Plaani Teleratkaisut ja turvallisuus

Transkriptio

1 Plaani Teleratkaisut ja turvallisuus

2 GE Industrial Solutions Ohjauskomponentti joka vie huomattavasti vähemmän tilaa keskuksissa! Todistettavasti tehokas! Energiatehokas Aikaa säästävä Tilaa säästävä Älykäs liitettävyys Luotettavat liitännät Erittäin luotettava tekniikka Vähemmän varastonimikkeitä KYSY LISÄÄ SÄHKÖTUKKULIIKKEISTÄ! Asiakaspalvelu Puh GE_mainos_210 x149_plaani_maaliskuu2013 FI_1_LR.indd :19:43 Valaistuksen ammattitapahtuma Helsingin Messukeskus ValoLight esittelee laajasti niin julkisten tilojen kuin kotien sisustusvalaistuksia sekä valonlähteitä ja valaisintarvikkeita. Luvassa erikoisnäyttelyitä, ammattilaisohjelmaa sekä erityisesti arkkitehdeille ja sähkösuunnittelijoille suunnattu Pro Valo -alue. ValoLight järjestetään Habitaren yhteydessä, samalla voit tutustua myös kansainväliseen muotoiluun Ahead!- alueella ja julkitilojen ratkaisuihin Interioressa. Yhteistyökumppaneina Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Suomen Valoteknillinen Seura ry YLEISÖLLE: PE KLO 10 19, LA SU PÄÄSYLIPUT 16/10 AMMATTILAISAJAT: KE TO KLO PÄÄSYLIPPU 30

3

4 Delta Quad Duo Palohälytys ja turvavalaistus samassa silmukassa Pienemmät kaapelointi ja asennuskustannukset Valvotut osoitteelliset järjestelmät IQ8Quad uniikki paloilmoitinperhe Laadukkaat Led turvavalaisimet Metsänneidonkuja 12, Espoo Kalevantie 2 (Yliopistonrinne B), Tampere info@eltek.fi Puh Honeywell International Inc.

5 PIILOTETTU VOITTAJA. AIKAA SÄÄSTÄVÄ Puristusjousiasennus 68 mm:n vakioreiällä + Plug&Play tehdasasetuksilla + blue mode -tekniikka KAUKO-OHJATTAVISSA myös X-REMOTE:lla KOMPAKTI Kaikki yhdessä sisäänrakennetulla virtalähteellä, kaksinkertainen eristys UUSI ILMAISIN SUKUPOLVI: PD-CE JA MD-CE. KOrKEAN TEHON SUOrITUS HILLITYSSÄ KUOrESSA Uusissa kattoupotus sarjan läsnäolo- ja liikeilmaisimissa yhdistyvät yhdessä laitteessa kaikki voittajaominaisuudet: älykäs tekniikka, mahdollisimman yksinkertainen asennus sekä hillitty muotoilu. Näin ESYLUXin Piilotettu voittaja kerää mestarin pisteet! HILLITTY Uppoasennus, vain linssi jää näkyviin ENNÄTYSLUKEMAT vain 0,3 W:n tehonkulutus MONIPUOLINEN Läsnäolo- tai liikeilmaisin 8 tai 24 m:n tunnistusetäisyydellä PErfOrMANCE for SIMPLICITY ESYLUX Suomi Oy info@esylux.fi UUTUUS PD-CE360i/8 PD-CE360i/8 Slave MD-CE360i/8 UUTUUS PD-CE360i/24 PD-CE360i/24 Slave MD-CE360i/24 AZ_PDCE_MDCE_PLaani_FIN_0613.indd :55 Standardointia tarvitaan niin generaattoreissa kuin mikrosiruissakin SESKO on suomalaisen sähkö- ja elektroniikka-alan puolestapuhuja kansainvälisillä foorumeilla, IEC:ssä ja CENELECissä, kun yhteisiä standardeja tehdään ja otetaan käytäntöön. SESKOn välityksellä suomalaiset teknologiaosaajat pääsevät mukaan kansainvälisiin standardointitiimeihin. Huomisen standardit tehdään tänään asiantuntijavoimin Vain osallistumalla alan standardien laadintaan SESKOn asiantuntijaryhmässä näkoalapaikalla voi ennakoida standardien kehitystä ja olla mukana luomassa uusia ratkaisuja. Komiteassa mukanaolo on hyväksi havaittu keino olla ajan hermolla, tutkata mitä omalla toimialueella tapahtuu sekä verkottua kansainvälisesti. Aktiivisuutensa tason voi itse valita. Alan menestyjiä ovat he, jotka tämän oivaltavat Komiteatyöskentely sekä kotimaassa että kansainvälisissä yhteyksissä on laajentanut näkökulmaani voimakaapelien kehittämiseen. Maailman parhaiden teknisten kaapeliasiantuntijoiden kanssa käydyt vapaamuotoiset keskustelut ovat olleet oiva tilaisuus benchmarkkaamiseen ja omien ajatusten testaamiseen. Yksin kotimarkkinoiden tuntemuksen ja ostovoiman varaan ei nykypäivän yrityksen tuotantoa rakenneta Mika Mutru, Tuotekehityspäällikkö, Reka Kaapeli SK 20, IEC TC 20, CENELEC TC 20 Standardointi sekä tutkimus- ja opetustyö tukevat hyvin toisiaan. Siirtotekniikassa ja sähkömagneettisessa suojauksessa standardit ovat olennaisen tärkeitä. Standardit kehitetään ja sovitaan yhteisesti perustuen viimeisimpiin relevantteihin tutkimus- ja kehitystuloksiin. Standardoinnin ulkopuolelle ei saa jättää ketään. Sooloilu tulee kalliiksi kaikille. Tekniikan lisensiaatti Lauri Halme, Aalto-yliopisto, SK 100, SK 46, IEC TC 100, IEC TC 46, CENELEC TC 46X, CENELEC TC 215 ym. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja komiteoista ja standardointiin osallistumisesta antavat SESKOssa toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman, p ja , sähköposti: sinikka.hieta-wilkman@sesko.fi kehityspäällikkö Juha Vesa, p ja , sähköposti: juha.vesa@sesko.fi.

6 Plaani Plaani on sähkösuunnittelijoille, rakennuttajille ja muille rakennusalan ammattilaisille suunnattu lehti, jota julkaisee Suomen sähköalan suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden yhdistys Sähkösuunnittelijat NSS ry. 14. vuosikerta Teleratkaisut ja turvallisuus Julkaisija Sähkösuunnittelijat NSS ry Toimitus NSS ry / Plaani Alppikatu 13 B Helsinki p f e. webmaster@nssoy.fi Päätoimittaja Risto Hiltunen Toimituspäällikkö Virpi Kumpulainen p Toimitusneuvosto Plaani Antti Danska, Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy Markku Leskinen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Jukka Korhonen, AIRIX Talotekniikka Oy Tomi Tuokkola, Yhtyneet Insinöörit Oy Matti Kiiskinen, SKOL ry Ilpo Peltonen, RAKLI ry Taitto ja ulkoasu Johanna Bruun, Studio2b Kansikuva Suomen luontokeskus Haltia Kuva: Paavo Lehtonen Painopaikka Painoyhtymä Oy Porvoo ISSN ISSN X (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Irtonumero 8 euroa Pääkirjoitus: Sähkösuunnittelun arvostus korkealle Risto Hiltunen Kari Kuosman sähkögrilli Suomen luontokeskus Haltia Kaisu Ravantti Standardin henki hämärtyy matkalla käytäntöön Matti Valli CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Virpi Kumpulainen Klubiaskin kannesta digitaaliseen tekniikkaan Virpi Kumpulainen Stora Enson pääkonttori nykyaikaistui Matti Valli Tuulivoimalat ja standardit Arto Sirviö Uusia näkymiä ulkovalaistukseen Pirjo Lindfors SESKOn kevätseminaarissa katsottiin tulevaan Tinni Karakorpi Vauhdilla kohti visiota -seminaari kannusti eteenpäin Kari Heikkilä Älykodissa eletään langattomasti Hanna Päivärinta Uutiset 6

7 pääkirjoitusplaani SÄHKÖSUUNNITTELUN ARVOSTUS KORKEALLE Julkisuudessa on koko ajan esillä yleinen talouden epävarmuus ja rakentamisen väheneminen. Se on jälleen johtanut erittäin kovaan hintakilpailuun, varsinkin julkisessa rakentamisessa. Merkillepantavinta on ennen kaikkea se, että sähkösuunnittelun hintataso on selvästi alle muiden suunnittelualojen. Miksi asia on näin? Eivätkö kaikki sähkösuunnittelijat usko omiin kykyihin eikä panosteta muuhun kuin hintakilpailuun? Onko usko tulevaisuuteen loppumassa? Alalla on tehty koko ajan kehitystyötä, jonka avulla saadaan parannettua nykyisiä käytäntöjä. Rakentamisen tehtäväluettelot on julkaistu. Uusi TATE12 tarjoaa sekä tilaajille että työn tarjoajille oivan apuvälineen, jossa määritellään yhdessä tehtävän laajuus. Näin molemmilla osapuolilla on yhteinen käsitys asiasta ja mahdollinen suunnittelutehtävän monimuotoisuus ja haastavuus tulevat esille. NSS on päivittämässä SKOL:n julkaisemaa sähkösuunnittelun työmääräarviota. Se on oiva apuväline tilaajille arvioida oman rakennusprojektin vaatimaa työmäärää sähkösuunnittelun osalta. Siitä saa myös nopeasti selville, mitä vaikuttaa esimerkiksi identtisten kerrosten toistuvuus tai saneerausrakentaminen. Se antaa kuvan asennussuunnitelman laajuudesta tai erilaisten urakoiden ja erillishankintojen määrän vaikutuksesta. Sähkösuunnittelijoilla on oma sertifiointijärjestelmä, jonka arviointiperusteet ovat samanlaiset kuin vaikkapa pääsuunnittelijan vaatimusluokituksessa. Yhä useampi rakennuttaja edellyttää kohteensa sähkösuunnittelijalta tiettyä pätevyyttä ja uskoo saavansa näin hyvää suunnittelulaatua. Suomessa on kolmisensataa rakentamissähköistyksen pätevöitynyttä suunnittelijaa ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Edellä esitetyt nykyistä sähkösuunnittelua ja sen laajuutta sekä haasteellisuutta kuvaavat järjestelmät ovat olemassa. Niitä pitää tuoda entistä enemmän esille niin kollegoille, asiakkaille kuin sidosryhmille. Näin pystytään alan arvostusta nostamaan ja lisäämään uskoa omiin kykyihin. Tätä kautta voimme saada jatkossa hintatasoa kestävälle pohjalle. Risto Hiltunen Päätoimittaja kari kuosman sähkögrilli 7

8 Suomen luontokeskus Haltia KOKO SUOMEN LUONTO PÄÄKAUPUNKI- SEUDULLA Haltia on uudenlainen näyttelykeskus, joka kokoaa Suomen luonnon saman katon alle. Luonto tuodaan elämyksellisesti esiin näyttelyissä ja koko rakennuksessa. Teksti: Kaisu Ravantti Kuvat: Paavo Lehtonen 8

9 projektiplaani Espoon Nuuksion maisemiin noussut Haltia on ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus, ja talon sisältämä tekniikka yllättää kokeneemmankin kävijän. Luontokeskuksen toimitusjohtaja Timo Kukko tunnetaan vastaavanlaisten edistyksellisten näyttelykeskusten rakennuttajana. Hänen johdollaan ovat nousseet muun muassa Saamelaismuseo Siida sekä Metsämuseo Lusto. Haltian poikkeuksellisen vaativat tekniset järjestelmät suunnittelivat ja toteuttivat Insinööritoimisto Stacon Oy:n, turvaurakoitsija Turvakolmio Oy:n ja sähköurakoitsija YIT Kite Oy:n osaava projektihenkilöstö. MAAILMA SYNTYY MUNASTA Luontokeskus Haltian arkkitehtuuri on arkkitehti, professori Rainer Mahlamäen käsialaa ja kalevalaisen taruston inspiroimaa. Vaikka rakennus edustaa modernia suomalaista arkkitehtuuria, on sen piirteissä havaittavissa jälkiä myös kalevalaisista taustoista. Päänäyttelyn idea perustuu sotkan munaan, ja rakennuksessa voi nähdä hautovan sotkan. Luontokeskuksen korkea torni on kuin sotkan kaula; tornissa oleva parveke on kuin linnun pää. Tarinassa munan rikkoutuessa syntyivät maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Luontokeskus Haltian toteutuksessa on käytetty sekä esivalmistustekniikkaa että paikalla rakentamista. Puun ohella rakennuksen julkisivuissa on luonnonkiveä ja kuparia. Kattoa peittävä ruohokate sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, ja aurinkokerääjät ja -paneelit sekä vedenkerääjät integroituvat osaksi arkkitehtuuria. TÄHTÄIMESSÄ MONIKÄYTTÖISYYS Luontokeskus Haltian rakentamista varten perustetun kiinteistöosakeyhtiö Nuuksiokeskus Oy:n omistavat Metsähallitus, Espoon kaupunki ja Solvalla Nedre Ab. Luontokeskuksen toiminnasta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut. Haltian päänäyttelyn ytimen muodostavat maamme 37 kansallispuistoa. Elämyksellinen näyttely hyödyntää maisemapanoraamaa, video- (oik.) Rakennuksen kantavat rakenteet ovat puuta; seinät, vesikatto ja välipohjat ovat ristiinlaminoitua CLT-, eli cross laminated timber -levyä. (vas.) Varjostavat terassit vähentävät alimpien kerrosten kesäaikaista jäähdytystarvetta. 9

10 10

11 esityksiä, dioraamaa, interaktiivisuutta, kuvataidetta ja pienoismalleja. Nämä täydentyvät äänien, valojen ja tuoksujen kautta. Luontokeskuksen Viherkehä-näyttely keskittyy pääkaupunkiseudun luontoon. Lisäksi nähdään muita aiheita vaihtuvassa erikoisnäyttelyssä. Haltian ensimmäisessä kerroksessa on 200 hengen jaettava auditorio, jossa on kokoon taittuva alakatsomo ja kiinteä yläkatsomo. Korkealuokkainen äänentoistojärjestelmä mahdollistaa kokouksien lisäksi erilaiset esitykset, konsertit sekä elokuvanäytännöt. Auditorion lisänä ovat tulkin tilat simultaanitulkkausta varten, sekä työhuone kokouksen järjestäjälle. Ensimmäisessä kerroksessa oleviin ravintolatiloihin mahtuu myös yhteensä 200 henkeä. Ravintolaan liittyy laaja katettu terassi. Haltian pohjakerroksessa on kokoustila, jonka varusteisiin kuuluu sauna ja terassi. Samassa kerroksessa on kaksi toisiinsa yhdistettävää luontokoululuokkaa. HALTIA ON ALANSA HUIPPU Sähköasiantuntija Petri Antikainen Pöyry CM Oy:stä oli Haltian suunnittelussa ja toteuttamisessa mukana vuodesta Hänen vastuulla oli tehdä hankesuunnitelman sähkö-, tele- ja turvaosio. Lisäksi Antikainen ohjasi suunnittelua, ja toimi työmaalla sähkövalvojana. Työn kuvaan kuuluivat myös rakennuttajan erillishankinnat, kuten AV- ja turvajärjestelmät, sekä niiden suunnittelun ohjaus, kilpailutus, hankinta ja valvonta. Turvajärjestelmät hankittiin kilpailullisen neuvottelumenettelyn kautta. Tällä tavoin saatiin kolme laadukasta alan toimijaa yhdessä tilaajan ja konsultin kanssa pohtimaan talon turvajärjestelmien ratkaisuja. Menettelyyn kuuluvilla neuvottelukierroksilla saatiin jokaiselta toimijalta ideoita, sekä tietoa uusimmista alan ratkaisuista, laitteista ja ohjelmistoista. Toimiva projektitiimi oli sekä tilaajan että rakennuttajakonsultin kannalta kullanarvoinen. Tilaaja on mielestäni osoittanut rohkeutta ja edistyksellisyyttä etsimällä parhaita ja nykyaikaisimpia ratkaisuja: Luontokeskuksessa ei ole tyydytty jo koeteltuun tekniikkaan tai hankintatapaan. Esimerkiksi turvajärjestelmien hankinnassa käytetty (yllä vas.) Julkisivun tumma rimoitus on vesilasilla kyllästetty. Kyseinen painekyllästysmenetelmä suojaa rakennusta syttymiseltä, eikä sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Haltian tornin parvekkeelle tulee kaukoputki varusteineen, sekä planisfääri, jonka avulla voidaan perehtyä taivaankappaleisiin ja niiden asentoihin. (yllä kesk.) Pohjoisen puolella olevan kaartuvan seinän sisäpuolelle sijoittuvat näyttelyt. Eteläsivulla, kohti järvimaisemaa on laajat terassit kahdessa kerroksessa. Rinteen alapuolelle, järven rantaan on varattu paikka tapahtumakentälle. (yllä oik.) Päänäyttelytilan lattiaan heijastetaan Suomen kartta. Näyttelyvieras toimii tietokoneen hiirenä, ja ympäröivistä monitoreista näkyy kuvia Suomen eri alueilta Haltian sosiaalisen median kautta. Sotkan muna päänäyttelysalissa koostuu 600 erilaisesta palasta. Näyttelysalin asennusseinän takana on noin 70 cm tila, johon tekniikka voidaan kuljettaa lattian aukkojen kautta. (oik. kesk.) Insinööritoimisto Stacon Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hämäläinen ja Haltian toimitusjohtaja Timo Kukko ovat tyytyväisiä vaativan projektin lopputulokseen. (alla vas.) Koska massiivipuussa ei voida kuljettaa talotekniikkaa, talossa on lukuisia irrotettavissa olevia lattia- ja seinälankkuja, joiden takana kulkee tarvittava tekniikka. 11

12 kilpailullinen neuvottelumenettely oli hieman työläs, mutta se maksoi itsensä takaisin tuomalla perinteisille järjestelmille lisäarvoa, ja tuottamalla lopputuloksen, joka edustaa alansa huippua, toteaa Petri Antikainen Pöyry CM Oy:stä. EKOTEKNOLOGIAA ALUSTA ASTI Luontokeskus Haltian suunnittelussa ja rakentamisessa tavoitteena on ollut hankesuunnitelmasta asti mahdollisimman pieni hiilijalanjälki. Sähköinsinööritoimisto Stacon Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Hämäläisen mukaan kokonaisenergialuokka B:n saavuttaminen on poikkeuksellista näyttelytilojen kohdalla: Hybridienergian ansiosta vain 25 % näyttelykeskuksen tilojen lämmitysenergiasta tarvitaan verkkosähkönä: muun osan kattaa auringosta ja maasta saatava energia. Käyttövesi lämmitetään kesäaikaan aurinkokeräimistä saatavalla energialla. Kylmälaitteiden, keittiölaitteiden ja ilmanvaihtojärjestelmien lämpö otetaan talteen. Energiatehokas ilmastointi ja valaistus reagoivat aktiivisesti käytön mukaan. Jäähdytyksen suhteen Luontokeskus onkin täysin omavarainen. Rakennus jäähdytetään aurinkoenergian avulla siirtämällä lämpökuormaa peruskallioon. Varjostavat terassit vähentävät alimpien kerrosten kesäaikaista jäähdytystarvetta. Luontokeskuksen lämmönhukkaa vähentää lisäksi rakennuksen pyöreähkö muoto, jonka ansiosta ulkovaipan koko suhteessa talon kuutiomäärään on hyvin pieni. Pohjoispuolella vaipan aukotus on niukkaa, ja alimman kerroksen sijoittaminen kokonaan maan alle vähentää osaltaan energiahukkaa. TURVAA JA TIETOA ÄLYKKÄÄSTI Toimitusjohtaja Timo Lehtinen Turvakolmio Oy:stä kertoo, että Luontokeskus Haltiaan toteutettu turvatekninen järjestelmä täyttää teosvalvonnan osalta valtion takauksen ehdot. Haltian järjestelmää on kuitenkin viety vielä pitemmälle, ja mallia on haettu kaupan alan järjestelmistä ulkomailta. Kohteessa on käytetty rinnakkain kahta toisistaan erillistä älykästä tekniikkaa, jotka on hankittu kahdelta eri valmistajalta. Toinen analyysiohjelma on turvallisuustarkoituksiin, ja toinen asiakaspalvelua varten. Videoanalytiikkatekniikka kerää ja analysoi näyttelykeskuksesta massatason tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Suomessa tämän tyyppisessä kohteessa järjestelmä on ensimmäinen laatuaan, mainitsee Lehtinen. (yllä) Haltian pohjakerroksessa on kokoustila, jonka varusteisiin kuuluu sauna ja terassi. Kuvassa kokoustilan takka. (oik.) Haltian arkkitehtuuri on arkkitehti Rainer Mahlamäen käsialaa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen kokonaan puusta rakennettu julkinen rakennus. (sivu 14 yllä) Kattoa peittävä ruohokate sitoo ilmakehästä hiilidioksidia, ja aurinkokerääjät ja -paneelit sekä vedenkerääjät integroituvat osaksi arkkitehtuuria. (sivu 14 vas.)hybridienergian ansiosta vain 25 % näyttelykeskuksen tilojen lämmitysenergiasta tarvitaan verkkosähkönä: muun osan kattaa auringosta ja maasta saatava energia. (sivu 14 oik.)näyttelytilojen sekä niihin liittyvän varastointitilan kennokostuttimet pitävät ilmankosteuden tasaisesti 45 %:ssa. 12

13 13

14 Kuvatekstit edellisellä sivulla... 14

15 100 vuotta, sukupolvelta toiselle Onnisesta tuli osa suomalaisten elämää jo vuonna 1913, kun liikemies Alfred Onninen perusti putkiasennusliikkeen Turkuun. Satavuotiaana perheyhtiönä työllistämme tänään Itämeren alueella lähes 3000 henkilöä. Laadukkaat tuotteet ja monipuoliset palvelut kuuluvat Onnisen perusolemukseen. Juuremme ovat vahvoissa asiakas- ja yhteistyökumppanisuhteissa. Se että Onninen on palvelemassa asiakkaitaan ja luomassa heille menestystä, tuntuu yhtä luonnolliselta kuin yötön kesäyö tai talven ensilumi. Tyytyväiset asiakkaat ja kumppanit ovat tulevaisuudessakin paras perintömme. Tervetuloa tutustumaan historiamme merkkihetkiin ja suuntaamaan yhdessä uuteen vuosisataan osoitteessa Vuodesta 1913

16 Paloturvallisuus STANDARDIN HENKI HÄMÄRTYY MATKALLA KÄYTÄNTÖÖN Standardit - myös päivitetty SFS 6000: antavat suuntaviivat, kuinka tulipalon aikana toimiviksi tarkoitetut turvajärjestelmät tulee suunnitella. Sähkölain vaatimukset täyttyvät kunhan toimitaan niiden mukaisesti. Teksti: Matti Valli Henkilökuva: Granlund Standardit eivät kuitenkaan ota kantaa asioiden käytännön toteutukseen. Suunnittelijalle jää aina tulkinnan varaa - ja paljon. Käytännössä suunnittelijat eivät voi tietää, kuinka tulipalolta suojaavat turvajärjestelmät voidaan suunnitella voimassaolevien standardien mukaisesti niin että ratkaisut kelpaavat asennustyön loppuvaiheessa rakennusvalvonnalle, paloviranomaisille ja sähkötyön tarkastajille, sanoo Granlund Oy:n sähkösuunnittelun päällikkö Matti Urjo. Käytännön toteutusta ohjeistaa ST kortti, jota parhaillaan päivitetään uuden standardin mukaiseksi. Työstä vastaa pitkän linjan sähkösuunnittelija ja -tarkastaja Paavo Hakala. Tehtävä ei ole helppo, koska esimerkiksi tuotteiden palonkestävyyden kansallinen standardointi on vielä Suomessa kesken. ST-kortin uusimisella haetaan pelisääntöjä ja käytäntöjä, jotta asiat pystyttäisiin määrittelemään jo suunnittelua aloitettaessa. Kentän Suuret suunnittelu- ja asennustapoja koskevat muutokset aiheuttavat aina hämminkiä kentällä. 16

17 tele&turvaplaani Kohdekohtaisesti on edelleen päätettävä, mitkä ovat ne järjestelmät, joiden tulee toimia tulipalotilanteessa määrätyn ajan. on ratkaistava käytännön toteutustavat, viranomaisille riittävät standardien luomat suuntaviivat, Urjo sanoo. GRANLUNDIN MALLI Matti Urjo on ollut mukana uuden standardin laatimistyössä. Hän kantaa huolta siitä, että standardiin kirjattujen periaatteiden siirtäminen käytäntöön tapahtuisi samalla tavalla koko maassa. Suuret suunnittelu- ja asennustapoja koskevat muutokset aiheuttavat aina hämminkiä kentällä. Hän pohtii, onko muutos liian iso kerralla läpi vietäväksi. Työmailla noudatetaan helposti entisiä asennustapoja ja standardien vaatimusten, varsinkin standardimuutosten, käyttöönotto tapahtuu hitaasti. Granlundilla on pantu merkille, että käytännöt ja vaatimukset vaihtelevat suuresti eri puolilla maata. Joillakin paikkakunnilla suositaan perinteisiä asennustapoja, toisilla vaaditaan todella tiukkoja ratkaisuja. Yhtiössä käytetään omaa toimintamallia suunnittelun ja toteutuksen ristiriitojen välttämiseen. Laadimme paloviranomaisille ja rakennuttajalle kirjallisen ehdotuksen siitä, millaiset palon aikana toimiviksi tarkoitetut turvajärjestelmät voisivat olla. Pyrimme sopimaan toteutustavoista ja saavuttamaan yhtenäisen näkemyksen kuinka kyseisessä kohteessa voimassaolevaa standardia tulkitaan. Jos kohteessa on palokonsultti, niin toteutusehdotus laaditaan yhteistyössä hänen kanssaan, Urjo sanoo. saako samassa tilassa olla muita järjestelmiä kuin kyseisen järjestelmän komponentit. Tähän saakka käytännön toteutustapa on ollut, että palo-osastoidussa tilassa kriittisten laitteiden ohella on ollut muutakin palokuormaa. Keski-Euroopassa esimerkiksi Saksassa palonaikaisille järjestelmille on erityisen kovat vaatimukset ja poikkeavat näin ollen Suomen käytännöistä, Urjo sanoo. EPÄSELVIÄ ASIOITA Palon aikana toimiviksi tarkoitettuja turvajärjestelmiä ovat ainakin turvavalaistus, savunpoistopuhaltimet ja -luukut, palopumput ja sprinkleripumput sekä savunpoistoa ohjaava automaatiojärjestelmä. Kohdekohtaisesti on ratkaistava se, katsotaanko palopeltien ohjausjärjestelmä, paloilmoitinjärjestelmä tai sen osa kuten esimerkiksi palokellot, hätäkuulutus, savusulut, palo-ovien ohjaus ja pelastuskäyttöön tarkoitettu hissi sellaisiksi, että asennukset tulee toteuttaa palonkestävästi. Onko paloilmoitinjärjestelmän pysyttävä toimintakunnossa tulipalon edetessä? Vai riittääkö se, että järjestelmä antaa ja välittää hälytyksen, jonka jälkeen se on tehtävänsä tehnyt, Matti Urjo pohtii. PIDÄ PALOTARKASTAJA AJAN TASALLA Tärkeätä on, että sähkösuunnittelija kertoo palotarkastajalle kohteen sähköjärjestelmän rakenteen ja toimintaperiaatteet. Matti Urjo suosittelee, että palonaikana toimiviksi tarkoitettujen turvajärjestelmien suunnittelussa siirryttäisiin samanlaiseen toteutuspöytäkirjakäytäntöön kuin paloilmoitinjärjestelmissä. Siinä suunnittelija määrittelee vaatimukset järjestelmille ja hyväksyttää pöytäkirjan palotarkastajalla. Tämän jälkeen pöytäkirja toimii sekä järjestelmiä koskevan suunnittelun että toteutuksen pohjana. Paloilmoitinjärjestelmäpuolella systeemi on osoittautunut onnistuneeksi, Urjo sanoo. Näin kaikki osapuolet voisivat välttää sen, että asennustyön aikana standardeja aletaan tulkita eri tavalla kuin suunnittelija on tehnyt. Muutokset ovat harmillisia paitsi suunnittelijalle myös koko rakentamisorganisaatiolle, jolle ne aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia. SFS 6000:2012 ASTUI VOIMAAN Pienjänniteasennuksia koskeva uusi standardi astui voimaan Standardi ottaa aikaisempaa standardia tarkemmin kantaa turvajärjestelmiä koskeviin ominaisuuksiin. Kohdekohtaisesti on edelleen päätettävä, mitkä ovat ne järjestelmät, joiden tulee toimia tulipalotilanteessa määrätyn ajan eli kestää tulta ja kuumuutta. Tämä kysymys on tuottanut ja tuottaa jatkossakin päänvaivaa suunnittelijakunnalle. Järjestelmän palonkestävyyden laajuus on myös ongelma. Kysymys kuuluu, onko järjestelmän keskuslaitteet sijoitettava omaan palonkestävään tilaansa, esimerkiksi paloa kestävään kaappiin, ja 17

18 Jos katto kestää 15 minuuttia tulipaloa, on katosta ripustettavilta sähköasennuksilta vaadittava tunnin palonkesto syytä laittaa harkintaan. Standardin mukaan johtojärjestelmän on kestettävä tulipaloa jonkin aikaa, esimerkiksi tunnin. Se tarkoittaa, että kaapelihyllyn, kaapelihyllyn kannakkeiden ja kiinnikkeiden tulee kestää sama aika. Palonkestäviä asennusmateriaaleja ei kuitenkaan kaikilta osin ole standardisoitu. Kohdekohtaisesti palokestävyyksien määrittelyssä ei saa unohtaa rakennuksen palonkestävyyttä; jos katto kestää 15 minuuttia tulipaloa, on katosta ripustettavilta sähköasennuksilta vaadittava tunnin palonkesto syytä laittaa harkintaan, Urjo pohtii. Mutta mikä on oikea paloilmoitusjärjestelmän toteutustapa? Paloilmoitinjärjestelmä koostuu paloilmaisimista, -painikkeista, palokelloista ja ehkä hätäkuulutusjärjestelmästä. Urjon mukaan rakennuskohdetta ja järjestelmää täytyy tarkastella kohdekohtaisesti. Maanalaisessa tilassa järjestelmälle voi olla perusteltua antaa tiukemmat asennusvaatimukset kuin maanpäällisissä tiloissa. Järjestelmän palonkestävyyttä määriteltäessä on otettava kantaa ja pohdittava kuinka ja mihin keskuslaitteet sijoitetaan jotta palokestävyys saavutetaan. Toisaalta on myös pidettävä mielessä järjestelmän käytettävyys palokunnan toimesta, Urjo linjaa. Palokonsultti: "JOSKUS JOPA MAHDOTONTA" Palokonsultin kannalta uusittu SFS 6000:2012-standardi on erittäin vaativa. Tarkoitus on hyvä: normituksella halutaan varmistaa, että turvallisuutta tukevat sähkölaitteet toimivat myös palon aikana. Vaikeasti tulkittavat asiat kuitenkin vaikeuttavat asioiden hoitoa. Palokonsultti Juha-Pekka Laaksonen L2 Paloturvallisuus Oy:stä pohtii, että asetetun tavoitetason mukaisia järjestelmiä on vaikea ja joskus jopa mahdotonta rakentaa. Vanhojen standardien aikana normien täyttäminen ei tuottanut ongelmia toteutusvaiheessa. Toteutuksesta syntyvät kustannukset saattavat ylittää syntyvät hyödyt. Kaiken lisäksi testaamatta on se, miten rakennusvalvontaviranomaiset alkavat normeja tulkita. Epäilen että tavoitetaso on epärealistinen, Laaksonen sanoo. Standardien mukaan turvajärjestelmiä palvelevat kaapelit tulee asentaa omalle hyllylleen kaikkien ylimmäksi. Mikäli paikka on ahdas, niin toteutuksen lopputulosta ja myöhemmin johtojen kuntoa on vaikea silmämääräisesti arvioida. Järjestelmän laajetessa lisäjohtojen asentaminen on vaikeata. Helppo ratkaisu olisi rakentaa riittävän isot tekniset tilat, mutta siitä syntyy kustannuksia. Turvallisuus on tietysti tärkeätä. Mutta jos ajatellaan vain turvallisuutta eikä mitään muuta, niin lopputuloksena on ratkaisuja, joiden toteuttaminen ei enää ole järkevää, Laaksonen toteaa. TUKES NÄKEE PUUTTEITA ASENNUKSISSA Sähkölaitteiden turvallisuutta valvova Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes korostaa, että paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen asennustöissä on huomioitava niiden luotettavan toiminnan turvaaminen. 18

19 TURVAVALAISTUS HIGHLIGHTING SAFETY Testaamatta on se, miten rakennusvalvontaviranomaiset alkavat normeja tulkita. Epäilen että tavoitetaso on epärealistinen. Suunnittelijoiden ja asennusliikkeiden vastuuhenkilöiden on noudatettava standardien asettamia vaateita paloilmoittimien ja sammutuslaitteistojen sähköasennuksissa aina, kun kohteen vaativuus sitä laitteistolta edellyttää. Tukesin mukaan näin ei aina ole. Sähköteknisten ratkaisujen asennuksissa on havaittu muun muassa eriäviä käytäntöjä. Tukes muistuttaa, että kiinteistöjen riskienarvioinnissa on syytä määritellä valittavien laitteistojen teknisten ominaisuuksien lisäksi myös laitteistojen palonkestoisuutta koskevat toimintavarmuusvaatimukset. Vaatimukset tulee kirjata toteutuksesta laadittaviin hankinta-asiakirjoihin. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) asettaa yleiset vaatimukset pelastustoimen laitteistoille, kuten sammutuslaitteistoille ja paloilmoittimille. Lain 7 edellyttää, että edellä mainitut laitteistot on suunniteltava ja asennettava siten, että ne toimivat asianmukaisesti ja luotettavasti. Rakennusten paloturvallisuutta määrittää Ympäristöministeriön asetus E1. Sen mukaan "Asennusten, joiden edellytetään toimivan palon aikana, tulee olla tehtynä siten, että niiden toimintakyky säilyy tarvittavan ajan". Yllä mainittujen säädösten vaatimuksia täydentävät sovellettavat asennusstandardit. SFS:n paloilmoittimia koskevan julkaisun CEN/TS 54-14:fi kohdassa A Suojaus tulipalolta määritellään, että kaapelit, joiden tulee toimia kauemmin kuin yksi minuutti palon havainnoinnin jälkeen, pitää kestää tulen vaikutukset ja olla palonkestäviä vähintään 30 minuutin ajan. Tällaisia kaapeleita ovat esimerkiksi hajautetut ja väyläohjatut laitteistot ja niiden väliset kaapeloinnit, hälytinlinjat sekä laitteistot, jotka sisältävät kiinteistön turvallisuuteen vaikuttavia eri ohjaustoimenpiteitä. Sammutuslaitteistojen osalta julkaisussa SFS-EN kohdassa edellytetään, että kaikki kaapelit on suojattava palolta ja mekaaniselta vahingolta. TURVAVALAISIN ON TURVALAITE Poistumisopasteilta vaaditaan suorituskykyä Turvavalaistuksen ensisijainen tehtävä on mahdollistaa nopea ja turval- tärkein ominaisuus, eikä siitä voida Havaittavuus on opastevalaisimen linen poistuminen kiinteistöstä tinkiä esim. alhaisemman energiankulutuksen tai tuotekustannusten vaaratilanteessa. Tämä pätee myös normaalivalaistuksen toimiessa. nimissä. Poistumisreitti osoitetaan jatkuvatoimisilla opastevalaisimilla ja turvallinen liikkuminen reitillä ja avoimilla ja haltija vastaavat siitä että kiinteis- Loppukädessä kiinteistön omistaja alueilla varmistetaan katkon aikana tössä on toimiva ja asianmukainen yleisvaloa antavilla turvavalaisimilla. turvavalaistusjärjestelmä. Sisäasiainministeriön asetus (SMa 805/2005) vaatii, että kaikkien opastevalaisimien on täytettävä eurooppalaisen EN1838-standardin vaatimukset valoteknisistä ominaisuuksista. Opastevalaisimien luminanssi mitataan kameramittauslaitteella Teknowaren omassa valaistuslaboratoriossa. Teknoware huolehtii jo tuotteiden suunnitteluvaiheessa, että vaatimukset todella täyttyvät. Tähän EN1838-standardin mukaisesti suoritettu kontrastimittaus. ainoa luotettava tapa ovat standardin mukaiset mittaukset asianmukai- EN1838-standardi määrittelee vaatimukset sekä luminanssille että silla ja kalibroiduilla mittalaitteilla. kontrastille. LED-opastevalaisin, jossa huipputeknologia yhdistyy moderniin valaisinmuotoiluun UUTUUS! NYT TILATTAVISSA! OPAS 90, TWT90 EN EN 1838 erittäin helppo ja nopea asentaa! uppo- ja pinta-asennettava katto- ja seinäasennus vakiona opastelevyt vaihdettavissa vaikka vasta asennusvaiheessa 2-puoleinen pieni virrankulutus siro ulkomuoto 25 m havaintoetäisyys keskusakusto- ja yksikkövalaisinmallit kaksoiseristetty ketjutettavissa IP 44 Lighting Technology

20 CE-MERKINTÄ PAKOLLISEKSI RAKENNUSTUOTTEILLE Harmonisoidun tuotestandardin mukaisen tuotteen on alkaen oltava CE- merkitty. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa eikä Euroopassa. Rakennustuotteen CE-merkintä ei ole osoitus tuotteen viranomaishyväksynnästä. CE-merkintä helpottaa rakennustuotteiden ominaisuuksien vertailua. Se kertoo rakennustuotteelta todennettavaksi vaadittavat ominaisuudet yhdenmukaisella tavalla, ja edistää siten rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta EU-markkinoilla. Ostajan on CE-merkinnän avulla helpompi arvioida tuotteen sopivuutta tiettyyn rakennuskohteeseen. CE-merkityn tuotteen voi myös saattaa markkinoille kaikkialla Euroopassa ilman erillisiä, jokaisessa maassa tehtäviä viranomaisselvityksiä. Rakentamismääräykset asettavat edelleen kansallisella tasolla vaatimuksia tuotteiden ominaisuuksille. Rakentajan velvollisuus on varmistua siitä, että rakennustuote on ominaisuuksiltaan sellainen, että sitä voi käyttää aiotussa rakennuskohteessa. CE-merkinnällä valmistaja vakuuttaa, että rakennustuotteen ominaisuudet ovat eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukaiset. Näissä asiakirjoissa määritellään, mitä ominaisuuksia CE-merkityllä tuotteella on oltava ja miten tuotteen valmistusta on valvottava ja testattava. KANSALLISET MÄÄRÄYKSET RATKAISEVAT SOVELTUVUUDEN Rakennuksille ja rakennusosille asetettavat vaatimustasot päätetään kansallisella tasolla. Koska kaikissa Euroopan talousalueen maissa ei aseteta tuotteille samanlaisia vaatimuksia, CE-merkittyä tuotetta ei aina voida käyttää samaan tarkoitukseen kaikissa maissa. Rakennustuotteet ovat rakennuksen kiinteäksi osaksi tulevia tuotteita, kuten betonielementtejä, ikkunoita, teräsrakenteita ja sahatavaraa. CE-merkintä koskee vain tuotteen ominaisuuksia tuotteen käytettävyys aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten vaatimusten perusteella. Esimerkiksi Espanjassa valmistettua tiiltä ei välttämättä voi käyttää julkisivuverhouksessa Suomen pakkasolosuhteissa. Suunnittelija valitsee suoritustasoilmoituksen perusteella sellaisen rakennustuotteen, joka soveltuu käyttötarkoitukseen ja täyttää kansalliset rakentamismääräykset. Jos rakennustuotteeseen kohdistuu vaatimuksia myös muista, ns. uuden menettelyn mukaisista direktiiveistä (esim. kone- ja pienjännitedirektiivi), on valmistajan ennen CE-merkinnän kiinnittämistä varmistettava, että tuote täyttää myös niiden vaatimukset. Usean direktiivin alaista rakennustuotetta ei saa CE-merkitä pelkästään rakennustuotedirektiivin perusteella. TUKES HOITAA MARKKINAVALVONTAA CE-merkintää ei haeta viranomaisteitse, vaan rakennustuotteen valmistajan on selvitettävä tuotteen ominaisuudet ja huolehdittava tuotannon laadunvalvonnasta harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen arvioinnin mukaiseksi. Lisätietoa CE-merkinnästä saa Rakennusteollisuudelta (RT), joka vastaa rakennustuotteita ja niiden käyttöä koskevasta standardisoinnista. Viranomaiset valvovat markkinoita ja pyrkivät varmistamaan, että CE-merkintää ei käytetä väärin. Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) on ympäristöministeriön valtuuttama CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvoja. TUKES valvoo kaikkia Suomessa markkinoilla olevia CE-merkittyjä tuotteita. SÄHKÖJÄRJESTELMIEN VAATIMUKSET ENNALLAAN Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry:n puheenjohtaja Paavo Hakalan mukaan sähköasennustarvikkeet eivät pääsääntöisesti kuulu rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan. Poikkeuksen muodostavat esimerkiksi paloilmoittimet, jotka kuuluvat EU:n rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan. Mahdollisesti myöhemmin täsmentyy koskeeko se esimerkiksi rakennuksen osana toimivia kaapeliteitä ja vastaavia. Sähkösuunnittelun osalta tilanne on sama. Vaikutus ulottuu paloläpivienteihin ja rakennusaineisiin kotelointeihin, ei varsinaisiin sähköjärjestelmiin. Paloilmoitinjärjestelmä ei puolestaan kuulu SÄTYn tarkastuksen piiriin. Näin ollen sähkölaitteiden ja järjestelmien osalta CE-merkintävaatimukset ovat ennallaan. Uusia vaatimuksia ei tässä yhteydessä sähköasioille tule. PALOILMOITTIMET JA SAMMUTUSLAITTEISTOT EU:n rakennustuoteasetus (CPR) vaatii, että monien paloilmoittimissa ja sammutuslaitteistoissa käytettävien komponenttien vaatimustenmukaisuus osoitetaan tuotteita markkinoille toimitettaessa suoritustasoilmoituksella ja tuotteeseen liitettävällä CE-merkinnällä. Merkintä on pakollinen alkaen kaikille niille tuotteille, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi. CE-merkintä edellyttää kaikilta näiltä tuotteilta suoritettuja alkutestauksia, tyypillisesti testauslaitoksen suorittamina. EU:n rakennustuoteasetuksella on suoraan velvoittavan lain asema, joten ne harmonisoitujen tuotestandardien piiriin kuuluvat tuotteet, jotka valmistaja saattaa markkinoille ilman suoritustasoilmoitusta ja CE-merkintää kesäkuun 2013 jälkeen, ovat lain vastaisia. Luettelo harmonisoiduista tuotestandardeista on nähtävissä esimerkiksi sivustolta sekä Suomen standardisoimisliiton verkkosivuilta josta niitä voi myös hankkia. Monet pelastustoimen laitelain piiriin kuuluvat tuotteet kuuluvat noiden standardien soveltamisen piiriin. HUOMIOI EU-ALUEEN ULKOPUOLELTA TUOTAVAT TUOTTEET Toiminnanharjoittajan, joka tuo EU-alueen ulkopuolelta yllä mainittujen standardien piiriin kuuluvia tuotteita, on varmistettava, että valmistaja on arvioinut ja varmentanut suoritustason pysyvyyden, laatinut tarvittavat tekniset asiakirjat ja suoritustasoilmoituksen suomen- tai tarvittaessa ruotsinkielisenä sekä varustanut tuotteen CE-merkinnällä, ks. CPR Art 13. Toiminnanharjoittajan, joka tuo tällaisia tuotteita EU-alueelta tai myy/jakelee niitä edelleen Suomessa, on varmistettava, että tuotteessa on CE-merkintä ja siihen on liitetty suoritustasoilmoitus sekä ohjeet ja turvallisuustiedot suomen ja tarvittaessa ruotsinkielisinä, ks CPR Art 14. Suoritustasoilmoitus tuotteesta voidaan toimittaa joko sähköisenä tai paperimuodossa. Alan toimijoiden on hyvä huomioida muuttuvat vaatimukset niin asennuksissa kuin tarkastuksissa. Hyvin laaditusta asennusliikkeen laatimasta asennustodistuksesta tai sen liitetiedoista käy ilmi mitkä 20