukosta pystyttiin kuitenkin löytämään kiinnostavia yhteisiä nimittäjiä, jotka auttoivat käyttäjäryhmien yhteen liittämisessä (kts. kohta 3.3). Edelläkävijyyden tunnistaminen tulisi prosessoida systemaattiseksi esimerkiksi Facebook-kyselyn kautta, jolloin aikaa ei haaskaannu turhien haastattelujen tekemiseen kun edelläkävijät määritellään suositusten kautta. Edelläkävijätutkimus voidaan toteuttaa yrityksille kohdennettuna konsultatiivisena työnä. 3 Palvelumuotoilu kestävien matkailupalveluiden ideoinnissa 3.1 Johdanto Palvelumuotoilu perustuu ajatukseen palveluiden käyttäjien huomioimisesta suunnitteluprosessissa. 50% asiakkaan palvelukokemuksesta perustuu tunteisiin. Siksi palveluita suunnitellessa on tärkeä huomioida käyttäjän arvoja, tunteita, tarpeita ja unelmia. TWG-valmennuksessa ideoitiin Pohjois-Savoon Kuopion ja Tahkon alueelle uusia matkailupalvelukonsepteja edelläkävijäkuluttajille, jotka olivat huomioineet kokonaisvaltaisen kestävän kehityksen ajatuksia omassa toiminnassaan esimerkiksi tekemällä valintojaan ekologisin, eettisin ja terveysvaikutteisin perustein. 3.2 Palveluideat, palvelunäytteet ja palvelukonseptit liiketoiminnassa Yritystoiminnan kannalta palvelumuotoilu on sitä, että yritys huomioi entistä paremmin asiakkaiden toiveita omassa palvelutoiminnassaan. Palvelumuotoilu siis tuo yritykselle lisäarvoa palvelun laadun parantumisella. Pohjois-Savon vastuullisten matkailupalveluiden suunnittelun perustaksi ei saatu konkreettista toimeksiantoa alueen toimijoilta, vaan opiskelijat saivat vapaat kädet palvelukonseptien kehitystyöhön. Palvelukonseptien piti vastata Pohjois-Savon matkailun kärkiteemoihin (spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings). Laajasti määritelty lähtökohta mahdollisti irtioton Pohjois-Savossa toimivien matkailuyritysten olemassa olevista rajoitteista, jolloin päästiin suunnittelemaan alueen matkailupalveluiden tulevaisuuden toimintaympäristöä kysyntälähtöisesti kestävän kehityksen vaatimukset huomioiden. Käyttäjien osallistaminen muotoiluprosessiin luo jo sinänsä raamit kestävämpään toimintaan. TWGvalmennuksessa kestävän kehityksen vaatimukset ohjasivat palvelukonseptien kehitystä koko tuotekehityskaaren ajan ideointivaiheesta lähtien. Tavoitteena oli päästä käsiksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sellaisiin vastuullisuuden näkökulmiin, jotka saattavat synnyttää kokonaan uudenlaisia palveluratkaisuja kysyntään, joka huomioi paitsi edelläkävijöiden toiveet myös

13 13 laajennetun markkinamahdollisuuden. Pohjois-Savossa tällaisia näkökulmia ovat esimerkiksi ympärivuotisuus ja saavutettavuus (kasvattavat palvelujen kohderyhmää ja vähentävät sesonkiluonteisuutta), säänkestävyys (ennakoi aiempaa rajumpien sääilmiöiden lisääntymistä) ja paikallisen kulttuurin erottautuminen ja sen näkyvämpi esille tuominen palveluina. Opiskelijat lähtivät ideoimaan palveluideoita tehtyjen haastattelujen perusteella. Iteratiivisen prosessin aikana havaittiin, että tehtävässä oli jäänyt huomioimatta hiljaisen sesongin hyötykäyttö, savolainen kulttuuri ja kokousmatkailu. Palveluideoista jatkojalostettiin viisi Pohjois-Savon matkailun palvelukonseptia: Yöeläjät, Canthin Bulevardi, Valoreitti, Neljän vuodenajan kylpylä ja Ekoreitti. Tämän jälkeen kukin ryhmä kuvasi palvelukonseptit palvelutyylikortille annetun ohjeen mukaisesti (Kuva 4). Palvelutyylikortit toimivat kuluttajaskenaarioina, kuvien avulla esitettynä kertomuksena matkailupalvelun toiminnoista. Kuva 4. Palvelutyylikorttiohje (kuvat: Kati Hienonen)

14 Johtopäätökset Palvelujen ideoinnista siirryttiin nopeasti syventämään ja konkretisoimaan niitä ideakorteille ja palvelupoluiksi. Osallistujille olisi saattanut olla mielekästä ideoida enemmän palvelukonsepteja esimerkiksi eri käyttäjäpersoonille. Ryhmiä sekoittaen aiheet jalostuivat koko ajan eteenpäin. Palvelutyylikortit koettiin hyväksi tavaksi kertoa palvelusta tunnetasolla sekä määritellä konseptia moniulotteisemmin kuin pelkästään kirjoittamalla. Pohjois-Savon matkailun kärkiteemat (spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings) eivät ohjaa kehitystyötä vaan toteavat lähtötilanteen. Sen sijaan tunnistetuista käyttäjäprofiileista on mahdollista hahmotella seuraavat viisi Pohjois-Savon kestävien matkailupalveluiden tulevaisuuden käyttäjäryhmää. Tulevaisuuden käyttäjäryhmät Luonto-, hyvinvointi- ja terveysnautiskelijat Kiinnostuneita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja moniaistisuuteen tähtäävistä palveluratkaisuista. Vastuullisuus on tälle ryhmälle huolehtimista omasta hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta myös laajemmin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista yhteiskunnassa. Omatoimiset luontoretkeilijät Haluavat kokea luonnon omatoimisesti. Vastuullisuus on tälle ryhmälle vapauden kokemista puhtaassa luonnossa. Paikallisen kulttuurin syväsukeltajat Ovat kiinnostuneita uuden oppimisesta ja kokemuksellisuudesta paikalliseen kulttuuriin ja historiaan liittyen. Kokevat vastuullisuuden paikallisen yrittäjyyden tukemisena ja luontoarvojen kunnioittamisena. Luonnon- ja elämyksellisen paikallisuuden viihdekäyttäjät Vaativa ryhmä, joka matkustaa harrastusmahdollisuuksien perässä. He ovat kiinnostuneita hyvin organisoidusta toiminnallisuudesta ja yllätyksellisistä paikallisaktiviteeteista. Vastuullisuus ilmenee kiinnostuksena paikalliseen kulttuuriin uudella tavalla esimerkiksi gastronomiassa luomu- tai paikallisruokana. Luonnon extremekokemusten viihdekäyttäjät Tälle ryhmälle luonto on väline toteuttaa uusia liikkumiseen liittyviä kokemuksia. He eivät ole vastuullisuusorientoituneita, mutta nauttivat luonnosta. Luontomiljööstä nautiskelevat Turvallisuushakuinen kuluttaja, ostaa palveluja, mutta jolle vastuullisuus ei ole minkäänlainen ostopäätös. Puhdas luonto on itseisarvo tälle ryhmälle.

15 15 Ylläesiteltyjen käyttäjäryhmien kulutuksen suuntautumista voidaan tutkia nelikentässä akseleilla vastuullisuus nautinto ja omatoimisuus - organisoitujen palveluiden ostaminen (kuva 5). Haastattelujen perusteella vastuullisimmaksi käyttäjäryhmäksi arvioitiin Paikallisen kulttuurin syväsukeltajat ja Luonto-, terveys ja hyvinvointinautiskelijat. Kuva 5. Pohjois-Savon edelläkävijäryhmien suhtautuminen vastuullisuuteen ja tapaan käyttää matkakohdetta. Vastuullisen matkailun houkuttelevuutta voidaan lisätä kehittämällä palveluja, jotka vastaavat kuluttajien toiveisiin ja piilossa oleviin tarpeisiin. Pohjois-Savon matkailun kärkiteemoihin on mahdollista lisätä käyttäjälähtöistä kestävän kehityksen mukaista houkuttelevuutta esimerkiksi kertomalla tarinoita, jotka ilmentävät kiinnostavalla tavalla yritysten vastuullisuuteen liittyvää toteuttamissuunnitelmaa. Paikallisuuden uudenlainen kokeminen, uuden oppiminen ja matkailutarjoajien kyky yllättää asiakasta nousivat aiheiksi, jotka hyvin sopisivat tulevaisuuden matkailupalveluiden kehittämiskohteiksi Pohjois-Savon kärkiteemojen syventämisessä. Kuvan 6 nelikenttään on jaettu edelläkävijöiden kiinnostuksen kohteet Pohjois-Savon matkailun kärkiteemoihin (spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings).

16 16 Kuva 6. Edelläkävijäryhmien suhtautuminen Pohjois-Savon matkailun kärkiteemoihin Harrastusaktiviteettien käyttäjiä ovat omatoimiset luontoretkeilijät, luonnon extremekokemuksista kiinnostuneet, luonnon- ja elämyksellisen paikallisuuden viihdekäyttäjät sekä luontomiljööstä nautiskelevat. Shoppailu-tyyppejä olivat luonto-, hyvinvointi- ja terveysnautiskelijat sekä paikallisen kulttuurin syväsukeltajat. Tähän samaan joukkoon palvelujen ostamismielessä lukeutuivat luonnon- ja elämyksellisen paikallisuuden viihdekäyttäjät sekä luontomiljööstä nautiskelevat. Kokousmatkailijat ovat läpileikkaava ryhmä tunnistettujen edelläkävijäryhmien joukossa. Heidän motiivinsa kokousmatkan valintaan liittyvät tunnistettujen edelläkävijäprofiilien kiinnostuksen kohteisiin päätettäessä matkailukohteesta.

17 17 Suositukset Kehitetyt palvelukokonaisuudet: Yöeläjät, Canthin Bulevardi, Valoreitti, Neljän vuodenajan kylpylä ja Ekoreitti ovat malleja Pohjois-Savon matkailuyritysten kehitystoiminnan ja strategian suuntaamisen apuvälineistä. Konkreettisiin haasteisiin liittyvät yritysesimerkit toimivat hyvänä toimeksiantona, kun tavoitteena on käytännönläheisen kestävän matkailupalvelun konseptointi ja kehittäminen muutaman vuoden aikajänteellä. Kun halutaan käsitys tulevaisuuden toimintaympäristöstä (5-10 v) ja siihen liittyvästä liiketoimintapotentiaalista, soveltuu työskentelytavaksi edelläkävijäskenaariot. Yhdistämällä nykyiset kestävyyteen liittyvät käyttäjätarpeet ja kysynnän haasteet tulevaisuuden toimintaympäristössä, voi yritys rakentaa kehityspolun nykyisestä palveluista tulevaisuuden palvelukonseptiksi. Kun tavoitellaan Pohjois-Savon maakunnallista ja kansainvälistä erottuvuutta on tärkeä löytää työkaluja, joiden avulla voidaan rakentaa Pohjois-Savosta vetovoimainen ja tulevaisuuden kysyntään vastaava matkailukohde. Tulevaisuuden käyttäjäryhmien tunnistaminen alue-, yritys- tai palvelukohtaisesti on hyvä lähtökohta.

18 18 4 Palvelukonseptien kestävyyden arviointi 4.1 Johdanto Palvelukonseptien kestävyyden arvioinnissa on otettava huomioon sekä kestävän yhteiskunnan piirteet ja matkailualueiden erityisominaisuudet. Sesonkiluonteisuus on sekä taloudellinen että toiminnallinen haaste, joka heijastuu esimerkiksi ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Matkailukuntien palvelutuotanto ja infrastruktuuri joutuvat koetukselle. Matkailualueen toimijaverkoston monimuotoisuus vaikeuttaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä sekä yksityisen sektorin sisällä että suhteessa julkisiin tahoihin. Kehitettyjen palvelukonseptien kokonaisvaltaisen kestävyyden arvioinnin tavoitteena oli: tarkastella konsepteja taloudellisesta, ympäristöllisestä ja sosiaalisesta näkökulmasta, arvioida nykytilanne sekä etsiä kehityskohteita ja synnyttää kestävän matkailun näkökulmista uusia tai paranneltuja tuoteominaisuuksia tai ideoita 4.2 Taloudellinen näkökulma Taloudellisen arvioinnin työkaluna toimi Business Model Canvas-malli (http://www.businessmodelgeneration.com/canvas), jota käytetään melko yleisesti liiketoimintamallien kehittämiseen, kuva 7. Tavoitteena ei ollut täydellinen tarkastelu numeroineen, vaan tärkeimpien tekijöiden pohdinta ja karkea hahmottelu mallin mukaisesti. Taloudellisen kestävyyden arviointi matkailualalla on moniulotteista: yrityksen (palvelun) ja alueen kestävyyttä ei voi erottaa toisistaan, eikä yrityksen kannattavuus yksinään takaa taloudellista kestävyyttä, vaikka onkin sen edellytys. Näin on esimerkiksi kunnallisiin palveluihin ja infrastruktuuriin kohdistuvan paineen takia, siksi tarkasteluun tuli sisällyttää myös sosioekonomisia ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä näkökohtia. Taloudellisen tarkastelun tavoitteena on myös kehittää konseptin toteutusta, esittää toteutusvaihtoehtoja ja toteutusta vaiheittain, esimerkiksi vaadittavien investointien takia.

19 This w ork is lic ensed under the Cr eative Commons A ttribution- Share Alik e 3.0 Unpor ted License. To view a copy of this lic ense, visit / creativecommons.org/ licenses/ b y-sa/ 3.0/ or send a lett er t o Creative Commons, 171 Second Street, Suit e 300, San Francisco, Calif ornia, , USA. 19 Travel Without Guilt Day Month Year No. Who are our Key Partners? Who are our key suppliers? Which Key Resources are we acquiring from partners? Which Key Activities do partners per form? 8 Avainkumppanit: Keitä ovat pääkumppanimme ja - toimi ajamme? Mitä teemme itse, mitä hankimme? What Key Activities do our Value Propositions require? Our Distribution Channels? Customer Relationships? Revenue streams? 7 Päätehtävät ja - toiminnot: Mitä on tehtävä arvolupauksen täy ämiseksi? What Key Resources do our Value Propositions require? Our Distribution Channels? Customer Relationships? Revenue Streams? 6 Avainresurssit What value do we deliver to the customer? Which one of our customer s problems are we helping to solve? What bundles of products and services are we offering to each Customer Segment? Which customer needs are we satisfying? 2 Arvolupaus: Mitä arvokasta asiakkaalle tarjotaan ja mistä arvo muodostuu? What type of relationship does each of our Customer Segments expect us to establish and maintain with them? Which ones have we established? How are they integrated with the rest of our business model? How costly are they? 4 Asiakassuhteet: miten asiakassuhteita luodaan ja ylläpidetään? 3 Through which Channels do our Customer Segments want to be reached? How are we reaching them now? How are our Channels integrated? Which ones work best? Which ones are most cost-efficient? Kanavat: How are we integrating them with customer routines? Mistä asiakas löytää tuo een ja miten se toimitetaan? For whom are we creating value? Who are our most important customers? 1 Asiakassegmen t: Keitä yritys palvelee? What are the most important costs inherent in our business model? Which Key Resources are most expensive? Which Key Activities are most expensive? 9 Kustannukset: Mistä syntyvät pääasialliset kustannukset? Mitkä ovat kalleimmat resurssit, entä toiminnot? For what value are our customers really willing to pay? For what do they currently pay? How are they currently paying? How would they prefer to pay? How much does each Revenue Stream contribute to overall revenues? 5 Kassavirta: Mistä tulot syntyvät? Mistä ja miten asiakas maksaa? Kuva 7. Business Model Canvas TWG-valmennuksessa olennaista oli keskittyä erityisesti asiakassegmenttien ja arvolupauksen sekä kassavirran ja kustannusten määrittelyyn. Osallistujat tekivät arvioinnin itsenäisesti kotitehtävänä. Arvioinnit jäivät sanallisiksi, sillä euromäärien arviointi ei ollut mahdollista käytettävissä olleen ajan puitteissa. 4.3 Ympäristönäkökulma Ympäristöarvioinnin ja suorituskyvyn parantamisen perusperiaatteet ovat seuraavat: Ympäristönäkökohtien(Syy) tunnistus Ympäristövaikutusten (Seuraus) arviointi Merkittävyyden arviointi Ympäristötavoitteiden asettaminen, ympäristöohjelman laatiminen Tulosten mittaaminen Jatkuva parantaminen Palvelukonseptien arvioinnissa pyrittiin löytämään merkittävimmät ympäristönäkökohdat, niiden nykytila ja kehitysmahdollisuudet. Kuvassa 8 on esitetty esimerkin omainen yhteenveto tuloksista.

20 20. Ympäristönäkökohta Vaikutus Nyky la Merki ä- vyys Kehitystoimet Energian kulutus (LVI, valaistus ym) Veden käy ö Jä eet Luonnossa liikkuminen Hlö- ja tavaraliikenne Päästöt ilmaan, kuljetukset Päästöt veteen, energian kulutus Kaatopaikan täy yminen, vaara ympäristölle, kuljetukset Ympäristön kuluminen, luonnon monimuotois uuden häv. Päästöt, melu, estön kuluminen, vaara l. Suora sähkölämmitys Eri äin merki ävä Jätevedet viemäröidään Merki ävä E S I M E R K K I Jä eet lajitellaan as oihin, kunnallinen jätehuolto Liikkuminen keskite y merkityille reiteille Yksitysautoilu pääasiallisin, julkinen liikenne kehi ymässä Kulutuksen vähentäminen ja opi moin : lämpöpumppu, tukilämmitys puulla, LTO Harmaan veden uudelleen käy ö, lämmön talteeno o, Merki ävä Jätemäärän minimoin, uudelleen käy ö ja kierrätys omassa toiminnassa Eri äin Merki ävä Eri äin merki ävä Kulumisen seuranta, merkitys taukopaikat, opastetaulut ohjaavat likkumaan luontoa kunnioi aen Kehitetään julkista liikenne ä, pitkän tähtäimen tavoite on autoton kyläkeskus Kuva 8. Yhteenveto ympäristöarvioinnista Liitteenä olevissa loppuraporteissa on esitetty yhteenveto merkittävimmistä ympäristönäkökohdista ja joidenkin konseptien osalta myös kehitysideoita ympäristösuorituskyvyn / ekologisen kestävyyden parantamiseksi. Mikäli arvioinnissa on käytettävissä aitoja yritysesimerkkejä, tulee tarkastelua laajentaa resurssien kulutuksen määrälliseen arviointiin. 4.4 Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisen kestävyyden tarkastelua laajennettiin kattamaan myös kulttuurinen kestävyys ja yksittäisenä näkökohtana saavutettavuus. Palvelutarjonta on saavutettavaa, kun erilaiset yleisöt voivat käyttää sitä ja osallistua siihen mahdollisimman helposti ja esteettömästi. Saavutettavuus merkitsee osallistumisen mahdollisuutta kaikille ihmisille. Kulttuuri-, kieli- ja vammaisvähemmistöjen mahdollisuuksien lisäksi se parantaa myös esimerkiksi ikääntyneiden tai lastenvaunujen kanssa liikkuvien ihmisten mahdollisuuksia käyttää palveluita. Laajennuksiin päädyttiin paitsi edelläkävijäanalyysin myös taloudellisen tarkastelun pohjalta. Asiakaskunnan laajentaminen esimerkiksi ostovoimaisiin eläkeläisiin on houkutteleva ajatus, joka

21 21 tukisi myös palveluiden tarjonnan ja käytön ympärivuotisuutta ja parantaisi kannattavuutta myös tätä kautta. Kuvassa 9 on esitetty esimerkin omainen yhteenveto arvioinnin tuloksista. Sosiaalinen näkökohta Vaikutus Nyky la Merki ä- vyys Kehitystoimet Paikkakunnan elinvoimaisuus Henkilöstön työehdot ja osaaminen Työllistäminen, yritysten toimintam. parantuminen Työvoiman saan, pysyvyys ja osaaminen Osallistaminen Matkailun toimintaedelleyty sten varmistaminen Paikallisen kul uurin tukeminen Toimintaedellytys ten varmistaminen Sesonkiluonteisuus varjopuolena Kausityövoima vaihtuvaa, ei pitkäjänteistä amma llista kehi ämistä Kunnat, paikallinen liike-elämä ja asukkaat ovat mukana matkailun kehi ämisessä Paikalliset toimijat mukana. Eri äin merki ävä Eri äin merki ävä E S I M E R K K I Eri äin merki ävä Eri äin Merki ävä Kehitetään matkailua ympärivuo seksi Matkailun kehi ämisen kau a ympävuo sia ja pysyviä työpaikkoja Lisätään erityises paikallisen väestön osallistumismahdollisuuksia, tarjotaan työtä ja loja tms. Kehitetään tarjontaa yhdessä paikalliisten toimijoiden kanssa Saavu etavuus Sosiaalinen tasa-arvo, palvelun kohderyhmän kasva aminen Liikuntaesteiset huomioitu jossain määrin Eri äin merki ävä Palveluiden ja palvelupolun suunni elussa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet Kuva 9. Yhteenveto sosiaalisen kestävyyden arvioinnista. Kulttuurinen kestävyys on osa sosiaalista kestävyyttä. Matkailusta puhuttaessa kulttuurinen kestävyys määritellään siten, että yritystoiminta mahdollistaa kulttuurin säilymisen ja kehittymisen sukupolvelta toiselle. Kulttuurisen kestävyyden kaksi näkökulmaa ovat kulttuurin säilyttäminen ja sen hyödyntäminen kaikkien käyttöön (Nuijanmaa, Matilainen, 2012). Tunnistamalla alueellisia erityspiirteitä luodaan Pohjois-Savon matkailulle eroavuutta muista kohteista. Matkailuyrityksen näkökulmasta kulttuuri on omaan toimintaympäristöön sidoksissa olevaa, kyseiselle alueelle omanlaista toimintaa, jonka olemassa oloa ja kehittymistä yrityksessä halutaan tukea. Kulttuurin pitäisi näkyä yhä merkittävämpänä osana kestävää matkailua, sillä kulttuurikokemukset tuottavat käyttäjälle aineettomia elämyksiä. Vahvat kulttuurikokemukset saattavat olla syy palata

22 22 kohteeseen kerta toisensa jälkeen. Tämä on nähtävissä esimerkiksi Lappiin suuntautuvassa matkailussa. Kulttuuri halutaan kokea aitona. Haasteena on kuitenkin suunnitella sellainen matkailupalvelu, että alkuperäinen tarina säilyy läpi tuotekokemuksen. 4.5 Johtopäätökset Osallistujien TWG-valmennuksessa ideoimien palvelukonseptien kestävyyden arviointi onnistui kokonaisuutena kohtuullisen hyvin ja käytetyt lähestymistavat olivat toimivia. Loppuraporteissa arvioinnit ovat laadullisia, sillä määrälliset arviot olisivat edellyttäneet huomattavasti laajempia ja vaativampia tarkasteluja. Arvioiden laatu on suhteessa käytettyyn aikaan. Suurimmat haasteet liittyvät resurssien tarpeen ja ekologisen kestävyyden kehitysmahdollisuuksien arviointiin. Loppuraportointia varten osallistujat saivat itsenäisesti antaa palvelukonseptilleen arvosanat valituissa näkökulmissa. Tehtävänantoon kuului myös tuloksen visualisointi palvelukonseptin yhteenvetokorttiin. Osallistujat kehittävät yhteisen mittariston, etsivät symbolit kuvaamaan eri näkökulmia ja kasvattivat niiden lukumäärän seitsemään. Arvosanaa kuvattiin mustien pallojen määrällä, asteikolla 1 3. Lopputulos osoittaa, että palvelukonseptin tai minkä tahansa tuotteen kokonaisvaltaisen kestävyyden arviointituloksen esittäminen tavalla, jonka kuluttaja joko tunnistaa tai oivaltaa helposti, on erittäin vaikeaa. Esimerkiksi valmiita järjestelmiä ja merkkejä on suuri valikoima, joista yrityksen tarpeita palvelevan ratkaisun valinta voi olla haastavaa. Case Metsäkartano Metsäkartano noudattaa toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteita. Metsäkartanolla on Euroopan ympäristömerkki, EU-kukka, osoituksena ympäristöystävällisestä toiminnasta. EU-kukka on Metsäkartanolle sopiva tapa kertoa sitoumuksestaan ja saavutetuista tuloksista, sillä yritys on jo varsin pitkällä kestävän kehityksen periaatteiden omaksumisessa. Lisäksi EU on yritykselle tärkeä markkina-alue. EU-kukka vastaa siten sekä yrityksen tilannetta että tarpeita.

23 23 Suositukset Yritykset hyötyvät eniten oman toimintansa, palvelutarjontansa ja uusien ideoiden kohdennetuista ja ohjatuista arvioinneista jotakin olemassa olevaa normistoa vastaan. Ympäristönäkökulmien arviointi ja kehityskohteiden tunnistaminen edellyttää laaja-alaista osaamista mm. tuotantomenetelmistä. Näkökulman käsittelyyn on varattava aikaa ja käytettävä mahdollisuuksien mukaan oikeita yritysesimerkkejä, erityisesti resurssienkäytön tarkasteluissa. Taloudellinen kestävyys on yritysten toiminnan välttämätön edellytys ja se on syytä huomioida jo idean kehittelyn alkuvaiheessa. Taloudellisen tarkastelun tavoitteena on kehittää konseptin toteutusta ja toimia osaltaan innovoinnin ajurina, ei rajoittaa ideointia. Olennaista on keskittyä erityisesti asiakassegmenttien ja arvolupauksen sekä kassavirran ja kustannusten määrittelyyn. Ennakoimalla kysyntää, huomioimalla käyttäjät suunnitteluprosessissa sekä ottamalla mukaan kestävän kehityksen vaatimukset jo ideointivaiheessa pystytään nopeuttamaan vastuullisuuteen liittyvän potentiaalin tunnistamista sekä löytämään kokonaan uudenlaisia, omaan osaamiseen liittyviä vastuullisia palveluratkaisuja. Kun yritys haluaa omaksua kestävän kehityksen periaatteet osaksi liiketoimintaansa, sen tulee sitoutua periaatteisiin, asettaa itselleen tavoitteet sekä viestiä niistä ja tuloksistaan avoimesti ja ehdottoman rehellisesti. Vain tämän kaltainen lähestymistapa johtaa tuloksiin ja vakuuttaa sidosryhmät.

24 24 5 TWG -kysyntälähtöinen, erikoisaloja yhdistävä toimintamalli 5.1 Johdanto Epävarmassa ympäristössä toimiminen vaatii nopeita kokeiluja, kun halutaan rakentaa edelläkävijyyteen perustuvaa kestävää matkailuliiketoimintaa ja hyötyä siihen liittyvästä piilotetusta voimavarasta. Kestävän kehityksen huomioimisen tuotekehityksessä ja liiketoiminnan suunnittelussa tulisi olla itsestään selvyys. Kuluttajien tapaan käsitellä kestävyyttä liittyy monenlaisia motivaatiotekijöitä. Ilman niiden tunnistamista jää kokonaisvaltaisen kestävyyden potentiaali hyödyntämättä. Motivaatiotekijöiden tulee liittyä laajemmin ihmisten elämäntyyleihin, jotka ovat kytköksessä ihmisten kulutuskäyttäytymisen ilmenemismuotoihin yhteiskunnallisessa murroksessa. Markkinatutkimuksen kaltaisella mallilla ei päästä kehittämään toimialaa uusista rajapinnoista käsin ja tuloksena on lopulta vain markkinoihin reagoiva näkemys kuluttajien toiminnasta. Matkailutoimiala voisi hyödyntää liiketoimintansa ja palveluidensa kehittämistyössä esimerkiksi vaatetusteollisuuden pitkälle vietyä trendiajattelua, jonka lähtökohtana on ihmisten elämäntyyleihin sekä niihin liittyviin nouseviin haluihin ja toiveisiin perustuva tuotekehitys. Matkailutoimialan tuotekehitys- tai liiketoiminnan kehitystyössä ei ole vielä olemassa menetelmää jonka avulla kyettäisiin työstämän kestävyyden eri näkökulmia samalla huomioiden kysyntätekijät. TWG-ohjelman tavoitteena on eri osaamisalueiden: kysynnän ennakoinnin, palveluiden konseptoinnin sekä kokonaisvaltaisen kestävyyden arvioinnin yhdistäminen. Konseptissa toimintaan osallistetaan alan toimijoita: yksityistä ja julkista sektoria, alan oppilaitoksia ja korkeakouluja. TWG-ohjelmassa kestävää kehitystä ja vastuullisuutta lähestytään matkailun liiketoiminnan näkökulmasta. Valmennuksessa pyritään tuomaan opetuksen ja käytännön tehtävien tasolla esiin se, miten matkailuyritys luo lisäarvoa kasvattamalla toimintansa vastuullisuutta ja huomioimalla samalla kysyntälähtöisen tulevaisuusajattelun. TWG-ohjelman tavoitteena on tulla valtakunnalliseksi kestävää kehitystä ja asiakasymmärrystä toteuttavaksi toimintamalliksi, jossa eri alueiden matkailutoimijoita valmennetaan toteuttamaan nopeita kysyntälähtöisiä palveluratkaisuja sekä verkostoitumaan yhteistyötä lisäämällä. Valmennuksessa matkailuliiketoiminnan kehittämistä avataan asiakaskäyttäytymisen ennakoinnin kautta, kestävän paikallistalouden näkökulmasta, uusien matkailupalveluratkaisujen ja myöhemmin arvoverkkotyöskentelyn kautta. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on TWG-toimintamallin näkyväksi tekeminen viestinnällisen yhteistyökumppanin kanssa.

25 25 Kuva 10. TWG-toimintamalli prosessina 5.2 TWG toimintamalli TWG-toimintamalli nopeuttaa ja täsmentää suunnitteluprosessia. Se avaa kuvaa kestävän matkailupalvelukonseptin lopputuloksesta, tunnistaa uutta liiketoimintapotentiaalia sekä arvioi konseptin liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Konseptin avulla oivalletaan nopeasti yrityksen kehittämistarpeita ja autetaan yrityksiä kehittymään kestävästi huomioiden samalla kysynnän muutokset. TWG- toimintamalli on kokonaisvaltainen prosessi ja tarkastelu. TWG-toimintamallin ainutlaatuisuus piilee kolmen eri näkökulman; kuluttajatrendien ennakoinnin, palvelumuotoilun ja kestävän kehityksen yhdistämisessä jo prosessin ideointivaiheessa. Näkökulmien samanaikainen prosessointi on tehokkaampi ja johtaa parempaan lopputulokseen kuin jokaisen vaiheen käsitteleminen omana toimintanaan. Kuva 11 avaa ohjelman asiakaskeskeistä konseptia, joka on kehitetty perustuen Jonathan Caganin ja Craig M. Vogelin asiakeskeisen erikoisaloja yhdistävän tuotekonseptointimalliin (Cagan & Vogel, 2003, 210).

26 26 Kuva11. TWG-asiakaskeskeinen toimintamalli (muokattu Caganin & Vogelin mallista, 2003) TWG-valmennus tähtää kestävyyden eri näkökulmien huomioimiseen matkailun tuotekehitys - ja liiketoiminnan kehittämistyössä. Konsepti tekee tarpeettomaksi usein esitetyn epäilyn "mitä hyötyä tästä on meidän liiketoiminnallemme. Toimintamallin eri vaiheiden: kysynnän ennakoinnin, palveluiden konseptoinnin ja kestävän kehityksen arvioinnin käyttöönotto osittaisena on mahdollinen, sillä ohjeistoja ja käsikirjoja on riittämiin. TWG-toimintamallilla tehdään näkyväksi se, että hyvän pohjatyön kautta tiedostamalla nouseva kysyntä ja hyödyntämällä tehokas konseptia päästään nopeasti kehittymään kohti kokonaisvaltaista kestävyyttä. Silloin pystymme hyödyntämään kansanväliselläkin tasolla ainutlaatuisia voimavarojamme, jossa puhdas luonto, tasa-arvoinen yhteiskunta ja elävä kulttuuri muodostavat luonnostaan kiinnostavan kokonaisuuden. Jos itse väheksymme niiden arvoa toimettomuudellamme ja ekologisella välinpitämättömyydellä, katoaa potentiaali muille markkina-alueille.

27 TWG-valmennuksen toteuttaminen ja toimintamallin soveltaminen Savoniaammattikorkeakoulussa TWG-valmennuksen aikana tavoitteena oli luoda Pohjois-Savon matkailun kärkiteemojen kokonaisvaltaisen kestävyyden kehityssuunnitelma, jossa on huomioitu kuluttajatrendit ja niiden vaikutukset. Lähtökohdaksi annettiin Pohjois-Savon matkailun olemassa olevat kärkiteemat (spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings). TWG-valmennus Savonia-ammattikorkeakoulussa sisälsi prosessin valmennus- ja toteutusosuudet (ks. kuva 10). Valmennus Valmennusvaiheessa pyrittiin osallistujille antamaan käsitys ennakoinnin, palvelumuotoilun ja kestävän kehityksen ajattelusta sekä menetelmistä. Valmennuksessa toteutettiin tehtäviä, jotka edesauttoivat edelläkävijöiden tunnistamista, kysyntälähtöisen vastuullisuusajattelun soveltamista palvelumuotoiluun sekä matkailupalveluiden kestävyyden arvioimista. Toteutus Toteutusvaiheessa fokusoitiin Pohjois-Savon kysyntälähtöisten kestävien matkailupalveluiden tehtävänantoa täsmentämällä käyttäjien tarpeita ennakoinnin ja haastattelujen keinoin. Matkailuyrittäjien liiketoiminnan kehittämistarpeiden sijaan tehtävän lähtökohdaksi annettiin alueen matkailuteemojen (spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings) arvioiminen kysyntälähtöisen kestävän kehityksen kontekstissa. Toteutusvaiheen aikana haastateltiin edelläkävijöitä, joita määriteltiin erilaisiksi kestävän matkailun käyttäjäprofiileiksi (ks. kohta 2.1). Tämän jälkeen tuotettiin ideatasolla Pohjois-Savon kysyntälähtöisiä matkailupalveluja (ks. kohta 3.2), joita kehitettiin edelleen kestävän kehityksen vaatimukset huomioiden kestäviksi matkailupalvelukonsepteiksi (ks. kohdat 4.2, 4.3 ja 4.4). Valmennuksessa syntyneitä Pohjois-Savon matkailun kysyntälähtöisiä kestävän matkailun palvelukonsepteja: Yöeläjiä, Canthin Bulevardia, Valoreittiä, Neljän vuodenajan kylpylää ja Ekoreittiä heijastettiin Pohjois-Savon matkailun olemassa oleviin kärkiteemoihin: spa, ski, shopping, summer/lake, events ja meetings (ks. kohta 3.3) ja todettiin niiden olevan käyttäjän kannalta liian yleisiä sekä vaikeasti lähestyttäviä ja siten jo peruslähtökohdiltaan tuotekehitystyöhön toimimattomia. Sen sijaan, että Pohjois-Savon matkailun kärkiteemat olisivat toimineet alueen matkailun kestävyyden eri osa-alueiden ohjaavina lähtökohtina, saatiin uusista käyttäjäryhmistä hyvä perusta Pohjois-Savon matkailun kehittämiseen. Edelläkävijähaastatteluissa tunnistetuista käyttäjäprofiileista muodostettiin Pohjois-Savon kestävien matkailupalveluiden tulevaisuuden käyttäjäryhmiä: luonto-, hyvinvointi- ja terveysnautiskelijat, omatoimiset luontoretkeilijät, paikallisen kulttuurin syväsukeltajat, luonnon- ja elämyksellisen paikallisuuden viihdekäyttäjät, luonnon extreme kokemusten viihdekäyttäjät ja luontomiljööstä nautiskelevat. Tunnistetut käyttäjäryhmät soveltuivat hyvin tuotekehitystyön perustaksi ja ohjaavat jatkossa Pohjois-Savon kysyntälähtöisten kestävien matkailukonseptien suunnittelussa sekä alueen matkailuyritysten vastuullisuusajatteluun profiloitumisessa.

28 28 Suositukset Yrityksen/yhteisön tarpeista lähtevä tehtävänanto on suositeltavaa, mikäli halutaan oikeasti kehittää alueen matkailupalveluita. Ennakoinnin menetelmiin on syytä käyttää valmennuksessa enemmän aikaa kuin syvälle menevään palvelumuotoiluun. Pohjois-Savon kestävien matkailupalveluiden tulevaisuuden käyttäjäryhmät (ks. kohta 3.3) toimivat hyvin työkaluna brändin rakentamisessa ja matkailuteemojen kehittämisessä.

29 29 6 Kuluttajakäyttäytymisen huomioiva kestävän matkailun kehittämissuunnitelma Pohjois-Savossa 6.1 Johdanto Kuten luvuissa 5.3 esitettiin, ovat Pohjois-Savon matkailun kärkiteemat liian yleisiä kuluttajakäyttäytymisen erityispiirteiden huomioimiseen ja maakunnallisen brändin rakentamiseen saati yhteisen kestävyyteen perustuvan tavoitetilan määrittelyyn. Nykyisten kärkiteemojen sijasta kestävän matkailun sisällön luomisen on perustuttava kulutuskysynnän tunnistamiseen. Silloin kestävän matkailun kehittäminen tapahtuu asiakaskokemusta ymmärtämällä (ks. kuva 11). Kuluttajakäyttäytymisen huomioivan kestävän matkailun suunnitelman lähtökohtana on TWGvalmennuksen aikana syntynyt näkemys siitä, millaisia konkreettisia toimia kysyntälähtöisen kestävän matkailun jalkauttaminen Pohjois-Savossa edellyttää. Suunnitelman taustalla on TWGvalmennuksessa esiin tulleet haasteet: Ilman yritysten mukana oloa ei kyetä uusiutumaan ja hyödyntämään piilossa olevia voimavaroja. Vain yhteisellä sitoutumisella saadaan aikaan alueellinen kokonaisvaltainen kestävä muutos. Huomioimalla kysynnän erilaiset kestävän kehityksen motivaatiotekijät, jokainen yritys voi omista lähtökohdistaan käsin jalkauttaa kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä omaan liiketoimintaansa. Muutoksen rakentamiseen tarvitaan pitkäjänteisyyttä, vain silloin on mahdollista kehittää tavoitteellisesti kestävyyden eri osa-alueita. Nämä haasteet on syytä huomioida, kun kysyntälähtöistä eri aloja yhdistävää toimintamallia sovelletaan Pohjois-Savon kestävän matkailun kehittämisessä. 6.2 Toimenpide-ehdotukset Tässä luvussa esitetään kolme TWG-valmennuksen kokemusten perusteella syntynyttä ehdotusta kestävän matkailun kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Lisäksi esitetään, että alueen koulutusorganisaatiot toimisivat kehitystyön veturina profiloituen alan kehittäjäinstituutioksi ja suunnitelman toimeenpanijaksi. Ehdotusten lähtökohtana on TWG-valmennuksen aikana syntynyt näkemys siitä, millaisia konkreettisia toimia kestävä matkailu Pohjois-Savossa edellyttää. Pilottitoteutuksen aikana testattiin ja näytettiin toteen, että käytetyllä menetelmällä on mahdollista lyhyessä ajassa saada aikaan paitsi edelläkävijälähtöisiä palvelukonseptiaihioita myös tutustua kahden erilaisen ilmiön, kuluttajakäyttäytymisen (muuttumisen) ja kestävän matkailun, hyödyntämiseen tuotekehityksessä. Ehdotukset perustuvat valmennuksen aikana saatuun kokemukseen sekä tekijöiden näkemykseen. Valmennuksessa ei ollut käytettävissä oikeita yritys- eikä alue esimerkkejä eikä sen aikana tehty yritys- tai aluekohtaisia toimeksiantoja.

30 30 Pullonkaulana Pohjois-Savossa on yritysten mukaan saaminen. Ehdotetut kehitystoimet tähtäävät siihen, miten alueelle luodaan jatkuva kestävän matkailun prosessi TWG-konsepti lähtökohtana ja työkaluna. Tavoitteena on realistinen toteutus ja toimeenpano, joka voidaan käynnistää nykyisillä resursseilla ja johon alueen toimijoilla on realistiset mahdollisuudet lähteä mukaan. Vaihtoehdot A ja B mahdollistavat yksittäisten yritysten osallistumisen sekä tarjoavat niille mahdollisuuden kehittää ja uudistaa toimintaansa ja palvelutarjontaansa. Yksittäisten yritysten ponnistelut eivät kuitenkaan riitä ratkaisemaan perusongelmaa: suomalaisten alan toimijoiden kilpailukyky kestävän matkailun markkinoilla kärsii sirpaloituneesta tarjonnasta, pitkien välimatkojen aiheuttamista liikkumisen ympäristövaikutuksista sekä kansainvälisten markkinaalueiden etäisyydestä. Profiloituminen kestävän matkailun alueeksi edellyttää Pohjois-Savon kuntien ja matkailualueiden sitoutumista kestävän matkailun periaatteisiin ja näkyvää toimintaa tavoitteiden suuntaan. Tähän on olemassa useita etenemisvaihtoehtoja ja esimerkkejä löytyy ympäri maailmaa. Vaihtoehto C esittää, kuinka työ voitaisiin alueella aloittaa. Vaihtoehto A - Opintokokonaisuus Vaihtoehto A:n tavoitteena on vuosittain toistuva koulutusorganisaatioiden toteuttama opintokokonaisuus. Opintojakso kehittää ensisijaisesti opiskelijoiden valmiuksia, mutta yritykset saavat tuntumaa aiheeseen pienellä panoksella ja voivat hyödyntää valmiita palvelukonsepteja oman kehitystyönsä lähtökohtana. Ohjelmaan osallistuminen on myös opiskelijoiden ja yritysten kohtauspaikka myöhempää yhteistyötä ajatellen. Vaihtoehto B Yritysten työpajat Vaihtoehto A:n mukaista ohjelmaa täydentävät erikseen yrityksille suunnatut työpajat, jossa ne voivat työstää omia palvelutuotteitaan ja ideoitaan. Työpajat tarjotaan kysynnän mukaan kaikista osa-alueista, esimerkiksi: oman toiminnan ja tuotteiden ohjattu ympäristöarviointi jotakin tunnettua normistoa vastaan, ennakointi ja käyttäjätieto liiketoiminnassa käyttäjälähtöiset palvelut kestävän matkailun palvelujen liiketoimintamallit Vaihtoehto C Alueen tai yritysklusterin kehitysohjelma Vaihtoehto C:n tavoitteena on kestävän matkailuntyön kehitystyön käynnistäminen ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Nykyiset matkailun kärkiteemat ovat yleisiä ja sopivat monen suomalaisen alueen kärkiteemoiksi. Alueen on löydettävä ja valittava konkreettisia tavoitteita, jotka vastaavat tulevaisuuden kuluttajien tarpeisiin, tukevat yritysten kokonaisvaltaista toimintaa ja ovat toteutettavissa tai ainakin käynnistettävissä nykyisillä resursseilla. Kestävän matkailun näkökulmista tällaisia teemoja voisivat olla erimerkiksi ympärivuotisuus ja saavutettavuus.

31 31 Lähtökohtana on alueen ja sen toimijoiden sitoutuminen kestävän matkailun kehittämiseen. Kestävä matkailu on tahtotila, joka on purettava päämääriksi ja viestittävä sidosryhmille ymmärrettävällä ja houkuttelevalla tavalla. Mallina voi toimia esimerkiksi Whistler Blackcombin kehitystyö, jonka opit ovat sovellettavissa myös Pohjois-Savoon: Prosessin painopiste oli sen alkuvaiheessa, jolloin laajalla keskustelulla saatiin aikaan eri osapuolien sitoutuminen tavoitteisiin Yhteiset tavoitteet koottiin visioksi, joka ohjaa kehitystä eri osa-alueilla Prosessi on erittäin hyvin dokumentoitu ja julkaistu. Prosessin ohjaus perustuu yhdessä sovittuun laadulliseen ja määrälliseen kriteeristöön, tulosten mittaamiseen ja jälkikäteisarviointiin (Staffans, Merikoski, 2011) Tavoitteena on käynnistää alueella jatkuva prosessi, jota paikallinen veturi vetää. Ehdotuksemme on, että Savonia-ammattikorkeakoulu toimii veturina yhdessä muiden alan oppilaitosten kanssa tarjoten sekä korkeatasoista opetusta, konsultointia että foorumin, jossa alueen toimijat voivat yhdistää voimansa. Kestävän matkailun kehittäminen on tiedollinen ja taidollinen haaste, siksi on varmistettava, että alueella on työn tueksi tarjolla riittävä asiantuntemus siinä muodossa kuin osallistujat ja hankkeet kunakin aikana tarvitsevat.

32 32 7 Lähteitä Kirjallisuutta Cagan, J & Vogel, C.M Kehitä kärkituote. Helsinki:Talentum. Glenn, Jerome C The Futures Wheel. AC/UNU MIllenium Project. Futures Research Methodology. Osoitteessa Nuijanmaa, S. ja Matilainen, A Kulttuurista voimaa maaseutumatkailuun? Maaseutumatkailu kestävyyslaji. Tampereen Yliopistopaino Oy. Rogers, E.M painos. Diffusion of innovations. New York. Free Press. Julkaistu alun perin Torinainen, A ja Matilainen A Kestävyys maaseutumatkailussa piilotettu voimavara. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti. Peter A.C. Smith, Carol Sharicz "The shift needed for sustainability", Learning Organization, The, Vol. 18 Iss: 1, pp Törnroos, Laila. Kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuun standardit ja normit, 2011 Internetsivustoja UNWTO; Sustainable tourism criteria /GST YK Global Compact: GRI Global Reporting Initiative: https://www.globalreporting.org/pages/default.aspx Virallisia standardeja ISO Ympäristöjohtaminen ISO Yhteiskuntavastuu ISO Vastuulliset tapahtumat OHSAS Työterveys- ja turvallisuusjohtaminen

33 33 Aalto-yliopiston MATKA-hankkeen raportit (Staffans, Merikoski, 2011): Case WHISTLER SMAL: Kestävän matkailun infopaketti: EcoStart konsultointipalvelu pk-yritysten ekotehokkuuden parantamiseen ja ympäristöasioiden hallintaan; Valonian julkaisut: Yrittäjän opas kannattavaan ympäristötyöhön: Liiketoimintamallin luominen:

34 34 7 Liitteet Opiskelijoiden toteuttamat palvelukonseptit I Palvelukonsepti, Canthin Bulevardi Elina Kovanen ja Marja Kauppinen Yleinen kuvaus Canthin Bulevardi on rantaviivan suuntainen kävelykatu myyntikojuineen, esiintymislavoineen ja rantakahviloineen Kuopion satama-alueella. Canthin Bulevardilla ihmiset voivat niin ulkoilla, kuntoilla, rentoutua, nautiskella kuin tutustua savolaiseen elämänmenoon. Palvelukonsepti Tarjotaan myyntikojut vuokrattaviksi paikallisille yrittäjille, jotka toimivat vetureina houkuttelemaan kävijöitä läheltä ja kaukaa yhdessä rantakahvilan ja tapahtumien kanssa. Ekologinen kestävyys Rakentamisessa otetaan pitkäikäisyys ja ympäristövaikutukset huomioon. Satamassa on jo rakennettu veteen asti, joten Canthin Bulevardin rakentamisen ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi. Jätehuolto on ylläpidon tärkeimpiä painopisteitä tavarankuljetusten ja ihmisten liikkumisen lisäksi. Sosiaalinen kestävyys Pienten yritysten mahdollisuus tehdä liiketoimintaa. Kesäisin nuoret saavat kesätöitä niin Canthin Bulevardilla kuin siellä markkinapaikkaa pitäviltä yrityksiltä. Kulttuurinen kestävyys Canthin Bulevardi luo yhtenäisyyttä savolaisten kesken ja savolaisuus säilyy selkeänä identiteettinä aikojen tuoman mylleryksen keskellä. Myös tapahtumat itsessään nostavat savolaista korkeakulttuuria esille. Saavutettavuus Canthin Bulevardille on helppo tulla, koska se sijaitsee kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä. Myös vesitse on helppo saapua, koska myös vierasvenelaituri on vieressä. Canthin Bulevardilla ei ole pääsymaksua, joten kuka tahansa voi tulla nauttimaan. Ympärivuotisuus Sesonki sijoittuu ehdottomasti kesään, mutta tapahtumien järjestäminen muina vuodenaikoina on mahdollista. Taloudellinen kestävyys Kuopio kehittää jatkuvasti myös keskustan aluetta ja Canthin Bulevardi palvelee tätä tarkoitusta erinomaisesti. Kun Canthin Bulevardi on kerran rakennettu, on ylläpito kustannukset pienet, riippumatta vuodenajasta.

35 35

36 36 II Palvelukonsepti, Ekoreitti healthy&harmony Minttu Tikander ja Tanja Kettunen Yleinen kuvaus Healthy&Harmony:n tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti saada henkinen ja fyysinen hyvinvointi tasapainoon. Palvelu tarjoaa kokonaisvaltaista rauhoittumista luonnon äärellä. Kokonaisuudessa on otettu huomioon kierrättäminen ja kestävä kehitys. Materiaalit on valittu mahdollisuuksien mukaan kierrätettävistä materiaaleista. Luonto on suurena osana konseptia ja sen varjeleminen on hyvin tärkeää. Palvelukonsepti Healthy&Harmony alueella saa henkisen ja fyysisen olon paranemaan. Saadakseen mielen tasapainoon voi kokeilla joogaamista luonnon keskellä, mikään ei rauhoita mieltä paremmin. Joogan jälkeen voi rentouttaa lihaksia maauimalassa hengittäen raikasta ulkoilmaa. Mutta jos haluat olla omassa rauhassa voit vaihtoehtoisesti pulahtaa omaan paljuun terassilla. Luontopolku on hyvin merkitty reitti, jossa pystyy erinomaisesti tutustumaan Tahkon luontoon. Reitin varrella on hyvä tutustua esimerkiksi marjoihin ja villiyrtteihin. Luontopolun varrella on muutamia laavuja, joissa on hyvin huolletut tilat, puita aina lähettyvillä nuotion tekoon ja tietenkin myös ulkohuusseja. Alueella voi yöpyä hyvin varustetuissa, laadukkaissa, kierrätysmateriaaleista valmistetuissa mökeissä rauhassa luonnon keskellä. Mökkien varustelun ansioista on kesäisin mahdollista nukkua nauttimalla luonnon äänistä, mutta kuitenkin olematta hyttysten häiritsemänä. Ekologinen kestävyys Mahdollisimman monessa asiassa on otettu huomioon ekologisuus ja kestävä kehitys. Mökkien lämmitys hoidetaan mahdollisimman pitkälle aurinkoenergialla, kun aurinkoenergia ei riitä, otetaan käyttöön maalämpö. Myös pelleteillä toimivat takat ovat käytössä jokaisessa mökissä. Alueella on komposti ja kierrätyspisteet, joissa kaikki kierrätys kelvollinen voidaan laittaa kierrätykseen. Maauimalassa kierrätetään samaa vettä puhdistamalla sitä. Mahdollisuus maauimalan ja mökkien yhteiseen veden kierrätykseen. Sosiaalinen kestävyys Alue on ympärivuotisessa käytössä ja se työllistää ainakin muutaman henkilön ympärivuotisesti. Mökkihuolto toimii 24/7 joka tarvitsee täysipäiväisen työntekijän, hänelle kuuluu myös luontopolun huoltaminen. Maauimala on myös auki ympärivuoden joten se työllistää henkilöitä. Joogatuntien pitäjä työllistetään mahdollisesti alueen muihin tehtäviin. Luontopolulla kokoamme ihmiset kulkemaan samalle reitille, samanhenkiset ihmiset pääsevät helposti tapaamaan ja vaihtamaan kuulumisia reitin varrella. Kulttuurinen kestävyys Palveluissa on hyvin pitkälti ajateltu luonnon parasta ja kestävyyttä. Luontopolku suunnitellaan niin, että se ei tuhoa mitään arvokasta eikä häviäviä luonnonaroja. Mökeissä käytetään kierrätysmateriaaleja ja kaikki mahdollinen kompostoidaan. Haluamme taata hyvinvoinnin siirtymisen sukupolvelta toiselle mahdollisimman tasavertaisesti. Saavutettavuus Alueelle on helppo päästä perille tieverkoston ja vesireittien ansioista. Tahkon sijainti on erinomainen, monesta suunnasta on helppoa päästä perille. Rissalassa sijaitseva lentokenttä palvelee

37 37 erinomaisesti Helsingistä saapuvia, tämän ansioista myös ulkomaalaiset kuluttajat pääsevät saapumaan helposti. Lentokentän jatkoyhteys Tahkolle onnistuu erinomaisesti esimerkiksi vuokraautolla tai vaikka taksilla. Palveluiden hintalaatusuhde on hyvin tarkasti mietitty ja useille henkilöille hinnat ovat sopivia käytettäväksi useammin kuin kerran vuodessa. Ympärivuotisuus Palvelut ovat toiminnassa ympärivuoden. Jokaisena vuodenaikana on mahdollista tulla nauttimaan luonnosta ja rauhoittumaan. Aina löytyy jonkinlaista aktiviteettia, kuten vaikka joogaa tai uimista maauimalassa. Taloudellinen kestävyys Mökistä tulevat vuokratulot ovat ympärivuotinen tulonlähde. Kesäisin on paljon golffareita ja talvisin laskettelijoita Tahkon alueella. Lämpökustannukset mökeissä ja veden lämmittämisessä pidetään kurissa aurinkoenergian avulla. Lisäksi mökkejä voidaan lämmittää energiaystävällisesti pelletillä, joka myös vähentää hiilidioksidipäästöjä. Maauimala sekä joogaus toimivat ympärivuoden, ja myös maauimalan vettä lämmitetään aurinkoenergialla. Maauimalan ja mökkien vesiä kierrätetään.

38 38 III Palvelukonsepti, Neljän vuodenajan kylpylä Ilya A. Lana Yleinen kuvaus Elämyskylpylä on uusi elämyksellinen hyvinvointi- ja terveyspalveluita tarjoava yritys, joka pyrkii luonnonelämyksiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Yrityksen avainsana on henkilökohtainen palvelu asiakkaalle, jolloin stressi helpottaa ja rentoutuminen voi alkaa. Palvelukonsepti Yrityksen pääpalvelut ovat elämykselliset kylpyläpalvelut, teema-altaat/huoneet, rentoutumis- ja terapiapalvelut: paljain jaloin kävely erilaisilla luonnon materiaaleilla, kelluntakuplat, meditaatio ja joogatunnit. Teema-altaissa teemat vaihtuvat säännöllisin väliajoin. Teemoihin kuuluvat erilaiset vuodenaikojen vaihtelut ja muut sääilmiöt keskittyen kuitenkin Suomen ilmastoon. Kylpylässä on myös ulkovesiallas, jossa voi rentoutua ja samalla kokea todellista paikallista luontoa. Sen lisäksi kylpylässä on mahdollisuus tutustua kattavasti suomalaiseen saunakulttuuriin. Ekologinen kestävyys Kylpylän ylläpitämiseen kuluu paljon energiaa. Altaiden lämmitys energia otetaan kesäisin auringosta ja talvisin hakkeella tuotetusta kaukolämmöstä. Sosiaalinen kestävyys Kylpylällä on positiivinen vaikutus paikalliseen työllisyystilanteeseen. Kaiken lisäksi kylpylä on ympärivuotinen, mikä sulkee pois sesonkiluonteisen vaihtelun työsuhteissa. Kylpylän toiminta lisää paikallisen tieliikenteen määrän. Kulttuurinen kestävyys Elämyskylpylän vahvuuksia kulttuurisessa kestävyydessä ovat uuden teknologian ja perinteisen suomalaisen saunomiskulttuurin yhdistäminen. Saavutettavuus Yritys sijaitsee Tahkon keskustan tuntumassa siten, että sinne on helppo saapua julkisilla kulkuneuvoilla. Kylpylän kulkureitit on suunniteltu niin, että kaikilla on mahdollisuus nauttia yrityksen palveluista. Palvelut ovat moni aistillisia, joten ne antavat aistirajoitteiselle myös uusia elämyksiä ja kokemuksia. Ympärivuotisuus Kylpylä toimii ympärivuotisena tarjoten erilaisia elämyksiä kuhunkin vuodenaikaan sopivaksi. Taloudellinen kestävyys Investointikustannuksia ovat tilakokonaisuuden rakentaminen sekä kelluntaboksien hankkiminen. Ylläpitokustannuksiin kuuluvat kylpylän ylläpitäminen ja teemamuutosten tekeminen. Asiakkaat maksavat joko ennakkoon varatessaan palvelut etukäteen tai saapuessaan palvelun äärelle. Asiakas maksaa saamastaan palvelusta, hyvinvoinnista, nautinnosta ja rentoutumisesta.

39 Kestävän matkailun toteutuminen Kylpylän kestävän matkailun ohjelma keskittyy yritystoiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Yritys asettaa tavoitteet mm. energian käytölle, veden kulutukselle ja jätteiden määrän vähentämiselle. Kylpylä tiedottaa omista ympäristöohjelmista nettisivuilla. 39

TRAVEL WITHOUT GUILT

TRAVEL WITHOUT GUILT 7.5.2013 TRAVEL WITHOUT GUILT Kulu9ajakäy9äytymisen huomioiva kestävä matkailu Pohjois- Savossa 8.4-6.5.13 Travel without guilt Savonia Travel without guilt Savonia merja.strengell@aalto.fi merja.strengell@aalto.fi

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen 6.2.2014 NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO Satu Selvinen 6.2.2014 ELÄMYKSEN ELEMENTITI Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO AINUTKERTAISUUS AITOUS TARINA MONISAISTISUUS KONTRASTI VUOROVAIKUTUS Hyvä tarina antaa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015

KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 KESTÄVÄÄ TYÖTÄ CASE L&T Jorma Mikkonen, yhteiskuntasuhdejohtaja Eben 17.11.2015 Lassila & Tikanoja Oyj 2 MAAILMA ON RAJUSSA MURROKSESSA Lassila & Tikanoja Oyj Mukaillen: Finland Futures Research Centre

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50

Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys. - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 Yritysten päämäärän ja vastuullisuuden merkityksellisyys - piittaako kuluttaja? Julkaisuvapaa 13.5.2014 klo 11.50 TNS 2014 1 Kuinka tärkeää? 2 Mitkä asiat? 3 Vaikuttaako? TNS 2014 2 76% TNS Gallupin tutkimus

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4

It s As u l Ik t Im n An e El y S. E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 It s As u l Ik t Im n An e El y S E - - - - - - - Aa u a V Ri N Ka U I n 4.9. 0 4 FIBS! Perustettu vuonna 2000 Suomen ainoa riippumaton ja voittoa tavoittelematon yritysvastuuverkosto Autamme jäseniämme

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018

ARVOA URHEILUSTA. Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 ARVOA URHEILUSTA 2015 2017 Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelma, 2012 2018 Kohdeilmiö Urheilun erityispiirteet -tavoitteiden monimuotoisuus Mistä arvo syntyy ja miten se ilmenee? -intohimoinen ja irrationaalinen

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö

Kuluttajamarkkinointi. Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinointi Outi Uusitalo 11.11.2013 Puheenvuoron sisältö Kuluttajamarkkinoinnin asemasta ja sisällöstä Monitieteellisyys / Kärkiparadigmat Trendejä kuluttajamarkkinoilla Kuluttajamarkkinoinnin

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 11.12.2013 Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät sen avulla yrityksensä

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Palvelulogiikka liiketoimintamalliinnovaatioiden. Henri Hietala The Institute of Healthcare Engineering and Management (HEMA) 20.11.

Palvelulogiikka liiketoimintamalliinnovaatioiden. Henri Hietala The Institute of Healthcare Engineering and Management (HEMA) 20.11. Palvelulogiikka liiketoimintamalliinnovaatioiden ajurina Henri Hietala The Institute of Healthcare Engineering and Management (HEMA) 20.11.2013 1 Liiketoimintamallit arvon luomisen pohjapiirustuksina 2

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010

Finpro Foresight. Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpro Foresight Toimitusjohtaja Kari Häyrinen Finpro ry 9-11-2010 Finpron Missio Rakentamassa kansainvälisesti menestyvää Suomea Strategy 2010-2012 / Finpro ry 2 Finpron toiminnan perusta Kilpailukykyä

Lisätiedot

Mitä on yritysvastuu media-alalla?

Mitä on yritysvastuu media-alalla? Mitä on yritysvastuu media-alalla? VKL:n seminaari 24.8.2010 Riikka Poukka, yritysvastuusuunnittelija, Alma Media Sisältö Mitä yritysvastuu on? Miksi yritysvastuu on noussut agendalle myös media-alalla?

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030

VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 VARSINAIS-SUOMEN LOGISTIIKKA 2030 Ello -verstas 4.5.2011 Turku TY kauppakorkeakoulu Alueelliset tulevaisuuspajat sekä prosessi Ellohankkeessa Webropol-kysely 1: Kuljetuskäytävän hahmottelu, muutostekijät

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot