Vihreillä arvoilla kohti energiatehokkuutta

Transkriptio

1 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n uutislehti Kesäkuu 2015 Vihreillä arvoilla kohti energiatehokkuutta Tavoitteena kumppanuus 1

2 Tavoitteena kumppanuus Asiakkuudesta kumppanuuteen Olen useasti todennut tällä foorumilla, että tähtäämme pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin. Sisäisissä keskusteluissa ja projektipäällikkökoulutuksessa korostuu se, että nykyisen asiakkaan pitäminen on ensi arvoisen tärkeää. Tavoitteenamme on päästä yksittäisestä palvelun tarjoajasta kumppaniksi. Kohderyhmäerikoistuminen Helsingissä toimintamme on jaettu kolmeen eri liiketoiminta-alueeseen. Julkinen sektori tekee pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston 2 kiinteistöjen peruskorjauksia. Yksityinen sektori suunnittelee pääosin 12 vakioasiakkaan uudisrakennuksia ja kiinteistöjen korjauksia. Johtokeskus- ja laitetilaryhmämme suunnittelee ja konsultoi erilaisia maanalaisia tai maanpäällisiä turvatiloja. Kohteet ovat pääosin salaisia, sisältäen sekä ihmisten että datatietojen suojaamista. Datakeskusten suunnittelu on uusio saamisalue. Rovaniemellä julkinen sektori on tärkein asiakkaamme. Lapin keskussairaalassa olemme mukana monessa hankkeessa, mutta myös Senaatti ja kaupunki työllistävät meidän 8 hengen organisaatiotamme Rovaniemellä.

3 lemme uuden tiedon tuoja kaikessa omaan osaamisalaamme liittyvässä. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa hereilläoloa liittyen muuttuviin määräyksiin, uusiin tekniikoihin sekä totuttuihin tapoihin ja työmenetelmiin. Haluamme, että tarvitessasi LVI-alaan liittyvää tietoa, mielipidettä tai arviota, soitat meille etkä muille. Juhola Oy esimerkkinä Tämänkertainen Inside-vieraamme Pekka Nurkka on hyvä esimerkki pitkäaikaisesta asiakassuhteesta. Olemme tehneet konsultointia ja suunnittelua yli 20 vuoden ajan hyvässä yhteistyössä. Hyvä yhteistyö perustuu palautteeseen ja kestää kipakankin kritiikin. Tässä olemme onnistuneet hyvin ja siitä kertoo yhteistyön jatkuminen edelleen. Kiitän kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme alkuvuodesta ja toivotan rentouttavaa kesää. - Mikko Äyräväinen Laadunvarmistus Matkalla kumppanuuteen meidän pitää ensimmäiseksi varmistaa oma kilpailukykymme. Meidän tulee olla suunnittelijana sekä haluttu että luotettava kumppani. Laatujärjestelmätyöllä, jatkuvalla kehittämisellä ja koulutuksella varmistamme sen, että perusta on kunnossa. Huonoa suunnittelua ei voi paikata hyvällä asiakaspalvelulla. Meillä kaikki ovat mukana laadun parantamisessa ja kehittämisessä. Uuden tiedon tuoja Pyrimme siihen, että olemme asiakkail- 3

4 Kohde-esittely: Aleksanterinkatu 7 4

5 Rakennuksen historia Insinööritoimisto Äyräväisen suunnittelukohteita esittelevän sarjan aloittaa Helsingin yliopiston omistama Aleksanterinkatu 7. Suojeltu rakennus on valmistunut 1932 Ole Gripenbergin suunnitelmien pohjalta. Aleksanterinkatu 7 suunniteltiin Helsingin Säästöpankin liiketilaksi, mutta jo 70-luvulla rakennuksessa on ollut yliopiston toimintaa. 90-luvulta lähtien koko rakennus on ollut yliopiston käytössä. Peruskorjaus Aleksanterinkatu 7:n peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi ja suunnittelu lähti käyntiin vuonna Helsingin yliopiston kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi kertoi tavoitteena olleen energiatehokas ja sisätiloiltaan helposti muunneltava rakennus. Lopputulos Rakennus kuuluu Helsingin yliopistolle, mutta sen loppukäyttäjä on ympäristöministeriö. Tämän takia energiankulutukseen ja sisäilmastoon liittyvät tavoitteet ovat olleet ohjenuorana suunnittelun alusta lähtien. Katolle on asennettu aurinkopaneelit ja hissien jarrutusenergiat otetaan talteen. Rakennuksen valmistuttua voidaan vanhaa sanontaa joustavasti tulkiten todeta, että suutarin lapset ovat tällä kertaa saaneet hyvät kengät. 5

6 Palveluna kokonaisvaltaista kiinteistöomaisuuden hoitoa INSide 6 Pekka Nurkka Olemme saaneet tällä kertaa INSide-vieraaksi osastopäällikkö ja osakas Pekka Nurkan Juhola Oy:stä. Juhola Asset Management Oy on pitkät perinteet omaava kiinteistövarainhoitoon erikoistunut yritys. Nykyisen nimensä mukaisesti yritys tarjoaa kiinteistösijoittajille varainhoitoa, markkinointia, taloushallintoa ja tekniikan managerointia. Hoidamme kaiken myynnistä ja vuokraamisesta lähtien aina pienten vikojen korjauttamiseen, toteaa Pekka.

7 Suunnittelussa ja konsultoinnissa Pekka Nurkka tarvitsee aikataulussa pysyvää ja kustannustietoista suunnittelutoimistoa. Kiinteistöt Asiakkaina on pääosin institutionaalisia sijoittajia, kiinteistörahastoja ja säätiöitä. Juhola Oy:n hoidettavana on noin sata kokonaista kiinteistöä. Lisäksi asiakkailla on yksittäisiä tiloja ja huoneistoja noin sadassa muussa kiinteistössä. Pekka Nurkan vastuulla on kiinteistöjen kunnossa pysyminen, kehittäminen ja tehtävien muutostöiden koordinointi. Kiinteistökatselmukset Vuosittaisissa katselmuksissa yhdessä omistajan ja vuokralaisten kanssa todetaan kiinteistön kunto, tehdyt korjaukset, muutostarpeet ja korjausta vaativat toimenpiteet. Hallinnoinnin kannalta usean vuoden PTS:t ovat tarpeellisia ja auttavat budjettien teossa. Olennainen osa Pekan työtä on tehdä jakoa omistajan ja käyttäjän kustannusten välillä. Osassa kiinteistöjä käyttäjä vastaa ylläpitokustannuksista. Tällöin jako peruskorjausten ja ylläpitokorjausten välillä määritellään ensisijaisesti vuokrasopimuksessa ja joissakin tapauksissa sovitaan erikseen. tietysti se kiinteistökanta, josta puuttuu piirustukset kokonaan. Näin aina silloin tällöin tapahtuu hallintaamme tulevien uusien kiinteistöjen kohdalla. Näissä tapauksissa osaavien suunnittelijoiden tarve ja apu korostuvat, Pekka Nurkka toteaa. Energiatalous ja mitattavuus trendeinä Vihreät arvot ja energiatehokkuus ovat asiakkaidemme ykköslistalla. Kyse ei ole pelkästään rahasta vaan eettiset periaatteet ovat tärkeä osa kiinteistötaloutta. Tämän osaamista ja ymmärtämistä me myös edellytämme yhteistyökumppaneiltamme, summaa Pekka Nurkka lopuksi. Yhteistyökumppanit Suunnittelussa ja konsultoinnissa Pekka Nurkka tarvitsee aikataulussa pysyvää ja kustannustietoista suunnittelutoimistoa. Tärkeää on myös kyky esitellä erilaisia vaihtoehtoja hyvine ja huonoine puolineen. Omistaja tekee aina lopullisen päätöksen, mutta päätöksenteon pohjana olevan materiaalin pitää olla laadukasta. Äyräväisen kanssa yhteistyötä on harjoiteltu monen tyyppisissä kiinteistöissä jo pitkän aikaa, toteaa Pekka tyytyväisenä. Ylläpidossa haasteita Kiinteistöissä on usein ongelmana ajantasalla olevien suunnitelmien puuttuminen. Hankaluutena ovat tehdyt erilliskorjaukset ja muutokset, joita ei ole dokumentoitu koko talon piirustuksiin. Oma lukunsa on 7

8 Muuttuneet ja muuttuvat viranomaismääräykset 2013 Korjausrakentamismääräykset Ensimmäiset korjausrakentamismääräykset astuivat voimaan vuonna 2013 (Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä). Asetus koskee vain luvanvaraista korjausrakentamista, ja korjausrakentamiseen ryhtyminen on edelleen vapaaehtoista. Lupa voidaan tarvita esimerkiksi, kun rakennuksen ulkoasu tai käyttötarkoitus muuttuu tai käyttäjien turvallisuus tai terveydelliset olot muuttuvat (putki- tai ilmanvaihtoremontti, muutos poistumisteihin tai paloturvallisuuteen). Hankkeeseen ryhtyvä voi valita asetuksessa esitetyistä vaihtoehdoista, miten vaatimusten täyttyminen osoitetaan. Kolme vaihtoehtoa ovat yksinkertaisten rakennusosakohtaisten vaatimusten täyttyminen, E-lukulaskelma ja energiankulutuslaskelma. Tärkeää on muistaa, että energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, jos ne osoitetaan teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdottomiksi. Esimerkkinä Äyräväisen laatimasta korjausrakentamisen energiaselvityksestä ja merkittävästä energiansäästöstä käy Roihuvuoren ala-asteen perusparannus, jossa vaatimusten täyttyminen osoitettiin E-lukulaskelman avulla. Perusparannusta edeltävän tilanteen E-luku oli 311 kwh E /m 2, vuosi. Määräyksissä vaadittu uusi E-luku sai olla korkeintaan 0,8 x 311 = 249 kwh E /m 2, vuosi. Uudeksi E-luvuksi saatiin kuitenkin 123 kwh E /m 2,vuosi ja energiatodistusluokka on jopa B Energiatodistusrekisteri jälkeen laadittujen uusien energiatodistuksien kaksi ensimmäistä sivua ovat julkisesti katseltavissa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n ylläpitämässä -palvelussa kaikista rakennuksista lukuun ottamatta yhden ja kahden huoneiston asuinrakennuksia. Samassa palvelussa ovat julkisesti nähtävillä myös energiatodistusten laatijoiden nimet, paikkakunnat ja pätevyystaso. Toukokuusta alkaen laadittavat energiatodistukset tulee allekirjoittaa sähköisesti kyseisessä palvelussa eikä käsin tehty allekirjoitus ole enää sallittu. (Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä 147/2015) Pätevyysvaatimukset Pätevyysvaatimukset muuttuvat Rakennuslakiin liittyvä asetus suunnittelu- ja työnjohtotehtävien pätevyysvaatimuksista tuli voimaan IV- ja kvv-suunnittelun ja työnjohtotehtävien vaativuusluokat muuttuivat. Entisiä B, A ja AA-luokkia ei enää ole. Uudet luokat ovat vähäinen, tavanomainen, vaativa ja poikkeuksellisen vaativa. Toinen iso muutos on se, että pätevyys haetaan erikseen uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen. IV- ja kvv-pätevyyttä voidaan hakea yhtä aikaa ja samalla

9 lomakkeella. Uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen pätevyyshakemukset tehdään eri lomakkeille. Moni hakeekin pätevyydet samalla kertaa. Suunnittelijapätevyyksissä se tarkoittaa kahta lomaketta. Suunnittelijapätevyydet Entiset A- ja B-luokat vastaavat melko tarkasti uusia luokkia tavanomainen ja vaativa. Niihin liittyvät koulutustasovaatimukset ovat ennallaan. Teknikkokoulutus riittää luokkaan tavanomainen, mutta vaativassa luokassa pitää olla insinööri. Uutena vaatimuksena on tarkempi LVI-opintojen määrittely. Vaativassa luokassa pitää olla vähintään 40 opintopistettä liittyen LVI- ja lämpötekniikkaan sekä virtausoppiin. Opinnoista 30 opintopistettä pitää liittyä lämmitys-, vesi-, ilmastointitai jäähdytystekniikkaan. Muissa luokissa on vastaavat vaatimukset. Suunnittelijapätevyysvaatimuksista poistettiin tentti. Kokemusta pitää olla Tavanomaisessa luokassa vaaditaan 3 vuoden ja vaativassa luokassa 6 vuoden työkokemus. Jos hakee pätevyyttä sekä iv- että kvv-suunnitteluun, pitää tavanomaisessa luokassa olla kokemusta 4 vuotta ja vaativassa luokassa 8 vuotta. Kokemus voidaan laskea alkavaksi jo opiskeluaikana sen jälkeen, kun vaadittavat minimiopintopistevaatimukset ovat täyttyneet. Poikkeuksellisen vaativa suunnittelutehtävä Eniten pätevyyttä vaaditaan poikkeuksellisen vaativan suunnittelutehtävän yhteydessä.näitä pitäisi olla selvästi vähemmän kuin aiempia AA-vaativuusluokan kohteita. Perusvaatimuksena on ylempi AMK-tutkinto tai yliopistotasoinen akateeminen loppututkinto (DI). Työkokemusta pitää olla suunnittelusta vähintään 10 vuotta. Siirtymäsäännöillä poikkeuksellisen vaativaan luokkaan Niiden henkilöiden, joiden rakennusvalvonnat ovat katsoneet päteviksi toimimaan AA-luokan hankkeissa suunnittelijana, on mahdollista hakea poikkeuksellisen vaativan luokan pätevyyttä. Hakemus on tehtävä viimeistään vuoden 2016 aikana. Tämä mahdollisuus koskee myös insinöörejä. Sama siirtymäsääntö koskee myös työnjohtajia poikkeuksellisen vaativassa luokassa. Myös työnjohtajien pätevyyksissä muutoksia Tavanomaiseen luokkaan voi päästä erikoisammattitutkinnon ja työteknikon tutkinnon suorittanut. Vaativaan luokkaan vaaditaan teknikko. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa kelpaa uusi rakennusmestari AMK (lvi), mutta ei vanha teknikon tutkinto. Pitkän linjan asentajat on pudotettu kokonaan pois pätevyyksistä. Kokemusvuodet ovat tavanomaisessa luokassa 1, vaativassa 3 ja poikkeuksellisen vaativassa luokassa 5 vuotta. LVI-pätevyyslautakunta Pätevyydet toteaa ja myöntää SuLVI:n organisoima pätevyyslautakunta, joka toimii FISE:n alaisuudessa. Hakemuslomakkeet ja ohjeet löytyvät sekä FISE:n että SuLVI:n sivuilta. Julkisten rakennusten energiatodistukset alkaen energiatodistus on asetettava nähtäville, kun julkinen viranomainen tai laitos tarjoaa julkisia palveluja tiloissa, joiden kerrosala ylittää 250m2, ja jotka ovat yleisön toistuvien käyntien kohteena. Viranomaisen tai laitoksen tulee hankkia energiatodistus, jotta se voidaan asettaa nähtäville. Tällaisia julkisia palveluja tarjoavia viranomaisia tai laitoksia ovat tyypillisesti valtion ja kuntien vi- 9

10 ranomaiset, kuntayhtymät, valtion ja kuntien palveluliikelaitokset ja julkisokeudellista tehtävää hoitavat muut laitokset. Rakennuksia, joissa tarjotaan julkisia palveluita, ja joissa on yleisön toistuvien käyntien kohteena olevia tiloja: - Koulurakennukset - Kulttuurirakennukset (Kirjastot, museot) - Sairaalat - Hoitokodit Nähtävillä olo velvoitteeseen liittyviin neliöihin ei lasketa seuraavia tiloja: - Toimistotiloja - Tuotantotiloja - Henkilökunnan käytössä olevia tiloja Energiatodistuksen tulee olla näkyvällä paikalla, josta se on selvästi yleisön nähtävissä. Nähtävillä on oltava alkuperäinen tai jäljennös energiatodistuksen etusivusta vähintään luonnollisessa koossa. Todistuksen voi asettaa esille myös sähköisesti, mutta vain jos tiedot ovat esillä jatkuvasti. (Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013) 2016 IV-koneiden lämmöntalteenotto ja EU-ecodesign markkinoille ei saa toimittaa ilmanvaihtokoneita, jotka eivät täytä EU-asetuksen ilmanvaihtokoneiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia. Vaatimukset koskevat koneellista tulo-poistoilmanvaihtoa kohteissa, joihin tulee uudet IV-koneet. Suomi on pyytänyt lisäaikaa asetuksen soveltamiseen. EU-komissio on laatimassa sovellusopasta, mutta sen valmistumisajankohdasta ei ole tällä hetkellä tietoa. Ilmanvaihtokoneissa ei saa olla enää yksinopeuspuhaltimia. Moninopeusohjauksella tai taajuusmuuttajilla varustetut puhaltimet sekä kaksinopeuspuhaltimet ovat sallittuja. Tulo-poistoilmanvaihtokoneiden lämmöntalteenottojärjestelmän lämpötilahyötysuhde (kuiva ilma eli jäätymistä ei oteta huomioon; tulo- ja poistoilmavirrat yhtä suuret; sisä- ja ulkolämpötilan ero 20 C; ei huomioida puhallinmoottoreiden tuottamaa lämpöä): Nestekiertoinen alkaen vähintään 63 % alkaen vähintään 68 % Muu kuin nestekiertoinen alkaen vähintään 67 % alkaen vähintään 73 % Vaatimus ei koske (eli lämmöntalteenottoa ei tarvita): - jos sähkön kokonaisottoteho on alle 30 W yhtä ilmavirtaa kohti - ATEX-puhaltimia - savunpoistopuhaltimia yms. lyhytaikaisia hätätilannepuhaltimia - myrkyllisiä, voimakkaasti syövyttäviä, helposti syttyviä tai hankaavaa ainesta sisältäviä ympäristöjä - jos siirrettävän ilman lämpötila >100 C - jos toimintaympäristön lämpötila >65 C - jos ilman tai moottorin toimintaympäristön lämpötila on <-40 C - jos syöttöjännite >1000 V (vaihtojännite) tai >1500 V (tasajännite) 10

11 - ilmanvaihtokoneita, joissa on lämmönsiirrin ja lämpöpumppu lämmön talteenottoa varten (PILP) tai jotka mahdollistavat lämmön siirtämisen tai poistamisen lämmöntalteenottojärjestelmän lisänä, lukuun ottamatta lämmönsiirtoa jäätymisenesto- tai sulatustarkoituksessa. Lähes nollaenergiamääräykset 2019 Lähes nollaenergiarakentaminen alkaa muotoutua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaan kaikki uudisrakennukset ovat jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia ja viranomaisen omistamat ja käyttämät uudisrakennukset jo jälkeen. Helmikuun alussa kansallinen työryhmä julkisti säädösvalmistelun pohjaksi näkemyksensä, mitä lähes nollaenergiarakennus voisi Suomessa tarkoittaa. Laskennallisten tarkastelujen ja selvitysten avulla lähes nollaenergiarakennuksiin päädyttiin esittämään käytössä jo olevia ratkaisuja, jotka ovat energiansäästövaikutuksiltaan merkittäviä, teknisesti toimivia ja kustannustehokkaita, takaisinmaksuajaltaan alle 30 vuotta. Käytännössä näitä ratkaisuja olisivat esimerkiksi uudistoimistorakennuksessa: - erittäin korkea ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde - ikkunoiden U-arvo 0,6 0,8 W/m 2 K, pieni auringon lämpösäteilyn kokonaisläpäisy - erittäin pieni ilmanvuoto - nykyistä pienemmät kylmäsillat - energiatehokas valaistus (led) - tarpeenmukainen ilmanvaihto - tarpeenmukainen valaistus - vaipan lämmöneristys nykymääräysten mukaisesti (ei passiivirakenteita) Suomessa uusienkin energiatehokkuusvaatimusten osoittamiseen käytettäisiin E-lukua, jonka raja-arvot laskisivat nykyisestä. Myös laskentatapa muuttuisi ostoenergian, mahdollisen ulosmyytävän energian ja uusituvan energian osalta. Uusiksi E-lukurajoiksi on esitetty rakennustyypistä riippuen , joten lähes nollaenergia ei kuitenkaan tarkoita, että E-luku olisi lähelläkään nollaa. Tällä hetkellä E-lukurajat ovat rakennustyypistä riippuen. Erittäin korkean energiatehokkuuden ja pienen energiankulutuksen lisäksi direktiivi edellyttää energian olevan peräisin laajalti uusiutuvista lähteistä (aurinkoenergia, maalämpö ja tuulivoima). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kiinteistökohtainen uusiutuvan energian tuottaminen olisi pakollista, vaan sen lisäksi lähellä tuotettu uusiutuva energia voidaan huomioida. Uudet määräykset on tavoitteena julkaista vuonna 2016 ja niiden on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa, sekä sovellettavaksi 2019 alkaen. Insinööritoimisto Äyräväinen seuraa säädöstyön etenemistä ja laatii jatkossakin niin uudis- kuin korjauskohteiden energiaselvityksiä ja energiatodistuksia sekä energiankulutus- ja olosuhdesimulointeja. Lisätietoja FInZEB-hankkeesta (eli Finnish near Zero Energy Building) löytyy Tulevilla lähes nollaenergiamääräyksillä täytetään EU:n 2020 tavoitteet. Myös seuraavia EU 2030 tavoitteiden puitteita on jo muodostettu. 11

12 Insinööritoimisto Äyräväinen Oy:n yhteystietorekisteri Yhteyshenkilömme Mikko Äyräväinen Henri Airaksinen Tomitusjohtaja Diplomi-insinööri, LVI Yksikön päällikkö Diplomi-insinööri, LVI Julkinen sektori Pasi Heiskanen Markku Lilja Yksikön päällikkö Insinööri, LVI Yksityinen sektori Yksikön päällikkö Diplomi-insinööri, LVI Turvatilat ja konesalit Jukka Kärki Anne Aurila Yksikön päällikkö Insinööri, LVI Pohjois-Suomi Johdon assistentti Toimistoasiat ja laskutus Painettu Suomessa 100-prosenttisesti kierrätetylle paperille. Insinööritoimisto Äyräväinen Oy Helsingin toimisto Malminkaari 23 A Helsinki 12 Rovaniemen toimisto Jaakonkatu 3, 3. krs Rovaniemi