1/2012. Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus. Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja. Puhtaan pohjaveden puolesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012. Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus. Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja. Puhtaan pohjaveden puolesta"

Transkriptio

1 1/2012 Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja S. 18 Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus S. 8 Puhtaan pohjaveden puolesta S. 24

2 Sisältö Sisältö 1/2012 Peter Edén, GTK Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 8 Rannikkoalueiden Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus Maankäytön arseeniriskiä torjutaan ohjeistuksella Teiden riskiluokituskartasta tietoa onnettomuustilanteissa Pohjatiedot kootaan valtakunnalliseen rekisteriin s Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja turvetieto siirtyy portaaliin s.18 Palin Granit Oy 24 Puhtaan pohjaveden puolesta 2 27 svenska resuméer Kolumni: ympäristöneuvos saara Bäck: Tavoittelemme vesien hyvää tilaa s.24 jari väätäinen, GTK GEOFoorumi 1/2012 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus, Päätoimittaja: Sini Autio Ulkoasu: Satu Lusa/Kaskelotti Toimitusneuvosto: Sini Autio, Hannu Idman, Taina Järvinen, Jarmo Kohonen, Pekka Nurmi, Marie-Louise Wiklund Etukansi: Jari Väätäinen, GTK Takakansi: GTK Paino: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print ISSN Geofoorumi 1/2012

3 Pääkirjoitus GTK Älykkään luonnonvaratalouden edelläkävijä Luonnonvarat mahdollistavat ihmisten hyvinvoinnin ja ovat talouden perusta. Maailmanlaajuinen kilpailu raaka-aineista kiristyy ja muuttaa geopoliittisia voimasuhteita. Kestävät toimintamallit luonnonvarojen käytössä ja suojelussa luovat tulevaisuuden menestystä. Yllämainittuihin arvioihin perustuu eduskunnalle vuonna 20 annettu luonnonvaraselonteko, jonka mukaan Suomi on älykkään luonnonvaratalouden edelläkävijämaa maailmassa vuonna Tätä voidaan pitää kunnianhimoisena tavoitteena ja fundamentaalisena linjauksena Suomen tulevaisuuden kehittämiseksi. Selonteko näkee vesitalouden bio- ja mineraalitalouden ohella yhteiskunnan menestyksen ja hyvinvoinnin kolmantena tukipilarina. Suomi on vesivaroiltaan rikas maa. Yli % Suomen maapinta-alasta on veden peittämää, vesihuollostamme noin 0 % perustuu pohjavesiin ja tekopohjavesiin, Suomi on osa Itämeren valuma-aluetta, vesistöt ovat tärkeitä virkistyskäytölle ja asuinympäristön viihtyisyydelle. Luontaiset lähtökohdat vesitalouden kehittämiseksi osaksi yhteiskunnan menestystä ovat mainiot. Geofoorumin vuoden 2012 ensimmäisen numero käsittelee vesiasioita ajankohtaisina teemoina mm. happamat sulfaattimaat, pohjavesialueet, maa- ja kallioperän luontaiset arseeniriskit. Sekä Green Mining -tutkimusohjelmalla että turvevarojen tilinpitojärjestelmällä on kytkennät myös vesistövaikutusten entistä parempaan hallintaan. Valtakunnallista pohjatutkimusrekisteriä voidaan hyödyntää maaperämallien ja pohjavesiolosuhteiden hahmottamisessa niin varsinaisilla pohjavesialueilla kuin taajamien rakentamisympäristöissäkin. Pitkäjänteisen vesiensuojelutyön ansiosta Suomen vesistöjen tila on monin paikoin parantunut, mutta tekemistä riittää vielä paljon. EU:n vesipuitedirektiiviin pohjautuva ja sen velvoittama vesienhoito on laajin pinta- ja pohjavesiä koskeva kehittämistyö Suomessa. Valtioneuvoston vuonna 20 hyväksymä vesienhoidon toteutusohjelma vuoteen 2015 asti perustuu koko maan kattaviin vesienhoitosuunnitelmiin. Se muodostaa ensimmäisen vaiheen vuoteen 2021 ulottuvasta ohjelmasta tavoiteltaessa kattavasti vesien hyvää määrällistä ja laadullista tilaa Suomessa. Pinta- ja pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää vesienhoitosuunnitelmien toteuttamista laajapohjaisena yhteistyönä eri hallinnonalojen ja toimijoiden välillä. Kysymys on kansallisesta ponnistuksesta, jolla varmistetaan kotimaisten vesivarojen kestävä hallinta ja luodaan vankka perusta kehittyä kestävän vesitalouden huippuosaajaksi maailmassa. Hannu Idman ohjelmajohtaja Geologian tutkimuskeskus Geologiska forskningscentralen Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen vuonna 1885 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka palvelevana geoalan osaamiskeskuksena on geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Tutkimusohjelmamme luovat uutta teknologiaa, sovelluksia ja innovaatioita yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Toimintamme on valtakunnallista ja kansainvälisesti aktiivista. GTK:ssa on henkilöstöä n. 20. Geofoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa suomenkielisenä ja englanninkielisenä numerona. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute: Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 9, ESPOO Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL 127, KUOPIO Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie PL 97, 71 KOKKOLA Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77, 91 ROVANIEMI 1/2012 Geofoorumi

4 Lyhyesti GTK:n strategia esittäytyy yksissä kansissa Muutoksia GTK:n alueyksiköiden johdossa Geologisen tietämyksen merkitys kasvaa luonnonvarojen kestävään käyttöön, uusiin energiaratkaisuihin ja kaupunkien nopeaan kasvuun liittyvien haasteiden myötä. Ilmasto- ja energiapolitiikan linjaukset, luonnonvarastrategiat ja raaka-aineiden saatavuus nivoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa ja kytkeytyvät myös elinkeinopolitiikkaan. GTK kokosi strategiansa esitteeseen, jossa strategisia linjauksia, tavoitetilaa ja onnistumisen edellytyksiä esitellään tiiviissä ja helposti lähestyttävässä muodossa. esitteet/ IGC4 Brisbane Kansainvälinen geologian maailmankongressi järjestetään Brisbanessa elokuussa International Geological Congress on joka neljäs vuosi järjestettävä, geologian alan ehdottomasti laajin ja kattavin kongressi. Järjestyksessä 4. kongressi järjestetään Australian Brisbanessa. Kongressin symposiot kattavat kaikki geoalan tiedesuunnat. Myös GTK osallistuu Brisbanen kongressiin esitelmin ja posteriesityksin sekä yhteispohjoismaisella näyttelyosastolla. Tutustu 4IGC-kongressin ohjelmaan osoitteessa GTK Kuvassa Keijo Nenonen alhaalla vasemmalla, Kimmo Pietikäinen vasemmalla ylhäällä, Risto Pietilä oikealla ylhäällä ja Olli Breilin oikealla alhaalla. FM Risto Pietilä on nimitetty GTK:n Itä-Suomen yksikön aluejohtajaksi alkaen. FM Olli Breilin on nimitetty GTK:n Länsi-Suomen yksikön aluejohtajaksi alkaen. PhD Kimmo Pietikäinen on nimitetty GTK:n Pohjois-Suomen yksikön aluejohtajaksi alkaen. Etelä- Suomen yksikön aluejohtajana jatkaa Keijo Nenonen Lahden jalo- ja korukivimessut sekä helmimessut. Jokimaan ravikeskus, Lahti Valtakunnallinen maanmittauspäivä. Vaasan Yliopisto, Vaasa Vuorimiespäivät Bergsmannadagarna. Marina Congress Center, Helsinki GeoEner Madrid, Spain GwFR 2012 International Conference on Groundwater in Fractured Rocks. Prague, Czech Republic Gruva Mine Kaivos 12 kaivosteollisuuden kohtaamisfoorumi. Ouluhalli, Oulu EUROCK 2012 The 2012 ISRM International Symposium Rock Engineering and Technology for Sustainable Underground Construction. Stockholm, Sweden. Tapahtumakalenteri th International Peat Congress: Peatlands in Balance. Stockholm, Sweden th International Conference on Ground Penetrating Radar (GPR 2012) (SEG). Shanghai, China European Goldpanning Championships. Himos, Jämsä Ylämaan kansainväliset jalokivi- ja mineraalimessut. Ylämaan jalokivikylä. Lappeenranta Outokummun kivi-, koru- ja kädentaitomessut. Outokumpu th International Geological Congress (IGC 2012, Australia). Brisbane, Australia XXVII Nordic Hydrological Conference Nordic Water Oulu th International Acid Sulfate Soil Conference. Vaasa Second Nordic International Conference on Climate Change Adaptation. Helsinki The 11th Colloquium on the Baltic Sea Marine Geology, Silja Serenade th International Conference on Mine Closure. Brisbane, Queensland, Australia th Geochronological Conference Dating of Minerals and Rocks XI. Kielce, Poland. Lisää tapahtumia >> 4 Geofoorumi 1/2012

5 Tutkimusuutisia Kalevi Mäkinen, GTK Vihaspauhan noin viisi metriä korkea rantadyyni. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat on koottu julkaisuksi Arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien inventointi (TUURA) -yhteishankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen tuuli- ja rantakerrostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen luokitusaineisto ennen muuta maa-aineslain edellyttämän lupaharkinnan ja muun maankäytön suunnittelun tarpeita varten. Tuuli- ja rantakerrostumat on tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata lukuun ottamatta koko maasta. Maastossa suoritetun arvotuksen perusteella katsottiin 417 muodostuman olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Arvotettuja kohteita on kautta koko maan, mutta ne keskittyvät selvästi Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosaan, Lounais-Lappiin ja rannikolle. Tuulikerrostumat ovat syntyneet tuulen irrottamasta ja kuljettamasta kiviaineksesta nykyisille ja muinaisille rannoille sekä jäätikköjoki- ja jääjärvikerrostumien yhteyteen. Ne koostuvat pääasiassa karkeasta hiedasta ja hienosta hiekasta ja paikoin myös hienosta hiedasta. Muodoltaan tuulikerrostumat ovat rannikolla rannansuuntaisia selänteitä ja sisämaassa yleensä kaaren muotoisia paraabelidyynejä, joiden kaaret avautuvat tuulen tulosuuntaan. Rantakerrostumia esiintyy Suomessa sekä nykyisellä rannikolla että sisämaassa. Kun mannerjäätikön reuna perääntyi maastamme, jäivät laajat alueet sen edustalla muinaisen Itämeren peittoon. Nämä alueet ovat nousseet maankohoamisen seurauksena vähitellen Itämerestä synnyttäen maastokohoumien rinteille allekkaisia rannanmerkkejä ja rantakerrostumia. Rantakerrostumat koostuvat aallokon huuhtomasta ja lajittelemasta kiviaineksesta, joka on kerrostunut rannoille rantavalleiksi. Rantakerrostumien raekoostumus vaihtelee aallokon voimasta ja sen muokkaamasta lähtöaineksesta riippuen hiedasta isoihin lohkareisiin. Julkaisun liitteenä on valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden luettelo. Tutkimusaineiston laajuudesta johtuen yksittäisten muodostumien kohdekuvaukset ja karttatulosteet esitetään ympäristökeskuksittain loppuraportin liitteenä olevalla DVD-levyllä. Julkaisu Mäkinen, K., Teeriaho, J., Rönty, H., Rauhaniemi, T. & Sahala, L Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 2/2011 on saatavana Edita Publishing Ab:n kautta. 1/2012 Geofoorumi 5

6 Tutkimusuutisia Kansainvälinen IODP-syväkairaushanke on hyväksytty Itämerelle Hakemus Palaeoenvironmental evolution of the Baltic Sea basin through the last glacial cycle kansainväliselle Integrated Ocean Drilling Program (IODP) -kairausohjelmalle syväkairausaluksen ja -ohjelman saamiseksi Itämerelle on hyväksytty marraskuussa Kairaus toteutuu vuonna 201. Itämeren syväkairaushanke tehdään kansainvälisenä yhteistyönä Itämeren ympärysvaltioissa. Hankkeessa on mukana geologeja Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Venäjältä. Hankkeen vetäjämaana toimii Ruotsi. Suomessa tutkimussuunnitelman päävastuu on GTK:lla. IODP-kairausesitystä on valmisteltu vuodesta 2002, jolloin joukko Itämeren maiden geologeja päätti aloittaa IODPhakemuksen valmistelut. Kairausesitys on hyväksytty monivaiheisen hakuprosessin jälkeen. Hanketta pidetään maailmanlaajuisesti tärkeänä ja toteuttamiskelpoisena. Itämeren syväkairaushankkeen tavoitteena on kairata sedimenttinäytteitä noin kymmeneltä eri tutkimuspisteeltä. Pisimmillään tavoitellaan noin 220 metriä pitkiä sedimenttinäytesarjoja. Tutkimusten tarkoituksena on selvittää: Ilmaston, meren ympäristöolosuhteiden ja valtameren pinnan vaihteluita Eem-interglasiaalin aikana Itämerellä. Eem-interglasiaali oli Veikseljääkauden ja Saale-jääkauden välinen lämmin kausi, joka meriaineistojen mukaan olisi vallinnut vuotta sitten. Viimeisintä jäätiköitymisvaihetta, Veikseliä, Itämeren altaan alueella. Veiksel oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi. Silloin mannerjäätikkö laajeni Skandinavian tuntureilta jopa Keski-Eurooppaan asti niin, että Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän. Veiksel-jääkausi vallitsi vuotta sitten. Kuva IODP Chikyo on uusin IODP-ohjelman käyttämistä kairausaluksista. Viimeisimmän deglasiaation ja holoseenin aikaisia ilmasto-olosuhteita sekä niihin vaikuttaneita tekijöitä. Holoseeni on viime jääkauden jälkeinen lämmin geologinen aikakausi, joka alkoi noin vuotta sitten (noin vuotta ennen ajanlaskun alkua) ja jatkuu edelleen. Jäätiköitymissyklien vaikutusta syvään biosfääriin. Deglasiaatio tarkoittaa jäätikön perääntymistä eli sulamista. Suomessa viimeisimmän jääkauden jälkeinen jäätikön sulaminen kesti noin 000 vuotta. Lopullisesti Suomi oli jäästä vapaa noin 000 vuotta sitten. Deglasiaatio ei ollut yhtäjaksoinen tapahtuma, vaan välillä sulava jäätikkö aktivoitui ja eteni uudelleen. Jäätikkö perääntyi yhtenäisenä rintamana Etelä-Suomeen asti, mutta sen jälkeen erillisinä kielekkeinä. The 11th Colloquium on the Baltic Sea Marine Geology Merigeologia-aiheinen kokous pidetään Silja Serenadella Kokous järjestetään kahden vuoden välein ja vetovastuu kiertää Itämeren valtiosta toiseen. Ensimmäinen vastaava kokous järjestettiin Suomessa vuonna 1987 ja nyt kokous palaa Suomeen. Lisätiedot: tai Geofoorumi 1/2012

7 Uusia julkaisuja Puumalan kartta-alueen kallioperästä on valmistunut tutkimus Sähköinen menetelmä irrottaa kvartsijuonen kultarakeet tutkittavaksi Chernet, T Oiva gold-quartz dyke in the Lapland granulite belt, Laanila, northern Finland: Case study on highvoltage selective fragmentation for detailed mineralogical and analytical investigation. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 19, 1 sivua, 2 kuvaa ja 4 taulukkoa. Julkaisu on englanninkielinen. Julkaisu on luettavissa sähköisenä: gtk.fi/tr/tr19.pdf Tutkimuksessa kokeiltiin korkeajännitepulssitusta selfraglab-laitteella kulta- ja muiden malmimineraalipartikkelien irrottamiseen Oivan kulta-kvartsijuonesta otetuista näytteistä. Talteen saatiin kulta-, elektrum- ja muita mielenkiintoisia mineraalipartikkeleja niin, etta niiden alkuperäinen rakenne, muoto ja koko olivat säilyneet. Näin oli mahdollista tutkia pelkkiä rakeita yksityiskohtaisesti ja selvittää niiden morfologiaa, pintarakenteita, raekokoa ja koostumusta. Mäkitie, H Puumalan kartta-alueen kallioperä. Summary: Pre-Quaternaryrocks of the Puumala map sheet area. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 192, 52 sivua, kuvaa, taulukkoa ja liitettä. Julkaisu on suomenkielinen sisältäen englanninkielisen yhteenvedon. Julkaisu on luettavissa sähköisenä: Raportissa on kuvattu Kaakkois-Suomessa sijaitsevan Puumalan kartta-alueen (14) kivilajit. Liitteenä on 1: mittakaavainen kallioperäkartta. Laatimisen yhteydessä on hyödynnetty sekä vanhaa tietoa että tehty uusia maastotutkimuksia. Kallioperäkarttoja ja niiden selityksiä käytetään mm. ohjaamaan malminetsintää, luonnonkivitutkimuksia ja rakentamista. Niitä tarvitaan myös tieteelliseen tutkimukseen. Ruotsinkielinen Retkeilijän kiviopas ilmestynyt e-julkaisuna Ruotsinkielinen Retkeilijän kiviopas on ilmestynyt e-julkaisuna osoitteesta Ruotsinkielisestä kivioppaasta ei tehdä painettua versiota. pan unionin vanhinta kallioperää. Geologi Niko Putkinen on tutkinut, kuinka Skandinavian mannerjäätikkö on seurannut ilmasto-oloja viimeisen jääkauden lopulla Vienan Karjalassa. Tutkija Jarkko Okkosen väitöstyön tarkoituksena on ollut lisätä tietoa ilmastonvaihtelun ja -muutoksen vaikutuksesta pohjaveden määrään, laatuun sekä pinta- ja pohjaveden vuorovaikutukseen. Väitöstutkimukset on julkaistu verkkojulkaisuina: (Mikkola) (Putkinen) (Okkonen) GTK:n geologien valmistuneita väitöstutkimuksia Kolmen GTK:n tutkijan väitöskirjat on tarkastettu Helsingin yliopistossa ja Oulun yliopistossa. Geologi Perttu Mikkolan tutkimusaihe käsittelee Suomussalmen, Itä-Suomen ja myös Euroo- Painettuja julkaisuja ja karttoja välittävät GTK:n julkaisumyynti Espoossa ja kirjastot Kuopiossa ja Rovaniemellä. Yhteystiedot: 1/2012 Geofoorumi 7

8 Maankäyttö ja rakentaminen Rannikkoalueiden happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus Olli Breilin, GTK kaisumahdollisuuksista. Vesipuitedirektiivin mukaan Suomenkin pintavesissä on saavutettava hyvä kemiallinen ja ekologinen tila vuoden 2015 loppuun mennessä. Happamien sulfaattimaiden alueilla direktiivin tavoitteeseen ei päästä, mutta riskialueista ja niiden aiheuttamasta kuormituksesta on tarkoitus tehdä yleiskartoitus yhtenäisin menetelmin määräaikaan mennessä. Suomella on eniten happamia sulfaattimaita Euroopassa ja Pohjanmaan rannikkovyöhyke on Euroopan laajin happamien sulfaattimaiden alue. Riskialueita löytyy kuitenkin pitkin koko rannikkoa Torniosta Virolahteen. Näytteenottokaira ja liejuinen sulfidisavinäyte. GTK kartoittaa vuoden 2015 loppuun mennessä happamien sulfaattimaiden riskialueet Suomen rannikkoseuduilla. Etenkin Pohjanmaalla happamat sulfaattimaat heikentävät ajoittain oleellisesti pintavesien tilaa. Maankäytön suunnittelulle riskialueiden kartoitus on ehdottoman tärkeä haittojen vähentämiseksi. Ensimmäiset kartat riskialueista valmistuvat tänä vuonna. TEKSTI Harriet Öster Happamista sulfaattimaista johtuva vesien happamuus ja metallikuormitus on Suomen suurimpia ympäristöongelmia. Vuosien tilastojen mukaan happamien sulfaattimaiden aiheuttamat raskasmetallipäästöt vesistöihin ovat selvästi merkittävämmät kuin koko teollisuuden päästöt. Viimeistään Pohjanmaan jokien kalakuolemat talvella herättivät näkemään ongelman vakavuuden. Ti- lanteen parantamiseksi tarvitaan uusia menettelytapoja niin maa- ja metsätaloudessa, kuin maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja turvetaloudessa. Happamien sulfaattimaiden olemassaolosta on tiedetty yli 50 vuotta, mutta ongelmat ovat olleet liian suuria ja epämääräisiä, jotta olisi lähdetty hakemaan niihin ratkaisua, sanoo ympäristögeologi Peter Edén Länsi-Suomen yksiköstä Kokkolassa. Edénin mukaan vasta EU:n vesipuitedirektiivi on saanut vauhtia selvityksiin riskialueiden sijainnista ja ongelmien rat- Ensimmäinen valuma-alueen yleiskartta valmistumassa GTK teki esiselvityksen happamien sulfaattimaiden riskialueiden kartoituksesta. Kokosimme olemassa olevaa aineistoa ja mietimme periaatteita ja maiden luokitusta. Alan toimijoiden kesken päädyimme siihen, että ympäristöministeriö on paras taho toteuttamaan kokonaisuutta. GTK hoitaa hankkeen kartoitusosan, sanoo Länsi-Suomen yksikön aluejohtaja Olli Breilin. Esiselvityksen perusteella aloitettiin vuonna 2009 kaksi hanketta, joissa GTK on mukana. Niissä tutkitaan ja pyritään vähentämään happamien sulfaattimaiden aiheuttamaa kuormitusta. Hankkeet päättyvät tämän vuoden lopussa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen johtama HaKu-hanke kohdentuu happaman vesistökuormituk- Happamia sulfaattimaita käsittelevä kansainvälinen kongressi 7th International Acid Sulfate Soil Conference järjestetään Vaasassa. 8 Geofoorumi 1/2012

9 Tämä on laaja, ongelmalähtöinen tehtävä, jolla on vahva ympäristövaikutus, sanoo Idman. sen ehkäisyyn Siikajoki Pyhäjoki-alueella. Laajassa, Suomen ympäristökeskuksen johtamassa Catermass-hankkeessa pyritään kehittämään menetelmiä happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentämiseksi rannikkoalueilla. Hankkeet ovat syksyyn 2011 mennessä tehneet yleiskartoituksen noin 1,5 miljoonasta hehtaarista. Tutkittava ala vuoden 2015 loppuun on kaikkiaan noin 5 miljoonaa hehtaaria, joten melkein kolmannes on selvitetty, Edén toteaa. Yleiskartoitusta varten on otettu kolmen metrin syvyyteen ulottuvia profiilinäytteitä melko harvakseltaan. Tietoa on kerätty myös piikityspisteillä. Havaintopisteitä on kaikkiaan noin 000 eli laskettuna jokien valuma-alueiden riskialan mukaan niitä on noin yksi neliökilometriä kohden. Potentiaaliset happamat sulfaattimaat ovat usein hyvin paikallisia, joten yleiskartoitus on vain suuntaa-antava ja jatkossa tarvitaan täsmäkartoitusta. Ensimmäinen valuma-aluekohtainen yleiskartta on valmistumassa. Se kattaa Kyrönjoen valuma-alueen ja näyttää happamien sulfaattimaiden todennäköisyyden jaettuna neljään luokkaan ulottuen hyvin todennäköisestä hyvin epätodennäköiseen. Lisää netissä julkaistavia yleiskarttoja on tulossa vielä tämän vuoden aikana, Edén sanoo. Karttojen lisäksi tehdään riskiluokitus, joka perustuu sulfidikerroksen alkamissyvyyteen, ph-arvoon ja rikkipitoisuuteen. Luokitusta tarvitaan, jos joudutaan rajoittamaan maankäyttöä ja välttämään kuivatusta pahimmilla alueilla. Maanviljelijöille saattaa tulla toimenpidevelvollisuuksia haittojen vähentämiseksi, Salaojituskoneen jatkeena laite, jonka avulla ojaan voidaan asentaa 180 cm korkea muoviseinä. Muovi estää happaman veden valumasta sivuille. Sen sijaan vesi ohjautuu säätökaivon kautta. Peter Edén, GTK 1/2012 Geofoorumi 9

10 Maankäyttö ja rakentaminen Turvepelto, jonka ojitus on syvennetty. Noin metrin paksuisen turpeen alta on paljastunut tumma sulfidisedimentti, jonka pinta on jo hapettunut harmaaksi. Kuva on Teerijärveltä Kruunupyystä. Peter Edén, GTK jolloin siihen kehitettävät tukijärjestelmät luultavasti perustuvat kartoitukseen ja riskiluokitukseen. Luontainen sulfidisavi happamoituu kuivuessaan Happamat sulfaattimaat ovat maaperässä luonnostaan esiintyviä rikkipitoisia sedimenttejä. Niitä alkoi syntyä noin vuotta sitten, kun nykyiset rannikkoseutumme olivat Litorina-meren peitossa. Meriveden pinta oli enimmillään noin 0 metriä nykyistä korkeammalla. Ilmasto oli lämmin, joten rannoilla ja vedessä oli runsaasti kasvillisuutta. Litorina-meri oli selvästi rehevöitynyt. Veteen maatunut kasvillisuus aiheutti pohjalle hapettomat olosuhteet, missä bakteerit tuottivat rikkipitoista pohjasedimenttiä. Näistä rautasulfidia sisältävistä sedimenteistä syntyi sulfidipitoista savea, hiesua ja hietaa, jotka maankohoamisen seurauksena ovat nousseet kuivalle maalle. Pohjanmaalla Litorina-meren entiset ranta-alueet ulottuvat Seinäjoen ja Ilmajoen seuduille saakka. Luonnontilassa sulfidisavialueet ovat tasaisia, turpeen peittämiä kosteita maita, eivätkä aiheuta haittaa ympäristölle. Mutta jos pohjaveden pinta laskee, esimerkiksi kuivatusojituksen vuoksi, sulfidipitoinen maaperä joutuu kosketuksiin ilman hapen kanssa. Silloin sulfidiyhdisteet hapettuvat sulfaateiksi, jotka liuenneina veteen muodostavat rikkihappoa. Hapan sulfaattimaa on syntynyt. Hapettumisreaktio tapahtuu lähinnä kesäisin kuivan sään aikana. Salaojitetussa maassa se voi ulottua parin metrin syvyyteen. Sateiden tai sulamisveden mukana sulfaateista muodostunut rikkihappoliuos huuhtoutuu vesistöihin. Sen mukaan huuhtoutuu myös rikkihapon maaperästä liuottamat metallit. Valuman ph-arvo saattaa pahimmillaan laskea jopa alle, eli se on erittäin hapan, kun suomalaisten vesistöjen normaali-ph on 7:n paikkeilla. Herkimmät kalat kuolevat, kun ph laskee alle 5,5:n. Happaman valuman maaperästä irrottama alumiini on jo itsessään kaloja tappava metalli. Vesienhoito-ohjelmassa GTK kartoittaa maaperää ja selvittää vesistöpäästöjä Happamat sulfaattimaat ovat parissa vuodessa nousseet tärkeään osaan Suomen vesienhoidon suunnittelussa. Vesienhoidon toteutusohjelmassa vuosille todetaan, että viimeistään vuodesta 2012 lähtien aiheesta tarvitaan vesienhoidon kärkihanke ja että happamat sulfaattimaat tulisi kartoittaa yhtenäisin menetelmin vuoden loppuun 2015 mennessä. Valtioneuvoston mukaan happamat sulfaattimaat muodostavat niin ison kokonaisuuden, että eri hallinnonalat on toimittava yhteen. GTK:n vastuulle on annettu happamien sulfaattimaiden kartoitus, sanoo ohjelmajohtaja Hannu Idman. Tavoitteet noudattavat EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpanoaikataulua. Suunnittelemme parhaillaan, miten kartoitus saadaan tehtyä vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytännössä on kolme kesää aikaa ottaa näytteitä, joten työhön on osoitettava resursseja nykyistä enemmän, Idman toteaa. GTK:n Länsi-Suomen yksikkö Kokkolassa toimii kartoitustyön pääorganisaattorina. Pohjois-Suomen yksikkö hoitaa tehtävät Perämeren pohjukassa ja Etelä-Suomen yksikkö Etelä-Suomen rannikkoalueilla. Olemme aikaisemminkin tehneet valtakunnallisia temaattisia kartoituksia. Tämä on kuitenkin ensimmäinen laaja ongelmalähtöinen kartoitustehtävä, jolla on vahva ympäristövaikutus, Idman sanoo. EU:n vesipuitedirektiivin pohjalta rakennettu Vesienhoidon toteutusohjelma sisältää kaksi muutakin tehtävää GTK:lle. Kaikkein suurin näistä tehtävistämme liittyy pohjavesialueiden tilanteen selvittämiseen. Suomessakin on riskialttiita pohjavesialueita, joille pitää tehdä suunnitelmat suojelua, vedenottoa ja rakentamishankkeita varten. Tämä edellyttää, että tunnetaan alueen geologiset muodostumat kolmiulotteisesti. Se on perusosaamisaluettamme, jota olemme tehneet jo pitkään ja jota jatkossa vielä tehostamme, Idman jatkaa. Kolmas tehtävä koskee turvetuotantoon liittyviä vesistöpäästöjä, joiden todellista kokonaiskuvaa Suomen vesistökuormituksessa ei tällä hetkellä tunneta. Olemme yhteistyössä muiden tahojen kanssa rakentamassa projektia selvittämään asiaa. Metsäojitus on luultavasti suurin päästöongelma vesistöihin, mutta turvetuotannonkin vaikutus on selvitettävä. Geofoorumi 1/2012

11 Kaavoittajat ja rakentajat tarvitsevat tietoa riskeistä Kartoitetulla alueella Pohjanmaalla pohjaveden pinta on 1 2 metrin syvyydessä ja sen alla oleva aines on potentiaalista hapanta sulfaattimaata. Sitä ei hallitsemattomasti saisi päästä kuivumaan ja kosketuksiin ilman hapen kanssa. Tähänastiset ongelmat ovat syntyneet peltojen ja metsämaiden ojituksen sekä turvesoiden kuivauksen ja turpeenoton seurauksena. Tieto riskialttiiden maiden sijainnista on ehdottoman tärkeä maankäytön ja kaavoituksen suunnittelijoille ja ylipäätänsä kaikille, jotka suunnittelevat maankuivaushankkeita, Breilin toteaa. Tieto sulfidisavien sijainnista on tärkeä myös rakentajille. Jos rakennusprojektin yhteydessä tehdään paalutuksia herkästi happamoituvaan maahan, betonirakenteet rapautuvat ja tavallinen teräs syöpyy. Lisäksi sulfidisavi on vaikeasti stabiloitavissa ja siksi huono rakennuspohja. Rakentamista sulfidisavikerrostumia sisältäville maille tehdään ja suunnitellaan lähinnä ruuhka-suomessa. Esimerkkinä siitä on Suurpellon savikkoalue Espoossa, missä GTK on kaavoituksen yhteydessä tehnyt perusteellisia selvityksiä maaperän rakenteesta. Myös Porvoon seudulta löytyy sulfidisavimaita. Kalatalouskin kärsii, kun pintavesien laatu on heikko happamuuden ja korkean metallipitoisuuden vuoksi. Elykeskukset seuraavat jatkuvasti jokien tilaa mittausasemilla, Breilin sanoo. Happamien sulfaattimaiden synty on luontainen prosessi, jota ihminen toimenpiteillään on aktivoinut toimimaan nopeammin. Jatkossa pyritään vähentämään aktivointia, jotta luonto pysyisi mukana. Breilin toteaa, että happamien sulfaattimaiden riskialueiden kartoitus on tyypillinen tarvelähtöinen tutkimusohjelma. Tämä on hyvä esimerkki siitä, mitä GTK:n tulee jatkossa tehdä. Tässä kertyy uutta alueellista tietoa ja pystytään hyödyntämään kaikkea sitä paikka- ja karttatietoa, mitä GTK:lla on, Breilin sanoo. Happamien sulfaattimaiden kartoitusalue Suomessa. Kartoitettavalla alueella esiintyvät hienorakeiset maalajit (savi, hiesu ja hienohieta), liejuiset hienorakeiset maalajit ja liejut sekä paksut turvekerrostumat ovat potentiaalisia happamia sulfaattimaita. Kartoitusalue on rajattu punaisella. Luvut 20 0 ilmaisevat Litorinameren ylintä rantaa metreinä merenpinnan yläpuolella. Litorina rantaviiva: M. Tikkanen & J. Oksanen (2002) mukaan J. Auri / GTK. Litorinameren ylimmän rannan korkeudet Eronen (1974). Miten riskialtteilla sulfidimailla tulisi toimia? Paras tapa ehkäistä sulfidisavien kehittymistä happamiksi sulfaattimaiksi on maankäyttötapojen muuttaminen. Mieluummin pitää varmistaa, että pohjavesi on jatkuvasti niin korkealla, ettei maa pääse kuivumaan. Riskialueet ovat usein maatalousmaita. Viljely edellyttää salaojitusta ja maan riittävää kuivaussyvyyttä. Vaihtelut kuivien ja sateisten kausien välillä aiheuttavat herkästi happamia valumia. Tutkimme vaihtoehtoja ongelman ratkaisemiseksi. Eräs mahdollisuus on, että säätösalaojitettu viljelymaa eristetään reunoiltaan muoviseinämällä, joka estää veden valumasta sivuille, Peter Edén selostaa. Vedenpinnan korkeus säädetään pellolla olevan vesikaivon avulla. Kuivaan aikaan viljelijä pumppaa vettä peltoonsa, jotta vedenpinta pysyy tarpeeksi korkealla. Muoviseinämä estää veden valumasta naapurille. Soiden turvekerrosten hyödyntäminen ei aiheuta happamia valumia. Mutta jos niiden alta löytyy sulfidiainesta, suon vedenpintaa ei saisi laskea sinne asti. Tämä rajoittaa turpeenottoa jonkin verran. Rakennuspuolen ongelmia on tutkittu Ruotsissa, missä myös on annettu ohjeet, miten pitää menetellä, kun sulfidisavialueilla rakennetaan teitä ja ratoja. Suomessa tätä ei ole tutkittu lainkaan, vaikka on nähty peltisten tierumpujen ruostuvan puhki, Edén sanoo. 1/2012 Geofoorumi 11

12 Maankäyttö ja rakentaminen Maankäytön arseeniriskiä torjutaan ohjeistuksella GTK Maansiirto- ja louhintatöissä on mahdollista, että maaperän luontaisesti sisältämä arseeni liukenee ja kulkeutuu pohja- tai pintavesiin. Pirkanmaalla laaditaan viranomaisille ohjeistusta siitä, miten arseeniriskiä voi huomioida ympäristölupaprosesseissa. TEKSTI Susanna Heikkinen Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maaperä sisältää paikoitellen keskimääräistä enemmän arseenia, joka on alun perin peräisin kallioperästä. Arseeni esiintyy kallioperässä pääasiassa arseenikiisuna. Arseenia saattaa liueta kallioperästä ja maaperästä, jos näistä irrotettu maaaines tai kivimurske joutuu tekemisiin ilman hapen ja veden kanssa. Tyypillisesti näin käy esimerkiksi kallioita louhittaessa, joko tieleikkauksissa tai kivimateriaalin tuottamiseksi. Rapautumattomasta kallionpinnasta, jossa on arseenipitoisia mineraaleja, voi myös liueta arseenia ympäristöön. Lisäksi arseenia esiintyy Pirkanmaalla kalliopohjavedessä. Uusi ohjeistus tulossa Pirkanmaan kohonneet arseenipitoisuudet havaittiin jo 1980-luvulla malminetsintään liittyvien geokemiallisten tutkimusten yhteydessä. Tarkempia tutkimuksia tehtiin vuosina toteutetussa, osittain EU-rahoitteisessa RAMAS-hankkeessa, joka oli laaja alueellinen selvitys riskien kartoittamiseksi. Lisäksi GTK tutki vuosina Pirkanmaan maaperän kemiallisia taustapitoisuuksia. Maaperässä todettiin pitoisuuksia, jotka ylittävät nykyisen lainsäädännön mukaisen pilaantuneen maan ylemmän ohjearvon. Jo tuolloin havaittiin, että kivimateriaalin käyttöä tulee ohjeistaa uudelleen, samoin välivarastointia ja läjitystä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yksi alueiden käytön suunnittelun tavoitteista on edistää turvallista ja terveellistä elin- ja toimintaympäristöä. Luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueet voidaan ottaa huomioon kaavoituksessa ja kunnan rakennusjärjestyksessä, mutta ohjeistus niiden huomioimiseen ympäristölupaprosesseissa kuitenkin puuttuu. Nyt tätä ohjeistusta laaditaan uudessa kolmivuotisessa ASROCKS-hankkeessa, joka käynnistyi loppuvuodesta 2011 ja jota EU:n LIFE Environment -ohjelma osittain rahoittaa. Hankkeen taustalla laaja yhteistyö ASROCKS-hankeessa jatketaan arseenin aiheuttaman ympäristöriskin kartoitusta Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella sijaitsevilla kivi- ja maa-ainestuotantopaikoilla sekä rakennuskohteilla. Hankkeessa työskentelee GTK:n, Tampereen teknillisen yliopiston sekä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoita. Hanke toteutetaan yhteistyössä kivi- ja maa-aines- Projekti laatii ohjeistuksen maa- ja kiviainestuottajille sekä viranomaisten käyttöön. Maaperän suuret luontaiset alkuainepitoisuudet ovat Pirkanmaalla muusta maasta poikkeava alueellinen, geologinen erityispiirre, joka tulee ottaa huomioon maankäytössä ja maankäytön suunnittelussa. ASROCKS-hanke käyttää kallioperäkartoituksessa kertynyttä havaintoaineistoa. tuottajien sekä kuntien ja ELY-keskusten viranomaisten kanssa. Koottavan aineiston ja analyysien perusteella arvioidaan arseenin kulkeutumista pohja- ja pintavesiin. Riskinarvioinnin lisäksi projektissa laaditaan ohjeistus maa- ja kiviainestuottajille sekä viranomaisten käyttöön ympäristölupaprosesseissa erityisesti kiviainestuotannon näkökulmasta. GTK:n tehtäviin kuuluvat maastokartoitukset ja näytteenotot kiviaines- ja maa-ainestuotantopaikoissa sekä niiden analysointi. Lisäksi GTK vastaa hankkeen koordinoinnista. Paikallisille asukkaille ja viranomaisille tiedotetaan projektin tuloksista jo projektin aikana. 12 Geofoorumi 1/2012

13 WI Härkökivenkangas Lehmikallio Kohveronkangas Halolankallio Raivio Vihtamonkoski 15 Ruunalampi Härkökallio Pässikallio Teiden riskiluokituskartasta saa tietoa Mulkkusaaret Mustolanlampi Härkökivenkangas Vihtamonlampi Nahkasaari Hakalanlampi Riivalinlampi Kuppikivi Valokuva P Puhdistamo Ravirata Virtalanhaka Härkökivensuo Putaansaari Koulu onnettomuustilanteissa Tervonlampi Kivikangas Lehmisuo Kissakangas Tienumero 899 Kissalampi Koulu Pirttijärvi Verkasaari Arkkukallio Kuikkalampi Esihistoriallinen Kohveronkangas asuinpaikka Golfkenttä Eskon Tennis Ammonsaari Jäätiönlampi Hyppyrimäki Ampumarata Hiihtoputki 1.5 Ruunalampi Jäähalli Piimä-Heikin kangas Lomakylä Hotelli Mustolanlampi Siltasaar Hakalanlampi Riivalinlampi Tennis Rauramonlampi Puhdistamo Koulu Lomakylä Urheiluopisto Tervonlampi Hotelli Hotelli Likolampi Uimaranta Lomakylä Koulu Tennis Pirttijärvi Särkinen Kuikkalampi BII BIII nhaka BIII Härkökivensuo Kivikangas stuma Pieni-Pölly n BII Vuokatti at n raja n osa-alueen raja Keima en välinen raja BI AI WI Kota Raivio Härkökallio Pässikallio BII 10 BIII BII I BII WI BII BIII Laskettelurinne Jäätiönlampi BII Hotelli Lomakylä Maastohavainnot Lomakylä Pienikalliopaljastuma Maastohavaintopiste Luonnonsuojelualue Kallioperän rakenneviiva Rinnakkaisluokka W Vesistön virtaussuunta Lehmilampi Hevosaho BI AI WI Karjusuo I BIII BII I BII BII I Lomakylä BII Tennis I Laskettelurinne Hyppyrimäki Halla-aho Vihtamonlampi Kuppikivi Haatajanniitty WI Hyppyrimäki Urheiluopisto WI Haatajanpuro Ampumarata Hiihtoputki Jäähalli Piimä-Heikin Kukkolanlampi kangas Tennis BI Hotelli Tennis Muralampi Särkinen AIII Mustolan Haataja odostumisalueen raja km Iso-Pölly Is rantaviiva Maaperäluokitus- ja kallioperän rakenneviiva-aineistot Geologian tutkimuskeskus umisalueella (kuuluvat Pohjavesialueviivat SYKE, Alueelliset ympäristökeskukset (Oiva-palvelu ) seen; esim. soita) Mittakaava 1: Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 1/MML/12 ja Logica Suomi Oy Kota Muralampi äylän riskiluokka Maa-aines muodostuma Pieni-Pölly Maastohavainnot Tieväylien (pohjaveden maa- yp.) ja vesiympäristöjen riskien Pienikalliopaljastuma luokitukseen perustuva riskikartta Sotkamon Vuokatin taajaman tienristeyksestä. Risteys on Hiekkavaltainen Maastohavaintopiste pohjavesialueella ja kuuluu suurimmaksi Soravaltainen Luonnonsuojelualue osaksi korkeimpaan riskiluokkaan. Riskiluokat osoitetaan värein. Korkeimpaan riskiluokkaan Vuokatti Opisto Kallioperän rakenneviiva B I kuuluvat alueet tummansinisestä Vuokatti vaaleansiniseen Rinnakkaisluokka W (AI-AIII, Suuri pohjaveden pilaantumisriski), punaiset (BI-BIII, Merkittävä pohjaveden Pohjavesialueviivat Vesistön virtaussuunta Lehmilampi B II pilaantumisriski) alueet ovat keskitason riskiluokkaa ja alinta luokkaa edustavat keltaiset (CI-I, Kohonnut pohjaveden pilaantumisriski) Pohjavesialueen raja Pohjavesialueen osa-alueen raja B III alueet. W-luokkaan kuuluvien alueiden riski kohdistuu pintavesiin ympäristöterveysriskinä. Tummansininen viiva rajaa pohjavesimuodostuman. Pohjavesialueiden Ohut sininen välinen raja viiva rajaa pohjavesialuetta. Nuoli osoittaa virtauksen suuntaa. Keima C I Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjakartat: Maanmittauslaitos, 0 lupa 0.15 nro 0. 1/MML/12 0. km ja Logica Suomi Oy. Maaperäluokitusaineistot Geologian tutkimuskeskus C II Vettä läpäisevä rantaviiva Maaperäluokitus- ja kallioperän rakenneviiva-ain Pohjavesialueviivat SYKE, Alueelliset ympäristökeskukset (Oiva-palvelu ) "reiät" muodostumisalueella (kuuluvat Pohjavesialueviivat SYKE, Alueelliset ympäris C III pohjavesialueeseen; esim. soita) Mittakaava 1: Pohjakartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 1/M E 280 BII I I Hyppyrimäki 280 Putaansaari 220 Iso-Pölly WI Verkasaari E WI 280 aatajanpuro 220 BI AIII Siltapuro WI AI Lehmisuo Vihtamonkoski I Tienumero 899 AI Limakko Likolampi Siltapuro WI 150 Vihtamonjoki Kissakangas Kissalampi Maankäyttö ja rakentaminen I Tienumero 899 Rauramonlampi Kukkolanlampi Limakko Arkkukallio Honkisaari Hirvensaari WI Haap Kaita Urh. Am 20 C Jos vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattuu onnettomuus, pelastuslaitoksen on tiedettävä, minne maahan joutunut aine on kulkeutumassa ja millaista torjunta- ja puhdistustyötä tilanne vaatii. TEKSTI Marja Lammi Kainuun maakunnassa kaivostoiminta on kasvanut voimakkaasti. Sen seurauksena maanteitä ja rautateitä pitkin kuljetetaan entistä enemmän työssä tarvittavia kemikaaleja ja muita vaaralliseksi luokiteltuja aineita. Alueella on runsaasti puroja, jokia ja järviä sekä pohjavesialueita, joiden pilaantumisriski esimerkiksi öljyonnettomuudessa on suuri. Jotta onnettomuustilanteissa voidaan toimia nopeasti parhaalla mahdollisella tavalla, viranomaiset tarvitsevat yksityiskohtaista tietoa liikenneväylien ympäristön olosuhteista ja haavoittuvuudesta. Tähän tarpeeseen ryhdyttiin vuonna 2009 rakentamaan työkalua Kainuun Etu Oy:n hallinnoimassa hankkeessa yhteistyössä Kainuun pelastuslaitoksen, GTK:n, Kaisanet Oy:n, Sunit Oy:n sekä Morenia Oy:n kanssa. Hanke rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), 1/2012 Geofoorumi 1

14 Maankäyttö ja rakentaminen GTK GTK kartoitti maaperän olosuhteet Kainuun liikenneväylillä. Kuvassa säiliöauto ajaa risteyksessä avovesistön vierellä, mikä on uhka pintavesille onnettomuuden sattuessa. ja sen valvovana viranomaisena on Kainuun ELY-keskus. GTK toimii hankkeessa geologisen tiedon tuottajana. Kainuun Etu Oy:n toimeksiannosta GTK:n Itä-Suomen yksikkö teki ensin Kainuun pääliikenneväylien ympäristöstä olemassa oleviin kartta-aineistoihin ja havaintoihin perustuvan alustavan tulkinnan riskeistä. Sen jälkeen tarkennettiin tietoja niiltä liikenneväyliltä, joilla vaarallisia aineita kulkee runsaasti. Työn tuloksena syntyi Kainuun maakunnan alueelle liikenneväylien riskiluokituskartta. Valmis paikkatietoaineisto on seuraavaksi tarkoitus saattaa osaksi valtakunnallista pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmää. Teemme yhteistyötä siinä hallinnon tietotekniikkakeskuksen HALTIKin kanssa. Kevään 2012 aikana selvitetään, miten aineisto saadaan parhaiten pelastustoimen käyttöön, projektipäällikkö Tiina Hartman Kainuun Etu Oy:stä kertoo. Kartta hyödyttää tulevaisuudessa monia toimijoita Kaivosteollisuudessa käsiteltävät vaaralliset kemikaalit kuljetetaan pääasiassa junalla, palavat nesteet kulkevat tyypillisesti rekoilla. Pienempiä onnettomuuksia, ojaanajoja ja muita havereita sattuu suhteellisen usein. Kainuussa on onneksi säästytty suuronnettomuuksilta, mutta vuosittain meillä sattuu kolmisenkymmentä onnettomuutta, joissa tieliikennekalustosta pääsee maahan palavia nesteitä. Teiden riskiluokituskartta antaa pelastustyön johtajalle heti tietoa, minne aine on kulkeutumassa ja se antaa myös työkalun jälkitorjuntaan. Kartan avulla tilanteita voidaan myös harjoitella paremmin etukäteen, kertoo riskienhallintapäällikkö Markku Turunen Kainuun pelastuslaitokselta. Soitto sattuneesta onnettomuudesta tulee tien päältä yleensä valtakunnalliseen hätänumeroon 112, josta hätäkeskus välittää tiedon paikalliselle pelastuslaitokselle. Valtakunnalliseen pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmään hätäkeskus voisi antaa tietoa ympäristöriskistä jo ensi vaiheessa johtoautoihin, jotka myös näkisivät tilanteen reaaliajassa tietokoneiltaan. Pelastuslaitos voisi myös kehittää karttaa esimerkiksi laatimalla erilaisille riskialueille liitettäväksi toimintaohjeita, Turunen sanoo. 14 Geofoorumi 1/2012

15 Onnettomuustilanteissa viranomaiset tarvitsevat yksityiskohtaista tietoa liikenneväylien haavoittuvuudesta. Vastaavanlaista järjestelmää ja siihen liittyvää riskiluokituskarttaa ei löydy vielä muistakaan Pohjoismaista. GTK:n Itä-Suomen yksikössä toimivan toimialapäällikkö Raimo Nevalaisen mukaan kartalla on monenlaista käyttöä. Julkisin varoin tuotettu aineisto on lähtökohtaisesti julkista tietoa. Pelastuslaitoksen lisäksi ELY-keskukset saavat kartan käyttöönsä. Ympäristöviranomaiset voivat hyödyntää karttaa luvituksessa ja valvonnassa. Liikennepuoli saa puolestaan siitä apua teiden ja suojausten rakentamisessa. Voisi kuvitella että myös yksityiset ihmiset kuten rekkojen kuljettajat voisivat tarvita tällaista tarkkaa ympäristötietoa. Aineisto on siirrettävissä mihin tahansa paikkatietojärjestelmään, Nevalainen sanoo. Maaperäolosuhteiden ja vesien virtauksen tutkimusta Pohjavesialueet tunnetaan koko Suomesta. Tietokanta 1. ja 2. luokan pohjavesialueista on ympäristökeskusten ylläpitämä. Professori Esko Mälkki on tehnyt aiemmin alustavan riskiluokituksen keskeisiltä liikenneväyliltä ja Suomen ympäristökeskuksen Oiva-palvelussa on ollut käytössä niin kutsuttu VAKSU-luokitus eteläisen Suomen pääliikenneväyliltä, mutta yksityiskohtaista paikallista tietoa Kainuun liikenneväylien ympäristöstä ei ole ollut. Tarkennettua riskiluokituskarttaa varten selvitettiin teiden ympäristön geologiset ja hydrogeologiset olosuhteet. Karttaan merkittiin mm. maaperän kerrostumien laatu ja pohja- ja pintavesien virtaussuunnat. Tie- ja rautatiealueet jaettiin A, B ja C-riskiluokkiin alaluokkineen. Lisäksi osa alueista luokiteltiin W-luokkaan, johon kuuluvilla alueilla likaantumisriski kohdistuu pääasiassa pintavesiin. Esimerkiksi W1-luokassa haitallisten aineiden kulkeutuminen voi olla nopeaa. Niissä haitta-aineet voivat joutua joko suoraan vesistöön tai päätyä sinne avouomassa virtaavan veden mukana. Jos väylän läheisyydessä on vesistö tai puro, juuri pintavesien pilaantuminen on suurimpana riskinä. Myös sillat pengeralueineen ovat yleensä suuren ympäristöriskin alueita. Isoin A-luokan riski on tärkeillä pohjavesialueilla, joita kartalla on 21 kappaletta. Niihin kuuluu muun muassa harjuja, jääjärven deltoja sekä joki- ja rantakerrostumia. Torjuntatoimet ovat kiireisimpiä kun maa-aines on karkeaa lajittunutta ainesta, kuten soraa tai kerroksellista karkeaa hietaa ja hiekkaa, jolloin maaperän läpäisevyys on suuri. Tällaista ainesta esiintyy juuri hyvien pohjavesialueiden maaperässä. B-riskiluokan alueilla on merkittävä pohjaveden pilaantumisriski, ja niitä kartalle kirjattiin 28. C-luokan alueilla pohjaveden pilaantumisriski on kohonnut. Jos onnettomuus sattuu C-luokassa savikoilla tai turvealueilla, torjuntatoimet eivät ole maaperän heikon läpäisevyyden ja turpeen hyvän pidätyskyvyn ansiosta niin kiireellisiä. Kallioperän rikkonaisuudellakin on merkitystä onnettomuustilanteessa. Vaaralliset aineet saattavat imeytyä ruhjevyöhykkeeseen ja edelleen kalliopohjaveteen. Peitteisillä alueilla oleva maaperä hidastaa imeytymistä ja antaa enemmän aikaa puhdistustoimenpiteille. Myös vuodenajalla on merkityksensä. Kesällä sattunut onnettomuus on yleensä vaarallisempi, sillä talvella kemikaalit eivät imeydy maahan niin nopeasti, Nevalainen sanoo. Kartan avulla toimenpiteet onnettomuustilanteessa nopeutuvat huomattavasti. GTK on tähän saakka ollut mukana onnettomuuden selvittämisessä jälkikäteen. Viimeksi olimme mukana Kiuruvedellä, jossa tutkimme maatutkalla mihin maahan virrannut öljy oli kulkeutunut. Sen jälkeen oli vuorossa pilaantuneen alueen tutkimus, jonka jälkeen päästään puhdistustyöhön, Nevalainen kertoo. Paikkatietoaineistot ja -ohjelmistot auttavat kenttätyössä Riskiluokitusaineiston laatiminen aloitettiin keräämällä kaikki mahdollinen tieto eri tietokannoista vaarallisten aineiden kuljetusten kannalta keskeisten liikenneväylien ympäristöstä. Näitä väyliä on Kainuussa yhteensä 1 40 kilometriä. Tietokanta-aineistoja on tarkennettu maastossa vuoden 20 aikana geologi Tapio Väänäsen johdolla. Maastossa kartoitetun tiestön yhteispituus oli 9 kilometriä, josta tärkeimmiltä riskialueilta tarkennettiin havaintoja noin 0 kilometrin tieosuuksilta. Maastotyötä varten aineistot kerättiin kannettavaan maastotietokoneeseen. Maastotietokoneiden avulla tarkennukset voitiin merkitä ja tallettaa suoraan paikan päällä tietokantaan. Myös kaikki tieto kulki kartoittajien mukana, joten he saattoivat katsoa koneelta erimerkiksi lähteiden sijainnin tai kairaustietoa. Tutkimusassistentit liikkuivat henkilö- ja maastoautoilla ja tekivät tien molemmin puolin maapiikityksiä ja pienkalliohavaintoja. Samalla havainnoitiin vesistöjen virtaussuuntia ja virtaamaa, pohjaveden pintaa ja kallioperää. Tietokannan viimeistely tehtiin toimistolla maastotarkastusten jälkeen. Laajempaa riskiluokituskarttaa varten on nyt olemassa luokittelupohja ja valmis paikkatietojärjestelmä sekä testattu työmenetelmä, miten maastossa pitää toimia. Työstä on apua muiden alueiden kartoituksessa. Joitakin kokeiluja on jo tehtykin Etelä-Suomen alueella. 1/2012 Geofoorumi 15

16 Maankäyttö ja rakentaminen Pohjatiedot kootaan valtakunnalliseen rekisteriin Pekka Rahkonen GTK ja Liikennevirasto ovat perustaneet valtakunnallisen verkossa toimivan rekisterin, johon kootaan rakentamisen yhteydessä vuosikymmenten aikana saatua maaperätietoa. Kaikille avoin ilmainen rekisteri nopeuttaa sekä parantaa maankäytön ja rakentamisen suunnittelua. Rakennettavuusselvityksiä varten maaperänäytteen tiedot löytyvät pohjatutkimusrekisteristä. Kuvassa näytteenottoa. TEKSTI Marja Saarikko GTK on perustanut valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Teiden, talojen, rautateiden ja muun infran rakentamisen yhteydessä saatu maaperätieto kootaan yhteen sähköiseen arkistoon, jonka tiedot ovat vapaasti saatavissa ja käytettävissä maankäytön ja rakentamisen suunnittelua varten. Luotettava maaperätieto on tärkeä lähtökohta kaikessa rakentamisessa. Tietojen arkistoiminen yhteen paikkaan on järkevää myös tulevia sukupolvia ajatellen, sillä maaperän ominaisuudet eivät yleensä muutu, eikä kertaalleen tehtyä tutkimusta tarvitse tehdä uudelleen. Eniten rekisteristä hyötyvät rakentamisen suunnittelijat, joiden ei tarvitse enää metsästää tutkimusdataa eri organisaatioiden hankekohtaisista arkistoista, vaan he saavat tiedon verkon kautta nopeasti omalle koneelleen. Pohjatutkimustiedon käyttöä ja jakelua helpottaa vuosia sitten käyttöönotettu alan yhteinen sähköinen INFRA-siirtomuoto. Suunnittelu nopeutuu ja paranee Vaikka pohjatutkimustiedon tulkinta onnistuu parhaiten asiantuntijalta, myös yksityinen pientalorakentaja voi katsoa rekisteristä oman tonttinsa tilanteen ennen kuin menee suunnittelijan puheille. Teitä rakennettaessa maata on voitu tutkia laajaltakin alueelta, jopa 20 metrin etäisyydeltä tien reunasta. Pienikin olemassa oleva kairaustieto nopeuttaa ja parantaa suunnittelutyötä. Pohjatutkimus on aina pistemäinen, mutta yksikin tehty tutkimus kertoo suunnittelijalle hyvin paljon maaperän laadusta. Uudesta rekisteristä suunnittelija voi ladata esimerkiksi 500 pisteen tiedot helposti koneelleen ja tarkastella niiden avulla maaperää kolmiulotteisena mallina, GTK:n johtava tutkija Ossi Ikävalko kertoo. Suurimmat kaupungit on vuosien varrella tutkittu systemaattisesti. Esimerkiksi Espoossa on yli yksittäistä tutkimuspistettä, Helsingin alueella kolmisen sataa tuhatta pistettä, ja jopa merenpohjasta pääkaupunkiseudun edustalla löytyy tutkimuspisteitä. Ikävalkon mukaan myös rakentamisen laatu ja turvallisuus paranee, kun rakennuspaikka tunnetaan entuudestaan. Rahaa säästyy, jos kairauksia ei tarvitse tehdä uudelleen ja suunnittelu on nopeampaa. Säästynyt rahasumma voidaan käyttää esimerkiksi yksityiskohtaisempien tutkimusten tekoon. Tietomäärä kasvaa koko ajan GTK:n ja Liikenneviraston hanke pohjatutkimusrekisterin perustamiseksi alkoi syksyllä Uusi rekisteri saatiin käyttöön syksyllä 2011, jolloin se sisälsi jo noin sata tuhatta kairauspistettä. Alkuvuoden 2012 aikana palvelussa saadaan esille myös Suomen rautateiden rakentamisen yhteydessä syntynyt tieto, jolloin järjestelmässä olevien pisteiden 1 Geofoorumi 1/2012

17 Tietojen etsiminen vie vain muutaman minuutin. GTK:n ylläpitämä rekisteri tarjoaa maksutta verkon välityksellä pohjatutkimustietoja INFRA-siirtoformaatissa. Arkistosta löytyy myös pistekohtaisia yleistietoja, kuten tutkimustapa, tutkimuksen sijainti ja sen omistajaorganisaatio. Pistekohtaisista määrityksistä löytyy: maaperäkairauksia laboratoriotutkimusten tuloksia, mm. maaperän vesi- ja humuspitoisuus, tilavuuspaino ja rakeisuus pohjavesihavaintotietoja kallionäytekairaustietoja Järjestelmä sisältää tällä hetkellä (/2012) n tutkimuspistettä. Rekisteri on tarkoitettu pääosin maankäytön ja rakentamisen suunnittelijoille, mutta se palvelee myös yksityisiä rakentajia. Palvelu nopeuttaa ja parantaa suunnittelutyötä. Järjestelmä on otettu käyttöön syksyllä Pohjatutkimusaineisto toimitetaan osoitteeseen GTK lukumäärä nousee jo kolmeen sataan tuhanteen. Järjestelmästä pyritään tulevaisuudessa saamaan mahdollisimman kattava. Sen tietomassaa tullaan kasvattamaan keräämällä siihen vanhoja olemassa olevia tietoja. Uusien hankkeiden yhteydessä saatava tieto pyritään ohjaamaan siihen mahdollisimman hyvin, Ossi Ikävalko kertoo. Kun arkistossa on riittävästi materiaalia, suunnittelija pystyy luotettavasti arvioimaan tarvittavien uusien pohjatutkimusten ja laboratoriokokeiden määrän esimerkiksi painumalaskennan tekemiseen. Myös pienten korjausten tai esimerkiksi rumpujen asentamiseen tarvittavien tietojen saaminen nopeutuu huomattavasti, kun maaperätietojen esiin kaivaminen vie vain muutaman minuutin. Palvelu sisältää erinomaiset pohjakartat ja lisäksi siihen saa näkyviin myös GTK:n 1: mittakaavaisen maaperäkartan. Tulevaisuudessa järjestelmästä on mahdollista selvittää myös, mitä tutkimuksia eri alueilla on vuosien aikana tehty, ja mistä tieto on saatavissa. Järjestelmästä on myös ladattavissa yksityiskohtaista kairaustietoa asiantuntijoiden käyttöön. Pikaohje palvelun käyttöön 1. Mene osoitteeseen 2. Valitse Pohjatutkimusrekisteri ja siellä klikkaa Palveluun. Oikealla ylhäällä ovat valintanappulat. Käden kuva liikuttaa karttaa, suurennuslasilla tai rullahiirellä saat suurennettua sitä. 4. Etsi haluamasi alue ja katso löytyykö siitä tutkimuspisteitä. 5. Klikkaa valintanappulaa i ja haluamaasi pistettä. Näytölle avautuvat pisteessä tehdyt tutkimukset ja niiden tekijän tiedot. Liikennevirasto on tiedon suurtuottaja Liikennevirasto teettää vuosittain pohjatutkimuksia useilla miljoonilla euroilla väylien suunnittelun ja parantamisen yhteydessä. Suurin osa viraston tuottamasta tiedosta on tähän asti ollut hankekohtaisissa arkistoissa, mutta nyt kaikki uudet tutkimukset löytyvät yhdestä paikasta. Arkistossa olevaa tutkimustietoa viedään rekisteriin resurssien mukaan. On erittäin hyvä asia, että tieto on nyt selkeästi yhdessä rekisterissä, josta sitä voidaan helposti hakea ja hyödyntää. Maaperä ei sinällään muutu miksikään ja jopa 1900-luvun alussa tehtyjä tutkimuksia voidaan hyödyntää tänäkin päivänä, geoasiantuntija Tiina Perttula Liikennevirastosta sanoo. Liikennevirasto ja GTK ovat tehneet tiivistä yhteistyötä koko rekisterin luontivaiheen ajan vuonna 2009 solmimansa sopimuksen mukaisesti. Virasto on luovuttanut aineistoa ja kehittänyt rekisteriä käyttäjänäkökulmasta. Tulevaisuudessa Liikenneviraston rooli pienenee ja vastuu rekisteristä siirtyy kokonaan GTK:lle. Tavoitteena on saada mukaan mahdollisimman monta kaupunkia ja kuntaa, sillä jokainen toimija voi hyötyä toistensa tutkimustuloksista. 1/2012 Geofoorumi 17

18 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Timo Tarvainen, GTK Lahnaslammen suljettu kaivos ennallistetaan täyttämällä. Metallikaivosten ympäristövaikutukset ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä. Tekesin Green Mining -ohjelmassa on useita tutkimuksia, joista voi odottaa uusia ratkaisuja. Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja TEKSTI Helinä Hirvikorpi Vuonna 2011 käynnistettyyn tutkimusohjelmaan tuli vuoden lopussa runsaasti uusia hakemuksia, joista Tekes on hyväksynyt 1 tutkimushanketta. Näistä voisi poimia esimerkiksi arseenin hallintaan kaivosympäristössä liittyvän tutkimuksen ja typpiyhdisteiden hallintaan liittyvän hankekokonaisuuden. Kaksi muuta hanketta liittyvät myös päästöihin. Niissä on kyse mittauskokonaisuuksista, esimerkiksi on line -mittauksella pääsee aiempaa nopeammin päästöihin käsiksi. Uutta on myös geotermisen lämmön hyväksikäyttö kaivoksissa. Aiemmin missään kaivoksessa ei ole normaalituotannossa käytetty kalliolämpöä hyväksi, vaan päinvastoin kaivoksiin pumpataan lämpöä ulkopuolelta. Tekesin rahoittama tutkimus selvittää mahdollisuuksia maalämmön hyödyntämiseen. Miten pitäisi etsiä malmia arktisilta ja herkiltä alueilta niin, että mahdollisimman vähän jäisi jälkiä luontoon? Tutkimuksen kohteena on, miten voidaan malminetsinnässä tehdä kairauksia huomaamattomasti. Kehitteillä olevilla laitteilla voidaan liikkua soilla ilman että jää jälkiä tai tuhotaan aluskasvillisuutta. Myös lentomittauksia kehitetään. Tilanne on hyvä. Saimme Green mining -ohjelman painopisteenä oleville asioille, kuten uudet mineraalivarannot ja huomaamaton, älykäs kaivostoiminta, merkittäviä tutkimushankkeita. Niissä on mukana myös kansainvälinen verkottuminen, Tekesin Green Mining -ohjelman päällikkö Kari Keskinen sanoo. Suomessa kaivostoiminnan erityisosaaminen tietyillä sektoreilla on Keskisen mielestä huippua jo nyt. Green Mining -ohjelman tavoite on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Se onnistuu, hän sanoo. Toinen Tekesin tavoite on saada kasvuun mukaan pk-yrityksiä joko palveluliiketoimintana, alihankkijana tai laitteiden valmistajana. Yrityshankkeista Tekes jatkaa keskusteluja talven aikana useissa aktivointitilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Kokonaisnäkökulma kehittämiseen Työ- ja elinkeinoministeriön konserniin kuuluvat tutkimuslaitokset GTK ja VTT ovat yhdistäneet osaamisensa ja kehitel- 18 Geofoorumi 1/2012

19 leet yhdessä tutkimusehdotuksia kestävän kehityksen kaivostoimintaan. Green miningin tavoitteena on edistää materiaalien energiatehokkuutta koko tuotantoketjussa. Siinä hyödynnetään paremmin sivutuotteet, otetaan talteen ja hyötykäytetään ne energiatehokkaasti ja vähin päästöin, tutkimusjohtaja Pekka Nurmi GTK:sta määrittelee. Green mining on kokonaisnäkökulma koko kaivosteollisuuden kehittämiseen. Ratkaisuissa minimoidaan ympäristöön ja yhdyskuntiin liittyvät haitat koko toimintaketjussa. Samalla parannetaan työympäristöä kehittämällä uusia työmenetelmiä ja toimintatapoja sekä turvallisuutta. Green mining pitää sisällään myös suunnitelman, kun kaivoksen toiminta malmin ehtyessä päättyy. Alue palautetaan muuhun sille soveltuvaan käyttöön. Oleellista on geotiedon mahdollisimman hyvä hyötykäyttö, jolloin voidaan löytää esimerkiksi tietotekniikan tarvitsemia hi-tech-metalleja. Niitäkin Suomessa on, tutkimusjohtaja Nurmi huomauttaa. Elintason noustessa mineraalien ja metallien käyttö on maailmanlaajuisesti valtavasti lisääntynyt. Mineraaliset luonnonvarat ovat uusiutumattomia, mutta mineraalit ja metallit ovat kierrätettäviä. Niiden ikä käyttökohteessa voi olla varsin pitkä, esimerkiksi teräs voi säilyä rakennuksissa jopa sata vuotta. Kierrätyksellä ei pystytä globaalia tarvetta kattamaan. Kun mineraalivarannot ja kaivokset ehtyvät, on erittäin tärkeää etsiä tehokkaasti koko ajan uusia korvaavia mineraalivarantoja. Tulevia sukupolvia ajatellen se on velvollisuutemmekin. Malmien etsintä vaatii hyvää teknologiaa, tutkimusjohtaja Nurmi korostaa. Green miningin avulla on tarkoitus turvata ihmiskunnan mineraalisten raaka-aineiden saanti kestävällä tavalla. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan maailmalla. Tämä on globaalia bisnestä, tutkimusjohtaja Pekka Nurmi summaa. Kaivoksen SUOMEN GREEN tuotteet MINING ovat kierrätettäviä. -KONSEPTI Edistää materiaali- ja energiatehokkuutta Varmistaa materiaalien saatavuuden tulevaisuuden tarpeisiin Minimoi ympäristölliset ja sosiaaliset haitat Parantaa työskentelyä kehittämällä työmenetelmiä ja toimintatapoja Tukee kestäviä maankäytön ratkaisuja kaivostoiminnan päättymisen jälkeen Green mining -konsepti. Teollisuus mukana Suomalainen teknologia on avainasemassa. Monet suomalaiset kaivosteollisuuden klusteriin kuuluvat yritykset ovat mukana Green mining -kehityksessä. Niillä on myös omaa tutkimusta ja tuotekehitystä Green mining -teemaan liittyen. Outotec Oyj on maailman johtavia kaivos- ja metallurgiateollisuuden laitetoimittajia. Erityisesti rikastamojen laite- ja kehitystyö on sen aluetta. Kemira Oyj:llä on taas vahva asema kaivosteollisuuden kemikaalitoimittajana eri puolilla maailmaa. Metso Oyj kehittää prosessien ekotehokkuutta niin että uudet ratkaisut kuluttavat vähemmän energiaa ja vettä tuotettua tonnia kohti. Euroopassa EU-direktiivit ja useat lupakäytännöt asettavat vaatimuksia, jotka ohjaavat myös kaivoslaitteiden ja ratkaisujen kehitystä. Kaivokset ovat tänä päivänä ympäristötietoisia jo kilpailusyistä. Suomessa on runsaasti potentiaalia löytää uusia malmilöydöksiä. Tästä ovat osoituksena lukuisat kaivos- ja malminetsintäprojektit erityisesti Pohjois-Suomessa. Malminetsinnän tämän hetkisestä aktiivisuudesta huolimatta on suuria alueita, joissa ei ole perusteellisesti etsitty malmia. Luonnonolosuhteet aiheuttavat haasteita: on paksuja maapeitteitä, soita ja rapautunutta kallioperää. Toiminnan oikeutus & yhteiskuntavastuu Sivukiven käyttöä Klaipedan satamassa, Liettuassa. Suomalaisesta rapakivigraniitista on rakennettu aallonmurtaja. Uusia etsintämenetelmiä kehitetään herkille pohjoisille alueille Palin Granit Oy Arktiset alueet ovat tyypillisesti luonnoltaan haavoittuvia ja suuret alueet Pohjois-Suomessa kuuluvat Natura suojeluohjelmaan. Malminetsintä tällaisilla alueilla onkin erittäin vaativaa ja kallista, johon pyritään tämän projektin avulla saamaan kustannustehokkaita ratkaisuja, vs. toimialapäällikkö Vesa Nykänen GTK:sta sanoo. 1/2012 Geofoorumi 19

20 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Kaivoksen lämpö otetaan käyttöön Outokumpu Oyj Kaaviokuva vuonna 198 toimintansa aloittaneesta Kemin kaivoksesta. Kaivoksen toimintoja voidaan ympäristöhaittojen vähentämiseksi sijoittaa maanalaisiin tiloihin. Maankamaraan sitoutuu energiaa luonnostaan lämpönä. Kun kaivaudutaan malmien perässä maan sisään, voidaan ottaa myös lämpö talteen. Kaivokset täyttyvät aikaa myöten vedellä. Tätä vettä voidaan hyödyntää lämmön talteenotossa. Suomessa idea on uusi. Nytkin kaivoksista pumpataan vettä pois ja sitä joudutaan jonkin verran käsittelemään ennen kuin se johdetaan muualle. Yksi mahdollisuus olisi käsittelyvaiheessa ottaa lämpöä talteen vedestä lämpöpumpputekniikkaa hyödyntäen, erikoisasiantuntija Asmo Huusko GTK :sta sanoo. Lämpö siirtyy kallioperästä veteen ja kaivostoiminnan aikana siellä on muitakin lämmönlähteitä. Vesi toimii lämmön talteenottajana ja lämmön siirtimenä. Lämpöarvo vaihtelee riippuen kaivoksen syvyydestä. Suomessa kallioperä on matalalämpöistä, joten välissä pitää olla lämpöpumppu lämpöarvoa kohottamassa. Hankkeessa on mukana Inmet Mining Pyhäsalmen kaivos sekä kaksi alueellista energiatoimittajaa, Lohjan Energiahuolto ja Outokummun Energia. Emme lähde vielä rakentamaan testilaitteistoja, vaan ensin GTK ja VTT selvittävät yrityskumppanien kanssa mikä on todellinen potentiaali. Yleensä kaivoksissa jo hyödynnetään rikastamojen ja prosessilaitteiden lämpöä, mutta kaivoksista saatavaa lämpöä voitaisiin johtaa alueelliseen kaukolämpöverkkoonkin, Huusko kuvaa. Kaivosvedestä kehkeytyisi näin uusi liiketoimintamalli. Yritykset nostivat esiin typen Ympäristöä kuormittavien typpiyhdisteiden hallintaan perustuva hanke on vastaus yritysten toivomuksiin. Koska kaivostoiminta ja kalliokiviaineksen kysyntä lisääntyy lähivuosina oleellisesti, räjähdysaineista peräisin olevat typpipäästöt lisääntyvät niin ikään. Typpiyhdisteet ovat pääosin peräisin kaivoksilla käytetyistä räjähdysaineista. Toinen lähde kaivosalueiden vesien typpikuormituksen lisääntymiseen on kullan rikastusprosesseissa käytettävät syanidiyhdisteet. Olimme suunnittelemassa ennen Green mining -ohjelman käynnistymistä hankekokonaisuutta Tekesin Vesiohjelmaan ja tällöin sekä kaivosyritykset että teknologiatoimittajat nostivat esille erilaisia typpeen liittyviä haasteita alati kiristyvien viranomaisvaatimuksien myötä. Nyt käynnistynyt tutkimus toteutetaan yhteisprojektina GTK:n, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa, tutkija Raisa Neitola GTK :sta kertoo. MINIMANtutkimuksessa on mukana laaja konsortio kaivosyrityksiä, kiviteollisuutta ja teknologia- ja palveluntuottajia kuten Outotec Oyj ja Kemira Oyj. Hankkeessa kartutetaan tietoa typpiyhdisteistä sekä niiden käyttäytymisestä kaivos- ja louhosympäristöissä sekä kehitetään käsittely- ja monitorointiteknologioita, joiden avulla suomalainen kaivosteollisuus voi käyttää räjähdysaineita kestävästi. On tärkeää lisätä tietämystä typpiyhdisteiden käyttäytymisestä kaivosalueilla. Samoin lisätä osaamista kaivosalueilta kulkeutuvien typpipäästöjen ympäristövaikutusten minimoimiseksi, sillä kaikki tämä parantaa kaivosyhtiöiden toimintaedellytyksiä. Toivottavasti myös teknologia- ja palveluntuottajat voivat hyödyntää projektin tuloksia, Neitola selvittää. 20 Geofoorumi 1/2012

1/2012. Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus. Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja. Puhtaan pohjaveden puolesta

1/2012. Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus. Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja. Puhtaan pohjaveden puolesta 1/2012 Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI Green mining -tutkimukset etsivät uusia ratkaisuja S. 18 Happamille sulfaattimaille tehdään yleiskartoitus S. 8 Puhtaan pohjaveden puolesta S. 24 Sisältö

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Liikennealueiden riskiluokitus

Liikennealueiden riskiluokitus Liikennealueiden riskiluokitus Dokumentin päivityspvm: 31.12.2011 Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 3. UML-malli... 3 4. Liikennealueiden riskiluokitusaineisto (VAKSU)...

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ 4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009

Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla. Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 Korkeat arseenipitoisuudet - erityispiirre Pirkanmaalla Birgitta Backman Geologian tutkimuskeskus 10.11.2009 1 Luontainen arseeni Suomessa Arseeni luonnon alkuaine, joka esiintyy usein kullan yhteydessä

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén 2013 1 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat 2006-2007

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Luontainen arseeni maa- ja kallioperässä ASROCKS hanke Arseenin liukeneminen

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 1 (9) TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR

ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR ROKUA - JÄÄKAUDEN TYTÄR Jari Nenonen Geologian päivä 30.08.2014 Rokua Geopark Rokua on Osa pitkää Ilomantsista Ouluun ja Hailuotoon kulkevaa harjujaksoa, joka kerrostui mannerjäätikön sulaessa noin 12

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi

Avoin paikkatieto viljelijän avuksi Avoin paikkatieto viljelijän avuksi 9.10.2014 Hämeenlinna ProAgria Etelä-Suomi 10.10.2014 Päivän ohjelma 9.00 Kahvitarjoilu 9.30 Avaus Huomisen hämäläinen maatila- hankkeen ympäristöosion ja päivän aiheen

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rautuvaaran suljettu kaivos, Kolari KAIVOSTOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Marja Liisa Räisänen Geologian tutkimuskeskus Itä-Suomen yksikkö, Kuopio M. L. Räisänen 1 Ympäristövaikutukset Malmin louhinta kuljetus

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS

JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa

Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa Jermi Tertsunen, POPELY JT, Vesistöyksikkö 30.10.2014 1 Miksi huomioidaan? (VL, YSL, LSL, LVMJ) ja muut syyt, esimerkkejä vaikutuksista:

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU)

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) Hankkeen toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 31.4/2010/17 18.03.2010 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi GTK:n Etelä-Suomen yksikössä 2009 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri

Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Etelä-Suomen yksikkö 4.2.2008 Espoo Tuuli- ja rantakerrostumien inventointi Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa vuosina 2006-2007 Rauhaniemi Tom & Sahala Lauri Arkistoraportti Sisällysluettelo

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen CE-merkintä Arseeniriski kiviainestuotannossa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Esityksen sisältö CE-merkinnän peruspilarit Kokemuksia CE-merkinnän käyttöönotosta Puutteita tiedoissa

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13

SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4204/13 SIUNTION KUNTA PALONUMMENMÄKI PALONUMMENKAARI K 180 T 1-6, K 179 T 4, K 181 T 1-2 Siuntio POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4204/13 UUDENMAAN MAANRAKENNUSSUUNNITTELU OY PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin

22.3.2007 / Tuula Säämänen. Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Katsaus toimenpiteisiin Tieliikenteen ja tienpidon pohjavesien suojelu - Pohjavesiriskit muodostuvat 2 Liikenteestä vaarallisten aineiden kuljetukset Tienpidosta liukkaudentorjunta aikaisemmin myös vesakontorjunta 3 Vaarallisten

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot