Salpa-Jukola Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salpa-Jukola 2011. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Salpa-Jukola 2011 Loppuraportti 1

2 Julkaisija Vehkalahden Veikot ry Salpa-Jukola 2011 Kansikuva Aapo Laiho Painopaikka Painokotka Oy, Kotka 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 KILPAILUNJOHTAJAN KATSAUS Viestin hakeminen Visio, missio, arvot ja tavoitteet Organisaatio Talkooväki ja rekrytointi Tapahtuman toteutus TV- ja areenatuotanto Yhteenveto 12 2 AREENATUOTANTO Tehtävät ja organisaatio Osa-alueet ja talkoolaisten määrät Yhteenveto 14 3 KENRAALIHARJOITUS 15 4 TOIMISTOVALIOKUNTA Jukola-toimisto Yleistä Tilat ja varustus Henkilöstö Toiminta Erityisiä huomioita Info Yleistä Tehtävät Työvuorot Erityisiä huomioita Joukkuemateriaali Toimitilat Toimitsijat ja työvuorot Joukkuemateriaalin jako Joukkuemateriaalin sisältö Palautuskarttojen jako Ennakkotalkoot Emit-kilpailukortit Yleistä Vuokratut Emit-kilpailukortit Emit-kilpailukorttien vuokraus Toimitsijat, koulutus ja toiminta Erityisiä huomioita Toimitsijat Talkoolaisten rekrytointi Talkootietokanta Toimitsijamateriaali Talkoolaisten huolto ja henki Tiedottaminen Toimitsijainfo Kutsuvierasinfo Yleistä 31 3

4 4.7.2 Kutsuvierasinfon toiminta Kutsuvieraiden määrät Erityisiä huomioita Majoitus Majoitusryhmä ja sen toiminta Ulkopuolinen majoitus Lattiamajoitus Muu majoitus kilpailukeskuksessa Erityisiä huomioita Ohjelmat Yleistä Juhlalava ja Jukola-portti Ohjelmat Salpa-Jukolassa Lasten maailma Peuhula Lasten toimintarata Nuorten suunnistus 43 5 KILPAILUVALIOKUNTA Yleistä Emit-nollaus Lähdöt Lähtöhenkilöstö ja tehtävät Lähtöpaikan rakenteet Toiminta lähtöpaikalla ja lähdöt Varustautuminen poikkeaviin sääilmiöihin Yhteislähdöt Lähtöjärjestelyjen uudistaminen Purkaminen Vaihdot Vaihtoalueen rakenteet Vaihtohenkilöstö ja tehtävät Erityisiä huomioita Maali Yleistä Maalihenkilöstö ja tehtävät Henkilöstön koulutus Rakentaminen ja purku Havaintoja maalin toiminnasta Parannettavaa Tulostaulu Tehtävät Organisaatio Valmistelut Kilpailun aikainen toiminta Parannettavaa ADT-toiminnot Kilpailurakenteet 57 6 KENTTÄVALIOKUNTA Liikenne ja pysäköinti Liikenneryhmä ja sen toiminta VT7 -liikenteenohjaus Henkilöautopysäköinti VIP/Media -pysäköinti Linja-autopysäköinti 61 4

5 6.1.6 Matkailuajoneuvopysäköinti Rahastus Opastus Ajoluvat Kilpailukeskuksen rakentaminen ja rakenteet Yleistä Rakentaminen Kenttämajoitus ja tuulisuojat Sähköistys Vesi ja viemäröinti Opastus Erityisiä huomioita 67 7 HUOLTOVALIOKUNTA Tehtävät ja toiminta-ajatus Jätehuolto Yleistä Aikataulu Toimitsijat Erityisiä huomioita hyvin toimineista asioista Erityisiä huomioita ja parannusehdotuksia Kiinteistöt Kuljetukset Henkilökuljetukset Materiaalikuljetukset Pesu- ja saunatoiminnot Yleistä Erityisiä huomioita Ympäristö 78 8 RAVINTOLAVALIOKUNTA Yleistä Pääravintola Kahvila Grillit Toimitsijaravintola Jäätelönmyynti Mallasrasti Kutsuvierasruokailu Mediakeskus Ruokien menekki Lopuksi 86 9 TURVALLISUUSVALIOKUNTA Yleistä Turvallisuus- ja pelastussuunnitelma Pelastus Ensiapu Yleistä Ensiapupisteet Pääensiavun varustus Ajoneuvot Hoitohenkilökunnan työvuorot 93 5

6 9.4.6 Viestintä Potilaiden hoidon periaatteet Potilasmäärät ja vammaprofiilit Erityisiä huomioita Järjestyksen valvonta ja vartiointi Viestiliikenne Yhteenveto KARTTA- JA RATAVALIOKUNTA Ratasuunnittelu Yleistä Tavoitteita Huomioon otettavat asiat Jukolan viestin ratasuunnittelu Venlojen viestin ratasuunnittelu Jukolan viestin hajonnat Venlojen viestin hajonnat Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Venlat) Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Jukola) Karttojen painatus Mallikartta lähtöalueelle Mediakartat ja selostajien ohjeistaminen Rastipisteiden varustaminen ja maastonauhoitukset Rastipisteiden purku Muuta huomioitavaa Harjoitukset Mallisuunnistus Lasten toimintarata Erään rastivalvojan toiminta kilpailuviikonlopun aikana Karttojen käsittely Tilat, materiaalit ja työvoima Kilpailukarttojen järjestely, pussitus ja lajittelu Palautuskarttojen käsittely Juomapaikat Juomapaikat ja niiden toiminta Ohjeita juomapaikkojen toimitsijoille Malli juomapaikkakohtaisesta muistiosta Rastit Rastivalvonta ja TV:n varoitus Ennakko-ohjeet Rastitarkastus IT-VALIOKUNTA Yleistä Tehtävät Organisaatio Toimitsijarekrytointi Toimintojen suunnittelu ja valmistelu Hankinnat Harjoitusympäristö Järjestelmä kilpailukeskuksessa Toteutunut aikataulu Kilpailukeskusalueen lähiverkko Internet-yhteys ja verkon komponentit 115 6

7 Tietokoneiden hallinta Ohjelmistoasennukset Tulospalveluverkko Verkon rakenne ja hallinta Käytetyt ohjelmat ja konfiguraatiot Tiedostot Emit-toiminta Toimitilat Kalusto Henkilöstö Kenraaliharjoitus Toiminta kilpailun aikana Yhteislähdöt Poikkeustilanteet Erityisiä huomioita Itkumuuri Tehtävät sekä toimitilat ja kalusto Kontaktit Henkilöstö ja koulutus Toiminta kilpailun aikana Vaihto- ja maalikopit Tehtävä ja henkilöstö Toimitilat Vaihtoleimaus Maalileimaus Online-kohteiden varmistaminen Alge Timingin näyttötaulut Online-rastit Yleistä Leimasinten hankinta Leimasimet Johdotus, suunnitelma Rastipukit SJBoxit, sijoitus Akut Testaus Akkujen vienti Kilpailun aikainen toiminta, varmistus Toiminta maastokontilla Rastien purku ja leimasinten lähetys Puolustusvoimien tekemät johdotukset Erityisiä huomioita Tulostukset Tilat Kalusto Henkilöstö Toimintatapa Erityisiä huomioita Portti- ja puomikoneet Online-palvelimet Palvelimet Valvonta kilpailun aikana Median atk-tuki Tekniikka Median tuki Internet-sivut 136 7

8 12 VIESTINTÄVALIOKUNTA Tehtävät ja tavoitteet Ulkoinen tiedottaminen Tiedottaminen kilpailun aikana Internet-sivut Intranet Mediakeskus Median akkreditointi Mediakeskuksen varustelu Mediakeskuksen toiminta Median ohjelma Median kuvausjärjestelyt TV ja radio Kisalehdet TALOUSVALIOKUNTA Toiminta-ajatus Tehtävät ja vastuualueet Rahahuolto Yleistä Rahahuollon prosessi Pohjakassat Koulutus Rahankeräys Erityisiä huomioita MARKKINOINTIVALIOKUNTA Markkinointiryhmä ja tehtävät Sopimukset Yhteistyösopimustasot Osuusisännät Muut kumppanit Hankinnat Jukola-kauppa Muut kauppapaikat Palkinnot Kutsuvieraat, VIP-rasti Erityisiä huomioita LOPPURAPORTIN LIITTEET 156 Liite 1 Talkoolaisten sijoittuminen eri tehtäviin valiokunnittain Liite 2 Talkoolaisten paperinen ilmoittautumislomake Liite 3 Talkoolaisten toimitsijakortti Liite 4 Lähdön ja vaihdon työvuorolistat Liite 5 Lista ensiaputarvikkeista Liite 6 Ensiavun Jukola-hoitokaavake Liite 7 Venlojen ja Jukolan viestien aikataulut Liite 8 Kilpailukeskusalueen lähiverkko: kytkimet ja kaapeloinnit Liite 9 Tulospalvelun tietokoneet Liite 10 IT:Verkkokaavio Liite 11 Jukola-kaupan tuotteet ja hinnasto sekä myynti ja myyntimäärät Liite 12 Salpa-Jukolan järjestelyiden aikataulu Liite 13 Kilpailukeskuksen asemakaavapiirrokset (1:4000, 1:2000) Liite 14 Tiivistelmä Puolustusvoimien raportista 8

9 1 KILPAILUNJOHTAJAN KATSAUS Salpa-Jukola 2011 on ohi Markku Seppä Kuva: Kirsi Lauri/RUK Salpa-Jukola 2011 Harjun oppimiskeskuksen upeissa maisemissa on ohitse. Mielestäni onnistuimme järjestelyissä erinomaisesti. Kiitokset maanomistajille, yhteistyökumppaneille, eri viranomaistahoille, kilpailijoille, huoltajille, yleisölle, taustajärjestöille, valvojille, talkoolaisille sekä koko Kymenlaakson seutukunnalle. Teimme yhdessä hienon tapahtuman upeissa Harjun oppimiskeskuksen maisemissa. 1.1 VIESTIN HAKEMINEN Vehkalahden Veikkojen johtokunta teki vuonna 2004 päätöksen, että seuran täyttäessä vuonna 2011 sata vuotta, juhlavuotta voitaisiin juhlistaa Jukolan viestillä. Pienellä työryhmällä kartoitettiin mahdolliset sopivat maastot ja kilpailukeskukset. Päädyimme Luomakankaan alueeseen Kannusjärjellä, jonka pohjalta tehtiin tarvittava anomus Jukolan johtoryhmälle, joka kävi alkukesästä 2005 tutustumassa alueeseen. Syksyllä 2005 saimme ilmoituksen, että kaikki muu on järjestyksessä lukuunottamatta itse kilpailukeskusta, joka oli suunniteltu usean hehtaarin suuruiseen sorakuoppaan. Teimme uuden aluekartoituksen, jonka tuloksena päädyimme Harjun oppimiskeskuksen alueeseen. Harjun oppimiskeskuksen kanssa oli jo sovittu SM-yösuunnistuksen järjestelyistä. Harjun oppimiskeskukselle sopi mainiosti SMkilpailun vaihtaminen Jukolan viestiin. Teimme uuden hakuprosessin käyttäen kilpailun työnimenä Salpa-Jukola. Jukolan johtoryhmä kävi katsastamassa uuden alueen. Hakuprosessi tuotti tuloksen ja syksyllä 2006 meille myönnettiin viestin järjestelyoikeus. 1.2 VISIO, MISSIO, ARVOT JA TAVOITTEET Visio: Missio: Arvot: Olemme maailman paras suunnistustapahtuma. Järjestämme niin kilpailullisesti kuin muiltakin osin onnistuneen suunnistustapahtuman. Tarjoamme voitosta kilvoitteleville riittävän vaikeat radat. Annamme muulle suurelle suunnistajajoukolle mahdollisuuden kokea onnistumisen nautinto. Ympäristön ja luonnon kunnioitus Tunnelmallisuus upeassa miljöössä Jukolan perinteitä arvostaen Toimintojen sujuvuus, täsmällisyys ja sitoumuksissa pysyminen Kansainvälisyys Talkooväen ystävällisyys ja palvealttius. 9

10 Strategiset tavoitteet: Tarjota vaativan kilpailun lisäksi kaikille houkutteleva kilpailupaikka Luoda eri tahojen välille hyvä yhdessä tekemisen henki Noudattaa kestävän kehityksen periaatteita Tuoda esille maakunnan moninaisuus ja mahdollisuudet markkinoimalla valtakunnallisesti alueen palveluja, yrityselämää, luontoa ja historiallisia arvoja Saada aikaan taloudellista tuottoa niin alueen talouselämälle kuin kilpailun järjestäjälle. 1.3 ORGANISAATIO Organisaatio rakentui jo hakuvaiheen organisaation pohjalle. Vehkalahden Veikkojen johtokunta nimesi järjestelytoimikunnan projektiorganisaatioksi ja antoi mm. allekirjoitusoikeudet järjestelytoimikunnan johdolle Jukolaan liittyvissä asioissa. Organisaation rungon muodostivat jo Vehka-Jukolassa 1992 johtotehtävissä olleet kokeneet henkilöt, jota täydennettiin nuoremmilla ja osaavilla henkilöillä. Organisaatio oli perinteinen. Henkilövalinnat olivat mielestäni erittäin onnistuneita. Organisaatiossa oli koko ajan erinomainen ja positiivinen henki. Organisaatio oli sitoutunutta ja kukaan ei heittänyt pyyhettä kehään kesken järjestelyjen. Organisaatiossa pitää olla operatiivista johtamiskykyä. Haasteiden ja ongelmien edessä pitää toimia ja tehdä itsenäisesti nopeitakin päätöksiä. Henkilöilla pitää olla kokemusta käytännön johtamisesta joko työelämässä tai aikaisemmissa tapahtumissa. Jukola-viikonloppu ei ole oikea paikka opetella johtamista. Syyskuussa 2010 perustettiin työvaliokunta, johon kuuluivat kilpailun johtaja ja varajohtaja, pääsihteeri, talouspäällikkö, työvoimapäällikkö, kenttäpäällikkö sekä markkinointivaliokunnan varapuheenjohtaja. Kilpailun johtaminen tapahtui käytännössä suurelta osin työvaliokunnan kautta ja sen johdolla. Työvaliokunta kokoontui syksyllä 2010 keskimäärin kerran kuussa, tammi-maaliskuun 2011 aikana 1-2 kertaa kuukaudessa (aina ennen järjestelytoimikunnan kokousta) ja huhtikuun alusta lähtien viikottain. Työvaliokunnan tärkeimmät tehtävät olivat asioiden koordinointi, järjestelyiden etenemisen seuranta, valiokuntien ohjeistus tarvittaessa, perusteiden valmistelu valiokunnille sekä toimintavastuu akuuteissa tilanteissa. Työvaliokunta koettiin erittäin tärkeäksi. Salpa-Jukolan järjestelytoimikunta kokoontui kuukausittain ja sen kokoonapano yhteystietoineen on esitetty alla. Tehtävä/vastuu Nimi Puhelin Sähköposti Kilpailunjohtaja Markku Seppä Kilpailun varajohtaja Marko Koskiaho Pääsihteeri Salla Töyrylä Tekninen asiantuntija Seppo Kuikko Kilpailuvaliokunta Timo Väisänen Kenttävaliokunta Hannu Kuikko Huoltovaliokunta Mika Anttila Ravintolavaliokunta Maija-Liisa Forsell IT-valiokunta Timo Harju Kartta- ja ratavaliokunta Jorma Sipilä Talousvaliokunta Raimo Hänninen Markkinointivaliokunta Raimo Summanen Viestintävaliokunta Kari Makkonen Turvallisuusvaliokunta Pekka Rämä Työvoimapäällikkö Juha Kytömäki Haminan kaupunki Matti Filppu Harjun oppimiskeskus Raimo Kuokka Harjun oppimiskeskus Esa Punkkinen

11 Virolahden kunta Jukka Salmi Ympäristöpäällikkö Kirsi Leiri Jukolan Johtoryhmä Reimo Uljas Kilpailun valvoja Heikki Peltola Reserviupseerikoulu Veli-Matti Hartikainen Ratavalvoja Vesa Vainio TALKOOVÄKI JA REKRYTOINTI Talkooväen osalta teimme periaatteellisen päätöksen, että pyrimme tulemaan toimeen omalla väellä ja emme tee muiden seurojen ja yhdistysten kanssa rahallisia sopimuksia talkootyöstä. Teimme muutaman ns. vastavuoroisuus sopimuksen. Talkooväen rekrytoinnista vastasi työvoimapäällikkö. Talkooväkeä rekrytoitiin kyläosastokierroksilla ja vastaavilla toimilla. Talkooväen rekrytointi ei sujunut aivan suunnitelmien mukaisesti. Ihmiset kyllä ilmoittivat sangen halukkaasti tulevansa talkoolaiseksi, mutta jättivät ilomoittautumisensa aivan viime hetkiin. Olimme huhti-toukokuulla itsekin hieman huolestuneita ja Jukolan johtoryhmäkin kiinnitti asiaan huomiota. Talkoolaisia oli lopulta kuitenkin yli Kun loppu on hyvin, niin kaikki on hyvin. Talkoolaisia oli varmasti riittävästi, mutta olivatko he kaikki juuri oikeilla paikoilla jäi ainakin minulle hieman arvoitukseksi. Talkoolaisille pidettiin kevään 2011 aikana kaksi infotilaisuutta, joissa oli erittäin runsas osanotto. Infotilaisuuksiin oli liitetty eri valiokuntien koulutusta. Tilaisuudet vastasivat erinomaisesti tarkoitustaan. 1.5 TAPAHTUMAN TOTEUTUS Yli viiden vuoden urakka onnistui kokonaisuutena hyvin. Kun kysymyksessä on noin ihmisen tapahtuma, hyvästä suunnittelusta ja asioihin paneutumisesta huolimatta kaikki ei kuitenkaan mene aina suunnitelmien mukaan. Järjestäjälle sattuu aina mokia, joista tulee palautetta ja jopa kovaakin kritiikkiä. Osa kritiikistä on ihan asiallista, mutta osa on kyllä ihan asiatonta, eikä perustu muuhun kuin vain haluun valittaa kaikesta. Meillä oli, uskallan väittää, yksi upemmista ellei upein kilpailukeskus, mitä Jukolan viesteissä on ollut. Opaspaalu keskipisteenä 500 metrin säteen sisäpuolelle mahtui 90% kilpailun keskeisimmistä toiminnoista. Yleisöllä oli erinomaiset mahdollisuudet seurata kilpailua. Yhteistyö Puolustusvoimien kanssa sujui erinomaisesti. Reserviupseerikoulu ja Viestirykmentti hoitivat vastuunsa erinomaisesti. Ilman Puolustusvoimien antamaa tukea Jukolan viestin järjetäminen ei olisi mahdollista. Harjun oppimiskeskuksen kanssa yhteistyö sujui myöskin loistavasti. Heiltä saatiin runsaasti tukea niin rakentamis- kuin purkuvaiheessa. Meillä ei ollut ongelmia eri viranomaistahojen kanssa. Heiltä saatiin tarvittavat luvat ja päätökset jo varhaisessa vaiheessa ja perjantaina pidetyssä tarkastuksessa todettiin, että kaikki asiat ovat kunnossa. Suurena onnistumisena pidän sitä, että meillä ei sattunut yhtään tapaturmaa rakentamis- ja purkuvaiveessa eikä yhtään vakavaa loukkantumista tai sairaskohtausta itse kilpailun aikana. Kilpaileskuksen rakentaminen ja purku sujui mallikkaasti. Kaiken rakentamisen alueilla meillä oli mukana erinomaisia ammattimiehiä hyvällä talkoohengellä. Olimme panostaneet Kytäjä-Jukolan kokemusten perusteella kuljetuksiin ja ravintolaan. Muutama seura joutui odottamaan liiankin kauan bussinsa tuloa. Paluukuljetuksissa oli laivolle lähtijöille annettu etuoikeus, josta olisi tullut tiedottaa. Jos noin kahden tunnin sisällä pitää lastauttaa lähes 100 bussia, niiden lastaamiseen menee reilusti yli kaksi tuntia. Joukossa on myös jo hieman virvokkeita nauttineita joukkueita, joiden koheltaminen myöskin viivästyttää muiden lähtöä. Huolimatta pienistä viiveistä, totesin viimeisen bussin lähteneen noin klo 15.00, joten ei tässä nyt niin suuria 11

12 viiveitä kuitenkaan ollut. Ravintolapalvelujen osalta kritiikkiä tuli jonotuksista, maidon ja pehmeän leivän puuttumisesta. Meillä oli yli 20 erilaista ruokapistettä. Ruoka ei loppunut. Pääravintolan ruokatarjoilu olisi tullut aloittaa aikaisemmin. 1.6 TV- JA AREENATUOTANTO Venlojen ja Jukolan viestit tulivat suorina lähetyksinä YLE TV 2 -kanavan kautta sekä Venlojen viesti jälkilähetyksenä ja Jukolan viesti suorana lähetyksenä radiosta. Television katsojamäärät olivat huomattavasti suuremmat kuin aiempina vuosina. TV- ja areenatuotannosta vastasi Kruuva Oy. Yhteistoiminta sujui mainiosti niin Yleisradion kuin Kruuvankin kanssa. TV- ja areenatuotanto on järjestäjälle suurin yksittäinen kuluerä. Salpa-Jukolassa kustannukset olivat lähes euroa! 1.7 YHTEENVETO Kuva 1. Kisastudio. Venlojen viestiin ilmoittautui 1082 ja Jukolan viestiin 1501 joukkuetta. Yhteensä ilmoittauneita kilpaijoita oli Venlojen viestiin lähti 1046 ja Jukolan viestiin 1478 joukkuetta. Emme päässet aivan Kytäjä-Jukolan lukemiin, mutta olemme todella tyytyväisiin osanottajamääriin. Kilpailullisesti tapahtuma onnistui erinomaisesti. Pienen miinuksen aiheuttaa Jukolan viestissä ilmennyt hajontavirhe. Jukolan viesti on vaativa ja haastava urakka, joka tehdään yli 95 % talkootyönä. Ilman yhteistyökumppaneita tapahtuman järjestäminen on mahdotonta. Puolustusvoimat on tärkein ja ratkaisevin pääyhteistyökumppani. Talkoolaiset tekevät Jukolan viestin. Ilman heidän panostaan ei todellakaan tapahtuisi mitään. Hyväntuulisuus ja ystävällisyys viestivät hyvästä yhteishengestä. Kiitokset kuuluvat kaikille talkoolaiselle. Alueen maanomistajat ansaitsevat oman kiitoksensa, sillä eihän ilman heidän suostumustaan kilpailun järjestäminen olisi ollut edes mahdollista. Heidän taholtaan ei ole tullut yhtään kielteistä kannanottoa, vaan he ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamastaan hyvästä huomioimisesta ja kohtelusta. TV- ja areenatuotannon kustannukset nousevat vuosi vuodelta. Tulevien kilpailun järjestäjien tulisi käydä rakentavaa keskustelua Suunnistusliiton kanssa mahdollisesta kustannusten jakamisesta. Salpa-Jukola antoi oivan näytön 100 vuotta vanhan Vehkalahden Veikkojen hyvähenkisestä yhteistyöstä ja talkoohengestä. Toivottavasti seuramme pystyy hyödyntämään Salpa-Jukolan tuoman nosteen ja saamme jatkossakin nauttia urheilijoidemme menestyksestä. Salpa-Jukola 2011 järjestelytoimikunnan projekti päättyy Valio-Jukolan kokoukseen. Jukola viesti on instituutio ja brändi-tuote, jonka perinteitä toimme mainiosti esille Salpa-Jukolassa. Tulevat järjestäjät vaalikaa ja kehittäkää edelleen Jukolan perinteitä. Haminassa Kilpailunjohtaja Markku Seppä 12

13 2 AREENATUOTANTO Seppo Kuikko 2.1 TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO Salpa-Jukolan areenatuotannon tehtävänä oli tuottaa kuva televisioon ja kilpailukeskuksen videotauluille sekä vastata kenttäkuulutuksesta kilpailukeskukseen ja kisaradioon. Salpa-Jukolan areenatuotanto oli oma kokonaisuus, jolla oli rajapintoja useisiin valiokuntiin. Areenatuotannon kokonaisuutta koordinoi järjestäjien puolelta Seppo Kuikko. Valiokuntavastuut areenatuotannolle: IT: tulospalvelu ja GPS-seuranta Kartta ja rata: kuvausrastit ja radion selostusrastit Viestintä: YLE:n toimittajien avustaminen ja kisastudio sekä areenakuulutus Markkinointi: mainokset videotauluille Kenttä: tarvittavat rakenteet (kuvauslavat kilpailukeskukseen ja maastoon sekä kisastudio). 2.2 OSA-ALUEET JA TALKOOLAISTEN MÄÄRÄT TV-tuotanto Tuotanto ostettiin Kruuva Oy:ltä. Kruuva Oy:ltä ostettuun kokonaisuuteen sisältyivät myös areenan äänentoiston tekninen toteutus, kaksi jättiscreeniä, GPS-seurannan laitteet, kisakuulutuksen ns. ykkösketju sekä kenttäkuulutuksen radiointi kisaradioon. Kruuva Oy:llä työskenteli TV-tuotannossa n. 50 henkilöä. TV-tuotannon sopimuksen mukaisia talkoolaisia oli kilpailukeskuksen alueella seuraavasti: ulkolähetysautossa 2 henkilöä, varoittaja ja aikataulun ylläpitäjä kuuluttamossa kaksi kuuluttajaa (ns. kakkosketju) sekä musiikinhoitaja ja kuulutuksen koordinoija kisastudiossa yksi henkilö vieraiden vastaanottajana kenttätoimittajan ja puomitoimittajan avustajina kolme henkilöä. GPS-seuranta GPS-laitteiden jakamisesta ja pois ottamisesta vastasi Otto Hartikaisen johtama ryhmä, jossa oli yhteensä 15 talkoolaista (pääosa naisia). Laitteiden jakaminen tapahtui kilpailijoiden sisään-/uloslukuteltan yhteyteen rajatussa ja erotetussa teltan osassa, mikä toimi hyvin. Ulostuloväylällä pitää olla tarkka valvoja, jotta laitteet saadaan pois. Telttaan pitää varata kuivatusnarut ja sateisella säällä jonkinlainen kuivatuspuhallin olisi myös hyvä. Laitteet toimitti Pekka Varis, joka myös koulutti jakelun vastuuhenkilön laitteiden käsittelyyn (lataus, käynnistäminen ja kantoliiviin asetus). Laitteet toimivat koko kisan ajan. Kuvausrastien varoittajat Varoittajien tehtävänä oli varoittaa kuvausrastia edeltävältä rastilta tai etumaastosta kärjen lähestymisestä. Viestiyhteyksiin käytettiin radiopuhelimia, jotka toimitti EP Sound Service. Maastovaroittajien ryhmää johti Kai-Asser Skog. Varoittajia oli yhteensä kuusi paria, jotka liikkuivat ratamestarien laatiman aikataulun mukaisesti. Kuvausrastit Kuvausrasteja oli yhteensä 12 ja sähkö tehtiin aggregaateilla. Kuvaa tuotettiin Venlojen viestissä 6 rastilta ja Jukolan viestissä 11 rastilta. Jokaiselle kuvausrastille oli nimetty vastuuhenkilö, rastivahtimestari, eli yhteensä 12 henkilöä. Rastivahtimestarin tehtävänä oli varmistaa sähkön syötön toimivuus sekä avustaa kameramiestä mm. kuvauspaikan vaihdossa. Vaihtoja oli tällä kertaa ainoastaan kaksi. Lisäksi kuvausrasteilla oli kaksi henkilöä, joiden tehtävänä oli varmistaa tarvittaessa online-yhteys radiopuhelimella. Kuvausrastien ennakkovalmistelut aloitettiin jo marraskuussa 2010, jolloin käytiin tuottaja/ohjaaja Markku Mäkäräisen ja kuvausrastit määrittäneen Jorma Sipilän kanssa kaikki suunnitellut rastit läpi ja katsottiin alustavasti kameran ja 13

14 aggregaatin paikka sekä tarvittavien sähköjohtojen määrät. Lopullinen em. paikkojen määritys tehtiin toukokuun 2011 alkupuolella. Tällöin merkittiin rastille kameran paikka, aggregaatin paikka sekä valokuidun ja parikaapelin päät. Mukana oli myös kuvausrastien kaapeliyhteyksistä vastannut Juhani Jatila Viestirykmentistä apulaisineen. Aggregaatit vietiin maastoon ja rastit rakennettiin kilpailuviikonlopun perjantaina iltapäivällä rastivahtimestarien ja kuvaajien toimesta. Sähkökaapeleita löytyi riittävästi rastivahtimestareilta. Aggregaattien kuljetukseen tarvittiin muutamalla rastilla mönkijää. Myös kaapeliyhteyksien toimivuus testattiin ja kaikki toimivat myös kilpailun aikana. Radion oppaat Yleisradion suoraa lähetystä avustamassa oli kaksi henkilöä. He toimivat oppaina ja avustajina maaston selostusrasteilla. Kenttäkuulutus Kenttäkuulutus koostui kahdesta kuulutusketjusta ja heitä avustavista henkilöistä. Kilpailun aikaisen kuulutuksen järjesti Kruuva Oy. Kuuluttajina olivat Antti Örn ja Linus Hoffman sekä asiantuntijakommentaattorina Harri Koski. Lisäksi myös Tero Föhr oli ajoittain kommentaattorina. Järjestäjien asettamina kuuluttajina toimivat Hannu Myllärinen ja Jouni Penttilä. He kuuluttivat ennen kilpailua tarvitut kuulutukset sekä lähdöt ja jatkoivat sunnuntaina kisan loppuun. Lisäksi he avustivat pääkuuluttajia. Kuuluttamossa oli vielä Anton Laamanen musiikista vastaavana ja Onni Rinne kuulutusavustajana. Kuulutuksen miehitys oli riittävä ja kuuluttajat olivat kielitaitoisia ammattilaisia. Maastokuvan selostamista haittasi hieman TV-monitorin puuttuminen kuuluttamosta, joten kuuluttajat joutuivat selostamaan videotaululta ja se oli vähän kaukana näkyvyyden kannalta. Kuuluttamoon olisi myös hyvä olla kulunvalvonta. 2.3 YHTEENVETO Areenatuotannon lähtökohdaksi otettiin Kytäjä-Jukolan kokemukset ja yhteistyömallit. Lopullinen sopimus tuotantoyhtiön kanssa allekirjoitettiin Rajapintakeskusteluja jouduttiin käymään valiokuntien kanssa, etenkin henkilöiden rekrytoinnista ja tehtävien vastuualueista. Asioiden hoito voisi olla selkeämpää, jos areenatuotanto olisi oma valiokunta ja muilta valiokunnilta tarvittava tuki saataisiin tilaaja-tuottaja mallilla. Yhteyksien testaaminen olisi hyvä tehdä jo kisaviikon torstaina. Tällöin jäisi aikaa paremmin tehdä mahdolliset korjaukset. Nyt onneksi kaikki toimi. Kaiken kaikkiaan areenatuotanto onnistui Salpa-Jukolassa ilmeisen hyvin. Kuva 2. Kuuluttamo. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) 14

15 3 KENRAALIHARJOITUS Seppo Kuikko Salpa-Jukolan kilpailutoimintojen kenraaliharjoitus pidettiin keskiviikkona Harjoitukseen osallistui 165 Reserviupseerikoulun oppilasta ja 15 järjestävän seuran junioria. Harjoitus toteutettiin 3-osuuksisena viestinä ja joukkueita oli 60. Hajontana toimivat kolme rataa ja ratojen pituudet n.1,7 km. Harjoitus oli RUK:n oppilaille suunnistuskoulutustapahtuma, joten radat olivat oikeat suunnistusradat, tosin helpohkot. Varsinaisen kilpailun rasteista käytettiin lähestymisrastia, jolta oli online-yhteys. Nopeimmat selvittivät radan n.15 minuutissa, mutta myös yli puolen tunnin aikoja oli. Kenraaliharjoituksen johti Seppo Kuikko ja radat suunnitteli pääratamestari Jorma Sipilä. Kartta tulostettiin A3-paperille mittakaavaan 1:5000. Harjoitukseen tilattiin viivakoodilla varustetut kilpailunumerot (1-5, 21-25, 51-55, , , , , , , , , ). Harjoiteltavat asiat olivat: kilpailijoiden sisään luku, emit-kilpailukortin tarkastus ja nollaus lähtöön ryhmittyminen, kartan ottaminen ja lähtö vaihtoon ja maaliin tulo, oikean karsinan valinta, leimaus, kartan luovutus, seuraavan kartan ottaminen telineestä, vaihdon suoritus, vaihtoalueelta/maalista ulos tulo, emit-kilpailukortin tarkistusluku em. toimintoihin liittyvät kuulutukset, etenkin lähdön kuulutus. Ongelmatilanteita oli seuraavasti: muutama toimimaton emit-kilpailukortti sisään luvussa jokunen väärällä rastilla leimaus harjoiteltiin myös varakartan antaminen. Kenraaliharjoitus onnistui hyvin ja se palveli toimipaikkojen testauksena ja toimitsijoiden koulutustilaisuutena. Kuvat 3-4. Kenraaliharjoituksen lähtö (Kuvat: Kirsi Lauri/RUK ja Aapo Laiho). 15

16 4 TOIMISTOVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Pääsihteeri Salla Töyrylä Info Eeva-Kaarina Lonka Työvoima Juha Kytömäki Toimitsijainfo Sanna Pyykki Joukkuemateriaali Annika Takanen Majoitus Helena Kauppila Kutsuvierasinfo Anne Pernu Emit-kilpailukortit Suvi Pelkonen Lasten maailma Anniina Heikkinen Maisa Föhr Heli Väisänen Ohjelmat Siru Ahopelto JUKOLA-TOIMISTO Salla Töyrylä Yleistä Salpa-Jukolan toimisto vastasi ensisijaisesti kilpailijoiden palvelusta; mm. ilmoittautumisten vastaanotto, lisäpalveluiden varaukset, maksujen seuranta, joukkuekirjeiden toimittaminen ja joukkuemateriaalin tekeminen, majoituspaikkatietojen välitys, harjoituskarttojen tulostus ja myynti/postitus/laskutus, tiedusteluihin vastaaminen, viisumianomusten kutsujen tekeminen. Toimisto osallistui myös osallistuja- ja yleisömarkkinointiin sekä talkoolaisten rekrytointiin (mm. lehtiilmoitukset ja -kirjoitukset, messut, tapahtumat) yhteistyössä viestintä- ja markkinointivaliokunnan sekä työvoimapäällikön kanssa. Pääsihteeri toimi lisäksi järjestelytoimikunnan ja työvaliokunnan sihteerinä. Jukola-toimisto oli avoinna alkaen; loka-joulukuun ajan klo 9-15 ja tammikuun alusta alkaen klo Jukolan viestin jälkeen toimisto oli avoinna työtehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Aukioloaikoja määritteli rakennuksen ulko-ovien aukioloaika, klo Maanantaina toimisto oli avoinna myös kilpailukeskuksessa, jossa pääsihteeri työskenteli kilpailua edeltävän viikon ajan. Haminassa toimisto oli avoinna torstaihin asti Tilat ja varustus Salpa-Jukolan toimisto (valmiiksi kalustettu, valmiit tietoliikenneyhteydet) sijaitsi Haminan keskustassa, samoissa tiloissa mm. Haminan matkailun ja tapahtumatuotannon sekä erään matkatoimiston kanssa. Toimiston sijainti oli erinomainen ja se, että samoissa tiloissa työskenteli muita matkailu- ja tapahtumaorganisaattoreita helpotti pääsihteerin työskentelyä monella tapaa. Toimistotilana aluksi oli yksi rakennuksen konttorihuone (n. 20 m²), joka toimi koko ajan pääsihteerin toimistona. Toimistosihteerin aloitettua työnsä saimme käyttöömme toisen, pienemmän tilan, jossa pyrittiin ensisijaisesti palvelemaan kilpailijoita ja talkoolaisia. Lisäksi käytössämme oli tarvittaessa kaikille yhteinen kokoustila, jossa pidettiin erilaisia palavereita ja työvaliokunnan kokouksia sekä tehtiin mm. suuret postitukset. Varastotilaa toimistossa oli rajallisesti, mutta se riitti toimiston tarpeisiin hyvin, koska muuhun työskentelyyn (esim. talkoolaisiin liittyvät toiminnot) ja varastointiin käytettiin seurantalo Vehkalinnaa. Toimistotilat pysyivät kohtuullisen rauhallisina koko ajan, koska esimerkiksi talkoolaisten palvelu (mm. toimitsijamateriaalin jako) oli keskitetty seurantalo Vehkalinnaan. Ainoastaan viimeisinä viikkoina ennen Jukolaa toimistossa asioi runsaasti sekä harjoituskarttojen ostajia että organisaation väkeä, mistä syystä varmuudella rauhallista 16

17 työskentelyaikaa oli aamulla ennen kello 9:ää. Myös koko rakennuksen aukioloaika, klo rajasi myös Jukolatoimiston aukioloaikaa, jolloin aukioloajan ulkopuolella tilat olivat varmuudella rauhalliset. Ovikoodilla tilat olivat kuitenkin tarvittaessa käytössämme aukioloajan ulkopuolella. Toimistotilan rauhallisuudesta johtuen työaikaa pystyttiin käyttämään tehokkaasti. Sekä pääsihteerillä että toimistosihteerillä oli käytössään kannettavat tietokoneet. Pääsihteerin toimistossa oli lisäksi värikopiokone/lasertulostin/skanneri ja toisessa huoneessa mustavalkotulostin. Lisäksi toimistossa oli käytössä laminointikone (A4 ja A3), leikkuri, kirjevaaka, silppuri ja dymo-kirjoitin. Toimistolla oli käytössään yksi matkapuhelin, joka toimi sekä pääsihteerin että toimiston puhelimena; kahden numeron käyttö saattaisi helpottaa puhelimeen vastaamisen jakamista pääsihteerin ja toimistosihteerin kesken. Kutsuvierastoiminnoille hankittiin oma matkapuhelin kutsujen lähettämisen jälkeen. Kyseinen puhelin toimi sekä ennen kilpailuviikonloppua kutsuvieraiden ilmoittautumis- ja tiedustelupuhelimena että kilpailuviikonlopun aikana kutsuvierasinfon puhelimena. Kilpailuviikonloppuna toimistovaliokunta sai käyttöönsä lisäksi 4 matkapuhelinta; Infolle, majoitusinfolle, lasten maailmalle ja toimitsijainfolle kullekin omansa. Lisäksi organisaatiolla oli käytössään postilokero, joka sijaitsi n. 200 m päässä Jukola-toimistolta. Lähtevä posti vietiin pääsääntöisesti suoraan Postiin, joka sijaitsi n. 300 m päässä toimistosta. Hinnoittelupalvelua käytettiin ainoastaan 1. joukkuekirjeen postituksessa, mutta muut postitukset hoidettiin postimerkein Henkilöstö Pääsihteerin tehtävät alkoivat talkoovoimin loppusyksystä 2009, jolloin tehtävässä aloitti Mia Saarilaakso. Virolahden kunta hänen työnantajanaan antoi maaliskuun 2010 alusta lähtien hänen käyttää yhden päivän työviikossa Jukolan tehtävien hoitamiseen. Kesällä 2010 alettiin tehdä pääsihteerin vaihdosta ja pääsihteerin aloittaessa päätoimisena , jatkoi tehtävässä Salla Töyrylä. Pääsihteeri toimi päätoimisena 13 kuukauden ajan, Jukola-toimistoon palkattiin toimistosihteeri väliseksi ajaksi. Hänen työsopimusta oli mahdollisuus jatkaa tarvittaessa vielä heinäkuuksi, mutta siihen ei katsottu olleen tarvetta. Toimistosihteeri työskenteli tammihelmikuun puolipäiväisesti, 2-3 pv/vko ja maalis-kesäkuun kokopäiväisesti. Toimistosihteerillä ei ollut itsellään suunnistustaustaa ja Jukolan viestissä hän oli ennen tätä ollut katsojana mukana kerran. Hänen taustansa ja koulutuksensa perusteella keskeisimmiksi toimistosihteerin tehtäviksi määrittelimme markkinointiryhmän avustamisen (mm. sopimuskoosteiden tekeminen ja markkinointikirjeiden lähettäminen) sekä kutsuvierastoimintoihin osallistuminen (mm. kutsujen ja kirjeiden postitus ja ilmoittautumisten vastaanotto). Lisäksi hän avusti mm. majoituspaikkoja koskevissa yhteydenotoissa. Näiden henkilöiden lisäksi Jukola-toimistoon saatiin työharjoittelija huhti-kesäkuun väliseksi ajaksi. Hän avusti pääasiassa markkinointi- ja talousvaliokuntia, mm. Kisalehti 2:n tekemisessä ja mainoslaskutuksissa. Toimiston varsinainen henkilöstö oli varsin pieni, mutta sekä toimistosihteerin että työharjoittelijan työajan suhteen pysyttiin sopimusten mukaisessa työajassa, työpäivän ollessa yleensä klo 8-16 (työharjoittelijalla lyhyempi). Työvoimapäällikön suuri panos talkoolaistoimintojen vastaavana vähensi toimiston kuormitusta ja rauhoitti merkittävällä tavalla toimistotiloja. Toisaalta taas kutsuvierastoimintojen osalta toimiston panos ja vastuu oli varsin suuri, mikä kuormitti toimistoa nimenomaan touko-kesäkuun aikana. Varsinainen kilpailijoiden palvelu jäi täysin pääsihteerin vastuulle työnjaollisista syistä, mikä venytti keväällä työpäiviä jopa 14 tuntisiksi. Pääsihteerin työn kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että toimistossa työskentelisi vahvan suunnistustaustan ja Jukolatietämyksen omaava henkilö, joka voisi ottaa vastuuta esim. tiedusteluihin vastaamisesta kiireisimpinä kuukausina, jolloin puhelin soi tauotta. Etu olisi myös se, että toimistoon kevääksi töihin tuleva henkilö olisi mahdollisuuksia mukaan ollut Jukola-projektissa jollakin tapaa mukana jo aikaisemmin ja siten tietäisi kokonaisuudesta ja suunnitelmista mahdollisimman paljon. 17

18 4.1.4 Toiminta Merkittävimmät pääsihteerin toiminnot syyskuun 2010 ja syyskuun 2011 välisenä aikana: Syys-joulukuu 2010 o Jukola-kokouksen järjestäminen o Toimintasuunnitelman valmiiksi saattaminen o Esi-Jukola ja harjoitusleirin järjestäminen o Harjoituskarttojen myynti ja toimittaminen o Toimisto avattiin o Talkoolaisten rekrytointitilaisuuksien järjestäminen ja mukanaolo o Kilpailukutsun tekeminen (julkaistiin joulukuun alussa) o Erikoispostileima-anomus (toimitettiin ) o Ilmoittautumisjärjestelmä avattiin o 1. joukkuekirjeen tekeminen (postitus ) o Toimistosihteerin rekrytointia Tammikuu 2011 o Matkamessut o Kilpailu- ja Näin toimitaan Salpa-Jukolassa -ohjeiden tekeminen alkoi o Käsiohjelman tekeminen alkoi o Majoitustelttavarausten vastaanotto alkoi Helmikuu 2011 o Ilmoittautumisiin ja maksuihin liittyvät työt lisääntyivät merkittävästi o Erilaiset tiedustelut lisääntyivät (erit. majoitustiedustelut) Maaliskuu 2011 o Ennakkoilmoittautuminen päättyi 1.3. (ilmoittautuneita V 727 / J 1005) o Talkooinfo 6.3. o Kunto- ja retkimessut o Ohjeet valmistuivat ja lähetettiin käännettäväksi (julkaistiin 27.5.) o 1. toimistovaliokunnan koulutus o Kutsuvieraslistojen kokoaminen ja kutsun suunnittelu (postitus 28.4.) Huhtikuu 2011 o Harjoituskarttojen myynti ja toimitus aloitettiin viikolla 16 o Kilpailunumeroiden suunnittelu alkoi o P-lippujen ja ajolupien suunnittelu ja tilaaminen o Viisumianomusten kutsujen tekeminen alkoi Toukokuu 2011 o Normaali-ilmoittautuminen päättyi (ilmoittautuneita V 1065 / J 1474) o Harjoitusleirin järjestäminen o Kilpailunumeroiden tilaaminen o Käsiohjelma valmistui, painoon 4.6. o Teltta-alueiden ja majoitustelttojen sekä tuulisuojien jako o 2. joukkuekirjeen tekeminen (postitus 1.6.) o Kutsuvieraiden 2. postituksen suunnittelu (postitus alk.) o Suunnistajapankki avattiin o Talkooinfo o Infojen koulutus

19 Kesäkuu 2011 o Jälki-ilmoittautuminen päättyi (ilmoittautuneita V 1082 / J 1501) o Toimisto avattiin ja pääsihteeri siirtyi kilpailukeskukseen o Kenraaliharjoitus Heinä-syyskuu 2011 o Loppuraportin tekeminen aloitettiin heinäkuussa o Maanomistajien ja yhteistyökumppaneiden kiitoskirjeiden teko ja postitus o Talkoojuhlan suunnitteluun osallistuminen o Loppuraportti valmistui elokuun loppuun mennessä, jonka jälkeen sitä enää hiottiin o Jukola-kokoukseen valmistautuminen Erityisiä huomioita Toimiston hyvä sijainti ja rauhalliset tilat ovat ehdottoman tärkeitä, missä seurantalon käyttö oli avainasemassa. Postilokeron ja postipalveluiden läheinen sijainti helpottavat toimiston ajankäyttöä. Jukolan jälkeistä työtä helpotti suuresti se, että Haminan Poliisi otti hoitaakseen kaikki löytötavarat. Käyttämämme uusi systeemi (kts. Kilpailukutsu) majoitustelttojen varauksessa todettiin hyväksi ja toimivaksi. Toimistosihteerin työsuhteen alkaminen jo tammikuussa antoi mahdollisuuden hyödyntää häntä tarvittaessa myös muilla sektoreilla (toimistossa silloin ei vielä kiirettä/avun tarvetta). Jukola-toimiston tila kilpailukeskuksessa kilpailua edeltävällä viikolla tulisi rauhoittaa talkoolaisilta; meillä se sijaitsi erillään, omassa huoneessaan Maneesirakennuksessa, mutta veti puoleensa sekä talkoolaisia että ylimääräisiä alueella liikkujia. Yhteistyösopimukset tulisi laatia riittävän tarkoin, jotta erilaisten saatavien suhteen (majoitus, ruokailu, pysäköinti, ajoluvat jne.) olisi yksiselitteisempää toimia ja esim. postittaa ko. liput etukäteen. Kysymys-palsta ei ainakaan tällaisenaan toimi; on helpompi soittaa asiaansa heti kuin kirjoittaa ko. palstalle ja odottaa vastausta. Tosin ohjeet vaikuttavat olleen hyvät, koska niihin liittyviä tiedusteluita/kyselyitä ei juuri tullut. Ulkomaisten maksujen maksajan tunnustaminen ja niiden tallentaminen ilmoittautumisjärjestelmään on varsin työlästä, ja yhteydenottoja pankkiin tehtiin runsaasti (pankissa tietty virkailija, jonka kanssa yhteistyö sujui). Suomalaiset yritys- ja työpaikkajoukkueet pyysivät usein erillistä laskua osanottomaksusta, mikä työllisti sekä pääsihteeriä että talouspäällikköä, koska järjestelmässä ei ole suoraa mahdollista laskutukseen (voisiko tällaista kehittää?). Maksumuistutusten lähettäminen ja maksujen selvittely on varsin työlästä, koska lukuisissa tapauksissa ei huomioitu maksun korotuspäiviä ja toisinaan ei käytetty seuran viitenumeroa. Alaikäisten juoksijoiden kontrollointi on vaikeaa; nyt tuli yhdestä alaikäisestä Venlasta palautetta, mihin ei kuitenkaan puututtu. Naisten osallistumista molempiin viesteihin on vaikea valvoa; nyt tällaisia tapauksia oli paljon (jopa kuuluttaja niitä hehkutti), ja kyselyjä mahdollisesta sanktiosta tuli etukäteen. Tilanteisiin ei kuitenkaan puututtu, mutta tulevaisuudessa olisi ehkä tarpeen muuttaa sääntöjä tai ainakin ohjeistaa kuulutusta ja televisiota olemaan tuomatta esiin tällaisia jo Venlojen viestissä menestyneitä ja Jukolan viestiin urakoimaan lähdössä olevia naisia. Yhteistyö mainostoimiston tmv. kanssa helpottaisi pääsihteerin työtä suuresti; nyt erilaisten painotuotteiden ja mainosten suunnittelu jouduttiin tuotekohtaisesti pohtimaan ja tekijä etsimään/tekemään itse. Ajolupien jako olisi hyvä suunnitella tarkoin etukäteen ja mahdollisimman paljon ajolupia (mm. myynti-, huoltoja vapaa-ajoluvat) jakaa jo etukäteen. Myös valiokuntien olisi hyvä ottaa haltuunsa jo ennen kilpailuviikonloppua tarvitsemansa ajoluvat GPS-seurantajoukkueiden pysäköinti ja mahdolliset erikoispysäköintiluvat olisi hyvä suunnitella etukäteen ja tiedottaa toimintatavasta seuroja. 19

20 4.2 INFO Eeva-Kaarina Lonka Yleistä Salpa-Jukolan Infossa hoidettiin yleisinfon ja majoitus-infon tehtävät sekä joukkuemateriaalinjako ja emit-korttien vuokraus. Info sijaitsi keskeisellä paikalla Kauppakadun varrella, heinäladossa, johon oli rakennettu 21 m pitkä palvelutiski. Infon palvelutiski jaettiin niin, että joukkuemateriaalin jako tapahtui toisessa päässä tiskiä ja muu Info toisessa. Myös vuokratuille emit-korteille sekä majoitus-infolle oli varattu omat osansa palvelutiskistä. Tiskin taakse takaseinälle oli rakennettu pöytä, joka toimi Infon tarvikkeiden säilytyspaikkana; mm. kopiokone/tulostin sekä laitteiden latauspisteet sijoitettiin tälle pöydälle. Lisäksi Infossa oli neljä erillistä pöytää ja tuoleja, neljä tietokonetta, kassakone, maksupääte ja rahan tunnistamislaite sekä iso taulu-tv. Info oli paikkana hyvä ja tilat olivat toimivat. Infon eri toimipisteet oli eroteltu selkeästi opaskylteillä. Yleis-infolla, joukkuemateriaalilla, emit-korttien vuokrauksella sekä majoitus-infolla oli omat vastuuhenkilöt, jotka vastasivat toiminnoistaan. Infon ulkoasuun kiinnitettiin huomiota somistuksella; palvelutiskillä oli vihreä, vedenkestävä, peittävä pöytäliina, pöydällä oli ruukuissa mustikanvarpuja ja tupasvillaa sekä kiviä ruukkujen vierellä. Infossa oli käytössä kaksi INFO -kansiota, jotka sisälsivät kaiken toimitsijoiden tarvitseman tärkeän tiedon; mm. kilpailuohjeet eri kielillä, Näin toimitaan Salpa-Jukolassa -ohjeen eri kielillä, Jukolan organisaation puhelinluettelon jne. Tähän kansioon lisättiin ja päivitettiin myös uusia ohjeita ja asioita, joita Infon toimitsijoiden tuli tietää. Lisäksi oli kaksi muuta kansiota, joissa oli suunnistussanastoa eri kielillä (englanti, ruotsi, venäjä, norja, saksa, ranska ja espanja). Sanalistoja lähettiin etukäteen luettavaksi Infon toimitsijoille, jotta niistä olisi ollut enemmin hyötyä. Infon eri toimipisteiden vastuuhenkilöillä oli käytössään myös radiopuhelimet, jotta yhteydenotot, kommunikointi ja asioiden hoitaminen helpottui. Meillä oli Infossa hyvä henki ja hyvä porukka toimitsijoina; kaikki olivat oikeasti kiinnostuneita palvelemaan asiakkaita, osasivat tehtävänsä, olivat opetelleet asioita sekä lukeneet ohjeita etukäteen (monet olivat ensikertalaisia Jukolassa). Kuva 5. Infon palvelutiski Tehtävät Infon henkilöstö koostui palvelualttiista sekä kielitaitoisista henkilöistä (yhteensä 30 henkilöä), jotka palvelivat kaikkia asiakkaita mahdollisimman hyvin. Henkilökuntaa koulutettiin tehtäviinsä kevään aikana kaksi kertaa, maalis- ja 20

21 toukokuussa, lisäksi muutamat henkilöt saivat henkilökohtaista koulutusta, koska eivät pystyneet osallistumaan yhteisiin koulutuksiin. Lisäksi järjestettiin kaksi kertaa kassakoulutusta. Kenraaliharjoituksessa kerrattiin ja opeteltiin tehtäviä sekä tutustuttiin kilpailukeskukseen. Lisäksi kaikille lähetettiin sähköpostitse ohjeita ja koulutusmateriaalia luettavaksi ja opeteltavaksi. Infon tehtäviin kuuluivat: Harjoitus -mahdollisuuksien esittely sekä harjoitus- ja mallisuunnistuskarttojen myynti; harjoitus- ja mallisuunnistuskarttojen vaihtoehdot sekä aluekartta olivat nähtävänä Infon seinällä Karttoja myytiin perjantaina ja lauantaina yhteensä 834 kpl. Harjoitus- ja mallisuunnistusradan Emit-purku MTR-laitteella Suunnistajat käyttivät tätä palvelua hyvin vähän. Käsiohjelman ja Kisalehden jakaminen; käsiohjelmia ja kisalehtiä oli saatavilla Infon palvelutiskillä ja lehtitelineissä sekä muovikoreissa. Yleinen opastus ja neuvonta; tietoa jaettiin kilpailujärjestelyistä, kilpailutekniikasta, liikenteestä, ravintolapalveluista, myyntituotteista, huollosta, aikatauluista jne. Infon yksi tietokone oli varattu selvitettäviä asioita varten ja se oli sijoitettu palvelutiskin taakse erilliselle pöydälle, jotta asiakkaan kanssa pystyttiin rauhassa selvittämään asioita, jos siihen oli tarvetta. Jos asiakkaalle ei heti pystytty antamaan vastausta kysymykseen tai pyytämäänsä palveluun, asioista otettiin selvää ja tuotiin tieto asiakkaalle. Puhelintiedusteluihin vastaaminen; Infoon oli oma puhelinnumero. Käytössä oli ensin yksi puhelin, jonka liittymä oli sellainen, että sillä pystyi periaatteessa vain vastaamaan puheluihin eikä soittamaan. Lopulta saimme käyttöömme toisen puhelimen, jolla pystyimme soittamaan ja hoitamaan asioita. Varahakaneulojen myynti; myyntiin oli varattu hakaneuloja 2100 kpl, joita myytiin pussitettuina 30kpl/1 Hakaneulojen kysyntä oli suurta, johon emme olleet varautuneet. Hakaneulat loppuivat kesken ja jouduimme hankkimaan niitä lauantaina lisää. Yhteensä hakaneuloja myytiin 4260 kpl. Puhelinten sekä tietokoneiden maksullinen latauspalvelu; latauspisteeseen oli varattu 15 pistorasiaa ja latauspalvelu maksoi 10 /h Ladattavana oli kaiken kaikkiaan 25 laitetta. Palautuskarttojen postittaminen seuroille jälkikäteen; maksu 10 /postitus (suurissa lähetyksissä, yli viisi joukkuetta, maksu 15 /postitus) Karttoja postitettiin kahdeksalle seuralle, joilla kaikilla oli alle viisi joukkuetta Myöhemmin toimistolta postitettiin karttoja vielä neljälle seuralle. Tiedottaminen; Infossa oli valmiita Erittäin tärkeät asiat -lomakkeita, joilla oli helppo välittää asioita kuuluttamoon kuulutettavaksi Lomakkeita käytettiin 25 kpl. Saunalippujen myynti; lippuina toimivat pefletit Etukäteen Infosta ostettiin saunalippuja 77 kpl. Ruoka- ja kahvilippujen myynti (suuremmat määrät kerrallaan, ei yksittäisiä lippuja) Tätä mahdollisuutta käyttivät muutamat seurat ja yritykset, joille se oli tarkoitettukin. Tästä palvelusta ei tiedotettu julkisesti etukäteen, vaan näin toimittiin, jos tällaisesta mahdollisuudesta tiedusteltiin Infosta tai pääsihteeriltä. Kaikki rastit ja hajontakaavion sisältävän kartan myynti sunnuntaina Karttaa myytiin 205 kpl. Kartat loppuivat kesken, koska niillä oli kova kysyntä sen vuoksi, että palautuskartoissa ko. karttaa jaettiin vain 1kpl/joukkue. Kassatoiminnot; hoidettiin Infossa Suurin osa tuloista tuli harjoituskartoista. 21

22 4.2.3 Työvuorot Infon henkilöstöön kuului 30 henkilöä, lähetteinä toimi kuusi poikaa. Jokaisessa vuorossa oli oma vuoropäällikkö. Vuorojen vaihtuessa päälliköt tiedottivat asioista sekä toisilleen että koko henkilöstölle. Päälliköt olivat vähintään puoli tuntia samaan aikaan vuorossa. Jokaisessa työvuorossa oli sekä kielitaitoisia (englanti, ruotsi, norja, venäjä, saksa, italia ja viro) että suunnistustermistön osaavia henkilöitä, lisäksi jokaisessa vuorossa oli yksi venäjän kieltä osaava henkilö. Työvuorot jakaantuivat seuraavasti: Ajankohta Henkilöstö määrä pe 17.6 klo pe 17.6 klo pe 17.6 klo la 18.6 klo la 18.6 klo la 18.6 klo la 18.6 klo 23-4 su 19.6 klo su 19.6 klo su 19.6 klo su 19.6 klo Henkilöstön määrät eri vuoroissa koettiin sopiviksi; asiakkaiden ei tarvinnut jonottaa ja henkilöstö koki, että heillä oli tekemistä, kukaan ei tuntenut itseään tarpeettomaksi. Sunnuntaina iltapäivällä oli rauhallista ja Infossa olisi selvitty pienemmälläkin henkilöstömäärällä. Vuokrattujen emit-korttien lajitteluun tarvittiin kuitenkin enemmin henkilöitä, kuin mitä oli suunniteltu, joten Infon toimitsijoita siirtyi tähän tehtävään, joten kaikille oli lopulta tekemistä Erityisiä huomioita Tiedon kulku Infon henkilöstön keskuudessa; erityisesti tilanteissa, jolloin tulee uusia ohjeita tms., jotta osataan toimia niiden mukaan voisi olla ilmoitustaulu, johon laitettaisiin kaikki tärkeät, uudet asiat. Saunamaksulle voisi olla lipuke, jota Infossa myydään (pefletti ei hyvä, saunalla toimii). Parempi tiedotus koskien sitä, että eri toiminnot hakevat tarvitsemiaan tarvikkeita ja välineitä Toimitsija-infosta, ei Infosta (Infolla on vain sen tarvitsema toimistotarvikkeisto). Kilpailukeskuksessa oli Poliisin piste, johon toimitettiin kaikki löytötavarat. Tämä oli hyvä asia ja vähensi siltä osin työtä Infossa, ja myöhemmin Jukola-toimistossa Infossa on erityisen tärkeää olla myös henkilö, jolla on huippusuunnistuksen tietämys ja vahva kielitaito (ruotsi, englanti) Infoon tulisi ilmoittaa, jos eri toiminnoissa tapahtuu muutoksia suunnitelmiin nähden, koska kyselyt eri toiminnoista kohdistuvat Infoon. 4.3 JOUKKUEMATERIAALI Annika Takanen Toimitilat Joukkuemateriaalin jako tapahtui Yleisinfon kanssa fyysisesti samassa tilassa. Materiaalinjakoa varten oli varattu tilan toinen pääty kokonaisuudessaan. Materiaalilaatikot (65 kpl) olivat sijoitettu maittain aakkosjärjestykseen. Kunkin maan materiaalin kohdalle oli merkattu maan lippu myös tiskin edustalle, joka ohjasi materiaalin noutajia oikeisiin jonoihin. 22

23 Laatikoita varten oli rakennettu koko tilan mittainen viisto hyllykkö, ja siihen mahtumattomat laatikot voitiin sijoittaan lattialle hyllyn alle. Kuva 6. Joukkuemateriaalin jako. (Kuva: Petri Hiironen) Toimitsijat ja työvuorot Joukkuemateriaalin jako tapahtui perjantaina klo ja lauantaina klo Talkoolaiset oli jaettu perjantaina kolmeen ja lauantaina neljään vuoroon, jolloin yhden rupeaman pituudeksi tuli viisi tuntia. Perjantaina työvuorossa oli kaksi henkilöä jokaisessa vuorossa, mikä oli riittävä määrä, sillä kovinkaan moni seura ei materiaalia vielä silloin noutanut. Perjantaina materiaalin jako olisi voinut alkaa selvästi myöhäisemmin, mutta nyt aukiolo noudatti Infon aukioloaikoja. Lauantain työvuorot olivat jaettu niin, että paikalla oli työvuoropäälliköt kolmessa vuorossa. Näiden alaisuudessa toimi neljä vuoroa limittäin niin, että klo paikalla oli 10 talkoolaista ja muina aikoina neljä talkoolaista/vuoro. Myös tämä järjestely oli riittävä eikä ruuhkaa päässyt syntymään. Ensimmäisessä ja viimeisessä vuorossa olisi pärjätty pienemmälläkin henkilömäärällä. Joukkuemateriaalin jakoon ilmoittautuneiden talkoolaisten kieliosaaminen oli riittävä. Kielitaitona löytyi espanja, saksa, ruotsi, englanti ja venäjä, ja Infon avustuksella tarvittaessa myös italia ja norja. Talkoovuorolaiset tunsivat toisensa ja tiesivät kunkin kielitaidon, joten kaikkia voitiin palvella sujuvasti. Tapaamisia/koulutuksia talkoolaisten kesken oli kaksi, jolloin tutustuminen oli mahdollista. Lähes kaikki talkoolaiset osallistuivatkin näihin tapaamisiin. Kenraaliharjoituksessa ei harjoiteltu joukkuemateriaalin jakoa, mutta tulevaisuudessa olisi hyvä ottaa myös joukkuemateriaali toimintona mukaan kenraaliharjoitukseen. Tällöin varmistettaisiin, että osataan toimia oikein esim. maksu- ja juoksujärjestysepäselvyyksien kohdalla. Nyt muutamia joukkuemateriaaleja jaettiin, vaikka juoksujärjestystä ei oletu jätetty tai maksuja oli maksamatta Joukkuemateriaalin jako Joukkuemateriaali jaettiin seuroittain ennalta lähetettyä materiaalin luovutuskorttia vastaan. Joiltakin seuroilta materiaalinnoutokortti oli jäänyt kotimaahan seuran yhteyshenkilölle tai unohtunut kotiin. Tällaisten tapausten osalta kirjattiin ylös seuran nimi ja materiaalinhakijan yhteystiedot epäselvyyksien varalta. Kolme seuraa ilmoitti puhelimitse etukäteen, että heidän joukkuemateriaalin noutokortti on kadoksissa. Automaattisesti materiaalia ei luovutettu ilman korttia, vaan jokaiselta joukkueelta korttia ensin kyseltiin ja moni sen sitten noutikin seurateltalta. Väärinkäytöksiä ei materiaalin noudon yhteydessä tietoon tullut. 23

24 Materiaalin saamisen ehtona oli, että juoksujärjestykset olivat jätetty ja kaikki maksut maksettu. Epäselviä maksuja oli lauantaina vielä kymmenkunta ja niitä selvitettiin pääsihteerin toimesta vielä koko lauantaipäivä. Listan mukaan tarkastettiin ne joukkueet, joiden maksut olivat maksamatta ja iltapäivällä näiden seurojen materiaalipussin yläreunaan merkattiin M-kirjain tiedoksi jakajille. Maksamattomat maksut otettiin vastaan Infon puolella. Juoksujärjestyksiä tarkasteltiin aakkosjärjestyksessä reaaliaikaisesti suoraan Internetistä kahdella tietokoneella niin, että toinen seurasi Venlojen tilannetta ja toinen Jukolan tilannetta. Varsinaisten materiaalinjakajien lisäksi tarkastukseen oli käytettävissä kaksi ATK-taitoista nuorta, joiden tehtävänä oli tarkastaa juoksujärjestysten tilanne suoraan ilmoittautumisjärjestelmästä ennen materiaalin luovutusta. Tarkastusta tehtiin lauantaihin klo asti, jolloin saatiin ITvaliokunnan toimesta listat niistä joukkueista, joiden juoksujärjestykset olivat jättämättä. Näiden osalta seurapusseihin kiinnitettiin juoksujärjestysten jättämistä varten laadittu lappu. Määräaikaan mennessä juoksujärjestyksiä oli jättämättä n. 20 seuralta. Ennen materiaalin luovutusta ne seurat, joiden juoksujärjestykset olivat jättämättä, joutuivat sen tekemään joko irrallisella lomakkeella tai suoraan ilmoittautumispalveluun omia tunnuksiaan käyttämällä. Tätä varten oli varattu yksi kone kilpailijoiden käyttöön. Moni seura tätä hyödynsikin, mutta paperilla jätettyjä juoksujärjestyksiä tuli tästä huolimatta n. 120 joukkueen osalta. Paperilla jätetyt juoksujärjestykset kirjattiin tulospalvelujärjestelmään IT-valiokunnan toimesta Joukkuemateriaalin sisältö Seuramateriaalipussit sisälsivät joukkuekohtaiset kirjekuoret, joissa olivat numerot ja emit-tarkastusliuskat. Karttojen palautuskortti oli laitettu seuran Jukolan I-joukkueen kirjekuoreen, ja mikäli Jukola-joukkuetta ei ollut, palautuskortti oli Venlojen I-joukkueen kuoressa. Lisäksi pusseissa oli etukäteen varatut ja maksetut Emit-kilpailukortit, jätesäkki roskia varten sekä GPS-seurantaohjeet ja VIP-pysäköintilippu GPS-seurantaan valituille joukkueille. Lisäksi pusseissa oli yhteistyökumppaneiden esitteitä (Salomon, Craft, ST1, Helsingin EM-kilpailut ja Tekniikka ja Talous -lehti). Järjestäjistä riippumattomista syistä vielä torstaina jokaiseen seurapussiin jouduttiin lisäämään erään yhteistyökumppanin mainokset. Hakaneuloja ei materiaalin mukana jaettu. Hakaneuloja oli ostettavissa Infosta hintaan 1 /30kpl. Neuloja hankittiin 4000kpl, joista 2500 meni numeroiden niputtamiseen ja 1500 (=50 pussia) jäi myyntiin Esi-Jukolasta jääneiden 600 hakaneulan (=20 pussia). Myytävät hakaneulat loppuivat jo lauantaina aamupäivän aikana. Lisää saatiin jonkin verran, mutta myös nämä loppuivat. Kilpailijat olivat kyllä lukeneet kilpailuohjeista omien hakaneulojen käytöstä, mutta vetosivat siihen, että onhan niitä ostettavissa. Ilmeisesti hakaneulojen hinta oli liian alhainen Palautuskarttojen jako Karttapussit seuroille luovutettiin joukkuemateriaalin yhteydessä jaettua karttojen palautuskorttia vastaan. Palautuskartat jaettiin sunnuntaina samasta paikasta ja samojen talkoolaisten voimin kuin joukkuemateriaalikin. Karttojen jako tapahtui klo Jaosta huolehti kaksi vuoroa, joissa ensimmäisessä vuorossa oli 10 talkoolaista ja toisessa kuusi talkoolaista. Jono alkoi kerääntyä ovelle klo 8.45 lähtien. Tarvittiin kaksi järjestyksen valvojaa ohjaamaan jono sellaiseen suuntaan, etteivät muut toiminnot kärsineet. Karttojen jako toteutettiin sisäänheitto -menetelmällä. Jono lyheni nopeasti ja vei 15 minuuttia purkaa suurin ruuhka. Sen jälkeen karttoja haettiin satunnaisesti. Klo 12 jälkeen vuorossa olijoilla ei ollut juurikaan tekemistä. Toisessa vuorossa oltaisi siten pärjätty kahdella talkoolaisella. Kartat olivat joukkueittain niputettu Kartta- ja ratavaliokunnan toimesta. Karttaniput jaettiin seurapusseihin mm. Infon väen toimesta ja pussit sijoitettiin samalla tavalla aakkosittain laatikoihin kuin joukkuemateriaalikin. Tässä suhteessa yhteistyö ja työnjako Kartta- ja ratavaliokunnan sekä Toimistovaliokunnan välillä on ensiarvoisen tärkeää; nyt työ palautuskarttojen suhteen jäi viime metreille. 24

25 4.3.6 Ennakkotalkoot Joukkuemateriaalin pussitustalkoot pidettiin kisoja edeltävänä viikonloppuna seurantalo Vehkalinnassa. Perjantaina talkoot kestivät klo Tällöin niputettiin numerot ja yhteistyökumppaneiden mainokset. Muutenkin materiaali valmisteltiin tällöin niin, että enää ei tarvinnut muuta kuin saada ne pusseihin. Perjantaina talkoisiin osallistui kahdeksan talkoolaista. Lauantaina talkoot kestivät klo Talkoolaisia oli parissa vuorossa kymmenkunta. Tänä aikana saatiin kaikki numerot joukkueittain kirjekuoriin ja pääsääntöisesti kaikki seurapusseihin. Sunnuntaille jäi loppujen numerokuorien ja muun materiaalin laitto seurapusseihin. Työtä tehtiin sunnuntaina viiden talkoolaisen voimin klo Ennen joukkuemateriaalin pussitustalkoita Emit-tarkastusluiskat oli revitty valmiiksi 1500 kappaleeseen seitsemän liuskoja ja 1000 kappaleeseen neljän liuskoja. Tämä työ tehtiin jo kevättalvella toimiston sekä Infon ja joukkuemateriaalin vastaavien toimesta. Kuva 7. Joukkuemateriaalin pussitus. 4.4 EMIT-KILPAILUKORTIT Suvi Pelkonen Yleistä Salpa-Jukolan osalta sain tehtävän vastuulleni ja aloitin valmistelut marrraskuussa 2010 Jukola-kokouksen jälkeen. Jukola-kokouksessa sain Kytäjä-Jukolan raportin ja Emit-vuokrakorttien kirjausjärjestelmän materiaalin käyttööni. Osa materiaalista oli jäänyt kuitenkin johonkin matkalle. Kytäjä-Jukolan vastuuhenkilöitä en valitettavasti tavannut. Kytäjä-Jukolan Emit-vuokrauksen yksityiskohtaista dokumenttia ja toimintaohjeita otettiin käyttöön sellaisenaan tai tarkennettiin ja muokattiin Salpa-Jukolaan sopiviksi. Salpa-Jukolassa käytettiin Kytäjä-Jukolaan tehtyä, Excel-pohjaista Emit-vuokrakorttien kirjausjärjestelmää. Tämä on jatkossa myös seuraavien Jukolan järjestäjien käytössä. Toukokuussa sain tietoteknistä apua Kytäjä-Jukolan kirjausjärjestelmän tekijältä. Selvisi, että koneestani puuttui jokin tiedosto tai tiedostoja, joita tarvittiin järjestelmän pyörittämiseen. Seuraavien järjestäjien onkin hyvä testata hyvissä ajoin etukäteen Emit-vuokraukseen tulevien koneiden toimivuus. Tämän takia käytin omia kannettavia koneitani Salpa-Jukolassa. Kirjausjärjestelmässä olisi hyvä siirtää omistaja ja toimivuus -sarakkeet heti Emit-numeron perään. Tavoitteena oli, ettei yhtään korttia tarvitsisi vuokrata kahteen kertaan, joten uudelleenvuokraus -sarakkeiden oli aivan turha olla eturintamassa. 25

26 4.4.2 Vuokratut Emit-kilpailukortit Vuokrattavaksi saatiin 1355 Emit-kilpailukorttia, joista 1348 läpäisi ennakkotarkastuksen (korttien luenta jääkaappilämpötilassa). Vuokrakorttien lähteet olivat SSL (1010 kpl), Maasotakoulu (150 kpl), Haminan Reserviupseerikoulu (150 kpl), Navi (30 kpl) ja Maavoiminen Esikunta (15 kpl). Yhteydet korttien vuokraajiin otettiin tammikuun ja toukokuun välillä. Tulevaisuudessa olisi hyvä jakaa vuokraajien yhteystietoja, jotta ei jokaisen tarvitse tehdä salapoliisityötä uudelleen. Vuokrakortit saatiin omistajiltaan pääosin kesäkuun toisella viikolla ja loput kilpailuviikolla. Korteista vuokrattiin 1008 kpl, joista ennakkovarattuina oli seurapusseihin pussitettuina 805 kpl. Infon Emitvuokrauspisteestä vuokrattiin 129 kpl ja lähdön Emit-kirjauspisteestä 74 kpl. Emit-sisäänkirjauspisteestä tuli vuokrakortteja takaisin toimimattomina 11 kpl ja suunnistajien omia uusia harmaita kortteja palautui kirjauspisteestä 14 kpl Emit-kilpailukorttien vuokraus Emit-kilpailukorttien ennakkovarauksia otettiin vastaan ilmoittautumisjärjestelmässä viimeiseen ilmoittautumispäivään (17.5.) asti. Tämän jälkeen pääsihteeri otti vielä vastaan muutamia ennakkovarauksia, jos ko. vuokramaksut kerkeisivät perille ennen viestiä. Viimeisinä viikkoina Emit-kortteja tiedustelleita ulkomaalaisia seuroja kehotettiin tästä syystä vuokraamaan Emit-korttinsa vasta paikan päältä. Ruotsalaisseurat vuokrasivat yllättävän paljon Emit-kortteja vasta kilpailupaikalla. Vuokrakortit luettiin etukäteen kirjausjärjestelmään ja merkattiin ennakkovuokraajille varatut kortit. Ennakkoon vuokratut kortit toimitettiin pussitettuina joukkuemateriaalivastaavalle. Lisäksi Emit-sisäänkirjauspisteelle toimitettiin ennakkoon 150 kpl Emit-kortteja. Vuokrausvaiheen helpottamiseksi tehtiin vuokrauskaavakkeet (kalvo päällä) neljällä eri kielellä, joihin vuokraaja kirjoitti tarvittavat tiedot. Vuokrauskaavakkeeseen oli kirjattu myös ohje vuokraajalle Toimitsijat, koulutus ja toiminta Kenraaliharjoituksessa oli henkilöstön koulutus, jossa käytiin läpi kirjausjärjestelmän toiminta ja jokainen pääsi testaamaan sitä. Koneet siirrettiin kilpailukeskuksen Infoon viestiä edeltävänä perjantaina. Kytäjä-Jukolan kokemusten perusteella vähennettiin Emit-vuokrauksen henkilökuntaa. Henkilökuntaa varattiin kaiken kaikkiaan seitsemän henkilöä, joista vuoroittain kerrallaan työskenteli perjantaina yksi henkilö, lauantaina kaksi henkilöä, lauantain ja sunnuntain välisenä yönä yksi henkilö sekä sunnuntaina klo 8 lähtien neljä henkilöä. Työvuoron pituus oli viisi tuntia. Maksuliikennettä hoiti pääasiassa Yleisinfon henkilökunta. Henkilöstömäärä osoittautui sopivaksi. Perjantaina vuokrattiin 20 Emit-kilpailukorttia. Loput n. 200 kilpailupaikalla vuokratusta Emit-kortista vuokrattiin lauantaina ja sunnuntaina; vuokraustahti oli hyvin tasaista lauantaiaamusta sunnuntaiaamuun. Tiivein työrupeama alkoi noin kaksi tuntia Jukolan viestin yhteislähdön jälkeen, jolloin suurin osa vuokratuista korteista palautettiin kolmen tunnin kuluessa. Heti Jukolan viestin yhteislähdön jälkeen alettiin lajitella vuokraamattomia kortteja omistajittain. Palautusvaiheessa oli käytössä kaksi lukijalaitteella varustettua tietokonetta, joten jonossa oli parhaimmillaan 2-3 henkilöä kerrallaan. Toinen tietokone otettiin käyttöön vajaa tunti ennen Jukolan viestin yhteislähtöä. Optimimiehitys palautusvaiheessa Emitvuokrauksessa oli neljä henkilöä, joista kaksi luki kortteja koneelle ja kaksi muuta selvittivät ongelmatilanteita sekä lajittelivat kortteja omistajittain laatikkoihin. Sunnuntaina muuta henkilökuntaa apuna; pakkaus ja lajittelu, yhteensä yhdeksän henkilöä, joukkuemateriaalista kolme ja Infosta kolme henkilöä. Lajittelemattomien laatikko osoittautui lähes tarpeettomaksi. SSL:n Emit-kilpailukorteille oli omat laatikot alusta asti salkuittain. Lopulliseen Emit-korttien pakkaamiseen ja inventaarioon osallistui yhdeksän henkilöä 2-3 tunnin ajan. Kiireen helpotettua kahden koneen tiedot ajantasaistettiin palautusten osalta, jotta pakkaaminen voitiin aloittaa. Lopullinen tietojen päivitys tehtiin vasta kilpailujen jälkeisenä tiistaina. Pakkaamista helpotti Emit-korttien numerojärjestykseen tehdyt listat omistajittain. SSL:n omisssa listoissa salkuittan oli virheitä, joita ei huomattu tarkistaa korttien luvun yhteydessä. Näihin listoihin tulisi jatkossa kiinnittää paremmin huomiota pakkaamisen nopeuttamiseksi. 26

27 Vuokratuista Emit-korteista oli sunnuntaina palauttamatta kahdeksan ja kaksi oli ilmoitettu kadonneeksi. Puolet palauttamattomista korteista oli yhdellä joukkueella. Jukolan jälkeisellä viikolla saatiin takaisin palauttamattomat kahdeksan korttia ja toinen kadonneista ilmoitettiin löytyneen (ei palautunut kuitenkaan takaisin). Jukolatoimisto laskutti ohjeiden mukaan kahden kadonneen kortin ja kahden kortin maksamattoman vuokran. Vuokrakorttien pakkauksen ja palautuksen omistajilleen hoidin itse lukuun ottamatta Jukola-toimistoon palautuneita kortteja. Palautukset ja maksut saatiin heinäkuun aikana Erityisiä huomioita Emit-vuokrauksen ja Emit-sisäänkirjauksen väliseen yhteystyöhön panostettiin Kytäjä-Jukolan ehdotuksen mukaisesti. Emit-sisäänkirjaukseen tehtiin selkeät vuokrausohjeet toimitsijoille ja vuokraajalle ohje neljällä eri kielellä. Lähdön Emit-sisäänkirjauspisteessä vuokrattujen Emit-korttien vuokra oli tarkoitus maksaa Infon Emitvuokrauspisteessä vuokrakortin palautuksen yhteydessä, mikä toimi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Vuokraa ei peritty henkilöiltä, joiden oma harmaa Emit-kilpailukortti oli hyytynyt. Asiasta sovittiin Suunnistajan kaupan kanssa. Toimitsijoiden vuokrausohjeeseen olisi vielä syytä lisätä kohta, jossa vaihtoehtona olisi hakea uusi Emitkilpailukortti lähtöalueen ulkopuolelta oman hyytyneen kortin tilalle. 4.5 TOIMITSIJAT Juha Kytömäki Talkoolaisten rekrytointi Talkoolaisten rekrytointi alkoi pari vuotta ennen tapahtumaa niin, että Kytäjä-Jukolassa pääpiirtein kaikki runkohenkilöstö (päälliköt ja kympit ) oli koossa. Heinäkuun 2010 jälkeen talkoolaismäärä kasvoi tasaisesti, kuten taulukosta 1 on nähtävissä. Rekrytointi toteutettiin tiedotustilaisuuksilla, seuran osastojen toimenpitein, seura- ja Jukola-lehdillä, runsaalla lehti- sekä paikallisradiomarkkinoinnilla sekä organisaation omalla rekrytoinnilla. Tapahtumasta tiedottamiseen, talkoolaisten kouluttamiseen ja rekrytointiin pidettiin kaksi suurempaa keskitettyä tilaisuutta 6.3. (400 henk.) ja (500 henk.). Tilaisuuksien ohjelmassa oli ensin yleinen info-osa ja sen jälkeen valiokuntakohtaisesti jakautuneena lisäinfoa, koulutusta ja rekrytointia. Lisäksi pidettiin pienimuotoisia Kyläkierros - tapahtumia seuran kyläosastojen ja kilpailupaikkakunnan kylissä, yhteensä 13 tapahtumaa. Organisaation oma pyramidimallinen rekrytointi on tärkein ja toimivin tapa saada henkilö sitoutumaan juuri tiettyyn tehtävään. Toteutuakseen se edellyttää riittävän määrän valiokuntapäälliköiden alaisia, kymppejä. Haaste, mutta helpottavaa koko organisaatiolle olisi jos talkoolaisten määrä saataisiin kasvatettua tavoitteeseen ainakin noin kuukauden Salpa-Jukolassa toteutunutta aikaisemmassa rytmissä. Talkoolaisten määrä rekisterissä oli lopulta 1732 henkilöä (+ Puolustusvoimien henkilökunta ja varusmiehet). Liitteenä (Liite 1) olevassa talkootehtävien luettelossa on vähennetty pois erilaiset talkootehtävään osallistumattomat seuraajat, jolloin kokonaislukumääräksi muodostuu Talkoolaisista useat tekivät pitkiä työvuoroja tai useita työvuoroja. Liitteessä 1 on listaus valiokunnista ja niiden pääpiirteisistä tehtävänimikkeistä ja henkilömääristä. Huomioitava on, että suurin osa talkoolaisista tekee useita työvuoroja. Samoin monet talkoolaiset osallistuivat useampaan tehtävään; esimerkiksi rakentaja liikenteenohjaaja, kilpailu ohjelma, ohjelma kahvila, kutsuvierastoiminnot kahvila, toimisto palkintojenjako, huolto ravintola, huolto pysäköinnin rahastus, karttojen pussitus kilpailu, sauna ravintola jne. Liitteen tehtävälistauksessa on käsitelty kuitenkin henkilöitä, jossa henkilölle on kirjattu vain yksi tehtävä. Eli listaus on eri talkootehtävissä toimineiden talkoolaisten henkilömäärä. 27

28 Talkoolaisten määrä Talkoolaistilanteen kehittyminen (kirjautuneet) Aika Taulukko 1. Talkoolaisten määrän kasvu. Henkilöstön sijoittaminen onnistui hyvin, mutta mm. ravintolan ruuhka-aikoina ei ollut ylimääräisiä reservejä käytettävissä. Työvoimasektorilla ei ollut omaa sijoittamatonta reserviä käytössä, koska perustalkoolaiset haluavat oikean tehtävän heti ilmoittauduttuaan. Joistakin toimintokokonaisuuksista oli sovittu oma tekijäporukkansa. Se rajoitti hiukan tehtäviin nimeämistä kriittisimmän tarpeen mukaisesti. Karkeasti voi sanoa, että juomarasteilla, sauna/pesutoiminnoilla ja mallasrastilla oli tästä syystä jopa ylimiehitystä. Toisaalta liitelistaus ei kerro koko totuutta näiden henkilöiden otettua lisätyövuoroja vastuullisesti niistä tehtävistä, joissa suurin tarve oli. Ilmoittamatta työvuoroista pois jäämisiä oli vain noin 1%. Ravintolan oma työvoimavastaava ja oma toimitsijainfo oli hyvä ja tarpeellinen ratkaisu. Huomattava, että suurimmilla valiokunnilla on tarpeen olla oma työvoimavastaavansa, koska kysymyksiä, työvoimajärjestelyjä, tiedottamista, talkoita sekä muuta yhteydenpitoa kyllä riittää. Työvoimavastaava tulisi olla ainakin kilpailuvaliokunnalla, ravintolalla, kentän rakentamisella sekä liikenteenohjaus/liikennekokonaisuudella. Pienen henkilöreservin varaaminen valiokunnittain on tarpeellista, ja myös helpompi käsitellä kun reserviä voi koko ajan käyttää esimerkiksi tauottajina. Valiokunnat ohjeistavat omien talkoolaistensa ilmoittautumisen ja ilmoittautumispaikat, mutta tämä tieto on tarpeellista päivittää myös toimitsijainfossa Talkootietokanta Talkootietokannan ohjelmasovellus hankittiin Result Fellowsilta. Käynnistämisvaiheessa yrityksen palvelujen verkkaisuudesta johtuen ei pysytty aikataulussa. Jotkin tietokannan ominaisuuksien ja viimeistelyjen ajatellut muutokset jäivät kehittämättä/tekemättä, kun tuli kiire siirtyä tuotantokäyttöön. Ohjelma toimi ominaisuuksiensa mukaisesti ja talkootietokannan kokoaminen ja käsittely toteutui sillä hyvin. Käytössämme ollut sähköpostiohjelma ei ollut tietokantaohjelman kanssa yhteensopiva, joten ryhmäpostiosoitteet jäivät toteutumatta ja osoiteluettelot oli haettava lähetyskohtaisesti Excel-taulukkoon tallennetuista tiedostoista. Talkootietokantaa ylläpiti ja kirjaamiset suoritti työvoimapäällikkö. Toimistosihteeri syötti joitakin kymmeniä paperilomaketietoja. Valiokuntien päälliköillä ja varapäälliköillä oli oikeus tietokannan selailuun sekä mm. tehtävämerkintöjen tekemiseen. Työvoimapäällikkö avusti listauksissa ja tietokantahauissa. 28

29 Ratkaisu ottaa talkoolaishallinto (sekä myös pukuihin liittyvät toiminnot) pois Jukola-toimistosta oli varmasti oikea. Näinkin toimien toimistossa piipahti useita talkoolaiseksi ilmoittautujia ja asioista kiinnostuneita. Se ei ollut kuitenkaan kielletty tapa ilmoittautumiseen. Netissä suoraan henkilökohtaisesti kirjautui ja ilmoittautui noin 1100 henkilöä, toisen rekrytoijan välityksellä ilmoittautumisen suoritti noin 200 henkilöä, eri tilaisuuksissa ilmoittautui ja kirjattiin noin 200 henkilöä, paperisen ilmoittautumislomakkeen erikseen toimitti noin 150 henkilöä, erilaisilla yhteislistoilla ilmoittautui noin 100 henkilöä. Paperinen ilmoittautumislomake talkootietokannan pohjalta tehtynä oli aluksi liian laaja ja lomaketta yksinkertaistettiin. Tietojen ja lomakkeen laajuutta kasvatti talkoolaisille tarjottujen asusteiden laajuus. Liitteenä (Liite 2) on malli käytössä olleesta paperisesta lomakkeesta. Paperiselle lomakkeelle on edelleen tarve olemassa, kun osa aktiivitalkoolaisista on ikääntyneempää väkeä tai Internetiä käyttämättömiä. Yleisötilaisuuksissa lomakkeiden ja kynien jako sekä lomakkeen täyttö on nopeampaa kuin rajallisella tietokonemäärällä palvelu, jos Internet yleensäkään on käytössä. Toisaalta jokainen täytetty paperilomake aiheuttaa jollekin toimijalle ylimääräisen minuutin Internet-istunnon Toimitsijamateriaali Toimitsijakortit toteutettiin yksinkertaisesti talkootietokannan Excel-tiedostosta Wordin osoitetarrasovelluksella (kortti+a7muovitasku+kaulanauha). Toimitsijakorttiin tuotiin tietoina etunimi, sukunimi, valiokunta sekä johtajilla tehtävä. Kortin pohjassa käytettiin Salpa-Jukola logoa ja valiokunnan tunnusväriä. Toimitsijakorttia käytettiin kenraaliharjoituksen kauppojen etujen saamiseen, maksuttomaan linja-autokuljetukseen, toimitsijaparkkiin pääsyyn, toimitsijaruokailuun, kulkulupana eri valiokuntien rajoitetuilla alueilla, sekä tietysti nimikylttinä henkilön tunnistamiseen. Kortin kääntöpuolella oli organisaation keskeisimmät puhelinnumerot. Toimitsijamateriaali (toimitsijakortti, kaulanauha, T-paita, lippis/huivi sekä maksullinen kisa-asu) jaettiin pääosin etukäteen järjestetyissä toimitsijamateriaalin jakotapahtumissa seuratalo Vehkalinnassa (1100 kpl). Kenraaliharjoituspäivänä kisakeskuksessa jaettiin runsaasti (350 kpl) ja kisaviikonloppuna loput (300 kpl + varusmiehille T-paidat 200 kpl). Liitteessä 3 on esitetty malli toimitsijakortista. Toimitsija-asut tilattiin toimittajan Aasian tuotannosta, joten tilaus oli tehtävä vuodenvaihteessa arvion perusteella. Koska kisa-asu on sopiva myös järjestäjän seura-asuksi, niitä tilattiin reilusti (yhteensä 1500 kpl) ja niitä on kisan jälkeen myytävänä satoja. Kisa-asun hinta talkoolaiselle oli 50. Lisäksi talkoolaisilla oli mahdollisuus tilata 10 eurolla pikeepaita, jonka sai Jukola-kaupasta. Talkoolaisille maksuttomat T-paidan ja lippiksen/huivin jokainen sai sopivan ja haluamansa. Lippis oli onnistunut ja sitä olisi mennyt Jukola-kaupassa jokunen sata enemmänkin. Hankintamäärät olivat T-paita 2050 kpl, lippis 1700 kpl ja huivi 800 kpl Talkoolaisten huolto ja henki Talkoolaisten ruokailut ja kahvit oli rakentamis- ja valmisteluvaiheessa sekä purettaessa ostettu Harjun oppimiskeskuksen ravintolalta. Se vähensi ravintolamaailman talkoolaistarvetta ja säästi ravintolatalkoolaisten voimia itse kisaviikonloppuun. Järjestely toimi hyvin ja talkoolaiset olivat hyvin tyytyväisiä toteutukseen ja palveluihin. Talkoolaisille oli omat pysäköintialueet lähialueilla. Majoittumiseen oli käytössä viisi sotilastelttaa toimitsijainfon vierellä sekä vapaita teltta-, asuntoauto- ja vaunupaikkoja kisakeskuksen Harjun puistoalueilla. Talkoolaisten henki oli hyvä ja asiasta tuli positiivista palautetta. Talkoolaisten sitoutuneisuus oli erittäin hyvä. Aikaisimpien ilmoittautujien peruutuksia tuli henkilöstön kokonaismäärään noin 3 % ja niihin ehdittiin reagoida ennen itse kilpailuviikonloppua. Poisjääneitä ennakkoon ilmoittamatta oli noin 1 %, joskin jokainen poisjäänti nimetyltä paikalta aiheuttaa uudelleenjärjestelyjä ja jopa ongelmatilanteita. Organisaatio toimi hyvin eikä juurikaan kriittisiä palautteita johtamisorganisaatiosta tullut. Talkooinfoissa ja koulutustapahtumissa korostettiin omien alaistensa ja oman johtajansa tuntemisen tärkeyttä, ja asia tuntui menneen perille. 29

30 4.5.5 Tiedottaminen Tapahtumista tiedottaminen talkoolaisille toteutettiin sähköpostilla ja lehtien seurapalstoilla. Muutama yleinen sähköposti laitettiin peittojakeluna ja muu tiedottaminen lähinnä valiokuntien omana toimintana. Automaattisesti talkootietokannasta osoitteita poimivia postilistaosoitteita ei ollut, vaan postilistat muodostettiin kulloinkin tietokannasta otetusta Excel-tiedostosta. Muutamaan tärkeimpään tapahtumaan ja omaan työvuoroon liittyvä tiedote laitettiin sähköpostittomille kirjepostina. Sähköpostittomia talkoolaisia (talouksia) oli kaiken kaikkiaan noin pari sataa. Valiokuntien tiedottamista omille talkoolaisilleen on korostettava. Talkoolainen, joka on pitkän aikaa ilman nimettyä tehtävää listoilla, menettää mielenkiintonsa. Jonkin verran tuli palautetta, että henkilö on ilmoittanut halukkuutensa mm. valmistelutalkoisiin, mutta mitään viestiä ei ole tullut. On hyvä, että talkoolainen saa heti paluuviestin Internetissä ilmoittauduttuaan. Ne, kenellä ei ole sähköpostiosoite annettu käyttöön, jäävät helposti paitsioon. Kevään alussa pitää jokaiseen talkoolaiseen olla ollut henkilökohtainen kontakti, jossa kerrotaan valmistelujen vaihe, talkoolaisen tehtävä sekä mahdollisuuksien mukaan seuraava koulutus, valmistelutalkootapahtuma tai muu seuraava tärkeä ajankohta. 4.6 TOIMITSIJAINFO Sanna Pyykki Toimitsijainfon merkittävimmät yhteiset työrupeamat olivat: Toimitsijakorttien sekä toimitsijamateriaalin jakojärjestelmän askartelu yhden viikonlopun aikana Toimitsijamateriaalin jako Vehkalinnassa noin yhden viikon ajan (3-6 tuntia/ päivä) Toimitsijainfon perustaminen kilpailukeskukseen ja materiaalin jako kenraaliharjoituksessa Toiminta kilpailuviikonlopun aikana ja purkaminen. Kilpailukeskuksessa toimitsijainfo toimi muista infoista erillään, lähellä toimitsijaravintolaa. Ratkaisu oli infojen toiminnan kannalta hyvä. Tarkoitus oli, että toimitsijainfo palvelee toimitsijaorganisaation ja valiokuntien keskitettynä toimistokopiointi- ja laminointipisteenä. Osa kävi kuitenkin pääsihteerin toimistossa tekemässä näitä töitä (+värikopiointi), mikä osaltaan suotta kuormitti kilpailutoimistoa. Kenraaliharjoituspäivänä toimitsijainfo toimi pääinfon tiskillä jakaen toimitsijamateriaalia. Suurin ruuhka palvelussa oli klo Kilpailuviikonloppuna toimitsijainfossa jaettiin materiaali vielä noutamattomille sekä tehtiin muita tehtäviä kiireettömässä ilmapiirissä. Muilta osin toimitsijainfon varustelut, tehtävät ja aukioloajat toteutettiin pääpiirtein toimintasuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Ravintolalla oli oma info ja ilmoittautumispiste toimitsijainfon luona. Talkoolaiset eivät ilmoittautuneet toimitsijainfossa vaan valiokuntien omissa ilmoittautumispisteissä. Toimitsijainfossa työskenteli kilpailuviikonlopun aikana yhteensä 10 henkilöä, joista kaksi oli Valio-Jukolan kyseisen sektorin vastaavia. Kussakin työvuorossa oli vähintään kaksi henkilöä, yleensä 5-6 henkilöä. Kenraaliharjoituksessa parhaimmillaan yhtä aikaa työskenteli yhdeksän henkilöä, koska se oli ruuhkainen aika toimitsijainfossa. 30

31 4.7 KUTSUVIERASINFO Satu Salorinne ja Anne Pernu Yleistä Kutsuvierastoimintojen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kutsuvierastiimi. Kutsuvierasinfo kuului toimistovaliokuntaan, kutsuvierasisännät ja kutsuvierasvastaava markkinointivaliokuntaan sekä kutsuvierastarjoilu ravintolavaliokuntaan. Kutsuvierasinfon vastaavana toimi Anne Pernu ja kutsuvierasvastaavana Satu Salorinne Kutsuvierasinfon toiminta Myös toimistosihteeri kuului kutsuvierasinfon henkilöstöön ja hän hoiti Jukola-toimistolla yhdessä pääsihteerin kanssa kutsuvieraskirjeiden kokoamiset ja postitukset. Toimistosihteerin vastuulla oli ilmoittautumisten vastaanotto ja kutsuvieraslistan ylläpitäminen. Pääsihteeri ja toimistosihteeri antoivat merkittävän osan työpanoksestaan kutsuvierastoimintoihin ja niiden onnistumiseen. Kutsu sekä muu postitusmateriaali suunniteltiin kutsuvierasvastaavan, pääsihteerin ja toimistosihteerin yhteistyöllä. Toimistolla työskennellyt työharjoittelija pääasiassa suoritti käännökset englannin kielelle. Kutsu painettiin huhtikuussa. Kutsut postitettiin 4.5, mutta lisäkutsuja lähetettiin vielä myöhemminkin. Ilmoittautumisia otettiin vastaan sähköpostitse ja puhelimitse, vastauksia pyydettiin mennessä. Suurin osa ilmoittautui sähköpostilla, jokaiseen ilmoittautumiseen vastattiin ja kysyttiin halukkuutta osallistua yörastille, mikäli viestissä ei ollut siitä mainintaa. Ilmoittautuneille tehtiin toinen postitus 31.5., jossa lähetettiin pysäköintilippu, kutsuvierastilojen päivitetty ohjelma sekä yleisohje kutsuvierastilojen toiminnoista. Kutsuvierasinfon väelle pidettiin kaksi koulutusta. Ensimmäinen koulutus oli seurantalo Vehkalinnassa. Ko. koulutus oli yhteinen kaikille toimistovaliokuntalaisille. Kutsuvierasinfon väkeä paikalla oli vain kaksi henkilöä. Työvuorolista lähetettiin talkoolaisille sähköpostilla 17.5., listaan pyydettiin kuittaus työvuoron sopivuudesta. Toinen koulutus järjestettiin 6.6. Harjussa kilpailukeskuksen kutsuvierastiloissa. Samassa koulutuksessa oli myös kutsuvierasisännät ja kutsuvierastarjoilijat. Paikalla olivat miltei kaikki ilmoittautuneet talkoolaiset. Koulutuksen lopuksi kiersimme koko kilpailukeskusalueen kilpailunjohtajan opastamana. Kutsuvierasvastaava ja kutsuvierasinfon vastaava valmistivat kutsuvieraskortit toimistolla viikko ennen Jukolaa. Kutsuvierasreput koottiin kutsuvierasinfon talkoolaisten avustamana kenraaliharjoituksessa keskiviikkona Reppuja tehtiin n. 450 kpl, joista yhden hengen reppuja oli n. 100 ja avec-reppuja n Yhden hengen reppuja tehtiin lisää kilpailun aikana n. 50 kpl. Reppu sisälsi Kymen Puhelimen kertakäyttösadeviitan, Leafin Hedelmä Aakkoset - makeispussin ja Sisu Sysi -pastilleja, Serlan eväspussin ja nenäliinapaketin, Gebwellin energiajuoman, Haminan kaupungin kuulakärkikynän ja muistilehtiön, Virolahden kunnan laastaripaketin, käsiohjelman sekä Haminan ja Virolahden matkailumateriaalia. Avec-repussa oli tavarat 2 henkilölle. Markkinointivaliokunta vastasi repun ja sen sisällön hankinnasta. Repun kustansi Kymenlaakson Liitto. Kutsuvierasmateriaali oli noudettavissa jo perjantaina klo välisenä aikana. Tiloissa ei tuolloin ollut mitään tarjoilua. Tilat avautuivat lauantai-aamuna klo 8.00 ja olivat yhtämittaisesti käytössä sunnuntaihin klo saakka. Suurin ilmoittautumisruuhka oli lauantaina klo välillä. Tuolloin vuorossa oli kahdeksan talkoolaista, muu aika selvittiin 2-4 henkilöllä. Työvuorot kestivät neljä tuntia kerrallaan. Lauantaina oli käytössä kaksi ovivahtia, sunnuntaina kutsuvierasinfon ihmiset toimivat myös ovivahtina. Tilat olivat ahkerassa käytössä koko yön ajan aina sulkemiseen asti. VIP-katsomossa oli kaksi omaa vahtia lauantaina klo ja klo sekä sunnuntaina klo Ovivahdit ja katsomovahdit kuuluivat kutsuvierasinfon alaisuuteen. Yhteensä kutsuvierasinfossa oli 21 talkoolaista, joista osa teki useamman työvuoron. 31

32 4.7.3 Kutsuvieraiden määrät Kutsuja lähetettiin 807 kpl (kaikki avec) ja VIP-lippuja jaettiin/myytiin 120 kpl (kaikki solo). Ilmoittautui 723 henkilöä (= 403 kutsuun vastattiin) avec 640 solo 83 Paikalle saapui 847 henkilöä (VIP-lipun saaneitä ei pyydetty ilmoittautumaan ennakkoon) Ilmoittautuneista jäi saapumatta 37 Saapui ilman ilmoittautumista 31 Yörastille ilmoittautui Erityisiä huomioita Toiminnot sujuivat yleisesti ottaen hyvin. Tutustuminen (kutsuvierasvastaava) edellisvuoden Jukolaan antoi hyvän kuvan siitä, miten kutsuvieraat saapuvat ja ovat paikalla. Sen pohjalta oli hyvä suunnitella omaa tapahtumaa. Mitään isoja yllätyksiä ei tapahtuman aikana tullut, vaan selvittiin pienellä hienosäädöllä. Tarkkuutta/Korjattavaa/Mietittävää: Jotkut saapuneista vieraista (5-10 henkilöä) eivät sanojensa mukaan olleet saaneet 2. postituksen kirjettä, joka sisälsi parkkilipun ja ohjeita saapumiseen Kirjeet tulisi tarkistaa listan pohjalta parin ihmisen toimesta. Joidenkin ilmoittautuneiden nimi puuttui ilmoittautuneiden listalta; mahdollisesti saapumisilmoitus kirjattu väärän henkilön kohdalle tai saapumisilmoitus on jäänyt kokonaan kirjaamatta Tarkkuutta vaaditaan Excelin täytössä. VIP-lipulla kutsuvierasinfoon ilman ennakkoilmoittautumista saapuvien kutsujataho ei ollut tiedossa kyseisissä VIP-kutsuissa olisi hyvä lukea kutsun ostaneen/saaneen yrityksen nimi. P-lipun (VIP/Media) taakse voisi painattaa ajo-opastus kartan, jolloin ei tarvita erillistä ohjetta (tosin ajo-ohje Salpa-Jukolaan oli varsin yksiselitteinen). Opaspaalulta tulisi olla viitta myös kutsuvierastiloihin; nyt GB-Glacen jäätelörekka peitti tulosuunnasta ison VIP-tilan merkkikyltin. Kaukametsäläisten majoitus- ja lepotilojen varauksista ei viimeisin tieto ollut pääsihteerillä, joka koordinoi Harjun oppimiskeskuksen huonemajoituksia mm. Kaukametsäläisten osalta, minkä seurauksena lepotilan huoneita annettiin majoittujille ja illalla piti etsiä uusi lepotila yksi henkilö suunnittelee majoitus- ja lepotilat ja välittää tiedot eteenpäin niitä tarvitseville. Kutsuvieraskatsomoa ei ollut rajattu mitenkään, alkuun siellä oli ulkomaalaisia urheilijoita, joita hienovaraisesti hätistettiin pois; Jukolan viestin ajaksi viritettiin köysi ja korkeat VIP-laput katsomon taakse. (Poikkeuksellista meillä katsomon suhteen oli se, että uusi rakennettu katsomo jää pysyvästi palvelemaan pallokenttää ja sen tähden mm. selkänoja puuttui takaa, koska katsomo viimeistellään myöhemmin mm. maavallilla.) Kutsuvieraille ei ollut painatettu karttoja rasti- ja hajontapainatuksella, vaan he saivat puhtaan kilpailukartan Kartta- ja ratavaliokunnan tulisi tietää ko.asia ja huomioida se painatusmäärissä, kutsuvierastiimin tehtävänä on varmistaa, että asia on tullut huomioiduksi (tämä varmistus tehtiin kahdesti, mistä huolimatta ko. karttoja ei ollut riittävästi). 4.8 MAJOITUS Helena Kauppila Majoitusryhmä ja sen toiminta Majoitusvastaavana toimi Helena Kauppila ja majoitusryhmä koostui seitsemästä toimitsijasta. Majoitusryhmä vastasi kilpailuviikonlopun aikana majoitusinfosta ja lattiamajoituksesta (siivous ja vartiointi). Majoitusryhmällä oli käytössään 32

33 yksi päivystävä puhelin, jonka numero annettiin mm. lattiamajoittujille. Majoitusryhmän henkilöistä enimmillään kaksi oli paikalla samaan aikaan, lisäksi yksi henkilö iltapäivällä kolme tuntia, pe-la yönä oli puhelinpäivystys. Lauantaina oli useampi henkilö paikalla päiväaikaan, la-su yön päivysti kaksi henkilöä ja sunnuntaina oli enää kaksi henkilöä. Kesäkuun alussa ilmoitettiin, että jokaisessa toimipisteessä, jokaisessa vuorossa pitää olla vähintään yksi ensiapukurssin käynyt. Majoitusryhmästä kaksi henkilöä osallistui Salpa-Jukolan ensiapuvastaavan kesäkuussa järjestämiin ea-koulutuksiin. Myös kassakoulutuksia järjestettiin muutama kesäkuussa. Majoitusryhmän toimitsijat kävivät myös tämän kurssin, koska joutuivat myymään telttapaikkoja majoitusinfossa. Kenraaliharjoituksessa toimitsijoita opastettiin Harjun majoitustiloihin ja tehtäviin, koska osa heistä ei ollut osallistunut aikaisemmin Harjussa pidettyyn koulutukseen. Kenraaliharjoituksen yhteydessä harjoiteltiin myös kassakoneen käyttöä ja laitettiin luokkatiloja valmiiksi (mm. pulpettien siirto) lattiamajoitusta varten. Torstaina oli hyvin aikaa tarkastaa, tulostaa ja laminoida teltta-alueiden sekä tuulisuoja- ja majoitustelttapaikkojen listoja ja karttoja opasteita varten. Torstaina kartoitettiin myös teltta-alueiden vara-alueet majoitusinfosta varaamaan tulevia varten (ennakkoon ruudutetut alueet täyttyivät lähes kokonaan ennakkovarauksista). Majoitusryhmän kiireisin aika sekä Infossa että lattiamajoittujien vastaanotossa oli lauantaina puolen päivän aikoihin, ennen Venlojen viestiä. Majoitusryhmän työvuorot: pe klo majoitusvastaava klo hlö klo hlö klo hlö klo 22 - puhelinpäivystys/majoitusvastaava la klo majoitusvastaava klo hlö klo hlö klo hlö klo hlö klo hlöä su klo hlöä klo majoitusvastaava klo hlö Ulkopuolinen majoitus Ulkopuolisten majoitusvaihtoehtojen kartoitus alkoi keväällä Laitoimme noin vuosi ennen tapahtumaa eri majoitusvaihtoehdoista yhteystietoineen luettelon Salpa-Jukolan Internet-sivuille. Jukola-toimisto vastasi listan täydentämisestä ja majoittajien yhteystietojen päivityksestä sekä varaustilanteiden tiedottamisesta listan yhteydessä. Listassa oli eritasoisia majoituksia, mm. hotelleja, opistotyyppisiä majoituspaikkoja, leirintäalueita sekä mökkejä. Lisäksi samalla palstalla välitimme yksityismajoittajien yhteystietoja, joita saimme talven aikana tietoomme. Lähes kaikkien majoitusten varaus hoitui suoraan majoituspaikan tarjoajan kautta, jolloin Jukola-toimistossa välitettiin vain yhteystietoja ja tarvittaessa avustettiin sopivan majoituspaikan etsinnässä. Majoituskyselyihin vastattiin pääsääntöisesti Jukola-toimistosta. Ensimmäisiä kyselyjä tuli jo keväällä 2010, kyselyitä tuli enimmäkseen ulkomaisilta seuroilta. Lisäksi Salpa-Jukola oli varannut lähialueelta kolme seuramajaa edelleen vuokrattavaksi. Nämä varattiin organisaatiolle jo hyvissä ajoin, jotta ne suurina majoituspaikkoina olisivat varmasti palvelemassa suuria seuroja. Näiden osalta majoitusryhmä vastasi avainten luovutuksesta, ohjeistuksesta sekä puhelinpäivystyksestä. Ulkopuolisilta majoitustarjoajilta saatu palaute on ollut hyvää. 33

34 4.8.3 Lattiamajoitus Harjun oppimiskeskuksen luokkahuoneita oli varattu yhdeksän, joissa majoittui kaikkiaan 146 henkilöä (19 eri nimellä tehtyä varausta). Majoitusta luokkahuoneissa oli tarjolla perjantaista sunnuntaihin, kilpailukeskuksen aukioloajan puitteissa. Lattiamajoituksen hinta oli 25 /henkilö/yö. Lattiamajoitus varattiin ja maksettiin ennakkoon, Jukola-toimisto vastasi varausten vastaanotosta ja laskutuksesta. Perjantaina saapui majoittumaan 51 henkilöä ja loput lauantaina. Luokkahuoneissa oli sisällä opasteet englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Vessojen ovissa oli kuva-opasteet sekä tekstit englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Ulko-ovissa oli piirros Ei suunnistuskengillä sisätiloihin. Lattiamajoittujat käyttivät kilpailukeskuksen pesu- ja saunatiloja. Majoitusryhmä siivosi sunnuntaina kaikki luokkahuoneet käytävineen ja vessoineen Muu majoitus kilpailukeskuksessa Majoitusinfo toimi kilpailuviikonlopun aikana Infossa sen aukioloaikojen mukaisesti. Jukola-toimisto (pääsihteeri) vastasi majoitusteltta- sekä tuulisuojapaikkojen jaosta. Telttapaikat piti varata etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä mennessä. Varattavana oli 10 euron hintaan 10 x 10 metrin alueita. Ennakkoon varattiin 994 paikkaa ja kisapaikalla myytiin vielä 32 paikkaa jälkeen tuli runsaasti yhteydenottoja Jukolatoimistoon, sillä osa ei ollut huomannut ennakkovarausta. Vielä viimeisellä viikolla otettiin siis vastaan ennakkovarauksia ehdolla, että maksu tulee olla maksettu välittömästi. Ulkomaalaiset yhteydenottajat ohjattiin kuitenkin ostamaan paikat majoitusinfosta vasta paikalle saavuttaessa. Järjestäjien pystyttämiä telttoja saatiin Puolustusvoimilta käyttöön 375 kpl, joista heidän käytössään oli 25 kpl. Järjestäjien pystyttämän teltan hinta oli 135 /kpl. Näiden varauskäytäntöä muutettiin edellisvuodesta; vain ulkomaalaiset seurat tekivät varauksen ilmoittautumisjärjestelmässä ja suomalaiset seurat tekivät alustavan varauksen pääsihteerille sähköpostitse tai puhelimitse, jolloin varaukset vahvistettiin ja majoitusteltat maksettiin vasta jälkeen ulkomaalaisten seurojen majoitustelttatarpeen selvittyä. Tämä oli hyvä, vaikkakin pääsihteeriä työllistävä käytäntö ja sai pääasiassa positiivista palautetta; ylimääräisiä varauksia ei jouduttu näin ollen perumaan eikä maksuja palauttamaan. Asuntoautojen ja -vaunujen pysäköinti sijaitsi vähän kauempana kilpailukeskusalueella (vanhalla raviradalla) ja 2 km:n päässä Valkjärvellä armeijan harjoitusalueella. Paikan hinta oli 25 /asuntoauto tai -vaunu. Paikkaa ei edellisvuodesta poiketen voinut varata ennakkoon ilmoittautumisen yhteydessä, vaan paikan maksu perittiin alueelle saavuttaessa ja paikat täytettiin liikennevastaavan suunnitelman mukaisesti saapumisjärjestyksessä. Kuva 8. Teltta- ja matkailuajoneuvomajoitusta. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK) 34

35 4.8.5 Erityisiä huomioita Majoitusryhmässä voisi olla henkilöitä kaksinkertainen määrä; nyt majoitusvastaava ja kuusi muuta toimitsijaa. Luokkarakennukset sijaitsivat melko kaukana majoitusinfosta ja käynnit teltta- ym. alueilla veivät melkoisesti aikaa. Teltta-alueita tulisi varata ennakkoon tarpeeksi (tai selkeästi osoitettava ruuduttamaton vara-alue), koska kaikki telttamajoittujat eivät varaa niitä ennakkoon. 4.9 OHJELMAT Siru Ahopelto Yleistä Ohjelmavastaavana toimi Siru Ahopelto ja assistenttina kulttuurituotannon opiskelija Hanna Suortti. Ohjelmia valmistelemaan perustettiin kaksi työryhmää. Juhlalavan ohjelmatyöryhmän jäseninä edellä mainittujen lisäksi olivat Sari Rasi (vastuualueena juhlalavan toiminnot), Tarja Kallio (palkintojenjako) ja Elina Kallio (joukkueet ja palkintojenjako). Ryhmä aloitti säännölliset kokoontumiset helmikuussa Metsäkirkkoa valmisteli toinen työryhmä, jonka jäsenet edustivat Haminan seurakuntaa, Harjun oppimiskeskusta ja kilpailuorganisaatiota. Ryhmän työskentelyyn osallistuivat puheenjohtaja pastori Anita Venäläinen, kanttori Ulla Suutari, Esa Punkkinen ja Jari Takasuo Harjun Oppimiskeskuksesta sekä metsäkirkkojen kokeneet rakentajat Tuula ja Jukka Ahola (Hamina) sekä Leena ja Esko Niskanen (Virolahti). Molempien ryhmien kokoonpano vaihteli hieman työn edetessä. Ohjelmatoimintoihin Salpa-Jukolassa kuuluivat avajaiset, Jukolan juhla, palkintojen jaot, Jukola-lipun luovutus sekä Metsäkirkko. Tärkeimmät yhteistyötahot olivat Haminan seurakunta sekä Jukolan omasta organisaatiosta kenttävaliokunta ja markkinointivaliokunta. Ohjelmien suunnittelun ja toteutuksen lisäksi osallistuttiin myös Jukolan juhlalavan ja portin sekä Metsäkirkon suunnitteluun. Tavoitteena ohjelmien koostamisessa oli saada ohjelmalliset tilaisuudet rakenteeltaan sujuviksi, lyhyiksi ja ytimekkäiksi. Eri ikä- ja taustaryhmistä ja kansallisuuksista koostuvalle yleisölle esitettävissä ohjelmissa vältettiin puhe-esityksiä ja visuaalisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Suunnittelussa noudatettiin tarkkaan Jukolan järjestelyohjeita ja aikataulua sekä hyödynnettiin edellisvuoden järjestäjien auliisti jakamia hyviä kokemuksia ja neuvoja. Ohjelmalliset tilaisuudet haluttiin saada paikallista kulttuuria edustaviksi. Tämä toteutui paikallisten esiintyjien ja sisältöjen kautta. Jukolan perusarvoja ja brandia tukevat ohjeet löytyivät hyvin järjestelyohjeista (mm. luonto, puhtaus, selviytyminen, perhekeskeisyys, ei glamouria, kansalaistaidot, mystinen suomalainen kesäyö, kansallisromantiikka, perinteet, huippusuunnistus, urheilun juhlaa, luonnon kunnioittaminen ja moninaiskäyttö). Ohjelmista haluttiin tehdä korkealaatuisia, mutta kuitenkin tapahtuman luonteeseen sopivia rentoja ja mukavia. Ohjelmissa huomioitiin mm. seuraavia teemoja: Salpalinja, kilpailualueen luontoon kätkeytyvä puolustuslinja, joka viestii selviytymisestä, kansalaistaidoista, kansalaisrohkeudesta ja turvallisuudesta, jotka ovat Jukolan arvoja: Salpalinja näkyi kilpailun nimessä, juhlalavan ja juhlaportin rakenteessa, metsäkirkon rakenteissa ja ohjelmassa sekä Salpavaellusoppaiden järjestämässä infopisteessä. Vehkalahden Veikot 100 vuotta: näkyi juhlaporttiin kiinnitetyissä logoissa, juhlalavalla toimivien työasuissa (omat seuran logolla ja väreillä varustetut pikeepaidat) Puolustusvoimat: Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan esitys Harjun Oppimiskeskus ja hevoset: Harjun tarjoamaa ammattitaitoa käytettiin mm. rakentamisessa ja koristeluissa. Harjun historiaa tuotiin esille kenttäkuulutuksen välipaloina. Metsäkirkossa esitettiin Harjussa sävelletty Suomen laulu. Harjun miljöö sinänsä loi hengen koko Salpa-Jukolalle ja sikäli oli kaikessa toiminnassa läsnä. 35

36 Ohjelmatoimintojen henkilöresurssit: Lipunnostajia kolme henkilöä, RUK:n ryhmä Juhlalavan toiminnot: o Lavamanageri, joka vastaa lavan toiminnan sujuvuudesta o Juontajia kaksi (kaikissa juhlissa, kielet suomi, ruotsi, englanti, mahd. venäjä osittain) o Palkintojenjaosta vastaavia kaksi o Palkintojen jakajia seitsemän (ohjeessa määrätyt + järjestäjän valitsemat) o Palkintojenjaon avustajia 10 o Airueita kahdeksan o Esiintyjiä 10 yhteensä 40 henkilöä Metsäkirkon henkilöresurssit: viisi pappia, Haminan seurakunta / Virolahden kappeliseurakunta viisi ehtoollisen jakajaa suntio kanttori + musiikkiryhmä (9 hlöä) tekniikasta vastaava Metsäkirkon rakentajat ja somistajat sekä ohjauksesta ja opastuksesta vastaavat, 12 henkilöä yhteensä 33 henkilöä Ohjelmatoimintojen tarvikkeet, tavarat ja palvelut: juhlalavan, juhlaportin ja metsäkirkon rakentaminen yhteistyössä kenttävaliokunnan kanssa somistus ja kukat yhteistyössä Harjun Oppimiskeskuksen kanssa penkit; Metsäkirkkossa 40 penkkiä, juhlalavalla 40 (palkittaville joukkueille yleisölle) äänentoisto kahteen kohteeseen esiintyjäpalkkiot palkintojen hankinta yhteistyössä markkinointivaliokunnan kanssa pienet tarvikehankinnat kopiointi, painatukset (erilliset ohjelmalehtiset, esim. Metsäkirkon käsiohjelma) Juhlalava ja Jukola-portti Juhlalavan paikka oli Salpa-Jukolassa hyvä ja keskeinen. Se kokosi hyvin yleisöä ohjelmia seuraamaan ja juhlalavan edustalla vietettiin aikaa muinakin aikoina. Juhlalava rakennettiin ideapiirustuksen pohjalta kenttävaliokunnan taitavan rakentajaryhmän toimesta. Lava oli kookas (noin 20 m x 15 m) ja vain takaosa oli katettu. Lavan takana oli metsäinen kallio, joka loi hyvän luonnonmukaisen taustan ja ilmeen lavalle ja sen toiminnoille. Tämä näkyy hyvin esim. palkintojenjaosta otetuissa kuvissa, joissa luonto, kukat, puut, taivas näkyvät rakenteita paremmin. Lavan etureuna jäljitteli Salpalinjan taisteluhaudan mutkittelevaa ja puilla vuorattua reunaa. Keskeisen sijainnin takia lavan eteen ei laitettu penkkejä 40 enempää, koska suurempi määrä olisi tukkinut kulkureittejä. Ratkaisu toimi hyvin, joukkueet saivat omat penkkinsä, kutsuvieraille oli varattu omat paikkansa ja liikuntarajoitteiset pääsivät kyllä istumaan. Muu yleisö jaksoi seisoa ohjelmien ajan ja tunnelma oli väkijoukossa tiivis. 36

37 Kuva 9. Jukolan viestin palkintojenjako juhlalavalla. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) Jukola-portti sijaitsi juhlalavan välittömässä läheisyydessä ja muodosti yhtenäisen visuaalisen, Salpalinjan ilmettä välittävän kokonaisuuden lavan kanssa. Portti toteutettiin myös ideapiirustuksen pohjalta, kenttävaliokunnan talkoolaisten taidoin ja voimin. Porttia täydensivät pienet salpakivet, jotka sijoitettiin portin puoliskojen juurelle ja metsäiset kasviasetelmat. Portti oli hyvin kaunis ja toimiva elementti kisakeskuksen ytimessä. Lavan ja portin koristeluista vastasi Harjun Oppimiskeskuksen puutarhatalouden opettaja Reetta Hakanen työryhmineen. Pimeän aikaan portti ja lavan takana olevia puita valaistiin kohdevaloilla. Kuva 10. Jukola-portti. 37

38 4.9.3 Ohjelmat Salpa-Jukolassa Avajaiset la klo Ennen avajaisia Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta esitti juhlalavalla musiikkia noin klo lähtien. Avajaisohjelman virallisen osuuden kesto oli noin 25 min. Juhlan alussa fanfaari ja Jukola-lipun nosto (varusmiehet) Kilpailunjohtajan tervehdys, Markku Seppä Kilpailun avaus, kunnanjohtaja Osmo Havuaho, Virolahden kunta Kilpailun siunaus, lääninrovasti Jari Pennanen Suvivirsi, Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan johdolla Avajaisten jälkeen Puolustusvoimain Varusmiessoittokunta esiintyi juhlalavalla vielä n. 15 minuutin ajan Avajaisten yhteydessä soittokunnalla oli tarkoitus esittää kuviomarssiesitys vaihtoalueen päädyssä. Lauantaina aamulla alkanut sade sekoitti kuitenkin suunnitelmat ja marssiesitystä ei voitu soitinten, pukujen ja kiväärien kastumisen ja kentän liukkauden takia toteuttaa suunnitellusti. Päätös tehtiin juuri ennen avajaisia, noin 30 min ennen alkua. Asia oli ollut kuitenkin tiedossa jo alusta asti ja vaihtoehtoiseen toteutukseen oli varauduttu mm. jo lavan rakentamisvaiheessa. 40 soittajan soittokunta ja 20 -henkinen kivääriryhmä mahtuivat hyvin juhlalavan katoksen alle. Sade päättyi avajaisjuhlan aikana eikä sateesta ollut enää mitään harmia muiden ohjelmien aikana. Kuva 11. Jukolan juhla. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) Jukolan juhla la klo Kesto noin 30 min. Alkujuonto Suojelijan tervehdys, puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen Musiikkiesitys: Lauluyhtye Taika, Baiba Kuusela/sello, Jussi Hyvärinen/huilu Viestisanoman luovutus edellisen Jukolan voittajajoukkueelle / Kaukametsäläiset, Reimo Uljas ja Halden SK Jukolan juhlassa ohjelmatyöryhmä panosti paikallisen ohjelmanumeron rakentamiseen. Ohjelmanumeroon oli 15 min mittainen kokonaisuus, jossa oli musiikin, kertojan ja valokuvien muodostama draamallinen kaari, kertomus Salpalinjan rakentajasta. Teknisten ongelmien takia heijastettuja kuvia ei saatu näkymään riittävän hyvin ulkoilmassa ja illan auringonpaisteessa, joten ohjelman sisältö muokkautui musiikki- ja lausuntaesitykseksi, jota avattiin kansainväliselle yleisölle lyhyellä englanninkielisellä juonnolla. 38

39 Kuva 12. Suojelijan tervehdys. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) Venlojen palkintojen jako la klo (alkoi välittömästi Jukolan juhlan jälkeen) Palkintojenjaossa noudatettiin Jukolan järjestelyohjeita palkittavien määristä (Venlat 20 joukkuetta) ja palkinnoista. Palkinnot jakoivat Kaukametsäläisten edustaja Ilkka Koota, SSL:n edustaja Timo Peltola ja kaksi järjestäjän valitsemaa henkilöä: Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen ja Vehkalahden Veikkojen kunniapuheenjohtaja Erkki Kapianen. Kiertopalkinnon ja sen pienoismallin jakoivat palkinnon lahjoittajan (Helsingin Sanomat) edustajat Risto Suokas ja Mika Tulonen. Suunnistusvalmentajat ry palkitsi parhaan suomalaisjoukkueen valmentajan palkinnolla, jonka jakoivat Maritta Nurmi ja Mikko Eskola. Venlojen viestissä palkittiin kunniapalkinnoilla seitsemän joukkuetta, joista kaikki saivat Serlan lahjoittamat pehmooravat. Muut palkinnot: 1. Sevenon Oy:n lasilautanen Salpa-Jukola, Hamina + Suunnistajan kaupan 100 lahjakortti (Haminan kaupunki ja Suunnistajan Kauppa) 2. Sevenon Oy:n lasilautanen Salpa-Jukola + Intersportin 50 lahjakortti (Salpa-Jukola ja Garmin) 3. Sevenon Oy:n lasilautanen Salpa-Jukola (pieni) + Laitilan Kukko -tuotepaketti (Salpa-Jukola ja Laitilan Kukko) 4. Craftin tuotepaketti (Craft) 5. Craftin tuotepaketti (Craft) 6. Craftin tuotepaketti (Craft) 7. Graniittilämpömittari + kirja Matka Salpalinjalle + reppu (Virolahden kunta ja Kymenlaakson liitto) Palkinnot saapuivat osin aivan viime hetkillä ja oikean järjestyksen rakentamiseen kului jonkin verran aikaa. Palkinnot varastoitiin toimistolle, josta oli varsin lyhyt matka siirtää ne juhlalavalle. Serlan oravat tarvitsivat oman varastotilan ja niiden purkamiseen kului myös aikaa. Juhlalava palkintoineen oli valmis viimeistään puoli tuntia ennen seremonioiden alkua. Palkintojenjako sujui täsmälleen annetussa aikataulussa. Airueina toimineet nuoret edustivat juhlivaa 100- vuotiasta seuraa hienosti ja yhtenäisten asujen kautta ulkoinen ilme oli yhtenäinen. Juhlalava loi luonnonmukaiset ja erityisen kauniit puitteet palkintojenjakotilaisuudelle. Yleisöä oli paikalla runsaasti. Metsäkirkko la klo Metsäkirkon pitopaikaksi löytyi Ravijoen valaistun ladun takakaarre kilpailualueen eteläpuolella. Etäisyys kilpailukeskuksesta oli riittävä, kuulutukset ja muut äänet kantautuivat hiljaisina alueelle, mutta eivät häirinneet hiljentymistä. Kirkkoalue oli vehreän metsän vihreiden seinämien ympäröimä ja pururadan kaarre teki alueesta kauniin symmetrisen. Metsäkirkkotyöryhmä pyrki rakentamaan kirkon mahdollisimman pitkälle omin voimin, kenttävaliokunnan apua tarvittiin kuitenkin kivien siirtämisessä ja laavun rakentamisessa. Harjun Oppimiskeskuksen ryhmä raivasi alueen kevyesti risuista ja vesakosta vapaaksi. Metsäkirkko oli sisällöltään lyhennetty ehtoollisjumalanpalvelus, jossa esitettiin myös muuta hengellistä musiikkia. Metsäkirkon alkamisesta kuulutettiin kenttäkuulutuksen kautta ja tilaisuutta oli mainostettu myös seurakunnan 39

40 kirkollisissa ilmoituksissa. Kirkkoon oli opastus kisakeskuksesta ja alue oli merkitty myös kisaohjelman karttaan. Saimme kuitenkin palautetta, että jotkut kävijät eivät olleet tästä huolimatta löytäneet alueelle. Opastukseen etenkin kyltteihin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota. Kuva 13. Metsäkirkko. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) Metsäkirkkoon saapui 400 sanankuulijaa. Yleisölle oli varattu penkkejä 40 kpl Virolahden kunnalta. Loput kuulijat seisoivat tai istuivat puiden lomassa. Alttarina toimi suuri graniittipaasi, joka kertoi Virolahden historiasta kivipitäjänä. Ehtoollisenjakopisteinä toimivat pienemmät kivilohkareet, jotka viestivät Salpalinjasta. Musiikkiryhmälle oli rakennettu laavumainen katos sateen varalle. Sää oli kuitenkin kaunis ja mm. varattuja kertakäyttösadetakkeja ei tarvittu. Yleisön joukossa kiersi muutama hyttyssuihke, jotka tulivat todella tarpeeseen. Metsäkirkkoon tehtiin erillinen ohjelmalehtinen. Äänentoisto saatiin Virolahden kunnalta. Metsäkirkossa oli lämmin, levollinen ja luonnonläheinen tunnelma. Erityisen koskettavaa oli nuoren suunnistajapariskunnan kuulutus avioliittoon, jonka lääninrovasti Jari Pennanen toimitti metsäkirkossa. Metsäkirkon liturgina toimi rovasti Jarmo Uotila, saarnasta vastasi Jari Pennanen ja muut papit olivat Anita Venäläinen, Juha Parjanen ja Matti Astola. Kanttorina toimi Ulla Suutari, suntiona Seija Kormu. Jukolan palkintojen jako su klo 9.30 Jukolan palkintojenjaossa noudatettiin järjestelyohjeita palkittavien määristä (Jukola 25 joukkuetta) ja palkinnoista. Palkinnot jakoivat Kaukametsäläisten edustaja Reimo Uljas, SSL:n edustaja Kirre Palmi ja viisi järjestäjän valitsemaa henkilöä: Virolahden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kiri, kilpailunjohtaja Markku Seppä, Vehkalahden Veikkojen puheenjohtaja Marko Koskiaho, Harjun Oppimiskeskuksen rehtori Mikko Kunnaala ja Suomen Sotilasurheiluliiton puheenjohtaja prikaatinkenraali Kyösti Halonen. Kiertopalkinnon ja sen pienoismallin jakoivat palkinnon lahjoittajan (Helsingin Sanomat) edustajat Risto Suokas ja Mika Tulonen. Suunnistusvalmentajat ry palkitsi parhaan suomalaisjoukkueen valmentajan palkinnolla, jonka jakoivat Maritta Nurmi ja Mikko Eskola. Jukolan viestissä palkittiin kunniapalkinnoilla seitsemän parasta joukkuetta, joista kaikki saivat Serlan lahjoittamat pehmo-oravat. Muut palkinnot: 1. Sevenon Oy:n lasilautanen Salpa-Jukola, Hamina + Suunnistajan kaupan 100 lahjakortti (Haminan kaupunki ja Suunnistajan Kauppa) 2. Sevenon Oy:n lasilautanen Salpa-Jukola + Intersportin 50 lahjakortti (Salpa-Jukola ja Garmin) 40

41 3. Sevenon Oy:n lasilautanen Salpa-Jukola (pieni) ja Laitilan Kukko -tuotepaketti (Salpa-Jukola ja Laitilan Kukko) 4. Craftin tuotepaketti (Craft) 5. Craftin tuotepaketti (Craft) 6. Craftin tuotepaketti (Craft) 7. Graniittilämpömittari + kirja Matka Salpalinjalle + reppu (Virolahden kunta ja Kymenlaakson liitto) Jukola-lipun luovutus su (alkoi heti Jukolan viestin palkintojen jaon jälkeen) Jukola-lipun lasku ja luovutus merkittiin myös käsiohjelmaan. Lipun luovutus tapahtui välittömästi palkintojenjakotilaisuuden jälkeen. Järjestäjä luovuttaa toisen Jukola-lipuista tulevan vuoden järjestäjälle ja toinen Jukola-lippu liehuu salossa kilpailun loppuun saakka. Tällä kertaa käytettävissämme oli vain yksi Jukola-lippu, joten se liehui salossa loppuun asti. Seuraavan vuoden järjestäjille luovutettiin vain tyhjä puulaatikko! Huomattavasti näyttävämpää olisi, jos lipun voisi luovuttaa tangossa liehuvana. Tämän toteutumiseksi pitäisi olla käytössä kannettavaan tankoon sopiva Jukola-lippu, jota voisi juhlavasti liehuttaa osana vaihtoseremoniaa. Tilaisuuden huomioarvoa voisi tehostaa esim. lyhyellä fanfaarilla. Muutoin yleisöllä on pyrkimys poistua paikalta välittömästi Jukolan palkintojenjaon jälkeen LASTEN MAAILMA Peuhula Maisa Föhr ja Heli Väisänen Peuhula sijaitsi hieman sivussa kilpailukeskuksesta, liikuntasalissa ja sen viereisellä puistoalueella. Peuhula oli avoinna lauantaina klo ja aikaisemmista Jukoloista poiketen myös sunnuntaina klo Peuhulan toiminta oli maksuton. Lapsia kävi Peuhulassa yhteensä lauantaina noin 400 ja sunnuntaina noin 100. Toimintaa Peuhulan alueilla ohjaili ja valvoi yhteensä noin 35 talkoolaista, jotka vuorottelivat joustavasti kahdessa vuorossa. Osa ohjaajista sitoutui lapsiparkin toimintaan. Lapsille perheineen oli tarjolla sisällä temppurata, mahdollisuus lueskella ja rauhoittua sekä askartelupaikka, jossa lapset tekivät itselleen mm. kunniakirjan. Ulkona oli kaksi suurta trampoliinia sekä peli- ja tasapainoiluvälineitä. Paikalla oli myös pieni kahvila, josta sai juotavaa ja pientä purtavaa (kahvi, tee, mehu, sämpylä, pulla, jäätelö). Kahvila sai runsaasti kiitosta ja oli siten hyvä ratkaisu toteuttaa se. Paikka oli rauhallinen, henkilökunta ystävällistä, eikä jonoja ollut. Lasten maailman ollessa hieman etäällä kilpailukeskuksen ydinalueesta ja muista ravintolapalveluista, on kokemustemme mukaan kannattavaa pitää myös Lasten maailmassa kahvilaa. Peuhulassa oli lauantaina kolme esitystä; Teinisirkus klo 12.00, Satumatkojen nukketeatteri klo ja Visarallit ja Kaverit -lastenorkesteri klo Esitykset kestivät noin ½ tuntia ja se tuntui olevan sopiva aika. Kutakin esitystä seurasi noin 80 katsojaa. Kuva 14. Lastenorkesterin esitys Peuhulassa. 41

42 Liikuntasalin yhteydessä oli pienten lasten hoitohuone, jossa oli mikro, hoitopöytä ja syöttötuoli. Pesumahdollisuus oli läheisessä vessassa. Tila oli käytettävissä Peuhulan aukioloajan. Lasten hoitotilat saatiin järjestymään vasta perjantaina, jonka vuoksi se oli auki vasta lauantaina klo alkaen. Meillä hoitotila kuitenkin oli toimiva, joskaan ei kovin rauhallinen. Peuhulan sulkeuduttua mikro siirrettiin liikuntasalin ulkopuolelle. Uutuutena oli Lapsiparkki, jonne lapset voitiin jättää hoitajien hoiviin. Lapsiparkkiin oli ennakkoilmoittautuminen (10.6. mennessä, ilmoittautuneita n. 15 lasta) ja se oli maksullinen (10 /lapsi). Lapsiparkki oli avoinna lauantaina Peuhulan aukioloajan. Talkoolaisina oli lastenhoidon ammattilaisia ja pystyimme ottamaan hoitoon jopa 3 kk-ikäisen vauvan, vanhin lapsista oli 6-vuotias. Lapsilta ja heidän vanhemmiltaan saatu palaute oli erittäin positiivinen. Sunnuntain aukiolosta oltiin hyvin tyytyväisiä. Lapsiparkissa oli lopulta vain seitsemän lasta, mutta näiden lasten vanhemmat olivat todella tyytyväisiä mahdollisuuteen jättää lapsensa hoitoon. Jos lapsiparkki järjestetään tulevissa Jukoloissa, siitä pitää ilmoittaa ajoissa ja näkyvästi kisaohjelmissa Lasten toimintarata Anniina Heikkinen Lasten toimintarata oli avoinna lauantaina klo ja se sijaitsi Lasten Maailmassa, n. 500 m kilpailukeskuksesta. Karttamaksu oli 3. Rata kulki puistoalueella, reitin pituus oli n. 800m. Kaikki ohjeet ja tehtävät oli käännetty suomen-, ruotsin-, englannin- ja venäjänkielelle. Lapsia osallistui 327, suurin osa lapsista oli 4-9 -vuotiaita. Lasten toimintarata oli pelkistettynä avoinna sunnuntaina klo Radalla oli vain nauha ja pihtileimasimilla varustetut rastipukit. Peuhulan väki hoiti tämän sunnuntaina. Osallistujia oli n. 30. Lauantaina järjestetty reitti ja rastit saivat kiitosta, koska rastit olivat suurimmaksi osaksi toimintarasteja, eli jossa lapsen piti tehdä jotain. Lapset saivat kartan omaksi sekä maaliin tultuaan pienen palkinnon. Karttoja oli varattu aluksi 500 kpl, mutta niitä oli mahdollisuus tarvittaessa tulostaa kilpailukeskuksessa lisää. Sää oli tosi kehno kolme ensimmäistä tuntia, koska vettä satoi lähes koko ajan. Ilman selkeydyttyä lapsia oli ihan jonona. Lasten toimintaradalla työvuorot oli jaettu siten, että aikuiset hoitelivat pääsääntöisesti lähtöä ja maalia. Lapset (hyvin eri-ikäiset, 6-15 v.) hoitivat ryhmissä tehtävärasteja. Useimmat aikuiset noudattivat työvuoroa, jossa oli ensin kolme tuntia töitä, sitten tunti vapaata mm. ruokailulle ja lopuksi vielä kaksi tuntia töitä. Lapset (6-8 -vuotiaat) tekivät ryhmänä tunnin töitä kerrallaan ja heillä vuoroja oli yhteensä 2-3. Nuoret (n. 12 -vuotiaat) tekivät pareittain noin viisi tuntia töitä. Lähdössä/maalissa oli hyvää se, että karttojen taakse oli numeroitu järjestyksessä numerot Nimilistat oli tehty valmiiksi siten, että yhdellä listalla oli 10 nimeä. Eli kartan numero ja listassa järjestysnumero täsmäsivät. Tämä helpotti maalissa henkilöä, joka kirjasi lapsen maaliin tulleeksi, näin vältyttiin kieliongelmilta. Kuva 15. Lasten toimintaradan ja nuorten suunnistuksen Info. 42

43 Erityisiä huomioita: Tehtävien suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin jo talvella, mikä antoi hyvin aikaa ideoinnille ja niiden kehittelylle sekä välineiden hankinnalle. Lasten toimintaradalle ei tahtonut aluksi löytyä aikuisia talkoolaisia, mikä hieman hermostutti, sillä aikuisia kuitenkin tarvittiin runsaasti lasten lisäksi toimintaa varmistamaan. Aikuisia talkoolaisia olisi tarvittu hyvissä ajoin myös rastitehtävien ja välineistön tekemiseen; askastelu (leikkaa/liimaa/laminoi) käännöksineen vei yllättävän paljon aikaa. Käännökset hoituivat samojen henkilöiden toimesta kuin muutkin mm. ohjeisiin liittyvät käännökset. Työvuorolistojen tekoa vaikeutti se, että tieto siitä, että koko ajan työvuorossa täytyy olla ensiapukurssin suorittanut henkilö tuli melko myöhään. Lisäksi monella toimintaradalla työskentelevällä henkilöllä oli muita tehtäviä muissa toiminnoissa; osa pääsi tulemaan vain tietyiksi ajoiksi ja osa meni suunnistamaan. Kannattaa varmistaa ajoissa, mikä alue on varattu lasten toiminnoille ja tiedottaa siitä kaikkia valiokuntia ja niiden sektoreita. Opastaulut lasten toimintaradalle olisi pitänyt olla isommat ja niitä olisi pitänyt olla enemmän. Kuva 16. Lasten toimintaradan rasti Nuorten suunnistus Anniina Heikkinen Uutuutena Salpa-Jukolassa oli myös nuorten suunnistus. Nuorten suunnistus oli avoinna lauantaina klo ja se oli tarkoitettu tavallista suunnistusta jo osaaville n vuotiaille. Nuorten suunnistus sijaitsi mallisuunnistusmaastossa ja -radoilla. Opastus lähtöpaikalle oli Lasten toimintaradan lähdöstä. Lähtöpaikalle oli viitoitus (n. 800 m). Lähtöpaikalla suoritettiin karttamaksu (5 ) ja itse sai valita radan, jonka kiertää. Emit-tulosteen sai halutessa Infosta. Osallistujia oli 10. Nuorten suunnistusta olisi pitänyt mainostaa vielä enemmän, koska kyseessä oli uutuus. Nyt sitä mainostettiin Internet-sivuilla sekä Kisalehdessä ja käsiohjelmassa. Lähtöaika olisi mainittava tarkemmin sekä milloin maali sulkeutuu. 43

44 5. KILPAILUVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Kilpailupäällikkö Timo Väisänen Valiokunnan varapj. Simo Suutari Lähdöt Reijo Koski Ismo Harjunen Vaihdot Ari Kukkonen Sauli Ojala Maali Eero Parkko Maali, Emit-nollaus Juha Siljander Tulostaulu Saku Kirkkopelto Harri Kormu ADT-vastaava Kirsi Fincke YLEISTÄ Simo Suutari Osa Salpa-Jukolan vastuuhenkilöistä oli nimetty jo ennen Tampere-Jukolaa ja kaikki vastuuhenkilöt oli valittu hyvissä ajoin ennen Mikkeli-Jukolaa eli yli kaksi vuotta ennen Salpa-Jukolaa. Alustava toimintasuunnitelma laadittiin ennen Mikkeli-Jukolaa, jotta pystyimme vertaamaan Mikkelin tapahtumia omaan suunnitelmaamme. Vastuuhenkilöt olivat suurella joukolla tutustumassa Mikkelin järjestelyihin jo kenraaliharjoituksista alkaen. Mikkeli-Jukolan jälkeen suunnitelmaa tarkennettiin ja täydennettiin. Teimme myös kilpailuvaliokunnan esityksen kilpailutoimintojen järjestämisestä kilpailukeskuksessa. Kilpailutoiminnot oli toteutettu tiiviisti, mutta tilaa jokaiseen toimintoon oli riittävästi. Layout käytiin läpi järjestelytoimikunnassa ja tarkennusten jälkeen se sai lähes lopullisen muotonsa ja kaikkien ns. hiljaisen hyväksynnän. Valitettavasti tulospalvelu vaati siirtämään Emit-teltan paikkaa vasta yhdeksän päivää ennen kilpailua. Tämä aiheutti muutosten ketjun, sekä paljon ylimääräistä miettimistä ja työtä vielä viimmeisille päiville. Viime hetken muutoksen tiedottaminenkin oli melkoinen haaste ja se jäikin puutteelliseksi. Tästä kaikesta viisastuneena kehoitamme tulevia järjestäjiä käymään layoutin huolella läpi kaikkien tahojen kanssa, jonka jälkeen kaikkien tulee siihen sitoutua. Kuva 17. Näkymä vaihtopuomilta lähtösuuntaan. 44

45 Erityispiirteitämme kilpailutoiminnoissa olivat lähtöviitoitus läpi kilpailukeskuksen, lyhyet viitoitukset, sekä pienehkö tila maali- ja vaihtoaluetta varten. Tila karttatelineille oli lyhyt mutta leveä, tämän takia sijoitimme karttatelineet viiteen riviin. Eräs mietintää aiheuttava kohta oli maaliin johtava silta. Sillan ali menivät kaikki vaihdosta lähtevät kilpailijat, myös yhteislähdöt, ja tämän takia vapaa tila sillan alla tulisi olla riittävän leveä. Organisaatio ja vastuut tulee tehdä selviksi ja niiden toimintaa kannattaa jopa harjoitella, jotta kaikki tietävät kenen käskyjen mukaan toimitaan. Myös valiokuntien välisessä kommunikaatiossa tulee olla sovitut pelisäännöt. Esimerkiksi itkumuurin halutessa tietyn kilpailijan kartaa maalilta, tulee pyytäjän esittää toimitsijakortti ja perustella pyyntö maalihenkilöstölle. Kartta-alueella pitää olla näkyvä vartiointi aina, kun kartat ovat telineessä. Teimme listan talkoolaisista vastuuhenkilöille ja ryhmäpäälliköille. Listassa oli selkeästi kerrottu jokaisen talkoolaisen tehtävä ja ryhmä, mihin hän kuului. Tämä oli hyvä työkalu tiedotettaessa, ennakkotapahtumia suunniteltaessa sekä kilpailun aikaisen kommunikaation varmistamissa. Tiedottaminen on helpointa hoitaa sähköpostitse (tai Facebook:ssa), mutta kaikilta talkoolaisilta pitää myös pyytää ja saada varmistus viestin vastaanotosta. Vastuuhenkilöiden tulee olla perillä viestinkulusta, mielellään itse Jukolassa tai Venlojen viestissä mukana olleita henkilöitä. Etukäteen pitää sopia ja tiedottaa talkoolaisten pukeutumisesta kilpailualueella. Talkooasu tai neutraali pukeutuminen olisivat parhaat vaihtoehdot. Kameramiesten ja muun median oikeudesta kilpailualueella liikkumiseen tulee sopia selvästi etukäteen. Meillä oli erilaisia ohjeistuksia ja siitä tuli pientä närää Venlojen viestin alussa. Asia sovittiin ja valokuvaajat saivat liikkua vapaasti myös kilpailualueella. Sovittiin että he eivät saa aiheuttaa ongelmia kilpailun kululle. Ongelmia ei esiintynyt. Kilpailijoiden joukossa on suunnistajia, jotka eivät ollenkaan tiedä, miten viesti etenee tai miten kilpailussa toimitaan. Monet eivät myöskään ymmärtäneet suomea. Olisiko apua aloittelijoille, jos kilpailunjärjestäjän kotisivuille tehtäisi video, missä näytettäisi viestin vaihtoon liittyvät toiminnot. Olimme tyytyväisiä kilpailutoimintojen toteutukseen ja saimme niistä hyvää palautetta. Mielestämme kilpailukeskuksemme oli upea ja toimiva sekä se sijaitsi kauniissa miljöössä. Saimme talkoolaiset hyvin mukaan koulutuksiin, n. 75% ilmottautuneista oli mukana koulutuksissa. Ennakkokoulutus pidettiin kilpailupaikalla, missä oli mallikappaleet lähtönaruista ja karttatelineistä. Nämä antoivat talkoolaisille hyvän kuvan tulevista rakenteista ja toiminnasta. Kaikki pääsivät näkemään tai kokeilemaan ihan oikeasti omia kilpailun aikaisia tehtäviään. Ryhmien kokoonpanot ja työvuorot tulisi tiedottaa ajoissa, esim. koulutuksen yhteydessä. Saimme koulutuksesta hyvää palautetta. Kenraaliharjoituksen aikataulu oli melko tiukka, siinä ei ehditty kovin paljon kouluttamaan. Kenraalin karttojen kanssa tapahtui väärinkäsitys (olivat muovipusseissa, muttei vaihtopusseissa), minkä takia kenraalin aikainen ennakkokoulutus jäi vaihdossa puutteelliseksi. Kenraaliharjoitukseen kannattaa panostaa. Meidän kenraalissa oli 59 joukkuetta, mikä antoi riittävän hyvän kuvan viestin kulusta. Kenraaliharjoitukselle parempi päivä olisi kilpailuvaliokunnan vinkkelistä ollut torstai. Kenraalissakin olisi voinut olla yhteislähtö, jolloin myös tätä toimintoa olisi harjoiteltu. Kenraaliharjoituksen rastien koodit pitäisi olla erit kuin varsinaisessa kilpailussa käytetyt koodit. 5.2 EMIT-NOLLAUS Juha Siljander Emit-nollaukseen liittyvä tehtävä oli kaksiosainen: siihen kuuluivat sekä kilpailuasujen tarkistus että varsinainen Emitkorttien nollaamistehtävä. Kilpailuohjeet suunnistusasujen ja -kenkien suhteen ovat yksiselitteiset: vääristä asusteista seuraa hylkäys. Ohjeistus asustetarkastajille oli katsoa kengät, polvet ja olkapäät. Kun Venlojen sisäänkirjaus alkoi, ohjetta noudatettiin tarkasti, mutta kun varsinainen ruuhka alkoi, piti jokaisen juoksijan pysäyttämisestä luopua tungoksen välttämiseksi. Ja vähän suuripiirteisemmällä tavalla jatkettiin sitten Jukolan yhteislähtöön asti. Näkemykseni asustetarkastuksen 45

46 tarpeellisuudesta Salpa-Jukolan perusteella on se, että sitä ei välttämättä olisi tarvinnut erikseen edes järjestää; vastuuntuntoinen kilpailija varustautuu niin, ettei hänen takiaan koko joukkuetta hylätä. Myös kilpailunumeroiden olemassa olon ja kiinnityksen tarkistus oli asustetarkastajien tehtävä, mutta niiden puuttumisen olisi nähnyt Emit-teltan sisäänkirjaaja. Emit-teltassa oli kuusi rakennettua pukkia ja pukeissa ruuvattu nolla-kapula. Näiden lisäksi oli kolme irtokapulaa, joita oli määrä käyttää ruuhka-vaiheissa, mutta niitä käytettiin vain Jukolan lähdön aikaan. Ongelmana nollauspisteessä oli saada kaikki sisäänkirjautuneet jakaantumaan niin, ettei jonoja syntyisi. Toisinaan näytti siltä, että suunnistaja meni nollaamaan korttiaan sinne, missä oli jo joku kuin kuvitellen, että vain tästä voi mennä. Talkoolaisten kanssa sovittiin, että ääntä pitää käyttää, ja sitä käytettiin: Tänne! -komentoja kuuluikin säännöllisesti ja hyvä niin, sillä Emitsisäänkirjaus ja -nollausteltat eivät olleet suorassa linjassa toisiin nähden eli suoraan kulkevat sisäänkirjautuneet eivät suuntautuneet tasaisesti nollaajille. Erillistä nauhaohjausta ei siis ollut, eikä sitä tarvittu, eikä tarvitse. Jukolan yhteislähdön aikaan sunnuntai-aamuna laitoimme telttojen väliin kaksi ohjaajaa, ja kaikki sujui mallikkaasti, ilman lisäkapuloita. Eli suurimmankin ruuhkan aikaan kuudella nolla-kapulalla pärjäsi. Talkoolaisia Emit-nollauksessa oli itseni lisäksi 15 henkilöä. Kaksi ryhmää työskenteli kolmen tunnin vuoroissa, ja ruuhka-aikoina kaikki olivat paikalla. Homma toimi erittäin hienosti. Kiitos kuuluu ahkerille ja iloisille talkoolaisille, jotka loivat hyvää mieltä ja rentoutta kilpailijoille toivottaen mm. hyvää huomenta ja hyvää matkaa ja monella kielellä, ja toisinaan laulunuotilla! Suurin harmitus liittyi nolla-kapuloihin, jotka sain IT-puolelta. Kaikkien etuhan on se, että homma toimii ja silloin se toimii, kun työvälineet ovat kunnossa. Nyt ei näin täysin ollut, sillä yksi vilkkuva nolla-kapula ei nollannutkaan kilpailijoiden kortteja. Se kyseinen nolla oli ruuvattuna pukkiin vielä Venlojen toisen vaihdon aikaan, jonka tiimellyksessä sen poistin, koska se ei reagoinut näytöllisiin kortteihin. Mutta koska tavalliset kortit näyttivät nollautuvan, käytettiin tuota nollaa irtokapulana Jukolan lähdön aikaan. Ja se suurin harmitus on se, miten IT-puoli tähän nollautumattomuuteen suhtautui: se oli meidän vika. Meidän olisi pitänyt olla tarkempia ja valita toimivat kapulat, mutta me kun saimme ne! Ja miten tämä tuotiin esille jukola2011.net -tulossivulla: tulokset viipyvät, koska oli lukuisia nollaamattomia kortteja. Kyllähän me ne nollattiin olisi pitänyt olla nollautumattomia kortteja. Jälkiviisaana olisihan minun pitänyt käydä kaikki kapulat läpi, jotta tällaista mokaa ei olisi syntynyt. Mutta onneksi tämä moka ei kuitenkaan mitätöinyt yhdenkään joukkueen suoritusta. Kuva 18. Emit-teltta. 46

47 5.3 LÄHDÖT Reijo Koski Lähtöhenkilöstö ja tehtävät Varsinaisiksi lähdön toimitsijoiksi oli nimetty vain kaksi henkilöä: lähdön johtaja ja varajohtaja. Tehtävänä oli rakentaa ja toteuttaa viestien lähdöt sekä yhteislähdöt. Rakentamisvaiheessa työn tekivät rakentajaosaston henkilöstö yhdessä lähdön johtajan ja varajohtajan kanssa. Erityistyöt, kuten vaijerien kiinnitykset, johtaja ja varajohtaja tekivät keskenään. Kilpailupäivänä lähdön toimitsijoina olivat vaihdon ja maalin toimitsijat. Henkilöstön käyttö sujui erinomaisesti, koska kilpailuvaliokunnalla oli hyvät työvuorolistat ja toimitsijat tiesivät, missä milloinkin piti olla. Tehtävät olivat myös hyvin etukäteen harjoiteltuja Lähtöpaikan rakenteet Lähdön ja K-pisteen välille jouduttiin rakentamaan lähtöjen ajaksi tilapäisaitaa, koska kilpailijat juoksivat kilpailukeskuksen läpi. Rakentamisesta huolehti kenttävaliokunta, jonka osuudessa tehtävän onnistuminen raportoidaan. Lähtöpaikan rakenteet toteutettiin perinteisellä tavalla ja kartat ripustettiin pylväiden varaan kiristettyihin vaijereihin 2,2 metrin korkeudelle. Lähtöpaikan ympärille rakennettiin tukeva lauta-aita. Aitauksen leveys oli 34 metriä. Vaijereita kannattelevat pylväät painettiin maahan metrin syvyyteen jykevällä kaivinkoneella. Kuoppia pylväille ei tarvinnut kaivaa. Pylväät sijoitettiin kolmeen riviin; reunimmaiset rivit tulivat aitauksen ulkopuolelle ja keskimmäinen rivi lähtöalueen keskelle. Pylväiden keskinäinen etäisyys rivissä oli 10 metriä. Pylväsriveihin ripustettiin kannatinvaijerit kaksi viikkoa ennen tapahtumaa. Vaijereita kiristettiin tässä vaiheessa vain kohtuullisesti. Varsinaiset karttavaijerit kiinnitettiin kannatinvaijereihin paikoilleen 1,3 m välein viikko ennen tapahtumaa ja ne kiristettiin kolme päivää ennen kilpailua kenraaliharjoitusta varten. Samalla kiinnitettiin rivinumerokyltit. Lopullinen vaijerien tarkastus ja kiristys tehtiin kilpailupäivän aattona. Kuva 19. Lähdön karttatelineet. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) Toiminta lähtöpaikalla ja lähdöt Kilpailupäivän aamuna klo 9 kiinnitettiin vaijereihin 3x80mm kumilenkit karttojen ripustamiseksi. Kumilenkkejä oli 40 kappaletta rivissä 80 cm välein. Työn suoritti 50 vaihto- ja maalialueen toimitsijaa. Työ kesti 15 minuuttia. Kaikkien mitoitusten osalta lähtöpaikka toimi erinomaisesti. Venlojen viestin kartat ripustettiin klo välisenä aikana 40 henkilön toimesta, jonka jälkeen aluetta luonnollisesti vartioitiin. Ylimääräisiä karttoja oli henkilöautossa lähtöalueen vieressä. Karttojen kiinnittämistä helpotti se, että kartat 47

48 olivat 40 kpl nipuissa. Ensimmäisen osuuden karttojen numerointitapa ja taittelun suunnittelu vaijeeriin kiinnitystä varten kannattaa tehdä yhdessä karttavaliokunnan kanssa. 30 minuuttia ennen lähtöä lähtöalueen vieressä olevat yleisö-wc:t rajattiin nauhalla lähdön ajaksi vain kilpailijoiden käyttöön. Kaksi naistoimitsijaa asetettiin paikalle valvojiksi. Tehtävä ei onnistunut ja yleisö saatiin pysymään poissa rajatulta alueelta vasta, kun naisten avuksi lähettiin kahdeksan riittävän jykevää miestoimitsijaa. Kohteliaisuus onnistuttiin silti säilyttämään toimintaa ohjaavana normina. Kilpailijat päästettiin lähtöalueen läheisyyteen 30 minuuttia ennen lähtöä. Kartoille siirryttiin 5 minuuttia ennen lähtöä. Kahdessa minuutissa kaikki olivat asettuneet paikoilleen.tämän jälkeen rivivalvojat (yksi valvoja kahta riviä kohden) lähtivät tarkastamaan että kilpailijat ovat oikeilla paikoilla ja ylettävät karttaan. Samalla kukin ryhmänjohtaja (yksi neljää rivitoimitsijaa kohden) nosti keltaisen kyltin ylös merkiksi, että tarkastus on kesken ja lähtömerkkiä ei voida antaa. Rivivalvojat ilmoittivat ryhmänjohtajalle rivitarkastuksen tultua suoritetuksi ja ryhmänjohtajat laskivat keltaiset kyltit alas, joka toimi merkkinä lähdön johtajalle, että lähtö voidaan suorittaa. Toimitsijoiden tehtävä oli sujuvaa ja merkit näkyivät hyvin. Tähän vaikutti oleellisesti se, että lähdön johtajalle, kuuluttajalle ja radiomiehelle oli rakennettu 2 m korkea lava lähtölinjan etupuolelle, josta näkyvyys oli erinomainen. Toimitsijoille oli rajattu lauta-aidalla lähtöaidan viereen oma 1,2 m leveä toimitsijakäytävä jonka sisäpuolella olivat kilpailijat ja ulkopuolella yleisö. Kuuluttaja hoiti kuulutukset valmiista kuulutusluettelosta kolmella kielellä. Järjestäjän kannalta puutteena oli, että kuuluttajalle ei saatu käännösversiota käyttöön vielä kenraaliharjoitukseen. Lopputulokseen tällä ei ollut merkitystä, sillä kuuluttaja hoiti tehtävänsä erinomaisesti. Lähtömerkki annettiin ampumalla 12.7mm ilmatorjuntakonekiväärillä 100m lähtöalueen takaa. Toimintahäiriön tai muun yllättävän häiriön varalta lähtömerkki valmistauduttiin ampumaan rynnäkkökiväärillä samasta paikasta. Ison aseen käyttö edellytti paikan eristämistä yleisöltä 50 m säteellä. Tämä ei aiheuttanut pulmia, sillä laukaukset ammuttiin pysäköintipaikalta, jossa ei ihmisiä lähtöjen aikana muutoinkaan liikkunut. Lähdön johtajan lupa lähtölaukauksen ampumiseen välitettiin ampumispaikalle radiopuhelimella. Lähtö onnistui hyvin. Se videoitiin DVD-tasoisella videokameralla lähtöpaikan edessä olevalta rinteeltä. Kirjautumisesta oli myöhästynyt kaksi kilpailijaa, jotka tulivat noutamaan karttansa lähtöpaikalta muiden jo mentyä. Järjestäjien kesken syntyi tästä menettelystä hieman epäselvyyttä, koska lähdön johtaja oli antanut ohjeen, että myöhästyneet lähetetään matkaan vaihtoalueen varakarttapisteeltä, johon lähtemättömien joukkueiden kartat toimitetaan heti lähdön tapahduttua. Asiaa ei oltu etukäteen huomattu ottaa puheeksi valvojan kanssa. Kilpailijoille tai yleisölle asia ei näkynyt mitenkään. Jukolan viestin lähtöä ajatellen menettely tarkennettiin, mutta sillä kertaa ei yhtään myöhästynyttä lähtijää ollut. Kun vaijereihin jääneet lähtemättömien joukkueiden kartat irrotettiin, otettiin niistä numerot ylös ja lista toimitettiin itkumuurille, jota kautta saatiin jaettua varma tieto lähtemättömistä joukkueista. Jukolan viestin lähdön toiminnot olivat täysin Venlojen lähtöä vastaavat. Kartat kiinnitettiin kello välisenä aikana 50 henkilön toimesta. Jukolan viestin joukkueiden määräksi oli ilmoitettu Karttoja ripustettiin numeroon 1503 asti. Teknisestä syystä oli kuitenkin kaksi joukkuenumeroa välistä jätetty käyttämättä ja sen vuoksi myös joukkueet numeroilla 1503 ja 1504 ilmestyivät lähtöpaikalle. Lähdön johtajan päätöksellä lähtöä ei siirretty, vaikka karttaa ei ehditty toimittaa numerolle 1504 lähtöhetkeen mennessä. Karttaa lähdettiin kuitenkin heti noutamaan lähtöpaikan vieressä olleesta autosta ja lähtijä pääsi säntäämään matkaan muutamia kymmeniä metrejä muiden perässä Varustautuminen poikkeaviin sääilmiöihin Säätiedotuksen perusteella poikkeavan sääilmiön, kuten syöksyvirtauksen tai trombin, mahdollisuutta ei käytännössä ollut, eikä erityisjärjestelyjä toteutettu sellaisen varalle. Jos varautuminen olisi tehty, olisi toimitsijakäytävään varattu varakartat valmiiksi rullattuina, ja jos myrsky olisi sitten vienyt huomattavan osan vaijereissa roikkuvista kartoista juuri ennen lähtöä, olisi varakartat jaettu rullattuina kilpailijoiden käteen. Jako ei olisi vienyt pareittain toimien muutamaa minuuttia kauempaa. 48

49 Yhteislähdöt Kaikki vaihtoalueen toimitsijat olivat paikalla yhteislähtöjen aikana. Kun vaihto suljettiin, toimitsijat nostivat yhteislähtijöiden kartat esille. Työ kesti yhteislähdöstä riippuen 5-10 minuuttia. Venlojen yhteislähtö tapahtui klo vaihtokarttatelineiltä. Vaihto oli suljettu 15 minuuttia aikaisemmin. Lähtijöitä oli vähän. Yhteislähtö olisi voinut olla min aikaisemminkin. Yhteislähdön jälkeen lähtemättömien kartat pitää kirjata tarkasti ja tieto toimittaa tulospalveluun. Miesten yhteislähtöjä varten vaihto suljettiin kello Ankkuriosuuden yhteislähtö tapahtui klo 9.00 ja muiden osuuksien klo Lähtijöitä oli paljon. Vaihtopuomi avattiin yhteislähtöjen ajaksi. Puomin rakenne on selostettu kohdassa 4.4. Vaihdot. Ankkuriosuuden yhteislähdön ajaksi muiden osuuksien yhteislähtijät ohjattiin tilapäisen naruaidan avulla sivummalle ankkureiden tieltä. Kaikki yhteislähtöjen kuulutukset annettiin selostamosta ja lähtömerkkinä toimi selostajan komento. Kuva 20. Venlojen viestin yhteislähtö Lähtöjärjestelyjen uudistaminen Nykyisin käytössä olevat karttatelineet ja karttapussit mahdollistavat erittäin sujuvien yhteislähtöjen toteuttamisen vaikka lähtijöitä olisi runsaasti, yli tuhatkin joukkuetta, kuten Kytäjä-Jukolassa. On vakavasti harkittava, tarvitaanko varsin suuritöistä ja tilaa vievää erillistä lähtöpaikkaa lainkaan, vai voitaisiinko myös varsinaiset lähdöt suorittaa vaihtokarttatelineiltä, kuitenkin niin, että 50 tai 100 pienintä numeroa lähtisi telineiden ja vaihtopuomin väliseltä alueelta, jossa kartat jaettaisiin rullattuina suoraan käteen. Salpa-Jukolan lähdön johtajien näkemyksen mukaan mitään ratkaisematonta estettä sinänsä merkittävälle uudistukselle ei ole. Teknisesti ongelmia ei pitäisi olla lainkaan ja lähdön riittävä näyttävyyskin on hyvällä suunnittelulla saavutettavissa Purkaminen Sunnuntaina klo lähtöpaikalta purettiin rivinumerot ja vaijerit. Muutoin purku toteutettiin seuraavalla viikolla. 49

50 5.4 VAIHDOT Ari Kukkonen Vaihtoalueen rakenteet Karttatelineet olivat kiertävää Jukola-materiaalia, jotka asennettiin paikoilleen kilpailuviikon maanantaina. Käytettävissä olleen tilan vuoksi telineet oli päätetty asentaa viiteen riviin. Yhden rivin pituus oli 39 m eli rivissä oli 13 kpl elementtejä ja kuudennen ja seitsemännen elementin väliin jätettiin 1 m kulkuaukot. Telineet kiinnitettiin maahan harjateräslenkeillä mahdollisen tuulen vuoksi. Telinerivien välit olivat alkupäässä 6-7 m ja vaihtopuomin puoleisessa päässä n. 10 m. Yhdessä telineessä oli 300 karttapussia, 150 karttapussia puolellaan. Telinerivien molemmissa päissä oli opastavat numerokyltit 1-150, jne. Numerointi kasvoi kilpailijan juoksusuunnassa. Vielä kaksi päivää ennen kilpailua tulopuolen kyltit muutettiin kääntyviksi, joka vaati tukivarsien katkaisemista ja hitsaamista (teetettiin eräässä konepajassa). Kuva 21. Karttatelineet. Vaihtopuomi oli 60 metriä pitkä ja noin yhden metrin korkea. Puomiin oli kiinnitetty mainoksia. Puomi oli rakennettu lankuista ja laudoista elementeiksi siten, että siihen saatiin tehtyä nopeasti viisi aukkoa yhteislähtöjen ajaksi. Käytännössä yhden elementin irrotus vaati vain kuuden ruuvin avaamista, jolloin elementti oli nostettavissa sivuun kahden miehen voimin. Puomin avaaminen vei aikaa yhteensä noin viisi minuuttia. Vaihtopuomilla oli käytössä kaksi huutokoroketta (3 kpl trukkilavoja päällekkäin) ja megafonit. Varakarttapiste ja hylättyjen/keskeyttäneiden joukkueiden viivästyttämisestä kertova ilmoitustaulu sijaitsivat vaihtoalueelta poistuvan reitin alkupäässä vaihtopuomin läheisyydessä. Varakarttapisteenä toimi teltta, jossa oli hyllykkö kartoille sekä pöytä ja tuolit Vaihtohenkilöstö ja tehtävät Vaihdossa ja lähdöissä käytettiin samaa henkilöstöä. Vaihtoryhmiä oli viisi, joista 5. ryhmä oli hieman pienempi (1+8 henkilöä) ja he hoitivat varakarttapisteen toiminnan sekä tarvittaessa joukkueiden lähdön viivästyttämisen sekä karttapussien sulkemisen/avaamisen. Viivästystieto tuli meille itkumuurilta, joka sijaitsi fyysisesti viereisessä teltassa n. 10 m päässä. Muissa ryhmissä oli henkilöä. Kokonaisvahvuus oli siis 73 henkilöä. Ryhmänjohtajat nimettiin reilu vuosi ennen tapahtumaa ja kaikki olivat mukana tutustumassa tehtävään jo Kytäjä-Jukolassa. Ryhmänjohtajiksi saatiin kokeneita suunnistajia (naisia ja miehiä kaikista ikäluokista). He olivat todella suureksi avuksi tehtävien sujuvuuden 50

51 kannalta. Työvuorot ja tärkeimmät tehtävät on esitetty liitteessä (Liite 4). Ryhmänjohtajiksi kannattaa valita suunnistajia mikäli vain mahdollista! Pääasiassa talkoolaisten tehtävänä oli opastaa tulevat kilpailijat oikeille kartoille ja nostaa seuraavan osuuden kartta esille. Kilpailija on viimekädessä itse vastuussa, että ottaa oikean kartan. Karttapussien kiinnitys tapahtui lauantai-aamuna ja vei aikaa noin yhden tunnin. Käytettävissä oli kaikki vaihtoryhmät. Samalla tarkistimme vielä kahden hengen ryhmissä, että kartat ovat oikeissa koteloissa ja numerointi täsmää. Muutamia virheitä havaitsimme vielä tässä vaiheessa, mm. Venlojen ja Jukolan kartat olivat samassa lokerossa. Pussien kiinnityksen jälkeen asensimme vielä tuulinarut karttojen päälle. Kuva 22. Näkymä vaihtopuomille ja tulosillalle Erityisiä huomioita Karttatelineitä siirrettiin lähemmäs toisiaan layout -muutosten takia. Karttatelineen päädyssä olevien numeroiden järjestys herätti kysymyksiä. Pääpiirteissään opastus kartoille toimi tällä henkilömäärällä, mutta ruuhka-aikoina voisi olla enemmän porukkaa. Vaihdon henkilöillä oli melko rankka työ, ryhmiä olisi voinut olla vaikka yksi enemmän, jottei talkoo ei olisi ollut niin rankka. Varakarttoja oli hieman niukasti. Varakarttoja otettiin ylimääräisten joukkueiden pusseista. Varakarttoja meni Venloissa neljä ja Jukolassa kuusi kappaletta. Viivästyksiä tuli Venloissa 13 ja Jukolassa kuusi. Metsään ensiapuun keskeyttäneitä oli molemmissa viesteissä neljä joukkuetta. EA osasi ottaa hyvin kartat pois kilpailijoilta ja toimittaa kartat itkumuurille, mistä tieto tuli varakarttapisteelle. Vesipiste oli suunniteltu palvelemaan lähteviä sekä tulevia kilpailijoita, mutta layout -muutoksen jälkeen jouduimme kantamaan veden lähteville kilpailijoille. Maaliin tulevien (ei kärkijoukkueet) juomapisteen hoitovastuu selvisi vasta kilpailua edeltävänä päivänä. Kilpailijat tarvitsevat opastusta yllättävän paljon. Kärkijoukkueiden saapuessa emme heti nostaneet seuraavan osuuden karttoja, vaan annoimme tilanteen rauhoittua ennen nostamista. Vaihtoalueella olisi pitänyt olla enemmän roskapusseja. Radiopuhelimien käyttö (lähtö-vaihto-maali) oli erittäin hyvä ja toimiva. Kiertävän materiaalin karttakotelot alkavat olla jo melko huonossa kunnossa. Kannattaa hankkia uudet ensi vuodelle. Mikäli materiaali on samaa, niin ovat melko helposti hajoavia eli varauduttava teippaamaan tai nitomaan. Sadekelillä kaikki ilmastointiteipitkään eivät toimi (materiaali liukas ja vettä hylkivä). 51

52 5.5 MAALI Eero Parkko Yleistä Maalihenkilöstön vastuulla oli maalialueen rakentaminen, vaihto- ja maalileimauksen valvonta, karttojen pois ottaminen sekä kilpailijoiden ja ulkopuolisten henkilöiden ohjaaminen maalialueella. Maaliviitoitus oli jaettu kolmeen karsinaan, joista uloin karsina oli maaliin tulijoille ja kaksi muuta karsinaa vaihtoon tulijoita varten. Kilpailijat ohjattiin osuuksien mukaisesti vaihtokarsinoihin vasta loppuviitoitukselle sijoitetun sillan jälkeen. Osuuksien numerot olivat vaihtokasinoiden yläpuolelle sijoitetussa opasportissa, josta matkaa maalinleimauspisteisiin oli n. 80 metriä. Kilpailijat ohjattiin vaihtokarsinoihin siten, että ankkureita edeltävä osuus ei tullut maalikarsinan viereiseen karsinaan. Keskimmäiseen karsinaan ohjattiin Venlojen viestissä osuus 2 ja Jukolan viestissä osuudet 1, 3 ja 5. Vaihto-/maalileimasimet oli kiinnitetty leimaustasoihin. Vaihtokarsinoissa oli neljä leimasinta, joista kaksi leimasinta oli sijoitettu tason keskelle ja näissä leimaus suunta oli vastakkainen. Maalikarsinassa oli kaksi leimasinta sijoitettuna tason molempiin reunoihin. IT-valiokunta valvoi leimauksia leimauspisteiden takana olevista konteista. Maalikonttien yläosaan oli sijoitettu näyttötaulut, jotka osoittivat vaihtoon tulleiden sijaluvun, sekä kello, joka osoitti kilpailuaikaa. Vaihto- ja maalileimauksen jälkeen kaikki kilpailijat luovuttivat kartan toimitsijoille. Vaihtoon menevillä kilpailijoilla oli yksi karttojen poisottopiste, jossa toiminta tapahtui molemmilla puolilla vaihtokarsinaa. Ankkuriosuuden juoksijat ohjattiin maalikarsinaan. Kerätyt kartat laitettiin oikaistuna jätesäkkeihin, jotka suljettiin teipillä. Säkkeihin merkittiin karsinan numero sekä säkin sulkemisaika. Karttojen poiskuljettamisesta vastasi kartta- ja ratavaliokunta. Maalissa maalituomari ja kirjuri kirjasivat 50 parhaan joukkueen tulojärjestyksen. Muiden joukkueiden maaliintulojärjestys määräytyi maalileimauksen mukaan. Maalin ja leimauspisteiden videointi tapahtui kiinteillä kameroilla, joiden toiminnasta vastasi IT-valiokunta. Ankkureista 25 Jukolan viestin ja 20 Venlojen viestin kilpailijan leimat tarkistettiin maalikontin vieressä, josta kilpailijat ohjattiin Media-alueelle. Muut maaliin saapuneet ankkurit ohjattiin erillisellä viitoituksella Emitteltalle leimojen tarkistukseen. Maalialueelle johti sisääntuloportti, jossa oli kulunvalvonta kilpailun aikana. Kuvaajille oli varattu riittävä tila maalialueen sivustalla. Lisäksi kuvaajilla oli mahdollisuus mennä kilpailualueen keskelle selostuskonttien ylikulkusiltaa pitkin. TVkuvaajalle oli varattu tilat vaihto-/maalialueen sisällä Maalihenkilöstö ja tehtävät Henkilöstöön kuului neljä toimitsijaryhmää (1+8 henkilö/ryhmä). Ryhmistä kaksi oli työssä ja kaksi vapaalla. Kaksi ryhmää tuki viestien lähtöjä siten, että heidän tehtävänään oli lähtökujan järjestyksen valvonta. Voittajajoukkueen maaliintulon aikana paikalla oli kolme ryhmää. Toiminta alkoi heti lähtöjen tapahduttua ja ryhmän työaika oli noin neljä tuntia. Muutamaan tehtävään oli ennakkoon nimetty henkilöitä. Näitä tehtäviä olivat maalituomari ja kirjuri, emitleimauksen tarkistus maalialueella, voittaja joukkueen ohjaus median luo ja juomapisteen hoitaminen maalialueella. Myös kulunvalvontaan oli valittu henkilöt etukäteen. Vaihto- ja maalileimauksia valvoi kaksi henkilöä. Karttojen pois otossa ja niiden pussittamisessa toimi 3-4 henkilöä/karsina. Lisäksi yksi henkilö valvoi, että kaikki kilpailijat luovuttivat kartat pois. Voittajajoukkueiden ohjaamiseen maalista TV:n ja muun median luo panostettiin jo suunnitteluvaiheessa. Tätä tehtävää varten varattiin kuusi henkilöä. Ennen voittajien maalintuloa jokaiselle henkilölle määritettiin toimintapaikka sekä tehtävä. Näin varauduttiin esimerkiksi ruuhkien purkamiseen maalialueella. Maalihenkilöstön tehtävänä oli myös viitoituksen muuttaminen ennen yhteislähtöjä sekä vaihtoon tulevien ohjaaminen emit-tarkastukseen. Ennen yhteislähtöjä kartoille meno estettiin siirrettävillä tolpilla ja viitoitusnauhalla. 52

53 Ensimmäinen ryhmä kokoontui maalialueella lauantaina klo Suunnitelmista poiketen osa maalihenkilöstöä päästettiin kotiin sunnuntaina klo alkaen ja viimeinen henkilö poistui paikalta klo Henkilöstön koulutus Kilpailuvaliokunnan talkoolaisista tehtiin Excel-tiedosto, jonka avulla henkilöitä voitiin sijoitella ja ryhmitellä eri toimintoihin. Taulukosta löytyi myös henkilöiden sähköpostiosoitteet sekä puhelinnumerot, joten tiedosto jaettiin vain vastuualueiden vetäjille. Maalin ryhmänjohtajien kanssa pidettiin kaksi omaa palaveria, joista ensimmäinen oli jo syksyllä Palavereissa käytiin läpi mm. suunnitelmat ja henkilöstö. Pääorganisaation tiedotus- ja koulutustilaisuuksien lisäksi, kilpailuvaliokunnan koulutus pidettiin kilpailukeskuksessa. Maalin henkilöstöstä koulutukseen osallistui 80% ilmoittautuneista. Koulutusmateriaalina oli kilpailukeskuksen kartta, ryhmien kokoonpanot, työvuorolista ja lyhyt ohje maalin toiminnasta. Sama aineisto lähetettiin myös poissaolleille. Kenraaliharjoituksessa käytiin läpi painopistealueet, kuten leimauksen valvonta ja karttojen pussitus. Lisäksi jokainen pääsi harjoittelemaan erilaisia tehtäviä. Kenraaliharjoituksessa paikalla oli 85% henkilöstöstä Rakentaminen ja purku Rakentaminen toteutettiin yhteistyössä kenttävaliokunnan kanssa. Maalialueen suunnitteluvastuu oli maalin johdolla. Vastuualueeksi oli määritelty aitojen, viitoitusten ja opasteiden rakentaminen viimeisiltä rasteilta maalialueelle ja edelleen maalista karttatelineille tai emit-uloskirjaukseen. Maaliryhmä huolehti myös karttojen poisottopöydistä, juomapisteen toteutuksesta ja median toimialueen varaamisesta maalialueella. Kenttävaliokunta vastasi ylikulkusillan ja maalikonttien rakentamisesta. Alaosan kontit sijoitettiin siten, että vaihtokarsinoiden aukko oli 4,5 metriä ja maalikarsinassa aukko 2,5 metriä. Pöytien rakentamisen jälkeen vaihtokarsinan aukon vapaa tila oli noin 2,5 metriä (Kuva 16.), joka osoittautui kilpailun aikana riittäväksi. Kuva 23. Vaihtokarsina. 53

54 Vaihtokarsinaan asennettiin myös valo, jota tarvittiin yöosuuksien aikana. Maalisuoran karsinat (juoksuväylä) oli erotettu toisistaan viitoitusnauhalla, jonka korkeus olin noin puoli metriä. Oletettiin, että matala aita helpottaisi kilpailijoiden siirtymistä oikeaa karsinaan ja samalla haluttiin varmistaa parempi kilpailijoiden näkyminen katsomoon ja TV-kameroihin. Karsinoiden alkupään leveys oli kolme metriä ja ne levenivät noin 4,5 metriin ennen vaihto-/maalileimaustasoja, näin parannettiin kilpailijoiden kuvaamista sekä varmistettiin riittävä tila kirikamppailulle. Maalin henkilöstö vastasi myös leimaustasojen ja -pukkien rakentamisesta (Kuva 17) sekä maalikyltin ja maaliviivan merkitsemisestä, joka tehtiin ruiskutettavalla maalilla. Kilpailun ajaksi maalialueelle varattiin puutavaraa, viitoitusnauhaa, ruuveja ja työkalut, joilla varauduttiin pienempiin korjauksiin. Maalialueen aitojen ja viitoitusten purkaminen toteutettiin kilpailun jälkeisenä arkipäivänä. Aitojen purkaminen tapahtui sujuvasti, koska ruuvien irrotus onnistui helposti. Kiertävää materiaalia oli vaihtokarsinoiden opasnumerot sekä vaihto- ja maaliopasteet. Muu purettava materiaali, lähinnä puutavara ja mainokset pakattiin nippuihin. Kuva 24. Leimaustasot ja -pukit Havaintoja maalin toiminnasta Kilpailujen aikana ei maalitoiminnoissa ollut kilpailuihin vaikuttaneita ongelmia. Maalialueen aitoja jouduttiin korjaamaan muutamassa kohteessa, koska lautojen kiinnitys oli tehty liian lyhyillä ruuveilla. Venlojen viestin jälkeen kenttävaliokunta korjasi maaliviitoituksen yleisöaitaa, koska aita oli kallistunut yleisön painosta. Leimaustasojen pintalevyt alkoivat kulumaan Jukolan viestin alkuosuuksien aikana merkittävästi. Tästä johtuen jouduttiin yöllä noutamaan sopivan kokoiset vanerilevyt maalialueelle, joilla voitaisiin suorittaa pikakorjaus, jos levyt rikkoutuisivat. Ilman numeroa vaihtoon tulleet kilpailijat ohjattiin karttatelineille, jossa toimitsijat varmistivat kilpailijan tilanteen. Muutamalle suunnistajalle piti kertoa, miten kilpailu jatkuu, koska he eivät tienneet minne mennä kartanluovutuksen jälkeen. Vaihto- ja maalileimauksien valvonta pysäytti noin 30 suunnistajaa, joten leimauksen valvontaan kannattaa panostaa myös tulevaisuudessa. 54

55 Viestien alkuosuuksien aikana maalikarsina oli suljettu. Opasportilla ja leimaustasolla oli esteenä muovinauha, jotka poistettiin ennen kärkijoukkueiden maaliintuloa. Itkumuurilta käytiin pyytämässä pois otettua karttaa tarkistusta varten. Pyyntö pyydettiin ohjaamaan kartta- ja ratavaliokunnalle, koska henkilöä ei tunnistettu ja tämäntyyppiseen pyyntöön ei ollut toimintaohjetta tai sovittua toimintatapaa. Yhteislähtöporukan saapuessa maaliin syntyi ajoittain ruuhkaa leimauspisteessä, koska leimasimia oli vain kaksi kappaletta. Lisäksi tässä vaiheessa useita kilpailijoita jouduttiin ohjaaman omaan karsinaan. Kuvaajien ja TV:n kanssa ei ollut ongelmia, sillä jo suunnitteluvaiheessa tehtiin yhteistyötä ammattikuvaajan kanssa. Lisäksi TV:lle varattiin oma kuvauspaikka myös maalialueelle. Medialle varattu alue oli riittävä eikä suurempia ruuhkia päässyt syntymään. Kärkijoukkueiden maaliin tulon aikana ensiapu-ryhmä voisi olla maalialueen tuntumassa. Nyt ensiapu-ryhmä jouduttiin pyytämään maalille kaksi kertaa ja molemmilla kerroilla ryhmä oli melko kaukana karttatelineiden sivustalla. Maalituomarin ja kirjurin tehtävää kannattaa myös harjoitella kenraaliharjoituksessa, sillä esimerkiksi ruuhkat sekä numeron puuttumiset aiheuttavat sekaannusta. Maalituomarin ei tarvinnut ratkaista sijoituksia kummassakaan viestissä. 50 parasta Venlaa saapui maaliin 19 minuutin aikana, kun vastaava määrä Jukolassa vei aikaa 53 minuuttia. Maalilinjan ylityksen jälkeen 50 ensimmäistä kilpailijaa ohjattiin leimamaan maaliintulojärjestyksessä, jotta vältyttiin tulosten manuaalisesta korjaamiselta. Venlojen viestissä kaksi kilpailijaa jouduttiin nostamaan maasta ja ohjaamaan heidät leimauspisteelle. Maaliintulijoiden ns. käsivideointi olisi paras tapa kilpailutapahtumien tallentamiseen. Rakenteet kannatta tarkistaa useampaan kertaan, koska kilpailun aikana korjaukset tai muutokset ovat hankalia. Lisäksi varamateriaali sekä tarvittavat työkalut tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle toimintapistettä. Kenraaliharjoituksen jälkeen poissaolleille henkilöille lähetettiin tekstiviesti, jossa pyydettiin vahvistamaan osallistuminen kilpailupäivinä. Tässä vaiheessa vielä kaksi henkilöä perui osallistumisen jo kahden aikaisemmin ilmoittaneen lisäksi. Toimitsijoille kannattaa kertoa, että lämmin vaatetus, sadevaatteet, istuin sekä juoma ja pieni välipala ovat tärkeitä aamuyön tunteina Parannettavaa Kahden maaliryhmän käyttöä kannattaisi harkita. Tällöin esimerkiksi työvuorolistan suunnittelu olisi huomattavasti yksinkertaisempaa. Maalin johdossa olisi hyvä olla kolme henkilöä, joilla turvattaisiin riittävä tiedonsiirto sekä tehtävien hoitaminen. Leimauspukkien välissä pitää olla riittävästi tilaa, koska yhteislähtöjen suunnistajia saapuu maaliin samanaikaisesti suurella joukolla. Itkumuurin ja karttojen poisoton välille pitää suunnitella parempi toimintatapa, koska suurin osa karttojen tarkistuspyynnöistä voidaan tehdä jo kilpailun aikana. 5.6 TULOSTAULU Saku Kirkkopelto Tehtävät Tehtävänä oli tulostaulun tarkastaminen/kunnostaminen, pystytyksen avustaminen sekä tulosten ja muun kilpailumateriaalin toimittaminen tulostauluille. 55

56 5.6.2 Organisaatio Tulostaulun vastaavana toimi Saku Kirkkopelto ja varavastaavana Harri Kormu. Lisäksi tulostauluryhmään kuului seitsemän toimitsijaa eli yhteensä yhdeksän henkilöä. Tulostauluryhmä toimi neljänä kahden hengen ryhmänä, jotka vuorottelivat työvuoroissa seuraavasti: ryhmä 1 ryhmä 2 ryhmä 3 ryhmä 4 klo 14-21, Venlat klo 23-04, Jukola klo 04-09, Jukola klo 09-14, Jukola Eli jokaiselle tulostauluryhmään kuuluvalle tuli vain yksi työvuoro, joka oli ryhmän toive ja myös toimiva systeemi. Osa tulostaulutoimitsijoista oli käynyt organisaation järjestämissä info- ja koulutustapahtumissa ja osa tutustui tulostaulun toimintoihin vasta kenraaliharjoituksessa. Kenraaliharjoituksessa kävimme läpi tulostaulun toiminnot ja jaoimme työvuorot. Harmiksemme emme päässeet testaamaan kenraalissa tuloksien vientiä tauluille, kun tulostus ei vielä siinä vaiheessa toiminut Valmistelut Tulostaulu oli kiertävään materiaaliin kuuluva, jo kolmessa aiemmassa Jukolassa palvellut taulu, joka muodostui kahdeksasta 4,9 m pitkästä moduulista; yksi kutakin osuutta varten sekä lisäksi yksi moduuli hylättyjä ja keskeyttäneitä varten. Tauluihin oli kiinnitetty ns. kuitunauhalla 33x45cm kokoiset sivulta auki olevat muovitaskut, joihin A3-kokoisia tuloksia kilpailun aikana asetettiin. Muovitaskut oli edellisvuoden Jukolassa vaihdettu uusiin, joten tarkastuksen jälkeen totesimme niiden olevan tarpeeksi hyvässä kunnossa (muutamia muovitaskuja oli repeytynyt irti kuitunauhasta, mutta ne saatiin nidottua uudelleen kiinni). Tulostaulu pystytettiin noin kaksi viikkoa ennen kilpailua poikkeuksellisesti v-muotoon (5+3 moduulia) kenttävaliokunnan toiveesta ja toimesta. Kenttävaliokunnan toimesta tarkastettiin taulun sähkökytkennät ja he rakensivat myös aidan tulostaulun eteen, joka osoittautui erittäin hyväksi ja toimivaksi vaihtoehdoksi (Kuva 25). Tulostaulun muutama moduuli kuitenkin kaatui myrskytuulessa noin viikkoa ennen kilpailua, jolloin tulostaulu ankkuroitiin maahan harjateräs aspeilla ja pystyssä pysyminen varmistettiin vielä betoniporsailla (Kuva 25). Joukkueiden juoksujärjestykset nidottiin tulostaulun takapuolelle ja ne olivat nähtävillä kilpailuohjeiden mukaisesti lauantaina klo alkaen. Kuva 25. Tulostaulu. 56

57 5.6.4 Kilpailun aikainen toiminta Venlojen viestin tulokset päätettiin laittaa myös tulostaulun etupuolelle, moduuleihin 1-4, joten kiinnitimme Venlojen viestin ajaksi Tulokset VENLA results -kyltin ensimmäiseen moduuliin. Venlojen viestin päätyttyä nidoimme Venlojen viralliset tulokset taulun takapuolelle; tulospalvelu tulosti tulokset niin, että viimeiselle arkille tulostui myös keskeyttäneet ja hylätyt joukkueet. Siirsimme myös Tulokset VENLA results -kyltin taulun takapuolelle ja kiinnitimme Tulokset JUKOLA results -kyltin taulun etupuolelle ensimmäiseen moduuliin. Ennen Venlojen viestin alkua ja hetken kilpailun aikanakin satoi jonkin verran vettä, joka kostutti muovitaskut ja hankaloitti tulosten ujuttamista taskuihin. Onneksi keksimme oivan työkalun, viivoittimen, johon oli pyöritetty päälle käsipaperia, jolla avasimme ja samalla kuivasimme taskut, jolloin tulosliuska oli helpompi asettaa paikoilleen. Tulospalvelun tulostuspiste sijaitsi toisen maneesin päädyssä olevassa huoneessa, joka oli lämmin ja kuiva tila ja sijainniltaan tulostauluun nähden ihanteellisen lähellä. Huone toimi samalla myös tulostauluryhmän lepotilana. Tuloksia tuli alussa aika verkkaiseen tahtiin, mutta viestien edetessä sai tulostauluryhmät ravata tulostaululla nopeampaa tahtia, mutta kiitos motivoituneen porukan ja hyvän yhteishengen, jokainen ehti myös käydä nauttimassa talkooravintolan antimistakin, jos ei muuten niin pienen tuuramisen ansiosta. Tulosten vieminen taululle sujui erinomaisesti eikä mitään suurempia ongelmia ilmennyt, mikä osaltaan johtui tulospalvelun ja tulostauluryhmien välisestä hyvästä kommunikaatiosta ja yhteistyöstä. Ainoa asia, jossa tulostauluryhmien piti olla tarkkana, oli että heidän asettamansa tulokset ovat numerojärjestyksessä taululla. Tulostus päättyi noin klo 14. Tulostaulun sijoittaminen v-muotoon ja paikalleen oli erinomaisen onnistunut ratkaisu. Tuloksia seurannut yleisö ja kilpailijat eivät tukkineet kulkuteitä eikä pahempaa ruuhkaakaan ilmaantunut tulostaululle Parannettavaa Hylätyt ja keskeyttäneet -kyltit olivat vain suomenkielisinä, joka aiheutti jonkin verran ihmettelyä tulostauluilla. Kannattaa harkita suomi/englanti -kylttejä. Tulostaulun takapuolelle, jonne Venlojen viestin lopulliset tulokset nidottiin, kannattaa harkita valojen asentamista (esim. neljään moduuliin), koska kiinnostuneita tulosten katsojia riitti myös taulun takapuolella iltamyöhään, apunaan tasku- ja otsalamput. 5.7 ADT-TOIMINNOT Simo Suutari Anti Doping -tutkimuksia varten oli nimetty vastuuhenkilöksi Kirsi Fincke. Hän oli puhelinyhteydessä ADT:hen etukäteen ja ADT:lle lähetettiin ohjeet paikalle saapumisesta sekä tiedot näytteenottopaikasta. ADT-toiminnoille oli osoitettu rauhallinen paikka (käytönnössä siisti WC-tila), mahdollisten testien suorittamista varten. Kirsi oli sopinut muutamien muissa tehtävissä toimivien henkilöiden kanssa, että he tarvittaessa irrottautuvat omista tehtävistään ja osallistuvat testien valvontaan ja toteutuksen avustamiseen. 5.8 KILPAILURAKENTEET Simo Suutari Rakentamisvastuu kiinteistä rakenteista oli kokonaisuudessaan kenttävaliokunnalla. Kilpailutekniset rakenteet kuten karttatelineet, lähdöt ja vaihdot opasteineen olivat kilpailuvaliokunnan vastuulla. Rakentamisen suunnittelu vaikutti osin 57

58 puutteelliselta. Rakentaminen oli ehkä liian iso kokonaisuus hallittavaksi yhtenä palana, joten se olisi ehkä kannattanut pilkkoa pienempiin osiin ja jakaa vastuut useammille ihmisille. Käytännön toiminnassa kilpailuvaliokunnan talkoolaiset olivat vahvasti mukana kenttävaliokunnan hommissa rakentamassa lähdön, maalin ja vaihdon rakenteita sekä avustamassa telttojen pystyttämisessä. Matala muovinauhoin toteutettu maalikarsinoiden jako oli toimiva ratkaisu, se ei estänyt näkyväisyyttä ja oli riittävän selkeä viitoitus. Matala aita mahdollisti myös väärän karsinan valinneelle karsinan vaihdon ennen leimausta. Selostamo ja kuuluttamo saivat kiitosta hyvästä näkyvyydestä kilpailualueelle. Tähän vaikutti merkittävästi konttien kääntäminen vinoon, jolloin selostamosta ja kuuluttamosta näkyi maaliviitoitusten lisäksi lähestymissillalle ja vaihtopuomille. Vaihtoalueen valaistus jäi puutteelliseksi, vaikka lisävaloja oli pyydetty hyvissä ajoin. Pimeimpänä aikana käytimme vaihtoalueen kärkitoimitsijoilla otsalamppuja, jotta he näkisivät tulevien kilpailijoiden numerot. Sillalta alas tuleva luiska oli valaistu hyvin, joten tämä ei aiheuttanut kilpailijoille turvallisuusriskiä. Verryttelyaleen rajauksessa käytimme kaksi metriä korkeita teräsaitaelementtejä. Näiden yli tai läpi oli vaikea huoltaa lähteviä kilpailijoita. Sopivissa kohdissa olisi pitänyt olla enemmän matalia noin metrin korkeita aitoja huollon helpottamiseksi. Kuva 26. Vaihtoalueen karttatelineet. (Kuva: Petri Hiironen) 58

59 6 KENTTÄVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Kenttäpäällikkö Hannu Kuikko Valiokunnan varapj., opasteet Markku Laaksonen Liikenne ja pysäköinti Tuomo Kokkonen Sähköistys Antti Muukka Rakentaminen Matti Kokkonen Kenttämajoitus Matti Pehrman/RUK /vaihde Vesi ja viemäröinti Jukka Salmi LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI Tuomo Kokkonen Liikenneryhmä ja sen toiminta Kenttävaliokunnan liikenneryhmä vastasi Salpa-Jukolan liikenteen ohjauksesta, opastamisesta kilpailupaikalle ja sieltä pois, sekä paikoituksen järjestämisestä ja rahastuksesta. Liikenne ja opastus Varavastaava Henkilöautopysäköinti VIP/Media -pysäköinti Bussipysäköinti Matkailuajoneuvopysäköinti Pysäköintiliput Liikennemerkit ja opasteet Tuomo Kokkonen Reijo Rytkö Pekka Krouvi/Esa Kelkka Veli Ristola Tapio Heinonen/Ahti Lammintakanen Pekka Kokkonen / Taisto Maaskola Pekka Krouvi / Esa Kelkka Tuomo Kokkonen / Reijo Rytkö Tuomo Kokkonen toimi ryhmän vetäjänä ja vastasi liikennesuunnitelmista, viranomaisluvista ja -yhteistyöstä, varamiehenään Reijo Rytkö. Henkilöstön rekrytoinnista vastasivat ryhmän vetäjät ja seuraorganisaatio. Suunnitelmat ja aluekatselmukset käytiin tekemässä paikanpäällä vastuuhenkilöiden kanssa useampaan kertaan vuosien 2010 ja 2011 aikana. Liikenneryhmien koulutustilaisuudet järjestettiin kevään 2011 aikana. Liikenneryhmän kokonaisvahvuus oli 196 henkilöä, joista varsinaisina rahastajina toimi 22 henkilöä. Rahastajia olisi saanut olla enemmän, joten tehtäviä hoitivat osittain myös jotkut liikenteenohjaajista. Tehtyjä työvuoroja kertyi 304. Poistuma suunnitelmista oli 5 %, joka kohdistui henkilöautopysäköintiin. Lisäksi liikenneryhmää avusti kilpailuviikonloppuna RUK:n sotilaspoliisiosasto miehittäen kaksi tiesulkukohdetta ja avustaen turvajärjestelyissä. Paikallispoliisilla oli kisakeskuksessa päivystys keskittyen löytötavara- ja rikosilmoitusasioihin. Liikkuva poliisi partioi viikonloppuna Hamina Vaalimaa tiestöllä ja oli valmis avustamaan liikenteen sujumisessa jos tarvetta ilmenee. Tietojemme mukaan poliisille ei tullut liikennettä koskevia ilmoituksia. Liikennesuunnitelman lähtökohtana oli, että autoilla saapuvat kisavieraat saapuvat kisakeskukseen pääväylänään E18/VT7, ja kisaorganisaatioon kuuluvat, huoltoliikenne, paikallisliikenne, moottoripyörät, mopot ja polkupyöräilijät saapuvat tien 1315 (Museotie) kautta. 59

60 6.1.2 VT7 -liikenteenohjaus Henkilöauto-, seurabussi- ja matkailuajoneuvoliikenne ohjattiin kisakeskukseen VT7:n kautta. Perjantaina sisään tuleva liikenne oli niin vähäistä, ettei VT7 -tien risteyksiin asetettu pysyvää ohjausta, vaan tilannetta tarkkailtiin. VT7:llä alennetut nopeusrajoitukset ja risteysliikenteen ohjaus otettiin käyttöön lauantaina klo jatkuen keskeytyksettä kisojen päättymiseen. Tiesulku kisakeskuksen kohdalla purettiin sunnuntaina noin klo Henkilöautopysäköinti Henkilöautopysäköintiin oli varattu noin 20 hehtaaria hyvällä nurmella olevaa peltoaluetta kisakeskuksen välittömästä läheisyydestä. Toimitsijoille oli varattu omat pysäköintialueensa. Alueiden hoitajan kanssa päästiin yhteisymmärrykseen, että peltoalueet ajetaan niittosilppurilla niin, että ajamattomasta heinätupsusta muodostuu ns. rivinauha. Näin toteutimme vihreää linjaa emmekä käyttäneet muovia. Sääolosuhteiden muututtua muovinauhat olisivat olleet ongelma siellä missä pellon pinta petti. Lähinnä kisakeskusta oleva alue varattiin VIP/Media -pysäköintiin. Varsinaisen peltoparkin kisakeskuksen puoleisesta päästä varattiin lapsiparkille noin 360 ajoneuvopaikkaa. Paikat oli tarkoitettu autoille, joilla oli lapsi turvaistuimessa. Peltoparkin täyttö oli tarkoitus toteuttaa niin, ettei ajoneuvojono Koulutilantiellä pysähdy. Sääolosuhteet muuttuivat kuitenkin niin, ettei tavoitteeseen täysin päästy. Kisa-alueita lähestyttäessä toimivat kaikkialla liikenteen lait; jos kiertoliittymää tai suorakulmaista vähempiarvoisen risteävän tien mutkaa ajoneuvot lähestyvät lähes 100 km/h nopeudella, ei valtateille muodostuneilta jonoilta vältytä. Pysäköintialueilla rivien täyttö toimi pääsääntöisesti suunnitellulla tavalla. Tieltä ohjauksen jälkeen oli kolme syöttötietä, joilta autot ohjattiin riveihin kaksi peräkkäin. Rahastus suoritettiin vasta pysäköinnin jälkeen. Rivialueeksi oli varattu 15m leveä kaistale, joka toiseen reunaan ajettiin kaksi autoa peräkkäin noin 60 asteen kulmaan, ja ajoneuvojen taakse jäi noin viiden metrin levyinen ajoväylä poislähtijöiden ja tulijoiden ajoväyläksi. Kisakeskus avattiin perjantaina klo Pysäköintialueilla oltiin valmiina ottamaan vastaan kisavieraita klo 08.00, jolloin alkoi myös rahastus. Työvuorot oli suunniteltu 8 tunnin pituisiksi, yövuorot olivat pidempiä. Peltoparkin henkilöautoparkki oli suunniteltu noin 6000 ajoneuvolle, paikalla oli noin 5300 ajoneuvoa. Tiedossamme oli, että haketta saadaan, jos sääolot sitä vaativat. Torstaina haketta otettiin kahteen kasaan. Isompi kasa loppui kesken, ja pienemmän kasan eteen rikkoutui työkone, joten suurin osa siitä jäi käyttämättä. Kuva 27. Henkilöautojen P-alue lähtöalueen takana. 60

61 Mikä toimi suunnitellusti: Liikenne Koulutilantiellä ei pysähtynyt, vaikka jonoutuikin. Varatut pysäköintialueet olivat riittävän laajat; henkilöautopysäköinti n. 20 ha, toimitsijapysäköinti n. 3 ha, asuntovaunut n. 2 ha, asuntoautot ravirata + vara-alue n. 1 ha. Pysäköintipaikoille päästiin ajoissa; kesäkuun ensimmäisellä viikolla pellolle ja raviradalle Pystytys sujui aluksi pienellä ja lopuksi isommalla talkoojoukolla. Yhteistyö viranomaisten kanssa sujui ja oltiin riittävän ajoissa liikkeellä; ELY-keskukseen suunnitelmat toimitettiin ja päätös saatiin Liikennevastaavalla oli varamies, joka oli koko suunnitteluajan ajan tasalla (joutui hoitamaan tehtävää lauantaina klo 8-15). Matkailuajoneuvojen varapysäköinnin otettiin käyttöön sujuvasti. Erillinen toimitsijapysäköinti oli toimiva ratkaisu. Mikä ei toiminut suunnitellusti: Linja-autojen lähtötilaukset kestivät liian kauan. Sääolosuhteet muuttivat poistumisliikenteen suunnan VIP/Media -pysäköinti Alue oli aivan lähtöalueen vieressä. Alueella oli noin 550 paikkaa, jotka oli mitoitettu kuten henkilöautoparkki. Ajosuunnissa oli huomioitu maaston muoto, jotta ylämäkeen tarvitse peruuttaa pois lähtiessään. Työvuorot alkoivat perjantaina klo 8 ja päättyivät sunnuntaina klo Linja-autopysäköinti Seurabussien pysäköintiin oli varattu n. 7 km päästä kilpailukeskuksesta Klamilan kalasataman pysäköintialueet. Alueille mahtuu noin 160 linja-autoa. Suunnitelmat tehtiin vuonna 2009 ja niitä muokattiin matkan varrella. Paikallisen liikennöitsijän opastuksen mukaan linja-autojen purkupaikan teitä vahvistettiin, mutkia loivennettiin ja pusikoita/oksistoja poistettiin. Linja-autojen purkupaikka oli telttakylän välittömässä läheisyydessä, ja jokaiselle pysäkille oli järjestetty silta auton perän kohdalle kulkemisen helpottamiseksi. Purku-/lastauspaikalle ei suunniteltu autojen ohitusmahdollisuutta. Kuva 28. Linja-autojen purkupaikka. (Kuva: Mikko-Pekka Purho) 61

62 Perjantaina saapui vain neljä linja-autoa, joista viimeisin noin klo 22. Lauantaina alkoi linja-autoliikenne noin klo 11. Ruuhkaa oli reilun kahden tunnin ajan, koska purkupaikalla ei ollut ohitusmahdollisuutta. Kovimman ruuhkan jälkeen ei enää montaa autoa tullut, viimeisin tuli klo Linja-autoja tuli yhteensä noin 140, joista ruotsalaisia/norjalaisia hieman yli 30. Kalassatamassa pysäköineitä ja yöpyneitä oli n. 75 kpl. Järjestäjien puolelta toivoisi, että ne joilla ei ole kuin omat aikataulut, saapuisivat kisapaikalle pari tuntia aikaisemmin, että vältyttäisiin linja-autoliikenteen tuloruuhkilta. Kansainväliset kilpasiskot ja -veljet saapuvat laivoilla, joiden aikataulujen muutokset ovat lähes mahdottomia suunnistustapahtuman vuoksi. Mediamaailmaltakin voisi odottaa sovittujen aikataulujen noudattamista. Linja-autojen poistuminen alkoi, kun ensimmäinen ilmoittautui lähtöön sunnuntaina klo Linja-autojen lastauspaikalle muodostui jonot lähtöpysäkeille. Sillä, jolla on mielessään kiire satojen kilometrien päähän, tuntuu kurjalta odottaa auton saapumista. Miksi syntyi jonoja, syitä on muitakin kuin linja-autojen tilaus. Hyvin mennyt kilpailu, hyvä ja helppo maasto juosta, ei tarvinnut odottaa kaveria metsästä, hyvin järjestetyt peseytymistilat. Näillä kaikilla on merkitystä siihen, että seurabussien pysäkeille syntyi jonoja. Laivat lähtevät ajallaan, ja laivoille on lähdettävä ajoissa, että ehtii mukaan kotimatkalle toisten kilpakumppanien kanssa. On luonnollista, jos olen tilannut bussini klo 11, ja kahteentoista mennessä se ei ole tullut, ja varataan laivoille lähtevien bussien lastaukseen, eikä minun bussia ole tullut, niin se harmittaa. Ennen autojen lastausta ne on tilattava, ja yöparkeissa laitettava järjestykseen, jotta lastaus kävisi ilman ristiin juoksentelua. Kannattaako Jukolaan lähteä, jos on kiire kotiin, varsinkaan ryhmämatkalle. Sitähän voi jokainen joutua hakemaan rasteja, jolloin se kiire haihtuu, kaveria ei viitsi haukkua koko kotimatkaa, mutta järjestäjiä kyllä. Tänä vuonna linja-autoja oli parikymmentä enemmän kuin viime vuonna. Ajallisesti olimme reilun tunnin ajomatkan päässä kauempana satamasta kuin viime vuonna. Mitä lähempänä satamaa Jukolan viesti järjestetään, sitä pienempi vaikutus sillä on poistuvien linja-autojen lähtöaikoihin. Noin klo ajoi viimeisen linja-autoletkan viimeinen auto Museotieltä Viipurintielle ja edelleen lastauspaikalle Matkailuajoneuvopysäköinti Matkailuajoneuvopysäköintiin ei myyty aikaisemmasta Jukolasta poiketen ennakkoon paikkoja. Järjestäjillä ei ollut lähietäisyydellä niin isoa yhtenäistä aluetta, että ennakkoon myydyille olisi voitu tarjota varmat lähietäisyyden paikat. Paikat täytettiin saapumisjärjestyksessä. Matkailuajoneuvojen pysäköinti toteutettiin lopulta kahteen eri paikkaan. Asuntoautot pysäköitiin Harjun Oppimiskeskuksen raviradalle (paikka varmistui syksyllä 2010). Olimme varautuneet noin 160 asuntoautoon ja loput varapaikalle Valkjärven kentälle, joka lopulta lauantaina noin klo otettiin käyttöön. Joillekin yksilöille ei varapaikalle joutuminen tahtonut sopia ajatuksiin. Asuntovaunupysäköinti toteutettiin lopulta Harjun Oppimiskeskuksen tilanhoitajan myötävaikutuksella kisakeskuksen läheisyyteen. Pysäköintialue kyseiseen paikkaan varmistui toukokuun 2011 alkuviikkoina. Asuntovaunujen pysäköintipaikka oli nurmipohjainen pelto. Vaaranpaikat väistäen, liikenteen ohjaajien ohjeiden mukaan pysäköidyt autot pysyivät hyvin pellolla ja poistuivat alueelta peltoaluetta vaurioittamatta, vaikka sääolot jo perjantaina illalla muuttivat sateisiksi. Jotkut matkailuajoneuvoilla kulkijat ovat ilmeisesti seikkailunhaluisia. Vaikka pysäköintipaikoille on opasteet ja kovapohjaiset tiet, niin siitä huolimatta joidenkin teki mieli kokeilla kovassa vesisateessa pimeässä yössä, että pääsisikö tieltä sivutielle koukkaamalla oikaisemaan vai mitä sieltä haettiin, kun kohta tultiin perä edellä takaisin. Asuntovaunuparkissa kun oli nurmeton pelto jätetty tyhjäksi, niin edellisissä olosuhteissa siihen piti päästä asuntoautolla ja jumiin, toisten hinattavaksi, vaikka asuntoautopaikoitukseen oli selkeä opastus, ainakin suurin osa osasi sinne ajaa. 62

63 Asuntovaunujen pysäköintipaikka alustavissa suunnitelmissa oli Valkjärven kenttä, josta lopulta tuli matkailuajoneuvojen varapysäköintipaikka. Kaikkien matkailuajoneuvojen varapaikalle siirto toteutettiin klo samanaikaisesti. Siirto toteutui ongelmitta. Asuntoautoja raviradalla oli 177 ja Valkjärven varaparkissa 41, yhteensä 218 ajoneuvoa. Asuntovaunuja oli kisakeskuksen läheisyydessä 70 ja varaparkissa yhdeksän, yhteensä 79 yhdistelmää. Matkailuajoneuvoja oli yhteensä 297, joista puolet saapui lauantaihin klo mennessä. Asuntovaunujen riviväli pituussuunnassa oli 15 m ja sivusuunnassa 4 m, vetoauton sai pysäköidä turvaväliin. Asuntoautojen turvaväli oli pituussuunnassa 5 m ja sivusuunnassa 4 m, ja raviradan kiertävän pelastustien leveytenä pyrittiin pitämään 6 m. Raviradalla oli 60 m välein vuoron perään jauhesammuttimet ja vesipaljut sankoineen, samoin asuntovaunualueella. Matkailuajoneuvojen pysäköintialueella oli avotulenteko ja markiisien laskeminen kielletty Rahastus Pysäköintilippujen myynti aloitettiin perjantaina klo 08.00, jolloin alkoi myös liikenteenohjaus. Lippujen myynti lopetettiin sunnuntaina klo kilpailunjohtajan päätöksellä. Ajoneuvot rahastettiin vasta niiden ollessa pysäköitynä pellolla. Henkilöautopysäköinnissä oli 22 varsinaista rahastajaa, joita olisi saanut olla enemmän, minkä vuoksi jotkut liikenteenohjaajat toimivat rahastajina. Tehtyjä työvuoroja oli 38. Matkailuajoneuvopysäköinnin rahastuksen hoitivat liikenteen ohjaajat ennen ajoneuvojen varsinaista pysäköintiä. Pysäköinnin ruuhka-ajat olivat 3-4 tuntia ennen viestien lähtöjä. Henkilöautopysäköinnissä oli noin 5300 ajoneuvoa Opastus Tienvarsiopastus pystytettiin ELY-keskuksen ohjeen mukaisesti tiistaina Käytössä oli kolme opastusryhmää (3 x 3 henkilöä) ja purkuvaiheessa saman verran. Pystytykseen käytettiin aikaa noin 6 h/ryhmä ja purkuun 3 h/ryhmä. Opastus pystytettiin pääasiassa kiertävän materiaalin tauluilla ja halkaistuilla kakkosnelosilla. Vaikka valtatien nopeudet ennen kisoja olivat 100 km/h, opasteet pysyivät hyvin pystyssä. Liikennemerkkien ja isompien tiedotustaulujen pystytykseen käytettiin kakkosnelosta. Opastus toimi moitteettomasti. Jotkut eivät huomioineet ajoneuvolaatujen erilaista opastusta; henkilöautopysäköintiin varsinkin perjantaina pyrkivät jotkut asuntoautot ja oli muutama, joka pyrki Pietariin kun havaitsi tuleensa peltopysäköintiin. Liian suuri ajonopeus ja massan mukana kulkeminen saattoi aiheuttaa moisia ongelmia. Perjantaina hiljaisen kisaliikenteen aikana eivät VT7:llä poikkeavat nopeusrajoitukset eivätkä risteysohjaukset olleet käytössä Ajoluvat Edellisen lisäksi Salla Töyrylä Ajoluvat hoituivat kätevästi eivätkä aiheuttaneet ainakaan liikennevastaavalle ongelmia. Ajolupia oli jaettu harkitusti. Sekä isojen kauppojen sopimusten tekijät että huolto olivat sopineet ajoneuvojen luvista ja niiden pysäköinnistä hyvissä ajoin, ja ne sopimukset pitivät kiitettävästi. Luvat oli myös kirjoitettu (auton rekisterinumero) sopijan toimesta. Vapaa-ajo -lippuja oli jaettu harkitusti, ja niillä liikuttiin pääasiassa reiteillä, joita kisavieraat käyttivät poistumisteinään. Liikennevastaavana kirjoitin kymmenkunta asukasajolupaa ja Harjun Oppimiskeskuksen henkilökunnalle jaettiin vastaavat ajoluvat. Liikennevastaavalle ei tullut yhtään puhelua, joka olisi koskenut ajolupia. Varsinainen kisakeskus bussien poistumisreitistä kisaportin suuntaan pyrittiin pitämään ajoneuvoista vapaana alueena, mutta poikkeuksiakin sattui. Pääsihteeri vastasi ajolupien tilamisesta ja jakamisesta sekä vastuuhenkilöille (liikennevastaava: P-liput ja asukasajoluvat, Viestintäpäällikkö: Media-pysäköintiliput, Työvoimapäällikkö: toimistija-pysäköintiliput) että lupien käyttäjille (VIP-pysäköintiliput kutsuvieraille ja GPS-seurantajoukkueiden joukkuemateriaaliin, linja-autojen P-liput joukkuekirjeisiin, 63

64 myynti-ajoluvat ja vapaa-ajoluvat niitä tarvitseville). Mahdollisimman paljon ajolupia olisi hyvä toimittaa niitä sopimusten mukaisesti, niitä tarvitseville jo ennen kilpailuviikonloppua, jolloin ajolupa-lippujen jakamista on helpompi kontrolloida eikä siihen tarvitse enää käyttää aikaa kilpailun aikana. Myös valiokuntien olisi hyvä ottaa haltuunsa tarvitsemansa ajoluvat jo hyvissä ajoin, jotta niitä ei yksitellen haeta toimistolta viime metreillä. 6.2 KILPAILUKESKUKSEN RAKENTAMINEN JA RAKENTEET Hannu Kuikko Yleistä Rakentamisen tarpeet muodostuvat aina käytössä olevan kilpailukeskuksen mukaan. Salpa-Jukolan 2011 kilpailukeskus rakennettiin Harjun Oppimiskeskuksen alueelle hyödyntäen olemassa olevaa infrastruktuuria. Kenttävaliokunta suunnitteli, valmisteli ja rakensi kilpailukeskuksen vaatimat rakenteet. Suunnitelmat hyväksytettiin ennen toteuttamista kilpailun johdolla. Kenttävaliokunta hankki tarvitsemansa talkooväen ja rakennusmateriaalin. Rakentamisissa tarvittavan puumateriaalin toimitti HaVesa Oy. Tulospalvelun ja kuuluttamon kontit saatiin lainaksi Luja Oy:ltä. Olemassa oleviin rakennuksiin sijoittuivat seuraavat toiminnot: kaksi suurinta kauppaa, Intersport Jumalniemi (uusi Maneesi) ja Suunnistajan Kauppa (vanha Maneesi), ravintolan huoltotilat ja osaksi ravintola (ravintolalla oli lisäksi ulkotilaa), kilpailukeskuksen ensiapu, VIP-tilat, Info, Jukola-kauppa, kahvio, grilli, toimitsijainfo sekä huolto. Muut tarvittavat tilat hankittiin Kataja Event Service -yhtiöltä, suurimpana yksikkönä Media-keskus. Huolimatta monien toimintojen sijoittumisesta olemassa oleviin rakennuksiin huomioitavaa on, että mikään rakennus ei sinällään soveltunut sille suunniteltuun käyttöön. Kaikissa rakennuksissa jouduttiin tekemään muutos- ja lisärakennustöitä. Etuna valmiiden rakennusten käytöllä oli kilpailukeskusmiljöön säilyminen kartanomaisena ja kustannusten pysyminen kohtuullisina, koska rakennusmateriaali saatiin pääosin lahjoituksina ja työ tehtiin talkoovoimin sekä telttojen vuokrauskustannus jäi niiltä osin pois. Haittapuolena oli erittäin runsas ja ammattitaitoa vaativa rakentamisen tarve. Vaihto- ja maalialueet rakennettiin kilpailuvaliokunnan suunnitelman mukaan jalkapallokentän alueelle. Lähtöalue rakennettiin peltoalueen eteläosaan. Lähtöuran alkuosa aidattiin kiinteällä puurakenteisella aidalla ja yleisöalueen läpi johtava ura köysiaidalla, joka purettiin lähtöjen välillä ja jälkeen. Pysäköinti- ja kilpailukeskusalueilla tarvittavat maansiirtotyöt tehtiin osaksi syksyn 2010 aikana. Väkimäärältään suurin yksittäinen talkoosuoritus oli kilpailukeskusalueen maapohjan siivous ja raivaus. Tällöin toukokuun puolessa välissä oli viikonloppuna n. 80 henkeä raivaamassa tuulisuojatelttojen pohjia ja kilpailukeskuksen aluetta. Alueelta kuljetettiin pois kaksi isoa hakerekallista risujätettä haketettavaksi. Kuva 29. Vaihto-, maali- ja kuuluttamorakenteet. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK) 64

65 6.2.2 Rakentaminen Suurimmat rakennuskohteet olivat Infon ja Jukola-kaupan rakennuksen välipohjan rakentaminen. Tämä oli myös ainoa rakennuskohde, johon vaadittiin kunnan rakennusvalvonnan toimenpidelupa. Juhlalavan rakentaminen ja 43 m pitkän ylikulkusillan sekä katsomon rakentaminen olivat myös suurimpia ja eniten materiaalia vaatineita rakennustöitä. Rakennusaikataulu sovittiin Harjun Oppimiskeskuksen kanssa siten, että ensimmäisenä rakennettua Info/Jukola-kauppa -rakennuksen lattiaa päästiin rakentamaan toukokuun alussa. Rakentaminen toteutettiin n. 30 hengen ydinporukalla, jossa lähes kaikki olivat ammatti-rakennusmiehiä ja osa jo eläkeläisiä, joilla oli aikaa rakentaa myös päivisin. Suurimmat yhden henkilön tuntimäärät ovat 250 tuntia laskettuna rakentamisen aloittamisesta purkamisen loppuun. Kaiken kaikkiaan työtunteja rakentamiseen ja purkamiseen käytettiin n tuntia. Juhlalavan ja Jukola-portin suunnittelussa ja rakentamisessa käytettiin Salpalinja-ajatuksen mukaista tyyliä. Juhlalavan etureuna rakennettiin muistuttamaan juoksuhaudan seinää. Suurimmat erilliset rakennuskohteet, Info, juhlalava ja Jukola-portti, silta, sekä vaihto- ja maalialueen rakennukset toteutettiin siten, että kukin kohde annettiin aina yhden rakennusryhmän tehtäväksi. Pääosa rakenteista rakennettiin toukokuun aikana, ylikulkusilta, juhlalavan ja Jukola-portin viimeistelyt sekä katsomo tehtiin kesäkuun alussa. Rakentamisen aikataulu muodostui sen mukaan, miten Harjun Oppimiskeskus vapautti tiloja Jukola-organisaation käyttöön. Siten esimerkiksi ensimmäisenä olivat valmiina lähtöalueen aidat. Kuva 30. Rakennustalkoita. 6.3 KENTTÄMAJOITUS JA TUULISUOJAT Hannu Kuikko Majoitusalueelle Puolustusvoimat pystytti 375 puolijoukkuetelttaa. 10 x 10 m alueita omille majoitusteltoille merkittiin n.1000 ruutua (n. 10 ha), jotka kaikki olivat käytössä. Tuulisuojille merkittiin 257 kpl 5 x 6 m kokoista paikkaa 65

66 määräaikaan tehtyjen tuulisuojapaikkavarausten mukaisesti. Osa tuulisuojapaikoista merkittiin ratsastuskentälle, joka peitettiin suodatinkankaalla ja osa raivatulle metsäpohjalle. 6.4 SÄHKÖISTYS Hannu Kuikko Sähköistyksen suunnittelu aloitettiin syyskuussa 2010, kun käytettävissä oli alustava suunnitelma kilpailukeskusalueesta. Ensivaiheessa kartoitettiin tarpeita; kilpailutoiminta, ravintolat, kaupat, äänentoisto, TV, sauna, pelastustoimi. Kartoitus selvitti, ettei Harjun sähköverkkoa voida hyödyntää kuin pieneltä osalta, lähinnä rakennusten ja ulkoalueiden valaistuksen osalta, joten alueelle oli rakennettava muuntamo ja jakeluverkko. Muuntamon asensi paikallinen verkkoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy jo syksyllä Talven aikana suunnitelmat tarkentuivat ja voitiin aloittaa päätarvikkeiden (pylväät, keskukset) hankinnat. Pylväitä tarvittiin 25 kpl ja ne saatiin käytetyistä pylväistä lajittelemalla parempikuntoisia. Työpaikkakeskuksia voitiin lainata pakalliselta yritykseltä. Kaapelit tarvikkeineen ostettiin uusina. Rakennustyöt aloitettiin huhtikuun lopulla. Rakennustöitä tehtiin 10 hengen voimin keskimäärin 3-4 kertaa viikossa ja töissä oli kerrallaan 2-5 henkilöä. Sähköt saatiin kytkettyä rakennettuun verkkoon toukokuun loppupuolella ja tämä helpotti muuta rakentamista, koska sähköä saatiin joka puolella läheltä. Rakentaminen jatkui muun rakennustyön tahdissa valoja ja sähköpisteitä lisäämällä eri puolilla. Haasteita aiheuttivat ravintolan kiertoilmauunit; uunien toimittajalla oli vaikeuksia saada kokoon tarvittava määrä uunia, mistä syystä uuneista ei saatu tarkempia tietoja tehosta, lukumäärästä, liitosjohdoista. Kauppojen ja yhteistyökumppaneiden sähköntarpeiden kohdalla tilanne eli vielä viime metreillä merkittävällä tavalla, mikä aiheutti rakentajille viimeisinä päivinä kovan paineen; jatkojohtoja ja erilaisia sovitteita rakennettiin tiiviisti kaksi viimeistä vuorokautta. Valaistuksen tarve ja taso pitäisi määritellä kilpailualueella ja toimipisteissä tarkemmin jo suunnittelun alkuvaiheessa. Nyt tarpeita tuli esiin vasta kilpailuviikolla ja oli suuria vaikeuksia löytää kalustoa paikalle. Telttojen vuokrauksen yhteydessä pitäisi selvittää valaistustarve. Telttojen toimittajilla on hyvät laitteet tarjolla, jotka on nopea asentaa, mutta nyt jouduttiin hankkimaan valaisimia ja ne oli hitaita asentaa. Huomioitavaa on myös, että sauna ja pesutilat tarvitsevat valaistusta keskiyön tunteina. Tarkastukset hoituivat sujuvasti, koska rakennusryhmässä oli valtuutettu tarkastaja ja laitteistolle suoritettiin normaali varmennustarkastus, jossa laitteisto todettiin luotettavaksi ja turvalliseksi käyttää. Varmennus oli moniosainen; verkkoyhtiö varmensi syöttävän linjan kytkennöin ja sähköyhtiön päivystyksessä ko. alue oli erityistarkkailussa. Harjun oppimiskeskuksen verkkoa varmentaa kaasumoottori, joka käynnistyy sähkönsyötön katkettua. Kilpailualue, Media, TV ja äänentoisto oli varmennettu generaattorilla. Kilpailun aikana suurin mitattu teho oli 550 kw. Vikatapauksia oli kaksi, jotka molemmat aiheutti vesisade. Ravintolan kassojen sähkö katkesi lauantai-aamun vesisateen takia keskukseen päässeen veden takia. Pelastuslaitoksen tukitilana olevan kontin pistorasioihin oli päässyt valumaan vettä, joka aiheutti sähkönjakeluhäiriön. Purkutyöt aloitettiin heti maanantaina ja ensiksi purettiin kaikki vuokraamon laitteet ja palautettiin vuokraamoon. Pylväät ja maakaapelit oli purettu heinäkuun alkuun mennessä. 66

67 6.5 VESI JA VIEMÄRÖINTI Hannu Kuikko Virolahden kunta rakensi kunnan vesijohtoon yhteen, josta saatiin tuorevesi pesupaikalle ja majoitusalueen juomavesipisteille. Ravintolan käyttämä vesi, samoin kuin muu kilpailukeskusalueen ja juomavesipisteiden tarvitsema vesi saatiin Harjun Oppimiskeskuksen kaivosta tulevasta vesijohtoverkostosta. Huomioitavaa on, että kaikista rakennetuista juomavesipisteistä pitää erikseen ottaa näytteet, jotka tutkitaan vesilaboratoriossa ennen kuin vesipiste voidaan merkitä juomavedeksi. Tämä prosessi ottaa aikaa noin viikon, joten juomavesipisteet pitää rakentaa hyvissä ajoin. Vesijohtoverkostoa rakennettiin majoitusalueelle ja kilpailukeskuksen alueelle kaikkiaan n m. Rakentamisen suoritti Haveputki Oy. Viemäröintiä tarvitsi rakentaa vain ravintolan pesuvesien tarpeeseen. Nämä vedet johdettiin pintaviemärillä hevostallin lattiakaivoon, joka on yhteydessä Harjun viemäriverkostoon. Pesupaikan vedet johdettiin ympäristöviranomaisten luvalla läheiseen ojaan. Pesupaikalla oli sallittua käyttää ainoastaan järjestäjän tarjoamia luonnossa hajoavia pesuaineita. 6.6 OPASTUS Markku Laaksonen Kilpailukeskuksen opastuksen rakensi erillinen neljän henkilön ryhmä. Ryhmän vastuualue alkoi peltoparkin etelälaidalta, josta rakennettiin opastus kilpailukeskukseen ja majoitusalueille. Varsinainen kilpailukeskusalueen opastus ei ollut kilpailukeskuksen suppeuden takia kovinkaan vaativa tehtävä. Kilpailukeskuksessa pystyi lähes yhdellä silmäyksellä näkemään kaiken oleellisen. Opastuksessa käytettiin osaksi kiertävän materiaalin melko kattavaa opastemateriaalia. Jokaisen kilpailukeskuksen ominaispiirteiden mukaan joudutaan aina kuitenkin tekemään lisäopasteita. Vesipisteiden ja WC-tilojen paikkojen opasteena käytettiin isoja ilmapalloja, jotka näkyivätkin hyvin. Opastukset olivat paikoillaan keskiviikon kenraaliharjoitukseen mennessä. 6.7 ERITYISIÄ HUOMIOITA Rakentaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa niiltä osin kuin sitä voidaan tehdä. Lopussa tulee joka tapauksessa kiire. Rakentaminen sujui varsin rauhallisissa merkeissä aina viimeiselle viikolle asti, jolloin kiireet alkoivat. Kiireen aiheuttavat melko viimeisessä vaiheessa paikalle tulevat osastot, esim. TV, joiden tarpeita ei täysin ole saatu ajoissa lukuisista pyynnöistä huolimatta. Tarpeet täytyy saada pöydän, tuolin ja sähköpistokkeen tarkkuudella. Sähkölaitteista täytyy saada tarkat tekniset tiedot. Esim. ravintolan uunit tarvitsevat vesiliitännän, mutta minkä kokoisen? Rakentaminen tehdään vuoden valoisimpana aikana, joten valaistuksen tarvetta ei ehkä tule ajatelluksi riittävästi. Jukolan yössä on kuitenkin hämärät hetkensä, jolloin useissa toiminnoissa tarvitaan valaistusta, esim. maali- ja vaihtoalueen toiminnot. Viimehetken muutokset aiheuttavat paineita koko organisaatiossa. Salpa-Jukolassa sisäänkirjautumisteltan paikka muutettiin viimehetkellä IT-valiokunnan vaatimuksesta, koska pelkona oli, etteivät tietokoneet toimi, jos alun perin suunniteltu paikka ratsastuskentällä pölyää. Ko. muutoksen ajankohdasta johtuen kaikkia opaskarttoja ei ehditty muuttaa. Tämä aiheutti alkuun hieman hämmennystä kilpailijoiden joukossa, mitä yritettiin parhaan mukaan paikata lisäämällä opastusta kirjautumispaikalle. 67

68 7. HUOLTOVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt ja talkoolaiset sektoreittain Huoltopäällikkö Mika Anttila Valiokunnan varapj. Matti Virolainen Jätehuolto Mikko Ahonen Kuljetukset Tero Rytkö Pesu ja sauna Matti Jokimies Kiinteistöt Jari Takasuo Ympäristö Kirsi Leiri Jätehuoltosektori Kuljetussektori Pesu- ja saunasektori 20 talkoolaista 25 talkoolaista 60 talkoolaista 7.1 TEHTÄVÄT JA TOIMINTA-AJATUS Mika Anttila Salpa-Jukolan huoltovaliokunnan alaisuuteen kuuluivat seuraavat toiminnot: Jätehuolto Pesu ja sauna Kuljetukset Kiinteistöt Ympäristö Salpa-Jukolan huoltovaliokunnan tehtävänä oli: suunnitella, valmistella, toteuttaa sekä purkaa oman vastuu-alueen toiminnot olla tiiviissä yhteistyössä muiden valiokuntien kanssa tukea muiden valiokuntien toimintaa kouluttaa oman valiokunnan talkoolaiset vastata ja ohjata muita valiokuntia ympäristö-asioihin liittyvissä kysymyksissä. Toiminta-ajatuksena oli: noudattaa Jukolan viestin järjestelyohjeita sekä paikallisten viranomaisten antamia määräyksiä sektorivastaavien omien toimintojensa suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaaminen, yhteydenotoista muihin valiokuntiin tai kilpailun johtoon tarvittaessa vastasi huoltopäällikkö talkoolaisten sijoittaminen parhaiten kullekin sopivaan tehtävään joustava vuorovaikutus muiden valiokuntien sekä omien talkoolaisten kanssa. 7.2 JÄTEHUOLTO Mikko Ahonen Yleistä Jätehuoltovastaavana toimi Mikko Ahonen. Varamiestä ei ollut. Jätehuollon suunnittelu aloitettiin noin kaksi vuotta ennen tapahtumaa. Suunnittelun pohjana olivat jätelaki ja alueelliset jätehuoltomääräykset sekä Suunnistusliiton ja Jukolan viestin ohjeet. Jätehuoltoa helpotti suunnattomasta edellisvuoteen verrattuna se, että lajittelua ei juurikaan tarvittu. 68

69 Erikseen kerättiin vain Mallasrastilta, kahviolta ja grilleiltä palautuspullot/tölkit, ruoanlaitosta ylijäänyt biojäte sekä ravintoloiden metalliromu. Lisäksi käytössä oli kaksi pahvipuristinta ravintolaa ja kauppoja varten. Tämän mahdollisti Kymenlaakson Jäte Oy:n Korkeakosken jätteenpolttolaitos Kotkassa, joka ottaa vastaan lähes kaiken yhdyskuntajätteen ja polttaa siitä sähköenergiaa. Minkäänlaista jäteneuvontaa ei siis tarvittu; ainoastaan piti neuvoa, että ei tarvitse lajitella. Jätehuoltosuunnitelma tehtiin em. ohjeisiin ja omiin Kytäjä-Jukolassa tehtyihin havaintoihin nojautuen ja sitä täydennettiin ja tarkennettiin työn edetessä. Neuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa (jätteiden kuljetus) aloitettiin noin vuosi ennen tapahtumaa. Jätehuoltosuunnittelua tehtiin yhteistyönä lähinnä kenttä- ja ravintolavaliokunnan kanssa. Wc-istuinpaikkoja oli käytössä yhteensä 284 ja pisuaariyksikköjä 15 kpl (WC-Center). Alueelle sijoitettiin lisäksi 200 kpl tavallisia ja neljä inva-mallisia kemiallisia WC yksikköjä ja kaksi 40 paikan ns. Kytäjä-mallista kuivakäymäläyksikköä (huoltotelttojen alueella sekä lähtöalueen vieressä). Yksiköt rakennettiin siirtolavojen päälle. Siirtolavoissa oli muovivuoraus ja turvetäyttö. Syntynyt jäte toimitettiin Kymenlaakson Jäte Oy:lle tapahtuman jälkeen. Vessojen tyhjennys ja pesu tehtiin tarpeen mukaan tapahtuman aikana jätehuoltoyhtiön tyhjennyspalvelun avulla. Pääosalle tehtiin kaksi tyhjennyskierrosta ja lopputyhjennys. Imuauto oli paikalla lauantaina n. puolesta päivästä lähes puoleen yöhön sekä sunnuntaiaamusta tapahtuman loppuun. Auto teki kierroksia tarpeen mukaan saatujen ilmoitusten perusteella ja oli varsin täystyöllistetty koko ajan. Yhtään vessaa ei jouduttu sulkemaan imuauton puutteen vuoksi. Kisan aikana suoritettujen WC-paperitäydennysten yhteydessä valvottiin niiden toimintaa. Ravintoloiden työntekijöillä oli käytössä hevostallin kiinteät sosiaalitilat, kaksi vesivessaa. Vessayksikköjen sijainti on pääpiirteittäin esitetty kilpailukeskuksen karttapiirroksessa. Kilpailun aikana talkoolaiset hoitivat vessapaperihuollon ja ajoittivat tarpeen mukaan kemiallisten WC yksiköitten tyhjennyskierrokset. Toimintojen suunnittelu perustui käyttäjän tarpeeseen. Vessaryhmien yhteydessä oli telineet puolen litran käsidesipulloja varten. Pulloja käyttämällä säästyttiin vesijohtoverkon ylenpalttiselta rakentamiselta Aikataulu Jätehuollon henkilöstö jaettiin neljään eri tehtävään. Yksi pari kierteli alueella keräten irtoroskia sekä vaihtoi jätesäkkejä alueella oleviin säiliöihin. Yksi pari vastasi ravintola-alueen siisteydestä vaihdellen jätesäkkejä, keräten maasta roskia ja huolsi samalla ravintolan vieressä olevia 21 wc-yksikköä. Yksi pari teki vastaavanlaista tehtävää majoituspellolla, saunan ja lähtöalueen välisellä alueella. Heillä oli huollettavanaan yhteensä 53 WC yksikköä, yksi 40-paikkainen Kytäjäläinen WC ja kahdeksan jäteastiaa. Yksi pari vastasi muiden kuin edellä mainittujen alueiden WC-huollosta apunaan mönkkäriryhmästä yksi mönkijä. Jätehuollon työvuorot määriteltiin seuraaviksi: Lauantai klo 8-16 ja Sunnuntai klo Yöllä alueella kiersi roskienkeräyspartio, joka vaihtoi samalla jätesäkkejä ja tarvittaessa lisäsi vessapapereita Toimitsijat Talkoolaisten määrä oli aivan liian pieni talkoolaiseksi ilmoittautuneesta oli yhdeksän nimennyt jätehuollon tehtäväkseen, heistäkin seitsemän oli valiokunnan vastuuhenkilöiden lähipiiristä ja yksi ensi vuoden järjestäjiä. Onneksemme saimme saunasektorilta lisäapua. Koko jäte- ja WC-huollon toteutti 20 ahkeraa ja pyyteetöntä talkoolaista jätehuoltovastaavan lisäksi. Tästä luvusta ei tämänkokoisessa tapahtumassa ole enää varaa mennä alle. Kukaan ilmoittautuneista ei onneksi jättänyt tulematta paikan päälle, mistä lisäkiitos heille. 69

70 7.2.4 Erityisiä huomioita hyvin toimineista asioista Päätös perustaa jätehuolto 6 m 3 pikakontteihin oli toimiva. Kontteja varattiin 13 kpl ja ne sijoitettiin paikkoihin, joissa roskaa oletettiin tulevan runsaasti ja joista niitä pääsi tapahtuman aikana jäteautolla tyhjentämään. Konttien lisäksi käytössä oli 60 kpl 240 l jäteastiaa säkitettyinä ja kymmenisen avotelinettä, jossa säkki oli vain pujotettu renkaan läpi. Säkki oli kiinni rullassaan siihen asti, kun se täysinäisenä repäistiin irti rullasta ja uusi säkki aseteltiin paikalleen. Konttien lähellä olevat säkit kannettiin kontteihin ja ainoastaan kauempana olevia säkkejä piti noutaa mönkijöillä. Tämä helpotti kerääjien työtä. Pahvipuristimet oli sijoitettu ravintolan ja Intersportin yhteyteen. Suunnistajan kaupalle ja Keltamäelle oli toimitettu viisi pahvirullakkoa, joita mönkkäri-miehet kävivät tarvittaessa tyhjentämässä puristimiin. Muut kauppiaat toimittivat itse pahvinsa em. puristimiin. Mönkijöiden käyttö jätehuollon apuna on aivan korvaamaton. Niillä kerättiin täydet säkit kauempaa jätelavoista, mikä helpotti valtavasti varsinaisten jätteiden kerääjien työtä. Mönkkäri-miehet ottivat myös itse oma-aloitteisesti täydet säkit kyytiinsä ja asensivat uuden säkin ohi ajaessaan. Palautuspullosäkit oli sijoitettu kahvion ja Mallasrastin alueelle, joista tuli suurin osa Palpa-roskasta. Ainoa jätehuoltoon liittyvä opaste oli Palpa-säkkien luona oleva lappu vain tölkeille, cans only. Muita ohjelappuja ei tarvittukaan. Kerääjien sijoittelu painopisteittäin ravintolan ja majoituspellon/saunan alueelle oli toimiva. Näissä paikoissa muodostui suurin osa jätteestä ja oli suurin tarve neuvonnalle. Talkoolaisten aika ei mennyt kävelyyn, vaan he pystyivät toimimaan tehokkaasti pienellä alueella. Biojätteenä kerättiin ainoastaan ravintoloiden ylijäämäruoka, joka kipattiin biosäkillä varustettuun 240 litran astiaan. Astian tultua täyteen, mönkkärit kävivät tyhjentämässä sen parinsadan metrin päässä olevaan, turpeella täytettyyn lavaan. Lava oli väliajat peitettynä pressulla ja kilpailun jälkeen se vietiin kompostoitavaksi. Talkoolaisten pienestä lukumäärästä huolimatta jätehuolto onnistui varsin hyvin johtuen mm. edellä mainituista seikoista ja siitä, että huollettava alue oli varsin pieni. Teltta-alueen siisteyttä edesauttoi se, että joukkueille oli jaettu yksi 240 litran jätesäkki. Osa joukkueista toi ne kontteihin, osa jätti ne telttapaikoilleen. Mönkkäreillä niidenkin nouto onnistui näppärästi. Kymenlaakson Jäte Oy otti vastaan kaiken seka- ja biojätteen maksutta. Vessapaperihuolto oli järjestetty siten, että keskusvarastona sekä papereille että käsideseille ja jätesäkeille toimi pääravintolan varastotila. Toinen suurempi varastotila oli huoltovaliokunnan tukikohta saunojen luona. Isompien WC-keskittymien ja Kytäjä-mallisten kuivakäymäläyksiköiden luokse kilpailukeskuksen alueelle tehtiin välivarastot, joihin vietiin sekä paperia että käsidesejä. Näin täydennykset pystyttiin hoitamaan kenen tahansa toimesta ilman apuvälineitä. Varastot olivat niin isot, ettei niitä tarvinnut täydentää kilpailun aikana. Tämä oli toimiva ratkaisu. Kauempana olevat täydennykset hoitivat wc-vuorossa olevat mönkkäripartioiden kanssa. WC-paperit tulivat Metsä-Tissuelta ja määrä oli riittävä kisan tarpeeseen. Tapahtuman aikaisten havaintojen mukaan käyttäjät olivat tyytyväisiä kapasiteettiin ja huollon tasoon. Vessojen määrä oli riittävä ja sijoittelu onnistunut Erityisiä huomioita ja parannusehdotuksia Sitäkin vähäistä lajittelun tarvetta, joka kilpailussa oli, vaikeutti ilmeinen ihmisten lukutaidottomuus. Vaikka Palpa-säkin yläpuolella luki selvästi vain tölkeille, cans only, heitettiin sinne surutta kaikkea muutakin roskaa. Jos olisi halunnut kerätä laajemmalta alueelta palautuspulloja ja -tölkkejä, olisi Palpa-säkkejä pitänyt olla 70

71 huomattavasti enemmän. Toisaalta, valvonnan puuttumisen vuoksi ne olisivat todennäköisesti täyttyneet sekajätteellä. Jotkut olivat päättäneet mainostaa omia tapahtumiaan jakamalla mainoslehtisiä yleisölle. Osa mainoksista jaettiin pinoissa ravintolan pöydille odottamaan kiinnostunutta lukijaa. Tuulenvireet pudottivat nämä laput kuitenkin maahan ja levittivät niitä ympäristöön. Ja missä on yksi roska, siellä on kohta toinen roska, eli mainosten levittely lisäsi kohtuuttomasti muutenkin työllistettyjä kerääjiä. Lopulta ravintolan roskien kerääjät heittivät näkemänsä mainospinot pöydiltä suoraan roskikseen ennen kuin ne levisivät maahan. Ruuhka-aikana ravintolassa kahden ihmisen työpanos uhkasi jäädä liian pieneksi. Onneksi sinne saatiin kolmas käsipari avuksi pahimman ruuhkan aikaan. Selkeästi suuri ruuhka ravintolassa oli lauantaina klo Sunnuntaina oli jo varsin rauhallista. Suunnitteluvaiheessa kannattaa ottaa selville, mitkä ovat muiden valiokuntien jäte-astiatarpeet sekä selvittää heille miten jätehuollon on tarkoitus toimia. Nyt näin ei tehty, ja se aiheutti runsaasti pikatilanteita aivan kilpailun aattona. Esimerkiksi ennen kilpailua kukaan ei ilmoittanut mistään roska-astia tarpeesta, mutta kisaviikolla alkoi vaatimuksia sadella joka puolelta. Alun perin suunniteltua 240 litran jäteastioiden määrää jouduttiin yli kaksinkertaistamaan. Onneksi jätehuoltourakoitsija (Suurpää Oy) oli hyvin juonessa mukana ja kykeni venymään yllättäviinkin tarpeisiimme. Viimeiset astioiden sijoituspaikat selvisivät vasta lauantaiaamuna. Mediatelttojen luona olleet vessat täyttyivät ennen kilpailun loppua. Paikka oli sellainen, ettei sitä päässyt järkevästi kilpailun aikana tyhjentämään. Haitta ei ollut suuri, koska noin 50 metrin päässä oli iso ravintolan WCkeskittymä. Ruuhka-aikoina yritimme keventää omaa työtämme laittamalla vessoihin irtorullia telineisiin laitettavien lisäksi. Tämä oli virheratkaisu, sillä irtorullia löytyi pytyistä, likomärkinä vessojen sisältä jne. Vaikka rullien laitto telineisiin vie hieman enemmän aikaa, se kannattaa tehdä. WC-yksikköjen tyhjennys oli osittain liian tiheää, sillä kaikille ei ollut aivan selvää, koska ko. vessa on ihan oikeasti täynnä ja koska se vain näyttää täydeltä. Toisaalta, vessat pysyivät näin siisteimpinä kun samalla pestiin muutkin kurat sieltä pois. Alkuperäisessä Kytäjä-mallisessa WC:ssä istuttiin selät vastakkain väliseinä välissä. Talkooporukka oli kuitenkin jostain syystä päättänyt tehdä WC-istunnosta sosiaalisen tapahtuman ja rakentanut vessat niin, että istuttiin nenät vastakkain. Saatujen havaintojen perusteella osa asiakaskunnasta piti tätä huonona ideana ja jonotti mieluummin irtovessoihin. Näin näiden käyttöaste jäi pienemmäksi mitä oli suunniteltu, eivätkä ne vieneet riittävästi paineita pois muiden vessojen käyttöasteelta. Kilpailuun tarjottiin myynninedistämistarkoituksissa VIP-vessavaunua, josta luvattiin, että siitä ei aiheudu kuluja eikä muutakaan vaivaa. Vaunu sijoitettiin palvelemaan VIP-vieraita ja Mallasrastia. Vaunun tukkeutuneita putkia jouduttiin kuitenkin kolme kertaa avaamaan, joten sen maksuttomuus ja vaivattomuus ei aivan toteutunut. 7.3 KIINTEISTÖT Jari Takasuo Kilpailukeskusalueella olevia Harjun oppimiskeskuksen kiinteistöjä hyödynnettiin tapahtumassa mitä erilaisimmin tavoin; ravintola, grilli, Info, suurimmat kaupat, kilpailutoimisto, sekä erilaisina varastotiloina, kuten kiertävän materiaalin varasto. Tilojen käytön suunnittelu alkoi jo vuosi ennen tapahtumaa, mutta lopullinen suunnitelma oli valmis noin kuukautta ennen tapahtumaa, jonka jälkeen toteutettiin tarvittavat valmistelut ennen viranomaisten suorittamaa lopputarkastusta. Rakennuksiin tarvittavat lisätoiminnot, ja niiden yksityiskohtaiset paikat olisi hyvä tarkistaa ja sopia riittävän ajoissa, jotta vältyttäisiin loppupäivien töiden kasaantumiselta kaikkien halutessa samaan aikaan tilojen valmistuvan. Näin olleen saataisiin myös materiaalin käyttö hallitummaksi. 71

72 Tapahtumaviikolla pidettiin huoltovaliokunnan oma koulutustilaisuus, jossa käytiin läpi kaikki alueen kiinteistöt; mitä toimintoja missäkin sijaitsee ja miten rakennukset on numeroitu/nimetty mahdollista viestiliikennettä silmällä pitäen. Tapahtuman aikana ei rakennuksissa ollut varsinaista kiinteistöryhmää, vaan tilojen käyttäjät vastasivat tilojen siisteydestä ja jätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä sovitulla tavalla. Pääosa materiaalista, jota ei tarvinnut säilyttää kylmätiloissa, oli keskitetty samaan, kohtuullisen keskeisellä paikalla sijaitsevaan sekä helposti mönkkäreillä ajettavaan paikkaan. Tämä järjestely toimi hienosti ja tarvittaessa tavara saatiin sitä tarvitseville nopeasti. Tilojen purkamisesta tapahtuman jälkeen vastasi ko. tiloissa toimineet käyttäjät. Pääosin toimenpiteet menivät hyvin, muutamia lainattujen laitteiden palauttamista koskevia viiveitä lukuun ottamatta. 7.4 KULJETUKSET Tero Rytkö Henkilökuljetukset Suunnitteluvaihe Salpa-Jukolan suunnitteluun liittyen ensimmäiset vastuulleni tulleet kuljetukset tapahtuivat Kytäjä- Jukolaan. Kytäjälle mentiin yhdellä linja-autolla ja yhdellä henkilöpakettiautolla seuraamaan tapahtumia kenraaliharjoituksesta alkaen aina kilpailun päättymiseen asti. Linja- auton kyytiin pakattiin erinäinen määrä esittelytavaraa ja Salpa-Jukola lehtiä useampi tuhatta kappaletta. Ajatuksena oli varmaankin, että kaikki lehdet olisi saatu jaettua Kytäjä-Jukolaan osallistuville ja kilpailua seuraamaan tuleville. Kaikenlaista takaisin Haminaan siirrettävää materiaalia jäi kuitenkin iso henkilöauton peräkärryllinen ja kaikki materiaali siirrettiin linja-autojen lastauspaikalle odottamaan omaa lähtövuoroamme. Osittain suuren tavaramäärämme johdosta (tällaisen selityksen saimme järjestäjiltä, kun kyselimme viivästyksen syytä) olimme odotusalueella useamman tunnin ja pääsimme lähtemään aivan viimeisten joukossa pois. Jouduimme siis syyttämään ainoastaan itseämme viivästyksen syystä. Vinkki: Jos pitää viedä ja varsinkin siirtää takaisin suuria määriä esittelymateriaalia, kannattaa satsata sen verran, että ottaa materiaalia varten mukaan pakettiauton. Kannatta aina miettiä, miten omalla toiminnallaan jouduttaa sujuvaa liikkumista. Kilpailuviikonloppu Salpa-Jukolan kilpailuviikonloppuna talkoolaisia, yleisöä ja kilpailijoita kuljetettiin Virolahden Harjussa sijaitsevaan kilpailukeskukseen linja-autokuljetuksilla sekä Haminasta että Miehikkälästä ja Virolahdelta. Kuljetukset hoiti kilpailutuksen perusteella valittu paikallinen liikennöitsijä Vuorelan Liikenne Oy. Yhteistyö liikennöitsijän kanssa sujui erinomaisesti koko prosessin ajan, mistä kiitos liikennöitsijälle. Haminan ja Harjun väliä ajettiin reittiä Linja-autoasema Museotie (tie nro 3513) Mäntlahti Klamila Kilpailukeskus. Miehikkälän ja Harjun väliä ajettiin reittiä Miehikkälän kuntakeskus Virojoen linja-autoasema Museotie (tie nro 3513) Ala-Pihlaja Kilpailukeskus. Kyytiin pääsi jokaiselta pysäkiltä ja lisäksi joidenkin kilpailujoukkueiden toiveiden pohjalta liikennöitsijän kanssa sovittiin, että näkyvästä paikasta muualtakin pääsi kyytiin. Tästä joukkueiden palvelusta saatiin hyvää palautetta. Linja-autokuljetukset olivat talkoolaisille ilmaisia. Muille hinta oli 2 /suunta. Alle 4-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Rahastuksen autoissa hoitivat ajoneuvojen kuljettajat. Pahimpana ruuhka-aikana oli autoissa mukana järjestäjän talkoorahastajia. Ratkaisu oli onnistunut ja nopeutti ruuhkaisimpana aikana autojen kulkua. Haminasta ajettiin perjantaina neljä vuoroa, yhdellä autolla/vuoro, jotka palvelivat lähinnä talkooväkeä. Vuorot ajettiin kahden tunnin välein. Ensimmäinen vuoro lähti Haminasta klo ja viimeinen klo Vastaavasti Harjusta ajettiin takaisin Haminaan klo ensimmäinen vuoro ja klo viimeinen vuoro. Näillä vuoroilla kulki joitakin 72

73 talkoolaisia. Kuitenkin sen verran, että vuorojen ajaminen oli talkoolaisten kannalta hyvä ratkaisu. Miehikkälästä ei ajettu perjantaina vuoroja, mutta perjantai-aamuna tuli muutama kysely Miehikkälän ja Virojoen suunnalta mahdollisesta kuljetuksesta. Lauantai-aamusta alkaen ajettiin Haminan ja Harjun välillä vuoroja tasatunnein Haminasta klo alkaen kolmella autolla vuoroa kohden. Autot lähtivät Haminasta tasatunnein ja Harjusta takaisin päin puolen tunnin kohdalla. Liikennöitsijällä oli linjalla yksi kuljettaja, joka koordinoi autojen käyttötarvetta. Jos kaikkia autoja ei saatu täyteen, ei vuorolla ajatettu tyhjiä autoja. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä ei katsottu tarpeelliseksi ajaa koko ajan. Harjusta ajettiin yöllä vuoro Haminaan klo ja seuraavaksi Haminasta Harjuun klo alkaen taas tunnin välein sunnuntaiiltaan klo asti. Ruuhkaisimpia vuoroja olivat vuorot juuri ennen Venlojen viestin ja Jukolan viestin alkua sekä heti Venlojen viestin jälkeen ja yöllä klo lähtenyt vuoro. Muuten autoissa oli vuoroilla hyvin tilaa ja Haminan väliä ajettiin usein pelkästään yhdellä autolla/vuoro suunnitellun kolmen sijasta. Lauantaina aloitettiin myös Miehikkälän ja Harjun välinen liikenne klo alkaen Miehikkälästä. Miehikkälän linjaa ajettiin siten, että Miehikkälästä lähdettiin kahden tunnin välein parittomin tasatunnein ja Harjusta lähdettiin parillisin tasatunnein Miehikkälän suuntaan. Linjalla pidettiin tauko klo välisenä aikana. Mutta myös Miehikkälän suuntaan lähti auto yöllä klo Linjalla oli matkustajia melko vähän, mutta kuitenkin sen verran, että todennäköisesti olisi tullut negatiivista palautetta, jos linjaa ei olisi ajettu ollenkaan. Liikennöitsijän mukaan linjalla oli erikoisena ilmiönä se, että Harjun suuntaan kuljetettiin selväsi enemmän ihmisiä, kuin sieltä takaisin päin. Ilmeisesti takaisinpäin kuljettiin kimppakyydeillä tai muilla vastaavilla. Koska linja-autokyydityksille ei saatu ulkopuolista tukijaa (sponsori), jouduttiin matkustajia hieman rahastamaan pienellä 2 euron summalla. Kuljetuksen hinnasta ei ole kuulunut negatiivista palautetta, joten se oli ilmeisesti sopiva summa matkustamiseen. Linja-autokuljetusten järjestäminen ei ollut järjestäjälle taloudellisesti kannattavaa edellä mainitusta syystä, mutta se on nykyaikaa ja on joka tapauksessa järjestettävä tämän kokoluokan tapahtumassa. Linja-autokyytejä mainostettiin paikallisille ihmisille helppona ja ekologisena matkustusmuotona kilpailukeskukseen. Tarkoituksena oli Salpa-Jukolan osalta osallistua ympäristötalkoisiin mahdollisuuksien mukaan. Olisiko mahdollisesti saatu enemmän maksavia asiakkaita, jos mainontaan olisi laitettu esim. laskuesimerkki kahden ihmisen kulkemisesta linja-autolla vs. pysäköintimaksu. Kaksi ihmistä edestakaisin linja-autolla 8 vs. henkilöauton pysäköinti 10, ja lisäksi polttoaineet ja pidempi kävelymatka pysäköintialueelta kilpailukeskukseen. Normaalien yleisökuljetusten lisäksi järjestettiin yöllä heti Jukolan viestin lähdön jälkeen n. 350 kutsuvieraalle kuljetus yörastille, jonne oli matkaa kilpailukeskuksesta n. 5 km. Kuljetukseen tilattiin erilliset linja-autot ja kuljetuksille saatiin sponsori. Kutsuvieraskuljetusten koordinaattorina toimi VIP-isäntä, joten kuljetusvastaavan huolehdittavaksi jäi ainoastaan ajojen kilpailuttaminen ja tilaaminen. Lauantaina järjestettiin Ruotsin lautoilla Helsinkiin saapuville, ennakkoon pääsihteerille kuljetustarpeesta ilmoittaneille Venloille erillinen kuljetus järjestäjän toimesta Harjuun. Pelkona oli, etteivät Helsinkiin lautoilla saapuvat Venlojen viestin avausosuuden kilpailijat ehdi ajoissa lähtöön normaalien laivojen purkujärjestelyjen puitteissa. Suunnistajat tiesivät, että heitä ollaan hakemassa ja osasivat hakeutua heti ensimmäisten joukossa laivasta ulos. Kuljetus järjestettiin yhdellä linja-autolla, jossa oli kaksi ruotsinkielentaitoista opasta opastauluineen. Toinen oppaista vietiin Viking Linen terminaaliin Katajanokalle. Opas jäi odottamaan laivalla tulevia suunnistajia ja otti heidät haltuunsa. Samaan aikaan linja-auto jatkoi Silja Linen terminaaliin, haki sinne tulleet suunnistajat ja tämän jälkeen nouti Katajanokalle Viking Linellä saapuneet. Operaatio toimi kokonaisuudessaan hyvin. Kenttäpäällikkö pidettiin kokoajan tilanteen tasalla siitä, missä kohtaa linja-auto on tulossa. Liikennejärjestelyjen suhteen varauduttiin järjestämään kyseiselle linja-autolle liikennejärjestelyistä poikkeava reitti kilpailukeskukseen. Suunnistajat ehtivät hyvin perille ja pääsivät kilpailemaan. Seurabussien pysäköintialue sijaitsi Klamilan kalasatamassa, n. 5 km:n päässä kilpailukeskuksesta. Linja-autojen kuljettajille suunniteltiin kuljetukset Venlojen viestiin ja takaisin pysäköintialueelle kilpailun jälkeen. Jukolan viestiin suunniteltiin myös kuljetus ja paluukuljetus kahden osuuden jälkeen. Jostain syystä tiedotus kuljetuksista ja niiden aikatauluista kangerteli sataman päässä. Tästä johtuen kilpailun Infossa kävi useita kuljettajia kyselemässä kyytien kulkua Klamilan suuntaan. Illan aikana sitten sovittiin yleisökuljetuksia hoitavan liikennöitsijän kanssa, että seurabussien 73

74 kuljettajat pääsevät yleisökuljetusvuoroilla Klamilan kalasatamaan. Satamaan piti ajaa pieni koukkaus, n. 1 km suuntaansa, mutta se ei suuremmin haitannut. Yleisökuljetuksia suunniteltaessa matkustajamäärien arvioiminen on erittäin hankalaa, varsinkin Harjun tyyppisessä kilpailupaikassa. Paikka on n. 25 km:n päässä suuremmasta taajamasta (Hamina), josta voisi järjestää liityntäkuljetuksia. Tästä syystä pidemmästä matkasta tulevat ajavat suoraan kilpailukeskuksen alueelle omilla autoillaan. Lisäksi Haminasta olisi ollut vaikea järjestää Jukolan viestin ajoneuvomäärille riittävää paikoitustilaa. Lähin vilkkaampi rautatieja linja-autoasema olisi ollut Kouvolassa. Sieltä kuljetusten järjestäminen ei olisi ollut taloudellisesti järkevää Materiaalikuljetukset Suunnitteluvaihe Ensimmäiset materiaalikuljetukset Salpa-Jukolaan liittyen tehtiin Kytäjä-Jukolaa seuraavana viikkona, kun kuljetettiin kiertävä materiaali Harjuun. Kuljetukset suoritettiin viidellä ajoneuvoyhdistelmällä. Ensimmäinen lasti kuljetettiin kilpailun jälkeisenä tiistaina, jonka jälkeen keskiviikkona ja torstaina, kumpanakin päivänä kaksi kuormaa. Kaikki kiertävä materiaali oli siis kuljetettu Harjuun jo ennen Juhannusta. Kuljetusten sujuvuutta helpotti se, että Salpa-Jukolan organisaatiolla jäi Kytäjälle kaksi henkilöä vahtimaan ja suunnittelemaan kiertävän materiaalin pakkaamista. Kun auto tuli paikalle, oli heti selvää, mitä otetaan kyytiin, eikä lastaukseen tuhraantunut liikaa aikaa ja koko kuljetuskapasiteetti saatiin tehokkaasti käytettyä hyväksi. Kiertävässä materiaalissa on paljon erikokoista ja erimallista kuljetettavaa, joten kuormauksen suunnitteluun on todellakin paneuduttava ja siinä meillä onnistuttiin hyvin. Erityisen hankalia tilan kannalta ovat tulostaulut, jos niitä kuljettaa kokonaisina. Valio-Jukolan organisaatio päättikin purattaa taulut ja sai näin ne menemään pienemmässä tilassa. Kuljetuskalustoksi on viisasta valita sivusta kuormattavat ajoneuvot, tällöin trukkien kanssa operoiminen on helppoa ja kuormaaminen sujuvaa. Esimerkiksi kiertävään materiaaliin kuuluvia lipputankoja on huomattavasti vaikeampaa lastata kuormatilaan, josta aukeaa vain takaovet (esim. kontit). Rakennusvaihe Rakennusvaiheessa käytettiin paljon talkoolaisten kalustoa pikkusiirtoihin. Kilpailukeskuksen rakentamiseen liittyen kenttäpäällikkö hoiti pitkälti itse tarvitsemansa kaluston varaamisen ja tilaamisen. Joidenkin erikoisempien laitteiden hankkimisen suhteen neuvoteltiin yhdessä, mistä saataisiin kalustoa edullisesti tai sponsoroituna. Materiaalinkuljetuksissa toimintaa helpotti paljon se, että pääsääntöisesti tavarantoimittajat toimittivat esimerkiksi puutavaran alueelle omilla ajoneuvoillaan. Talkooväessä oli joitakin autoilijoita ja maanrakennusurakoitsijoita, joilta saatiin kalustoa käyttöön. Harjun oppimiskeskuksen kalustoa oli myös käytössä rakennusvaiheessa. Tähän edesauttoi paljon se, että järjestelyorganisaatiossa oli henkilöitä Harjun oppimiskeskuksesta ja Harjun oppimiskeskus oli yhtenä Salpa-Jukolan yhteistyökumppanina. Kilpailukeskuksen rakentamisessa suurena apuna olivat mönkijät perävaunuilla varustettuina. Esimerkiksi teltta-alueiden ja pysäköintipaikkojen merkitsemisessä mönkijällä pääsee hyvin liikkumaan ja työkalut sekä merkitsemisvälineet kulkevat samalla mukana. Kilpailuviikonloppu Kilpailun aikana tärkein tehtävä oli tuottaa kilpailukeskuksen tarvitsemat kuljetuspalvelut. Tavoitteena oli, etteivät ainakaan kuljetusten sujumattomuuden takia mitkään toiminnot kärsisi. Tämän tavoitteen saavuttaminen onnistui mielestäni erinomaisesti. Käytössä oli parhaimmillaan 14 mönkijää peräkärryllä varustettuna. Lisäksi käytössä oli seitsemän pakettiautoa. Ravintolatoiminnoille valjastettiin vakituisesti yksi mönkijä ja yksi pakettiauto. Lisäksi ravintolatoiminnoille porrastettiin 74

75 lisää mönkijöitä kiireisempään aikaan. Yksi pakettiauto varattiin ensiapupisteiden ruokakuljetuksiin ja yksi pakettiauto varattiin VIP-yörastin ruokakuljetuksiin. VIP-rastille varattu auto oli muun ajan ravintoloiden muussa ajossa. Kaikki muu jäljelle jäänyt kuljetuskalusto oli tasaisesti jaettuna tavaran- ja jätteidenkuljetuksiin. Yhtenä työllistäjänä oli vessojen paperi- ja käsidesitäydennys. Perjantai toimi vielä osittain hyvänä ja rauhallisena harjoituspäivänä oikeassa ympäristössä. Samalla tehtiin lauantaita ja sunnuntaita helpottavia valmisteluja yhdessä ravintolatoimintojen kanssa. Kaikki varastot pyrittiin täyttämään niin täyteen tavaroista, että heti lauantai-aamuna ei tarvinnut ruveta täydentämään ravintoloita, kahvilaa tai grillejä. Lauantaiaamupäivän loppu ja iltapäivän alku keskityttiin mönkijöillä kuljettamaan seurabusseilla tulleiden joukkueiden varusteita. Samalla otettiin vastuuta bussien purkupaikan järjestelyistä ja bussien purkamisen rytmittämisestä. Linjaautojen purkaminen ja varusteiden kuljettaminen mönkijöillä sai kilpailuun tulleilta kiitosta. Linja-autojen purkaminen ontui alussa varsinkin ulkomaalaisten saapuessa purkupaikalle. Laivoilla Helsinkiin tulleet olivat lähteneet matkaan kevyessä kesävarustuksessa, varsinkin jalkineiden osalta. Kun kilpailukeskuksessa satoi, ei matkustajilla ollut busseista mikään kiire ulos, vaan purkupaikoilla alettiin etsiä kumisaappaita ja muuta keliin sopivaa varustusta. Vinkki: Kannattaa laittaa ohje varautumisesta muuttuvaan säähän Näin toimitaan Jukolassa -ohjeeseen. Laivoilta saapuville olisi syytä ohjeistaa varaamaan linja-auton matkustamoon mukaan myös mahdollinen sadekelin varustus, joka varusteet olisi nopea vaihtaa heti autossa, eikä niitä tarvitsisi etsiskellä auton ruumasta nostettavien matkatavaroiden joukosta. Sunnuntaina kilpailun päätyttyä keskityttiin seurojen varusteiden kuljettamiseen teltta-alueilta linja- autojen lähtöpaikalle. Teltta-alueet olivat käytännössä jakautuneet kolmeen osaan. Jokaiseen osaan laitettiin kaksi mönkijää ajelemaan ja tarjoamaan kuljetusapua. Näin saatiin toimintaan sujuvuutta ja nopeutta, koska palvelun tarvitsijoiden ei tarvinnut hakea kuljetuspalveluita mönkkäriparkista, vaan palvelu tuli sitä tarvitsevien luo. Työvuorot jaettiin siten, että mönkijöillä oli pääsääntöisesti kaksi kuljettajaa, jotka saivat itse päättää ajan käytöstään, kuitenkin siten, että koneet olivat koko ajan toiminnassa. Tämä ratkaisu tuntui olevan hyvä ja toimiva. Näin saatiin aikataulut joustaviksi ja jokainen pystyi sopimaan ajan käytöstään esimerkiksi eri tehtävissä olevien perheenjäsentensä kanssa. Yhteyden pidossa käytettiin VHF-puhelimia. Kaikilla kuljettajilla oli aina puhelin mukana tehtävässä. Näin saatiin tehtävistä heti ilmoitus eteenpäin ja lähin vapaana oleva tai kohta vapautuva kuljettaja nappasi tehtävän itselleen. Miinuspuolena radiopuhelinliikenteessä oli se, että kuljetukset ja ravintolatoiminnot olivat samalla kanavalla. Ravintolatoiminnoilla tuntui olevan kovasti liikennettä ja viestikuri ei ollut hyvällä tasolla. Jos kutsuit jotakin ihmistä kuljetusten puolelta, saattoi joku sen kummemmin miettimättä huudella siihen päälle jotain muuta asiaa ja kukaan ei enää saanut selvää, mitä linjoilla puhuttiin. Vinkki: Radiopuhelinten käyttöä olisi harjoiteltava koko organisaationa siten, että valiokunnat osaavat toimia ristiin siten, ettei huudella samalla kanavalla toisten päälle. Myös kutsut ja kutsuun vastaaminen olisi hyvä yhtenäistää. Eli ns. yksi peli, yhdet säännöt. Viikonlopun aikana ajettiin mönkijöillä keskimäärin 200 km ja lähestulkoon pelkästään kilpailukeskusalueella. Jotkut ajoivat enemmän ja jotkut vähemmän. Polttoainetta kului n. 350 litraa. Kaikki mönkijät olivat talkoolaisten omia, yhteistyökumppaneilta ei ollut mönkijöitä. Pakettiautoja oli saatu lainaksi Etelä-Kymen Autosta yksi kappale. Lisäksi oli kaksi kevyttä kuorma- autoa lainassa Jakelusuora Oy:ltä. Viikonlopun kuljetusjärjestelyt onnistuivat kokonaisuudessaan hyvin. Suurin syy onnistumiseen oli erittäin hyvähenkinen joukko tekemässä kuljetuspalveluita. Kaikki olivat hienosti sitoutuneita tehtäviinsä ja kaikki eteen tulleet tehtävät saatiin hoidettua nopeasti. Oli hienoa toimia osana kyseistä joukkoa ja saada nauttia Jukolan hienosta tunnelmasta. Seuraavien järjestäjien kannattaa huomioida, että mönkijäpalvelut nimenomaan seurojen varusteiden kuljetukseen liittyen on tullut Jukolaan jäädäkseen ja siihen kannattaa panostaa. Mönkijöiden ja yleisön kulkureittejä kannattaa 75

76 suunnitella siten, että mönkijöillä liikuttaisiin mahdollisimman vähän jalankulkijoiden joukossa. Teltta-alueille kannattaa suunnitella mönkijäuria huoltamista varten ja vessat sijoitella siten, että mönkijöillä pääsee helposti huoltamaan niitä. Purkuvaihe Lainassa ja vuokralla olleen kaluston palautus alkoi heti kilpailua seuranneena maanantaina. Erilaisin jäätelönmyynti- ja kylmäperävaunuja palautettiin Vantaalle ja Ikaalisiin. Palautukset hoidettiin talkoolaisten toimenpitein. Purkuvaiheessa kuljetusvastaavan puhelin ei yllättäen soinutkaan enää paljoa, vaan suurin osa purkamisen aikana kuljetetusta pienemmästä materiaalista meni hienosti talkoolaisten omin toimenpitein omilla autoilla ja kuljetuksia yhdistelemällä. Toiminta oli jopa niin tehokasta, että joitakin jo etukäteen suunniteltuja kuljetuksia suorittamaan mentäessä huomattiin, että tavarat olikin jo viety. Hyvä näin, mutta sopivaa olisi muistaa ilmoittaa toiminnasta vastaaville ja niitä suunnitelleille, ettei tarvitse tehdä turhia reissuja. 7.5 PESU- JA SAUNATOIMINNOT Matti Jokimies Yleistä Pesu- ja saunatoimintojen suunnittelu aloitettiin reilu vuosi ennen varsinaista tapahtumaa yhteistoiminnassa kenttävaliokunnan kanssa ottaen huomioon alueella sijaitsevat kunnalliset vesijohtoverkostot sekä ympäristöviranomaisten määräykset. Sauna- ja pesutilat rakennettiin täysin Kytäjä-Jukolassa hyväksi havaitun mallin mukaisesti. Kokonaisuus muodostui 64 suihkuyksiköstä, jota ympäröi kolme 21 metrin pukeutumistelttaa sekä kaksi Jukolan kiertävän materiaalin saunatelttaa. Alavasta sijainnista johtuen oli rakennettava kilpailukeskuksen suuntaan näkösuoja naamioverkoista. Valaistus saunateltoissa hoidettiin paristokäyttöisillä lyhdyillä, jotka toimivat hyvin. Kenraaliharjoituksessa koestettiin toiminnot suihkujen ja pukeutumistilojen osalta. Kuva 31. Suihkut. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK) Veden lämmityksestä suihkuja varten vastasi Höyry Ässä. Käytössä oli kaksi lainaksi saatua 25 m 3 lämpöeristettyä vesisäiliötä, joita täytettiin kolmen tuuman paloletkuilla ja joissa vesi lämmitettiin suoralla höyryllä sekä pumpattiin edelleen suihkuille. Pumppuna käytettiin Grundfoss Oy:ltä lainaksi saatua pumppua, jonka maksimi tuotto oli 30 m³ tunnissa. Pumpussa oli sisäänrakennettuna vakiopainesäädin, joka piti suihkujen vedenpaineen vakiona kulutuksen vaihdellessa. Pumppu toimi erinomaisesti koko käyttöajan. Myös vedenlämmitys toimi hyvin. Lämpötila oli koko ajan asteen välillä. Pesupaikan kokonaisvedenkulutus oli n. 450 m³. Huomioitavaa on, että maksimikulutus saattaa olla aamuyöllä muutaman tunnin ajan 30 m³ tunnissa, ja tämä määrä tunnissa pitää saada vettä säiliöön ja sieltä pois. 76

77 Saunan ja pesupaikan rakentaminen alkoi kolme viikkoa ennen varsinaista tapahtumaa alueen pohjatöiden valmistuttua. Talkoolaisia oli päivittäin 5-10 henkeä valmisteluvaiheessa, 40 henkeä tapahtuman aikana sekä 10 henkeä purkuvaiheessa. Yhteensä käytettiin 140 henkilötyövuorokautta. Talkoovuorot sisälsivät: saunan lämmityksen, sauna- ja pesutilojen jätehuollon, lippujen myynnin sekä materiaalin täydentämisen. Talkoovuorot tapahtuman aikana: Venlojen viestin vuorot henkilöä henkilöä Jukolan viestin vuorot henkilöä henkilöä henkilöä Kuva 32. Kiukaiden lämmitystä. (Kuva: Petri Hiironen) Erityisiä huomioita Toiminnot sauna- ja pesutiloissa sujuivat tapahtuman aikana jouhevasti, jätehuolto tiloissa onnistui hyvin riittävän roska- ja tölkkiastioiden ansiosta. Myöskään suunnistusvarusteista ei tullut merkittävästi roskaa varusteiden pesupaikan hyvän sijainnin ansiosta. Suihkussa peseytymisen yhteydessä oli luvallista käyttää vain järjestäjän varaamaa luontoystävällistä pesuainetta. Jotta toiminta onnistui, oli valvonta oltava jatkuvaa niin käytön kuin myös riittävyyden kannalta. Saunaan lippu maksoi 2, jota vastaan sai istuinalustan. Tämä järjestelmä toimi hyvin. Polttopuita kului tapahtuman aikana noin 10m 3 ja ne kannattaa varata hyvissä ajoin. Samoin tulee varata etukäteen lämmittäjille kuumuutta kestävät käsineet. Opastusjärjestelyt aiheuttivat alussa häiriötilanteita aiheettoman läpikulkemisen ja suuren kyselymäärän muodossa, mutta tilanne korjautui, kun opasteita muutettiin vastaamaan paremmin todellista kilpailun aikaista tilannetta. 77

78 Suihku- ja pukeutumistilat kannattaa varata hyvissä ajoin naisten käyttöön ennen Venlojen viestin alkua, koska ensimmäisen osuuden juoksijat tuovat varusteitaan pukeutumistiloihin hyvissä ajoin ennen lähtöään. Varastona/sääsuojana materiaalille käytettiin lukittavaa merikonttia, jossa materiaali oli lajiteltuna varastoitu. Tämä käytäntö toimi hyvin. Virvoitusjuomaa ja juomavettä olisi mennyt saunomisen yhteydessä runsaasti, koska kyselyjä ko. asian suhteen oli paljon. Kannattaa harkita jatkossa, mitä lisäarvoa palvelu antaisi, vai toisiko vain lisää paineita. Kuva 33. Sauna. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK) 7.6 YMPÄRISTÖ Markku Seppä Kilpailukeskuksesta ja -maastosta tehtiin luontoselvitys vuonna 2009 Kotkansiipi -nimisen yrityksen toimesta. Toimintojen suunnittelua helpotti huomattavasti se, että alueella ei ollut Natura- tai luonnonsuojelualueita. Selvitys antoi hyvän pohjan ratasuunnittelulle ja kilpailukeskuksen järjestelyille. Luontoselvityksen mukaisesti ratasuunnittelussa pyrittiin välttämään kulumiselle herkkiä maastonkohtia. Majoitus- ja paikoitusalueet suunniteltiin siten, että Harjun oppimiskeskus pystyi ottamaan tuorerehun juuri ennen kilpailua ja henkilöautojen paikoitusalue suunniteltiin kynnettäväksi kilpailun jälkeen. Maanomistajille ja metsästysseurojen edustajille järjestettiin tiedotustilaisuuksia, joissa keskusteltiin ja sovittiin mahdollisista maastonkäyttöä ja riistaa koskevista asioista. Kilpailun jälkeen em. tahojen suunnalta ei tullut ilmoituksia vaurioista tai pyyntöjä maastokatselmuksista. Pesupaikan vedet voitiin johtaa ilman erityistä imeytystä lähellä virtaavaan Ravijokeen. Kilpailun järjestäjä toimitti suihkuihin luontoystävälliset pesuaineet. Paikalliset yritykset hoitivat jätehuollon ja WC-toiminnot erinomaisesti. Myös kilpailumaaston juomapaikkojen ympäristöt siivottiin välittömästi kilpailun jälkeen. Kilpailukeskus purettiin ja siivottiin kilpailun jälkeisellä viikolla. Liikenteen tuomia haittoja vähennettiin toimitsijoiden ilmaisilla bussikuljetuksilla, joita käytettiin runsaasti. Bussikuljetukset olivat maksullisina myös yleisön ja kilpailijoiden käytössä. Ympäristöön liittyvissä asioissa tulee ainakin kartta- ja ratavaliokunnan, huoltovaliokunnan, kenttävaliokunnan sekä ravintolavaliokunnan suunnitella yhdessä toimintojen järjestelyt. Suunnittelussa tulee huomioida valtava ajoneuvojen määrä, maastossa kulumiselle herkimmät alueet ja juomapaikkojen siivoukset sekä itse kilpailukeskuksessa pesupaikat, WC:den riitävä määrä, ravintoloiden ja muiden myyntipaikkojen jätehuolto juuri tarkoitukseen sopivalla kalustolla (mm. jäteastiat, puristimet). 78

79 8 RAVINTOLAVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Ravintolapäällikkö Maija-Liisa Forsell Valiokunnan varapj. Päivi Väkevä Pääravintola Tarja Brandt VIP-ruokailu ja mediateltta Mirja Koivu Grillit Kari Laaksonen Toimitsijaravintola Minna Mäkelä Kahvila Sari Lääti Jäätelömyynti Minna Harju Varasto Juho Laaksonen Työvoimakoordinaattori Virve Kiri YLEISTÄ Maija-Liisa Forsell Ravintolavaliokunnan tehtävänä Salpa-Jukolassa oli suunnitella ja järjestää ravintolatoiminnot, paikkana Harjun Oppimiskeskus. Hyödynsimme kaikki olemassa olevat rakennukset ja tilat. Asiakkaiden liikkumista alueella oli helppo ennustaa, sillä alue oli tiivis. Hoidimme yhdessä markkinointi- ja talousvaliokunnan kanssa sopimukset eri toimittajien kanssa. Sopimukset muutamien toimittajien kanssa menivät aika myöhäisiksi, mikä toi lisähaastetta järjestelyihin. Talkoolaisia ravintolavaliokunnassa oli 350. Talkoolaisten rekrytointi hoidettiin erillisen ravintolavaliokunnan talkookoordinaattorin toimesta, mikä helpotti varsinaista ravintolatoiminnan suunnittelua huomattavasti. Vastuuhenkilöt sekä varavastaavat olivat selvillä jo hyvissä ajoin, ja sitoutuminen tehtäviin ja yhteistyö sujui hienosti. Sektorin vastaavat ja talkookoordinaattori pitivät talkoolaiset ajan tasalla järjestelyjen etenemisestä. Talkookoordinaattori teki työvuorolistat kaikille sektoreille. Talkoolaisille pidimme kolme koulutustilaisuutta; kaksi talkoolaisten yhteistä infotilaisuutta, joiden yhteydessä pidimme ravintolasektorin koulutus- ja talkoovuorojenjakotilaisuuden. Lisäksi pidimme kenraaliharjoituksen yhteydessä kassa- ja tehtäväkoulutuksen. Oli hyvä, että kenraaliharjoitus oli jo keskiviikkona, näin meille jäi vielä riittävästi aikaa saada kaikki järjestykseen kilpailuviikonloppua varten. Ravintolavaliokunnassa talkoolaisia oli eniten, joten haasteeksi osoittautui kaikkien talkoolaisten tavoittaminen riittävän tehokkaasti. Sähköposteja kaikilla talkoolaisilla ei ollut, joten talkookoordinaattorin tehtäväksi tuli myös talkoolaisten tiedotus siltä osin, kenellä ei ollut sähköpostiosoitteita. Yksi tärkeä osa ravintolasektorin tehtävistä oli myös talkoolaisten ruokahuollon järjestäminen rakennusviikoilla ennen kilpailuja, kisoissa ja muutama päivä kisojen jälkeen. Rakennusviikoilla ruokahuolto järjestettiin Harjun Oppimiskeskuksen oppilasravintolassa. Ruokahuolto siirtyi toimitsijaruokalaan talkoolaisten vastuulle perjantaina, ja takaisin oppilasruokalaan kilpailuviikonlopun jälkeen maanantai-aamuna. Talkoolaisten lisäksi Puolustusvoimien sopimuksen mukainen varusmiesten ruokahuolto (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala) järjestettiin kuten talkoolaisten ruokailu. Varusmiesten määrä: henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 79

80 8.2 PÄÄRAVINTOLA Maija-Liisa Forsell Aukioloajat: Perjantai Lauantai Sunnuntai Hinnasto: Makaronilaatikko 8,00 Jauhelihalasagne 8,00 Kinkkukiusaus 8,00 Jauhelihapihvi 8,00 Muusi, kastike 8,00 Kasviskiusaus 8,00 Kasvislasange 8,00 Lihakeitto 7,00 Bataattikeitto 7,00 Kaurapuuro 3,50 Aamupalapaketti 6,00 sis. puuro, tuoremehu, jogurtti, näkkileipä, levite, maito, hillo Pääravintola sijaitsi kilpailukeskuksessa valmiina olevassa rakennuksessa. Rakennusta täydennettiin katoksella. Alue oli riittävän suuri ja huoltotie pystyttiin hyvin järjestämään. Rakennuksen takana oli riittävästi tilaa kylmäkonteille (2 kpl) sekä Puolustusvoimien soppatykeille ja teuva-keittimille, joissa keitimme puuron ja lämmitimme sopat. Vesipiste oli riittävän lähellä, josta saimme vettä keittimille ja käsienpesupisteen talkoolaisille. Asiakkaille tarjottu vesi oli vapaasti otettavissa hanoista, ravintolalinjastojen välittömästä läheisyydestä. Pääravintolassa tarjottiin lämmintä ruokaa ja aamiaispaketit. Lisäksi pääravintolan yhteydessä oli VIP-linjasto, josta kutsuvieraat noutivat itse lämpimän ruokansa. Kassoja oli kuusi, joista jakauduttiin jokaisesta kahteen linjaan ja joista saatiin mukaan pussi, joka sisälsi ruokailuvälineet, mukin sekä servietin. Tämä systeemi toimi erittäin hyvin. Ruoat oli valmistanut HK ja ne tuotiin paikalle kylmäkonteissa ja lämmitettiin uuneissa. Uuneja oli kahdeksan, joista kaksi oli ns. tuplauuneja. Ruokia ei ollut pakastettu, mikä oli loistava juttu. Uuneja kuitenkin olisi tarvinnut olla kaksi enemmän, kuten alkuperäisessä suunnittelussa olikin. Valitettavasti emme kuitenkaan näitä saaneet. Uunit kannattaa siis varata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, varausta ei kannata meidän tavoin jättää keväälle. Ruoka säilytettiin lämpimänä lämpövaunuissa. Lämpövaunuja oli yhdeksän, joista kuusi oli lämpövastuksella ja kolme hupuilla varustettuja. Kylmäkonteissa säilytettiin ruokien lisäksi valmiit salaatit, jotka tuotiin kylmäkonteista tarjolle menekin mukaan. Paikanpäällä valmistimme puuroa, mitä oli tarjolla lauantaina klo alkaen. Puuron suosio oli taattu ja puuroannoksia menikin hyvin niin kauan kuin keittimet toimivat (toisesta valui lauhdevedet ulos, toinen räjähti ). Muissa soppatykeissä oli jo keitot kiehumassa, joten emme pystyneet puuroa enempää keittämään. Pääravintolan toiminta sujui pääosin hyvin. Jonoja syntyi välillä aivan liikaa, joten ehdotamme suppeampaa ruokalistaa tai kassoja huomattavasti enemmän. Olimme varautuneet pääravintolan yleisöryntäykseen lauantaina n. klo 14.00, mutta saimme huomata, että valtava ruuan tarve alkoi jo klo Sunnuntaina taas suljimme n. kaksi tuntia suunniteltua aikaisemmin. Pääravintolan vastaava sekä ruoan lämmityksestä vastaavat talkoolaiset olivat kokeneita ja ammattitaitoisia, jotka hoitivat tehtävänsä itsenäisesti. Myös yhteistyö Puolustusvoimien kanssa sujui hyvin. Mietittävää: ihmisten liikkuminen alueella sää ja sen tuomat muutokset suunnitelmiin valmiiden rakennusten hyödyntäminen, hyvä/huono eri pisteiden löytäminen 80

81 eri toimijoiden yhteistyön merkitys varusmiesten organisointi ja tehtävät riittävän hyvin selvillä kassatoimintojen riittävyys ja sujuvuus; toimivatko maksupääteyhteydet yms. Kuva 34. Ravintolarakennus. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK) 8.3 KAHVILA Maija-Liisa Forsell Aukioloajat: Perjantai Lauantai Sunnuntai Hinnasto: Kahvi 1,00 Tee 1,00 Kaakao 1,00 Pullat 2,00 Lihapiirakka 3,00 Limsat 2,00 (Laitilan Wirvoitusjuomatölkit) Limsat 3,00 (1/2 litran pullo) Pillimehu 1,00 Sämpylä 2,50 Kolmioleipä 3,00 Salaatti 3,00 Kahvilatoiminnot oli sijoitettu valmiiseen katokseen. Kahvia keitettiin jo monissa Jukoloissa hyväksi havaitulla Novacafin keittimellä, mikä toimi hienosti. Pullat tulivat paikallisesta leipomosta. Sämpylät ja annossalaatit tulivat valmiina Fazer Food Serviceltä. Järjestely oli edullinen ja hyvä, koska näin säästimme taas talkootunteja huomattavasti. Menekki: Sämpylöitä kpl Kolmioleipiä kpl Pastasalaattia kpl Fetasalaattia 800 kpl Kassoja oli kolme, joihin jokaiseen tultiin kahdelta puolelta. Novacafin keitin oli sijoitettu kahvilan takaosaan ja siitä täydennettiin linjaston termosastioita, joita oli yhteensä 10 kpl (12-20 l). Myös jäätelönmyyntirekassa ja yhdessä grillissä myytävä kahvi noudettiin kahvilan pisteestä. Vaihteleva sää lisäsi virvokkeiden kysyntää huomattavasti enemmän, kuin osasimme arvioida. Täydennystä saatiin kuitenkin, eivätkä juomat loppuneet kokonaan vaikka valikoima ei lopussa enää ollut laaja. 81

82 Mietittävää: makeisten myynti aika vähäistä, eikä valikoima, minkä sopimuksen mukaan jouduimme ottamaan, vastannut niitä tarpeita, mitä ajattelisimme asiakkaiden ostavan Novacafin laitteet toimivia perjantain aukioloajat pitemmiksi. 8.4 GRILLIT Maija-Liisa Forsell Aukioloajat: Grilli 1 Perjantai Lauantai Sunnuntai Grilli 2 Perjantai Lauantai Sunnuntai Grilli 3 Lauantai Sunnuntai Grilli 4 Lauantai Sunnuntai Hinnasto: Makkara 1,00 Pyttipannu 6,00 Limsa 2,00 (Laitila) Limsa 3,00 (1/2 l) Grillejä alueella oli neljä. Grilleissä myytiin makkaraa ja virvokkeita, yöruokana kahdessa (päägrilli ja iso telttagrilli) grillissä myytiin pyttipannua. Päägrilli sijaitsi kahvilan kanssa samassa rakennuksessa, muut pienemmät pisteet teltoissa kilpailukeskusalueella. Yhdessä isommassa grillissä, joka sijaitsi parkkipaikkojen läheisyydessä, oli kylmäauto, jolloin tavarat voitiin siirtää sinne jo ajoissa ja varsinaisen kilpailuviikonlopun aikana kuljetus jäi vähemmälle. Samaisessa grillissä tarjottiin myös kahvia ja leivonnaisia sekä yöruokana pyttipannua. Makkaraa ja muuta meni tasaiseen tahtiin lauantai-iltapäivästä aina sunnuntain aamutunneille asti. Pyttipannua olisi mennyt enemmänkin, sillä se loppui yön aikana. Kassoja oli päägrillissä kaksi, muut grillit toimivat rahalippailla. Huolto toimi hyvin mönkkäreillä ja maitokärryillä. Mietittävää: makkaragrillien sijainti tavaran täydennysihmiset jokaiseen grilliin ja matka riittävän lyhyt varastoille sekä kunnolliset kuljetusvälineet grillien kaasuhuollon toimivuus tärkeää. 8.5 TOIMITSIJARAVINTOLA Maija-Liisa Forsell Talkoolaisten ruokahuolto siirtyi talkooväen hoidettavaksi perjantaina aamulla ja loppui sunnuntai-iltana. Tarjolla oli kokoajan lämmintä ruokaa, sämpylöitä, pullaa sekä mehua, vettä ja kahvia. Toimitsijaravintolassa oli samat ruuat (+ lohikeitto) kuin yleisöravintolassa. Toimitsijaravintolan teltassa oli kaksi uunia, joissa ruoat lämmitettiin. Keitot lämmitettiin armeijan teuva-keittimissä (2 kpl.) Aamupuuro valmistettiin pääravintolan keittiössä. Toimitsijaravintolassa oli oma Novacafin keitin, jonka avulla säästettiin kahvin kuljetus pääravintolasta. Onneksi uuneja oli kaksi, koska lauantaisen sateen johdosta toinen uuneista 82

83 ei hetkeen toiminut. Toimitsijaravintolan takana oli kylmäkontti, jossa kylmää säilytystä tarvitsevat elintarvikkeet voitiin säilyttää, mikä oli erittäin hyvä asia. Ammattitaitoiset vastuulliset sekä ruoanvalmistajat hoitivat talkooväen ruokkimisen erinomaisesti. Meillä talkoolaisten ruokailua ja kahvittelua ei rajattu, vaan jokainen sai käydä syömässä ja kahvilla niin usein kun halusi. Tämä ratkaisu sai talkoolaisilta hyvää palautetta. Yleisö sai hakea kuumaa vettä ilmaiseksi toimitsijaravintolan teuva-keittimestä. 8.6 JÄÄTELÖNMYYNTI Maija-Liisa Forsell Jäätelöä myytiin GB- Glass:n jäätelörekasta ja kahdesta jäätelökojusta. Jäätelöitä oli yhteensä 6000 kappaletta, joista 900 mehujäätä jäi jäljelle. Tuutteja ja jäätelöpuikkoja olisi mennyt enemmänkin. Jäätelöautossa myytiin myös makeisia ja kahvia. Kahvitäydennykset hoidettiin viereisestä kahvilasta. Huomioitavaa on, että jäätelön myynti on säästä riippuvainen, minkä hankaloittaa tilattavan jäätelön määrän arvioimista. 8.7 MALLASRASTI Päivi Peltola Mallasrasti sijaitsi kilpailukeskuksessa VIP-ravintolan ja toimitsijaravintolan välissä. Mallasrastin järjestelyistä vastasi Vehkalahden Veikkojen kyläosasto Turkian Tuiske. Kyläosasto haki anniskeluluvan, hankki talkoolaiset ja vastasi Mallasrastin rakentamisesta sekä purkamisesta, kuitenkin niin, että kyläosasto toimi Salpa-Jukolan organisaation alaisuudessa. Talkoolaiset ilmoittautuivat töihin samalla lomakkeella kuin muutkin talkoolaiset. Mallasrasti koostui 8x12 m kokoisesta teltasta ja ulkoalueesta, mikä rakennettiin mellakka-aidasta ja naamioitiin armeijan naamioverkolla. Mallasrastin WC-vaunut olivat yhteiset VIP-tilan kanssa. WC-vaunu oli 2x6 -paikkainen DeLuxe -malli, mikä osoittautui hieman vaikeakäyttöiseksi ja vaati paljon opastusta ja huoltoa. Teltassa oli kaksi kassapistettä ja ne koettiin riittäviksi. Toinen kassoista otettiin käyttöön vasta lauantaina päivällä. Kenraaliharjoituksen aikana ja perjantai-iltana pärjättiin yhdellä kassalla. Teltassa oli kaksi kylmäkaappia, joihin juomat tuotiin Mallasrastin vieressä olevasta kylmäautosta. Ruuhka-aikana oli kiirettä täyttää kaappeja. Juomatoimittajana oli Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, joka toimitti juomat paikalle keskiviikkona Myynnissä oli Kukko-olut, Oiva-siideri (kuiva päärynä), Into-lonkero (greippi) ja Laitilan Skumppa (omena), sekä virvoitusjuomat. Alkoholipitoiset juomat olivat kaikki 0,5 litran tölkkejä ja virvoitusjuomat 0,33 litran tölkkejä. Tölkit annettiin avattuina asiakkaalle ja mukeja oli tarjolla niitä haluaville (niitä kului tosi vähän). Mallasrastin suosiota lisäsi teltassa ollut televisio, mistä pystyi seuraamaan kilpailun TV-lähetystä. Mallasrastin sijainti oli muutoin kaukana kisakeskuksesta eikä kuulutus kuulunut alueelle. Muutoin sijainti oli hyvä; olimme vastapäätä saunapolkua ja VIP-alueen vieressä. Teltassa oli 12 kappaletta VeVe100v. -pöytiä, eli teltassa ei ollut istumapaikkoja. Ulkoalueella oli penkkejä ja 10 kappaletta VeVe100v. -pöytiä. Talkoolaisia oli jokaisessa työvuorossa seuraavasti: kaksi henkilöä kassoilla, kaksi anniskelijaa, yksi roudari, yksi tuuraaja ja järjestyksenvalvojat. Työvuorot oli jaettu niin, että paikalla oli aina kaksi anniskelupassin omaavaa ja kaksi järjestyksenvalvojaa. Lauantai-iltana paikalla oli kaksinkertainen määrä talkoolaisia edellä esitettyyn verrattuna. Kiireisimmät ajat olivat lauantaina Venlojen viestin lähdöstä Mallasrastin sulkeutumiseen ja sunnuntaina klo Aukioloajat: olivat seuraavat: keskiviikko (kenraaliharjoitus) klo 17-21, perjantai klo 15-22, lauantai klo 9-24, sunnuntai klo ja

84 Menekki oli seuraavanlainen: olut 3796 annosta 1898 l lonkero 999 annosta 499,5 l siideri 609 annosta 304,5 l skumppa 458 annosta 229 l virvoitusjuomat 193 annosta 64,3 l Loppuarviona voi sanoa, että onnistuimme järjestämään hyvän Mallasrastin. Alue oli hyvässä paikassa ja saimme kiitosta alueen toteutuksesta, etenkin naamioitu aita ja hieno Mallasrasti-kyltti herättivät keskustelua. Talkoolaiset tulivat töihinsä ajallaan ja kyläosaston monivuotinen kokemus olutmyynnistä teki toiminnasta sujuvaa. Myynti sujui nopeasti, kiitos yhtenäisten hintojen ja sopivan suppean valikoiman. Alueelle oli vain yksi sisäänkäynti, mikä helpotti ja vähensi järjestyksenpitoa. Vaikka Mallasrasti sijaitsi keskeisellä paikalla ja lämmin sää houkutteli runsaasti asiakkaita, ei järjestyshäiriöitä syntynyt. Erityisiä huomioita: Vaikka Turkian Tuiske hoiti itsenäisesti miltei koko Mallasrastin, olisi ajoissa ja selkeämmin pitänyt sopia kuka hoitaa minkäkin asian ja missä mennään missäkin vaiheessa. Lupaprosessin aikana jouduimme pyytämään lausunnot terveystarkastajalta sekä pelastusviranomaiselta erikseen, vaikka olimme ravintolaorganisaation alaisia ja sitä kautta oli jo muutoin lausuntoja pyydetty. Aukioloajan suhteen pohdimme, olisiko mahdollista hakea aukiololle jatkoaikaa lauantaiyönä tai sunnuntaiaamuna avata aikaisemmin. Nyt monta pettynyttä suunnistajaa käännytettiin yöllä portilta. Tölkkien kierrätys onnistui Mallasrastilla melko hyvin, kun tölkkiastiat ja roska-astiat oli merkitty selkeästi. Toinen kassoista olisi voinut olla käteiskassa, jolloin myynti olisi voinut olla vieläkin nopeampaa. 8.8 KUTSUVIERASRUOKAILU Maija-Liisa Forsell VIP-tila oli järjestetty vanhaan heinävarastoon, keskelle kilpailukeskusta ja oli avoinna lauantaista klo 8.00 sunnuntaihin klo Tunnelmallisesti sisustetussa tilassa tarjoiltiin kahvia, suolaista ja makeaa kahvileipää sekä virvokkeita. Lämmintä ruokaa kutsuvieraat kävivät syömässä pääravintolassa heille varatusta VIP-linjastosta. 400 ennakkoon yörastille ilmoittautuneelle kutsuvieraalle katettiin lisäksi buffet-pöytä yörastille maastoon. Tarjolla oli päreen päältä syötäviä paikallisia tuotteita; ruistikkuja, savulohta,halsterihaileja, salaatteja, dippikastiketta, porsaanfileepaloja ja juomaksi Salpalinjan juomaa (alkoholiton). 84

85 Kuvat Yörastin tarjoilua. VIP-tarjoiluun oli kiinnitetty erityistä huomiota. Tunnelma sekä VIP-tilassa että yörastilla oli käsin kosketeltavissa. Onnistuimme tässä suhteessa loistavasti. Mietittävää: kutsuvierastilaisuudessa alkoholin tarjoilu yörastille kutsuttavien määrä. 8.9 MEDIAKESKUS Maija-Liisa Forsell Medialle varattu telttarakennus sijaitsi kilpailukeskuksessa parhaalla paikalla. Tarjolla teltassa oli kokoajan kahvia, suolaista ja makeaa kahvileipää, annossalaatteja sekä virvokkeita. Kahvi tuotiin termoskannuissa kahvilasta. Virvokkeita ja elintarvikkeita varten oli telttaan varattu kaksi kylmäkaappia, joista median edustajat omatoimisesti ottivat mitä halusivat. Mediakeskuksen kahvin menekki, n kertakäyttömukillista, yllätti RUOKIEN MENEKKI Grillimakkara Lihakeitto Bataattikeitto Lohikeitto Lihamakaronilaatikko Lasagne Kasvislasagne Kasviskiusaus Jauhelihapihvi Perunamuusi Kermakastike Kinkkukiusaus Aurinkosalaatti Nakkipala Munamassa Pyttipannu Lindströminpihvi kpl kg 42 kg 150 kg (tarjolla toimitsijaravintolassa) kg kg 949 kg 960 kg 302 kg 860 kg 603 litraa kg kg 96 kg n. 600 kg 800 kg 13 kg 85

86 8.11 LOPUKSI Maija-Liisa Forsell Jukolan viesti on kasvanut vuosi vuodelta, mikä on tuonut lisähaastetta myös eri palveluiden järjestämiselle. Ravintolasektorin osalta ruokailija- ja muiden palveluiden asiakasmäärät alkavat olla jo todella suuria ja samalla työn määrä ja vaativuus on lisääntynyt entisestään. Talkoolaisten saatavuus tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. Lisäksi ammattilaisten saaminen mukaan on entistä tärkeämpää, sillä näin suuren tapahtuman onnistuminen vaatii jo ammattimaista otetta järjestelyihin. Puolustusvoimien panos laitteiden, välineiden ja henkilöstön osalta nousikin suureen rooliin kilpailuviikonlopun aikana. Ravintolapäälliköt tarvitsevat tuekseen asiantuntijan, nimenomaan suunnittelun alkuvaiheessa. Kun suunnitelmat on jo tehty ja asiat siten lyöty lukkoon, ei asiantuntijan enää pitäisi tulla hämmentämään suunnitelmia. Salpa-Jukolassa oli alusta asti 1. ja 2. ravintolapäällikkö, jotka hoitivat alussa yhdessä suunnitelmat ja Jukolan lähestyessä hyvässä yhteisymmärryksessä kumpikin omia painopistealueitaan. Lisäksi jokaisen toimipisteen ns. kymppihenkilöt pitää sitouttaa riittävän ajoissa mukaan toimintaan ja heidän on hyvä katsoa itselleen varahenkilöt, jotka toimivat kymppien tukena. Myös ns. kosketuspintoihin muiden valiokuntien välillä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Salpa-Jukolassa yhteistyö erityisesti huollon kanssa sujui erinomaisesti, mistä heille kiitokset. Kuva 37. Ravintolan keittiö. (Kuva: Aapo Laiho) 86

87 9 TURVALLISUUSVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Turvallisuuspäällikkö Pekka Rämä Pelastus Jaakko Hämeenniemi Ensiapu Johanna Tilli Lääkintäjohtaja Olli-Pekka Säde Vastuulääkäri Helena Borshagovski - Järjestyksen valvonta Jarmo Koskiaho YLEISTÄ Pekka Rämä Turvallisuuden suunnittelu aloitettiin vuonna Ensin nimettiin turvallisuuspäällikkö ja tämän jälkeen eri sektoreille vastuuhenkilöt. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa liikenne siirrettiin kenttävaliokunnalle. Turvallisuuden sektorit olivat: pelastus, ensiapu, järjestyksen valvonta ja vartiointi. Lisäksi turvallisuuspäällikölle lankeaa iso joukko eri viranomaislupien ja yhteyksien hakemisia sekä kaikkien viranomaispäätösten valvonta. On hyvä hakea kaikki mahdolliset luvat hyvissä ajoin ja kasata ne yhteen turvallisuusmappiin. Jokainen valiokunta tietenkin hakee omat lupansa. Koko turvallisuussektorilla oli noin 120 talkoolaista ja lisäksi maastoensiavuissa 20 lääkintähuollon kertausharjoituksessa. 9.2 TURVALLISUUS- JA PELASTUSSUUNNITELMA Pekka Rämä Turvallisuus- ja pelastussuunnitelman laatiminen oli suhteellisen helppo. Täällä saatiin eri viranomaisilta hyvissä ajoin selkeät ohjeet suunnitelmien tekoon sekä henkilöstömäärät. Lisäksi oli suuri apu eri alojen ammattilaisista organisaatiossa, niin ensiavun kuin pelastuspuolen kohdalla. 9.3 PELASTUS Jaakko Hämeenniemi Raportissa on kerätty asioita ranskalaisin viivoin ja lyhyin selostuksin. Tapahtuma sujui suunnitelmien mukaisesti. Pelastussuunnitelma ja -organisaatio: Tapahtumasta tehtiin pelastussuunnitelma, jossa käytiin läpi: riskiarvio ja riskeihin vastaaminen, pelastusorganisaatio ja -kalusto, yhteystiedot sekä toimintaohje tulipaloon. Pelastusorganisaation kalustoon kuuluivat: sammutus-/pelastusyksikkö, johtokeskusyksikkö, paareilla varustettu mönkijä potilaiden maastoevakuoinnin apuna, säiliöauto esivalmisteluissa, henkilöautoja, kaksi ilmakaaritelttaa pelastus- ja ensiapuhenkilöstön lepopaikkoina. Palo- ja pelastuspuoli ennen tapahtumaa, tapahtuman aikana ja sen jälkeen: 87

88 Ennen tapahtumaa: suunnittelu ja tapahtuman luonteeseen tutustuminen sammuttimien hankinta; lainassa KIDDE -firmalta (yht. Antti Soininen) o haku ja vienti Vantaalle Salpa-Jukolan toimesta; pakettiauto Fiat Ducato käytössä, tavaratilan lattia täynnä sammuttimia (huom! lastin paino ja vaadittava tila) o korvauksena mainostilaa käsiohjelmaan o käytetyistä/ kadonneista korvaus; yksi jauhesammutin oli laukaistu, muuten kaikki tallella ja kunnossa o 100 kpl kuuden kilon jauhesammuttimia, 20 kpl yhdeksän litran nestesammuttimia, 15 kpl hiilidioksidisammuttimia ja 10 kpl sammutuspeitettä o sammuttimet jaettiin kohteisiin farmariautolla ja palokunnan miehistönkuljetusautolla, kerättiin parkkialueelta pois peräkärryllä varustetulla mönkijällä o sammuttimia sijoitettu alueelle toimipaikan luonteen mukaan: mediakeskus: CO2- sammutin, nestesammutin ja peite keittiö: CO2- sammutin, nestesammutin ja peite ajanotto ja tietokonetilat: CO2- sammutin, peite grillit: jauhesammutin, nestesammutin, peite sauna: neste- ja jauhesammutin parkkialueet: jauhesammuttimia tolpan juuressa maassa o sammuttimien määrät tilojen mukaan; Salpa- Jukolassa jauhesammuttimia oli jaettuna paikoille noin 60 kpl ja kirjanpitoa pidettiin jaetuista sammuttimista. sammutusvesitynnyrit täytettiin säiliöautolla, osaa tynnyreistä oli alettu käyttää roskiksina kalustoluettelo pelastuslaitokselle; hankitaan luvat kaluston käyttöön ja kysytään mahdolliset korvaukset hyvissä ajoin, yhteistyö eri toimijoiden kanssa on hyvä sopia ajoissa ja selvittää samalla, mitä sopimus kattaa esim. kaluston suhteen ja tuleeko kalusto korvauksetta hälytyskaluston käyttölupa kaluston vienti paikalle; esim. pesuvesilinjoihin tarvittiin kahdeksan 76 mm letkua ja erilaisia liittimiä sopimus paikalla päivystävän palokunnan kanssa, jos sopimuspalokunta on käytössä viestiliikennejärjestelyt tulivat ulkopuolelta (VHF), myös Virve-puhelimet olivat viranomaiskäytössä telttojen pystytys kenraaliharjoituksessa koulutettiin noin 50 toimitsijalle alkusammutusta, jossa välineinä oli alkusammutuskärry; allas, käsisammuttimet, sammutuspeite. Tapahtuman aikana: pelastustoimen perusta oli pelastuslaitoksen johtokeskusbussi, josta pelastusjärjestelyitä organisoitiin ja jossa pidettiin tilannekuvaa yllä ensiapu ja pelastuspuoli olivat tiiviissä yhteistyössä ja fyysisestikin sijaitsivat vierekkäin johtokeskusbussissa pidettiin tilannepäiväkirjaa varsinaisia palo- ja pelastustehtäviä ei ollut; yksi auton oven avaus ja maastomönkijällä yksi potilaskuljetus (potilas istui kuljetuksen ajan penkillä) kaksi kertaa ihminen oli hukassa ja etsintää aloiteltiin tai aloitusta suunniteltiin; molemmilla kerroilla niin suunnistaja kuin katsoja löydettiin/saatiin yhteys nopeasti Klamilan mönkijä kuljetti suunnistajia maalista ensiapuun ilmakaariteltoissa levättiin ja yövyttiin Tapahtuman jälkeen: ilmakaaritelttojen purkaminen sammuttimien kerääminen kilpailukeskuksen ja parkkipaikan alueilta sammuttimien palauttaminen Vantaalle, Kiddelle letku- ja liitinkaluston huolto ja palautus kaluston huolto 88

89 Huomioita, kritiikkiä ja parannettavaa (Salpa-Jukolan mukaan, ei välttämättä toimi muualla): Kyseisen kokoisella tapahtumalla on hyvä olla oma pelastusyksikkö, varsinkin jos alueella on paljon rakenteita (pelastusyksiköllä on kuitenkin harvoin tehtäviä). Tarvitaanko sammutusvesiastioita ollenkaan; jos esim. teltta-alueella on juomavesilinjasto, voisiko tätä vettä käyttää hätätilanteessa myös alkusammuttamiseen? Vesiastiat ovat melko epäkäytännöllisiä, joissain avainpaikoissa (esim. portilla ja teltta- alueella) voisi olla muutama. Tapahtuman maasto ja keli vaikuttavat paikallisen sammutusveden tarpeeseen. Pelastusautojoen sijoituspaikat on syytä varata ja merkitä ennen tapahtumaa. Näin ne ovat heti tapahtuman alussa käytössä. Voisiko pysäköintialueen alkusammutuksen hoitaa esim. pysäköinninvalvojien käyttöön keskitetyillä sammuttimilla? Valvojilla voisi olla mönkijä, jolla pääsisi nopeasti palavan auton luo. Tämä vertailuna malliin, jossa ympäri parkkialuetta jaetaan tasaisin välein käsisammuttimia. Sammutusvälineiden jako menee osittain myös tapahtumapaikan maasto- olosuhteiden mukaan. Tässä tapahtumassa pelastustiet toimivat hyvin, tosin vetisillä pelloilla ei ollut tarvetta käyttää pelastuspuolen raskasta kalustoa. Maastosta noudettavat potilaat muodostivat työläimmän osan myös pelastuspuolen toiminnoille; kuljetus toimi hyvin Puolustusvoimien kertausharjoituksen ansiosta. Kaikkeen on hyvä varautua ainakin ajattelun tasolla, onnettomuustilanne ohjaa osittain pelastusjoukkojen käyttöä. Tähän on kerätty huomioita Salpa- Jukolan toiminnoista. Huomiot eivät ole tarkoitettu ohjeeksi tulevaa Jukolan viestiä varten. 9.4 ENSIAPU Johanna Tilli Yleistä Salpa-Jukolan kilpailukeskus sijaitsi Virolahden Ravijoella Harjun oppimiskeskuksessa, jonne matkaa kertyi 25 km Haminan terveyskeskuksesta ja lähes 50 km ympäri vuorokauden päivystävästä Kymenlaakson keskussairaalasta. Pitkien kuljetusmatkojen vuoksi kilpailukeskuksen ensiapu pyrittiin järjestämään mahdollisimman omavaraiseksi toiminnaksi. Näin pyrittiin myös vähentämään paikallisten sairaala- ja terveyskeskusten kuormitusta. Kilpailuviikonlopun sää oli Venlojen viestin aikana sateinen, mutta suhteellisen lämmin. Jukolan viesti käytiin poutaisessa ja selkeässä säässä. Maasto oli pääosin hyväkulkuista ja korkeuserot olivat kohtuulliset. Salpa-Jukolan ensiapupalveluiden suunnistelusta vastasi Johanna Tilli, joka toimi ensiapuvastaavana. Suunnittelussa apuna olivat Kymenlaakson keskussairaalan ensiavun vastaava lääkäri Helena Borshagovski, joka kilpailuviikonloppuna toimi Jukola L2:na vastaten pääensiavun lääkinnällisestä toiminnasta, sekä sairaanhoitaja Sari Tulla. Suunnittelun apuna käytettiin edellisten Jukolan viestien loppuraportteja, lääke- ja tarvikelistoja sekä tutustumiskäyntejä Mikkeli-Jukolaan 2009 ja Kytäjä-Jukolaan Suunnittelun alkuvaiheista lähtien oli selvää, että ensiapupalvelut toteutetaan organisaation omana toimintana. Suunnittelun lähtökohtana oli, että pääensiapu pyrkii hoitamaan kaikki potilaat itse ja vain välitöntä jatkohoitoa tarvitsevat siirretään Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen. Tärkeää oli myös taata hoitohenkilökunnan tunnistettavuus muista toimitsijoista, hyvät ja toimivat viestiliikenneyhteydet sekä perehdytys tehtäviinsä. Ensiavun henkilökunta rekrytoitiin vapaaehtoisista terveydenhuollon ammattilaista, joista monet työskentelivät Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Myös muita terveydenhuollon ammattilaisia ilmoittautui toimitsijainfotilaisuuksissa tms. Mukana oli joukko erilaisia ensiapukoulutuksia (SPR, palokuntien ensivaste jne.) saaneita vapaaehtoisia, joiden yhteiseksi nimittäjäksi päätettiin ensiauttaja. Lääkäreitä työskenteli kisaviikonlopun aikana 11, 89

90 sairaanhoitajia 22, perus-/lähihoitajia kuusi ja ensiauttajia neljä. Ensiavun toimitsijoille järjestettiin kolme koulutustilaisuutta. Haminan palolaitoksen palomiesten urheilukerho miehitti Kymenlaakson pelastuslaitoksen ambulanssin, joka päivysti alueella lauantai-aamusta sunnuntaihin klo asti. Ambulanssi toimi hoitotason miehityksellä ja varustuksella Ensiapupisteet Pääensiapu sijaitsi n. 150 metrin päässä maali-/vaihtoalueesta n. 170 m 2 kokoisessa peltihallissa kisaravintolan naapurissa. Tila oli jaettu ilmoittautumis- ja odotusalueeseen, pikkuvammojen hoitopisteeseeni, akuuttihoitoalueeseen sekä ns. tarkkailupotilaiden hoitoalueeseen. Lisäksi rakennuksessa oli n. 3 m 2 :n toimistotilaksi jaettu huone sekä tämän yläpuolella parvi, jonne oli tehty kolme lepopistettä henkilökunnalle. Rakennus oli merkitty isolla ilmapallolla sekä useilla Ensiapu -kylteillä. Niiden näkyvyyttä haittasi viereinen Silmäaseman teltta ja mainos, jotka peittivät kyltit. Kylttejä siirrettiin lauantai-illan aikana korkeammalle ja kulkureittien varrelle lisättiin kolme uutta opastetta. Kuva 38. Pääensiapu. Vaihto-/maalialueella päivysti ns. reppuryhmä, jonka miehittivät lääkäri, hoitaja sekä hoitaja/ensiauttaja. Varusteena heillä oli ensiapu-, elvytys- ja nesteytystarvikkeilla varustettu reppu, maallikkodefibrilaattori sekä VHF-puhelin. Toinen reppuryhmä samalla henkilömiehityksellä ja varustuksella (ei defibrilaattoria) partioi kilpailukeskuksen alueella. Puolustusvoimat hoitivat metsässä tapahtuvan ensiavun kertausharjoituksen muodossa, josta on tehty erillinen raportti. Metsässä oli kaksi Puolustusvoimien ensihoitopistettä sekä yksi reppupartio mönkijän ja oppaan (suunnistaja) kanssa lauantaista klo alkaen aina kisojen päätökseen asti. Potilassiirrot metsästä pääensiapupisteeseen tehtiin Puolustusvoimien ambulanssilla. Tarvittaessa kisakeskuksen ambulanssi olisi mennyt PV:n autoa vastaan kiiretilanteissa, joita ei tapahtuman aikana kuitenkaan ollut. Yhteydenpito tapahtui VIRVE-puhelimilla KYMPE:n johtoautossa päivystävään, toimintaa johtavaan lääkäriin eli Jukola L1, koska VHF-puhelimet eivät toimineet kunnolla metsästä kilpailukeskukseen. 90

91 Kaikkiin ensiavun pisteisiin sekä ajoneuvoihin laminoitiin kilpailu-alueen kartat sekä kartta Harjun oppimiskeskuksen rakennuksista (kaikilla rakennuksilla omat nimet) liikkumisen helpottamiseksi. Lisäksi ensiapu varusti kaikki juomapisteet ensiaputarvikkeilla suljettavissa muovilaatikoissa. Kyseisistä ensiaputarvikkeista on lista liitteenä (Liite 5) Pääensiavun varustus Pääensiapu varustettiin vastaamaan terveyskeskustasoista päivystystä. Potilaita oletettiin tulevan maksimissaan 600 henkilöä. Tilassa oli neljä akuuttihoitopaikkaa, joiden varustuksena oli defibrilaattori tahdistusmahdollisuudella (Lifepak 20), vitaalielintoimintoja mittaava monitori, happipiste, lattiaimu, tipanlaskin ja siirrettävä toimenpidevalo. Pienet vammat hoidettiin 4-6 istumapaikalla. Tarkkailupisteessä oli neljä sänkyä uupuneille tms. potilaille. Potilassängyt (8 kpl), tarjotinpöydät (8 kpl), sermit (8 kpl), liikuteltavat tippatelineet (2 kpl) sekä ensihoitoreput (2 kpl) oli saatu lainaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoululta. Lifepak 20 -defibrilaattori ja maallikkodefibrilaattori saatiin lainaksi Medtronelta. Kymenlaakson keskussairaala lainasi ensiapuun toimenpidevalon, tipanlaskimen, lattiaimun, korva- ja silmäpäivystystarvikkeet sekä korvakuume- ja verenpainemittarit. Puolustusvoimat lainasi pääensiavulle 20 huopaa, 10 sänkyä (+ patjat ja tyynyt), viisi pöytää, penkkejä ja 10 jakkaraa, joilla kalustettiin ensiavun odotus- ja hoitotiloja. Sängyt tulivat henkilökunnan lepotelttaan ja -parvelle. Kuva 39. Pääensiavun hoitopaikat. Suurin yksittäinen hankinta oli hoitohenkilökunnan tunnistettavuuden takaamiseksi ostetut ensihoitoliivit. Lääkäreillä oli valkoiset liivit LÄÄKÄRI -tekstillä rinnassa ja selässä, hoitajilla ja ensiauttajilla punaiset liivit HOITAJA ja ENSIAUTTAJA -teksteillä. Lisäksi toimintaa johtavalla lääkärillä oli valkoinen liivi JUKOLA L1 -tekstillä ja pääensiavun vastuulääkärillä liivi JUKOLA L2 -tekstillä sekä ensiapuvastaavalla punainen liivi ENSIAPUVASTAAVA -tekstillä. Kuva 40. Hoitohenkilökunnan ensihoitoliivit. 91

92 Lääkkeet ja käyttötarvikkeet ostettiin Kymenlaakson keskussairaalan apteekista ja keskusvarastosta. Lääke- ja infuusionestetilaus tehtiin aikaisempien Jukoloiden listojen sekä vastuulääkärin ja lääkevastaavan tarveharkintojen perusteella. Lääkkeet tilattiin Keskussairaalan päivystyksen kautta, jonne myös kilpailuviikonlopun jälkeen käyttämättömät lääkkeet palautettiin. Käyttötarvikkeet tilattiin suoraan kisaorganisaatiolle edellisten Jukolan viestien tarvikelistoja mukaillen. Käyttötavaroiden lisätäydennys oli sovittu tapahtuvan tarvittaessa Keskussairaalan päivystyksen varastosta ja lääkkeiden täydennys sairaalaan apteekin päivystysvarastosta. Tavara- ja lääketäydennykset hoidettiin soittamalla keskussairaalan päivystykseen, jossa tavarat pakattiin ja lastattiin kilpailuorganisaation käytössä olevaan ambulanssiin sen tullessa takaisin potilaskyydiltä. Avaamattomat toimituslaatikot saatiin palautettua keskusvarastoon. Osa avatusta materiaalista jatkaa seuraavalle Jukolan järjestäjälle ja osalla täydennettiin järjestävän seuran omia ensiaputarpeita (mm. maastopisteiden ea-laatikot). Paljon käyttötavaraa sekä lääkkeitä palautui Keskussairaalan päivystykseen ja näin ollen emme saaneet ollenkaan laskua lääkkeistä, vaan organisaatio maksoi vain käyttötavaroista. Kertakäyttöiset suturaatiosetit (28 kpl) tilattiin Mediq:sta. Lahjoituksena saimme ko. firmalta steriilejä hanskoja, joista suurin osa jäi käyttämättä jatkaen matkaansa tuleville Jukolan järjestäjille. Silmäpäivystyksen hoitaminen oli sovittu neuvoteltavaksi markkinointivaliokunnan toimesta. Ensiavun ehtona sopimuksen laatimiseksi oli, että sopimuksen tekevä firma hoitaa kilpailuviikonloppuna sattuvat silmävammat eli paikalla päivystää silmälääkäri. Silmäpäivystykselle varattiin telttapaikka pääensiapupisteen vierestä. Sopimus tehtiin Silmäaseman kanssa, mutta sopimuksesta ei löydy ko. ehtoa. Silmälääkäripäivystäjän puuttuminen huomattiin lauantaina klo aikaan. Tämä aiheutti ensiavulle ylimääräistä työtä, koska silmävammojen hoitoon ei ollut varauduttu. Silmävammojen hoitoon tarvittavat välineet ja lääkkeet tilattiin Keskussairaalan päivystyksestä ja ne toimitettiin kilpailukeskuksen ensiapuun toimitsijaksi tulevan sairaanhoitajan toimesta Ajoneuvot Potilassiirrot kilpailukeskuksessa ja sieltä Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen tapahtuivat KYMPE:n ambulanssilla. Potilassiirrot metsästä Puolustusvoimien ensihoitopaikalle tehtiin palolaitoksen mönkijällä ja siirrot sieltä kilpailukeskuksen pääensiapuun Puolustusvoimien ambulanssilla. Maali-/vaihtoalueen reunalla päivysti toinen palolaitoksen mönkijä, jolla huonokuntoiset potilaat siirrettiin sieltä pääensiapuun. Ko. mönkijä päivysti lähtöjen aikana lähdön välittömässä läheisyydessä. Ensiavun käytössä oli myös pakettiauto kuljettajineen, joilla hoidettiin huoltoajoa sekä tarvittaessa oltaisi voitu kuljettaa hyväkuntoisia potilaita esim. Terveyskeskuspäivystykseen tai hakea kilpailijoita takaisin kilpailukeskukseen sairaalasta/terveyskeskuksesta. Tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta. Ensihoidon vastuulääkäri Petri Loikkaan määräyksellä paikalla päivysti lauantaista sunnuntaihin Virolahti-Miehikkälän perustason ambulanssi, jota käytettiin yhteen potilassiirtoon organisaation oman ambulanssin ollessa potilasajossa. Kuva 41. Potilassiirto ambulanssilla. 92

93 9.4.5 Hoitohenkilökunnan työvuorot Pääensiavun toiminta aloitettiin perjantaina klo kahden hoitajan voimin. Lääkäri oli puhelinkonsultaatiovalmiudessa. Varsinainen toiminta aloitettiin lauantaina klo ja se päättyi sunnuntaina klo 16.30, kun viimeinen suunnistaja saatiin maaliin. Toiminta oli suunniteltu hoidettavaksi 12 hoitajalla ja viidellä lääkärillä, joiden lisäksi toimintaa tukivat Jukola L1, Jukola L2 sekä ensiapuvastaava. Todellisuudessa hoitajia oli koko kilpailutapahtuman ajan ja lääkäreitä 5-7 sekä vastaavat henkilöt. Lisäksi reservissä oli 2-4 hoitajaa sairastapausten tms. varalle. Hoitohenkilökunta oli jaettu valmiiksi pareihin, joista toinen oli aina kokenut sairaanhoitaja ja toinen sairaan-/perus- /lähihoitaja/ensiauttaja. Työvuorolista oli suunniteltu kiertäväksi niin, että jokainen pari työskenteli vuorollaan kaikissa pääensiavun vastaamista kohteista tunnin kerrallaan. Kohteita olivat akuuttihoitopisteet 1 ja 2, pikkuvammat + tarkkailu + potilaiden vastaanotto, ns. reppupartiot 1 ja 2 (kesto yhteensä viisi tuntia). Tämän jälkeen jokainen pari piti kahden tunnin lepotauon. Lääkäreiden kierrosta vastasi Jukola L2 niin, että akuuttihoitopisteessä työskenteli yksi lääkäri, pikkuvamma- ja tarkkailupisteessä kaksi lääkäriä sekä reppupartiossa 1 yksi lääkäri. Lisäksi Jukola L1 johti yhteistoimintaa KYMPE:n johtoautossa ja Jukola L2 toimintaa pääensiavussa lauantaista sunnuntaihin. Työvuorolistat olivat nähtävillä seinällä ja kaikista hoitajista oli kuvallinen nimi-/tittelikyltti näkyvällä paikalla tunnistamisen helpottamiseksi. Kiertävä työvuorolista sai kaikilta kiitosta; sekä hoitajat että lääkärit pääsivät tekemään töitä tasaisesti sekä seuraamaan myös itse kilpailutapahtumaa sen eri vaiheissa. Kuva 42. Ensiavun henkilökuntaa työpisteessään Viestintä Ensiavun käyttöön oli varattu 10 VHF-radiopuhelinta sekä 10 vara-akkua. Jokaisella ulkona liikkuvalla parilla (myös lepotauolla) oli VHF-puhelimet, joilla pidettiin yhteyttä ensiapuvastaavaan, Jukola L1:een ja Jukola 2:een sekä maalialueen mönkijään. Jokaiselle oli laminoitu toimitsijakortin kokoinen puhelinmuistio, josta löytyivät kaikki tarvittavat radiokutsut. Radiopuhelimen käyttöä harjoiteltiin kenraaliharjoituksessa. Kilpailuviikonlopun aikana puhelinliikenne sujui hyvin ja ilman katkoja. Puolustusvoimien maastopisteillä oli kaksi VHF-radiopuhelinta, jotka eivät kuitenkaan kantaneet metsästä kilpailualueelle. Yhteys PV:n kanssa hoidettiin johtoautosta VIRVE-puhelimilla Jukola L1:n toimesta. 93

94 9.4.7 Potilaiden hoidon periaatteet Potilaat ohjattiin maali-/vaihtoalueelta pääensiapuun omin jaloin, jos he sen pystyivät tekemään. Huonokuntoiset potilaat siirrettiin mönkijällä. Potilaat ilmoittautuivat vastaanottotiskillä odotustilassa, jossa kirjattiin potilaan kilpailunumero/osuus ja muilta nimi sekä vamma/oire. Tarvittaessa potilaat ohjattiin ensin suihkuun ja ohjeistettiin tulemaan vasta sen jälkeen hoidettavaksi. Potilaat saivat hoitoa pääsääntöisesti välittömästi; pisimmät odotusajat olivat noin viisi minuuttia. Potilaiden vammat/oireet sekä hoito kirjattiin Jukola-hoitokaavakkeelle (Liite 6), joka seurasi potilasta toimien tarvittaessa lähetteenä. Potilaat hoidettiin mahdollisimman pitkälti pääensiavun toimesta ja vain kuusi potilasta jouduttiin siirtämään jatkohoitoon Kymenlaakson keskussairaalan päivystykseen. Kuusi potilasta sai lähetteen ja käskyn hakeutua heti maanantaina omalle terveysasemalle hoitoon. Potilaille neuvottiin tarvittaessa hakeutumaan omalle terveysasemalle Jukola-hoitokaavakkeen kanssa, jos vamma/oire ei helpota tai pahenee Potilasmäärät ja vammaprofiilit Pääensiapupisteessä hoidettiin yhteensä 353 potilasta. Reppupartiot eivät aloittaneet yhtään hoitoa, vaan suorittivat hoitoonohjausta. Metsässä hoidettiin Puolustusvoimien toimesta 35 potilasta, joista osa kuljetettiin pääensiapupisteeseen. Juomarasteilla ei pidetty kirjanpitoa hoidetuista kilpailijoista. Tyypillisin vamma oli haava, joita hoidettiin 85 kpl. Ommeltavia haavoja oli 14 kpl ja loput joko liimattiin tai teipattiin haavansulkuteipeillä. Hiertymiä/ruhjeita eripuolilla kehoa oli 80 potilaalla. Erilaisia ja eriasteisia polven vääntö- tai muita vammoja oli 41 kpl sekä nilkkavammoja 39 kpl. Kylmähoitoa annettiin n. 150 potilaalle. Silmävammoja (oksan raapaisu, roska silmässä) oli 21 kpl. Vatsakivusta kärsi 10 kilpailijaa. Muita hoitoon hakeutumisen syitä olivat: huonovointisuus/ pyörtyminen/uupuminen 9 kpl, infektio 7 kpl, päänsärky 5 kpl, murtumaepäily 5 kpl, palovamma 3 kpl, akillesjännevamma 2 kpl, hengenahdistus 2 kpl ja rintakipu 2 kpl. Kymenlaakson keskussairaalaan siirrettiin kilpailuviikonlopun aikana kuusi potilasta, joiden siirtodiagnoosina olivat testis torsio, diabeettinen ketoasidoosi, umpisuolentulehdus-epäily, kova ylävatsakipu, solisluumurtuma sekä orbitan murtuma. Orbitan murtuma -potilas siirrettiin Keskussairaalasta Töölön tapaturma-asemalle jatkohoitoon. Omaan terveyskeskukseen jatkohoitoon lähetettiin kyynärpään bursiitti, pohkeen lihasruptuura, sormen infektio ja kaksi akillesjännevammaa. Torstaina ohjattiin kaksi toimitsijaa (kuume/korvakipu, uupuminen) Haminan terveyskeskukseen. Kuva 43. Ensiavun reppupartioiden varusteita. 94

95 9.4.9 Erityisiä huomioita Salpa-Jukolan ensiapu sujui erinomaisesti koko kilpailuviikonlopun ajan. Potilaat saivat nopean ja ammattitaitoisen avun joutumatta odottamaan pitkiä aikoja. Hoitohenkilökunta oli mukana iloisella ja reippaalla talkoomielellä. Muutama sairaanhoitaja urakoi 29 tunnin työvuoron ja heidän lepotaukojensa olisi tullut olla pidempiä. Työvuoroja ja -pareja muutettiin yön aikana, jotta heille mahdollistettiin muita pidemmät lepoajat. Kiertävään työvuorosysteemiin oltiin tyytyväisiä. Koska maali-/vaihtoalueella ei ollut kiinteää ea-pistettä, joutuivat ns. reppupartiot kantamaan varusteitaan koko ajan, mikä koettiin aamuyön tunteina raskaana. Tähän parannusehdotuksena on, että ko. alueella tulisi olla koroke, jossa ea-ryhmä voi tarvittaessa päivystää (parempi näkyvyys alueelle) sekä säilyttää tarvittavaa kalustoaan. Parannusehdotuksena ensiavun toimitsijoilta tuli myös, että saunan ja suihkujen yhteyteen pitäisi saada jonkinlainen ensiapuvalmius (esim. laastaria ja muita sidoksia sekä haavan desinfektioainetta), josta saisivat avun sellaiset potilaat, joilla on pieniä naarmuja tms., joita ei tarvitse ommella. Silmäpäivystyksen puute aiheutti ylimääräisen stressitekijän niin ensiapuvastaavalle kuin muulle hoitohenkilökunnalle. Jos tulevat Jukolan viestin järjestäjät päätyvät ulkopuoliseen silmäpäivystäjään, jonka sopimusneuvotteluista vastaa joku muu kuin ensiavun vastaava henkilö, tulisi sopimus hyväksyttää myös ensiapuvastaavalla. Ensiavun käyttöön hankitut liivit olivat tarpeelliset ja takasivat hoitohenkilökunnan näkyvyyden ja tunnistettavuuden niin potilaiden kuin toimitsijoidenkin keskuudessa. Ensiavun henkilökunta pystyi näin esteettömästi liikkumaan koko kilpailukeskuksen alueella. Tulevan Valio-Jukolan järjestäjän ja Salpa-Jukolan organisaation toiveena on, että liivit liitetään kiertävään materiaaliin hyödynnettäväksi tulevissa Jukoloissa. Ensiavun yhteistyö sujui erinomaisesti kaikkien sektoreiden kanssa kilpailuviikonlopun aikana. Potilaiden vammat/oireet vastasivat riskiarviota ja potilaita oli odotettua vähemmän. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille, erityisesti Puolustusvoimille, Kymenlaakson pelastuslaitokselle, Kymenlaakson keskussairaalalle ja Kymenlaakson ammattikorkeakoululle sekä ammattitaitoisille vapaaehtoisille, jotka mahdollistivat Salpa-Jukolan ensiavun sujumisen suunnitelmien mukaisesti. 9.5 JÄRJESTYKSEN VALVONTA JA VARTIOINTI Pekka Rämä Järjestyksen valvonta aloitettiin perjantaina klo Tällöin paikalla oli kolme järjestyksenvalvontaparia eli yhteensä kuusi henkilöä. Lauantaina klo 8.00 partioiden määrä lisättiin kolmella parilla eli töissä oli 6-8 paria (12-16 henkilöä). Henkilöstön määrä oli riittävä, sillä järjestyksen valvojien tehtävät oli rajattu järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Kulun valvonnan hoiti jokainen sektori itse. Varsinaisia järjestyshäiriöitä ei juuri esiintynyt. Muutama paikallinen heilui yleisön joukossa oluttölkkiä heilutellen, mutta huomautusten jälkeen nämäkin poistuivat paikalta. Tuulisuoja-alueelta poistettiin yhdeltä Norjan joukkueelta grilli, koska niiden käyttö oli ehdottomasti kielletty. Kilpailukeskusalueella oli sunnuntaista lähtien vartiointi. Vartioilta ei tullut yhtään raporttia, eli kilpailukeskus sai olla koko viikon rauhassa. 95

96 9.6 VIESTILIIKENNE Pekka Rämä Viestiyhteydet hoidettiin VHF-puhelimilla. Tämäkin jäi turvallisuuspäällikölle. Teknisen toteutuksen hoiti EP SOUND SERVICE. Pysäköintialueiden, kilpailukeskuksen ja ensiavun yhteydet toimivat moitteetta. Maastossa oli ongelmia, mutta suurin syy oli, ettei kukaan kerinnyt laitteita kunnolla testaamaan ennen kilpailua. Maastossa ensiavulla oli ensin vääränlaiset radiot ja siellä yhteydet hoidettiin Virve-kalustolla ja kännyköillä. Viestiliikenne on yksi toiminnan edellytys ja kilpailuun olisi hyvä nimettävä henkilö, jonka ainoa tehtävä on yhteyksien luominen, testaaminen ja ylläpito. Laitetoimittajalta kyllä löytyy tekninen apu ja kalusto. 9.7 YHTEENVETO Turvallisuus on Jukolan viestissä tärkeä sektori. Jo vuosia ennen kilpailua on syytä selvittää tarkoin, mikä on turvallisuuspäällikön tehtävä ja vastuu. Turvallisuuspäällikön on oltava tiiviissä yhteydessä eri viranomaisten kanssa ja hyvissä ajoin yhteistyössä käytävä kaikki mahdolliset ongelmatilanteet lävitse. Olisi hyvä, jos turvallisuusvaliokuntaan saataisiin mukaan terveydenhoidon, pelastuslaitoksen, poliisin ja ympäristön ammattilaisia. Paljon helpottaa, kun aloittaa paikallisen poliisin luona käymisellä ja tutustuu, mitä liitteitä tarvitsee yleisötilaisuuden järjestämistä varten olevan hakemuskaavakkeen liitetietoihin. Täällä toiminta eri viranomaisten kanssa oli kiitettävän ystävällistä. Jo ensimmäisillä tapaamisilla saatiin tarkat ohjeet, kuinka asioita aletaan rakentaa. Kun kilpailukeskus alkoi muotoutua kartalla, suoritettiin alueella katselmus, jonka jälkeen oli helppo ruveta toteuttamaan suunnitelmaa. Varsinaisia tarkastuksia suoritettiin yksi, perjantaina ja korjauksien osalta lauantai-aamuna 17.6., jolloin kaikki oli kunnossa. Jukolan viesti kilpailuna on upea tapahtuma ja sellaisena turvallisuus on ollut suhteellisen helppo. Kuitenkin kaikkein pahimpaan on varauduttava, mutta toivottavasti turhaan. Kuva 44. Järjestyksen valvojia. (Kuva: Kirsi Lauri/RUK) 96

97 10 KARTTA- JA RATAVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Pääratamestari Jorma Sipilä Jukolan ratamestari, kartoittaja Janne Weckman Venlojen ratamestari, itkumuuri Jarkko Liuha Karttojen käsittely Pekka Fincke Rastit Matti Töyrylä Rastivalvonta Kaj-Asser Skog Juomapaikat Markku Lahtinen TV-yhteyshenkilö Seppo Kuikko Harjoitukset Tuomas Mattila Ratavalvoja Vesa Vainio (SipRa) RATASUUNNITTELU Janne Weckman ja Jarkko Liuha Yleistä Käytössä oli maasto, jossa oli juostu Jukolan Viestiä jo kahdesti aiemmin, edellisen kerran vuonna Kartan pohjaaineistona käytettiinkin lähes koko alueella vanhaa, Paavo Huopaisen käsialaa olevaa karttaa. Vain Harju - Länsikylä kartan luoteiskulma on tehty laserkeilausaineistoa hyväksikäyttäen. Tämä siitä syystä, että alue keilattiin vasta kartoituksen ollessa jo hyvässä vauhdissa. Kartta valmistui lopullisesti keväällä 2010 ja kesällä 2010 tehtiin vielä tarkistuksia varsinkin kasvillisuuskuvaukseen. Ratavalvojalla ei ollut huomautettavaa kartan laadusta. Kartantekijä toimi myös Jukolan ratamestarina. Tähän ei olisi ryhdytty, jos ratamestariryhmällä ei olisi ollut kokenutta johtajaa valvomassa toimintaa. Kartanteosta oli toisaalta hyötyä maastotuntemukseen, mutta vaarana on liiallinen työmäärä sekä maaston näkeminen kartoittajan eikä suunnistajan näkökulmasta. Pitkään pohdittiin sitä, voidaanko juosta A3-kartalla, mutta koska alueen länsiosa oli parasta suunnistusmaastoa, päädyttiin lopulta pisimmillä osuuksilla käyttämään hieman kavennettua A2-karttaa. Alusta pitäen ratoja suunniteltiin Jukolan ja Venlojen ratamestareiden tiiviissä yhteistyössä. Molempien viestien radat kulkivat koko ajan samassa ratatiedostossa. Sekaannusten välttämiseksi teimme niin, että Venlojen viestin rastikoodit olivat ja Jukolan viestissä >100. Samaan tiedostoon merkittiin omilla symboleillaan ja lisäteksteillään kaikki tarvittavat lisätiedot; TV-, radio- ja ensiapu-pisteet sekä luontokohteet jne. Alue tarjosi rikkonaisuutensa vuoksi haasteita ratojen suunnitteluun. Mäkien päälliset ja varsinkin alueen itäosa oli erittäin hyväkulkuista, kun taas mäkialueiden väleissä oli suuriakin hakkuualueita ja peltoja. Kokemukset vuoden 1992 Jukolan Viestistä helpottivat matkojen ja ihanneaikojen arvioinnissa. Ratamestariryhmässä tehtiin jo alussa periaatepäätös, että julkisuuteen ei anneta mitään kilpailun kannalta tarpeetonta tietoa. Esimerkiksi tarkka aikataulu ja väliaikarastien kilometrimäärät sekä ratamestarien lausunnot jätettiin julkaisematta. Kilpailun kuluessa väliaikapisteiden km-määrät julkaistiin sekä televisiossa että Internetissä vasta osuuden alkaessa. 97

98 Tavoitteita mahdollisimman vaikeat radat jokaiselle osuudelle uutta aluetta mahdollisimman vähän rasteja paljon, mutta ajallisesti tasapuolisia hajontoja väärällä rastilla leimaamisen minimointi syntyvien urien vaikutusten hallinta väliaikarastit sijoitetaan suunnistuksellisesti toisarvoisille alueille Huomioon otettavat asiat ohjeiden mukaiset kestoajat TV- ja radiorastit juoma- ja ensiapupaikat TV- ja online-kaapelointi luontoselvityksessä suojeltaviksi katsotut alueet maanomistajien kieltämät alueet ja käytettävissä olevat pellot kutsuvierasrasti valokuvaajien rastit GPS-seuranta Jukolan viestin ratasuunnittelu Lähialueen käyttöön vaikutti eniten Venlojen maastoon tekemät urat sekä kapeahko lähtö- ja tuloalue. Osuuksille 1-3 tehtiinkin pitkä ykkösväli, jolla ohitettiin tietä pitkin suuri osa lähialuetta. Tässä huomioitiin samalla se, että hajonnat ovat tasapuoliset, koska mikään hajonta ei mene heti pusikkoon. Näille osuuksille pyrittiin tarjoamaan vaihtelevaa suunnistusta ja myös pitkiä reitinvalintavälejä, joilla ylitettiin huonompia maastonosia. Osuudet 4-6 käyttivät Venlojen kanssa samaa aluetta, mutta kiertosuunta oli toinen. Lähialueen vaikein maastonosa käytettiin osuuksien 4-7 hajontaan. Osuus 7 oli luonteeltaan osuuksien 1-3 kaltainen, mutta teki pitkän putkilenkin kokonaan käyttämättömällä alueella. Jokaisella osuudella oli oma putkiosuus, jolta näytettiin GPS-seurantaa ja samalla kärki pääsi aiemmin käyttämättömälle alueelle. TV-rastit sijoitettiin parhaiden suunnistusalueiden väliin ja parhaat alueet käytettiin hajonnoilla. Aikataulu piti paikkansa erittäin hyvin. Ihanneajoista jäätiin vain neljä minuuttia. Alueen itäosassa juostiin hieman arvioitua nopeammin, mutta peitteisemmässä länsiosassa arvioitua hitaammin Venlojen viestin ratasuunnittelu Ratasuunnittelu käynnistyi keväällä 2009, kun kilpailukartasta oli valmistunut ensimmäinen versio. Tätä ennen maastonkäyttösuunnitelmia oli piirretty vanhalle kilpailukartalle. Heti alusta asti piti miettiä tulevia televisiointipisteitä, joita laskettiin tarvittavan n. 20 minuutin välein. Televisiointipisteitä laskettiin käytettäväksi enintään 12 molemmissa viesteissä. Ainoastaan ankkuriosuuden alkupuolella oli pidemmät pätkät ilman live-kuvaa, mutta tässä vaiheessa GPSseurantaa voitiin näyttää koko matkalta. Aluksi suunnittelimme yleisiä maastonkäytön linjauksia yhteistyössä Janne Weckmanin kanssa. Sovittelimme Jukolan ja Venlojen viestien yhteisesti käyttämälle alueelle linjaukset molemmille viesteille. Ehdotuksia vaihdoimme sähköpostitse. Kevääseen 2010 mennessä maastonkäytön suunnittelussa oli päästy siihen vaiheeseen, että saatoin keskittyä 98

99 pelkästään Venla-ratojen suunnitteluun ja tarkempien rastipisteiden määrittelyyn. Jo suunnittelun alkuvaiheessa päätin käyttää Vehka-Jukolassa käytettyä osuuksien ratapituusjärjestystä, jossa 3. osuus on lyhin. Viestin kestoksi suunniteltiin lähtökohtaisesti noin kolme tuntia. Käytännössä kärkijoukkueet juoksivat viestissä arvioitua huomattavasti kovempaa. Voittoaika-arvio oli 2:57:14 ja voittoaika oli 2:48:54. Kärkijoukkueet pitivät maastossa 6.20 min/km vauhtia, kun vuonna 1992 kärki kulki 6.56 min/km vauhtia. Eroa miesten ja naisten kilometrivauhdeissa oli tänä vuonna 35 sek/km, kun vuonna -92 eroa oli 53 sek/km. Tuli siis arvioitua naisten vauhtitaso todellista hitaammaksi. Viestien aikataulujen laskemiseen käytettiin Excel-tiedostoa, johon matkat ja ajat oli laitettu osuuksittain ja rastiväleittäin. Jokaiselle rastivälille pystyi merkitsemään välin pituuden ja kilometrivauhdin. Näistä tiedostoista pääratamestari koosti yhden tiedoston, johon oli merkattu aikataulu televisioinnin ja radioinnin tarpeisiin. Molempien viestien aikataulutiedostot on esitetty liitteessä Jukolan viestin hajonnat Lähestulkoon jokaisen väliaikarastin välissä oli jokin hajonta. Kaikkia mahdollisia ratavaihtoehtoja ei kuitenkaan käytetty, vaan osuuksilla 1-3 ratoja oli käytössä 18 kpl ja osuuksilla 4-7 ratoja oli käytössä 12 kpl. Näistä radoista rakennettiin alkuosuuksille 54 erilaista läpivientimahdollisuutta ja osuuksille 4-7 kaikkiaan 36 läpivientiä. Tärkeänä pidettiin, että osuuksilla 1-3 olisi 3-hajontoja ja osuuksilla 4-7 yksi pitkä 4-hajonta. Nämä tärkeimmät hajonnat pyrittiin myös sijoittamaan maaston vaikeimmille alueille. Jukolan joukkuekohtaiset läpiviennit arvottiin ja lisäksi tarkistettiin, että yhdelläkään huippujoukkueella tai näiden kakkosjoukkueilla ei ole samoja ratoja. Läpivientitaulukossa oli virhe, joka johti noin 100 joukkueen juoksemiseen väärällä hajonnalla 2. osuudella Venlojen viestin hajonnat Hajontaa päätin käyttää mahdollisimman paljon, koska maasto oli pääosin suunnistuksellisesti helppoa ja avointa. 4- hajonta ratojen puolivälissä osoittautui viestin ratkaisevammaksi hajonnaksi, jossa useat joukkueet sortuivat isoihin virheisiin. Rikkonainen maasto sekä tarvittavat televisiointi-, radiointi- ja huoltopisteet eivät mahdollistaneet useampi rastisia hajontapätkiä Venlojen viestissä. Viestin jokaisella osuudella oli käytössä 16 eri hajontarataa, joita käyttämällä tuli 192 erilaista joukkueläpivientiä. Karttoja painettiin 1200 joukkueelle ja täsmäsin kaavion lopun siten, että kaikkia hajontaratoja tuli käytetyksi täsmälleen saman verran. Tällöin myös kaikkien hajontarastien kuormitus oli täsmälleen sama. Mahdollisuuksia olisi ollut suurempaankin hajontaratojen ja läpivientien määrään, mutta tuo katsottiin riittäväksi. Hajontakaavion ja ratatiedostojen tekemiseen käytin Kytäjä-Jukolassa Venlojen viestissä käytettyä Excel-pohjaa, josta sovelsin oman version. Yhdestä Excel-tiedostosta oli muodostettavissa sekä karttatulostuksen vaatima tiedosto, että tulospalvelun vaatimat Pirilä-tiedostot. Pirilöiden lopullinen muokkaus piti tehdä Windowsin muistiossa, johon toin tarvittavat tiedot csv-muodossa Excelistä. Hajonnat sekoitin käytännössä käsityönä 300 ensimmäisen joukkueen osalta. Kärkiseurojen läpivienneistä pyrin saamaan mahdollisimman erilaiset ja joukkueiden 1. ja 2. joukkueet eivät juosseet samoja ratoja etenkään 1. ja 2.osuudella. Kuitenkin käytetystä 4-hajonnasta ei käytetty seuroittain 1.-2.osuuksilla kuin 2-3:a hajontarastia Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Venlat) Ensimmäisen osuuden tullessa vaihtoon olin vaihtoalueella selvittämässä mahdollisia ongelmatilanteita. Muutoin seurailin kilpailua kilpailukeskuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä. Kilpailun aikana ei tullut tilanteita, joihin olisi 99

100 tarvinnut puuttua. Venlojen viestin maalin sulkeuduttua klo poistin 2. viimeisten rastien alueelta Venlojen rastipisteistä liput ja leimasimet Ratamestarin toiminta kilpailun aikana (Jukola) Ratamestari oli juuri ennen kilpailua median ja kutsuvieraiden haastateltavana. Ensimmäisen osuuden aikana oli myös TV-haastattelu. Tämän jälkeen seurasin kilpailua radiopuhelimen ja tv-lähetyksen avulla, sekä avustin tarvittaessa kaikki rastit kartan avulla rastivalvojien toimintaa sekä loukkaantuneiden etsintää maastossa. 4. ja 5. osuuden aikana olin maastossa seuraamassa kärjen työskentelyä ja tämän jälkeen lähinnä kutsuvierastiloissa. Kun yhteislähtö oli tapahtunut, menin nukkumaan noin 2 tunniksi ja sen jälkeen aloitimme rastien keruun rastivalvojien kanssa. Kaikki rastit, leimasimet, heijastimet ja suurin osa viitoituksia oli kerätty maastosta 2h 30min maalin sulkeutumisen jälkeen Karttojen painatus Karttojen painatusta varten pyydettiin tarjoukset kolmelta painotalolta. Näistä kaksi pystyi toteuttamaan painatuksen ja antamaan tarjouksen. Painomäärät laskettiin perustuen edellisen vuoden painomääriin. Kilpailukarttojen painatus tapahtui maaliskuun alussa. Painatusta oli valvomassa molemmat ratamestarit. Valvonnassa kiinnitettiin huomiota lähinnä painojälkeen ja sijaintitarkkuuteen, mutta samalla katsottiin myös, että rastinumerot ja koodit olivat oikein. Huomauttamista oli hyvin vähän. Suurin osa kilpailukartoista tuotiin Jyväskylästä Haminaan omalla pakettiautolla. Loput tulivat pieniin lavoihin pakattuina. Emme osanneet ennakkoon varautua siihen, että lavat olivat niin painavia, että kahteen mieheen niitä ei pystynyt nostamaan. Jos painattaa A2-karttoja, niin painotalolle kannattaa toimittaa valmiiksi sen kokoisia pahvilaatikoita tai pyytää heitä pakkaamaan kartat pienempiin kasoihin. Palautuskartat painettiin noin kuukausi ennen kilpailua. Tämä olisi ollut syytä tehdä vieläkin aiemmin, sillä lajittelussa tuli kiire. Kilpailun valvojan kanssa keskusteltiin palautuskartta-asiasta ja todettiin, että palautuskartat voisivat olla tulostekarttoja. Mikäli joku osaisi tehdä ohjelman, joka tulostaa palautuskartat suoraan joukkue- ja seuranippuihin, säästyisi lajittelutyötä todella paljon. Kaikki rastit ja hajontakaaviot sisältäviä karttoja olisi pitänyt painattaa vähintään 500kpl enemmän, koska nyt niitä ei ollut riittävästi mm. kutsuvieraille ja Infostakin niitä ostettavaksi kysyttiin runsaasti. Palautuskartoissa ei ole kuin yksi kyseinen kartta joukkuetta kohti, mikä lisää niiden kysyntää ostokarttoina Mallikartta lähtöalueelle Viimeisellä viikolla valmistettiin kuusi mallikarttaa lähtöalueelle. Tyhjiin painettuihin kilpailukarttoihin piirrettiin erivärisillä tusseilla maastossa kevään aikana tapahtuneet muutokset. Tekstit kirjoitettiin suomeksi ja englanniksi. Maastoon oli tullut muutama harvennus ja yksi uusi tie. Uusi tie merkittiin myös maastoon kyltillä, jossa mainittiin tien puuttuvan kisakartasta. Lisäksi mallikarttaan merkittiin maastossa selvästi erottuva keltainen nauha, joka oli maastossa hirviä varten Mediakartat ja selostajien ohjeistaminen Selostajia varten teimme hajontakartat, joihin oli merkitty joukkueet kullekin hajonnalle. Venloissa merkattiin myös hajontarata, joka käy kyseisellä hajonnalla. Venlojen viestistä kartat olivat osuuksittain värikarttoina sekä lisäksi oli koko viestin hajontakartta valkoisella pohjalla. Jukolan viestistä kartat olivat osuuksittain värikarttoina (A3-koossa, Ocadista tulostus käy näppärästi) sekä hajonnoittain (1-3. os., 4-5. os., 6-7. os.) valkoisella pohjalla (A3). Joukkue- ja hajontaratamerkinnät olivat vain niiltä hajonnoilta, joilta selostajat ja kuuluttajat saivat kommentoida hajontaa. 100

101 Selostajia varten tehtiin kesäkuussa materiaalipaketti, jossa yhteen muovitaskukansioon oli koottu kaikki yllä mainitut kartat, viestien aikataulut sekä hajontakaaviot. Tämä materiaalipaketti jaettiin perjantaina selostajille ja kommentaattoreille sekä kilpailun valvojille yhteisessä ohjeistustilaisuudessa. Yhteensä paketteja on hyvä tehdä vähintään kuusi kappaletta. Selostajilta paketista tuli vain kiittävää palautetta, eikä kilpailuselostuksissa hajontalipsautuksia päässyt kovinkaan monta tulemaan. Aikaisemmin tällaista yhteistä pakettia ei ole ollut ja tälle toivottiin jatkoa. Työtä pakettien tekeminen vaati n. 2-3 tuntia, joten kyseessä ei ole kokonaisuuden kannalta iso uhraus Rastipisteiden varustaminen ja maastonauhoitukset Kartta- ja ratavaliokunta huolehti rastipisteiden varustamisesta online-rastien leimasimia lukuun ottamatta. Venlojen viestin ratamestari koordinoi varustustyön ja maastonauhoitukset. Rastiliput ja leimasimet vietiin maastoon kilpailua edeltävänä viikonloppuna. Yhteensä kahdeksalta työparilta rastienvientiin kului aikaa noin kolme tuntia. Työtä tehtiin perjantaina ja lauantaina. Rastileimasimet niputettiin koodilaputustilassa Haminassa rasteittain ja leimasinniput lajiteltiin maastoalueittain laatikoihin. Kilpailukeskuksessa rastileimasimia ei tarvinnut enää erikseen etsiä, vaan työpareille voitiin antaa rastimateriaalit ilman viivytyksiä. Rastilippuja tarvittiin n. 160 kpl. Kuva 45. Rastileimasinten valmistelua. Heijastinnauhana käytettiin 3M-turvaheijastinteippinauhaa, jota ostettiin Etrasta. Heijastinta laitettiin vain yöosuuksien rasteille 1-4. Nauhaa kului reilulle 80 rastille n. 13 metriä. Nauha pyöräytettiin rastilippukepin ympärille rastilipun yläpuolelle. Heijastinnauhaa vietiin rasteille erikseen rastilippujen ja leimasimien viennin jälkeen torstaina, perjantaina ja lauantaina Kielletynalueen nauhat vietiin maastoon kilpailua edeltävänä sunnuntaina asutusalueiden läheisiä nauhoja lukuun ottamatta. Nauhana käytettiin muovista Stora Enso -nauhaa. Nauhaa kului n. 4 km. Rastipisteiden varustamisen lisäksi ratamestareiden tulee valmistautua antamaan ohjeistusta myös muille maastossa toimiville rakennusryhmille (juomarastit, ensiapu-pisteet, Puolustusvoimien kaapelointiryhmät, television tuotantoryhmä jne.). 101

102 Rastipisteiden purku Rastipisteiden purku aloitettiin sunnuntaina klo Rastitarkastajat suorittivat purkutyön. Ensin haettiin Venlojen viestin rastit. Jukolan viestin rastipisteitä purettiin aamupäivästä alkaen sitä mukaa, kun kaikkien yhteislähtöjen suunnistajien todettiin online-väliaikojen perusteella ohittaneen kyseisen maastoalueen. Purkutyötä koordinoitiin kilpailukeskuksessa tulospalvelukopilla. Kaikki rastit, online-rasteja lukuun ottamatta, oli purettu klo mennessä. Samalla maastosta kerättiin pois myös kiellettyjen alueiden nauhoja. Osa nauhoista jäi kerättäväksi seuraavalle viikolle. Rastien hakemisessa on otettava huomioon se, että normaaleissa online-väliajoissa ei näy yhteislähdössä lähteneet keskeyttäneet ja hylätyt joukkueet. Tiedot ovat poimittavissa tietokannasta erikseen. Leimasimet ja liput kerättiin kilpailukeskukseen, toisessa Maneesissa sijaitsevaan tilavaan ullakkotilaan, jossa leimasimista irrotettiin koodilaput ja ne lajiteltiin riveihin omistajan mukaan. Rastiliput siistittiin ja niputettiin. Lajittelutyö oli valmis klo 19 mennessä. Työhön osallistui neljä henkilöä. Kuva 46. Kartta- ja ratavaliokunnan tila kilpailukeskuksessa Muuta huomioitavaa Ratamestareiden kannattaa viimeisillä viikoilla kuljettaa mukanaan autossa rastipukintekovälineet, tusseja sekä suuri määrä karttoja. Mielellään 1kpl/rata, 100 kpl kaikki rastit -karttoja ja 30 kpl tyhjiä karttoja. Jukolan ratamestarin muistitikku hajosi noin kolme tuntia ennen Jukolan viestin lähtöä. Onneksi lähes kaikki tiedostot oli jaettu pääratamestarin ja Venlojen viestin ratamestarin kanssa. Yhdellä rastivalvojalla oli ns. pääkamera ja hänen kuvaamaansa materiaalia hyödynnettiin myös TVlähetyksessä. Tästä ei ollut kuitenkaan sovittu etukäteen. GPS -seurannassa näytettiin karttaa enemmän kuin oli sovittu. Naisten viestin jälkeen jotkut joukkueet olivat tehneet kuvakaappauksien avulla itselleen koko kartan. Puolustusvoimien Juhani Jatila oli tyytyväinen, kun sai kerrankin kunnon materiaalit Ocad-muodossa kaapeloinnin suunnittelua varten. Turha pihdata karttoja, koska tekevät kokonaisuuden kannalta elintärkeää työtä. Ensiavulle tarvitaan kaikki rastit -kartta jokaiselle ensiapu-pisteelle. Jakelun voi suorittaa juuri kilpailun alla. 102

103 Harjoitukset Ed. lisäksi Salla Töyrylä Vuonna 2010 Vehkalahden Veikot tarjosi halukkaille yhdeksän erilaista Jukola-harjoitusta. Näistä kuusi oli Haminan pohjoisosassa ja kolme Jukolan lähimaastoissa Virolahdella. Jukolan lähialueen harjoitukset avattiin syksyllä Esi-Jukolan kanssa samaan aikaan järjestetyssä harjoituspaketti-viikonlopussa. Vain yhdessä harjoituksessa oli eri kartantekijä kuin Jukolassa. Vuonna 2011 tarjolla oli kolme uutta harjoitusta Jukolan lähialueella, samoilla kartoilla kuin syksyllä. Lisäksi viimeisen kuukauden ajaksi teimme yhden harjoituksen Kaakon Rastin järjestämien kansallisten maastoon. Tämä maasto vastasi hyvin Jukolan maastoa, mutta kartantekijä oli eri. Harjoituskarttoja tulostettiin, myytiin, postitettiin ja laskutettiin Jukola-toimistossa. Syksyllä 2010 Esi-Jukolan ja harjoituspaketti-viikonlopun jälkeen harjoituskarttoja myytiin vajaa 350 kpl. Harjoituspaketti-viikonloppuna karttoja myytiin runsaasti, koska se oli suosittu leiriajankohta. Keväällä 2011, ennen kilpailuviikonloppua harjoituskarttoja myytiin yhteensä noin kpl (sisältää kevään harjoituspakettikartat); n. 900 kpl kutakin virallista Jukola-harjoitusta ja vajaa 500 kpl Kaakon Rastin kartalle tehtyä harjoitusta sekä lisäksi muita seuran karttoja reilu 100 kpl. Jukola-harjoituksia myytiin runsaasti vielä kilpailuviikonlopun aikana, koska kaksi harjoitusmaastoa sijaitsi kilpailukeskuksen välittömässä läheisyydessä. Harjoitus- ja mallisuunnistuskarttoja myytiin kilpailukeskuksen Infossa kilpailuviikonlopun aikana yhteensä 834 kpl Mallisuunnistus Mallisuunnistuksen kartta valmistui lumisen talven takia vasta toukokuun alussa. Kartalle suunniteltiin kolme erilaista rataa, joista lyhin oli tarkoitettu nuorille (Nuorten suunnistus Lasten maailmassa). Rasteille rakennettiin rastipukit ja ne varustettiin rastilipuin ja Emit-leimasimin. Karttoja painettiin yhteensä kpl. Kartat tulivat myyntiin Infoon perjantaista alkaen. Harjoitus- ja mallisuunnistuskarttoja myytiin kilpailukeskuksen Infossa kilpailuviikonlopun aikana yhteensä 834 kpl Lasten toimintarata Lasten maailmassa sijainnutta Lasten toimintarataa varten valmistettiin mallisuunnistuksen kartasta 1:3000 suurennos Harjun oppimiskeskuksen piha-alueelta. Karttaan lisättiin muutama lisäkohde, mutta muuten kartta kelpasi pihakartaksi sellaisenaan Erään rastivalvojan toiminta kilpailuviikonlopun aikana Perjantai Lauantai klo min juoksua heijastimia vieden, Laivamäen kaikki yörastit klo koejuoksu 3. osuus, 13.5 km, 1.30h klo heijastimien vienti kävellen ja maastopyörällä, Kivusmäki, Lanunkallio, Kinttuvuori, Aukko klo kreppien, heijastimien, k-pisteen lipun, viimeisten rastien lippujen vienti maastopyörällä klo naisten viestin ajan TV:n lähetysautossa GPS:n seuraamista, kameramiehen opastaminen 1,5 km päähän rastille klo tarkistusjuoksu 4 km, 4 km matka edestakaisin maastopyörällä, aikaa meni n. 1.10h 103

104 klo klo 1.40 klo 3.00 klo 4.45 klo 5-7 klo loukkaantuneiden etsintä kävellen ja maastoambulanssilla, ensihoitajien opastus ja maaston haravointi, noin 1 h. 3. osuuden tarkistusjuoksu, 2,2 km, 20 min 5. osuuden tarkistusjuoksu, 2,0 km, 20 min + odotus varoituksessa 7. osuuden tarkistusjuoksu, 2,1 km, 20 min + odotus varoituksessa unta auton takakontissa rastien hakua; aluksi ensiapu-pisteen lähialueelta Venlojen rasteja, koska olin edelleen ensiapu-ryhmän päivystävä navigaattori, ei tullut hälytyksiä sinä aikana - pari taukoa - repun tyhjennyskeikkoja ensiapu-pisteelle, autolle - maastossa odotus, että sai luvan alkaa kerätä miesten yhteislähdön jälkeen alkupään rasteja pois (osuudet 4-7) - rastit haettu mennessä - tuli vähän väsymys, kun lounas jäi väliin, koska auto juuttui mutaan kiinni lounasaikaan, siihen valui se lounaskeikka hukkaan KARTTOJEN KÄSITTELY Pekka Fincke ja Jorma Koivisto Tilat, materiaalit ja työvoima Karttojen käsittely tehtiin vanhalla Toimiupseerikerholla Haminan varuskunnan alueella. Siellä käytettiin kahta isoa salia, yhteensä noin 250 m². Tilaa karttojen käsittelyä varten on hyvä olla paljon. Varuskunnasta saimme 10 isoa pöytää ja 30 tuolia sekä kolme pussinsaumaajaa, joista automaattisesti palautuva jalalla poljettava malli on hyvä. Tällainen pussinsaumaaja voisi olla Jukolan kiertävässä materiaalissa. Kaupasta hankittiin 50 pahvista banaanilaatikkoa, jotka ovat sopivia A3-kokoisten karttojen säilytykseen, myös A2-kokoiset kartat saatiin niihin. Työvoima koostui erilaisista ryhmistä; seuran kyläosastoista, nuorista suunnistajista perheineen, eläkeläisistä ja työhön ilmoittautuneista talkoolaisista, joita saimme rekrytoitua kaikille talkoolaisille järjestetyssä Infotilaisuudessa. Johdimme töitä kahdestaan vuorotellen 3-4 päivänä viikossa, keskimäärin kolme tuntia kerrallaan, joka osoittautui sopivaksi ajaksi urakkatahtiselle työlle. Paikalla oli kerrallaan noin 10 henkilöä. Lähinnä eläkeläiset työskentelivät päivisin ja muut iltaisin. Toisella vastuullisella oli mahdollisuus olla paikalla päivisin. Väki oli yllättävän innostunutta, monet olivatkin valmiita töihin vaikka joka päivä. Ilman innostuneita eläkeläisiä Jukolan viestin järjestäminen olisi vaikeaa Kilpailukarttojen järjestely, pussitus ja lajittelu Pääratamestari oli numeroinut A3-kokoisten karttojen taakse joukkueen ja osuuden numerot. A2-kokoisiin karttoihin oli tulostettu vastaavat numerot tarroille. Kartat olivat pahvilaatikoissa hajonnoittain, välissä oli värillinen paperi. Kartan etupuolelle oli ratapainatusten yhteydessä painettu hajontakoodi. Hajontakoodi oli painettu liian pienellä; koodi kannattaakin painaa riittävän suureksi, jotta sen näkee myös heikkonäköinen ihminen. Kartat jaettiin pöydille hajontanippu kerrallaan. Yksi henkilö pussitti aina yhden hajonnan ja loi yleissilmäyksen karttaan, että siinä oli rata painettu. Kun se oli valmis, annettiin seuraava hajontanippu. Pussitetut kartat laitettiin banaanilaatikoihin, yksi hajontanippu yhteen laatikkoon. A2-kokoisia karttoja oli miesten viestissä osuuksilla 1, 2, 3 ja 7. Ne pussitettiin parityönä; toinen liimasi tarran kartan taakse ja toinen pussitti heti saman kartan. Pussituksen aikana hoidettiin myös saumaus kolmella saumaimella. Kartat säilytettiin edelleen hajonnoittain laatikoissa suurin numero päällimmäisenä. Kartat kerättiin tämän jälkeen osuuksittain numerojärjestykseen osuus kerrallaan; kartat laitettiin riviin pöydille hajonnoittain ja kolme henkilöä poimi kartat pinkkaan siten, että numero yksi jäi päälle. Tämän jälkeen kartat kerättiin joukkueittain ja laitettiin joukkuepussiin numerolla 1 naiset ja miehet samaan pussiin jne. Toiset keräsivät pinkat 104

105 joukkueittain, toiset taittoivat kartat ja laittoivat ne joukkuepusseihin, pussit sijoitettiin laatikoihin numerojärjestykseen pystyasentoon. A2-kokoiset kartat jouduttiin taittamaan kolmeen taitokseen, koska joukkuepussi on pari senttiä liian kapea. Ensimmäisen osuuden kartat laitettiin laatikoihin numerojärjestykseen. Karttoja pussitettiin Venlojen viestiin 1150 joukkueelle ja Jukolaan 1600 joukkueelle, kummassakin pussitettiin 100 kpl liikaa karttoja lopullisiin osanottajamääriin verrattuna. Valvoja tarkasti joukkuepusseista 200 ensimmäistä joukkuetta, eikä virheitä löytynyt. Koska kartoissa on numerot, niin virhemahdollisuus on siinä, että kartat laitetaan joukkuepussiin väärään järjestykseen. Työ aloitettiin ja vappuun mennessä se saatiin valmiiksi. Siihen käytettiin 14, keskimäärin kolmen tunnin vuoroa. Henkilötyötunteja kertyi Palautuskarttojen käsittely Palautuskartat eli kilpailijoille kilpailun jälkeen annettavat kartat saatiin painosta toukokuun lopussa. Ensimmäisen osuuden kartat ajettiin kopiokoneen läpi eli numeroitiin joukkueittain, koska niitä olisi tarvittaessa käytetty ns. trombikarttoina. Muiden osuuksien karttoja ei numeroitu, joka aiheutti tietysti paljon lisätyötä tässä vaiheessa. Kartat olivat osuuksittain ja hajonnoittain laatikoissa, hajontojen välissä oli värillinen paperi. Kartat levitettiin osuus kerrallaan pöydille hajontanipuittain. Yksi henkilö luki tietokoneelta tulostetusta hajontalistasta kunkin joukkueen hajontakoodin, kolme henkilöä keräsi ne nippuun joukkuejärjestykseen suurimmasta numerosta alkaen, näin lopuksi numero yksi oli päällimmäisenä. Samaan aikaan pystyttiin tekemään kahta osuutta riippuen henkilömäärästä. Tässä on jonkinlainen virhemahdollisuus, ja virheitä olikin kun karttoja kasattiin joukkueittain. Osuusniput laitettiin pöydälle ja kerättiin joukkueittain. Kolme henkilöä keräsi ketjussa nippuun Venlojen neljä karttaa ja joukkuetta kohti yhden kaikki rastit sisältävän kartan ja yksi henkilö nitoi kartat yhteen joukkueittain. Samaan aikaan Jukolan 8 karttaa kasasi 4 henkilöä molemmin puolin pöytää siten, että kaksi henkeä lähti päistä keräämään karttoja ja keskellä kartat niputettiin ja annettiin nitojalle. Toisella puolen pöytää tehtiin samalla tavalla, nitojia oli kaksi. Joukkueen päällimmäiseksi kartaksi laitettiin numerollinen ensimmäisen osuuden kartta numeropuoli ylöspäin. Kooditarkistusta tehtiin noin kymmenen joukkueen välein koodiluettelosta, ja löytyihän sieltä muutamia virheitä, joiden selvittely vei jonkin aikaa, koska virheet kertautuivat myös taaksepäin. Joukkueniput kasattiin numerojärjestykseen banaanilaatikoihin. Seuraavaksi joukkueniput piti saada seuroittain samaan muovipussiin. Kaikki kartat levitettiin pöydille 50 joukkueen nipuiksi (kartat olivat jo numerojärjestyksessä). Ilmoittautuneista joukkueista olikin tässä vaiheessa lista, jossa oli kunkin joukkueen numero seuroittain. Yksi henkilö luki seuran joukkueiden numeroita, joita kuusi henkilöä kaivoi joukkuenipuista ja 1-2 henkilöä laittoi niput muovipussiin. Seuroista oli tehty tarrat, jotka yksi henkilö liimasi muovipussiin. Muovipussit sijoitettiin banaanilaatikoihin pystyyn aakkosjärjestykseen. Tätä työtä tehtiin seitsemänä iltana, noin kolme tuntia kerrallaan. Aikaa kului yhteensä 230 henkilötyötuntia. Kaksi päivää ennen kilpailua työ oli tehty. Työtä helpottaisi, jos joku keksisi ohjelman, joka tulostaisi kirjapainossa numeroidut kartat valmiiksi nippuihin joukkueittain JUOMAPAIKAT Markku Lahtinen Juomapaikat ja niiden toiminta Juomarasteja rakennettiin ratamestarien määräämiin paikkoihin yhteensä seitsemän (Venlojen viestissä 2 kpl, Jukolan viestissä 6 kpl ja maalissa 1 kpl). Kaikille juomarasteille päästiin henkilöautolla ja peräkärryllä. Juomarastien johtokeskus oli n. 3 km päässä kilpailukeskuksesta, Klamilan Pyölintalolla, jotta häirittäisiin mahdollisimman vähän kilpailukeskuksen 105

106 toimintoja. Juomarastit rakennettiin viikkoa ennen kilpailua. Tarvikkeet oli toimitettu rasteille aiemmin ja mallipöydät rakennettu. Pöytiä rakennettiin 4 kpl/rasti, 6. rastille kaksi (siellä kävivät vain ankkurit). Juomarasti 1 vaihtoi pöydät Venlojen viestin jälkeen länsi-itä -suunnasta etelä-pohjoiseen. Rasti 3 purettiin klo Venlojen jälkeen ja kaikki tavarat toimitettiin rastille 2. Rastille 7 toimitettiin kaksi pöytää, jossa oli tarjolla urheilujuomaa ja vettä. Toiseen pöytään kokeiltiin rusinoita (30 kg), kurkkuja (8 purkkia viipaleina) ja pipareita. Sunnuntaista klo lähtien noin 1500 henkilölle tarkoitetuista rusinoista, kurkuista ja pipareista jäljelle jäi puolet. RUK toimitti viisi 2000 litran peräkärryä sekä 30 litrankokoista tonkkaa, jotka vietiin rasteille perjantaina. Armeijan 500 litran säiliöitä oli viisi, joista vietiin traktorin peräkärrissä 5. rastille kaksi ja varalle Pyölintalolle yksi, sekä kilpailukeskukseen yksi ja yksi jätettiin tyhjänä varalle (traktorin peräkärryssä). Kaikki tarvikkeet riittivät hyvin, varastoja ei käytetty. Rasti 1: Juomapaikan hoiti Kymen Partiopiiri, johtaja Olli Kupiainen, yhteensä 33 henkilöä. Venlojen osuudet 1-4 ja Jukolan osuudet 4-7. Pöydät käännettiin, joka oli hyvä ratkaisu. Johtaja hoiti työvuorolistan. Toiminta-aika la klo su Yksi pöytä jäi kylmäasemaksi. Rasti 2: Rasti 3: Rasti 4: Rasti 5: Rasti 6: Juomapaikan hoiti Mäntlahden Rannanpojat, johtaja Jouko Sahala, yhteensä 10 henkilöä. 3. rasti toimitti kaikki tarvikkeet klo Jukolan osuudet 1-3. Ruuhkaa oli, koska oli juostu yli puolet osuudesta, useat joivat urheilujuoman sekä veden. Johtaja Kalervo Puhakka. Venlojen osuudet 1, 2, 4. Yksi työvuoro klo , 11 henkilöä. Juomapaikan hoiti partiolippukunta Rajan-Reippaat, johtaja Tanja Penttilä. Jukolan kaikki osuudet. Hoiti myös 7. rastin, missä kävivät vain ankkurit. Johtaja hoiti työvuorolistan. Johtaja Seppo Salmi. Jukolan osuudet 1-3. Poisjääntien takia 7. rastin henkilöt siirrettiin ennen kisaa rastille 5, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Rasti purettiin klo 9.00 jälkeen, yksi pöytä jäi kylmäasemaksi. Rasti oli tien risteyksessä, pöydät siirrettäviä. Johtaja Antero Lahtinen. Jukolan osuus 7. Yhteislähdön jälkeen mukit täytettiin. Vettä meni enemmän päähän kuin suuhun. Juomapaikoille oli varattu vettä litraa ja mukia, joista n. 25 % palautui. Urheilujuomaa oli varattu puolelle vesimäärästä, mutta kulutus jäi noin puoleen siitä. Veden (ja mukien) kulutus riippuu huomattavasti säätilasta; nyt oli sateinen Venlojen viestin alku, eikä helle kiusannut sunnuntainakaan. Juomapöydät merkittiin: URHEILUJUOMA SPORTS DRINK VESI WATER Ensin oli urheilujuoma, sitten vesipöytä. Pöytien päädyissä oli rima metrin korkeudella, missä luki mitä pöydässä on. Pöydät olivat noin 80 cm korkeudella. Urheilujuoma oli punaista, eli veteen ei voi sekoittaa, muuten eriväriset astiat juomille on hyvä idea. Mukit pitää olla pöydän etureunassa harvassa, muuten pöytä voi olla täynnä. Toimiva systeemi on, että yksi henkilö siirtää mukeja etureunaan ja toinen täyttää lisää. Joka pöydässä ruuhka-aikana pitää olla vähintään kaksi henkilöä. Jokaisen pöydän päässä oli roska astia. Olosuhteet kannattaa huomioida (tuuli, vesisade, ilman lämpötila). Juomapaikkatoimitsijoita oli noin 80, joka riitti hyvin. Nuorin toimitsija oli 10-vuotias. Juomapaikoilla on syytä olla seuraavat työvälineet: akkuporakone, eripituisia ruuveja, moottorisaha, käsisaha, rautakanki, moukari, kirves, vasara, eripituisia nauloja, niittipyssy, paksu tussi, pahvia, merkkaus nauhaa (kielletty alue). 106

107 Kaikki juomarastit purettiin heti kilpailun jälkeen sunnuntaina. Rastille 4 jäi jätesäkkejä ja puutavaraa, joka oli virhe. Eläimet olivat ruokaa etsiessään levittäneet roskasäkit. Roskat kerättiin pois maanantaina. Kierrätyksessä oli 19 pöytää, mutta niitä olisi saanut olla enemmän. Yhteenveto: Puolimaraton, jossa harjoiteltiin, oli Haminassa pari viikkoa ennen Jukolaa. Harjoittelu oli hyvä ratkaisu. Yhdistykset hoitivat rastit esim. 1 Kymenlaaksopartiopiiri, 4+7 Rajan-Reippaat, 2 Mäntlahden Rannanpojat. Jäljellä jäi 3, 5, 6 rastit ja maali, eli kävijämääriltään pienimmät maalia lukuun ottamatta. Kaikki hyväksyttiin talkoisiin, oli nuori tai vanha. Tarvikkeet riittivät, ylijääneet toimitettiin Pyölintalolle ja sieltä kisan jälkeen Harjuun. Vuoden 2012 Jukolan juomapaikkavastaava kävi tutustumassa rakentamiseen kilpailua edeltävänä viikonloppuna. Kilpailuviikonlopun lauantaina hänelle annettiin juomarastien sijainnit vanhalla kartalla ja hän pääsi maastoon tutustumaan paikkoihin Ohjeita juomapaikkojen toimitsijoille Yleiset ohjeet: Kokoontuminen Pyölintalolla, Klamilassa vähintään kaksi tuntia ennen omaa työvuoroa. Talolla pysäköintilippuja, joilla pääsee kilpailukeskuksen toimitsijaparkkiin noutamaan toimitsijamateriaalin ja ruokailemaan. Kilpailun aikana: Mukien keräys, jos on aikaa (mukit jätesäkkiin) Juoksijoille vapaa kulku, höpötys seis Juomarastin valaistus (omat valot) Kahvit/termospullo/syötävää/lämmintä vaatetta/varavaatteet/sadeasu Taitettava tuoli, jossa voi levätä Radio olisi hyvä olla mukana Auto/teltta (taukotilaksi) Avotulen teko on kielletty. Kilpailun jälkeen: Toimipiste siistitään ja materiaalit toimitetaan Pyölintalolle Ensiapupakkaus (P. Rämä) Jakajille kumikäsineet/hyttysmyrkyt/desinfiointi aine 107

108 Malli juomapaikkakohtaisesta muistiosta Juomarasti 1 Kymenlaakson Partiopiiri 25kpl Valmis: 12:30:00 Toiminta-aika: 14:30:00 22:00:00 Ruuhkat: 14:30:00 10:00:00 Purku/valmis 11:00:00 12:00:00 Venlat: Osuudet: 1-4 Suunnistajia: 1100 Yhteensä: 4400 Jukola: 02:00:00 Toiminta-aika: 03:00:00 11:00:00 Osuudet: 4-7 Suunnistajia: 1600 Yhteensä: 6400 Pöytiä: 4 Henkilöitä: 25 Töissä: 8 Pyörii: 6 Vettä: 2500 litraa Säiliöitä: 1x 2000 l. säiliö 1x 500 l. säiliö Mukeja: Tonkka: 6 Kaatokannuja: 4 Kauha: 2 Ämpäri:

109 10.4 RASTIT Matti Töyrylä Rastirakenteet tehtiin käyttäen luonnosta löytyvää materiaalia. Yleisenä ohjeena oli tehdä normaaleja, 1-2 leimasimen pukkeja, mutta kallioilla ja kivisillä paikoilla on sallittu matalat, maasta irti korotetut tukit. Onnistuneet asiat: Rastirakenteet testattiin mm. astumalla päälle Yhtään rakennetta ei hajonnut. Rakenteiden tekemiseen käytetty kartta, jossa rastit, leimasimien määrä ja tulo- ja lähtösuunta. Epäonnistuneet asiat: Rastirakenteista ei ollut kunnon yleispätevää ohjetta, mikä on oikeasti Jukolan kestävä rastirakenne. Paljon tekijöitä eli liian paljon olettamuksia, ja tästä johtuen tehtiin n. 30 pistettä uusiksi. Online/ TV-rastien rakennelmien tekeminen ilman kyseisen alueen vastuuhenkilöitä oli liian aikaista. Onlinekaapelit ja kuvakulmat määräävät aika paljon. Tehtiin uusiksi sitten, kun TV-ryhmä oli käynyt pisteillä. Kuva 47. Rasti. (Kuva: Aapo Laiho) 109

110 10.5. RASTIVALVONTA JA TV:N VAROITUS Kai-Asser Skog Ennakko-ohjeet Toimitsijamateriaali: Jos et ole ennakkoon jo hakenut toimitsijamateriaalia, sen voi hakea kisapaikalla Toimitsijainfosta. Materiaalista tärkein lieneetoimitsijakortti, jolla saa alennuksia kaupoista, pääsee syömään jne. Vakiona tulevat vaatteet, lippis ja t-paita. Tilauspuvun saa siinä samalla. Myös parkkilippu sisältyy materiaaliin. Tärkeä on huomata, että ilman parkkilippua ei pääse Toimitsijaparkkiin. Pyritään toimittamaan parkkilippuja meille varattuun majoitukseen Rantaharjuun. Kartta- ja ratavaliokunnan tukikohta sijaitsee Pohjoisessa Maneesissa, eli kilpailukeskuksessa olevan urheilukentän pohjoispuolella olevassa Maneesissa. Täällä pidetään kaikki aikatauluissa mainitut palaverit ennen rastitarkastusten alkamista. Tarkastustoiminta: Tarkastustoiminta tapahtuu ryhmän tukikohdasta, joka voi olla auto, teltta tms. Palaverissa jaetaan tarvittavia ajolupia kisa-alueelle. Ryhmän tukikohtaan kannattaa varata kaikkea mitä tarvitsee, kun on kesäyön metsässä (= lämmintä vaatetta, evästä, juotavaa jne.). Itse tarkastuslenkillä tarvitaan vyölaukkua, tai juomareppua, jossa voi kuljettaa tarvittavaa välineistöä, Emittejä, ruuvainta ja teippiä. Koska tarkistuslenkki päättyy varoitusrastille, jossa joutuu odottelemaan kärkeä, lienee hyvä miettiä tarvitseeko yön viileydessä myös takkia tai muuta lämmikkeeksi. Muistakaa ottaa mukaan ladatut otsalamput. Vaikket itse tarvitsisikaan, niin ota mukaan varalampuksi. Ole ajoissa paikalla ja ilmoita heti, jos olet myöhässä tai tulee joku muu este. Palaveriin tarvitsee osallistua niiden, joiden vuoro on kyseessä. Lauantai Klo 9.30 Palaveri Venlojen viestin ennakkotarkistus Klo Palaveri Venlojen viestin tarkistukset Venlojen viestin yhteislähdön tarkistukset Klo Palaveri Jukolan viestin ennakkotarkistus Jukolan viestin tarkistukset Sunnuntai Klo 7.00 Palaveri Jukolan viestin yhteislähdön tarkistukset Klo Palaveri Rastien purku (KAIKKI paikalla) Jos kyseltävää on, minut tavoittaa sähköpostitse perjantai-iltaan asti (sähköpostit tulee puhelimeen, joten luen niitä myös kisapaikalla). Muulloin kannattaa laittaa tekstiviesti tai soittaa. Olen kisapaikalla lauantaina n. kahdeksan aikoihin. Kun tulette kisapaikalle, olkaa ajoissa, koska parkkeeraus yms. voi viedä yllättävästi aikaa. Etsikää hyvissä ajoin Pohjoinen Maneesi. Käykää syömässä ja hoidelkaa asioitanne ja tulkaa sitten reippain mielin rasteja tarkistelemaan Rastitarkistus Rastitarkistajien tehtävinä Salpa-Jukolassa oli tarkistaa rastit, toimia TV-ennakkovaroittajina ja toimia tarvittaessa ensiapu-pisteillä toimivien EA-ryhmien oppaina. Rastien tarkistuksessa tarkistettiin, että rastit olivat ehjiä, rastiliput paikoillaan ja rastipukit ehjiä, ja että rasteilla olivat oikean koodiset ja toimivat Emit-leimasimet. Tarkistuksia suoritettiin seuraavasti: Ennakkotarkistus o valmiina kaksi tuntia ennen viestien lähtöä (valvojan vaatimus) o käytiin läpi kaikki viestien rastit o leima otettiin yhteen tavalliseen Emit-kilpailukorttiin ja lisäksi kaikkien leimasimien koodi ja toimivuus testattiin näytöllisellä Emit-kilpailukortilla o Venloissa kolme lenkkiä (4-6,5km) ja Jukolassa kuusi lenkkiä (3-6km). 110

111 Viestin aikainen tarkistus o Venloissa kolme aluetta ja Jukolassa viisi aluetta o alueella oli kaksi rastitarkistajaa ja kolmas, jos alueella oli ensiapu-piste o ensiapu-pisteellä oli koko ajan vähintään yksi tarkistaja varalla mahdollista ea-ryhmän opastamista varten o pääratamestarin laatiman suunnitelman mukaisesti kierrettiin ennen kunkin osuuden kärjen tuloa alueella sijaitsevat osuuden rastit, tarkistettiin näytöllisellä Emit-kilpailukortilla leimasimien toimivuus ja tarvittaessa TV:n varoittajana toimiminen. Yhteislähtötarkistus o valmiina ennen yhteislähtöä o käytiin läpi kaikki viestin rastit o tarkistettiin näytöllisellä Emit-kilpailukortilla leimasimien toimivuus o samat lenkit kuin ennakkotarkistuksessa. Valittaessa rastintarkistajia on hyvä huomioida, että kyseessä on fyysisesti vaativa urakka. Vaativuus koostuu tarkistusten pitkästä kestosta ajallisesti, eli lepoon jää viikonlopun aikana vähän aikaa. Fyysistä vaativuutta voi yrittää helpottaa varaamalla tarpeeksi väkeä, jos se vain on mahdollista. Salpa-Jukolassa oli 17 rastitarkistajaa, jotka juoksivat vähintään kahdessa eri tarkistuksessa (yllä mainitut tarkistukset). Tarkistajat majoittuivat viestien aikana maastossa ja suorittivat tarkistukset maastotukikohdista käsin. Tarkistajat koostuivat Vehkalahden Veikkojen aktiivikilpasuunnistajista höystettynä muutamalla entisellä huipulla. Toimintamme onnistui hyvin viestien aikana. Yhtään Emit-leimasinta ei pimentynyt, paitsi yksi online-leimasin, joka oli tuloslaskennan vastuulla. TV:n varoitukset tulivat hyvin ja ajallaan, kunhan radiopuhelin yhteys saatiin toimimaan TV - ohjaamoon. Yksi ilmoitus loukkaantuneesta suunnistajasta saatiin Jukolan-viestin aikana, mutta etsintäpartio ei loukkaantunutta löytänyt pitkällisistä etsinnöistä huolimatta. Ketään ei metsään jäänyt, joten loukkaantunut on päässyt omin avuin pois. Loukkaantuneen etsintä toi kuitenkin esiin tilanteen, jossa metsässä oltiin paremmin tilanteen tasalla mitä oli tapahtumassa, kuin ns. komentokeskuksessa, jossa yritettiin päätellä tilannetta sekavahkon radiopuhelinkeskustelun perusteella. Tilanne voidaan välttää paremmalla kommunikoinnilla ensiapu-ryhmän ja rastitarkistajien vastaavan kesken. Rastitarkistajien urakka päättyi rastien purkuun ja Emit-leimasimien noutamiseen metsästä, jossa onnistuttiin jopa niin hyvin, että Venlojen ratamestari oli aivan haltioissaan. Tulevien järjestäjien kannattaisi mielestäni huomioida seuraavat asiat: Kaikki rastit -kartta jokaiselle, mikä helpottaa pelastustapauksissa. Näytöllinen Emit-kilpailukortti jokaiselle (saatavuus tulevaisuudessa heikko, koska näytöllistä Emit-kilpailukorttia ei enää valmisteta); rastitarkistus on huomattavan helppoa ja sujuvaa, kun näkee heti leimaushetkellä toimiiko Emit-leimasin vai ei. Radiopuhelinliikenteen kuuluvuuden ja toimivuuden testaus on lähes mahdotonta ennen H-hetkeä niin, että kaikki viestin aikana käytettävät taajuudet ja yhteydenpitovälineet ovat samanaikaisesti toiminnassa (= livetilanne). Kannattaa varautua ulkoisilla lisäantenneilla ja muilla kuuluvuutta parantavilla apuvälineillä. 111

112 11 IT-VALIOKUNTA Vastuuhenkilöt IT-valiokunnan johtaja Timo Harju Valiokunnan varajohtaja. Juhana Suurnäkki Laitteet ja kaapelointi Miikka Mäkinen Vaihdot, näyttötaulut Hannu Peni Maali, lähirastien varmistus Reijo Seppänen Emit-toiminnot Mikko Kekki Lars Forsblom Itkumuuri Perttu Mäkelä Väliaikatoiminnot Ari Heinola Maastokontti Pekka Mettälä Tulostus Jyrki Metsola Median atk-tuki Lauri Vuorinen TV-yhteyshenkilö Seppo Kuikko YLEISTÄ Timo Harju Tehtävät IT-valiokunnan tehtäviksi oli määritelty ja muotoutui Jukola-järjestelyiden aikana: Internet-yhteyden hankkiminen fyysisen tietoverkon (kytkimet, kaapelointi) hankkiminen ja rakentaminen tulospalvelun, median ja kauppojen tarpeisiin tietokoneiden, tulostimien ja muiden tarvittavien oheislaitteiden hankkiminen sekä ohjelmistoasennukset tulospalveluverkon (Pirilä-verkon) konfigurointi kilpailun aikanen tulospalvelu: reaaliaikainen ajanotto väliaikapisteissä, vaihdossa ja maalissa, tulosten välittäminen reaaliajassa kenttäkuulutukseen, TV:lle, Yleisradiolle, lehdistölle, Internetiin ja yleisöpäätteille, tulosliuskojen toimittaminen tulostaululle, kenttäkuulutuksen Internet-radiointi kilpailun jälkeen tuloskorjaukset sekä lopputulosten, rastiväliaikojen, analyysien, reittihärvelin ja GPS-reittien julkistaminen muiden valiokuntien atk-tuki Organisaatio IT-valiokunnan johtamisvastuun lankeaminen allekirjoittaneelle oli selvä jo silloin, kun järjestämisoikeutta alettiin hakea. Kun Salpa-Jukolan järjestäminen varmistui, kokosin nopeasti huomattavan osan vastuuhenkilöistä. Sekä tehtävienjakoperiaate että henkilöt olivat paljolti samoja kuin Sippu-Jukolassa Lopullisista vastuuhenkilöistä vain kuusi on Vehkalahden Veikkojen jäseniä. Muista viisi on lähialueiden eri suunnistusseurojen tulospalveluvastaavia, loput työpaikkani Kymenlaakson ammattikorkeakoulun atk-osaajia tai päteviksi ja sopiviksi tietämiäni tuttujani. Seuraavassa on toteutunut vastuuhenkilöjakauma. Monella henkilöistä oli useampi kuin yksi tehtävä, varsinkin sillä osalla, joka vietti Jukolaa edeltävän viikon kilpailukeskuksessa asennus- ja muissa valmistelutehtävissä. 112

113 Timo Harju (VeVe) Juhana Suurnäkki (VeVe) Miikka Mäkinen (-) Esa Mankki (-) Hannu Peni (SipRa) Reijo Seppänen (-) Mikko Kekki (KuUS Lars Forblom (KouRa) Perttu Mäkelä (VeVe) Anssi Kamppinen (-) Ari Heinola (VeVe) Pekka Mettälä (IitPy) Jyrki Metsola (KyS) Reino Ruotsalainen (2012) Mika Aleksandroff (KyAMK) Tuomo Marku (KyAMK) Lauri Vuorinen (VeVe) Svante Nilsson (Orient) Seppo Kuikko (VeVe) IT-valiokunnan yleisjohtaminen, internet-yhteyden, fyysisen verkon ja tietokoneiden hankinta, Pirilä-konfigurointi ja -testaus, kilpailutiedostot IT-valiokunnan varajohtaja, henkilöstöjohtaminen, kilpailun aikainen yleisjohtaminen Tietokoneiden hallinnointi ja kunnossapito, ohjelmistoasennukset, fyysisen verkon kaapelointi Elektroniikkalaitteiden kunnossapito, fyysisen verkon kaapelointi, tarvikehankinta Vaihtoleimaus, näyttötaulut Maalileimaus, väliaikavarmistus lähirastien osalta Emit-sisäänluku ja -purku Emit-sisäänluku- ja purku Itkumuuri Itkumuuri Online-kaluston hankinta ja hallinnointi, online-rastien rakentaminen, väliaikavaroittajien johtaminen Online-rastien rakentaminen, väliaika-varmistaminen maastokontissa Tulostus Tulostus Lehdistöteltan kaapelointi, online-palvelimien valvonta Lehdistöteltan kaapelointi, online-palvelimien valvonta Lehdistön atk-tuki, lehdistötulostukset, tekninen internet-tuki Yleisöpäätteet kilpailun aikana Areenatuotanto ml. GPS-seuranta Areenatuotantonimikettä ei organisaatiossa ollut alunperin. Kun TV:n yhteydenpitotarpeen laajuus ja moninaisuus paljastui, Seppo Kuikko valittiin tehtävään, jolle annettiin nimeksi Areenatuotanto. Nimellisesti se liitettiin IT-valiokuntaan, mutta todellisuudessa oli monialainen ja toimi koko ajan täysin itsenäisesti. Tehtäväkenttä on niin laaja, että tulevien järjestäjien kannattaisi perustaa areenatuotannolle oma valiokuntansa. IT-valiokunnan lisäksi Salpa-Jukolan tulospalvelun toteuttamiseen lähes korvaamattomalla asiantuntemuksella ja työpanoksella osallistuivat Kaukametsäläisten asiantuntijat Jouni Aaltonen, Timo Kokko ja Pekka Pirilä sekä Viestirykmentin Juhani Jatila. Maininnan ansaitsee myös Optimiratkaisut Oy:n Ville Hakala, joka valitsi ja ohjelmoi lähiverkon kytkimet Toimitsijarekrytointi Suoritustason henkilöstöä tarvitaan etupäässä vain kilpailun aikana. Eniten toimijoita vaativat kohteet ovat Emit-teltta, itkumuuri, vaihtojen ja maalin tarkkailu sekä väli- ja maaliaikojen varmistukset. Salpa-Jukolassa rekrytointi aloitettiin kesällä 2010 ja viimeiset nimet ilmestyivät talkootietokantaan kilpailuja edeltävänä päivänä. Henkilöitä rekrytoitiin koko organisaation talkootietokannasta, mainostamalla IT-tehtäviä informaatiotilaisuuksissa sekä värväämällä työtovereita ja tuttavia. Minimikriteerinä oli tottumus työskentelemisestä tietokoneella. Rekrytointi onnistui hyvin ja henkilöstö oli osaavaa ja motivoitunutta. Ainakin Sippu-Jukolasta lähtien henkilöstön määrä on pyrkinyt vuosittain kasvamaan. Meillä eräänä tavoitteena oli "palata juurille" ja selvitä edellisiä vuosia vähemmillä henkilöillä. Perusteluna oli se, että kilpailu on kertaluontoinen urakka, jossa terve ihminen jaksaa työskennellä vuorokauden tehtävästä riippuen yhdessä tai useammassa osassa vähintään neljä tuntia kerralla. Tämä mielessä asetimme tavoitteeksi henkilöä, joiden lisäksi GPS-seurantaan henkilöä. Kilpailuun alkaessa talkootietokannassa oli 123 nimeä, joiden jakauma tehtävittäin oli seuraava: Tehtävä Lukumäärä Johto 2 Ohjelmistoasiantuntija/päivystäjä 3 113

114 Teknillinen asiantuntuntija/päivystäjä 3 Emit-teltta 38 Itkumuuri 10 Aikojen varmistus, koppi 10 Aikojen varmistus, maasto 11 Tulostus 5 Puomi- ja porttikoneiden valvonta 1 GPS-seuranta 11 Kaukametsäläisten ym. ulkopuolinen asiantunt. 4 Tulevien Jukoloiden (2012, 2013) edustajat 15 Organisaation kuulumattomat ääni-, areena- 10 ym. henkilöt Toimintojen suunnittelu ja valmistelu Ensimmäinen toimintasuunnitelma valmistui Jukola-kokoukseen marraskuussa Se oli melko suurpiirteinen, mutta sisälsi pääasiat. Varsinainen Salpa-Jukolan valmistelu tapahtui vuoden 2011 puolella. Koska huomattavalla osalla vastuuhenkilöistä Sippu-Jukola oli kohtuullisen tuoreessa muistissa, useimpien toimintojen pitkäjänteistä suunnittelua ei katsottu tarvittavan. Pääosan suunnittelusta hoidimme Juhana Suurnäkin kanssa joko kasvotusten, puhelimitse tai sähköpostia käyttäen. Tehtävien jako oli edellä esitetyn luettelon mukainen; Juhanalla henkilöstö, minulla aluksi pääresurssien hankinta ja myöhemmin Pirilä-verkko. Koko IT-valiokunnan kokouksia pidettiin ennen Jukolaa kolme, joista ensimmäinen Tämän lisäksi kommunikaatiota harrastettiin varsinkin sähköpostitse, allekirjoittanut esimerkiksi vastaanotti Jukola-prosessin aikana n. 400 sähköpostiviestiä. Informaation jakamiseksi Juhana organisoi talvella 2011 Googlen sivustoille foorumin, jonka osoite ilmoitettiin kaikille IT-valiokuntaan ilmoittautuneille Hankinnat Jukolan tulospalvelulaitteet edustavat arvoltaan niin suurta euromäärää, että ilman ulkopuolisia yhteistyökumppaneita ja sponsoreita niiden hankkiminen veisi Jukolan talouden miinukselle. Tärkeimmät laitteet ja niiden hankintalähde olivat: Internet-yhteys, verkon kytkimet, palomuuri Optimiratkaisut Oy (Kymen Puhelin Oy:n tytäryhtiö) Tietokoneet: n. 45 konetta, ml. Pirilä-palvelimet Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tietokoneet: 14 konetta Haminan kaupunki Maastoyhteydet: TV ja väliajat Puolustusvoimat Tulostimet ja kopiokoneet Optimiratkaisut, Kouvolan Konttorikone, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Online-leimasimet SSL, Suomen suunnistusseurat Muita tarvikkeita mm. Kiertävä kalusto, Tmi Kokkens, Tmi Result Fellows Harjoitusympäristö Toukokuun 2011 alussa rakensimme testiympäristön Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laboratorioon, mikä oli tilana lähes optimaalinen: riittävä koko, paljon pöytätilaa, useita pistorasioita, valmis Internet-yhteys, ovi suoraan pihalle. Ympäristö sisälsi tulospalveluverkon noin 90 prosenttisesti, mm. melkein kaikki verkon kytkimet ja kaikki tietokoneet. Loimme ympäristön Miikka Mäkisen kanssa. Karkea työnjako oli se, että Miikka hoiti tietokoneet ja allekirjoittanut tulospalveluohjelmat. Emit-toimitsijoille pidettiin harjoitusympäristössä kaksi koulutustilaisuutta touko-kesäkuun vaihteessa. 114

115 Järjestelmä kilpailukeskuksessa Kenttävaliokunta hankki ja rakensi tarvittavat toimintatilat. Tulospalvelun toimipisteitä oli 10; kolme tulospalvelukoppia, Emit-teltta, itkumuuriteltta edellisen vieressä, portti- ja puomikoneiden katos, kuuluttamo+selostamot, TV-tuotanto, lehdistöteltta sekä tulostamo. Tilat olivat tarkoituksenmukaiset ja riittävät. Koska Salpa-Jukolan oman organisaation käytössä olevien maksupäätteiden asennus ja toimintaan saattaminen kuului valiokunnan vastuualueeseen, toimipisteiksi voidaan lukea myös kaikki maksupäätepaikat kuten Info, Jukola-kauppa, ravintolat ja Mallasrasti. Tietokoneet pakattiin omiin laukkuihinsa ja muut tarvikkeet laatikoihin sekä siirrettiin kilpailukeskukseen sunnuntaina ja maanantaina Tarkoitus oli, että järjestelmä olisi saatu toimivaksi maanantain aikana. Tilojen pystyttäminen sekä pystytettyjen kalustaminen ja/tai sähköistäminen oli kuitenkin kesken niin kauan, että koko alkuviikko töitä tehtiin vajaatehoisesti ja järjestelmä valmistui pääosin vasta juuri ennen kenraaliharjoitusta keskiviikko-iltana Tällöinkin vielä puuttuivat Alge Timingin näyttötaulut, pieni osa tietokoneista, ja tietysti tv-tuotannon kalusto, koska TV tuli paikalle vasta perjantaina. Puuttuvat osat saatiin asennetuiksi perjantai-iltaan mennessä. Purkutyöt käynnistyivät heti maalin sulkeuduttua sunnuntaina klo 15. Tiistai-iltana kaikki tulospalvelun laitteet oli purettu, pakattu ja Alge-tauluja lukuun ottamatta siirretty pois kilpailukeskuksesta. Seuraavina viikkoina palautettiin lainalaitteet omistajilleen sekä siirrettiin kiertävä kalusto Vantaalle Toteutunut aikataulu Kirjallinen toimintasuunnitelma 11/2010 Lopullinen sopimus lainattavista tietokoneista 02/2011 Sopimus verkkotoimittajan (Kymen Puhelin) kanssa 03/2011 Rata- ja hajontatiedot ratamestareilta 04/2011 Testijärjestelmän rakentaminen. 05/2011 Kaikki tarvittavat laitteet hankittu tai saanti tiedossa -05/2011 Henkilöstö rekrytoitu -06/2011 Järjestelmän pystyttäminen kilpailupaikalle Kenraaliharjoitus Tulospalvelujärjestelmä valmis Lopulliset kilpailijatiedot järjestelmään Jukolan viesti Purkaminen Loppuraportti valmis 8/ KILPAILUKESKUSALUEEN LÄHIVERKKO Timo Harju Internet-yhteys ja verkon komponentit Internet-yhteyden, palomuurin sekä fyysisen verkon kytkimet toimitti Kymen Puhelin (KYMP). Käytännön toimet suoritti KYMP:n tytäryhtiö Optimiratkaisut Oy. Harjun oppimiskeskuksessa oli valmiina KYMP:n valokuituyhteyksiä, joista yksi vapaa saatiin Salpa-Jukolan käyttöön. Kapasiteetti oli 100/100 megatavua. Kuidun pää oli linnuntietä mitaten 430 m etäisyydellä tulospalvelukeskuksesta, jonne Viestirykmentin kaapelijoukkue jatkoi sen. Kilpailukeskuksen yhteyksistä Viestirykmentti rakensi kaikki viisi valokuituyhteyttä, joista yksi maastokonttina toimineelle linja-autolle ja yhden kiipeilyvälineitä vaatineen kupariyhteyden. IT-valiokunta veti muut kupariyhteydet. 115

116 Toiminnallisesti verkko käsitti viisi virtuaaliverkkoa (LAN): Hallintaverkko, IP-osoitteet x Pirilä-verkko, osoitteet x, kiinteäosoitteinen Tulospalvelun DHCP-verkko, osoitteet x Median DHCP-verkko, osoitteet x kauppojen DHCP-verkko, osoitteet x Kaikki yhteydet Internetiin johdettiin KYMP:n toimittaman hw-palomuurin läpi. Pirilä-verkko pidettiin mahdollisimman suljettuna; vain tarkoin rajatuilta koneilta oli sallittu pääsy Internetiin. Optimiratkaisut Oy:lta saatiin 15 kpl Ciscon Catalyst 3750 tai kytkimiä LAN:it valmiiksi ohjelmoituina. Kilpailun aikana niistä käytössä oli 12 kpl. Kytkinten välisistä yhteyksistä siis viisi oli valokuituyhteyksiä ja loput kupariyhteyksiä. Käytössä oli myös 8-porttisia minikytkimiä, joilla Catalyst-kytkimeltä vedetty yhteys jaettiin useaan työasemaan. Periaatekuva kytkinten sijoittelusta ja niiden välisestä kaapeloinnista on liitteessa 8. Suurimman työn johdotuksessa aiheutti maksupäätteet. Edellisiltä Jukola-järjestäjiltä saatujen tietojen mukaan gsmverkko on ruuhka-aikoina niin tukossa, että maksupäätteiden on syytä olla langallisia. Tästä syystä Salpa-Jukolan omaan käyttöön (ravintolat, Info, Jukola-kauppa, Mallasrasti ym.) sellaisia hankittiin 18 kpl. Tietysti ne toimivat hyvin. Ulkopuolisista kauppiasta ainoastaan Suunnistajan kaupalle vedettiin kaksi langallista yhteyttä, joita ei edes käytetty. Eli kaikki muut kuin Salpa-Jukolan omat maksupäätteet olivat langattomia ja haastattelemieni henkilöiden (Suunnistajan kauppa, Intersport, Keltamäki) mukaan toimivat hyvin Tietokoneiden hankinta Vuosina 2009 ja 2010 käytyjen keskusteljen perusteella tietokoneita piti olla tarjolla Haminan kaupungilta 55 kpl ja Kymenlaakson ammattikorkeakoululta (KyAMK) 45 kpl, kaikki uusia. Näistä edellinen ei ollut lähelläkään toteutumista. Nykyisin uusissa koneissa on esiasennettuna Windows 7 -käyttöjärjestelmä. Halusin kuitenkin käyttää tulospalvelussa Windows XP:tä, koska Pirilä-ohjelmiston käytöstä suurissa tulospalvelutapahtumissa W7-alustalla ei ollut kokemuksia. Vaikka Pekka Pirilä kertoi ohjelmiensa toimivan sekä 32- että 64-bittisessä W7:ssä, en halunnut käyttää aikaa W7:n suojausten kiertämisen opetteluun. KyAMK:n asiantuntijat olivat sitä mieltä, että XP:n asentaminen uusiin koneisiin ei kannata, sillä niiden kaikkiin laitteisiin ja piireihin ei välttämättä ole saatavissa ajureita XP:lle. Koska siis halusin käyttää XP:tä, päädyin siihen, että tietokoneemme ovat käytettyjä. Tietokoneita saatiin ja varusteltiin n. 75 kpl. KyAMK:lta saatiin kuusi pöytäkonetta ja n. 35 kannettavaa, Haminan kaupungilta oli peräisin 14 kannettavaa ja Haminalaiselta liikkeeltä vuokrattiin 12 kpl kolme vuotta vanhoja kannettavia. Lisäksi käytössä oli kahdeksan omaa konettani. Eri konetyyppejä oli 12, mikä lienee ennätys. Tosin viittä eri tyyppiä oli vain yksi kappale kutakin. Kaikki pöytäkoneiden näytöt, koko 17" - 19", saatiin KyAMK:lta, samoin kuin kaikkien kuulutus/selostuskoneiden lisänäytöt, koko 22". Liitteessä 9 on yksityiskohtaiset tiedot kaikista koneista Ohjelmistoasennukset Kaikki paitsi osa omista koneistani tyhjennettiin ja niihin asennettiin Windows XP Professional KyAMK:n volumelisenssillä, minkä käyttöön oli kysytty lupa Microsoftilta. Koska konetyyppejä oli lukuisia, asennuksen jouduttamiseksi jouduttiin tekemään seitsemän eri imagea, joita sitten kopioitiin verkkoasennuksena eri tyyppisiin koneisiin. Kukin image sisälsi seuraavat: käyttöjärjestelmä Microsoft Security Essentials, virustorjuntaohjelma 116

117 Tight VNC-etähallintaohjelma About Time, ajansynkronointiohjelma, käynnistysvalikkoon BGINFO, koneinformaation kuvaruudulla näyttävä ohjelma Adobe Reader, siltä varalta että tulisi tarve lukea Pirilän pdf-dokumentteja Mozilla Firefox -selain html-dokumenttien katselua varten Pirilän Jukola-ohjelmat hakemistoihin C:\Jukola\Juk ja C:\Jukola\Ven osaan konetyypeistä Pirilän ohjelma WinKuulutus Portti- ja Puomikoneisiin Pirilän ohjelmien asemesta Jouni Aaltosen Tulostaulu-ohjelma Lisäksi pariin koneeseen asennettiin Microsoft Office -paketti. Edelleen imaget sisälsivät seuraavat käyttöön liittyvät piirteet: oma tietokone kuvake näytölle komentokehote-kuvake näytölle tiedostoluettelo näkymään listana+tietoina, ei kuvakkeina tiedostotyypit.cfg,.lst sekä.srj näytettäviksi Notepad-ohjelmalla tarkoituksenmukaiset virranhallinta-asetukset tarkoituksenmukainen näytönsäästäjäasetus ohjelmien suoritus jatkuu, vaikka kannettavan koneen kansi suljetaan Asennuksen jälkeen jokaiseen Pirilä-koneeseen asetettiin oikea IP-osoite ja luotiin sekä Venloille että Jukolalle työpöydälle kuvakkeet kyseisellä koneella ajettavaan ohjelmaan TULOSPALVELUVERKKO Timo Harju Verkon rakenne ja hallinta Vuosina sekä 2010 Tulospalveluverkko (Pirilä-verkko) oli toimialueverkko, missä palvelinkoneiden käyttöjärjestelmänä Windows 2003 Server. Tämän Active Director- sekä Group Policy-ominaisuudet mahdollistavat tehokaan verkonhallinnan ja tiedostojen jakelun. Keskusteltuani KyAMK:n verkkoasiantuntijoiden kanssa päädyin Mikkelissä 2009 käytettyyn toimialuetta kevyempään ratkaisuun: kaikki koneet olivat käytännössä työasemia, käyttöjärjestelmänä Windows XP Professional kaikissa käytettiin samaa käyttäjätunnusta, Jukola, jolla oli koneeseen paikallisen järjestelmänvalvojan oikeudet jokaisen koneen nimeksi asetettiin sen 2-merkkinen Pirilä-tunnus (KONE= ), esimerkiksi S1 (pääserveri), W3 (WinKuulutus 3), V6 (väliaika 6) jne. jokaisen kansio C:\Jukola oli jaettu koko verkkoon luku- ja kirjoitusoikeuksin, jakonimenä Jukola. jokaiseen oli asennettu etähallintaohjelma Tight VNC. Tämän seurauksena kaikki koneet näkivät verkossa toisensa ja jokaiselta koneelta olisi voitu ottaa mikä tahansa toinen kone etähallintaan. Käytännössä näin ei kuitenkaan menetelty kuin muutamassa yksittäistapauksessa, kun ei viitsitty kävellä paikasta toiseen. Etähallinta ja tiedostojen jakelu suoritettiin lähes yksinomaan koneelta Z1, joka toimi samalla aikapalvelimena. Käyttöjärjestelmätason palvelujen puuttuessa valitsemassamme ratkaisussa otin käyttöön joukon 2009 kirjoittamiani komentojonoja eli komentokehotteesta ajettavia.bat-tiedostoja. 117

118 Miikka Mäkinen koodasi yhteen PC:hen sovelluksen, joka näytti verkon jokaisen koneen tilan. Sovelluksella valvottiin verkon ja koneiden toimintaa koko molempien viestien ajan. Huomioita: Verkko toimi pääosin varsin hyvin. Hitautta esiintyi kuitenkin Venlojen viestin alkupuolella muokattaessa etähallintaa käyttäen tunnistamattomia väliaikatietoja (tästä enemmän luvussa ). Syyksi järkeilimme Tight VNC:n halun ryöstää kaikki saatavissa oleva kapasiteetti itselleen. Tämän jälkeen luovuttiin kilpailun aikaisesta etähallinnasta, jolloin hitaus poistui. Tiedostoja jaellaan asennuksen jälkeen sen verran harvoin, käytännössä vain kerran kutakin kilpailua kohti, että se sujuu riittävän kätevästi.bat-komentojonoilla. Tietysti toimialueratkaisu mahdollistaisi toimenpiteille automaattisempia ratkaisutapoja. Jos Jukola kestäisi viikkokausia yhden vuorokauden sijaan ja joka päivä olisi uusi kilpailu, Tight VNC:tä tehokkaampi etähallinta olisi tarpeen; mm. etäkäynnistys, usean koneen yhtaikainen sammutus ym. Lisäksi Tight VNC ei toimi koko näytön komentoikkunassa Käytetyt ohjelmat ja konfiguraatiot Kussakin tietokoneessa ajettu ohjelma käy ilmi liitteen 9 taulukosta. Pirilä-ohjelmisto ja verkkoratkaisu on nykyisin sen verran muuttumaton, että konfigurointikin säilyy vuodesta toiseen lähes muuttumattomana. Tällä kertaa käytin pohjana Mikkelin 2009 verkkoa sekä konfiguraatioita. Tärkeimmät muutokset olivat: tietoa luovattomille yhteyksille (kuulutus/selostukset, puomi ja portti sekä pari muuta) konfiguroitiin apuserveri, josta oli in-yhteys vain servereihin ja out-yhteydet edellä mainittuihin koneisiin väliaikojen mutta myös vaihto- ja maaliaikojen varmistamista varten jokaiseen ajanottokoneeseen luotiin toinen Windows-istunto Localhost-yhteydellä kyseisen koneen ykkösistuntoon uuden käynnistysparametrin IKKUNAOTS käyttöön otto. Verkkokaavio löytyy liitteestä 10. Yksityiskohtia ja huomioita: Sisäänluenta ja leimantarkastus tapahtuu samoilla koneilla. Molemmat ajetaan samasta hakemistosta, eri konfiguraatioilla, ja käynnistetään eri kuvakkeilla. Vuodesta toiseen tulee harkittavaksi, mihin koneisiin kannattaa lähettää Emit-tiedot, parametri LÄHEMIT. Esimerkiksi ohjelmassa WinKuulutus niitä on mahdollista hyödyntää. Keskusteltuani yhden kuuluttajan kanssa asetin ne siirtymään koneeseen W1. Mahdettiinko hyödyntää? Vanhaa Kuulutus32-ohjelmaa ei tällä kertaa asennettu yhteenkään koneeseen. Ilmeisesti tarvetta ei ollut, koska sitä ei pyydetty Tiedostot Sekä Venlojen että Jukolan viestin lopulliset kilpailutiedostot KILP.SRJ ja KILP.DAT muodostettiin lauantaina vajaa tunti sen jälkeen kun juoksujärjestysten jättäminen ilmoittautumisjärjestelmään oli päättynyt klo Ilmoittautumisjärjestelmästä noudettiin KILP.SRJ sekä kilpailijatiedot sisältävä tiedosto ILMOITT.LST, jonka perusteella muodostettiin KILP.DAT ohjelmalla ILMOITT32. Lopuksi ratamestareilta saadun hajontatiedoston JOUKHAJ.LST sisältö tallennettiin tiedostoon KILP.DAT käyttäen ohjelmaa MERK-HAJ32. Hallinnoin itse ratatiedostoja LEIMAT.LST (yhteinen Venloille ja Jukolalle) ja RADAT.LST sekä hajontatiedostoja, jotka sain ratamestareilta huhtikuun aikana, OCAD-ohjelman tuottamina. 118

119 Suunnittelin itse myös SJBoxien sijoittelun eri online-rasteille. Sen perusteella kirjoitin tiedoston BOXOHJE.LST, joka sisälsi sekä Venlojen että Jukolan kaikkien online-rastien box-tiedot. Timo Kokko tarkasti tiedoston lauantai-aamuna. Kannattaa muistaa periaate, että boxien kaikki 6 lähtöä on hyvä kirjata ohjetiedostoon, vaikka kyseisellä rastilla ei olisikaan tätä määrää leimasimia. Tällöin leimasin on tarvittaessa helppo siirtää liittimestä toiseen ilman että ohjetiedostoon tarvitsee kajota. Kun kaikki tiedostot olivat valmiit suoritin tiedostojen jakelun järjestelmän kaikille koneille käyttäen tekemiäni komentojonoja (.bat-tiedostot). Toimenpide on sen verran perustavaa laatua oleva, että paikalla on oltava toinen henkilö varmistamassa. Tällä kerralla "takapiruna" oli Juha Villikka. Ensin jaettiin sekä Venlojen että Jukolan KILP.SRJ ja KILP.DAT. Seuraavana vuorossa oli LEIMAT.LST ja RADAT.LST kaikille niille koneille, jotka käsittelivät Emit-tietoja. Viimeisenä vuorossa olisi ollut BOXOHJE.LST kaikille väliaikoja ottaville koneille. Valitettavasti juuri ennen tätä tapahtui keskeytys, joka vaati kaiken huomion ja siirtymisen pois koneen äärestä pitkähköksi aikaa. Kun asia oli selvitetty, boxohjeen lähettäminen oli molemmilta unohtunut ja lähettämättä jättäminen generoi koko tulospalvelun pahimman "töppäyksen", kuvaus seuraavassa: Venlojen ensimmäiset väliajat tulivat, kuten pitikin. Box-ohjeen puuttumisen johdosta joukkueet jäivät kuitenkin tunnistamatta, ruudulla vilisi vain Emit-numeroita. Syyn selvittäminen ja box-ohjeen lähettäminen kesti sen verran kauan, että myös toiset väliajat menetettiin vastaavasti. Pirilän Maali32-ohjelma on siinä mielessä kätevä, että kun box-ohje on koneessa, tunnistus saadaan aikataulukossa aikaan jälkikäteen manuaalisesti rivi kerrallaan tarvitsematta kirjoittaa joukkueiden nimiä. Näin menetellen tunnistettiin kummankin väliaikapisteen kärkeä noin joukkueen verran. Sitä ohjelman ominaisuutta vaan ei tiedetty, että manuaalitunnistuksen asetukset estävät automaattitunnistuksen. Kun näin tapahtui Venlojen 2. osuuden ensimmäisellä väliaikarastilla, joka siis oli sama kuin 1. osuuden vastaava rasti, ihmettely ja syyn selvittäminen kesti niin kauan, että myös 2. osuuden toiset väliajat menetettiin EMIT-TOIMINTA Mikko Kekki, Timo Harju (11.4.1) Toimitilat Emit-toiminta oli kenttä- ja kilpailuvaliokuntien toimesta suunniteltu tapahtuvaksi hiekkapeitteisellä ratsastuskentällä, joka sijaitsi n. 1,5 m vaihto- ja maalialueena käytetyn urheilukentän tasoa alempana. Kun reilu viikko ennen kilpailua kuivana tuulisena päivänä kenttävaliokunnan johtajan kanssa katselimme lentäviä hiekkapilviä, teimme nopean päätöksen Emittoiminnan siirtämiseksi nurmikolle noin 40 metrin etäisyydelle alkuperäisestä paikasta, lehdistöteltan taakse maneesin ja vaihtoalueen väliin. Paikka oli muutoin mainio, mutta ahtaampi kuin olisimme halunneet, joten jouduimme tyytymään edellisvuosia niukempiin tiloihin. Emit-teltan koko oli 4 x 12 m, sekä sen kanssa kulmittain sijoitettujen itkumuuriteltan ja GPS-teltan kummankin koko oli 4 x 4 m Kalusto Tietokoneita oli 10 kpl. Emit-teltta oli kooltaan juuri ja juuri riittävä riittävä viidelle kahden koneen työpisteelle sekä tarvittavalle muulle kalustukselle. Työpisteet oli kasattu kiinnittämällä kuormalavojen päälle kaksi pulpettipöytää. Istuimet olivat vanerilevyllä päällystetyllä kuormalavalla. Jokaiselle pöydälle tuli joko kaksi kannettavaa tai kaksi pöytäkonetta. Pöytäkoneille pöytäkoko oli liian pieni ja ne sijoitettiin pöydän alle. Tehon syötön ja lähiverkon kaapelit vedettiin yläkautta käyttäen teltan keskiortta, josta kaapelit pudotettiin alas työpisteisiin. Teltanpohja sekä kulkuaukot suojattiin paperikonehuovilla. IT-verkon kytkin oli reunapöydällä. Kalustoluettelo: 3 pöytätietokonetta 7 kannettavaa tietokonetta, kaikissa sarjaportti 119

120 10 viivakoodin lukijaa leimasinta 10 kuormalavaa 5 vanerilevyä 2 pöytää 10 pulpettia 10 jakkaraa Tehonsyöttö koneille IT-verkon kytkin Lan-kaapelonti koneille Henkilöstö Emit-teltan henkilömääräksi suunniteltiin Lars Forsblomin ja minun kokemuksiin pohjautuen henkilöä. Toteutuma oli juuri tämä 38 henkilöä, joista kolme toimi tukena sekä opastajana auttamassa ongelmatilanteissa. Henkilöstö sai ensin valita listasta työvuorot, jonka jälkeen tarkistettiin porukan riittävyys/tunti. Yöllä halukkaita oli odotetun nuukasti, mutta vajaus saatiin täydennetyksi vapaaehtoisilla. Henkilöt olivat hyvin motivoituneita sekä innokkaita työskentelemään, joten tauotus järjestyi hyvin. Rekrytointi tapahtui pääosin talkoojärjestelmän kautta Timo Harjun suorittaessa henkilöjaon. Osa henkilöstöstä oli toiminut vastaavassa tehtävässä jo aiemmissa Jukolan viesteissä. Henkilöstölle esiteltiin tehtäviä kahdessa koko organisaation info- ja rekrytointitilaisuudessa. Omia koulutustapahtumia järjestettiin kaksi testiympäristössä KyAMK:n tiloissa. Osanottajia oli kummassakin noin 10, joten tarvetta jäi lisäkoulutukseen. Tämä tapahtui kenraaliharjoituksen yhteydessä sekä ennen Venlojen viestin alkua. Koulutusmateriaalina käytettiin hieman lyhennettyä versiota aikaisempien Jukoloiden PowerPoint -esityksistä. Emit-teltan 10 työpisteeseen tulostettiin lisäksi ohje yleisimpiin ongelmatilanteisiin. Emit-henkilöstössä samoin kuin itkumuurilla oli yksi venäjää osaava. Tästä oli suuri apu, koska tuntui, ettei venäläisten englannin ymmärtäminen tai halu ymmärtää ollut kovin kummoista. Eli kannatta yrittää saada kielitaitoa paikalle mahdollisimman paljon Kenraaliharjoitus Kenraaliharjoitukseen osallistui niin moni Emit-teltan toimitsija kuin mahdollista. Harjoituksessa RUK:n oppilaista oli kasattu 60 joukkuetta, jotka kiersivät 3-osuuksisen viestin. Viestiin oli kerätty lähes kaikki mahdolliset poikkeustilanteet, mitä voi vastaan tulla Jukolassa. Toimitsijoiden suuri määrä ja poikkeustilanteet kirjauksissa aiheuttivat välillä pientä sähläystä. Harjoituksen jälkeisessä yhteenvedossa todettiin toimitsijoiden rauhoittamiseksi, ettei kenraaliharjoituksen kaltaista hässäkkää tapahdu oikeassa kilpailussa Toiminta kilpailun aikana Kokonaisuudessaan sisään- ja uloskirjaaminen sujui erittäin hyvin molempien viestien aikana. Kiirettä oli ainoastaan ennen molempien viestien lähtöä sekä ennen Jukolan yhteislähtöjä, jotka olivat ennakkolaskelmia suuremmat (mutta reilusti pienemmät kuin vuotta aikaisemmin Kytäjä-Jukolassa). Molempiin lähtöihin kilpailijat saatiin luettua sisään varsin hyvissä ajoin ennen starttia. Molempien viestien alussa kaikki 10 konetta olivat sisäänkirjauksessa. Sen jälkeen neljä konetta käännettiin uloskirjaukseen, kunnes ennen yhteislähtöjä laitettiin kaksi taas sisäänkirjaukseen. Kilpailijoiden uloskirjaaminen sujuu niin paljon nopeammin kuin sisäänkirjaaminen, että neljä konetta kymmenestä riittää siihen hyvin. Hiljaisimpina hetkinä uloskirjausta hoiti yksi henkilö/kone. Iltapäivän viimeisille tunneille kilpailijoiden vastaanottoon riitti yksi työpiste. Kilpailun aikana yksi sammunut rastileimasin aiheutti hetkellisesti ruuhkaa sekä itkumuurin että osittain kirjauksenkin puolella. Ennen kilpailua ei ollut sovittu, kuka ohjaa kilpailijan itkumuurille, joten vaikka henkilöstömme oli 120

121 noin puolet aikaisemmista, niin sekin hoitui. Kaiken kaikkiaan toimitsijat olivat erittäin motivoituneita, iloisia ja innostuneita tehtäväänsä ja kannustivat kilpailijoita hyviin suorituksiin Yhteislähdöt Venlojen viestin yhteislähtöön osallistui vain alle 40 joukkuetta, lähes kaikki viimeiselle osuudelle. Jukolan viimeisen osuuden yhteislähtöön puolestaan osallistui noin 900 joukkuetta ja aiempien osuuksien (meillä osuuksille 4-6) vajaa 600 joukkuetta. Jukolan yhteislähdöt olivat yhteensä likipitäen yhtä suuri tapahtuma kuin kilpailun varsinainen lähtö ja siten sisäänkirjaus vaati kaiken irrotettavissa olevan kapasiteetin Poikkeustilanteet Sisäänkirjauksessa vaihdettiin sammuneiden Emit-korttien tilalle useampi kymmen varakortteja, mutta ennakkoon varalle varatut 100 vuokrattavaa Emit-korttia riittivät varsin hyvin. Joitain joukkueita yritti vielä kirjautua viestiin samalla Emit-kortilla, mikä oli ollut jo käytössä toisella joukkueella. Tältä osin ohjeet ovat joko riittämättömät tai niitä ei ole luettu ja ymmärretty. Kilpailijoita pyydettiin hakemaan uusi käyttämätön kortti tai ottamaan vuokrakortti järjestäjältä. Tästä huolimatta pääsi varsinkin yhteislähtöluennassa läpi kortteja, jotka olivat jo olleet toisella joukkueella. Nämä aiheuttivat sitten virhetilanteen uloskirjauksessa sekä lisätöitä IT-henkilöstölle. Lisämausteen toimintaan aiheutti päältäpäin nolla-leimasimen näköinen online-leimasin, joka oli nollauksessa käytössä ruuhka-aikana. Kyseisellä leimasimella nollatut kortit lähtivät toimintaan vasta ensimmäisessä leimauksessa. Tällä oli työllistävä vaikutus ulosluennassa sekä itkumuurilla Erityisiä huomioita Olisiko mahdollista saada Pirilän Jukola-versioon sujuvampi Emit-kortin ja kilpailijan käsittely yhteislähtöjen sisäänluentaan? Nyt syntyy varoituksia ja sen seurauksena hitautta siitä, että joukkueilla, joilla on useita yhteislähtijöitä, kilpailijat eivät mene kirjaukseen osuusjärjestyksessä. Varoitus Emit-kortista, joka on jo luettu toiselle joukkueelle hukkuu helposti, jos on nopeasorminen henkilö. Virheilmoituksen tulisi säilyä näkyvillä, kun otetaan kantaan hyväksytäänkö vai ei ITKUMUURI Perttu Mäkelä Tehtävät sekä toimitilat ja kalusto Itkumuurin tehtäviin kuuluivat hylkäysehdotusten käsittely ja niistä aiheutuneiden toimenpiteiden kirjaaminen, keskeyttäneiden ja ei-lähteneiden kirjaaminen sekä jätettyjen vastalauseiden vastaanottaminen. Itkumuurin toimipiste sijaitsi omassa teltassaan Emit-teltan vieressä, leimojen lukemisen jälkeisen poistumistien välittömässä läheisyydessä. Teltta oli kooltaan noin 4x4 metriä, mikä oli riittävän alarajoilla. Etenkin pöytätilaa olisi ollut hyvä olla hieman enemmän; kummallekin työpisteelle tulisi mahtua kunnolla kannettavan tietokoneen lisäksi avattu kansio, lisäksi arkistoitaville papereille, toimistotarvikkeille yms. tulisi olla kunnolla tilaa. Itkumuurilla oli kaksi toimipistettä, joilla kummallakin oli Pirilä-verkkoon kytketty tietokone sekä lisänäyttö radan näyttämiseen Ocadista kilpailijalle. Lisäksi oli hylkäysehdotuksia tulostava printteri sekä yksi tietokone (ei tulospalveluverkossa), jolla voitiin seurata kilpailun kulkua online-tuloksista ja streamatusta TV-kuvasta. Kummallakin toimipisteellä oli kansio, jossa oli tulostettuna leimasinten piikkikuviot ja listaukset rasti- ja Emit-koodien vastaavuuksista 121

122 sekä kunkin radan Emit-koodit rastinumeroiden mukaan. Ocadilla olleiden kartta- ja ratatietojen lisäksi käytettiin perinteistä paperista pukkikarttaa, johon oli käsin kirjoitettu kunkin rastin Emit-koodit. Lisäksi itkumuurilla oli Emit-lukija, pari leimasinta sen nollaamiseen sekä MTR, jolla saatiinkin luettua muutama leimasin, joita varsinainen Emit-lukija ei tunnistanut. Kuva 48. Itkumuuri. (Kuva: Petri Hiironen) Kontaktit Ennen kilpailun alkua sovittiin yhteydenpito muiden toimialueiden kanssa: Valvoja (vastalauseet, kärkijoukkueiden hylkäysesitykset) Ratamestariryhmä (vialliset rastit, mahdolliset epäselvyydet) Lähtö, vaihto, varakarttateltta (ei-lähteneet, hylättyjen viivästyttäminen) Ensiapu (keskeyttäneet) Kuulutus (tiedotukset, kärkijoukkueiden hylkäykset) Henkilöstö ja koulutus Itkumuurilla oli yhdeksän toimitsijaa. Henkilöstö koostui pääosin VeVe:n suunnistajista, joista suurella osalla oli aiempaa kokemusta tulospalvelussa toimimisesta ja Pirilän tulospalveluohjelmistosta. Varsinaista työvuorolistaa ei tehty, vaan ruoka- ja lepotaukojen pitämisestä sovittiin tilanteen mukaan, kuitenkin niin, että sunnuntaipäiväksi riitti toimitsijoita, jotka olivat nukkuneet aamulla. Tämä toimi hyvin ja henkilöstön määrä oli riittävä kun henkilöstö koostui seuran suunnistajista, joille oli luonnollista ja mieluista olla paikalla niin paljon kuin mahdollista. Mikäli itkumuuri joudutaan miehittämään muilla talkoolaisilla, lienee tarpeen lisätä henkilöstön määrää ja tehdä tarkemmat työvuorolistat joidenkin aiempien vuosien tapaan. Meillä henkilöstö oli varsin kielitaitoista, mikä on välttämätöntä selviteltäessä ulkomaisten kilpailijoiden ongelmia. Suomen kielen lisäksi ainakin seuraaviin kieliin olisi tarvittaessa löytynyt osaaja tai useampia: ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä. Itkumuurin toiminnasta laadittiin ohje toukokuun lopulla ja se sekä käytettävät ohjelmat käytiin läpi toimitsijoiden kanssa pari viikkoa ennen kilpailua. Henkilöstöllä oli kilpailun alkaessa hyvä käsitys työkaluista ja niiden käytöstä. Tältäkin osin päästiin joihinkin aiempiin vuosiin verrattuna helpolla, koska henkilöstöllä oli hyvä lajituntemus, aiempaa kokemusta tulospalvelutoiminnasta ja ylipäätään hyvät valmiudet uusienkin tietojärjestelmien omaksumiseen ja käyttöön. 122

123 Toiminta kilpailun aikana Hylkäysesityksen saaneet kilpailijat ohjattiin itkumuurille Emit-teltan henkilöstön toimesta, mikä toimi hyvin. Kustakin esityksestä täytettiin erillinen lomake, johon kirjattiin ongelma, sen ratkaisu sekä kilpailijan allekirjoitus. Nämä arkistoitiin omiin mappeihinsa. Kahden toimipisteen itkumuuri työllistää kerrallaan 5-6 ihmistä; kaksi kummallakin toimipisteellä (toinen käyttää konetta, toinen hoitaa paperityöt kuten piikkikuvioiden hakemisen kansiosta ja käsittelylomakkeen täyttämisen). Lisäksi vähintään yksi henkilö toimii sisäänheittäjänä, joka pitää sisääntulijat järjestyksessä, ohjaa heidät työpisteisiin ja toimittaa samalla tulostetut hylkäysesitykset printteriltä. Ainakin kiireisimpänä aikoina tarvitaan lisäksi yksi henkilö, joka arkistoi työpisteiltä tulevat käsitellyt tapaukset, käy tarvittaessa viemässä tiedon vaihtoon/kuulutukseen, hoitaa yhteydenpidon muihin yms. Hylätyistä joukkueista ilmoitettiin vaihdon varakarttateltalle joukkueiden seuraavan vaihdon viivästyttämistä varten, mikäli kärjen vaihdosta oli kulunut alle 45 minuuttia. Itkumuuri käsitteli, ensiavun kautta tulleet keskeytykset mukaan lukien, Venloissa 150 ja Jukolassa 227 tapausta. Lukumäärää kasvattaa huomattavasti se, että kummassakin viestissä sattui tapaus, jossa metsässä ollut leimasin hyytyi ja ennen kuin sisäänlukuun ehditään kirjata, että kyseistä leimaa ei vaadita, ehtii itkumuurille kertyä nopeasti muutaman kymmenen ihmisen jono. Nämä olivat ainoat tapaukset, jolloin itkumuurilla oli varsinaisesti ruuhkaa ja jonossa oli enemmän kuin pari ihmistä. Ruuhkien selvittämistä nopeutettiin niin, että teltan eteen avattiin kolmas toimipiste, jossa yksi henkilö selvitti vain näitä tapauksia minimaalisella byrokratialla, käytännössä varmistus, ettei ollut muita epäselvyyksiä kuin viallinen rasti ja tilanteen kirjaaminen ok:ksi tulosteeseen. Nämä tapaukset syötettiin sitten ruuhkan hellitettyä järjestelmään. Etukäteisodotuksiin nähden oli yllättävän paljon Emit-kortteja, joita ei saatu luettua lainkaan. MTR pelasti tilanteen muutamaan kertaan, mutta silläkään ei saatu kaikista korteista irti mitään. Etukäteen ei ollut tiedossa, että toimimattomista korteista piti toimittaa tieto maaliin, jotta kilpailijoille saatiin käsin tehtyä maalileimaus. Sama koski puuttuvia maalileimauksia, joita pääsi maalitoimitsijoilta livahtamaan läpi jokunen (ko. tapausten suoritusten hyväksyminen oli kuitenkin sovittu etukäteen). Lisäksi oli jonkin verran Emit-kortteja, joita ei oltu nollattu, myös näiden käsittely tulisi miettiä etukäteen. Vastalauseita jätettiin kaksi, molemmissa tapauksissa kilpailija halusi nähdä oman kilpailukarttansa. Kilpailujen loppuvaiheessa itkumuurilta tultiin tiedustelemaan metsässä pitkään viipyvien kilpailijoiden tilannetta. Tässä olimme kuitenkin usein täysin julkisen online-palvelun varassa, koska ohjelmisto käsittelee kaikki hylkäysten tai keskeytysten jälkeiset osuudet ei-lähteneinä. Käytännössä kuitenkin viestiä saa jatkaa, mutta itkumuurilla ei onlineleimojen lisäksi ole mitään keinoa nähdä, onko ko. henkilö edes lähtenyt matkaan VAIHTO- JA MAALIKOPIT Timo Harju, Reijo Seppänen Tehtävä ja henkilöstö Ryhmän tehtävänä oli valvoa vaihtojen ja maalin sekä lähestymisrastien ja viimeisten rastien leimausten rekisteröityminen tuloslaskentajärjestelmään. Lisäksi kärjen osalta piti leimaukset varmistaa siten, että TV sai ajat, vaikka online ei olisi toiminut. Myös Alge Timingin GAZ4 osuusnäyttöjen ohjaus kuului ryhmän tehtäviin. Ryhmä käsitti 10 henkilöä, mikä oli sen verran vähän, että työ oli melkoinen urakka. Toisaalta väliaikojen varmistajien tehtävä päättyi kummassakin viestissä kohta kärjen tultua maaliin. Henkilöistä puolelle Pirilän ohjelma oli tuttu ja lopuille annettiin pikakoulutus joko harjoitteluympäristössä KyAMK:ssa, kenraaliharjoituksessa tai ennen Venlojen viestin alkua. 123

124 Toimitilat Ryhmän käytössä oli kaksi 2,5x6 metrin kokoista konttia, joiden sijainti oli tulospalvelukeskuskontin ohella porrastettu siten, että näkyvyys päädyssä olevista ikkunoista oli mahdollisimman hyvä. Keskimmäisessä kontissa valvottiin vaihdot sekä ohjattiin Alge-taulut. Kontin takaosassa oli tulospalvelun tarvikevarasto sekä "verstas". Laitimmaisessa, lähinnä yleisöä olevassa kontissa valvottiin vaihdot sekä hoidettiin lähirastien väliaikavarmistus kärjen osalta. Tilat olivat kooltaan riittävät sekä sijainniltaan hyvät Vaihtoleimaus Vaihtoon juoksijat ohjattiin kahta karsinaa pitkin, jotka yhtyivät leimauskorokkeiden jälkeen. Kummallakin korokkeella oli yhteensä neljä leimasinta jaettuna kolmeen pukkiin. Leimasimet kytkettiin tavalliseen tapaan SJBoxiin ja siitä jatkettiin noin 20 metriä pitkällä parikaapelilla koppiin. Leimasimien ja tarvittavien sarjajatkojen liittimet oli suojattu kosteutta ja likaa vastaan tiiviisti muovilla ja teipillä. Tämä toimi hyvin myös Venlojen viestin aikaisessa sateessa. Juoksu-uran kohdalla kaapelit kaivettiin maan sisään. Molempien vaihtokarsinoiden samoin kuin maalikarsinan tapahtumat videoitiin. Timo Kokon videokameroita oli yhteensä neljä. Vaihtoleimaukset rekisteröityivät varsin luotettavasti vaihtokopin koneille. Kilpailijoita, joiden kortti oli sammunut tai jotka onnistuivat pääsemään vaihtokarsinan läpi leimaamatta tai joita ei muuten tunnistettu oli noin 30. Näille vaihtoaika jouduttiin katsomaan videolta Maalileimaus Leimasimia oli kahdessa pukissa kummassakin yksi. Rakennelma ja tietojenvälitystapa oli kaikilta osiltaan vastaava kuin vaihdoissa. Maalileimausten toiminta oli omituista, mikä alkoi jo kenraaliharjoituksessa. Molemmat leimasimet toimivat testileimauksissa aina ennen kärjen maaliintuloa. Kenraaliharjoituksessa ei sitten yksikään maalileimaus tullut perille. Tietysti harjoituksen jälkeiset testileimaukset taas tulivat perille. Ennen Jukolaa vaihdettiin seuraavat osat: SJBox, akku, parikaapeli, vastaanotin, vastaanottimen ja PC:n välinen sarjakaapeli sekä PC. Venlojen kärjen tullessa maaliin leimaukset eivät taaskaan tulleet perille, jolloin ajat otettiin näppäimistöltä ja numero syötettiin käsin. Kun näin tapahtui kolmelle ensimmäiselle, vaihdettiin SJ-vastaanottimen virtalähde, jolloin maali alkoi toimia. Tätä kesti noin sijaan 50 asti, jonka jälkeen seuraavista noin 20:stä alle puolet sai ajan leimauksesta. Nyt virtalähde vaihdettiin akkuun, jolloin ihmeeksemme maali alkoi taas toimia, eikä Venlojen viestin aikana enää ollut ongelmia. Jukolassa vastaanottimen virta tehtiin koko ajan akuilla, eikä ongelmia ollut. Venlojen viestin tapahtumien pelästyttämänä ennen Haldenin maaliintuloa testileimauksia tehtiin muutaman minuutin välein ainakin viisi kertaa, useita leimauksia joka kerta. Viestien sadan ensimmäisen joukkueen sijoitus ratkaistaan maaliviivalla noin kymmenen metriä ennen maalileimasimia. Maalituomari vahvistaa järjestyksen. Maalihenkilöstö hoiti, tarvittaessa lievästi voimaa käyttäen, sen, että leimausjärjestys oli sama kuin maaliintulojärjestys. Kummassakaan viestissä ei syntynyt niin tiukkaa kamppailua, että järjestys olisi pitänyt muuttaa maalikoneilla. Palkintosijoille tulevien joukkueiden leimat tarkistettiin välittömästi maalissa. Varsinkin mitalisijoille päässeet piti kesken juhlinnan taluttaa maalikopin ovelle tarkastukseen. Leimojen tarkastuksen hoiti yksi toimitsija. Kaikki maalissa tarkastetut olivat kiertäneet ratansa hyväksytysti. Koko toiminta sujui hyvässä yhteisymmärryksessä muun maalihenkilöstön kanssa Online-kohteiden varmistaminen Varmistettavat kohteet olivat vaihtojen ja maalin lisäksi kolme lähestymisrastia (sekä Venlojen että Jukolan viimeisellä osuudella omansa, kaikilla muilla sama) ja kolme viimeistä rastia. 124

125 Viimeisille rasteille Viestirykmentti veti online-johtojen lisäksi langat puheyhteydelle, jonka päätelaitteina oli Alge Timingin kuuloke-mikrofoneja. IT-valiokunta veti vastaavan yhteyden käytetyimmälle lähestymisrastille käyttäen Timo Kokon johtoja. Yhteys ankkuriosuuksien lähestymisrasteille hoidettiin radiopuhelimin. Jokaista varmistettavaa kohdetta kohden oli PC, joihin jokaiseen oli konfiguroitu kaksi istuntoa; toinen online-ajoille ja toinen varmistusajoille. Varmistus tapahtui seuraavasti: Varmistettiin noin kärkijoukkuetta eli TV:n tarvitsema määrä, paitsi maalissa noin 100 joukkuetta. Rastilla oli yksi henkilö ja kopissa kaksi henkilöä. Rastihenkilö kertoi leimaavan joukkueen numeron ja leimaushetken. Kopissa molemmilla oli kuulokkeet, toinen painoi ajanottonappia ja kirjasi numerot pöytäkirjaan, toinen syötti numerot koneeseen. Varmistamisen suoritti kaksi työparia, jotka työskentelivät molempien viestien alusta palkintosijojen selviämiseen asti. Valmistautumista helpotti ratamestareilta saatu kopin seinälle teipattu minuuttiaikataulu. Ongelmia ja parannettavaa: Osa liitännöistä ei kestänyt mekaanista kuormitusta, vaan langallisia yhteyksiä katkesi, jolloin jouduttiin siirtymään puhelimiin. Radiopuhelinliikenteessä oli katvealueita, joilla kuuluvuus oli heikko. Pimeys hankaloitti 2. ja 3. osuuden juoksijoiden numeroiden näkemistä Alge Timingin näyttötaulut Tauluja oli viisi ja yksi henkilö hoiti niiden ohjauksen koko molempien viestien ajan. Tehtävä ei ollut niin raskas kuin miltä tämä kuulostaa, sillä tauluihin piti kajota keskimäärin kerran kunkin osuuden aikana. Ohjaus hoidetaan Pirilän Maali32- tai Kuulutus32-ohjelmalla. Kumpaankin koppien väliseen karsinaan kuuluttamon seinään oli sijoitettu kaksi taulua ja viides oli maalirakennelman katolla. Yhdessä taulussa näytettiin aikaa, joka oli kulunut kärjen vaihdosta. Kolmella taululla näytettiin vaihtoon/maaliin tulleiden lukumääriä kärkiosuudelta ja kahdelta sitä edeltävältä. Katolla oleva taulu näytti valtakunnanaikaa. Tänäkään vuonna ei vältytty ongelmilta taulujen käyttöönotossa. Toimitus sisälsi kaikki tarvittavat kaapelit, joten kytkentä sujui ongelmitta. Taulutkin näyttivät toimivan, mutta niiden ohjaus ei. Melko pitkien selvittelyjen jälkeen saatiin selville, että tämänvuotinen Pirilä-ohjelma ei tukenut näitä tauluja. Edellisenä vuonna käytössä oli näet uudet taulut, joita ohjattiin eri tavalla kuin vanhoja. Vanhoihin palattiin, koska uusien näkyvyys oli vanhoja heikompi pienemmän tekstikoon johdosta. Taulut saatiin toimimaan, kun Pirilä lähetti torstaina Maali32-ohjelmasta uuden käännöksen, missä oli vanhojen taulujen ohjaus ONLINE-RASTIT Ari Heinola, Pentti Lajunen ( ) Yleistä Sain tehtävän vajaa vuosi ennen Salpa-Jukolaa, kun Timo Harju tarjosi minulle tehtävää online-rastien järjestelyistä vastaavana. Syksyn Esi-Jukola ja kevään Jukola-kenraali toimivat opettelupaikkoina kaluston suhteen, tosin haasteet näin pienissä kilpailuissa ovat sen verran pieniä, ettei näistä saa juuri kuvaa Jukolan kokoisen kilpailun työkentästä. 125

126 Leimasinten hankinta Online-leimasinten hankinnan suunnittelu pääsi varsinaisesti alkamaan noin maaliskuun puolessavälissä, kun kävimme pääratamestarin kanssa läpi TV-rastien kokonaismäärät ja sijoitukset sekä leimasinmäärät. Vasta toukokuun alkupuolella, kun olimme TV-väen kanssa käyneet tekemässä TV-rastien maastokatselmoinnin, sain lopullisen kuvan kokonaisuudesta ja sen jälkeen valmistui lähes lopullinen leimasinsuunnitelma, jonka perusteella leimasimia alettiin hankkia. Perustuen Timo Kokon ylläpitämään listaan käytettävissä olevista leimasimista ja yhteyshenkilöistä laitoin kyselyt sähköpostilla kyseisille tahoille. Pääsääntöisesti hankinta sujui kohtuullisesti, joskin joitakin leimasimia joutui kyselemään useampaan kertaan, että sai varmistettua leimasinten käyttöön saamisen. Leimasinten hankinta perustui ajatukseen, että jokaiselle leimasinnumerolle on olemassa yksi varaleimasin. Tästä oli se hyöty, että aika monta viime tingassa tullutta leimasinta voitiin jättää varaleimasimeksi. Suurin osa leimasimista tuli ajoissa, mutta hankaluutta aiheutti Jukolaa edeltäneen viikonlopun kilpailut (Lakeuden viesti, Tampere-Games) sekä vielä Jukola-viikolla olleet kilpailut (Hämeen oravapolkuviesti, Porvoon NORT), joiden leimasimet tulivat myöhään ja sen myötä aiheuttivat kilpailuvalmistelujen aktiivisilla hetkillä ylimääräistä työtä matkahuolto- ym. käyntien muodossa. Muun kaluston osalta SJBoxit ja akut saapuivat nekin varsin myöhään, suurin osa vasta Jukola-viikon puolenvälin jälkeen, aiheuttaen epävarmuutta koko kaluston paikalle saapumisesta, sekä vaikeutta kaluston järjestelyssä ja sijoittamisessa. RS-johtoja oli Jukola-kalustossa varsin vähän, joten niitä tilattiin Timo Kokon toimesta lisää. Johtopaketti saapui Haminaan kisaviikkoa edeltävällä viikolla, mutta ne saatiin haettua kisapaikalle vasta kisaviikon alussa muiden kiireiden takia Leimasimet Leimasimista osa on sellaisia, jotka on kiinnitetty kapulaan, mutta suurin osa on ilman kapulaa. Käytännössä tästä aiheutui lisätyötä koodien teippauksen osalta, sillä kapulallisiin leimasimiin on rastikoodi melko helppo teipata kiinni, mutta kapulattomiin piti tehdä erilliset koodilaput, jotka tehtiin teippaamalla ne muovikalvoon. Erilliset koodit pitää myös kiinnittää erikseen rastipukkiin. Pääosin erilliskoodit kiinnitettiin nitojalla. Pääratamestari oli tulostanut koodilaput valmiiksi ja siitä oli suuri apu, koska koodien teippaus jäi viimeiselle viikolle, kaiken muun kiireen keskelle. Leimasimet kiinnitettiin pukkeihin ruuveilla, ruuvinväännin oli tässä hommassa ihan ehdoton työväline. Kapulallisten leimasinten kiinnitys oli helppoa, mutta kapulattomien kanssa pitää olla tarkkana jos käytössä on uppokantaruuveja, ettei riko leimasinten kiinnityskehystä. Muutamista leimasimista kehys oli jo halki, meidän toimesta ei rikottu yhtään leimasinreunusta lisää. Leimasimia lisättiin muutamalle rastille pari viikkoa ennen Jukolaa Timo Kokon suosituksesta. Lisäykset tehtiin rasteille, joilla alkuperäiset kaksi leimasinta muutettiin kolmeksi, sekä Jukolan ykkösosuuden rasteille, joilla alkuperäiset kolme leimasinta muutettiin neljäksi. Tästä aiheutui pieni kauneusvirhe, sillä rastikoodit oli tulostettu alkuperäisen leimasinlukumäärän mukaan ja kahdelta rastilta jäi yhden leimasimen koodi pois, kun en ehtinyt ja muistanut erikseen niitä enää tehdä. Leimasinten paikalleen ruuvauksen jälkeen johdot kiinnitettiin teipillä rastipukkiin. Johtojen jatkoskohdat jätettiin kaikki maan päälle näkyviin niissä tapauksissa, että johdot muuten kaivettiin maan alle. Jatkokset suojattiin muovipussilla ja jatkos teipattiin vaakaorteen tai rastipukin tolpan juureen. Loppujohto vedettiin SJBoxin suojarasian sisään pois juoksijoiden jaloista. Suunnitteluvaiheessa tehtäväkenttääni lisättiin ensin 250-lukijaleimasinten (15 kpl) ja lopulta reilu viikkoa ennen myös nollaleimasinten (10 kpl) hankinta. 250-leimasimet saatiin muilta osin hyvin koottua paikalle, mutta suunnitelmassa oli ottaa Result Fellowsin muiden leimasinten mukana myös kolme lukijaa, mutta ne unohtuivat tilauksesta. Ymmärtämykseni mukaan lukijoiden osalta kuitenkin selvittiin hyvin. Nollaleimasinten osalta kokonaisuus jäi 126

127 epäselvemmäksi. Koska leimasimia tuli eri paikoista eri aikaan, kävi niitä moni kyselemässä juuri kaikista kiireisimpään aikaan, jäi itselleni epäselvä kuva siitä, miten niiden kanssa selvittiin. Lopulliseksi lukumääräksi taisi jäädä kahdeksan kappaletta. Alkuperäisestä laskusta jäi kokonaan pois se, että mallirasteille olisi pitänyt olla muutama nollaleimasin. Niille taidettiin lopulta laittaa aivan tavalliset leimasimet. Nollaleimasinten osalta tuli sekaannus sekä ongelmia yhden ledillisen 125-leimasimen kanssa, jota luultiin nollaleimasimeksi. Sitä käytettiin yhtenä lisäleimasimena ruuhka-ajan nollauksessa jonkin aikaa, mutta se poistettiin käytöstä itkumuurilta tulleen tiedon perusteella. Online-leimasimista yksi ei lopulta toiminut ja tämä todettiin viimeisen testauksen aikana. Olin varustautunut vain akun tuomiseen eli lopulliseen kytkentään ja siten ei ollut muita työkaluja mukana leimasimen poistamiseksi saman tien. Poistamisen sijaan sain käännettyä leimasimen rastipukin alle. Rastipukkina oli tällä rastilla iso tukki joka oli matalalla, joten olisi luullut leimasimen olevan piilossa, mutta niin vain kävi, että Venlojen viestin aikana joku tarkkaavainen kilpailija oli huomannut tämän piilotetun leimasimen ja nostanut sen pukin päälle. Tästä seurauksena itkumuurille alkoi tulla jonoa ja saatuani tiedon toimimattomasta leimasimesta, kävin vaihtamassa tämän toimimattoman tilalle uuden leimasimen jo kesken Venlojen viestin Johdotus, suunnitelma Toukokuun maastokatselmoinnilla tehtiin alustava SJBoxien sijoitussuunnitelma ja samalla arvioitiin tarvittavien RSjohtojen pituudet. Arvioidun johtotarpeen mukaan johtoja hankittiin lisää, koska kiertävässä Jukola-kalustossa ei juuri ollut kolmen ja viiden metrin johtoja, joita pääsääntöisesti katsottiin tarvittavan. Johtosuunnitelma tehtiin toukokuun maastokäynnin perusteella ja silloin monelta rastilta puuttuivat vielä rastipukit, joten suunnitelma perustui senhetkiseen arvioon. Kun rastipukit valmistuivat, todettiin, että ne olivat monella rastilla huomattavan erilaisia tai eri paikassa kuin alunperin arvioitiin ja johtotarve muuttui lyhyemmistä pitempiin. Onneksi pitkiä johtoja oli riittävä määrä kiertävässä kalustossa. Rastien rakentamisen aikana keksittiin, että maahan kaivettujen johtojen sijasta johtoja kannattaa tuoda ilmassa, kunhan rastipukkiin kiinnitetään riittävän tukeva ja pitkä tolppa tai salko, johon johdot voi tuoda ilmassa ja salkoa pitkin alas SJBoxille rastipukin alle. Ilmasalkoa oli pakko käyttää joissakin paikoissa kallioisen maaperän takia, joissa kaivaminen oli mahdotonta Rastipukit Kun rastien rakentaminen online-leimasinten osalta alkoi reilu viikko ennen Jukolaa, puuttui joitakin rastipukkeja edelleen. Lisäksi monta rastipukkia jouduttiin purkamaan ja muuttamaan niiden sopimattomuuden vuoksi. Muutostyön teki onneksi rastipukkien rakentajat ratavaliokunnasta. Muun muassa eräällä rastilla oli tarkoitus asentaa viisi leimasinta, mutta paikalle oli tehty yksi pitkä rastipukki, joka ei vastannut sitä henkeä, miten rastipukit piti rakentaa. Tälle rastille tehtiin lopulta kaksi varsin hyvää rastipukkia, jotka olivat kuitenkin valitettavan kaukana toisistaan johdotuksen ja alkuperäisen suunnitelman kannalta, mutta 10 metrin johdoilla selvittiin hyvin tämän rastin osalta, alkuperäisen viiden metrin suunnitelman sijasta. Kahdella rastilla piti myös varmistaa, että pukit pysyvät paikallaan, eli eivät vedä johtoja kireälle tai poikki, jos lähtevät liikkumaan suuren suunnistajamäärän vaikutuksesta. Nämä rastit oli rakennettu isoilla tukeilla, joita ei ollut ankkuroitu maahan. Toisessa paikassa ankkuroinnin tein itse, toisessa paikassa rastirakentajat tekivät uuden pukkirakennelman, erittäin hyvin tuloksin. Kaiken kaikkiaan rastipukeista lähes puolet oli sellaisia, että niitä jouduttiin korjailemaan ja siitä syystä online-rastien rakentaminen viivästyi SJBoxit, sijoitus Alunperin suuri osa SJBoxeista päätettiin sijoittaa erilleen rastipukeista. Lopulta monet boxit sijoitettiin suojakoteloineen rastipukkien alle, josta oli se hyöty, että johtoja ei tarvinnut kaivaa maahan. Muutamassa paikassa rastipukeille tehtiin lisäjalat, että suojakotelo ja SJBox saatiin suojaan niiden väliin, tai tehtiin muita suojatukia. Kaiken kaikkiaan SJBoxkotelot säilyivät hyväkuntoisina ja täysin paikallaan näennäisen pienillä suojaustoimenpiteillä. Muutamaan SJBoxin suojakoteloon tehtiin kiinnitysnarut sitä varten, että SJBox saataisiin koteloon sisälle tukevasti kiinni niin, ettei se pääse liikkumaan. Suurin osa SJBoxeista kuitenkin lopulta sijoitettiin suojalaatikkoon vapaasti akun päälle 127

128 tai viereen, tai miten nyt parhaiten mahtuivat. RS-johtojen ylimäärä vedettiin myös suojalaatikkoon, etteivät johdot jääneet maahan ja siten mahdollisesti juoksijoiden jalkoihin. Kokemuksen mukaan SJBox ja suojalaatikko kannattaa aina sijoittaa rastipukin alle, jos pukki on korkea. Matalien maassa makaavien tukki-mallisten pukkien kanssa tilannetta joutuu miettimään erikseen. Suojalaatikoiden riittävyys oli alkuun epävarmaa ja kiertävän kaluston lisäksi hankittiin muutamia postilaatikko-mallisia suojalaatikoita, mutta niitä ei lopulta käytetty, sillä kalustolähetysten mukana tulleista laatikoista saatiin tarvittava täydennys suojalaatikoihin. Oma näkemykseni on, että SJBoxia ei ole tarvetta kiinnittää suojalaatikkoon erikseen; jos akku, SJBox ja RS-johdot on saatu sommiteltua laatikkoon ja kansi saadaan kunnolla kiinni, ja jos paikka on muuten hyvin valittu, niin kalusto menestyy laatikossa ilman erilliskiinnityksiäkin Akut SJBoxien akkujen osalta jäi alkuun epäselväksi, että montako akkua mistäkin tulee ja että tuleeko maalin ja vaihtojen SJBoxit syötettäväksi akulla vai erikseen maalikopeilta. Lopulta Timo Kokon kanssa päätettiin tilata kuusi 10Ah-akkua lisää. Osa akuista saapui kisapaikalle vasta keskiviikko-iltapäivällä ja suurin osa vasta torstai-iltana Timo Kokon mukana Porvoon NORT-kisan jälkeen. Akkujen lataukseen saattaminen jäi organisoimatta ja koska paikalla oli akkuja ja lataamisen taidetta ymmärtäviä, niin en itse siihen alunperin juuri puuttunut. Akut saatiin lopulta ladattua, mutta latauksen tilanne oli itselleni aivan loppumetreille asti epäselvä. Osaan akuista oli liitäntäjohto juotettu kiinni, mutta suuressa osassa akuista johto kiinnitettiin abico-liittimillä. Kun lähestyi aika, että piti lähteä viemään akkuja Jukolan viestin rasteille, niin huomattiin, että akkujen liitäntäjohtoja ei ollut tarpeeksi. Esa Mankki sai nopeasti tehtyä liitosjohtoja lisää tarvittavan määrän, mutta alkuun ei ollut mitenkään selvää, että materiaaleja oli saatavilla. Lopulta Timo Kokon pakeista löytyi tarvittavat liittimet ja johdot. Tämäkin liitosjohto-episodi oli täysin odottamaton ja valmistautumaton tilanne, josta lopulta selvittiin pienen hermoilun ja aikataulujen venyttämisen avulla Testaus Vaikka kaikki rastit eivät vielä olleet valmiita perjantaina, niin linjojen testaus aloitettiin iltapäivällä. Testasimme ensin Pekka Mettälän kanssa parina siten, että itse kierin rasteilla ja Pekka seurasi leimojen saapumista maasto-bussilla. Myöhemmin apuun saatiin armeijan kantahenkilökuntaan kuulunut henkilö, jolla ei ollut kokemusta Emit-kalustosta, mutta hän tiesi rastien paikat. Nopean ohjeistuksen jälkeen hänet saatiin matkaan. Kävi niin, että hänen ensimmäisellä testattavalla rastillaan linjoissa oli jotakin vikaa ja testaus ei onnistunut. Tällä paikalla SJBox oli sijoitettuna rastipukin alle ja kaikki liittimet olivat pukin alla näkyvissä. Seuraavalla testirastilla SJBox oli sijoitettu noin viiden metrin päähän kiven taakse erilleen ja kaapelit oli kaivettu maahan, kahdelta erilliseltä rastipukilta kivelle. Testaushenkilö ei tätä ymmärtänyt eikä huomannut SJBoxin suojalaatikkoa kiven juuressa, vaan luuli liityntäpaikan olevan toisen rastipukin juuressa ja repi suojaukset liittimistä auki, jolloin kahden leimasimen pukista jäi näkyviin neljä johdonpäätä, joista kaksi tuli leimasimilta ja kaksi oli jatkojohtoja menossa SJBoxille ja nämä ei tietenkään sopinut SJBoxin liittimiin. Onneksi linja pelasi ja saatiin tieto ainakin kahden leimasimen ja linjan toimivuudesta. Lopulta kävin itse perjantaina hämärässä iltamyöhässä korjaamassa liitokset entiselleen. Testausta jatkettiin lauantai-aamuna aikaisin ja nyt saatiin apuun kaksi varusmiestä lisää. Armeijan miesten turvin saatiin osa Jukolan rasteista testattua ja oman kierrokseni aikana saatiin Venlojen rastit myös testattua. Ennen Venlojen viestin alkua meillä oli kuitenkin kaksi Jukolan viestin rastia vielä testaamatta. Testauksen aikana huomattiin, että joiltakin rasteilta radiopuhelin ei kuulu maastokontille, vaikka etäisyydet olivat melko lyhyitä. Testausvaiheessa käytettiin monessa paikassa omia puhelimia, että saatiin testaus suoritettua. Radioliikenne saatiin toimimaan kunnolla vasta Venlojen viestin jälkeen, kun maastokontille saatiin puhelin, jossa voitiin liittää ulkoinen antenni. Maastokonttina käytetty bussi on niin täynnä tekniikkaa, ettei käsiradiopuhelimilla ollut kuuluvuutta edes lähelle. 128

129 Monella rastilla leimasinten testaus suoritettiin alkuun kahdella Emit-kortilla vuorotellen leimaten, mutta osa leimoista ei tullut läpi, koska järjestelmässä oli jonkinlainen Emit-kortin puskuri-aika, eli samalla kortilla ei voinut leimata kahta kertaa nopeasti, vaan olisi pitänyt odottaa noin 15 sekuntia leimausten välillä. Tämä asia ei ollut tiedossa ja oli hyvin lähellä ettemme poistaneet leimasimia toimimattomina eräältä rastilta juuri ennen kun Jukolan kärki tuli rastille. Kaikki leimasimet onneksi toimivat ja siltä osin ei tehty turhia toimenpiteitä, mutta tämä aiheutti kyllä huolta ja epävarmuutta laitteistojen toimivuudesta Akkujen vienti Ennen Venlojen viestin alkua vein akut SJBoxeille vasta aivan viime hetkillä. Tässä olisi voinut asiaa ajatella tarkemmin ja olisi voinut säästää aikaa, sillä vain muutama tunti aiemmin olin testausvaiheessa kulkenut rasteilla akun kanssa ja jo silloin olisi aivan hyvin voinut jättää Venlojen viestin rastit toimintakuntoon. Jukolan viestin osalta akkuja vietiin myös aivan viime tingassa rasteille, niin sanotusti Job-periaatteella (juuri oikeaan tarpeeseen). Tähän oli selvä syy; ei ollut aikaa lähteä kiertämään ja varustamaan kaikkia rasteja, kun piti myös huolehtia vaihdot Venlojen viestin rasteilla olleiden SJBoxien ja akkujen osalta Jukolan viestin rasteille. Siksi tein ensin kierroksen ja varustelun kolmen ensimmäisen osuuden rasteilla ja sen jälkeen hieman rauhallisemmin mielin jatkoin muiden osuuksien rastien varustelua Jukolan viestin jo ollessa täydessä käynnissä. Ennen Jukolan viestin alkua viedessäni Jukolan ensimmäisen osuuden ensimmäisen väliaikarastin akkua todettiin, että rasti ei toimi. Aikamme tätä ihmeteltyämme jatkoin itse matkaa seuraaville rasteille ja Timo Kokko lähti kilpailukeskuksesta käsin selvittämään tilannetta tällä väliaikarastilla. Lopulta ilmeisesti rastille tuleva johdotus todettiin liian pitkäksi (johdotuksen veto oli tehty suunnitelmasta poiketen?) ja sijoittamalla toistin SJBox matkalle rasti saatiin pelaamaan. Tosin kahden ensimmäisen osuuden väliajat jäivät tulematta tämän seurauksena Kilpailun aikainen toiminta, varmistus Kilpailun aikana oli tarkoitus varmistaa, että jos online-rastit eivät toimi, saadaan radiolla tieto joko maastokontille tai maalille niistä joukkueista, jotka väliaikarasteilla ovat käyneet. Tätä tehtävää varten väliaikarasteille sijoitettiin kaksi rastimiestä, jotka hoitivat varmistustehtävän radiopuhelimen avulla. Osa rastimiehistä oli mukana kenraaliharjoituksessa ja osa kävi rasteilla ennen kilpailua, mutta osa ei ehtinyt rasteille ennekuin vasta kilpailun aikana. Kun rastimiehet saapuivat kilpailukeskukseen sovittuna aikana, oli muun järjestelyn osalta niin kiire, että opastus jäi heikoksi. Toisaalta osa rastimiehistä oli kokeneita, joten he eivät juuri opastusta tarvinneet, mutta jotkut tarvitsivat sikäli opastusta, että heidät saatiin kulkemaan samaa matkaa rasteille TV-miesten kanssa. Kiire aiheutti myös sen, että eräälle rastille menneelle rastimiehelle unohtui antaa radiopuhelin mukaan. Radiopuhelin saatiin rastille vasta, kun annoin oman radiopuhelimeni rastille käyttöön muita rasteja valmistellessani. Venlojen viestin aikana kävi ilmi, että radiopuhelin ei kuulu kaikilta rasteilta maastokontille. Kaiken lisäksi muiden sekaannusten vuoksi Venlojen viestin alkupään online-rasteilta ei saatu väliaikoja, joten joidenkin rastien osalta oltiin täysin TV-kuvan varassa. Jukolan viestiin tilanne saatiin korjattua maastokontin paremman puhelimen ja antennin avulla. Varmistustoiminnassa ei ollut aivan selvää käsitystä siitä, miten varmistus tapahtuu. Rastimiehet eivät tietenkään voi paljon muuta tehdä kuin lukea radiopuhelimella tulevia joukkueita ja samalla pitää kirjaa, että kaikki tulevat luetuiksi, mutta maastokontilla ja maalilla keskustelua syntyi siitä, että lyödäänkö kaikki rastilta ilmoitetut joukkueet koneelle vai vain ne, joille ei tule aikaa online-leimasimilta. Rastimiesten tehtävä on melko helppo kaikkien muiden osuuksien osalta, paitsi ensimmäisen osuuden alkupään rasteilla, jossa kärki tulee niin ryhmässä, että kärkeä ei pysty kokonaisuudessaan saamaan luetuksi. Vastaanottopäässä maastokontilla loppupäässä alkoi muodostua ongelmaksi se, että väliaikarasteja oli niin tiheästi, että ennen kuin edellinen rasti lopetti, niin seuraavalta alkoi tulla jo varmistuksia. Kaikki varmistukset hoidettiin samalla radiopuhelimen kanavalla, joten yhtä aikaa kahdelta eri rastilta tulevat varmistukset aiheuttivat ongelmia. Loppupäässä luettavien joukkueiden määrää supistettiin, että saatiin varmistustoiminta pysymään kasassa. 129

130 Jos testaukset on suoritettu hyvissä ajoin ja rastit toimivat, niin kilpailun aikainen varmistustoiminta on periaatteessa ainoastaan sellaisten juoksijoiden bongaamista, joiden kortti ei toimi ja jotka siten eivät siis saa leimausaikaa rasteilta Toiminta maastokontilla Pentti Lajunen Saavuin maastokonttina toimineelle Viestirykmentin linja-autolle noin kaksi tuntia ennen Venlojen viestin lähtöä. Tilannekatsauksessa totesimme, ettei radioliikenne rasteille toimi toivotusti eikä myöskään kännykkä kuulu kuin auton etuosassa. Pekka Mettälä kertoi, että odotetaan käskyä käynnistää ohjelma (Maali32). Jossakin sivulauseessa hän mainitsi tiedoston Boxohje.lst puuttumisesta. En kiinnittänyt siihen mitään huomiota, koska odotin sen vielä tulevan. Noin 10 minuuttia ennen starttia maastokontin ja tulospalvelukeskuksen välinen puhelin soi ja käskettiin käynnistää ohjelma. Käynnistimme ohjelman kaikissa koneissa ja niin se Boxohje unohtui. Kilpailun käynnistyttyä rasteilta ei saatu konttiin varmistustietoa. Tietoa ei myöskään ollut siitä, mitä Boxohjeen puuttumisen johdosta tulospalvelukonteilla maalialueella tehtiin. Boxohjeen jakamisen ja koneiden käynnistyksen jälkeen katselimme telkkarista ja vertailimme online-rasteilta tulevaa dataa, koska huonojen radioliikenneyhteyksien vuoksi ei varmistustietoa radioteitse tullut. Jukolan viestiin mennessä saatiin maastokonttiin ulkoantenni, joten radioliikenne pelasi aika hyvin, yhtä rastia lukuun ottamatta. Online-rasteille menevät virtasilmukat (SJBoxit), jotka eivät olleet käytössä Venlojen aikana, olivat ongelmallisia. Pahin oli ensimmäinen miesten rasti (aukko), joka loppujen lopuksi lähti toimimaan vasta noin klo Timo Kokon vietyä yhden SJBoxin keskelle vahvistimeksi ja parannettua liitoksia. Tietokoneista yksi meni solmuun ; se ei totellut Alt näppäintä, eikä Pirilä-ohjelmien uudelleen käynnistys auttanut. Koko konetta ei voitu käynnistää uudelleen, koska samassa koneessa oli istunto rastille. Näin konetta ei olisi voitu käyttää varmistamiseen. Koska online-rasteja oli paljon ja kutakin rastia varten oli oma varmistuskone, piti varmistajien vaihtaa kontissa paikkaa usein. Puolessavälissä meillä oli jo aikaa kirjoittaa ylös keitä ja missä järjestyksessä on mahdollisesti tulossa seuraavalle rastille. Se helpotti toimintaa, koska voitiin jo huudella radiolla takaisin päin oikeita numeroita, jos rasteilta saadut numerot eivät olleet luotettavia. Joillakin rasteilla oli ilmeisesti huono näkyvyys, mikä aiheutti väärin nähtyjen numeroiden ilmoittamisia. Pirilän ohjelmaan tehty uusi ominaisuus, jossa syötetään käsiajat omaan ikkunaansa oli periaatteessa hyvä, mutta toisaalta siitä seurasi myös paljon ongelmia. Online-ikkunaan tulivat kaikki tapahtumat pötkössä, joten sitä piti käydä vähän väliä selaamassa ja siitä taas seurasi aktiivisen ikkunan vaihtuminen. Toiminta oli jatkuvaa räppäämistä ikkunasta toiseen, osuuden, pisteen ja fyysisen paikan vaihtamista eli turhan nopeatempoista, keskittymiskykyä vaativaa ja virhealtista työtä tehtäväksi yöllä, varsinkin kun osa tekijöistä oli viikon valmistelutöistä jo valmiiksi väsynyt. Kehitysehdotuksena esittäisimme, että varmennustoimenpiteet kannattaisi erottaa online-ajanotosta omaksi kokonaisuudekseen ja suorittaa erillisillä tietokoneilla. Varmennustyöpisteitä voisi olla 1-2 tarpeesta riippuen. Työpiste sisältäisi kaksi tietokonetta; ensimmäisessä näytettäisiin edellisen rastin ja seurattavan rastin tilanne (ohjelma WinKuulutus?), jolloin tiedettäisiin keitä odottaa ja toinen kone olisi työkone, jonka näkymä olisi samanlainen vertailuikkuna kuin nytkin. Näin varsinainen työskentely selkiytyisi, koska jos kaikki menee "nappiin", edessä on kaksi identtistä ikkunaa, online-ikkuna ja käsi-ikkuna Rastien purku ja leimasinten lähetys Kilpailun jälkeen sunnuntaina noin kello 15 aloitettiin rastien purku maastosta. Kun päivällä oli ehtinyt pari tuntia nukkua, niin jaksoi reippaana taas lähteä purkutöihin ja pääosin teinkin rastien purkamisen itse. Sain iltapäiväksi muiden rastien 130

131 purkajista yhden apulaisen ja se apu olikin tervetullutta. Lopulta sunnuntai-iltana alkoi sataa ja iltakymmeneltä päätin lopettaa ja jättää loput rastit maanantaille. Maanantai-iltana kaikki rastit oli haettu metsästä. Leimasimet lähetettiin monessa vaiheessa kotimatkalle. Pääosa lähti ennen juhannusta, mutta joitakin jäi juhannuksen jälkeiselle viikolle ja lopulta viimeiset vielä seuraavalle viikolle. Johtojen puhdistuksen ja lajittelun jälkeen nekin saatiin pakettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla. On huomattava, että ennen online-rastien purkamista on varmistettava turvallisuusvaliokunnalta, voiko purkamisen aloittaa. Online-tiedoista on hyötyä, jos metsässä on vielä joukkueita. Rata- tai IT-valiokunta ei saa omatoimisesti lähteä purkamaan. Ylipäätänsä osana valiokuntien yhteistyötä kannattaisi miettiä etukäteen ohje, miten toimitaan, jos tarvitaan etsintöjä Puolustusvoimien tekemät johdotukset Alusta alkaen oli selvää, että yksi rasti on niin kaukana, että sitä varten tarvitaan vahvistin. Tämän toistimen kautta kulki lopulta kahden rastin signaalit. Testausvaiheessa todettiin, että yksi muukin kaukana sijainnut rasti tarvitsi myös toistimen, vaikka alunperin sen uskottiin riittävän ilmankin. Vielä kilpailun aikana todettiin yhden rastin tarvitsevan toistimen, joten näistä toimenpiteistä aiheutui paitsi lisätyötä, niin myös kiirettä kaiken muun kiireen keskelle. Joillakin kytkentäpaikoilla oli käynyt niin, että parikaapelia oli alettu vetää väärinpäin ja kela oli jäänyt kytkentäpäähän ja johdon pää oli kelassa ilman, että siinä oli löysää. Tästä aiheutui viivästystä sikäli, että piti kutsua eräs Puolustusvoimien edustaja tekemään johtotyö oikealla tavalla, että SJBoxille saatiin parikaapeli oikeasta paikasta ja riittävän pitkänä Erityisiä huomioita Yhtä kokemusta rikkaampana voin todeta ainakin seuraavat asiat, joihin kannattaa panostaa ja jotka kannattaa varmistaa reilusti ennen seuraavaa Jukolaa: Riittävä miehistö: Online-rastien varustamiseen, testaamiseen ym. toimintaan kannattaa varata vähintään kolme miestä, jotka kykenevät jakamaan kaiken kuorman ennen kisaa, kisan aikana ja kisan jälkeen. Kaikkia näitä vaiheita kannattaa miettiä ajan kanssa ja sopia tehtävät kullekin niin, että Jukola sujuu mallikkaasti ilman suurempia paineita ja että juoksemisen ja stressin määrä pysyy kohtuullisena. Rastirakenteiden sopiminen pukintekijöiden kanssa: Rastipukkien malli, määrä ja sijainti kannattaa sopia ratamestareiden ja rastirakentajien kanssa etukäteen, jos mahdollista. Näin tekemällä välttyy monelta viivästykseltä rakennusvaiheen aikana. Leimasinten hankinta: Leimasinten hankinta kannattaa aloittaa mielellään jo pari kuukautta ennen Jukolaa ainakin niiden leimasinten osalta, jotka tietää olevan saatavilla. Joka tapauksessa joitakin leimasimia tulee olemaan kisakäytössä vielä Jukola-viikolla, joten mitä paremmin pystyy valmistautumaan esim. rastikoodien merkkaukseen ym., niin sen helpompaa on myöhässä tulevien leimasinten huolehtiminen rasteille. Rastien rakentaminen: Rastien rakentaminen kannattaa aloittaa, jos mahdollista, ainakin kaksi viikkoa ennen Jukolaa esim. kaapeliojien kaivamisella. Leimasimia kannattaa alkaa ruuvailla paikalleen, jos mahdollista, viimeistään viikkoa ennen kilpailua, sillä johdotustyö ym. vie yllättävän paljon aikaa. Hiha-arviona aikaa kannattaa varata rastia kohden ainakin kaksi tuntia varustelun tekemiseen. 131

132 Aikataulutus juuri ennen kisaa: Kannattaa miettiä etukäteen aikataulutus testauksen, akkujen lopullisen viennin ja mahdollisten Venlojen ja Jukolan viestien välisten kalustojen vaihdon osalta. Radiopuhelinten testaus: Radiopuhelinten kuuluvuus kannattaa testata ajoissa, että ehditään tehdä muutoksia, jos ei kuulu. Radiopuhelimet olisi hyvä olla käytössä harjoittelua varten jo kenraaliharjoituksessa. Rastien toiminnan testaus: Rastien toiminta olisi hyvä saada testattua vähintään perjantai-iltaan mennessä. Jos toimimattomuus voidaan todeta viimeistään tässä vaiheessa, jää edes jonkin verran aikaa ennen kilpailua tutkia, mistä ongelmat voisivat johtua ja ratkaista ne TULOSTUKSET Jyrki Metsola, Timo Harju Tilat Tulostamolle oli alunperin varattu tila samasta parakkitasoisesta lämmittämättömästä rakennuksesta, jossa Info ja Jukola-kauppa sijaitsivat. Sateisen kenraaliharjoituksen yhteydessä tulostamon henkilökunnan tekemä tarkastus paljasti, että paikka oli huono muun muassa siksi, että katto vuoti. Paperit tulisivat kostumaan, jolloin tulostaminen vaikeutuisi. Johdon nopealla päätöksellä tulostamo siirrettiin maneesirakennuksen toimistotiloihin, mikä oli kuiva, lämmin ja rauhallinen tila. Siirto kuormitti jonkin verran verkon asennushenkilöstöä Kalusto Tulostimia oli kaksi; iso monitoimilaite, jolla tulostettiin tulostaululle menevät A3-liuskat sekä pienempi A4-tulostin. Piriläverkossa olevia kannettavia tietokoneita oli kaksi. Molemmat tulostimet oli liitetty verkkoon, joten molempia olisi voitu käyttää kummalta tietokoneelta tahansa. Toiseen tietokoneeseen oli editoitu tuloksen muotoilutiedosto TULLUET.A3 ja toiseen TULLUET.A4, joten oli kätevää ohjata kumpaakin tulostinta omalta PC:ltään Henkilöstö Tulostamon henkilökunta käsitti yhteensä viisi henkilöä. Määrä tuntuu pieneltä ja kaiken lisäksi yksikään henkilöistä ei ollut Vehkalahden Veikkojen jäsen. Joukko koostui kuitenkin erittäin kokeneista tulospalveluosaajista, joten esimerkiksi mitään etukäteiskoulutusta ei tarvittu. Tulostamon koko henkilökunta ei tavannut toisiaan etukäteen, ennen kuin juuri ennen Venlojen viestin alkua, joka aiheutti muun muassa sen, että työvuorojen jakaminen suoritettiin varsinaisen kilpailun aikana. Tästä syystä myöskään tulostamon toimintaperiaatteita ei käyty perusteellisesti läpi ennen kilpailua, mutta siitä huolimatta toiminta sujui vanhasta kokemuksesta aivan mallikkaasti. Perinteiseen tapaan sunnuntaiaamun ja erityisesti aamupäivän miehityksessä oli pieniä ongelmia, kun kotiinlähtöpaineet alkoivat vaivata useita Toimintatapa Viestin etenemistä seurattiin Pirilän ohjelman yhteenveto-näkymästä ('Tulosta Näytölle Yhteenveto') ja sitä verrattiin paperilla ylläpidettyyn tulostuslokiin. Lokiin kirjattiin viimeisimmän tulostetun sivun ensimmäisen joukkueen sijoitus ja joukkuenumero sekä viimeisimmän joukkueen sijoitus. 132

133 Kun sitten huomattiin yhteenvetonäkymästä, tai muuten todettiin, että nyt kannattaa jokin osuus taas tulostaa, niin ennen tulostusta näytöltä varmistettiin, että osuuden tuloksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Tämä tapahtui vertaamalla koneen antamia tuloslistoja tulostuslokin tietoihin. Ongelmana Jukolassa on se, että kun muutoksia tuloksiin voi tapahtua pitkänkin ajan kuluttua suunnistajan maaliintulosta (itkumuuri valitus valituksen hyväksyminen?), niin usealla osuudella jouduttiin tuloksia tulostamaan uudestaan hyvinkin paljon taaksepäin. Erityisesti edellä mainittu korostui yhteislähdön jälkeen, koska useamman osuuden tulokset elivät voimakkaasti sen mukaan, miten yhteislähdössä lähteneitä tuli eri osuuksilta maaliin, ja näin yksittäisen joukkueen sijoitukset eri osuuksilla asettuivat paikoilleen. Tulostamon vastaava teki sunnuntaina noin puolen päivän jälkeen päätöksen lopettaa taululle tulostaminen, koska paikalla oli enää hyvin vähän ihmisiä ja johtuen edellä mainitusta yhteislähdön aiheuttamasta tulosten jatkuvasta muutoksesta uudelleen tulostamista olisi joutunut tekemään jatkuvasti Erityisiä huomioita Jukolan päättävissä organisaatioissa olisi vakavasti syytä miettiä paperitulostamisen tulevaisuutta. Johtuen juuri edellä mainitusta tulosten jatkuvasta muuttumisesta (välistä hylätään tai hyväksytään takaisin), erilaisten päätelaitteiden (kännykät, ipadit jne.) jatkuvasta lisääntymisestä sekä jo nyt tuloslaskentajärjestelmän tuottamasta online-datasta kannattaisi käynnistää keskustelut jonkinlaisesta "sähköisestä tulostaulusta". Ajatuksena olisi esimerkiksi se, että tulostaulu korvattaisiin isoilla screeneillä, joissa tuloksia esitettäisiin reaaliaikaisesti. Tulostamo hoiti myös juoksujärjestysten kirjaamisia niiden joukkueiden osalta, jotka eivät olleet tehneet sitä määräaikaan mennessä. Tehtävä oli annettu tulostamolle siksi, että sen piti sijaita Infon välittömässä läheisyydessä ja Info taas ei luovuttanut joukkuemateriaalia ennen kuin oli saanut juoksujärjestykset. Tulostamon muutoksen johdosta juoksujärjestyslomakkeiden kuljetusmatka lisääntyi lähes 100 metrillä PORTTI- JA PUOMIKONEET Timo Harju Portti- ja puomikoneet oli molemmat sijoitettu vaihtopuomin läheisyyteen. Rakennelma oli väliseinällinen katos, jonka kummallakin puolella oli tasot, joihin kiertävään kalustoon kuuluvat PC-kotelot voitiin kiinnittää. Puoliskojen jatkeet oli erotettu aidoilla, jotta ainoastaan Emit-teltan kautta tulleilla kilpailijoilla oli pääsy vaihtoalueelle. Puomikoneiden sijainti oli hyvä, nehän ovat tarkoitetut lähtöä odottaville kilpailijoille metsässä olevan joukkueen jäsenen etenemisen seurantaan. Sen sijaan porttikoneet olivat syrjässä ajatellen sitä, missä pääosa ihmisistä oli ja liikkui. Porttikoneet palvelivatkin pääosin seurateltta-aluetta. Edellisestä Jukolasta poiketen PC:t olivat taas kannettavia, mikä mahdollisti valmiiden ikkunallisten koteloiden käytön. Koneita konfiguroitiin kuusi kumpaankin tehtävään. Koska koteloita oli 10 kpl ja kirvesmiehillä/puusepillä samoin kuin IThenkilöstöllä oli pääosin kiire, lisää ei alettu valmistamaan. Siten käytössä oli konetta. Tarkastuskäyntien perusteella sen verran pitkiä jonoja esiintyi, että koneita olisi saanut olla ainakin suunnitellut Ohjelma oli edellisvuosien tapaan Jouni Aaltosen Tulostaulu. Pari viikkoa ennen Jukolaa Jouni sovitti ohjelman grafiikan PC:ittemme resoluution mukaiseksi sekä lisäsi ohjelmaan saman "salauksen" kuin mikä oli käytössä myös onlineohjelmassa; ratamestarien toivomuksesta matkat osuuden väliaikapisteisiin tulivat näkyviin vasta, kun osuudelta tuli väliaikoja. Tämän tarkoitus oli vaikeuttaa huippujoukkueiden tulevien osuuksien rataennakointia. Koneiden toiminnan valvonta hoidettiin vähän niin kuin "vasemmalla kädellä". Torstaina Porvoossa juostun maailmancupin osakilpailun (NORT) eräs pääorganisaattoreista, Svante Nilsson, oli pyynnöstäni lupautunut myös 133

134 Jukolaan toimitsijaksi. Koska en halunnut kuormittaa Svantea kohtuuttomasti raskaan NORT:n jälkeen, tehtävänanto oli suunnilleen tällainen : "Käy kilpailun seuraamisen lomassa silloin tällöin katsomassa portti- ja puomikoneita. Jos on ongelmia, niiden vaikeusasteesta riippuen a) käynnistä ohjelma uudestaan, b) käynnistä koko PC uudestaan, c) ota yhteyttä tulospalvelukeskukseen. Jälkeenpäin kuulin, että myös maalin päällikkö Hannu Peni oli käsittänyt portti- ja puomikoneiden valvonnan kuuluvan tehtäviinsä, vaikka itse en muista antaneeni tällaista käskyä. Joka tapauksessa Hannu asensi koneet yhdessä Miikka Mäkisen kanssa sekä seurasi niiden toimintaa samalla periaatteella kuin Svante Nilsson. Koneet ja ohjelma toimivat lähes moitteetta molempien viestien ajan, ainoastaan yksi ohjelman uudelleen käynnistys tarvittiin ONLINE-PALVELIMET Palvelimet Timo Harju Perinteiseen Jukola-tapaan tulokset ja väliajat lähetettiin onlinena Internetiin Jouni Aaltosen online-palvelulla katsottaviksi. Lisäksi vuoden tauon jälkeen kenttäkuulutus Internet-radioitiin. Virtuaalipalvelimia oli käytössä neljä: online1.jukola.com-online4.jukola.com Nebulan palvelimilla online5.jukola.com Result Fellowsin palvelimella online6.jukola.com Resultservice Finlandin palvelimella Online-tulosten seurantaan käytettiin Nebulan palvelimia. Result Fellowsin palvelin oli varalla ja Resultservicen palvelimelle välitettiin kenttäkuulutus. Jouni Aaltonen oli etukäteen asentanut tarvittavat ohjelmistot sekä konfiguraatiot sekä kirjoittanut skriptin, joka valitsi palvelimen, jolle palvelun käyttäjä kirjattiin. Palvelimella pyörivään ohjelmaan hän ohjelmoi vastaavan ratamestarien toivoman "salauksen" kuin Tulostaulu-ohjelmaan; kunkin osuuden väliaikapisteet matkoineen tulivat näkyviin vasta, kun aikoja alkoi tulla. Ja tarkoitushan oli vaikeuttaa huippujoukkueiden tulevien osuuksien rataspekulaatioita Valvonta kilpailun aikana Mika Aleksandroff, Tuomo Marku Online-tulospalvelun valvonta tarkoitti käytännössä väliaikatietojen päivittymisen seurantaa. Venlojen viestin loppupuolella kuulimme, että joku olisi valittanut tulospalvelusivujen hitaudesta. Emme kuitenkaan havainneet minkäänlaista normaalista poikkeavaa hitautta koko kisojen aikana; väliaikasivut latautuivat hitaimmillaankin parissa sekunnissa. Latausaikoja tarkkailtiin Firefox-selaimen Extended Statusbar -laajennuksen avulla sekä Jukolan viestin aikana Cacti-valvontaohjelmistolla. Tulospalvelu hoidettiin neljällä Nebulasta vuokratulla palvelimella koko kilpailun ajan. Palvelinten kuormitus pysyi kohtuullisena koko ajan, ainoastaan pientä säätöä Apachen asetuksiin tehtiin illan aikana. Jouni Aaltonen oli pystyttänyt omalle palvelimelleen Cacti-valvontaohjelmiston, jolla valvottiin tulospalvelinten kuormitusta. Tämän lisäksi palvelinten konsolilta seurattiin Apachen Status-tietoja. Venlojen viestin aikana tulleen hitauskommentin vuoksi asensin myös omalle kannettavalleni Cactin, jolla pystyimme valvomaan myös tulospalvelinten HTTP-vasteaikoja eli kuinka nopeasti palvelimet vastasivat. Erilaisten välimuistitekniikoiden vuoksi valvonnan tulokset 134

135 eivät täysin vastaa eri käyttäjien kokemusta, mutta olivat vähintäänkin suuntaa antavia. Valvonnan mukaan palvelimet vastasivat aina reilusti alle sekunnissa, tosin tätä päästiin seuraamaan vasta yöllä, jolloin palvelimet eivät olleet maksimikuormituksessa. Hyvää: Palvelinkapasiteetti; palvelinten kapasiteetti riitti hyvin. Cacti-valvonta; valvonnalla näki hyvin, miten kuormitus palvelimilla kehittyy illan aikana. Internet-yhteydet; Internet-yhteys oli riittävän nopea. Mediateltan IT-järjestelyt; yhteydet toimivat ja toimittajat kehuivat jopa langattoman verkon toimintaa. Teltan kaapelointi oli suurimmaksi osaksi saatu piiloon. Kehitettävää: Cacti-valvonta: Valvontaan kannattaa ehdottomasti lisätä mittarit HTTP-vasteajan sekä Apachen tilan (Apache server-status) seuraamiselle. Näiden lisäksi kannattaa säätää valmiiksi yleisnäkymä/-näkymiä, josta näkee samanaikaisesti kaikkien palvelinten kuormituksen ja vasteajat. Tämä ei poista manuaalisen seurannan välttämättömyyttä mutta auttaa havaitsemaan trendejä kuormituksessa MEDIAN ATK-TUKI Tekniikka Mika Aleksandroff, Tuomo Marku Media-telttaan oli verkonrakennusosaston toimesta sijoitettu seuraava kalusto: Ciscon Catalyst kytkin, johon tuli noin 50 m pitkä utp-kaapeli Emit-teltan kytkimestä 3 langattoman verkon tukiasemaa, joista kaksi sijoitettuina teltan päihin ja yksi keskelle 1 Pirilä-verkkoon kytketty kannettava PC 4 Internet-toimituksen käyttöön tarkoitettua PC:tä 2 yleiseen käyttöön tarkoitettua PC:tä monitoimitulostin, joka oli asennettu Pirilä-verkkoon. Toimittajien käyttöön oli vuokrattu pitkät kaksipuoliset työpöydät. Pöytien keskellä oli kytkentäpaneelit, joista käyttäjät saivat sähköä ja jotka sisälsivät atk-rasioita. Sähkön syöttö pöytään tapahtui yhdellä johdolla, mutta valmiiden atkrasioiden käyttöönotto olisi vaatinut niin paljon johdotus- ja kytkentätöitä, että valitsimme kevyemmän vaihtoehdon. Jonkin aikaa pöytiä ihmeteltyämme kävimme lainaamassa työpaikaltamme riittävän määrän tarvikkeita. Kiinnitimme molempien kiinteiden yhteyksien pöytien (20 käyttäjää/pöytä) alle 24-porttisen HP Procurve -kytkimen, joihin kytkettiin kaapelit käyttäjille. Pöydät olivat siinä mielessä hyviä, että kaapelit saatiin piilotettua kytkentäpaneelien alle ja ratkaisu oli varsin siisti. Valmiiden rasioiden käyttö olisi edellyttänyt kymmenen 5-porttisen kytkimen käyttöä, joiden hankinta taas olisi edellyttänyt tietoa hankituista pöydistä etukäteen. Pöytien kytkentäpaneelien suunnittelu on selvästi jäänyt kesken atk-yhteyksien osalta. Sekä kiinteät että langattomat yhteydet toimivat hyvin ja saivat toimittajilta kiitosta Median tuki Lauri Vuorinen Tehtäväkenttäni kilpailuviikonlopun aikana jakaantui selvästi kolmeen osaan; Salpa-Jukolan verkkotoimituksen avustamiseen, ulkopuolisen (= ei Salpa-Jukolan organisaatiossa toimivan) median atk-tukeen sekä Salpa-Jukolan Internet-sivuston tekniseen ylläpitoon. Näistä selvästi suurimman osan työpanoksesta veivät kaksi viimeksi mainittua ulkopuolisten toimittajien pärjätessä hyvinkin itsenäisesti. 135

136 Verkkotoimituksen avustaminenkin oli suhteellisen rutiininomaista toimintaa. Tehtävänäni oli lähinnä avustaa verkkotoimittajia verkkosivuston sisällönhallintajärjestelmän käytössä ja ratkoa muutamia ongelmatapauksia. Lisäksi kirjoitin itsekin joitakin kilpailun aikaisia uutistekstejä omaan suunnistuksen asiantuntemukseeni nojautuen. Atk-tukitehtäväni oli huolehtia siitä, että lehdistön edustajat voivat tehdä työnsä ilman teknisiä ongelmia. Toimittajilla oli käytössään sekä kaapeloitu että langaton lähiverkko. Lisäksi järjestäjät olivat varanneet kaksi PC:tä yleiseen käyttöön. Varsinaiset työtehtävät sisälsivät lähinnä koneiden asetusten määrittämistä lähiverkkoon. Useimmat käyttäjät käyttivät lehtensä ftp/www-palvelua materiaalin siirtämiseen, mutta osa joutui käyttämään sähköpostiohjelmaa. Heille tuli määritellä verkkoasetusten lisäksi sähköpostiasetukset, jotta sähköpostin lähetys paikallisen operaattorin verkosta onnistuisi. Käyttäjistä suurimmalla osalla oli Windows-kannettava, muutamalla Mac. Ainoastaan yhden norjalaisen toimittajan Dell-merkkistä kannettavaa tietokonetta ei saatu tuntemattomasta syystä toimimaan verkossa. Hän käytti materiaalinsa lähettämiseen järjestäjien PC:tä. Muilta osin yhteydet näyttivät toimivan hyvin, eikä kenelläkään näyttänyt olevan suurempia ongelmia. Yhteydet ulos toimivat moitteetta. Lehdistötelttaan oli toimitettu myös pari faksia, mutta sen lisäksi, ettei juuri kukaan tarvinnut niitä, ei niille oltu myöskään muistettu vetää puhelinlinjaa INTERNET-SIVUT Lauri Vuorinen, Timo Harju (ensimmäinen kappale) Salpa-Jukolan kartantekijä ja Jukolan viestin ratamestari Janne Weckman suunnitteli ja loi sivutyönään Salpa-Jukolan Internet-sivut vuoden 2010 alussa. Toteutusväline oli Joomla-sisällönhallintajärjestelmä. Koska Jannen aika ei olisi riittänyt sivuston ylläpitoon, tehtävät jaettiin siten, että Viestintävaliokunta vastasi sisällöstä ja IT-valiokunta antoi teknistä tukea. Raja ei kuitenkaan ollut tarkka; Viestintävaliokunta muun muassa hoiti sivuston siirron alkuperäistä suurikapasiteettisemmalle palvelimelle (Nebula) keväällä IT-valiokunnan puolella teknisen osaamisen ja avustamisen hoiti siis Lauri Vuorinen. Tarkempi kuvaus Internet-sivuista on seuraavassa luvussa (Luku 12.4), Viestintävaliokunnan osuudessa. 136

137 12 VIESTINTÄVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Viestintäpäällikkö Kari Makkonen Valiokunnan varapj. Minna Nordström Kisalehdet Veijo Riivari Mediakeskus Erkki Kivelä IT-tuki Lauri Vuorinen Valokuvaus Aapo Laiho Valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vastuualuetta oli ulkoinen tiedottaminen. Puheenjohtaja vastasi lisäksi Mediakeskuksesta ja varapuheenjohtaja Internet-sivujen sisällöntuotannosta ja kilpailuviikonlopun aikaisesta uutistoimituksesta TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Kari Makkonen Viestintävaliokunnan päätehtävänä oli tukea Salpa-Jukolan vision, maailman paras suunnistustapahtuma vuonna 2011, toteutumista. Viestinnällä pyrittiin luomaan myönteinen kuva Salpa-Jukolasta ensisijaisesti suunnistajien ja kymenlaaksolaisyleisön, mutta myös muun väestön silmissä. Tavoitteena oli yhdessä muun toiminnan kanssa saada Salpa-Jukolaan osallistujia, talkooväkeä, median edustajia, yhteistyökumppaneita sekä yleisöä ja näin mahdollistaa kaikin puolin onnistunut tapahtuma ja saada sille näkyvyyttä erilaisissa tiedotusvälineissä. Tapahtuman viestinnästä pyrittiin saamaan aktiivista, nopeaa, monipuolista, tasapuolista ja luotettavaa. Viestintävaliokunnan mielestä kaikissa näissä tavoitteissa onnistuttiin vähintään tyydyttävästi. Viestintävaliokunta vastasi: ulkoisesta tiedottamisesta (lehdistö, radio ja televisio) mediakeskuksesta Internet-sivuista (sisällön toimittaminen) kisalehdistä. Viestintävaliokunta ei hoitanut järjestelyorganisaation sisäistä viestintää, vaan siitä vastasi pääsihteeri ja hänen johdollaan työskennellyt kilpailutoimisto. Pääsihteeri vastasi Kisalehtiä lukuun ottamatta myös keskeisistä painotuotteista, kuten käsiohjelmasta. Talkoolaisille tarkoitetusta tiedotuksesta vastasi pääosin työvoimapäällikkö. Viestintävaliokunta avusti sisäisessä viestinnässä tarvittaessa. Viestintävaliokunta ei myöskään vastannut ns. areenatuotannosta eli tv-tuotannosta, videotauluista, kuulutuksesta ja niihin liittyvästä ohjelmatuotannosta (kisastudio), vaan tähän tehtävään oli nimetty erikseen henkilö. Viestintävaliokunnan tehtävissä oli kilpailuviikonloppuna noin 45 toimitsijaa, joista vajaa 20 henkilöä omassa uutistoimituksessa ja loput noin 25 henkilöä Mediakeskuksessa. Kilpailuviikonloppua edeltävänä aikana viestintävaliokunnan työssä oli mukana vajaan 10 henkilön ryhmä. Internet-sivujen teknisestä toteutuksesta vastasi ITvaliokunta. 137

138 12.2 ULKOINEN TIEDOTTAMINEN Kari Makkonen Ulkoisen viestinnän tehtävänä oli saada aikaan mahdollisimman myönteinen kuva Salpa-Jukolasta ensisijaisesti suunnistajien ja kymenlaaksolaisyleisön, mutta myös muun väestön silmissä. Tavoitteena oli saada Salpa-Jukolaan osallistujia, talkooväkeä, median edustajia, yhteistyökumppaneita sekä yleisöä ja näin mahdollistaa kaikin puolin onnistunut tapahtuma ja saada sille näkyvyyttä erilaisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi pyrittiin jatkuvasti antamaan suunnistajille ajankohtaista tietoa järjestelyiden etenemisestä. Ulkoisesta viestinnästä ennen varsinaista kilpailuviikonloppua vastasivat pääasiassa valiokunnan puheenjohtaja (=viestintäpäällikkö) ja varapuheenjohtaja (Internet-sivut). He huolehtivat tiedotteiden ja uutisten toimittamisesta sekä medialle että Salpa-Jukolan omille nettisivuille. Varsinaista webmasteria viestintävaliokunnalla ei ollut apunaan vasta kun muutama kuukausi ennen kilpailuviikonloppua, mikä vaikeutti huomattavasti nettisivujen päivittämistä. Uutisten ja muiden tiedotteiden kääntämiseen (englanti, ruotsi, venäjä) osallistui ennen kilpailuviikonloppua kuusi ja sen aikana neljä henkilöä. Uutisten toimittaminen aloitettiin maaliskuussa 2010 ja niitä julkaistiin yhteensä 130 kappaletta, joista kilpailuviikonloppuna syntyi 70. Uutisista suurin osa, etenkin kilpailuviikonloppuna, julkaistiin ainoastaan Salpa-Jukolan omilla nettisivuilla. Osa uutisista pääsi kuitenkin myös paikallisten lehtien sivuille ja maakuntaradion uutisiin. Paikallisista medioista etenkin Kymen Sanomat ja Kymenlaakson Radio seurasivat säännöllisesti Salpa-Jukolan järjestelyiden etenemistä ja molemmat mediat tekivät myös hyvätasoiset Salpa-Jukola -aiheiset teemasivut. Näiltä teemasivuilta poimittiin uutisia myös Salpa-Jukolan omille nettisivuille. Salpa-Jukolalla oli myös oma Facebook-ryhmä, johon liittyi lähes 1600 henkilöä. Osa uutisista postattiin myös suoraan Facebook-ryhmälle. Suunnistajalehteen kirjoitettiin kaksi artikkelia, toinen viestintävaliokunnan ja toinen toimiston toimesta TIEDOTTAMINEN KILPAILUN AIKANA Kari Makkonen Kilpailuviikonlopun aikana Salpa-Jukolan viestintä ei enää lähettänyt tiedotteita lehdistölle, vaan keskittyi omien nettisivujensa uutisosion päivittämiseen. Osaltaan tämä johtui siitä, että Mediakeskukseen oli akkreditoitunut lähes kaikki suunnistusta Suomessa seuraavat mediat, jotka tekivät itse juttunsa tapahtuman etenemisestä. Salpa-Jukolan oma uutistoimitus laajeni kilpailuviikonloppuna runsaan kahdenkymmenen henkilön toimitukseksi. Toimitus tuotti Salpa-Jukolan Internet-sivuille teksti- ja kuvamateriaalia kilpailusta ja muista kilpailukeskuksen tapahtumista Jukolan viestiä Internetin kautta seuraaville. Toimittajia oli yhteensä 19, kääntäjiä neljä (ruotsi ja englanti) ja valokuvaajia neljä. Toimittajat koulutettiin tehtävään keväällä Haminassa pidetyssä koulutustilaisuudessa ja lisäksi ulkopaikkakuntalaisia toimittajia opastettiin puhelimitse ja sähköpostilla. Koska suurin osa toimittajista oli kokeneita kirjoittajia, keskittyi koulutus teknisiin asioihin eli lähinnä sisällönsyöttöön ja editorin käyttöön. Toimitus työskenteli Mediakeskuksessa, sille erikseen rajatussa tilassa, palvelutiskin suojassa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan toimitukselle oli varattu oma teltta, mutta viime hetkellä siitä luovuttiin ja päätettiin sijoittaa toimitus muun median kanssa samaan tilaan. Päätös osoittautui hyväksi, sillä siitä oli selvää synergiaetua. Talkootoimittajat eivät myöskään palautteen perusteella kokeneet työskentelyä mediateltassa rauhattomaksi. Uutistoimituksessa työskenneltiin neljän tunnin mittaisissa vuoroissa. Yhdessä vuorossa työskenteli yleensä kolme toimittajaa, 2-3 kääntäjää (ruotsi ja englanti) sekä vähintään kaksi valokuvaajaa. Yksi kääntäjistä (ruotsi) teki töitä kotoaan käsin. Uutistoimituksen tukena oli koko kilpailuviikonlopun ajan neljän hengen atk- ja tulospalveluhenkilöstö, 138

139 joka vastasi mm. siitä, että palvelin pysyi toiminnassa vaativissa olosuhteissa ja tulosliuskojen tulostaminen ja kopioiminen sujui ongelmitta. Uutistoimituksen toimintaa ohjasi aikataulutettu uutissuunnitelma, johon oli alustavasti kirjattu vuoroissa kirjoitettavien juttujen aiheet ja valokuvattavat kohteet. Jokaisen vuoron alussa toimittajat pitivät vielä lyhyen suunnittelu- ja työnjakopalaverin, jossa jaettiin juttuaiheet ja ideoitiin uusia aiheita. Kilpailutilanteesta kertovissa jutuissa toimittajat sopivat, kuka tekee uutisen rungon ja kuka käy haastattelemassa kilpailijoita. Suurin osa uutisista käännettiin englanniksi ja ruotsiksi. Valokuvaajat kuvasivat laajasti kisatapahtumia ja tarjosivat valokuvia uutistoimittajien juttujen kuvitukseksi. Osa kuvista on katsottavissa osoitteessa Salpa-Jukolan uutistoimitus toimi erittäin hyvin ja tuotti juttuja jopa enemmän kuin alun perin oli ajateltu. Toimittajat olivat motivoituneita ja saivat väsyneinäkin aikaan laadukasta tekstiä. Osa toimittajista teki useamman kuin yhden neljän tunnin mittaisen työvuoron INTERNET-SIVUT Kari Makkonen ja Lauri Vuorinen Salpa-Jukolan Internet-sivut otettiin käyttöön maaliskuussa 2010 eli noin 15 kuukautta ennen varsinaista kilpailutapahtumaa. Aluksi sivuilta löytyi järjestelyorganisaation yhteystietojen lisäksi mm. perustietoja kilpailukeskuksesta ja kilpailukieltoalueesta, Jukolan perinteen jatkamisesta sekä solmituista yhteistyösopimuksista. Alussa kävijöitä sivuilla oli varsin vähän, mutta heti Kytäjä-Jukolan jälkeen tahti kiihtyi selvästi. Ongelmaksi sivujen ylläpidossa muodostui organisaation ohuus. Viestintävaliokunnalla ei ollut avainhenkilöiden siviilitöistä johtuen resursseja päivittää muita kuin ajankohtais- ja uutispalstoja eikä myöskään ammattitaitoa käsitellä sivujen teknisiä ongelmia. Varsinaista webmasteria viestintävaliokunnalla ei ollut apuna kuin vasta pari kuukautta ennen kisaviikonloppua ja se hankaloitti huomattavasti sivujen päivittämistä. Lisäksi asiantuntija, joka mm. rakensi ns. kevyen sivuston kisan aikaista kävijäkuormaa helpottamaan, saatiin töihin vasta kilpailuviikonlopun perjantaina. Staattisen sivun rakentaminen osoittautui kuitenkin erittäin tarpeelliseksi, sillä Salpa-Jukolan varsinainen sivusto ruuhkautui ja samalla hidastui selvästi jo lauantaina päivällä, joten siirtyminen staattiseen etusivuun oli välttämätöntä. Salpa-Jukolan verkkosivusto toimi normaalisti Joomla-sisällönhallintajärjestelmällä. Kyseisen järjestelmän suurimpiin etuihin kuuluu sen helppokäyttöisyys, jolloin myös vähemmillä tietoteknisillä taidoilla ihmiset pystyivät päivittämään sivuston tietoja. Joomlaan perustuva verkkosivusto ei kuitenkaan kestä Jukolan kilpailuviikonlopun valtavaa kävijäruuhkaa, koska kaikki sisältö haetaan MySQL-tietokannasta. Tietokantakyselyiden minimoimiseksi (poistamiseksi) sivustolle koostettiin siis kilpailuviikonlopun ajaksi staattinen etusivu. Tämän staattisen etusivun latausajat olivat murto-osia dynaamisen etusivun aikoihin verrattuna. Kuitenkin myös kilpailuviikonlopun aikana haluttiin verkkokäyttäjille tarjota myös ajankohtaista sisältöä, joka ratkaistiin koostamalla staattinen etusivu uudelleen jokaisen uutispäivityksen jälkeen. Teknisesti tarkasteltuna sivustolle rakennettiin siis PHP-skripti, joka ajamalla ladattiin staattiseen html-tiedostoon MySQL-tietokannasta löytyvät uutiset. Kun tämä PHP-skripti sitten ajettiin aina uutispäivityksen jälkeen, oli käyttäjien nähtävissä ajankohtainen (käyttäjän silmin dynaaminen) sivu, joka oli kuitenkin suorituskyvyltään täysin staattinen. Yllä kuvatun kaltaista ratkaisumallia voitaneen suositella myös tuleville järjestäjille, vaikkakin sivuston todellisesta toimintakuntoisuudesta kilpailuviikonlopun aikana on pientä epäselvyyttä. Järjestäjien seurannassa sivusto tuntui toimivan koko viikonlopun ajan lähes moitteettomasti, mutta jälkeenpäin on tullut myös toisenkaltaista palautetta. Joka tapauksessa ratkaisumalli paransi sivuston toimivuutta huomattavasti Joomla-pohjaiseen sivustoon verrattuna. 139

140 Internet-sivujen sisältöä käännettiin ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi, tosin uutisia ei käännetty venäjäksi kovinkaan paljon, vaan luotettiin siihen, että venäläiset pystyvät saamaan tarvittavan tiedon englannin kielellä. Apuna käännöstyössä ennen kilpailuviikonloppua oli suunnistusta tuntevia henkilöitä siten, että ruotsinkielen kääntäjiä oli yksi, englanninkielen kolme ja venäjänkielen kaksi. Lisäksi pääsihteeri hoiti valtaosan englannin kielen käännösten toimituksista ja tarkistuksista. Kaikki käännökset julkaistiin pääsääntöisesti yhtä aikaa ja vasta sitten kun tekstit olivat lopullisesti valmiita, mikä oli varsin hyvä ja helppo toimintamalli. Kieliversiot tuntuivat riittävän, sillä esimerkiksi saksan kielen puuttumisesta ei tullut palautetta. Sivuille avattiin keväällä 2011 myös kysymyspalsta otsakkeella Usein Kysytyt Kysymykset, johon pääsihteeri tuotti tietoa. Palstan tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus kysyä ennakkoon tapahtumaan liittyvistä epäselvistä asioista. Lisäksi pääsihteeri laittoi palstalle joitakin valmiita kysymyksiä vastauksineen. Palstalle tuli kaiken kaikkiaan varsin vähän kysymyksiä, joka saattoi osaltaan johtua rekisteröitymisvaatimuksesta. Salpa-Jukolan kuvagallerian ei haluttu vievän tilaa omalta palvelimelta, joten galleria päätettiin sijoittaa Kytäjä-Jukolan tapaan ulkopuoliseen Kuvat.fi -palveluun. Galleria löytyy osoitteesta Lisäksi ennen kilpailua varsinaisilla sivuilla oli muutamia kuvia lähinnä kilpailukeskuksesta INTRANET Kari Makkonen ja Salla Töyrylä Julkisen Internet-sivuston lisäksi Salpa-Jukolassa oli käytössä intranet-sivusto, jonne annettiin tunnukset osalle järjestelyorganisaation jäsenistä. Intraan arkistoitiin pääasiassa pääsihteerin toimesta mm. kisakeskuksen karttoja, asiakirjapohjia, esittelyaineistoa, koulutusmateriaalia ja valokuvia, joita käytettiin uutisoinnissa ja muussa tiedotuksessa ennen kilpailuviikonloppua. Intrasta huolimatta kuitenkin mm. järjestelytoimikunnan kokousmuistiot jaettiin sähköpostitse. Intranet:iä ei hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla, vaan tiedottamiseen ja viestintään käytettiin pääasiassa sähköpostia. Sivustoa käytettiin siis pääasiassa erilaisten materiaalien tallentamiseen, eikä arvion mukaan monikaan arkistoa säännöllisesti käyttänyt. Keväällä 2011 luotiin myös yksi yhteinen tunnus, jota jaettiin tarpeen mukaan, mutta se ei arvion mukaan kuitenkaan lisännyt sivuston käyttöä MEDIAKESKUS Kari Makkonen Median akkreditointi Mediakeskuksen tehtävä oli palvella toimittajia ja kuvaajia, joille järjestettiin työtilat, tarvittavat yhteydet, tarjoilut sekä ohjelmaa. Etukäteen akkreditoitui 162 toimittajaa, joista 33 ulkomaalaista. Paikan päällä tuli vielä noin 30 henkeä lisää eli kokonaissaldo oli noin 190 ja näistä viitisenkymmentä ulkomaalaista. Akkreditointilomake laitettiin Salpa-Jukolan www-sivustolle toukokuun alussa ja aikaa akkreditoitumiseen oli 3.6. asti. Medioille lähetettiin sähköpostilla tieto akkreditoinnin alkamisesta ja toimintaohjeet. Sähköposti pyrittiin lähettämään myös mahdollisimman monelle Kytäjä-Jukolassa mukana olleelle toimittajalle tai valokuvaajalle. Lisäksi tieto akkreditoinnin alkamisesta oli mm. Urheilutoimittajain Liiton Internet-sivulla. Akkreditoinnissa pyrittiin pitämään tiukkaa linjaa, jotta kaikki Mediakeskukseen tulevat olisivat kisasta uutisoivia toimittajia ja kuvaajia. Akkreditointilomakkeessa kysyttiin toimeksiantajan tai esimiehen nimeä. Linja kuitenkin löystyi loppuvaiheessa, koska aikaa kaikkien tietojen tarkistamiseen ei ollut. Lisäksi akkreditoituminen oli pois käytöstä toukokuun puolivälissä muutaman päivän palvelimen vaihdon takia, mikä aiheutti sen, että arviolta puolisenkymmentä ilmoittautumista jäi tulematta perille. Määräaikaan mennessä akkreditoituneille postitettiin ennakkoaineisto, joka sisälsi saatteen, mediakeskuksen alustavan ohjelman, ajo-ohjeen ja pysäköintilipun. 140

141 Mediakeskuksen varustelu Mediakeskuksen rakentamisesta vastasi kenttävaliokunta ja tietoliikenneyhteyksien toteuttamisesta IT-valiokunta. Mediakeskuksen sijainti oli erinomainen maali- ja vaihtoalueen välittömässä läheisyydessä ja sijainnista tulikin kiitosta toimittajilta ja kuvaajilta. Mediakeskus oli ikkunallinen, 288 m²:n kokoinen katettu teltta eli käytössä oli sama teltta kuin vuotta aikaisemmin Kytäjä- Jukolassa. Teltassa oli runsaasti tilaa ja hyvä lattia. Teltan varusteluun kuului: työtilat noin 80 toimittajalle pitkissä pöydissä sähköpisteet jokaiselle toimittajalle tietoliikenneyhteydet, jotka varattiin akkreditoinnin yhteydessä (65 langatonta ja 20 kiinteää varattiin etukäteen) kaksi tietokonetta, joissa oli yhteys tulospalvelujärjestelmään neljä tietokonetta, jotka olivat oman uutistoimituksen käytössä kopiokone/tulostin lokerikkoja TV äänentoistolaitteet haastattelulava infotiski tarjoilupöytä ja kaksi kylmäkaappia ilmoitustaulu kaksi WC:tä teltan oven edessä (olivat myös tulospalveluhenkilöstön käytössä) Kuva 49. Mediakeskus. (Kuva: Maija Tuunila/YLE) Mediakeskuksen toiminta Median edustajat ilmoittautuivat mediakeskuksen infotiskillä, jossa he saivat kisapassin ja kuvaajaliivin, jos olivat sen etukäteen varanneet. Kuvaajaliivin varanneilta pyydettiin kuittaus ja yhteystiedot siltä varalta, että liivi jäisi palauttamatta. Tämä systeemi toimi hyvin ja kaikki Suunnistusliiton kautta lainatut liivit saatiin takaisin. Varsinaista mediapakettia Salpa- Jukolassa ei jaettu ollenkaan, koska sitä pidettiin tarpeettomana. Median edustajille oli järjestetty ruokailu toimitsijaravintolassa, jossa he saivat aterian näyttämällä kisapassiaan. Yhdessä palautteessa arvosteltiin, että kävelymatka toimitsijaruokailuun oli liian pitkä. Lisäksi mediateltassa oli tarjolla 141

142 pikkupurtavaa ja juomia. Käytössä oli kaksi kylmäkaappia, toinen juomia ja toinen voileipiä yms. varten. Mediakeskuksessa tapahtuvasta tarjoilusta huolehti ravintolavaliokunta ja tarjoilu sai runsaasti kiitosta toimittajilta ja kuvaajilta. Jonkin verran palvelua rasitti se, että samasta tarjoilusta kävi nauttimassa myös tulospalvelun henkilöstö. Mediakeskus oli auki perjantaina klo ja lauantaista klo 8:sta sunnuntaihin klo 15:een. Teltassa työskenteli toimittajia koko aukioloajan. Mediakeskuksen infopisteen talkooväki teki neljän tunnin vuoroja, joita muutama talkoolainen teki kaksi. Mediakeskuksessa työskenteli yhdessä vuorossa eli samaan aikaan 3-4 infopisteen hoitajaa, joista yksi vastasi tulosliuskojen kopioimisesta ja jakamisesta lokerikkoon. Käytäntö osoitti, että yöaikaan eli noin kello infotiskillä olisi riittänyt kaksi, jopa yksi henkilö. Mediakeskuksessa oli lähes koko ajan paikalla myös neljä IT-tukihenkilöä, joista yksi haki ja tulosti tuloksia Piriläjärjestelmästä. Käytännössä IT-tukihenkilöiden tehtävät päättyivät aamukahdeksan jälkeen, kun Jukolan viestin kärki oli tullut maaliin. Mediakeskuksen henkilöstöön kuului myös kaksi henkilöä, jotka veivät kuvaajia rasteille ja noutivat voittajajoukkueet haastatteluihin. Heitä avustivat mediakeskuksen päällikkö ja varapäällikkö. Kaikkiaan mediakeskuksessa oli töissä 25 mediatalkoolaista sekä neljä IT-tukihenkilöä, mikä oli riittävä määrä. Talkooväki hoiti tehtävänsä hyvin, asiantuntevasti ja ystävällisesti. Kuva 50. Mediakeskuksen infotiski. (Kuva: Maija Tuunila/YLE) Median ohjelma Salpa-Jukolan mediaviikonloppu alkoi perjantai-iltana perinteisellä tiedotustilaisuudella ja saunaillalla, joka pidettiin lehdistöhotelli Leikarissa. Mukaan ilmoittautui noin 60 henkilöä, joista lopulta paikalle saapui vajaat 30. Lehdistötilaisuudessa käyttivät puheenvuoron Vehkalahden Veikkojen puheenjohtaja ja Salpa-Jukolan varajohtaja Marko Koskiaho, Kaukametsäläisten puheenjohtaja Reimo Uljas, Harjun oppimiskeskuksen rehtori Mikko Kunnaala ja Haminan kaupungin vapaa-aikapalveluiden päällikkö Maija Vahla. Lisäksi Arto Ylä-Kotola haastatteli Jukolan viestin ratamestari Janne Weckmania ja Venlojen viestin ratamestari Jarkko Liuhaa. Lopussa medialla oli mahdollisuus tehdä ratamestareille ja paikalla olleelle huippusuunnistaja Tero Föhrille kysymyksiä. Tilaisuus toteutettiin suomen kielellä ja paikalle olleelle muutamalle ulkomaalaiselle toimittajalle annettiin mahdollisuus haastatella mm. ratamestareita virallisen ohjelman jälkeen. Ilta päättyi yhteiseen ruokailuun ja saunomiseen. Varsinaisessa Mediakeskuksessa kilpailukeskuksessa järjestettiin neljä tilaisuutta: lauantaina Venlojen ratamestarin, voittajajoukkueen ja parhaan suomalaisjoukkueen Tampereen Pyrinnön haastattelut sekä Jukolan viestin ratamestarin haastattelu. Sunnuntaiaamuna haastatteluvuorossa oli Jukolan voittajajoukkue. Ratamestarit ja Tampereen Pyrinnön 142

143 naiset haastateltiin suomeksi ja voittajajoukkueet englanniksi. Haastatteluja ei käännetty. Asiantuntevana haastattelijana toimi Arto Ylä-Kotola. Kuva 51. Venlojen viestin voittajajoukkueen haastattelu. (Kuva: Petri Hiironen) Median kuvausjärjestelyt Photo-liivit kuvaajille saatiin Suunnistusliiton kautta. Kuvaajaliivin varanneilta pyydettiin kuittaus ja yhteystiedot siltä varalta, että liivi jäisi palauttamatta. Tämä systeemi toimi hyvin ja kaikki liivit saatiin sunnuntaihin mennessä takaisin. Maali- ja vaihtoalueelle sekä lähtöön tulevat kuvauspaikat suunniteltiin syksyllä 2010 samassa tilaisuudessa, jolloin tehtiin luonnokset muista kilpailukeskuksen rakennelmista. Olennaista oli maalin läheisyyteen tulevien aitojen suuntaaminen niin, että kuvaajilla on riittävä näkyvyys lähdön ja maalisuoran suuntaan ilman, että edessä seisova kuvaaja asettuu suoraan toisen tielle. Lähdön kuvaamiseen oli merkitty kaksi kuvauspaikkaa, yksi suoraan edestä ja toinen lähellä lähtöviivaa. Molemmissa kuvaajille oli eturivin paikat ja suora näkyvyys lähtöön. Myös K-pisteelle oli järjestetty kuvausmahdollisuus. Noin viikko ennen Jukolaa tehtiin viimeiset muutokset maalin kuvauspaikan aidoille ja maastotiedustelu metsässä sijaitseville kuvausrasteille. Muutamien metsärastien läheisyydestä raivattiin kuivuneita puita ja oksia haittaamasta kuvaajien näkyväisyyttä. Ratamestarit hyväksyivät käytettävät metsärastit, joita oli Venlojen viestissä ensimmäisellä ja toisella osuudella sekä Jukolan viestissä toisella, neljännellä ja kuudennella osuudella. Rastit olivat suunnistajille haastavia, joten ratamestarien toive oli, ettei kuvaajien paikallaolo paljasta rasteja ainakaan kärkijuoksijoille. Kuvausrasteilla kuvaajien käskettiin pysyä maaston suojassa siihen saakka, kunnes letkaa alkoi muodostua, minkä jälkeen rastin läheisyydessä sai liikkua ja kuvata vapaasti. Jukolan viestin toisella osuudella oli järjestetty priority-kuvausrasti kymmenelle suurimmalle medialle noin viiden kilometrin päässä kilpailukeskuksesta ja sinne oli järjestetty bussikuljetus. Rasti sijaitsi Klamilan näkötornin juurella ja ylhäältä tornista oli mahdollisuus kuvata otsalamppujen valojuovia. Maan tasossa kuvaajat pääsivät aivan rastin viereen. Muille ei priority-kategorian kuvaajille oli järjestetty kuvausrasti samalle osuudelle kilpailukeskuksen läheisyyteen. Salamoiden käyttöä ei varsinaisesti rajoitettu yörasteilla kuvatessa. Nykyisissä otsalampuissa on niin paljon tehoa, että suunnistajien silmät tottuvat kirkkaaseen valoon, eikä salamavalo aiheuta suoritusta haittaavaa sokaistumista. Jukolan neljännen osuuden hämärällä metsärastilla noudatettiin kuitenkin salamakuria eli salamoita sai käyttää vasta siinä vaiheessa, kun kärkipään suunnistaja oli selvästi havainnut rastin. Kilpailukeskuksessa kuvaajien liikkumista pyrittiin rajoittamaan mahdollisimman vähän. Kuvaaminen ja liikkuminen oli vapaata, kunhan kuvaajat eivät olleet kilpailijoiden tiellä, mainosten edessä tai tv-kameroiden edessä. Kuvaajat tuntuivat olevan varsin tyytyväisiä kuvauspaikkoihin ja - järjestelyihin, eikä yleistä purnausta ollut havaittavissa. 143

144 Jukola-organisaation puolesta oli kolme kuvaajaa, jotka kuvasivat galleriaa ja Jukolan omaa uutistoimitusta varten. Kuvagallerian haluttiin kuormittavan mahdollisimman vähän Salpa-Jukolan omaa palvelinta, joten se luotiin Kuvat.fi - sivustolle ja linkitettiin Salpa-Jukolan pääsivulle. Galleria on nähtävissä osoitteessa Galleriaa päivitettiin jatkuvasti kisojen ajan. Kaikki kuvaajat käsittelivät ja tekstittivät omat kuvansa ja latasivat ne saman tien galleriaan. Jukolan omien kuvaajien tehtävälista oli priorisoitu seuraavasti: Prioriteetti 1 o Venlojen ja Jukolan lähtö o Venlojen ja Jukolan voittajien maaliintulo, erityisesti tuuletukset maalisuoralla o Voittajien tuuletukset maalissa ja ankkurien ilmaanheitto o Palkintojenjako parhaiden joukkueiden osalta o Jukolan sanoman lukeminen Prioriteetti 2 o yleiskuvat, joissa on paljon suunnistajia o yleiskuvat Jukolan ohjelmasta; avajaiset, metsäkirkko yms. o kärkijoukkueiden juoksijat o tunnelmalliset kuvat kilpailusta Prioriteetti 3 o kaikki dokumentointi järjestelyistä Galleriaan pyrittiin valitsemaan vain näyttävimmät ja olennaisimmat kuvat, jotta ihmisillä riittäisi mielenkiintoa katsella kuvia. Jukolan kuvaajat Petri Hiironen ja Mikko-Pekka Purho tekivät todella hyvää jälkeä ja galleriassa monet kuvat keräsivät muutamassa päivässä tuhansia katsojia. Yhteenvetona voidaan todeta, että Mediakeskus oli sijainniltaan ja varustelultaan erittäin hyvä. Myös tietoliikenneyhteydet toimivat moitteettomasti. Medialta saatu palaute oli lähes pelkästään myönteistä, erityisesti kiiteltiin hyvää sijaintia, työskentelyolosuhteita ja tarjoilua TV JA RADIO Kari Makkonen YLE Urheilu oli mukana Salpa-Jukolassa vahvalla panoksella. Venlojen ja Jukolan viestit nähtiin suorina lähetyksinä televisiossa YLE:n TV2 -kanavalla ja Internetissä YLE Areenassa (areena.yle.fi) lauantaina klo (Venlojen kooste TV 2 klo ) ja klo Sekä Venlojen viestin kooste että Jukolan viesti on nähtävissä YLE Areenassa aina kesäkuuhun 2012 asti. Lähetyksiä on mahdollisuus seurata YLE Areenan kautta myös ulkomailla. YLE:n Radio Suomi -kanavalla Jukolan viestiä oli mahdollisuus seurata lauantaina klo Tämän lisäksi YLE Kymenlaakso lähetti Radio Suomi -kanavalla lauantaina aamupäivällä suoraa lähetystä kilpailukeskuksesta ja välitti radion kuuntelijoille mm. tärkeitä vinkkejä Harjuun tulevasta liikenteestä KISALEHDET Kari Makkonen Salpa-Jukolan painotuotteista viestintävaliokunnan vastuulla olivat Kisalehdet, joita tehtiin kaksi, molemmat suomeksi. Molempien lehtien päätoimittajana toimi Veijo Riivari, joka myös kirjoitti valtaosan lehtien artikkeleista. Ensimmäinen 20- sivuinen Kisalehti ilmestyi kesäkuussa 2010 ja sen painosmäärä oli kpl. Lehti jaettiin Etelä-Kymenlaakson talouksiin ja se oli jaossa myös mm. Kytäjä-Jukolassa sekä kymenlaaksolaisissa tapahtumissa kesällä Kisalehti 2:n painosmäärä oli kpl ja sitä jaettiin kaikkiin Kymenlaakson talouksiin sekä Etelä-Karjalaan sekä mm. kilpailukeskuksessa Salpa-Jukolan aikana osallistujille ja yleisölle. Kisalehtien ulkoasusta ja taitosta vastasi Laura Noponen. 144

145 13 TALOUSVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt Talouspäällikkö Raimo Hänninen Valiokunnan varapj. Juha Korhonen Kirjanpito, tilinpäätös, verotus Lasse Talsi Posti Veli Weckman Taloustoimisto Raimo Kuokka Valiokunnan jäsen Asko Lehtinen TOIMINTA-AJATUS Raimo Hänninen Talousvaliokunnan toiminnan tavoitteena oli Salpa-Jukola 2011 taloushallinnon ja siihen läheisesti liittyvien toimintojen huolellinen hoito ja suunnittelu sekä selkeän, ajantasaisen tiedon jakaminen organisaatiolle tapahtuman taloudesta TEHTÄVÄT JA VASTUUALUEET Raimo Hänninen Talouspäällikön vastuualuetta olivat budjetointi, laskutus ja reskontra sekä Jukola-kauppa ja valiokunnan varapuheenjohtajan vastuualuetta olivat taloustoimisto ja rahahuolto. Talousvaliokunta kokoontui kaikkiaan 7 kertaa ja piti sen lisäksi pienempiä palavereita useita. Maksuliikenne (JK) Maksuliikenne hoidettiin Haminassa toimivan HSOP:n kautta. Tapahtumalla on kaksi tiliä; toinen normaali maksuliiketili ja toinen kilpailumaksutili, joka avattiin syksyllä Laskutus (RH) Laskutus hoidettiin Excel -laskupohjalla. Reskontra (RH) Kirjanpito ja tilinpäätös (LT) Budjetointi (RH) Jukola-kauppa (RH) VIP-materiaalin hankinta Postitoimipiste (VW) Taloustoimisto (RK) Tapahtumasta pidetään erillistä kirjanpitoa, joka yhdistetään seuran kirjanpitoon. Kirjanpidon tapahtumat painottuvat vuoteen Talousvaliokunta keräsi valiokuntien budjetit mennessä ja koosti niistä yhteenvedon. Myyntituotteiden hankinta toteutettiin yhdessä markkinointivaliokunnan kanssa. Jukolakaupasta oma raportti (Luku 14.3). Materiaalin hankintaan osallistuttiin yhdessä markkinointivaliokunnan kanssa. Haminan Roseprintin kautta hankittiin 750 kpl merimiesreppuja, jotka Kymenlaakson Liitto kustansi. Jukola-kaupan yhteydessä myytiin omaa postimerkkiä, jota tilattiin 2000 kpl. Leima teetätettiin Itellan kautta. Postikorttia oli 3 erilaista, joita kaikkia tilattiin 700 kpl. Postimerkkien myynti oli 1400 kpl ja postikorttien kokonaismyynti oli 1500 kpl. Rahaliikenne kilpailuviikonlopun aikana hoidettiin Harjun Oppimiskeskuksen päärakennuksessa sijaitsevasta taloustoimistosta, jossa oli kassakaappi. 145

146 Kuva 52. Posti Jukola-kaupassa. (Kuva: Petteri Virta/Roseprint) RAHAHUOLTO Juha Korhonen Yleistä Rahahuollon tehtävänä oli tilaisuuden rahahuollon- ja liikenteen järjestäminen ja hoitaminen. Lisäksi huolehdittiin kassojen koulutuksesta. Tapahtumassa oli mahdollista maksaa käteisellä rahalla sekä yleisimmillä pankki- ja luottokorteilla, joita ovat Visa, MasterCard, Visa Debit, Debit MasterCard, VPAY, Visa Electron, Maestro ja Business Eurocard. Suurin vastaanotettava seteli myyntipaikoissa oli 50 euroa. Suuremmat setelit voitiin vaihtaa Infossa, jossa oli rahantunnistinlaite. Valuuttojen vaihtomahdollisuutta ei tapahtumassa ollut, eikä kilpailualueella ollut mahdollista nostaa käteistä rahaa kortilla. Lähimmät Otto-automaatit sijaitsivat Virojoella ja Haminassa. Muutamaa yksittäistä kyselyä lukuun ottamatta valituksia em. asioiden puuttumisesta ei tullut. Maksuliikepankkina toimii Haminan Seudun Osuuspankki. Kassa- ja maksupäätteet vuokrattiin Kouvolan Konttorikone Oy:ltä. Rahankuljetuksesta huolehti Haminan Seudun Osuuspankki ja Loomis Suomi Oy. Yhteistyö näiden kumppanien kanssa sujui hyvin Rahahuollon prosessi Rahahuoltoa johdettiin Harjun oppimiskeskuksen päärakennuksessa sijaitsevasta taloustoimistosta. Toimisto oli varustettu isolla kassakaapilla ja normaalilla toimistovarustuksella sekä valvontakameroilla. Taloustoimisto oli koko tapahtuman ajan miehitetty vähintään kahden henkilön toimesta. Haminan Seudun Osuuspankki toimitti valmiiksi lasketut pohjakassat (kukin kassa omassa pussissaan) taloustoimistoon ennen tilaisuuden kenraaliharjoitusta Pohjakassat säilytettiin taloustoimiston kassakaapissa, josta ne vietiin kassapisteisiin sitä mukaa, kun kassoja avataan kilpailukeskusalueella. Pohjakassan viennin yhteydessä talkoolainen kuittasi sen vastaanotetuksi. Talkoolaisen vaihtuessa lennosta/vuoronvaihdon yhteydessä kassaa ei täsmäytetty. 146

147 Rahat kerättiin kassoista erikseen nimettyjen rahankerääjien toimesta. Rahanluovutuksen yhteydessä setelit ja kolikot suljettiin rahankuljetusliikkeen toimittamaan sinetöitävään rahankuljetuspussiin. Setelit ja kolikot suljettiin omiin pusseihin. Pussien numerointi noudatti kassojen numerointia. Pussiin lisättiin kassatoimihenkilön allekirjoittama erillinen liitelomake rahanlaskentakeskusta varten. Pussin sinetöimisen jälkeen se luovutettiin rahankerääjälle kuittausta vastaan. Maksupäätekuitit suljettiin erillisiin, kassan mukaan numeroituihin Minigrip -pusseihin. Rahankerääjä toi rahankuljetuspussit taloustoimistolle ja luovutti ne kassakaappiin kuittausta vastaan. Kassahuoneessa rahankuljetuspussit suljettiin kassapistekohtaisiin rahankuljetussäkkeihin. Säkit sinetöitiin ja luovutettiin rahankuljetusliikkeelle kuittausta vastaan. Rahat noudettiin kilpailualueelta vasta maanantai-aamuna, koska talousvaliokunnalla oli käytössään turvallinen säilytystila. Kassat oli ryhmitelty 13 kassapisteeseen. Kilpailualueella oli käytössä 18 kassakonetta ja maksupäätettä sekä 29 kassalaukulla varustettua myyjää. Lisäksi varalla oli useita kassa- ja maksupäätteitä. Maksupäätteet toimivat kiinteän Internet-yhteyden avulla. Kassa- ja maksupäätteet toimivat hyvin muutamaa lyhyttä käyttöhäiriötä lukuun ottamatta. Kassakoneiden ja maksupäätteiden ns. Help Desk -palvelu toimi erinomaisesti, sillä Kouvolan Konttorikoneen edustaja oli paikan päällä koko tapahtuman ajan. Kassat oli ryhmitelty 13 kassapisteeseen, jossa kussakin oli yksi tai useampi kassa- ja maksupääte tai kassalaukku. Kassapisteet olivat 1) ravintola, 2) grillit, 3) kahvila, 4) mallasrasti, 5) kilpailutoimisto/info 6) Jukola-kauppa, 7) jäätelömyynti, 8) grillilaukut, 9) parkkialue/henkilöautot, 10) saunat, 11) parkkialue/matkailuautot ja asuntovaunut, 12) Peuhula, 13) pääkassa. Kassat oli numeroitu juoksevasti kassapisteen mukaisesti. Esimerkiksi ravintolassa olevat kassat ja maksupäätteet oli kukin numeroitu tarroin 1.1, 1.2 jne. Kassan numero oli merkitty kassakoneeseen, irrotettavaan kassalippaaseen ja maksupäätteeseen liimattavalla tarralla. Hinnastot oli etukäteen ohjelmoitu kassakoneisiin kassojen työn ja myynnin seurannan helpottamiseksi. Maksupäätteet toimivat erillään kassakoneesta. Tapahtuma lyötiin ensin kassaan ja mikäli asiakas halusi maksaa ostoksen kortilla, summa näppäiltiin erikseen maksupäätteeseen. Rahanlaskenta suoritettiin ns. sokkokassa -menetelmällä, jossa rahan laskenta tapahtui vasta rahankuljetusyhtiön laskentakeskuksessa. Kilpailun aikana rahaa liikkui euroa, josta käteisen osuus oli ,- euroa (85 %) ja korttimaksujen osuus ,- euroa ( 15%) Pohjakassat Pohjakassojen arvo oli euroa. Hinnasto oli laadittu siten, että myytävien tuotteiden hinnoittelussa pienin rahayksikkö oli 50 senttiä. Edelliseen Jukolaan verrattuna, jossa pienin rahayksikkö oli 1 euroa hinnoittelu lisäsi jonkin verran kassojen työtä ja rahahuoltoa. Kassoille jaetun pohjakassan lisäksi kassahuoneessa säilytettiin yhteensä euron suuruista vaihtokassaa, joka oli euroa suurempi kuin Kytäjä-Jukolassa. Sokkokassa -menetelmän käyttö lisäsi ylimääräisen vaihtokassan tarvetta, koska kassoilta palautuvaa rahaa ei voinut käyttää vaihtorahana. Vaikka vaihtokassan määrää lisättiin, niin erityisesti ravintolan kassoilla oli kiireisimpinä aikoina pulaa 1 euron ja 2 euron kolikoista. Pohjakassat ja niiden sisältö on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 2). 147

148 POHJAKASSAT KASSAPISTE KASSAT/ KASSA- POHJA- 0,50 1,00 2,00 5,00 10,00 20,00 Yhteensä KAIKKI YHT. JA NUMEROT MAKSUP. LAUKUT KASSAT kpl kpl kpl kpl kpl kpl Euroa Euroa 1. Ravintola Grillit Kahvila Mallasrasti Kisatoimisto Jukola kauppa Jäätelömyynti Jäätelömyyjät Grillilaukut Parkkialue/HA Saunat Parkkialue/MA, AA Peuhula Pääkassa Yhteensä: Taulukko 2. Pohjakassat Koulutus Kouvolan Konttorikone Oy järjesti talkoolaisille informaatio-/koulutustilaisuuksia, joissa käyttäjät perehdytettiin laitteisiin ja heillä oli mahdollisuus myös kokeilla laitteita. Tilaisuuksissa käytiin läpirahahuollon prosessit sekä kassahenkilöstön ja rahankerääjien toimenkuvat. Osallistujille jaettiin tilaisuuksissa "Näin toimin kassalla" -ohje, johon koottiin kassa- ja maksupäätteiden käyttöohjeet sekä jossa kuvataan rahankäsittely- ja luovutusprosessi. Ohjeessa oli myös rahankerääjien nimet ja valokuvat sekä puhelinnumerot tunnistamista varten. Lisäksi kilpailuviikonloppuna kilpailukeskuksessa oli läsnä kassakoneasiantuntija, johon ongelmatilanteissa saattoi ottaa yhteyttä. Kuva 53. Kassa- ja maksupäätekoulutusta Rahankeräys Rahankerääjiksi oli rekrytoitu 8 henkilöä. Ryhmä jaettiin neljäksi työpariksi. Taloustoimiston etäisyydestä johtuen kiireisimpänä aikana muutama lisäjalkapari olisi voinut olla tarpeellinen, sillä lepohetket jäivät varsin niukoiksi. 148

149 Talousvaliokunta oli myös rekrytoinut Harjun oppimiskeskuksesta kaksi toimistotyöntekijää, jotka vuorotellen päivystivät taloustoimistossa ja hoitivat sisään tulevan rahan vastaanoton ja vaihtorahan luovuttamisen. Tämä menettely osoittautui erinomaiseksi Erityisiä huomioita Salpa-Jukolassa rahankerääjät pussittavat kassoilta noudatettavat rahat ja täyttivät samalla lomakkeet, jolloin varsinkin ruuhka-aikoina kassapalvelut sujuvat keskeytyksittä. Tämä ratkaisu toimi hyvin. Tuotteiden hinnoittelussa on syytä pohtia, onko hinnoittelussa pienin rahayksikkö 50 centtiä vai 1 euro. Vaihtorahojen rahahuolto tapahtui rahankerääjien toimesta rahankeräyksen yhteydessä. Kehitysideana voisi olla erillinen vaihtorahahuolto, jolloin muutamilla rahankerääjillä voisi olla riittävän kokoinen vaihtokassareppu mukanaan. Tämä jouduttaisi vaihtorahahuoltoa varsinkin kiireisimpinä tunteina. Salpa-Jukolassa taloustoimiston käytössä oli kaksi polkupyörää, joita hyödynnettiin rahankeruussa kaukaisimmilta keräyspisteiltä. Pohjakassojen viennissä ja tuonnissa hyödynnettiin henkilöautoja. Kuva 54. Jukola-kaupan tuotteita. (Kuva: Petteri Virta/Roseprint) 149

150 14 MARKKINOINTIVALIOKUNTA Vastuuhenkilöt ja työnjako Markkinointipäällikkö Raimo Summanen Valiokunnan varapj. Arto Tilli Kutsuvieraat Satu Salorinne Kutsuvierasisännät Arto Ylä-Kotola Valiokunnan jäsen Hanna Kivelä Valiokunnan jäsen Rauno Ratilainen Maakunnalliset yritykset Valtakunnalliset yritykset / pk-seutu Arto Tilli Raimo Summanen, Hanna Kivelä, Rauno Ratilainen 14.1 MARKKINOINTIRYHMÄ JA TEHTÄVÄT Arto Tilli Markkinointiryhmän ytimen muodostivat Raimo Summanen, Arto Tilli ja Hanna Kivelä. Lisäksi markkinointiryhmässä oli mukana Marko Koskiaho kauppapaikkojen myynnin osalta ja Markku Seppä kilpailun johtajana sekä kenttäpäällikkö Hannu Kuikko monissa rakentamiseen liittyvissä sopimuksissa. Salpa-Jukola 2011 markkinointivaliokunnan tehtävänä oli vastata tapahtuman markkinoista ja yhteistyökumppanuuksista. Markkinointia tehtiin yhteistyössä Suomen Suunnistusliiton markkinointipäällikkö Markku Haverisen kanssa. Markkinointivaliokunnan tehtävänä oli myös taata tapahtumalle riittävä taloudellinen tuotto yhdessä talousvaliokunnan kanssa. Yleismarkkinoinnin tehtävänä oli tehdä Salpa-Jukola 2011 tunnetuksi sekä Kaakkois-Suomessa että koko Suomessa. Tärkeimpänä tehtävänä oli saattaa Salpa-Jukola Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueen ihmisten tietoisuuteen ja tuoda tapahtuma kaakonkulmalaisille ainutlaatuisuutensa takia houkuttelevaksi viikonlopputapahtumaksi. Tämä tehtiin yhteistyössä viestintävaliokunnan kanssa. Osanottajamarkkinoinnissa olimme mukana v Fin-5 suunnistusviikolla Imatralla ja Kainuun Rastiviikolla sekä 25- manna -viestissä Ruotsissa. Lisäksi osanottajamarkkinointia pyrittiin suuntaamaan erityisesti Venäjälle paikallisen yhteistyökumppanin avulla. Vuonna 2011 olimme mukana Matkamessuilla ja Kunto ja Retki -messuilla sekä Ruotsin 10- mila -viestissä. Osana markkinointia olivat Salpa-Jukolan Kisalehdet. Ensimmäinen ilmestyi ennen Kytäjä-Jukolaa 2010 (painos kpl) ja se jaettiin Kytäjä-Jukolan lisäksi Etelä-Kymenlaaksoon. Toinen lehti ilmestyi kesäkuun alussa 2011 (painos kpl) ja se jaettiin Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan sekä oli jaossa Salpa-Jukolassa. Taustayhteisöt Kaukametsäläiset Suomen Suunnistusliitto Puolustusvoimat 150

151 14.2 SOPIMUKSET Arto Tilli Yhteistyösopimustasot Yhteistyösopimuksia oli neljää eri tasoa; osuusisännyys sekä kulta-, hopea- ja pronssisopimukset. Osuusisännyys oli merkittävin ja näkyvyydeltään suurin. Pronssisopimus oli pienimmällä näkyvyydellä varustettu ja hinnaltaan edullisin. Yhteistyökumppanien hankintaa tehtiin aktiivisesti yhteistyössä Suomen Suunnistusliiton kanssa Osuusisännät Osuusisännyyssopimuksia solmittiin 11 kpl eli kaikille osuuksille löytyi isäntä. Venlojen viestin osuusisännät: Jukolan viestin osuusisännät: Haminan kaupunki Gebwell Osuuskauppa Ympyrä Serla Haminan Veistosaha Kymenlaakson Sähkö Puolustusvoimat Harjun oppimiskeskus Kymenlaakson liitto Kymen Puhelin Stora Enso Muut kumppanit Muita yli tuhannen euron arvoisia yhteistyökumppaneita oli yli kuusikymmentä kappaletta. Näitä sopimuksia tehtiin kaikkien eri valiokuntien tarpeiden mukaan Hankinnat Hankinnat ovat keskeinen osa Jukola-tapahtuman onnistumista. Markkinointiryhmä pyrki hakemaan mahdollisimman paljon yhteistyökumppaneita, jotka voivat tukea tapahtumaa tavara- ja palvelutoimituksin. Keskeisin osa tässä oli ravintolavaliokunnan hankinnoilla. Kilpailun eri valiokunnille annettiin Jukola-palaverissa pyyntö toimittaa kaikista materiaalitarpeista tiedot markkinoinnille välittömästi, mikäli niitä ei ollut vielä toimitettu. Pelkällä rahalla tehdyt ostot olivat hyvin marginaalisia, lähes kaikessa hankinnassa päästiin jonkinlaiseen yhteistyökuvioon JUKOLA-KAUPPA Petteri Virta Mainostalo Roseprint Oy toimi Jukola-kaupan vetovastuussa. Viisi PR-tuotteiden ammattilaista oli vuorollaan kaupassa myyntitehtävissä niin, että vähintään yksi oli aina paikalla. Kauppaa tehtiin seuran nimissä. Roseprint Oy toimi tavarantoimittajana ja tapahtumassa talkoovoimin. Talkoolaisia oli heidän lisäkseen 25 henkilöä, joiden kesken 151

152 työvuorolista laadittiin. Kassakoulutus järjestettiin viikko ennen tapahtumaa. Lauantaina ruuhkahuipuissa (klo 13-24) kassoilla oli arvaamaton tungos, mutta erinomaisten talkoolaisten venymisen ansiosta kaikesta selvittiin kunnialla. Jukola-kaupan yleisilmeestä tuli paljon hyvää palautetta. Hinnastot olivat suurina kyltteinä esillä jo ennen kauppaan astumista sisäänkäynnin vieressä. Ajoittain myymälätilat (10 x 6 metriä) ruuhkautuivat ja vaihtorahoista oli pulaa. Tuotteet menivät tasaisesti kaupaksi. Osa menekkituotteista loppui lauantai-iltana, mutta myytävää riitti silti hyvin. Loppuvarasto jäi kuitenkin kohtuulliseksi. Loput tuotteet on myyty vähitellen seuran omissa tapahtumissa Jukolan jälkeen. Kuva 55. Jukola-kauppa (Kuva: Petteri Virta/Roseprint) Kokonaismyynti hipoi viimevuosien ennätystä, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena täällä Suomen kaakkoiskulmalla. Hieman suuremmilla myymälätiloilla myynti olisi voinut olla vieläkin parempi. Jukola-kaupan tuotteet ja hinnasto sekä myynti ja myyntimäärät on esitetty liitteessä (Liite 8). Tuotteista erilaisia T-paitoja myytiin erittäin hyvin. Naisten exclusive-paidat loppuivat jo varhaisessa vaiheessa, kun pikee-paitojen myynti puolestaan oli vähäisempää. Buffit, lippikset ja huivit myytiin loppuun. Ns. kovatavaraa myytiin tasaisesti. Ainoastaan Suomi-kulhoja ja ruokailuvälinesettiä myytiin vain muutamia kappaleita. Lottajärjestö vastasi onnistuneesti korttien ja postimerkkien myynnistä. Jäännösvarastoa jäi kohtuullisesti. Jos erilaisia tuotteita olisi ollut vähemmän, se olisi näkynyt varmasti myös myynnissä. Nyt myytävää riitti loppumetreille saakka hyvin. Monet tuotteista (mm. sadeponcot) oli merkattu Jukolan viestin yleislogolla ajatellen myös jatkokäyttöä seuraavina vuosina. Osa kalleimmista tuotteista painettiin lämpöprässillä vasta paikan päällä jäännösvaraston minimoimiseksi. Erityisiä huomioita: Myymälätila osoittautui ruuhkahetkinä pieneksi. Sisäänkäynti ja ulosmeno olisi ollut hyvä olla erillään asiakaskierron helpottamiseksi. Tuotteiden visuaalinen ilme ja trendinmukaisuus on menekin kannalta erittäin tärkeää. Kassat ovat helposti pullonkaula, jolloin tarvitaan kassatyöhön tottuneita ihmisiä, pakkausapua ja väljyyttä kassojen ympäristöön. Myymälän keskeinen sijainti, yleisilme ja kunnon valaistus sekä tuotteiden esillepano ovat keskeisiä menestystekijöitä. Tuotteita laajalla hintaskaalalla ja tekstiileissä pieniä sarjoja ja paljon värejä ovat tärkeitä. Pienten lasten ja vauvojen tuotteita (T-paidat, bodyt) kyseltiin. 152

153 Kuva 56. Jukola-kauppa (Kuva: Petteri Virta/Roseprint) 14.4 MUUT KAUPPAPAIKAT Marko Koskiaho Tavoitteena oli saada kilpailukeskukseen kaksi urheiluvälinekauppaa ja kaksi suunnistustarvikekauppaa. Isommat kaupat sijoittuisivat kilpailukeskuksessa oleviin kiinteisiin ratsastusmaneeseihin. Pienemmät urheiluväline- ja suunnistustarvikekauppias oli tarkoitus sijoittaa kauppakadulle. Maneesien neliömäärät olivat n m²/kauppias. Kauppakadun kauppiaille tarjottiin 400 m² myyntipaikkaa, jonka lisäksi oli 100 m² huoltotilaa. Tavoite toteui muuten, mutta ns. pienempi urheiluvälinekauppapaikka jäi vuokraamatta. Tähän lienee ollut useampi syy. Yksi tärkeä syy lienee se, että isommat kauppiaat olivat kooltaan varsin suuria, joten niihin sitoutui huomattava määrä eri merkkien tuotemyyjiä noin 1½ vuotta ennen kilpailua. Pientä 400 m² urheiluvälinekauppaa yritettiin vuokrata, ehkä liian pitkään paikallisille yrittäjille, jotka eivät kuitenkaan uskaltaneet lähteä toteuttamaan hanketta käytäntöön, etenkin kun sopivat yhteistyökumppanit puuttuivat. Tampereen Suunnistajan kaupan kanssa alitettiin myyntipaikkaneuvottelut vuonna 2006, ja sopimus allekirjoitettiin Jumalniemen Intersport otti yhteyttä heinäkuussa 2009, ja sopimus allekirjoitettiin T:mi Seppo Keltamäen kanssa neuvottelut alkoivat toden teolla edellisen vuoden Jukolassa, ja sopimus allekirjoitettiin Sopimustekstiä hiottiin kaikkien kauppiaiden kanssa useita kertoja. Jumalniemen Intersportin myymälä oli maali- ja vaihtoalueen vieressä ja Tampereen Suunnistajan kauppa oli lähempänä majoitusaluetta. Molemmat kauppapaikat olivat sijainnillisesti tasapuolisessa asemassa. Molemmat kauppiaat olivat tyytyväisiä tiloihinsa ja myynteihin. Kauppakatu oli vilkas, myös myynnillisesti. T:mi Seppo Keltamäki oli Kauppakadulla teltassa. Muita myyntipaikkoja (jäätelö, makeiset, urheilujuomat, matkamuistot ym.) oli kymmenkunta. Rihkaman kauppiaita olisi tullut paljon, jos olisi otettu. Myös pienempiä suunnistustarvikekauppiaita olisi ollut tarjolla, mutta halusimme noudattaa sovittua linjaa ja jo tehtyjen sopimusten sopimustekstejä. Erityisiä huomioita: Kilpailua edeltävänä kuukautena haasteeksi muodostui kauppiaiden ajolupa-, majoitus- ja ruokailuasiat; vaikka kaikki nämä oli huomioitu jo sopimuksessa, niin niiden käytännön toteus on vaikeaa, koska kauppiaat saavat lopulliset listat myyjistään ja esittelijöistään vasta viimeisellä viikolla. Haastetta sopimusten yksityiskohtaiseen kirjoittamiseen tulee siitä, että kauppiassopimukset tehdään järjestäjän puolesta varsin vaillinaisin tiedoin, koska asioita ei ole silloin vielä päätetty. 153

154 Parannusesitys: kauppiassopimusten pohja käyttöön tuleville kilpailunjärjestäjille. Lisäksi järjestäjän pitää päättää aikaisemmin mm. lopullinen asemakaavapiirros ja tarkat liikennejärjestelyt. Kauppiasvalintoja/mahdollisuuksia tutkittaessa kannattanee jatkossakin arvottaa paikallisten yhteistyökumppaneiden suosiminen, koska onhan elämää Jukolan jälkeenkin. Vaikka tavoitteeksi asetettu kaksi urheiluvälinekauppaa ja suunnistustarvikekauppaa jäi yhtä urheiluvälikauppiasta vajaaksi, niin yleisöllä oli riittävästi valinnanvaraa kilpailukykyisin hinnoin. Kauppakadun ja maneesin muodostama tiivis kilpailukeskus oli kaikkien etu PALKINNOT Arto Tilli Palkinnot yhdistettiin yhteistyösopimuskumppanuuksiin. Käytännössä juuri mitään palkintoja ei järjestäjä ostanut rahalla. Palkinnoista on tarkempaa tietoa Ohjelmien osuudessa, palkintojenjakojen yhteydessä (Luku ) KUTSUVIERAAT, VIP-RASTI Satu Salorinne Yritysvieraisiin ja muihin kutsuvieraisiin panostettiin paljon. Tehtiin tiettyjä linjauksia esimerkiksi yörastin suhteen, eli haluttiin poiketa makkara ja kahvit -tyylistä ja tuoda esiin paikallisia tuotteita (savulohta, halstrattua hailia ym.). Kutsuvierastoimintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen perustettiin oma kutsuvierastiimi.vastuualueet tiimin sisällä jakautuivat seuraavasti: kutsuvierasvastaava Satu Salorinne, kutsuvierasinfon vastaava Anne Pernu (tuli ryhmään maaliskuussa), yörasti- ja ohjelmavastaava sekä kutsuvierasisäntien vastaava Arto Ylä-Kotola, kutsuvierastarjoilun vastaava Mirja Koivu. Palavereihin osallistuivat myös kilpailunjohtaja Markku Seppä, talouspäällikkö Raimo Hänninen, markkinointivaliokunnan varapj. Arto Tilli ja pääsihteeri Salla Töyrylä. Tiimi kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa ja yhteisiä palavereita oli yhteensä 4 kpl. Kutsuvierastiloiksi varattiin jo hyvissä ajoin heinävarasto, josta tarjoilutiimin somistamana tuli todella viihtyisä. Pöytäpaikkoja tilaan saatiin järjestettyä 120 kpl. Lisäksi tilassa oli irtotuoleja ja baaripöytiä. Kenttävaliokunta rakensi tilaan esiintymislavan ja tarjoilupöydän sekä asensi kaksi TV:tä, valot ja tarvittavat sähköt kylmä- ja kuulutuslaitteille. Kutsuvierasinfo päivysti koko tapahtuman ajan kutsuvierastiloissa. Suurimmat ruuhkat olivat ennen Venlojen viestin lähtöä, mutta vieraita saapui vielä Jukolan viestin lähdön jälkeenkin. Vieraat olivat varsin omatoimisia, mutta oma infopiste vieraita varten nähdään kuitenkin tarpeellisena. Kutsuvierasinfon väki on tällöin helposti vieraiden tavoitettavissa, eikä toimintoja tarvitse kesken tapahtuman siirtää toiseen paikkaan. Kutsuvierasohjelmasta teimme tarkoituksella erittäin pelkistetyn version; vain muutamia osuusisäntien ja sidosryhmien edustajien haastatteluja. Halusimme vieraidemme nauttivan koko tapahtumasta ja välttää tiukkaa aikataulutusta. Kutsuvierasisäntiä oli seurustelemassa vieraiden kanssa yhteensä 13 henkilöä. Yörastille lähdettiin heti Jukolan viestin lähdön tapahduttua klo ja paluu tapahtui liukuvasti puolenyön jälkeen bussien täytyttyä. Viimeinen bussi yörastilta lähti kilpailukeskukseen klo Kutsuvierastarjoilu jakautui useampaan pisteeseen; kahvia, pullaa, sämpylää ja salaattia sai kutsuvierastiloista, ja lämmintä ruokaa oli tarjolla pääravintolassa omassa VIP-linjastossa lauantaina klo välisenä aikana kutsuvieraspassia näyttämällä. Valittavana oli 4 eri ruokavaihtoehtoa. Yörastin tarjoilusta vastasi oma ravintolavaliokunnan ryhmä. Tarjottavana oli monia paikallisten yrittäjien tuotteita (mm. halstrattua hailia). Alkoholitarjoilua ei ollut. Sunnuntai-aamuna sai lipuketta vastaan aamupuuroa pääravintolasta. Mikäli tilat olisivat sallineet, kaikki ruokatarjoilut olisi hoidettu samasta pisteestä kutsuvierastiloissa.kutsuvierastarjoilu kärsi 154

155 työvoimapulasta (luovuttivat henkilökuntaansa pääravintolaan) ja siksi tarkkoja tilastoja menneistä tarjoilutuotteista ei ole. Kaikenkaikkiaan kutsuvierastoiminnot onnistuivat hyvin ja vieraat viihtyivät tilassa läpi yön aina sunnuntaille puoleenpäivään ja tilan sulkeutumiseen asti. Onnitumisen takana oli saumaton yhteistyö ja hyvä yhteishenki koko kutsuvierastiimin ja sidosryhmien kanssa. Kuva 57. Kutsuvieraiden yörastin tila ja tarjoilu ERITYISIÄ HUOMIOITA Markkinoinnin aloituksen teki haasteelliseksi vuonna 2008 alkanut taloustaantuma. Sen vuoksi markkinointi aloitettiin aktiivisemmin vasta Mikkeli-Jukolan jälkeen, vaikka tapahtuman laatu ja saamisen varmistuminen huomioon ottaen olisimme voineet olla reilusti aiemmin liikkeellä. Jukolan markkinoinnin tuloksekkaaseen hoitamiseen tulisi pystyä nimeämään päätoiminen henkilö. Yhteydenotot ja tapaamiset tulee hoitaa virka-aikana, joten siviilityön hoitamisen ohessa markkinointi on erittäin haasteellista. Osaltamme tilannetta auttoi, että yksi markkinointiryhmän jäsen pystyi keväällä kohdistamaan työpanoksensa suurelta osin Salpa-Jukolan markkinointiin. Kokonaisuutena markkinointiryhmä voi olla vähintään tyytyväinen suoritukseensa. 155

156 15 LOPPURAPORTIN LIITTEET Liite 1 Talkoolaisten sijoittuminen eri tehtäviin valiokunnittain Liite 2 Talkoolaisten paperinen ilmoittautumislomake Liite 3 Talkoolaisten toimitsijakortti Liite 4 Lähdön ja vaihdon työvuorolistat Liite 5 Lista ensiaputarvikkeista Liite 6 Ensiavun Jukola-hoitokaavake Liite 7 Venlojen ja Jukolan viestien aikataulut Liite 8 Kilpailukeskusalueen lähiverkko: kytkimet ja kaapeloinnit Liite 9 Tulospalvelun tietokoneet Liite 10 IT:Verkkokaavio Liite 11 Jukola-kaupan tuotteet ja hinnasto sekä myynti ja myyntimäärät Liite 12 Salpa-Jukolan järjestelyiden aikataulu Liite 13 Kilpailukeskuksen asemakaavapiirrokset (1:4000, 1:2000) Liite 14 Tiivistelmä Puolustusvoimien raportista 156

157 SALPA-JUKOLAN TALKOOLAISTEN SIJOITTUMINEN ERI TEHTÄVIIN VALIOKUNNITTAIN LIITE 1 Valiokunta Taso organisaatiossa Henkilömäärä Tehtävänimike 1 1 Kilpailun johtaja 1 1 Kilpailun varajohtaja 1 Kilpailun valvoja 1 Ratavalvoja Huolto Huoltopäällikkö 2 1 Huollon varapäällikkö 2 1 Jätehuoltovastaava 2 1 Kiinteistöt 2 1 Kilpailukeskus, omistaja 2 1 Kuljetusvastaava 2 1 Saunan vastaava 3 1 Kuljetusten varavastaava 3 1 Saunan varavastaava 4 12 Jätehuolto 4 13 Kuljetus 4 1 Kuljetus, linja-autoliikenne 4 11 Mönkijäryhmä 4 48 Sauna 4 3 Sauna, rakentaminen ja purku 4 4 Sauna, höyrytys 4 15 Yleishuolto IT-palvelut IT-valiokunnan johtaja 2 1 Areenatuotannon pääll. ja Kenraaliharj. joht. 2 1 Emit-päällikkö 2 1 Emit-varapäällikkö 2 1 Itkumuurin päällikkö 2 1 Itkumuurin varapäällikkö 2 1 IT-valiokunnan varajohtaja 2 1 Medioiden IT-tuen päällikkö 2 1 Vaihtojen ja maalin päällikkö 2 1 Vaihtojen ja maalin varapäällikkö 2 1 Väliaikapäällikkö 2 1 Väliajat/kalustopäällikkö 3 1 Emit-asiantuntija 3 1 GPS-seuranta 3 1 Kaukametsäläiset 3 1 Maali/väliaika-varmistus 3 1 Talkootietokanta 3 1 Tulostus 3 3 Verkko- ja laiteasiantuntija 3 1 Areenatuotannon päällikön apulainen 4 2 Areenatuotanto 4 2 Areenatuotanto, musiikki 4 35 Emit-toimitsija 157

158 4 11 GPS-seuranta 4 8 Itkumuuritoimitsija 4 8 Maali/väliaika-varmistus 4 1 Online-palvelimet, Tulostaulu-ohj., TV-tuott Online-rastit 4 3 Tulospalvelu, emit 4 1 Tulospalveluasiantuntija 4 2 Tulostus 4 2 Verkon valvonta ja online 4 6 Äänentoisto ja viestintä Kenttä Kenttäpäällikkö 2 1 Kilpailukeskus, yhteistoiminta 2 1 Kenttävaliokunnan varapäällikkö 2 1 Liikennevastaava 2 1 Rakentamisen asiantuntija 3 1 Rakentaminen 3 1 Sähköistys 3 1 Vesi ja viemäröinti 3 1 Kenttämajoitus 3 1 Liikenne varavastaava 3 2 Liikenteenohjaus 3 1 Liikenteenohjaus, linja-autot 4 6 Kiinteiden rakennusten valmistelu 4 1 Kilpailukeskus, yhteistoiminta 4 1 Liikenne - Bussiparkki Liikenteenohjaus 4 4 Liikenteenohjaus - Kielet 4 4 Liikenteenohjaus - Linja-autot 4 1 Liikenteenohjaus - Pysäköinti - Mönkijä 4 42 Liikenteenohjaus - Pysäköinti/rahastus 4 3 Liikenteenohjaus - Rakentaminen 4 1 Pylväslinjat, maansiirto 4 35 Rakentaminen 4 30 Rakentaminen - purkaminen 4 8 Purkaminen (ainoastaan) 4 7 Rakentaminen, sillat 4 5 Rakentaminen, sähkö 4 2 Rakentaminen, kuljetukset Kilpailu Kilpailupäällikkö 2 1 Emit-nollaus vastaava 2 1 Kilpailuvaliokunta, varapäällikkö 2 1 Lähdön johtaja 2 1 Maalin johtaja 2 1 Tulostauluvastaava 2 1 Vaihdon johtaja 3 1 Lähdön varajohtaja 3 1 Vaihdon varajohtaja 3 1 Tulostaulun varavastaava 3 5 Lähtö Vaihto ryhmänjohtaja 158

159 3 1 Maali, tuomari 3 3 Maali ryhmänjohtaja 3 1 ADT - kilpailutoimisto 4 15 Emit-nollaus 4 2 Vaihto, kulunvalvonta 4 2 Lähetti 4 35 Lähtö - Vaihto 4 27 Maali 4 4 Maali, kulunvalvonta 4 8 Tulostaulu 4 36 Vaihto Markkinointi Markkinointipäällikkö 2 1 Jukola-kaupan vastaava 2 1 Kutsuvierasisäntien vastaava 2 1 Kutsuvierastoimintojen vastaava 2 1 Markkinointi, varapäällikkö 4 1 Kisakeskus yhteistyö 4 19 Jukola-kauppa 4 1 Jukolakauppa, lähetti 4 8 Jukolakauppa, posti 4 7 Kutsuvierasisäntä 4 6 Kutsuvierastoiminnot 4 1 Web-tuki - markkinointi 4 20 VeVe näyttely + palkintojenjako Rata Pääratamestari 2 1 Ratamestari, Jukola 2 1 Ratamestari, Venlat 2 1 Juomarastivastaava 2 1 Rastien rakentaminen 2 1 Karttojen pussituksen vastaava 2 1 Rastitarkastus ja TV-varoittajat, vastaava 3 1 Juomarasti varavastaava 3 1 TV-kommentaattori 3 1 Karttojen pussituksen varavastaava 4 95 Juomarasti 4 12 Karttojen pussitus 4 2 Radion opas 4 16 Rastitarkastus 4 15 TV-rastin avustaja Ravintola Ravintolapäällikkö 2 1 Grillin vastaava 2 1 Kahvilan vastaava 2 1 Kutsuvierasravintolan vastaava 2 1 Mallasrastin vastaava 2 1 Pääravintolan vastaava 2 1 Ravintola, varapäällikkö 2 1 Toimitsijaravintolan vastaava 159

160 2 1 Työvoimavastaava 3 1 Jukola-asiantuntija 3 1 Grillin varavastaava 3 1 Kahvila ja Grilli, kassa 3 1 Toimitsijaravintolan 2. vastaava 3 1 Työvoimavastaavan varahenkilö 3 1 Varastopäällikkö 4 72 Grilli 4 10 Grillin kassa 4 28 Jäätelömyynti 4 39 Kahvila 4 11 Kahvila, kassa 4 1 Kahvila, kuljetus 4 13 Kutsuvierasravintola 4 3 Lähetti 4 18 Mallasrasti 4 4 Mallasrasti, järjestyksenvalvonta 4 14 Pääravintola 4 16 Pääravintola, annostelija 4 16 Pääravintola, apulainen 4 16 Pääravintola, kassa 4 5 Pääravintola, kokki 4 12 Pääravintola, roudari 4 17 Pääravintola, täydentäjä 4 6 Ravintola, huolto 4 4 Siistijä 4 30 Toimitsijaravintola Talous Talouspäällikkö 2 1 Posti 2 1 Talous, varapäällikkö 2 1 Taloustoimisto 2 1 Taloustoimisto 3 1 Kassakoneet 4 9 Taloustoimisto Toimisto Pääsihteeri 1 1 Työvoimapäällikkö 2 1 Infon vastaava 2 1 Joukkuemateriaalin vastaava 2 1 Kutsuvierasinfon vastaava 2 1 Majoitusvastaava 2 1 Metsäkirkon vastaava 2 1 Ohjelmavastaava 2 1 Peuhulan vastaava 2 1 Toimintaradan vastaava 2 1 Emit-vastaava 2 1 Toimitsijainfon vastaava 3 1 Toimistosihteeri, kutsuvierasinfo 3 1 Peuhulan varavastaava 3 1 Ohjelma - Salpa-asema vastaava 160

161 4 30 Info 4 6 Infojen lähetti 4 4 Joukkuemateriaali 4 19 Joukkuemateriaali-info ja Emit 4 23 Kutsuvierasinfo 4 1 Kutsuvierasinfo, lähetti 4 8 Lastentoiminnot 4 5 Majoitus 4 19 Ohjelma 4 18 Ohjelma - Metsäkirkko 4 14 Ohjelma - Peuhula 4 16 Ohjelma - Salpa-asema 4 11 Peuhula 4 7 Peuhulan kahvio 4 8 Peuhula (lapsi) 4 10 Toimintarata 4 16 Toimintarata (lapsi) 4 1 Toimisto 4 9 Toimitsijainfo 4 4 Veteraanikeräys Turvallisuus Turvallisuuspäällikkö 2 1 Ensiapuvastaava 2 1 EA-vastuulääkäri 2 1 Järjestyksenvalvoja vastaava 2 1 Palo- ja pelastus 3 1 Ensiapuryhmänjohtaja 3 1 Ensiapu, EA-opettaja 3 3 Järjestyksenvalvoja 3 1 Lääkintäjohtaja 4 9 EA-lääkäri 4 33 Ensiapu 4 1 Ensiapu, maasto-opastus 4 41 Järjestyksenvalvoja 4 18 Palo ja pelastus 4 1 Radiokalusto 4 4 Sairaankuljetus Viestintä Viestintäpäällikkö 2 1 Viestintä, varapäällikkö 2 1 Mediakeskuksen johtaja 2 1 Internet-toimitus, kisalehdet 3 1 Mediakeskus varajohtaja 4 7 Areenatuotanto 4 32 Mediakeskus 4 2 Mediakeskus, atk 4 4 Mediakeskus, kulunvalvonta 4 2 Mediakeskus, järjestyksenvalvoja 4 3 Internet-toimitus 4 3 Valokuvaus yhteensä

162 SALPA-JUKOLAN TALKOOLAISTEN PAPERINEN ILMOITTAUTUMISLOMAKE LIITE 2 Salpa-Jukolan talkoolaiseksi ilmoittautuminen - Jos sinulla on Internet käytössä, voit ilmoittautua ja saada lisää tietoa >>> Etunimi: Sukunimi: Sähköposti: Lähiosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Seura, VeVe:n jäsenellä kyläosasto: Syntymävuosi: Puhelin: Kielitaito: Hygieniapassi Järj.valvojankortti Ensiapukortti Talkoissa käytössäsi oleva ajoneuvo alleviivaa jos on On / Ei On / Ei On / Ei Henkilöauto + kärry Kuorma-auto Traktori Pakettiauto Mönkijä + kärry Muu, mikä: TEHTÄVÄTOIVE, tehtävä tai henkilö kenen joukkoon haluat: Osallistun talkoisiin, rastita: Valmistelevat talkoot Kilpailukeskuksen rakentaminen Kilpailuviikonloppu Kilpailukeskuksen purku Tilaan Toimitsija-asun hintaan 50 euroa Ympyröi koko, jos tilaat Asun koko (ympyröi, jos tilaat asun) 130, 150, XXS, XS, S, M, L, XL, XXL, XXXL Toimitsija saa maksutta T-paidan + lippiksen tai huivin Ympyröi olettamasi paidan koko 130, 150, XXS, XS, S, M, L, XL, XXL, XXXL Tilaan Pikeepaidan, hintaan 10 euroa Koko ja väri valitaan paikanpäällä - rasti ruutuun, jos tilaat >> Ympyröi kumman haluat: Lippis / Huivi Palauta: Vehkalinnan seinässä olevaan VeVe:n postilaatikkoon, tai Jukola-toimistoon, joka on Haminan Raatihuoneentorilla, Haminan matkailupalveluiden eli Rautakorttelin yläkerrassa. Voit palauttaa myös postitse: Salpa-Jukola, PL 36, Hamina. 162

163 SALPA-JUKOLAN TALKOOLAISTEN TOIMITSIJAKORTTI LIITE 3 Väreinä toimitsijakorteissa käytettiin: Kortin kääntöpuolen puhelinluettelo: Huolto IT-palvelut Kenttä Kilpailu Markkinointi Kutsuvierastoiminnot Kartta ja Rata Ravintola Talous Toimisto Turvallisuus Viestintä Vihreä Punainen Vihreä Vihreä Vaalea oranssi Sininen Oranssi Violetti Harmaa Vaalean sininen Vihreä Keltainen Puhelinluettelo Hätänumero 112 Ensiapu xxx-xxx xxxx Kilpailun joht Markku Syyyy xxx-xxx xxxx Kilp varajoht Marko Kyyyyyyy xxx-xxx xxxx Pääsihteeri Salla Tyyyyyy xxx-xxxxxxx Huoltopääll Mika Ayyyyy xxx-xxx xxxx Jätehuolto Mikko Ayyyyy xxx-xxx xxxx Kuljetukset Tero Ryyyy xxx-xxx xxxx IT/Tulospalv Timo Hyyy xxx-xxx xxxx Pääratamest Jorma Syyyyy xxx-xxx xxxx Kenttäpääll Hannu Kyyyyy xxxx-xxx xxx Kilpailupääll Timo Vyyyyyyy xxx-xxx xxxx Ravintola Maija-Liisa Fyyyyyy xxx-xxx xxxx Taloustoimisto Raimo Hyyyyyy xxxx-xxx xxx Markkinointi Arto Tyyyy xxxx-xxx xxx Mediakeskus Kari Myyyyyyy xxxx-xxx xxx Turvallisuuspääl Pekka Ryyyy xxx-xxx xxxx Info xxx-xxx xxxx Kutsuvierasinfo xxx-xxx xxxx Toimitsijainfo xxx-xxx xxxx Lastenmaailma xxx-xxx xxxx Majoitus xxx-xxx xxxx Harjun Opk Esa Pyyyyyyy xxx-xxx xxxx Kiinteistö, alue Jari Tyyyyyy xxx-xxx xxxx Liikenteenohjaus Tuomo Kyyyyyyy xxx-xxx xxxx Järjestys Jarmo Kyyyyyyy xxxx-xxx xxx Teppo Kuppila Kahvilan vastaava Marja Nopsanen Ravintola Kilpailu 163

164 LÄHDÖN JA VAIHDON TYÖVUOROLISTAT LIITE 4 164

165 LISTA ENSIAPUTARVIKKEISTA LIITE 5 Tuote Tilattu määrä Käytetty määrä Huomiot Tutkimuspöytäpaperi 4 rll 1 rll Kuitukangaslakana 50 kpl 10 kpl Tyynyliina kuitukangas 150 kpl/1 ltk 10 kpl Jäteneula-astia 7,0 l 4 2 Nitriili hanska koko S 10 ltk 3 ltk avattuja laatikoita Nitriili hanska koko M 10 ltk 3 ltk Nitriili hanska koko L 10 ltk 3 ltk Kaarimalja 300 kpl/1ltk n. 30 kpl Kipsilasta 10 cm x 20 m 1 ltk 2 m. Kipsipehmuste 15 cm 24 rll 2 rll Easydes-desinfektioaine 6 pll 2 pll Kynälamppu 6 kpl 6 kpl Reput+lääkärit Kuulakärkikynä 10 kpl 10 kpl + 12 lyijykynää Harsotaitos 10 x10 cm 240 kpl/1 ltk n. 50 kpl Taitos 7x7 tehdaspuhd kpl/1ltk n kpl haavojen puhdistus Taito 10x10 tehd.puhd kpl/1ltk n kpl haavojen puhdistus Narupussi 200 kpl n. 50 kpl Pikkutavaroille Laskimokanyyli 20 GA 50 kpl/1 ltk n. 15 kpl Taitos ster. 7,5x7,5 cm 300 kpl/1 ltk n. 50 kpl Ruisku 2 ml 100 kpl/1 ltk n.20 kpl Ruisku 5 ml 100 kpl/1 ltk n. 20 kpl Ruisku 10 ml 100 kpl/1 ltk n. 20 kpl Ruisku 1 ml 20 kpl 10 kpl Iv.-kanyylin kiin.side 100 kpl/1 kpl n. 15 kpl Tippaletku 100 kpl/1 ltk n. 15 kpl Happiletku 1 ltk n. 3 metriä 4-0 lanka/ethilon 1 ltk 14 kpl 3-0 lanka/ethilon 1 ltk 2 kpl 5-0 lanka/ethilon 1 ltk 1 kpl 4-0 lanka/vicryl 1 ltk lanka/vicryl 1 ltk - Hydrokolloidihaavalevy 15 kpl 2 kpl koko 9x25 cm Mepore 6x7 cm 120 kpl/2 ltk 1 ltk Mepore 9x15 cm 100 kpl/2 ltk n. ½ ltk Mepitel 20x30 cm 1 ltk 1 kpl Articare 6 cm 50 kpl n. 15 kpl Articare 8 cm 100 kpl n. 25 kpl Articare 10 cm 20 kpl n. 15 kpl Laastari 6 cm 5 m 3 rll 1 rll Laastari/Lasten 2 ltk ½ ltk Silkkiteippi 25mm 36 rll/3 ltk 1ltk Kuitukang.teippi 25 mm 12 rll/1 ltk 2 rll Kk-kylmähaude 60 kpl 30 kpl Reput+ea-laatikot Injektioneula 18 Ga 1 ltk n. 15 kpl Injektioneula 22 Ga 1 ltk n. 15 kpl Silmälappu 5 kpl 3 kpl Täydennettiin 10 kpl Askartelusakset/Fiskars 12 kpl 12 kpl Reput, ea-laatikot, yms. Muovikassi 30 l 100 kpl/2 rll n.20 kpl Potilaiden tavaroille Surgifix 3 1 rll n. 2 m. Jääpalapussi 400 kpl/40ltk n. 150 kpl Tehtiin 350 kpl Kk-suturaatiopakkaus 28 kpl/1 ltk 14 kpl 165

166 ENSIAVUN JUKOLA-HOITOKAVAKE LIITE 6 166

167 VENLOJEN JA JUKOLAN VIESTIEN AIKATAULUT LIITE 7 Venlojen radio- ja tv-rastit 1. osuus 6,8-6,9 km lähtö klo 14:10:00 rasti nro TV/radio osuusaika kello matka nimi 3 tv 0:12:04 14:22:04 1,9 km Kranaatti 7 tv 0:23:52 14:33:52 3,5 km Kivus 10 tv 0:29:52 14:39:52 4,3 km Tie 14 tv 0:41:52 14:51:52 6,1 km Lähestyminen 16 tv 0:45:11 14:55:11 6,6 km Viimeinen rasti 0:46:20 14:56:20 6,9 km Vaihto 2. osuus 6,1-6,2 km rasti nro TV/radio osuusaika kello matka 3 tv 0:10:52 15:07:12 1,7 km Kranaatti 7 tv 0:22:33 15:18:53 3,2 km Kivus 10 tv 0:28:13 15:24:33 4,1 km Tie 13 tv 0:37:08 15:33:28 5,4 km Lähestyminen 15 tv 0:40:22 15:36:43 5,9 km Viimeinen rasti 0:41:20 15:37:40 6,2 km Vaihto 3. osuus 5,1-5,2 km rasti nro TV/radio osuusaika kello matka 3 tv 0:14:06 15:51:46 2,1 km Kivus 6 tv 0:19:56 15:57:37 2,9 km Tie 9 tv 0:28:56 16:06:37 4,2 km Lähestyminen 11 tv 0:32:17 16:09:58 4,8 km Viimeinen rasti 0:33:25 16:11:05 5,1 km Vaihto 4.osuus 8,4-8,5 km rasti nro TV/radio osuusaika kello matka 4 tv 0:17:14 16:28:19 2,7 km Kallio 8 tv 0:33:02 16:44:07 4,8 km Kivus 11 tv 0:38:41 16:49:46 5,7 km Tie 15 tv 0:49:00 17:00:05 7,2 km Laiva 17 tv 0:55:19 17:06:23 8,2 km Viimeinen rasti 0:56:09 17:07:14 8,5 km MAALI Yht. 2:57:14 26,7 km 167

168 Jukolan radio- ja tv-rastit 1. osuus 11,4-11,5 km lähtö klo 22:55:00 Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka nimi 4 tv 0:14:05 23:09:05 2,9 km Aukko 6 radio 0:21:54 23:16:54 4,2 km 8 tv 0:26:10 23:21:10 4,8 km Kauko 14 tv 0:41:38 23:36:38 7,2 km Torni 17 radio 0:51:14 23:46:14 8,5 km 18 tv 0:53:21 23:48:21 8,9 km Harvennus 21 tv 1:04:32 23:59:32 10,6 km Lähestyminen 22 tv 1:07:23 0:02:23 11,2 km Viimeinen rasti 1:08:16 0:03:16 11,5 km Vaihto 2. osuus 11,3-11,4 km Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka 4 tv 0:13:30 0:16:47 2,6 km Aukko 6 radio 0:21:12 0:24:29 4,0 km 8 tv 0:26:16 0:29:33 4,7 km Kauko 15 tv 0:42:26 0:45:43 7,1 km Torni 18 radio 0:51:44 0:55:00 8,5 km 19 tv 0:53:46 0:57:02 8,9 km Harvennus 22 tv 1:04:32 1:07:48 10,6 km Lähestyminen 24 tv 1:07:22 1:10:38 11,1 km Viimeinen rasti 1:08:08 1:11:24 11,4 km Vaihto 3. osuus 13,5-13,6 km Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka 4 tv 0:13:22 1:24:46 2,7 km Aukko 7 radio 0:26:59 1:38:23 4,9 km 9 tv 0:30:53 1:42:17 5,5 km Kauko 16 tv 0:45:16 1:56:40 7,8 km Torni 20 tv 0:56:05 2:07:29 9,6 km Harvennus 22 radio 1:06:51 2:18:15 11,3 km 25 tv 1:15:15 2:26:39 12,7 km Lähestyminen 27 tv 1:18:12 2:29:36 13,3 km Viimeinen rasti 1:19:04 2:30:28 13,6 km Vaihto 4. osuus 8,2-8,4 km Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka 3 radio 0:11:49 2:42:17 2,1 km 4 tv 0:12:37 2:43:05 2,3 km Tie 10 tv 0:28:50 2:59:18 4,9 km Aukko 11 radio 0:30:05 3:00:33 5,1 km 12 tv 0:34:49 3:05:17 5,9 km Kivi 168

169 14 tv 0:43:24 3:13:52 7,5 km Lähestyminen 16 tv 0:46:42 3:17:10 8,1 km Viimeinen rasti 0:47:29 3:17:57 8,3 km Vaihto 5. osuus 8,4-8,6 km Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka 3 radio 0:11:11 3:29:08 2,1 km 4 tv 0:12:36 3:30:33 2,4 km Tie 10 tv 0:28:25 3:46:22 5,0 km Aukko 11 radio 0:29:22 3:47:19 5,2 km 13 tv 0:34:38 3:52:35 6,1 km Kivi 15 tv 0:43:00 4:00:58 7,7 km Lähestyminen 17 tv 0:45:54 4:03:51 8,2 km Viimeinen rasti 0:46:46 4:04:43 8,5 km Vaihto 6. osuus 10,4-10,6 km Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka 4 radio 0:16:48 4:21:32 3,1 km 6 tv 0:21:55 4:26:39 4,0 km Tie 12 tv 0:37:24 4:42:08 6,5 km Aukko 15 radio 0:41:43 4:46:26 7,3 km 17 tv 0:46:33 4:51:16 8,1 km Kivi 19 tv 0:54:56 4:59:39 9,7 km Lähestyminen 21 tv 0:57:53 5:02:36 10,3 km Viimeinen rasti 0:58:37 5:03:20 10,5 km Vaihto 7. osuus 15,5-15,7 km Rasti nro TV-rasti Radio-rasti Osuusaika Kello Matka 3 radio 0:11:13 5:14:34 2,2 km 4 tv 0:13:08 5:16:28 2,6 km Tie 10 tv 0:28:36 5:31:56 5,2 km Aukko 11 tv 0:38:27 5:41:47 7,0 km Timpuktu 12 radio 0:42:01 5:45:22 7,7 km 16 tv 0:50:17 5:53:37 9,1 km Kauko 20 tv 1:02:15 6:05:35 11,2 km Aukko 23 tv 1:07:59 6:11:20 12,3 km Kivi 25 radio 1:11:27 6:14:48 12,9 km 26 tv 1:17:58 6:21:18 14,2 km Laiva 28 tv 1:23:44 6:27:05 15,3 km Viimeinen rasti 1:24:50 6:28:10 15,6 km MAALI Yht. 7:33:10 79,4 km 169

170 KILPAILUKESKUSALUEEN LÄHIVERKKO: KYTKIMET JA KAAPELOINNIT LIITE 8 170

171 TULOSPALVELUN TIETOKONEET LIITE 9 IP TUNNUS PAIKKA TEHTÄVÄ OHJELMA P/K KONEEN TYYPPI S1 TP-keskus Pirilä-serveri Maali32 P HP " näyttö S2 TP-keskus Pirilä-varaserveri Maali32 P HP " näyttö O1 TP-keskus Out-tietojen serveri Maali32 P HP " näyttö O2 TP-keskus Out-tietojen varaserveri Maali32 P HP " näyttö Z1 TP-keskus Aikapalvelu, tiedostojen jako Maali32 K HP N1 TP-keskus Online Maali32 K Acer Travelmate PP TP-keskus Pirilä Maali32, ym. K Pekka Pirilän oma TK TP-keskus Kokko Maali32 K Timo Kokon oma TP-keskus Verkon valvonta K Acer Travelmate C1 TV-tuotanto Grafiikka 1 Pirilä-yhteys K HP 6730b C2 TV-tuotanto Grafiikka 2 Pirilä-yhteys K HP 6730b L0/E0 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L1/E1 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L2/E2 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L3/E3 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L4/E4 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L5/E5 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L6/E6 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 K HP 6730b L7/E7 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 P DTK + 17" näyttö L8/E8 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 P DTK + 17" näyttö L9/E9 Emit-teltta Emit-luenta / Leimantarkastus Luenta32, Maali32 P DTK + 17" näyttö I1 Emit-teltta / Itkumuuri Itkumuuri 1 Maali32 K HP 6730b + 19" lisänäyttö I2 Emit-teltta / Itkumuuri Itkumuuri 2 Maali32 K HP 6730b + 19" lisänäyttö M1 Maalikoppi 2 Vaihtokarsina 1 Maali32 P DTK + 17" näyttö M2 Maalikoppi 2 Vaihtokarsina 2 Maali32 P DTK + 17" näyttö M3 Maalikoppi 3 Maalikarsina Maali32 P HP " näyttö ML Maalikoppi 3 Maalileimojen tarkastus Maali32 K HP nx A1 Maalikoppi 3 Alge-ohjaus 1 Maali32 K Fujitsu Siemens C R1 VA-koppi Lähestyminen 1 Maali32 K HP 6730b R2 VA-koppi Lähestyminen 2 Maali32 K HP 6730b R3 VA-koppi Viimeinen rasti 1 Maali32 K HP 6730b R4 VA-koppi Viimeinen rasti 2 Maali32 K HP 6730b R5 VA-koppi Viimeinen rasti 3 Maali32 K HP 6730b V1 Maastokontti Väliaika 1 Maali32 K Lenovo, T V2 Maastokontti Väliaika 2 Maali32 K Lenovo, T V3 Maastokontti Väliaika 3 Maali32 K Lenovo, T V4 Maastokontti Väliaika 4 Maali32 K Lenovo, T V5 Maastokontti Väliaika 5 Maali32 K Lenovo, T V6 Maastokontti Väliaika 6 Maali32 K Lenovo, T V7 Maastokontti Väliaika 7 Maali32 K Lenovo, T V8 Maastokontti Väliaika 8 Maali32 K Lenovo, T V9 Maastokontti Väliaika 9 Maali32 K Lenovo, T W1 Kuuluttamo Kuulutus 1 Winkuulutus K Acer Travelmate " 171

172 IP TUNNUS PAIKKA TEHTÄVÄ OHJELMA P/K KONEEN TYYPPI W2 Kuuluttamo Kuulutus 2 Winkuulutus K Acer Travelmate " W3 Kuuluttamo Kuulutus 3 Winkuulutus K Acer Travelmate " W4 Kuuluttamo/TVtuotanto TV-selostus, suomi Winkuulutus K Acer Travelmate " W5 Kuuluttamo/TVtuotanto TV-selostus, ruotsi Winkuulutus K Acer Travelmate " W6 Kuuluttamo/Radio Radio Suomi, suomi Winkuulutus K Acer Travelmate " W7 Kuuluttamo/Radio Radio Suomi, ruotsi Winkuulutus K Acer Travelmate " W8 TV-auto TV-tuotanto Winkuulutus K Acer Travelmate " T1 Tulostus Tulostus 1 Maali32 K Acer Travelmate T2 Tulostus Tulostus 2 Maali32 K Acer Travelmate T3 Mediateltta Tulostus 3 Maali32 K Acer Travelmate P1 Portti Portti 1 Tulostaulu K HP P2 Portti Portti 2 Tulostaulu K HP P3 Portti Portti 3 Tulostaulu K HP P4 Portti Portti 4 Tulostaulu K HP P5 Portti Portti 5 Tulostaulu K HP P6 Portti Portti 6 (ei käytetty) Tulostaulu K HP U1 Vaihtopuomi Puomi 1 Tulostaulu K HP U2 Vaihtopuomi Puomi 2 Tulostaulu K HP U3 Vaihtopuomi Puomi 3 Tulostaulu K HP U4 Vaihtopuomi Puomi 4 Tulostaulu K HP U5 Vaihtopuomi Puomi 5 Tulostaulu K HP U6 Vaihtopuomi Puomi 6 (ei käytetty) Tulostaulu K HP 8220 DHCP - TP-keskus Internet-kone K Jari Penttisen oma DHCP - Itkumuuri Internet-kone K Lenovo T60 DHCP - Kuulutus Internet-kone K HP 8220 DHCP - Mediateltta Nettitoimitus 1 K Acer Travelmate 5720 DHCP - Mediateltta Nettitoimitus 2 K Acer Travelmate 5720 DHCP - Mediateltta Nettitoimitus 3 K Acer Travelmate 5720 DHCP - Info Internet-kone K HP 6730b DHCP - Info Internet-kone K Acer Travelmate 5720 VERKKOTULOSTIMET IP TUNNUS PAIKKA TEHTÄVÄ TYYPPI Printer 1 Tulostamo Tulostus A4 HP P3005X Printer 2 Tulostamo Tulostus A3 Iso monitoimilaite Printer 3 Mediateltta Median tulosteet Iso monitoimilaite Printer 4 TP-keskus TP-keskuksen tulostin HP Printer 5 Itkumuuri Itkumuurin tulostin HP Printer 6 Kuulutus Kuuluttamon tulostin HP

173 IT: VERKKOKAAVIO LIITE

174 JUKOLA-KAUPAN TUOTTEET JA HINNASTO SEKÄ MYYNTI JA MYYNTIMÄÄRÄT LIITE 11 Jukola-kaupan tuotteet, hinnasto ja myyntimäärät: Lasten T-paita kpl Perus T-paita kpl Tekninen T-paita 18 naisten ja miesten koot 752 kpl Strech T-paita 18 unisex 307 kpl Naisten T-paita exclusive kpl Pikee paita 22 naisten ja miesten koot 100 kpl Fleecetakki 40 7 kpl Softshell liivi kpl Huivi, buff, lippis kpl Sadeponcho kpl Pyyhe taskulla kpl Suomikulho 20 6 kpl Termosmuki + täyttö kpl Juomapullo 8 67 kpl Ruokailuvälinesetti 30 5 kpl Pinssi kpl Avaimenperä kpl Tarrat kpl Postikortit kpl Postimerkki kpl Hopeinen riipus kpl Kännykkäkoru 2 43 kpl Rasti-kaulakoru 28 kpl Jukola-historiikki 30 Jukola-kaupan myynti: Tapahtumamyynti yhteensä ,76 Käteisellä ,54 Luottokortilla 6.531,56 Pankkikortilla ,66 174

175 SALPA-JUKOLAN JÄRJESTELYIDEN AIKATAULU LIITE 12 Aika Tapahtuma/toiminto Vastuu 2005 Kevät Hakuprosessin käynnistäminen Seura Syksy Hakuprosessin jatkaminen; ei myönnetty Seura 2006 Karttaraha-anomus kaupungille Seura Kevät/kesä Hakuprosessi jatkuu Seura/nimetty hlö Maanomistajilta luvat Toimintojen kartoitusta Neuvottelut Harjun Oppimiskeskuksen kanssa Syksy Järjestelylupa myönnetään Johtoryhmä 2007 Kilpailualue harjoituskieltoon Kilpailun johtajan nimeäminen Suunnistusjaosto Seura Kevät/kesä Toimintojen kartoitusta Kilpailunjohtaja 15. helmikuu Tiedotustilaisuus Kilp.johtaja/seura Avainhenkilöiden kartoitusta kesäkuu Virkiä-Jukolan seuraaminen Nimetyt Syksy Kilpailukeskuksen suunnittelua Nimetyt 2008 Avainhenkilöstön valintoja Kilpailun nimen ja logon vahvistaminen Kilp.joht./suunn.j. Kilp.joht./suunn.j. Kilp.johtaja/seura Kevät/kesä Toimintojen kartoitusta Kilp.johtaja/nimetyt 26. helmikuu Yhteistoimintatilaisuus Kilp.johtaja/seura Organisaation täydentämistä Kilpailunjohtaja kesäkuu Tutustuminen Tampere-Jukolaan Nimetyt Syksy Kilpailukeskuksen suunnittelua Nimetyt Yhteyden pitämistä Jukolan JoRy:yyn ja SSL:ään Tapahtuman markkinointia Kilpailunjohtaja Kilpailunjohtaja/ markkinointi syyskuu Organisaation koulutusta, SM-yökisa Kilp.johtaja/organis lokakuu Yritysvierailu Tarttoon ISC Nimetyt Järjestelyaikataulu ja organisaatiokaavio Jukola-kokouksen valmisteluja Kilpailunjohtaja Kilp.johtaja/nimetyt 5. marraskuu Osuusisännyyssopimus VeVe/HAVESA Kilp.joht./varajoht marraskuu Jukola-kokous Mikkelissä Nimetyt Järjestelysopimuksen allekirjoitus Seura/johtoryhmä 14. marraskuu Neuvottelut Harjun oppimiskeskuksessa Kilp.johtaja/nimetyt Marraskuu Kartoitussopimus ja kartoittajan valinta Kilp.johtaja/suunn.j. 175

176 2009 Tammikuu RUK:n informointi Kilp.johtaja/varajoht. 13. tammikuu Järjestelytoimikunnan 1. kokous/tied.til. Kilp.johtaja/viestintä Järjestelytoimikunnan täydentäminen Kilp.johtaja/nimetyt Helmikuu Tiedotustilaisuus maanomistajille Kilp.johtaja/kartta Neuvottelu kuntapäättäjien kanssa Suunnitteluseminaari Maaliskuu Kartoituksen aloittaminen Kartta Kilp.johtaja/nimetyt Kilp.johtaja/järj.tmk. 12. toukokuu Järjestelytoimikunnan 2. kokous Kilpailunjohtaja 11. kesäkuu Mikkeli-Jukolan kenraaliharjoitus Nimetyt kesäkuu Mikkeli-Jukolan seuraaminen Järjestelytoimikunta Elokuu Kilpailukeskuksen suunnittelu Harjussa Kilp.johtaja/nimetyt Syyskuu Maastokartoitus valmistuu Kartta 24. lokakuu Järjestelytoimikunnan 3. kokous Kilpailunjohtaja 24. lokakuu Pääsihteerin valinta Järjestelytoimikunta 24. lokakuu Suunnitteluseminaari/Harju Järjestelytoimikunta marraskuu Jukola-kokous/Rantasipi Kilp.johtaja/nimetyt 20. marraskuu Alustava ympäristösuunnitelma valmistuu Ympäristövastaava 31. joulukuu Alustava rata- ja hajontasuunnitelma valmis Rataryhmä tammikuu Järjestelytoimikunnan 4. kokous Kilpailunjohtaja 11. maaliskuu Järjestelytoimikunnan 5. kokous Kilpailunjohtaja 11. maaliskuu Tiedotustilaisuus lehdistölle Viestintä Maaliskuu Päätökset kilpailuasusta Johto/Tal./Mark. Huhti-toukokuu Kilpailuesite, Kisalehti 1 Tal./Mark./Viest. 6. toukokuu Järjestelytoimikunnan 6. kokous Järj.tmk./Johtor. Toukokuu Neuvottelu Suunnistaja-lehden kanssa Viestintä 15. toukokuu Kartoitustyö- ja maastokatselmus Kartta/rata/valvoja 17. kesäkuu Kytäjä-Jukolan kenraaliharjoitus Nimetyt kesäkuu Kytäjä-Jukolan seuraaminen Kaikki 21. kesäkuu Kiertävän materiaalin siirto alkaa Kenttä Koejuoksut alkavat Kartta/rata Heinäkuu Harjoituspaketit käytössä Kartta/rata Elokuu Valiokuntien/vast. suunnitelmat valmiit Valiokunnat/vast. Kilpailukeskuksen töitä Kenttä/valiokunnat 21. elokuu Järjestelytoimikunnan 7. kokous Kilpailunjohtaja Syyskuu Television tuotantosopimus Viestintä Suojelijan kutsuminen Kilp.johtaja/nimetyt 15. syyskuu Esitys osanottomaksuiksi Tali/kilp.johtaja 15. syyskuu Toimintasuunnitelma ja -aikataulu valmis Kilp.johtaja/ Valiokunnat 15. syyskuu Kilpailukeskus-, liikenne- ja opastussuunnitelmat valmiit Tekn.joht./ valiokunnat 15. syyskuu Talousarvio valmis Talous/valiokunnat 176

177 15. syyskuu Esitys kaikista maksuista Talous 15. syyskuu Ratasuunnitelmat koepainatuskartalla Kartta/rata 30. syyskuu Ratasuunnitelmiin tutustuminen/valvoja Kartta/rata Lokakuu Rastipukkien tekoa Kartta/rata 1. lokakuu Jukola-toimisto avataan Pääsihteeri 21. lokakuu Järjestelytoimikunnan 8. kokous Kilpailunjohtaja 22. lokakuu Yhteistoimintasopimus PV:n kanssa Kilpailunjohtaja Kilp.johtaja/ marraskuu Jukola-kokous Harjussa pääsihteeri Joulukuu Tiedotustilaisuus jäsenistölle Järjestelytoimikunta Kilpailukutsu, Ilmoittautumisten vastaanotto alkaa 177 Pääsihteeri 31. joulukuu Lopullinen ratasuunnitelma valmis Kartta/rata 2011 Tammikuu Kilpailukutsun postitus Pääsihteeri 11. tammikuu Järjestelytoimikunnan 9. kokous Kilpailunjohtaja Helmikuu Kisalehti 2:n ja käsiohjelman valmistelu alkaa Pääsiht./Mark./Viest Helmikuu Tiedotustilaisuus maanomistajille ja jäsenistölle Kilp.johtaja/järj.tmk. 15. helmikuu Järjestelytoimikunnan 10. kokous Kilpailunjohtaja 15. helmikuu Kartta ennen painatusta valvojalle Kartta/rata 1.maalis 1. ilmoittautuminen päättyy Toimisto 15. maaliskuu Järjestelytoimikunnan 11. kokous Kilpailunjohtaja Maaliskuu Karttojen painatus Kartta/rata Työvoimapäällikkö/ Maalis-/huhtikuu Talkooväen koulutus järjestelytoimikunta 15. maaliskuu Kilpailuohjeet valmiit Pääsihteeri Huhtikuu Ennakkotietoa medialle Viestintä 12. huhtikuu Järjestelytoimikunnan 12. kokous Kilpailunjohtaja Toukokuu Mediakutsut postiin Viestintä 17. toukokuu Järjestelytoimikunnan 13. kokous Kilpailunjohtaja Toukokuu Kutsuvieraille kutsut Kilp.johtaja/pääsiht. 15. toukokuu 2. ilmoittautuminen päättyy Toimisto 15. toukokuu Käsiohjelma painoon Pääsihteeri 30. toukokuu Ennakkomateriaalin lähetys seuroille Toimisto 1. kesäkuu Kilpailukeskuksen rakentaminen alkaa Kenttä 6. kesäkuu Jälki-ilmoittautuminen päättyy Toimisto 15. kesäkuu Kenraaliharjoitus Kaikki/TA kesäkuu SALPA-JUKOLA Kaikki kesäkuu Purkutyöt Kenttä/valiokunnat Heinäkuu Kiitoskirjeet maanomistajille ja tukijoille Kilp.johtaja/pääsiht. 26. heinäkuu Järjestelytoimikunnan 13. kokous Kilpailunjohtaja Elokuu Talkoojuhla Kilpailunjohtaja 15. syyskuu Loppuraportti valmis Kilp.johtaja/pääsiht. Marraskuu Jukola-kokous/Vantaa Järjestelytoimikunta 31. joulukuu Kilpailun tilinpäätös

178 KILPAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVAPIIRROKSET (1:4000, 1:2000) LIITE

179 179

Valio-Jukola 2012 Yleisinfo 7.5.2012

Valio-Jukola 2012 Yleisinfo 7.5.2012 2012 Yleisinfo 7.5.2012 Tervetuloa tekemään kaikkien aikojen suurinta Jukolan viestiä Odotamme 17 500 suunnistajaa + 2 000 vuoden 2010 ennätykseen Varaudumme lähes 19 000 suunnistajaan, n. 80 % suomalaisia

Lisätiedot

Alustavat KILPAILUOHJEET

Alustavat KILPAILUOHJEET 33. Rastijahti Pöytyällä 17.10.2010 Alustavat KILPAILUOHJEET Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä sekä kilpailun järjestäjän tässä kilpailuohjeessa antamia ohjeita. Kilpailun toimihenkilöt Kilpailun

Lisätiedot

KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan FIS:n eli kansainvälisen hiihtoliiton sekä Suomen hiihtoliiton SMkilpailujen

KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan FIS:n eli kansainvälisen hiihtoliiton sekä Suomen hiihtoliiton SMkilpailujen KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan FIS:n eli kansainvälisen hiihtoliiton sekä Suomen hiihtoliiton SMkilpailujen sääntöjä. KILPAILUKESKUS Kilpailukeskus sijaitsee Ukonniemen alueella Aviasport Areenalla

Lisätiedot

Avoin AM keskimatka Euran Savikolla 15.5.2010 ALUSTAVAT KIPAILUOHJEET

Avoin AM keskimatka Euran Savikolla 15.5.2010 ALUSTAVAT KIPAILUOHJEET Lopullinen kilpailuohje julkaistaan kilpailupäivänä ilmoitustaululla Avoin AM keskimatka Euran Savikolla 15.5.2010 ALUSTAVAT KIPAILUOHJEET Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä sekä Satakunnan Suunnistus

Lisätiedot

Kansainvälinen viestisuunnistuskilpailu 66. Jukolan viesti ja 37. Venlojen viesti, Kuopio-Jukola Kuopion Vehmersalmella 14.- 15.6.

Kansainvälinen viestisuunnistuskilpailu 66. Jukolan viesti ja 37. Venlojen viesti, Kuopio-Jukola Kuopion Vehmersalmella 14.- 15.6. Kilpailukutsu 1 [5] Kilpailukutsu Kansainvälinen viestisuunnistuskilpailu 66. Jukolan viesti ja 37. Venlojen viesti, Kuopio-Jukola Kuopion Vehmersalmella 14.- 15.6.2014 66. Jukolan viesti Seitsemänosuuksinen

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN SOTILAIDEN SM-KILPAILUT

SUUNNISTUKSEN SOTILAIDEN SM-KILPAILUT SUUNNISTUKSEN SOTILAIDEN SM-KILPAILUT Henkilökohtainen kilpailu Pälkäneellä ke 17.9.2014 klo 12 HUOM! Nämä ovat alustavat kilpailuohjeet. Tarkasta lopulliset vielä kilpailupaikalla! Valvojan lausunto Kilpailumaastona

Lisätiedot

KUKKOSUUNNISTUS 18.6.2015

KUKKOSUUNNISTUS 18.6.2015 KUKKOSUUNNISTUS 18.6.2015 Alustavat Kilpailuohjeet 1. KILPAILUSÄÄNNÖT Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja näitä järjestäjän ohjeita. 2. TOIMIHENKILÖT Kilpailunjohtaja: Arttu Hannula 050 532 3366

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjien antamia ohjeita.

SÄÄNNÖT: Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjien antamia ohjeita. E-P:n pitkän matkan aluemestaruuskilpailut 9.8.2014 Teuvalla KILPAILUOHJEET TOIMIHENKILÖT Kilpailun johtaja: Pasi Nevala Ratamestarit: Jari Mahlamäki, Pasi Lyyluoma Kilpailunvalvoja Karl-Gustav Norrgrann,

Lisätiedot

Kansalliset 2-päiväiset Pohjantähtirastit 29.5.-30.5.2010

Kansalliset 2-päiväiset Pohjantähtirastit 29.5.-30.5.2010 Kansalliset 2-päiväiset Pohjantähtirastit 29.5.-30.5.2010 Kilpailuohjeet Päätoimihenkilöt: Kilpailun johtaja: Pääratamestari: Lasten radat: Tulospalvelun johtaja: Kilpailu- ja ratavalvoja: Tuomarineuvosto:

Lisätiedot

Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa.

Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa. Tampere-suunnistuksen sprintti 28.6.2013 KILPAILUOHJEET Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa. Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja näitä

Lisätiedot

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE

HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE HAKUOHJEET RINGETEN NAISTEN MM2015 JA NUORTEN U19 MM2015 JÄRJESTÄJILLE AJANKOHTA 28.12.2015 3.1.2016 1. Naisten finaalipeli perjantaina 2. Naisten finaalipeli lauantaina 3. Naisten finaalipeli (tarvittaessa)

Lisätiedot

Helasuunnistus kansallinen keskimatka Paarentie, Kiviranta

Helasuunnistus kansallinen keskimatka Paarentie, Kiviranta Kilpailuohjeet Helasuunnistus kansallinen keskimatka Paarentie, Kiviranta Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. Kilpailunjohto Kilpailunjohtaja Jouko Karppanen Lähdöt

Lisätiedot

Kilpailuohjeet kansalliset 14.5.2016 Tunturimäen valloitus

Kilpailuohjeet kansalliset 14.5.2016 Tunturimäen valloitus 1 Kilpailuohjeet kansalliset 14.5.2016 Tunturimäen valloitus 14.5.2016 Joensuun Kiihtelysvaarassa Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja järjestäjän ohjeita. Lopulliset kilpailuohjeet ovat nähtävillä

Lisätiedot

Suunnistuksen kansallinen kilpailu, su, 22.5.2016. Keuruun Kisailijat ry / Suunnistusjaosto

Suunnistuksen kansallinen kilpailu, su, 22.5.2016. Keuruun Kisailijat ry / Suunnistusjaosto 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän turvallisuussuunnitelman tavoitteena on taata Keuruun Kisailijat ry:n järjestämän suunnistustapahtuman (ks. kohta 2) suunnistajien, katsojien sekä järjestelytehtävissä

Lisätiedot

Kansainvälinen viestisuunnistuskilpailu 64. Jukolan viesti ja 35. Venlojen viesti, Valio-Jukola, 16. - 17.6.2012 Vantaalla.

Kansainvälinen viestisuunnistuskilpailu 64. Jukolan viesti ja 35. Venlojen viesti, Valio-Jukola, 16. - 17.6.2012 Vantaalla. KILPAILUKUTSU Kansainvälinen viestisuunnistuskilpailu 64. Jukolan viesti ja 35. Venlojen viesti, Valio-Jukola, 16. - 17.6.2012 Vantaalla. 64. Jukolan viesti Seitsemänosuuksinen viestisuunnistuskilpailu

Lisätiedot

SK VUOKSEN III TALVIRASTIT 18 19.12.2010

SK VUOKSEN III TALVIRASTIT 18 19.12.2010 KILPAILUOHJEET 16.12.2010 SK VUOKSEN III TALVIRASTIT 18 19.12.2010 1. Kilpailunjohto Kilpailun johtaja Ratamestarit Tulospalvelun johtaja Valvoja Jukka Nenonen Anssi Juutilainen ja Juha Similä Tommi Villanen

Lisätiedot

Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa.

Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa. Hämeen avoin AM-sprint 14.5.2013 KILPAILUOHJEET Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa. Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja näitä järjestäjän

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Mikko Heikkinen, puh. 0400 750 884 Tiedottaja Jarmo Tanskanen, puh. 050 553 6899

Kilpailunjohtaja Mikko Heikkinen, puh. 0400 750 884 Tiedottaja Jarmo Tanskanen, puh. 050 553 6899 Suunnistuksen SM keskimatka R2 Kangasalla 15.9.2012 KILPAILUOHJEET Kilpailunjohto Tuomarineuvosto Kilpailunjohtaja Mikko Heikkinen, puh. 0400 750 884 Tiedottaja Jarmo Tanskanen, puh. 050 553 6899 Varajohtaja

Lisätiedot

RastiPiikkiön kansalliset Piikkiössä 2.9.2012

RastiPiikkiön kansalliset Piikkiössä 2.9.2012 KILPAILUOHJEET RastiPiikkiön kansalliset Piikkiössä 2.9.2012 1. SÄÄNNÖT Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä sekä järjestäjän antamia ohjeita. 2. TOIMIHENKILÖT KILPAILUNJOHTAJA: Jaakko Käyhkö 050 5325540

Lisätiedot

Kilpailuohjeet. Etelä-Pohjanmaan AM-viestit. Sunnuntaina 10.8.2014 Kauhavan Koivikossa

Kilpailuohjeet. Etelä-Pohjanmaan AM-viestit. Sunnuntaina 10.8.2014 Kauhavan Koivikossa Kilpailuohjeet Etelä-Pohjanmaan AM-viestit Sunnuntaina 10.8.2014 Kauhavan Koivikossa Kilpailussa noudatetaan SSL:n, Epsun ja järjestäjän antamia ohjeita. Kilpailun johtaja: Esa Lehtinen puh. 0408641105

Lisätiedot

Helasuunnistus kansallinen keskimatka Tampere Kaukajärvi

Helasuunnistus kansallinen keskimatka Tampere Kaukajärvi Helasuunnistus kansallinen keskimatka Tampere Kaukajärvi Nämä Kilpailuohjeet ovat alustavat, lopulliset löytyvät kilpailukeskuksen tulostaululta. Kilpailuohjeet Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä

Lisätiedot

Kilpailukeskus on Elämyspuistossa Sara Hildénin taidemuseon piha-alueella, jonne on opastus alaportilta.

Kilpailukeskus on Elämyspuistossa Sara Hildénin taidemuseon piha-alueella, jonne on opastus alaportilta. Särkänniemi-suunnistus 19.5.2012 Kilpailuohjeet Järjestäjä Kilpailun järjestäjä on Koovee ry. Säännöt Kilpailussa noudetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjien antamia ohjeita. Toimihenkilöt Kilpailun johtaja:

Lisätiedot

Kilpailuohjeet YKV:n keskimatka ja Kultaisen kompassin karsintakilpailu

Kilpailuohjeet YKV:n keskimatka ja Kultaisen kompassin karsintakilpailu 1 Kilpailuohjeet YKV:n keskimatka ja Kultaisen kompassin karsintakilpailu Avoin kansallinen suunnistuskilpailu Seinäjoen Ylistaron Untamalassa su 31.5.2015 Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2

TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 1 TURVALLISUUSSUUNNITELMA SM-Keskimatka R2 Suunnistuskilpailu SISÄLTÖ 1. TURVALLISUUSSUUNNITELMAN TARKOITUS...2 2. YLEISTIEDOT...2 3. HENKILÖSTÖ YHTEYSTIETOINEEN TAPAHTUMA-AIKANA 3 4. TILAISUUDEN ONNETTOMUUSRISKITEKIJÄT,

Lisätiedot

19,00 - Palkintojenjako perjantain ja lauantain SM-kilpailujen osalta Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie 27 60200 Seinäjoki

19,00 - Palkintojenjako perjantain ja lauantain SM-kilpailujen osalta Hotelli Sorsanpesä, Törnäväntie 27 60200 Seinäjoki Kilpailuohjeet Veteraanien SM-ampumahiihdot Seinäjoella 2015 Ohjelma pe 20.2 13,00 15,00 Harjoittelumahdollisuus 16,45 17,45 Kohdistus MN 120, 150, 180, 200 18,00 - Viestit MN 120, 150, 180, 200 la 21.2

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT

PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT PELASTUSSUUNNITELMA 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi AM-partiosuunnistus 1.2 Tilaisuuden järjestäjä (Yhteystietoineen) Mäntsälän Urheilijat, suunnistusjaosto Simo Sorsa 0400-461702

Lisätiedot

Avoin am-sprinttisuunnistuskilpailu Loimaalla 9.9.2015 Kilpailukeskuksena Loimaan kaupungin Urheilukeskus

Avoin am-sprinttisuunnistuskilpailu Loimaalla 9.9.2015 Kilpailukeskuksena Loimaan kaupungin Urheilukeskus LOIMAAN JANKKO RY. Avoin am-sprinttisuunnistuskilpailu Loimaalla 9.9.2015 Kilpailukeskuksena Loimaan kaupungin Urheilukeskus 1. Toimihenkilöt Kilpailunjohtaja ja tiedottaja: Osmo Hongisto puh. 040 716

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 KILPAILUTOIMISTO Kilpailutoimisto on avoinna Lahden Urheilukeskuksen piha- alueella lauantaina klo 8 alkaen. Puhelin kilpailutoimistoon: 0405687059 / Juho

Lisätiedot

Alustava Kilpailuohje

Alustava Kilpailuohje Suunnistavan Uudenmaan AM-pitkämatka ja -viesti Espoon Lakistossa 11.-12.8.2012 Alustava Kilpailuohje Molempien päivien yhteiset tiedot Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä, alueen AM-ohjeita

Lisätiedot

Kansalliset Pohjantähti-rastit ja Pohjois-Pohjanmaan aluemestaruuskilpailut 11.5.2013 Oulussa

Kansalliset Pohjantähti-rastit ja Pohjois-Pohjanmaan aluemestaruuskilpailut 11.5.2013 Oulussa Kansalliset Pohjantähti-rastit ja Pohjois-Pohjanmaan aluemestaruuskilpailut 11.5.2013 Oulussa - henkilökohtainen sprinttikilpailu ja parisprinttiviesti Henkilökohtaisen kilpailun ja viestin yhteiset ohjeet

Lisätiedot

Kettumetsän rastipäivät

Kettumetsän rastipäivät sivu: 1/ 9 Avoin kansallinen suunnistuskilpailu Kettumetsän rastipäivät Ulvilassa 8-9.9.2012 Kultainen kompassi -cup finaali 38. Nuorten alueottelu Satakunta-Häme-Varsinais-Suomi KILPAILUOHJEET SÄÄNNÖT:

Lisätiedot

Kokkolan Suunnistajien avoin kansallinen Kärppäjahti Öjassa 6.6.2015. (Emit) KILPAILUOHJEET. Timo Ronkainen (Kilpailupäivänä Pertti Salo)

Kokkolan Suunnistajien avoin kansallinen Kärppäjahti Öjassa 6.6.2015. (Emit) KILPAILUOHJEET. Timo Ronkainen (Kilpailupäivänä Pertti Salo) 1 Kokkolan Suunnistajien avoin kansallinen Kärppäjahti Öjassa 6.6.2015 Toimihenkilöt (Emit) KILPAILUOHJEET Kilpailun johtaja Timo Ronkainen (Kilpailupäivänä Pertti Salo) Pääratamestari Mikko Kukkola Lasten

Lisätiedot

KILPAILUOHJEET. Sunnuntai 8.4.2012 SM-erikoispitkä, Ritavalkean hiihtokeskus, ensimmäinen lähtö klo 10:00

KILPAILUOHJEET. Sunnuntai 8.4.2012 SM-erikoispitkä, Ritavalkean hiihtokeskus, ensimmäinen lähtö klo 10:00 KILPAILUOHJEET Ohjelma Perjantai 6.4.2012 sprintti, Pellon keskusurheilukenttä, ensimmäinen lähtö klo 15:00 Sunnuntai 8.4.2012 SM-erikoispitkä, Ritavalkean hiihtokeskus, ensimmäinen lähtö klo 10:00 Maanantai

Lisätiedot

Kilpailussa noudatetaan Suomen Suunnistusliiton kilpailusääntöjä ja näitä järjestäjän ohjeita.

Kilpailussa noudatetaan Suomen Suunnistusliiton kilpailusääntöjä ja näitä järjestäjän ohjeita. KILPAILUOHJEET Kilpailussa noudatetaan Suomen Suunnistusliiton kilpailusääntöjä ja näitä järjestäjän ohjeita. HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU 5.5.2007 Kilpailukartta Kuusivärinen 04/2007, mittakaava 1:10 000,

Lisätiedot

Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjän antamia kilpailuohjeita.

Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjän antamia kilpailuohjeita. Kilpailuohjeet Avoimet kansalliset pyöräsuunnistuskilpailut, EP:n ja ÖID:n AM-kilpailut Teuvalla 25-26.7.2015 Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjän antamia kilpailuohjeita. Kilpailun

Lisätiedot

Kankaanpää Rastien kilpailuohjeet

Kankaanpää Rastien kilpailuohjeet Kankaanpää Rastien kilpailuohjeet 1. Kilpailusäännöt Kilpailussa noudatetaan suunnistuksen lajisääntöjä ja järjestäjän laatimia erillisohjeita (kilpailuohje). 2. Toimihenkilöt Kilpailunjohtaja Jukka Katajisto

Lisätiedot

Kilpailuohjeet Tarmon kansalliset 18.5.2014 Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje nähtävänä kilpailukeskuksessa.

Kilpailuohjeet Tarmon kansalliset 18.5.2014 Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje nähtävänä kilpailukeskuksessa. Kilpailuohjeet Tarmon kansalliset 18.5.2014 Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje nähtävänä kilpailukeskuksessa. 1. SÄÄNNÖT Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä sekä järjestäjien antamia

Lisätiedot

Tampere-suunnistuksen sprintti 17.7.2015. Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa.

Tampere-suunnistuksen sprintti 17.7.2015. Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa. Tampere-suunnistuksen sprintti 17.7.2015 KILPAILUOHJEET Tämä kilpailuohje on alustava. Lopullinen kilpailuohje on nähtävänä kilpailukeskuksessa. Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja näitä

Lisätiedot

Kilpailuohjeet Tuplasprintti suunnistuskilpailu Sunnuntaina 3.8.2014 klo 11 ja 13.30

Kilpailuohjeet Tuplasprintti suunnistuskilpailu Sunnuntaina 3.8.2014 klo 11 ja 13.30 3.8.2014 1(5) Kilpailuohjeet Tuplasprintti suunnistuskilpailu Sunnuntaina 3.8.2014 klo 11 ja 13.30 Tämä on alustava kilpailuohje. Tarkista lopullinen kilpailuohje kilpailupaikalla. Tuplasprintti Tuplasprintti

Lisätiedot

Hämeen oravapolkuviesti HOV Tiistaina 29.7.2014 klo 18:00

Hämeen oravapolkuviesti HOV Tiistaina 29.7.2014 klo 18:00 Hämeen oravapolkuviesti HOV Tiistaina 29.7.2014 klo 18:00 Kilpailuohjeet 2. 3 / Ti 2 9.7.2014 Lopulliset ohjeet on nähtävissä kilpailukeskuksen ilmoitustaululla. Säännöt: Kilpailussa noudatetaan SSL:n

Lisätiedot

SM-VIESTI, RYHMÄ 2 KILPAILUOHJEET

SM-VIESTI, RYHMÄ 2 KILPAILUOHJEET SM-VIESTI, RYHMÄ 2 KILPAILUOHJEET Päätoimihenkilöt Kilpailunjohtaja Markku Autio Ratamestarit Markku Virtala, Teemu Nukki, Päivi Autio Kilpailukeskus Vesa Koskinen Lähtö Jarkko Leppimäki Maali Timo Nurmi

Lisätiedot

KANSALLISET RAJARASTIT JOUTSENOSSA 9-10.5.2015

KANSALLISET RAJARASTIT JOUTSENOSSA 9-10.5.2015 KANSALLISET RAJARASTIT JOUTSENOSSA 9-10.5.2015 KILPAILUOHJEET Matkat: La ja su lähtö 1 kilpailukeskuksessa La lähtö 3 matkaa 150 m Sarja Lauantai 9.5 Lähtö Sunnuntai 10.5 Lähtö H 21 A 10,92 km 3 6,35 km

Lisätiedot

KILPAILUOHJEET. Kaakon Nuorten Rasti-Cup ja avoin Sähkö sprinttikilpailu Kouvolan Kasarminmäellä 13.9.2014

KILPAILUOHJEET. Kaakon Nuorten Rasti-Cup ja avoin Sähkö sprinttikilpailu Kouvolan Kasarminmäellä 13.9.2014 KILPAILUOHJEET Kaakon Nuorten Rasti-Cup ja avoin Sähkö sprinttikilpailu Kouvolan Kasarminmäellä 13.9.2014 Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja järjestäjän ohjeita. Kilpailun organisaatio Kilpailunjohtaja:

Lisätiedot

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES

PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA FORSSA GAMES 13.6.2013 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi 19. Forssa Games -suunnistuskilpailu 1.2 Tilaisuuden järjestäjä Lounais-Hämeen Rasti 1.3

Lisätiedot

Kilpailuohjeet RESUL:n ampumasuunnistus ja Etelä- Hämeen Reserviläispiirien ampumasuunnistus 2.5.2015

Kilpailuohjeet RESUL:n ampumasuunnistus ja Etelä- Hämeen Reserviläispiirien ampumasuunnistus 2.5.2015 Kilpailuohjeet RESUL:n ampumasuunnistus ja Etelä- Hämeen Reserviläispiirien ampumasuunnistus 2.5.2015 KILPAILUKESKUS Pysäköinnistä (Cooper-rata) on viitoitus kilpailukeskukseen, jonne ajo omalla autolla

Lisätiedot

95-vuotis juhlakilpailu

95-vuotis juhlakilpailu KUUSANKOSKEN URHEILUSEURA R.Y. 95-vuotis juhlakilpailu KILPAILUOHJEET Keskimatkan kansallinen suunnistuskilpailu sunnuntaina 8.8.2010 Kouvolan Teuroisissa. Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä

Lisätiedot

KILPAILIJAINFO HONG KONG -HANKIRALLI 26.-27.02.2005. Kilpailupäivän aikataulu

KILPAILIJAINFO HONG KONG -HANKIRALLI 26.-27.02.2005. Kilpailupäivän aikataulu KILPAILIJAINFO HONG KONG -HANKIRALLI 26.-27.02.2005 Kilpailupäivän aikataulu 26.02.2005 klo 07.00 Tuomariston 1. kokous 07.30 Kilpailutoimisto avataan 07.30 Kilpailupapereiden tarkastus alkaa kilpailutoimistossa

Lisätiedot

4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen (viimeistään kilpailua edeltävänä päivänä)

4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen (viimeistään kilpailua edeltävänä päivänä) KILPAILUN JÄRJESTÄMISEN OHJEISTUS 1. Kilpailupaikka 2. Kilpailusta tiedottaminen 3. Tuomareiden ja toimihenkilöiden varaaminen 4. Kaluston varaaminen ja kilpailutilojen kunnostaminen (viimeistään kilpailua

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti)

Joukkueenjohtajien kokous (Kainuun Ammatti-instituutti) KILPAILUOHJEET: KILPAILUJEN AIKATAULU Pe 30.3. Klo 17.00 Klo 19.00 Lehdistötilaisuus: hiihtostadionin lehdistökeskus Joukkueenjohtajien kokous: Kainuun Ammatti-instituutti La 31.3. Klo 09.45 Klo 10.00

Lisätiedot

Alustavat kilpailuohjeet HUOM! Lopulliset kilpailuohjeet nähtävänä kilpailupäivänä tulostaululla. Kilpailuohjeet

Alustavat kilpailuohjeet HUOM! Lopulliset kilpailuohjeet nähtävänä kilpailupäivänä tulostaululla. Kilpailuohjeet Alustavat kilpailuohjeet HUOM! Lopulliset kilpailuohjeet nähtävänä kilpailupäivänä tulostaululla. Kilpailuohjeet Kansallinen pyöräsuunnistuskilpailu Sprintti ja Keskimatka 2.8.2009 Mynämäellä Fillari-Cup

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Janne Uusi-Pietilä 0445545205

Kilpailunjohtaja Janne Uusi-Pietilä 0445545205 RASTI-LUKON KEVÄTKANSALLISET 12.4.2015 Kilpailukeskus: Kortelan koulu, Kortelantie 23, 26840 Rauma Kilpailuohjeet (Alustavat) Kilpailusäännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja näitä järjestäjän

Lisätiedot

21.2.2009 KILPAILIJAINFO

21.2.2009 KILPAILIJAINFO 21.2.2009 KILPAILIJAINFO www.markowa.com/had 21.2.2009 - Hankiralli KILPAILIJAINFO Kilpailupäivän aikataulu 21.2.2009 Kello 09.00 Kilpailutoimisto avataan 09.00 Kilpailupapereiden tarkastus ja materiaalin

Lisätiedot

Keskimatkan Etelä-Pohjanmaan avoin aluemestaruuskilpailu ja Kultaisen kompassin karsintakilpailu Kauhajoella Katikassa la 6.6.2015

Keskimatkan Etelä-Pohjanmaan avoin aluemestaruuskilpailu ja Kultaisen kompassin karsintakilpailu Kauhajoella Katikassa la 6.6.2015 KILPAILUOHJEET Keskimatkan Etelä-Pohjanmaan avoin aluemestaruuskilpailu ja Kultaisen kompassin karsintakilpailu Kauhajoella Katikassa la 6.6.2015 Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä sekä järjestäjien

Lisätiedot

KILPAILUOHJEET. Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita.

KILPAILUOHJEET. Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjän antamia ohjeita. KILPAILUOHJEET Kilpailunjohtaja Kilpailunjohtajan apulainen Ratamestari Lastenratojen ratamestari Lähtöjen johtajat Maalin johtaja Tulospalvelu Valvoja Tiedottaja Tuomarineuvoston puheenjohtaja Tuomarineuvoston

Lisätiedot

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä

Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Suunnistus metsien parhainta monikäyttöä Mika Ilomäki & Tuija Soanjärvi 1 Suunnistustapahtuman perusteet Vaatimukset kilpailu- /tapahtumapaikalle Maastonkäytön luvat Ympäristökysymysten selvittäminen Käyttökelpoinen

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan kaupunki 1 30.4.2012 Lappeenrannan kaupunki VUODEN 2016 JUKOLAN JA VENLOJEN VIESTIT Jukolan viestin taustajärjestö Kaukametsäläiset ry on myöntänyt vuoden 2016 Jukolan ja Venlojen viestin järjestelyoikeudet Lappeen

Lisätiedot

Haminan Turkialla suunnistuksen SMerikoispitkät 18.10.2015

Haminan Turkialla suunnistuksen SMerikoispitkät 18.10.2015 Tiedotustilaisuus 5.5.2014 Lintukodossa Tervetuloa! Haminan Turkialla suunnistuksen SMerikoispitkät matkat 18.10.2015 Harjoitus- ja kilpailukieltoalue ylettyy Turkian lisäksi Kannusjärven, Kitulan ja Pyhällön

Lisätiedot

Ensimmäiset lähdöt sprintissä klo 10.00 ja keskimatkalla klo 13.00

Ensimmäiset lähdöt sprintissä klo 10.00 ja keskimatkalla klo 13.00 Kansallinen KS:n sprintti ja keskimatka 10.3.2013 Kilpailuohjeet Kilpailussa noudatetaan SSL:n ja järjestäjien kilpailuohjeita Kilpailunjohto Kilpailun johtaja Ratamestarit Valvoja Petri Hynninen, apulainen

Lisätiedot

1 (7) Hämeen Viesti 2015. Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 25.1.2015. Kilpailuohje

1 (7) Hämeen Viesti 2015. Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 25.1.2015. Kilpailuohje 1 (7) Hämeen Viesti 2015 Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 25.1.2015 Kilpailuohje 2 (7) KILPAILU Hämeen Viesti 2015, 8-henkisin joukkuein, hiihtotapa P ja V, kilpailunumero 624. Kilpailussa hiihdetään

Lisätiedot

Säännöt. Kilpailun vastaavat toimihenkilöt. Tuomarineuvosto. Ilmoittautuminen. Lounais-Suomen Partiopiirin suunnistusmestaruuskilpailut

Säännöt. Kilpailun vastaavat toimihenkilöt. Tuomarineuvosto. Ilmoittautuminen. Lounais-Suomen Partiopiirin suunnistusmestaruuskilpailut Lounais-Suomen Partiopiirin suunnistusmestaruuskilpailut Torstaina 16.5.2013 Paraisilla Järjestäjät: Pargas IF suunnistusjaosto ja Pargas Scoutkår Skärgårdsvandrarna Säännöt Kilpailussa noudatetaan L-SP:n

Lisätiedot

AMPUMASUUNNISTUKSEN SUOMEN- JA SOTILASURHEILULIITON MESTARUUSKILPAILUT, MAAILMANCUPIN 3. JA 4. OSAKILPAILU KAUHAJOKI 15. 16.5.2015

AMPUMASUUNNISTUKSEN SUOMEN- JA SOTILASURHEILULIITON MESTARUUSKILPAILUT, MAAILMANCUPIN 3. JA 4. OSAKILPAILU KAUHAJOKI 15. 16.5.2015 AMPUMASUUNNISTUKSEN SUOMEN- JA SOTILASURHEILULIITON MESTARUUSKILPAILUT, MAAILMANCUPIN 3. JA 4. OSAKILPAILU KAUHAJOKI 15. 16.5.2015 Perjantaina 15.5.2015 sprinttimatkat, väliaikalähtö Ohjelma Aseiden merkkaus

Lisätiedot

XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00

XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00 XCO Suomenmestaruuskilpailut Hollolan Messilässä 21.7 2013 klo 8.00-17.00 PELASTUS- JA TURVALLISUUSSUUNNITELMA 1. Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja varahenkilöt Mika Tervala Turvallisuusvastaava puh

Lisätiedot

Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja SM-kilpailujen erillisohjeita sekä järjestäjän antamia ohjeita.

Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja SM-kilpailujen erillisohjeita sekä järjestäjän antamia ohjeita. Kilpailuohjeet Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja SM-kilpailujen erillisohjeita sekä järjestäjän antamia ohjeita. Toimihenkilöt ja vastuut Kilpailunjohtaja Tarmo Hyttinen Kilpailunvalvoja

Lisätiedot

Eläkeliiton valtakunnallisten suunnistusmestaruuskilpailujen säännöt

Eläkeliiton valtakunnallisten suunnistusmestaruuskilpailujen säännöt Eläkeliiton valtakunnallisten suunnistusmestaruuskilpailujen säännöt Eläkeliiton suunnistusmestaruuskilpailuissa noudatetaan pääosin Suomen Suunnistusliiton julkaisemia, kulloinkin voimassaolevia Suunnistuksen

Lisätiedot

Tervetuloa kurvailemaan kauden viimeistä talvirallia Rovaniemelle! Luvassa on huikea rutistus, jossa otetaan kuskista mittaa toden teolla!

Tervetuloa kurvailemaan kauden viimeistä talvirallia Rovaniemelle! Luvassa on huikea rutistus, jossa otetaan kuskista mittaa toden teolla! KILPAILIJAOHJE Tervetuloa kurvailemaan kauden viimeistä talvirallia Rovaniemelle! Luvassa on huikea rutistus, jossa otetaan kuskista mittaa toden teolla! Alkuperäisistä säännöistä poiketen kilpailukeskuksen

Lisätiedot

Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja SM-viestin R1erillisohjeita sekä järjestäjien antamia ohjeita.

Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n kilpailusääntöjä ja SM-viestin R1erillisohjeita sekä järjestäjien antamia ohjeita. SM-Viesti R1 Vimpelissä 18.9.2011 Kilpailuohjeet (Alustavat) Toimihenkilöt Kilpailunjohtaja Heikki Kujanpää 040-7210492 Pääratamestari Timo Rintala 050-68899 Tulospalvelu Jari Kivimäki 040-9651616 Tulospalvelun

Lisätiedot

Kilpailuissa noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi SSL:n sääntöjä sekä Suunnistavan Uudenmaan AM-ohjeita.

Kilpailuissa noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi SSL:n sääntöjä sekä Suunnistavan Uudenmaan AM-ohjeita. Kilpailuohjeet Suunnistuksen Uudenmaan ja Päijät-Hämeen aluemestaruuskilpailut Pitkä matka ja viesti 15.-16.8.2015 Hyvinkää Hyvinkään Rasti ry Kilpailu on avoin myös alueiden ulkopuolisille kilpailijoille.

Lisätiedot

Nuorten ampumahiihdon MM-katsastukset ja XIX Heikki Hovin muistokilpailut Hämeenlinnassa Ahveniston ampumahiihtostadionilla 28.-29.1.

Nuorten ampumahiihdon MM-katsastukset ja XIX Heikki Hovin muistokilpailut Hämeenlinnassa Ahveniston ampumahiihtostadionilla 28.-29.1. Nuorten ampumahiihdon MM-katsastukset ja XIX Heikki Hovin muistokilpailut Hämeenlinnassa Ahveniston ampumahiihtostadionilla 28.-29.1.2012 OHJELMA pe 27.1. 1600-1800 Harjoittelu la 28.1. 0830 Joukkueenjohtajien

Lisätiedot

Hämeenlinnan hiihdot

Hämeenlinnan hiihdot 1 (5) Hämeenlinnan hiihdot Ahveniston moottoriradalla Hämeenlinnassa 7.3.2015 Kilpailuohje 2 (5) KILPAILU Hämeenlinnan hiihdot, hiihtotapa vapaa (V), kilpailunumero 154. KILPAILUKESKUS JA -TOIMISTO Kilpailukeskus

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Läsnäololista kiertää kokouksessa Tapahtuman johtaja: Kauko Tikkanen Pyhäjärven kaupunki: Mauno Ranto Pyhäjärven Pohti: Anne Happo Lamminahon Ahto: Erkki Ryynänen Media

Lisätiedot

Kilpailuohjeet Lapin aluemestaruussuunnistus ja maakuntaviestit 15.-16.8.2015

Kilpailuohjeet Lapin aluemestaruussuunnistus ja maakuntaviestit 15.-16.8.2015 Kilpailuohjeet Lapin aluemestaruussuunnistus ja maakuntaviestit 15.-16.8.2015 1. SÄÄNNÖT Kilpailuissa noudatetaan Suomen Suunnistusliiton lajisääntöjä. 2. TOIMIHENKILÖT Kilpailun johtaja: Marcus Lahtinen,

Lisätiedot

Lapin Susirastit 2011 Viimeksi päivitetty 23.09.2011

Lapin Susirastit 2011 Viimeksi päivitetty 23.09.2011 Lapin Susirastit 2011 Viimeksi päivitetty 23.09.2011 {tab=esittely} Lapin Sudet järjestää jo perinteisiksi muodostuneita Lapin Susirasteja Inarin kunnan alueella. Kaudella 2007 Susirasteilla kirjattiin

Lisätiedot

Serlachius Museot -rastit 9.5.2015, Mäntän Seudun Eräpirkat r.y.

Serlachius Museot -rastit 9.5.2015, Mäntän Seudun Eräpirkat r.y. Serlachius Museot -rastit 9.5.2015, Mäntän Seudun Eräpirkat r.y. KILPAILUOHJEET (päivitetty 5.5) Kilpailussa noudatetaan SSL:n lajisääntöjä ja järjestäjän ohjeita. Sääntömääräiset keskimatkat. KILPAILUJEN

Lisätiedot

Hämeen oravapolkuviesti Viljakkalan Ansomäessä 19.6.2012

Hämeen oravapolkuviesti Viljakkalan Ansomäessä 19.6.2012 Hämeen oravapolkuviesti Viljakkalan Ansomäessä 19.6.2012 Kilpailuohjeet Nämä Kyrös-Rastin kotisivuilla julkaistut kilpailuohjeet ovat alustavat. Lopulliset kilpailuohjeet ovat nähtävillä kilpailukeskuksen

Lisätiedot

XXXXXXXXXXXXSEMINAARI XX. XX.5.20XX

XXXXXXXXXXXXSEMINAARI XX. XX.5.20XX XXXXXXXXXXXXSEMINAARI XX. XX.5.20XX Xxxxxxxxxxxx ry. on saanut järjestettäväkseen Etelä-Hämeen Kennelpiirin huippulaadukkaan tottelevaisuusseminaarin, joka on tarkoitettu kaikille tottelevaisuudesta kiinnostuneille

Lisätiedot

Kisajärjestäjän opas

Kisajärjestäjän opas Kisajärjestäjän opas Tämän oppaan on laatinut Eveliina Koivula yhdessä Girevoy Sport Liedon kanssa ja se perustuu Anne-Marie ja Juuso Sipilän Long Cycle 2011 SM-kisojen järjestelyjen yhteydessä tekemiin

Lisätiedot

REIKÄPELIN SM 2011 KISAJÄRJESTELYT

REIKÄPELIN SM 2011 KISAJÄRJESTELYT REIKÄPELIN SM 2011 KISAJÄRJESTELYT SM-Reikäpelikisat 2011 ovat Suomen Golfliitto ry:n alaiset kilpailut, joiden käytännön järjestelyistä vastaa Suomen Golfkiertue Oy (Finnish Golf Tour) sekä Viipurin Golf

Lisätiedot

R1 SM-viestin kilpailuohjeet 21.9.2014

R1 SM-viestin kilpailuohjeet 21.9.2014 R1 SM-viestin kilpailuohjeet 21.9.2014 Toimihenkilöt Kilpailunjohtaja Simo Sorsa, 040-5183833 Ratamestari Lauri Mäkinen, 044-2508976 Tulospalvelu Timo Kokko/Tmi Kokkens ja Jarmo Antikainen Kuulutus Mikko

Lisätiedot

18. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015. Kontiolahti, Pohjois-Karjala Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO

18. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015. Kontiolahti, Pohjois-Karjala Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO 18. AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT 26.-29.3.2015 Kontiolahti, Pohjois-Karjala Kontiolahden Urheilijat ry INFORMAATIO 1 AMPUMAHIIHDON VETERAANIEN KANSAINVÄLISET MESTARUUSKILPAILUT

Lisätiedot

Sprinttisuunnistuksen nuorten MM-katsastus ja avoin Hervanta-sprintti Tampereen Hervannassa keskiviikkona 23.6.2010 KILPAILUOHJEET

Sprinttisuunnistuksen nuorten MM-katsastus ja avoin Hervanta-sprintti Tampereen Hervannassa keskiviikkona 23.6.2010 KILPAILUOHJEET Sprinttisuunnistuksen nuorten MM-katsastus ja avoin Hervanta-sprintti Tampereen Hervannassa keskiviikkona 23.6.2010 KILPAILUOHJEET Säännöt Kilpailussa noudatetaan SSL:n sääntöjä ja järjestäjien antamia

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

SUUNNISTUKSEN PITKÄN MATKAN SUOMENMESTARUUSKILPAILU R2

SUUNNISTUKSEN PITKÄN MATKAN SUOMENMESTARUUSKILPAILU R2 SUUNNISTUKSEN PITKÄN MATKAN SUOMENMESTARUUSKILPAILU R2 Pöytyän Niittykulmalla 5.-6.9.2015 KILPAILUOHJEET Kilpailuissa noudatetaan suunnistuksen lajisääntöjä, suunnistuksen SM-kilpailujen erillisohjeita

Lisätiedot

Nopeuden Perustoimitsijakoulutus

Nopeuden Perustoimitsijakoulutus Nopeuden Perustoimitsijakoulutus Autourheilun säännöt www.autourheilu.fi/saannot Säännöt Autokilpailujen kansalliset määräykset suomessa Nopeuskilpailujen säännöt Ko. lajin kilpailusäännöt (sarjasäännöt)

Lisätiedot

KAUHAJOKI AJOT 13. - 14.6.2015 KILPAILUOHJE

KAUHAJOKI AJOT 13. - 14.6.2015 KILPAILUOHJE KAUHAJOKI AJOT 13. - 14.6.2015 KILPAILUOHJE Päivitetty 02.06.2015 No:31 KAUHAJOKI TEMPO 13.6.2015 klo 12.00 Mastercupin osakilpailu Kilpailukeskus: Pukkilan ala-aste Hyypäntie 78, Kauhajoki No:32 HYYPÄNLAAKSO

Lisätiedot

12. VS Junnusuunnistus

12. VS Junnusuunnistus Avoin nuorten suunnistuskilpailu 12. VS Junnusuunnistus 12. Häme Cupin osakilpailu 2014 Valkeakosken Korkeakankaalla su 24.8.2014 klo 11.00 Kilpasarjat: H8RR, H9RR, H10RR, H12TR, H12, H13 ja H14 sekä D8RR,

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Suunnistuksen kansalliset kilpailut 16.-17.5.2015 (keskimatka ja pitkä)

Pelastussuunnitelma. Suunnistuksen kansalliset kilpailut 16.-17.5.2015 (keskimatka ja pitkä) Pelastussuunnitelma Suunnistuksen kansalliset kilpailut 16.-17.5.2015 (keskimatka ja pitkä) YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 (POLIISI, SAIRAANKULJETUKSET, TULIPALOT, PELASTUSTEHTÄVÄT) Päivystävä sairaala: OYS, Kajaanintie

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET

PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET PELASTUSSUUNNITELMA, YLEISÖTILAISUUDET SM viesti R2 2015 suunnistuskilpailu 20.9.2015, Kisko (Salo) Tilaisuuden nimi 1. YLEISÖTILAISUUDEN YLEISTIEDOT 1.1 Tilaisuuden nimi SM viesti R2 2015 suunnistuskilpailu

Lisätiedot

Alustavat kilpailuohjeet (pvm. 20.5.2011)

Alustavat kilpailuohjeet (pvm. 20.5.2011) 1 Alustavat kilpailuohjeet (pvm. 20.5.2011) Suunnistavan Uudenmaan Sprintin aluemestaruuskilpailu 2012 SÄÄNNÖT Kilpailuissa noudatetaan Suomen Suunnistusliiton lajisääntöjä sekä järjestäjien antamia ohjeita.

Lisätiedot

Kansalliset Rakas-rastit ja Kaakon aluemestaruuskeskimatka 6.6.2015 Taipalsaaren Vehkataipaleella.

Kansalliset Rakas-rastit ja Kaakon aluemestaruuskeskimatka 6.6.2015 Taipalsaaren Vehkataipaleella. Kilpailuohjeet Kansalliset Rakas-rastit ja Kaakon aluemestaruuskeskimatka 6.6.2015 Taipalsaaren Vehkataipaleella. Kilpailuohjeet ovat alustavat, lopulliset ovat nähtävillä kilpailukeskuksessa. NOUDATETTAVAT

Lisätiedot

Lapin Susirastit. {tab=esittely}

Lapin Susirastit. {tab=esittely} Lapin Susirastit Viimeksi päivitetty 22.06.2014 {tab=esittely} Lapin Sudet järjestää jo perinteisiksi muodostuneita Lapin Susirasteja Inarin kunnan alueella. Kaudella 2007 Susirasteilla kirjattiin yli

Lisätiedot

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari

Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Kilpailunjohtaja Jukka Lehtosaari Hämeen Hiihto ry Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Uudenmaan Hiihto ry Finlands Svenska Skidförbund rf Kainuun Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Satakunnan

Lisätiedot

Kilpailussa noudatetaan suunnistuksen lajisääntöjä ja näitä järjestäjän antamia ohjeita.

Kilpailussa noudatetaan suunnistuksen lajisääntöjä ja näitä järjestäjän antamia ohjeita. egames 8 Siuntion Lappträskissä 11.-12.8.2007 KILPAILUOHJEET SÄÄNNÖT, OHJEET Kilpailussa noudatetaan suunnistuksen lajisääntöjä ja näitä järjestäjän antamia ohjeita. KILPAILUN JOHTO Kilpailun johtaja:

Lisätiedot

Suunnistuskausi 2013 Viimeksi päivitetty 18.09.2013

Suunnistuskausi 2013 Viimeksi päivitetty 18.09.2013 Suunnistuskausi 2013 Viimeksi päivitetty 18.09.2013 {tab=esittely} Lapin Sudet järjestää jo perinteisiksi muodostuneita Lapin Susirasteja Inarin kunnan alueella. Kaudella 2007 Susirasteilla kirjattiin

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA

SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015. TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO 2. LAITTEISTON VALMISTELU 3. VALMISTELUT ENNEN TAPAHTUMAA SYDÄN-HÄMEEN RASTIT 2015 TULOSPALVELUN OHJEET v.2 1. LAITTEISTO - Kannettava tietokone Panasonic CF-29, verkkolaturi, autolaturi ja langaton hiiri. (vara-akku) - Emit 250 -lukijaleimasin - MTR4-kortinlukija

Lisätiedot

Kilpailussa noudatetaan IOF:n ja SSL:n kilpailusääntöjä, SM-kilpailujen erillisohjeita ja järjestäjien antamia ohjeita. Mika Pentikäinen (karsinta)

Kilpailussa noudatetaan IOF:n ja SSL:n kilpailusääntöjä, SM-kilpailujen erillisohjeita ja järjestäjien antamia ohjeita. Mika Pentikäinen (karsinta) Kilpailuohjeet Säännöt Kilpailussa noudatetaan IOF:n ja SSL:n kilpailusääntöjä, SM-kilpailujen erillisohjeita ja järjestäjien antamia ohjeita. Toimihenkilöt Kilpailunjohtaja Hannu Myllärinen 0400 682 400

Lisätiedot

ALUSTAVAT KILPAILUOHJEET

ALUSTAVAT KILPAILUOHJEET ALUSTAVAT KILPAILUOHJEET Tarkista muutokset kilpailukeskuksen tulostaululta Pitkän matkan ja keskimatkan kansallinen suunnistuskilpailu 7. 8.5.2016 Kouvolan Korvenkylässä. Kilpailussa noudatetaan SSL:n

Lisätiedot

TOKO SM 2012 Ennakkotiedote TERVETULOA KUOPIOON!

TOKO SM 2012 Ennakkotiedote TERVETULOA KUOPIOON! TERVETULOA KUOPIOON! Hyvät kilpailijat ja joukkueenjohtajat, tervetuloa Kuopion Palvelus- ja Seurakoiraharrastajat ry:n järjestämään TOKO SM 2012 tapahtumaan 9.10.6.2012. Kokeeseen on ennakkoilmoittautunut

Lisätiedot