Johdon katsaus Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdon katsaus 2009. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009

2 Johdon katsaus 2009 Yleismaailmallinen talouskriisi saavutti vuonna 2009 pohjakosketuksen, mutta toisella vuosipuoliskolla maailmantaloudessa näkyi jo elpymisen merkkejä. Varsinaista huoltovarmuuskriisiä se ei missään vaiheessa aiheuttanut. Suomi näyttää kuitenkin nousevan lamasta tuotantorakenteensa vuoksi muuta maailmaa hitaammin, työttömyyden ennustetaan edelleen kasvavan ja varsinkin julkistaloudella on edessään vaikeat ajat. Meksikosta keväällä liikkeelle lähtenyt sikainfluenssaepidemia hallitsi kesän ja syksyn aikana huoltovarmuustoimintaa. Lokakuun lopulla sikainfluenssaepidemia puhkesi laajana myös koko Suomessa. Terveydenhuoltojärjestelmä oli kuitenkin hyvin varautunut tilanteeseen, sillä vuosien toimenpiteet ja suunnitelmat silloisen lintuinfluenssan varalle muodostivat hyvän pohjan uuden pandemiauhkan vaatimille toimenpiteille. Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Huoltovarmuuskeskuksen ripeällä toiminnalla ja hyvällä yhteistyöllä käynnistettiin jo ennen vappua viruslääkkeiden ja suojamateriaalien mittavat lisähankinnat sekä tehtiin pandemiarokotteen ostositoumus koko väestölle ensimmäisten tilaajien joukossa. Suomi olikin ensimmäisiä Euroopan maita, joissa rokotukset voitiin käynnistää lokakuun aikana. Koska rokotteet saapuivat maahan vähitellen, on rokotuksia jouduttu valtioneuvoston päätöksellä priorisoimaan niin, että kuluvan vuoden keväällä koko väestö saadaan rokotetuksi. Kaiken kaikkiaan pandemiahankintojen toteutus on ollut Huoltovarmuuskeskukselle suuri taloudellinen ponnistus. Tapaus osoitti selkeästi myös sen, kuinka tärkeää on huolehtia huoltovarmuusrahaston kestävästä hoidosta ja maksuvalmiudesta. HVK:n hallitus onkin määritellyt tämän yhdeksi HVK:n strategiseksi tavoitteeksi. Energiapolitiikka pysyi koko vuoden keskeisesti esillä. Huoltovarmuusneuvosto käsitteli marraskuun alussa teemaa ja halusi kannanotollaan korostaa ratkaisujen suurta merkitystä maamme hyvinvoinnille välttämättömän elinkeinoelämän toimintaedellytyksille. Erityisen tärkeä tavoite huoltovarmuuden näkökulmasta on se, että oman sähköntuotantokapasiteetin tulee pystyä kattamaan kysyntähuipun aikainen kulutus ja mahdolliset tuontihäiriöt. Omavaraisuutta on lisättävä päästöjä vähentävällä tavalla ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan tuotannon lisäämiseen meillä onkin hyviä mahdollisuuksia, sillä metsät, pellot ja suot muodostavat merkittävän bioenergiapotentiaalin. Lisäksi energiaa säästävät ratkaisut ovat osa huoltovarmuutta. Euroopan Unioni on toteuttanut toimenpiteitä energiahuoltovarmuuden parantamiseksi. Neuvoston direktiivi 2009/ 119/EY jäsenvaltioiden velvollisuudesta ylläpitää raakaöljy- ja/tai öljytuotevarastojen vähimmäistasoa edellyttää nykyisen velvoitevarastointilain muuttamista joilta- 2

3 kin osin ja merkitsee myös lisätehtäviä HVK:lle. Lisäksi ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kaasun saannin turvaamiseksi on annettu Sen edellyttämäksi kansalliseksi yhteyspisteeksi on esitetty Huoltovarmuuskeskusta, koska sillä on jo valmiina asetuksen edellyttämiin tehtäviin soveltuva organisaatio. Asetuksen toimeenpano lisää kaasualan toimijoiden yhteistyötä ja edellyttää alan toimijoiden varautumistoimenpiteitä koskevaa säännöllistä raportointia. Liikenne- ja viestintäministeriön asettama toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistämistä pohtinut työryhmä (TELVE) teki ehdotuksen keinoista yleisen televerkon kriittisimpien osien varmistamiseksi sekä varautumisen ja lainsäädännön kehittämiseksi. Ministeriö asetti sen perusteella pysyvän virkamiestoimikunnan sähköisen viestinnän sääntelyn, tarjonnan ja omistuksen yhteensovittamiseksi. Toimikunnan tavoitteena on huolehtia siitä, että yhteistyö eri ministeriöiden ja viranomaisten kesken varmistaa riittävät ja kattavat toimet, jotka viestintäsektorilla on huoltovarmuuden turvaamiseksi tehtävä. HVK tarjoaa valtionhallinnolle ja huoltovarmuuskriittisille toimijoille tietojärjestelmien varmistamispalveluja. Sopimusverkko on kasvanut ripeästi. Vuoden 2009 lopussa sopimuksia oli 26 kappaletta 14 asiakkaan kanssa. Lisääntyvää tarvetta korkean turvatason palveluille on selvästi havaittavissa. Palvelut tuottaa HVK:n kokonaan omistama Suomen Huoltovarmuusdata Oy. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida elintarvikehuoltoa tukevien varmuusvarastojen tasoa ja valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen tarkistustarvetta, sai työnsä valmiiksi. Työryhmä analysoi monipuolisesti elintarvikehuollon toimintaympäristön kehityssuuntia, riskejä ja riippuvuuksia. Loppuraportissaan kesällä 2009 se esitti joukon toimenpiteitä erityisesti kotimaisen kasvivalkuaistuotannon edistämiseksi, joka todettiin elintarvikehuollon kriittisimmäksi tuotantoalaksi. Muilta osin elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin taso arvioitiin riittäväksi. Työryhmän esitysten toteuttaminen on parhaillaan käynnissä. Huoltovarmuuskeskus on toteuttamassa kahta koko huoltovarmuusorganisaatiolle suunnattua keskeistä kärkihanketta: sopimusperusteista varautumista ja sitä tukevaa tietojärjestelmätyökalua, HUOVIportaalia. Huoltovarmuusneuvosto käsitteli ja hyväksyi keväällä ns. SOPIVA-hankkeessa valmistellut mallisopimuslausekkeet ja jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset käyttöönotettavaksi ja ne on julkaistu HVK:n verkkosivuilla. Niiden perustavoitteena on edistää kriittisten liiketoimintaverkostojen toimintavarmuutta ja sitä kautta koko yhteiskunnan huoltovarmuutta. Syksyn 2009 aikana suositukset on yhdenmukaistettu valtionhallinnon ohjeistukseen, jota ollaan ottamassa käyttöön virastoissa sekä näiden hankkimien palveluiden vaatimusmäärittelyissä. Suositukset tullaan linkittämään myös yleisiin tietotekniikka-alaa koskeviin hankintaehtoihin. Huoltovarmuuskeskus on rakentanut HUOVI-portaalin, joka otetaan käyttöön kuluvan vuoden keväällä. Portaalin palveluiden tavoitteena on tukea ja ohjata huoltovarmuuskriittisten yritysten omaehtoista riskienhallintaa, toiminnan jatkuvuussuunittelua ja varautumista liiketoiminnan osana. Portaali on Huoltovarmuuskeskuksen, poolien ja sektoreiden tiedonvälitysja yhteistoimintakanava, jonka kautta tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja julkaistaan tutkimustuloksia sekä erilaisia ohjeita ja suosituksia. Palveluihin kuuluu kypsyysanalyysi-sovellus, jolla yritys voi arvioida organisaationsa varautumisen nykytilaa ja sen kehittämiskohteita oman toimialan tasoon verrattuna. Huoltovarmuusorganisaatiota täydennettiin valtioneuvoston huoltovarmuuspäätöksen mukaisesti. Uusi finanssialan sektori perustettiin koordinoimaan ja ohjaamaan sekä rahoitus- että vakuutusalan varautumista ja huoltovarmuuden kehittämistä. Lisäksi organisaation kattavuutta laajennettiin perustamalla toimikunnat selvittämään kotimaisten polttoaineiden käyttöä ja jätehuollon merkitystä huoltovarmuuden kehittämisessä. Syksyllä järjestettiin kaksi laajaa ja monivaiheista yhteistoimintaharjoitusta: finanssialan valmiusharjoitus FATO 2009 ja tietojärjestelmäalan valtakunnallinen valmiusharjoitus TIETO Poolisopimukset (24 kpl) uusittiin uuden huoltovarmuusorganisaation ja huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain mukaisiksi. Kansainväliseen toimintaan osallistuttiin edelleen aktiivisesti (IEA, ACOMES, Naton siviilivalmiustoiminta CEP, Nord- BER). Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa HVK osallistui yhdessä ulko- sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa tietoliikennekomitean (CCPC) kaksipäiväinen kevätkokouksen järjestämiseen Helsingissä. HVK toimi Euroopan energiainfrastruktuurien turvallisuusfoorumin (EEISN) kokouksen isäntänä. Vuoden alussa tuli voimaan EU:n kriittisen infrastruktuurin suojaamista (EPCIP) koskeva direktiivi, joka aluksi koskee energiahuoltoa ja kuljetuslogistiikkaa. TEM:in työryhmä esitti direktiivin tarkoittamaksi kansalliseksi yhteispisteeksi Huoltovarmuuskeskusta. Huoltovarmuusorganisaatiossa järjestettiin toimintavuoden aikana huomattava määrä kokouksia, harjoituksia, seminaareja, koulutustilaisuuksia ja workshopeja, joihin osallistui noin henkilöä. Haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille toiminnassa mukana olleille arvokkaasta työpanoksestanne. Ilkka Kananen 3

4 Taidemaalari Anu Kauhaniemi (s.1977) Valmistuin vuonna 2005 Taideteollisesta Korkeakoulusta. Opinnäytetyöni käsitteli tyhjyyden ja hiljaisuuden kuvaamista. Koin itselleni läheiseksi buddhalaiselle maalaustaiteelle tyypilliset teemat; hiljaisuus, tyhjyys, luonnon arvoitus. Myöhemmin myös ihmishahmot ilmaantuivat maalauksiini. Hiljaisuuden ja tyhjyyden kuvaaminen, esimerkiksi arkkitehtonisen tilan hiljaisuutena, on niissä nähtävissä yhä edelleen. Uusimmat teokseni perustuvat neljään elementtiin: valo, tila, ihmiset ja rakennettu ympäristö. Öljymaalaukseni ovat todellisuutta imitoivia, ohi kiitävän hetken nopeita, voimakkaalla maalausjäljellä luotuja tallennuksia ihmisistä erilaisissa tilanteissa. Tärkeiksi tekijöiksi ovat nousseet myös väliin jäävät muodot hahmojen, arkkitehtuuristen muotojen ja muiden elementtien väliin jäävät tilat. Näiden tyhjien alueiden representoimisella maalaukseni kurottelevat kohti abstraktia kuvailmaisua. Lähtökohta ei tällöin ole ihminen, vaan kuvauksen kohteita ympäröivä vapaa, avoin tila. SISÄLLYS Johdon katsaus Toiminta-ajatus ja tavoitteet...4 Energiahuolto...5 Kriittinen infrastruktuuri...8 Perustuotanto...10 Hallitus ja huoltovarmuusneuvosto...12 Hallinto, henkilöstö ja tiedotus...13 Talous...13 Tuloslaskelma ja tase...14 Ledningens översikt Management s review Kannen kuva sarjasta Ihmisiä ja suhteita 2008, hiili ja öljy kankaalle, 30 x 30 cm. Takakannen kuva: Itsen kanssa 2009, öljy kankaalle, 30 x 30 cm. Toiminta-ajatus Huoltovarmuuskeskus on arvostettu osaaja, joka ylläpitää laajaa kumppanuusverkostoa ja ajanmukaista tilannekuvaa huoltovarmuudesta jatkuvalla muutosten havainnoinnilla sekä tuottaa huoltovarmuustuotteita ja -palveluja, jotka vastaavat toimintaympäristön synnyttämiä haasteisiin. Visio: Suomen talous on iskunkestävä. Huoltovarmuuskeskuksen keskeisenä tehtävänä on ohjata käytettävissään olevat varat huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeimpiin kohteisiin sekä turvata jo hankittujen varmuusvarastojen arvo ja käytettävyys. Tavoitteisiin pyritään yhtäältä vaikuttamalla hallintoon ja elinkeinoelämään huoltovarmuutta edistävillä toimenpiteillä ja toisaalta omilla toimilla, joista keskeisimmät ovat varmuusvarastointi ja eräät tekniset varajärjestelyt. Toiminnan painopisteenä on nykyisin yhteiskunnan keskeisten perusrakenteiden Huoltovarmuuden tavoitteet Yleistavoitteena on kansainvälisiin markkinoihin sekä kansallisiin toimenpiteisiin ja voimavaroihin perustuva huoltovarmuus. Varautumistoimenpiteillä turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämätön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Kansallisen varautumisen rinnalla Euroopan unionissa toteutetut varautumistoimenpiteet, kansainvälisestä energiaohjelmasta tehty sopimus (Sopimussarja 115/ 1991) sekä eri maiden kanssa tehdyt kahden- ja monenväliset sopimukset taloudellisesta yhteistyöstä kriisitilanteissa täydentävät huoltovarmuutta. Vakavimpiin kriiseihin varaudutaan kansallisin toimenpitein. Varautumisessa vakavimpana uhkana huoltovarmuudelle pidetään kriisitilannetta, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tavaroita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut. Muita keskeisiä yhteiskunnan taloudellista toimintakykyä Kriittisen infrastruktuurin alat Energian siirto- ja jakeluverkot Sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät Kuljetuslogistiset järjestelmät Vesihuolto ja muu yhdyskuntatekniikka Infrastruktuurin rakentaminen ja kunnossapito turvaaminen. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoteknisiin järjestelmiin. Varmuusvarastoilla pyritään turvaamaan erityisesti energiahuolto, elintarviketalous, terveydenhuolto sekä maanpuolustusta palvelevan teollisuustuotannon jatkuvuus. Toiminta perustuu huoltovarmuuden turvaamisesta annettuun lakiin (1390/ 1992), Valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuu den tavoitteista (539/2008) sekä asetukseen Huoltovarmuuskeskuksesta (455/2008). vaarantavia uhkia ovat sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien häiriintyminen, energiansaannin keskeytyminen, väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen sekä luonnononnettomuudet ja ympäristökatastrofit. Varautumisen lähtökohtina käytetään Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa määriteltyjä uhkamalleja ja erityistilanteita. Huoltovarmuuden taso mitoitetaan niin, että väestön elinmahdollisuudet ja toimintakyky sekä yhteiskunnan toimivuus voidaan pitää yllä normaaliolojen vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa mukaan luettuna puolustustila. Kriittisen tuotannon alat Elintarvikehuolto Energiantuotanto Terveydenhuolto Maanpuolustusta tukeva tuotanto Lisäksi pyritään edistämään vientiteollisuuden yleisiä toimintaedellytyksiä 4

5 Energiahuolto Öljymarkkinat huoltovarmuuden kannalta Alkusyksystä 2008 alkanut maailmantalouden taantuma vaikutti selvästi kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuoden 2009 aikana. Raakaöljyn ja öljytuotteiden hintojen vaihtelut olivat suuret. Raakaöljyn hinta oli alimmillaan alkuvuodesta noin dollaria tynnyriltä, mutta vuoden lopulla hinnaksi vakiintui dollaria tynnyriltä. Vuoden keskihinta oli 61,5 dollaria tynnyriltä (Brent). Tuotteiden nouseva hintakehitys ei suosinut kierrätyskauppoja valtion varmuusvarastoissa. Varmuusvarastoitujen öljytuotteiden liikevaihto jäikin alhaiselle tasolle, mutta muutamia kauppatoimia tehtiin laitteiden ja logistiikan toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi. Maakaasun käyttö kääntyi laskuun Talouden taantumasta ja uusien kotimaisiin polttoaineisiin perustuvien laitosten käyttöönotosta johtuen maakaasun käyttö väheni Suomessa edelliseen vuoteen verrattuna 9,8 %. Kulutus oli 4,1 miljardia kaasukuutiota eli energiana 40,6 TWh. Merkittävän lisän maakaasun käyttöön tuo joulukuussa käyttöön otettu Espoon Suomenojan maakaasulaitos, joka kasvattaa pääkaupunkiseudun maakaasun käyttöä neljänneksellä. Suomeen tuodusta maakaasusta käytetään noin 70 % yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Kiinteistökohtaisen maakaasulämmityksen osuus on vain 2-3 %, kun sen osuus monissa EU-maissa on jopa 30 %. Kertomusvuonna ei maakaasuverkostossa ollut merkittäviä häiriöitä tai katkoksia. Keski-Euroopan kaasukiistat eivät vaikuta Suomessa. Energian toimitusvarmuudessa ei ongelmia Kulunut vuosi oli energian toimitusvarmuuden kannalta kohtuullinen. Taloudellisen taantuman vaikutus näkyi selvästi sähkön kulutuksessa ja kun talvi oli leuto, ei sähkön kulutuksen huipputeho kasvanut edellisvuodesta. Suurin osa sähkön loppukäyttäjän kokemista katkoksista aiheutuu avojohdoiksi rakennetuissa maaseudun jakeluverkoissa. Jakeluhäiriöitä aiheuttavat muun muassa myrskyt, ukkoset sekä johdoille ja niiden reunuspuille kertyvä lumikuorma. Sähkönkäyttäjien keskimääräinen vuotuinen sähkötön aika on vuosien saatossa vähitellen pienentynyt nykyiselle tasolleen. Lisäksi verkkoyhtiöiden valmius vikojen nopeaan korjaamiseen on viimeaikoina parantunut. Yhteiskunnassa tulee aina varautua sähköntoimituksen keskeytyksiin. Kaikista inhimillisistä virheistä, teknisiin järjestelmiin liittyvistä vikamahdollisuuksista eikä poikkeuksellisista sääolosuhteista päästä koskaan täysin eroon. Vuoden aikana valmistui varautumisopas Pitkä sähkökatko ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen mahdollisten sähkökatkosten varalle. Energiajärjestelmämme huoltovarmuutta voidaan pitää tyydyttävänä muutamista alueellisista sähkökatkoksista huolimatta. Järjestelmän itsensä tuottama huoltovarmuus on vakiintunut nykytasolle. Sähköntuotannon ja tarvittavan siirtokapasiteetin turvaamiseksi tarvitaan pohjoismaista markkinaperusteista varakapasiteettijärjestelmää. Tärkeäksi on osoittautunut laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta (1082/ 2006), jolla turvataan muutamien poistumisuhan alla olevien tehoreservien säilyminen huippukuormituksen varalta. Tulevaisuudessa automaattisen mittarinluennan vakiintuessa on mahdollista kuormien ohjaaminen tämän järjestelmän avulla. Kotimaisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen Eduskunnan kesäkuussa 2009 hyväksymä ilmasto- ja energiastrategia edellyttää energian kokonaiskäytön kääntämistä laskuun sekä uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuuden kasvattamista. Nämä tavoitteet tukevat myös kotimaista huoltovarmuutta. Strategian keskeiset tavoitteet ovat energian loppukulutuksen kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun sekä uusiutuvan energian osuuden nostaminen vuoden ,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, komission Suomelle esittämän velvoitteen mukaisesti. Molemmat tavoitteet ovat hyvin haastavia. Jälkimmäisen tavoitteen saavutettavuus näyttää metsäteollisuudessa tapahtuneiden muutosten seurauksena vaikeutuneen. Strategian tavoitteet ovat kuitenkin Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltuja. Strategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä. Näillä on mittavia vaikutuksia polttoaineiden hankintaan, varastointiin sekä energian tuotantoon ja siirtoon. Yleensä energiantuotannossa pääpolttoaineen vaihtaminen toiseen vaatii investointeja ja on luvituksista johtuen aikaa vievää. Strategiassa on otettu kanta, jonka mukaan sähköntuotantokapasiteettia lisätään niin paljon, että oma tuotantokapasiteetti kattaa myös huipun aikaisen kulutuksen. Huoltovarmuusnäkökulmasta tämä on erittäin merkittävä ja myönteinen linjaus, koska sähkön tuotantokapasiteetin nostaminen vähentää mahdollisista tuontihäiriöistä aiheutuvaa tehovajeriskiä. Tavoitteen toteuttaminen edellyttää lisäydinvoiman rakentamista, mihin strategiassa on myös varauduttu. Strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sähköntuotantokapasiteettia lisätään myös muilla kasvihuonekaasujen suhteen päästöttömillä tai vähäpäästöisillä yhdistetyillä lämmön- ja sähköntuotantolaitoksilla sekä vesi- ja tuulivoimalaitoksilla. Ilmasto- ja energiastrategiassa mainitun sähkötehon riittävyyttä koskevien tavoitteiden aikaansaamiseksi perustettiin työ- ja elinkeinoministeriöön syksyllä 2009 reservi-, huippu- ja säätösähkökapasiteetin riittävyyttä pohtiva työryhmä, jossa Huoltovarmuuskeskus on edustettuna. Työryhmän tarkoitus on luovuttaa ehdotuksensa alkukeväästä Rakennusten energiansäästö palvelee energiankäytön tehostamistavoitetta ja uusiutuvien energialähteiden suhteellisen osuuden lisäämistä. Tuulivoiman voimakas lisääminen vaatii lisää säätövoimaa, mikä tarkoittaa lisää vesivoimaa ja kaasuturbiineja. Huonojen vesivoimavuosien varalta tarvitaan edelleen hiililauhdekapasiteettia. Strategian tavoite uusiutuvan energian lisäämisestä parantaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta, samoin kuin tavoite monipuolisesta ja hajautetusta tuotantorakenteesta. Strategian mukaisten tavoitteiden toteutuessa tuontipolttoaineiden varastointimäärät pienenevät. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvat polttoainekomponentit lisäävät varmuusvarastojen tuotevalikoimia ja vaikeuttavat tuotevaihtoja. Yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa turpeen käyttö jatkuu. Turpeen saatavuuden turvaaminen edellyttää sekä riittäviä tuotantopinta-aloja että soveltuvaa tuotantoteknologiaa. Huoltovarmuuden turvaamisessa kotimaisella polttoaineella on yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa tärkeä merkitys. Maahamme on 1970-luvun ensimmäisen öljykriisin jälkeen luotu merkittävä turveteollisuus turvaamaan kotimaisen ener- 5

6 giaraaka-aineen saatavuutta sekä vähentämään voimalaitospolttoaineiden tuontiriippuvuutta. Huoltovarmuuden kannalta nämä tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja kannatettavia. Monissa Keski- ja Itä- Suomen kaupungeissa polttoturveriippuvuus on huomattava. Vesivoiman asema ja merkitys nykyisessä voimantuotantojärjestelmässä on erittäin tärkeä päästöttömänä sähkön tuotantomuotona sekä hyvien säätöominaisuuksiensa vuoksi. Viime vuonna vesivoiman tuotanto oli 12,6 TWh supistuen neljänneksen edellisenä vuotena saavutetusta ennätyksestään. Lähivuosina energiaratkaisuja tehtäessä on tärkeää varmistaa, että kotimaisia polttoaineita ja sähkön tuotantokapasiteettia on riittävästi käytettävissä myös rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista edeltävinä talvikausina. Energian huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että nykyinen myös turvetta ja kivihiiltä käyttävä sähkön tuotantokapasiteetti pidetään käyttökunnossa ja ettei turpeen asema huonone nykyisestä. Näitä tavoitteita tuetaan muun muassa kivihiilen velvoitevarastoinnilla sekä turpeen turvavarastoinnilla. Energian huoltovarmuus vuonna 2009 Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista edellyttää energiasiirtoverkkojen toimimista pitkittyvän häiriötilanteen tai kriisin aikana. Lisääntyneen energian kulutuksen myötä ajoittain vapaana oleva tuotantokapasiteetti, polttoaineiden varastot sekä polttoaineiden vapaa kuljetuskapasiteetti ovat kaikki vähentyneet. Koko energiajärjestelmän sopeutumiskyky poikkeustilanteisiin on heikkenemässä samalla kun muu infrastruktuuri, kuten esimerkiksi erilaiset tiedonsiirtojärjestelmät, edelleen monimutkaistuvat. Toisaalta IEA:n ja EU:n puitteissa tapahtuvat huoltovarmuusjärjestelyt tukevat energiahuoltomme varautumista. Sähköhuollon varautumisen pohjana ovat pohjoismaiset sähkömarkkinat. Viimevuosina pohjoismaista voimahuollon valmiussuunnittelua on hoidettu vapaamuotoisena yhteistyönä NordBER-foorumissa, jossa Suomea edustavat kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja Huoltovarmuuskeskus. Käytännön varautuminen tapahtuu kansallisesti Suomessa poolijärjestelmän kautta. Sähkömarkkinalaissa suoranaista varautumisvelvoitetta ei ole. Pohjoismaiden valtiontalouden tarkastusvirastojen rinnakkaistarkastuksen johdosta Nord- BER-foorumin toiminnan pohjana oleva aiepöytäkirja uusitaan ja vuosittain laaditaan kolmivuotinen toimintasuunnitelma. Uuden huoltovarmuuspäätöksen lähtökohta on, ettei sähköntuotannon kapasiteettitilanne enää nykyisestä huonone, vaan että sähköntuotannon omavaraisuus nousee. Huoltovarmuuskeskuksen kanta on, että rakenteellista sähkön tuontiriippuvuutta tulee vähentää. Ilmasto- ja energiastrategia sisältää voimakkaamman kannanoton kotimaisen sähköntuotantokapasiteetin riittävyydestä huippukulutustilanteessa. Olkiluodon kolmannen ydinvoimayksikön valmistumisen myöhästyminen lisää haastetta selviytyä huippukulutuskuukausina uhkaavasta tehopulasta. Huoltovarmuusneuvoston marraskuun alussa pidetyn kokouksen teemana oli energiahuoltovarmuus. Käydyssä keskustelussa esille nousi sähköntuotantokapasiteetin riittävyys. Huoltovarmuusneuvosto päätti julkaista asiasta kannanoton. Öljyvarastojen hoito Öljyvarastoilla jatkettiin vuoteen 2014 ulottuvaa investointiohjelmaa. Ohjelmaan sisältyvät sekä varastojen ikääntymisestä johtuvat korjausinvestoinnit että tiukentuneiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten vaatimat uudet laiteinvestoinnit. Vuoden 2009 aikana investointeihin käytettiin varoja 2,4 miljoonaa euroa, mikä tulee olemaan tyypillinen korjausinvestointitaso tulevinakin vuosina. Varastojen hoitoon ja vuokriin käytettiin varoja suunnitellusti 5,3 miljoonaa euroa Raakaöljyn hinnankehitys Keskiarvo / tynnyri 10 0 tammi helmi maalis huhti toukokesäheinä elo syysloka marras joulu Vesivoiman tuotanto ja elspot-hinta Pohjoismaissa Lähde: Nordpool Vesivoiman tuotanto (TWh) Spot-hinta (NOK/MWh) Euroopan energiainfrastruktuurin turvallisuusverkosto eli European energy infrastructure security network (EEISN) piti kokouksensa Helsingissä

7 Sarjasta Ihmisiä ja suhteita 2008, hiili ja öljy kankaalle, 30 x 30 cm. Varmuusvarastoissa olevien öljytuotteiden kierrätystä jatkettiin entiseen tapaan. Kevyille polttoöljyille laadittiin vaihtosuunnitelma, jossa rikilliset tuotteet vaihdetaan rikittömiksi tällä vuosikymmenellä. Myös varastoidun bensiinin osalta laadittiin vaihtosuunnitelma, jossa MTBE:tä sisältävät laadut vaihdetaan biokomponentteja sisältäväksi laaduiksi. Laitteistojen toimivuuden varmistamiseksi muutamilla varastoilla järjestettiin junanvaunujen lastausharjoituksia. Öljyvarastojen varastointimäärissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ainoastaan raskaan polttoöljyn määrää nostettiin. Turve Turpeen turvavarastot purettiin pääosin jo vuonna 2008, ja toimintavuoden alkupuolella varastot purkautuivat käytännöllisesti katsoen kokonaan. Käyttöluvan lainmukainen peruste oli epäedullisista sääolosuhteista aiheutunut turvetuotannon määrän jääminen alle tavoitteen. Huoltovarmuusorganisaation puitteissa alkuvuodesta selvitettiin turpeen riittävyyttä, varapolttoaineen (erityisesti raskaan polttoöljyn) saatavuutta ja logistiikan toimintaedellytyksiä tilanteessa, jossa turve saattaisi loppua yhteistuotanto- ja kaukolämpölaitoksissa kesken lämmityskauden. Tilanteesta selvittiin lauhan talven ja talouden taantuman vaikutuksesta. Laitoksilla tehty varautuminen korvaavien polttoaineiden hankintaan tulee helpottamaan tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvien vastaavien tilanteiden hallintaa. Turvetuotanto kesällä 2009 oli 25 TWh, mikä jäi alle tavoitellusta 30 TWh tasosta. Turvavarastoja ei näin ollen pystytty kerryttämään. Kansainvälisen yhteistyö EU:ssa energia-asioiden painoarvo on lisääntynyt vuosi vuodelta. Syitä tähän ovat mm. EU:n maakaasun ja raakaöljyn tuontiriippuvuuden kasvaminen sekä ennakoitu ilmastomuutos. EU:ssa päätettiin syyskuussa uudesta öljyvarastointidirektiivistä, joka tulee muuttaman öljytuotteiden varmuusvarastointisäädöstöä ja toimintaperiaatteita. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi voimaan kansallisesti vuoden 2012 loppuun mennessä. Komissio antoi kesällä ehdotuksen Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseksi toimista maakaasunsaannin turvaamiseksi ja direktiivin 2004/67EY kumoamiseksi. Eduskunta hyväksyi loppuvuodesta U-kirjeen Suomen kannaksi. Asian käsittely on kesken EU:n energiatyöryhmässä. Öljyvarastojen hoitoon liittyvien teknisten kysymysten osalta yhteistyö Huoltovarmuuskeskuksen kaltaisten öljytuotteita varastoivien tahojen (ACOMES) kanssa näyttää lisääntyvän ja tiivistyvän. Huoltovarmuuskeskus osallistui kertomusvuoden aikana kahteen EU:n rahoittamaan hankkeeseen, joissa kartoitettiin mm. kantaverkkoyhtiöiden yhteispohjoismaista riskienhallintaa sekä selvitettiin yhtiöiden keskinäistä yhteydenpitoa. Kansainvälisten sopimusten ja velvoitteiden hoitamiseksi öljyn varastointisopimuksia oli kertomusvuonna mahdollista tehdä Ruotsin, Viron ja Tanskan kanssa. Näiden sopimusten pohjalta öljyä voidaan varastoida kyseisessä maassa tietyin edellytyksin. 7

8 Kriittinen infrastruktuuri Ubiikkiyhteiskunnan haasteet kasvavat Suomalaisessa tietoyhteiskunnassa viestintäpalvelut kuuluvat ihmisten ja yritysten arkeen ajasta ja paikasta riippumatta. Kasvava riippuvuus sähköisen viestinnän palveluista on lisännyt mahdollisuuksien ohella myös uhkien kirjoa. Tämä asettaa uusia haasteita viestintäinfrastruktuurin ja palvelujen huoltovarmuudelle ja varmistamiselle. Tietoturvallisuuden ylläpito ja kehittäminen korostuu kaikilla infrastruktuurin tasoilla. Huoltovarmuuskeskus osallistui näitä asioita käsittelevän valtakunnallisen TIETO-09-harjoituksen suunnitteluun ja toteutukseen yhteistoiminnassa liikenneja viestintäministeriön ja Pääesikunnan kanssa. Ruotsissa tuli joulukuussa voimaan uusi signaalitiedustelua koskeva laki. Sillä annettiin Ruotsin puolustusvoimien radiolaitokselle oikeus suorittaa maanpuolustustarkoituksessa signaalitiedustelua myös kiinteissä verkoissa Ruotsin rajat ylittävän sähköisen viestinnän osalta. Tämä käynnisti selvityksiä siitä, miten Suomen ulkomaille suuntautuvia yhteyksiä voitaisiin varmistaa uusilla reiteillä. Tietotekniikka-alalla infrastruktuuripalvelujen ja tietojärjestelmien ulkoistaminen jatkui edelleen muuttaen siten alan huoltovarmuuden arviointia. Toisaalta tämä lisäsi Suomessa sijaitsevien kriittisten tietopalvelujen kysyntää ja kasvatti Suomen HuoltovarmuusData Oy:n asiakaskuntaa. Tietoturvauhkien havaitsemiseksi ja torjumiseksi kansainväliset tietoturvayhteisöt ja viranomaiset tiivistivät yhteistyötään. Näin voitiin sulkea haitallista sisältöä tarjoavia yrityksiä verkosta ja estää myös haittaohjelmien käyttämien verkkotunnusten käyttöä. Huoltovarmuuskeskus kehitti edelleen tietoturva-alan yhteistoimintaa Viestintäviraston kanssa kolme vuotta jatkuneen yhteistyösopimuksen puitteissa. Toiminnan pääkohderyhmänä olivat huoltovarmuuskriittiset yritykset. Poolit edelleen aktiivisia Sarjasta Tila ja valo 2009, öljy kankaalle, 40 x 120 cm. Tietotekniikkasektorin toteuttaman kolmen poolin yhteisprojektin SOPIVAn (sopimuksiin perustuva varautuminen) raportti valmistui ja se on julkaistu HVK:n verkkosivuilla. Sopimusmallien ja toiminnan jatkuvuudenhallinnan suositusten jalkautus aloitetaan keväällä 2010 yhdessä HUOVIprojektin kanssa. Joukkoviestintäpooli laati ohjeen valmiussuunnitelman laatimisesta ja järjesti valmiusseminaarin sähköisen joukkoviestinnän varautumisesta ja jatkuvuussuunnittelusta vastaaville. Pooli osallistui myös kansainväliseen media-alan valmiusseminaariin Tukholmassa. Elektroniikkapooli teki kansainvälisille toimijoille suunnatun esitteen Suomen varautumistoiminnasta Market-driven Security of Supply in the globally networked society the Finnish model. Aluepooli järjesti valtakunnallisen ja viisi läänikohtaista koulutusseminaaria sekä toteutti yhdessä voimatalouspoolin kanssa toukokuussa Lahdessa tele- ja sähköyhtiöiden yhteistoimintaa käsittelevän harjoituksen. Lisäksi järjestettiin yksi vesihuoltovarmuutta koskeva valmiusseminaari ja kaksi huoltovarmuusalan tilannetta koskevaa suunnittelutilaisuutta Ahvenanmaalla. Kuljetuslogistiikan merkitys kasvussa Syksyllä aloitettiin kaikki kuljetusmuodot käsittävän KULJETUS-2010-harjoituksen valmistelut. Kuljetuslogistiikkasektorissa uusittiin ilmailu- ja rautatietoimialojen varautumisohjeet. Maakuljetuspooli järjesti marraskuussa perinteisen valmiusseminaarin sekä lokakuussa yhteistyössä öljypoolin kanssa yritysten liiketoiminnan jatkuvuussuunnitteluun keskittyneen seminaarin, joka tähtäsi HUOVI-järjestelmän käyttöönottoon. Ilmakuljetuspooli järjesti varautumisseminaarin, jossa annettiin alan toimijoille informaatiota varautumisen perusperiaatteista ja jatkuvuussuunnittelusta Huovi-järjestelmä mukaan lukien. Vuoden 2010 alussa toteutetut liikenneviraston ja liikenteen turvallisuusviraston perustaminen sekä aluehallintouudistus ja niiden vaikutus kuljetuslogistiikkatoimialan varautumiseen oli sektorin ja poolien toiminnassa aktiivisesti esillä. Liikenne- ja viestintäministeriön ja maakuljetuspoolin kanssa laadittiin ns. Pooleristrategia, jossa kartoitettiin tiekuljetusten tietohallinto- ja viestintäjärjestelmä Poolerin nykytila ja arvioitiin sen tulevaisuuden käyttö- ja kehittämistarpeita. Finanssialan yhteistoiminta kehittyy Laaja finanssialan yhteistoimintaharjoitus FATO 2009 toteutettiin syksyllä. Finanssialalle perustettiin oma sektori, johon kuuluvat sekä pankki- että vakuutusala. Yhteistyössä valtakunnallisten maanpuolustuskurssien kanssa järjestettiin Erikoismaanpuolustuskurssi EK 35, johon osallistui 64 henkilöä. Rahoitushuoltopooli uusi valmiusohjeensa. Tutkimukset kehittämisen perusteiksi Yhteistyössä puolustusvoimien ja liikenneja viestintäministeriön kanssa jatkettiin Logistiikan huoltovarmuuden haavoittuvuuden arviointi projekti LOGHU3. LOGHU3 tekee yhteistyötä valtakunnallisen KULJETUS-2010-harjoituksen valmisteluryhmien kanssa. HVK:n tukemassa osittain EU-rahoitteisessa STOCA-tutkimuksessa selvitetään 8

9 Kuva: Antero Aaltonen Huoltovarmuuskeskus osallistui TIETO harjoituksen järjestämiseen. HV-organisaation edustajista suurin osa oli ict-alan yrityksistä ja aluepoolin TIVA-toimikunnista. testattiin onnistuneesti kuukausittain. Radion hätätiedotejärjestelmän helmikuussa toteutetussa testauksessa onnistumisprosentiksi tuli 83,0. Tiedottamisen laajentamismahdollisuuksia kohdennettuina viranomaistiedotteina matkaviestimiin suunniteltiin yhdessä teleyritysten kanssa. Asian selvittämistä päätettiin jatkaa edelleen vuoden 2010 puolella. HVK:n, poolien ja huoltovarmuuskriittisten yritysten käyttöön tarkoitetun HUO- VI-huoltovarmuusportaalin tekninen alusta valmistui ja sen testaaminen ja pilotointi käynnistyi. Operatiivinen käyttöönotto on tarkoitus aloittaa keväällä Kansainvälisyys lisääntyy Suomenlahden kuljetuksiin liittyviä riskejä. Mukana ovat useat tutkimuslaitokset Suomesta ja Virosta. HVK jatkoi jäsenenä HUMLOG-Instituutin johtoryhmässä. Instituutti on Svenska Handelshögskolanin ja Maanpuolustuskorkeakoulun sekä kansainvälisen korkeakouluyhteenliittymän yhteinen kriisialueiden avustusten logistiikkaa (Humanitarian logistics) tutkiva organisaatio. EU-tutkimushanke MAN- MADE päättyi. Projekti esitteli kiteyttämiään matemaattisia haavoittuvuusmalleja mm. pohjoismaiselle sähköverkkojen varautumisen NORDBER-ryhmälle. Euroopan Unionin tutkimuskeskus JRC perustaa Euroopan kriittisten infrastruktuurien tutkimusverkoston. HVK toimi Suomea koskevan kokouksen isäntänä. HVK on mukana Tietoturvaa Teollisuusautomaatioon TITAN-yhteistutkimushankkeessa, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää teollisuusautomaatiolaitteiden ja -ohjelmistojen tietoturvan varmentamista. Hanketta koordinoi Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus VTT, joka edustaa myös tutkimusosapuolta yhdessä Tampereen Teknillisen Yliopiston Systeemitekniikanlaitoksen kanssa. Hanke kestää vuoteen Huoltovarmuuskeskus osallistui valtiovarainministeriön ICT-varautumisen EVarehankkeeseen. Infrastruktuuriosasto oli mukana myös Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) työryhmien toiminnassa aktiivisesti. Varautumishankkeita jatketaan Suomen Huoltovarmuusdata Oy ensimmäinen tilikausi päättyi vuoden 2009 lopussa. Palvelutoiminta ja asiakasmäärä kasvoi ennakoitua enemmän. Yhtiö laajensi palvelutarjontaansa hankkimalla suurikapasiteettisen virtuaalisen tallennus- sekä nauhatallennusjärjestelmän. Yhtiön palvelinkeskustoiminnan odotetaan kasvavan myös tulevaisuudessa. Valtion tietotekniikan varakeskuksen (VAVK) toiminnot siirretään Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n hoidettavaksi. Elinkaarensa päässä olevat varakeskuksen palvelut päätettiin lopettaa vähäisen kysynnän ja asiakasmäärän johdosta. Varakeskuksen muita palveluita tullaan jatkossa tarjoamaan asiakkaille Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n toimesta. Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyi 2V-verkon uuden strategian ja tilaajapolitiikan Verkkoa kehitetään siten, että sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää uudessa turvallisuusverkkokokonaisuudessa. Kehittämisstrategian mukaan pääosa liittymistä sijoitetaan jatkossa päivystettyjen (24/7) valvomojen, hallintakeskusten tai poikkeusolojen toimintaa varten varattujen johtokeskusten tiloihin. VIRVE-verkon vuosien kehitysohjelman toteuttamista jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Pääkohteita olivat toimintavarmuuden parantaminen, palvelukyvyn nostaminen, turvallisuuden lisääminen ja energian käytön tehostaminen. Huoltovarmuuskeskus osallistuu tämän ohjelman investointien rahoittamiseen. Järjestelmän kehittämiseen tarvittava Suomen Erillisverkkojen rakentama uusi testiverkko otettiin käyttöön. Digitan ohjelmansiirtoverkon valmiutta häiriötilanteissa toimimiseen parannettiin toteuttamalla yhdessä Yleisradion kanssa projekti, jonka tuloksena lähetysten ohjaaminen onnistuu varapaikasta Pasilan hallintakeskuksen ollessa pois käytöstä. Vuoden 2008 alussa televisiossa käyttöön otettua viranomaistiedotejärjestelmää Kansainvälisessä toiminnassa valmistauduttiin Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojaamisdirektiivin (EPCIP) soveltamiseen Suomessa aluksi energia- ja kuljetussektoreilla. Naton rauhankumppanuusohjelman puitteissa järjestettiin yhteistyössä ulko- sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Helsingissä siviilitietoliikennekomitean (CCPC) kaksipäiväinen kevätkokous huhtikuussa. Huoltovarmuuskeskus osallistui myös siviilivalmiusorganisaatioon kuuluvan maakuljetuskomitean kokouksiin sekä seurasi vesi- ja ilmakuljetuskomiteoiden toimintaa. Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteessä Suomalaisten alusten osuus ulkomaan tavaraliikenteestä % Lähde: Liikennevirasto % Tuonnista % Viennistä % Yhteensä Suomen kauppalaivaston tonniston kehitys Lähde: Liikennevirasto Milj. BRT Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Bruttovetoisuus, milj. 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Tuonti Yhteensä Vienti Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto 9

10 Perustuotanto Taantuma näkyi teollisuudessa Vuosi 2009 oli teollisuustuotannon taantumavuosi. Erityisen jyrkkää tuotannon ja viennin supistuminen oli teknologiateollisuudessa. Elintarviketeollisuudessa selvittiin lähinnä tuotannon painopisteen muutoksilla. Raaka-ainehintojen heilahtelu tasaantui edellisvuosien rajuista käänteistä, mutta metallien hinnat alkoivat nousta. Sen sijaan elintarvikeraaka-aineiden hinnat pysyivät alhaalla. Materiaalinen varautuminen A(H1N1)-pandemiaan leimasi poikkeuksellisella tavalla osaston toimialaa vuonna Elintarvikehuollon tulevaisuudennäkymät puhuttivat Elintarvikehuoltosektoriin kuuluvat alkutuotantopooli, elintarviketeollisuuspooli sekä kauppa- ja jakelupooli. Sektori käsitteli kokouksissaan muun muassa elintarvikehuoltoa tukevan varmuusvarastoinnin arviointia tehneen ns. ELVA-työryhmän raporttia ennen sen viimeistelyä sekä antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriön Ruokastrategia hankkeen pohja-aineistosta. Kaikki sektorin poolit osallistuivat muovi- ja kumipoolin vetämään harjoitukseen, jonka aiheena oli muovisten pakkausten ja pakkausmateriaalien kriittisyys elintarvikeketjussa. Lisäksi elintarviketeollisuuspoolin huoltovarmuuskriittisten yritysten valmiuspäälliköille järjestettiin kaksi yleistä koulutustilaisuutta. Vaikka elintarvikehuollon kotimaahan perustuva huoltovarmuus on pysynyt vahvana, herättävät vientiä nopeammin kasvava elintarvikkeiden tuonti sekä alkutuotannon että teollisuuden kannattavuusongelmat huolta. Kansainvälistä yhteistyötä toteutettiin osallistumalla Naton Food and Agriculture Committeen kokouksiin. Pandemia työllisti terveydenhuoltoalalla Terveydenhuoltosektoriin kuuluvat vuonna 2006 toimintansa aloittaneet terveydenhuoltopooli ja vesihuoltopooli. Vuoden 2009 aikana sektoriin muodostettiin myös Jätealan huoltovarmuustoimikunta. Sen jäseninä ovat keskeiset jätealan organisaatiot, Suomen ympäristökeskus SY- KE, Suomen Kuntaliitto ja Huoltovarmuuskeskus. Terveydenhuoltopooli piti vuoden aikana ensimmäisen koulutuspäivän alansa huoltovarmuuskriittisille toimijoille. Huoltovarmuuskeskukselta A(H1N1) -pandemiaan varautuminen edellytti poikkeuksellista työtä ja varojenkäyttöä. Suojamateriaaleja hankittiin runsaasti terveydenhuoltohenkilökunnan käyttöön, pandemialääkkeiden varastoja täydennettiin tuntuvasti ja lisäksi Huoltovarmuuskeskus joutui rahoittamaan tässä vaiheessa koko väestölle hankitut rokotteet. Pandemiavarautumisen pysyvää tasoa joudutaan arvioimaan saatujen kokemusten valossa. Vanhimmat pandemialääkehankinnat alkavat ikääntyä varastoissa ja niistä koitui huomattavia kirjanpidollisia tappioita. Vuosi 2009 oli lääkkeiden velvoitevarastointilain mukaisen velvoitevarastoinnin siirtymävuosi. Huoltovarmuuskeskus rahoittaa lain mukaan maksettavat velvoitevarastoinnin korkokustannukset. Vesihuoltopoolin keskeiset osapuolet rahoittivat vuoden 2009 aikana vesihuoltolaitosten kriittisyysselvityksen, minkä työn tulokset ovat tukemassa meneillään olevaa vesihuoltolain uudistamista. Pooli piti myös ensimmäisen koulutustilaisuuden alansa huoltovarmuuskriittisille organisaatioille. Pooli jatkoi myös selvityksiä valtakunnallisen varavesitoimitustavan luomiseksi. Terveydenhuollon kansainväliseen yhteistyöhön osallistuttiin Naton Joint medical Committeen kautta. Lisäksi osallistuttiin Pohjoismaiseen terveydenhuollon varautumista koskevaan yhteistyöhön. Kriittisen teollisuustuotannon pooleissa tarkistettiin varautumisen perusteita Valtioneuvoston vuonna 2008 antamaa huoltovarmuuden tavoitepäätöstä on sovellettu teollisuuspooleissa. Poolit tarkistivat kukin oman toimialansa kriittisten yritysten määritysperusteet varautumissuunnittelun kohdentamiseksi annettujen tavoitteiden ja myös toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Poolit järjestivät valmiusseminaareja ja -harjoituksia kriittisten yritystensä valmiuspäälliköille ja avainhenkilöille. Seminaarien aiheena oli mm. yritysten jatkuvuussuunnittelu erilaisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. Harjoitukset olivat pääsääntöisesti yhteisseminaareja ja -harjoituksia usean poolin kanssa. Lisäksi poolit osallistuivat useissa työpajoissa toimialojensa jatkuvuussuunnittelun avuksi luotavan sovelluksen sisällön kehittämiseen. Poolit selvittivät kriittisen teollisuuden raaka-ainetarpeita sekä painopistealueiden materiaalisia tarpeita suhteessa valtioneuvoston asettamiin tavoitteisiin sekä uusiin uhkakuviin. Kemian pooli jatkoi mittavaa hanketta, missä kartoitetaan koko huoltovarmuuskriittisen yrityskentän materiaaliset riippuvuudet kemianteollisuuden tuotteista. Hankkeen loppuunsaattaminen siirtyi vuoden 2010 puolelle. Rakennuspoolin toiminnan pääpaino oli valmiussopimusjärjestelmän suunnittelussa ja siihen kuuluvien aie- ja valmiussopimusten laadinnassa. Ensimmäinen Puolustusvoimien poikkeusolojen rakentamistarpeita koskeva pilot-sopimus allekirjoitettiin vuoden 2008 loppupuolella, ja tämän mukaista valmiusrakentamisen sopimusjärjestelmän ja rakenteellisten suunnitelmien kokonaisuutta jatkettiin vuoden 2009 aikana. Entisestä metallipoolista yhdistettiin maa- meri- ja ilmakuljetusosastot kuljetusja logistiikkasektorin vastaaviin pooleihin. Samalla metallipoolin nimi muutettiin teknologiapooliksi. Perustuotanto-osaston vastuulla olevia varmuusvarastoja valvottiin suunnitelman mukaisilla tarkastuskäynneillä. Varastoja pidettiin huoltovarmuuden kannalta kuranttina riittävällä kierrätyksellä, ostoilla ja myynneillä. Teollisuusalan kansainväliseen toimintaan osallistuttiin Naton Industrial Planning Committeen kautta. Puolustusvälinetuotantoa turvattiin sopimusten mukaisesti Maanpuolustusratkaisujen suuret kansainväliset muutokset yhdistyneenä kotimaisten hankintamahdollisuuksien niukkuuteen luovat jatkuvasti vaativia sopeutumishaasteita maamme puolustusvälineteollisuudelle. Puolustusvoimia palvelevan teollisuustuotannon kriittisten tuotantolinjojen säilyttämistä ja raaka-ainetarpeita selvitettiin yhdessä Puolustusvoimien ja alan teollisuuden kanssa. Kotimaisen raskaan ruuti- ja ampumatarviketuotannon kykyä turvattiin eri toimenpitein huoltovarmuuden tavoitepäätöksen mukaisesti. 10

11 2300 Metallihintojen keskiarvot Alumiini /tn Muistoja 2007, öljy kankaalle, 60 x 40 cm Lyijy /tn Nikkeli /tn Viljan hintojen keskiarvot 2009 /tn tammi helmi Elintarvikevehnä Ruis Ohra Kaura maalis huhti touko kesä heinä Rypsi/Rapsi elo syys loka marras joulu 11

12 Hallitus Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskuksen ylin päätösvalta kuuluu hallitukselle, jonka valtioneuvosto asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on 11 jäsentä ja he edustavat huoltovarmuuden kannalta keskeisimpiä hallinnonaloja sekä elinkeinoelämää. Hallitus vahvistaa toiminta- ja taloussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä muut yleiset ohjeet, laatii Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, hinnoittelee Huoltovarmuuskeskuksen suoritteet ja määrää tilinpidon hoitamisesta sekä muutoinkin ohjaa ja valvoo laitoksen ja toimitusjohtajan toimintaa. Hallituksen toimintakausi alkoi ja jatkuu heinäkuuhun 2010 asti. Huoltovarmuusneuvosto aloitti toimintansa 1. heinäkuuta Valtioneuvosto asettaa neuvoston nelivuotiseksi toimikaudeksi. Huoltovarmuusneuvosto tarkastelee maan huoltovarmuuden tilaa ja siihen kohdistuvia riskejä erityisesti pitkällä aikavälillä sekä tekee aloitteita ja edistää mielipiteenvaihtoa huoltovarmuutta koskevista aiheista. Lisäksi huoltovarmuusneuvosto arvioi sektori- ja poolikentän kattavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä toiminnan tuloksellisuutta, tekee aloitteita lainsäädännön kehittämiseksi huoltovarmuuden alalla ja arvioi huoltovarmuuteen suunnattavien resurssien riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Huoltovarmuusneuvosto kokoontui kertomusvuonna kaksi kertaa. Kevään kokouk- sen aiheena oli valtion omistajuus sellaisissa tapauksissa, joissa omistajuutta perustellaan huoltovarmuusnäkökulmilla. Toisena pääaiheena oli ICT-alan infrastruktuurin turvaaminen. Todettiin, että yhteiskunnan verkostojen monimutkaisten keskinäisriippuvuuksien vuoksi on edistettävä koko verkoston toimintavarmuutta. Huoltovarmuusneuvoston näkemyksen mukaan huoltovarmuuskriittisten verkostojen toiminnan jatkuvuutta voidaan parhaiten edistää sopimusperusteisella varautumisella sekä julkishallinnossa että elinkeinoelämässä. Syksyn kokouksessa käsiteltiin energian huoltovarmuuskysymyksiä ja päätettiin julkaista asiasta neuvoston lausunto. Kokouksessa perustettiin myös työryhmä pohtimaan elinkeinoelämän ja valtionhallinnon yhteistyön edistämistä. Huoltovarmuuskeskuksen hallitus Huoltovarmuusneuvoston kokoonpano Puheenjohtaja Hallitusneuvos Päivi Janka työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Simo Palokangas Raisio Yhtymä Oyj Jäsenet alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen valtioneuvoston kanslia ylijohtaja Liisa Ero Liikenne- ja viestintäministeriö ylijohtaja Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriö varatoimitusjohtaja Pekka Huttula Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriö Dosentti Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen sosiaali- ja terveysministeriö ( ) toimitusjohtaja Arto Sahla Arto Sahla Oy Osastopäällikkö Päivi Sillanaukee Sosiaali- ja terveysministeriö ( ) alivaltiosihteeri Juhani Turunen valtiovarainministeriö Puheenjohtaja Vuorineuvos Jaakko Rauramo Sanoma Oyj Varapuheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet Executive Vice President Esko Aho Nokia Oyj ( ) Johtaja Simo Airas Finnlines Oy Toimitusjohtaja Leif Fagernäs Elinkeinoelämän keskusliitto Kehittämispäällikkö Markku Haiko Suomen Kuntaliitto Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Pääjohtaja Arto Hiltunen Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Toimitusjohtaja Satu Huber Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi ulkoasiainministeriö Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Avdelningchef Linnea Johansson Ålands landskapsregering Kenraalimajuri Paavo Kiljunen Pääesikunta Pysyvä asiantuntija ( ) Toimitusjohtaja Timo Lappalainen Orion-yhtymä Oyj Toimitusjohtaja Matti Lievonen Neste Oil Oyj ( ) Ylijohtaja Raimo Luoma Työ- ja elinkeinoministeriö Pysyvä asiantuntija ( ) Johtaja Lauri Lyly Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila Elisa Oyj Hallituksen puheenjohtaja Ahti Myllys Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Toimitusjohtaja Kari Nenonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriö Puheenjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima Oy Vara-amiraali Juha Rannikko Pääesikunta. Pysyvä asiantuntija ( ) Toimitusjohtaja Risto Rinne Neste Oyj ( ) Johtaja Pirkko Saarela Lapin ELY-Keskus Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa F-Secure Oyj Johtaja Anja Silvennoinen UPM-Kymmene Oyj Johtaja Veli Sundbäck Nokia Oyj ( ) 3. puheenjohtaja Esko Suomala Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK Kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriö Valtiosihteeri Risto Volanen valtioneuvoston kanslia 12

13 Hallinto, henkilöstö ja tiedotus Hallinto ja henkilöstö Henkilöstön määrä oli vuoden päättyessä 28. HVK on täyttänyt valtion tuottavuusohjelman edellyttämän henkilöstövähennyksen osittain yhtiöittämällä it-palvelutuotannon Suomen Huoltovarmuusdata Oy:lle. Keski-ikä oli 50,53 ja mediaani 52 vuotta. Koulutusjakauma oli seuraava: akateeminen 75 % ammattikorkeakoulu 7 % keskiaste 14 % perusaste 4 % Sektoreissa ja pooleissa tehdään merkittävä työpanos huoltovarmuuden hyväksi. Työpanoksen määrä on arvioitu noin 20 henkilövuodeksi. Useissa pooleissa on päätoimiseksi katsottava valmiussihteeri taikka useammalla poolilla on yhteinen päätoiminen valmiuspäällikkö. Tietohallinto Tietohallintoa ja tietoturvallisuutta kehitettiin tietohallintopolitiikan ja -strategian sekä tietoturvapolitiikan ja -strategian mukaisesti. Toiminnan painopisteenä on ollut tietoturvallisuuden kehittäminen ja tietoturvallisten toimintaratkaisujen käyttöönotto. Huoltovarmuuden tilannekuvan tuottavan HUOVI-tietojärjestelmän valmistelua jatkettiin. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2010 Mitä on kaiken takana 2007, tempera ja akryyli kankaalle, 60 x 100 cm. Viestintä Huoltovarmuuskeskuksen viestinnän ensisijainen kohderyhmä on huoltovarmuustoiminnassa mukana olevat. Internet-sivuston kautta tavoitamme sekä ns. suuren yleisön että omat keskeiset sidosryhmämme. Julkaisuista tiedottaminen sekä niiden ja koulutusaineiston jakaminen voidaan toteuttaa helposti ja nopeasti sivuston kautta. Sidosryhmälehtemme Varmuuden vuoksi ilmestyi kaksi kertaa vuoden aikana. Talous Huoltovarmuuden turvaamiseksi kannetaan valmisteverotuksen yhteydessä huoltovarmuusmaksua seuraavilta tuotteilta: Bensiini 0,68 snt/l Kevyt poltto- ja dieselöljy 0,35 snt/l Raskas polttoöljy 0,28 snt/kg Sähkö 0,013 snt/kwh Maakaasu 0,084 snt/nm 3 *) Kivihiili 1,18 /t *) *) lämmöntuotannossa Huoltovarmuuskeskus teki historiansa ensimmäisen tappiollisen kokonaistuloksen. Tulos oli 12,6 milj. euroa tappiollinen, ja se heikkeni 34,7 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Tämä johtui pääosin influenssapandemian varalta tehdyistä laajoista hankinnoista, jotka oli suurelta osalta kirjattava hankintavuoden kuluiksi. Rokotteiden ja suojamateriaalien osalta HVK on valtioneuvoston päätöksillä määritetty menojen loppumaksajaksi. Suunnitelmien mukaan influenssalääkkeitä myydään pandemia-tilanteessa takaisin markkinoille riittävän lääkehuollon varmistamiseksi. Influenssalääkevarastoihin sisältyy suuri tappioriski, jos äkillistä tarvetilannetta ei synnykään. Tilinpäätökseen sisältyy arvonalennuksia vanhenevista influenssalääke-eristä 18 milj.euroa. Liikevaihto oli hieman odotettua suurempi. Myynnit olivat pääosin tavanomaista varastojen kierrätystä. Varmuusvarastoinnin kulut ja investoinnit toteutuivat käyttösuunnitelman mukaan. Kiinteiden kulujen osuus on kasvanut useita vuosia, mikä edellyttää asian tarkempaa seuraamista. Liiketoiminnan muissa kuluissa oli kertaluonteinen suuri nousu, joka johtui influenssarokotehankinnoista. Kiinteät kulut ylittivät huoltovarmuusmaksun tuoton lähes 6 milj. eurolla. HVK:n mahdollisuudet hankkia tuloja omalla toiminnallaan ovat pysyvästi vaikeutuneet tiukentuneen sisämarkkinasäätelyn vuoksi. Tästä syystä kiinteät kulut olivat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kestämättömällä tasolla. Vaikka likvidit varat pienenivät tilikauden aikana 29 milj.euroa, ne olivat edelleen huoltovarmuuden kannalta riittävät. Tilintarkastajina tilikaudella 2009 toimivat Jarmo Lohi KHT JHTT ja Ari Lehto KHT JHTT Ernest & Young Oy:sta. Huoltovarmuusmaksu yhteensä euroa

14 Tuloslaskelma TUOTOT Huoltovarmuusmaksu , ,09 Liikevaihto , ,97 Liiketoiminnan muut tuotot , , , ,03 VALTION VARMUUSVARASTOINTI Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana , ,96 Varastojen muutos , ,89 Varastointikustannukset , , , ,38 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , ,35 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,17 Muut henkilösivukulut , , , ,60 POISTOT Suunnitelman mukaiset poistot , ,40 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Muut kiinteät kulut , ,91 PTS:n erityiskulut , ,49 Infrastruktuurikulut , ,74 Lääkkeiden velvoitevarastointikulut , ,56 Muut huoltovarmuuskulut , , , ,41 LIIKEVOITTO , ,24 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot , ,36 Osingot , ,40 Korkokulut 2 024, ,51 46, ,87 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,11 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset tuotot 0, ,88 Satunnaiset kulut 0,00 0,00 0, ,88 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA , ,99 Tuloverot 0,00 0,00 305,05 305,05 TILIKAUDEN VOITTO , ,94 14

15 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet , ,07 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,44 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet , ,12 Rakennukset ja rakennelmat , ,70 Koneet ja kalusto , ,71 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,54 ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET HANKINNAT Muut keskeneräiset hankinnat ,59 0,00 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,59 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,57 VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS Varmuusvarastoidut tavarat , ,72 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset , ,29 Alv-saaminen , ,02 Muut saamiset , ,44 Siirtosaamiset , , , ,10 RAHAT JA PANKKISAAMISET Rahat ja pankkisaamiset , ,85 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,67 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA RAHASTOPÄÄOMA , ,96 EDELLISTEN TILIKAUSIEN VOITTO , ,97 TILIKAUDEN VOITTO , , , ,87 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA Ostovelat , ,45 Muut lyhytaikaiset velat , ,88 Siirtovelat , , , ,37 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,24 15

16 Ledningens översikt 2009 Den globala ekonomiska krisen nådde en bottennotering år 2009 men redan under den andra hälften av året kunde man skönja tecken på en återhämtning. Någon egentlig försörjningsberedskapskris var det inte fråga om. Finland ser tyvärr ut att klara sig ur depressionen långsammare än den övriga världen på grund av sin produktionsstruktur, arbetslösheten förutspås fortsätta att växa och speciellt den offentliga hushållningen har svåra tider framför sig. Den svininfluensaepidemi, som på våren började spridas från Mexiko, dominerade försörjningsberedskapsverksamheten under sommaren och hösten. I slutet av oktober bröt svininfluensaepidemin allmänt ut också i hela Finland. Hälsovårdssystemet var dock väl förberett inför situationen, eftersom årens åtgärder och planer för den dåtida fågelinfluensan utgjorde en god grund för de åtgärder, som krävdes inför det nya pandemihotet. Redan före första maj igångsattes med snabba åtgärder och i gott samarbete mellan social- och hälsovårdsministeriet, Institutet för hälsa och välfärd och Försörjningsberedskapscentralen omfattande tilläggsanskaffningar av virusmediciner och skyddsmaterial samt verkställdes såsom en av de allra första beställarna en inköpsförbindelse för pandemivaccin för hela befolkningen. Finland var i och med detta ett av de första europeiska länder, i vilka vaccineringarna kunde starta i oktober. Eftersom vaccinen anlände till landet lite i sänder har man varit tvungen att med statsrådsbeslut prioritera vaccineringarna så, att hela befolkningen kommer att bli vaccinerad på våren detta år. Allt som allt har förverkligandet av pandemianskaffningarna inneburit en stor ekonomisk ansträngning för Försörjningsberedskapscentralen. Händelsen utvisade tydligt också hur viktigt det är, att värna om försörjningsberedskapsfondens permanenta omskötsel och likviditet. FBC:s styrelse har därför definierat detta som ett av FBC:s strategiska mål. Energipolitiken fanns på tapeten hela året. Försörjningsberedskapsrådet behandlade temat i början av november och ville med sitt ställningstagande betona avgörandenas stora betydelse för näringslivets nödvändiga verksamhetsförutsättningar för vårt lands välstånd. En speciellt viktig målsättning ur försörjningsberedskapens synvinkel är det, att den egna elproduktionskapaciteten skall kunna täcka konsumtionen under en efterfrågetopp och eventuella importstörningar. Självförsörjningsgraden skall kunna ökas på ett utsläppsminskande sätt i enlighet med klimat- och energistrategin. Vi har ju goda möjligheter att öka den produktion, som bygger på förnybara energikällor eftersom skogarna, åkrarna och kärren utgör en betydande bioenergipotential. Dessutom är avgöranden, som bygger på sparande av energi en del av försörjningsberedskapen. Europeiska unionen har förverkligat åtgärder för att förbättra beredskapen för energiförsörjning. Rådets direktiv 2009/ 119/EG om medlemsstaternas skyldighet att upprätthålla en mininivå för sina råoljeoch/eller oljeproduktlager förutsätter ändring av den nuvarande lagen om obligatorisk upplagring till viss del och innebär även nya uppgifter för FBC. Dessutom har ett förslag till en förordning av Europeiska parlamentet och rådet om tryggande av tillgången på gas framställts Försörjningsberedskapscentralen har framförts såsom ett nationellt kontaktforum, viket förutsätts av förordningen, eftersom centralen redan har en lämplig organisation för detta. Verkställandet av förordningen ökar samarbetet mellan gasbranschens aktörer och förutsätter av dem regelbunden rapportering av beredskapsåtgärderna. Den arbetsgrupp, som kommunikationsministeriet tillsatt för begrundandet av ett främjande av utbudet av funktionssäkra telenät, gjorde ett förslag om sätt att säkerställa kritiska delar av det allmänna telenätet samt utvecklande av beredskapen och lagstiftningen. Ministeriet tillsatte på grund av detta en permanent tjänstemannakommission för samordnande av reglering, utbud och ägande av elektronisk kommunikation. Kommissionens målsättning är, att se till att samarbete mellan ministerier och myndigheter säkerställer sådana tillräckliga och heltäckande förfaranden, som bör vidtas för tryggande av försörjningsberedskapen inom kommunikationssektorn. FBC erbjuder statsförvaltningen och försörjningsberedskapskritiska aktörer säkerställningstjänster av deras informationsteknik. Nätverket av avtalsparter har snabbt växt till sig. I slutet av år 2009 fanns det redan 26 avtal med 14 kunder. Ett ökande behov av dessa tjänster på hög trygghetsnivå märks tydligt. Servicen produceras av det av FBC helägda Suomen Huoltovarmuusdata Oy (övers. Finlands Försörjningsberedskapsdata). Den av arbets- och näringsministeriet tillsatta sakkunniggruppen, vars uppgift var att bedöma nivån för de säkerhetsupplag som stöder livsmedelsförsörjningen och behovet att granska statsrådets försörjningsberedskapsbeslut, fick sitt arbete färdigt. Arbetsgruppen analyserade mångsidigt utvecklingsriktningar, risker och beroenden för livsmedelsförsörjningens verksamhetsmiljö. I sin slutrapport på sommaren 2009 framförde gruppen en mängd sådana åtgärder, som konstaterades vara de mest kritiska för livsmedelsförsörjningens produktionsområde. Till övriga delar bedömdes nivån för den säkerhetsupplagring som stöder livsmedelsförsörjningen vara tillräcklig. Arbetsgruppens framställningar förverkligas som bäst. Försörjningsberedskapscentralen håller på att förverkliga två mycket centrala och till hela försörjningsberedskapsorganisationen riktade projekt: ett avtalsbaserat beredskapsförfarande och ett informationsteknologiskt systemredskap, som stöder detta, HUOVI-portalen. Försörjningsberedskapsrådet behandlade och godkände på våren de av det s.k. SOPIVA-projektet beredda modellavtalsklausulerna och rekommendationerna för kontinuitetskontroll att tas i bruk och de har publicerats på FBC:s webbsidor. Det grundläggande målet med dem är att främja funktionssäkerheten för kritiska affärsverksamhetsnätverk och på så sätt hela samhällets försörjningsberedskap. Under hösten 2009 har rekommendationerna likformats med statsförvaltningens direktiv, vilka skall tas i bruk i ämbetsverken samt i kravbestämningarna för tjänster, som skaffas till verken. Rekommendationerna kommer att kopplas också till de generella anskaffningsvillkoren för IT-branschen. Försörjningsberedskapscentralen har byggt upp en HUOVI-portal, som tas i användning under våren detta år. Målet med portalens tjänster är att stöda och styra försörjningsberedskapskritiska företags riskhantering, kontinuitetsstyrning av verksamheten och beredskapsplanering som en del av affärsverksamheten. Portalen är en informationsförmedlings- och samverkanskanal för Försörjningsberedskapscentralen, poolerna och sektorerna, genom vilken informeras om aktuella ärenden och publiceras utredningsresultat samt olika anvisningar och rekommendationer. Till tjänsterna hör ett program för en mognadsanalys, med vilket företaget kan utvärdera nuläget för den egna organisationens beredskapskondition och föremålen för dess utveckling jämfört med nivån för den egna branschen. 16

17 HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Försörjningsberedskapsorganisationen kompletterades i enlighet med statsrådets beslut om försörjningsberedskap. Nu grundades en sektor för finansbranschen för att koordinera och styra både finansierings- och försäkringsbranschens beredskapsplanering och utveckling av försörjningsberedskapen. Dessutom utvidgades organisationens räckvidd genom att tillsätta kommissioner att utreda användningen av inhemska bränslen och betydelsen av avfallshanteringen vid utvecklingen av försörjningsberedskapen. På hösten arrangerades två vidlyftiga och flerskedes samverkansövningar: finansbranschens beredskapsövning FATO 2009 och IT-branschens riksomfattande beredskapsövning TIETO Poolavtalen (24 st.) förnyades att motsvara den nya försörjningsberedskapsorganisationen och lagen om tryggande av försörjningsberedskapen. Fortsättningsvis deltogs aktivt i den internationella verksamheten (IEA, ACO- MES, Natos civilberedskapsverksamhet CEP, NordBER). Inom ramen för Natos partnerskapsprogram deltog FBC tillsammans med utrikes- och kommunikationsministerierna i arrangerandet av datatrafikkommitténs (CCPC) tvådagars vårmöte i Helsingfors. FBC verkade som värd för mötet för Europas säkerhetsforum för energiinfrastrukturen (EEISN). I början av året trädde EU:s direktiv rörande skyddande av den kritiska infrastrukturen i kraft, vilket direktiv till en början gäller energiförsörjning och transportlogistik. Arbetsoch näringsministeriets arbetsgrupp framställde att Försörjningsberedskapscentralen skall utgöra det nationella kontaktforum direktivet avser. Inom försörjningsberedskapsorganisationen anordnades under verksamhetsåret en betydande mängd möten, övningar, seminarier, utbildningstillfällen och workshops, i vilka deltog cirka personer. Vi vill framföra vårt varma tack till alla som deltagit i verksamheten för er värdefulla arbetsinsats. Ilkka Kananen Huoltovarmuuskriittiset yritykset Elintarvikehuoltosektori alkutuotantopooli elintarviketeollisuuspooli kauppa- ja jakelupooli Energiahuoltosektori voimatalouspooli: aluetoimikunnat öljypooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för livsmedelsförsörjning basproduktionspoolen livsmedelsindustripoolen poolen för handel och distribution Sektorn för energiförsörjning krafthushållningspoolen: regionkommissioner oljepoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Prioritised Enterprises Food Supply Cluster Agri- and aquaculture Pool Foodstuffs Industry Pool Retail and Distribution Pool Energy Cluster Power and District Heat Pool: Regional commissions Oil Pool Prioritised Enterprises Tietoyhteiskuntasektori elektroniikkapooli graafinen pooli joukkoviestintäpooli tietoverkkopooli tietotekniikkapooli aluepooli: TIVA-toimikunnat Huoltovarmuuskeskus Finanssialan sektori rahoitushuoltopooli vakuutusalan pooli Teollisuus kemian pooli teknologiapooli metsäpooli muovi- ja kumipooli rakennuspooli: aluetoimikunnat vaatetuspooli FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSORGANISATIONEN Sektorn för informationssamhället elektronikpoolen grafiska poolen poolen för masskommunikation poolen för informationsnät poolen för informationsteknik regionpoolen: TIVA-kommissioner Försörjningsberedskapscentralen Sektorn för finansbranschen finansförsörjningspoolen försäkringsbranschens pool Kritisk basindustri kemipoolen metallpoolen skogspoolen plast- och gummipoolen byggnadspoolen: regionkommisioner bekädnadspoolen ORGANISATION OF SECURITY OF SUPPLY Information Society Cluster Electronics Pool Printing Industry Pool Communications Networks Pool Information Technology Pool Mass Communications Pool Regional Pool: Regional TIVA Commissions National Emergency Supply Agency Finance and Insurance Cluster Finance Pool Insurance Pool Industry Chemical Industry Pool Technology Pool Forest Industry Pool Plastic and Rubber Industry Pool Construction Pool: Regional commissions Textile Industry Pool Huoltovarmuuskriittiset yritykset Terveydenhuoltosektori terveydenhuoltopooli vesihuoltopooli Kuljetuslogistiikkasektori ilmakuljetuspooli maakuljetuspooli: aluetoimikunnat vesikuljetuspooli Huoltovarmuuskriittiset yritykset Försörjningsberedskapsrådet Huoltovarmuusneuvosto Försörjningsberedskapskritiska företag Sektorn för hälsovårdsförsörjning poolen för hälsovårdsförsörjning poolen för vattenförsörjning Sektorn för transportlogistik lufttransportpoolen marktransportpoolen: regionkommissioner sjötransportpoolen Försörjningsberedskapskritiska företag Council for Security of Supply and Infrastructure Prioritised Enterprises Health Cluster Public Health Pool Water Pool Transport and Logistics Cluster Air Transport Pool Surface Transport Pool: Regional Commissions Maritime Transport Pool Prioritised Enterprises 17

18 Management s review 2009 The global financial crisis reached its peak during 2009, but there were already signs of recovery during the second half of the year. The security of supply was not threatened at any point. However, because of the structure of its economy, Finland will probably recover from the recession more slowly than the rest of the world. Employment is also expected to rise and finances will be tight, particularly in the government sector. The swine flu outbreak, which started in Mexico in the spring, was the dominant security of supply issue during the summer and autumn months. At the end of October, the disease reached Finland and spread to all parts of the country. The Finnish health care system was, however, well prepared for the pandemic threat. The measures taken in and the preparedness plans drawn up for the avian flu at the time were a good basis for the measures required in the new situation. The Ministry of Social Affairs and Health, the National Institute of Health and Welfare and the National Emergency Supply Agency joined forces and took prompt action. Substantial amounts of antiviral drugs and protective material were ordered before May and Finland was also one of the first countries to commit itself to purchasing doses of pandemic vaccine for the entire population. Finland was thus one of the first countries in Europe to start vaccinations during the October outbreak. As the vaccine was delivered only gradually, the Government had to prioritise the vaccinations and for this reason the vaccination of the country s population will not be completed until this spring. The purchase of the pandemic vaccine has required major financial inputs from the National Emergency Supply Agency. The outbreak also demonstrated that it is crucial to keep the Security of Supply Fund on a sustainable basis and fully solvent. In fact, according to the Board of the Agency, this is one of the Agency s strategic objectives. The Finnish energy policy was a major issue throughout the year. The theme was discussed by the Council for Security of Supply in early November. By issuing an opinion on the matter, the Council wanted to underline the importance of energy policy decisions for the Finnish economy and, consequently, for the country s prosperity. From the security of supply point of view, it is particularly important to ensure that Finland s own electricity generating capacity can meet the demand during peak periods and when imports are disrupted. Self-sufficiency must be increased in accordance with the Climate and Energy Strategy and in a manner that will lower emissions. In fact, Finland is well-placed to increase production based on renewable energy sources. This is because there is a great amount of bioenergy potential in our forests, fields and mires. Furthermore, solutions helping to save energy also help to improve our security of supply. The European Union has taken measures to improve the security of energy supply. The introduction of Council Directive 2009/119 EC imposing an obligation on Member States to maintain minimum stocks of crude oil and/or petroleum products means that some of the provisions of the Security Stockpiling Act must be changed. The new directive will also mean more work for the National Emergency Supply Agency. A proposal for a regulation of the European Parliament and the Council for the security of gas supply was adopted by the Commission on 16 July It has been proposed that the National Emergency Supply Agency should act as the national contact point required under the regulation. After all, it already has the organisation required by the tasks laid out in the proposed regulation. The implementation of the regulation will put the cooperation between operators in the gas sector on a closer basis and will require regular reporting on the preparedness measures taken by them. The working group on promoting the availability of secure telecommunications networks (TELVE) appointed by the Ministry of Transport and Communications submitted its proposal for measures on how to secure the functioning of the critical parts of the public telecommunications network and how to improve preparedness and legislation. Based on the working group s proposal, the Ministry appointed a permanent committee of public servants whose task is to harmonize regulation, supply and ownership of electronic communications. The aim of the working group is to ensure that different ministries and authorities are able to join forces so that adequate and comprehensive measures are taken to ensure the security of supply in the communications sector. The National Emergency Supply Agency provides the central government and actors in critical sectors with services allowing them to ensure the functioning of their IT systems. The network of agreements has expanded rapidly. At the end of 2009, the Agency had 26 agreements with 14 customers. There is a clear need for more services securing the functioning of critical systems. The services are provided by Suomen Huoltovarmuusdata Oy which is wholly owned by the National Emergency Supply Agency. The working group appointed by the Ministry of Employment and the Economy to assess the level of food security stockpiles and the need to revise the Government decision regarding the security of supply objectives completed its work. The working group produced a comprehensive analysis on the trends, risks and interdependencies of the operating environment of the food supply In its final report, submitted in the summer 2009, it listed a number of measures focusing on the promotion of domestic plant protein production, which in the view of the working group is the critical production sector of the food supply. According to the working group, food stockpiles are in other respects adequate. The proposals of the working group are in the process of being implemented. At the moment, the National Emergency Supply Agency is in the process of implementing two important flagship projects covering all areas of the security of supply organisation: agreement-based preparedness and the HUOVI-portal, the information-system tool supporting it. In the spring, the Council for Security of Supply examined and approved the model clauses prepared as part of the SOPIVA project and the introduction of recommendations concerning continuity management. Both can be viewed on the Agency s website. Their main aim is to promote the security of supply of critical business networks and, consequently, the security of supply of society at large. In the autumn 2009, the recommendations were incorporated into central government guidelines and they are in the process of being introduced by government agencies. The agencies will use them when drawing up requirement specifications for the services they procure. The recommendations will also be incorporated into the general terms of procurement covering information technology. The HUOVI portal constructed by the National Emergency Supply Agency will be introduced this spring. The purpose of the services provided as part of the portal is to support and guide risk management by companies in critical sectors, the planning of continuity management and preparedness as part of business operations. The portal provides a channel for cooperation and information exchange between the National Emergency Supply Agency and different pools and sectors, allowing the parties to provide information about topical matters, publish research results and issue guidelines and recommendations. The services include a maturity analysis application allowing a company to assess its level of preparedness and the areas in which improvements are needed. The security of supply organisation was strengthened in accordance with the Gov- 18

19 ernment decision regarding the security of supply objectives. A finance sector was established to coordinate and guide the preparedness of the financial and insurance sectors and the work to improve their security of supply. The organisation was also made more comprehensive by establishing committees to examine the use of domestic fuels and the role of waste management in the development of the security of supply. Two extensive multi-phase cooperation exercises were held in the autumn: the financial sector preparedness exercise FATO 2009 and the national information system preparedness exercise TIETO The pool agreements (24 in all) were extended in accordance with the new security of supply organisation and the revised Security of Supply Act. As in previous years, the Agency was closely involved in international activities (IEA, ACOMES, NATO s civil preparedness activities, CEP, NordBER). The National Emergency Supply Agency, the Ministry for Foreign Affairs and the Ministry of Transport and Communications organised the two-day spring meeting of NATO s Civil Communications Planning Committee (CCPC). The gathering, which was held within the framework of NATO s Partnership for Peace programme, took place in Helsinki. The Agency hosted the meeting of the European Energy Infrastructure Security Network (EEISN). The EU Directive on the protection of the Union s critical infrastructure (EPCIP) came into force on 1 January. It will initially cover energy supply and transport logistics. According to the proposals of a working group appointed by the Ministry of Employment and the Economy, the National Emergency Supply Agency should act as the national contact point referred to in the directive. During the year under review, a considerable number of meetings, exercises, seminars, training sessions and workshops were organised at the security of supply organisation. About 3,000 persons took part in these events. We want to extend our warmest thanks to all those participating in the operations for their valuable contribution. Hallinto-osasto taloushallinto henkilöstöasiat lakiasiat tulosohjauksen kehittäminen tietohallinto, tietoturvallisuus viestintä Perustuotanto-osasto elintarvikehuolto sosiaali- ja terveydenhuolto vesihuolto perus- ja puolustus - välineteollisuus kuntien huoltovarmuusasiat HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ORGANISAATIO Hallitus Toimitusjohtaja Energiahuolto-osasto polttoaineiden varastoinnit energian tuotanto energian siirto- ja jakelujärjestelmät energia-alan sopimukset Suomen Huoltovarmuusdata oy Huoltovarmuussihteeristö huoltovarmuusneuvoston asioiden valmistelu kansainvälisten asioiden koordinointi ja seuranta maanpuolustuskurssitoiminta hallinnon valmius ja poolien yhteistoiminta Ahvenanmaan huoltovarmuusasiat HUOVI-portaali Infrastruktuuriosasto tietoliikenne ja tietojärjestelmät joukkoviestintä kuljetuslogistiikka yleinen tietoturvallisuus rahoitushuolto ja vakuutustoiminta elektroniikka- ja tietoteollisuus FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALENS (FBC) ORGANISATION Administrationavdelningen ekonomiförvaltning personalärenden juridiska ärenden utveckling av resultatstyrning informationsförvaltning, informationssäkerhet allmän information Basproduktionsavdelningen livsmedelsförsörjning social- och hälsovårdsförsörjning vattenförsörjning bas- och försvarsmaterialindustri kommunernas försörjningsberedskapsärenden Administrative Department Financial management HR -management Legal matters Management by results Information management and security Styrelse Verkställande direktör Energiförsörjningsavdelningen upplagring av bränslen energiproduktion system för överföring- och distribution av energi energibranschens avtal Suomen Huoltovarmuusdata oy (Finlands försörjningsberedskapsdata) NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY BOARD CEO Försörjningsberedskapssekretariatet beredning av försörjningsberedskapsrådets ärenden koordinering och uppföljning av internationella ärenden försvarskursverksamheten administrativ beredskap och poolernas samverkan ärenden gällande försörjningsberedskapen på Åland informationportalen Infrastrukturavdelningen datakommunikation och informationssystem masskommunikation transportlogistik allmän informationssäkerhet finansförsörjning och försäkringsverksamhet elektronik- och dataindustri Secretariat Secretariat for the Council Coordination and follow-up of international affairs Training and exercises Cooperation of the pools Information portal Department of Critical Production Food supply Medical supply Water supply Industry and defence industry Communal services Department of Energy Supply Stockpiling of fuel Production of energy Transport and distribution systems of energy Bilateral agreements with the energy sector Department of Infrastructure Communications and data systems Mass communication Transport logistics Information security Finance and insurance ICT-industry Ilkka Kananen Suomen Huoltovarmuusdata oy 19

20 HUOLTOVARMUUSKESKUS FÖRSÖRJNINGSBEREDSKAPSCENTRALEN NATIONAL EMERGENCY SUPPLY AGENCY Pohjoinen Makasiinikatu 7 A, Helsinki Vaihde , Fax

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset

Lisätiedot

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN VIRVE-päivä 19.3.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1. Miksi Suomessa tarvitaan huoltovarmuutta? 2. Mihin huoltovarmuus perustuu? 3. Miten huoltovarmuutta turvataan?

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

CERT-CIP seminaari 20.11.2008

CERT-CIP seminaari 20.11.2008 CERT-CIP seminaari 20.11.2008 Johtaja Veli-Pekka Kuparinen Viestintävirasto Helsinki 24.11.2008 1 Huoltovarmuusorganisaatio 01.07.2008 Huoltovarmuuskeskuksen hallitus TEM nimittänyt 11 jäsentä 4 yksityiseltä

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA MATINE-seminaari 17.3.2015 VTT, Tampere Logistiikkapäällikkö Raija Viljanen Infrastruktuuriosasto HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Huomisen huoltovarmuus 22.1.2014 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen 1 HUOLTOVARMUUS häiriöiden ja kriisien vaikutukset Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren

Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet. Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren Huoltovarmuusorganisaatio sekä sen toimijat ja suunnitteluvälineet Syyskuussa 2008/Gilbert Appelgren 1 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Entäs jos ja kun kuitenkin Väestön toimeentulo, välttämättömän

Lisätiedot

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006

KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 KANGASALAN LÄMPÖ OY TASEKIRJA 31.12.2006 2 Kangasalan Lämpö Oy Tyrnimarjankuja 3 36220 Kangasala Kotipaikka Kangasala Y-tunnus 0510578-4 TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. 31.12.2006 SISÄLLYS SIVU Tuloslaskelma

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

PTS:n uusi organisaatio ja suunnittelutavoitteet 2004-2008 Ilkka Kananen PTS:n suunnitteluseminaari 6. 7.10.2005 Sannäs Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan toimintamalli Toimintaympäristö Uhkat Tärkeysluokitellut

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan

Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Vuosikertomus 2008 Toimitusjohtajan katsaus vuoden 2008 toimintaan Toiminnassa korostui vuonna 2008 kaksi merkittävää muutosta: huoltovarmuusorganisaation uudistaminen ja valtioneuvoston uusi päätös huoltovarmuuden

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva)

Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) Puutarhatalous (EU-tukihakemusta noudatteleva) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Sotataloudellinen Seura 25.11.2013 Ilkka Kananen HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TARINAHARJUN GOLF OY TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Tarinaharjun Golf Oy:n kahdeskymmeneskuudes toimikausi sujui toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelikausi oli vilkas. Tarinan kentillä

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus Miten yrityksesi toiminta jatkuu, kun sähkönsaannissa on pitkäkestoinen katko tietoliikenneyhteydet ovat poikki myrskyn vuoksi tuotantokiinteistö tuhoutuu tulipalossa tärkeimmän raaka-ainetoimittajan tai

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA Agronomiliiton seniorivaliokunta ja agroseniorit 14.4.2015 Juha Mantila Valmiusasiamies www.nesa.fi ELINTARVIKEHUOLLON

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014

Joensuun Ravirata Oy. Taseki rja 31.12.2014 JOENSUUN RAVIRATA OY Joensuun Ravirata Oy Taseki rja 31.12.2014 Y-tunnus 0365190-9 Ravirata Joensuu Joensuun Ravirata Oy Tasekirja 31.12.2014 Sisällysluettelo: 1(8) Tuloslask&ma sivu 2 Tase sivu 3-4 Tilinpäätöksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4

Gumböle Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 Gumböle Golf Oy PL 111 02771 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 1637407-4 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Gumböle Golf ry 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen

Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen erityisesti sähköisen infrastruktuurin turvaaminen CIP-seminaari 22.11.2007 Ilkka Kananen 1 UHKAT JA RISKIT (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen Jyrki Hakola, johtaja, perustuotanto-osasto Huoltovarmuustilaisuus, Agronomiliitto 14.4.2015 2 HUOLTOVARMUUDEN LÄHTÖKOHDAT HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

Johdon katsaus toimintaan, 2007

Johdon katsaus toimintaan, 2007 Vuosikertomus 2007 2 Johdon katsaus toimintaan, 2007 Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ohjaa valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista sekä vuosittain tehtävät tulossopimukset kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998 FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.- Fingridin operatiivinen toiminta käynnistyi 1.9.1997, joten kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Alkuvuoden aikana yhtiö on kantaverkkotoiminnan

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN 8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN HUOLTOVARMUUSTAVOITTEET- JA ORGANISAATIO LÄHTÖKOHDAT Huoltovarmuuden turvaaminen eri muodoissaan on aina ollut maamme yleisen turvallisuuspolitiikan osa, jonka avulla on

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

Yhteiskunnan varautuminen

Yhteiskunnan varautuminen Yhteiskunnan varautuminen VIRVE -päivä 20.3.2012 Marina Congress Center, Helsinki Toimitusjohtaja Helena Vänskä Öljyalan Keskusliitto Huoltovarmuuskeskuksen hallitus 21.3.2012 1 Mihin varaudutaan? Huoltovarmuusuhkakuvat

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 22.3.2012 Vuosi 2011 Yhtiö käynnisti Kokonaisarkkitehtuuripalvelut-liiketoiminnan vuoden alussa. Yhtiö lanseerasi uuden tuotteen, QPR ProcessAnalyzerin

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings

Panu Ruotsalo ja Supercharged Paintings Vuosikertomus 2012 Sisällys Toiminta-ajatus...3 Huoltovarmuuden tavoitteet...3 Johdon katsaus 2012...4 Energiahuolto...7 Kriittinen infrastruktuuri...9 Perustuotanto... 11 Hallitus... 13 Huoltovarmuusneuvosto...

Lisätiedot

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Ilkka Kananen ENERGIAN SAATAVUUS KANSALLISEEN TURVALLISUUDEN VÄLTTÄMÄTÖN EHTO 2 Ilkka Kananen YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010

ao oo TILII{PAATOS ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 ao oo TILII{PAATOS oo ST$Rurllfr-l-\-@ TTLTKAUSL 1.4.2009-31.3.2010 Sivu: Tulostethr: I 16.07.10 Jakso: 01.04.2009-31.03.2010 Tuloslaskelma xjl-x"xjfi)ffi XJL.XJL;fiXX LIIKEVAIHTO Valmiiden ja keskenetäisten

Lisätiedot

... tllrti1. VALITILINPAATOS. Liikennevirta. Y-tunnus: 2588986-2 04.12.2013-31.1.2014. tasekirja on sailvtettava 31.12.2024 asti.

... tllrti1. VALITILINPAATOS. Liikennevirta. Y-tunnus: 2588986-2 04.12.2013-31.1.2014. tasekirja on sailvtettava 31.12.2024 asti. ...... VALITILINPAATOS Liikennevirta Oy Y-tunnus: 04.12.2013-31.1.2014 Tama tasekirja on sailvtettava 31.12.2024 asti tllrti1. Valitilinpaatos tilikaudelta 04.12.2013 - Sisallysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle.

TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN TOIMINTA-AJATUS SISÄLLYS. Luotan alitajuntaan parhaana kertojana ja haluan jättää tilaa katsojalle. VUOSIKERTOMUS 2011 TAIDEMAALARI VEERA TIAINEN Syntynyt 1980 Espoossa Asuu Vantaalla KOULUTUS Visualisti, FBC Prakticum 2011 Taidemaalari, Pekka Halosen akatemia 2002 Ylioppilas, Helsingin Kuvataidelukio

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2005

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot