Toimenpiteet. Energiatehokkuus. Seuranta. Vaikuttavuus. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpiteet. Energiatehokkuus. Seuranta. Vaikuttavuus. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010"

Transkriptio

1 Toimenpiteet Energiatehokkuus Seuranta Vaikuttavuus Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp /2012

2

3 Esipuhe Työn tavoitteena on ollut kehittää arviointikehikko valtioneuvoston antaman energiatehokkuutta koskevan periaatepäätöksen sisältämien energiatehokkuustoimenpiteiden seurantaan ja vaikutusten jälkikäteisarviointiin. Työn on rahoittanut työ- ja elinkeinoministeriö. Työstä on Motivassa vastannut Lea Gynther ja lisäksi siihen ovat osallistuneet Ulla Suomi, Saara Elväs ja Ilkka Hippinen. Lisäksi työssä tehtyjä laskelmia ovat suorittaneet Kari Mäkelä ja Juhani Laurikko VTT:stä sekä Juhani Heljo Tampereen teknillisestä yliopistosta. Työlle ei ole perustettu varsinaista ohjausryhmää, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä työstä on vastannut Erkki Eskola. Työn aikana on kuultu useita asiantuntijoita: Miimu Airaksinen (VTT), Marko Forsblom (LVM), Pekka Grönlund (TEM), Juhani Heljo (TTY), Jukka Jaakkola (PRKK), Saara Jääskeläinen (LVM), Pasi Kilpelä (Trafi), Timo Kujala (PRKK), Joni-Marko Laine (Senaatti-kiinteistöt), Juhani Laurikko (VTT), Teppo Lehtinen (YM), Juha-Pekka Maijala (YM), Juha Muttilainen (Senaatti-kiinteistöt), Kari Mäkelä (VTT), Leo Parkkonen (VM), Eetu Pilli-Sihvola (VTT), Riina Vuorenmaa (OKM) ja Heikki Väisänen (TEM). Tekijät kiittävät asiantuntijoita työn aikana saaduista tiedoista ja neuvoista. Helsingissä joulukuussa 2012 Motiva Oy Lea Gynther Ulla Suomi 1

4 Sisällysluettelo Esipuhe... 1 Sisällysluettelo... 2 Lyhenteet, käsitteet ja yksiköt Johdanto Tausta ja tavoitteet Rajaukset Raportin sisältö Aihepiiriin liittyviä selvityksiä ja aineistoa Suomalaista aineistoa Energiatehokkuustoimikunnan vaikutusarviot Kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat ILPO-ohjelma ja sen seuranta Kansallinen älyliikennestrategia ja sen seuranta ILARI-hanke Kioton pöytäkirjan toimeenpanon ja ilmastopolitiikan seurannan kehittäminen ympäristöministeriön toimialoilla -selvitys Kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden vähentämiseen liittyvät nykyiset ja uudet raportointivaatimukset Kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arvioinnin kehittäminen LIAISE-hanke Energiayhtiöiden pehmeiden toimien arviointihanke Kuilu-hanke Kuluttajien energianeuvonnan vaikutusarvioinnin kehittäminen Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen -selvitys Liikkumisen ohjauksen seuranta ja vaikutusten arviointi -esiselvitys POVI-hanke Työkaluja Muut aiheeseen liittyvät hankkeet ja aineistot Kansainvälistä aineistoa Komission laskentaohjeet ESD-direktiivin tavoitteiden seurannalle Energiansäästötoimien laskentamenetelmiä koskevat standardit Ex-post quantification of the effects and costs of policies and measures -projekti EMEEES-projekti ODYSSEE-projekti BEHAVE-projekti Energianeuvonnan arviointi Iso-Britanniassa Täydennyskoulutuksen arviointihanke Kaliforniassa Vaikutusarvioinnin menetelmät ja erityiskysymykset Etukäteinen ja jälkikäteinen arviointi sekä seuranta Top-down-menetelmä Bottom-up-menetelmä Integroidut menetelmät Arvioinnin erityiskysymyksiä Tarkastelun taseraja ja toimenpiteiden päällekkäisyys Toimenpiteiden elinikä ja säästövaikutuksen alenema Nettosäästöt Oheishyödyt

5 3.6 Primäärienergia- ja elinkaaritarkastelut Hiilidioksidin päästökertoimet Arviointikehikko Arvioinnin rajaamisen näkökohtia Arviointimenetelmät ja niiden lähtötiedot toimenpiteittäin tai toimenpideryhmittäin Yleistä menetelmistä Toiminnan perusta Tutkimus ja kehitys Viestintä, neuvonta ja koulutus Julkinen sektori Yhdyskuntarakenne Rakentaminen Liikenne Kotitaloudet ja maatalous Teollisuus ja palvelut Valtiontalous Toimenpidekokonaisuudet Esimerkkejä top-down-arvioinnin soveltamisesta Tarkasteluihin liittyvät erityiskysymykset ja epävarmuustekijät Seurannan ja vaikutusarvioinnin toteuttaminen ja raportointi Yhteenveto arviointikehikosta ja jatkoselvitystarpeet Vaikuttavuuden arvioinnin haasteita Arviointityön organisointi VNp:n arviointimenettelyt Jatkokehitystarpeet Vaikuttavuuden arviointi Yhteenveto Julkinen sektori Rakennukset Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen Liikenne Kotitaloudet Laitteiden energiankulutus Energianeuvonta, tuntimittarit ja kulutuspalaute Maatalous Maatilojen energiaohjelma Energiatehokkuuden edistäminen maatalouden tukijärjestelmien linjauksissa Teollisuus ja palvelut Lähteet Liite 1: Toimenpiteet valtioneuvoston periaatepäätöksessä energiatehokkuustoimenpiteistä ( ) Liite 2: ERA17-toimenpiteet Liite 3: ODYSSEE-tietokannan energiatehokkuusindikaattorit

6 Lyhenteet, käsitteet ja yksiköt Lyhenteet ja käsitteet ARA Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus BKT Bruttokansantuote bottom-up Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta käyttäen lähtötietoina seurattuja tai arvioituja muutoksia energiankäyttäjien keskuudessa CEN Euroopan standardijärjestö (European Committee for Standardization) CENELEC Eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö (European Committee for Electrotechnical Standardization) CHP Yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto CO 2 Hiilidioksidi EED Energiatehokkuusdirektiivi (Energy Efficiency Directive 2012/27/EU) EKOREM TTY:ssä toteutettu koko rakennuskannan lämmön- ja energian kulutusta sekä kasvihuonekaasuja tarkasteleva Excel-laskentamalli ELY-keskus Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus ESCO ESCO-palvelu on palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energiaasiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian säästämiseksi. ESCO-toimija (Energy Service Company) sitoutuu sovittavalla tavalla energiankäytön tehostamistavoitteiden saavuttamiseen asiakasyrityksessä. ESD Energiapalveludirektiivi (Energy Services Directive, 2006/32/EY) EU Euroopan unioni EuP Direktiivi energiaa käyttävien tuotteiden energiatehokkuudesta (2005/32/EY). Korvautunut ekosuunnitteludirektiivillä (2009/125/EY). ex ante Etukäteinen arviointi, vaikutusarviointi ex post Jälkikäteinen arviointi, vaikuttavuusarviointi IEE Intelligent Energy Europe ILPO Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma ISO Kansainvälinen standardisoimisjärjestö (International Organization for Standardization) ISREM TTY:ssä toteutettu asuin- ja palvelurakennusten energiankulutusta ja kasvihuonekaasuja tarkasteleva Excel-laskentamalli LIPASTO VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. LVM Liikenne- ja viestintäministeriö MMM Maa- ja metsätalousministeriö MTT Maatalouden tutkimuskeskus NEEAP Kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (National Energy Efficiency Action Plan) NEEAP-2 Toinen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma POLIREM TTY:ssä kehitetty koko rakennuskannan lämmön- ja energian kulutusta sekä kasvihuonekaasuja tarkasteleva Excel-laskentamalli, joka päivittää EKOREM-mallin ottamaan huomioon 2012 voimaan tulleiden rakennusmääräysten uuden rakenteen SETUILMU Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan ilmastopolitiikkaa tukeva tutkimuskokonaisuus SYKE Suomen ympäristökeskus TEM Työ- ja elinkeinoministeriö Tike Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus T&K Tutkimus ja kehitys top-down Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta indikaattorein 4

7 TP TTY UNFCCC VNp VTT YM Toimenpide Tampereen teknillinen yliopisto Yhdistyneiden kansakuntien ilmastosopimus (United Nations Framework Convention on Climate Change) Valtioneuvoston periaatepäätös (tässä selvityksessä lyhenteellä viitataan vain valtioneuvoston periaatepäätökseen energiatehokkuudesta ) Teknologian tutkimuskeskus VTT Ympäristöministeriö Yksiköt g GWh kj kk kt kwh l Mt MWh t tkm TWh v gramma gigawattitunti kilojoule kuukausi kilotonni (tuhat tonnia) kilowattitunti litra megatonni (miljoona tonnia) megawattitunti tonni tonni-kilometri terawattitunti vuosi 5

8 1 Johdanto 1.1 Tausta ja tavoitteet Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen energiatehokkuuden edistämistoimien tehostamisesta lähivuosina. Vuosina toteutettavan toimeenpano-ohjelman tavoitteena on saavuttaa Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) asetetut tavoitteet. Tavoitteiden mukaan energian loppukulutuksen tulee olla vuonna 2020 enintään 310 TWh eli 37 TWh vähemmän kuin vuoden 2008 energiastrategian mukaisessa perusurassa, jossa uusia tehostamistoimenpiteitä ei toteuteta. Periaatepäätös (VNp) perustuu kesäkuussa 2009 valmistuneeseen työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan mietintöön. Toimikuntatyön aikana tuli esiin laajasti tarve seurannan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää arviointikehikko VNp:n energiatehokkuuden toimeenpano-ohjelmaan valittujen energiatehokkuustoimenpiteiden seurantaan ja vaikutusten jälkikäteisarviointiin (ex post). Arviointikehikko palvelee paitsi periaatepäätöksen mukaisen toimeenpano-ohjelman vaikutustenarviointia, myös menetelmällisesti mahdollisten uusien vastaavien toimenpideohjelmien vaikutustenarviointia. Lisäksi tavoitteena on ollut periaatepäätöksen toimenpiteiden ensimmäisten vuosien ( ) vaikuttavuuden arvioiminen energiayksiköissä. Toimenpiteille on esitetty etukäteisarvioita (ex ante) energiatehokkuustoimikunnan mietinnössä, energiapalveludirektiivin toimeenpanoon liittyvässä Suomen toisessa kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEAP-2) ja EU:n taakanjakopäätöksen mukaisessa raportoinnissa. Näissä esitetyt toimenpiteet eivät ole kuitenkaan kaikilta osin identtiset periaatepäätöksen toimenpiteiden kanssa. Työssä on otettu huomioon viime vuosina toteutetut ja syksyllä 2012 käynnissä olevat energiatehokkuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusarviointia käsittelevät hankkeet. Näitä on käsitelty yksityiskohtaisemmin tämän raportin luvussa Rajaukset Kehitetty arviointikehikko kohdistuu energian loppukäytön tarkastelulle ja CO 2 -päästöille. Sähkön muuntamiseksi primäärienergiaksi ehdotetaan yksinkertaista energiatilastoihin perustuvaa muuntokerrointa. Vaikuttavuusarvioinnissa keskitytään vain energiansäästön ja CO 2 -päästöjen käsittelyyn eikä hankkeessa käsitellä muita vaikuttavuusarvioinnin tyypillisiä kohteita kuten vaikutuksia kansantalouteen, kustannustehokkuutta, ympäristövaikutuksia tai työllisyysvaikutuksia. Useiden toimenpiteiden energiansäästöä ei voida arvioida määrällisesti. Näiden toimenpiteiden osalta voidaan tehdä kuitenkin muuta seurantaa (esim. kattavuus), suorittaa laadullisia arvioita ja jossain tapauksissa mitata välituloksia (esim. osaamisen kehittyminen tai asenteiden muuttuminen). Työssä on annettu ehdotuksia näistä seurantamenettelyistä. Energiapalveludirektiivin (ESD) (Euroopan unioni 2006) ja päästökaupan näkökulmat on otettu huomioon pyrkimällä erottelemaan päästökaupan piirissä syntyvät säästöt muista säästöistä siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Suurin osa tässä raportissa 6

9 käsitellyistä toimenpiteistä kohdistuu energiapalveludirektiivin mukaisella määrittelyllä päästökaupan ulkopuoliseen energiankulutukseen joskin energiansäästöistä hieman yli puolet on arvioitu syntyvän päästökaupan piirissä. Toisaalta taakanjakopäätöksen mukaisessa raportoinnissa päästökauppasektorin määrittely on hyvin erilainen kuin energiapalveludirektiivin raportoinnissa. Siinä sähkön ja kaukolämmön kulutuksesta suurin osa kuuluu päästökauppasektorin piiriin ja näin ollen myös tässä raportissa esitetyistä säästöistä suurin osa siirtyisi päästökaupan piiriin. Säästöjen erottaminen päästökaupan piiriin kuuluviksi ja muiksi säästöiksi sekä eri raportointeihin tehtyjen arvioiden vertailu onkin osoittautunut useissa tapauksissa hankalaksi. 1.3 Raportin sisältö Raportin sisältö on seuraava: Luku 1 (Johdanto) sisältää tietoa hankkeen taustasta, tavoitteista ja rajauksista. Lukuun 2 on koottu suomalaiset ja kansainväliset selvitykset ja aineisto, jota on käytetty lähtökohtana hankkeessa esitettyä seuranta- ja vaikuttavuusarviointimenettelyä kehitettäessä. Luku 3 sisältää tietoa vaikuttavuuden arvioinnin teoreettisesta pohjasta. Luku 4 sisältää ehdotetun seuranta- ja vaikuttavuusarviointimenettelyn. Luvussa 5 on esitetty yhteenveto vaikuttavuuden arvioinnin menetelmistä ja koottu jatkoselvitystarpeet. Luku 6 sisältää vuosien vaikuttavuusarvioita. Liitteessä 1 on luetteloitu valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyt toimenpiteet vastuuministeriöineen. Liitteessä 2 on esitelty ERA17-toimintaohjelman sisältämät toimenpiteet. Liitteessä 3 on esitelty ODYSSEE-tietokannan energiatehokkuusindikaattorit. 7

10 2 Aihepiiriin liittyviä selvityksiä ja aineistoa 2.1 Suomalaista aineistoa Energiatehokkuustoimikunnan vaikutusarviot Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan mietinnössä (TEM 2009) esitettiin joukko energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka muodostivat perustan valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitetyille toimenpiteille. Toimikunnan työhön sisältyi etukäteisarviot ehdotetuille toimenpiteille (TEM 2009, Gynther 2009). Toimenpiteiden vaikutusarviot on esitetty taulukossa 1 toimenpiteittäin tai toimenpidekokonaisuuksittain. Taulukossa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi toimikunta ehdotti useita vaikutuksiltaan merkittäviä toimenpiteitä liittyen mm. koulutukseen, osaamisen kehittämiseen, viestintään ja T&K-toimintaan. Näiden vaikutuksia ei arvioitu numeerisesti, mutta saavutettavissa voi olla merkittävääkin lisäsäästöä varsinkin pitkällä aikajänteellä. Osa näistä toimenpiteistä on todennäköisesti vaikutukseltaan ainakin osittain päällekkäistä muiden toimenpiteiden vaikutusten kanssa tai voivat olla näiden toteutumisen edellytyksenä. Toimenpiteiden yhteenlaskettu säästöarvio oli 36,4 TWh vuonna 2020 (ks. taulukko 1). Säästöarviosta lämmön ja polttoaineiden osuus oli 30,0 TWh ja sähkön 6,4 TWh. Vastaavaksi CO 2 -päästöjen vähenemäksi arvioitiin 9,3 Mt. Vaikutusarvioinnissa käytetyt menetelmät, oletukset ja lähtötiedot on esitetty Motivan laatimassa erillisraportissa (Gynther 2009). 8

11 Taulukko 1. Yhteenveto energiatehokkuustoimikunnan (2009) ehdottamien toimenpiteiden energia- ja päästövaikutuksista. Toimenpide tai toimenpidekokonaisuus Lämpö ja polttoaineet GWh Säästöt 2020 Sähkö GWh CO tonnia Korjausrakentaminen Kiinteistöjen käyttöön ja ylläpitoon liittyvät toimenpiteet Rakentamismääräykset 2010 ja Muut rakentamisen toimenpiteet Rakennukset yhteensä, noin Henkilöautojen ajoneuvoteknologia Taloudellinen ajotapa, ajonopeudet ja ajoneuvon hallinta Logistiikan kehittäminen (energiatehokkuussopimus) Joukkoliikenteen kehittäminen Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu Kevyen liikenteen edistäminen Muut liikenteen toimenpiteet Liikenne yhteensä 1, noin Energiatehokkuussopimus, energiapalvelut Kotitalouksien yksilökohtainen katselmus ja konsultointi Energianeuvontaa kuntiin Muut kotitalouksien toimenpiteet Kotitaloudet yhteensä 3, noin Maatalous yhteensä, noin Julkisen sektorin säädösohjaus Energiatehokkuussopimuksen ulkopuoliset yritykset Energiatehokkuussopimukset, ei-energiavaltainen ala Energiavaltainen ala: päästökauppa, energiatehokkuussopimukset ym. muut toimet Energiakatselmusten kehittäminen Muut teollisuuden ja palvelujen toimenpiteet Teollisuus ja palvelut yhteensä, noin Laitteiden energiatehokkuus (EuP-direktiivi), josta kotitalouksien osuus on yli puolet YHTEENSÄ, noin Maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun vaikutusarvio (540 GWh) ei ole taulukossa, sillä se on päällekkäinen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämisen arvioiden kanssa. 2 Työkoneiden biopolttoaineista 270 kt CO 2. 3 Ei sisällä EuP-direktiivin toimia, sillä ne on arvioitu erikseen. 9

12 2.1.2 Kansalliset energiatehokkuuden toimintasuunnitelmat Energiapalveludirektiivin (ESD) edellyttämiä kansallisia energiatehokkuuden toimintasuunnitelmia (NEEAP) on tehty kaksi, toinen kesäkuussa 2007 (KTM ym. 2007) ja toinen kesäkuussa 2011 (TEM ym. 2011). Ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa säästövaikutukset laskettiin 14 toimenpiteelle tai toimenpidekokonaisuudelle. Tehdyissä arvioissa käytettiin vain bottom-upmenetelmää ja arvioissa käytetyt menetelmät, olettamukset ja lähtötiedot on dokumentoitu NEEAP-raporttiin. Tällöin arvioitiin numeerisesti seuraavien toimenpiteiden vaikutuksia (ex ante) ja/tai vaikuttavuutta (ex post): Kuntasektorin energiakatselmustoiminta Yksityisen palvelusektorin energiakatselmustoiminta Teollisuuden (ei päästökauppasektori) energiakatselmustoiminta Teollisuuden (ei päästökauppasektori) energiansäästösopimustoiminta Ikkunoiden energiamerkintä Lämpöpumppujen edistäminen pientaloissa Öljylämmitteisten pientalojen saneeraukset Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöauto-, linja-auto- ja kuormaautoliikenteessä (3 erillistä toimenpidettä) Rengaspaineiden vaikutus henkilö- ja pakettiautojen energiankulutukseen Lämmöneristysmääräykset 2003 Energia-avustukset asuinrakennuksille Lämpökeskusinvestoinnit maatiloilla Suomen toisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEAP-2) arvioitiin 36 toimenpiteen tai toimenpidekokonaisuuden energiansäästövaikutus vuosina 2010, 2016 ja Lisäksi toimintasuunnitelmassa esitettiin joukko toimenpiteitä, joiden säästövaikutuksia ei voitu arvioida määrällisesti. Toimenpiteet, joiden säästöarvio esitettiin NEEAP-2:ssa, on lueteltu alla. Toimenpiteistä suuri löytyy myös VNp:stä joko lähes samalla nimikkeellä tai eri tavoin ryhmiteltynä. Rakennukset Energiatehokkuusmääräykset uudisrakentamiselle 2003, 2008, 2010 ja 2012 Asuinrakennusten energia-avustukset Pientalojen lämpöpumput Rivi- ja kerrostalojen lämpöpumput Huoneistokohtaiset vesimittarit pakollisiksi Ikkunoiden energiamerkintä Höylä III energiatehokkuussopimus öljylämmitteiset pientalot Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus vuokra-asuntoyhteisöt Julkinen sektori Kuntien energiatehokkuussopimus ja energiaohjelma Energiakatselmustoiminta kunta-ala Tilankäytön tehostaminen valtionhallinnossa Korjausrakentaminen valtion kiinteistökannassa Energiatehokkuuden parantaminen valtion uudisrakentamisessa 10

13 Ylläpitotoiminta ja käyttäjäinformaatio valtion kiinteistökannassa Palveluala yksityinen Energiakatselmustoiminta - palveluala Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus palvelualat Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus toimitilakiinteistöt Teollisuus Teollisuuden energiakatselmustoiminta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus keskisuuri teollisuus Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus energiavaltainen teollisuus Liikenne Henkilöautojen energiatehokkuuden parantaminen 1 Uusien pakettiautojen energiatehokkuuden parantaminen Taloudellisen ajotavan koulutus henkilöautoliikenteessä Taloudellisen ajotavan koulutus linja-autoliikenteessä Taloudellisen ajotavan koulutus kuorma-autoliikenteessä Joukkoliikenteen edistäminen Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Maatalous Lämpökeskusinvestoinnit Tuoreviljasiilot Lämmittämättömät nautakarjarakennukset Tilusjärjestelyhanke Maatilojen energiaohjelma Energia-ala Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus energiapalvelut, oma toiminta Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus energiantuotanto Horisontaaliset toimenpiteet Ecodesign-direktiivi ja laiteryhmäkohtaiset energiatehokkuusvaatimukset Energiapalveludirektiivin mukaan jäsenvaltiot saavat säästöjen laskennassa valita käyttävätkö ne bottom-up- vai top-down -laskentamenetelmiä, mutta direktiivi kuitenkin velvoittaa kattamaan vähintään % sen piirissä olevasta energian loppukäytöstä bottom-up-menetelmillä, mitä ei kuitenkaan ole erityisesti valvottu. Lisäksi on valittavissa käytetäänkö komission suosittelemia laskentamenetelmiä vai omia kansallisia menetelmiä. Kaikki Suomen kansallisessa energiatahokkuuden toimintasuunnitelmassa esitetyt energiansäästövaikutukset arvioitiin kansallisilla bottom-up-menetelmillä. Laskennassa käytetyistä kansallisista menetelmistä useimpia on käytetty jo pidemmän aikaa, eikä niille ole olemassa komission suosittelemaa bottom-up-menetelmää. Osaa menetelmistä 1 Toimenpide on NEEAP-2:ssa ja VNp:ssä vain osittain sama. NEEAP-2:ssa vaikutusarviot on esitetty pääasiassa normiohjaukselle kun taas VNp:n toimenpidettä toteutetaan käyttämällä laajempaa ohjauskeinojen valikoimaa. 11

14 käytettiin jo ensimmäisessä kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa vuonna Niissä toimenpiteissä, joissa toimenpide kohdistuu sekä ESD:n piirissä olevaan loppukäyttöön että päästökaupan piirissä olevaan energiankäyttöön on vaikutusten arviointi jaettu näille kahdelle kohderyhmälle. Primäärienergiansäästöjä, joita energiapalveludirektiivin raportointi ei edellytä, laskettiin vain yhdelle energiatuotantoon liittyvälle toimenpiteelle. NEEAP-2:n valmistelussa nousi esiin tarve systematisoida laskentaperusteita ja lähtötietoja. Erityisesti tästä keskusteltiin liikennesektorilla. Laskelmia tarvitaan useisiin käyttötarkoituksiin ja niitä tekevät useat eri tahot, vaikka useimmiten VTT ILPO-ohjelma ja sen seuranta Vuonna 2009 valmistui liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) 2 (Liikenne- ja viestintäministeriö 2009), jossa esitetään kymmenen toiminta-aluetta, joilla liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala voi osallistua kasvihuonekaasujen vähentämiseen: Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen uudet teknologiat Liikenne ja maankäytön suunnittelu Joukkoliikenteen edistäminen Kevyen liikenteen edistäminen Liikkumisen ohjaus Taloudellinen ohjaus Energiatehokkuus Älykäs liikenne Tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikka Yllämainitut toiminta-alueet pitävät sisällään useita erillisiä toimenpiteitä, joista monet ovat samoja kuin VNp:n sisältämät toimenpiteet. ILPOa valmisteltaessa laskettiin toimenpiteiden päästövähennyspotentiaalit, joita tarkastettiin osittain TEM:n energiatehokkuustoimikunnan työn yhteydessä. Numeerisia päästövähennysarvioita esitettiin biopolttoaineiden yleistymiselle, ajoneuvoteknologialle, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämiselle, taloudelliselle ohjaukselle ja liikenteen energiatehokkuussopimusten kautta tapahtuvalle energiatehokkuuden paranemiselle. Maankäytön suunnittelulle, liikkumisen ohjaukselle ja älykkäälle liikenteelle ei esitetty erillisiä potentiaaliarvioita, vaan niiden arvioitiin toteutuvan osana kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen suosion kasvua sekä yleistä energiatehokkuuden paranemista. VTT suoritti pääosin päästövähennysarviot, mutta osan teki Motiva ensimmäisen NEEAPin valmistelun yhteydessä. ILPO-ohjelmasta on julkaistu kolme seurantaraporttia loppuvuodesta 2010, 2011 ja 2012 (Liikenne- ja viestintäministeriö 2010, 2011 ja 2012). Seuraavaan luetteloon on poimittu seurantaraporttien toimenpiteistä vain ne, joiden kohdalla on kuvattu sellaisia seurantamenetelmiä, jotka mahdollistavat vaikuttavuuden numeerisen arvioinnin. EU:n sitovat CO 2 -raja-arvot henkilö- ja pakettiautoille: Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa hiilidioksidipäästötietojen tallentamisesta ja raportoinnin käytännön 2 12

15 menettelyiden valmistelusta EU:ssa. EU:lle toimitetaan tiedot kaikista ensirekisteröidyistä autoista (mm. merkki ja malli, hiilidioksidipäästöt, massa ja eräät tekniset tiedot). CO 2 -porrastettu autovero ja ajoneuvovero sekä käytettynä maahantuodut henkilöautot: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto seuraavat auto- ja ajoneuvoverouudistuksen vaikutuksia Suomen autokantaan yhdessä valtiovarainministeriön kanssa. Vaikuttavuuden arviointi tapahtuu seuraamalla uusien henkilöautojen ominaispäästöjä ja myyntimääriä. VTT arvioi päästömuutokset näiden tietojen ja suoritearvioiden avulla. Arvioissa otetaan huomioon myös biopolttoaineen käytön lisääntyminen. Liikenteen turvallisuusvirasto seuraa käytettyjen autojen maahantuontia ja niiden vaikutusta suomalaisen autokannan hiilidioksidipäästöihin. Taloudellisen ajotavan koulutus: Tieliikenteessä koulutettavien kuljettajien määrät ovat tiedossa tai arvioitavissa. Lentoliikenteessä Finavia seuraa jatkuvan korkeuden vähentämisen tekniikan (CDO) edistämishankkeen tuloksia. Energiatehokkuus liikennevalaistuksessa: Liikenneviraston seuraa toteuttamiensa valaisinten uudistusten määrää. Tievalaistuksen ohjausjärjestelmiä on muutettu, siten että yösammutuksia käytetään enemmän. Liikennevirasto seuraa toteutunutta energiansäästöä. Energiatehokkuus toimistoympäristöissä/omassa toiminnassa: Ministeriön ja valtion laitosten käyttöön ottamat ympäristöjärjestelmät, hiilijalanjäljen mittaukset ja energia- ja ilmastostrategiat antavat mahdollisuuden toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin. Liikenneinvestoinnit eheytyvän yhdyskuntarakenteen tukena: Destia Oy on arvioinut vuonna 2008 isojen liikenneväylähankkeiden vaikutuksia liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Arvioinnissa ei kuitenkaan otettu huomioon uuden väylän mahdollista vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen ja liikennesuoritteiden määriin. Jälkikäteisessä vaikuttavuuden arvioinnissa huomioon tulisi ottaa liikennesuoritteiden määrien muutos. Jossain määrin tätä mahdollistaa LIPASTO:n sisältämä alueellinen tieto. Liikenteen taloudellisista ohjauskeinoista päättäminen: Ruuhkamaksujen vaikutukset joukkoliikenteen matkustajamääriin ja päästöihin Helsingin seudulla on selvitetty ja toimenpiteen vaikutuksia tarkastellaan kansallisen älyliikenteen strategian ÄLYSARVI-mittaristossa (ks. luku 2.1.4). Jatkokehittämisen kautta ÄLYSARVI voisi soveltua myös toimenpiteen vaikuttavuuden jälkikäteiseen tarkasteluun. Muut toimenpiteet: Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa lentoliikenteen päästökaupan tarkkailusuunnitelmien käsittelystä. Valtion tulee laatia toimintasuunnitelma, joissa se linjaa toimensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä raportoida kansainvälisen lentoliikenteen CO 2 -päästöt kansainväliselle siviiliilmailujärjestölle (ICAO). Vesiliikenteen alusten energiatehokkuusindeksin (Energy Efficiency Design Index, EEDI) valmistelussa on edistytty Kansallinen älyliikennestrategia ja sen seuranta Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä liikennejärjestelmässä kutsutaan älykkääksi liikenteeksi tai älyliikenteeksi. Ehdotus kansallisen älyliikenteen strategiaksi 3 valmistui mar

16 raskuussa Hallitus vahvisti strategian mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet huhtikuussa Strategia sisältää 15-kohtaisen älyliikenteen toimenpideohjelman ja luettelon kahdeksasta kärkihankkeesta. Kansallinen älyliikenteen neuvottelukunta ( ) seuraa ja ohjaa strategian ja toimeenpanosuunnitelman toteutumista ja huolehtii tarvittaessa päivittämisestä. Strategian mukaiset kärkihankkeet ovat: 1) Paremmat ja ympäristölle ystävällisemmät palvelut Joukkoliikenteen palvelut Liikenteen hallinta ja ohjaus 2) Turvallisempi liikenne Tieliikenteen automaattivalvonta Ajoneuvojen turvajärjestelmät 3) Sujuvampi liikenne Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa Maksujärjestelmien kokeilut 4) Tehokkaampi logistiikka Kuljetusten sähköiset toimintamallit 5) Kehittyneet älyliikenteen markkinat Julkisen tiedon käyttö Yksi älyliikenteen strategian toimenpiteistä on älyliikenteen vaikutusten arvioinnin mittariston luominen. VTT on kehittänyt ÄLYSARVI-nimisen arviointikehikon ja sen avulla on tarkoitus arvioida strategian kärkihankkeiden ja toimenpideohjelman vaikutuksia onnettomuus-, hiilidioksidi-, hiukkas- ja ruuhkakustannusten muutosten sekä asiakastyytyväisyyden osalta. Kehikko on ensi vaiheessa kehitetty vaikutusten etukäteiseen arviointiin ja sen käyttö vaikuttavuuden jälkikäteiseen arviointiin edellyttää jatkokehittämistä. (Forsblom 2011, Pilli-Sihvola 2011) Kehikko sisältää mittareita tuottavuudelle, liikenneturvallisuudelle, ympäristölle (CO 2 - ja hiukkaspäästöt), logistiikalle, ruuhkautumiselle, joukko- ja kevyelle liikenteelle (matkaosuudet), Suomen sijoittumiselle älyliikenteen kansainvälisessä vertailussa, älyliikenteen palveluiden tuotannolle ja viennille sekä asiakastyytyväisyydelle. Näitä sovelletaan strategian mukaisille toimenpideryhmille tai kärkihankkeille. Lähtökohtana indikaattorien seuraamiselle on vuoden 2009 tilanne ILARI-hanke VTT ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus toteuttivat ILARIhankkeen (Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiden vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi liikennesektorilla) osana sektoritutkimuksen ilmastopolitiikkaa tukevaa tutkimuskokonaisuutta (SETUILMU). Työ toteutettiin osana VTT:n koordinoimaa TransEcotutkimusohjelman 4 (Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia). Hankkeessa laadittiin Suomen liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehityksen uusi perusennuste (baseline-ennuste) sekä liikenteen hiilidioksidipäästöjen kehittymisen kahdeksan tulevaisuuden visiota perustuen asiantuntijoiden delfoi-tutkimukseen sekä lukiolaisnuorten esseisiin ja kyselyyn. Työssä kehitettiin menetelmä ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpidekokonaisuuksien laatimiseksi sekä arvioitiin mahdollisten toimenpide

17 kokonaisuuksien potentiaalia kahden tulevaisuuden vision (Urbaani syke ja Runsaudensarvi) saavuttamisessa. Toimenpidekokonaisuuksien vaikutusten arviointiin laadittiin arviointikehikko ulottuen vuoteen Tässä kiinnitettiin huomiota toimenpiteiden ja toimenpidekokonaisuuksien väliseen vuorovaikutukseen. Taaksepäin kohdistuvaan vaikuttavuusarviointiin hankkeessa ei kehitetty menetelmiä. (Tuominen ym. 2012) Kioton pöytäkirjan toimeenpanon ja ilmastopolitiikan seurannan kehittäminen ympäristöministeriön toimialoilla -selvitys Ympäristöministeriö on rahoittanut selvityksen Kioton pöytäkirjan toimeenpanon ja ilmastopolitiikan seurannan kehittäminen ympäristöministeriön toimialoilla (Rekola 2010). Selvityksessä kuvataan ympäristöministeriön edellytyksiä ja valmiuksia ilmastopolitiikan toteutumisen arvioimiseksi ja esitellään ehdotus, miten voitaisiin toteuttaa systemaattisesti organisoitu ilmastopolitiikan seurantajärjestelmä ympäristöhallinnon sisällä. Ehdotuksen taustaksi selvityksessä on kuvattu yleisesti ilmastopolitiikkaa ympäristöhallinnossa, keskeisiä raportointivelvoitteita sekä käytännön sovelluksia ilmastopolitiikan seuraamiseksi muista maista ja organisaatioista. (Rekola 2010) Kasvihuonekaasupäästöihin ja niiden vähentämiseen liittyvät nykyiset ja uudet raportointivaatimukset EU:n ilmasto- ja energiapaketin toimeenpano tuo mukanaan uusia ilmastonmuutoksen hillintään ja energiapoliittisiin tavoitteisiin liittyviä raportointivelvoitteita, joihin vastaaminen edellyttää tehokasta ja koordinoitua raportointijärjestelmää kansallisella tasolla. Benviroc Oy ja Tilastokeskus toteuttivat ympäristöministeriön tilaamaa hankkeen, jossa tarkasteltiin nykyisiä ja tulevia raportointivaatimuksia ja käytänteitä sekä pyrittiin tunnistamaan toimet, joita tarvitaan uusien velvoitteiden toteuttamiseen. Hankkeen loppuraportissa ( ) viitattiin SYKE:n ehdotukseen seuranta- ja arviointijärjestelmän toteuttamisesta web-pohjaisena tietokantana (ks. luku 2.1.8). Raportissa todettiin, että asiantuntijaorganisaatiossa tehdyissä kyselyissä ja haastatteluissa tuotiin myös esille näkemys, jonka mukaan yksi tietopankki eri raportointien tarpeisiin ei ole realistinen. Samalla toivottiin yhtenäisten lähtöoletusten koostamista, hyvää kokonaisuuden koordinaatiota ja sen tiedostamista, millaista osaamista missäkin organisaatiossa on. Myös laskennan kuvaus ja dokumentointi olisi hyvä ohjeistaa. (Lapveteläinen, Pipatti ja Monni 2012) Kansallisen ilmastopolitiikan vaikutusten arvioinnin kehittäminen Tässä SYKE:n ja Oulun yliopiston hankkeessa tavoitteena on ilmastopolitiikan päästövähennystoimien vaikutusten ja vaikuttavuuden menetelmien ja työkalujen kehittäminen EU:lle ja UNFCCC:lle tehtävien raportointien tueksi. UNFCCC ja EU edellyttävät enenevässä määrin määrällisiä arvioita politiikkatoimien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, ja sen tueksi on syvennettävä ymmärrystä siitä miten ja miksi politiikkatoimet vievät tai ovat viemättä kehitystä haluttuun suuntaan. Osana hanketta laadittiin raportti (Hildén ja Mattinen 2011), jossa tarkastellaan kokemuksia politiikkatoimien raportoinnista EU:n seurantajärjestelmään ympäristöministeriön hallinnonalalla vuonna Hankkeessa todettiin, että eri hallinnonaloilla kiertävään excel-taulukkoon perustuva järjestelmä on kömpelö sekä viiveille ja virheille altis. Komission ja EEA:n (European Environmental Agency) taholta on yleisellä tasolla viitat- 15

18 tu mahdollisuuksiin siirtyä web-pohjaiseen tiedonsyöttöjärjestelmään, mutta tämän toteuttaminen kestää todennäköisesti kauan. Hankkeen ehdotuksena oli harkita kansallista järjestelmää, jonka eräänä tulosmuotona olisi EU:n edellyttämä raportointi. Ehdotettu seuranta- ja arviointijärjestelmä toimisi kiinteässä yhteydessä inventaariojärjestelmään ja päästötietojen tuottamisen kehittämistyöhön. Tiedonsyöttö olisi hajautettua. Politiikkatoimien arviot tallennettaisiin järjestelmään systemaattisesti. Hanketta toteutetaan kansainvälisen LIAISE-hankkeen rinnalla, jossa myös kehitetään vaikutusarvioinnin työkaluja (ks. luku 2.1.9) LIAISE-hanke Eurooppalainen LIAISE-hanke 5 (Linking Impact Assessment Instruments to Sustainability Expertise) keskittyy politiikkatason vaikutusten arvioinnin tutkimiseen ja kehittämiseen. Hankkeeseen osallistuu 15 eurooppalaista tutkimuslaitosta ja sitä on rahoittanut Euroopan komissio. Työ käynnistyi LIAISE-hankkeen tavoitteena on kehittää vaikutusarvioinnin työkaluja etukäteisarviointiin, mikä johtaa parempaan päätöksentekoon. Hankkeessa tuodaan vaikutusten arvioinnin käyttöön erilaisia helposti saatavilla olevia ja helppokäyttöisiä malleja ja menetelmiä. Yksi LIAISE:n päätuotteista on Toolbox, jonka avulla tuetaan tutkijoiden ja toimijoiden välistä vaikutusten arviointiin liittyvää yhteistyötä ja viestintää. Toolbox muodostuu kahdesta kokonaisuudesta: vaikutusten arvioinnin työkalujen hakutoiminnoista (IA Database Search Tools) kattaen laajasti mm. erilaisia malleja sekä vaikutusten arvioinnin tietopankista (IA Knowledge Base). Toolboxin prototyyppi julkaistiin syyskuussa 2011 ja toinen versio (ns. Beta-versio) on tekeillä (tilanne marraskuussa 2012). Beta-versio antaa mm. mahdollisuuden käyttäjien itse tallentaa tietoa malleistaan ja kokemuksestaan sekä tarjoaa foorumin kokemusten vaihtoon Energiayhtiöiden pehmeiden toimien arviointihanke Adato Energia ja ÅF-Colsult toteuttivat työ- ja energiaministeriön ja Energiateollisuuden rahoittamana selvityksen energiayhtiöiden ns. pehmeiden toimien vaikuttavuustarkasteluista. Pehmeillä toimilla tarkoitetaan tässä pääasiassa viestinnällisiä toimenpiteitä sisältäen asiakaskohtaisen neuvonnan. Työssä tehdyt kartoitukset vahvistivat sen, että luotettavaa kotimaista tietoa pehmeiden toimien vaikuttavuudesta ei ole. Hankkeessa käytiin läpi useita kansainvälisiä selvityksiä (mm. Irlanti, Iso-Britannia ja Tanska), jotka antavat viitteitä siitä, että vaikuttavuus olisi 1 3 % luokkaa kohderyhmien energiankulutuksesta. Alempi arvio vastaa pelkän kehittyneen mittaroinnin (smart meters) ja kuluttajapalautteen (consumer feedback) vaikutusta, ylemmässä on mukana lisäksi räätälöidyn kuluttajainformaation vaikutus. (Adato Energia ja ÅF-Consult 2012) Kuilu-hanke Suomen ympäristökeskuksen, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen KUILU-hanke käynnistyi syyskuussa 2010 ja päättyi vuoden 2011 lopussa. Osa hankkeen rahoituksesta tuli sektoritutkimusohjelmasta

19 Hankkeen tavoitteena oli arvioida kulutukseen ja tuotteisiin kohdistuvien ohjauskeinojen vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hanke keskittyi kolmeen kulutuksen alueeseen, joista syntyy suurimmat ilmastovaikutukset: asumiseen, ruokaan ja liikenteeseen. Hankkeessa esitettiin etukäteisarvioita 20:lle käytössä tai suunnitteilla olevalle ohjauskeinoa. Ohjauskeinoja arvioitiin paitsi ilmastovaikutusten, myös muiden ympäristövaikutusten, sivuvaikutusten, pysyvyyden, ennakoitavuuden ja läpinäkyvyyden sekä hyväksyttävyyden suhteen. Hankkeessa myös kehitettiin ehdotuksia uusiksi, entistä toimivammiksi ohjauskeinoyhdistelmiksi. (Nissinen ym. 2012) Kuluttajien energianeuvonnan vaikutusarvioinnin kehittäminen Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää pysyvää kuluttajien energianeuvontajärjestelmää. Ministeriö on nimennyt Motiva Oy:n kuluttajien energianeuvonnan 6 valtakunnalliseksi koordinaatiokeskukseksi. Samalla kun uusia kuluttajiin kohdistuvia energianeuvontahankkeita käynnistetään ja neuvojien työkaluja kehitetään, kehitetään myös toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Meneillään oleva kehitystyö jatkuu edelleen vuonna Kehitysvaiheessa on suoritettu kaksi kartoittavaa kyselyä kuluttajien energianeuvontaa tarjoavien organisaatioiden joukossa keväällä Kyselyssä esitettiin kysymyksiä mm. siitä, seurataanko energianeuvontatyön määrää ja kohdentumista eri aihealueille ja kohderyhmiin, onko vaikutuksia kohderyhmissä pyritty selvittämään ja millaisia tuloksia on saatu. Saatujen vastausten perusteella vaikuttavuuden arvioiminen neuvontaa tarjoavissa organisaatioissa on melko harvinaista. Noin viidennes vastaajista raportoi, miten seuranta oli toteutettu, mutta yksikään ei maininnut, että energiansäästövaikutuksia olisi pyritty systemaattisesti arvioimaan määrällisesti. Viitteitä satunnaiseen seurantaan kuitenkin saatiin. Vastanneet sähköyhtiöt mainitsivat tällaiseksi vuosikulutuksen seurannan yksittäisissä kohteissa yhdessä asiakkaan kanssa. Toinen yleisesti mainittu menetelmä oli erilaiset kyselyt kohderyhmissä. Näistä mainittiin seuraavia: kohdennettu kysely neuvottujen joukossa, palautekyselyt sekä rakentaja- ja remontoijatutkimus. Lisäksi seurattiin uudisrakentamisen kehitystä rakennusten energialuokkien mukaan. Valtakunnallisen energianeuvonnan puitteissa tapahtuva neuvonta on monimuotoista vaihdellen henkilökohtaisesta neuvonnasta nettisivuihin ja tapahtumiin. Henkilökohtaisen neuvonnan (kasvokkain, puhelimitse, sähköpostitse) vaikuttavuuden arviointiin on kehitetty menetelmä soveltaen Englannissa Energy Saving Trustissa käytössä olevaa menettelyä (ks. luku 2.2.7). Menetelmässä kontaktit (neuvottavien yhteystiedot ja neuvonnan aihepiiri) kirjataan neuvontalokeihin, jotka kerätään neuvontaprojektin koordinaatioon Motivaan. Neuvontaa saaneisiin otetaan jälkikäteen yhteyttä ja tiedustellaan, mitä toimenpiteitä on toteutettu ja mikä saadun neuvonnan merkittävyys on ollut niiden toteutumisessa. Tämän jälkeen energiansäästö arvioidaan hyödyntämällä tietoja eri toimenpiteiden keskimääräisistä säästöistä (ns. tyyppisäästöt) ja tietoa toteutettujen toimenpiteiden yleisyydestä. Ensimmäinen arviointi ajoittuu kevääseen

20 Joukkoliikenteen energiatehokkuuden seuranta, raportointi ja kehittäminen -selvitys Tässä Tampereen teknillisen yliopiston JOLEN-tutkimushankkeessa selvitettiin linjaautoliikenteen energiatehokkuutta tilastojen, kirjallisuusselvityksen, tilaajien haastattelujen ja operaattoreiden kyselytutkimuksen avulla. Työ oli osa sektoritutkimuksen neuvottelukunnan (SETUILMU) julkisen sektorin energiatehokkuuden tutkimuskokonaisuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa tietotasoa linja-autoliikenteen energiankäytön ja energiatehokkuuden nykytilasta, tunnistaa ja arvioida energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ja esittää suosituksia energiatehokkuuden kehittämiseksi ja julkisen sektorin esimerkkiaseman vahvistamiseksi. (Metsäpuro ym. 2011) Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus ei ollut tuttu tai siihen liittyminen ei kiinnosta yli puolta hankkeessa suoritettuun kyselyyn vastaajista. Lähes kolmannes yrityksistä kuuli sopimuksesta nyt ensimmäistä kertaa ja lähes kolmannekselle yrityksistä energiatehokkuussopimus oli tuttu, mutta heillä ei ole aikeita liittyä sopimukseen. (Metsäpuro ym. 2011) Kulutusseurantakäytännöt vaihtelevat manuaalisesta seurannasta tankkauksen yhteydessä (70 % joukkoliikenneyrityksistä) telematiikkaan (20 %). Vain 7 % yrityksistä seuraa kulutusta jatkuvasti telematiikan avulla. Kulutusta seurataan tyypillisesti autokohtaisesti (83 % yrityksistä), mutta myös yritystasolla (33 %), linjakohtaisesti (7 %) ja kuljettajakohtaisesti (30 %). Seurantajaksojen pituus vaihtelee (viikko, kk, 3 kk, vuosi), mutta kuukausittainen seuranta on yleisintä (53 % yrityksistä). (Metsäpuro ym. 2011) Henkilökilometrien määrää seuraa 43 % yrityksistä ja käytetyin menetelmä tähän on rahastuslaitetietojen käyttö. Muutama yritys tekee myös matkustajalaskentoja. Henkilökilometrien seuranta on yleisintä kaupunkiliikenteen yrityksissä, joista kolme viidestä seuraa henkilökilometrejä. (Metsäpuro ym. 2011) Joukkoliikenteen energiansäästösopimuksen seurannan pohjaksi on otettu käyttöön seurantajärjestelmä, johon sopimukseen liittyneet joukkoliikenneyritykset raportoivat muun muassa ajoneuvojensa vuosimallit, Euro-luokat sekä vuosittain ajetut kilometrit ja polttoaineenkulutukset. Tämän liikenne- ja viestintäministeriön rahoittaman internetpohjaisen seurantajärjestelmän on teknisesti toteuttanut EC-Tools ja sen pääkäyttäjä on Motiva. Sopimukseen liittyneitä yrityksiä on vähän eikä tietoja juurikaan ole seurantajärjestelmään tallennettu. Järjestelmän avulla sähköisesti tallennettujen tietojen pohjalta olisi mahdollista tuottaa raportteja tai verrata yrityksen omia tietoja muiden järjestelmään raportoivien yritysten vastaaviin tietoihin. Yksittäisten muiden yritysten tietoja järjestelmässä ei kuitenkaan voi tarkastella. Raportoinnissa yritys voidaan luokitella kokonsa ja harjoitettavan liikennöintityypin mukaan. (Metsäpuro ym. 2011) Hankkeessa esitettiin seurantajärjestelmän/tietopankin kehittämisehdotuksia. Näistä yksi oli se, että tulisi selvittää mahdollisuutta saada autokohtaiset polttoaineenkulutustiedot siirrettyä suoraan polttoaineen jakelijan tietojärjestelmistä joukkoliikenteen sopimustoiminnan seurantajärjestelmään. Tämän pitäisi olla teknisesti mahdollista autokohtaisilla polttoaineen maksukorteilla. Liikennesuoritetiedon automaattiseen keräämiseen on mahdollisuuksia varsinkin suurimmilla yrityksillä mm. telemaattisilla järjestelmillä. Tällaisten järjestelmien tietojen pitäisi selvityksen ehdotusten mukaisesti olla mahdollisimman automaattisesti siirrettävissä sopimusten seurantajärjestelmään. Uudet mahdollisuudet tekisivät joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen seurantajärjestelmästä paitsi yritysten näkökulmasta houkuttelevamman myös käyttökelpoisen välineen valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden seurantaan. (Metsäpuro ym. 2011). 18

21 Liikkumisen ohjauksen seuranta ja vaikutusten arviointi -esiselvitys Esiselvityksessä pyrittiin muodostamaan suositus liikkumisen ohjauksen seurannan ja vaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi Suomessa. Tavoitteena oli löytää mittareita ja menetelmiä sekä Motivan liikkumisen ohjauksen koordinointityön että liikkumisen ohjauksen hankkeiden seurantaan ja vaikutusten arviointiin. Selvityksessä tarkasteltiin, miten ulkomaiset liikkumisen ohjauksessa käytettävät mittarit ja menetelmät sekä kotimaiset muilla aloilla (esimerkiksi energiatehokkuus) käytettävät mittarit soveltuvat liikkumisen ohjauksen seurantaan ja vaikutusten arviointiin Suomessa. Selvityksen rahoitti Liikennevirasto ja sen laadinnasta vastasivat Motiva Oy ja Trafix Oy. (Liikennevirasto 2012b) POVI-hanke Hallitus kirjasi vaalikauden puolivälin politiikkariihen kannanottoon maaliskuussa 2009, että politiikkatoimien vaikuttavuusarviointia on kehitettävä. Valtioneuvoston kanslia asetti maaliskuussa 2010 työryhmän valmistelemaan asiaa (ns. POVI-hanke 7 ). Työryhmän loppuraportissa Poliittisen päätöksenteon tietopohjan parantaminen tavoitteet todeksi on esitetty suosituksia, joiden avulla voidaan parantaa tiedonkäyttöä valtioneuvostotason valmistelussa ja päätöksenteossa. Työryhmän suositukset kytkeytyvät vahvasti valtioneuvoston kanslian johdolla valmisteltuun hallitusohjelman tehokkaan toimeenpanon ja seurannan kehittämishankkeeseen (KOKKA-hanke). (Valtioneuvoston kanslia 2011) Yksittäisten politiikkatoimien arvioinnin sijasta raportti keskittyy laajempaan toimintatapojen muutokseen, jolla vahvistetaan tiedon systemaattista käyttöä poliittisen päätöksenteon tukena. Työryhmän mielestä tärkeintä oli, että merkittävimpien yhteiskunnallisten uudistusten taustalle varmistetaan tiedon käyttäjien (päätösten valmistelijat ja päättäjät) tarpeista lähtevä riittävä tietopohja systemaattisella valtioneuvostotasoisella arvioinnin ja tutkimuksen toimintamallilla. Kehittämistyössä huomion tulisi siirtyä yksittäisistä arvioinneista ja niihin liittyvistä puutteista kohti valtioneuvoston päätöksentekoa kokonaisuudessaan tukevaa ja eri tietolähteistä saatavan laaja-alaisen tiedon tuottamista, syntetisointia ja käyttöä. (Valtioneuvoston kanslia 2011) Edellä olevaan liittyen on vaikea nähdä, miten kokonaisvaltaiseen tarkasteluun on mahdollista päästä jos kokonaisuuden alla olevia toimia ja niiden vaikutuksia ei tunneta. Jos esimerkiksi seurataan vain absoluuttista energiankulutusta, tarvitaan silloinkin tietoa eri alueilla tehdyistä toimenpiteistä, joilla voi olla jopa vastakkaiset vaikutukset Työkaluja Energiatehokkuussopimusten ja energiakatselmusten seurantajärjestelmä Energiatehokkuussopimusten ja -katselmusten seuranta tapahtuu Motiva Oy:n hallinnoiman internet-pohjaisen seurantajärjestelmän kautta. Elinkeinoelämän, kiinteistöalan sekä kunta-alan energiatehokkuussopimustoimintaan liittyneet yritykset tai yhteisöt raportoivat vuosittain energiankäyttönsä ja siihen liittyvät tehostamistoimensa. Tiedot raportoidaan luottamuksellisesti sopimustoiminnan yhteiseen internetpohjaiseen seurantajärjestelmään. Öljyalan raportointi tapahtuu Öljyalan keskusliiton toimesta ohjelmatasolla

22 Energiatehokkuussopimuksissa raportoitavien säästötoimenpiteiden energiansäästövaikutusten arviointiin on laadittu ohjeistus laskennan yleisistä periaatteista 8. Ohje sisältää peruslinjaukset niistä toimenpiteistä, joiden vaikutukset hyväksytään osaksi sopimustoimintaan liittyneiden yritysten ja yhteisöjen asettamien säästötavoitteiden saavuttamista. Ohjeessa esitetään myös yleiset pelisäännöt siitä, miten säästötoimien vaikutukset arvioidaan ja millaisia seikkoja säästöjen laskennassa on otettava huomioon. Käytössä oleva järjestelmä on mahdollistanut sopimusjärjestelmän vaikutusten numeerisen arvioinnin kattavasti ja varsin luotettavasti. Motiva on ylläpitänyt myös energiakatselmustoiminnan seurantajärjestelmää vuodesta Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä uusittiin internet-pohjaiseksi. Samassa yhteydessä uusittiin myös energiakatselmusten seurantajärjestelmä ja ko. tietokannat yhdistettiin. Tietokantaan kootaan tiedot kaikista energiakatselmuksista ja niissä ehdotetuista energiansäästötoimenpiteistä sekä niiden säästöpotentiaalista. Energiakatselmuksista suurin osa tehdään energiatehokkuussopimuksiin liittyneissä yrityksissä ja yhteisöissä. Näin energiatehokkuussopimusten vuosiraportoinnin kautta saadaan vuosittain tieto toteutetuista energiakatselmuksissa havaituista toimenpiteistä. Tämä palautetieto antaa erinomaisen mahdollisuuden eri toiminta-alueilla (teollisuus, kunta-ala, yksityinen palvelusektori) katselmuksissa raportoiduista säästöpotentiaaleista toteutuvien energiansäästövaikutusten numeeriseen arviointiin. Koska energiakatselmuksista suuri osa toteutetaan sopimuksiin liittyneiden toimijoiden joukossa, katselmusten ja sopimusten vaikutusarviot ovat osittain päällekkäisiä. Seurantajärjestelmä mahdollistaa tämän päällekkäisyyden arvioimisen. POLIREM Rakennuskantaan kohdistuvien energiansäästötoimenpiteiden vaikutusten arviointiin on kehitetty Tampereen teknillisessä yliopistossa kaksi laskentamallia. EKOREM-malli 9 soveltuu parhaiten rakennusosiin kohdistuvien muutosten vaikutusten tarkasteluun koko rakennuskannassa. ISREM-mallin lähtötietoina ovat lämmönlähdekohtaiset ominaiskulutukset ja se soveltuu paremmin rakennuksissa tarvittavien lämmitysenergiamuotojen laskentaan. EKOREM-mallia hyödynnettiin mm. NEEAP-2:ssa tehdyissä uudisrakentamismääräysten ja vesimittareiden yleistymisen arvioissa. Mallien päivitys on tullut ajankohtaiseksi useammastakin syystä, joten ISREMmallin pohjalta kehitettiin uusi POLIREM-malli. Sen on tarkoitus palvella entistä paremmin energiapoliittista päätöksentekoa ja erilaisia energiankulutusmuutosten ja kasvihuonekaasupäästöjen muutosten laskentaa ja seurantaa. Rakennusmääräysten rakenne muuttui vuoden 2012 rakennusmääräysten päivityksessä siten, että erillisten rakennusosien lämmönläpäisykertoimia (U-arvoja) koskevien määräysten sijasta siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja tarkastelemaan ostetun energian määrää. Muita keskeisiä näkökulmia kehitystyössä ovat olleet se, että POLIREM hyödyntää energiatilastoja mahdollisimman suoraan, siinä on parempi yhteensopivuus päästöinventaarion kanssa sekä integroitavuus ympäristöhallinnon tietojärjestelmiin. 8 1e01d745155d25e1d7411e ac02f932f93/energiansaastotoimet_energiatehokkuu ssopimuksissa-saastolaskennan_yleisia_pelisaantoja-pdf 9 20

23 REMA VTT on kehittänyt Tekes-hankkeessa REMA-laskentamallin 10, joka on työkalu, jolla voidaan suorittaan melko nopeita analyysejä politiikkatoimenpiteiden vaikutuksista energiantarpeeseen sekä hiilidioksidipäästöihin. REMA:n avulla voidaan arvioida toimenpiteiden kuten esimerkiksi lämmöneristyksen parantaminen erityyppisissä ja -ikäisissä rakennuksissa, lämmitystapojen muutokset olemassa olevissa rakennuksissa, lämpimän käyttöveden energiatarpeen puolittamisen vaikutuksia rakennuskannan kokonaisenergiankulutukseen, hiilidioksidipäästöihin sekä uusiutuvien energialähteiden osuuteen kansallisessa energiahuollossa. Laskentamallin avulla voidaan siis simuloida sitä, mihin ja miten rakennuskannan eri osiin vaihtoehtoisia toimenpiteitä on kohdistettava. Mallia hyödynnetään mm. uuden ilmasto- ja energiastrategian skenaarioiden valmistelussa. Meneillään on myös selvitys koko rakennuskannan energiansäästöpotentiaalista. LIPASTO LIPASTO on VTT:ssä toteutettu Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen laskentajärjestelmä. Sen pääosat ovat neljän liikennemuodon (tie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenne) ja työkoneiden päästömallit (päästöjen inventointi) sekä liikennevälineiden ja työkoneiden yksikköpäästökertoimet. Yksikköpäästöillä tarkoitetaan tässä liikennevälineiden päästömääriä kuljetettua massa- tai henkilöyksikköä ja pituusyksikköä kohden (esim. g/tonnikilometri, g/henkilökilometri). LIPASTO-järjestelmä sisältää liikenteen päästöt aikasarjana vuodesta 1980 alkaen sekä ennusteen vuodelle 2030 asti. Tiedot päivitetään vuosittain. Yksityiskohtaisempi laskentajärjestelmän kuvaus löytyy laskentajärjestelmän internet-osoitteesta: PIHI PIHI 11 on tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimukseen liittyneille kuljetusyrityksille räätälöity seurantatyökalu. Järjestelmään voi syöttää joko autokohtaisia tai karkeamman tason yrityskohtaisia tietoja. Molemmissa tapauksissa järjestelmästä on mahdollista tulostaa yrityksen energiatodistus, joka on dokumentti energia-asioiden hallinnasta kuljetusyrityksen asiakkaille. Järjestelmän ylläpidon kustannuksista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö ja sen käyttö on kuljetusyritykselle maksutonta. PIHI-seurantajärjestelmän ja Trafin valtakunnallisen ajoneuvotietokannan välille on rakenteilla kytkös, jonka välityksellä autojen perustiedot saadaan siirrettyä rekisterinumeron perusteella. PIHI-järjestelmässä yrityskohtaiset tiedot ovat vain yrityksen itsensä nähtävillä, mutta käyttäjät voivat saada yhteenvetotietoa muiden raportoineiden autokannasta. Järjestelmän pääkäyttäjänä toimii Motiva. 10 utus+ja+paastovaikutukset+kuriin+uudella+laskentamallilla 11 tiikka/sopimukseen_liittyminen/ 21

24 ENVIMAT ja selvitys toimialoittaisen energiankulutuksen tietopohjasta ja luotettavuuden arvioinnista ENVIMAT-hankkeen 12 tavoitteena oli selvittää suomalaisen tuotannon ja kulutuksen elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset toimialoittain ja tuoteryhmittäin. Työssä luotiin työväline (panos-tuotos-malli), jolla voidaan arvioida Suomen kansantalouden aiheuttamien ympäristövaikutusten ja taloudellisten vaikutusten välisiä suhteita. Mallilla tuotetaan aineistoa ympäristöpoliittiseen päätöksentekoon pyrittäessä vähentämään Suomen materiaalivirtojen ympäristövaikutuksia. Malli kattaa 151 toimialaa ja yli 900 tuoteryhmää ja palvelua. Hankeen toteuttivat SYKE, Thule Instituutti, MTT ja VTT. (Seppälä ym. 2009) Malli tuottaa tietoa kokonaisuuksista, siitä mistä toiminnoista suurimmat päästövähennyspotentiaalit löytyvät ja se soveltuu mm. monikriteeritarkasteluun, mikä tuo lisätietoa pelkkään energiansäästövaikutusten tarkasteluun nähden. Sen sijaan yksittäisten politiikkatoimien tai toimenpidealueiden energiansäästöjen laskentaan malli ei sovellu. Mallin toimialarakenne myös poikkeaa energiatilastojen jaottelusta, sillä energiankulutus on siinä jaoteltu eri sektoreille kansantalouden tilinpidon näkökulmasta. Esimerkiksi asuntoyhtiömuotoisten asuntojen energiankulutus kohdistuu palvelusektorille. Myös muut energiatietojen käsittelyssä tehdyt ratkaisut herättävät kysymyksiä. Hankkeen jatkona ja TEM:n toimeksiannosta on tehty selvitys Toimialoittaisen energiankulutuksen tietopohja ja luotettavuuden arviointi (Mäenpää 2010), jossa kuvattiin yksityiskohtaisemmin sitä, miten energiankulutustietoja on käsitelty ENVIMAT-mallissa. Malli sisältää varsin yksityiskohtaisia energiankulutustietoja esimerkiksi palveluille, joille Tilastokeskukselta ei energiatilastossa ole saatavissa toimialakohtaista tietoa. ENVIMAT-mallissa energiankäyttö on määritetty toimialoille jaottelemalla esim. palvelujen energiankulutus eri toimialoille energiatuotteiden rahamääräisten käyttötietojen avulla. Tietoa siitä, miten oikeaan lopputulokseen tämä johtaa, ei ole. Mallin jatkohanketta ENVIMATscen-mallin laatimiseksi on toteutettu osana SE- TUILMU-ohjelmaa nimellä Suomen ilmastopolitiikan vaihtoehdot vuoteen 2020 ja Suomen talouden ja luonnonvarojen käytön skenaariot. Tavoitteena on ollut tuottaa kehittyneempi skenaariotyökalu valmiiksi työstettyine tulevaisuuden ympäristöineen, joissa voidaan testata esiin nousevien uusien toimenpiteiden tai muutosmahdollisuuksien laaja-alaisia vaikutuksia Suomen taloudessa Muut aiheeseen liittyvät hankkeet ja aineistot Esiselvitys politiikkatoimien määrällisen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämisestä Ympäristöministeriö käynnisti vuonna 2009 esiselvityksen politiikkatoimien määrällisen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseksi eri sektoreilla (Monni 2010). Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa ilmastopolitiikan arvioinnin kehittämistarpeita sekä kansainvälisten raportointivelvoitteiden täyttämisen että kotimaisen seurannan tarpeiden näkökulmasta. Lisäksi siinä tehtiin ehdotus kehittämishankekokonaisuudeksi. Kehittämistarpeita tunnistettiin kaikilla sektoreilla, koskien monia eri vaikutuksia: vaikutukset päästöihin ja nieluihin, muut ympäristövaikutukset, kustannus- ja talousvaikutukset, sosiaaliset ja työllisyysvaikutukset, sekä vaikutukset Suomen rajojen ulkopuolella, kuten

25 vaikutukset kestävään kehitykseen ja haavoittuviin kehitysmaihin. Ehdotetun kehittämishankekokonaisuuden tavoitteena on kehittää menetelmät, tietopohjat ja välineet, joita voitaisiin käyttää jatkossa politiikkatoimien systemaattiseen arviointiin ja raportointiin. Tarkoituksena on vastata sekä kansainvälisen raportoinnin että kotimaisen seurannan tarpeisiin ja vaatimuksiin. IMPAKTI ja IMPAKTI II VTT, VATT ja Benviroc Oy toteuttivat SETUILMU:n rahoittamana IMPAKTIhankkeen (Ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus, indikaattorit ja vaikutukset). Hankkeessa kehitettiin Suomen ilmastopolitiikan seurantaa ja arviointia kahdella osaalueella: 1) ilmastopolitiikkatoimien vaikutukset kasvihuonekaasujen päästöihin ja nieluihin Suomessa ja globaalisti sekä 2) ilmastopolitiikkatoimien kustannustehokkuus ja kustannusten kohdentuminen. Hanke ei erityisesti käsitellyt energiatehokkuustoimenpiteitä vaan enemmänkin ilmastopoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia energiatuotantoon, lähinnä uusiutuvan energian käytön kehitykseen. Jatkohanke (IMPAKTI II), jossa määrälliset arviot päivitetään, käynnistyi syksyllä 2012 ja päättyy alkuvuonna (Lindroos ym. 2012) ERA17 Asuntoministeri Jan Vapaavuoren nimittämä ERA17-työryhmä 13 (Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017) raportoi lokakuussa toimenpidettä (ks. liite 2), joilla Suomesta saadaan energiatehokkuuden kärkimaa. Työryhmän työtä vetivät ympäristöministeriö, Sitra ja Tekes. ERA17:ssa esitetyt toimenpiteet ovat osittain samoja kuin VNp:ssä esitetyt. Koska ERA17 keskittyi nimenomaan rakennettuun ympäristöön, ovat siinä esitetyt 31 rakennussektorin toimenpidettä pääosin yksilöidympiä ja yksityiskohtaisempia kuin VNp:n kuusi rakennussektorin toimenpidettä. Tosin osa VNp:n muista toimenpiteistä sivuaa myös rakennussektoria. Gaia Consulting Oy teki toimenpiteille alustavat ilmastovaikutus- ja kustannusarviot (Vehviläinen, Vanhanen ja Illman 2010). Ilmastovaikutuksia arvioitiin pääasiassa energiankulutuksen muutoksien kautta. Tehdyt arvioinnit ovat etukäteisarvioita, joten käytetyt arviointimenetelmät eivät sellaisenaan sovellu VNp:n vaikuttavuusarvioinnissa käytettäviksi. Kuitenkin arvioissa käytetty lähdeaineisto yms. on hyödyllistä myös VNp:n tulevien vaikuttavuusarviointien näkökulmasta. ERA17:n puitteissa toteutettiin taustaselvitys Rakennetun ympäristön energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöt. Siinä keskityttiin rakennetun ympäristön energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen nykytilan analyysiin siten, että tavoitteena oli tunnistaa energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisen kannalta merkitykselliset tekijät eri osa-alueilla sekä osa-alueiden väliset keskeiset vuorovaikutussuhteet. Nykytilan lisäksi tarkasteltiin kehitysennusteita vuosille 2020 ja (Vehviläinen ym. 2010)

26 Selvitys Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt, kehitysvertailuja Tutkimuksessa Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt, kehitysvertailuja tehtiin yhdyskuntien realistisiin kehitysvaihtoehtoihin pohjautuva arvio kaupunkiseutujen rakenteen aiheuttamasta kasvihuonekaasupäästöjen määrästä ja sen muutosmahdollisuuksista vuoteen 2050 asti. (Vehviläinen ym ref. Lahti ja Moilanen 2010) Tutkimuksessa muodostettiin 34 suurimmalle kaupunkiseudulle perusuran rinnalle neljä hajautumis- ja keskittymisasteeltaan erilaista perusskenaariota, joissa laskettiin asukastiheyksistä, rakennuskannasta, aluetyypeistä ja taajaman leviämisestä riippuvat rakentamisen, rakennuskannan ja perusrakenteen käytön sekä henkilöliikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Neljän perusskenaarion lisäksi arvioitiin eräiden lisätoimenpiteiden vastaavat vaikutukset. (Vehviläinen ym ref. Lahti ja Moilanen 2010) Selvitys osoittaa, että yhdyskuntarakenteella on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Suurimpien kaupunkiseutujen osalta vähennys on vuoden 2050 tilanteessa yli 7 miljoonaa CO 2 -ekvivalenttitonnia vuodessa, mikä vastaa noin 10 % tämänhetkisistä Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä vähennys ei sisällä rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisesta aiheutuvia merkittäviä vähennyksiä. (Vehviläinen ym ref. Lahti ja Moilanen 2010) Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit (EPO) -tutkimushankkeen päätavoitteena oli selvittää, miten energiatehokkuutta mitataan eri sektoreilla. Toinen päätavoite oli selvittää, miten energiatehokkuuden parannuspotentiaalia voidaan arvioida sektorikohtaisesti ja myös kattavammin koko yhteiskunnassa. Hanke toteutettiin osana Tekesin ClimBusohjelmaa Aalto-yliopiston, VTT:n ja TTY:n yhteistutkimuksena. (Tuomaala ym. 2012) Tutkimuksessa todettiin, että energiatehokkuutta ja energiatehokkuuspotentiaalia on ensisijaisesti tarkastelava energiayksiköiden avulla. Hiilidioksidi- tai kasvihuonekaasutehokkuutta voi käyttää tukevana ja täydentävänä arviointikriteerinä. Lisäksi todettiin, että menetelmät energiatehokkuuden mittaamiseksi ja potentiaalien laskemiseksi ovat vielä varsin kehittymättömiä siihen, että ne toimisivat käytännön työn ohjaajina. Aihealueella on edelleen perustutkimustarvetta. (Tuomaala ym. 2012) Energiatehokkuuden mittarit ja potentiaalit tutkimuksen raportti 14 valmistui vuoden 2012 alussa. Raportti on jaettu kolmeen osaan: 1) tutkimuksen johtopäätökset 2) koelaskentaa kuvaava ns. Grande-case raportti ja 3) sektorikohtaiset loppuraportit, yhteensä 5 kpl. (Tuomaala ym. 2012) Logistiikkaa on tarkasteltu hankkeen julkaisussa Energiatehokkuus logistiikassa - logistiikan energiatehokkuuden mittaaminen ja parantaminen 15 (Kalliopää, Rantala ja Kalenoja 2010). Energiatehokkuuteen vaikuttavia logistiikan osatekijöitä ovat mm. raaka-aineiden hankintaan, tuotantoon, varastointiin, kuljetuksiin, paluukuljetuksiin, markkinointiin ja jälkimarkkinointiin liittyvät toiminnot. Raportissa painotetaan, että energiatehokkuuden parantamisen kannalta on tärkeää, että toimitusketjun eri osien energiankulutuksen minimoinnin sijasta tarkastellaan koko ketjun energiatehokkuutta, sillä yksittäi- 14 Raportti Ladattavissa osoitteesta: pdf&title=Julkaisuja

27 sen ketjun osan optimointi voi johtaa energiankulutuksen kasvuun toimitusketjun muissa osissa. Kuitenkin energiatehokkuustarkastelut ovat perinteisesti liittyneet toimenpiteiden vaikutusten arviointiin toimitusketjun eri vaiheissa, mutta sitä ei ole juurikaan tarkasteltu kokonaisen toimitusketjun ja sen hallinnan osa-alueena. Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu tyypillisimmin kuljetussuoritepohjaisilla mittareilla, kuten kuljetusten energiankulutuksella. Toimitusketjun tasolla on usein tarpeellista laskea yhteen toimitusketjun eri osien energiankulutusarvoja, jolloin on mahdollista tarkastella koko logistisen ketjun energiatehokkuutta. Logistiikan energiatehokkuutta on mitattu esimerkiksi kumulatiivisella energiankulutuksella, kuljetusintensiteetin ja kuljetusjalanjäljen avulla sekä erilaisilla välillisillä mittareilla, kuten veden, sähkön ja primäärienergiankulutuksen avulla. Tulosten perusteella kumulatiiviset energiankulutusarvot ja hiilidioksidipäästöt soveltuvat hyvin energiatehokkuuden mittaamiseen ja niiden avulla on mahdollista tunnistaa eniten energiaa kuluttavia toimitusketjun osia ja energiatehokkuustoimenpiteitä. (Kalliopää, Rantala ja Kalenoja 2010) Työssä suoritettiin tapaustarkasteluja paperi- ja metalliteollisuuden toimitusketjuille. Kuljetusten osuudeksi muodostui % koko energiankulutuksesta. Kuljetusketjun valinnan todettiin vaikuttavan tutkituissa toimitusketjuissa 1 4 %-yksikköä tuotteiden kokonaisenergiankulutukseen. Tarkasteltujen perusteollisuuden toimitusketjujen kuljetusketjut ovat tyypillisesti luonteeltaan bulkkikuljetuksia, joissa täyttöaste saadaan korkeaksi ja joissa on mahdollista suosia energiatehokkaita ja kustannustehokkaita kuljetusmuotoja, joten tuloksia ei ole suoraan mahdollista yleistää muille toimialoille. (Kalliopää, Rantala ja Kalenoja 2010) Energiatilastojen kehittäminen Energiatilastot ovat keskeinen tiedonlähde energiatehokkuuden vaikutus- ja vaikuttavuusarvioinnissa. Tilastokeskuksessa on ollut viime aikoina muutamia kehityshankkeita energiatilastojen kehittämiseksi. Yksi tällainen on kotitalouksien energiatilastoinnin kehittämishanke (Tilastokeskus 2011). Hankkeessa lämmitysenergian laskentamallia muutettiin asuinrakennusten osalta. Uudistetussa mallissa lämpimän käyttöveden tuottamisen energiankulutus raportoidaan eroteltuna lämmityksen energiankulutuksesta. Myös eri lämmitysmuotojen rinnakkaisen käytön käsittelyä on kehitetty vastaamaan paremmin monipuolistuvia käytäntöjä. Lisäksi Tilastokeskuksella on nyt valmiudet kotitalouksien sähkönkäytön jaotteluun laiteryhmittäin, mikäli tätä tietoa kootaan ajoittain erillisselvityksillä. Tällainen selvitys on tehty viimeksi koskien kotitalouksien sähkönkäyttöä vuonna 2006 (Adato Energia & TTS Tutkimus 2008). Adato Energiassa on meneillään vuoden 2011 jakauman selvittäminen ja työ valmistuu vuoden vaihteessa. MMM:n tietopalvelukeskus Tike on kerännyt energiankulutustiedot kasvihuoneista osana joka toinen vuosi tehtävää Puutarharekisterikyselyä. Muiden maatilojen energiankulutustietoja kysyttiin ensimmäisen kerran osana vuonna 2010 toteutettua maatalouden rakennetutkimusta. Kerättyjen tietojen pohjalta lopullinen tilasto valmistui alkuvuodesta Jatkossa energiankulutustiedot kysytään kolmen vuoden välein osana rakennekyselyjä eli seuraavan kerran vuonna

28 2.2 Kansainvälistä aineistoa Komission laskentaohjeet ESD-direktiivin tavoitteiden seurannalle Direktiivi energiapalveluista ja energian tehokkaasta loppukäytöstä (32/2006/EY, Energiapalveludirektiivi) tuli voimaan Direktiivin edellyttämien harmonisoitujen laskentamenetelmien kehittäminen direktiivin tavoitteiden seuraamiseksi oli haastavaa. Harmonisoidut laskentamenetelmät säästöjen laskentaan olisi direktiivin mukaisesti pitänyt valmistua vuoden 2008 alussa. Harmonisoitujen laskentamenetelmien luominen osoittautui komitologiamenettelyssä mahdottomaksi ja kesällä 2010 Euroopan Komissio lopulta julkaisi suositukset laskentaohjeiksi 16 (Euroopan komissio 2010). Ohjeistus sisältää luettelon top-down-menetelmässä käytettävistä indikaattoreista, bottom-upmenetelmän kuvauksen ja ohjeelliset säästöjen laskennassa käyteltävät säästöjen eliniät erilaisille toimenpiteille Energiansäästötoimien laskentamenetelmiä koskevat standardit Eurooppalaiset standardisointijärjestöt CEN ja CENELEC ovat valmistelleet standardia energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusten laskemiseksi. Standardin valmistelu käynnistyi siitä näkökulmasta, että sitä käytettäisiin lähinnä Energiapalveludirektiivin tavoitteiden seurantaan ja sen lähtökohtana oli IEE/EMEEES projektissa (ks ) luodut menettelyt. Myöhemmin näkökulma laajeni yleisemmin vaikutusarviointia palvelevaksi. Standardi sisältää sekä top-down-menetelmän että bottom-up-menetelmän ohjeistuksen (CEN/CENELEC 2010). Standardiluonnos oli äänestysvaiheessa keväällä Vastaavan ISO-standardin valmistelu on käynnistynyt syksyllä 2011 ISO:n työryhmässä TC Ex-post quantification of the effects and costs of policies and measures -projekti Tässä vuonna 2009 käynnistyneessä Euroopan komission (DG CLIMA) rahoittamassa hankkeessa kehitetään vaikuttavuusarvioinnin menetelmiä erilaisille hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoille. Projektissa kehitetään menettely ja laaditaan opas toimenpiteiden ympäristö- ja sosioekonomisten vaikutusten arvioimiseksi. Hankeen toteuttavat Öko-Institut, Cambridge Econometrics AMEC ja TNO. Vuoden 2012 alkupuolella menetelmien kartoitus oli tehty ja raportoitu 17 ja menetelmiä oli tarkoitus testata seuraaviin toimenpiteisiin: päästökauppadirektiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja energiamerkintädirektiivi EMEEES-projekti EMEEES-projektin 18 tavoitteena oli auttaa Euroopan komissiota kehittämään Energiapalveludirektiivin edellyttämiä harmonisoituja seuranta- ja laskentamenetelmiä energian- 16 ft_www.pdf

29 säästötoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Projektia rahoitti EU:n Intelligent Energy Europe (IEE) -ohjelma. Projektiryhmä pyrki tarjoamaan avuksi käytännön suosituksia ja teknistä tukea. Tavoitteena oli arviointimenetelmien kehittäminen yksittäisten ohjelmien, energiapalveluiden ja toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi tavoitteena oli kehittää menetelmä arvioida jäsenvaltiossa toteutettujen kaikkien energiansäästötoimenpiteiden yhteisvaikutusta bottom-up- ja top-down-lähestymistapoja yhdistämällä. Projektin tuloksena kehitettiin joukko bottom-up- ja top-down-arvioinnin kuvauksia, mutta suurimmaksi osaksi kehitetyt menetelmät osoittautuivat niin hankaliksi toteuttaa käytännössä, että niitä ei loppujen lopuksi hyödynnetty kovinkaan paljon komission energiapalveludirektiivin edellyttämissä laskentaohjeissa tai laskentastandardissa (kts. luku 2.2.1) ODYSSEE-projekti ODYSSEE-tietokanta 19 on yksi IEE-ohjelman projekteista. Projektia koordinoi Ademe (Ranska), joka toimii energiatoimistona ja tietokannan ylläpidosta sen alihankkijana vastaa yksityinen konsulttitoimisto Enerdata (Ranska). Tietokanta sisältää suuren joukon erilaisia energia- ja CO 2 -indikaattoreita kattaen kaikki EU:n jäsenmaat sekä Norjan ja Kroatian. Tietokannan sisältämät indikaattorit on lueteltu tämän raportin liitteessä 3 (ODYSSEE-projekti 2008). Tietokannan indikaattoreita on käytetty lähtökohtana top-down-laskennan osalta sekä komission laskentaohjeistuksessa että käynnissä olevassa CEN laskentastandardityössä. ODYSSEE-indikaattorit kattavat aina koko teollisuuden erittelemättä päästökauppasektoria. Komission laskentaohjeiden mukaisissa ns. ESD-indikaattoreissa sen sijaan tulisi käsitellä vain kyseisen direktiivin alaista energiankulutusta eli erotella päästökauppasektorille kuuluvan ja sille kuulumattomaton energiankulutus. Tämä erottelu osoittautui vaikeaksi useimmissa maissa, jotka käyttivät top-down-menetelmiä toisessa kasallisessa energiatehokkuussuunnitelmassaan. Odyssee-projektin indikaattoreiden kuten kaikkien muidenkin top-downindikaattoreiden käyttöön liittyy kaksi merkittävää kysymystä, indikaattoreiden käyttökelpoisuus ja syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Lisäksi erityisen varovaisesti on suhtauduttava maiden väliseen vertailuun paitsi lähtötietoihin liittyvien epävarmuuksien vuoksi myös siksi, että taustalla vaikuttavat muut kuin energiatehokkuudesta johtuvat tekijät eivät pelkässä indikaattorivertailussa käy ilmi BEHAVE-projekti EU:n IEE-ohjelman BEHAVE-projektin 20 tavoitteena oli parantaa käyttäytymiseen kohdistuvien energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuutta. Työn yhdessä osatehtävässä analysoitiin noin 40 projektia ja ohjelmaa mukaan lukien niissä käytetyt vaikutustenarviointimenettelyt. Kyseisestä osatehtävästä vastasi Motiva. Vaikutustenarviointia tarkasteltiin sekä vaikuttavuuden näkökulmasta (impact evaluation) että toiminnallisesta näkökulmasta (process evaluation). Vaikuttavuuden näkökulma kattoi paitsi energia- ja päästövaikutukset myös vaikutukset kuluttajien käyttäytymiseen

30 Projektien ja ohjelmien vaikuttavuuden arvioinneissa oli käytetty monentyyppisiä menetelmiä, jotka on lueteltu alla: Seurantatiedon (toteutuneiden toimenpiteiden määrä) yhdistäminen ennalta laskettuihin toimenpiteiden tyyppisäästöihin (default values for savings) Markkinatutkimukset Tehtyjen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten selvittäminen kyselyllä: - postikyselyt - internet-kyselyt - puhelinhaastattelut - henkilökohtaiset haastattelut - mielipidekyselyt - kuluttajapaneelit - oppilaiden testaaminen ennen ja jälkeen toimenpiteen - kurssien osallistujien testaaminen ja palautteen kysyminen Kyselyn toteuttaminen ennen ja jälkeen toimenpidettä yllä kuvattuja kanavia käyttäen Vaikutusten selvittäminen kyselytekniikalla ja tulosten kohdistaminen useille eri kampanjoille tai toimenpiteille (attribution) Vertailuryhmän käyttö Energianeuvonnan arviointi Iso-Britanniassa Eräs hyödyllinen esimerkki sellaisesta toimenpiteestä, jolle ei ole yleisesti totuttu esittämään numeerisia vaikuttavuusarvioita löytyi hankkeen aikana Iso-Britanniasta, missä Energy Saving Trust (EST) arvioi kuluttajaneuvonnan vaikutusta CO 2 -päästöihin. EST:n neuvontakeskukset tarjoavat neuvontaa energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytössä. Päätoimintamuodot ovat puhelinneuvonta ja kuluttajien neuvontakeskukseen lähettämät tarkastuslomakkeet (Home Energy Check, HEC). Asiakkaista pidetään tietokantaa, jonne kirjataan yhteystietojen lisäksi kysytty asia ja annetut ohjeet. Toteutetut toimenpiteet kartoitetaan puhelinkyselyllä ja säästöt arvioidaan käyttäen ennalta laskettuja toimenpiteiden tyyppisäästöjä. Kyselyssä tarkastetaan, mikä vaikutus juuri neuvontakeskusten toiminnalla oli toimenpiteiden toteutumiseen, jotta vaikutukset voidaan kohdistaa neuvontakeskuksille sekä muille toimenpiteille. Toiminnan arvioinnissa selvitettiin myös, kuinka kustannustehokasta neuvontatoiminta on ollut eli selvitettiin toiminnan kustannukset suhteessa saavutettuihin päästövähennyksiin Täydennyskoulutuksen arviointihanke Kaliforniassa Kaliforniasta löytyy esimerkki siitä, kuinka ammatillisen täydennyskoulutuksen energiansäästövaikutuksia on arvioitu. Opinion Dynamics Corporationin ym. (2010) selvityksessä on tarkasteltu osavaltiossa vuosina annetun energiatehokkuuskoulutuksen (Statewide Energy Efficiency Education and Training Programs) vaikutuksista osaamiseen ja energiansäästöön. Koulutusta annettiin yhdeksässä koulutuskeskuksessa energiayhtiöiden asiakkaille (end-users) sekä mm. arkkitehdeille, suunnittelijoille, urakoitsijoille ja insinööreille (market actors). Arviointityöhön käytetyt resurssit olivat suuret, peräti 3,2 milj. dollaria kolmen vuoden aikana. Koko koulutusohjelman budjetti oli 72,2 milj ja arvioinnin koh- 28

31 teena olleiden osien budjetti oli 48,6 milj. dollaria. (Opinion Dynamics Corporation ym. 2010) Arviointityö toteutettiin useita eri menetelmiä hyödyntäen: syvähaastattelut, kurssimateriaalien arviointi, kyselytutkimukset opettajien ja osallistujien joukossa sekä kyselytutkimusten tulosten analysointi (engineering analysis). Seuraavassa on lueteltu kysymykset, joihin arvioinnilla pyrittiin vastaamaan. Tarkastelun kohteena oli siis paitsi määrällisten säästöjen arvioiminen myös sen selvittäminen, mikä vaikutus koulutuksella oli asenteisiin, tietoisuuteen ja osaamiseen. (Opinion Dynamics Corporation ym. 2010) Kuinka laajaa koulutuskeskusten toiminta on? Millaisia tiedollisia muutoksia koulutuskeskusten toiminnalla on saavutettu? Millaisia käyttäytymismuutoksia koulutuskeskusten toiminnalla on saavutettu? Mikä osuus keskusten koulutustarjontaan osallistuneista on muuttanut käyttäytymistään koulutuksen seurauksena? Missä ammattiryhmissä ja millä loppukäytön alueilla muutokset tapahtuivat? Mikä osuus osallistujista sai tietoa loppukäyttäjille suunnatuista tuista ja muista ohjelmista? Mistä ohjelmista tiedotettiin? Kuinka suuri energiansäästö saavutettiin koulutukseen osallistuneiden käyttäytymismuutosten kautta? Miten energiansäästövaikutus jakautuu eri kurssien kesken kussakin koulutuskeskuksessa? Millaiset kurssit tai toimenpiteet todennäköisemmin johtavat energiansäästöön? 29

32 3 Vaikutusarvioinnin menetelmät ja erityiskysymykset 3.1 Etukäteinen ja jälkikäteinen arviointi sekä seuranta Etukäteinen arviointi (ex ante) tuottaa tietoa toimenpiteiden vaikutuksista tulevaisuudessa. Valtioneuvoston kanslian raportissa (2011) siitä on suositeltu käytettäväksi nimitystä vaikutusarviointi. Raportissa todetaan vaikutusarvioinnista seuraavaa: Ennakollisen/etukäteisen vaikutusarvioinnin tavoitteena on tuottaa päätöksentekijälle tietoa valmisteilla olevan asian erilaisista toteuttamisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista. Ennen päätöksentekoa tehtävä vaikutusten arviointi on luonteeltaan ennakoivaa, jolloin siihen liittyy myös epävarmuustekijöitä ja riskejä sekä ennakointitiedon epävarmuutta. Esimerkiksi tietyn päätöksen käyttäytymisvaikutuksia tai pitkän tähtäimen vaikutuksia saattaa olla vaikea arvioida ja ennustaa. Ennakollisessa arvioinnissa pitäisi hyödyntää nykyistä enemmän vaihtoehtojen arviointia siten, että toisaalta arvioidaan tavoitteeseen pääsyn erilaisia keinoja ja toisaalta erilaisten keinojen vaikutuksia muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaikutusten arvioinnissa on usein hyödyllistä käyttää hyväksi aikaisempien politiikkatoimenpiteiden jälkikäteisarviointia ja esimerkiksi kansainvälisiä vertailutietoja. Ennakollinen arviointi myös edesauttaa päätöksen tavoitteiden täytäntöönpanoa, sekä antaa kriteereitä päätöksenteolle. Lisäksi se auttaa päätösten kohteita valmistautumaan tuleviin muutoksiin. Vaikutusten etukäteisarvioinnissa keskeisessä asemassa ovat asian valmistelijat, päätöksentekijät ja keskeiset sidosryhmät kuten asiantuntijat, yritykset sekä kansalaisjärjestöt. Tässä hankkeessa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisille toimenpiteille ei ole suoritettu etukäteisarviointia, sillä tämä on tehty Energiatehokkuustoimikunnan työn yhteydessä (ks. luku 2.1.1). Jälkikäteistä arviointia (ex post) käytetään selvittämään, miten toimenpiteet ovat vaikuttaneet. Valtioneuvoston kanslian raportissa (2011) siitä on suositeltu käytettäväksi nimitystä vaikuttavuusarviointi. Raportissa todetaan vaikuttavuusarvioinnista seuraavaa: Jälkikäteen toteutettava arviointi eli vaikuttavuusarviointi tuottaa tietoa siitä, ovatko ennen päätöksentekoa ennakoidut vaikutukset toteutuneet tai onko esiintynyt sellaisia vaikutuksia, joita ei ole ennen päätöksentekoa osattu ennakoida. Vaikuttavuusarviointi tuottaa tietoa päätöksentekijöille siitä, onko halutut tavoitteet saavutettu. Jälkikäteisen arviointitiedon keskeisin tehtävä on mahdollistaa toimenpiteiden kehittäminen siten, että asetetut päämäärät saavutetaan paremmin. Jälkikäteisarviointi mahdollistaa myös oppimisen päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden näkökulmasta sekä parantaa tilivelvollisuutta. Edellä esitettyä terminologiaa soveltaen tässä hankkeessa on keskitytty jälkikäteen tapahtuvan vaikuttavuusarvioinnin kehittämiseen valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisille toimenpiteille. Seurannalla tarkoitetaan säännöllistä ja systemaattista tiedonkeruuta. Sillä saadaan toimenpiteistä tietoa niiden toteuttamisen aikana. Vaikuttavuusarvioinnissa voidaan hyödyntää seurantavaiheessa hankittua tietoa. 30

33 3.2 Top-down-menetelmä Top-down-menetelmässä hyödynnetään pääasiassa tilastotietoon perustuvia indikaattoreita. Menetelmällä saatu vaikutusarvio on kokonaisarvio, jossa näkyy kaikkien nykyisten ja varhaisempien samaan energiankulutukseen kohdistuvien toimenpiteiden vaikutus sekä rakenteellisten tekijöiden ja energian hintakehityksen vaikutus. (Rekola 2010) Rakenteellisten kysymysten tunnistaminen on tärkeää, sillä pelkkä indikaattorien ja niiden osoittamien trendien mekaaninen tarkastelu johtaa helposti vääriin johtopäätöksiin. Esimerkki tuloksiin vaikuttavasta rakenteellisesta tekijästä on teollisuuslaitosten siirtyminen toimialaluokasta toiseen. Toinen esimerkki on teollisuuslaitosten voimalaitosten ulkoistaminen, minkä seurauksena näiden voimalaitosten energiankulutus ei enää näy teollisuussektorilla vaan ostosähkönä. Toisinaan myös kuluttajien siirtyminen suosimaan esimerkiksi isompia autoja tai asuntoja, mikä lisää energiankulutusta, katsotaan rakenteelliseksi tekijäksi, jonka vaikutus pitäisi siivota tuloksista. Tämän tyyppisten tekijöiden käsittely riippuu arvioinnin näkökulmasta, sillä myös näihin tekijöihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan ohjauskeinoilla. Rakenteellisten tekijöiden vaikutuksia voidaan tarkastella ns. dekomponointimenetelmällä, jossa tavoitteena on selvittää indikaattoreiden ja energiatehokkuuden kehittymisen välistä korrelaatio eli kertooko indikaattorin suunnassa tapahtuvat mahdolliset muutokset energiatehokkuuden kehittymisestä vai onko muutosten taustalla muita syitä. Dekomponointimenetelmä on kuitenkin melko työläs, joten sitä ei useimmiten sovelleta top-down-tarkastelujen yhteydessä. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia ei pääsääntöisesti ole eroteltavissa topdown-menetelmän tuloksista. Poikkeuksena ovat esimerkiksi ODYSSEE-tietokannan (ks. luku 2.2.5) ns. diffuusioindikaattorit, joilla mitataan tietyn energiatehokkaan teknisen ratkaisun yleistymistä markkinoilla. Toisaalta tämäntyyppiset indikaattoreiden erottaminen bottom-up-laskennasta on kuin veteen piirretty viiva ja niiden luokittelu top-downja bottom-up-menetelmiksi vaihtelee. Top-down-menetelmän käyttöön liittyy rakenteellisten tekijöiden lisäksi kaksi muuta huomioon otettavaa kysymystä: indikaattoreiden tietoarvo (kyky kuvata energiatehokkuuden muutosta) ja lähtötietojen saatavuus. Energiatehokkuusindikaattoreiden käyttökelpoisuus energiatehokkuuden mittaamisessa vaihtelee. Osa indikaattoreista on tietoarvoltaan varsin hyviä kuten lämmön ominaiskulutus rakennuskuutiota kohden, jos lämpimän käyttöveden energiankulutus voidaan tästä erotella, tai energiankulutus tuoteyksikköä kohden. Sen sijaan usein käytetty energiaintensiteetti (energiankulutus/bkt tai arvonlisä) ei pääsääntöisesti ole hyvä energiatehokkuuden mittari. Käytännön esimerkki tästä on terästeollisuus, jossa energiaintensiteetti (energiankulutus/arvonlisä) on laskenut hyvin nopeasti 2000-luvun puolivälistä arvonlisän ripeän kasvun myötä, mutta ominaiskulutus (energiankulutus/tuotettu terästonni) on pysynyt samalla ajanjaksolla melko vakaana. Indikaattoreiden lähtötietojen saatavuus ja tietojen laatu vaihtelee Suomessa. Teollisuuden tieto on viime aikoina parantunut, mutta aikasarjat ovat lyhyehköt alkaen vuodesta Palvelujen toimialakohtaiset energiankulutustiedot puuttuvat kokonaan eikä tilanne parane ainakaan ennen vuotta Silloinkaan ei todennäköisesti saada käyttöön kovin pitkiä aikasarjoja. Tilastokeskus uudisti asumisen lämmityksen, lämpimän käyttöveden ja sähkönkäytön tilastoinnin vuonna Näitä kysymyksiä on käsitelty esimerkiksi raportissa Gynther ym Top-down-indikaattoreiden käytössä jälkikäteisessä arvioinnissa on aina haaste, että tieto ei juuri koskaan ole tuoretta johtuen tilastojen tuottamiseen liittyvästä luonnollisesta viiveestä. Käytännössä viive on vähintään kaksi vuotta (raportointivuosi-2v). 31

34 Rekola (2010) on kuvannut top-down-menetelmän etuja ja heikkouksia ilmastopolitiikan seurannassa. Samat johtopäätökset mm. läpinäkyvyyden ja yksinkertaisuuden osalta pätevät osittain myös energiatehokkuustoimien arviointiin top-downmenetelmällä. Toisaalta vaikka indikaattorit ovat melko yksinkertaisia, ei kaikkea niiden laskemiseksi tarvittavaa tietoa ole tilastoista saatavilla. Tilastotieto on usein myös liian aggregoitua indikaattoreita varten. Toisaalta, mitä yksityiskohtaisemmalle tasolle laskennassa mennään, sitä enemmän käytettävissä olevan tiedon laatu ja saatavuus heikkenee. Edut ja heikkoudet (Rekola 2010) + Läpinäkyvä + Yksinkertainen tietotarve + Yksinkertaisuus: vähemmän parametreja ja oletuksia + Virallista ja laadukasta tietoa Tulokset hyvin yksinkertaisia Vaikea erotella yksittäisten politiikkatoimenpiteiden vaikutuksia Tuottaa vain vähän tietoa nimenomaisesti niistä toimista, joiden avulla [päästövähennykset] saadaan aikaan 3.3 Bottom-up-menetelmä Yksittäisen politiikkatoimen vaikutusten arviointiin soveltuu parhaiten bottom-upmenetelmä. Menetelmästä on erilaisia sovelluksia, mutta ne lähtevät aina liikkeelle joko seuratusta tai arvioidusta energiankäyttöön liittyvästä muutoksesta tietyssä kohdejoukossa. Yksinkertaisimmillaan laskennassa selvitetään kuinka monta tietyn tyyppistä toimenpidettä on toteutettu ja mikä tämän toimenpiteen tuoma keskimääräinen yksikkösäästö on. Esimerkiksi voidaan selvittää taloudellisen ajotavan koulutuksen läpikäyneiden lukumäärä ja koulutuksen tuoma keskimääräinen energiansäästö. Näiden tietojen, suoritetietojen ja kulutusarvioiden avulla sekä arvioimalla säästön vaikutusaika voidaan arvioida energiansäästö tarkasteluvuonna. Energiatehokkuussopimusten ja -katselmusten arviointi tapahtuu myös bottom-upmenetelmällä, mutta sitä sovelletaan eri tavalla kuin edellä kuvatussa laskennallisemmassa menettelyssä. Energiatehokkuussopimusten seurannassa kerätään yksityiskohtaista tietoa seurantajärjestelmään kunkin toimijan toteuttamista energiansäästötoimenpiteistä. Tuetuissa (TEM) energiakatselmuksissa ehdotettujen yksitäisten toimenpiteiden tuottamat säästöt saadaan energiakatselmusten seurantajärjestelmään kerätystä tiedosta. Kunkin toimenpiteen säästö on energiakatselmoijan tekemä laskennallinen arvio vuosittaisesta säästövaikutuksesta. Lisäksi sopimuksiin liittyneet voivat raportoida myös muita kuin energiakatselmuksissa ehdotettuja toteutettuja toimenpiteitä, joille raportoidaan vuosittainen säästövaikutus vastaavasti kuin energiakatselmuksissa ehdotetuille toimenpiteille. Bottom-up-laskennassa säästövaikutuksen arvioinnin eräs keskeisimpiä kysymyksiä on perusuran (baseline/counterfactual) määrittäminen. Perusuran määritys on aina mietittävä tapauskohtaisesti toimenpiteen mukaan. Säästöjä voidaan esimerkiksi arvioida lähtötilanteeseen verrattuna, mikä tarkoittaa, että otetaan huomioon kaikki kehitys, joka sisältää myös esimerkiksi teknisestä kehityksestä johtuvan tehostumisen, joka olisi 32

35 tapahtunut myös ilman toimenpidettä. Toinen vaihtoehto on pyrkiä arvioimaan vain tiettyyn energiankäyttöön kohdistuneen toimenpiteen vaikutusta, jolloin perusuraan pyritään sisällyttämään muut kuin kyseisen toimenpiteen takia tapahtuneet muutokset. Esimerkiksi arvioitaessa energiamerkinnän vaikutusta, jääkaapin uusinnan yksikköenergiansäästö ei yleensä ole uuden ja vanhan jääkaapin kulutusten erotus vaan tehokkaan ja tyypillisen markkinoilla olevan laitteen kulutusten välinen erotus. Lämmityskattiloiden vaihdon edistämisessä puolestaan säästö lasketaan vertaamalla kunkin vuosikymmenen keskimääräistä olemassa olevaa kantaa nykyisin myytävään keskimääräiseen kantaan. Kaikissa bottom-up-arvioissa perinteistä perusuraa ei ole mahdollista muodostaa. Esimerkki tästä on energiakatselmukset, joiden vaikuttavuus arvioidaan Suomessa energiakatselmuksissa ehdotettujen toimenpiteiden säästöpotentiaalin ja energiatehokkuussopimuksista saatavan ehdotettujen toimenpiteiden toteutumatiedon perusteella. Yksittäisen toimenpiteen vuotuinen säästövaikutus on energiakatselmoijan laskennallinen arvio ja perustuu energiankulutukseen ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen. Kansainvälisissä yhteyksissä, mm. komission energiapalveludirektiiviä koskevissa laskentaohjeissa ja CEN:n standardiluonnoksessa, tähän viitataan käsitteellä before and after -baseline. Bottom-up-menetelmää sovellettaessa lähtötiedot normalisoidaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon esimerkiksi lämmitystarpeen vuosivaihtelu, tilojen käyttöasteiden muutokset yms. Useimmiten normalisointi on mahdollista vain lämmitystarpeen suhteen, mutta ei muiden tekijöiden suhteen lähtötietojen puuttumisen vuoksi. Bottom-up-menetelmä voi hyödyntää eri tavoin kerättyjä lähtötietoja. Yksi vaihtoehto, joskin harvinaisempi, on edellä mainitut yksittäisiä toimenpiteitä varten perustetut seurantajärjestelmät. Muita tiedonkeruutapoja ovat mittaustiedot, laskutusanalyysi, tekniset estimaatit sekä erillisselvitykset. Bottom-up-menetelmä vaatii usein melko paljon resursseja tiedon keräämiseen yksityiskohtaisen tiedontarpeensa vuoksi, mutta on myös usein anoa tapa saada luetettavaa tietoa yksittäisen politiikkatoimenpiteen vaikutuksista. Rekola (2010) on kuvannut bottom-up-menetelmän etuja ja heikkouksia ilmastopolitiikan seurannassa. Samat johtopäätökset pätevät osittain myös energiatehokkuustoimien arviointiin bottom-up-menetelmällä. Kuitenkin johtopäätös, jonka mukaan bottom-upmenetelmä ei sovellu useiden sektoreiden ja politiikkatoimien yhtäaikaiseen arviointiin, ei päde energiatehokkuutta arvioitaessa. Käytännössä menetelmää on sovellettu juuri tämän tyyppiseen arviointiin mm. molemmissa NEEAP:eissa sekä TEM:n energiatehokkuustoimikunnan esittämien toimenpiteiden vaikutusarvioissa. Päällekkäiset vaikutukset on arvioitavissa ja otettavissa huomioon eri menetelmiä käytettäessä kuten NEEAP-2:n toimenpiteiden kuvauksissa on myös esitetty. Edut ja heikkoudet (Rekola 2010) + Hyvä tarkkuustaso: yksittäisten politiikkatoimien identifioiminen helppoa + Tuottaa tietoa siitä, mitkä ovat ne päätoimenpiteet, joilla päästövähennykset saadaan aikaan + Yhdenmukainen laitoskohtaisen tiedon kanssa + Joustava menetelmä yksittäisten politiikkatoimien tasolla, mutta vaikeasti sovellettavissa laajan politiikkatoimikokonaisuuden arvioinnissa 21 + Kattaa useimmat politiikkatoimet 21 Ei päde energiatehokkuutta arvioitaessa. 33

36 Edellyttää tiedon tuottamista ja keräämistä Ei sovellu useiden sektoreiden ja politiikkatoimien yhtäaikaiseen arviointiin 21 Ei sovellu tiettyjen horisontaalisten politiikkatoimien kuten verojen arviointiin 3.4 Integroidut menetelmät Integroiduissa menetelmissä yhdistetään top-down- ja bottom-up-menetelmillä tuotettua tietoa. Laajempien toimenpidepakettien vaikutuksia arvioidaan tällöin tilastotiedon avulla ja yksittäisten toimien vaikutuksia bottom-up-tiedon avulla. Tämä mahdollistaa vaikutusten tarkastelun sekä sektoritasolla että yksittäisten toimenpiteiden tasolla. (Rekola 2010). Rekola (2010) on kuvannut integroitujen menetelmien etuja ja heikkouksia ilmastopolitiikan seurannassa. Samat johtopäätökset pätevät pitkälle myös energiatehokkuustoimien arviointiin integroiduilla menetelmillä. Menetelmän yhdeksi heikkoudeksi todettiin, että top-down- ja bottom-up-menetelmien yhteneväisyyden takaaminen voi olla hankalaa. EMEEES-projektissa (ks. luku 2.2.4), jossa käsiteltiin mm. menetelmien integrointia, tämän yhteneväisyyden saavuttaminen todettiin käytännössä jopa mahdottomaksi. Edut ja heikkoudet (Rekola 2010) + Joustava, huomioi sekä top-down- että bottom-up-menetelmän elementtejä + Integroiduissa menetelmissä sisäänrakennettu varmennus, mikä takaa menetelmien vakauden (ks. kommentti tekstissä) Top-down- ja bottom-up-menetelmien yhteneväisyyden takaaminen voi olla hankalaa 22 Monimutkainen: runsaasti parametreja ja taustaoletuksia Edellyttää runsaasti resursseja, mikäli tarvitaan uuden taustatiedon keruuta 22 EMEEES-projektissa todettiin käytännössä mahdottomaksi saada sama tulos bottom-upja top-down-menetelmällä. 34

37 3.5 Arvioinnin erityiskysymyksiä Tarkastelun taseraja ja toimenpiteiden päällekkäisyys Useat toimenpiteet kohdistuvat samojen toimijoiden samaan energiankäyttöön. Tämä päällekkäisyys on tunnistettava vaikutusten arvioinnissa. Esimerkki tällaisesta päällekkäisyydestä on esitetty kuvassa 1: jos energiansäästösopimusten, energiakatselmusten ja energiatukien yhteisvaikutusta ei otettaisi huomioon, saavutetuiksi kokonaissäästöksi muodostuisi 10,6 TWh/v todellisen noin 9,5 TWh/v sijasta. Tunnistetun päällekkäisyyden käsittelyssä on kaksi vaihtoehtoa. Toinen on käsitellä toimenpiteitä toimenpidekokonaisuuksina eli arvioida päällekkäin menevien toimenpiteiden yhteisvaikutus. Toinen vaihtoehto on arvioida kunkin toimenpiteen vaikutus erikseen ja arvioida sen jälkeen mahdollinen päällekkäisyys. Kuva 1. Esimerkki toimenpiteiden päällekkäisyydestä Taseraja on keskeinen käsite arvioinnissa ja liittyen kiinteästi edellä esitettyyn päällekkäisyyden välttämiseen. Asiaa on käsitelty mm. EPO-hankkeessa (ks. luku ), josta alla esitettävä esimerkki on otettu. Taserajojen määrittely on erityisen tärkeää silloin, kun tarkastellaan samanaikaisesti useita sektoreita, sillä sektorit ja niiden erilaiset toiminnot ovat useimmiten osittain päällekkäisiä. Taserajojen myötä on mahdollista välttyä siltä, että jokin osa-alue lasketaan useita kertoja, tai että jokin osa-alue jää kokonaan laskennan ulkopuolelle. (Kallionpää, Rantala ja Kalenoja 2010) Kallionpää ym. (2010) esittävät raportissaan konkreettisen esimerkin, joka havainnollistaa niitä hyvin erilaisia tapoja, joilla taseraja voidaan asettaa. Esimerkiksi teollisuudessa energiatehokkuutta voidaan mitata neljällä erilaisella taserajalla (Kuva 2). Teollisuusyritykset tarkastelevat energiatehokkuutta tyypillisimmin taserajalla A, joka koostuu tuotannosta ja lähtölogistiikasta. A Tuotannon ja lähtölogistiikan taseraja B Hankinnan, tuotannon ja lähtölogistiikan taseraja C Toimitusketjun taseraja D Tuotteen koko elinkaaren määrittämä taseraja 35

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Seuranta ja vaikutusten arviointi neuvontatyössä Lea Gynther, 13.11.2012

Seuranta ja vaikutusten arviointi neuvontatyössä Lea Gynther, 13.11.2012 Seuranta ja vaikutusten arviointi neuvontatyössä Lea Gynther, 13.11.2012 Sisältö Vaikutukset ja vaikuttavuus: arviointisykli Miksi seurantaa ja vaikutusarviointia tehdään? Mitä vaikutuksia arvioidaan ja

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset julkisilla hankinnoilla lisää energiatehokkuutta kuljetusalalle Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Vesa Peltola, Motiva Oy LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS-

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Energiakatselmustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmusvolyymit, tuet, tulosten seuranta. TYKELI taustatyöpaja 4.3.

Energiakatselmustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmusvolyymit, tuet, tulosten seuranta. TYKELI taustatyöpaja 4.3. Energiakatselmustoiminta Energiatehokkuussopimukset Energiakatselmusvolyymit, tuet, tulosten seuranta TYKELI taustatyöpaja 4.3.2011, Ulla Suomi Esityksen sisältö Energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009

Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008. Hille Hyytiä 22.9.2009 Energiatehokkuussopimus, tuloksia energiavaltaisen teollisuuden osalta vuodelta 2008 Hille Hyytiä 22.9.2009 1.1 Energiavaltainen teollisuus tavoitteet toimenpideohjelmassa 1. Toimenpideohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1(3) Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan 1. Yritys (yrityksen nimi) liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Yrityksen

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut. Risto Larmio, Motiva Oy

Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut. Risto Larmio, Motiva Oy Energiatehokkuus ja pk-yrityksen työkalut Risto Larmio, Motiva Oy Sisältö Motiva Energiatehokkuuslaki (isot yritykset) Energiatehokkuussopimus 2016 ja 2017- Energiatehokkuusneuvonta Energiakatselmus pk-yrityksille

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle?

Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle? Miten osoittaa ympäristövastuullisuus kuljetuksen tilaajalle? - Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuusopimuksista Trafin Auditoriossa 15.4.2013 Tervetuloa! Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Miten

Lisätiedot

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä Energiatehokkuus pienissä ja keskisuurissa yrityksissä EK-päivä 31.3.2009 Jyväskylä Asiantuntija Kati Ruohomäki Energia ja ilmasto Sisältö 1. Taustaa 2. Yleistä energiatehokkuussopimuksista 3. Toimenpideohjelma

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista

Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Energia- ja ilmastoasiat ohjaavat rakentamista Rakennusneuvos Erkki Laitinen, ympäristöministeriö Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere 1 Energy consumption in Europe [CEPMC] Transportation

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Toimenpiteet. Energiatehokkuus. Seuranta. Vaikuttavuus. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010

Toimenpiteet. Energiatehokkuus. Seuranta. Vaikuttavuus. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010 Toimenpiteet Energiatehokkuus Seuranta Vaikuttavuus Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010 12/2014 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi 2010 2013 VNp

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

EED vuosiraportti 2014

EED vuosiraportti 2014 EED vuosiraportti 214 29.4.214 Energiatehokkuusdirektiivin (212/27/EU) artiklan 24 (1) mukainen raportointi Euroopan komissiolle 2 (22) EED Vuosiraportti 214 (LIITE 1) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 4 1

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa asiantuntijaseminaari 20.11.2009 Kuluttajatutkimuskeskus Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Pentti Puhakka Työ- ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja energiaohjelma (KEO) Oulu Seppo Silvonen seppo.silvonen@motiva.fi Motiva Oy Sisältö KETS- ja KEO-liittymisen kattavuus Liittymismenettely EU-tavoitteet Energiansäästötavoitteet

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Toimenpiteet Energiatehokkuus. Seuranta. Vaikuttavuus. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010

Toimenpiteet Energiatehokkuus. Seuranta. Vaikuttavuus. Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010 Toimenpiteet Energiatehokkuus Seuranta Vaikuttavuus Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi - VNp 4.2.2010 12/2013 Energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi 2010 2012 VNp

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat?

Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Liikenteen cleantech mihin lait ja politiikka ohjaavat? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen cleantech-hankinnat, 9.10.14 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin

Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Energiatehokkuuden mittaaminen ja yritysten sitouttaminen energiatehokkuustoimiin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusseminaari 3.11.2011 Energiatehokkuuden mittaaminen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat

Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat Kasvener laskentamalli + kehityssuunnitelmat CHAMP, suomalaisten kuntien V työpaja, Lahti 11.2.2011 Olli Pekka Pietiläinen ja Jyri Seppälä, SYKE Kasvihuonekaasupäästöjen laskentamenetelmät Alueelliset

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet

Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus Toimitilayhteisöjen toimenpideohjelma (TETS) Energiatehokkuussopimusten seurantajärjestelmä TETS vuosiraportoinnin periaatteet TETS-yhdyshenkilöpäivä 1.12.2011 Lähtökohtia

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta 2010-2011. Kestävän yhdyskunnan ratkaisut 13.9.2010, RIL Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta 2010-2011. Kestävän yhdyskunnan ratkaisut 13.9.2010, RIL Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta 2010-2011 Kestävän yhdyskunnan ratkaisut 13.9.2010, RIL Päivi Laitila, Motiva Oy Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Mistä on kysymys? Maatilojen energiaohjelma on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva energiatehokkuussopimus ajanjaksolla 2010 2016 Ohjelman tavoite

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot